LAPSIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOHTELUA KOHTAAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAOHJELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOHTELUA KOHTAAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAOHJELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ"

Transkriptio

1 LAPSIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOHTELUA KOHTAAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAOHJELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄSSÄ 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAOHJELMA 3 2. LAPSIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU Pahoinpitelyn tunnistaminen Pahoinpitelyn selvittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa 4 3. LAPSEN SEKSUAALINEN RIISTO Seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen 7 4. LAPSEN KUULEMINEN KALTOINKOHTELUN YHTEYDESSÄ 9 5. SELVITYKSEN TEKEMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA SELVITYKSEN TEKEMINEN SOSIAALIUOLLOSSA RIKOSTUTKINNAN SELVITTÄMINEN POLIISISSA SEURANTA 18 LIITTEET YHTEYSTIEDOT LAINSÄÄDÄNTÖÄ TUTKINTAPYYNTÖ POLIISILLE LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTOEPÄILYN JOHDOSTA JA OHJEET OYS:n LASTENPSYKIATRIAN HOIDONPORRASTUS LA HAASTATTELU - kaaviot 2

3 1. TOIMINTAOHJELMA Tämä toimintaohjelma on laadittu helpottamaan Oulunkaaren kuntayhtymän alueella työskentelevien sosiaali- ja terveystoimen että muiden viranomaisten toimintaa heidän kohdatessaan lasten kaltoinkohtelua työssään. Toimintaohjelmissa on erityisesti kiinnitetty huomiota Oulun yliopistollisen keskussairaalan ohjeistukseen siitä, miten viranomaiset toiminnallaan voivat edesauttaa kaltoinkohtelun tutkimista ja hoidonporrastusta. Seksuaalisen hyväksikäytön osalta ohjeistuksessa on lisäksi hyödynnetty toukokuussa 2013 päivitettyjä Käypä hoito suosituksia. Ohjeistuksessa on jätetty pois lapsen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisevä toimintaohjelma, jota tulisi erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi tehdä. Hyvällä ennaltaehkäisevällä työllä voidaan estää lasta altistumasta tahattomasti hyväksikäytölle, johon muun muassa Internet altistaa. Koulujen opetussuunnitelmiin tulisi lisätä terveysvalistusta seksuaalisen koskemattomuuden rajoista mm. groomingin ehkäisemiseksi. 2. LAPSIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU Lasten kaltoinkohtelun käsitettä käytetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta. Rinnakkaisena käsitteenä käytetään usein lasten pahoinpitelyä tai lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Fyysinen kaltoinkohtelu tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapsille aiheutuu kipua sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Usein ne ovat pysyviä, kuten arpia, kipuja tai jokin neurologinen poikkeavuus. Seurauksena voi olla jopa lapsen kuolema. Fyysistä pahoinpitelyä ovat esimerkiksi lyöminen, potkiminen, tupakalla polttaminen, hiuksista repiminen, kuristaminen sekä vauvan ravistelu kaikkinensa (Shaken Baby oireyhtymä). Lapsen seksuaalista riistoa on mikä tahansa teko, joka loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Teon päämääränä on aikuisen seksuaalinen tyydytys. Lapsen hyväksikäyttöä ovat yhdyntä ja sen yritys, muu lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaava seksuaaliteko sekä lapsen johdattaminen hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen. Kemiallinen väkivalta, jolloin lapselle joko annetaan rauhoittavia lääkkeitä tai päihteitä, jotta lapsi nukkuisi tai jätetään antamatta lapselle hänen tarvitsemiaan lääkkeitä tai ei noudateta lapsen tarvitsemaa ruokavaliota, katsotaan tässä yhteydessä kuuluvan fyysiseen kaltoinkohteluun. Psyykkinen pahoinpitely tarkoittaa pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys vaarantuvat. 3

