Saaristolaisten lausunto Fennovoima Oy:n YVA -selostuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saaristolaisten lausunto Fennovoima Oy:n YVA -selostuksesta"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Viite: 7131/815/2008 Ruotsinpyhtään saaristossa Thomas Kvarnström S.V.S rf. Paavo Laurikainen Pro Saaristo -komitea Saaristolaisten lausunto Fennovoima Oy:n YVA -selostuksesta Johdanto: Pro Saaristo -komitean, jonka on perustanut Skärgårdens Vänner i Strömfors rf., perusteellisesti tutkima Fennovoima Oy:n (jatkossa Fennovoima.) YVA - ohjelmaluonnos sai syystä aikanaan laajaa kritiikkiä myös muilta lausuntonsa antaneilta tahoilta. Heidän asianmukaiset huomautuksensa, virheitten oikaisupyyntönsä, muutosesityksensä, lisäselvityspyyntönsä, tarkennusvaatimuksensa, tutkittavien vaikutusalueitten lisäyksensä ja monet esitystapaan liittyvät muistutuksensa ja parannusehdotuksensa, olivat erinomaisesti koottu ja esitetty Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossa (jatkossa TEM). Evästykset eivät kuitenkaan toteutuneet TEM:n vaatimilla tavoilla. Nyt julkaistu Fennovoiman "Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus", (Jatkossa YVA) on sisällöltään hieman asiapitoisempi ja joiltakin osiltaan jopa hieman kattavampi, mutta edelleen se on kokonaisuutena epätarkka ja monin osin puutteellinen sekä korostetun tendenssin omainen arviointi sekä rakenteeltaan sillisalaattia ja viittausten käytössään suorastaan lukijoita piinaava, monin osin jopa harhaan johtava. Nämä seikat tulevat tässä Ruotsinpyhtään saaristolaisten kansantajuisessa laajennetussa lausunnossa, "Kootut Arvioinnit", kirkkaasti esille. Selväksi on tullut saaristolaisten lukiessa sankoin joukoin 388 sivua Fennovoiman

2 YVA:a, että hankevastaava on suorittanut omaa arviointiaan "ruusuisin silmälasein" ja arvioi kaikkia ympäristövaikutuksia valtaosin omaksi edukseen, perustamatta arviotaan tosiasioihin, vallitseviin olosuhteisiin, joitten massiivisiin muutoksiin Fennovoiman hanke väistämättä johtaa, jos se Ruotsinpyhtään saaristossa toteutuu. Saaristolaisten perustama Pro Saaristo -komitea onkin tuonut esiin päätöksenteon eri tasoilla sen tosiasian, että Fennovoiman YVA on vain heidän laatimansa "tiekartta" aikomansa hankkeen toteuttamisen varmistamiseksi, ilman vastuuta heidän YVA:nsa sisällöllisestä oikeellisuudesta. Vastuu asianmukaisesta kritiikistä lankeaakin YVA -selostuksen lukijoille täällä saaristossa, sekä päättäjille, sen kaikilla eri tasoilla, jopa muille kansakunnille ja Suomen kansalaisille, lopullisen arvioinnin aikaansaamiseksi kyseisen hankkeen sopivuudesta tai sopimattomuudesta Ruotsinpyhtään saariston Gäddbergsöhön tai Kampuslandettiin, jotka kuuluvat Loviisan kaupunkiin, alkaen vuodesta Jos huonosti käy, ovat lopulliset vastuut Suomen valtion, meidän suomalaisten. Tähän lausuntoon on kerätty kaikki se saaristolaisten materiaali, jota ei välttämättä ole sisällytetty Pro Saaristo -komitean asiantuntijoitten TEM:lle antamaan viralliseen lausuntoomme, mutta jonka Pro Saaristo -komitea ja sen saaristolaiset haluavat Fennovoiman YVA -selvityksen tiimoilta tuoda esiin periaatteella - "Sana on vapaa" ja siten nostaa YVA -menettely julkisen keskustelun aiheeksi, eikä suinkaan syyttä! Jo Fennovoiman painattaman YVA:n otsikko, "Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus" on harhaan johtava. Kyseessä ei ole vain yhdestä ydinvoimalaitoksesta vaan hankkeesta, jossa on neljä uutta sijoituspaikkaa ja niillä tuotantoteholtaan ja lukumäärältään poikkeava määrä ydinreaktoreita. Fennovoiman YVA:n esipuhe päättyy toivotukseen: "Hyviä lukuhetkiä." Saaristolaisten arvio on se, että lukuhetket olivat kaikkien osallisten mielestä hyviä ainoastaan sivulla 348, Kappaleessa (Jatkossa K) 8.19: "Nollavaihtoehdon vaikutukset". Se oli miellyttävää luettavaa. Luvussa "Tiivistelmä", on oivallinen esimerkki koko Fennovoiman YVA -arvioinnin tekstin tendenssin omaisesta ilmaisutavasta, ollen ensimmäisenä esimerkkinä. Sivulla 14, otsikolla "Ruotsinpyhtää", on seuraava kappale: "Ruotsinpyhtään sijaintipaikkojen alueella nykyiset loma-asuntoalueet on pääosin mahdollista säilyttää. Alueiden käyttö virkistykseen tai ulkoiluun on jatkossa rajoitettua. Kampuslandetin saarella uusi tielinjaus ei ole ristiriidassa nykyisen maankäytön kanssa. Gäddbergsön niemellä uusi tieyhteys noudattaa pääosin olemassa olevan tien linjausta. Suuri osa ydinvoimalaitoksen suojavyöhykettä on jo Hästholmenin laitoksen suojavyöhykkeen sisällä, joten maankäytön rajoituksiin ei aiheudu merkittävää muutosta. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vahvistaa Loviisan seudun asemaa energiantuotannon keskittymänä, mikä voi lisätä maankäytön kehittämisen edellytyksiä." Noin saa toki kirjoittaa, mutta aivan saman asian Fennovoima olisi voinut rehellisesti ilmaista näin:

3 "Osa huviloista ja vakinaisista asuinpaikoista on pakkolunastettava pois osayleiskaava-alueella olevilta tonteilta, ydinvoimalan rakennuspaikan alta ja tielinjalta, noin kymmenen kilometrin matkalla, kun tietä linjataan uudelleen ja viereen rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Näin siinä tapauksessa, että vapaaehtoisiin kauppoihin ei päästä. Nykyisiä maankäyttöoikeuksia on rajoitettava voimalinjojen alla viidentoista - kahdenkymmenen kilometrin matkalla ydinvoimalan kytkinasemalta pitkin kapeaa ja luonnonkaunista Vahterpään niemeä, Bullersissa ja Jamalasundissa ja siitä vielä perinnemaisemassa kauas eteenpäin Tesjoen kauniissa jokilaaksossa, Kymi - Itä-salmi linjan tasalle, jonne rakennetaan uusi kytkinasema lähelle Ahvenkoskea. Lisäksi on realisoituvana haittana se, että kymmenet ruokakunnat menettävät perustuslaillisen oikeutensa valita asuinpaikkansa Suomessa ja siten asumisoikeutensa saaristossa. (Alle 200 pysyvää asukasta viiden kilometrin suojavyöhykkeen sisäpuolella. Säteilyturvakeskus, jatkossa STUK) Kampuslandet on saari, jonne ei ole tieyhteyttä ja juuri siksi saarelaiset ovat selvitystemme ja kuulemamme mukaan, sen myös huviloittensa sijaintipaikaksi valinneet, saadakseen nauttia häiriöttömästä olosta vapaa-ajallaan. Sanomattakin on selvää, alueiden virkistyskäyttö ja lakisääteiset jokamiehen oikeudet loppuvat kokonaan laajoilla alueilla sekä maalla että merellä ja että asiatonkin liikkuminen alueella alkaa. Hankkeemme on valitettavasti ristiriidassa kyseisten alueitten nykykäytön ja Ruotsinpyhtään saariston vahvistetun osayleiskaavan käyttötarkoituksen kanssa. Se on lomailulle, kalastukselle, pienimuotoiselle saaristolaisten elinkeinotoiminnalle ja virkistyskäyttöä varten varattua aluetta. Muuttoliike saaristoon onkin viime vuosina kasvanut ja lapsiluku moninkertaistunut. Tämä suuntaus päättynee hankkeemme toteutuessa. Voimassa oleva Hästholmenin suojavyöhyke tulee laajenemaan entisestään hankkeemme johdosta, koko viiden kilometrin säteisen ydinvoimalaitoksemme suojavyöhykkeen muodostaman itäisen puoliympyrän sisällä, kattaen melkein koko Vahterpään niemen kaikkine kylineen, kymmeniä kilometrejä luonnonkaunista saariston rantaviivaa ja saaria tai sitten Gäddbergsö -vaihtoehdossa edellisiä pohjoisemmat alueet. Hankkeemme tekisi, toki vastoin valtiovallan harjoittamaa alue- ja hajasijoituspolitiikkaa sekä maan tasapainoista kehittämistä, Ruotsinpyhtään saaristosta ja Loviisasta Suomen ydinvoimalaitos- ja energiatuotannon keskittymän kaikkine haitallisine sivuvaikutuksineen niin maalle, Itämerelle, ihmisille, kuin huikaisevan kauniille maisemille, mutta tuottaisi toisaalta sähköä omistajiemme teollisuuslaitoksiin, kauppoihin ja pohjoisen pienasiakkaille sekä sievoisen voiton muillekin osakkeenomistajillemme, saksalaiselle E.ON:lle, ruotsalaiselle Bolidenille." On olemassa tendenssejä ja tendenssejä. Juuri tähän väliin sopii mitä erinomaisimmin Fennovoima Oy:n toimitushohtaja Tapio Saarenpään lausunto.

4 HS On monia tekijöitä, jotka puoltavat nyt meitä. Eräs tällainen on sijoituspaikka. Suomen ydinvoima on nyt keskittynyt kahdelle paikkakunnalle." (Olkiluoto ja Loviisa.) Saarenpään mielestä kannattaa kysyä: "Onko näin vahva keskittyminen hyvästä sähkön huoltovarmuuden, turvallisuuden tai aluepolitiikan näkökulmasta." Edelliseen viitaten on saaristolaisilla ja päättäjillä aihetta kysyä aivan samaa! Luvussa 1 "Hanke" s. 40/K 1.2 lausutaan: (Sähköyhtiöitten) "Toimitusvelvollisuus edellyttää, että yhtiön on toimitettava sähköä kohtuulliseen hintaan kaikille halukkaille sähkön pienasiakkaille, joiden kulutuspaikka sijaitsee yhtiön vastuualueella." Koko kirjassa ei ole minkäänlaista viittausta siihen, miten osakkaat varmistavat kuluttajille sen, että he saavat pörssissä hinnoiteltua sähköä edullisemmin omasta pistorasiastaan. Kirjassa ei ole sanaakaan siitä, mikä on se tapa, jolla Fennovoiman tuottaman sähkön hinta muodostuu. Epäilemme vahvasti, että Fennovoiman tuottama sähkö hinnoitellaan pörssissä ja osakkaille suoritetaan jälkikäteen, pörssistä ostamalleen sähkölle, korvaus Fennovoiman toimesta. Millaiseksi hinta muodostuu pienkuluttajille, jää arvailujen varaan, etenkin rutiköyhien kuntien ja kuntayhtymien sähkölaitosten pienasiakkaitten osalta. Valtuutetut kunnissa ja kuntayhtymissä, joilla on oma sähkölaitos tai siinä osakkuuksia, joutuvat päättämään kroonisessa rahapulassaan kahden vaihtoehdon välillä: "Nostammeko kunnallisveroa vai sähkön hintaa?" Saaristolaisten arvio on - sähkön hintaa nostetaan. Edelleen luvussa "Hanke", s.40/k 1.2 viitataan Fennovoiman kumppanin ylivertaiseen osaamiseen etenkin ydinvoima-alalla, mutta jätetään kertomatta, että tämä saksalainen energiajätti E.ON ei ylivertaisesta osaamisestaan huolimatta ole kyennyt ratkaisemaan, ei edes suurilla voitoillaan, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta Saksassa. Myöskään ei kerrota sitä, että E.ON:n Ruotsissa myymän sähkön hinta muodostuu lähes poikkeuksetta Nord Poolissa. Arvailujen varaan jää myös se, mikä on kyseisen energiajätin osuus kyseisen Fennovoiman hankkeen rahoituksessa ja, rahoitustavasta riippuen, mikä vaikutus sillä on pienasiakkaille toimitettavan sähkön hintaan, kun pääomallakin on hintansa. Luvussa "Hanke" s.41/k1.3 "Uusi ydinvoimalaitos lisää hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa, vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä sekä korvaa muun muassa kivihiilikäyttöisiä voimalaitoksia, jotka poistetaan käytöstä ympäristösyistä ja ikääntymisen takia. Fennovoima katsoo, että sen hanke on Suomen ilmasto- ja energiastrategisten linjausten mukainen." Venäjältä on tuotu vuosia sähköä d/a ja tuodaan edelleen, vaikka omasta tuotantokapasiteetista ei ole käytössä kuin osa. Näin tullaan suomalaisten sähköalan toimijoitten toimesta toimimaan, vaikka Suomessa olisi kymmenen uutta ydinvoimalaa, jos ja kun Venäjän halpaa sähköä on tarjolla.

5 Ja se mikä vuosien varrella yli jää idästä tuodusta sähköstä, se menee vilahtaen lännestä ulos rahakkaimmille markkinoille. Näin on ollut vuosia ja tullee olemaankin. Venäjältä sähköä tuovat eivät suin surminkaan halua päästä siitä tuonnista eroon nykyhinnoilla! Lisäksi on huomautettava, että Suomeen ollaan suunnittelemassa kahta uutta hiilivoimalaitosta, á 700 MW, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Fennovoiman käyttämä esitystapa on harhaan johtavaa ja tarkoitushakuista puoli- ja osatotuuksineen. Samalla sivulla teksti jatkuu: "Sähkön osuus kokonaisenergian kulutuksesta on viime vuosikymmeninä maassamme jatkuvasti lisääntynyt ja tämä kehitys tullee jatkumaan." Tuon lauseen alkuosaa emme kiellä, mutta sivulauseelle ei löydy tilastoista tukea. Sähkön kulutus on Suomessa jopa laskenut ja on ollut vuonna 2008 jopa n. 2,5 % alle vuoden 2006 vastaavan ajan kulutusta. Tuohon pudotukseen ei ole tarvittu valtiovallan ohjausta, tehostustoimia säästöjen aikaansaamiseksi, ei keppiä eikä porkkanaa ja ilman mahdollisen laman vaikutuksia tulevina vuosina ! Hallituksen eduskunnalle vuoden 2008 lopulla esitetyssä Suomen Ilmasto- ja energiastrategiassa pyritään nimenomaan siihen, että sähkön kulutus voisi kasvaa, mutta ei aiempien vuosikymmenten tapaan, vaan sen kasvua tullaan hillitsemään sen käyttöä tehostamalla ja siten säästöjä aikaansaamalla, käyttäen sekä "keppiä että porkkanaa". Tavoitteena on, että 97 TWh tasoa ei ylitettäisi. s. 44/K Fennovoima esittää seuraavat madonluvut: "Fennovoima on perustettu valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nimenomaan ydinvoimalaitoshanke, eikä sen suunnitelmiin kuulu muita vaihtoehtoisia voimalaitoshankkeita. Ainoastaan ydinvoiman avulla on mahdollista saavuttaa Fennovoiman osakkaiden tavoitteet tuotetun energiamäärän, tuotantovarmuuden, turvallisuuden ja hinnan osalta." Mielestämme ei ole kaukaa haettu sellainen ajatus, että myös ydinvoimalla sähköä tuottavat yritykset investoisivat myös uusiutuvien energialähteitten hyödyntämiseen sähkön ja/tai lämmön tuotannossa Suomessa, kuten esimerkiksi E.ON tekee muualla maailmassa ja voitollisesti. (Kyseisen yrityksen liikevoitto lienee tälläkin hetkellä 6 mrd. /a. -luokkaa) Sellainen tuotantopolitiikka sopisi myös oivallisesti Suomen Ilmasto- ja energiastrategiaan, jossa tultaneen edellyttämään uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuudeksi n. 38 %. Mikäli noin ei käy, ydinvoimalla tuotetun sähkön osuuden kasvaessa, karkaa EU:kin edellyttämä kansallinen tavoitteemme saavuttamattomiin. Edelleen luvussa "Hanke", s.46/k 1.7 kuvataan hankkeen aikataulua ja marssijärjestystä: "Mikäli valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen ja eduskunta hyväksyy sen, Fennovoima

6 valitsee laitosalueen, tekee voimalaitosta koskevat hankintasopimukset..." Kirjoitetusta tekstistä saa sellaisen käsityksen, että valtioneuvostolla on kaksi mahdollisuutta, joko tehdä Fennovoiman hankkeen kannalta myönteinen tai kielteinen esitys eduskunnan päätettäväksi, jossa myönteisessä tapauksessa on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa kyseiselle laitokselle/laitoksille, joista Fennovoima suvereenisti valitsee mieleisensä. Olemme edelleen siinä käsityksessä, että maan hallitus ja eduskunta harjoittavat hajasijoituspolitiikkaa, aluepolitiikkaa ja pitävät huolta maan tasapainoisesta kehittämisestä sekä yhteisestä - ja yleisestä edusta, eikä energiateollisuus, saatikka sitten yksityinen toimija, monikansallinen Fennovoima!. Suutari pysyköön lestissään. Ja luku "Hanke" jatkuu s.47/k1.8 harvinaisella viitteellä: " " Tällaista tapaa viitteitten käytössä olisi TEM:n evästyksenkin mukaan hankevastaavan pitänyt käyttää kautta linjan, eikä esim. "Luku 1 tai luku 2 tai tai 11", kuten esimerkiksi "Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi" -luvun viitteellä, "Luku 8", jolla on 444 alaviitettä! Luku jatkuu s. 47/K1.8. "Valtioneuvosto teki vuonna 2000 ja eduskunta vahvisti vuonna 2001 periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine loppu- sijoitetaan Eurajoen Olkiluotoon rakennettavaan loppusijoituslaitokseen." Ydinvoimalakia kirjoitettaessa ei lain kirjoittaja voinut edes kuvitella, että Suomessa olisi yht'aikaa käynnissä kolme ydinvoimalaitosprojektia, joista yhden hankkeen suurosakkaana on ulkomainen energiayritys ja jonka velvoitteet ja vastuut jäävät, esimerkiksi laitosta kohdanneen suuronnettomuuden jälkipyykissä, loppujen lopuksi Suomen valtion hoidettavaksi Tekniikka & Talous -lehdessä kirjoitettiin seuraavaa: "Ydinjätepykälän kirjoittaneen hallitusneuvos Yrjö Sahrakorven mukaan laki ei edes pakota kaikkia Suomen ydinjätteitä Eurajoelle. "Jos energiayhtiöt halutaan pakottaa samaan paikkaan, pykälä pitää avata ja kirjoittaa se kunnolla auki", hän sanoo. Ydinenergialaki kirjoitettiin 1970-luvun lopulla. "Silloin ei osattu kuvitellakaan, että jonakin päivänä rakentajia ilmaantuisi kolme", Sahrakorpi kuvaa. Sanomattakin on selvää, että Onkalon nykyiset omistajat varaavat käytetyn ydinpolttoaineensa loppusijoituspaikan omaan käyttöönsä, eikä ulkopuolisille kilpaileville toimijoille". Täyttä asiaa oli tuo. Tuohon ei saaristolaisilla ole vielä tässä yhteydessä lisättävää. Luku 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" s. 53/K sisältää suuren luvun noin 1000, jota kuvataan näin: "Eri paikkakuntien toimistoissa on YVA -menettelyn aikana vieraillut yhteensä noin 1000 henkilöä."

7 Vaikuttaa aivan siltä, että ovi on toimistoissa heilunut vilkkaasti? Todellisuudessa vain kaksi, enemmän tai vähemmän kokonaista kansalaista, on kyläillyt päivää kohden Fennovoiman toimistoissa tai toisin sanoen, 0,4 Fennovoiman hankkeen perään kysellyttä paikkakuntalaista aukiolotuntien aikana. Fennovoiman ovea useimmin heiluttanut tiedonjanoinen, on kaikille saaristolaisille oikein tuttu henkilö. Edelleen luvussa 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" Kyseisen luvun 2 taulukossa 2-1 ja 2-2 käsitellään seuraavaa TEM:n evästystä: 4 Yhteysviranomaisen lausunto (TEM) s.54/k2.5 "Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiohjelma kattaa YVA -lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on käsitelty YVA -lainsäädännön vaatimalla tavalla. Annetuissa lausunnoissa ohjelmaa on pidetty pääosin asianmukaisena ja kattavana. Ministeriö toteaa, että arviointiohjelmaa on kuitenkin tarkastettava ja ympäristövaikutusten arviointiselostus laadittava siten, että kaikki tässä luvussa esitetyt yhteysviranomaisen lausunnon eri kohdat huomioidaan asianmukaisesti. Lisäksi lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty muitakin kysymyksiä, huomautuksia ja näkökohtia, joihin hankkeesta vastaavan on syytä kiinnittää huomiota. Arviointiselostuksessa hankkeesta vastaavan on asianmukaisesti ja riittävässä määrin vastattava esille tulleisiin kysymyksiin. Hankkeesta vastaavan on toimitettava ministeriöön kolmen viikon kuluessa lausunnon päiväyksestä selvitys toimenpiteistä, joilla hankkeesta vastaava täydentää arviointia. Lausunnoissa ja mielipiteissä YVA -ohjelmasta selkeästi osoitetut puutteet tai virheelliset tiedot on korjattava. Ministeriö esittää, että hankevastaava liittää YVA -selostukseen taulukon, jossa on eritelty yhteysviranomaisen esille tuomat asiat, hankevastaavan vastine niihin ja mahdollinen viittaus kyseiseen YVA - selostuksen kohtaan." s. 53/K 2.5 Fennovoima kuittaa saamansa TEM:n ohjeet seuraavasti: "Yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVA - selostuksessa sekä mahdollinen viittaus asianomaiseen kohtaan YVA -selostuksessa on esitetty seuraavan sivun taulukossa (Taulukko 2-1)." Fennovoiman laatimaan taulukkoon kirjatut puutteet, virheellisyydet, vastausta vaille jääneet kysymykset, selvittämättömät asiat on esitetty selkeästi, mutta vastaukset eivät, eikä myöskään kaikkiin kohtiin taulukossa 2-1 ole merkitty TEM:n edellyttämiä viitteitä asianomaisiin YVA:n kohtiin, jossa tai joissa vaadittuja asioita mahdollisesti selvitetään, oikaistaan tai muutoin käsitellään. Mikäli viite on merkitty, on se useimmiten vain YVA:n lukuun viittaava, esim. lukuun 8, jossa on 444 alakohtaa. Vietä siinä sitten esipuheessa toivotettuja "Hauskoja lukuhetkiä!", kun joutuu etsimään "neulaa heinäsuovasta". Hyvänä esimerkkinä TEM:n vaatimuksen ylimalkaisesta käsittelystä on taulukon 2-1 s.

8 54/2.5 kohta 3. TEM:n vaatimus: "Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtoja vertailla mahdollisimman monipuolisesti ja vertailu on esitettävä YVA -selostuksessa. Eri vaihtoehdoilla tarkoitetaan esimerkiksi eri laitospaikkavaihtoehtoja, lämpötehon määrää (laitosyksiköiden lukua), jäähdytysveden erilaisia otto- ja purkuvaihtoehtoja ja/tai jäähdytysveden hyötykäyttöä." Taulukossa 2-1 s. 54/K 2.5 Fennovoima vastaa kohdassa 3: "Vaikutukset esitetään laitospaikkakohtaisesti erikseen, vesistövaikutukset eri lämpötehoilla sekä eri otto- ja purkuvaihtoehtojen tapauksessa." Luottavainen lukija olettaa, että laitospaikka on määritelty erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelua ja vertailuja varten, jopa eri paikkakuntien välillä. Viitettä ei Fennovoimalla tietenkään ole esittää, vaikka TEM nimenomaan sitä edellyttää vaatimuksissaan. Sitten huomautetaan TEM:lle näsäviisaasti seuraavassa lauseessa: "Vaihtoehtojen eroja tai erojen puuttumista tarkastellaan kaikkien muidenkin vaikutustyyppien osalta, koska jo vaihtoehtoasetelma edellyttää sitä." Fennovoiman tämäkin kommentti on tietenkin vailla TEM:n edellyttämää asiallista viitettä tai viitteitä YVA:n kohtaan tai kohtiin, joista voisi saada tarkistettua selvitetyn asian todenperäisyyden. Seuraavassa TEM:n lauseessa s. 54 kohdassa 4 on vaatimus edelleen selkeä ja välttämätön monille selvitystä edellyttäville asioille. TEM:n asiallinen vaatimus: "Voimalaitosyksiköiden kaavaillut sijaintipaikat on rajattava selkeästi osana muun maankäytön esittelyä ja arviointia." Tähän selkokieliseen TEM:n vaatimukseen vastaa Fennovoiman lakonisesti: "Voimalaitosyksiköiden vaihtoehtoiset sijaintipaikat ja kuntarajat esitetään karttakuvissa YVA - selostuksen luvussa 1." Luvussa 1 s.40/k 1.2 Kuvassa 1-1 on selvääkin selkeämmät kuvat kolmesta sijoituspaikkakunnasta, mutta ei sijoituspaikoista ja karttojen mittakaavat ja käytetyt symbolit eivät näytä rajaavan mitenkään selkeästi kaavailtuja sijaintipaikkoja. Fennovoima on käyttänyt sekä pieniä pallukoita että laajempia suorakaiteita, joitten kattamat alueet tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Edelleen TEM vaatii oikeutetusti s.54/k 2.5 taulukossa 2-1 kohdassa 4 "Myös suojavyöhykkeet on tuotava selkeästi esille." Fennovoima kuittaa ykskantaan... "Suojavyöhykkeet esitetään luvussa 8 väestönsuojelua koskevassa kohdassa."

9 ... ja "viittaa kintaalla" johonkin tai joihinkin kahdeksannen luvun 444 alakohtaan, joihin pureudumme tuonnempana luvussa 8, kunhan ensin joku saaristolainen löytää em. luvun 8 kyseisen - tai kyseiset alaviitteet. Sama meno jatkuu Fennovoiman YVA:ssa luvussa 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" alkaen s. 59 taulukko 2-2. Lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt näkökohdat on jätetty tietenkin numeroimatta. Sivulla 59 vaatii joku lausunnon antajista (Ei nimetty.): "Tulee arvioida hankkeen suhdetta EU:n energia- ja ilmastostrategiaan sekä uusiutuvia energialähteitä koskeviin tavoitteisiin." Tätä kirjoitettaessa, julkistetaan Suomen Ilmasto- ja energiastrategia, mutta Fennovoima ottaa siihen kantaa jo ennen YVA:n painatusta, vastatessaan edellä esitettyyn vaatimukseen: "Hankkeen suhdetta muun muassa EU:n energiastrategiaan, EU:n ilmasto- ja energiapakettiin sekä Suomen energia- ja ilmastostrategiaan kuvataan luvussa 5." Kyseisessä luvussa 5. s.109 taulukossa 5-1 todetaan: "Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen on linjassa energiastrategian kanssa. Kansallisen energiastrategian mukaan energiantuotanto Suomessa pidetään monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena. Strategian mukaan mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei saa sulkea pois. Mikäli tuo on Fennovoiman perustelu sille, että juuri se on mitä otollisin toimija tuottamaan ydinvoimalla sähköä Suomessa, on heitä muistutettava siitä, että ydinpolttoaineen osalta Suomi ei ole omavarainen ja viitattava Fennovoiman toimintaajatukseen, joka ei kerro Fennovoiman monipuolisuudesta sanallakaan, vaan päin vastoin. Fennovoima tulee olemaan yksipuolinen ydinvoiman tuottaja, jolla ei ole minkäänlaisia pyrkimyksiä monipuolistaa tuotantoaan. Kenellekään ei ole jäänyt tämän YVA -menettelyn aikana epäselväksi se, että kyseessä on vain hankevastaavan "tiekartta toteutukseen", jossa tietoja ei hankita pääsääntöisesti paikan päällä mittaamalla, tutkimalla, selvittämällä ja tietoja keräämällä, kuten tämäkin YVA tulee osoittamaan. Kun puutteellisilla tiedoilla saa ydinvoimalaitoksen YVA:n suorittaa ja lisäksi viljellä viljalti hankkeelle myönteisiä adjektiiveja ja atribuutteja niin TEM, yhteysviranomainen ja lausunnon antaja, voi toki hankevastaavan mielestä esittää vaateen, kuten taulukossa 2-2 s. 60/K 2.5: "Hankkeen YVA-menettelyn aikataulu on liian tiukka riittävien selvitysten tekemiseen. Luontokartoitukset tulee tehdä riittävän laajalta alueelta ja pitkältä aikaväliltä." Luonnonkauniiseen Ruotsinpyhtään saaristoon, sinne täysin sopimatonta ydinvoimalaitosta suunnitteleva rahasammon rakentaja, voi muina miehinä todeta esitettyyn vaateeseen:

10 "Aikataulu on normaali YVA -aikataulu, ja kaikki selvitykset voidaan tehdä sen puitteissa YVA -menettelyn edellyttämässä laajuudessa." Normaalia selvitysmenettelyä eivät kuitenkaan edusta seuraavat seikat: 1. Fennovoima valitsi ydinvoimalaitoksensa "hajasijoituspaikaksi" Ruotsinpyhtään Gäddbergsön ja Kampuslandetin, Hästholmenin ydinvoimalaitoksen vierestä. 2. Fennovoima valitsi "aluepoliittisin" perustein ydinvoimalaitoksensa rakennuspaikaksi Ruotsinpyhtään saariston Gäddbergsön ja Kampuslandetin, Hästholmenin naapurista ottamatta huomioon hallituksen ja eduskunnan pyrkimystä harjoittaa Suomen eri alueitten tasapuolista kehittämistä. 3. Fennovoima valitsi ydinvoimalaitoksensa sijoituspaikaksi Suomenlahden rannikon, joka on hyvää vauhtia kuolemassa ja jonka luonnonvastainen lämmittäminen ydinvoimalla lämmitetyllä merivedellä, jopa 90 kuutiometriä/joka ainoa sekunti, ei meren tilaa kohenna. 4. Fennovoima takaa "huoltovarmuuden" Suomessa, Loviisan ja Olkiluodon voimaloitten kanssa, rakentamalla voimalansa Loviisan suojavyöhykkeelle. 5. Fennovoima jatkaa hankkeensa edistämistä Ruotsinpyhtäällä, vaikka uuden Loviisan kuntalaiset ovat vaaleissa sanoneet valtavalla enemmistöllä heidän hankkeelleen: "Ei." Fennovoiman Ruotsinpyhtään vaihtoehdon kannatus kuntavaaleissa 2008 "Uuden Loviisan" tai "Suur-Loviisan" alueella: Fennovoimaa vastustaa 3365 "suurloviisalaista" eli 64,2 % Fennovoimaa kannattaa 957 "suurloviisalaista" eli 18.3 %! Tämä on normaalia. Sittemmin on käynyt myös ilmi vuoden 2008 kuntavaaleissa, että Fennovoiman hanketta kannatti, vastoin 1500 saariston asukkaan ja kesäasukkaan tahtoa, yksi saaristossa asuva kuntavaaliehdokas, nimeä mainitsematta. Hän sai 12 ääntä Ruotsinpyhtäällä ja niistäkin äänestäjistä osa oli pohjoisesta, Ruukista, osa Tesjoelta ja vain pari sielua saaristosta! Tämäkin on normaalia! Fennovoima Oy:n toimitushohtajan Tapio Saarenpään lausunto medialle, kun heillä oli jo vireillä ydinvoimalahanke Ruotsinpyhtäällä, kannattaa toistaa: HS On monia tekijöitä, jotka puoltavat nyt meitä. Eräs tällainen on sijoituspaikka. Suomen ydinvoima on nyt keskittynyt kahdelle paikkakunnalle." (Olkiluoto ja Loviisa.) Saarenpään mielestä kannattaa kysyä: "Onko näin vahva keskittyminen hyvästä sähkön huoltovarmuuden, turvallisuuden tai aluepolitiikan näkökulmasta."

11 Itse kukin voi edellisen sitaatin johdosta pohtia sitä kysymystä, että onko aluepoliittisesti järkevää ja huoltovarmuuden kannalta hyvä asia, sijoittaa jo olemassa olevien ydinvoimaloitten aidan taakse uusi ydinvoimala? Järkeäkin on jossakin vaiheessa Fennovoiman kammareissa osattu käyttää, loogista ajattelua harjoittaa ja jopa ajateltu poliitikkojen työsarkaan kuuluvia asioita, kuten huoltovarmuutta ja aluepolitiikkaa, mutta valitettavasti oikea käsi ei tiennyt, mitä vasen käsi oli jo tehnyt. Tuo ei ole normaalia. Luvussa 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" taulukossa 2-2 s.62 on hankevastaavalla viittaus lukuun, josta asiallisen vastauksen tulisi löytyä, mutta onkin tyypillistä, harhaan johtavaa, epätäydellistä ja tarkoituksenmukaisesti muotoiltua selvitystoimen rajaamista ja kuvaamista sekä sanoin että karttapiirroksin. Päätöksentekijä, joka ei ole paikkakuntalainen ja joka aikoo paneutua esitettyyn asiaan kunnolla, aikaansa ja vaivaansa säästämättä, tulee hämätyksi. Lausunnonantajat vaativat: "Tulee arvioida vaikutuksia suojavyöhykkeellä oleviin toimintoihin, kuten kouluihin ja uimarantoihin" ja "Tulee tarkastella pysyvän asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen sijoittumista suojavyöhykkeen alueelle." Hankevastaavan vastineet antavat sellaisen käsityksen, että "homma on todella hanskassa", kun se toteaa: "Sijaintipaikat on valittu siten, että suojavyöhykkeellä on mahdollisimman vähän väestökeskittymiä. Hankkeen vaikutuksia suojavyöhykkeellä oleviin mahdollisiin toimintoihin arvioidaan paikkakunnittain luvussa 8." "Pysyvän väestön määrä eri etäisyyksillä ydinvoimalaitoksessa esitetään paikkakunnittain ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia käsittelevissä luvuissa (luku 8). Myös vapaa-ajan asutuksen sijoittumista voimalaitosalueen ympäristössä kuvataan." Tässä vaiheessa lienee riittävää, että toteamme seuraavaa: Luvun 8, asianomaista aihetta kuvaavaan karttaan ei ole merkitty edes "naapuritontilla" olevaa ydinvoimalaitosta, joka on miehitettynä pysyvästi d/a ja 24h! Kyseisiä henkilöitä ei ole merkitty myöskään väestömääriä kuvaaviin karttoihin, asianmukaiseen sektoriin, mikä johtunee siitä, että alueen pysyvien kesäasukkaittenkaan ja maanomistajienkaan lukumääristä ( eikä edes heidän yhteystiedoistaan ), ei hankevastaavalla ole kuin työpöydän ääressä syntynyt "harakoille mennyt" arvaus. Verottajalla olisi taatusti ollut toimivat yhteystiedot! Selvityksessä ei ole mainintaa niistä mahdollisesti jopa tuhansista työntekijöistä, jotka "kahden ydinvoimayksikön vaihtoehdossa" vielä rakentaisivat toista laitosta, kun toista mahdollisesti jo ajetaan täydellä teholla?

12 Vierastyöläisten parakkikylän paikkaakaan ei ole esitetty. Oletamme, että samaisessa paikassa majailee ainakin osa vuosihuollon aikaisesta työvoimasta, josta myös Fennovoiman tulee kantaa huolta ja vastata heidän turvallisuudestaan. Näyttääkin siltä, että rakennusajan väestömäärät poikkeavat käytön aikaisista väestömääristä ja vuosihuoltojen aikaisista väestömääristä. Asianomaisessa sektorissa eivät ole mukana myöskään Häsholmenin säännöllisten vuosihuoltojen aikaiset väestömäärät. Väestömääriin Fennovoima ei myöskään lue kulloinkin työvuorossa olevaa omaa henkilökuntaansa tai sitten onkin kyseessä miehittämätön ydinvoimalaitos. Tai sitten on vain niin, että TEM:n, yhteysviranomaisen, yllä olevassa vaatimuksessa käytetty ilmaisu "kuten", jättää hankevastaavalle vapauden arvioida väestömääriä tarkoituksenmukaisimmalla, vähiten vaivaa aiheuttamalla tavalla ja jättää merkittävät väestöryhmät pois, kuten työpaikat? Ehkäpä työmaa ei ole työpaikka, kuten koulu? Lopuksi on todettava, että hankevastaavan käyttämät kuvat 8-79 ja 8-80 ovat luokattoman huonoja. Näin ovat asiat Suomen "laajimmassa ja kattavimmassa" YVA:ssa kautta aikain! Jätämme tämän taulukon sisällön loput ylimalkaisuudet kommentoimatta, mutta tulemme kohdistamaan saaristolaisten kritiikin hankevastaavan teksteihin, joihin tässä Luvun 2 sivulla 59 alkavassa taulukossa 2-2 viitataan tai ollaan viittaamatta. Luvun 2 sivulla 65/K 2.10 hankevastaava kirjoittaa: Asiantuntijoilla on ollut merkittävä rooli muun muassa jäähdytysveden otto- ja purkupaikkojen sijoittamisen sekä rakenteiden suunnittelussa. YVA -menettelyyn liittyvä osallistuminen on tukenut suunnitteluprosessia tarkentamalla lähtötietoja ja ohjaamalla paikkakuntakohtaisten erityispiirteiden huomioimiseen Monipuolisen sidosryhmien osallistumisen ansiosta sijaintipaikkoja ja niiden ympäristöä koskevat lähtötiedot ovat tarkentuneet ja varmistuneet. Kun yllä olevasta tekstistä saa sellaisen kuvan, että kyseessä on jäähdytysveden otto- ja purkupaikoista ja niitä koskevista "lähtötiedoista" ja niiden lähtötietojen tarkentumisesta ja jopa "tarkennettujen lähtötietojen varmistumisesta", niin on aihetta kysyä hankevastaavalta: Mitä, miten, missä, kenen/keiden toimesta ja milloin on lähtötietoja oikein mitattu, niiden tarkentamiseksi ja jos on, niin mihin ne on koottu ja taulukoitu kattavasti, huomioiden eri vuodenajat, vuorokauden ajat ja sääolosuhteet vuosien varrella, meren luontaiset virtaukset eri syvyyksillä ja lämpötilat, meriveden ravinnepitoisuudet eri

13 syvyyksillä, sedimentin koostumus ja sitten tallennettu kyseisiltä Suomenlahden merialueilta, syvänteineen ja kynnyksineen, jotta sen koko kuva, koko vaikutusalueella, voitaisiin mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti mallintaa parhaalla mahdollisella tavalla ennen periaatepäätöksen tekoa valtioneuvoston ja eduskunnan toimesta? Niin, ja mitkä lähtötiedot ovat edelleen kokonaan löytämättä ja jäivät siten tarkentamatta ja varmentamatta? Epäilemme vahvasti, että johtaja Mika Pohjosen, Pöyry Energy Oy, lausunto Ruotsinpyhtään Ruukin työväentalolla TEM:n yli-insinööri Jorma Aurelan pitämässä yleisötilaisuudessa, on kaikkein lähimpänä totuutta: "... ja mallinnuksessa käytettyjä oletuksia!" Tästä tuonnempana lisää. Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 74 taulukko 3-3 Taulukosta ei selviä, että koskeeko se myös kahden erillisen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisaikataulua ja käyttöönottoa. Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 74 taulukko 3-4 Taulukosta puuttuu ainakin kuutiometriä käsiteltävää maa-ainesta, jonka hankevastaava tarvitsee välttämättömiin "täyttöihin"! Herää myös kysymys siitä, onko kyseisten maamassojen siirtäminen mukana raskaan liikenteen taulukoissa? Lisäksi puuttuu arvio siitä, miten "vähäinen" ympäristöhaitta moisesta soramontusta syntyy ja minne. Onhan kyseessä monttu, jonka ala on 1 ha ja syvyyttäkin 100m! Kyseisen kuopan kaivamista perustellaan seuraavasti s. 75/K 3.5.3: "Maansiirtotöissä syntyy suuria määriä kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassoja. Suurimmat massamäärät syntyvät jäähdytysveden otto- ja purkutunnelin kaivamisesta. Kaikki syntyvät massat on tarkoitus hyödyntää rakennuspaikalla erilaisissa täytöissä ja tasauksissa. Pyhäjoella tarvitaan lisäksi matalan maanpinnantason vuoksi noin miljoona kuutiota lisää maamassaa täyttöihin. Edellisen sivun taulukossa (Taulukko 3-4) on esitetty arvio muodostuvien massojen määristä ja niiden hyödyntämisestä." "Syntyvä massa Pyhäjoki Laitosalueen kaivuu- ja louhintamassat Jäähdytysvesirakenteiden louhintamassat Laivaväylän sekä purku- ja lastauspaikan ruoppaus- ja louhintamassat YHTEENSÄ " Mihin taulukkoon se jostakin soramontusta kaivettu miljoonan kuutiometrin soraerä on kätketty? Onneksi tuo soramonttu ei ainakaan synny Ruotsinpyhtäälle tai mistä sitäkään tietää?

14 Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s /K3.5.3 Maa- ja vesirakennustyöt Jäähdytysvesi otetaan voimalaitoksen edustan merialueelta joko pohja- tai rantaottona ja johdetaan voimalaitokselle tunnelissa, joka kulkee noin 40 metriä meren pohjan alla. Pohjaotolla tarkoitetaan tässä kauempana noin kilometrin päässä rannasta sijaitsevaa ottorakennetta. Ottorakenteet rakennetaan meren pohjaan noin metrin syvyyteen ja jäähdytysvesi johdetaan laitokselle tunnelia pitkin. Tarvittavan tunnelin pituus on noin metriä laitospaikasta riippuen. Pohjaoton kaikki rakenteet sijoittuvat veden alle. Ottorakenteet mitoitetaan siten, että virtaus oton suulla pysyy matalana (virtausnopeus noin 0,2 0,3 m/s). Rantaotolla tarkoitetaan mantereen tai saaren rantaan rakennettavaa ottorakennetta. Rantaottoa rakennettaessa rantaa kaivetaan ja/tai louhitaan ja pohjaa tarvittaessa ruopataan ottorakenteen kohdalta niin, että jäähdytysvesi saadaan otettua noin 0 15 metrin syvyydeltä. Jäähdytysvesi johdetaan tunnelia pitkin laitokselle. Rakenteet sijoittuvat suurimmaksi osaksi veden alle. Pinnalle näkyy laituria muistuttavabetonirakenne. Sekä pohja- että rantaottorakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan jäähdytysveden ottoa vaikeuttaviin ilmiöihin kuten levien, erilaisten epäpuhtauksien, alijäähtyneen veden sekä mahdollisten ahtojäiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan voimalaitokselta tunnelia pitkin meren rantaan ja puretaan merialueelle jäähdytysveden poistokanavaa pitkin. Purkutunnelin pituus on laitospaikasta riippuen noin metriä. Poistokanava on noin 30 metriä leveä, kahden noin 10 metriä leveän louhepenkereen rajaama ja paikasta riippuen joitakin kymmeniä metrejä pitkä rakenne. Yllä olevasta teknisestä kuvauksesta selviävät monen asian mittasuhteet. Saariston kallioperään louhitaan 40 m:n syvyyteen ja poistoaukoltaan kolmekymmentä metriä leveä ja 2100 m pitkä tunneli, jonka korkeustietoja ei anneta. Kuvauksesta ei selviä millä syvyydellä poistovedet tulevat Suomenlahteen normaaliveden korkeudella. Lisäksi samaiseen kallioperään ollaan louhimassa jopa 3500 m pitkä ottoveden tunneli 0-15 m vedenpinnan tason alle, mutta jonka muista mittasuhteista ei anneta yksiselitteistä kuvausta. s. 86/K kerrotaan lisäksi: "Vähä- ja keskiaktiivisille jätteille on alustavasti suunniteltu neljä erillistä luolaa metrin syvyyteen riippuen loppisijoitusalueen geologisista ominaisuuksista.

15 Kalliotilan varastointitilavuus on alustavasti siilotyyppisessä ratkaisussa noin m3 ja luolatyyppisessä ratkaisussa noin m3. Yhden voimalaitosyksikön tapauksessa tarvittava tilavuus olisi jonkin verran pienempi." Pitkin ja poikin Gäddbergsön ja Kampuslandetin ikiaikaisessa kallioperässä räjäytellään tunneleita ja loppusijoituspaikkoja ydinjätteelle ja merivesitunneleille, mutta ainoana huolena hankevastaavalla on yllä oleva alleviivattu kappale, joka tässä vielä toistettakoon: Sekä pohja- että rantaottorakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan jäähdytysveden ottoa vaikeuttaviin ilmiöihin kuten levien, erilaisten epäpuhtauksien, alijäähtyneen veden sekä mahdollisten ahtojäiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Vaikutuksiin saarten asukkaitten ja muiden maanomistajien hyödynnettävissä olevaan pohjavesivarantoon ei hankevastaava tuossa mainitse mitään. Nyt ovat kallioperän käypäiset pohjavedet n. 30 m:n syvyydellä. Missä ne ovat ja minkä laatuisia, kun hankevastaava on ne sadattuhannet kalliokuutiometrit louhinut maan uumenista? - Kuka korvaa kuivuneen porakaivon? - Tai entäs sitten, kun porakaivosta tuleekin merivettä? - Mistä saadaan puhdasta raikasta vettä tilalle? - Kuka lystin maksaa vielä silloinkin, kun hankevastaavan voimalaitos on päättänyt toimintansa ja vesi on muuttunut "säteilevän" kirkkaaksi? - Mikä on se yhtiö tai viranomainen, joka vastaa tarvittavista mittauksista vuosisatojenkin kuluttua ja korvaa aiheutuneet vahingot ja haitat sekä mahdolliset uudelleenjärjestelyt saaristossa asuvien vesihuollon turvaamiseksi? Emme löytäneet mainintaa. Paitsi tämän sivulta 320/K 8.14: "Työ- ja elinkeinoministeriö päättää ydinenergialain mukaisesti ydinjätteitä ja ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoa koskevan huolehtimisvelvollisuuden päättymisestä jätehuoltovelvollisen tekemän hakemuksen perusteella." Hankevastaava pesee kätensä kuin Pilatus, ja jos TEM siunaa, niin selvittämättä jää, kuka vastaa, korvaa ja järjestää vesihuollon kustannuksitta maanomistajille Ruotsinpyhtäällä, siitä ei hankevastaava pukahda sanallakaan. Hankevastaava vakuuttaa kylläkin luvussa 8 "Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi" s. 146/K "Vaikutukset pohjavesiin pystytään tarvittaessa estämään ennen louhintaa tehtävillä kallion tiivistämistoimenpiteillä." Jos asia on noin hoidettavissa, niin tuon vakuutuksen pohjalta on mitä helpointa laatia hankevastaavan ja maanomistajien kesken pitävä sopimus täysimääräisistä korvauksista veden hankinnasta aiheutuvista kustannuksista maanomistajille, ja joka

16 sopimus kattaa vuosisatoja pitkän ajanjakson. Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s /K3.11. Tässä kappaleessa kuvataan dramaattista liikennemäärien kasvua sekä Fennovoiman ydinvoimalan rakennusvaiheen aikana työmaaliikenteen muodossa ja käyttövaiheen aikaista liikennettä. Minkäänlaista selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten rajua kasvua liikennemäärät edustavat, ei esityksestä saa. Sivulla 91 on toki Fennovoiman vaatima taulukko liikennemääristä, mutta siitä on tarkoituksenmukaisesti jätetty tässä vaiheessa pois ne liikennemäärät, joita Saaristotiellä olisi normaalisti, luonnonmukaisessa 0 - vaihtoehdossa. Viittauksia lisätietoihin ei tietenkään ole, vaikka TEM on sellaisen vaatimuksen esittänyt. Ei edes tuhansien työntekijöitten majoitusalueen sijaintipaikasta pysäköintialueineen ei ole minkäänlaista tietoa, vaikka sieltäkin lähtee ihmisiä töihin tai vapaa-ajalle sekä jalkapatikassa että kulkuneuvoilla. Sinnikäs lukija löytää kyllä taulukosta puuttuvat luvut kuvasta, johon törmää, kun on lukenut kymmeniä sivua arviointiselostusta eteenpäin, s. 153/K kuva 8-10! Luvun 3 alaotsikossa, "Kuljetukset ja työmatkaliikenne", todetaan s. 90: "Rakentamisvaiheen aikana työmatkaliikenne laitokselle on huomattava verrattuna nykytilanteeseen." Vuosia kestävät tienparannustyöt uudelleen linjattavalla tielinjalla, vasta vuonna 2008 uusitulla ja perusparannetulla Saaristotiellä ja sen yli viisitoistakertaiseksi muuttuva autoliikenne, tiellä, jonka varrella on kymmeniä metsä- piha- ja huvilateiden liittymiä, ei todellakaan lisää kenenkään liikenneturvallisuutta. Loviisan saaristossa on jo investoitu yhteen Atomitiehen. Miksi pitäisi investoida vielä toiseen? Luvussa 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 93/K ja luvussa 8 ""Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi" s. 155/K 8.2.5, on kaksi taulukkoa, joista ensin mainittu taulukko 3-14 kuvaa Fennovoiman liikennepäästöjä rakennusvaiheen ja käytön aikana ja luvun 8 taulukko 8-1 paikkakuntien kokonaisliikennepäästöt/fennovoiman päästöt. Näitä vertailemalla päätyy hankevastaava pienempiin prosenttilukuihin, kuin siinä tapauksessa, että vertailu suoritettaisiin Saaristotien varrella asuvien ja mökkiläisten liikenteen ja Fennovoiman aiheuttaman liikenteen välillä, esim. osuudella Atomitie - Kampuslandet. Hankevastaava antaa tietoisesti toiminnastaan harhaanjohtavan ja tarkoitushakuisen kuvan, voidakseen vedota alhaisiin päästöjen kasvuun ja pienen pieniin prosenttilukuihin, vaikka toteaa luvussa 7 s.129/k 7.8 seuraavasti: "Liikenne ja liikenneturvallisuus Kuljetusten ja työmatkaliikenteen vaikutukset on arvioitu nykyisten liikennemäärien ja liikennemääräennusteiden perusteella. Arvioinnissa on huomioitu tiehallinnon suunnittelemat teiden parannukset ja uudet tiet. Liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu sijoitusalueille johtavilla ja mahdollisilla uusilla teillä."

17 Saaristolaisilta kuluisi Fennovoiman aiheuttaman vuosipäästön aikaansaamiseen samaisella Saaristotien osuudella viisitoista vuotta. Kasvuprosentti on tuossa 1500 %:n tietämissä, kaikissa päästöissä Atomitien risteyksestä Saaristotietä edelleen "Ydinmiilutien" risteykseen Reimarssissa, kasvaen siitä edelleen lähestyttäessä laitosalueen pysäköintialuetta, verrattuna Gäddbergsön pysyvän asujaimiston ja mökkiläisten aikaansaamiin liikennepäästöihin. Jälleen Fennovoimalta tarkoitushakuista luvuilla kikkailua ja hankkeensa kuorruttamista tiedolla, jolla on hankemyönteinen tendenssi. Tarkastelukulmaksi valitaan aina Fennovoiman hankkeen kannalta edullisin tilasto ja esittämistapa, joka tekee hankkeesta suorastaan ympäristöystävällisen ja Ruotsinpyhtään saaristoluontoon hyvin sopivan teollisuusalueen! Luvussa 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 96/K käsitellään voimajohtojen rakentamista Ruotsinpyhtään saaristosta valtakunnan verkkoon. Uutta voimajohtokatua tarvitaan kahdelle 400 kilovoltin ja yhdelle 110 kilovoltin linjalle, jota varten on raivattava Vahterpään kapeaan niemeen sekä Gäddbergsöhön ja Kampuslandettiin lähes 20 km pitkä ja ainakin 120 m leveä ( Fingridin antama tieto ) avohakkuuraiskio korkeine sähköpylväineen, johtimineen, merkkivaloineen ja "pallomerineen". Vaikutukset maisemaan, maankäyttöön ja viihtyvyyteen on mitä suurin ja moinen tarpeeton metsämaan, rantojen ja maisemien raiskaus on täysin tarpeetonta, kun Hästholmenista on valmis linja valtakunnan verkkoon. Tosin se ei ole Fennovoiman käytettävissä alkumatkaltaan, eikä tarpeellista loppumatkaltakaan Hikiälle, meidän saaristolaisten toivon mukaan. Luvussa 4 "Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat, ilmoitukset ja päätökset" s. 102/K on seuraava teksti: "Työ- ja elinkeinoministeriön on varattava suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähiympäristön asukkaille ja kunnille sekä paikallisille viranomaisille mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta ennen periaatepäätöksen tekemistä." "Mielipiteet on saatettava valtioneuvoston tietoon." Saaristolaisten virallinen lausunto Pro Saaristo -komitean toimesta ja nämä saaristolaisten "Kootut Arvioinnit", käsiteltävänä olevasta Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta Ruotsinpyhtään saaristossa, saatetaan kaikkien päättäjien tietoon. Luvussa "Tiivistelmä" s. 8 Fennovoima korostaa yksipuolisuuttaan: "Fennovoima on perustettu valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nimenomaan ydinvoimalaitoshanke omistajiensa sähköntarpeen kattamiseksi, eikä sen suunnitelmiin kuulu muita vaihtoehtoisia voimalaitoshankkeita." Sanomattakin on selvää, että mikäli joku muu toimija pystyy ydinvoimalla tuotetun sähkön lisäksi tuottamaan esimerkiksi lämpöä ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla tuotantotavalla sekä sähköä että lämpöä, ei Fennovoima ole yksipuolisella ydinvoimatuotannollaan kannatettava hanke.

18 Hankevastaavan paikan valinta ei ole saaristolaisten käsityksen mukaan valtiovallan harjoittamaa hajasijoituspolitiikkaa, sen enempää kuin aluepolitiikkaakaan, eikä siten maan tasapuolisen kehittämisen politiikkaa eikä niin muodoin maan kokonaisedun mukaista energiapolitiikkaa. Luku 5 "Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" s.108 Taulukko 5-1. TEM edellytti, että sen kirjaamat lausunnonantajien parannusehdotukset, kuten myös sen omat lisäykset selvitettäviin ja tutkittaviin asioihin, kirjattaisiin YVA:ssa taulukon muotoon, varustettuna asianmukaisin viittein muualla YVA:ssa oleviin selvityksiin. Yllämainitusta taulukosta selviää mm. seuraava tarkoitushakuinen Fennovoiman lainaus kohdasta "EU:n energiastrategia": "Komissio myös kehottaa jäsenmaiden viranomaisia tehostamaan ydinvoimaan liittyviä lupamenettelyjä ja poistamaan tarpeettomia rajoituksia." Toki noinkin, mutta jälleen on kyseessä Fennovoiman tendenssin omainen, tarkoitushakuinen tapa ajaa omaa hankettaan, "keräämällä rusinat pullasta". Sanomatta ja käsittelemättä jätetään Fennovoiman YVA:ssa, taulukossa 5-1. selvät EU komission ja Suomen Ilmasto- ja energiastrategian muut osat, joissa uusiutuvien energialähteitten tavoite taso Suomessa on n.38 %. Koska ydinvoima EI ole uusiutuva energian lähde, on Suomen kokonaisedun mukaista harkita hyvin tarkkaan, kuinka paljon Suomessa voidaan tuottaa sähköä ydinvoimalla, jotta EU:n ja Suomen strategisesti tärkeä 38 %:n tavoitetaso saavutetaan. "Tarpeettomat rajoitukset" liittyvät Fennovoiman omaan yksipuoliseen toimintaajatukseen: "...Ainoastaan ydinvoiman avulla on mahdollista saavuttaa Fennovoiman osakkaiden tavoitteet...." Selvemmin ei Fennovoima voi ilmaista täydellistä ulkopuolisuuttaan sekä EU:n - että Suomen Ilmasto- ja energiastrategiasta, johon nimenomaan kuuluu kyky ja halu monipuoliseen tuotantoon sekä lämmön että sähkön suhteen. Joten menossa olevien uusien ydinvoimalaitosten periaatepäätöksiä harkittaessa, on meidän saaristolaisten mielestä huomioitava myös kyseisten hankevastaavien kyky ja halu tuottaa lämpöä ja/tai sähköä muillakin tavoilla, kuin vain ja ainoastaan sähköä ydinvoimalla. Mitä enemmän Suomessa tuotetaan ydinvoimalla sähköä, sitä kauemmaksi ja lopulta tavoittamattomiin, siirtyy EU:n ja Suomen asettamat strategiset tavoitteet. Marssijärjestys lienee kaikille poliittisille päättäjille selvä; Suomen hallitus ja eduskunta päättävät Suomessa toteutettavasta Ilmasto- ja energiastrategiasta ja energiapolitiikasta. Energiateollisuuden monipuoliseen tuotantoon kykenevien toimijoiden tehtävänä on toteuttaa sitä.

19 Oikeaan osunut arvio kyseisessä taulukossa 5-1. on seuraava: Luku 5 "Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" s. 109 sarakkeessa "Suhde hankkeeseen": "Kansallisen energiastrategian mukaan energiantuotanto Suomessa pidetään monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena." Noin juuri. Kun Suomessa tehdään päätöksiä ydinvoiman hyötykäytön osalta esim. sähkön tuotannossa, ajattelevat päättäjätkin juuri noin, monipuolista tuotantoa omaavia toimijoita on suosittava, eikä niitä, jotka julistautuvat "yhden tempun taikureiksi". Joten toistettakoon seuraava Fennovoiman lausunto YVA:ssaan s. 8, joka sopii erittäin huonosti Suomessa toteutettavaan strategiaan: "Fennovoima on perustettu valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nimenomaan ydinvoimalaitoshanke omistajiensa sähköntarpeen kattamiseksi, eikä sen suunnitelmiin kuulu muita vaihtoehtoisia voimalaitoshankkeita." Fennovoiman noudattama yksipuolinen toiminta-ajatus ja pelkästään omistajiensa edun ajaminen, ei edistä EU:n ja Suomen strategisten tavoitteiden toteuttamista toisin, kuin ne toimijat, joilla on monipuolista energian tuotantoa, eikä Fennovoiman hanke ole siten Suomen kokonaisedun mukainen ratkaisu Suomen sähkön - ja lämmön tuotantomarkkinoilla. Erittäin kummallista on se, että Fennovoima hankevastaavana ei ole ottanut huomioon luvussa 5 " Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" taulukossa 5-1 s Itämeren KAIKKIEN ympärysvaltioitten yhteistä "Itämeren suojeluohjelmaa", joka kuuluu jopa Suomen ulkopolitiikan agendalle. Vuoden 2008 helmikuussa tasavallan presidentin järjestämässä "Presidenttifoorumissa", oli teemana kuolevan Itämeren pelastaminen. Fennovoima katsonee, että Suomenlahteen voidaan huoletta pumpata Loviisa1&2 laitosten ja mahdollisesti jopa Loviisa3:n jäähdytysvesien lisäksi kuutiometriä/sekunti ydinvoimalla lämmitettyä merivettä Itämeren pelastamiseksi? Kaukolämmöksi muutettuna se vastaa yli kaksinkertaista Suomessa tuotetun kaukolämmön määrää! Lopuksi on huomattava, että luvussa 5 " Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" olevassa taulukossa 5-1 s ei ole ainuttakaan viitettä esitetyn sisällön käsittelyyn tässä Fennovoiman YVA:ssa, vaikka direktiiveillä, luvilla, suunnitelmilla, ilmoituksilla ja päätöksillä on ilmeinen vaikutus arviointien suorittamiseen tämänkin YVA:n puitteissa. Jäämme odottamaan TEM:kin edellyttämiä asianmukaisia viitteitä tämän YVA:n lukuihin ja myös alakappaleisiin, jotta voimme myöhemmin paneutua esitettyihin arviointeihin oikeassa kontekstissa. Luku 7 "Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaukset arviointimenetelmät sekä

20 arvioinnin epävarmuudet" s. 126/K7.4.2 Hankevastaava kuvaa 3-D virtausmallia, jonka avulla voidaan arvioida kyseisen hankkeen jäähdytysvesien otto- ja purkupaikkojen vaikutusta ihmisiin, ympäristöön ja kuolevaan Itämereen: "Mallilaskelmat suoritettiin YVA Oy:n kolmedimensionaalisella virtausmallilla, joka on hydrostaattisiin Navier-Stokesin yhtälöihin perustuva barokliininen vesialueille soveltuva malli (Koponen ym. 2008). Valittuja laskentamenetelmiä käyttämällä on pyritty mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan virtausten kuvaamiseen, nykytason mallitietämyksen ja laskentatehon asettamissa rajoissa." Simon - ja Pyhäjoen aluetta kuvattaessa on YVA:iin oikein kirjattu meren virtauksia käsittelevät kappaleet (s. 165/K ja s. 196/K ) joissa meren päävirtaukset on kuvattu kappaleissa "Virtaukset", mutta joka kappale Ruotsinpyhtään osalta puuttuu tästä YVA:sta. Voimme vain olettaa, että tämäkin asia on jätetty "olettamusten" varaan, kuten johtaja Mika Pohjonen mainitsi TEM:n yli-insinöörin Jorma Aurelan johtamassa seurantakokouksessa Ruotsinpyhtään Ruukin työväentalolla. Luvussa 7 "Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaukset arviointimenetelmät sekä arvioinnin epävarmuudet" s. 135/K otsikolla "Menetelmät" hankevastaava vakuuttaa toimineensa seuraavasti: "Asukaskyselyn otantaan kuuluivat kaikki viiden kilometrin säteellä laitoksen sijaintialueesta asuvat vakituiset ja loma-asukkaat ja lisäksi satunnaisotantana poimittuna 10 prosenttia 5 20 kilometrin säteellä asuvista vakituisista sekä loma-asukkaista. Kustakin taloudesta otantaan poimittiin yksi täysi-ikäinen henkilö. Otannan ikä- ja sukupuolijakauma muodostui luonnollisen jakauman mukaan. Osoitteet poimittiin väestörekisteristä Itella TGM Oy:n toimesta. Otannan määrät sekä vastausprosentit on esitetty paikkakunnittain ohessa (Taulukko 7-2)." Fennovoiman lähettämät kyselylomakkeet tulivat perille, jos olivat tullakseen. Se on aivan eri asia, että "kaikki kuuluvat" otantaan, kuin se että kaikki saavat kyselylomakkeet hankevastaavalta. Kymmenet ihmiset valittivat sitä, että eivät saaneet osallistua kyselyyn! Tästä annettiin palautetta hankevastaavalle, joka ei ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin ja asian todellinen laita, epäonnistunut postitus, laiminlyöty valvonta ja maanomistajapalautteen huomioimatta jättäminen myönnettiin Fennovoiman taholta tapahtuneeksi tosiasiaksi vasta Ruotsinpyhtäällä pidetyssä yleisötilaisuudessa Ruukin työväentalossa Tästä syystä eivät kyselylomakkeista kootut tiedot anna oikeata kuvaa ainakaan Ruotsinpyhtään saariston pysyvän asujaimiston ja muitten maanomistajien vastausprosenteista, tunnoista, mielipiteistä ja käsityksistä. Saaristolaisista puuttui merkittävä osa. Kun tähän vielä lisätään se, että em. kyselyn suomenkieliset ja ruotsinkieliset versiot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Yhteenveto

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Yhteenveto Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yhteenveto Syyskuu 2013 1 Yhteystiedot Hankkeesta vastaava: Fennovoima Oy Postiosoite: Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki Puhelin: 020 757 9222

Lisätiedot

Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle

Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle Kunnanhallitus 112 14.04.2014 Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle 3281/12.120/2013 KHALL 112 Hanke Fennovoima Oy on uusi suomalainen energiayhtiö,

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille

Lisätiedot

Kuvitettu YVA- opas 2018

Kuvitettu YVA- opas 2018 Kuvitettu YVA- opas 2018 Oppaan sisältö I Perusasiat YVA-menettelystä s. 4 II Vähän täsmennystä tekijöistä ja osallistumisesta s. 8 III YVA-menettelyn sisällöt s. 13 IV Arvioinnin tulokset ja kuinka niihin

Lisätiedot

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella Tuuli Vilhunen, Matti Kojo, Tapio Litmanen 6.10.2017 työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Fortum. Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi

Fortum. Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi Fortum Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi. 31.10.2008 31.10.2008 2 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TYÖRYHMÄ... 3 3 ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO... 3 4 NATURA-ALUEIDEN KUVAUS... 3 4.1

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pitkäjärvenkoulu, 16.6.2015 klo 18-20 Leena Ivalo YVA-yhteysviranomainen Pirkanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Aarnio, Kojo & Litmanen 6.10.2017 Seminaari ydinjätehuollon yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Miten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (7) 20 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11 01 05

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake

Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake 1 (11) VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY VÄSTERVIKIN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Triventus Wind

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE

ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy:n kaivosalueen vesienhallintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy on käynnistänyt

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS Tiivistelmämuistio Fennovoima Oy:n johdon esitykseen perustuen yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa prosessin, joka tähtää investointipäätökseen Hanhikivi

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset 3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi (ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen)

Luonnos hallituksen esitykseksi (ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen) Lausunto TRAFI/47852/03.03.00/2018 19.03.2018 Asia: YM008:00/2015, YM029:00/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi (ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen) 1. Hallituksen esityksen yleisperustelut

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5 VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Länsi-Vuosnaisten ranta-asemakaava muutos on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä 3.4. 2.5.2018. Kaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana

Lisätiedot

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ)

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK:156/2011 KV 58 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK 5.4.2011 27 Oheismateriaali Liite 4 Kaj Strandberg hakee muutosta voimassa olevaan Järvimaan rantaasemakaavaan 15.03.2011

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

JA ARVIOINTISUUNNITELMA , MUUTETTU

JA ARVIOINTISUUNNITELMA , MUUTETTU KH 6.6.2017 Liite 2 1 PYHÄRANTA RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Pyhärannan Kukolan Salmelan ym tilat OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2016, MUUTETTU 25.4.2017 Tämä ranta-asemakaavanmuutos koskee Pyhärannan,

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Yleisötilaisuus KARI LEINONEN 7.2.2019 YLEISÖTILAISUUDEN ETENEMINEN muutama ajatus tilaisuuden luonteesta esittely YVA-menettelystä (Hämeen ELY-keskus) esittely vaihemaakuntakaavatyöstä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta 17.10.2018 A8-0317/118 118 4 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla vähennetään merkittävästi liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot