LAPSIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOHTELUA KOHTAAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAOHJELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOHTELUA KOHTAAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAOHJELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ"

Transkriptio

1 LAPSIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOHTELUA KOHTAAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAOHJELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAOHJELMA 3 2. LAPSIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU Pahoinpitelyn tunnistaminen Pahoinpitelyn selvittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa 4 3. LAPSEN SEKSUAALINEN RIISTO Seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen 7 4. LAPSEN KUULEMINEN KALTOINKOHTELUN YHTEYDESSÄ 9 5. SELVITYKSEN TEKEMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA SELVITYKSEN TEKEMINEN SOSIAALIUOLLOSSA RIKOSTUTKINNAN SELVITTÄMINEN POLIISISSA SEURANTA 18 LIITTEET YHTEYSTIEDOT LAINSÄÄDÄNTÖÄ TUTKINTAPYYNTÖ POLIISILLE LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTOEPÄILYN JOHDOSTA JA OHJEET OYS:n LASTENPSYKIATRIAN HOIDONPORRASTUS LA HAASTATTELU - kaaviot 2

3 1. TOIMINTAOHJELMA Tämä toimintaohjelma on laadittu helpottamaan Oulunkaaren kuntayhtymän alueella työskentelevien sosiaali- ja terveystoimen että muiden viranomaisten toimintaa heidän kohdatessaan lasten kaltoinkohtelua työssään. Toimintaohjelmissa on erityisesti kiinnitetty huomiota Oulun yliopistollisen keskussairaalan ohjeistukseen siitä, miten viranomaiset toiminnallaan voivat edesauttaa kaltoinkohtelun tutkimista ja hoidonporrastusta. Seksuaalisen hyväksikäytön osalta ohjeistuksessa on lisäksi hyödynnetty toukokuussa 2013 päivitettyjä Käypä hoito suosituksia. Ohjeistuksessa on jätetty pois lapsen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisevä toimintaohjelma, jota tulisi erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi tehdä. Hyvällä ennaltaehkäisevällä työllä voidaan estää lasta altistumasta tahattomasti hyväksikäytölle, johon muun muassa Internet altistaa. Koulujen opetussuunnitelmiin tulisi lisätä terveysvalistusta seksuaalisen koskemattomuuden rajoista mm. groomingin ehkäisemiseksi. 2. LAPSIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU Lasten kaltoinkohtelun käsitettä käytetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta. Rinnakkaisena käsitteenä käytetään usein lasten pahoinpitelyä tai lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Fyysinen kaltoinkohtelu tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapsille aiheutuu kipua sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Usein ne ovat pysyviä, kuten arpia, kipuja tai jokin neurologinen poikkeavuus. Seurauksena voi olla jopa lapsen kuolema. Fyysistä pahoinpitelyä ovat esimerkiksi lyöminen, potkiminen, tupakalla polttaminen, hiuksista repiminen, kuristaminen sekä vauvan ravistelu kaikkinensa (Shaken Baby oireyhtymä). Lapsen seksuaalista riistoa on mikä tahansa teko, joka loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Teon päämääränä on aikuisen seksuaalinen tyydytys. Lapsen hyväksikäyttöä ovat yhdyntä ja sen yritys, muu lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaava seksuaaliteko sekä lapsen johdattaminen hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen. Kemiallinen väkivalta, jolloin lapselle joko annetaan rauhoittavia lääkkeitä tai päihteitä, jotta lapsi nukkuisi tai jätetään antamatta lapselle hänen tarvitsemiaan lääkkeitä tai ei noudateta lapsen tarvitsemaa ruokavaliota, katsotaan tässä yhteydessä kuuluvan fyysiseen kaltoinkohteluun. Psyykkinen pahoinpitely tarkoittaa pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys vaarantuvat. 3

4 Ruumiilliseen kuritukseen ja muuhun fyysiseen väkivaltaan liittyy aina psyykkinen pahoinpitely. Sitä sisältyy myös aina seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin. Psyykkistä pahoinpitelyä voi esiintyä myös yksinään, mutta sitä saattaa olla vaikea havaita ja määritellä. Lasten laiminlyönti tarkoittaa puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustarpeista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Laiminlyönti voi olla tyypiltään, vaikeudeltaan tai jatkuvuudeltaan eriasteista. Toimintaohjelmassa käytetään ylänimikettä lapsen kaltoinkohtelu, mutta ohjeistuksessa on keskitytty pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn toimintaohjelmiin. 2.1 Pahoinpitelyn tunnistaminen Lapsen pahoinpitelyn tunnistaminen on vaativaa. Tapaturmien toistuvuus sekä vammojen moninaisuus ja vakavuus on yksi merkittävä kriteeri arvioitaessa hoitoon tulon syytä. Terveydenhuollossa huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin vammoihin: Fyysiset merkit: mustelmat poskissa, reisissä, vartalossa, käsivarren yläosassa, pakaroissa, alle 9 kk ikäisen mustelmat, esineen muotoiset mustelmat/laseraatiot, useat mustelmat, perineumin alueen vammat, savukkeella polttamisjäljet, esineen muotoiset ja selvärajaiset, sukkaa muistuttavat palovammat, eri ikäiset vammat (esimerkiksi mustelmien värin vaihtelu), vammapaikkana iho, pään alue, luusto tai vatsa, velttous, kohtaukset, oksentelu, uneliaisuus, hengityspysähdys. Muita merkkejä: tunnetaakka, pelko, psykosomaattiset oireet, esimerkiksi vatsakivut ja päänsärky, masennus, sopeutumisongelmat, koulunkäyntivaikeudet, päihteiden käyttö, muut pitkän aikavälin psyykkiset tai käyttäytymisongelmat, laiminlyönnin merkit lapsessa (kehityksen viivästyminen, erilaiset fyysisen terveyden ongelmat, merkkien ilmenemistapa yhteydessä lapsen ikään) ja kodissa (esimerkiksi, likaisuus, siivoamattomuus), lapsen toistuvat käynnit vastaanotolla, lapsi kertoo kivusta ilman selkeää syytä tai aiheuttajaa. Vammoja havaittaessa ja tutkittaessa epäilyn taustalla voi olla lapsen pahoinpitely, mutta usein oireet ovat seurausta muista asioista Lapsen pahoinpitelyn selvittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa p Epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä missä viranomaisessa tai terveydenhuollon yksikössä tahansa, on tehtävä välittömästi lastensuojelulain 25. :n mukainen lastensuojeluilmoitus sekä suullisesti että kirjallisesti. 4