4 Ruumiilliseen kuritukseen ja muuhun fyysiseen väkivaltaan liittyy aina psyykkinen pahoinpitely. Sitä sisältyy myös aina seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin. Psyykkistä pahoinpitelyä voi esiintyä myös yksinään, mutta sitä saattaa olla vaikea havaita ja määritellä. Lasten laiminlyönti tarkoittaa puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustarpeista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Laiminlyönti voi olla tyypiltään, vaikeudeltaan tai jatkuvuudeltaan eriasteista. Toimintaohjelmassa käytetään ylänimikettä lapsen kaltoinkohtelu, mutta ohjeistuksessa on keskitytty pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn toimintaohjelmiin. 2.1 Pahoinpitelyn tunnistaminen Lapsen pahoinpitelyn tunnistaminen on vaativaa. Tapaturmien toistuvuus sekä vammojen moninaisuus ja vakavuus on yksi merkittävä kriteeri arvioitaessa hoitoon tulon syytä. Terveydenhuollossa huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin vammoihin: Fyysiset merkit: mustelmat poskissa, reisissä, vartalossa, käsivarren yläosassa, pakaroissa, alle 9 kk ikäisen mustelmat, esineen muotoiset mustelmat/laseraatiot, useat mustelmat, perineumin alueen vammat, savukkeella polttamisjäljet, esineen muotoiset ja selvärajaiset, sukkaa muistuttavat palovammat, eri ikäiset vammat (esimerkiksi mustelmien värin vaihtelu), vammapaikkana iho, pään alue, luusto tai vatsa, velttous, kohtaukset, oksentelu, uneliaisuus, hengityspysähdys. Muita merkkejä: tunnetaakka, pelko, psykosomaattiset oireet, esimerkiksi vatsakivut ja päänsärky, masennus, sopeutumisongelmat, koulunkäyntivaikeudet, päihteiden käyttö, muut pitkän aikavälin psyykkiset tai käyttäytymisongelmat, laiminlyönnin merkit lapsessa (kehityksen viivästyminen, erilaiset fyysisen terveyden ongelmat, merkkien ilmenemistapa yhteydessä lapsen ikään) ja kodissa (esimerkiksi, likaisuus, siivoamattomuus), lapsen toistuvat käynnit vastaanotolla, lapsi kertoo kivusta ilman selkeää syytä tai aiheuttajaa. Vammoja havaittaessa ja tutkittaessa epäilyn taustalla voi olla lapsen pahoinpitely, mutta usein oireet ovat seurausta muista asioista Lapsen pahoinpitelyn selvittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa p Epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä missä viranomaisessa tai terveydenhuollon yksikössä tahansa, on tehtävä välittömästi lastensuojelulain 25. :n mukainen lastensuojeluilmoitus sekä suullisesti että kirjallisesti. 4

5 Ilmoituksen tulee olla perusteltu ja sen sisältö ilmoitetaan tilanteen niin salliessa lapsen huoltajille. Mikäli toinen tai molemmat huoltajista on epäiltynä, on asiasta ensin keskusteltava sosiaalityöntekijän kanssa. Selvitys, kun pahoinpitelystä on kulunut alle viikko Akuutissa tilanteessa, kun epäillystä tapahtumasta on kulunut alle viikko terveydenhuollon yksikkö, jossa epäily pahoinpitelystä on herännyt, käynnistää välittömästi jatkoselvittelyt laatimalla lähetteen päivystyksenä Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan (OYS). Ennen lähettämistä on suositeltavaa olla puhelimitse yhteydessä päivystävään lastenlääkäriin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella lasten fyysisen pahoinpitelyn tutkimukset on keskitetty Oulun yliopistolliseen sairaalaan lastentautien klinikkaan, jonne lapsi lähetetään päivystyksenä. Pahoinpitelyepäilyissä paneudutaan erityisen tarkasti erotusdiagnostiikkaan, mikä edellyttää erikoissairaanhoidon tasoista selvittelyä, moniammatillista ja eri erikoisalojen yhteistyötä. Lastentautien klinikasta käsin huolehditaan myös lapsen mahdollisesti tarvitsemasta lastenpsykiatrisen arvion tekemisestä. Selvitys, kun pahoinpitelystä on kulunut yli viikko Muissa kuin akuuteissa tilanteissa (yli 1 viikko epäillystä tapahtumasta) tehdään perusterveydenhuollossa esitietojen ja tapahtumatietojen kerääminen sekä tarvittava kliininen tutkimus. Suositeltavaa on kirjata tarkat tiedot (mm. tiedot saattajista, kuka sanoi mitäkin, keitä oli milläkin hetkellä huoneessa). Jos lapselta kysytään tapahtumista, käytetään mahdollisimman avoimia kysymyksiä välttäen johdattelua. Suositeltavaa on käyttää avoimia ilmaisuja, lapsen omia termejä (esim. mitä on tapahtunut, mitä tarkoitat X :llä ). Keskustelun nauhoittaminen on suositeltavaa. Lapsen saattajaa on haastateltava mahdollisuuksien mukaan ilman lapsen läsnäoloa. 5

