LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2014 2/2004 1/2005 Rintaproteesi vai korjausleikkaus? Ultraäänilaitelahjoitus Karinakodille Ryhdy vapaaehtoiseksi Papilloomavirus on länsimaalaisten vitsaus Täyttä elämää silmämelanoomasta huolimatta Yhdistyksen vetovastuu vaihtui

2 N:o 2 Haluamme auttaa Syöpäyhdistys auttaa. Auttaminen on moninaista ja kohdistuu niin yksilöön kuin hänelle tärkeisiin ihmisiin, perheeseen. Auttaminen on ennaltaehkäisevää tiedottamista sekä ihmisen pelkoja ja huolia kuuntelevaa. Se on ensitietoa syöpään sairastuneelle alan asiantuntijoiden työtä kunnioittaen. Se on sopeutumisvalmennusta uuteen elämäntilanteeseen syövästä lähes parantuneena tai syövän kanssa eläen. Se on myös auttamista virkistäytymään arjessa ja juhlatilanteissa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja sen monipuoliset paikallisosastot ja potilaskerhot auttavat. Esimerkiksi tämän lehden juttua varten haastateltu Kalle Koskinen kertoo saavansa tukea Loimaan keskustelupiireistä. Toiminnan tulee perustua tutkittuun tietoon, josta on esimerkkinä Katja Keron väitöstutkimus, mutta myös vuosikymmenten kokemukseen. Kuluva vuosi jää yhdistyksemme historiaan Kari Ojalan vuotena: keskiaukeamalla on häivähdys siitä, miltä tuntuu jättää omaa elämäntyötään ja miten Kari Ojalan työtä arvostetaan valtakunnallisestikin. Auttaminen on kulkemista rinnalla aina loppuun saakka. Saattohoitokodin juhlavuotta innoittaa sen saama ultraäänilaite, jota toki voidaan käyttää jo paljon aikaisemminkin esimerkiksi rintasyöpien diagnostiikassa. Alkava Roosa nauha -keräys lokakuussa ja marraskuinen Movember-yhteistyö konkretisoivat elämää naisena ja miehenä rintasyövän ja eturauhassyövän kanssa. Yhdistyksemme osallistuminen ensimmäistä kertaa lipaskeräyksellä Turkkusex-messuille on haastanut pohtimaan, osaammeko suhtautua luontevasti omaan tai muiden seksuaalisuuteen myös syöpäsairaudessa. Uutena toimitusjohtajana olen mykistynyt ihailusta. Olen vaikuttunut henkilökunnan osaamisesta ja innostunut asiakkaiden palautteista. Sirpa Aaltonen-Veikkolainen lähetti äskettäin omansa: Lomatunnelmia Meri-Karinan kurssilta Iloisesti yllätyin mukavasta porukasta, ei yhtään töttermannia, kaikki nauttivat ohjelmasta. Henkilökunta saa kiitokset kaikilla rintamilla, ravitsitte hyvällä ruoalla ja ihanilla hoitajilla. Tänne tulimme jotenkin allapäin, kurssi on virkistänyt meitä. Olemme eri puolilta Suomea, nyt lähdemme eri teitä. Kiittäen syöpäpotilaan vaimo. Ihailen ja kunnioitan erilaisia vapaaehtoisesti aikaansa ja osaamistaan antavia ihmisiä, kuten vertaistukijoita potilasjärjestöissä, talkoo- ja ystävätoiminnassa olevia aktiiveja, varainhankkijoita lipaskeräyksineen puhumattakaan paikallisosastoista, johtokunnissa, hallituksissa, hallintoneuvostoissa ja valtuuskunnissa olevien luottamushenkilöiden sitoutumisesta yhteiseen tärkeään työhömme. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys auttaa vastedeskin. Toimitusjohtaja Tiina Surakka, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Vi vill hjälpa Cancerföreningen hjälper. Vi hjälper både enskilda individer och deras familjer och andra närstående människor på många olika sätt. Det kan handla om förebyggande information eller att lyssna på människors sorger och bekymmer. Eller att avslöja sanningen för en cancersjuk med respekt för experterna på området och deras arbete. Eller habilitering för en ny tillvaro för en människa som nästan övervunnit sin cancer eller måste leva med den. Vi hjälper även med att koppla av i vardagen och vid fester. Sydvästra Finlands Cancerförening och dess mångsidiga lokalavdelningar och patientklubbar hjälper. Till exempel Kalle Koskinen som intervjuats för en artikel i denna tidning berättar att han får stöd av diskussionscirklarna i Loimaa. Verksamheten bör grunda sig på forskningsresultat, på vilket Katja Keros avhandling är ett exempel, men även på decenniers erfarenhet. År 2014 kommer att gå till föreningens historia som Kari Ojalas år: på mittuppslaget finns en skymt av hur det känns att lämna sitt livsverk och hur Kari Ojalas arbete uppskattas även på riksnivå. Vi hjälper genom att följa en människa till slutet. Jubileumsåret för hemmet för hospi- cevård inspireras av hemmets nya ultraljudsapparat som även kan användas i ett tidigt skede till exempel för diagnostik av bröstcancer. Insamlingen Rosa band som börjar i oktober och samarbetet Movember i november konkreti- serar livet som kvinna med bröstcancer och livet som man med pros- tatacancer. Vår förening deltar för första gången i mässan Turkkusex med en insamling, och det får en att fundera på om vi kan förhålla oss naturligt till vår egen eller andras sexualitet även när cancer är med i bilden. Som ny verkställande direktör är jag helt stum av beundran. Jag är imponerad av de anställdas kunnande och intresserad av kundernas kommentarer. En kommentar mottog jag nyli- gen från Sirpa Aaltonen-Veikkolainen: Semesterhäls- ningar från kursen på Meri-Karina Det trevliga gänget var en glad överraskning, inte en enda tötterman, alla njöt av programmet. Personalen får beröm av alla, ni gav oss god mat och skötarna var underbara. Vi kom hit lite nedstämda, kursen har gjort oss glada. Vi är från olika håll i Finland, nu åker vi olika vägar. En cancerpatients fru tackar. Jag beundrar och respekterar olika människor som frivilligt an- vänder sin tid och sitt kunnande, till exempel likställda som ger stöd i patientorganisationer, aktiva i talko- och vänskapsverksam- het, deltagare i insamlingar för att inte tala om lokalavdelnin- garna eller förtroendepersoner i direktioner, styrelser, förvalt- ningsråd och delegationer och deras engagemang i vårt gemensamma viktiga iga arbete. Sydvästra Finlands Cancerförening kom- mer att hjälpa även i fortsättningen. Verkställande land direktör Tiina Surakka, Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. SÄÄSTÖPANKKI AUTTAA AINA. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa e tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku Seiskarinkatu 35, Turku puhelin (02) (keskus) Sähköposti: Päätoimittaja: Tiina Surakka Toimitussihteeri: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: lssy.fi/jasenille/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2015

3 N:o TAPAHTUMIEN VILINÄSSÄ Sykerö Beach keräsi ennätykselliset yli 200 pelaajaa Turun Sorttamäen uimarannalla kisattiin syöpäsairaiden lasten hyväksi elokuuta. Rantalentopalloa pelattiin lämpimässä ja aurinkoisessa kelissä, muutaman raikastavan vesisuihkun kera. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen naapurissa sijaitsevan uimarannan valtasi jälleen suuri joukko rantalentopallon harrastajia. Tänä vuonna 12. kerran järjestettyyn Sykerö Beach -hyväntekeväisyysturnaukseen osallistui ennätysmäärä pelaajia syöpäsairaiden lasten hyväksi, kaiken kaikkiaan yli 200 osallistujaa. Elokuisen viikonlopun aikana pilli vihelsi lähes 200 kertaa pelin käynnistymisen merkiksi. Sykerö Beach on lunastanut paikkansa monen pelaajan kesän biitsikalenterissa mutkattoman ja hyvää tekevän luonteensa vuoksi. Nuorimmat pelaajat ovat alakoululaisia, kun taas vanhimmat jo vankasti eläkkeellä. Kaukaisimmat pelaajat saapuvat useiden satojen kilometrien päästä. Osa joukkueista on ollut mukana joka vuosi tästä esimerkkinä Virran suvun miehet joukkueella Virran Viemää. Sykerö Beach on syntynyt syöpälapsen isän, Ville Kakon, halusta tehdä hyvää. Itse Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön tarjoamasta tuesta ja mahdollisuuksista nauttineena tuli tarve antaa jotakin takaisin, sanoo Ville, joka hoitaa turnauksen järjestelyt perheensä ja ystäviensä avulla. Turnauksessa on tavoitteena pitää hauskaa, pelata hyviä pelejä ja tietenkin kerätä rahaa tärkeään kohteeseen. Sorttamäen uimarannalla pelit jatkuvat jälleen ensi vuonna, joten tervetuloa mukaan kisaamaan tai kannustamaan! Sykerö Beachiä on vuosittain tukemassa joukko yrityksiä ja yksityishenkilöitä. PerkinElmer ja Myllyn Intersport ovat pitkäaikaisempia turnauksen tukijoita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Turun kaupunki tarjoavat turnaukselle hienot puitteet. Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö järjestää monipuolista toimintaa syöpään sairastuneille lapsille ja heidän vanhemmilleen, muun muassa asiantuntijaluentoja, virkistystä ja vertaistukea. Sykeröllä on äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Sykerö-toiminnasta vanhemmat ja lapset saavat tukea vertaisiltaan. Teksti ja kuvat: Pia Kakko 2000-luvun alussa leukemian sairastanut Olivia pelasi isänsä Villen kanssa sekasarjaa. Remontoitu Heikin Piha täyttyi syysmuodista Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen katetun sisäpihan laaja remontti on saatu valmiiksi ja tila on nimetty Heikin Pihaksi. Meri-Karinan majoitustilojen ja kesällä 2012 valmistuneen palveluvuokrakerrostalon väliin jäävää aluetta kutsuttiin aikaisemmin talvipuutarhaksi. Heikin Pihasta on tarkoitus tehdä monitoimikeskuksen sydän, ja siellä järjestetään monenmoista ohjelmaa Meri-Karinassa vierailevien ja asuvien iloksi. Esimakua tästä saatiin 10. päivänä syyskuuta, kun Meri-Karinassa oli mahdollisuus tutustua syyspukeutumiseen toiminta- ja palvelukeskuksessa asuvien esittelemänä. Catwalkille uskaltautui eriikäisiä ja -kokoisia mannekiineja, estradilla nähtiin myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uusi toimitusjohtaja Tiina Surakka. Heikin Piha on nimetty edesmenneen Heikki Löyttyniemen mukaan. Kesäkuun alussa poisnukkuneen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen ensimmäisen puheenjohtajan muistoa on kunnioitettu adressilla, ja lahjoitusvarat käytetään Heikin Pihan ylläpitämiseen. Kaupunkineuvos Löyttyniemi teki merkittävän elämäntyönsä turkulaisen kunnallispolitiikan ja liike-elämän palveluksessa, toimien muun muassa Turun kaupunginvaltuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana vuodesta Turun kauppakamarin ja Turun Messujen toimitusjohtajana hän työskenteli niiden perustamisesta alkaen lähes 30 vuoden ajan. Heikin Pihan äänentoistoa on parannettu, ja tilaan pystytetään lahjoituksena toteutettava patsas. Sisäpiha saa uuden nimensä virallisesti syksyllä. Hilkka Finberg näytti mallia, kuinka catwalkilla kuuluu kävellä. Kuva: Aleksi Rajamäki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen verkkosivut uudistuivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uudet www-sivut on julkaistu kesän aikana. Moderneilla verkkosivuilla käyttäjän on helppo navigoida ja löytää monipuolista tietoa yhdistyksen palveluista. Syöpäyhdistys palvelee jäseniään ja jäseniksi aikovia tutussa osoitteessa Rinnalle on avattu erillinen, myös laajalle yleisölle suunnattu palvelusivusto Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri- Karina tarjoaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden ohella juhla-, majoitus-, siivous- ja kokouspalveluita. Monitoimikeskuksessa on mahdollista viettää perhetilaisuuksia häistä muistotilaisuuksiin sekä järjestää erilaisia kursseja ja tapaamisia myös muille kuin syöpäpotilasryhmille. Halusimme tuoda tämän puolen paremmin esille, kertoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viestinnästä vastaava Aleksi Rajamäki. Verkkouudistusprojektin yhtenä tavoitteena oli selkeyttää valikkorakenteita. Jäsenistö löytää jatkossa vaivattomammin tiedon lähteille. Lisäksi monipuolisten linkitysten avulla on pyritty antamaan lisätietoja ja johdattamaan vastuuhenkilön luokse. Uudistuksessa on kiinnitetty huomiota myös sähköisiin lomakkeisiin. Käyttäjä voi nyt muun muassa liittyä jäseneksi, tehdä muutokset jäsenrekisteriin, hakea virkistyskursseille sekä pyytää tarjousta ruoka-, juhla- ja kokouspalveluista. Uusilla nettisivuilla on huomioitu vaivattoman navigoinnin ja tiedonkulun lisäksi syöpäyhdistysten julkaisutoiminta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kahdesti vuodessa ilmestyvä Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat on luettavissa verkossa näköislehtenä, ja www-sivuille on nostettu esimerkkijuttuja aihealueittain. Toimii kaikissa päätelaitteissa Sivustojen ulkoasun ja rakenteen on suunnitellut turkulainen mainostoimisto Viestintä-Dimmi Oy. Luonnollisesti uudet sivustot toimivat kaikissa päätelaitteissa eli sivun sisältö skaalautuu automaattisesti oikeaan kokoon ja on helposti luettavissa myös älypuhelimen ja tabletin näytöltä, kertoo projektin vetäjä Päivi Marjomaa Viestintä-Dimmi Oy:stä. Sivujen rakenteessa on monipuolisesti huomioitu erilaiset käyttäjäryhmät. Esimerkiksi vapaaehtoistyöstä, lahjoittamisesta ja yhdistyksen jäsenyydestä kiinnostuneet löytävät nyt helposti oikean informaation klikkaamalla suoraan etusivun linkeistä ja bannereista. Selkeästä tapahtumakalenterista löytyvät helposti kaikki ajankohtaiset kurssit ja tapahtumat, joista etusivulle linkittyy automaattisesti muutama tuorein, Marjomaa lisää. Tulevaisuudessa verkkosivuille tuotetaan sisältöä myös ruotsiksi ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan on mahdollista tutustua liikkuvan kuvan avulla. Erityisryhmät, kuten näkövammaiset, pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Palautetta yhdistyksen uusista verkkosivuista voi lähettää osoitteeseen Myös Salon paikallisosasto vaihtoi tuoreempaan Niin ikään Salon seudun paikallisosaston verkkosivut kokivat muodonmuutoksen alkukesällä. Paikallisosaston tiedottaja Tuija Juseliuksen mukaan www-sivuista pyrittiin tekemään mahdollisimman asiapitoiset, selkeät ja raikkaat. Etsittävät asiat löytyvät nyt helposti. Esimerkiksi etusivulta pääsee monipuoliseen tapahtumakalenteriin, josta näkee ajankohtaiset asiat sekä Salo-Karinan sijaintitiedot. Sivustolla muun muassa kerrotaan vapaaehtoistyöstä, neuvontapalveluista sekä vertaistukija tukihenkilötoiminnasta. Tapahtumasivulta sen sijaan löytää kerran kuukaudessa pidettävien tapaamisiltojen esiintyjät, aiheet ja tarkemmat ajankohdat sekä muut tapahtumat. Verkkosivuilta on myös luettavissa johtokunnan henkilöesittelyt. Tutustu Salon seudun paikallisosaston nettisivuihin osoitteessa sspo. net. Palautetta voi lähettää osoitteeseen