5 Ilmoituksen tulee olla perusteltu ja sen sisältö ilmoitetaan tilanteen niin salliessa lapsen huoltajille. Mikäli toinen tai molemmat huoltajista on epäiltynä, on asiasta ensin keskusteltava sosiaalityöntekijän kanssa. Selvitys, kun pahoinpitelystä on kulunut alle viikko Akuutissa tilanteessa, kun epäillystä tapahtumasta on kulunut alle viikko terveydenhuollon yksikkö, jossa epäily pahoinpitelystä on herännyt, käynnistää välittömästi jatkoselvittelyt laatimalla lähetteen päivystyksenä Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan (OYS). Ennen lähettämistä on suositeltavaa olla puhelimitse yhteydessä päivystävään lastenlääkäriin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella lasten fyysisen pahoinpitelyn tutkimukset on keskitetty Oulun yliopistolliseen sairaalaan lastentautien klinikkaan, jonne lapsi lähetetään päivystyksenä. Pahoinpitelyepäilyissä paneudutaan erityisen tarkasti erotusdiagnostiikkaan, mikä edellyttää erikoissairaanhoidon tasoista selvittelyä, moniammatillista ja eri erikoisalojen yhteistyötä. Lastentautien klinikasta käsin huolehditaan myös lapsen mahdollisesti tarvitsemasta lastenpsykiatrisen arvion tekemisestä. Selvitys, kun pahoinpitelystä on kulunut yli viikko Muissa kuin akuuteissa tilanteissa (yli 1 viikko epäillystä tapahtumasta) tehdään perusterveydenhuollossa esitietojen ja tapahtumatietojen kerääminen sekä tarvittava kliininen tutkimus. Suositeltavaa on kirjata tarkat tiedot (mm. tiedot saattajista, kuka sanoi mitäkin, keitä oli milläkin hetkellä huoneessa). Jos lapselta kysytään tapahtumista, käytetään mahdollisimman avoimia kysymyksiä välttäen johdattelua. Suositeltavaa on käyttää avoimia ilmaisuja, lapsen omia termejä (esim. mitä on tapahtunut, mitä tarkoitat X :llä ). Keskustelun nauhoittaminen on suositeltavaa. Lapsen saattajaa on haastateltava mahdollisuuksien mukaan ilman lapsen läsnäoloa. 5

6 Lapsen somaattisen tilanteen arvioimiselle erikoissairaanhoidossa, tehdään lähete OYS:n lastentautien poliklinikalle. Lapsen psykiatrisen tuen tarve on selvitettävä kaikissa tilanteissa ja ohjattava lapsi tarvittaessa kunnan mielenterveyspalveluihin tai tehtävä lähete OYS:n lastenpsykiatrian poliklinikalle. On hyvä kuitenkin muistaa, että mikäli lapsi ei ole akuutin psyykkisen tuen tarpeessa, lapsen omat tutkimukset tulisi käynnistää vasta mahdollisen rikosprosessiin liittyvän haastattelun jälkeen. Silloinkin, kun esitutkintaa ei käynnistetä tai syytettä ei nosteta, lapsella saattaa olla muusta syystä tarve hoitoon ja / tai lastensuojeluun ja tämä tarve on terveydenhuollon ja lastensuojeluviranomaisten selvitettävä. Mikäli huoltaja kieltää tarvittavien selvitysten tekemisen tai mikäli epäilty on vanhempi tai muu lapsen huoltaja tai huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn, voidaan lapselle hakea edunvalvojaa sosiaalityöntekijän toimesta. Perheessä tapahtuva väkivalta voi olla vahingollista lapsen kehitykselle myös silloin, kun se ei kohdistu suoraan lapseen. Perheväkivallan tullessa ilmi, on lapsen tilanne aina arvioitava ja muistettava, että perheväkivalta on peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiselle. Perheväkivallan vaikutusten luotettava arviointi edellyttää lastenpsykiatrista tutkimusta. Tutkimuksen tekemisestä ja mahdollisesti tarvittavasta jatkohoidosta vastaavat kunnan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut tai OYS:n lastenpsykiatrinen yksikkö yhteistyössä sosiaalitoimen lastensuojelun ja perusterveydenhuollon kanssa. Kaikissa tapauksissa varmistetaan yhteistyössä lastensuojelun kanssa siten että, lapsi ei altistu tutkimusten käynnistymistä odotettaessa uudelleen pahoinpitelylle. Erikoissairaanhoidossa tehtävä selvitys Mikäli lapsi tulee lähetteellä lastentautien klinikkaan päivystyksenä pahoinpitelyepäilyn takia tai pahoinpitelyepäily herää tutkittaessa lasta lastentautien klinikassa, käynnistyvät välittömästi kattavat selvitykset lastentautien sisäisten ohjeistusten mukaisesti (liite). Heti alkuvaiheessa varmistetaan, onko pahoinpitelyepäilystä tehty lastensuojeluilmoitus, ja jos sitä ei ole tehty, ilmoitus tehdään heti, kun sen tekeminen on perusteltua. 6

7 Mikäli epäillystä rikostapahtumasta on yli viikko, pahoinpitelyepäilyn oikeudelliseen prosessiin liittyvät selvitykset tehdään vain poliisin virka-apupyynnöstä. Mikäli lapsi tarvitsee vammojensa vuoksi erikoissairaalatasoista somaattista tutkimusta ja hoitoa, ne annetaan rikosprosessista riippumatta. Poliisi voi pahoinpitelyepäilyä tutkiakseen pyytää virka-apua OYS:n lastentautien klinikasta lapsen somaattista tutkimusta varten sekä lastenpsykiatrian klinikan Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriselta työryhmältä, jotta he suorittaisivat lapselle oikeuspsykiatrisen tutkimuksen. Kyseessä on moniammatillinen työryhmä, jonka vetäjänä toimii lastenpsykiatri. Selvitys tehdään kiireellisenä, ja kaikkien tutkimusten tulisi olla valmiina kahden kuukauden kuluessa ja mahdollisen lausunnon kolmen kuulauden kuluessa pyynnön päivämäärästä. Selvittely sosiaalitoimessa Tarkempi ohjeistus on sivulla 13 Lastensuojeluviranomainen ilmoittaa pahoinpitelyepäilystä poliisille tutkintapyynnöllä. Myös lapsen huoltajat voivat itse ilmoittaa epäilystä suoraan poliisille. Poliisi päättää, antaako ilmoitus aiheen esitutkinnan käynnistämiselle. 3. LAPSEN SEKSUAALINEN RIISTO Lapsen seksuaalista riistoa on mikä tahansa teko, joka loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Teon päämääränä on aikuisten seksuaalinen tyydytys. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy se, - joka koskettamalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon. - ostaa seksuaalipalvelujen alle 18-vuotiaalta nuorelta - houkuttelee alle 18-vuotiaan seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming) tai seuraa sukupuolisiveellisyyttä loukkaa alle 18-vuotiasta koskevaa esitystä. RikosL 20 luv. 6 ja 7 7

8 Teko katsotaan törkeäksi jos kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa, rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla tai rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle hänen tekijää kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen tai erityisen riippuvaisen asemansa vuoksi Seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi syntyä kenelle tahansa lapsen kanssa työskentelevälle. Epäily lapsen joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ei ole aina selkeästi tunnistettavissa tai näytettävissä toteen. Epäilyn herätessä voidaan konsultoida sosiaalityöntekijöitä lasta koskevissa kysymyksissä. Yhteyttä voi ottaa, kun huoli lapsen hyvinvoinnista herää esim. päiväkodissa, koulussa tai neuvolassa ja työntekijä pohtii jatkotoimien tarvetta tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Konsultaation yhteydessä voidaan sopia jatkotyöskentelystä. Huoli voi herätä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: Lapsi kertoo itse hyväksikäytöstä. Somaattiset oireet herättävät epäilyn. Lapsen käytös ja oireet herättävät epäilyn (lapsen yliseksualisoitunut leikki tai lapsen ei-ikäkehityksen mukainen seksuaalinen tieto (puheissa, leikeissä, piirustuksissa). Lapsi saattaa omaksua ja käyttää kieltä jota ei ymmärrä. Jatkuva, pakonomainen seksuaalinen käyttäytyminen, josta tulee keskeinen osa lapsen elämää ja jota ei leimaa iloisuus tai uteliaisuus. Hyväksikäyttäjän toiminta paljastuu. Perheen toista lasta on käytetty hyväksi. Epäilyn taustalla voi olla seksuaalinen hyväksikäyttö, mutta epäily voi myös olla seurausta muista asioista. Lapsen yliseksualisoitunut käyttäytyminen johtuu useammin muista syistä kuin seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä voidaan pitää vahvana silloin kun lapsi kertoo hyväksikäyttökokemuksesta (minä-muodossa) spontaanisti ja selkeästi epäilyn suhteen neutraalille henkilölle. 4. LAPSEN KUULEMINEN KALTOINKOHTELUN YHTEYDESSÄ 8

9 Lapsen kertomus on usein ainoa oikeuskäsittelyn kannalta merkittävä todiste, ja muuta näyttöä löytyy hyväksikäyttöepäilyjen selvittelyissä vain harvoin. Pienetkin lapset saattavat olla informatiivisia ja luotettavia todistajia. Tämä kuitenkin edellyttää paitsi sitä, ettei heidän muistikuviinsa ole vaikutettu ennen haastattelua, myös sitä että haastattelu on suoritettu lasta johdattelematta ja lapsen kehitystaso huomioiden. Lapsen kertomukseen ja muistikuviin voidaan vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi pienelle lapselle esitettävät johdattelevat kysymykset voivat muuttaa lapsen kertomusta ja tehdä asian selvittelyn lasta kuulemalla myöhemmin mahdottomaksi. Jos epäillystä tapahtumasta on pitkä aika ja/tai lapsen kanssa on käsitelty epäilyä laajasti, se vaikeuttaa selvittelyä merkittävästi. Edellytykset ovat siis paremmat, mikäli epäily hyväksikäytöstä saatetaan mahdollisimman nopeasti poliisin ja sitä kautta lasten hyväksikäyttöselvittelyjä tekevien yksikköjen tietoon sekä dokumentoidaan mahdollisimman tarkkaan se tieto, josta epäily on herännyt. Mikäli lapsen kaltoinkohtelua epäillään, ja poliisi tekee asiasta virka-apupyynnön OYS:n oikeuspsykiatriselle osastolle, on tutkimuksen luotettavuuden takia parempi, että mitä vähemmän tutkimuksia tehdään sosiaali- ja perusterveydenhuollon tasolla. Lapsen kertomuksen kirjaaminen Kirjataan tarkkaan havainnot eli tapahtuman sisältö, aika, paikka. Havainto koskee jotakin, mitä tapahtui oikeasti ja mitä havaittiin. On eri asia, mitä havaitaan kuin se, mitä havainnon tulkitaan merkitsevän ja mihin asioihin sen tulkitaan viittaavan. Tapahtumaan liittyvät henkilöt jotka ovat kuulleet ja nähdyt asiat Lapsen puhumat ja tekemät asiat Keskustelun, kertomuksen, kysymysten ja vastausten sanamuodot. Suositeltavaa on kirjata tarkat tiedot (mm. tiedot saattajista, kuka sanoi mitäkin, keitä oli milläkin hetkellä huoneessa). Jos lapselta kysytään tapahtumista, käytetään mahdollisimman avoimia kysymyksiä välttäen johdattelua. Suositeltavaa on käyttää avoimia ilmaisuja, lapsen omia termejä (esim. mitä on tapahtunut, mitä tarkoitat X :llä ). Keskustelun nauhoittaminen on suositeltavaa. Lapsen saattajaa on haastateltava mahdollisuuksien mukaan ilman lapsen läsnäoloa. 9

10 Keskustellessa seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä lapsen kanssa tulisi välttää seuraavia sanamuotoja: - Onko joku aikuinen tehnyt sinulle jotain pahaa? Hyväksikäyttötilanne ei välttämättä näyttäydy lapselle pahana - Onko joku koskenut sinua johonkin minne lapsia ei saa koskea? Lapset joiden kohdalla hyväksikäytön tai muun kaltoinkohtelun riski on kaikkein suurin, ovat todennäköisesti niitä, joille ei ole selvitetty tämäntyyppisiä asioita - Onko joku tehnyt sinulle jotain sopimatonta? - KUKA on opettanut sinulle tuota? Sekä lapsen että epäillyn oikeusturvan kannalta olennaista on, että viranomaisten yhteistyö toimii saumattomasti ja nopeasti. Muistikuvat vääristyvät ajan kuluessa ja asioita unohtuu. Tämä ongelma korostuu sitä enemmän mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Lisäksi on aina olemassa riski, että ajan kuluessa lapselle vahvistetaan virheellistä mielikuvaa siitä, että häntä on käytetty hyväksi. Väärän epäilyn vahvistamisen riski on olemassa myös, jos ammattilainen puhuu lapsen kanssa johdattelevasti tai jos lapsi kuulee aikuisten kertovan mitä hänelle on tapahtunut. 5. SELVITYKSEN TEKEMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Mikäli terveydenhuollon työntekijä epäilee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai hänelle esitetään epäily hyväksikäytöstä, hänellä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille sekä lastensuojeluilmoitus lastensuojeluviranomaisille. Terveydenhuollon on aina arvioitava lapsen hoidon tarve niin somaattisesta kuin psyykkisestä näkökulmasta. 10

11 Selvittely, kun epäilystä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kulunut alle viikko Mikäli terveystoimen yksikössä herää esitietojen perusteella tai muiden selvittelyjen yhteydessä epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut enintään viikko, terveydenhuollossa tehtävät selvittelyt käynnistetään välittömästi Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti. Hoito-suositukset on päivitetty toukokuussa Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä tässä vaiheessa sekä suullisena että kirjallisena. Epävarmassa tilanteessa on suositeltavaa konsultoida puhelimitse sosiaalityöntekijää (virka-aikana sos. toimen puhelinnumero, virka-ajan ulkopuolella 112) ja / tai päivystävää lastenlääkäriä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöiden on ilmoitettava tietoonsa tulleesta epäilystä myös suoraan poliisille. Terveyskeskuslääkäri ei tee lapselle gynekologista tutkimusta, vaan lapselle tehdään aina lähete OYS:n lastentautien klinikan päivystykseen samana tai viimeistään seuraavana päivänä, jossa tehdään akuutissa tilanteessa tarvittavat selvittelyt ja muiden erikoisalojen (lastenkirurgia, gynekologia, lastenpsykiatria) konsultaatiot. Ennen lähettämistä on aina suositeltavaa olla puhelimitse yhteydessä päivystävään lastenlääkäriin. Selvittely, kun epäilystä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kulunut yli viikko Mikäli oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut yli 1 viikko, kerätään esitiedot ja lapsi tutkitaan alustavasti Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti siinä terveydenhuollon yksikössä, jossa epäily on tullut esille. Mikäli oletetusta tapahtumasta on kulunut alle kaksi viikkoa, tehdään kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon. Vanhemmissa epäilyissä lähete erikoissairaanhoitoon tehdään, vain mikäli lapsen somaattinen vointi sitä vaatii. Vanhemmissa epäilyissä poliisi pyytää tarvittaessa virka-apua OYS:n lastentautien poliklinikalta somaattista tutkimista varten rikosasian selvittelyä varten. Suositeltavaa on kirjata tiedot tarkasti (mm. tiedot saattajista, kuka sanoi mitäkin, keitä oli milläkin hetkellä huoneessa). Lapsen saattajaa on haastateltava mahdollisuuksien mukaan 11

12 ilman lapsen läsnäoloa. Jos lapselta kysytään tapahtumista, käytetään mahdollisimman avoimia kysymyksiä välttäen johdattelua. Suositeltavaa on käyttää avoimia ilmaisuja, lapsen omia termejä (esim. mitä on tapahtunut, mitä tarkoitat X :llä ). Keskustelun nauhoittaminen on suositeltavaa. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä suullisena tai kirjallisena. Epävarmassa tilanteessa on suositeltavaa konsultoida puhelimitse sosiaalityöntekijää (virka-aikana sos. toimen puhelinnumero, virka-ajan ulkopuolella 112) ja / tai päivystävää lastenlääkäriä. Terveydenhuollon henkilöiden on ilmoitettava tietoonsa tulleesta epäilystä myös suoraan poliisille. Mikäli huoltaja kieltää tarvittavien selvitysten tekemisen tai mikäli epäilty on vanhempi tai muu lapsen huoltaja tai huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn, voidaan lapselle hakea edunvalvojaa sosiaalityöntekijän toimesta. Erikoissairaanhoidossa tehtävä selvittely Kun lapsi tulee OYS:n lasten ja nuorten tulosyksikköön lastentautien päivystykseen akuutin seksuaalisen hyväksikäytön epäilynä (sekä edellä mainituissa kiireellisissä tapauksissa) ja kun oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut enintään 1 viikko tehdään seuraavat toimenpiteet: lapsen saattajan / saattajien haastattelun lapsen somaattisen tutkimisen (tarvittaessa valokuvin dokumentoiden) oikeuslääketieteellisten näytteiden ottamisen keskustelun lapsen kanssa lapsen tilanteen arvioinnin havaintojen kirjaamisen toimipaikan vastuuhenkilön informoimisen jatkotoimista päättämisen. Muissa kuin akuuteissa ja kiireellisissä epäilyissä, seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn oikeudelliseen prosessiin liittyvät somaattiset selvitykset tehdään erikoissairaanhoidossa vain poliisin virka-apupyynnöllä. Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi poliisi voi hyväksikäyttöepäilyä tutkiakseen pyytää virka-apua OYS:n Lastenpsykiatrian klinikan Lasten ja 12

13 nuorten oikeuspsykiatriselta moniammatilliselta työryhmältä, jotta he suorittaisivat lapselle oikeuspsykiatrisen tutkimuksen. LAPSEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVÄ PSYKOLOGINEN /PSYKIATRINEN ARVIOINTI Kaikissa tapauksissa perheen ja lapsen psyykkisen tilan ja välittömän hoidontarpeen arvioinnista on huolehdittava. Mikäli lapsi oireilee pahasti ja tarvitsee kriisiapua, on hoito järjestettävä. Tällöin lapsen hoito menee rikostutkinnan edelle. Mikäli lapsen tilanne ei vaadin kiireellistä psykiatrista hoitoa, ei käyntejä tule järjestää ennen rikostutkinnan valmistumista. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät voivat ovat yhteyshenkilönä oman kunnan hoitotahoon tässä asiassa, sillä he voivat olla yhteydessä tutkivaan poliisiin sekä ovat mukana viranomaisverkostoissa lasten oikeuspsykiatrissa tutkimuksissa. 6. SELVITYKSEN TEKEMINEN SOSIAALIHUOLLOSSA Lastensuojeluilmoitus Epäiltäessä lapsen kaltoinkohtelua, tulee tehdä aina lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa poliisille, kun epäillään lapsen kaltoinkohtelua. Vastuu lastensuojeluilmoituksen tekemisessä on sillä joka epäilee kaltoinkohtelua. LsL 25 Vastuu on sillä, joka asian havaitsee Virka-ajalla epäilystä tehdään viipymättä lastensuojeluilmoitus lapsen kotikunnan sosiaalitoimeen. Virka-ajan ulkopuolella tulee ottaa yhteyttä päivystävään sosiaalityöntekijään hätänumeron 112 kautta. Yhteystiedot liitteenä. Lastensuojeluilmoituksen kirjaaminen 13

14 Lastensuojeluviranomaiset ottavat vastaan lastensuojeluilmoitukset joko suullisesti tai kirjallisesti, sekä tarkistavat onko asiassa tehty ilmoitus poliisille. Suullisesti saadut ilmoitukset kirjataan sanatarkasti ja tehdään tarpeen mukaan tarkentavia kysymyksiä. Ilmoitukseen ei kirjata ilmoituksen vastaanottajan omia tulkintoja. On huomattava, että ilmoittajalle esitettyihin tarkentaviin kysymyksiin saattaa jo sisältyä tulkintaa tai oletuksia siitä, mistä voisi olla kysymys. Tämän vuoksi myös esitetyt kysymykset on syytä kirjata. Selvitetään, onko muita viranomaisia jo mukana selvittämässä asiaa. Lastensuojeluilmoitukseen kirjataan seuraavat tiedot: Ilmoittajan yhteystiedot Mihin tieto / huoli perustuu Mitä on tapahtunut Miten asia on tullut ilmoittajan tietoon Miten hän on työskennellyt lapsen ja hänen perheen kanssa kyseissä asiassa Välittömien turvaamistoimien arviointi ja lastensuojelutarpeen selvittäminen Lastensuojelutarpeen arvioinnista vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Lastensuojeluilmoituksen aiheellisuus on aina tarkistettava ja asiakkaaseen on otettava yhteyttä. Sosiaalityöntekijä ratkaisee seitsemän arkipäivän kuluessa lastensuojeluselvittämisen tarpeen. Menettelyä ohjaavana periaatteena on lapsen suojeleminen siten, että mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö tai muu kaltoinkohtelu loppuu. Tarvittaessa lapsen tilanne turvataan huostaanotolla ja sijaishuollon järjestämisellä (LsL 40 ). Mikäli on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, on sosiaalityöntekijän tehtävä tutkintapyyntö poliisille välittömästi. Sosiaalityöntekijä voi konsultoida poliisia tai OYS oikeuspsykiatrista osastoa asiaan liittyvissä kysymyksissä. Kun sosiaalityöntekijän tietoon tulee epäily lapsen kaltoinkohtelusta, hän selvittää lastensuojelun tarpeen ja vastaa tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. 14

15 Sosiaalityöntekijä vastaa myös huoltosuunnitelman tekemisestä, jossa sovitaan ainakin seuraavista asioista: yhteistyö, ketä mukana tehtävänjako suunnitelma lapsen turvallisuuden takaamisesta aikataulun yhteensovittaminen mm. poliisin kanssa Lapsen huoltajat ja lähiverkosto tulee vastuuttaa lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Sosiaalityöntekijän tulee tarkistaa, että he kykenevät siihen ja vakuuttua siitä, että lapsi on turvassa. On huomioitava, että lapsen kaltoinkohteluun syyllistynyt voi olla kumpi vanhempi tahansa. Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti. Väliaikainen lähestymiskielto voidaan hakea kiireellisenä suoraan poliisilta, tai mikäli lapsen turvallisuus on akuutisti taattu. Mikäli lasta on jatkossa tarpeen suojata, haetaan lähestymiskielto käräjäoikeudesta. Sosiaalityöntekijän on huomioitava, ettei lasta altisteta selvittelyn aikana tilanteisiin joissa hänen mielikuviin tilanteesta voidaan vaikuttaa. Sosiaalityöntekijä arvioi myös perheen kriisiavun tarpeen. Lapsen psyykkinen hoito tulee toteuttaa siten, että sillä ei olisi vaikutusta rikosepäilyn selvittämisprosessiin. Lastensuojeluprosessi jatkuu yhteistyössä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheelle järjestetään avohuollollisia palveluja ja heitä ohjataan hoitoon. Prosessia ohjaa ja seuraa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhdyshenkilönä muihin yhteistyökumppaneihin. Edunvalvojan määrääminen lapselle Mikäli rikokseen epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä oma edunvalvoja, tai kun lapsella ja huoltajalla on eturistiriita ja että lapsen edun turvaaminen ja asian selvittäminen vaativat edunvalvojan määräämistä. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on valvoa puolueettomasti lapsen etua. Edunvalvojan hakee tavallisesti sosiaalihuollon viranomainen, mutta myös muu viranomainen voi sen tehdä. Hakemus lastensuojelun edunvalvojan määräämisestä tehdään maistraatille, jos huoltajat suostuvat edunvalvojan määräämiseen. Muussa tapauksessa hakemus tehdään käräjäoikeudelle. (Lisätietoa lastensuojelun edunvalvonnasta ja lomakemallit: ww.lastensuojelunedunvalvonta.fi.) 7. RIKOSTUTKINNAN SELVITTÄMINEN POLIISISSA Rikoksen selvittämisestä vastaa poliisi. 15

16 Akuuteissa tilanteissa, tai havaittaessa lapsen kaltoinkohtelun merkkejä muiden tutkimusten yhteydessä, tehdään lapsen ensivaiheen tutkimukset päivystyksenä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa. Muissa tapauksissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikat alkavat selvittää lapsen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjä ainoastaan poliisin pyytäessä virka-apua. Lapsen mahdollisesti tarvitsemat muut tutkimukset kuitenkin tehdään normaalilla tavalla. Kun poliisille on tehty tutkintapyyntö tai kun asia on muuten tullut poliisin tietoon, poliisi harkitsee, käynnistetäänkö asiassa esitutkinta. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen, ellei tutkinta-pyyntö ole tullut sosiaaliviranomaiselta. Esitutkinnan aikana poliisi tilaa lääkärinlausunnot lasta tutkineilta ja hoitaneilta lääkäreiltä, tai pyytää virka-apua muilta viranomaisilta tilanteen selvittämiseksi. Lapsen tutkiminen on aina kokonaisarvio ja neuvolan sekä terveyskeskuksen tiedot ovat arvokkaita lapsen terveydentilan ja mahdollisten jo aikaisemmin esille nousseiden huolenaiheiden selvittämisessä. Poliisin pyynnöstä suoritetusta tutkimuksesta lausunto annetaan vain poliisille tiedoksi. Potilasasiakirjoihin kirjataan tieto siitä, että on tehty tutkimus poliisin pyynnöstä ja että poliisin tutkintapyyntö sekä asiaa koskevat muut paperit ovat erillisarkistosta. Tieto hoitoa vaativista havainnoista ja löydöksistä sekä annetusta hoidosta kirjataan aina potilasasiakirjoihin. Alaikäisen lapsen vanhemmalla on oikeus tietää potilasasiakirjamerkinnöistä, mutta ei viranomaislausunnoista. Poliisin tilaamat lääkärinlausunnot Lasta tutkineiden ja hoitaneiden lääkäreiden tulee antaa pyydettäessä lausunto esitutkintaa varten. Lääkärinlausunto sellaisen rikoksen johdosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta, ei edellytä potilaan suostumusta. Lausunnon tulisi sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaikista vammoista. Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä lääkärintodistuksen nimi ja tarkoitus, mille viranomaiselle, mitä käyttöä varten ja millaisessa asiassa se on laadittu sekä perustuuko lausunto lääkärin suorittamaan tutkimukseen vai sairauskertomukseen. 16

17 Johdannosta tulee ilmetä tutkimuksen pyytäjä, tutkimuksen luonne ja tutkittavan henkilötiedot (miten todettu). Esitiedoista tulee ilmetä kuinka potilas saapui, tutkittavan tai lapsesta kyseen ollen hänen saattajansa (kuka) kertomus tapahtumien kulusta (vamman syntymekanismi, tapahtuma-aika ja paikka), poliisin lausuntopyynnössä esittämät tapahtumatiedot sekä tutkittavan suhtautuminen tapahtumaan ja käyttäytyminen. Tutkimushavainnoissa tulee huomioida vammojen laatu ja sijainti (tarvittaessa kehokartan käyttö), vamman/vammojen ikä (mustelmien väri, haavojen arpeutuminen jne.), muut kuin hoitoon hakeutumiseen johtaneet vammat (ulkotarkastus) sekä vamman/vammojen tarkka kuvaus (esim. haavan muoto, repaleisuus/ sileäreunaisuus jne.). Johtopäätöksissä tulee huomioida vamman sopivuus tutkittavan/tutkimuksen pyytäjän antamiin tietoihin, vammojen vaikeusaste sekä hengenvaarallisuus (myös potentiaalinen vaarallisuus), mahdollinen tutkimuksen suorittavan lääkärin havaitsema ristiriita vammojen ja kuvatun syntymekanismin ja/tai tutkittavan käyttäytymisen suhteen - arvio syntymekanismista, lyhyt kuvaus hoitotoimenpiteistä ja jatkohoidosta, ennuste paranemisesta, invaliditeetti, pysyvä haitta tai arvio niistä ja milloin on mahdollista saada lopullinen lausunto. Lääkärinlausunnossa tulee olla vakuutus, päiväys ja allekirjoitus. Lapsen oikeuspsykiatrinen tutkimus Poliisi voi tarvittaessa pyytää lapselle oikeuspsykiatrista tutkimusta Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköltä. Yksikkö toimii oman sisäisten ohjeistuksensa mukaisesti. Oikeuspsykiatrisen tutkimuksen jälkeen annetaan yksikkö antaa tarvittaessa suosituksia lastensuojelutoimenpiteitä varten, järjestää tarvittaessa palautekeskustelun huoltajille ja neuvottelee jatkohoidosta sitä järjestävän tahon kanssa. Esitutkinnan päättyminen Esitutkinnan jälkeen tutkittu asia voi siirtyä syyteharkintaan. Tutkinnanjohtaja tekee päätöksen olla saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, mikäli esitutkinnassa ei ole saatu tukea rikosepäilyille. Tutkinnanjohtaja voi myös keskeyttää esitutkinnan toistaiseksi, kun epäily edelleen on olemassa, mutta tutkintaa edistävää tietoa ei ole saatavissa. 17

18 8. SEURANTA Lapsen kaltoinkohtelun selvittäminen on aina moniammatillista yhteistyötä, jossa kukin omalta osaltaan vastaa joustavasta tiedonkulusta ja prosessin etenemisestä. Lastensuojelullisen tuen tarve voi jatkua, vaikka hoidon tarvetta ei olisikaan tai vaikka rikosta ei todettaisi tapahtuneen. Lastensuojelullisen tuen tarve voi jatkua, vaikka hoidon tarvetta ei olisikaan tai Terveydenhuollossa lapsen kaltoinkohtelun seuranta ja hoito toteutetaan vasta tutkimuksen jälkeen ja siitä erillään, mikäli mahdollista. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tilanteen mukaan. Silloinkin, kun esitutkintaa ei käynnistetä tai syytettä ei nosteta, lapsella saattaa olla muusta syystä tarve hoitoon ja/tai lastensuojeluun. Sosiaalitoimi vastaa perheen kokonaisvaltaisesta seurannasta ja lastensuojelullisesta jatkotyöskentelystä yhdessä terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. YHTEYSTIEDOT 18

19 Lastensuojeluilmoitus virka-aikana Ii tai Pudasjärvi tai Simo Utajärvi Vaala Virka-ajan ulkopuolella päivystävä sosiaalityötekijä tavoitetaan hätäkeskuksen kautta 112 Oulun yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö PL OYS Käyntiosoite: Oulun yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Kastellin tutkimuskeskus 5.krs Aapistie OULU Faksi: Tiina Tenhunen, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Puhelin: Sähköposti: Anne Kurkela, osastonsihteeri Puhelin: Sähköposti: Maria Rönkä, psykologi Puhelin: Sähköposti: Jasmin Kaunisto, psykologi Puhelin: Sähköposti: Sinikka Autio, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Puhelin: Mirja-Liisa Sassi-Puitti, erikoist. lääkäri Puhelin: Sähköposti: Sari Fant, psykologi Puhelin: Sähköposti: Minna Kumpuniemi, psykologi Puhelin: Sähköposti: Marja Hallenberg, sosiaalityöntekijä Puhelin: Sähköposti: 19

20 Sähköposti: Elina Koistinen, sairaanhoitaja, perheterapeutti Anja Airaksinen, sosiaalityöntekijä Puhelin: Puhelin: Sähköposti: Sähköposti: Poliisi Oulu ma - pe klo ja la - su klo 8-16 puh Haukipudas ma - pe klo puh Muhos puh Vaala puh Pudasjärvi ma-pe klo puh Kemin ma-pe klo puh Virka-ajan ulkopuolella poliisin tavoittaa hätäkeskuksen numerosta

LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ

LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ 1 (5) LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ Tietoa vanhemmille ja viranomaisille Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön tehtävä Yksikössä tutkitaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

MALLIN KÄYTTÄJILLE. Lastensuojelulain mukaan alle 18 vuotiaat ovat lapsia.

MALLIN KÄYTTÄJILLE. Lastensuojelulain mukaan alle 18 vuotiaat ovat lapsia. 1 LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN JA PAHOINPITELYN TUTKIMISEN JA HOIDON MALLI KESKI-SUOMESSA Mallia päivitetty 5.12.2007, 5.3.2008 ja 6.3.2012 1 MALLIN KÄYTTÄJILLE Kaikilla lastensuojelulain (25 ) mukaan

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN

KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN JOUNI RAIPELA, PSYKOTERAPEUTTI, SAIRAANHOITAJA, ERIKOISTUTKIJA (virkavapaalla VSSHP/TYKS) Käypä hoito työryhmän jäsen

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittelyyn Heinola Lahti Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Oiva S o s i a a l i a l a n o s a a m i s k e s k u s V e r s o l i i

Lisätiedot

Sisällys MALLIN KÄYTTÄJILLE... 3 1. TUNNISTAMINEN... 4 2. ILMOITUSVELVOLLISUUS... 5 2.1. Lastensuojeluilmoitus... 5 2.1.1. Sosiaalitoimistojen

Sisällys MALLIN KÄYTTÄJILLE... 3 1. TUNNISTAMINEN... 4 2. ILMOITUSVELVOLLISUUS... 5 2.1. Lastensuojeluilmoitus... 5 2.1.1. Sosiaalitoimistojen 1 TOIMINTAOHJE LAPSEEN KOHDISTUNEEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN JA PAHOINPITELYN TUTKIMISEEN JA HOITOON KESKI- SUOMESSA Mallia päivitetty 5.12.2007 5.3.2008 6.3.2012 2.1.2014 20.4.2015 Sisällys MALLIN KÄYTTÄJILLE...

Lisätiedot

Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Eija Paavilainen, professori, TtT Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos (Paavilainen E, Flinck A. www.hotus.fi) www.uta.fi/laitokset/hoito

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa MALLIN KÄYTTÄJÄLLE Keski-Suomen Haravaprojektin toimesta (Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto 2000-2004) on tuotettu

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN ON HYVÄ LAATIA SISÄINEN, OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO.

TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN ON HYVÄ LAATIA SISÄINEN, OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO. LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUTKIMISEN JA HOIDON MALLI KESKI-SUOMESSA Mallia päivitetty 5.12.2007 ja 5.3.2008 ÄÄNESEUDUN OSALTA MALLIA PÄIVITETTY 25.8.2009 MALLIN KÄYTTÄJÄLLE TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lapsi rikoksen kohteena?

Lapsi rikoksen kohteena? Lapsi rikoksen kohteena? Lapsen haastattelu ja työskentely perheen kanssa Tuija Lyytikäinen, Merja Oksanen ja Julia Korkman HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Lastensuojelulaki 25 Sosiaali-

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE

KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 2015 SISÄLLYS LUKIJALLE... 4 OSA 1. TOIMINTAMALLI... 5 1. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA... 5 1.1. Prosessikuva

Lisätiedot

Toimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa

Toimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa Toimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa Kaija Lajunen, Noora-Maria Ahl, Marja Darth, Pirjo Lahtinen & Tuija Valkonen Jos lapsi kertoo sinulle huolta herättävistä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

KALTOINKOHDELTU LAPSI

KALTOINKOHDELTU LAPSI KALTOINKOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOINKOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 2011 13.9.2011 Sisällys LUKIJALLE... 1 OSA 1: TOIMINTAMALLI... 3 1 TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA... 3 1.1 Vuokaavio

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE

KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 2012 SISÄLLYS LUKIJALLE...4 OSA 1. TOIMINTAMALLI...5 1. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA...5 1.1. Vuokaavio toimintamallista...10

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Epäily lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta: kohtaaminen sijaishuollossa

Epäily lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta: kohtaaminen sijaishuollossa Epäily lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta: kohtaaminen sijaishuollossa LSKL sijaishuollon päivät 30.9.2015 PsT Julia Korkman & Sostt. Sauli Hyvärinen HYKS - Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE

KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 2007 SISÄLLYS LUKIJALLE...4 OSA 1. TOIMINTAMALLI...6 1. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA...6 1.1. Vuokaavio toimintamallista...10

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

KALTOINKOHDELTU LAPSI

KALTOINKOHDELTU LAPSI KALTOINKOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOINKOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 27.3.2015 Sisällys LUKIJALLE... 1 OSA 1: TOIMINTAMALLI... 2 1 TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA... 2 1.1 Vuokaavio

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

KÄDESTÄ PITÄEN TURVAA LAPSELLE KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE

KÄDESTÄ PITÄEN TURVAA LAPSELLE KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE KÄDESTÄ PITÄEN TURVAA LAPSELLE KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE SISÄLLYS LUKIJALLE...4 OSA 1. TOIMINTAMALLI...6 1. JOHDANTO...6 2. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA...7

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

PUUTTUA VAI PUUTUA? VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN

PUUTTUA VAI PUUTUA? VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN PUUTTUA VAI PUUTUA? VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN - VIRANOMAISYHTEISTYÖVÄLINE VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA Pahoinpitelyrikoksen jälkeen eri viranomaisten ja auttajatahojen luona asiakkaana oleva

Lisätiedot

Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI

Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI POTIILAAN HOIITOON TAII KOHTELUUN LIIIITTYVÄ MUIISTUTUS Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI Saapumispäivämäärä: Vastaanottaja: Diariointinumero: POTILAS Sukunimi, etunimet Osoite:

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Kaltoinkohtelu perheessä 19.11.2013. Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Kaltoinkohtelu perheessä 19.11.2013. Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Kaltoinkohtelu perheessä 19.11.2013 Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheita tänään Mitä kaltoinkohtelu tai perheväkivalta on? Millaisia ovat perheen riskiolot?

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

LAPSI ASIANOMISTAJANA JA TODISTAJANA POLIISITOIMINNASSA JA ESITUTKINNASSA

LAPSI ASIANOMISTAJANA JA TODISTAJANA POLIISITOIMINNASSA JA ESITUTKINNASSA Poliisihallitus Ohje ID-1551798023 1 (11) 28.11.2013 2020/2013/5071 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/1610, 28.6.2011 Lapsen

Lisätiedot

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta Liitteeksi vanhimmiston ohjekirjaan - Hyväksytty Vapaakirkon hallituksen kokouksessa 6.9.2008 Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen Päivitetty 22.5.2013 Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA

TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA Pahoinpidellyn potilaan kohtaaminen ja haastattelu käytä PAKEa haastattelurunkona keskustele potilaan kanssa aina kahden kesken o kysy väkivallasta

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

RIKOSTUTKINTA LAPSIIN KOHDISTUVISSA VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISSA

RIKOSTUTKINTA LAPSIIN KOHDISTUVISSA VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISSA RIKOSTUTKINTA LAPSIIN KOHDISTUVISSA VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISSA Noora Ellonen (toim.) POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN OPPIKIRJAT 20 Poliisiammattikorkeakoulu Tampere, 2013 Noora Ellonen (toim.): RIKOSTUTKINTA

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot