Saaristolaisten lausunto Fennovoima Oy:n YVA -selostuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saaristolaisten lausunto Fennovoima Oy:n YVA -selostuksesta"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Viite: 7131/815/2008 Ruotsinpyhtään saaristossa Thomas Kvarnström S.V.S rf. Paavo Laurikainen Pro Saaristo -komitea Saaristolaisten lausunto Fennovoima Oy:n YVA -selostuksesta Johdanto: Pro Saaristo -komitean, jonka on perustanut Skärgårdens Vänner i Strömfors rf., perusteellisesti tutkima Fennovoima Oy:n (jatkossa Fennovoima.) YVA - ohjelmaluonnos sai syystä aikanaan laajaa kritiikkiä myös muilta lausuntonsa antaneilta tahoilta. Heidän asianmukaiset huomautuksensa, virheitten oikaisupyyntönsä, muutosesityksensä, lisäselvityspyyntönsä, tarkennusvaatimuksensa, tutkittavien vaikutusalueitten lisäyksensä ja monet esitystapaan liittyvät muistutuksensa ja parannusehdotuksensa, olivat erinomaisesti koottu ja esitetty Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossa (jatkossa TEM). Evästykset eivät kuitenkaan toteutuneet TEM:n vaatimilla tavoilla. Nyt julkaistu Fennovoiman "Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus", (Jatkossa YVA) on sisällöltään hieman asiapitoisempi ja joiltakin osiltaan jopa hieman kattavampi, mutta edelleen se on kokonaisuutena epätarkka ja monin osin puutteellinen sekä korostetun tendenssin omainen arviointi sekä rakenteeltaan sillisalaattia ja viittausten käytössään suorastaan lukijoita piinaava, monin osin jopa harhaan johtava. Nämä seikat tulevat tässä Ruotsinpyhtään saaristolaisten kansantajuisessa laajennetussa lausunnossa, "Kootut Arvioinnit", kirkkaasti esille. Selväksi on tullut saaristolaisten lukiessa sankoin joukoin 388 sivua Fennovoiman

2 YVA:a, että hankevastaava on suorittanut omaa arviointiaan "ruusuisin silmälasein" ja arvioi kaikkia ympäristövaikutuksia valtaosin omaksi edukseen, perustamatta arviotaan tosiasioihin, vallitseviin olosuhteisiin, joitten massiivisiin muutoksiin Fennovoiman hanke väistämättä johtaa, jos se Ruotsinpyhtään saaristossa toteutuu. Saaristolaisten perustama Pro Saaristo -komitea onkin tuonut esiin päätöksenteon eri tasoilla sen tosiasian, että Fennovoiman YVA on vain heidän laatimansa "tiekartta" aikomansa hankkeen toteuttamisen varmistamiseksi, ilman vastuuta heidän YVA:nsa sisällöllisestä oikeellisuudesta. Vastuu asianmukaisesta kritiikistä lankeaakin YVA -selostuksen lukijoille täällä saaristossa, sekä päättäjille, sen kaikilla eri tasoilla, jopa muille kansakunnille ja Suomen kansalaisille, lopullisen arvioinnin aikaansaamiseksi kyseisen hankkeen sopivuudesta tai sopimattomuudesta Ruotsinpyhtään saariston Gäddbergsöhön tai Kampuslandettiin, jotka kuuluvat Loviisan kaupunkiin, alkaen vuodesta Jos huonosti käy, ovat lopulliset vastuut Suomen valtion, meidän suomalaisten. Tähän lausuntoon on kerätty kaikki se saaristolaisten materiaali, jota ei välttämättä ole sisällytetty Pro Saaristo -komitean asiantuntijoitten TEM:lle antamaan viralliseen lausuntoomme, mutta jonka Pro Saaristo -komitea ja sen saaristolaiset haluavat Fennovoiman YVA -selvityksen tiimoilta tuoda esiin periaatteella - "Sana on vapaa" ja siten nostaa YVA -menettely julkisen keskustelun aiheeksi, eikä suinkaan syyttä! Jo Fennovoiman painattaman YVA:n otsikko, "Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus" on harhaan johtava. Kyseessä ei ole vain yhdestä ydinvoimalaitoksesta vaan hankkeesta, jossa on neljä uutta sijoituspaikkaa ja niillä tuotantoteholtaan ja lukumäärältään poikkeava määrä ydinreaktoreita. Fennovoiman YVA:n esipuhe päättyy toivotukseen: "Hyviä lukuhetkiä." Saaristolaisten arvio on se, että lukuhetket olivat kaikkien osallisten mielestä hyviä ainoastaan sivulla 348, Kappaleessa (Jatkossa K) 8.19: "Nollavaihtoehdon vaikutukset". Se oli miellyttävää luettavaa. Luvussa "Tiivistelmä", on oivallinen esimerkki koko Fennovoiman YVA -arvioinnin tekstin tendenssin omaisesta ilmaisutavasta, ollen ensimmäisenä esimerkkinä. Sivulla 14, otsikolla "Ruotsinpyhtää", on seuraava kappale: "Ruotsinpyhtään sijaintipaikkojen alueella nykyiset loma-asuntoalueet on pääosin mahdollista säilyttää. Alueiden käyttö virkistykseen tai ulkoiluun on jatkossa rajoitettua. Kampuslandetin saarella uusi tielinjaus ei ole ristiriidassa nykyisen maankäytön kanssa. Gäddbergsön niemellä uusi tieyhteys noudattaa pääosin olemassa olevan tien linjausta. Suuri osa ydinvoimalaitoksen suojavyöhykettä on jo Hästholmenin laitoksen suojavyöhykkeen sisällä, joten maankäytön rajoituksiin ei aiheudu merkittävää muutosta. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vahvistaa Loviisan seudun asemaa energiantuotannon keskittymänä, mikä voi lisätä maankäytön kehittämisen edellytyksiä." Noin saa toki kirjoittaa, mutta aivan saman asian Fennovoima olisi voinut rehellisesti ilmaista näin:

3 "Osa huviloista ja vakinaisista asuinpaikoista on pakkolunastettava pois osayleiskaava-alueella olevilta tonteilta, ydinvoimalan rakennuspaikan alta ja tielinjalta, noin kymmenen kilometrin matkalla, kun tietä linjataan uudelleen ja viereen rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Näin siinä tapauksessa, että vapaaehtoisiin kauppoihin ei päästä. Nykyisiä maankäyttöoikeuksia on rajoitettava voimalinjojen alla viidentoista - kahdenkymmenen kilometrin matkalla ydinvoimalan kytkinasemalta pitkin kapeaa ja luonnonkaunista Vahterpään niemeä, Bullersissa ja Jamalasundissa ja siitä vielä perinnemaisemassa kauas eteenpäin Tesjoen kauniissa jokilaaksossa, Kymi - Itä-salmi linjan tasalle, jonne rakennetaan uusi kytkinasema lähelle Ahvenkoskea. Lisäksi on realisoituvana haittana se, että kymmenet ruokakunnat menettävät perustuslaillisen oikeutensa valita asuinpaikkansa Suomessa ja siten asumisoikeutensa saaristossa. (Alle 200 pysyvää asukasta viiden kilometrin suojavyöhykkeen sisäpuolella. Säteilyturvakeskus, jatkossa STUK) Kampuslandet on saari, jonne ei ole tieyhteyttä ja juuri siksi saarelaiset ovat selvitystemme ja kuulemamme mukaan, sen myös huviloittensa sijaintipaikaksi valinneet, saadakseen nauttia häiriöttömästä olosta vapaa-ajallaan. Sanomattakin on selvää, alueiden virkistyskäyttö ja lakisääteiset jokamiehen oikeudet loppuvat kokonaan laajoilla alueilla sekä maalla että merellä ja että asiatonkin liikkuminen alueella alkaa. Hankkeemme on valitettavasti ristiriidassa kyseisten alueitten nykykäytön ja Ruotsinpyhtään saariston vahvistetun osayleiskaavan käyttötarkoituksen kanssa. Se on lomailulle, kalastukselle, pienimuotoiselle saaristolaisten elinkeinotoiminnalle ja virkistyskäyttöä varten varattua aluetta. Muuttoliike saaristoon onkin viime vuosina kasvanut ja lapsiluku moninkertaistunut. Tämä suuntaus päättynee hankkeemme toteutuessa. Voimassa oleva Hästholmenin suojavyöhyke tulee laajenemaan entisestään hankkeemme johdosta, koko viiden kilometrin säteisen ydinvoimalaitoksemme suojavyöhykkeen muodostaman itäisen puoliympyrän sisällä, kattaen melkein koko Vahterpään niemen kaikkine kylineen, kymmeniä kilometrejä luonnonkaunista saariston rantaviivaa ja saaria tai sitten Gäddbergsö -vaihtoehdossa edellisiä pohjoisemmat alueet. Hankkeemme tekisi, toki vastoin valtiovallan harjoittamaa alue- ja hajasijoituspolitiikkaa sekä maan tasapainoista kehittämistä, Ruotsinpyhtään saaristosta ja Loviisasta Suomen ydinvoimalaitos- ja energiatuotannon keskittymän kaikkine haitallisine sivuvaikutuksineen niin maalle, Itämerelle, ihmisille, kuin huikaisevan kauniille maisemille, mutta tuottaisi toisaalta sähköä omistajiemme teollisuuslaitoksiin, kauppoihin ja pohjoisen pienasiakkaille sekä sievoisen voiton muillekin osakkeenomistajillemme, saksalaiselle E.ON:lle, ruotsalaiselle Bolidenille." On olemassa tendenssejä ja tendenssejä. Juuri tähän väliin sopii mitä erinomaisimmin Fennovoima Oy:n toimitushohtaja Tapio Saarenpään lausunto.

4 HS On monia tekijöitä, jotka puoltavat nyt meitä. Eräs tällainen on sijoituspaikka. Suomen ydinvoima on nyt keskittynyt kahdelle paikkakunnalle." (Olkiluoto ja Loviisa.) Saarenpään mielestä kannattaa kysyä: "Onko näin vahva keskittyminen hyvästä sähkön huoltovarmuuden, turvallisuuden tai aluepolitiikan näkökulmasta." Edelliseen viitaten on saaristolaisilla ja päättäjillä aihetta kysyä aivan samaa! Luvussa 1 "Hanke" s. 40/K 1.2 lausutaan: (Sähköyhtiöitten) "Toimitusvelvollisuus edellyttää, että yhtiön on toimitettava sähköä kohtuulliseen hintaan kaikille halukkaille sähkön pienasiakkaille, joiden kulutuspaikka sijaitsee yhtiön vastuualueella." Koko kirjassa ei ole minkäänlaista viittausta siihen, miten osakkaat varmistavat kuluttajille sen, että he saavat pörssissä hinnoiteltua sähköä edullisemmin omasta pistorasiastaan. Kirjassa ei ole sanaakaan siitä, mikä on se tapa, jolla Fennovoiman tuottaman sähkön hinta muodostuu. Epäilemme vahvasti, että Fennovoiman tuottama sähkö hinnoitellaan pörssissä ja osakkaille suoritetaan jälkikäteen, pörssistä ostamalleen sähkölle, korvaus Fennovoiman toimesta. Millaiseksi hinta muodostuu pienkuluttajille, jää arvailujen varaan, etenkin rutiköyhien kuntien ja kuntayhtymien sähkölaitosten pienasiakkaitten osalta. Valtuutetut kunnissa ja kuntayhtymissä, joilla on oma sähkölaitos tai siinä osakkuuksia, joutuvat päättämään kroonisessa rahapulassaan kahden vaihtoehdon välillä: "Nostammeko kunnallisveroa vai sähkön hintaa?" Saaristolaisten arvio on - sähkön hintaa nostetaan. Edelleen luvussa "Hanke", s.40/k 1.2 viitataan Fennovoiman kumppanin ylivertaiseen osaamiseen etenkin ydinvoima-alalla, mutta jätetään kertomatta, että tämä saksalainen energiajätti E.ON ei ylivertaisesta osaamisestaan huolimatta ole kyennyt ratkaisemaan, ei edes suurilla voitoillaan, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta Saksassa. Myöskään ei kerrota sitä, että E.ON:n Ruotsissa myymän sähkön hinta muodostuu lähes poikkeuksetta Nord Poolissa. Arvailujen varaan jää myös se, mikä on kyseisen energiajätin osuus kyseisen Fennovoiman hankkeen rahoituksessa ja, rahoitustavasta riippuen, mikä vaikutus sillä on pienasiakkaille toimitettavan sähkön hintaan, kun pääomallakin on hintansa. Luvussa "Hanke" s.41/k1.3 "Uusi ydinvoimalaitos lisää hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa, vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä sekä korvaa muun muassa kivihiilikäyttöisiä voimalaitoksia, jotka poistetaan käytöstä ympäristösyistä ja ikääntymisen takia. Fennovoima katsoo, että sen hanke on Suomen ilmasto- ja energiastrategisten linjausten mukainen." Venäjältä on tuotu vuosia sähköä d/a ja tuodaan edelleen, vaikka omasta tuotantokapasiteetista ei ole käytössä kuin osa. Näin tullaan suomalaisten sähköalan toimijoitten toimesta toimimaan, vaikka Suomessa olisi kymmenen uutta ydinvoimalaa, jos ja kun Venäjän halpaa sähköä on tarjolla.

5 Ja se mikä vuosien varrella yli jää idästä tuodusta sähköstä, se menee vilahtaen lännestä ulos rahakkaimmille markkinoille. Näin on ollut vuosia ja tullee olemaankin. Venäjältä sähköä tuovat eivät suin surminkaan halua päästä siitä tuonnista eroon nykyhinnoilla! Lisäksi on huomautettava, että Suomeen ollaan suunnittelemassa kahta uutta hiilivoimalaitosta, á 700 MW, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Fennovoiman käyttämä esitystapa on harhaan johtavaa ja tarkoitushakuista puoli- ja osatotuuksineen. Samalla sivulla teksti jatkuu: "Sähkön osuus kokonaisenergian kulutuksesta on viime vuosikymmeninä maassamme jatkuvasti lisääntynyt ja tämä kehitys tullee jatkumaan." Tuon lauseen alkuosaa emme kiellä, mutta sivulauseelle ei löydy tilastoista tukea. Sähkön kulutus on Suomessa jopa laskenut ja on ollut vuonna 2008 jopa n. 2,5 % alle vuoden 2006 vastaavan ajan kulutusta. Tuohon pudotukseen ei ole tarvittu valtiovallan ohjausta, tehostustoimia säästöjen aikaansaamiseksi, ei keppiä eikä porkkanaa ja ilman mahdollisen laman vaikutuksia tulevina vuosina ! Hallituksen eduskunnalle vuoden 2008 lopulla esitetyssä Suomen Ilmasto- ja energiastrategiassa pyritään nimenomaan siihen, että sähkön kulutus voisi kasvaa, mutta ei aiempien vuosikymmenten tapaan, vaan sen kasvua tullaan hillitsemään sen käyttöä tehostamalla ja siten säästöjä aikaansaamalla, käyttäen sekä "keppiä että porkkanaa". Tavoitteena on, että 97 TWh tasoa ei ylitettäisi. s. 44/K Fennovoima esittää seuraavat madonluvut: "Fennovoima on perustettu valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nimenomaan ydinvoimalaitoshanke, eikä sen suunnitelmiin kuulu muita vaihtoehtoisia voimalaitoshankkeita. Ainoastaan ydinvoiman avulla on mahdollista saavuttaa Fennovoiman osakkaiden tavoitteet tuotetun energiamäärän, tuotantovarmuuden, turvallisuuden ja hinnan osalta." Mielestämme ei ole kaukaa haettu sellainen ajatus, että myös ydinvoimalla sähköä tuottavat yritykset investoisivat myös uusiutuvien energialähteitten hyödyntämiseen sähkön ja/tai lämmön tuotannossa Suomessa, kuten esimerkiksi E.ON tekee muualla maailmassa ja voitollisesti. (Kyseisen yrityksen liikevoitto lienee tälläkin hetkellä 6 mrd. /a. -luokkaa) Sellainen tuotantopolitiikka sopisi myös oivallisesti Suomen Ilmasto- ja energiastrategiaan, jossa tultaneen edellyttämään uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuudeksi n. 38 %. Mikäli noin ei käy, ydinvoimalla tuotetun sähkön osuuden kasvaessa, karkaa EU:kin edellyttämä kansallinen tavoitteemme saavuttamattomiin. Edelleen luvussa "Hanke", s.46/k 1.7 kuvataan hankkeen aikataulua ja marssijärjestystä: "Mikäli valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen ja eduskunta hyväksyy sen, Fennovoima

6 valitsee laitosalueen, tekee voimalaitosta koskevat hankintasopimukset..." Kirjoitetusta tekstistä saa sellaisen käsityksen, että valtioneuvostolla on kaksi mahdollisuutta, joko tehdä Fennovoiman hankkeen kannalta myönteinen tai kielteinen esitys eduskunnan päätettäväksi, jossa myönteisessä tapauksessa on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa kyseiselle laitokselle/laitoksille, joista Fennovoima suvereenisti valitsee mieleisensä. Olemme edelleen siinä käsityksessä, että maan hallitus ja eduskunta harjoittavat hajasijoituspolitiikkaa, aluepolitiikkaa ja pitävät huolta maan tasapainoisesta kehittämisestä sekä yhteisestä - ja yleisestä edusta, eikä energiateollisuus, saatikka sitten yksityinen toimija, monikansallinen Fennovoima!. Suutari pysyköön lestissään. Ja luku "Hanke" jatkuu s.47/k1.8 harvinaisella viitteellä: " " Tällaista tapaa viitteitten käytössä olisi TEM:n evästyksenkin mukaan hankevastaavan pitänyt käyttää kautta linjan, eikä esim. "Luku 1 tai luku 2 tai tai 11", kuten esimerkiksi "Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi" -luvun viitteellä, "Luku 8", jolla on 444 alaviitettä! Luku jatkuu s. 47/K1.8. "Valtioneuvosto teki vuonna 2000 ja eduskunta vahvisti vuonna 2001 periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine loppu- sijoitetaan Eurajoen Olkiluotoon rakennettavaan loppusijoituslaitokseen." Ydinvoimalakia kirjoitettaessa ei lain kirjoittaja voinut edes kuvitella, että Suomessa olisi yht'aikaa käynnissä kolme ydinvoimalaitosprojektia, joista yhden hankkeen suurosakkaana on ulkomainen energiayritys ja jonka velvoitteet ja vastuut jäävät, esimerkiksi laitosta kohdanneen suuronnettomuuden jälkipyykissä, loppujen lopuksi Suomen valtion hoidettavaksi Tekniikka & Talous -lehdessä kirjoitettiin seuraavaa: "Ydinjätepykälän kirjoittaneen hallitusneuvos Yrjö Sahrakorven mukaan laki ei edes pakota kaikkia Suomen ydinjätteitä Eurajoelle. "Jos energiayhtiöt halutaan pakottaa samaan paikkaan, pykälä pitää avata ja kirjoittaa se kunnolla auki", hän sanoo. Ydinenergialaki kirjoitettiin 1970-luvun lopulla. "Silloin ei osattu kuvitellakaan, että jonakin päivänä rakentajia ilmaantuisi kolme", Sahrakorpi kuvaa. Sanomattakin on selvää, että Onkalon nykyiset omistajat varaavat käytetyn ydinpolttoaineensa loppusijoituspaikan omaan käyttöönsä, eikä ulkopuolisille kilpaileville toimijoille". Täyttä asiaa oli tuo. Tuohon ei saaristolaisilla ole vielä tässä yhteydessä lisättävää. Luku 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" s. 53/K sisältää suuren luvun noin 1000, jota kuvataan näin: "Eri paikkakuntien toimistoissa on YVA -menettelyn aikana vieraillut yhteensä noin 1000 henkilöä."

7 Vaikuttaa aivan siltä, että ovi on toimistoissa heilunut vilkkaasti? Todellisuudessa vain kaksi, enemmän tai vähemmän kokonaista kansalaista, on kyläillyt päivää kohden Fennovoiman toimistoissa tai toisin sanoen, 0,4 Fennovoiman hankkeen perään kysellyttä paikkakuntalaista aukiolotuntien aikana. Fennovoiman ovea useimmin heiluttanut tiedonjanoinen, on kaikille saaristolaisille oikein tuttu henkilö. Edelleen luvussa 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" Kyseisen luvun 2 taulukossa 2-1 ja 2-2 käsitellään seuraavaa TEM:n evästystä: 4 Yhteysviranomaisen lausunto (TEM) s.54/k2.5 "Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiohjelma kattaa YVA -lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on käsitelty YVA -lainsäädännön vaatimalla tavalla. Annetuissa lausunnoissa ohjelmaa on pidetty pääosin asianmukaisena ja kattavana. Ministeriö toteaa, että arviointiohjelmaa on kuitenkin tarkastettava ja ympäristövaikutusten arviointiselostus laadittava siten, että kaikki tässä luvussa esitetyt yhteysviranomaisen lausunnon eri kohdat huomioidaan asianmukaisesti. Lisäksi lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty muitakin kysymyksiä, huomautuksia ja näkökohtia, joihin hankkeesta vastaavan on syytä kiinnittää huomiota. Arviointiselostuksessa hankkeesta vastaavan on asianmukaisesti ja riittävässä määrin vastattava esille tulleisiin kysymyksiin. Hankkeesta vastaavan on toimitettava ministeriöön kolmen viikon kuluessa lausunnon päiväyksestä selvitys toimenpiteistä, joilla hankkeesta vastaava täydentää arviointia. Lausunnoissa ja mielipiteissä YVA -ohjelmasta selkeästi osoitetut puutteet tai virheelliset tiedot on korjattava. Ministeriö esittää, että hankevastaava liittää YVA -selostukseen taulukon, jossa on eritelty yhteysviranomaisen esille tuomat asiat, hankevastaavan vastine niihin ja mahdollinen viittaus kyseiseen YVA - selostuksen kohtaan." s. 53/K 2.5 Fennovoima kuittaa saamansa TEM:n ohjeet seuraavasti: "Yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVA - selostuksessa sekä mahdollinen viittaus asianomaiseen kohtaan YVA -selostuksessa on esitetty seuraavan sivun taulukossa (Taulukko 2-1)." Fennovoiman laatimaan taulukkoon kirjatut puutteet, virheellisyydet, vastausta vaille jääneet kysymykset, selvittämättömät asiat on esitetty selkeästi, mutta vastaukset eivät, eikä myöskään kaikkiin kohtiin taulukossa 2-1 ole merkitty TEM:n edellyttämiä viitteitä asianomaisiin YVA:n kohtiin, jossa tai joissa vaadittuja asioita mahdollisesti selvitetään, oikaistaan tai muutoin käsitellään. Mikäli viite on merkitty, on se useimmiten vain YVA:n lukuun viittaava, esim. lukuun 8, jossa on 444 alakohtaa. Vietä siinä sitten esipuheessa toivotettuja "Hauskoja lukuhetkiä!", kun joutuu etsimään "neulaa heinäsuovasta". Hyvänä esimerkkinä TEM:n vaatimuksen ylimalkaisesta käsittelystä on taulukon 2-1 s.

8 54/2.5 kohta 3. TEM:n vaatimus: "Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtoja vertailla mahdollisimman monipuolisesti ja vertailu on esitettävä YVA -selostuksessa. Eri vaihtoehdoilla tarkoitetaan esimerkiksi eri laitospaikkavaihtoehtoja, lämpötehon määrää (laitosyksiköiden lukua), jäähdytysveden erilaisia otto- ja purkuvaihtoehtoja ja/tai jäähdytysveden hyötykäyttöä." Taulukossa 2-1 s. 54/K 2.5 Fennovoima vastaa kohdassa 3: "Vaikutukset esitetään laitospaikkakohtaisesti erikseen, vesistövaikutukset eri lämpötehoilla sekä eri otto- ja purkuvaihtoehtojen tapauksessa." Luottavainen lukija olettaa, että laitospaikka on määritelty erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelua ja vertailuja varten, jopa eri paikkakuntien välillä. Viitettä ei Fennovoimalla tietenkään ole esittää, vaikka TEM nimenomaan sitä edellyttää vaatimuksissaan. Sitten huomautetaan TEM:lle näsäviisaasti seuraavassa lauseessa: "Vaihtoehtojen eroja tai erojen puuttumista tarkastellaan kaikkien muidenkin vaikutustyyppien osalta, koska jo vaihtoehtoasetelma edellyttää sitä." Fennovoiman tämäkin kommentti on tietenkin vailla TEM:n edellyttämää asiallista viitettä tai viitteitä YVA:n kohtaan tai kohtiin, joista voisi saada tarkistettua selvitetyn asian todenperäisyyden. Seuraavassa TEM:n lauseessa s. 54 kohdassa 4 on vaatimus edelleen selkeä ja välttämätön monille selvitystä edellyttäville asioille. TEM:n asiallinen vaatimus: "Voimalaitosyksiköiden kaavaillut sijaintipaikat on rajattava selkeästi osana muun maankäytön esittelyä ja arviointia." Tähän selkokieliseen TEM:n vaatimukseen vastaa Fennovoiman lakonisesti: "Voimalaitosyksiköiden vaihtoehtoiset sijaintipaikat ja kuntarajat esitetään karttakuvissa YVA - selostuksen luvussa 1." Luvussa 1 s.40/k 1.2 Kuvassa 1-1 on selvääkin selkeämmät kuvat kolmesta sijoituspaikkakunnasta, mutta ei sijoituspaikoista ja karttojen mittakaavat ja käytetyt symbolit eivät näytä rajaavan mitenkään selkeästi kaavailtuja sijaintipaikkoja. Fennovoima on käyttänyt sekä pieniä pallukoita että laajempia suorakaiteita, joitten kattamat alueet tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Edelleen TEM vaatii oikeutetusti s.54/k 2.5 taulukossa 2-1 kohdassa 4 "Myös suojavyöhykkeet on tuotava selkeästi esille." Fennovoima kuittaa ykskantaan... "Suojavyöhykkeet esitetään luvussa 8 väestönsuojelua koskevassa kohdassa."

9 ... ja "viittaa kintaalla" johonkin tai joihinkin kahdeksannen luvun 444 alakohtaan, joihin pureudumme tuonnempana luvussa 8, kunhan ensin joku saaristolainen löytää em. luvun 8 kyseisen - tai kyseiset alaviitteet. Sama meno jatkuu Fennovoiman YVA:ssa luvussa 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" alkaen s. 59 taulukko 2-2. Lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt näkökohdat on jätetty tietenkin numeroimatta. Sivulla 59 vaatii joku lausunnon antajista (Ei nimetty.): "Tulee arvioida hankkeen suhdetta EU:n energia- ja ilmastostrategiaan sekä uusiutuvia energialähteitä koskeviin tavoitteisiin." Tätä kirjoitettaessa, julkistetaan Suomen Ilmasto- ja energiastrategia, mutta Fennovoima ottaa siihen kantaa jo ennen YVA:n painatusta, vastatessaan edellä esitettyyn vaatimukseen: "Hankkeen suhdetta muun muassa EU:n energiastrategiaan, EU:n ilmasto- ja energiapakettiin sekä Suomen energia- ja ilmastostrategiaan kuvataan luvussa 5." Kyseisessä luvussa 5. s.109 taulukossa 5-1 todetaan: "Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen on linjassa energiastrategian kanssa. Kansallisen energiastrategian mukaan energiantuotanto Suomessa pidetään monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena. Strategian mukaan mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei saa sulkea pois. Mikäli tuo on Fennovoiman perustelu sille, että juuri se on mitä otollisin toimija tuottamaan ydinvoimalla sähköä Suomessa, on heitä muistutettava siitä, että ydinpolttoaineen osalta Suomi ei ole omavarainen ja viitattava Fennovoiman toimintaajatukseen, joka ei kerro Fennovoiman monipuolisuudesta sanallakaan, vaan päin vastoin. Fennovoima tulee olemaan yksipuolinen ydinvoiman tuottaja, jolla ei ole minkäänlaisia pyrkimyksiä monipuolistaa tuotantoaan. Kenellekään ei ole jäänyt tämän YVA -menettelyn aikana epäselväksi se, että kyseessä on vain hankevastaavan "tiekartta toteutukseen", jossa tietoja ei hankita pääsääntöisesti paikan päällä mittaamalla, tutkimalla, selvittämällä ja tietoja keräämällä, kuten tämäkin YVA tulee osoittamaan. Kun puutteellisilla tiedoilla saa ydinvoimalaitoksen YVA:n suorittaa ja lisäksi viljellä viljalti hankkeelle myönteisiä adjektiiveja ja atribuutteja niin TEM, yhteysviranomainen ja lausunnon antaja, voi toki hankevastaavan mielestä esittää vaateen, kuten taulukossa 2-2 s. 60/K 2.5: "Hankkeen YVA-menettelyn aikataulu on liian tiukka riittävien selvitysten tekemiseen. Luontokartoitukset tulee tehdä riittävän laajalta alueelta ja pitkältä aikaväliltä." Luonnonkauniiseen Ruotsinpyhtään saaristoon, sinne täysin sopimatonta ydinvoimalaitosta suunnitteleva rahasammon rakentaja, voi muina miehinä todeta esitettyyn vaateeseen:

10 "Aikataulu on normaali YVA -aikataulu, ja kaikki selvitykset voidaan tehdä sen puitteissa YVA -menettelyn edellyttämässä laajuudessa." Normaalia selvitysmenettelyä eivät kuitenkaan edusta seuraavat seikat: 1. Fennovoima valitsi ydinvoimalaitoksensa "hajasijoituspaikaksi" Ruotsinpyhtään Gäddbergsön ja Kampuslandetin, Hästholmenin ydinvoimalaitoksen vierestä. 2. Fennovoima valitsi "aluepoliittisin" perustein ydinvoimalaitoksensa rakennuspaikaksi Ruotsinpyhtään saariston Gäddbergsön ja Kampuslandetin, Hästholmenin naapurista ottamatta huomioon hallituksen ja eduskunnan pyrkimystä harjoittaa Suomen eri alueitten tasapuolista kehittämistä. 3. Fennovoima valitsi ydinvoimalaitoksensa sijoituspaikaksi Suomenlahden rannikon, joka on hyvää vauhtia kuolemassa ja jonka luonnonvastainen lämmittäminen ydinvoimalla lämmitetyllä merivedellä, jopa 90 kuutiometriä/joka ainoa sekunti, ei meren tilaa kohenna. 4. Fennovoima takaa "huoltovarmuuden" Suomessa, Loviisan ja Olkiluodon voimaloitten kanssa, rakentamalla voimalansa Loviisan suojavyöhykkeelle. 5. Fennovoima jatkaa hankkeensa edistämistä Ruotsinpyhtäällä, vaikka uuden Loviisan kuntalaiset ovat vaaleissa sanoneet valtavalla enemmistöllä heidän hankkeelleen: "Ei." Fennovoiman Ruotsinpyhtään vaihtoehdon kannatus kuntavaaleissa 2008 "Uuden Loviisan" tai "Suur-Loviisan" alueella: Fennovoimaa vastustaa 3365 "suurloviisalaista" eli 64,2 % Fennovoimaa kannattaa 957 "suurloviisalaista" eli 18.3 %! Tämä on normaalia. Sittemmin on käynyt myös ilmi vuoden 2008 kuntavaaleissa, että Fennovoiman hanketta kannatti, vastoin 1500 saariston asukkaan ja kesäasukkaan tahtoa, yksi saaristossa asuva kuntavaaliehdokas, nimeä mainitsematta. Hän sai 12 ääntä Ruotsinpyhtäällä ja niistäkin äänestäjistä osa oli pohjoisesta, Ruukista, osa Tesjoelta ja vain pari sielua saaristosta! Tämäkin on normaalia! Fennovoima Oy:n toimitushohtajan Tapio Saarenpään lausunto medialle, kun heillä oli jo vireillä ydinvoimalahanke Ruotsinpyhtäällä, kannattaa toistaa: HS On monia tekijöitä, jotka puoltavat nyt meitä. Eräs tällainen on sijoituspaikka. Suomen ydinvoima on nyt keskittynyt kahdelle paikkakunnalle." (Olkiluoto ja Loviisa.) Saarenpään mielestä kannattaa kysyä: "Onko näin vahva keskittyminen hyvästä sähkön huoltovarmuuden, turvallisuuden tai aluepolitiikan näkökulmasta."

11 Itse kukin voi edellisen sitaatin johdosta pohtia sitä kysymystä, että onko aluepoliittisesti järkevää ja huoltovarmuuden kannalta hyvä asia, sijoittaa jo olemassa olevien ydinvoimaloitten aidan taakse uusi ydinvoimala? Järkeäkin on jossakin vaiheessa Fennovoiman kammareissa osattu käyttää, loogista ajattelua harjoittaa ja jopa ajateltu poliitikkojen työsarkaan kuuluvia asioita, kuten huoltovarmuutta ja aluepolitiikkaa, mutta valitettavasti oikea käsi ei tiennyt, mitä vasen käsi oli jo tehnyt. Tuo ei ole normaalia. Luvussa 2 "YVA -menettely, viestintä ja osallistuminen" taulukossa 2-2 s.62 on hankevastaavalla viittaus lukuun, josta asiallisen vastauksen tulisi löytyä, mutta onkin tyypillistä, harhaan johtavaa, epätäydellistä ja tarkoituksenmukaisesti muotoiltua selvitystoimen rajaamista ja kuvaamista sekä sanoin että karttapiirroksin. Päätöksentekijä, joka ei ole paikkakuntalainen ja joka aikoo paneutua esitettyyn asiaan kunnolla, aikaansa ja vaivaansa säästämättä, tulee hämätyksi. Lausunnonantajat vaativat: "Tulee arvioida vaikutuksia suojavyöhykkeellä oleviin toimintoihin, kuten kouluihin ja uimarantoihin" ja "Tulee tarkastella pysyvän asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen sijoittumista suojavyöhykkeen alueelle." Hankevastaavan vastineet antavat sellaisen käsityksen, että "homma on todella hanskassa", kun se toteaa: "Sijaintipaikat on valittu siten, että suojavyöhykkeellä on mahdollisimman vähän väestökeskittymiä. Hankkeen vaikutuksia suojavyöhykkeellä oleviin mahdollisiin toimintoihin arvioidaan paikkakunnittain luvussa 8." "Pysyvän väestön määrä eri etäisyyksillä ydinvoimalaitoksessa esitetään paikkakunnittain ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia käsittelevissä luvuissa (luku 8). Myös vapaa-ajan asutuksen sijoittumista voimalaitosalueen ympäristössä kuvataan." Tässä vaiheessa lienee riittävää, että toteamme seuraavaa: Luvun 8, asianomaista aihetta kuvaavaan karttaan ei ole merkitty edes "naapuritontilla" olevaa ydinvoimalaitosta, joka on miehitettynä pysyvästi d/a ja 24h! Kyseisiä henkilöitä ei ole merkitty myöskään väestömääriä kuvaaviin karttoihin, asianmukaiseen sektoriin, mikä johtunee siitä, että alueen pysyvien kesäasukkaittenkaan ja maanomistajienkaan lukumääristä ( eikä edes heidän yhteystiedoistaan ), ei hankevastaavalla ole kuin työpöydän ääressä syntynyt "harakoille mennyt" arvaus. Verottajalla olisi taatusti ollut toimivat yhteystiedot! Selvityksessä ei ole mainintaa niistä mahdollisesti jopa tuhansista työntekijöistä, jotka "kahden ydinvoimayksikön vaihtoehdossa" vielä rakentaisivat toista laitosta, kun toista mahdollisesti jo ajetaan täydellä teholla?

12 Vierastyöläisten parakkikylän paikkaakaan ei ole esitetty. Oletamme, että samaisessa paikassa majailee ainakin osa vuosihuollon aikaisesta työvoimasta, josta myös Fennovoiman tulee kantaa huolta ja vastata heidän turvallisuudestaan. Näyttääkin siltä, että rakennusajan väestömäärät poikkeavat käytön aikaisista väestömääristä ja vuosihuoltojen aikaisista väestömääristä. Asianomaisessa sektorissa eivät ole mukana myöskään Häsholmenin säännöllisten vuosihuoltojen aikaiset väestömäärät. Väestömääriin Fennovoima ei myöskään lue kulloinkin työvuorossa olevaa omaa henkilökuntaansa tai sitten onkin kyseessä miehittämätön ydinvoimalaitos. Tai sitten on vain niin, että TEM:n, yhteysviranomaisen, yllä olevassa vaatimuksessa käytetty ilmaisu "kuten", jättää hankevastaavalle vapauden arvioida väestömääriä tarkoituksenmukaisimmalla, vähiten vaivaa aiheuttamalla tavalla ja jättää merkittävät väestöryhmät pois, kuten työpaikat? Ehkäpä työmaa ei ole työpaikka, kuten koulu? Lopuksi on todettava, että hankevastaavan käyttämät kuvat 8-79 ja 8-80 ovat luokattoman huonoja. Näin ovat asiat Suomen "laajimmassa ja kattavimmassa" YVA:ssa kautta aikain! Jätämme tämän taulukon sisällön loput ylimalkaisuudet kommentoimatta, mutta tulemme kohdistamaan saaristolaisten kritiikin hankevastaavan teksteihin, joihin tässä Luvun 2 sivulla 59 alkavassa taulukossa 2-2 viitataan tai ollaan viittaamatta. Luvun 2 sivulla 65/K 2.10 hankevastaava kirjoittaa: Asiantuntijoilla on ollut merkittävä rooli muun muassa jäähdytysveden otto- ja purkupaikkojen sijoittamisen sekä rakenteiden suunnittelussa. YVA -menettelyyn liittyvä osallistuminen on tukenut suunnitteluprosessia tarkentamalla lähtötietoja ja ohjaamalla paikkakuntakohtaisten erityispiirteiden huomioimiseen Monipuolisen sidosryhmien osallistumisen ansiosta sijaintipaikkoja ja niiden ympäristöä koskevat lähtötiedot ovat tarkentuneet ja varmistuneet. Kun yllä olevasta tekstistä saa sellaisen kuvan, että kyseessä on jäähdytysveden otto- ja purkupaikoista ja niitä koskevista "lähtötiedoista" ja niiden lähtötietojen tarkentumisesta ja jopa "tarkennettujen lähtötietojen varmistumisesta", niin on aihetta kysyä hankevastaavalta: Mitä, miten, missä, kenen/keiden toimesta ja milloin on lähtötietoja oikein mitattu, niiden tarkentamiseksi ja jos on, niin mihin ne on koottu ja taulukoitu kattavasti, huomioiden eri vuodenajat, vuorokauden ajat ja sääolosuhteet vuosien varrella, meren luontaiset virtaukset eri syvyyksillä ja lämpötilat, meriveden ravinnepitoisuudet eri

13 syvyyksillä, sedimentin koostumus ja sitten tallennettu kyseisiltä Suomenlahden merialueilta, syvänteineen ja kynnyksineen, jotta sen koko kuva, koko vaikutusalueella, voitaisiin mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti mallintaa parhaalla mahdollisella tavalla ennen periaatepäätöksen tekoa valtioneuvoston ja eduskunnan toimesta? Niin, ja mitkä lähtötiedot ovat edelleen kokonaan löytämättä ja jäivät siten tarkentamatta ja varmentamatta? Epäilemme vahvasti, että johtaja Mika Pohjosen, Pöyry Energy Oy, lausunto Ruotsinpyhtään Ruukin työväentalolla TEM:n yli-insinööri Jorma Aurelan pitämässä yleisötilaisuudessa, on kaikkein lähimpänä totuutta: "... ja mallinnuksessa käytettyjä oletuksia!" Tästä tuonnempana lisää. Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 74 taulukko 3-3 Taulukosta ei selviä, että koskeeko se myös kahden erillisen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisaikataulua ja käyttöönottoa. Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 74 taulukko 3-4 Taulukosta puuttuu ainakin kuutiometriä käsiteltävää maa-ainesta, jonka hankevastaava tarvitsee välttämättömiin "täyttöihin"! Herää myös kysymys siitä, onko kyseisten maamassojen siirtäminen mukana raskaan liikenteen taulukoissa? Lisäksi puuttuu arvio siitä, miten "vähäinen" ympäristöhaitta moisesta soramontusta syntyy ja minne. Onhan kyseessä monttu, jonka ala on 1 ha ja syvyyttäkin 100m! Kyseisen kuopan kaivamista perustellaan seuraavasti s. 75/K 3.5.3: "Maansiirtotöissä syntyy suuria määriä kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassoja. Suurimmat massamäärät syntyvät jäähdytysveden otto- ja purkutunnelin kaivamisesta. Kaikki syntyvät massat on tarkoitus hyödyntää rakennuspaikalla erilaisissa täytöissä ja tasauksissa. Pyhäjoella tarvitaan lisäksi matalan maanpinnantason vuoksi noin miljoona kuutiota lisää maamassaa täyttöihin. Edellisen sivun taulukossa (Taulukko 3-4) on esitetty arvio muodostuvien massojen määristä ja niiden hyödyntämisestä." "Syntyvä massa Pyhäjoki Laitosalueen kaivuu- ja louhintamassat Jäähdytysvesirakenteiden louhintamassat Laivaväylän sekä purku- ja lastauspaikan ruoppaus- ja louhintamassat YHTEENSÄ " Mihin taulukkoon se jostakin soramontusta kaivettu miljoonan kuutiometrin soraerä on kätketty? Onneksi tuo soramonttu ei ainakaan synny Ruotsinpyhtäälle tai mistä sitäkään tietää?

14 Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s /K3.5.3 Maa- ja vesirakennustyöt Jäähdytysvesi otetaan voimalaitoksen edustan merialueelta joko pohja- tai rantaottona ja johdetaan voimalaitokselle tunnelissa, joka kulkee noin 40 metriä meren pohjan alla. Pohjaotolla tarkoitetaan tässä kauempana noin kilometrin päässä rannasta sijaitsevaa ottorakennetta. Ottorakenteet rakennetaan meren pohjaan noin metrin syvyyteen ja jäähdytysvesi johdetaan laitokselle tunnelia pitkin. Tarvittavan tunnelin pituus on noin metriä laitospaikasta riippuen. Pohjaoton kaikki rakenteet sijoittuvat veden alle. Ottorakenteet mitoitetaan siten, että virtaus oton suulla pysyy matalana (virtausnopeus noin 0,2 0,3 m/s). Rantaotolla tarkoitetaan mantereen tai saaren rantaan rakennettavaa ottorakennetta. Rantaottoa rakennettaessa rantaa kaivetaan ja/tai louhitaan ja pohjaa tarvittaessa ruopataan ottorakenteen kohdalta niin, että jäähdytysvesi saadaan otettua noin 0 15 metrin syvyydeltä. Jäähdytysvesi johdetaan tunnelia pitkin laitokselle. Rakenteet sijoittuvat suurimmaksi osaksi veden alle. Pinnalle näkyy laituria muistuttavabetonirakenne. Sekä pohja- että rantaottorakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan jäähdytysveden ottoa vaikeuttaviin ilmiöihin kuten levien, erilaisten epäpuhtauksien, alijäähtyneen veden sekä mahdollisten ahtojäiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan voimalaitokselta tunnelia pitkin meren rantaan ja puretaan merialueelle jäähdytysveden poistokanavaa pitkin. Purkutunnelin pituus on laitospaikasta riippuen noin metriä. Poistokanava on noin 30 metriä leveä, kahden noin 10 metriä leveän louhepenkereen rajaama ja paikasta riippuen joitakin kymmeniä metrejä pitkä rakenne. Yllä olevasta teknisestä kuvauksesta selviävät monen asian mittasuhteet. Saariston kallioperään louhitaan 40 m:n syvyyteen ja poistoaukoltaan kolmekymmentä metriä leveä ja 2100 m pitkä tunneli, jonka korkeustietoja ei anneta. Kuvauksesta ei selviä millä syvyydellä poistovedet tulevat Suomenlahteen normaaliveden korkeudella. Lisäksi samaiseen kallioperään ollaan louhimassa jopa 3500 m pitkä ottoveden tunneli 0-15 m vedenpinnan tason alle, mutta jonka muista mittasuhteista ei anneta yksiselitteistä kuvausta. s. 86/K kerrotaan lisäksi: "Vähä- ja keskiaktiivisille jätteille on alustavasti suunniteltu neljä erillistä luolaa metrin syvyyteen riippuen loppisijoitusalueen geologisista ominaisuuksista.

15 Kalliotilan varastointitilavuus on alustavasti siilotyyppisessä ratkaisussa noin m3 ja luolatyyppisessä ratkaisussa noin m3. Yhden voimalaitosyksikön tapauksessa tarvittava tilavuus olisi jonkin verran pienempi." Pitkin ja poikin Gäddbergsön ja Kampuslandetin ikiaikaisessa kallioperässä räjäytellään tunneleita ja loppusijoituspaikkoja ydinjätteelle ja merivesitunneleille, mutta ainoana huolena hankevastaavalla on yllä oleva alleviivattu kappale, joka tässä vielä toistettakoon: Sekä pohja- että rantaottorakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan jäähdytysveden ottoa vaikeuttaviin ilmiöihin kuten levien, erilaisten epäpuhtauksien, alijäähtyneen veden sekä mahdollisten ahtojäiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Vaikutuksiin saarten asukkaitten ja muiden maanomistajien hyödynnettävissä olevaan pohjavesivarantoon ei hankevastaava tuossa mainitse mitään. Nyt ovat kallioperän käypäiset pohjavedet n. 30 m:n syvyydellä. Missä ne ovat ja minkä laatuisia, kun hankevastaava on ne sadattuhannet kalliokuutiometrit louhinut maan uumenista? - Kuka korvaa kuivuneen porakaivon? - Tai entäs sitten, kun porakaivosta tuleekin merivettä? - Mistä saadaan puhdasta raikasta vettä tilalle? - Kuka lystin maksaa vielä silloinkin, kun hankevastaavan voimalaitos on päättänyt toimintansa ja vesi on muuttunut "säteilevän" kirkkaaksi? - Mikä on se yhtiö tai viranomainen, joka vastaa tarvittavista mittauksista vuosisatojenkin kuluttua ja korvaa aiheutuneet vahingot ja haitat sekä mahdolliset uudelleenjärjestelyt saaristossa asuvien vesihuollon turvaamiseksi? Emme löytäneet mainintaa. Paitsi tämän sivulta 320/K 8.14: "Työ- ja elinkeinoministeriö päättää ydinenergialain mukaisesti ydinjätteitä ja ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoa koskevan huolehtimisvelvollisuuden päättymisestä jätehuoltovelvollisen tekemän hakemuksen perusteella." Hankevastaava pesee kätensä kuin Pilatus, ja jos TEM siunaa, niin selvittämättä jää, kuka vastaa, korvaa ja järjestää vesihuollon kustannuksitta maanomistajille Ruotsinpyhtäällä, siitä ei hankevastaava pukahda sanallakaan. Hankevastaava vakuuttaa kylläkin luvussa 8 "Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi" s. 146/K "Vaikutukset pohjavesiin pystytään tarvittaessa estämään ennen louhintaa tehtävillä kallion tiivistämistoimenpiteillä." Jos asia on noin hoidettavissa, niin tuon vakuutuksen pohjalta on mitä helpointa laatia hankevastaavan ja maanomistajien kesken pitävä sopimus täysimääräisistä korvauksista veden hankinnasta aiheutuvista kustannuksista maanomistajille, ja joka

16 sopimus kattaa vuosisatoja pitkän ajanjakson. Luku 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s /K3.11. Tässä kappaleessa kuvataan dramaattista liikennemäärien kasvua sekä Fennovoiman ydinvoimalan rakennusvaiheen aikana työmaaliikenteen muodossa ja käyttövaiheen aikaista liikennettä. Minkäänlaista selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten rajua kasvua liikennemäärät edustavat, ei esityksestä saa. Sivulla 91 on toki Fennovoiman vaatima taulukko liikennemääristä, mutta siitä on tarkoituksenmukaisesti jätetty tässä vaiheessa pois ne liikennemäärät, joita Saaristotiellä olisi normaalisti, luonnonmukaisessa 0 - vaihtoehdossa. Viittauksia lisätietoihin ei tietenkään ole, vaikka TEM on sellaisen vaatimuksen esittänyt. Ei edes tuhansien työntekijöitten majoitusalueen sijaintipaikasta pysäköintialueineen ei ole minkäänlaista tietoa, vaikka sieltäkin lähtee ihmisiä töihin tai vapaa-ajalle sekä jalkapatikassa että kulkuneuvoilla. Sinnikäs lukija löytää kyllä taulukosta puuttuvat luvut kuvasta, johon törmää, kun on lukenut kymmeniä sivua arviointiselostusta eteenpäin, s. 153/K kuva 8-10! Luvun 3 alaotsikossa, "Kuljetukset ja työmatkaliikenne", todetaan s. 90: "Rakentamisvaiheen aikana työmatkaliikenne laitokselle on huomattava verrattuna nykytilanteeseen." Vuosia kestävät tienparannustyöt uudelleen linjattavalla tielinjalla, vasta vuonna 2008 uusitulla ja perusparannetulla Saaristotiellä ja sen yli viisitoistakertaiseksi muuttuva autoliikenne, tiellä, jonka varrella on kymmeniä metsä- piha- ja huvilateiden liittymiä, ei todellakaan lisää kenenkään liikenneturvallisuutta. Loviisan saaristossa on jo investoitu yhteen Atomitiehen. Miksi pitäisi investoida vielä toiseen? Luvussa 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 93/K ja luvussa 8 ""Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi" s. 155/K 8.2.5, on kaksi taulukkoa, joista ensin mainittu taulukko 3-14 kuvaa Fennovoiman liikennepäästöjä rakennusvaiheen ja käytön aikana ja luvun 8 taulukko 8-1 paikkakuntien kokonaisliikennepäästöt/fennovoiman päästöt. Näitä vertailemalla päätyy hankevastaava pienempiin prosenttilukuihin, kuin siinä tapauksessa, että vertailu suoritettaisiin Saaristotien varrella asuvien ja mökkiläisten liikenteen ja Fennovoiman aiheuttaman liikenteen välillä, esim. osuudella Atomitie - Kampuslandet. Hankevastaava antaa tietoisesti toiminnastaan harhaanjohtavan ja tarkoitushakuisen kuvan, voidakseen vedota alhaisiin päästöjen kasvuun ja pienen pieniin prosenttilukuihin, vaikka toteaa luvussa 7 s.129/k 7.8 seuraavasti: "Liikenne ja liikenneturvallisuus Kuljetusten ja työmatkaliikenteen vaikutukset on arvioitu nykyisten liikennemäärien ja liikennemääräennusteiden perusteella. Arvioinnissa on huomioitu tiehallinnon suunnittelemat teiden parannukset ja uudet tiet. Liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu sijoitusalueille johtavilla ja mahdollisilla uusilla teillä."

17 Saaristolaisilta kuluisi Fennovoiman aiheuttaman vuosipäästön aikaansaamiseen samaisella Saaristotien osuudella viisitoista vuotta. Kasvuprosentti on tuossa 1500 %:n tietämissä, kaikissa päästöissä Atomitien risteyksestä Saaristotietä edelleen "Ydinmiilutien" risteykseen Reimarssissa, kasvaen siitä edelleen lähestyttäessä laitosalueen pysäköintialuetta, verrattuna Gäddbergsön pysyvän asujaimiston ja mökkiläisten aikaansaamiin liikennepäästöihin. Jälleen Fennovoimalta tarkoitushakuista luvuilla kikkailua ja hankkeensa kuorruttamista tiedolla, jolla on hankemyönteinen tendenssi. Tarkastelukulmaksi valitaan aina Fennovoiman hankkeen kannalta edullisin tilasto ja esittämistapa, joka tekee hankkeesta suorastaan ympäristöystävällisen ja Ruotsinpyhtään saaristoluontoon hyvin sopivan teollisuusalueen! Luvussa 3 "Hankkeen tekninen kuvaus" s. 96/K käsitellään voimajohtojen rakentamista Ruotsinpyhtään saaristosta valtakunnan verkkoon. Uutta voimajohtokatua tarvitaan kahdelle 400 kilovoltin ja yhdelle 110 kilovoltin linjalle, jota varten on raivattava Vahterpään kapeaan niemeen sekä Gäddbergsöhön ja Kampuslandettiin lähes 20 km pitkä ja ainakin 120 m leveä ( Fingridin antama tieto ) avohakkuuraiskio korkeine sähköpylväineen, johtimineen, merkkivaloineen ja "pallomerineen". Vaikutukset maisemaan, maankäyttöön ja viihtyvyyteen on mitä suurin ja moinen tarpeeton metsämaan, rantojen ja maisemien raiskaus on täysin tarpeetonta, kun Hästholmenista on valmis linja valtakunnan verkkoon. Tosin se ei ole Fennovoiman käytettävissä alkumatkaltaan, eikä tarpeellista loppumatkaltakaan Hikiälle, meidän saaristolaisten toivon mukaan. Luvussa 4 "Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat, ilmoitukset ja päätökset" s. 102/K on seuraava teksti: "Työ- ja elinkeinoministeriön on varattava suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähiympäristön asukkaille ja kunnille sekä paikallisille viranomaisille mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta ennen periaatepäätöksen tekemistä." "Mielipiteet on saatettava valtioneuvoston tietoon." Saaristolaisten virallinen lausunto Pro Saaristo -komitean toimesta ja nämä saaristolaisten "Kootut Arvioinnit", käsiteltävänä olevasta Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta Ruotsinpyhtään saaristossa, saatetaan kaikkien päättäjien tietoon. Luvussa "Tiivistelmä" s. 8 Fennovoima korostaa yksipuolisuuttaan: "Fennovoima on perustettu valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nimenomaan ydinvoimalaitoshanke omistajiensa sähköntarpeen kattamiseksi, eikä sen suunnitelmiin kuulu muita vaihtoehtoisia voimalaitoshankkeita." Sanomattakin on selvää, että mikäli joku muu toimija pystyy ydinvoimalla tuotetun sähkön lisäksi tuottamaan esimerkiksi lämpöä ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla tuotantotavalla sekä sähköä että lämpöä, ei Fennovoima ole yksipuolisella ydinvoimatuotannollaan kannatettava hanke.

18 Hankevastaavan paikan valinta ei ole saaristolaisten käsityksen mukaan valtiovallan harjoittamaa hajasijoituspolitiikkaa, sen enempää kuin aluepolitiikkaakaan, eikä siten maan tasapuolisen kehittämisen politiikkaa eikä niin muodoin maan kokonaisedun mukaista energiapolitiikkaa. Luku 5 "Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" s.108 Taulukko 5-1. TEM edellytti, että sen kirjaamat lausunnonantajien parannusehdotukset, kuten myös sen omat lisäykset selvitettäviin ja tutkittaviin asioihin, kirjattaisiin YVA:ssa taulukon muotoon, varustettuna asianmukaisin viittein muualla YVA:ssa oleviin selvityksiin. Yllämainitusta taulukosta selviää mm. seuraava tarkoitushakuinen Fennovoiman lainaus kohdasta "EU:n energiastrategia": "Komissio myös kehottaa jäsenmaiden viranomaisia tehostamaan ydinvoimaan liittyviä lupamenettelyjä ja poistamaan tarpeettomia rajoituksia." Toki noinkin, mutta jälleen on kyseessä Fennovoiman tendenssin omainen, tarkoitushakuinen tapa ajaa omaa hankettaan, "keräämällä rusinat pullasta". Sanomatta ja käsittelemättä jätetään Fennovoiman YVA:ssa, taulukossa 5-1. selvät EU komission ja Suomen Ilmasto- ja energiastrategian muut osat, joissa uusiutuvien energialähteitten tavoite taso Suomessa on n.38 %. Koska ydinvoima EI ole uusiutuva energian lähde, on Suomen kokonaisedun mukaista harkita hyvin tarkkaan, kuinka paljon Suomessa voidaan tuottaa sähköä ydinvoimalla, jotta EU:n ja Suomen strategisesti tärkeä 38 %:n tavoitetaso saavutetaan. "Tarpeettomat rajoitukset" liittyvät Fennovoiman omaan yksipuoliseen toimintaajatukseen: "...Ainoastaan ydinvoiman avulla on mahdollista saavuttaa Fennovoiman osakkaiden tavoitteet...." Selvemmin ei Fennovoima voi ilmaista täydellistä ulkopuolisuuttaan sekä EU:n - että Suomen Ilmasto- ja energiastrategiasta, johon nimenomaan kuuluu kyky ja halu monipuoliseen tuotantoon sekä lämmön että sähkön suhteen. Joten menossa olevien uusien ydinvoimalaitosten periaatepäätöksiä harkittaessa, on meidän saaristolaisten mielestä huomioitava myös kyseisten hankevastaavien kyky ja halu tuottaa lämpöä ja/tai sähköä muillakin tavoilla, kuin vain ja ainoastaan sähköä ydinvoimalla. Mitä enemmän Suomessa tuotetaan ydinvoimalla sähköä, sitä kauemmaksi ja lopulta tavoittamattomiin, siirtyy EU:n ja Suomen asettamat strategiset tavoitteet. Marssijärjestys lienee kaikille poliittisille päättäjille selvä; Suomen hallitus ja eduskunta päättävät Suomessa toteutettavasta Ilmasto- ja energiastrategiasta ja energiapolitiikasta. Energiateollisuuden monipuoliseen tuotantoon kykenevien toimijoiden tehtävänä on toteuttaa sitä.

19 Oikeaan osunut arvio kyseisessä taulukossa 5-1. on seuraava: Luku 5 "Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" s. 109 sarakkeessa "Suhde hankkeeseen": "Kansallisen energiastrategian mukaan energiantuotanto Suomessa pidetään monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena." Noin juuri. Kun Suomessa tehdään päätöksiä ydinvoiman hyötykäytön osalta esim. sähkön tuotannossa, ajattelevat päättäjätkin juuri noin, monipuolista tuotantoa omaavia toimijoita on suosittava, eikä niitä, jotka julistautuvat "yhden tempun taikureiksi". Joten toistettakoon seuraava Fennovoiman lausunto YVA:ssaan s. 8, joka sopii erittäin huonosti Suomessa toteutettavaan strategiaan: "Fennovoima on perustettu valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nimenomaan ydinvoimalaitoshanke omistajiensa sähköntarpeen kattamiseksi, eikä sen suunnitelmiin kuulu muita vaihtoehtoisia voimalaitoshankkeita." Fennovoiman noudattama yksipuolinen toiminta-ajatus ja pelkästään omistajiensa edun ajaminen, ei edistä EU:n ja Suomen strategisten tavoitteiden toteuttamista toisin, kuin ne toimijat, joilla on monipuolista energian tuotantoa, eikä Fennovoiman hanke ole siten Suomen kokonaisedun mukainen ratkaisu Suomen sähkön - ja lämmön tuotantomarkkinoilla. Erittäin kummallista on se, että Fennovoima hankevastaavana ei ole ottanut huomioon luvussa 5 " Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" taulukossa 5-1 s Itämeren KAIKKIEN ympärysvaltioitten yhteistä "Itämeren suojeluohjelmaa", joka kuuluu jopa Suomen ulkopolitiikan agendalle. Vuoden 2008 helmikuussa tasavallan presidentin järjestämässä "Presidenttifoorumissa", oli teemana kuolevan Itämeren pelastaminen. Fennovoima katsonee, että Suomenlahteen voidaan huoletta pumpata Loviisa1&2 laitosten ja mahdollisesti jopa Loviisa3:n jäähdytysvesien lisäksi kuutiometriä/sekunti ydinvoimalla lämmitettyä merivettä Itämeren pelastamiseksi? Kaukolämmöksi muutettuna se vastaa yli kaksinkertaista Suomessa tuotetun kaukolämmön määrää! Lopuksi on huomattava, että luvussa 5 " Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin" olevassa taulukossa 5-1 s ei ole ainuttakaan viitettä esitetyn sisällön käsittelyyn tässä Fennovoiman YVA:ssa, vaikka direktiiveillä, luvilla, suunnitelmilla, ilmoituksilla ja päätöksillä on ilmeinen vaikutus arviointien suorittamiseen tämänkin YVA:n puitteissa. Jäämme odottamaan TEM:kin edellyttämiä asianmukaisia viitteitä tämän YVA:n lukuihin ja myös alakappaleisiin, jotta voimme myöhemmin paneutua esitettyihin arviointeihin oikeassa kontekstissa. Luku 7 "Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaukset arviointimenetelmät sekä

20 arvioinnin epävarmuudet" s. 126/K7.4.2 Hankevastaava kuvaa 3-D virtausmallia, jonka avulla voidaan arvioida kyseisen hankkeen jäähdytysvesien otto- ja purkupaikkojen vaikutusta ihmisiin, ympäristöön ja kuolevaan Itämereen: "Mallilaskelmat suoritettiin YVA Oy:n kolmedimensionaalisella virtausmallilla, joka on hydrostaattisiin Navier-Stokesin yhtälöihin perustuva barokliininen vesialueille soveltuva malli (Koponen ym. 2008). Valittuja laskentamenetelmiä käyttämällä on pyritty mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan virtausten kuvaamiseen, nykytason mallitietämyksen ja laskentatehon asettamissa rajoissa." Simon - ja Pyhäjoen aluetta kuvattaessa on YVA:iin oikein kirjattu meren virtauksia käsittelevät kappaleet (s. 165/K ja s. 196/K ) joissa meren päävirtaukset on kuvattu kappaleissa "Virtaukset", mutta joka kappale Ruotsinpyhtään osalta puuttuu tästä YVA:sta. Voimme vain olettaa, että tämäkin asia on jätetty "olettamusten" varaan, kuten johtaja Mika Pohjonen mainitsi TEM:n yli-insinöörin Jorma Aurelan johtamassa seurantakokouksessa Ruotsinpyhtään Ruukin työväentalolla. Luvussa 7 "Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaukset arviointimenetelmät sekä arvioinnin epävarmuudet" s. 135/K otsikolla "Menetelmät" hankevastaava vakuuttaa toimineensa seuraavasti: "Asukaskyselyn otantaan kuuluivat kaikki viiden kilometrin säteellä laitoksen sijaintialueesta asuvat vakituiset ja loma-asukkaat ja lisäksi satunnaisotantana poimittuna 10 prosenttia 5 20 kilometrin säteellä asuvista vakituisista sekä loma-asukkaista. Kustakin taloudesta otantaan poimittiin yksi täysi-ikäinen henkilö. Otannan ikä- ja sukupuolijakauma muodostui luonnollisen jakauman mukaan. Osoitteet poimittiin väestörekisteristä Itella TGM Oy:n toimesta. Otannan määrät sekä vastausprosentit on esitetty paikkakunnittain ohessa (Taulukko 7-2)." Fennovoiman lähettämät kyselylomakkeet tulivat perille, jos olivat tullakseen. Se on aivan eri asia, että "kaikki kuuluvat" otantaan, kuin se että kaikki saavat kyselylomakkeet hankevastaavalta. Kymmenet ihmiset valittivat sitä, että eivät saaneet osallistua kyselyyn! Tästä annettiin palautetta hankevastaavalle, joka ei ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin ja asian todellinen laita, epäonnistunut postitus, laiminlyöty valvonta ja maanomistajapalautteen huomioimatta jättäminen myönnettiin Fennovoiman taholta tapahtuneeksi tosiasiaksi vasta Ruotsinpyhtäällä pidetyssä yleisötilaisuudessa Ruukin työväentalossa Tästä syystä eivät kyselylomakkeista kootut tiedot anna oikeata kuvaa ainakaan Ruotsinpyhtään saariston pysyvän asujaimiston ja muitten maanomistajien vastausprosenteista, tunnoista, mielipiteistä ja käsityksistä. Saaristolaisista puuttui merkittävä osa. Kun tähän vielä lisätään se, että em. kyselyn suomenkieliset ja ruotsinkieliset versiot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Yhteenveto

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Yhteenveto Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yhteenveto Syyskuu 2013 1 Yhteystiedot Hankkeesta vastaava: Fennovoima Oy Postiosoite: Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki Puhelin: 020 757 9222

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS Tiivistelmämuistio Fennovoima Oy:n johdon esitykseen perustuen yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa prosessin, joka tähtää investointipäätökseen Hanhikivi

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008 FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki /28 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi

Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi 1Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos on miljardiluokan investointi, joka tuo Suomeen työtä ja vakaahintaista sähköä teollisuudelle ja kuluttajille. 2Hanhikivi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Dno OUKA/4662/02.05.05/2014 Päätöshistoria - Tiivistelmä - Esittelyteksti Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 Fennovoima Oy UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 2 (9) 1 JOHDANTO Suomalainen energiayhtiö Fennovoima Oy on aloittanut

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot