5. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA ARMAHTAKAA! LUUK. 6: TUKIT SILMILLÄ APOSTOLIEN PÄIVÄ HERRAN PALVELUKSESSA LUUK.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 4.7.2004 ARMAHTAKAA! LUUK. 6:36-42. TUKIT SILMILLÄ APOSTOLIEN PÄIVÄ 11.7.2004 HERRAN PALVELUKSESSA LUUK."

Transkriptio

1 5. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA ARMAHTAKAA! LUUK. 6: TUKIT SILMILLÄ Vankilaevankelista Reijo Klinu Loikkanen sanoo olevansa kahdesti armahdettu. Istuessaan murhasta elinkautista tuomiotaan vankilassa Jumala armahti hänet, ja hän sai omistaa syntiensä anteeksiantamuksen uskossa Jeesukseen. Sekin olisi riittänyt miehelle, jonka tuntoa painoi monien rötösten ohella, eniten ihmishengen riistäminen. Jumala vapautti hänet syyllisyydestä armollaan ja anteeksiantamuksellaan. Vankilassa suoritti yhteiskuntavelkaansa Jumalan edessä armahdettu ja sisäisesti vapaa mies. Mutta Klinu sai toisenkin armahduksen: tasavallan presidentti armahti Klinun elinkautisesta tuomiosta. Miehen ei tarvinnut istua loppuelämäänsä kaltereiden takana. Presidentti oli vakuuttunut Klinun elämän muutoksesta ja katsoi myös velan yhteiskunnalle olleen suoritettu. Onneksi armahti. Kl Klinun erityisenä kutsumuksena ovat olleet Venäjän vankiloissa viruneet vangit, joilta sikäläinen systeemi oli riistänyt itsetunnon ja vapauden lisäksi myös ihmisarvon. Kun Klinun työ pääsi vauhtiin, hän organisoi nopeasti vapautuville vangeille asuntoja ja työpaikkoja, jotta nämä eivät olisi heti kohta uudelleen kiven sisässä. Kyllä entinen vankilakundi tiesi, mitä vangit tarvitsevat. Mutta samalla hänelle avautuivat koko valtavan Venäjän kaikkein synkimmätkin vankisellit ja niiden asukkaiden sydämet. Herätys levisi myös vankiloiden johtajiin, kun nämä näkivät, kuinka tuon romuluisen karhun yksinkertainen julistus Kristuksen rakkaudesta muutti satojen miesten elämän. Vihan ja katkeruuden tilalle tuli rauha ja rakkaus muita kohtaan. Kohta näissä vankiloissa oli rukouskappeleita, ja hengellistä kirjallisuutta jaettiin vaate- ja ruoka-avun ohessa. Armahdus kulki sydämen tasolta luutuneisiin asenteisiin ja jäykkään systeemiin saakka. Armahtavalla asenteella murretaan sydänten ja sellienkin salvat. Vaikka me tiedämme omastakin kokemuksesta, että tämä armahtamispolitiikka toimii paremmin kuin mitkään moraalisaarnat tai lain läksyt, niin olemme perin hitaita suostumaan siihen. Emme aina edes jaksa uskoa armahdukseen omalla kohdallamme, mutta erityisen vaikeaa se on muiden kohdalla. Varsinkin niiden, joiden kohdalla olemme tiukimmin asenteidemme salpojen takana. Tuomiomielisessä kristillisyydessä on vetovoimaa, koska se näyttäisi raamittavan elämän turvallisesti sisä- ja ulkopuolella oleviin. Lisäksi tuomitsijoiden tuomitseminen on erityisen suosittua. Siitä saa helposti jopa kirkollisia irtopisteitä. Mutta siinä vain sokea taluttaa sokeaa, ja pohjalle päätyvät molemmat. Tukit silmillä asenne istuu meissä yhtä tiukasti kuin nykyajan fariseus kirkon takapenkissä tai oikeaoppisimpien erillisjumalanpalveluksissa. Siellä ollaan tarkkailuasemissa, selusta turvattuna. Mikäs sieltä on tarkkaillessa toisten seurakuntalaisten syntejä varsinkin, jos he elävät ns. opillisessa synnissä nehän näkyvät häiritsevinä roskina veljien (ja varsinkin joidenkin sisarten) silmissä. Näkyvyyttä ei haittaa se, että omilla silmillä lepää tuomiomielen ja hengellisen kovuuden hirsikeko. Pahinta, mitä tukit silmillä oleville voi tapahtua, on tietysti se, että heidät tuomitaan armahtamisen sijasta. Se, jolle rakkaus on vain teologista heikkoutta ja opillista selkärangattomuutta, ei muutu sillä, että saa osakseen samalla mitalla takaisin -asennetta. Hirret siellä vain silmissä kolisevat. Sydämen tasolla ei mikään muutu eikä kohtaamista synny. Armahtamisen mieli nousee rakkaudesta. Sellaisesta rakkaudesta, joka panee itsensä alttiiksi juuri niiden puolesta, jotka eivät ole sitä ansainneet. Kun tuomiomielellä itsensä vyöttänyt kristitty saa osakseen Kristuksen rakkaudella vapautetun asenteen, tulos on todennäköisesti sama kuin Venäjän vankiloissa. Rakkaus murtaa muurit ja avaa salvat. Tukit putoilevat silmiltä eikä roskien kaiveluun jää enää aikaa. Siihen sisältyy kuitenkin riski: armahtamisen mieli voi synnyttää herätyksen ja kaipauksen Suuren Armahtajan yhteyteen. Ja Kristustahan ei sitten pidättele enää mikään, ei vankila eikä hauta. Rakkauden arvet riisuvat tuomiomielestä. Armahtaminen kannattaa aina. APOSTOLIEN PÄIVÄ JOUNI TURTIAINEN HERRAN PALVELUKSESSA LUUK. 5: 1 11 Evankeliumeista on joskus sanottu, että ne ovat kuin suuri draama. Niiden tapahtumat ovat roolihahmoineen kuin pieniä näytelmiä, joita me katselemme, kuuntelemme ja ihmettelemme. Niitä on joskus verrattu myös maalauksiin, jotka ovat kehystettyinä meidän katseltavanamme. Päivän evankeliumista onkin sanottu: Kuva veneessä istuvasta kansan opettajasta on maalauksellinen. Se onkin kuin maalaus kaksoisraamituksin. Ulomman kehyksen muodostaa avara ja kaunis rantamaisema järveltä, jota Palestiinassa sanotaan Elämän mereksi. Toista heidän suurjärvistään sanotaan Kuoleman mereksi. Luukas ei puhu merestä vaan Genesaretinjärvestä. Sisemmän kehyksen muodostaa kuva Jeesuksesta opettamassa kansalle Jumalan sanaa veneestä käsin. Se oli soudettu vähän matkan päähän rannasta. Ydinasia, se mihin katselija kiinnittää päähuomionsa on siinä, mitä tapahtuu Simonille, jonka veneessä Jeesus istuu. Pettyneillä kalastajilla oli takanaan työvuoro ilman saalista. Jeesuksen kehotuksesta he epätavalliseen päiväsaikaan heittivät verkkonsa uudelleen veteen. Simon puhuttelee Jeesusta opettajaksi ja mestariksi. He olivat entuudestaan tuttuja. Jeesus oli parantanut Simonin anopin aikaisemmin. Simon tunsi Jeesuksen sanojen voiman. Toivon liekki oli kirkkaampi kuin pettymyksen varjo. Ensimmäisen huippukohdan tapahtumassamme muodostaa Pietarin kalansaalis. Pelko ja hämmennys valtasi kalastajat. Pelonsekaisen kunnioituksen vallassa Pietari lankeaa Jeesuksen jalkojen juureen. Vaikka hän näennäisesti torjuu hänet sanomalla: Mene pois!, kuulemme sanojen takaa pyynnön: Älä mene pois!. Tässä on tapahtuman toinen huippukohta. Uskaltaisiko sanoa, se tärkeämpi, sillä Simonin elämään tuli käänne. Sitä kuvasi hänen uusi nimensäkin. Mutta ei vain nimi vaan hänen sisimpänsä muuttui. Syntyi yhteys Jumalaan. Simon Pietari ymmärsi, että Jumala oli hänen lähellään. Jeesuksen teko saarnasi hänelle Jumalan hyvyydestä ja läheisyydestä. Siksi hän tunsi syntisyytensä ja arvottomuutensa. Laadullisesti

2 Pietari ei Pyhä Henki on pitänyt tarpeellisena jättää meidän katseltavaksemme ja kuultavaksemme tapahtuman, jossa Jeesus kutsui Pietarin uuteen tehtävään. Mies ei enää nostanut kaloja järvestä kuolemaan. Hän alkoi nostaa ihmisiä hengellisestä kuolemasta ja kadotuksesta uuteen elämään. Pietarin kannalta tämä ei kuitenkaan ollut tärkeintä. Häntä ei kutsuttu siksi, että meillä olisi tällainen näytelmä katseltavanamme ja kuultavanamme. Keskeisintä oli, että hän sai omakohtaisen pelastuksen lahja. Häntä ei pelastanut työ vaan armo. Hän tiesi ja uskoi, että Jumala armahtaa ja antaa syntiselle anteeksi siinä Mestarissa, joka julisti Jumalan sanaa ja teoillaan osoitti Hänen olevan lähellä ihmistä. Pietarin kutsu on kutsu meillekin seurata Jeesusta. Vain siten me pelastumme. Pietaria ei pelastettu meidän puolestamme, mutta kylläkin meitä palvelemaan. Perustuuhan meidän uskomme silminnäkijöiden eli apostolien todistukselle. He olivat lähettiläitä, jotka esiintyivät täydellä arvovallalla lähettäjänsä puolesta. Heidän kauttaan tiedämme, että Jeesus elää. Jumala kohdataan tässä persoonassa. Useimmat meistä on jo lapsena kastettu. Meidät kutsuttiin Jeesukseen seuraan. Jotta se ei jäisi vain yhdeksi draamaksi meidän elämässämme, jota muistelemme jos muistamme, rukoilemme virren sanoilla: Kun kristityn on nimi mulla, tee siksi minut todella. On ilahduttavaa, että kristillisellä teatterilla ja draamalla on kysyntää. Mutta olisi nurinkurista harjoittaa sitä vain siksi, että katselijat voivat ulkopuolisina todeta, millaisia ovat kristityt tai kristillinen kulttuuri tapoineen ja ajatuksineen. Tai millaiseksi Jeesus seuraajineen kuvattiin aikanaan. Tärkeintä on kuulla näissä esityksissä Jumalan kutsu. Meidät on kutsuttu elämään kristittyinä tässä ajassa. Jumalan rakkaus saa edelleenkin kasvot Jeesuksessa. Hän elää. Usko häneen pelastaa, mutta pelastettuina mekin saamme kutsun olla Mestarimme lähettiläinä kantaen Hengen hedelmiä, hyvää tehden ja hänestä kertoen. ANTTI HERKKOLA SUNNUNTAI HELLUNTAISTA RAKKAUDEN LAKI MATT. 5: Alkoholin hinnanalennuksen aikoihin Uutisvuoto heitti herjan, jonka mukaan kristillisdemokraattien kansanedustaja löysi viinaralliin sopivan virren: Kirkasta oi Kristus meille. Yhä harvempi suomalainen uskaltaa kohdata elämän selvin päin. Venäjä juo, koska on niin kurjaa, Suomi ottaa pään täyteen, koska on niin tyhjää. Mutta kemia voi vaihtua Kristukseen. Kun Kristus ja hänen ristinuhrinsa kirkastuvat ihmiselle, täyttyy sydän, kirkastuvat näköalat ja tohtii lähimmäistäkin katsoa selvin päin. Oletteko nähneet sen tytön tai pojan kasvot, joka pitkään rohkeutta koottuaan hyppää ensi kerran ponkulta veteen? Kun hän nousee vedestä, hänen kasvonsa loistavat. Tosin harvoin sellaista pääsee näkemään. Oletteko katsoneet häätilaisuudessa morsiusparia, jotka ovat säästäneet itsensä toisilleen? He säteilevät. Sellainen on tosin käymässä harvinaiseksi, sillä monet alttarille astelevat eivät jaksaneet tai malttaneet odottaa ja ovat siksi jo kaiken kokeneita. Oletteko katsoneet ihmistä, jolle vastikään Jumalan armo on kirkastunut? Hänen kasvonsa säteilevät. Valitettavasti näky on kovin harvinainen nyky Kirkastusvuorella usko vahvistuu Asiaperusteita ei löydy bultmanilaiselle spekuloinnille siitä, että kirkastusvuoritapahtuma olisi ylösnousemuksen jälkeinen. Ennen kärsimyshistoriaa harvinainen ajan ilmaisu kuuden päivän kuluttua liittää käsillä olevan edelliseen tapahtumaan. Jeesus oli ensimmäisen kerran puhunut kuolemastaan. Jeesuksessa ihmeellisellä tavalla yhdistyvät uskon salaisuudet: elämä ja kuolema, vanha ja uusi liitto, risti ja kruunu, tämä aika ja tuleva. Varmistuu, että kärsimyksen polku on oikea tie ja kirkkaus antaa kärsimykselle tarkoituksen. Evankeliumien edetessä kaksi asiaa tulee opetuslapsille yhä varmemmaksi ja selvemmäksi. Ensinnäkin kaikkivaltias Jumala on. Tämän näkyvän maailman ohella on toinen todellisuuden ulottuvuus, meille vielä näkymätön, mutta kerran näkyvä maailma. Raamattu sanoo, että kerran he näkevät Ihmisen Pojan tulevan suurella voimalla ja kirkkaudella. (Matt. 24:30) Ja vielä: Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan, hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. (Matt. 25:31) Toinen asia, joka opetuslapsille varmistuu on se, että juuri Jeesus on Jumalan poika ja meille lähetetty Messias, Kristus, Pelastaja. Olosuhteidensa puolesta Hermonin vuorelle sopiva yöllinen (Luuk. 9:28, 32, 37) kirkastusvuoritapahtuma lisäsi opetuslasten varmuutta Jumalasta ja Jeesuksesta. He näkevät ja kuulevat sellasita, mikä vaihvistaan heidän uskoaan. Verhoa tämän ja tulevan maailman väliltä vedetään syrjään, ja he saavat aikaansa edellä olevaa nähtävää sellaisesta, minkä heistä toisetkin näkivät kirkastetussa Herrassa ylösnousemuksen jälkeen ja minkä kaikki saavat nähdä Jeesuksen toisessa tulemisessa. Kirkastusvuori on siis ajastaan edellä. Sellainen on usein myös se, mistä kristityt puhuvat omana kirkastusvuorikokemuksenaan. (Virsi 151:8) Saatat ajatella. Jos näkisin ja kuulisin jotakin yhtä ihmeellistä, olisi minunkin helpompi uskoa Jumalaan ja rukoilla Jeesusta pelastajakseni. Huomaa kuitenkin, että 12 opetuslapsesta vain kolme oli mukana kirkastusvuorella, mutta muutkin olivat opetuslapsia. Pietari, Jaakob ja Johannes muodostivat ydintiimin, jonka tosin Matteus nostaa esiin tämän ainoan kerran. Alkuaikoina Jaakob tunnettiin Johannesta paremmin, ehkä tästä viittaus veljessuhteeseen. Huipputapaaminen Emme tarkkaan ottaen tiedä ja tajua, mitä vuorella tapahtui. Matteus kirjoittaa, että Jeesuksen ulkomuoto muuttui, hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi kuin valo. Jeesuksen inhimillinen hahmo muuttui taivaalliseksi. Ehkä tämä muutos tarvittiin, jotta kommunikointi taivaallisessa kirkkaudessa ilmestyneiden kanssa tuli mahdolliseksi. Kolmikko tapahtuneesta kertoessaan ja evankelistat kirjoittaessaan ovat varmasti panneet parastaan. Ja Johanneksella, jolla kirkastusvuorikertomusta ei ole, koko evankeliumi on täynnä Jeesuksen kirkkautta. On siis turvallista pitäytyä Sanaan. Ei yli ehkä tässä tapauksessa pikemminkin ali sen, mitä kirjoitettu on. Pimeän Lähi-Idän yön hetkinä tapahtuu kolme asiaa. Ensimmäinen näistä on Jeesuksen kirkastuminen. Jesaja oli ennustanut Herran kärsivästä palvelijasta: Ei ollut hänellä muotoa, johon olisimme mielistyneet (Jes. 53:2). Nyt Matteus kirjoittaa: Hänen ulkomuotonsa muuttui. Ihmiset

3 näkivät Jeesuksen kasvoilla uupumuksen, säälin ja kyyneleet ja vihdoin lyöntien ja orjantappuroiden jäljet. Kirkastussunnuntain evankeliumi puolestaan sanoo: Hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko. Pian hänen vaatteistaan heitettäisiin arpaa teloittajien kesken, mutta nyt evankelista kirjoittaa: Hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Hän, jonka usko oli jo tunnistanut Jumalan Pojaksi ja Messiaaksi, muuttui sellaiseksi silmin nähdä. Toinen asia, mitä tapahtuu, on Mooseksen ja Elian ilmestyminen huipputapaamiseen. Luukas ilmeisesti apostoli Jaakobilta mainitsee keskustelun aiheenkin (Luuk. 9:31). Ei kerrota, kuinka opetuslapset tunnistivat taivaalliset vieraat, mutta lukemattomat kerrat he olivat kuulleet sanat laki ja profeetat ja nyt Jumalan lain välittäjä ja kaikkien profeettojen edustaja olivat Jeesuksen seurassa. Varmistuu, että tämä Jeesus on lain ja profeettojen täyttymys. Samalla varmistuu, että yli 1200 vuotta aikaisemmin pois otettu Mooses ja 900 vuotta sitten taivaaseen otettu Elias ovat Jumalan hyvässä hoidossa. Hyvä olo valtaa opetuslapset siinä määrin, että Pietari puuttuu puheeseen. Hän suuntaa sanansa Jeesukselle. Ehkä taivaallisesta kirkkaudesta huolimatta Jeesuksessa on myös inhimillisyyttä eri tavalla kuin Jumalan luota saapuneissa vieraissa. Lehtimajajuhlat vai mikä lie kai Loistava pilvi verhoaa opetuslapset ja pilvestä kuuluu ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt, kuulkaa häntä. Tämä ääni on erilainen ja niin sen vaikutuskin. Kirkkaus on Jumalan valoverho. Kuinka läheisessä suhteessa Jeesus olikaan Jumalaan! Jumalan hyvyys, kärsimysvaikeudet ja Jumalan sanan puhuttelu vievät ihmisen polvilleen. Karskien kalastajien polvet notkahtivat kirkastetun ja pyhän lähellä. He tunsivat itsensä syntisiksi. Monet pelkäävät Kristuksen kirkastumisen hetkiä juuri siksi, että silloin oma elämä asetetaan läpivalaisuun. Silloin on varminta välttää niin hiljaisia rukouksen hetkiä kuin kirkkomatkojakin. Jos antavatkin ihmeet odottaa, on meillä kuitenkin silminnäkijöiden todistus, ensikäden tieto, luja ja luotettava apostolinen sana pyhässä Raamatussa. Pietari kirjoitti noin 20 vuotta myöhemmin muistellessaan kirkastusvuorihetkeä: Siksi me voimme entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan kunnes päivä sarastaa (2. Piet. 1:16 19) Usko sai suuren vahvistuksen. Sellaista tarvitsemme nytkin, sillä aika on paha eikä minussa asu mitään hyvää. Rohkeutta tarvitsemme myös siksi, että voisimme toisille kirkastaa Jeesusta. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää (Joh. 15:8). Kyllähän Jumala puhuu meillekin. Elämän hyvissä lahjoissaan Jumala kuiskaa, sanassaan Jumala puhuu juuri sinulle ja vastoinkäymisissä ja kärsimyksissä armollinen Isä suorastaan huutaa. Olethan kuullut hänen äänensä! KEIJO RAINERMA SUNNUNTAI HELLUNTAISTA TOTUUS JA HARHA MATT. 7: Juuri tämän sunnuntain tekstikohdan edellä Jeesus on puhunut kahdesta portista ja tiestä, elämän ja kadotuksen. Nämä tiet alkavat täällä ajassa ja ulottuvat ikuisuuteen. Ne johtavat aivan vastakkaisiin paikkoihin. On taivas ja on myös helvetti, lopulliset päätepisteet. Sirpaleinen, moniarvoinen aikakautemme sitä vastoin ei pidä mitään universaalina totuutena. Yksi näkemys on aivan yhtä hyvä kuin jokin toinen. Jokainen valitkoon oman tiensä, jolla tulee tyytyväiseksi. Ylimpänä käskynään se toistaa suvaitsevaisuuden mantraa kaikille suhteellisuuden suossa ta Näin liittymiä kadotuksen valtaväylälle ei puutu. Median, trendien, kulutus- ym. filosofioiden ja tyhjän, ateistisen maailmankuvan kautta elämä pelkistyy tämänpuoleiseksi itsensä toteuttamiseksi. Omaatuntoa ei ole, syyllisyyttä ei tarvitse tuntea eikä vastuuta kantaa. Koe, nauti, viihdy, kuluta niin kauan kuin sinulla on aikaa ja mahdollisuus! Meidät ohjataan samaan putkeen. Jotain siitä kuitenkin puuttuu: toivo. Mieleen nousee Paavalin sana Siihen aikaan olitte maailmassa vailla toivoa ja vailla Jumalaa. (Ef. 2:12) Maailma on tällainen. Se pyrkii kattamaan kaiken, sulattamaan itseensä kaiken ja ulottumaan kaikkialle. Ei siis ole mitään ihmeellistä siinä, että se pyrkii tekemään kristillisestä seurakunnasta kaltaisensa. Tämä ei tapahdu vain ulkoapäin vaikuttamalla, vaan myös sisältäpäin pyrkimällä korvaamaan seurakunnan uskon ja opin uudella. Juuri tämä on murheellisinta. Ulkopuolelta sopiikin odottaa vastustusta, ymmärtämättömyyttä, hyökkäyksiä ja suvaitsemattomuutta (sillä suvaitsevaisuuden kultainen sääntöhän toimii käytännössä niin, että vain näkemysten suhteellisuuden hyväksyviä tarvitsee suvaita). Mutta että se tapahtuu niiden Tässä tilanteessa kristillisessä seurakunnassa on itse asiassa eletty alkuajoista lähtien. Yksi haluaa ostaa Jumalan Hengen lahjan itselleen; toinen vaatii lain tekojen noudattamista edellytyksenä pelastukseen; kolmas pitää evankeliumia uskonelämän alkeina ja tahtoo johdattaa korkeampaan hengellisyyteen, suurempiin ja väkevimpiin siunauksiin. Yhtä kaikki risti ja ylösnousemus ohitetaan ja uskonvanhurskaus korvataan jollakin muulla. Myös vanhan liiton aikana oli omat väärät profeettansa. Tästä Jeesus varoitti seuraajiaan. Heidän keskuudestaan nousee niitä, jotka julistavat omia käsityksiään ja pyrkivät ajamaan omia tavoitteitaan. Väärät profeetat ovat todellisuutta. Kun profeetan tehtävä on julistaa Jumalan tinkimätöntä tahtoa, nuhdella, kutsua parannukseen sekä julistaa myös armon evankeliumia, väärä profeetta toimii aivan toisin. Hän haluaa näyttäytyä rohkeana, ajanmukaisena, ennakkoluulottomana, uudistushaluisena antamaan itsestään kaikin tavoin positiivisen vaikutelman. Kätkemään sudenkarvansa lampaanvillojen alle. Jos vaikutelma nielaistaan ja häntä arvioidaan siitä käsin, hän on päässyt tavoitteeseensa ja vahinko on jo tapahtunut. Tämän jälkeen susi lammasten vaatteissa saa tarjoilla omat ʼhumaanimmatʼ näkemyksensä: kaikkihan olemme Jumalan luomina Jumalan lapsia. Kaikkihan kastettuina olemme matkalla kohti taivasta. Tähän on niin päivänselvää, että voimme keskittyä rauhassa eettisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Niissäkin väärä profeetta pyrkii saattamaan Raamatun sanan ja kristillisen uskon sopusointuun vallitsevan tilanteen kanssa, eikä päinvastoin. Heille ja heidän pyrkimyksilleen ei voida kuitenkaan antaa periksi. Jos evankeliumi ja Jumalan sanan puhtaus hukataan, hukataan kaikki. Seurakunnan sisällä käydään kamppailua juuri tästä. On kysymys elämästä ja kuolemasta. Jumala tahtoo vaikuttaa keskuudessamme uskon kuuliaisuutta, Jumalan vastustaja epäuskoa ja hajaannusta. Mutta jos vastustat näitä henkilöitä, et todennäköisimmin saa osaksesi ymmärrystä. Päinvastoin: olet ahdas, tuomitseva, väittelynhaluinen, fundamentalisti. Ammuksia riittää ja niitä käytetään tarpeen mukaan, jotta vaikenet. Uskollisuus Herralle vaatii hintansa. Mieleen nousee työtoverini

4 kertoma esimerkki: hänen puolisonsa selitti seurakuntansa luottamushenkilöille, että hänen päätehtävänsä seurakunnan paimenena on saarnata Jumalan sanaa. Ei olisi pitänyt lausua tätä ajatusta ääneen. Vihastuneen luottamushenkilön ryöpytys seurasi heti: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kun syöt veronmaksajien pussista, sinun pitää puhua heidän pussiinsa. Raha ratkaisee, eikä se, mitä virkaa sinut on asetettu hoitamaan. Jumalan sanasta viis! Jeesuksen mukaan raha ei ratkaise, vaan työn hedelmä. Väärä profeetta ei saata kuulijoitaan toiminnallaan pyhän Jumalan eteen. Jumalan sana ei kohtaa enää kuulijoita. Näin ollen hedelmääkään ei voi syntyä. Julistaja ei voi itse saada aikaan hedelmää, mutta hän voi kyllä vaikuttaa siihen, että minkäänlaisia hedelmän kasvamisen edellytyksiä ei ole. Tämän toiminnan seuraukset tuntuvat ikuisuuteen saakka. Kun ihmiset eivät pääse rauhaan Jumalan kanssa, he voivat jäädä vain väärään rauhaan, joka johtaa turmioon. Samoin käy lopulta väärän profeetan: mikään teologinen kikkailu ei muuta miksikään sitä, että Jumala ei hyväksy hänen sanansa väärentämistä ja turhaksi tekemistä. Jumala vaatii siitä tilille. Hän on pyhä, ei lepsu tai veltto. Väärät profeetat haluavat esiintyä lauman lampaina: luotettavina ja arvostettuina. Heitä ei ole välttämättä helppoa tunnistaa. He käyttävät ʼoikeitaʼ sanoja ja ilmaisuja, vaikuttavat hurskailta ja raamatullisilta. He saavat Jeesuksen nimessä tapahtumaan näyttäviä asioita. Jos ihmisten onkin vaikea tunnistaa heitä, Jeesus kuitenkin tuntee heidät. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ʼHerra, Herraʼ, pääse taivasten valtakuntaan. Viime kädessä heidät paljastaa heidän julistuksensa: ei vain se, mitä he sanovat, vaan myös se, mitä he jättävät sanomatta. Mikä on hänen ylin auktoriteettinsa uskon, opin ja elämän suhteen? Saako vanhurskauttaminen hänen opetuksessaan sille kuuluvan painon kristillisen opin pääkohtana? Mitä hän sanoo synnistä? Mitä hän julistaa Jeesuksen rististä? Onko parannuksen tekeminen tarpeen? Näillä kaikilla on suunnattoman suuri merkitys. Niin suuri, että niissä eksyneille ja muita eksyttäneille Jeesus joutuu sanomaan: En tunne teitä. Opittomuudenkin aikakaudella opin hylkääminen on Kristuksen hylkäämistä. Emme pääse mihinkään siitä, että oikea ja väärä, totuus ja harha ovat olemassa. Miten suhtaudumme niihin? 10. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA ILKKA RYTILAHTI USKOLLISUUS JUMALAN LAHJOJEN HOITAMISESSA LUUK 16:1-9. HÄPEÄSTÄ VÄLITTÄMÄTTÄ Teuvo V. Riikonen on kirjoittanut kirjan nimeltä Häpeästä välittämättä. Se on hyvä kirja. Siinä hän kertoo esimerkin häpeästä, joka kääntyi voimavaraksi. Kannoin syyllisyyttä ja häpeää siitä, että isäni teki itsemurhan ennen syntymääni. Olin varma, että äitini kohdisti odotusaikana kaiken tuskan, katkeruuden, vihan, pettymyksen, epätoivon, koston ja häpeän juuri minuun, jota hän odotti. En koskaan osannut kysyä asiasta äidiltäni. Kerran eräs ystävä kysyi häneltä: ʼMitä tunsit syntymätöntä lastasi kohtaan, kun miehesi oli tehnyt itsemurhan?ʼ Äitini vastasi: Silloin rakastin häntä eniten!ʼ. Ihminen tekee lähes mitä vain välttääkseen joutumasta häpeään. Olemme valmiita valehtelemaan, juonittelemaan ja jopa tappamaan. Ja jos muuta keinoa ei ole, niin oman hengen riistäminen on monissa kulttuureissa kunniallinen tapa pelastaa kasvonsa eli selvitä häpeästä. Emme kestä sitä, että pahuutemme ja pimeä puolemme paljastuu muille. Tämä piirre ei ole kulttuurisidonnainen, vaan yleisinhimillinen. Raamatun mukaan häpeä nousee kapinasta Jumalaa vastaan. Jo ensimmäiset ihmiset tarvitsivat kielletyn hedelmän syömisen jälkeen itselleen vyöverhon, jolla he yrittivät peittää alastomuuttaan, häpeäänsä. Kapina Jumala vastaan merkitsi tarvetta peittää se, minkä Jumala oli luonut ja minkä hän muutenkin näki. Pelkäämme riisutuksi tulemista, häpeämme paljastumista. Monien mielikuvissa nolointa olisi joutua ilkialastomana keskelle kansanjoukkoa. Sellaista häpeää ei helpolla kestäisi, vaikka alastomuus itsessään ei ole häpeällistä. Kyse on siitä, miten se esitetään ja kenen edessä meidät riisutaan. Aikamme suurimpia häpeän aiheuttajia ovat taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyvät kysymykset. Niissä on kirkkommekin aika-ajoin ryvettynyt. Ja se, mitä tapahtuu muissa kristillisissä yhteisöissä, koskettaa myös meitä. Olemmehan osallisia samasta evankeliumista ja saarnaamme samaa Kristusta. Kuka lankeaa ettei se minua polta?, kysyi Paavali. Jeesuksen esittämässä vertauksessa epärehellisestä taloudenhoitajasta on kyse häpeästä. Tai oikeammin siitä, miten pitää toimia häpeästä välittämättä. Tässä vertauksessa Jeesus tahtoo sanoa, että taivasten valtakuntaan kannattaa pyrkiä häpeästä välittämättä. Hän nostaa esikuvaksi epärehellisen taloudenhoitajan. Hänen toiminnassaan ei ole kerrassaan mitään esikuvallista sen suhteen, miten talousasioita olisi hoidettava. Jeesus ei kuitenkaan moralisoi. Hän vain toteaa, että näin tässä maailmassa kaikki tekevät. Häpeältä välttymisen tarve on huutava. Tässä on valon lasten opittava. Jos kerran epärehellisyydellä voi pelastaa nahkansa tässä maailmassa ja välttyä häpeältä, kuinka paljon ennemmin kannattaa nähdä vaivaa iäisten asuntojen vuoksi, vaikka se tapahtuisi häpeästä välittämättä. Väärä rikkaus (kr. mammona) kelpaa ystävien hankkimiseen, koska se ei sido sydäntä. Omaisuus ei ole keräämistä, vaan jakamista varten. Valon lapsi voi joutua kokemaan häpeää huonosti hoidetusta osakesalkustaan tai retuperällä olevista raha-asioistaan. Mutta jos se ei ole elämän pääasia, ja sekin on tarvitseville jaettu, tästä häpeästä selviää vähintään yhtä hyvin kuin epärehellinen taloudenhoitaja. Hän selvisi vain ajaksi, me tahdomme selvitä iäisiin asuntoihin. Siellä eivät euriborit ja pankin marginaalit heiluttele pääomaa. Se ei näet ole meidän hankkimaamme, vaan armosta saatua. Ristillä maksettiin jo kaikki velkamme. Kristus teki sen puolestamme, häpeästä välittämättä. JOUNI TURTIAINEN

5 11. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA LUUK 19:41 48 ETSIKKOAIKOJA KRISTUKSEN KYYNELEET Saarnaajakoulun opiskelijat olivat käytännön harjoituksissaan koettaneet kaikkia evankelioimisen menetelmiä heikoin tuloksin. He viestittivät väliaikatietoja ja pettymystään William Boothille ja kysyivät, mitä heidän vielä pitäisi tehdä. Oletteko koettaneet Kristuksen kyyneleitä, kuului Pelastusarmeijan perustajan vastaus. Saarnaajien silmät ovat kuivat, koska sydämet ovat kuivat. Dominus flevit Öljyvuoren rinteeltä avautuu Jerusalem panoraama. Tämä näköala oli Jeesuksenkin edessä niinä kertoina, kun Betanian ystäväkodin huoltopisteen kautta kuljettiin Öljyvuoren yli matkalla rauhan kaupunkiin. Tällä kerralla kyyneleet sumensivat näkymää. Jeesuksen silmissä olivat kyyneleet. Niillä paikoin Öljymäen rinteessä on nykyisin italialaisen arkkitehdin suunnittelema vuonna 1955 rakennettu Dominus flevit -kirkko. Paikalla on yksi kristikunnan vanhimpia hautausmaita ja ollut kirkkokin ainakin jo 500 -luvulla. Kirkko ympäristöineen on mielestäni Israelin kauneimpia ja vaikuttavimpia juuri päivän evankeliumin vuoksi. Kappelin penkkiin istujan silmiin avautuu poikkeuksellisesti länteen olevan alttari-ikkunan kautta Jerusalem. Alttarin pöytään on mosaiikkipaloin kuvattu kanaemo poikasineen. Tästä kirkon toinen nimi Kanaemon kappeli. Jerusalemia puhutellessaan Jeesus oli viitannut kanaemon merkilliseen käyttäytymiseen sen suojatessa vaaralta poikasiaan levittämällä siipensä niiden päälle: haukka vei emon, poikaset pelastuivat. (Luuk. 13:34) Pian Jeesus oli ojentava kätensä ristiinnaulittavaksi. Vuosia sitten evankelista Billy Grahamin vieraillessa Jerusalemissa suuressa lehdistötilaisuudessa kysyttiin, mikä olisi tunnetun saarnaajan ratkaisu vaikeaan Lähi-Idän ongelmaan. Syntyi syvä hiljaisuus ja saarnaaja näytti rukoilevan. Sitten Graham nosti päänsä ja sanoi: Voin sanoa sen teille yhdellä sanalla: sovitus. Kyyneleet ovat natriumkloridin, kalkkifosfaatin, veden ja liman sekoitus, sanoisi kemisti. Heikkouden merkki, sanoisi joku. Pappina sanoisin, että kyyneleet ovat verta, joka vuotaa sielun haavoista ja särkyneestä sydämestä. Vapahtaja jätti maan päälle kaksi asiaa, jotka olivat osa häntä itseään: kyyneleensä ja verensä. Tämä maailma on kyynelten maa, koska tämä on synnin maa. Jos eivät monetkaan itke synnin tähden, synnin seurauksia itkevät sitä useammat. Syntiä on itkettävä. Ellei synnintekijä itse itke, joku muu itkee joka tapauksessa hänen tähtensä, mutta itkettävä on. Järkyttävää on, että synnintekijä itkee syntiensä tähden ikuisesti kadotuksen vaivassa, jossa ei ole enää mitään lohdutusta, ellei hän saa armoa itkeä syntejänsä tässä elämässä Jeesuksen ristin juurella. Taivaan sanakirja ei tunne sanaa itku. Vaikka Raamatussa olisi vain tämä yksi jae: Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään (Ilm. 21:4), se riittäisi siihen, että haluaisin päästä taivaaseen. Koska Raamattu on toivon kirja, joka ei viljele halpahintaista optimismia, se puhuu paljon kyynelistä. On kuningattaren ja kuninkaan kyyneleet (Ester 8:3; 2. Kun. 20:5), isän kyyneleet (Mark. 9:24 kuinka julma paholainen onkaan), on viljelijän ja saarnaajan kyyneleet (Ps. 126:5,6; Ap. t. 20:31), on todellisen lähimmäisen kyyneleet (Room. 12:15), on kieltäjän ja syntisen kyyneleet (Matt. 26:75; Luuk 7:38) ja Kyynelkirjeeksi sanottu 2. kirje korinttilaisille. Kyynelten ketjua voisi jatkaa. Tuhlattu etsikkoaika Jeesus tuli lähemmäksi. Silloin on etsikkoaika. Etsikkoajan suuruus on siinä, että silloin Jumala tekee mahdolliseksi sen, mikä muutoin on ihmiselle mahdotonta: tehdä oikea valinta, antaa elämänsä Jeesukselle. Siksi lakia on saarnattava niin kuin ihmisellä olisi vapaa tahto ja kaikki riippuisi ihmisestä. Evankeliumia puolestaan julistetaan niin, että mikään ei riipu ihmisestä, vaan kaikki on Jumalan tekoa ja lahjaa. Ken tuhlaa etsikkoajan, ei tuhlaa vain aikaa, vaan iäisyyden. Mistä tai keneltä sinä toivot hyvää elämääsi? Missä turvasi on? (Jeesus ei juurikaan käytä puheessaan sievistelevää me-muotoa, vaan puhuttelee sinää, tässäkin kymmenen kertaa!) Turva-käännöstä oikeampi on rauha. Ilman Jeesusta ei ole rauhaa Jumalan kanssa (Room. 5:1) ja kun Jeesus syrjäytetään, ei voida elää rauhassa ihmisten ja kansojenkaan kesken, niin kuin Jerusalemin ja juutalaisten kohtalo 40 vuotta myöhemmin osoitti. Epäusko ja synti hämärtää järjen ja arvostelu-kyvyn. Jeremiakin oli ennustanut Jerusalemin aikaisemman hävityksen 40 vuotta ennen kuin se vuonna 626 ekr. tapahtui (Jer. 1). Hävityksen kuvauksessa Jeesus käyttää melkein samoja sanoja kuin Jesaja vastaavassa ennustuksessaan. (Jes. 29:3) Evankeliumeista ei löydy mainintoja Titus Vespasianuksen johtamasta Jerusalemin hävityksestä, sillä evankeliumit on kirjoitettu jo aikaisemmin kaiketi 50 luvulla, koska esim. Luukkaan evankeliumin jatko-osakin Apostolien teot on valmis vuoteen 62 jkr mennessä. Evankelistoista ainoa ei-juutalainen Luukas on erityisen kiinnostunut Jerusalemista. Historioitsija Josefus kuvaa Jerusalemin hävitystä perusteellisesti. Alkaa juutalaisen kansan pit Markkinataloutta temppelissä Johanneksen mukaan Jeesus aloitti Jerusalem mission tekemällä nuorista ruoskan (kristillisen nuorisotyön alku!) ja puhdistamalla temppelin. (Joh. 2:15) Raivaustyö jatkuu julkisen toiminnan lopulla tosin ilman kättä pitempää. Ilmeisesti kansa tunnisti papiston palkkapaimeniksi, jotka olivat kyllä halukkaita kerimään villat, mutteivat taistelemaan lampaitten puolesta petoja vastaan, koska Jeesus sai kansalta rauhassa siivota temppeliä. Jeesuksen teolla on liittymänsä ensimmäiseen temppeliin (Jer. 7:10, 11) ja lupaukseen messiaanisesta ajasta. (Jes. 56:7) Rukoushuone on kuvaava ja kaunis sana. Esimerkillään Jeesus osoitti, mitä rukoushuone tarkoittaa. Ja kansa riippui Jeesuksessa ja kuunteli. Vapauttavaa ja onnellista riippuvuutta! (Ps. 91:14, vanha käännös) Oli sanoma, mitä kuunnella ja rakkaus, joka sai silmät kyyneliin. Nykyisin ei taida olla sanomaa, ei kyyneleitä, eikä rukoushuoneitakaan.

6 KEIJO RAINERMA 12. SUNN. HELLUNTAISTA ITSENSÄ TUTKIMINEN LUUK. 18: PAREMPI RUKOILIJA Lukiessani Lutherin kirjoituksia minua on joskus häirinnyt se, että hän niin usein ottaa esimerkkeihinsä väärästä uskosta ja väärästä opintulkinnasta syyllisiksi paavin ja paavilaiset. Tuntuu kuin kaiken pahan alku ja juuri olisi paavin kirkko. Tämä onkin ymmärrettävää sitä taustaa vasten, josta Luther itse oli irroittautunut. Hänen läpikäymänsä psyykkisen prosessin syvyys on varmasti ollut vertaansa vailla. Vaikka konsiliarismi edelleenkin tuntui ja kuului Lutherinkin kasvuajan opettajien puheissa, oli kuitenkin kirkko kuvattu Lutherille sellaisena yhteyden ja pelastuksen välineenä, että vapautuminen siitä oli suuri henkinen työ. Uuteen kirkolliseen näkymään vapautuminen ei ollut henkinen taistelu pelkästään uskonoppien uuteen selittämiseen, vaan siihen on täytynyt liittyä paljon sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Asettautumalla paavin johtamaa kirkkoa vastaan hän asettui koko sosiaalista ympäristöään vastaan. Hän asettui sen uhan eteen, että hänet surmataan harhaoppiseksi tuomittuna ja hän painuu historian hämärään molemmat inhimillisen elämän tragedioita. Siksi ei ole kummallista, että vanhuuteensa asti hän aina uudelleen ja uudelleen palaa saman kysymyksen ääreen ja ikäänkuin uudelleen toteaa, että tein oikein, kun aloin opettaa tuollaista sanan vääristelyä vastaan. Päivän evankeliumitekstissä tapaamme Jeesuksen, joka on ihmisen kaltainen. Hänenkin täytyy uudelleen ja uudelleen otella päävastustajiaan vastaan. Ja jälleen vertauksen esimerkki on fariseus. Mutta hänen ei tarvitse tehdä sitä siten kuin Luther, todistellen myös itselleen tekonsa oikeellisuutta. Hän on erehtymätön opettaja, joka palauttaa sanan selityksen takaisin pyhään Raamattuun. Fariseukset olivat selittelyillään vieneet opetuksen sivuun siitä, mitä Jumala oli sanallaan tarkoittanut. Jeesuksen oli tuotava raamatullinen opetus takaisin. Farisealaisuus on meitä lähempänä kuin arvaammekaan. Kaikki se, millä ohitamme Jumalan sanan, on tuota samaa raamatuntutkimusmetodia, joka vei fariseuksetkin harhaan. Saddukeuksista poiketen fariseukset olivat tutkimusmetodin käytössään hurskaita heillä oli pieteettiä vaikka muille jakaa, ja sitä he kyllä jakoivatkin. He olivat varmoja itsestään ja pystyivät olkaa kohtauttaen ojentamaan toisia, tai niin kuin vertauksen rukoilija, kiittämään jopa Jumalaa siitä ettei ole niin kuin syntiset. Fariseukset voivat pettää itseään ja toisia. He voivat pettää omalla hurskaudellaan itseään jopa niin, että oma raamatuntutkintakin on aivan virheetöntä. Superhurskaan ei tarvitse olla nöyrä sanan edessä. Hän ja sana ovat vanhoja tuttuja. Fariseus ymmärtää Jumalan sanan tietenkin oikein, onhan hän elämässään onnistunut, ja Jumalan tahto ja siunaus on hänen yllään. Tie on leveä hänen allaan ja hän astuu varmoin askelin. Kristitty sielu viihtyy seurassa, jossa Jumalan sanan ääressä ollaan aralla tunnolla. Siellä ei ole besserwissereitä, vaan kaikki tunnustavat, että ovat samalla viivalla. Jos Jumala itse ei avaa sanaansa me kuljemme harhaan, olimmepa sitten kuinka oppineita tai oppimattomia tahansa. Kukaan meistä ei ole tabula rasa, vaan kaikkien meidän sydämemme on incurvatus in se. Etsimme omaamme ja mittaamme todellisuutta itsemme kautta. Valitettavasti. Parannuksen askelilla olemme, jos pystymme ymmärtämään tämän. Herra armahda -rukous Herran puoleen avaa Raamatun, sillä hän avasi heidän sydämensä käsittämään kirjoituksia. Oliko Luther siis fariseus, joka osoitteli paavia sormellaan ja kiitti Jumalaa, ettei ole sellainen kuin hän? Vastausta emme voi tähän kysymykseen saada. Mutta sen tiedämme, että Luther kävi monien kyyneleiden, ahdistusten ja koettelemusten kautta eteenpäin, eikä rakentanut omaa hurskauttaan sen varaan mitä hän itse oli. Totuuden hän löysi Jumalan sanasta ja sai vahvistusta käsitykselleen aikaisemmilta pyhiltä heidän raamatuntutkinnoistaan ja saarnoistaan. Hän ei ollut itse sanan selittämisen mitta, vaan hän liittyi kirkon sanan selittäjien jatkumoon. Myös evankeliumin hän löysi Jumalan sanasta sen, että uskosta vanhurskas saa elää. Jumalan sanasta löytyivät ystävällisen Jeesuksen kasvot. VESA PÖYHTÄRI SUNNUNTAI HELLUNTAISTA JEESUS, PARANTAJAMME MARK. 7: Kuuron tuominen Jeesuksen luo ja pyyntö hänen parantamisekseen ovat esirukouksen malli sairaan puolesta. Tämän päivän rukoilijan ei myöskään tarvitse kyllästyä kielikuvaan me kannamme eteesi sen ja sen. Pyhän maan historiallinen konkretia on antanut typoksen eli mallin seurakunnan esirukoukselle, eikä kuva Jeesuksen eteen kantamisesta ole ihmisten keksintöä. Asia voidaan tietysti ilmaista monin eri tavoin ja sanoin. Tärkeintä on, e Jeesukselle osoitettu pyyntö puhuu kätten panemisesta sairaan päälle eikä mainitse erikseen paranemista. Pyyntö edellytti että Jeesus ottaisi sairaan eteensä, hoitoonsa, eli ettei hän kulkisi tämän ohi (ks. rinnakkaisuus sokean Bartimeuksen suhteen, Mark. 10:46). Nykyajan lääkäreille kiitos heistä Jumalalle! teksti sisältää kauniin toiveen: ottakaa potilas erilleen kansanjoukosta (alkukielessä kirjaimellisesti niin) ja hoitakaa sairasta, ei vain hänen sairauttaan. Jeesuksen luo tuominen ja pyyntö, että hän koskettaisi (ja parantaisi tai muuten auttaisi) ovat sisäkkäin ja käänteisiä: eteen tuominen on siunauksen pyytämistä ja siunauksen pyytäminen on eteen tuomista. Jeesuksen luo tuotiin (passiivi) kuuro ja häntä pyydettiin (passiivi). Alkukielessä on molemmissa kohdissa aktiivi, he toivat ja he pyysivät. Ensimmäisen verbin suhteen subjekti voi jäädä käännöksessä avoimeksi ja muoto voi siis olla passiivi, mutta jälkimmäinen on käännettävä aktiivimuodossa ja he pyysivät (kuten KR 38). Alkukieli kertoo nimittäin nimenomaan sen, että juuri samat ihmiset, jotka toivat kuuron, myös esittivät tätä koskevan pyynnön Jeesukselle. Subjekti ei yhtäkkiä vaihdu kesken lauseen, mihin tulkintaa kahden passiivin käyttö avaa mahdollisuuden. Passiivimuodot luovat myös epäpersoonallisen tunnun, mikä mahdollisimman huonosti sopii tekstiin. Jeesuksen tapa parantaa tämä kuuro ja pahasti puherajoitteinen ihminen jää yksityiskohdiltaan salaisuudeksi. Näin on hyvä, ja saamme antaa villin mielikuvituksemme olla täydellisessä levossa yksityiskohtien suhteen. Se on kuitenkin selvää, että Jeesus toimi pyytäjien toiveen mukaisesti

7 ja jopa sen yli eli hän kosketti niitä kohtia sairaan ruumiissa, joissa parantamista tarvittiin. Nämä kohdat Jeesus tiesi, vaikkei niitä olisi hänelle mainittukaan. Esirukous sairaan puolesta on kuitenkin mahdollista ja hyvä muotoilla samaan tapaan: Rakas Jeesus, kosketa sen ja sen selkää, sen ja sen silmää jne. Jeesus toimii sitten omalla tavallaan ja koskettaa mitä koskettaa. Jeesuksen hengellinen ja yliluonnollinen todellisuus yhtäältä ja meidän fyysinen todellisuuteemme toisaalta kohtaavat Jeesuksen kohdistaessa parantavan toimintansa sairaaksi koettuun kohtaan, jos sellainen on. Potilas tai hänen tuojansa ystävät, isät, äidit tulevat kuulluiksi. Jeesus lähtee liikkeelle sairaan kokemasta todellisuudesta, vaikka hän toki tietää sairauden todelliset syyt ja sen, etteivät tiettyyn kohtaan paikantuneet vaivat suinkaan välttämättä kerro paljon sairauden luonteesta tai sen paikasta ja juurista. Herra, sinä tiedät kaiken. Ja hän sanoi kuurolle. Tällä kohtaa hiljennymme. Pysähdymme. Ajatustemme edessä pysähtymismerkin musta kämmen ja full stop. Vaikenemme ja kuuntelemme kuulevin korvin, miten Jeesus tarjoaa kuurolle juuri sitä, mitä tämä ei voi ottaa vastaan eli puhutun sanan. Jeesuksen käsky aramean kielellä Effata! Aukene! ei ollut suoranaisesti kuurolle kuultavaksi tarkoitettu sana, jonka mukaan tämän olisi pitänyt toimia. Jeesuksen sana kohdistui kuuroin korviin ja avasi ne. Olemme tekstin ydinalueella. Jeesuksen sana sai aikaan sen, mitä se sanoi. Sana oli Jumalan luova sana. Vaikutusmekanismi ei todellakaan ollut sellainen, että ensin piti kuulla ja sitten tehdä jotain, sen mukaan kuin sana käski, ja sitten olisi parantumisen aika. Ero lääkärin määräyksiin on selvä. Puhuttu sana synnytti (tai paransi) kuulon. Kaikki oli kiinni sanasta ja siinä vaikuttavasta Jumalan työstä. Myös voimasta puhuminen tässä yhteydessä olisi totta ja oikein, mutta kysymyksessä ei ole inhimilliseen voimankäyttöön verrattava voima, va Kysymyksessä oli todellinen ruumiillinen parantaminen, mutta Jumalan luovan sanan vaikutus näkyy myös ja erityisesti silloin, kun se herättää ihmisessä uskon. Vahva vastavoima on olemassa Jeesukselle vieraan ihmisen elämässä, synti, epäusko ja niiden taustalla etäämmällä tai lähempänä olevat sidokset Perkeleen verkostoihin. Uskon synnyttämiseen tarvitaan suurempi voima kuin sairaan parantamiseen, voima, joka edellyttää sovituksen. Luonnollisessa tilassaan oleva ihminen ei ota vastaan sitä, mikä on Jumalan Hengestä (1. Kor. 2:14, KR 38, uusikin käännös välittää alkutekstin merkityksen, mutta pyrkii selittämään, vanha on tarkempi). Kuolleelle Lasarukselle Jeesus sanoi Tule ulos!. Ruumista ei tavallisesti käsketä nyt käskettiin, aivan kuin Jeesus käski kuuroa korvaa. Kuten Lasarus sai ensin elämän, ja sitten seurasivat hänen askeleensa ulos haudasta, niin kuurolle tuli ensi kuulo Jumalan sanasta ja sitten kiitoksen sana kuulosta ja puheesta. Jeesuksen luovan sanan taustalla oli tässäkin Jumalan armo ja rakkaus. Ilman Jeesuksen halua ja valmiutta (lue: armoa ja rakkautta) parantaa, ei paraneminen olisi tapahtunut. Jeesuksen suorittama parantaminen ei ole kiinni viime kädessä voimasta, vaan siitä, että hän tahtoo tehdä sitä ja sitä silloin ja silloin ja sillä tavalla kuin hän tekee. Ks. tässä tärkeä 2. Moos. 4:11! Parantaminen ei ole Jeesukselle anteeksi kansainomaisuus mikään konsti, mutta se on ihme, että hän kohtaa sinut ja minut, meidät avaruuden tomuhiukkaset, sairaina tai terveinä. Kun on kysymyksessä uskon herättäminen, Jeesuksen sanan voima synnyttää epäuskon tilalle ja vierelle uskon. Evankeliumin lupaus (ja myös synninpäästön sana) tekee sen niin totta kuin Jeesus sanoo Effata! Synnin, syyllisyyden, epätoivon ja epä Jeesuksen kielto levittää tapahtumasta tietoa oli kuin käsky tehdä se. Tällaisia me ihmiset olemme. Parantaminen kasvatti Jeesuksen hyväntekijän mainetta, mutta koska oli tärkeämpiä asioita, sai tiedottaminen jäädä vähiin. Siis: parantumisista vähin äänin ja pianissimo, uudesta toivosta Jeesuksessa taas kaikille ja kaikkialle tuutin täydeltä, harpuin, huiluin, kantelein ja miksei vaikkapa rummuin. Äänenvoimakkuus ei kuitenkaan ratkaise, vaan sanoman leviäminen. On siis kallisarvoista kiittää ja ylistää vapaasti ja ääneenkin Jumalaa koko maailman kuullen (Luther). JUHANI LINDGREN SUNNUNTAI HELLUNTAISTA LÄHIMMÄINEN LUUK. 10: LAUPIAS SAMARIALAINEN OPETTAVA KERTOMUS LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN TÄRKEYDESTÄ? Jeesuksen opetuksista kertomus laupiaasta samarialaisesta on yksi kaikkein tunnetuimpia. Mutta miten tämä kertomus on ymmärretty? Mistä se oikein kertoo? Vastaus on helppo. Koska se kertoo rosvojoukon pahoinpitelemästä uhrista, jonka kaksi ohikulkijaa ensin hylkää, mutta joka saa avun viimeiseltä, oikein toimivalta ohikulkijalta, kertomus opettaa lähimmäisenrakkautta. Auta sitä, joka on avuton! Tällä kertomuksella on ollut myös huomattava sosiaalieettinen vaikutus. Kyseessä ei ole kuitenkaan pelkkä tai edes ensisijaisesti eettinen opetus. Ratkaisevan tärkeää on havaita, missä tilanteessa ja kenelle Jeesus tämän opetuksen suuntaa. Jeesus antaa kertomuksen laupiaasta samarialaisesta vastauksena häneen epäillen ja vähätellen suhtautuneen lainopettajan kysymykseen, mitä hänen on tehtävä, jotta hän perisi iankaikkisen elämän. Varsinainen esille tullut asia Jeesuksen ja lainopettajan välillä koskee siis pelastuksen ja lainnoudattamisen suhdetta. Kysymys lähimmäisenrakkaudesta liittyy siis erottamattomasti tähän kysymyksenasetteluun. Jeesus on laatinut tämän opetuksensa erittäin taitavasti. Sillä on petollisen yksinkertainen ulkoasu, mutta sen sisältö hyvin vivahteikas ja rikas. Koko keskustelu rakentuu kahdesta puhekierroksesta lainopettajan ja Jeesuksen kesken. Lainopettaja laittaa Jeesuksen koetukselle ja kysyy, mitä on tehtävä, jos mielii periä iankaikkisen elämän. Kuulostaa oudolta, että olisi tehtävä jotakin periäkseen. Perimisen ja tekemisen suhde nousee kuitenkin Vanhan testamentin ajan jälkeisestä juutalaisuudesta, jossa Jesajan 60:21 lupausta maan perimisestä tulki Fariseus saa esittämiinsä kysymyksiin ensin vastaukseksi toisen kysymyksen kummallakin kerralla. Jeesus laittaa kysyjän siis itse antamaan vastauksen. Koska vastauksen antaja on kysyjä itse, hänen ei ole helppoa luikerrella vastauksen alta pois ja alkaa inttämään vastaan. Kysyjä vastaa itse itselleen, mitä hänen on tehtävä. Hän ei vain tajua, että vastaus tulee olemaan erilainen kuin mitä se vielä hänen mielessään oli ennen kysymyksen esittämistä. Lainopettajan käsitystä lainnoudattamisen tärkeydestä kuvaa hyvin esimerkiksi hieman ennen Jeesuksen aikaa kirjoitettu Salomonin Psalmien kokoelma (noin 50 ekr.). Siinä kerrotaan, kenelle Jumala on uskollinen. Jumala on uskollinen niille, jotka vaeltavat hänen käskyjensä vanhurskaudessa, laissa, jonka hän antoi meille, että eläisimme. Herran hurskaat elävät siitä iankaikkisesti he perivät elämän. Henokin salaisuuksien kirjassa puolestaan todetaan, kuinka vanhurskaat kääntävät silmänsä pois pahuudesta, antavat oikeat tuomiot, antavat leipää nälkäisille, peittävät alastomat

8 vaatteilla, nostavat langenneet, auttavat vahingoittuneita orpoja, vaeltavat virheettömästi Herran kasvojen edessä ja palvelevat yksin häntä heille on valmistettu iankaikkinen perintö. Jeesuksen kuulijat ja lainopettajat odottivat Jeesukselta vastaukseksi tällaista vaatimusluetteloa, joka selittäisi sitä, mitä laki käytännössä vaatii. Lain keskeiset vaatimukset olivat miehelle tutut. Ne olivat yhdistelmä Mooseksen kirjojen kohdista 5. 6:5 ja 3. 19:18. Näistä johdettiin rakkauden kaksoiskäsky, Jumalan ja lähimmäisen rakastaminen. Jeesus antoi nyt vastauksen, joka merkitsi jatkuvaa tekemistä vastoin toivottua ja odotettua rajoitettua määritelmää. Ei siis riittänyt, että kerran oli tehnyt jotakin, vaan laki edellytti jatkuvaa tekemistä, Jumalan ja lähimmäisen rakastamista. Ketä ja miten? Siihen vastasi Jeesuksen seuraavaksi kertoma vertaus laupiaasta samarialaisesta: on rakastettava rajattomasti eikä vain sukulaisia ja ystäviä. Riskialtis Jerusalemin Jerikon tie Jerusalemista idän suuntaan lähtevä tie johtaa Jerikoon. Noin kolmenkymmenen kilometrin mittainen matka johtaa kulkijan kuivan ja karun Juudean autiom Jos antiikin aikana olisi ollut käytössä liikennemerkkejä, tälle reitille olisi ollut syytä laittaa ainakin seuraava merkki: vaara! varkaita! Seutu oli asumattomuutensa vuoksi rosvoille otollista aluetta. Kulkukelpoiset harvat tiet olivat helposti valvottavissa. Ryöstöt olivat yleisiä. Palestiinan valloittanut roomalainen Pompeius joutui rauhoittamaan aluetta. Hän hävitti sotilaallisen ylivoimansa avulla alueella olleita rosvojen tukikohtia. Historiankir Kertomuksen uhrista ei todeta, mitä kansallisuutta hän on. Rajun kohtelun hän kuitenkin sai. Hän jäi puolikuolleena makaamaan tiedottomassa tilassa. Ilmaisu tarkoittaa oikeastaan aivan kohta kuolevaa. Pappi, ensimmäinen ohikulkija Keitä Jeesuksen ajan juutalainen piti lähimmäisinään? Tämä oli lainopettajankin kysymys. Jumalan, Jahven, hän tunsi. Kuka on hänen lähimmäisensä, jota hänen on rakastettava kuin itseään? 3. Mooseksen kirja samastaa lähimmäisen veljeksi ja omaan kansaan kuuluvaksi. Pakanoita ei laskettu tähän joukkoon. Eräs rabbiininen sanonta totesikin, että harhaoppiset, luopiot ja ilmiantajat pitäisi työntää ojaan eikä vetää sieltä heitä pois. Ruutin midrashin mukaan kuolemanvaarassa olevaa pakanaa ei ole pakko auttaa. Näin Jeesuksen ajan juutalaisessa maailmassa oli siis omat käsityksensä siitä, ketkä todella ovat heidän lähimmäisiään. Kun kertomuksen pappi tulee maassa makaavan tiedottoman miehen kohdalle, ei hän voi mitenkään tietää, kuka (vatsallaan?) maassa makaava uhri on. Hänen vaatetuksensa tai kielensä, jotka normaalisti toimivat tunnistamisen välineinä, eivät ole nyt avuksi. Näin tämä tien varressa makaava mies ei ollut papille enää lähim Kertomus edellyttää, että yläluokkainen, ensimmäisenä paikalle saapuva pappi, kulkee ratsain, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan. Se oli joka tapauksessa yleinen käytäntö. Ei hänellä muutoin olisi edellytyksiä kuljettaa haavoittunutta pois hoitoon. Ongelmana on kyvyttömyys tunnistaa uhria. Tämä ongelma oli monitahoinen. Siirakin kirja toteaa, kuinka ihmisen on hyvää tehdessään tarkattava, ketä hän auttaa. Hänen on annettava hurskaalle, mutta ei jumalattomalle. Synnintekijästä ei tule pitää huolta. Päinvastoin synnintekijää auttava voi tulla vastustaneeksi itse Jumalaa, joka vihaa synnintekijöitä. Papilla oli myös huolenaan hänen kultillinen puhtautensa. Jos hän menettäisi puhtautensa, hänen tulisi repäistä vaatteensa, palata Jerusalemiin, ilmoittautua temppelin itäisellä portilla ja kertoa joutuneensa saastaiseen tilaan ja hävettävä siellä saastumistaan, viettää viikko puhdistautumismenoissa ennen kuin hän olisi jälleen kykenevä osallistumaan jumalanpalvelusmenoihin ja pidättäytyä kymmenysten nauttimisesta. Papit ja heidän taloutensa saivat nauttiakseen kymmenykset vain puhtaassa tilassa; näin myös koko hänen kotiväkensä joutuisi kärsimään mahdollisen väärän teon tähden. Puhtauden menettämisestä annetuissa käskyissä mainitaan ensimmäisenä kosketus vainajan kanssa. Suullisissa käskyissä mainittiin ensimmäisenä puolestaan kosketus ei-juutalaiseen. Eli hän syyllistyisi vakavimpaan saastutuksen syyhyn, jos mies olisi kuollut, ja hän tulisi tätä neljä kyynärää lähemmäksi. Niinpä pappi kiertää maassa makaavan uhrin riittävän kaukaa, todennäköisesti pysähtymättä. Ja tällä kaikella hän vain pyrkii olemaan kaikin voimin hyvä mies! Hän ei halua joutua ottamaan liian suurta riskiä joutua saastutetuksi, varsinkin, kun mikään ei velvoita häntä moiseen. Mies maassa jääköön oman onnensa nojaan! Leeviläinen, toinen ohikulkija Leeviläinen noudattaa rosvojen ja papin tavoin samaa järjestystä, tulla tehdä mennä. Tämä toisto luokittelee hänet samaan ryhmään rosvojen kanssa. Leeviläinen, joka hänkin palveli temppelissä, eivät sido yhtä monet puhtaussäännöt kuin pappia. Häneltä edellytettiin rituaalipuhtautta vain suorittaessaan uskonnollista palvelua. Hän on todennäköisesti tietoinen edellään kulkeneesta papista. Jäljistä hän näkee, kuinka pappi on kiertänyt uhrin kaukaa. Jos hän nyt puolestaan pysähtyisi auttamaan miestä, hän arvostelisi papin tulkintaa laista ja teollaan käytännössä syyttäisi pappia kovasydämisyydestä. Leeviläiselläkään ei ole siis mitään syytä, mikä ohjaisi hänet auttamaan haavoittunutta, joten hänkin jatkaa matkaansa ajatellen tehneensä oikein. Samarialainen, odottamaton auttaja Näiden kahden edellisen hahmon jälkeen kuulija odottaisi kolmannen henkilön olevan juutalainen maallikko. Nämä kaikki olivat temppelipalveluksen suorittajia kukin vuorollaan. Ällistys on suuri, kun selviääkin, että kolmas hahmo on halveksittu ja vihattu samarialainen. Siirakin kirja toteaa heistä: Kaksi kansaa saa minun sieluni vihastumaan, ja kolmas ei ole mikään kansa: ne, jotka istuvat Seirin vuorella, ja filistealaiset ja se tyhmä kansa, joka Sikemissä asuu. Samarialaisia kirottiin synagogissa julkisesti, ja Jumalalta anottiin päivittäin, että samarialaiset eivät pääsisi osallisiksi iankaikkisesta elämästä. Nyt Jeesus saa vihatun samarialaisen näyttämään moraalisesti korkeatasoisemmalta kuin kuulijakunnan uskonnolliset johtajat. Samarialaisen tuntemuskin uhrin luona on aivan toisenlainen kuin kahdella edellisellä: hän tuntee luissaan ja ytimissään sääliä uhria kohtaan ja hän toimii, vaikka

9 on Juudeassa häntä vihaavien ihmisten keskellä liikkeellä. Jeesus on sijoittanut samarialaisen tunteman säälin keskelle seitsemästä kohtauksesta koostuvaa kertomusta. Lähi-idässä väkivallan ja koston kierteellä on pitkät perinteet. Kun samarialainen vie miehen asutulle seudulle ja luovuttaa hänet majatalossa hoidettavaksi, hän ottaa suuren riskin. Nyt hänen henkilöllisyytensä ei ole enää salassa, ja miehen sukulaiset voivat yhdistää hänet tapahtuneeseen. Ei ole mitään merkitystä sillä, että hän on meidän silmissämme sankari ja auttaja. Tuon ajan tilanteessa ei ollut. Hän on asiaan sotkeutunut, ja ellei kenellekään muulle voida kostaa, kostoon kelpaa tämä samarialainen tai joku hänen sukulaisensa. Auttaminen maksaa siis samarialaiselle. Hän anta Hoosea 6 kertoo, mitä Jumala tekee: Jumala sitoo haavat, virvoittaa ja nostaa ylös. Samarialainen tekee tässä nyt samaa. Hän käyttää viiniä ja öljyä, kuten temppelin juomauhreissa käytettiin. Mutta hän vuodattaa ne tuntemattoman uhrin haavoille. Itse asiassa samarialainen tekee käänteisesti kaiken sen, mitä rosvot, pappi ja leeviläinen: rosvot ryöstävät, mutta samarialainen antaa rahaa: maksaa hoidon. Muut jättävät kuolemaan, mutta samarialainen järjestää hoidon ja pelastaa kuolemasta. Muut hylkäävät mutta samarialainen lupaa palata. Uhrin kannalta auttaminen ei myöskään ole ongelmatonta. Hän saa avun samarialaiselta, joka ei ole suorittanut kymmenyksiä tuotteista. Hänen tulisi hurskaana juutalaisena kieltäytyä heti avusta, kun vain suinkin kykenee. Nyt hän jäi avuttomana majatalonpitäjän huostaan, eikä majatalonpitäjien maine ollut hyvä silloin kun oli kysymys maksamaan kykenemättömän asiakkaan kohtelusta Näillä opetuksillaan Jeesus teki selväksi lain opettajalle, että hänestä on tultava lähimmäinen jokaiselle tarvitsevalle, erottelematta ketään. Se oli valtava, aivan toisenlainen vaatimus, kuin mihin hän oli tuntenut olevansa mahdollinen vastaamaan. Hän joutui siis nielemään omat yhteisölliset ja rodulliset ennakkoluulonsa. Näin Jeesus ajoi miehen mahdottomuuden eteen. Rakkaus on jotakin, mitä tehdään ja tunnetaan. Syntiä on puolestaan jättää käyttämättä tilaisuus tehdä hyvää. Jeesus ei jättänyt käyttämättä, sillä hän oli kuin tuo vertauksen laupias samarialainen, odottamaton auttaja. Eikä kukaan muu yllä hänen tasolleen. Vain hänen täydellisyytensä riittää ihmiselle Jumalan edessä. ILKKA RYTILAHTI SUNNUNTAI HELLUNTAISTA KIITOLLISUUS LUUK. 17:11 19 Spitaalista puhdistuminen jos mikään synnytti kiitollisuutta! Tauti hävisi, terveeksi tullut otettiin uudestaan yhteisönsä jäseneksi, hän pääsi lepraluolasta kotiinsa, sai syödä omaistensa kanssa, sai mennä ihmisten lähelle, jopa koskettaa heitä, sai ottaa syliin lapsensa ja vaimonsa (elleivät he olleet lähteneet jonkun terveen kanssa uusille teilleen). Ilon aika! Kiitoksen tulva sydämessä! Tähän tapaan varmasti kaikilla niillä kymmenellä, jotka parantuivat. Parannettujen kuohuva kiitollisuus sekä kiire päästä näyttäytymään papille ja sen jälkeen nauttimaan terveydestään sai heidät unohtamaan Parantajan, lahjan antajan. Terveyden lahja huumasi mielen ja peitti päähenkilön, jota ilman ei olisi ollut lahjaakaan. Voittoisat lottonumeronsa kuullut voi niin hullaantua ilosta, että tulee huumapäissään heittäneeksi lottokuponkinsa taivaan tuuliin. Kun hän huomaa menetyksensä, ilon tilalle tulee katkera murhe. Vertaus ontuu, mutta antaa välähdyksen tekstin tarkoitteesta. Liikumme ydinalueella: kiitä lahjasta, mutta vielä enemmän lahjan Antajasta! Kiittämään palannut ylisti Jumalaa (15) ja kiitti myös Jeesusta (16). Kohta on kirkkaasti trinitaarinen. Langetessaan maahan Jeesuksen eteen, hän polvistui Jumalan eteen, ylistäessään Jumalaa, hän kiitti Jeesusta. Kiittämään palannut antoi terveytensä ja sen tuomien lahjojen nauttimisen odottaa. Hän oivalsi kytkennät, nöyrtyi ja malttoi kiittää iloltaan ja ilostaan. Hänen ruokansa, juomansa, perheensä, uskonsa ja palvontansa olivat läsnä jo tässä hetkessä, koko hänen olemustaan kouraisten. Tästä nousi kiitollisuus ja kiitos oikeaan Osoitteeseen. Hänelle oli auennut uusi todellisuus, joka oli enemmän kuin (pelkkä) parantuminen niin suurenmoinen kuin sekin oli! Tekstin teema ei tarkkaan ottaen ole parantuminen eikä edes kiitollisuus, vaan kiitollisuuden osoittaminen juuri kolmiyhteiselle Jumalalle kaikesta hänen hyvyydestään ja huolenpidostaan evankeliumissa ollut kielto kertoa parantamisihmeestä saa tässä (Lähi-itään ja maaseutuun sopivan) sovelluksen: spitaalisten (pieneen) kylään oli kiirinyt tieto Jeesuksen lähestymisestä ja parannusihmeistä. Sairastuneiden usko näkyi halussa lähestyä Jeesusta parantajana. Uutiset levisivät. Annetaan evankeliumille vauhtia maan ääriin asti! On vaikea jättää huomaamatta, miten elämänläheinen ja aito kuvaus on sen nostaessa esiin miesten jättämän turvavälin ( he pysähtyivät matkan päähän ) Jeesukseen päin. Ei spitaali olisi Jeesukseen tarttunut, häneen, jolla miehet uskoivat olevan valta puhdistaa tästä taudista, mutta Jeesuksen seuruetta ajatellen oli tarpeen jättää etäisyyttä. Tilanne oli nöyryyttävä, mutta spitaalisten pakostakin sisäistämä. Etäisyyden mainitseminen myös vahvistaa, ettei Jeesus kulkenut yksin. On merkittävää, että evankelista nostaa esiin tämän yksityiskohdan. Saamme katsoa silminnäkijän silmin. Toisin kuin kuuron parantamisessa (Mark. 7) Jeesus ei ottanut näitä kymmentä läheisempään käsittelyyn, ilmeisesti juuri seuruettaan ajatellen. Hän kävi kivenheiton päästä etäkeskustelun ja lähetti heidät pois sairaina. Tähän spitaaliset tyytyivät. Sairaus oli opettanut olemaan esittämättä suuria tai pieniä vaatimuksia mihinkään suuntaan. Toisin menetteli aikanaan Naaman, Syyrian kuninkaan sotapäällikkö, joka jo tahtoi ohjailla profeetan parantamismenetelmiäkin (2. Kun. 5:9 12). Kannattaa lukea! Spitaali oli painanut nämä 10 tomuun silti he halusivat tarttua mahdollisuuteen nimeltä Usko Jeesuksen sanaan ja siinä olevaan hyvyyteen ( hyvyyden syvin salaisuus on ilmoitettu sanalla eudokia, Ef. 1:5,9) oli uskon asia ja uskoon kuuluu kaikissa vaiheissa uskossa, ei näkemisessä (2. Kor. 5:7). Tätä tekstin pääasiaa uskosta ja sen varassa elämisestä spitaaliset saivat nyt konkreettisesti opetella, kun heidät jätettiin pelkästään Jeesuksen sanan varaan. Ydinkohta on juuri se, että heille riitti Jeesuksen sana. Jeesukseen kohdistuvan uskon avaama maailma on turvallisista turvallisin. Käsky näyttäytyä papille sisälsi näille Kirjoitukset tunteville spitaalisille kyllä aavistuksen parantumisesta (3. Moos. 13:32,34). Tämän päivän sairaat me kaikki teemme hyvin, jos voimme (toki voimme!) luottaa Jeesukseen ja lääkäreihimme. Epäluottamus Jeesuksen apuun ja maallisiin lääkäreihin, diagnooseihin ja lääkityksiin olisi suuri este tervehtymiselle kenen tahansa elämässä ja avun saamiseen yleensä. Tällainen epäluottamus estää yhtäältä Jeesuksen kohtaamisen ja toisaalta ajaa ihmisen lääkäriltä toiselle ja kolmannelle ja tämän luota puoskareille ja henkiparantajille. (Öljyllä voitelun voi hyvillä mielin pyytää uudestaan tarpeen vaatiessa.) Tässä spitaaliset opettavat meitä: luotamme Yhteen Parantajaan, kuuntelemme mitä hän sanoo, kuten myös lääkärin ohjeita. Jos me tämän päivän sairaat kohtaamme potilaaseensa paneutumattoman,

10 kiireisen ja yliväsyneen lääkärin, on tietoisesti rukoiltava tämän puolesta ja samalla etsittävä Jumalan hyvässä johdatuksessa muita diagnoosi- ja hoitoratkaisuja toisen lääkärin/ Lääkärin avaamina. Miksi papeille näyttäytymään? Tarvittiin ulkopuolinen tarkastaja ; kirjanpitäjäkään ei anna tili- ja vastuuvapautta itselleen, vaan sen tekee toinen. Parantuneet havaitsivat parantumisensa itsekin, mutta se oli samalla koko synagogaseurakunnan asia. Spitaalista parantuneen oli käytävä papin johdolla läpi tietyt puhdistusmenot, kuten 3. Moos. 14 osoittaa. Eikä Jeesus halunnut tehdä parantamistyötään tässä tapauksessa yleisön nähden, sillä parantamiseen kuuluu luottamus, ei näyttämisen tarve seurueelle tai muille ulkopuolisille. Kun yksi parantuneista kiirehti seurueen perään, nämäkin saivat tietää, mitä oli tapahtunut. Silloin todistus sanan voimasta meni perille heille. Ja nyt meillekin. 16. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA MATT. 6:25 34 JUHANI LINDGREN JUMALAN HUOLENPITO Huolet ja murheet, nuo elämän uskolliset seuralaiset, eivät kysy lupaa tullessaan eivätkä lähde käskemällä. Taivaan linnut ja kedon kukat saarnaavat samaa, mitä Jeesus puheli Betanian ystäväkodin Martalle: Sinä huolehdit ja hätäilet kovin monista asioista, mutta tarpeellisia on vähän, oikeastaan vain yksi (Luuk. 10:41). Usko tulee kuulemisesta ja siksi Jumala puhuu, sanaa saarnataan ja evankeliumissa on enemmän kuultavaa kuin nähtävää. Siksi varmaan sananjulistuksen välineenä radio on parempi kuin televisio. Mutta nyt Jeesus sanoo: Katsokaa, katsokaa! Tottahan hän teistä huolehtii Toimeentulo, elämisen perustarpeet, ruoka, juoma, vaatteet ja ystävät kuuluvat ihmiselämään. Mistä tänään minä ja perheeni elän, oli Jeesuksen aikalaisille yhtä kova kysymys kuin monille meidänkin aikanamme. Vauraissa länsimaissakin tuo kysymys on jäänyt hallitsevaan asemaan, vaikka perustarpeet on tyydytetty moninkertaisesti ja olisi tarve kysyä: Miksi elän? Ruoasta, juomasta ja vaatteista huolehtiminen eivät tunnu kovin suurilta synneiltä, mutta paljastavat, että niiden takana on pahempaa: epäuskoa, mammonan palvontaa ja lähimmäisen halveksuntaa ja riistoa. Kysymykset, jotka paljastavat todellisen herramme, kuuluvat: Mistä huolehdit ja mistä odotat hyvää elämääsi? Elämä ei ole vain psyyke ja bodi. Evoluutiousko on tyhjentänyt ihmisen pelkäksi aineenvaihdunnaksi. Mutta ihminen ei ole vain sitä, mitä hän syö ja juo. Pelkkä geenirypäs, luonnonvalinnan tuote ei kysy, mikä on totta ja tarkoitus. Materialla ja kemialla ei ole moraalia ja siksi ongelmaa, miksi 8 % ihmisistä omistaa 90 % hyvinvoinnista. Ihminen on enemmän kuin vaatteittensa teline. Ei tule jäädä kiinni menestykseen eikä takertua kurjuuteen, kuulumme yhteen ja tehtävämme on jakaa keskenämme. Teidän taivaallinen isänne ruokkii linnut. Katsokaa taivaalla lentävää tai maassa nokkivaa lintua! Linnut eivät opeta joutilaisuutta, vain oletko nähnyt pääskysen ja varpusen laiskana. Linnut saarnaavat huolettomuutta. Huolettomuuden perusteena on luottamus Jumalaan, joka on teidän taivaallinen I Jumala pukee kedon ruohon. Ihmisen vaatettaminen on perustarpeita ja Jumala on itse sen aloittanut (1. Moos. 3:21). Nykyisin vaurauttaan voi vaatteisiin käyttää ja vaatteilla näyttää. Israelin matkaaja on ihastellut Galilean kukkaloistoa, jolla koko keto keväisin vaatettuu. Vertauskohteeksi nousee Salomo koko ihmiskäsien ahkeruudella kehrätyssä kuninkaallisessa loistossaan. Matteus mainitsee Salomon peräti viisi kertaa. Me voisimme ajatella vaikka piispanvihkimyksen koko kretonkista komeutta, mutta kun näemme krokuksen, liljan, orvokin ja ruusun, ilmaisemme näkemämme sanalla kaunis. Mutta minkä arvoinen on tuo punavuokko, joka muun ruohon mukana leikataan ja käytetään polttoaineeksi uunissa? Jos Jumala kuin sivuvirkanaan huolehtii linnuista ja kukista, jotka eivät kylvä, leikkaa, kokoa ja kehrää, kuinka paljon ennemmin hän toimittaa päävirkaansa, huolehtii teistä, joille hän on antanut kylvämisen, leikkaamisen, kokoamisen ja kehräämisenkin kyvyt. Lisää elämää Pidentää elämää ei voi, lyhentää voi, jos haluaa, leventää olemme kovasti yrittäneet, olisiko nyt aika syventää? Kaikkea kokoamaansa ihminen voi hyödyntää vain kovin rajoitetusti. Paljon murhetta on siitä, mitä yrittää koota ja omanansa pitää, eniten iloa siitä, minkä antaa pois, jakaa toisille. Vauraus tuntuu tarjoavan paljon mahdollisuuksia, joita on stressaantumiseen saakka kiire käyttää. Köyhällä vaihtoehtoja on vähemmän. Tavaraa käytetään, mutta ihmisiä rakastetaan! Kun nämä kääntyvät toisin päin, ihminen kuluu. Vähemmän tavaraa ja vaihtoehtoja, enemmän elämää! Sisältöä ja rauhaa ei tuo ruoka, rattoisa seura, ei viini. Suuri murhe on kuolemakin erityisesti sille, joka rajan tälle puolen joutuu jättämään paljon. Matkashekeiksi iäisyyteen omaisuutta ei voi muuttaa. Murehtimalla ei voi lisätä, vaan lyhentää elämän pituutta. Matka sormenpäästä kyynärpäähän, kyynärä, on tavallisesti pituusmitta (vrt. pienikokoinen Luuk. 19:3), mutta muuntuu myös tarkoittamaan aikaa (vrt. täysi-ikäinen Joh. 9:21) samaan tapaan kuin kämmenenlevyt elämä Psalmissa 39:5. Vuosien määrä ei iäisyyden näkökulmasta ole kovin merkittävä, mutta ehkä pituuskin sisällön ohella on päämääränä, kun Herra esittää ohjelmaa: Vähemmän murheita, enemmän elämää! Ei elämään vuosia, vaan vuosiin elämää! On elämisen ehto, että teemme työtä toimeentulon eteen. Armo ei kumoa luontoa. Emme kiusaa Jumalaa vaatimalla ihmeitä asioissa, joihin Jumala on antanut toiset keinot. (Vrt kivet leiviksi tai hyppy temppelin harjalta Matt. 4; Kaanaan kannujen täyttäminen ja Betanian betonin siirtäminen Joh. 4 ja 11) Mutta on eri asia tehdä työtä täynnä huolia ja pelkoa, kuin luottamalla rakastavan Isän huolenpitoon. Matteuksella painopiste on asenteissa, Luukkaalla enemmän itse teoissa (Luuk. 12:29). Hän, joka on perustarpeet ihmiseen laittanut, tietää kyllä. Niistä Jeesus sanoo: Älkää siis murehtiko! Lisää luottamusta! Taivaallinen Isä täyttää lupauksensa ja lastensa tarpeet, joskaan ei heidän toiveitaan. Aina, kun Jeesus käyttää sanaa vähäuskoiset, hän kohdistaa sen opetuslapsiin. Se usko, joka kääntyy Jeesuksen puoleen hädässä, on aina riittävän suuri, koska uskon kohde ratkaisee, ei määrä. Mutta emme saa luulla, että tiedostetut tarpeemme ovat kaikki tarpeemme, niin kuin ajattelevat pakanat ja maailman ihmiset (Luuk. 12:30). Jeesus ohjaa kuulijansa tunnistamaan sellaiset tarpeet, joita emme ilman Jumalan sanaa tulisi ajatelleeksikaan ja jotka ovat avain kaikkiin tarpei-

11 siimme. Tärkeys- ja kiireysjärjestyksessä ensimmäisenä on Jumalan valtakunta ja Jumalan vanhurskaus, ei se, mitä me haluamme tai tunnemme tarvitsevamme. Jumalan valtakunnalla on sekä nykyinen että tuleva merkityksensä. Jumalan valtakunta on Jumalan tahdon toteutumista. Se, joka etsii ensin Jumalan valtakunta, etsiikin pian vain sitä. Hän huomaa, että absoluuttisen kiintopisteen löydyttyä, asettuvat muutkin asiat järjestykseen ja sirpaleista alkaa hahmottua kokonaiskuva. Huolilla ja murheilla on taipumus kolminkertaistua: on kannettava huolta etukäteen, on murehdittava silloin, kun murheet ovat päällä ja sitten murehdittava vielä jälkeenpäin. Jeesuksen mukaan päivänkohtainen murhe riittää. Kun Jeesus Matteuksen mukaan puhuu Jumalan vanhurskaudesta, on kysymys siitä samasta vieraasta, meidän ulkopuoleltamme tulevasta kelpaavuudesta, josta apostoli Paavali paljon opettaa. Jos eilinen on syyllis KEIJO RAINERMA

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA

JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Nasaretissa, Jeesuksen lapsuuskotikaupungissa,

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Mikä neuvoksi, kun tällaiset kysymykset meitä askarruttavat ja saartavat?

Mikä neuvoksi, kun tällaiset kysymykset meitä askarruttavat ja saartavat? Kuuleeko kukaan? Tämän päivän aihe: Kuuleeko kukaan, on asetettu kysymyksen muotoon. Monesti me ihmiset saatamme epäillä, kun elämäämme tulee yhtä ja toista vastoinkäymistä, että nouseeko tämä rukoukseni

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN

JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, Jeesuksen kotikaupungissa, jossa Pietarilla

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa 1 opettaja Isak Penzev 08.03.2013 Shalom ystävät, me jatkamme oppitunteja ja tutkimme apostolien kirjeitä. Messiaan lähettiläät todistavat omasta uskostaan. Ja apostolien

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen

7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen 7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen www.ortodoksi.net Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen 40.

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI OPPITUNTI I Pyhä Henki persoona Markku Tenhunen 1 LUPAUS PYHÄSTÄ HENGESTÄ Joh.14:15-26 Apt. 1:7-9 RAAMATULLINEN POHJA Apt.2:1-21 Ef.1:11-14 Apt.10:38 Joh.16:7-14

Lisätiedot

JOHANNES KASTAA JEESUKSEN

JOHANNES KASTAA JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JOHANNES KASTAA JEESUKSEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Betaniassa, se on paikkakunta Pereassa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Lisää Johanneksen evankeliumin 11. luvusta? Klikkaa kuvaa.

Lisää Johanneksen evankeliumin 11. luvusta? Klikkaa kuvaa. Lisää Johanneksen evankeliumin 11. luvusta? Klikkaa kuvaa. Muuan Lasarus-niminen mies oli sairaana. Hän asui Betaniassa, samassa kylässä kuin Maria ja tämän sisar Martta. Maria oli se, joka voiteli Herran

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Uskontunnustuksestani

Uskontunnustuksestani Uskontunnustuksestani Voiko Jeesusta sanoa Jumalaksi?... 1 Onko pelastus lihasta vai sanasta?... 1 Uhrasiko Jumala itsensä?... 3 Vanhurskaus... 4 Synti... 4 Fariseusten hapatus... 5 Voiko Jeesusta sanoa

Lisätiedot

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen

Lisätiedot

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA Kaikille muille sydämenlyönnit ovat rummutus kohti hautaa, mutta me elämme elämää

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jeesus on vastaus! Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta. - Matt. 11:13. Raamatun metanarratiivi

Jeesus on vastaus! Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta. - Matt. 11:13. Raamatun metanarratiivi Jeesus on vastaus! Mikä olikaan kysymys? Osa 2 Timo Flink, teol. tri Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta. - Matt. 11:13 Jeesus sanoi heille: Tätä minä tarkoitin, kun ollessani

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

26. LIPUN SIUNAAMINEN

26. LIPUN SIUNAAMINEN 26. LIPUN IUNAAMINEN Pappi siunaa pyydettäessä lipun. Lipun siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Ennen toimitusta kannetaan kuoriin uomen lippu ja sen jäljessä siunattava

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.)

Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.) 1 Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.) rabbi J.Melamed Israelista. Mikkeli 19.04.2012 Olen hyvin iloinen, että pääsin tulemaan tänne. Meillä Israelissa on nyt todella kuuma. Kun lähdin,

Lisätiedot

IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi

IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 Kuunneltavissa osoitteessa:

Lisätiedot

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

PIETARI, RAKASTATKO SINÄ MINUA

PIETARI, RAKASTATKO SINÄ MINUA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) PIETARI, RAKASTATKO SINÄ MINUA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Opetuslapset olivat siirtyneet Jerusalemista Galileaan, Jeesuksen

Lisätiedot