4 N:o 2 Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta Karinakodin 20-vuotisjuhlaseminaarissa: Saattohoidon perusteluiden oltava humaaneja, ei taloudellisia Helmikuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Karinakoti aloitti saattohoitotoiminnan Turun Hirvensalossa. Juhlavuoden kunniaksi Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt järjestivät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja poliittisille päättäjille suunnatun seminaarin, jossa saattohoitoa lähestyttiin usean asiantuntijan näkökulmasta. Seminaarissa muun muassa kysyttiin, mitä jo Varsinais-Suomessa osaamme ja mitä pitäisi kehittää. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd) toi tilaisuuteen valtiovallan terveiset. Hänen mukaansa hyvään saattohoitoon pitää kuulua potilaan toiveiden huomioiminen, mahdollisimman hyvä oireiden hoito, lähestyvään kuolemaan valmistaminen sekä potilaan läheisten tukeminen. Saattohoito herättää paljon kysymyksiä ja pelkoja, eivätkä hyvän saattohoidon suositukset tunnu vielä toteutuvan kaikkialla. Ongelmana on hoidon saatavuuden sattumanvaraisuus, vaikka meillä on tarjolla ammattimaisia hoitokoteja ja laadukasta saattohoitoa terveydenhuollon yksiköissä. Myös Tyksin syöpäklinikkan osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiön mukaan saattohoitokäytänteet ovat Varsinais-Suomessa turhan kirjavia. Tällä alueella ei ole tasalaatuista saattohoitotoimintaa, ja uskon, että muuallakin Suomessa tilanne on valitettavan samankaltainen. Olemme edelleen kehitysmaavaiheessa hyvistä vuosikymmenten aikana tehdyistä yrityksistä huolimatta. Suomessa kuolinpaikkana on useimmiten terveyskeskuksen vuodeosasto. Kotikuolemat ovat suhteellisen harvinaisia. Turussa viimeiset hetket vietetään kovin usein yliopistosairaalassa, tosin trendi on ollut laskeva. Oikeus hyvään saattohoitoon Sosiaali- ja terveysministeriön saattohoitosuositukset julkaistiin vuonna Niiden laatimisen käynnistivät kansalaisaloitteet ja keskustelu eduskunnassa. Monelta taholta oli jo tuolloin tullut esiin huoli kuolevan ihmisen saattohoidon laadun vaihtelusta. Suosituksilla toivotaan olevan vaikutusta kuntien ja sairaanhoitopiirien saattohoidon järjestämiseen siten, että hyvästä saattohoidosta tulisi jokaisen oikeus omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Ne on tarkoitettu kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden käyttöön. Saattohoitosuositukset eivät lisää kustannuksia mutta edellyttävät monin paikoin voimavarojen kohdentamista uudelleen. Lain mukaan vastuu potilaan kokonaishoidosta on perusterveydenhuollolla, jonka tulee osallistua koko hoitoprosessiin. Yksi tapa edistää suositusten toteutumista on kansalaiskeskustelun käynnistäminen hyvän saattohoidon merkityksestä, Eloranta painotti. Hallitusohjelmaan on kirjattu saattohoitopalveluiden laadun parantaminen. Käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen päätarkoituksena on hoitoon pääsyn turvaaminen kaikkialla maassamme. Tämä koskee koko terveydenhuollon palveluketjua, siten myös kärsimyksen lievittämistä ja saattohoitoa. Onnistuessamme sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksessa parannamme samalla myös osaavan ja laadukkaan saattohoidon saatavuutta tasapuolisesti. Saattohoidon perusteluiden tulee olla humaaneja, ei taloudellisia. Pohdittavaksi jää kysymys siitä, pitäisikö oikeus tietyntasoiseen saattohoitoon turvata lailla. Siten kuntien olisi pakko varmistaa, että terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa on siihen riittävä osaaminen. Asia vaatii lisäselvityksiä ennen kuin siinä voidaan edetä. Elämä antaa kuolemalle merkityksen Karinakodin juhlaseminaarissa puhuneen sairaalapappi Harri Heinosen mukaan kuoleman läheisyys antaa mahdollisuuden eletyn elämän tarkasteluun. Mikä olen ollut, mikä on ollut paikkani tässä maailmassa, minkälainen suhde minulla on ollut elämään ja toisiin ihmisiin, miten olen kyennyt ja saanut toteuttaa itseäni? Olen kokenut, että ihmisellä on kuolemaa lähestyessään tärkeää muodostaa elämästään kokonainen kuva. Kokemukset kiitollisuudesta syyllisyyteen ja pettymyksiin ovat välttämättömiä, jotta kuva voisi olla kokonainen, ei ainoastaan jonkun näistä värittämä. Heinonen on huomannut, että potilaan ja hänen omaistensa ajatukset kulkevat kuin eri ajassa. Kuolevan kohdalla tuntuu, että luopumisen ahdistavuuden tunne muuttuu hiljalleen kiitollisuuden tunteeksi. Läheisten tilanne on kokonaan toinen. Helposti tunnetaan luopumisesta johtuvaa ahdistusta, joka estää kuolevan kanssa samankaltaisen kiitollisuuden tunteen syntymisen. Heinosen mukaan syyllisyyden tunne nousee helposti pintaan elämän loppumetreillä. Olen kohtaamisissani hämmästellyt, miten paljon ihmisten elämään kätkeytyy vaiettuja ja salattuja asioita. Usein on hyvä, että kuulija tulee lähipiirin ulkopuolelta. Toinen monesti ilmenevä syyllisyyden muoto on jo tiedossa olevat teot, jotka ovat aiheuttaneet pahaa jollekulle. Kuolevaa lähestyvä ihminen huomaa, että on viimeinen hetki sovittaa vaivaava asia toisen kanssa. Olen usein kuullut kuolinvuoteella sanan anteeksi. Seminaarissa puhuivat kansanedustaja Elorannan, dosentti Jyrkkiön ja sairaalapappi Heinosen lisäksi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön asiamies Kari Ojala ja dosentti Jouko Viljanto Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen Palsa-työvaliokunnasta. Seminaaripäivän avasi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Soini. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasi Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen yhteydessä toimiva palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kehittävä Palsa-työvaliokunta. Juhlaseminaari pidettiin toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan kongressisalissa 25. helmikuuta. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan mukaan saattohoidon saamisessa saattaa olla suurta vaihtelua jopa saman kaupungin eri terveysasemien välillä. Karinakoti sai ultraäänitutkimuslaitteen Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus (VSKK) lahjoitti ultraäänitutkimuslaitteen Karinakotiin heinäkuussa. Ultraäänitutkimus mahdollistaa muun muassa nesterakkuloiden etsimisen ja erottamisen kiinteistä kudosmuutoksista. Reaaliaikaisesta ultraäänikuvasta voi myös nähdä, onko jokin kasvain suurentunut. Karinakodin vastaava lääkäri, LT Riitta Lahtonen on iloinen lahjoituksesta, sillä jatkossa nestekertymät potilaiden keuhkopussissa ja vatsaontelossa voidaan tyhjentää paikan päällä. Ylimääräinen neste etenkin keuhkopussissa aiheuttaa voimakasta hengenahdistusta. Potilaat, joiden keuhkot ovat vaatineet nesteen poistamista, on jouduttu aiemmin lähettämään Tyksin keuhkosairauksien klinikalle, vatsaontelon nesteenpoisto on sen sijaan hoidettu T-sairaalassa. Sairaalakäynnit ovat usein rankkoja saattohoitopotilaille. Ultraäänilaite muutti Karinakotiin Salon röntgenosastolta, jossa se oli jo ehtinyt käyttöikänsä päähän. Laitteet ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti, niiden koko on pienentynyt ja erottelukyky parantunut. Siirto toiseen VSKK:n yksikköön ei ollut tarkoituksenmukaista, mutta omiin tarpeisiimme laite on varsin riittävä. Haluan kiittää niitä henkilöitä, jotka ovat muistaneet meitä ja nähneet vaivaa tämän lahjoituksen eteen. Viime vuonna saimme muun muassa kaksi kipupumppua yksityiseltä taholta. Tämänkaltaiset lahjoitukset mahdollistavat tehokkaamman hoidon, Lahtonen hymyilee. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueista. Se tekee vuosittain runsaat tutkimusta. Eerikinkadun peruukkiliike Hyvärinen HUOLTAMO A. Oksanen Parturi-kampaamo Blandos Parturi-kampaamo Juliette Tilkankatu 7 Helsinki puh

5 HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI? JULKAISUT: Syöpä-Cancer lehti viidesti vuodessa kahdesti vuodessa Yhdistyksen jäsentiedotelehti kerran vuodessa ALENNUKSET: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen majoitus-, ravintola-, liikunta- ja siivouspalveluista Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista jäsenalennusliikkeistä yksityisiltä lääkäriasemilta (mm. toimistomaksuista, ks. tarkemmin: > jäsenille > jäsenedut) maksuttomat luomitarkastukset (ei-jäsenille toimistomaksu alkaen) VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puhelimitse osoitteessa postittamalla alla olevan liittymislomakkeen Jäsenmaksu vuodessa 17. Maksettuasi jäsenmaksun paikallisosasto saa tiedon jäsenyydestäsi. Nimi: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30, TURKU Huom. Muutokset jäsenrekisteriin on mahdollista tehdä vaivatta netin kautta: > jäsenille > muutokset jäsenrekisteriin 30-vuoden kokemuksella gynekologista erityisosaamista Turussa, torin kulmalla. p Aurakatu 14 b, Turku avoinna ma-to klo 8-19 & pe klo 8-14 Turun Gynekologikeskus episil suusuihke kun suun tulehduskipu vaikeuttaa elämistä Tutustu tarkemmin osoitteessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toteutti keväällä 2014 jäsenkyselyn, jonka pohjalta kartoitetaan kuntoutus-, neuvonta- ja tukipalveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi oli mahdollista vastata erityisesti neuvontapalveluita koskevaan kyselyyn. Vastanneiden kesken arvottiin lounaslipukkeita Meri-Karinan sunnuntailounaalle. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi Jäsenalennusliikkeet vuonna 2014 N:o Alla mainitut liikkeet myöntävät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenalennusta. Saadakseen alennuksen jäsenen on esitettävä voimassa oleva jäsenkorttinsa. Jäsenalennus koskee normaalihintaisia tuotteita ja palveluita, ei tarjouksia. TURKU ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY, Kristiinankatu 3, Turku. Testamentit ja perunkirjoitukset sopimuksen mukaisesti. ASIANAJOTOIMISTO HANNU VEHANEN, Käsityöläiskatu 1, testamentit ja perunkirjoitukset 10 % HAUTAUSTOIMISTO A. PERTTALA KY, Aninkaistenkatu 6, Kaskenkatu 15, Kirkkoväärtinkuja 1 Raisio, 10 % arkuista ja uurnista. HAUTAUSTOIMISTO PERTTALA, Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3, alennus sopimuksen mukaan HAUTAUSPALVELU PIETET, Eerikinkatu 25 ja Kiinamyllynkatu 5, Turku sekä Henrikinkatu 2, Naantali, 10 % arkuista ja uurnista HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN, Linnankatu 9, arkut ja uurnat 10 % HIRVENSALON APTEEKKI, Pitkäpellonkatu 2, 10 % vapaakauppatuotteista (edellyttää apteekin kanta-asiakkaaksi liittymistä) HUMALISTON APTEEKKI, Humalistonkatu 11, itsehoitotuotteet sopimuksen mukaan. JOHANNA KAIHDIN, Eerikinkatu 38, säle- ja rullakaihtimista ilman asennustyötä 15 % JP-VAATE JA MUOTITALO MARILYN, Humalistonkatu 13, normaalihintaisista vaatteista 20 % KAIHDINLIIKE SANDBERG OY, Nuppulantie 33, vakio rulla- ja säleverhoista % KANSALLINEN KIRJAKAUPPA, Linnankatu 16, Hämeenkatu 7, Länsikeskus, 10% paperitarvikkeista (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KASKEN APTEEKKI, Kaskenkatu 10, alennus sopimuksen mukaan. KELLOLIIKE TEPPO LAMPI KY, Sibeliuksenkatu 7, alennukset sopimuksen mukaan KELLO- JA KULTALIIKE LINDHOLM, Prisma, Itäharju, 15 % (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KINNUNEN OY, Yliopistonkatu 31, alennus 10 % KULTA- JA KELLOLIIKE ILMARI VIITANEN, Humalistonkatu 8, alennus sopimuksen mukaan KUVA-PAIJULA OY, Hämeenkatu 1, passikuvat väri tai mustavalkoinen 4 kpl 12 (norm. 15 ) LAUKKU MARJANEN, Maariankatu 3, 10 % LINNAN APTEEKKI, Kauppiaskatu 10, Smartlax tuotteet 10%. MELERS PESULAPALVELUT, Kaskenkatu 12, 10 % (ei nahkatuotteet eikä laakapesumatot) MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS, Seiskarinkatu 35 (Hirvensalo) yöpyminen 2 hengen huoneessa, jäsen 55 /hlö/vrk, ei jäsen 70 /hlö/vrk, 1 hengen huoneessa jäsen 70 /hlö/vrk, ei jäsen 85 /hlö/vrk. Sisältää täysihoidot. MUOTITALO RA-KE, Yliopistonkatu 13, kaikista tuotteista 5 % OPTIKKO HAKULA, Yliopistonkatu 25, 20 % normaalihintaisista tuotteista OPTIKKO UKKONEN, Hämeenkatu 1, 20 % PYHÄN HENRIKIN APTEEKKI, Prisma, Itäharju, Kalevantie 41, 5 % + S-bonus (vapaakaupan tuotteet) RAKENNUSLIIKE KARI HÄMÄLÄINEN OY, Ahopellontie 4, Rusko, p , rlkh.fi, alennukset sopimuksen mukaan RAKENTAJAN SAROKAS, Polttolaitoksenkatu 17, normaalihintaisten tuotteiden alennukset sopimuksen mukaan RAUNISTULAN APTEEKKI, Satakunnantie 19, RUUSU-AULA,n Martinkatu 1, 10% leikkokukat SIISTIPISTE OY, Orikedonkatu 23, siivoustarvikkeet 15 % SOITINLIIKE VERTIKAALI, Eerikinkatu 2, alennukset % SPECSAVERS, Yliopistonkatu 25 ja Länsikeskus, alennus sopimuksen mukaan TURUN LUKKO, Rykmentintie 2, 15 % rakennusheloista TURUN TAPETTI JA MATTO, Brahenkatu 6 ja Orikedonkatu 2, normaalihintaiset tapetit ja matot 15 % VALOKUVAUSLIIKE JOKAKUVA, Verkatehtaankatu 8, alennus sopimuksen mukaan. VASARAMÄEN APTEEKKI, Kivikartiontie 1, 10 % (itsehoitotuotteet) HANKO MARINE LINES, Hanko, alennus sopimuksen mukaan KUSTAVI KUSTAVIN SAVIPAJA, 10 % keramiikasta LAITILA LAITILAN I APTEEKKI, Keskuskatu 11, 10 % vapaakauppatuotteista LIETO SILMÄASEMA LIEDON OPTIIKKA, Kauppapiha, Hyvättyläntie 4, normaalihintaset silmälasit 20 %, muut tuotteet 10% LOIMAA KAMPAAMO PIRJO NISKANEN, Turuntie 13, 10 % KELLO- JA KULTALIIKE J. MÄKELÄ OY, Turuntie 12, 10 % SILMÄASEMA SILMÄOPTIIKKA RIIPINEN, Vesikoskenkatu 3,normaalihintaiset tuotteet 20 %, aurinkolasit 15 % SÄHKÖLIIKE HANNU RAJALA OY, Turuntie 73, alennus % MYNÄMÄKI MYNÄ-KUKKA, Kirkkokatu 1, 10 % alennusta. MYNÄMÄEN KIRJA- JA PAPERIKAUPPA OY, Keskuskatu 20, Y-kulma, paperituotteista 10 % MYNÄMÄEN SILMÄASEMA, Mynäcenter, normaalihintaiset tuotteet 20 %,aurinkolasit -20 % RAISIO RAISION KUKKAPALVELU, Torikuja 4, 10 % RAISION LUKKO, Varppeenaukio 9, alennus sopimuksen mukaan SILMÄASEMA MYLLY, Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 13,normaalihintaiset tuotteet 20 %, aurinkolasit 15 % SALO KUKKAKIMPPU, Helsingintie 5, 10 % UUSIKAUPUNKI JÄRVEN KELLO JA KULTA KY, Alinenkatu 30, 15 % KENKÄKAUPPA ALINA, Alinenkatu 36, 10 % KAUNIS GERBERA OY, Linja-autoasema, 10 % alennusta vähintään 10 ostoksesta (ei adresseista, ei tarjous-/tilaustuotteista) LENINKILIIKE REINHOLM KY, Sepänkatu 1, kaikista ostoista 10 % MERENNEITO, alusasujen erikoisliike, Alinenkatu 36, 10 % PUTIIKKI SIK-SAK, Torinkulma, Linja-autoasema, 10 % Tue Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa: Syöväntorjunta/syöpäpotilastoiminta Turun Seudun Op IBAN FI Lapsisyöpäpotilastoiminta Turun Seudun Op IBAN FI Tutkimustoiminta Turun Seudun Op IBAN FI Saattohoitotoiminta IBAN FI

6 N:o 2 Valinta on rinnanpoiston läpikäyneen naisen ikioma Uusi rinta tai sitten ei Miina ja Peppi (nimet muutettu) nauttivat elämästään täysin rinnoin. Syövän taltuttanut rinnanpoisto on kumpaisellakin onnellisesti takanapäin. Miinan menetystä paikkaa omasta selkänahasta muotoiltu uusi rinta, Peppi sujauttaa liiveihinsä proteesin. Ei kiirettä Rintarekonstruktiot ovat kuuluneet Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) rutii- neihin jo 1990-luvulta lähtien. Rintasyövän leikkaushoidossa pyrimme aina ensisijaisesti säästävään leikkaukseen. Mutta lähes puolessa tapauksista koko rinta joudutaan poistamaan, selvittää kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo. Milloin korjausleikkaukseen? Jos rinta on poistettu kokonaan, se on mahdollista korjata joko välittömästi tai toisessa vaiheessa rintasyövän liitännäishoitojen jälkeen. Potilas pääsee yhdellä leikkauskerralla ja yhdellä sairaslomalla, jos heti rinnan poiston yhteydessä voidaan rakentaa tilalle uusi. Välitön rinnankorjausleikkaus käy päinsä, jos kyseessä on hyvin nuori potilas, hyväennusteinen syöpä tai vasta syövän esiaste ja toimenpiteeseen soveltuva potilas. Välitön korjaus tehdään myös niille naisille, joille tehdään terveen rinnan poisto perinnöllisen rintasyöpäalttiuden vuoksi. Korjausleikkaus ja sen ajankohta räätälöidään aina kullekin potilaalle parhaiten sopivaksi, Koskivuo korostaa. Jos kyseessä on hyvin korkean riskin rintasyöpä, jonka nujertamiseen tarvitaan rinnanpoiston jälkeen nopeasti sytostaatti- ja sädehoitoja, korjausleikkaus on parempi tehdä vasta toisessa vaiheessa. Tyksin käytäntönä on odottaa noin vuosi viimeisten hoitojen päättymisen jälkeen, ja leikkaukseen tullessaan potilaan tulee olla taudista vapaa. Korjausleikkauksella ei ole mikään kiire, ja se voidaan tehdä vasta vuosienkin kuluttua, jos potilas itse haluaa odottaa. Vatsasta tai selästä Korjausleikkauksessa pystytään useimmiten hyödyntämään potilaan omia kudoksia, ja välittömässä korjauksessa voidaan säästää myös rinnan omaa tuntevaa ihoa. Tässä ihoa säästävässä rinnanpoistossa poistetaan vain rintarauhanen ja nännipiha, ja säästyneellä rinnan iholla verhotaan kudossiirre tai proteesi. Nännin säästävää rinnan poistoakin voidaan harkita joissain tapauksissa. Meillä Suomessa turvaudutaan omakudossiirteisiin, ja proteesia voidaan käyttää sen lisänä mutta harvemmin yksinään. Muissa maissa pelkällä proteesilla tehdyt korja-

7 N:o Syöpä ei hallitse naisten arkea, vaikka syöpäteema kulkee mukana jossakin selkärangassa ja jokainen kolotus on hämmästyttävän helppo tulkita syövän oireeksi. Totuus hyökkää silmille illan tullen, jos peilailee paljasta ylävartaloaan. Vaikka korjausleikkaus onnistui hyvin, ei tämä uusi rinta ihan kaverinsa näköinen ole, Miina toteaa. Pepin peilistä tuijottavat vierekkäin terve rinta ja litteä, jo haalistuneen arven kirjoma alue. Iltarutiineihin kuuluvat proteesin riisuminen ja pesu. Joskus heitän proteesin miehelle muiden iltapuuhieni ajaksi. Huikkaan perään, että tässä sinulle seuraa. Molempien naisten parisuhde on vanhastaan niin vankalla pohjalla että kestää hurtin huumorinkin. Kummankaan siippa ei ole millään tavoin osoittanut vaimon muuttuneen ulkomuodon kiusaavan. Päinvastoin, rouvien välit niin puolisoon kuin aikuisiin lapsiin ovat käyneet entistäkin lämpimämmiksi. Olen kuullut jopa miehestä, joka on lähtenyt matkoihinsa vaimon sairastuttua rintasyöpään, Peppi päivittelee toisenlaista asetelmaa. Läheisten tuki on helpottanut niin Pepin kuin Miinan tuskien taivalta aina ensidiagnoosista lähtien. Mutta päätökseen rinnankorjausleikkaukseen menosta tai menemättä jättämisestä ei kummassakaan perheessä ole puututtu. Naiset ovat tehneet ratkaisunsa itse mutta keskustelleet toki vaihtoehdoista muiden kanssa. Kolme vuotta jahkailua Ei missään nimessä, Miina kertoo tuumanneensa uuden rinnan mahdollisuudesta kuultuaan. Hoitoon kuului plastiikkakirurgian konsultaatio. Minulle soitettiin parin päivän päästä; vastasin tarjoukseen ei kiitos. Ihmeellisen pitkä aika vierähti, ennen kuin korjausleikkaukseen sitten kuitenkin päädyin kokonaista kolme vuotta. Miinalle sanottiin, että hän saisi ilmoittautua operaatioon milloin vain, takarajaa ei olisi. Kun hän lopulta ilmoittautui, hän pääsi leikkauspöydälle puolen vuoden rajoissa. Hoitotakuu toteutui kirkkaasti. Miina kelailee mielenmuutoksensa syitä. Proteesi oli ihan ookoo, liikeradoissa ei ollut vikaa Pelkäsin leikkauksen komplikaatioita ja toisaalta taas sitä, että jospa syöpä muhii proteesin alla piilossa Lopulta työkaveri puki jahkailuni sanoiksi. Hän napautti, etten pääse asiasta eroon ennen kuin olen ollut leikkauksessa. Korjausleikkaus oli Miinasta rinnanpoistoa rankempi kokemus. Mutta on se huikeaa tuo moderni leikkaustekniikka. Selästäni ujutettiin ihon alta kappale rinnan kohdalle. Väliin jäi noin kymmenen sentin levyinen arveton kohta. Hoikan naisen selkänahassa ei ollut riittävästi rasvaa, joten uusiorinta sai täydennystä silikonista. Nänni tatuoitiin myöhemmin poliklinikalla paikallispuudutuksessa. Lokakuu on vaaleanpunainen ukset ovat yleisempiä, koska leikkauksena ne ovat yksinkertaisempia ja nopeampia. Omista kudoksista rakennettu rinta on kuitenkin luonnonmukaisempi ja antaa paremman pitkäaikaistuloksen, Koskivuo huomauttaa. Uuden rinnan rakennusaineet otetaan useimmiten potilaan selästä tai vatsasta. Jokaiselle potilaalle pyritään valitsemaan sopivin menetelmä, ja myös potilaan omaa mielipidettä kuunnellaan tarkasti. Jos ykkösvaihtoehdoksi nousee vatsakielekkeen käyttö, rinnan tarveaineiksi otetaan alavatsan ihoa ja ihonalaisrasvaa. Kyseessä on tällöin ns. vapaa kudossiirre, jonka pienet verisuonet istutetaan mikrokirurgisesti kainalon tai rintalastan viereisiin vastaanottaviin verisuoniin. Alavatsasiirreleikkaus (TRAM-/DIEP-leikkaus) on iso ja jonkin verran komplikaatioalttiimpi toimenpide muihin verrattuna. Onnistuessaan se on lopputulokseltaan kuitenkin ylivoimaisesti paras varsinkin rinnan myöhäiskorjauksena. Alavatsan arpi jää piiloon pikkuhousujen alle. Rinnan rakentaminen selkäsiirteellä (LD-leikkaus) on hyvä vaihtoehto varsinkin silloin, jos alavatsasiirteen käytölle on vasta-aiheita tai potilas toivoo hieman helpompaa leikkausta. LD-lrikkaus soveltuu erinomaisesti varsinkin välittömiin rinnan korjauksiin. Selästä siirrettävää kudosta ei saada yhtä paljon kuin vatsalta, ja siksi rinnan täytteenä siirteen lisäksi käytetään usein silikoniproteesia. Pienenä jälkiharmina voi olla viikkojakin kestävä, punktioita vaativa kudosnesteen eritys kielekkeen ottokohdan alueelle selkään. Toipuminen sujuu silti nopeammin kuin vatsasiirreleikkauksen jälkeen. Selässä arpi jää piiloon rintaliivien alle. Sain itse päättää nännin paikan. Ilmeisesti italialaissyntyinen, harvinaisen mukava lääkäri ilmoitti, että hän kyllä sijoittaa nännin vaikka keskelle etumusta jos niin halutaan. Nyt olen pikkuisen trendikäskin: on silikonia ja tatuointia, Miina nauraa. Kaiken kaikkiaan Miina on tyytyväinen ratkaisuunsa. Mutta alkuaikoina uusi rinta näytti hänestä suorastaan surkealta. Kaikeksi onneksi oli lupa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, jos ongelmia ilmenisi. Minä sitten soittamaan. Rauhoittivat, että rinta oli juuri sellainen kuin pitikin ja laskeutuisi aikaa myöten oikeille sijoilleen. Niin on käynyt. Rintaproteesikin kelpo kumppani Peppi päätti hetimiten, ettei halua uutta rintaa poistetun tilalle. Päätös on pitänyt. Toisestakin rinnastani nipsaistiin pala. Ajattelin, että jos vielä ilmenee vaivoja, myös rakennettu rinta täytyy leikata pois ja kaikki vaiva on ollut turhaa, Peppi pohtii. Sitä paitsi, ovathan nuo jo tehneet työnsä. Yksirintaisuus ei ole horjuttanut aikuisen naisen itsetuntoa. Pahemmalta tuntui se, että hiukset lähtivät, vaikka tiesin niiden kasvavan hoitojen jälkeen uudestaan, Peppi kummastelee itsekin. Yhteiselo rintaproteesin kanssa sujuu hyvin. Nykyisin osataan tehdä mukavia, istuvia proteeseja, jotka kelpaavat ryhdistämään niin uimapukua, työasua kuin iltapukua. Rintasyövän vuoksi proteesia tarvitseva suomalainen Roosa nauha -päivää vietetään tänä vuonna perjantaina 10. lokakuuta, jolloin kaikki pukeutuvat pinkkiin. Roosa nauha on Syöpäsäätiön kampanja, jonka keräysvaroilla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta ja tarjotaan asiantuntevia neuvontapalveluita syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Teema näkyy valtakunnallisesti erilaisin tempauksin ja lipaskeräyksin sekä monenlaisissa kampanjatuotteissa. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on mukana varainhankinnassa jalkautumalla Roosa nauha -päivänä Turun kauppoihin ja kauppakeskuksiin, muun muassa Länsikeskus Citymarketiin ja Kauppakeskus Skanssiin. Roosa nauhan tunnus on vaaleanpunainen silkkirusetti, joka symboloi rintasyövän vastaista taistelua. Rusettimyynti tuottaa merkittävän osan kampanjan tuotosta, viime vuonna varoja kertyi Roosa nauha -rahastoon euroa. Lahjoituksilla on suuri merkitys rintasyövän ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittymiselle Suomessa. Rusetteja on mahdollista ostaa esimerkiksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta sekä yhdistyksen paikallisosastojen toimipisteistä. Nauhan hinta on kolme euroa. Roosa nauha -rusetin design on joka vuosi erilainen. Tämän vuoden rusetti on kenkäsuunnittelija Minna Parikan käsialaa. Aikaisempina vuosina rusetin ilmeestä ovat vastanneet muun muassa Jukka Rintala, Hanna Sarén ja Maija Louekari. Sekä vatsa- että selkäkielekeleikkauksessa joudutaan samalla toista rintaa pienentämään, jos se on kookas. Tavoitteena ovat luonnonmukaisen näköiset ja symmetriset rinnat. Silti potilaan tulee tietää, ettei lopputulos koskaan ole sataprosenttisen täydellinen. Tämän voi hyväksyä jos muistaa, että vaihtoehtona on rinnan puuttuminen kokonaan. Rinnankorjausleikkauksen jälkeen kirjoitetaan yleensä 4 6 viikkoa sairauslomaa. Sairasloman jälkeen normaali elämä, myös liikunta, on täysin sallittu. voi saada ilmaiseksi omansa leikkauksen tehneestä sairaalasta. Tai sitten oman paikkakunnan terveyskeskus antaa ostopalveluosoituksen. Uuden ostolapun saa, jos proteesi vaikkapa rikkoutuu tai se ei enää kooltaan vastaa jäljellä olevaa rintaa. Peppi on siis pääosin tyytyväinen proteesiinsa. Se on kyllä aika painava, isorintainen kun olen. Mutta vain liivien proteesitaskun kangas joskus hankaa. Liivit saisivat olla tukevampia, urheiluliivit varsinkin, liikkuvainen leidi toivoo. Ennen oli huonommin Jos johonkin pitää sairastua, niin mieluiten sitten syöpään ja Turun puolessa, Peppi ja Miina pohdiskelevat. Hoito on koko ajan ollut laadukasta ja kohtelu kunnioittavaa. Jos naiset olisivat sairastuneet rintasyöpään vaikkapa reilut pari vuosikymmentä sitten, hoito olisi varmaan silloinkin ollut parasta mahdollista. Mutta ajan Miinoilla ei juuri ollut valinnanvaraa. Yleinen ilmapiiri piti rintakonstruktiota, uuden rinnan rakentamista resurssien tuhlaamisena turhuuteen. Vaan eipä resursseja juuri ollutkaan, ei liioin tarpeeksi kirurgeja. Leikkaustekniikat eivät nekään olleet kehittyneet huippuunsa. Nykyisin on toisin. Rintakonstruktiot ovat arkipäivää julkisen sektorinkin sairaanhoidossa. Rinnanpoiston läpikäyneistä noin puolet on tarttunut Miinan tavoin tilaisuuteen. Loput ovat toimineet Pepin malliin. Teksti: Marja Myllyluoma Roosa nauha -keräys sai alkunsa jo 90-luvulla valloissa. Pian Yhdys- kampanja anja levisi eri puolille le maa, ja vuonna 2003 myös Suomeen. Rintasyöpään än maail- sairastuu vuosittainoin joka kahdeksas suomalaisnainen. Vaikka aroosa nauhan varsinainen kampanjakuukausi on lokakuu, rahastoon voi tehdä lahjoituksia ympäri vuoden. Lue lisää Roosa nauha -kampanjasta osoitteesta Lopuksi nänni Upouutta rintaa kruunaamaan tarvitaan vielä nänni. Nännin korjaus tehdään aikaisintaan puolen vuoden kuluttua rinnankorjausleikkauksesta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan nännin nipukka pienellä polikliinisella leikkauksella, ja toisessa vaiheessa tatuoidaan nännipihan iho, uuden ja alkuperäisen rinnan välinen symmetria johtotähtenä. Kun kaikki tarvittava on tehty, potilas tulee vielä viimeiseen lopputarkastukseen. Sitten nainen on omillaan, toivon mukaan entistä paremmasta elämänlaadusta nauttien. Rinnankorjauksessa ei ole kyse pelkästään ulkonäön kosmeettisesta korjauksesta, Koskivuo muistuttaa. Rinnan puuttumisessa on kyse naisen kokonaisvaltaisesta ruumiinkuvasta ja syövän aiheuttamasta vakavasta haitasta: Puuttuva rinta muistuttaa syövästä joka ikinen päivä. Rinnan puutos voi aiheuttaa fyysistäkin haittaa, kuten ryhtiongelmia tai selkä- ja hartiakipua. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Mikko Sateri ja Esko Koivisto Ystävämme sanat Luin koskettavan mielipidekirjoituksen lehdestä. Rintasyövän sairastanut nainen kirjoitti, että syöpään sairastunut tarvitsisi ehdottomasti myös henkistä tukea fyysisten hoitojen rinnalle. Olen samaa mieltä. Syöpään sairastuneen minä ja maailmankuva helähtävät uuteen asentoon kuin kaleidoskoopin kuva. Itse ei ole enää sama, oma ruumis on yhtäkkiä vieras, ja leikkausten ja hoitojen jälkeen puutteineen ja arpineen vielä vieraampi, uusi. Ihmissuhteet ovat tiukoilla, kuolemanpelko on kuin taloon kutsumatta tullut, sitkeä vieras, lapset oireilevat, huoli työkyvystä ja tulevaisuudesta on todellinen. Miten on siis edes mahdollista, että henkinen tukeminen ei ole osa hoitoja? Mielipidekirjoituksen naisen ajatukset ja toive tukitoimista olivat minulle tuttuja omalta hoitojaksoltani. Onneksi ihminen voi itsekin tehdä paljon. Oma tilanteeni oli siinä mielessä hyvä, että minulla oli alusta asti työväline ahdistusten helpottamiseksi: kirjoittaminen. Koska olen ammatiltani kirjailija, aloin kirjoittaa heti kasvaimen löydyttyä ja jatkoin kirjoittamista läpi raskaiden viikkojen ja kuukausien ja vielä hoitojen jälkeenkin. Teksteistäni ja kuvista julkaistiin teos Arpi (Wsoy). Uskon, että jokaisella on se jokin juttunsa, jonka tekeminen auttaa. Käsityöt. Puutarha. Valokuvaaminen. Lukeminen. Kirjoittaminen. Metsässä käveleminen. Laulaminen. Tiesitkö, että laulaminen on todettu erittäin rentouttavaksi ja onnentunteita lisääväksi? Sitä parempi, jos laulat kuorossa. Musiikin vaikutukset stressin vähentäjänä ja hyvinvoinnin lisääjänä ovat laajalta tutkitut ja todennetut. Kulttuurin harrastaminen ja esimerkiksi museossa käyminen ovat lähes yhtä tehokkaita hyvinvoinnin lisääjiä kuin liikunta. Oman sairauteni jälkimainingeissa aloitin uuden projektin, väitöskirjatutkimuksen voimauttavista sanoista. Jos sanat kerran auttoivat minua niin paljon, mikseivät ne auttaisi muitakin? Eräässä Syöpäyhdistyksen tilaisuudessa tapasin miehen, joka vastasi kysymykseeni kirjoittamisharrastuksesta seuraavasti: Aloin kirjoittaa silloin heti, mutta lopetin pian, kun sieltä tuli niin ahdistavaa ja tylsää tavaraa. (Mies n. 65-v, syöpäkuntoutuja päiväkirjan kirjoittamisesta) Lause jäi mieleeni ja pohdin sitä paljon. Kirjoittaminen on monia asioita, mutta tylsää sen ei tarvitse olla. Vaikeiden ja ahdistavien asioiden käsittely kirjoittamalla voi olla, niin oudolta kuin se ehkä kuulostaakin, myös hirtehishumoristista ja koomista. Kirjoittaminen mahdollistaa kaikenlaisten tunteiden purkamisen hyvin erilaisilla ja yllättävilläkin tavoilla. Lisäksi kirjoittamisen avulla on mahdollista muotoilla itselleen uutta minää, identiteettiä ja tulevaisuutta. Väitöskirjaprojektini taustalla on toive, että sanataide olisi ennen pitkää kriisin kokeneiden ihmisten ulottuvilla joustavana, monipuolisena, suruista ja iloista rikkaana työkaluna. Kysymykset, joihin olen tutkimuksessani lähtenyt etsimään vastauksia, ovat: Vaikuttaako sanataideprojekti elämänhallinnan, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kokemukseen ja siihen, miten ihminen asennoituu omaan tilanteeseensa? Millaiset kirjoitusharjoitukset toimivat voimautumisen välineinä? Projektini ensimmäinen hedelmä julkaistaan näinä päivinä. Se on uudessa Scriptum-lehdessä oleva tieteellinen artikkeli, jossa käsitellään unista tekstejä ammentaneen kirjoittajaryhmän kokemuksia sanojen voimauttavista vaikutuksista. Jos sanataiteen mahdollisuudet kiinnostavat, etsipä Scriptum käsiisi ja lue, miten ihmiset kirjoittamisen kokivat. Sen verran voin ilokseni kertoa, että tutkimuksen tulokset olivat myönteiset. Kirjoittamisen vaikutukset hyvinvointiin koettiin positiivisiksi kaikilla mitatuilla osa-alueilla. On helpottavaa, että yksi keino oman henkisen puolen tukemiseen ei ole sen kauempana kuin lähin kynä. Niina Repo, kirjailija

8 N:o 2

9 N:o Myöhäisten haittojen tunnistus tehostuu Lapsisyöpäpotilaiden seuranta alkaa Tyksissä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Erva) aloitetaan lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden myöhäisseuranta. Kolmivuotinen projekti polkaistaan käyntiin viimeistään lokakuussa, ja sen kohteena ovat lasten- ja nuortenklinikalla hoidetut syöpäpotilaat. Yhä useampi lapsena tai nuorena syöpään sairastuva selviää taudistaan hoitojen kehittymisen ansiosta. Selvinneiden määrä kasvaa Suomessa parin prosentin vuosivauhtia. Kasvuiässä syövän sairastaneet kohtaavat usein myöhemmin elämässään erilaisia fyysisiä ja psykososiaalisia haittoja, jotka juontavat juurensa sairauteen ja sen rankkoihin hoitoihin. Ongelmista merkittävimpiä ovat muun muassa toisen syövän riski, sydämen ja verenkiertoelimistön ennenaikaisesti tulevat oireet sekä hedelmällisyyteen ja hormonihoitoihin liittyvät pulmat. Myös neurokognitiivisia vaikeuksia ja posttraumaattista stressiä esiintyy monella, kertoo dosentti, vastuualuejohtaja Päivi Lähteenmäki Tyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön myöhäisseurantaa Erva-alueilla suunnitellutta työryhmää vetänyt Lähteenmäki pitää Tyksin pilottihanketta potilaille erittäin merkittävänä. Erityisesti syöpähoitojen aiheuttamat oireet ja riskit voidaan jatkossa tunnistaa myöhäisseurannan ansiosta helpommin. Psykososiaaliselta kannalta toivomme voivamme auttaa entisiä potilaita pääsemään helpommin oikeisiin vastaanottopisteisiin apua saamaan, Lähteenmäki sanoo. Turun lisäksi seurantatyö on jo käynnistynyt tai käynnistymässä Tampereella, Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa. Seurantaan heti hoidon loputtua Tyksin lasten ja nuorten klinikalla hoidetut syöpäpotilaat pääsevät tästä lähtien viimeisellä syöpäklinikkakäynnillään myöhäisvaikutuspoliklinikan kirjoihin. Jokaiselle tehdään oman taustan perusteella myöhäishaittojen riskiluokitus ja hoitosuositus. Joku ei tarvitse poliklinikkakäyntejä lainkaan, joku voi tarvita harvakseltaan hoitajakäyntejä ja joku käynnin lääkärin vastaanotolla. Kaikille potilaille annetaan myöhäisseurantapoliklinikan yhteystiedot. Tyksissä myöhäisseurantatyötä tekevät osa-aikaiset lääkäri ja hoitaja, joista jälkimmäinen myös kouluttaa Tyksin ulkopuolella pitkäaikaisselviytyjien hoitoon osallistuvia ammattilaisia. Tarkoitus on, että potilaiden varsinaiset tutkimukset Tyksin lasten ja nuorten klinikalla hoitonsa päättävät syöpäpotilaat pääsevät tästä lähtien seurantaan, iloitsee dosentti Päivi Lähteenmäki. tehtäisiin mahdollisimman pitkälle lähellä kotipaikkakuntaa. Myöhäisvaikutuspoliklinikka toimii yliopistosairaalassa ja koordinoi potilaiden tutkimukset omiin sairaaloihin tai terveyskeskuksiin, Lähteenmäki kertoo. Vanhempiakin potilaita ehkä jatkossa mukaan Asiantuntevan myöhäisseurannan järjestämistä ovat toivoneet jo vuosia sekä potilaat että hoitohenkilökunta. Pilottihanke onkin herättänyt jo runsaasti kiinnostusta. Olemme saaneet yhteydenottoja entisiltä potilailta ja erityisesti heidän lääkäreiltään, ja potilaiden nimiä on laitettu odotuslistalle. Toiminta on tarkoitus aloittaa juuri hoitonsa päättäneistä, mutta lähivuosina myös meiltä poissiirretyt potilaat voidaan varmasti ottaa tilannearvioon, mieluiten heitä nykyisin hoitavan lääkärin lähettämänä, Lähteenmäki sanoo. Myöhäisseurantapoliklinikan toiminta on normaalia potilashoitoa, joka toteutetaan jo olemassa olevin resurssein. Hankkeeseen liittyvään kehittämis- ja vaikuttavuustutkimukseen sen sijaan tullaan anomaan apurahoja. Olisi hienoa, jos toiminnassa tarvittavia varoja karttuisi myös lahjoituksin Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle. Myöhäisvaikutusten tutkimus ja hoidon kehittäminen ovat heidän suunnittelemiaan tuen kohteita, Lähteenmäki sanoo. Verkostoitumisessa ja sairaanhoitajien kouluttamisessa seurantapoliklinikkaa auttavat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Turun ammattikorkeakoulu. Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

10 N:o 2 Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta ja helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY).*) riippuu RAY-rahoituksesta Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna : AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: *) Vanhemmuutta tukeva kurssi (RAY) *) Vanhemmuutta tukeva kurssi (RAY) AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET: *) Parikurssi (RAY) *) Parikurssi (RAY) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parkurs för personer över 68 år, FPA nr *) Me miehet -parikurssi ikääntyneille (RAY) *) Me miehet -parikurssi ikääntyneille (RAY) Parkurs för personer över 68 år, FPA nr GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: *) Me naiset -parikurssi ikääntyneille (RAY) HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi, KELA nro Osittainen perhekurssi, KELA nro Osittainen perhekurssi, KELA nro HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET: Lasten perhekurssi, KELA nro Nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro Neurofibromatoosia sairastavien nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro Lasten perhekurssi, KELA nro Nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro Neurofibromatoosia sairastavien nuorten osittainen perhekurssi, KELA nro KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: *) Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) sekä 2. jakso *) Levinnyttä syöpää sairastavien ja läheisten parikurssi (RAY) Osittainen perhekurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro *) Taideterapiapainotteinen yksilökurssi (RAY) *) Oikea ote melontaan ja elämään pari/yksilökurssi yli 45-vuotiaille (RAY) *) Oikea ote melontaan ja elämään pari/yksilökurssi alle 45-vuotiaille (RAY) *) Levinnyttä syöpää sairastavien ja läheisten parikurssi (RAY) *) Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) *) Luonnonvoimaa -kurssi (RAY)...elokuulla 2015 *) Taideterapiapainotteinen yksilökurssi (RAY) *) Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro MELANOOMAPOTILAAT JA LÄHEISET (IHO JA SILMÄ): Parikurssi (RAY) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Osittainen perhekurssi, KELA nro Osittainen perhekurssi, KELA nro *) Nuorten taidekurssi (15 19 v.) (RAY) *) Nuorten taidekurssi (20 30 v.) (RAY) RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parkurs för personer över 68 år, FPA nr Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro Parkurs för personer över 68 år, FPA nr SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi, KELA nro VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi, KELA nro Osittainen perhekurssi, KELA nro Edellä mainitut kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, joka on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville läheisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, mikäli hän on estynyt tekemästä työtä. Matkakustannukset korvataan omavastuuosuuden ylittävältä osalta. OSITTAISET PERHEKURSSIT (Kela): Läheinen voi osallistua maksuttomasti kahden kurssipäivän ohjelmaan. Läheisen osallistuessa koko kurssin ajaksi, täysihoidon hinta kolmelta vuorokaudelta on 165 /hlö. VIRKISTYSLOMAT Liikunnalliset virkistyskurssit: 2 hh 1hh Virkistysloma /hlö 260 /hlö Virkistysloma /hlö 260 /hlö Virkistysloma /hlö 260 /hlö Virkistyslomien ohjelmaan sisältyy täysihoito, majoitus, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. Hintaan vaikuttaa valittu majoitus yhden tai kahden hengen huoneessa. Huom! Muutokset kurssiohjelmaan mahdollisia. Katso tarkemmat tiedot Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen nettisivuilta MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1 Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen tai RAY:n rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus hakeutua kursseillemme. 2 Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: -oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai -Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (kurssitoimisto) tai (keskus), 3 Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilas-ryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto antaa lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4 Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, täytä Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Meri-Karinan kurssitoimistosta sekä Kelan internetsivuilta (www.kela.fi ). Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Palauta hakemuslomake liitteineen suoraan Kelalle. 5 Mikäli haet RAY:n rahoittamalle kurssille, täytä RAY:n hakulomake ja lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku. Hakemuslomakkeita on saatavana kotisivuiltamme (www. lssy.fi ), sekä Meri-Karinan kurssitoimistosta. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan kuntoutujan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on kuntoutujan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntija-luentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmassa huomioidaan kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

11 N:o LUONNONLÄHEINEN Meri-Karina toiminta- ja palvelukeskus turun hirvensalossa Vuodesta 1990 toiminut Meri-Karina sijaitsee merellisessä ympäristössä hyvien kulkuyhteyksien päässä Turun keskustasta. Meri-Karinasta on vuosien varrella kehittynyt hyvinvointi-, kokous-, ravintola-, juhla- ja majoituspalveluita tuottava monitoimikeskus. Meri-Karina soveltuu erinomaisesti perhejuhlien kuten syntymäpäivien, häiden, valmistujaisten ja muistotilaisuuksien järjestämiseen sekä erilaisten kokous-, kongressi- ja koulutustilaisuuksien tapahtumapaikaksi. Monitoimikeskuksessa on otettu huomioon lapsiperheiden ja erityisryhmien, kuten liikuntaesteisten henkilöiden sekä kuulo- ja näkövammaisten, tarpeet. Keskuksessa on leikkihuone sekä pienoisgolfrata turvallisessa pihapiirissä. Aivan naapurissa on leikkipuisto sekä lapsiystävällinen, matala uimaranta beach volley -kenttineen. Meri-Karinassa sijaitsevat lisäksi kosmetologinen hoitola, fysioterapiapalveluita tuottava Turun Kuntokolmio ja parturi-kampaamo. pienryhmätiloja henkilölle luentosali henkilölle ruokasali henkilölle kongressi-/juhlasali 250 henkilölle takkahuone sauna- ja uima-allasosasto kunto- ja liikuntasali Tutustu palvelutarjontaamme! 30 kahden hengen majoitushuonetta, joista kymmenessä pienoiskeittiö. Huoneista kaksi erityisvarusteltuja inva-huoneita. Osassa huoneista lisävuodemahdollisuus. Yhden hengen huone lisämaksusta. Hyvinvointilomat Meri-Karinan kurssitoiminta tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksia ympäri vuoden. Valittavana on sekä liikunnallisia että musiikkiterapia- ja kuvataidepainotteisia kursseja. Virkistyskursseille haetaan sähköisellä lomakkeella tai soittamalla kurssitoimistoon Lue lisää osoitteesta. Meri-Karina kokoaa yhteen kurssitapaamiset edullisin pakettihinnoin Kurssilaisten tapaamiset Meri-Karinan ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oman palvelutarjonnan ulkopuolella ovat mahdollisia. Sovi tapaamisesta tuttujen ja mukavien kurssilaistesi kanssa ja tule Meri-Karinaan vaihtamaan kuulumisia rennoissa merkeissä! Ota yhteyttä Meri-Karinan keskukseen tiedustele vapaita viikonloppuja! ESTEETÖN MONITOIMIKESKUS Meri-Karinan kaikki tilat ovat esteettömiä. Kaksikerroksisessa majoitussiivessä on hissi sekä kaksi erillistä porraskäytävää, muut tilat sijaitsevat yhdessä tasossa. Kongressi- ja luentosalissa on induktiosilmukka. Hyvinvointilomat Kokouspalvelut Juhlapalvelut Ateriapalvelut Majoituspalvelut Siivouspalvelut Pyydä tarjousta ruoka-, juhla- ja kokouspalveluista kätevästi osoitteessa ö Meri-Karina Seiskarinkatu 35, Turku

12 N:o 2 Arvokasta vapaaehtoistyötä arjen eri askareissa Olisiko sinulla hetki aikaa auttaa? Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa työskentelee vuosittain kymmeniä vapaaehtoisia erilaisissa talkootehtävissä. Lisätarvetta innostuneille puuhamiehille ja -naisille on kaiken aikaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille monenlaisia toimintamahdollisuuksia. Vapaaehtoistyön tärkeimpänä lähtökohtana on halu auttaa. Meillä kaikilla on arvokasta tietoa, taitoa, kokemusta ja käytännön osaamista, jota pystymme tarjoamaan toisen ihmisen avuksi ja tueksi, vapaaehtoistyön koordinaattorin vuorotteluvapaan sijaisena työskentelevä Niina Ollikainen muistuttaa. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on täydentää henkilökunnan toimintaa, ei varsinaisesti korvata ammattilaisten työtä. Vapaaehtoistyöntekijät saavat talkoopäivinä lounaan ja kahvin sekä tietysti hyvän mielen. Oman jaksamisen mukaan Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua oman aikataulun ja voimavarojen mukaan. Voit vaikka ryhtyä arjen ystäväksi, joka ilahduttaa viikoittaisilla käynneillä yksinäistä asukasta tai osallistua kauniina syyspäivänä pihatalkoisiin, joissa raivaamme merinäköalan takaisin Meri-Karinaan, Ollikainen kannustaa. Kertaluonteinenkin apu otetaan yhdistyksessä kiitollisuudella vastaan. Vapaaehtoistyöntekijät perehdytetään työtehtäviin, ja heille järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta. Yhdistyksen peruskoulutuksissa on tarjolla hyödyllistä tietoa vapaaehtoistoiminnan periaatteista ja käytännöistä sekä Talkoo- ja ystävätoiminnan peruskoulutus Meri-Karinassa pe klo 9 16 Ohjelma Ilmoittautuminen ja aamukahvi koulutustilassa Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry Vapaaehtoistoiminta. Periaatteet ja käytännöt. Vapaaehtoisena toimiminen Lounas Meri-Karinan ruokasalissa Tutustuminen Meri-Karinaan Talkootehtävissä toimiminen Ystävänä toimiminen Päiväkahvi koulutustilassa Asukkaan, asiakkaan, potilaan ja omaisen kohtaaminen Todistusten jako ja koulutuspäivän päätös Ilmoittautumiset koulutukseen mennessä: vapaaehtoistyön koordinaattori Niina Ollikainen, p Lisätietoja: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n talkoo- ja ystävätoiminnasta vapaaehtoistyöntekijän oikeuksista ja työssä jaksamisesta. Ryhtyisitkö arjen ystäväksi? Meri-Karinan ja Karinarannan asukkaat kaipaavat ystäviä esimerkiksi ulkoiluun, keskusteluun ja lehden lukuun. Vapaaehtoinen ystävä voi halutessaan järjestää asukkaille virikkeellisiä pienryhmiä vaikkapa käsitöiden parissa. Myös sopeutumisvalmennuskurssilaiset ilahtuisivat pienistä ohjelmanumeroista, kuten laulusta, musiikista tai tanssista. Entäpä kiinnostaisiko sinua toimia asukkaiden tai kurssilaisten avustajana Pyhän Lähtöstartti yleisinfoista Ollikaisen mukaan tämän syksyn tavoitteena on kartoittaa jo toiminnassa mukana olevien arvokkaiden vapaaehtoisten osallistumismahdollisuutta ja täydennyskoulutustarvetta. Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys haluaa innostaa uusia toimijoita mukaan järjestämällä Meri-Karinassa kaikille avoimet vapaaehtoistoiminnan yleisinfot maanantaina ja maanantaina sekä talkoo- ja ystävätoiminnan peruskoulutuksen perjantaina 31. lokakuuta. Tulevaisuuden haasteena Ollikainen näkee muun muassa vapaaehtoistoiminnan strategian laatimisen ja nuorten vapaaehtoistoimijoiden osallistumismahdollisuuksien lisäämisen. Näihin haasteisiin toivon saavani apua valtakunnallisesta vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaarista, jossa pääsen verkostoitumaan ja jakamaan vapaaehtoistoiminnan kehittämisideoita. Teksti: Niina Ollikainen, Aleksi Rajamäki Kuvat: Pekka Remes Henrikin ekumeenisen taidekappelin hartaushetkissä torstaisin klo 18? Talkooavuksi risusavottaan tai kahvitukseen? Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen tarvitaan apuvoimia esimerkiksi pihatalkoisiin, keittiössä avustamiseen sekä tilaisuuksien valmisteluissa (kalustaminen, kahvitus). Lisäksi erilaisissa tapahtumissa on mahdollista toimia muun muassa esitteiden jakajana, lipaskerääjänä tai liikenteen ohjaajana. Tiskausapuna keittiössä. Vapaaehtoistyöntekijät Sirkku Sorell ja Timo Rahikainen kuuluvat muutaman aktiivisen joukkoon, jotka työskentelevät avustavissa tehtävissä toiminta- ja palvelukeskuksen keittiössä. Vapaaehtoisiksi ryhtyvät perehdytetään työhön ennen rupeamaa. Liikenteenohjausta. Vapaaehtoistyöntekijät Kaarlo Lassila, Kauko Vilhonen ja Risto Manner huolehtivat, että liikenne toimi sujuvasti Meri-Karinan pysäköintialueella avoimien ovien päivänä 13. huhtikuuta. Arpamyynnillä teet hyvää. Seija Ratia on toiminut jo vuosia yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijänä. Arpamyynnin lisäksi tutuiksi tulleita auttamismuotoja ovat muun muassa lipaskeräys sekä käsitöiden ja askartelujen valmistus ja myynti. SINUSTA HUOLEHTIEN! AVOINNA: MA-PE 9-19, LA 9-15 PITKÄPELLONKATU 2, TURKU PUH Joulun vietto Meri-Karinassa hinnat 320 /2 hh ja 375 /1 hh Vanhanajan Jouluaattoillalliset klo 18 Illalliskortin hinta 26 Joulueinesmyyjäiset Meri-Karinassa su klo Juhlapyhien Joululounas , , , , klo seisova pöytä 26 /hlö, jäseniltä 22 /hlö)

13 N:o Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syyskonsertti 2,5 Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku Hyväntekeväisyyskonsertti hematologisten syöpäpotilaiden hyväksi. Esiintyjämuutokset mahdollisia. Kuva: Auraviihde kuvapankki Kike Elomaa Sebastian ja Anri Ahlgren Tino Ahlgren Merja Lehtinen Aulis Kotaviita Juhani Virta Janina Soinranta Arto Nuotio Pauli Lehtonen Harry Lindström Keijo Lehto Esa Rouvali Timo Rautalan ATLAS-orkesteri Liput 15. Väliajalla kahvitarjoilu.

14 N:o 2 Ystävyys on kallein aarre, se ei lopu milloinkaan. Toivon, että mekin saamme sen myös pitää ainiaan. Kiitollisuudella Kari Ojala Pitkän linjan toimitusjohtaja eläkkeelle Enni Pelkonen onnitteli eläkkeelle jäänyttä toimitusjohtajaa kukkasin. Kari Ojalaa oli mahdollista muistaa myös lahjoituksella Holhoojansa syöpään menettäneiden lasten tukirahastolle, johon kertyi euroa. Syövänvastaista työtä suurella sydämellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari Ojala jäi ansaitulle eläkkeelle 30. huhtikuuta, 37 vuoden työrupeaman jälkeen. Hänen läksiäisiään vietettiin runsaan osallistujajoukon voimin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Ojala astui Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen johtoon vuonna Yhdistyksessä oli aluksi puolitoista työntekijää: toimitusjohtaja ja puolipäivätoiminen tiedotussihteeri. Tänä päivänä yhdistyksessä ahertaa kymmeniä työntekijöitä sekä lukuisia luottamushenkilöitä, vapaaehtoisia ja talkooporukoita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys kuuluu kolmannen sektorin eturivin toimijoihin, mikä on paljolti sinun ansiotasi. Yhdistys on vahvalla pohjalla, ja tästä on helppo jatkaa, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela kehui eläköitynyttä syöväntorjuntatyön veteraania. Myös useat yhteistyötahot halusivat kiittää juhlakalua hänen mittavasta urastaan lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön parissa. Pyhän Henrikin Kappelin Kannatusyhdistyksen kunniapuheenjohtaja, maaherra emerita Pirkko Työläjärvi lausui lämpimät kiitoksensa arvokkaasta työstä Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen ja talous- ja hallintojohtaja Raija Stjernvall toivat tilaisuuteen pääsihteeri Sakari Karjalaisen terveiset. Olet tehnyt ainutlaatuisen työn syöpäpotilaiden kuntoutuksen sisältöjen ja puitteiden kehittäjänä. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen suunnittelu ja toteutus on ollut kunniahimoinen suurhanke. Syöpätutkimuksessa olet toiminut innoittajana ja rahoituksen hankkijana lounaissuomalaisille syöpätutkijoille. Apurahat ovat kannustaneet monia nuoria ryhtymään syöpätutkijoiksi, lähtemään tutkijantyöhön ulkomaille ja etenemään aina huippututkimustehtäviin asti. Juhlan seremoniamestarina toimi mediapersoona Markku Heikkilä, joka haastatteli Ojalaa mieleenpainuneista kohtaamisista mielenkiintoisten henkilöiden kanssa. Miltä nyt tuntuu ja miltä tulevaisuus näyttää? Syöväntorjuntatyö on yhteinen asia, ja teemme jatkossakin työtä suurella sydämellä. Esimerkiksi tätä toiminta- ja palvelukeskusta ei olisi pystytty rakentamaan ilman Raha-automaattiyhdistyksen avustusta sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenistön keräystä, yritysten lahjoituksia sekä koululaisten ja eri järjestöjen keräyskampanjoita. Haasteita toki riittää, sillä yhteiskunnan rahoitusmahdollisuudet ovat vähenemään päin. Kiitos teille jokaiselle siitä tuesta, mitä olen saanut vuosien aikana. Nyt on hyvä istua Meri- Karinan asukkailta saamaani keinutuoliin ja lukea useita, mielenkiintoisia lahjakirjoja. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki Ojala vaihtui Surakkaan elämä jatkuu Terveystieteiden tohtori Tiina Surakka aloitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajana toukokuun alussa. Meri-Karinassa on kesän aikana tultu tutuiksi ja syvennetty kumppanuutta, luottamusta ja yhteistä tekemistä. Tuore toimitusjohtaja tuli taloon pestinsä alussa hieman erikoisella tavalla. Olin loukannut jalkani ja kuljin kepeillä. Koska minulla ei tuolloin ollut vielä asuntoa Turussa, järkeilin, että olisi kivuttominta majoittua Meri-Karinaan, työn äärelle. Siinä samalla sain asiakasnäkökulman talon majoituspalveluihin ja hyvän lähdön taloon tutustumisessa. Pääsin sitten vähän kuittailemaan Ojalan Karille, että minäpä olen yöpynyt Meri-Karinassa asiakkaana, hymyilee Tiina Surakka. Meri-Karinassa pyöreitä päiviä tehnyt edeltäjä Kari Ojala on toistaiseksi jatkanut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön asiamiehenä ja matkatoimistoasioissa yhden työpäivän viikossa. Hän käy edelleen läpi myös laajoja arkistojaan. Uusi toimitusjohtaja on innoissaan. Hän on aloittanut työnsä pää pilvissä mutta jalat maassa. Ensimmäinen iso tehtävä on ollut tutustua talon henkilökuntaan ja kuulla heidän ajatuksiaan. Täällä on uskomattoman osaava henkilökunta. Verkostoidutan heitä mielelläni eteenpäin. En halua itse halua olla ainoa, joka tietää. Tieto on valtaa, ja sitä on pideltävä varoen, pohtii toimitusjohtaja Surakka. Takaisin kotiseudun suuntaan Tiina Surakka, 54, on käynyt koulunsa Salossa ja vuodesta 1982 tehnyt monipuolisen työuran Tampereella, viimeiset 14 vuotta Pirkanmaan Hoitokodin johtajana. Pohjakoulutukseltaan hän on naistentautien ja äitiyshuollon erikoissairaanhoitaja eli kätilö, ja työkokemusta on eri-ikäisten naisten ja vastasyntyneiden hoitamisen lisäksi ehtinyt kertyä myös naistenklinikan ylihoitajana ja operatiivisen tulosalueen ylihoitajana Taysissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Terveystieteiden tohtoriksi hän väitteli osastonhoitajien työstä ja lanseerasi väitöstutkimuksessaan hoitotyön johtamisen lumiukkomallin, joka kuvaa hoitotyön sisältä löytyviä johtamismalleja. Johtajan työ on siis tullut monipuolisesti tutuksi. Elämän alku ja loppu, eläminen tässä hetkessä sekä toimiminen erilaisissa johtamistehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollossa siinä kiteytettynä kiinnostukseni kohteet ja harrastukseni, hän esittelee itsensä Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistyksen nettisivuilla yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa. SPHY:n puheenjohtajuuden lisäksi ylläpidän vuonna 2006 väitellen hankittua tutkimusosaamistani yllä muun muassa ETENEn saattohoitotutkijafoorumin jäsenenä sekä Tampereen yliopiston post doc -tutkijana vanhustyössä. Vireillä on myös palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon kirjahanke. Tiina Surakan työuralla on ollut monta hetkeä, jolloin olisi ollut mahdollista jäädä nauttimaan tehdyn työn hedelmistä ja jatkaa samoissa tehtävissä edelleen. Idearikkaan ihmisen on kuitenkin ollut vaikeaa pysähtyä paikalleen. Aina eteen on avautunut uusia mahdollisuuksia, joilla on voinut haastaa itseään ja tuntea tekevänsä tärkeää työtä aivan uudessa asemassa. Turkuun hakeutuminen oli minulle sisimmältäni lounaissuomalaisena helppoa. Juuri leskeksi jäänyt äitini asuu Salossa, ja näin on mahdollista elää häntäkin lähempänä. Puolisoni asuu vielä Tampereella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on tietysti houkutteleva yhteisö, onhan se Suomen suurin ja taatusti myös kaunein maakunnallinen potilasjärjestö. Suurin ja kaunein Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on jäsenensä, liikevaihtonsa ja toimitilojensa perusteella merkittävä kolmannen sektorin toimija. Sen eteen on helppo tehdä päätöksiä, kun muistaa, mitä varten organisaatio on olemassa. Potilaat, yhdistyksen jäsenet ja muut asiakkaat ovat meille tärkeitä, ja heitä varten me olemme olemassa. Kehittämisorientoitunut Tiina Surakka on aiemmissa työtehtävissään ollut vetämässä laatutyötä ja kehittämässä prosesseja muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjutyöryhmän puheenjohtajana. Perusteellista tilannearviota Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä hän muodostaa kuuntelemalla avoimin korvin sekä henkilökuntaa, asiakkaita että avainhenkilöitä. Henkilökohtaiset keskustelut on käyty koko talon henkilökunnan kanssa. Tarkoitus on edelleen kuulla monia avainhenkilöitä ja selvittää, mihin suuntaan tätä kokonaisuutta on tulevaisuudessa lupa viedä. Aiemmissa tehtävissäni sanoin, ettei ole päi- Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja on vaihtunut: Kari Ojala on siirtynyt ansaitsemalleen eläkkeelle, mutta kokoaa vielä arkistojaan uuden toimitusjohtajan Tiina Surakan työhuoneen naapurissa.

15 N:o Syöväntorjunnan kultainen ansiomitali Kari Ojalalle Suomen Syöpäyhdistys myönsi sosiaalineuvos, lääketieteen tohtori h.c. Kari Ojalalle syöväntorjuntatyön korkeimman mahdollisen tunnustuksen, syöväntorjunnan kultaisen ansiomitalin. Mitali luovutettiin Turussa lauantaina Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen kesäkokouksen yhteydessä. Huomionosoitusta on jaettu poikkeuksellisista ansioista vuodesta 1966 alkaen, kaikkiaan vain kymmenen kertaa ja nyt ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaikuttavalle henkilölle. Palkinnon ensimmäinen saaja oli 48 vuotta sitten presidentti Urho Kekkonen. Ojalan poikkeukselliset ansiot kattavat kaikki syöväntorjunnan keskeiset alueet. Hän on lisännyt lounaissuomalaisten syöpätietoisuutta lähes neljänkymmenen vuoden aikana ja saanut heistä suuren osan osallistumaan syöpätyöhön lahjoittajina, vapaaehtoisina ja puolestapuhujina. Ojala on toiminut rohkeana tiennäyttäjänä koko o Syöpäjärjestöille, myöntämisperusteluissa mainitaan. Vappuna Lounais-Suomen ṉ Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajan tehtävistä eläköitynyt Kari Ojala sanoo arvostavansa saamaansa huomionosoitusta suunnattomasti. Erityisen imartelevaa on se, että ensimmäistä ä kertaa tämä ansiomitali jaetaan presidentti Urho Kekkosen jälkeen maallikolle, mitä Ojala a pitää hyvin suurena arvostuksen osoituksena itseään ja kaikkia a- Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä syöväntorjuntatyötä tekeviä kohtaan. On tärkeää muistaa, etten ole tehnyt kaikkea yksin. Palkkahenkilöstö, lukuisat vapaaehtoistyöntekijät ja monet yhteistyötahot ovat antaneet merkittävän työpanoksensa. Toivon, että kaikilla riittää intoa toimia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä jatkossakin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen parissa tehtävä työ on ollut valtavan tärkeää, kun on jaettu informaatiota, tuettu tutkimusta ja ennen kaikkea autettu syöpään sairastuneita henkisesti, hoidollisesti ja taloudellisesti. Syöpäpotilaiden kuntoutuksen sisältöjen ja puitteiden kehittäjänä Kari Ojala on tehnyt vuosikymmenien aikana ainutlaatuisen työn. Sadat syöpäpotilaat ja heidän läheisensä ovat saaneet tietoa, tukea ja turvaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilta. Ansiomitalit myöntää Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ansiomitalilautakunnan esityksestä. Viime vuosina lautakunta on pitänyt ohjeenaan, että vuosittain myönnetään 3 4 hopeista ja 4 6 pronssista ansiomitalia. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Ari Peuho, Aleksi Rajamäki Mitalin luovutti Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen. Kultaisen ansiomitalin ovat saaneet: Sosiaalineuvos, lääketieteen tohtori h.c. Kari Ojala LKT Harri Vertio Lääkintöneuvos Liisa Elovainio Professori Lars R. Holsti Professori Erkki Saxén Kanslianeuvos Niilo Voipio Professori Sakari Timonen Suomen Lions-liitto Kultainen mitali luovutettiin Kari Ojalalle elokuun lopulla Suomalaisella Pohjalla pidetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa. Palkintoillallisilla käyttivät puheenvuoron monet Kari Ojalan työtä läheltä seuranneet. Professori Toivo T. Salmi kiitti puheessaan Ojalaa yhteistyöstä Tyksin Lastenklinikan lasten syöpäosaston kanssa todeten, että Kari Ojalan ansiosta Lounais- Suomen Syöpäyhdistys oli työssä todellinen tienraivaaja. Hän ymmärsi lapsen syöpään sairastumisen vaikutukset ei vain perusperheeseen, vaan myös koko lapsen elämänpiiriin. Tämän perusteella Turussa aloitettiinkin sopeutumisvalmennuskurssit isovanhemmille, totesi Salmi. Hän mainitsi esimerkkinä Ojalan rivakkuudesta sen, miten vanhempien ateriointimahdollisuus lapsen sairaalassaolon aikana järjestyi muutamassa päivässä. Professori Risto Erkkola tähdensi Kari Ojalan valtavaa roolia syöpäsairauksien diagnostiikan ja hoidon mahdollisuuksien parantamisessa. Syöpäkuntoutuksen ja saattohoidon kehittämisen rinnalla Ojala oli luomassa mittavaa tutkimuksen tukiorganisaatiota, Moikoisten syöväntutkimussäätiötä. Sen kymmenet rahastot auttavat tutkimusta ja syöpäperheiden psykososiaalista asemaa monin tavoin. Lounaissuomalainen syöväntorjunnan apurahaorganisaatio on jakanut tukeaan sadoille tutkijoille, yhteensä jo noin 2 miljoonan euron verran. Kari Ojala on rakentanut apurahoja myöntävän organisaation toiminnan joustavaksi ja nopeaksi. Siinä on ollut ilo työskennellä, sanoi professori Erkkola. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen Raimo Huhtanen muisteli onnittelupuheessaan tunteneensa Kari Ojalan vuodesta 1993 alkaen ja kertoi, miten saattohoitokodin valmistelutyön yhteydessä vaikuttui Karin tehokkuudesta. Kohtaaminen antoi Huhtaselle yhä vieläkin vaikuttavan kipinän syöväntorjuntatyöhön. Sosiaalineuvos Ilkka Järvistä Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa seurannut Huhtanen lukeutuukin tässä mielessä todella laajaan ojalalaiseen syöväntorjuntasukupolveen. Markku Heikkilä Professori Sakari Mustakallio Presidentti Urho Kekkonen vääkään, ettei oppisi jotain uutta, täällä sen voi sanoa muodossa ei tuntiakaan. Turun seudun käytännöt poikkeavat joissakin kohdin Tampereen vastaavista. Saattohoitokoti on täällä osaavissa käsissä. Vuodesta 1984 aina vuoteen 2010 saakka toiminut Suomen vanhin kotisaattohoitotoiminta olisi hyvä elvyttää takaisin osaksi kokonaisvaltaista saattohoitopalvelua. Osaajia tähän löytyy vielä, ja ainakin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa se mahdollistaisi asukkaiden elämisen loppuun saakka valitsemassaan kodissa. Omin jalkinein eteenpäin Tiina Surakka on varmastikin joitakin kertoja saanut kuulla lauseen astut suuriin saappaisiin, onhan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ollut Kari Ojalan elämäntyö 37 vuoden ajan ja monille yhdistyksellä on nimenomaan hänen kasvonsa. Olen luonnollisesti kiitollinen Karille, ja näen hänen kätensä jäljet täällä joka käänteessä. Onneksi hän on vielä tässä lähellä, että voin tarvittaessa saada häneltä tietoja muun muassa asioiden taustoista. Kari kuuluu pitkälti sellaiseen pioneerisukupolveen, joka on ollut luomassa näitä rakenteita. Meidän jälkeen tulevien on tehtävä monia asioita hieman toisin, ja jokainen johtaja johtaa aina omalla tyylillään. Näen, että osaamisen on jakauduttava useammille harteille. Johtoryhmätyöskentely on minulle ominainen tapa johtaa. Johtoryhmään kuuluvat kanssani talous- ja kiinteistöjohtaja Ville Viitanen, henkilöstöpäällikkö Henje Hyppänen ja viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Aleksi Rajamäki. Meri-Karinan upea toimintakeskus on loistava kotipesä monille toiminnoille, joita voidaan tulevaisuudessa edelleen kehittää. Ekumeeninen taidekappeli houkuttelee toimitusjohtajaa ideoimaan kulttuurin ja terveyden uudenlaisia yhteyksiä perinteisten toimintojen rinnalla. Niitä ovat ilman muuta kaikenlainen vapaaehtois-, tuki-, vertais- ja sopeutumisvalmennustoiminta, jonka kilpailuttaminen tosin surettaa Surakkaa. Onko mitään järkeä siinä, että me potilasjärjestöt tarjoamme sopeutumisvalmennusta kaikille mahdollisille potilasryhmille ja menetämme samalla sen, missä osaamisemme on vahvinta. Siinä syntyvät näennäissäästöt saavat ajattelemaan Hölmöläisten takinompelua, haastaa Tiina Surakka. Tiedon jakamista syövän ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutumisesta erilaisten oppaiden ja tämän lehden välityksellä Surakka pitää edelleen tärkeänä, vaikka uusia muotoja voidaan siinäkin luonnollisesti harkita. On hyvä muistaa, että vaikka potilas on oman sairautensa paras asiantuntija, kukaan ei sairasta tai kuole yksin. Perheiden ja nuorilla esimerkiksi kavereiden osallistumista voisi kurssitoiminnassa ehkä vieläkin syventää. Kolmannen sektorin voisi olla hyvä päästä mukaan jo ensitiedon antoprosessiin, pohtii Tiina Surakka mahdollisia kehittämiskohteita. Toimitusjohtaja Tiina Surakka toivoo yhteydenottoja ja palautetta yhdistyksen toiminnasta kaikilta asianosaisilta. Sen pohjalta päästään pitämään yhdistyksemme edelleen suurimpana ja kauneimpana ja kehittämään sitä edelleen sen palveluja tarvitsevien tarpeiden mukaisesti. Teksti: Tuula Vainikainen Kuvat: Pasi Leino Toimitusjohtaja Tiina Surakka on avoin uusillekin toimintamuodoille. Toimintakeskus Meri-Karinan läheisyydessä oleva Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli voisi useamminkin koota yhteen terveydestä ja taiteesta kiinnostuneita ihmisiä. Tiina Surakan viisi tärkeää: 1. Tärkein kirjasi? Edgar Rice Burroughsin Unohdettu maa vuodelta Isoisäni Viljo Mertano aloitti aina lomansa lukemalla sen, ja olen ottanut tavakseni tehdä samoin. 2. Mitä luet parhaillaan? Edellä mainitun lisäksi aloitin juuri Reijo Mäen Cowboyn. Se on hyvää turkulaisuuden opettelua. 3. Lempipaikkasi? Siellä missä pojanpoikani on. 4. Parhain päiväsi? Jokainen päivä. 5. Mottosi? Elä tässä hetkessä ja tee sama mahdolliseksi myös tuleville sukupolville.

16 N:o 2 Hyvässä kunnossa jaksaa harrastaa Loimaalainen Kalle Kaskiluoto, 72, sai keväällä 2006 kuulla sairastavansa eturauhasen syöpää. Hoidoissa päädyttiin leikkaukseen sekä sädehoitoon, jotka aloitettiin saman vuoden syksyllä. Sädehoitoa jatkettiin vuoden loppuun. Syöpä ei kuitenkaan antanut periksi. PSA-arvot alkoivat nousta. Aloitettiin hormonilääkitys. Vuonna 2011 aloitettiin sytostaattihoito, joka ei tuonut toivottua tulosta. Kaskiluodolle ehdotettiin osallistumista lääkekokeiluun. Lääkkeen nimi oli Zytiga, joka estää elimistöä muodostamasta testosteronia, mikä voi hidastaa eturauhassyövän etenemistä. Lääkettä käytetään aikuisilla miehillä muualle elimistöön levinneen eturauhassyövän hoitoon. Kokeilu alkoi joulukuussa Lääke piti ottaa vähintään kaksi tuntia ennen ruokailua, eikä sen ottamisen jälkeen saanut syödä tuntiin mitään. Sitä ei saanut ottaa ennen nukkumaan menoa, joten lääke vaikutti päivärytmiin ja sen suunnitteluun, Kaskiluoto kertoo. Lääkekokeilusta ei ollut haittaa. Matalin PSA-arvoni oli noin 2, eli lääkkeellä oli hyvä vaste. Zytiga-lääke toimi toivotusti kaksi vuotta ja kolme kuukautta, siis tämän vuoden helmikuuhun saakka. Silloin piti jälleen aloittaa sytostaattihoito. Harrastukset vievät ajatukset muualle Kun ihminen kuulee sairastavansa syöpää, mieleen tulee monenlaisia ajatuksia. Kalle Kaskiluoto on selvittänyt asiat itselleen: hän elää syövän kanssa loppuelämänsä. Se tuo uutta näkökulmaa maailmanmenoon. Minulla oli lyhyen ajan sisällä kolme 50-vuotispäivää. Laivaston aliupseerikoulusta tuli kuluneeksi 50 vuotta, olin 50 vuotta saman työnantajan palveluksessa ja hääpäivästä tuli 50 vuotta, Kaskiluoto luettelee. Kouluaikana Kaskiluodon luokan ikkunaan näkyi sepän paja, joka taisi kiinnostaa enemmän kuin oppitunnit. Hän meni pajalle oppipojaksi 15-vuotiaana vuonna Pari vuotta myöhemmin T. Syväsen konepaja alkoi valmistaa James-maatilakuormaajia, joiden asennustyö vei Kaskiluotoa ympäri Suomea. Myöhemmin konepaja yrityskauppojen myötä sulautui osaksi Lännen Tractorsia, josta Kaskiluoto jäi eläkkeelle vuonna Täytin silloin 65 vuotta. Syksyn 2006 olin ollut syöpähoitojen takia sairauslomalla. Palasin vielä töihin tekemään tunnit täyteen. Kaksi vuotta sitten Kaskiluoto etsi ja kutsui laivaston aliupseerikoulukurssinsa 145 elossa olevaa miestä yhteiseen tapaamiseen. Siinä tein vuoden verran töitä. Kesällä 2012 Pansioon saapui 64 miestä. Joku kysyikin, miten jaksoin etsiä heidät. Vastasin, että tekeminen oli minulle terapiaa. Se oli hieno jakso ja mielekästä hommaa. Kolmas puolivuosisataisjuhla oli kultahääpäivä. Kutsuimme sukulaisia ja naapureita viettämään iltapäivää. Kutsussa ilmoitimme, että jos joku haluaa meitä jotenkin muistaa, niin toivomme lahjoitusta syöpätyöhön. Saadut varat jaoimme Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Loimaan osaston kesken. Rahaa tuli mukava summa. Keskustelupiiri piristää Puoliso Ulla Kaskiluoto kertoo ottaneensa Kallen syöpädiagnoosin vastaan käytännön kannalta, vaikkakin möhkäle rinnassa. Mitä pitää tehdä, miten selvitään? Emme paljon jutelleet asioista. Kumpikin mietti niitä itse Loimaalaiset Ulla ja Kalle Kaskiluoto osallistuvat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan paikallisosaston keskustelupiirin toimintaan. Kotona mittaillaan säännöllisesti verenpainetta. tykönänsä, Ulla Kaskiluoto muistelee. Kalle kertoo, että hänellä oli eturauhasen syövästä yleisluonteista tietoa. Ajattelin, että se on nyt todettu, se leikataan pois ja se on sitten siinä. Enempää en siitä tiennyt. En kieltänyt asiaa ja puhuin syövästä töissä. Asian salaamalla ei voita mitään. Ensimmäisestä sytostaattihoitojaksosta alkaen Kalle Kaskiluoto on pitänyt päiväkirjaa, johon on kirjoitettu joka päivä jotain. Hyvä kunto on kaiken a ja o. Kun on kunnossa, jaksaa tehdä ja häärätä. Tekeminen on hyvää terapiaa. Omakotitalossakin on aina jotain tekemistä. Sairaus on muuttanut minua niin, että ennen olin kova hermoilemaan. Loimaan paikallisosasto 30 vuotta Nyt ei pikkuasioilla ole merkitystä eivätkä ne kiukuta. Harrastukset ja harrastusporukat pitävät mielen pirteänä. On motoristituttuja, kahviporukkaa, tuttuja kesäteatteriharrastuksen ajoilta ja niin edelleen. Ulla ja Kalle Kaskiluoto osallistuvat Loimaan keskustelupiirin toimintaan. Keskustelupiirissä on sekä syöpää sairastavia että heidän läheisiään. Tule juhlimaan kanssamme Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan paikallisosaston 30-vuotista toimintaa sunnuntaina Heimolinnaan, Väinämöisenkatu 2, Loimaa. Ohjelmassa asiantuntijaluento, musiikkia ja kahvitarjoilu. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Keskustelupiiri on meille tärkeä, ja yleensä menemme aina tapaamisiin. Sieltä saa tukea, ja toivottavasti siellä pystyy antamaan tukea toisille, Kaskiluodot kertovat. Eikä sovi unohtaa sukulaisten merkitystä. Lapset ja lapsenlapset pitävät meidät nuorina. Teksti ja kuva: Pekka Remes Seuraa ilmoittelua paikallislehdessä. Loimaan paikallisosaston nettisivut löydät osoitteesta: lssy.fi > paikallisosastot > Loimaa OSTETAAN AALLON/ARTEKIN VANHOJA VALAISIMIA. KAIKKIA MALLEJA, MUITAKIN KUIN KUVISSA. HUOM! myös vaihto uuteen vastaavaan! festart Uudenmaankatu 13, TURKU , festartdesign.com helppo tulla Raunistulan Apteekki Satakunnantien varrella Autistentie 1 Turku

17 N:o MERI-KARINASSA TOIMINTAPÄIVÄ KLO Lokakuu on Roosa nauha -kuukausi, ja lauantaina vietetään kansainvälistä saattohoitopäivää. Samana lokakuun lauantaina Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tapahtuu: > mitä kaikkea on LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS? > ketkä toimivat LÄHELLÄ SINUA? Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. kiinnostaako VAPAAEHTOISTYÖ? kuka tarvitsee SAATTOHOITOA? entä SOPEUTUMISVALMENNUSTA? miten osallistua ROOSA NAUHAja MOVEMBER-kampanjoihin? MERI-KARINA toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu , Turku , / noin puolen tunnin välein Turun ortodoksiselta kirkolta, Yliopistonkatu 19, alkaen klo Runsaasti paikoitustilaa palvelukeskuksen P-alueella

18 N:o 2 Rokotetutkimus käy kuumana Papilloomavirus aiheuttaa useita syöpiä Papilloomavirus (HPV) aiheuttaa lähes kaikki kohdunkaulan syövät. Siitä voi johtua myös genitaalialueiden, peräaukon tai yhä useammin pään ja kaulan alueen syöpä. Papilloomavirusinfektion yhteys gynekologisiin syöpiin on tiedetty 1970-luvulta asti. Ryhmä suomalaistutkijoita raportoi Stina Syrjäsen johdolla 1980-luvun alussa ensimmäisenä maailmassa, että HPV:tä löytyy myös osasta pään ja kaulan alueen syöpiä. Pohdimme jo silloin viruksen mahdollista merkitystä näiden syöpien etiologisena tekijänä. Kohdunkaulan ja esimerkiksi suuontelon pintakudos ovat hyvin samankaltaisia, joten molemmat alueet voisivat olla HPV-infektion kohteena, kertoo suupatologian professorina Turun yliopistossa toimiva Stina Syrjänen. Arvostettu HPV:n aiheuttamien sairauksien tutkija valittiin vastikään Buenos Airesin yliopiston kunniatohtoriksi. Nykytiedon mukaan noin kolmasosa pään ja kaulan alueen syövistä johtuu papilloomaviruksista. Ne aiheuttavat eniten nielurisojen ja kielentyven syöpiä ja vähemmän suuontelon ja kurkunpään syöpiä. Nuoret aikuiset sairastuvat yhä useammin HPV:stä johtuviin kielen tyven ja nielurisojen syöpiin. Syy näihin tauteihin on entistä harvemmin alkoholi tai tupakka, Syrjänen sanoo. Ihmisen papilloomavirukset (HPV) - Lähes 170 tyyppiä - Tarttuvat iho- ja limakalvokosketuksessa seksuaaliteitse, mutta viruksen voi saada myös kosketustartuntana raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden aikana - 80 prosenttia suomalaisista saa tartunnan jossain vaiheessa - Esiintyvyys on suurinta nuorilla - HPV-infektio on useimmiten oireeton ja valtaosa paranee itsestään - Infektio voi johtaa joissain tapauksissa syövän esiasteen tai syövän syntyyn Länsimaalaisten vitsaus Papilloomavirukset aiheuttavat pään ja kaulan alueen syöpiä eniten länsimaissa. Ruotsissa jopa lähes 90 prosenttia näistä syövistä on HPV:n aiheuttamia. Esimerkiksi Brasiliassa määrä jää alle kymmenen prosentin, Syrjänen toteaa. HPV:stä johtuvien pään ja kaulan alueen syöpien ennuste on merkittävästi parempi kuin HPV-negatiivisten, varsinkin tupakoimattomilla potilailla. Tämän vuoksi näiden potilaiden hoitomenetelmiä voidaan keventää, mikä vähentää pitkäaikaisia haittavaikutuksia, huomauttaa korvaklinikan ylilääkäri, professori Reidar Grénman Tyksistä. Valtaosa vanhemmista ymmärtää HPV-rokotteen antaman suojan merkityksen ja kannustaa tyttäriään sen ottamaan, iloitsevat professorit Stina Syrjänen (vas.) ja Seija Grénman. Lisätutkimusta tarvitaan Lähes kaikki kohdunkaulan syövät johtuvat HPV-infektiosta. Kohdunkaulan syöpä on naisten kolmanneksi yleisin syöpä maailmassa; siihen sairastuu vuosittain lähes ja menehtyy noin naista. HPV aiheuttaa myös merkittävän osan emättimen, peniksen ja peräaukon syövistä. Peräaukon syöpä on naisilla yleisempi kuin miehillä. Lähes 80 prosenttia naisten syövistä on HPV-positiivisia, kun taas miehillä sen merkitys on vähäisempi, Syrjänen kertoo. Näyttöä on Syrjäsen mukaan saatu myös HPV:n yhteydestä ruokatorven syöpiin. Sen sijaan tulokset HPV:n merkityksestä keuhko-, rinta-, eturauhas- ja ihosyöpien synnyssä ovat yhä kiistanalaiset. Pojatkin pitäisi rokottaa HPV-positiivisten syöpien ehkäisemiseksi on kehitetty rokotteita, joista tärkeimpinä on pidetty kohdunkaulansyöpää ja sen esiasteita ehkäiseviä valmisteita. Myös HPV-positiivista syöpää sairastavien potilaiden hoitoon tähtäävistä rokotteista on saatu lupaavia alustavia tuloksia. Koska HPV tiedetään nykyisin useiden syöpien tärkeäksi riskitekijäksi, on kiinnostus rokotteiden kehittämistä kohtaan lisääntynyt entisestään, toteaa Tyksin naistenklinikan ylilääkäri, professori Seija Grénman. Suomen kouluissa aloitettiin viime vuonna rokotustaisto HPV:n aiheuttamia tauteja vastaan vuotiaat tytöt saavat kansallisen rokotusohjelman mukaisesti Cervarix-rokotteen, joka suojaa tärkeimmiltä syöpää aiheuttavilta HPV-tyypeiltä 16 ja 18 sekä niiden sukulaisilta. Valtaosa vanhemmista ymmärtää rokotteen antaman suojan merkityksen ja kannustaa tyttäriään sen ottamaan, Seija Grénman iloitsee. Markkinoilla on myös Gardasil-rokote, joka suojaa HPV-tyyppien 16 ja 18 lisäksi kondyloomaa HPV on uhka miehillekin Papilloomavirusten ja niihin liittyvien sairauksien tutkimus on Turussa vilkasta. Väitöskirjoja aiheesta on valmistunut Turun yliopistossa jo neljä ja lisää on tulossa. LT Katja Kero osoitti keväällä väitöstutkimuksessaan papilloomavirusten uhkaavan myös miesten terveyttä. Keron mukaan oireeton HPV on miehillä yleinen suun ja sukuelinten alueella. Tupakointi lisää suun HPV:n kroonistumisen vaaraa. Partnerin ja siviilisäädyn vaihtaminen lisää uusien HPV-tulehdusten riskiä, kun aiheuttavilta tyypeiltä 6 ja 11. Kumpikin rokote on tutkitusti tehokas genitaalialueen syövän esiastemuutosten ehkäisyssä. On mahdollista, että niillä voidaan ehkäistä myös pään ja kaulan alueen HPV-infektioita, Syrjänen sanoo. Kuten moni muukin ammattilainen, hän rokotuttaisi pojatkin. HPV:n aiheuttama tautitaakka on huomattava myös miehillä. On epätasa-arvoista, että vain tytöt rokotetaan. Syrjänen muistuttaa, että maksimaalisen laumaimmuniteetin saavuttamiseksi vähintään 80 prosenttia väestöstä pitäisi rokottaa sisältäen luonnollisesti molemmat sukupuolet. Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen taas vakaa parisuhde suojaa niiltä, Kero toteaa. Tutkimus vahvisti käsitystä, että myös nainen voi olla HPV:n tartuttaja parisuhteessa. Kero muistuttaa, ettei kondomi suojaa sataprosenttisesti HPV-tartunnalta ja tartunnan voi saada muitakin reittejä kuin seksuaaliteitse. Koska HPV-tulehdukseen ei ole olemassa mitään hoitokeinoa ja miesten HPV:n aiheuttamia tauteja on vaikea seuloa, poikien rokottaminen olisi tärkeää. Ruusu - Aula LAKITOIMISTO Anne Teuri varatuomari riita- ja rikosasiain oikeudenkäynnit hakemukset testamentit kauppakirjat avioeroasiat MAKSUTON PUHELINTIEDUSTELU Tullikatu 11, Naantali Puh (myös ilt. ja la-su) Fax

19 N:o Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää perinteiset ja varmasti Suomen suurimmat joulumyyjäiset turun messu- ja kongressikeskuksessa klo Suurmyyjäiset kokoavat yhteen tuhansia joulumielellä liikkuvia asiakkaita ja satoja myyjiä vuosittain. Hanki kaikki yksilölliset lahjatavarat pukinkonttiin saman katon alta! Upeita käsitöitä, taidetta, vaatteita, leluja sekä joulukoristeita ja -herkkuja. Ravintola avoinna. Linja-autokuljetukset (nro 100) Turun kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy, pysäköintimaksu 6. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla! Myyjät huomio! ritavaraa, eikä arpamyyntiä (arpamyynti Lssy:n yksinoikeudella) myös yksityishenkilöt edot ja varaukset ma alkaen: p (arkisin klo ) Tutustu yhdistyksen uusiin verkkosivuihin: /

20 N:o 2 Syöpiä havaitaan eniten ruuhka-suomessa Suomessa syövän ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Syöpiä havaitaan eniten eteläisessä Suomessa. Syöpien ilmaantuvuuteen vaikuttaa muun muassa erot liikunnassa ja ruokavaliossa. Myös lääkäripalveluiden tarjonta ja testaus vaikuttavat. Mikään yksittäinen tekijä ei selitä alueellisia eroja. Syövän yksittäistä aiheuttajaa on vaikea selvittää. Syövän syntyminen on pitkäaikaisen prosessin ja useiden tekijöiden tulos. Syöpämäärät ja syöpien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat kasvaneet Suomessa väestön vanhetessa. Riski sairastua syöpään kasvaa väestön ikääntyessä. Monen eri sairauden välillä on kilpajuoksu, mihin kukin sairastuu ja mikä lopulta aiheuttaa potilaan menehtymisen, Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila kuvaa. Syöpien ilmaantuvuutta kohottaa osassa maasta diagnostiikka. Diagnostiikkaan kuuluvat esimerkiksi seulontamielessä tehdyt testaukset, joita ei ole valtakunnallisessa seulontaohjelmassa. Miehillä tyypillisesti testataan PSA-arvo, jolla todennetaan eturauhassyöpää. Seulonnoissa havaitaan myös sellaisia kasvaimia, joista seulottavalla ei ole ollut mitään tietoa tai oiretta. Osa näistä ei olisi koskaan tullutkaan oireiseksi syöväksi, mutta niiden erottaminen etenevistä syövistä ei ole yleensä mahdollista. Malilan mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä suuria eroja syövän kokonaisilmaantuvuudessa. On käytävä aluekohtaisesti läpi mahdolliset riskitekijät ja verrattava niitä eri syöpien ilmaantuvuuteen. Perinnöllinen syöpäalttius selittää vain pienen osan väestön syövistä. Valtaosa johtuu tavalla tai toisella ympäristön vaikutuksista siis elintavoista, ulkoisista tekijöistä, omista valinnoista ja näiden yhteyksistä, Malila kertoo. IHOMELANOOMA Yleisimpiä syöpiä eniten Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan ohella korkean syöpäilmaantuvuuden alueeseen. Varsinais-Suomessa on koko maata enemmän yleisimpiä syöpiä, kuten ruuansulatuskanavan, hengityselinten ja sukuelinten kasvaimia. Tutkittaessa yksittäisiä syöpiä Varsinais-Suomi ei poikkea profiililtaan, vaan on tyypillinen eteläsuomalainen alue. Kymenlaaksossa syöpäilmaantuvuus poikkeaa Varsinais- Suomea enemmän keskimääräisestä. Siellä oli vuonna 2012 väestön kokoon nähden suuri määrä miesten suu- ja nielusyöpiä, miesten paksusuolisyöpiä, naisten ihomelanoomaa ja naisten hengityselimiin liittyviä syöpiä. Nea Malilan mukaan eroja pohjoisen ja etelän välillä voivat selittää esimerkiksi runsaat teollisuuden keskittymät ja alueen väestön muut riskitekijät. Kymenlaakson alue on tullut tunnetuksi metsäteollisuudestaan. Tulevina vuosikymmeninä näemme, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat syöpien ilmaantuvuuteen. Miehet sairastavat syövän naisia useammin Erot sukupuolten välillä syöpien ilmaantuvuudessa vaihtelevat alueittain. Uusia syöpätapauksia havaittiin vuonna 2012 Varsinais-Suomessa enemmän kuin muualla maassa keskimäärin sekä miehillä että naisilla. Miehillä vuonna 2012 havaittiin eniten eturauhas-, keuhko- ja virtsateiden syöpiä. Naisilla löydettiin eniten rinta- ja aivosyöpää sekä ihomelanoomaa. Syöpien kokonaismäärä on miehillä hieman suurempi kuin naisilla. Sukupuolten ja alueiden välisiä eroja voivat selittää muun muassa elintavat ja ammatit. Miten syöpien ilmaantuvuutta ja alueellisia eroja kannattaisi tutkia? Nea Malilan mielestä kysymykseen ei ole mitään yksittäistä vastausta. Työmme olisi paljon helpompaa, jos voisimme käyttää kokeellisen tutkimuksen menetelmiä suoraan ja verrata kahta identtistä ryhmää siten, että yhtä tekijää muutetaan kerrallaan. Esimerkiksi toisessa ryhmässä syötäisiin paljon punaista lihaa, toisessa ei lainkaan. Sitten voisimme kertoa, miten punaisen lihan syönti vaikuttaa syövän syntymiseen. Valitettavasti tosielämässä tämä ei ole mahdollista. Siksi joudumme tekemään arvioita syövän aiheuttajista muilla tieteellisesti kestävillä menetelmillä, Malila päättää. Tietokantaa syöpien yleisyydestä ylläpitää Suomen Syöpärekisteri. Se on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka tekee kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tämän artikkelin lähteenä on käytetty Suomen Syöpärekisterin keräämiä tietoja uusista syövistä Suomessa vuonna Teksti ja kuvitus: Joel Kanerva Ihomelanoomaa esiintyy eniten etelässä, vähiten pohjoisessa. Ihomelanooman riskiryhmään kuuluvat vaaleaihoiset, auringossa herkästi palavat (ns. ihotyyppi 1). Auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa palamista pidetään yhtenä tärkeimmistä ihomelanooman riskitekijöistä. Henkilöillä, joilla on ihotyyppi 1, on hyvin vaalea iho, usein pisamia ja punertava tukka. Ihomelanoomasta osan selittää siis perimä, ihotyyppi ja osan UV-säteily. Eniten ihomelanoomatapauksia oli vuonna 2012 miehillä Uudellamaalla ja naisilla Kymenlaaksossa. Ihomelanooma on siitä harvinainen syöpä, että sen riskitekijät tunnetaan hyvin, ja ne myös näkyvät tilastoissa. Mitä etelämpänä sairaanhoitopiiri on, karkeasti ottaen sitä enemmän on ihomelanoomatapauksia. Paras tapa välttyä ihomelanoomalta on olla polttamatta itseään auringossa ja käyttää aina tarvittaessa suojausta, kuten aurinkorasvaa tai peittävää vaatetusta. Erityisen vaarallista on palaa lapsena, joten lasten suojaaminen liialliselta auringolta kesällä tai ulkomaanmatkoilla on tärkeää. Terveyserot suuremmat kaupunkien sisällä kuin niiden välillä Yleislääkäri-lehdessä elokuun lopussa julkaistu artikkeli paljastaa, että suurten kaupunkien sisällä on valtavat terveyserot. Tutkituista kuudesta kaupungista tilanne on paras Espoossa. Tilanne on huonoin Turussa. Erityisesti Turun Pansio-Jyrkkälässä tilanne on huolestuttava. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu kaupunginosia vertaillen. Tutkimuksessa laskettiin menetettyjä elinvuosia. Enimmät ongelmat liittyivät elintapoihin, joista alkoholi on vaikein Pieni Keskisuuri Suuri ja kasvavin. Tutkimuksessa oli mukana kuolinsyissä myös pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja itsemurhat. Ennenaikaisen syövän vuoksi menetetään eniten elinvuosi Tampereella ja Pohjois- Espoossa. Kolmen sairaimman Tampereen kaupunginosan menetykset ovat jopa 40 prosenttia enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Pohjois-Espoossa syöpämenetykset ovat kaksinkertaiset muuhun Syöpien ilmaantuvuus sairaanhoitopiireittäin suhteessa väestömäärään, vuonna 2012 * Laskettu tilastollisesti merkitsevällä 95 % luottamusvälillä Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto Purokatu 25, Turku puh. (02) faksi (02) Onko sinun sairautesi tarina kerrottavaksi? Haen haastateltavia sairaanhoitajatutkinnon lopputyötä varten (Jyväskylän AMK). Haastattelu on vapaamuotoinen, kesto 1 1,5 tuntia. Nauhoitettujen kokemusten avulla pyritään auttamaan vastasairastuneita. Yhteydenotot: Ilkka Sairanen, Espooseen verrattuna. Suhteellisesti eniten elinvuosia menetettiin Turun Varissuolla ja vähiten Tampereen pohjoisessa kaupunginosassa. Tays arvioi, että Tampereen osalta syy on myöhäisessä hoitoon hakeutumisessa. Erityisesti miehet odottavat pitkään lääkäriin menoa, vaikka oireita on ollut jo pitkään. Syöpätulokset ovat osa laajempaa PYLLtutkimusta, jossa lasketaan menetettyjä elinvuosia. Alueen Sairaanhoitopiiri numero Uusimaa 1 Helsinki 2 Varsinais-Suomi 3 Satakunta 4 Alueen Keski-Häme Sairaanhoitopiiri numero 5 Uusimaa Pirkanmaa 1 6 Helsinki Päijät-Häme 2 7 Varsinais-Suomi Kymenlaakso 3 8 Satakunta Etelä-Karjala 4 9 Keski-Häme 5 Etelä-Savo 10 Pirkanmaa 6 Itä-Savo Päijät-Häme 7 11 Kymenlaakso Pohjois-Karjala 8 12 Etelä-Karjala Pohjois-Savo 9 13 Etelä-Savo Keski-Suomi Itä-Savo 11 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjois-Karjala 12 Vaasa Pohjois-Savo Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Vaasa Kainuu Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Pohjois-Pohjanmaa 18 Lappi 21 Kainuu 19 Ahvenanmaa Länsi-Pohja Lappi 21 Ahvenanmaa 22 Case-esimerkki - Ihomelanooma Alue Yleisyys miehillä Yleisyys naisilla Uusimaa 19,1 15,3 Kanta-Häme 19,1 10,6 Etelä-Pohjanmaa 18 10,5 Varsinais-Suomi 17,8 14 Keski-Suomi 17,3 6,7 Helsinki 16,7 16,7 Kainuu 16,6 10,4 Päijät-Häme 15,6 12,9 Kymenlaakso 15,1 25,1 Keskiarvo, Suomi 14,6 12,9 Pirkanmaa 13,1 11,4 Pohjois-Pohjanmaa 11,9 7,8 Pohjois-Savo 11,2 11,1 Vaasa 11,2 10,5 Etelä-Savo 11,2 9,4 Etelä-Karjala 9,3 8,2 Itä-Savo 9 10,2 Satakunta 8,8 14,3 Keski-Pohjanmaa 8 8,6 Lappi 6,8 7,4 Länsi-Pohja 6,1 16,7 Ahvenanmaa 2,3 6,9 Ikävakioitu ilmaantuvuus henkilövuotta kohti

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE. www.lssy.fi www.merikarina.fi www.lssy.fi/matkari

JÄSENTIEDOTE. www.lssy.fi www.merikarina.fi www.lssy.fi/matkari JÄSENTIEDOTE 2015 www.lssy.fi www.merikarina.fi www.lssy.fi/matkari 1 ENEMMÄN MAKUJA ELÄMÄÄSI. Omistajan käyntikortti 2 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys uudistuu Lähes kymmenen kuukautta Suomen suurimmassa

Lisätiedot

Peruukkien palvelusetelituottajat (aakkosjärjestyksessä):

Peruukkien palvelusetelituottajat (aakkosjärjestyksessä): Peruukkien palvelusetelituottajat (aakkosjärjestyksessä): BonCon Oy / Suomikallio Nyt! Käyntiosoite: Tilkankatu 7A, 00300 Helsinki Puhelinnumero: 09 6943200 Sähköpostiosoite: info@suomikallio.fi www.suomikallio.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE. www.lssy.fi www.merikarina.fi www.lssy.fi/matkari

JÄSENTIEDOTE. www.lssy.fi www.merikarina.fi www.lssy.fi/matkari JÄSENTIEDOTE 2015 www.lssy.fi www.merikarina.fi www.lssy.fi/matkari 1 ENEMMÄN MAKUJA ELÄMÄÄSI. Omistajan käyntikortti 2 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys uudistuu Lähes kymmenen kuukautta Suomen suurimmassa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016 Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla).

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Tykslab näytteenotto Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Ajanvaraus: www.tykslab.fi > ajanvaraus tai

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot