Laitoksen yleiskuva. Toiminta vuonna 2012

Transkriptio

1 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS 2012 Sisällysluettelo Laitoksen yleiskuva... 3 Tutkimustoiminta... 4 Ennuste ja talouskehityksen seuranta Tietopalvelu Tiedotus ja Talous & Yhteiskunta -lehti Liitteet... 14

2 Helsinki 2013

3 Laitoksen yleiskuva Toiminta vuonna 2012 Suomen kansantalous ja työmarkkinat ovat kokeneet merkittäviä muutoksia finanssikriisin jälkeen. Eurokriisiin, julkisen talouden kestävyyteen ja kilpailukykyyn liittyvät makrokysymykset ovat näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Samanaikaisesti myös työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa koskevien rakenneuudistusten valmistelu on vauhdittunut. Talouden muutokset koskettavat laajasti koko palkansaajakenttää ja niihin liittyy runsaasti tietotarpeita. Palkansaajien tutkimuslaitoksella on tärkeä tehtävä niihin vastaamisessa. Toiminta perustuu korkeatasoiseen tutkimustoimintaan, mutta samalla tutkijoille on kasvavaa kysyntää asiantuntijoina. Eri tehtävien yhdistäminen on vaatinut toimintavuoden aikana erityistä venymistä ja samalla on korostunut laitoksen tutkijoiden monipuolinen ammattitaito ja osaaminen. Työmarkkinatutkimuksessa teema-alueet liittyivät muun muassa työoloihin, palkkoihin, muuttoliikkeeseen ja näyttötutkintoihin. Toimintavuonna päättyi Työsuojelurahaston rahoittama moniosainen hanke Työolot murroksessa. Siinä tarkasteltiin ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan hyvinvointivaikutuksia. Sukupuolten väliset palkkaerot olivat esillä kahdessa eri tutkimushankkeessa. STM:n rahoittama tutkimushankkeen tulosten pohjalta tehdään jatkossa johtopäätöksiä työehtosopimusten ja palkkausjärjestelmien kehittämistarpeista. Sekä sopimuspalkkoja että muuttoliikettä käsittelevät tutkimukset edustavat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Sopimuspalkat Euroopassa on TURI-verkoston (Trade Union-related Research Institutes) puitteissa toteutettu tutkimus, joka tuotti kaivattua vertailutietoa kymmenen EU-maan sopimuspalkkojen tilastoinnista ja kehityksestä. Tämän kaltainen yhteishanke eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa on tärkeä avaus ja PT pyrkii jatkossakin toimimaan vastaavissa projekteissa. Julkisen talouden tutkimuksessa tarkasteltiin verotuksen vaikutusta työllisyyteen vertaamalla erityyppisillä aineistoilla saatuja tuloksia keskenään ja saatettiin loppuun kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien määräytymistä koskenut tutkimushanke. Laitoksessa syksyllä työnsä aloittanut uusi tutkija Ohto Kanninen viimeisteli koulutuksen taloustieteen alaan kuuluvia artikkeleita väitöskirjaansa varten. Tulonjakotutkimuksen käyttöön saatu uusi pitkittäisaineisto mahdollisti uudentyyppistä tutkimusta tulonjaon dynamiikasta. Tulosten mukaan tuloliikkuvuus on vähentynyt 2000-luvulla aiemmasta ja käytettävissä olevissa tuloissa mitatut tuloerot ovat kasvaneet myös tarkasteltaessa viiden vuoden keskituloja vuositulojen sijasta. Tutkimuskohteena oli myös sairausvakuutuksen rooli toimeentuloriskien tasaajana. Toimintavuonna valmistui Markku Lehmuksen väitöskirja, joka makrotutkimuksen osalta täydentää merkittävällä tavalla tietopohjaa verotuksen vaikutuksista. Tutkimuksessa arvioitiin työn ja kulutuksen verotuksen vaikutusta tuotantoon, työllisyyteen ja tulonjakoon. Tulokset antavat mahdollisuuden arvioida kvantitatiivisesti rinnan verokevennysten positiivisia kasvuvaikutuksia ja toisaalta niiden negatiivisia tulonjakovaikutuksia. Ennustetyöhön on lyönyt leimansa eurokriisiin liittyvä epävarmuus ja euromaiden yhteen kietoutuneiden ongelmien arviointia ja seurantaa on tehty tiiviisti myös ennusteiden laadinnan väliaikoina. Varsinaisia talousennusteita julkaistiin perinteiseen tapaan kaksi ja niiden ohella toimialaennusteet, joissa oli uutuutena mukana myös kuljetus- ja varastointi alatoimialoineen. Toimialaennusteen yhteydessä laadittiin myös raportti suomalaisten monikansallisten yritysten kehityksestä. Toimintakertomus

4 Eurokriisi oli esillä myös Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumerona. Muita lehden teemoja olivat työolot ja hyvinvointivaltio, kansainvälinen talous ja kuntatalous. Toimintavuonna alettiin suunnitella myös lehden uutta ulkoasua siten, että vuoden 2013 ensimmäinen numero ilmestyy uuden ilmeen mukaisena. Lokakuussa järjestettiin PT:n ensimmäisen tutkimusneuvottelukunnan aloitteesta syntynyt tutkimusiltapäivä. Tutkimusiltapäivän tarkoituksena on tehdä tutkimuslaitoksessa tehtävää tutkimusta entistä paremmin tunnetuksi taustayhteisöille ja tarjota samalla tilaisuus verkostoitumiseen ja keskusteluun ajankohtaisten teemojen ympärillä. Palvelualan ammattiliiton tiloissa järjestetyn tilaisuuden teemana oli työhyvinvointi. ETUI:n (European Trade Union Institute) tutkimusjohtaja Maria Jepsen esitelmöi työpaikkojen laadun kehityksestä kriisin aikana. Muut esillä olleet teemat liittyivät työelämän muutokseen, terveyteen ja SAK:n työolobarometrin tuloksiin. Tarkoituksena on tehdä tutkimus - iltapäivästä säännöllinen vuosittainen tapahtuma. Uutena toimintamuotona toteutettiin myös koulutuspilotti yhdessä ammattiliitto Pron kanssa. Tämä pilotti toimii perustana myöhemmin muiden ammattiliittojen kanssa järjestettäville koulutuksille. PT:n tutkijoiden antaman koulutuksen avulla vahvistetaan taloudellista osaamista aihealueilla, jotka koulutusta tilaavat ja rahoittavat ammattiliitot kokevat oman toimintansa kannalta keskeisimmiksi. Toimintavuoden aikana saatiin päätökseen Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistys ry:n sääntöjen uudistaminen, joka oli käynnistynyt edellisenä vuonna. Uudistusta valmisteltiin johtokunnan nimeämässä työvaliokunnassa ja sitä käsiteltiin johtokunnassa, laitoskokouksessa ja edustajistossa ennen uudistuksen hyväksymistä kahdessa edustajiston ylimääräisessä kokouksessa. Uudistuksessa johtokunnan nimi muutettiin hallitukseksi ja hallituksen maksimikokoa kasvatettiin siten, että hallitukseen voi kuulua enintään kymmenen jäsentä entisen yhdeksän sijasta. Lisäksi sääntöjä modernisoitiin ja vastuunjakoja selkeytettiin. Keskeisistä rahoituslähteistä sekä taustayhteisöiltä saatu rahoitus että valtionapu kasvoivat ennakoidusti. Ulkopuolista projektirahoitusta oli 20 hankkeessa, mutta rahoituksen määrä jäi jonkin verran alle edellisvuoden tason ja myös alle budjetoidun. Tässä kehityksessä heijastuu muun muassa ministeriöiden kilpaillun tutkimusrahoituksen saannin vaikeutuminen. Vaikka myös toiminnan kulut jäivät ennakoitua alhaisemmiksi, oli toimintavuoden alijäämä euroa. Tutkimustoiminta Työmarkkinatutkimus Työmarkkinatutkimuksen tutkimusteemat liittyivät vuonna 2012 muun muassa yritysten toimintojen ulkoistamisen, johtamistapojen ja yritysten sisäisten palkkarakenteiden vaikutuksiin, työntekijöiden työhyvinvointiin, sukupuolten välisiin palkkaeroihin ja niiden yleisiin selitystekijöihin yksityisillä palvelualoilla, naisten ja miesten palkkaeroihin sekä työehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin ja palkkausjärjestelmiin kaupan ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden aloilla, sopimuspalkkojen merkityksestä ansiotason kehitykseen kymmenessä EU-maassa, funktionaalisen tulonjaon viimeaikaiseen kehitykseen, näyttötutkintojen tuottavuusvaikutuksiin sekä Viro-Suomi-muuttoliikkeen vaikutuksiin. Toimintavuonna työmarkkinatutkijoina toimivat erikoistutkija Petri Böckerman (osa-aikainen asti), vanhempi tutkija Mari Kangasniemi sekä tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen. Tutkimus- 4 Palkansaajien tutkimuslaitos

5 johtaja Reija Lilja on tutkimusjohtajan tehtävänsä ohella osallistunut myös kolmeen työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaan projektiin toimien projektien vetäjänä. Erikoistutkija Pekka Sauramo on toimialatutkimuksen lohkoon kuuluvien tutkimushankkeidensa lisäksi tehnyt kahta työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaa tutkimushanketta. Vuonna 2012 Palkansaajien tutkimuslaitoksen työmarkkinatutkijoiden kotimainen ja ulkomainen yhteistyö jatkui edelleen tiiviinä. Kotimaassa yhteistyötä tehtiin mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA), Helsingin taloustiteellisen tutkimuskeskuksen (HECER) ja Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa. Ulkomaisista yhteistyöprojekteista jatkuivat myös 4-vuotinen NORFACE-tutkimushanke Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa ( Migrant diversity and regional disparity in Europe ), jota PT:n tutkijat tekevät yhteistyössä tutkijaryhmän kanssa, jossa on tutkijoita Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Virosta. Merja Kauhanen kuuluu myös Pohjoismaiseen tutkijaverkostoon Underemployment and part-time unemployment in a Nordic comparative perspective. Työhyvinvointi, työolot, terveys, työsuhteet Työolot murroksessa: Ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin Vuoden 2012 kesäkuussa päättyi Työsuojelurahaston rahoittama 1,5-vuotinen tutkimushanke Työolot murroksessa: Ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin. Petri Böckermanin osalta rahoittajana toimi myös Suomen Akatemialta. Hankkeessa tuotettiin uutta tutkimustietoa muun muassa yritysten toimintojen ulkoistamisen, lähiesimiehen johtamisen ja yritysten sisäisten palkkarakenteiden vaikutuksesta työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. PT:stä hankkeeseen osallistuivat Petri Böckerman, Mari Kangasniemi ja Merja Kauhanen ( joka toimi hankkeen vetäjänä). Hankkeessa Petri Böckerman ja Mika Maliranta (ETLA) tutkivat ulkoistamisen ja tehtävärakenteiden muutosten vaikutuksia työntekijöiden työoloihin ja työtyytyväisyyteen. Merja Kauhanen selvitti lähiesimiehen johtamisen vaikutusta kolmeen tärkeään tulemaan: työntekijöiden työtyytyväisyyteen, eläkeaikeisiin ennen varsinaista eläkeikää ja toimipaikan tuottavuuteen. Lisäksi hän tutki, onko lähiesimiehen johtamisen merkityksessä työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen ja eläkeaikeisiin tapahtunut muutoksia yli ajan. Mari Kangasniemi analysoi, miten palkkaerot toimipaikkojen sisällä liittyvät työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen sekä muihin työpaikalla koetun hyvinvoinnin mittareihin. Lisäksi hän selvitti, vaihteleeko työtyytyväisyyden ja palkkahajonnan välinen suhde merkittävästi esimerkiksi siitä riippuen, millaisia palkkausjärjestelmiä työpaikalla on käytössä. Tutkimushankkeen kunkin tutkimusosion tutkimustuloksia raportoitiin erillisissä Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpapereissa sekä Talous & Yhteiskunta -lehden 2/2012 numerossa ilmestyneissä artikkeleissa. Hankkeesta järjestettiin laajalle yleisölle suunnattu päätösseminaari toukokuussa Toimintakertomus

6 Tutkimushanke Tutkija Rahoittaja Työmarkkinatutkimus Funktionaalisen tulonjaon viimeaikainen kehitys Suomessa Pekka Sauramo Palkansaajasäätiö Collectively agreed wages in Europe CAWIE Pekka Sauramo Euroopan komissio Kansainvälistymisen ja rakennemuutoksen vaikutus työntekijöihin ja työpaikkoihin Migrant Diversity and Regional Disparity in Europe Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa Samapalkkaisuus sukupuolten väliset palkkaerot yksityisillä palvelualoilla Työolot murroksessa: ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin Työolot murroksessa ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin Julkinen talous Ammattiyhdistysliikkeen rooli kehitysmaissa, kirjallisuuskatsaus Estimating taxable income elasticities from cross country micro data Julkisen talouden ja eläkejärjestelmän pitkän aikavälin vaihtoehdot Suomessa Petri Böckerman Petri Böckerman Mari Kangasniemi Merja Kauhanen Jukka Pirttilä Mari Kangasniemi Merja Kauhanen Reija Lilja Eija Savaja Reija Lilja Eija Savaja Reija Lilja Eija Savaja Petri Böckerman Mari Kangasniemi Merja Kauhanen Petri Böckerman Mari Kangasniemi Merja Kauhanen Mari Kangasniemi Jukka Pirttilä Jukka Pirttilä Mauri Kotamäki Markku Lehmus Suomen Akatemia NORFACE Työsuojelurahasto Sosiaali- ja terveysministeriö Palvelualojen ammattiliitto Työsuojelurahasto Työsuojelurahasto Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK Palkansaajasäätiö Palkansaajasäätiö Turun yliopisto Kunnallisveroprosentin määräytyminen Eero Lehto Kunnallisalan kehittämissäätiö Tulonjako, tulodynamiikka ja ikä Ilpo Suoniemi Palkansaajasäätiö Yhteiskunnan rakenteet ja talouskasvu Eero Lehto Palkansaajasäätiö Sairausvakuutuksen rooli toimeentuloriskien vakuutuksessa Ilpo Suoniemi KELA/Tutkimusosasto 6 Palkansaajien tutkimuslaitos

7 Tutkimushanke Tutkija Rahoittaja Toimialatutkimus Toimialaennuste Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät Keskeisten suomalaisen monikansallisen yritysten viimeaikainen kehitys ja lähitulevaisuuden näkymät syksyllä 2012 Muut Pitkän aikavälin ennustemalli ja talouspolitiikan vaihtoehdot Talous & Yhteiskunta -lehden toimittaminen ja kehittäminen vuonna 2012 Taloustieteellinen koulutus- ja informaatiopalvelu, pilottiprojekti Talouskehityksen analysointi-, seuranta- ja ennustetyö Markku Lehmus Eero Lehto Pekka Sauramo Ritva Oesch Markku Lehmus Heikki Taimio Pekka Sauramo Heikki Taimio Svante Henriksson Seija Ilmakunnas Mari Kangasniemi Mauri Kotamäki Jose Lahtinen Markku Lehmus Eero Lehto Heikki Taimio Ammattiliitto Pro Paperiliitto Puu- ja erityisalojenliitto Rakennusliitto Suomen Ekonomiliitto Tekniikan akateemiset Teollisuusalojen ammattiliitto Toimihenkilöliitto Erto Uusi Insinööriliitto Palkansaajasäätiö Turun yliopisto Palkansaajasäätiö Ammattiliitto Pro Palkansaajasäätiö Palkkaerot ja tulopolitiikka Sukupuolten väliset palkkaerot yksityisillä palvelualoilla Toimintavuonna jatkui Palvelualojen ammattiliiton rahoittama tutkimushanke Sukupuolten väliset palkkaerot yksityisillä palvelualoilla. Hankkeessa Reija Lilja ja Eija Savaja tuottivat uutta tutkimustietoa sukupuolten välisistä palkkaeroista yksityisillä palvelualoilla. Tutkijat pohtivat sukupuolten välisten palkkaerojen yleisiä selitystekijöitä ja raportoivat sukupuolten välisten palkkaerojen kehittymistä vuosina erilaisissa työsuhteissa (koko- ja osa-aikainen, vakinainen ja määräaikainen). Hanke päättyi vuonna 2012 ja sen tuloksista kirjoitettiin selvitys, joka julkaistaan vuoden 2013 alussa. Toimintakertomus

8 Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa Vuoden 2012 syksyllä käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimushanke Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa, jossa tarkastellaan naisten ja miesten palkkaeroa, työehtosopimusten palkkausta koskevia määräyksiä ja palkkausjärjestelmiä kaupan ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden aloilla ja tehdään johtopäätöksiä työehtosopimusten ja palkkausjärjestelmien kehittämistarpeista. Lisäksi selvitetään tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten nykytilaa. MaRa -alalla selvitetään myös naisten ja miesten työtehtävien eriytymisen vaikutusta sukupuolten palkkoihin ja palkkaeroihin. Reija Lilja ja Eija Savaja toimivat tutkimuksen tekijöinä. Sopimuspalkat Euroopassa (Collectively agreed wages in Europe) Vuonna 2012 Pekka Sauramo osallistui EU-rahoitteeseen ja TURI-verkoston (Trade Union-related Research Institutes) toteuttamaan Collectively agreed wages in Europe tutkimushankkeeseen Palkansaajien tutkimuslaitoksen edustajana. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä tietämystä työehtosopimuksiin kirjattujen sopimuspalkkojen merkityksestä ansiotason kehitykseen kymmenessä EU-maassa (Suomi, Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Saksa). Erityiskiinnostuksen kohteena olivat palkkaliukumien kehitys eri maissa. Hankkeen puitteissa myös muodostettiin tietokanta sopimuspalkkojen, keskiansioiden ja liukumien kehityksestä po. kymmenen maan osalta. Suomea koskeva osuus on raportoitu vuoden 2012 lopulla ilmestyneessä työpaperissa. Funktionaalisen tulonjaon viimeaikainen kehitys Pekka Sauramo aloitti Euroopan komission rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan kollektiivista palkoista sopimista Euroopassa sekä Palkansaajasäätiön rahoittamassa tutkimuksessa, jonka aiheena on funktionaalisen tulonjaon viimeaikainen kehitys Suomessa. Muuta tutkimusta Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa Toimintavuonna jatkui kansainvälinen tutkimushanke Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa, joka on osa NORFACE:n rahoittamaa tutkimusohjelmaa Migration in Europe: Social, Economic, Cultural and Policy Dynamics. Hankkeen vetäjänä toimii professori Peter Nijkamp Alankomaista. Tutkijaryhmään kuuluu PT:n tutkijoiden ohella tutkijoita Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Virosta. PT:stä hankkeeseen osallistuvat Petri Böckerman, Mari Kangasniemi, Merja Kauhanen ja Jukka Pirttilä. Mari Kangasniemi ja Merja Kauhanen analysoivat Suomeen vuosina tulleiden virolaisten maahanmuuttajien maastamuuttoa ja assimilaatiota työllisyyden ja palkan suhteen. Lisäksi Mari Kangasniemi ja Merja Kauhanen tutkivat Euroopan Unionin uusista jäsenmaista tulleiden maahanmuuttajien koostumusta ja työmarkkinamenestystä Suomessa, Alankomaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa vuosina EU:n työvoimatutkimuksen mik- 8 Palkansaajien tutkimuslaitos

9 roaineistoilla. Lisäksi aloitettiin tutkimus, jossa selvitetään virolaisten paluumuuttajien työmarkkinamenestystä Virossa paluun jälkeen. Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset Vuonna 2012 käynnistyi Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke Näyttötutkintojen tuottavuusvaikutukset. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millainen tilastollinen yhteys ja toisaalta aito syy-seuraussuhde näyttötutkinnoilla on yritysten tai toimipaikkojen tuottavuuteen. Lisäksi tarkastellaan sitä, riippuuko tämä yhteys esimerkiksi henkilöstörakenteesta tai henkilöstön liikkuvuudesta tai yrityksen toimialasta. Hankkeeseen ovat osallistuneet Mari Kangasniemi (päävastuullinen tutkija), Reija Lilja, Eija Savaja ja Merja Kauhanen. Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin hankkeen ohjausryhmälle joulukuussa Julkinen talous Verotutkimusta jatkettiin Jukka Pirttilä tutki yhteishankkeessa Markus Jäntin (Tukholman yliopisto) ja Håkan Selinin (Uppsalan yliopisto) kanssa, ovatko verotuksen vaikutukset työllisyyteen suuremmat maatasolla kuin yksilötasolla hyödyntämällä Luxembourg Income Studyn yksilötason aineistoa monesta maasta. Tutkimuksessa haetaan vastauksia moderniin kiistakysymykseen verotuksen todellisista pitkän ajan vaikutuksista maiden välisiin työtuntieroihin. Alustava versio tutkimuksesta ilmestyy Uppsala Center for Fiscal Studies työpaperina talvella Kehitystutkimuksen tuloksia Pirttilä sai myös valmiiksi monivuotisen hankkeen Kirkon ulkomaanavun maaseudun kehittämishankkeen vaikuttavuudesta Mosambikissa. Työpaperiversio (kirjoitettu yhdessä Aalto yliopiston Milla Nyyssölän ja Åbo Akademin Susanna Sandströmin kanssa) ilmestyi UNU-WIDERin sarjassa. Toinenkin kehitystaloutta koskeva tutkimus valmistui ja julkaistiin samoin UNU-WIDERin Working Paper -sarjassa. Siinä Pirttilä tutki yhdessä Milla Nyyssölän, Markus Jäntin ja Ravi Kanburin (Cornellin yliopisto) kanssa, miten psykologista taloustiedettä voidaan käyttää apuna köyhyys- ja eriarvoisuusmittauksessa. Tutkimuksessa kehitettiin uudenlainen prospektiteoriaan pohjautuva mittari, jota sovellettiin Venäjän ja Vietnamin paneeliaineistoon. Tulonjaon, tuloliikkuvuuden ja tuloriskien tutkimusta rekisteriaineiston valossa Yksilöllistä tulovaihtelua tutkittiin kahdesta eri näkökulmasta käyttäen laajaa tulopaneeliaineistoa vuosilta Yhtäältä tulojen vaihtelu aiheuttaa liikkuvuutta eri tuloryhmien välillä. Tätä pidetään yleisesti suotavana talouden dynamiikan kannalta. Toisaalta tulojen vaihtelu aiheuttaa toimeentuloriskin, jolta pyritään suojautumaan. Ilpo Suoniemi raportoi ETK:n ja PT:n sarjassa (PT Työpapereita 276) tuloksia siitä, miten tuloliikkuvuus ja tuloriskit vaihtelevat ikäryhmittäin ja miten näiden ikäprofiilit muuttuivat tarkasteluajanjaksolla. Tuloerojen dynamiikkaa ja sen muutoksia raportoitiin Toimintakertomus

10 myös Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 4/2012 ilmestyneessä artikkelissa yhdessä professori Matti Tuomalan (TaY) tutkimusryhmän kanssa. Ilpo Suoniemi tutki köyhyysriskin pysyvyyttä ja sen dynamiikan luonnetta. Raportti julkaistaan ETK:n työpaperiversiona talvella Lisäksi valmistui Kansaneläkelaitoksen rahoittamana tutkimus, jossa tarkastellaan sosiaaliturvajärjestelmän eri osien ja erityisesti sairausvakuutuksen roolia tulojen uudelleenjaossa ja toimeentuloriskien vakuutuksessa. Raportti julkaistaan PT:n työpaperina talvella Uutta tutkimusta koulutuksen taloustieteessä Ohto Kanninen on tutkinut ylioppilastutkintotuloksiin vaikuttavia tekijöitä erottamalla lukiokohtainen vaikutus lukioiden oppilasaineksen vaikutuksesta käyttäen hyväkseen suomalaisen lukiovalintajärjestelmän mahdollistamaa kvasikokeellista asetelmaa. Hän on myös on yhdessä Laurent Bossavien (European University) kanssa tutkinut sukupuolten välistä koulutustasoeroa sekä näiden erojen kehitystä ajassa laajalla kansainvälisellä aineistolla. Tutkimukset julkaistaan PT:n tutkimuksia -sarjassa Ohto Kannisen väitöskirjan yhteydessä vuonna Lisäksi Ohto Kanninen on tehnyt Mikko Forssin kanssa selvityksen Kuplia, kuohuntaa ja utopioita Selvitys uudesta taloudellisesta ajattelusta ja liikehdinnästä, joka julkaistaan Sitran julkaisusarjassa alkuvuonna Kuntaverot Alkuvuodesta saatettiin loppuun tutkimushanke, jossa tarkasteltiin kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien määräytymistä. Tutkimushankeen rahoittivat Palkansaajasäätiö ja Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tässä Eero Lehdon tekemässä tutkimuksessa arvioitiin erityisesti sitä, miten kunnan sisäinen tulonjako ja äänestysaktiviteetti vaikuttavat verojen asettamiseen. Toimiala- ja makrotutkimus Makrotutkimuksen alueella Markku Lehmus sai valmiiksi väitöskirjansa Essays on the Macroeconomic Effects of Taxation. Se koostuu kolmesta esseestä, jotka analysoivat verotuksen makrotaloudellisia vaikutuksia suomalaisilla aineistoilla. Ensimmäisen essessä käytettiin makrotalouden EMMA-mallia, joka on kehitetty Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Siinä tarkasteltiin työn verotuksen vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun kiinnittämällä huomiota erityisesti tasapainotetun budjetin tilanteeseen. Tulosten mukaan lisävelalla rahoitettu yhden prosenttiyksikön tuloveron lasku lisää bruttokansantuotetta 0,58 prosenttia ja työllisyyttä 0,25 prosenttia pitkällä aikavälillä. Kun budjetti tasapainotetaan menoleikkauksilla, saadaan pitkällä aikavälillä samansuuruinen vaikutus tuotantoon ja työllisyyteen, mutta lyhyellä tähtäimellä kasvu- ja työllisyysvaikutus on negatiivinen. Toinen essee tarkasteli verorakenteen muutoksen vaikutuksia siirryttäessä palkkojen verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Kysymystä varten muodostettiin dynaaminen yleisen tasapainon malli, jossa agentit ovat heterogeenisia ja malli kalibroitiin vastaamaan Suomen talouden piirteitä hyödyntämällä sekä mikro- että makroaineistoja. Siirtyminen puhtaasti kulutuksen verottamiseen kasvattaisi talouden pääomakantaa selvästi. Työllisyyteen ja bruttopalkkatulojen jakaumaan reformilla ei olisi juurikaan vaikutusta, mutta se lisäisi varallisuuden keskittymistä merkittävästi. 10 Palkansaajien tutkimuslaitos

11 Kolmannessa esseessä tarkasteltiin Suomessa vuosina tehtyjen ansiotuloverotuksen kevennysten vaikutusta tulonjakoon ja työllisyyteen. Siinä haettiin vastausta siihen, missä määrin työn verotuksessa tehdyt kevennykset vuosien 1996 ja 2008 välillä ovat vastuussa tuloerojen kasvusta ja tarkasteltiin, kuinka paljon veromuutokset ovat lisänneet työn tarjontaa. Muodostettu malli perustui samankaltaiseen kehikkoon kuin toisen esseen malli, mutta malliin sisällytettiin myös verotuksen progressio eksplisiittisesti. Tulosten mukaan verokevennykset ovat osittain vastuussa tuloerojen kasvusta Suomessa. Työllisyyttä verokevennykset ovat tutkimuksen perusteella lisänneet jonkin verran. Ennuste ja talouskehityksen seuranta Viime kevään ja syksyn ennustetyöstä vastasi viiden hengen ryhmä, johon kuuluivat Seija Ilmakunnas, Mari Kangasniemi, Markku Lehmus, Eero Lehto ja Heikki Taimio. Eero Lehto toimi ennusteryhmän vetäjänä ja vastasi Euroopan talouden, ulkomaankaupan ja tuotannon ennustamisesta. Seija Ilmakunnas ennusti inflaation, kotitalouksien tulojen, ansiotason sekä yksityisen kulutuksen kehittymistä. Mari Kangasniemen vastuualue oli työmarkkinat ja investoinnit. Heikki Taimio arvioi Euroopan ulkopuolista kansainvälistä taloutta, rahoitusmarkkinoita sekä inflaatiota ja Markku Lehmus arvioi julkista taloutta. Markku Lehmus laati lisäksi ennusteita makromallilla. Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi ennustetta, ensin 3.4. ja sitten 4.9. Kevään ennusteessa arvioitiin lisäksi julkisen talouden rahoitusaseman kehittymistä aina vuoteen 2015 saakka. Siinä myös tarkasteltiin erikseen eläkejärjestelmään ja työttömyysturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksia. Syksyn ennusteessa taas painopiste oli eurokriisin analysoinnissa. Siihen sisältyi myös erillistekstit Suomen kilpailukyvyn ja malliperheiden toimeentulon kehittymisestä. Eero Lehto arvioi lisäksi ennusteen toteutumista laitoksen nettisivuilla kesä- ja joulukuussa. Ennusteiden sisältö raportoitiin myös Talous & Yhteiskunta -lehden numeroissa 2/2012 ja 3/2012. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksen tarkastelua jatkettiin, kun Eero Lehto arvioi Jyväskylän yliopiston pyynnöstä Suomen kokonaistaloudellista kehitystä vuosina Tähän arvioon perustuva kirjoitus julkaistiin Kansantaloudellisessa aikakauskirjan numerossa 3/2012. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennuste tehtiin vuonna 2012 lähes kaikille teollisuuden toimialoille sekä liike-elämän palvelutoimialoille. Uusina toimialoina olivat mukana kuljetus- ja varastointi alatoimialoineen. Toimialaraportissa analysoidaan kyseisten toimialojen kehitysedellytyksiä ja ennustetaan niiden toimintaa tulevien kolmen vuoden aikana. Ennuste tehtiin tuotannolle ja tuotannon hinnalle, työllisyydelle ja työtunneille, investoinneille, ansiotasolle sekä kannattavuudelle. Raportissa kiinnitettiin erityinen huomio toimialojen kilpailukykyyn sekä siihen, miten Nokian toimintojen supistuminen on heijastunut tietojenkäsittelypalveluiden toimialaan ja muuhun elektroniikkateollisuuteen. Varsinaisen ennusteosuuden laativat Markku Lehmus ja Eero Lehto. Pekka Sauramo kirjoitti Ritva Oeschin kanssa erillisen raportin, jossa analysoitiin keskeisten suomalaisten monikansallisten yritysten viimeaikaista kehitystä. Toimialaennusteen rahoittivat Ammattiliitto Pro, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemiset, Teollisuusalojen ammattiliitto, Toimihenkilöliitto Erto sekä Uusi Insinööriliitto. Toimintakertomus

12 Tietopalvelu Tietopalvelun vastuulla on laitoksen tietotekniikka ja ohjelmistot, tietopalvelu huolehtii laitoksen www-sivuista ja ennustejärjestelmästä. Tietotekniikkaan liittyvää laitteistoa, mm. palvelinlaitteisto uusittiin ja ohjelmistoja päivitettiin tarpeen mukaan. Tietopalvelu osallistui tutkimushankkeeseen Samapalkkaisuus sukupuolten väliset palkkaerot yksityisillä palvelualoilla. Tietopalvelu oli mukana STM:n tutkimus- ja kehittämishankkeessa Tasaarvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa, joka käynnistyi syksyllä. Tietopalvelu avusti useita tutkimusprojekteja ja hankkeita aineistojen käsittelyssä ja tutkimusjulkaisujen kuvioiden viimeistelyssä. Tietopalvelussa työskentelivät ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen (vuorotteluvapaalla ), tietohallintopäällikkö Eija Savaja sekä KTM Jose Lahtinen, joka toimi ohjelmistoasiantuntija Aila Mustosen vuorotteluvapaasijaisena ja FM Eeva Silvennoinen Tiedotus ja Talous & Yhteiskunta -lehti Vuonna 2012 laitoksen tiedotuksesta ovat vastanneet erikoistutkija Heikki Taimio, hallintosihteeri Jaana Toivainen ja ohjelmistoasiantuntija Aila Mustosen vuorotteluvapaan sijaisina toimineet Jose Lahtinen ja Eeva Silvennoinen. Vuoden aikana ilmestyi 8 lehdistötiedotetta. Laajojen tutkimushankkeiden loppuraporttien julkistamisen ja talousennusteiden julkistamisten yhteydessä on yleensä järjestetty lehdistötilaisuus. Vuonna 2012 laitos järjesti kaksi tällaista tilaisuutta: talousennusteesta järjestettiin tiedotustilaisuudet sekä maaliskuussa että syyskuussa. Laitoksen Internet-sivut ovat toimineet hyvin. Sivujen ylläpidosta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ovat vastanneet Jose Lahtinen, Eeva Silvennoinen ja erikoistutkija Heikki Taimio. Tutkijat ovat itse vastanneet omien sivujensa sisällöstä. Uusista julkaisuista ja tulevista seminaareista tiedotettiin laitoksen Internet-sivuilla ja sähköpostilistan kautta. Talous & Yhteiskunta -lehden vastaavana päätoimittajana oli toimintavuonna johtaja Seija Ilmakunnas. Lehteä toimitti erikoistutkija Heikki Taimio ja sen taitosta vastasi julkaisusihteeri Irmeli Honka. Kannen suunnittelusta vastasi graafikko Markku Böök (pl. numero 3) ja kirjoittajien kuvaamisesta valokuvaaja Maarit Kytöharju, joka myös suunnitteli numero 3 kannen. Lehti painettiin Kirjapaino Jaarlissa. Lehteen on pyritty saamaan ajankohtaisia artikkeleita, jotka sisältävät painavia ja perusteltuja kannanottoja. Kirjoitusten luettavuuden parantamiseksi on käytetty runsaasti kuvioita ja taulukoita. Kukin numero on julkaistu myös pdf-versiona laitoksen kotisivuilla noin kaksi kuukautta painetun version ilmestymisen jälkeen. Lehti on otettu vastaan hyvin myönteisesti. Edellisen vuoden syksyllä laadittua mainoslehtistä lähetettiin taustayhteisöille edelleen jaettavaksi sekä myös historian ja yhteiskuntaopin opettajille, mukana tilaustarjous. Talous & Yhteiskunta -lehti ilmestyi toimintavuoden aikana neljä kertaa. Levikki oli keskimäärin kappaletta ja sivumäärä keskimäärin 73. Lehdessä julkaistiin 27 artikkelia, 4 kolumnia, 12 kirjaarvostelua, 4 haastattelua sekä kevään ja syksyn talousennusteet. Kahdessa numerossa oli erityisteema: kansainvälinen talous ja kunnat muutoksessa. Useat lehden artikkelit ja haastattelut ovat saaneet huomiota osakseen tiedotusvälineissä. 12 Palkansaajien tutkimuslaitos

13 Loppukeväästä järjestettiin Talous & Yhteiskunta -lehden ulkoasun uudistamisesta tarjouskilpailu. Uudistuksen toteuttajaksi valittiin graafikko Niilas Nordenswan, jonka suunnitelmaa käsiteltiin lehden toimitusneuvoston kokouksessa Uudistetun lehden ensimmäinen numero 1/2013 ilmestyy helmikuussa Toimintakertomus

14 Liitteet Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet Johtokunta Tutkimusneuvottelukunta Tilintarkastajat Talous & Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Laitoskokous Henkilökunta Seminaarit Julkaisut Muut kirjoitukset Luennot ja esitelmät Komiteat, toimikunnat, korkeakoulut ja lausunnot Palkansaajien tutkimuslaitoksen talous Palkansaajien tutkimuslaitos

15 Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet AKAVA Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ammattiliitto PRO Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ilmailualan Unioni IAU Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Metallityöväen Liitto Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Paperiliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Suomen Elintarviketyöläisen Liitto SEL Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Suomen Merimies-Unioni Sähköalojen Ammattiliitto TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Vakuutusväen Liitto Ylemmät Toimihenkilöt YTN Nordea Järjestöpankki Osuuskunta Tradeka-yhtymä OP-Keskus Osuuskunta Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys Johtokunta Jäsen Marjaana Valkonen, SAK, puheenjohtaja, Olli Koski, SAK, puheenjohtaja, Eugen Koev, AKAVA, varapuheenjohtaja Jorma Antila, Metallityöväen Liitto Eija Hietanen, SAK, Mari Kangasniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos Olli Koski, SAK, Leila Kostiainen, STTK Antti Rinne, Ammattiliitto PRO Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitto Antti Veirto, PAM Matti Pohjola, Aalto yliopisto Varajäsen Päivi Niemi-Laine, JHL Päivi Niemi-Laine, JHL Päivi Soikkeli, AKAVA Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Helena Pentti, SAK Petri Böckerman, Palkansaajien tutkimuslaitos Helena Pentti, SAK Seppo Nevalainen, STTK Antti Aarnio, STTK Risto Kangas, JUKO Esa Kaitila, Paperiliitto johtokunnan tieteellinen neuvonantaja Toimintakertomus

16 Tutkimusneuvottelukunta Antti Aarnio Juha Antila Esa Kaitila Päivi Niemi-Laine Petri Palmu Joonas Rahkola Kenneth Snellman Heikki Taulu Aila Tähtitanner Mika Väisänen STTK SAK Paperiliitto JHL Ammattiliitto Pro SAK TEHY AKAVA UIL OAJ Tilintarkastaja Tilintarkastusrengas Oy Talous & Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Jaakko Haikonen STTK Tuomas Harpf Palkansaajasäätiö Hannamaija Helander AKAVA, 2/2012 Harri Järvinen SAK Olli Koski SAK Marjo Ollikainen AKAVA, 3/2012 Jari Vettenranta JHL Seija Ilmakunnas päätoimittaja Heikki Taimio toimittaja Laitoskokous Mari Kangasniemi, puheenjohtaja Merja Lindholm, sihteeri 16 Palkansaajien tutkimuslaitos

17 Henkilökunta Seija Ilmakunnas Reija Lilja johtaja, VTT, dosentti tutkimusjohtaja, PhD, dosentti Tutkijat Petri Böckerman erikoistutkija, FT, dosentti (osa-aikainen 31.7.) Mari Kangasniemi vanhempi tutkija, PhD Ohto Kanninen vanhempi tutkija, VTM, 1.9. Merja Kauhanen tutkimuskoordinaattori (työn taloustiede), KTT Mauri Kotamäki nuorempi tutkija, VTM, (osa-aikainen) Markku Lehmus vanhempi tutkija, VTT Eero Lehto tutkimuskoordinaattori (makrotutkimus), KTT Jukka Pirttilä tutkimuskoordinaattori ( julkinen talous), VTT (osa-aikainen) Pekka Sauramo erikoistutkija, VTT Ilpo Suoniemi erikoistutkija, VTM Heikki Taimio erikoistutkija, VTM Tutkimusharjoittelijat Sakari Lähdesmäki KTK, Tero Pursiainen VTK, Ville Seppälä kauppat. yo, Tietojenkäsittely ja tietopalvelu Jose Lahtinen ohjelmistoasiantuntija, KTM, 3.4. Aila Mustonen ohjelmistoasiantuntija, FM (vuorotteluvapaa ) Eija Savaja tietohallintopäällikkö, KTM Eeva Silvennoinen ohjelmistoasiantuntija, FM, Toimisto Irmeli Honka Merja Lindholm Jaana Toivainen julkaisusihteeri taloussihteeri hallintosihteeri Siviilipalvelusmies Svante Henriksson, Toimintakertomus

18 Seminaarit Avoimet seminaarit Ohto Kanninen (EUI), Lukiovalinnan ja luokkatovereiden vaikutus koulumenestykseen suomalaisessa lukiojärjestelmässä. Kvasikokeellinen tutkimusasetelma, Jenni Pääkkönen (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Laadun ja kustannusten välinen suhde perusterveydenhuollossa, Roope Uusitalo (Hecer), Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan, 1.2. Jenni Kellokumpu (Jyväskylän yliopisto) ja Hanna Pestola (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Työssäoloehdon muutos ja työttömyyden kesto, Markku Lehmus (Palkansaajien tutkimuslaitos), Vuosien tehtyjen ansiotuloverotuksen muutosten vaikutus tulonjakoon ja työllisyyteen Suomessa, Signe Jauhiainen (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos), Kuntauudistus ja alueiden elinvoima, 3.4. Tuomas Malinen (Helsingin yliopisto/gns Economics), Suomi ja EMU: euron hyödyt, kustannukset ja tie ylöspäin, Tapio Bergholm (SAK), Philosophic and Institutional Causes of Euro-zone Crisis The Rotten Heart of Europe Reconsidered, Meri Obstbaum (Valtiovarainministeriö), Työmarkkinat ja palkanmuodostus Suomen talouden makromallissa, Juha Tuomala (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jaksamiseen, 2.5. Ilpo Suoniemi (Palkansaajien tutkimuslaitos), Köyhyyden dynamiikka Suomessa, 9.5. Risto Rönkkö (Tampereen yliopisto), Valuuttakurssijärjestelmän valinta: Taloudellisten, poliittisten ja institutionaalisten tekijöiden vaikutus, Jari Vainiomäki (Tampereen yliopisto), Polarisoituvatko työmarkkinat myös Suomessa?, Matti Virén (Turun yliopisto), Asumistuen kohtaanto: kuka tuesta loppujen lopuksi hyötyy?, Mauri Kotamäki (Palkansaajien tutkimuslaitos/utu), Teoreettinen lähestymiskulma eläkejärjestelmiin: jakojärjestelmä vs. rahastoiva järjestelmä, 6.6. Kari Alho (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos), Miten nostaa työllisyyttä EU:ssa? Tavoitteiden, mallien ja keinojen vuorovaikutus politiikanteossa, Petri Böckerman (Palkansaajien tutkimuslaitos), Saavatko pidemmät henkilöt korkeampaa palkkaa?, 5.9. Elias Einiö (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Alueellinen elinkeinopolitiikka ja työllisyys: laajan englantilaisen alueohjelman vaikutukset, Tero Kuusi (Aalto-yliopisto), Informaatioteknologian vaikutukset kansantalouden kasvuun ja rakennemuutokseen: Näkökulmia sektoritasoisesta kasvumallista, Reijo Mankinen (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos), Kustannuskilpailukyvyn mittausmenetelmien uudistaminen, Palkansaajien tutkimuslaitos

19 Kari Kulovaara (Jyväskylän yliopisto), EAY, BusinessEurope ja Euroopan sosiaalisen mallin muutospaineet, Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto), Teknologiamuutokset ja palkkarakenne, Antti Kauhanen (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos), Ylennyksien mallintaminen taloustieteessä ja empiirinen testi kilpailevien mallien erottelemiseksi, Merja Kauhanen (Palkansaajien tutkimuslaitos), Characteristics and labour market performance of East-European immigrants in Finland, Germany, the Netherlands and the United Kingdom, Markus Lahtinen (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos), Talouspoliittisten järjestelmien ajankohtaiset murrokset, Satu Nivalainen (Eläketurvakeskus), Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja sen taustatekijät 2000-luvulla: rekisteripohjainen tarkastelu, Teemu Lyytikäinen (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Asuntojen varainsiirtoveron vaikutus muuttoalttiuteen, Elias Oikarinen (Turun kauppakorkeakoulu), Asumisen verokohtelun vaikutukset asuntomarkkinoilla, Muut seminaarit Työolot murroksessa ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin. Paasitorni, Seminaarin avaus, Seija Ilmakunnas Ulkoistaminen, tehtävärakenteet ja työolot, Petri Böckerman (yhdessä Mika Malirannan kanssa) Johtamistapojen vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen, eläköitymisaikeisiin ja tuottavuuteen, Merja Kauhanen Palkkarakenteiden muutos ja työtyytyväisyys, Mari Kangasniemi Tutkimusiltapäivä työhyvinvoinnista taustayhteisöille. Palvelualojen ammattiliitto, Tutkimusiltapäivän avaus, Seija Ilmakunnas Job quality in times in crisis, Maria Jepsen (ETUI) Terveys ja työhyvinvointi, Petri Böckerman Työelämän muutos ja työhyvinvointi, Merja Kauhanen Julkaisut Petri Böckerman Globalization, Creative Destruction, and Labour Share Change: Evidence on the Determinants and Mechanisms from Longitudinal Plant-level Data. Oxford Economic Papers, 64:2, (yhdessä Mika Malirannan kanssa). Institutionalisation and Subjective Wellbeing for Old-age Individuals: Is Life Really Miserable in Care Homes? Ageing and Society, 32:7, (yhdessä Edvard Johanssonin ja Samuli Saarnen kanssa). Toimintakertomus

20 Innovative Work Practices and Sickness Absence: What Does a Nationally Representative Employee Survey Tell? Industrial and Corporate Change, 21:3, (yhdessä Edvard Johanssonin ja Antti Kauhasen kanssa). The Job Satisfaction-productivity Nexus: A Study Using Matched Survey and Register Data. Industrial and Labor Relations Review, 65:2, (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Does High Involvement Management Improve Worker Wellbeing? Journal of Economic Behavior and Organization, 84:2, (yhdessä Alex Brysonin ja Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Does high involvement management lead to higher pay? Tampere Economic Working Papers, Net Series, No. 85, 33 s. (yhdessä Alex Brysonin ja Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Does high involvement management improve worker wellbeing? Tampere Economic Working Papers, Net Series, No. 86, 46 s. (yhdessä Alex Brysonin ja Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Outsourcing, occupational restructuring, and employee well-being: is there a silver lining? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 1271, 32 s. sekä Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 277, 31 s. (yhdessä Mika Malirannan kanssa). Stature and life-time labor market outcomes: accounting for unobserved differences. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 280, 33 s. (yhdessä Jari Vainiomäen kanssa). Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Teoksessa Loikkanen, Heikki A., Seppo Laakso, Ilkka Susiluoto (toim.), Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Helsingin kaupungin tietokeskus, (yhdessä Mika Malirannan kanssa). ICT and occupation-based measures of organisational change: firm and employee outcomes. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Working Papers No. 2, 39 s. (yhdessä Antti Kauhasen ja Mika Malirannan kanssa). Review of the Labour Market Impact of the EU Enlargement: A New Regional Geography of Europe? Journal of Economic Geography, 12:4, Seija Ilmakunnas Age segregation and hiring of older employees: low mobility revisited. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 273, 23 s. (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Mari Kangasniemi Characteristics and labour market performance of the new member state immigrants in Finland, Germany, the Netherlands and the United Kingdom after the enlargement of Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 283, 39 s. (yhdessä Merja Kauhasen kanssa). The Economic Impact of Migration Productivity Analysis for Spain and the UK. Journal of Productivity Analysis, Vol. 38, Issue 3, (yhdessä Matilde Masin, Catherine Robinsonin ja Lorenzo Serranon kanssa). Job satisfaction and wage dispersion. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 278, 29 s. Profiles of Estonian immigrants and their participation in the Finnish welfare system, in P. Nijkamp, J. Poot and M. Sahin (eds.), Migration Impact Assessment. New Horizons, Edward Elgar, (yhdessä Merja Kauhasen kanssa). Tuottavuuden mittaaminen palvelualoilla. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 23 sekä Palvelualojen ammattiliitto, Julkaisuja 1/2012, 49 s. 20 Palkansaajien tutkimuslaitos