6 Lapsen somaattisen tilanteen arvioimiselle erikoissairaanhoidossa, tehdään lähete OYS:n lastentautien poliklinikalle. Lapsen psykiatrisen tuen tarve on selvitettävä kaikissa tilanteissa ja ohjattava lapsi tarvittaessa kunnan mielenterveyspalveluihin tai tehtävä lähete OYS:n lastenpsykiatrian poliklinikalle. On hyvä kuitenkin muistaa, että mikäli lapsi ei ole akuutin psyykkisen tuen tarpeessa, lapsen omat tutkimukset tulisi käynnistää vasta mahdollisen rikosprosessiin liittyvän haastattelun jälkeen. Silloinkin, kun esitutkintaa ei käynnistetä tai syytettä ei nosteta, lapsella saattaa olla muusta syystä tarve hoitoon ja / tai lastensuojeluun ja tämä tarve on terveydenhuollon ja lastensuojeluviranomaisten selvitettävä. Mikäli huoltaja kieltää tarvittavien selvitysten tekemisen tai mikäli epäilty on vanhempi tai muu lapsen huoltaja tai huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn, voidaan lapselle hakea edunvalvojaa sosiaalityöntekijän toimesta. Perheessä tapahtuva väkivalta voi olla vahingollista lapsen kehitykselle myös silloin, kun se ei kohdistu suoraan lapseen. Perheväkivallan tullessa ilmi, on lapsen tilanne aina arvioitava ja muistettava, että perheväkivalta on peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiselle. Perheväkivallan vaikutusten luotettava arviointi edellyttää lastenpsykiatrista tutkimusta. Tutkimuksen tekemisestä ja mahdollisesti tarvittavasta jatkohoidosta vastaavat kunnan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut tai OYS:n lastenpsykiatrinen yksikkö yhteistyössä sosiaalitoimen lastensuojelun ja perusterveydenhuollon kanssa. Kaikissa tapauksissa varmistetaan yhteistyössä lastensuojelun kanssa siten että, lapsi ei altistu tutkimusten käynnistymistä odotettaessa uudelleen pahoinpitelylle. Erikoissairaanhoidossa tehtävä selvitys Mikäli lapsi tulee lähetteellä lastentautien klinikkaan päivystyksenä pahoinpitelyepäilyn takia tai pahoinpitelyepäily herää tutkittaessa lasta lastentautien klinikassa, käynnistyvät välittömästi kattavat selvitykset lastentautien sisäisten ohjeistusten mukaisesti (liite). Heti alkuvaiheessa varmistetaan, onko pahoinpitelyepäilystä tehty lastensuojeluilmoitus, ja jos sitä ei ole tehty, ilmoitus tehdään heti, kun sen tekeminen on perusteltua. 6

7 Mikäli epäillystä rikostapahtumasta on yli viikko, pahoinpitelyepäilyn oikeudelliseen prosessiin liittyvät selvitykset tehdään vain poliisin virka-apupyynnöstä. Mikäli lapsi tarvitsee vammojensa vuoksi erikoissairaalatasoista somaattista tutkimusta ja hoitoa, ne annetaan rikosprosessista riippumatta. Poliisi voi pahoinpitelyepäilyä tutkiakseen pyytää virka-apua OYS:n lastentautien klinikasta lapsen somaattista tutkimusta varten sekä lastenpsykiatrian klinikan Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriselta työryhmältä, jotta he suorittaisivat lapselle oikeuspsykiatrisen tutkimuksen. Kyseessä on moniammatillinen työryhmä, jonka vetäjänä toimii lastenpsykiatri. Selvitys tehdään kiireellisenä, ja kaikkien tutkimusten tulisi olla valmiina kahden kuukauden kuluessa ja mahdollisen lausunnon kolmen kuulauden kuluessa pyynnön päivämäärästä. Selvittely sosiaalitoimessa Tarkempi ohjeistus on sivulla 13 Lastensuojeluviranomainen ilmoittaa pahoinpitelyepäilystä poliisille tutkintapyynnöllä. Myös lapsen huoltajat voivat itse ilmoittaa epäilystä suoraan poliisille. Poliisi päättää, antaako ilmoitus aiheen esitutkinnan käynnistämiselle. 3. LAPSEN SEKSUAALINEN RIISTO Lapsen seksuaalista riistoa on mikä tahansa teko, joka loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Teon päämääränä on aikuisten seksuaalinen tyydytys. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy se, - joka koskettamalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon. - ostaa seksuaalipalvelujen alle 18-vuotiaalta nuorelta - houkuttelee alle 18-vuotiaan seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming) tai seuraa sukupuolisiveellisyyttä loukkaa alle 18-vuotiasta koskevaa esitystä. RikosL 20 luv. 6 ja 7 7

8 Teko katsotaan törkeäksi jos kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa, rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla tai rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle hänen tekijää kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen tai erityisen riippuvaisen asemansa vuoksi Seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi syntyä kenelle tahansa lapsen kanssa työskentelevälle. Epäily lapsen joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ei ole aina selkeästi tunnistettavissa tai näytettävissä toteen. Epäilyn herätessä voidaan konsultoida sosiaalityöntekijöitä lasta koskevissa kysymyksissä. Yhteyttä voi ottaa, kun huoli lapsen hyvinvoinnista herää esim. päiväkodissa, koulussa tai neuvolassa ja työntekijä pohtii jatkotoimien tarvetta tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Konsultaation yhteydessä voidaan sopia jatkotyöskentelystä. Huoli voi herätä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: Lapsi kertoo itse hyväksikäytöstä. Somaattiset oireet herättävät epäilyn. Lapsen käytös ja oireet herättävät epäilyn (lapsen yliseksualisoitunut leikki tai lapsen ei-ikäkehityksen mukainen seksuaalinen tieto (puheissa, leikeissä, piirustuksissa). Lapsi saattaa omaksua ja käyttää kieltä jota ei ymmärrä. Jatkuva, pakonomainen seksuaalinen käyttäytyminen, josta tulee keskeinen osa lapsen elämää ja jota ei leimaa iloisuus tai uteliaisuus. Hyväksikäyttäjän toiminta paljastuu. Perheen toista lasta on käytetty hyväksi. Epäilyn taustalla voi olla seksuaalinen hyväksikäyttö, mutta epäily voi myös olla seurausta muista asioista. Lapsen yliseksualisoitunut käyttäytyminen johtuu useammin muista syistä kuin seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä voidaan pitää vahvana silloin kun lapsi kertoo hyväksikäyttökokemuksesta (minä-muodossa) spontaanisti ja selkeästi epäilyn suhteen neutraalille henkilölle. 4. LAPSEN KUULEMINEN KALTOINKOHTELUN YHTEYDESSÄ 8

9 Lapsen kertomus on usein ainoa oikeuskäsittelyn kannalta merkittävä todiste, ja muuta näyttöä löytyy hyväksikäyttöepäilyjen selvittelyissä vain harvoin. Pienetkin lapset saattavat olla informatiivisia ja luotettavia todistajia. Tämä kuitenkin edellyttää paitsi sitä, ettei heidän muistikuviinsa ole vaikutettu ennen haastattelua, myös sitä että haastattelu on suoritettu lasta johdattelematta ja lapsen kehitystaso huomioiden. Lapsen kertomukseen ja muistikuviin voidaan vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi pienelle lapselle esitettävät johdattelevat kysymykset voivat muuttaa lapsen kertomusta ja tehdä asian selvittelyn lasta kuulemalla myöhemmin mahdottomaksi. Jos epäillystä tapahtumasta on pitkä aika ja/tai lapsen kanssa on käsitelty epäilyä laajasti, se vaikeuttaa selvittelyä merkittävästi. Edellytykset ovat siis paremmat, mikäli epäily hyväksikäytöstä saatetaan mahdollisimman nopeasti poliisin ja sitä kautta lasten hyväksikäyttöselvittelyjä tekevien yksikköjen tietoon sekä dokumentoidaan mahdollisimman tarkkaan se tieto, josta epäily on herännyt. Mikäli lapsen kaltoinkohtelua epäillään, ja poliisi tekee asiasta virka-apupyynnön OYS:n oikeuspsykiatriselle osastolle, on tutkimuksen luotettavuuden takia parempi, että mitä vähemmän tutkimuksia tehdään sosiaali- ja perusterveydenhuollon tasolla. Lapsen kertomuksen kirjaaminen Kirjataan tarkkaan havainnot eli tapahtuman sisältö, aika, paikka. Havainto koskee jotakin, mitä tapahtui oikeasti ja mitä havaittiin. On eri asia, mitä havaitaan kuin se, mitä havainnon tulkitaan merkitsevän ja mihin asioihin sen tulkitaan viittaavan. Tapahtumaan liittyvät henkilöt jotka ovat kuulleet ja nähdyt asiat Lapsen puhumat ja tekemät asiat Keskustelun, kertomuksen, kysymysten ja vastausten sanamuodot. Suositeltavaa on kirjata tarkat tiedot (mm. tiedot saattajista, kuka sanoi mitäkin, keitä oli milläkin hetkellä huoneessa). Jos lapselta kysytään tapahtumista, käytetään mahdollisimman avoimia kysymyksiä välttäen johdattelua. Suositeltavaa on käyttää avoimia ilmaisuja, lapsen omia termejä (esim. mitä on tapahtunut, mitä tarkoitat X :llä ). Keskustelun nauhoittaminen on suositeltavaa. Lapsen saattajaa on haastateltava mahdollisuuksien mukaan ilman lapsen läsnäoloa. 9

10 Keskustellessa seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä lapsen kanssa tulisi välttää seuraavia sanamuotoja: - Onko joku aikuinen tehnyt sinulle jotain pahaa? Hyväksikäyttötilanne ei välttämättä näyttäydy lapselle pahana - Onko joku koskenut sinua johonkin minne lapsia ei saa koskea? Lapset joiden kohdalla hyväksikäytön tai muun kaltoinkohtelun riski on kaikkein suurin, ovat todennäköisesti niitä, joille ei ole selvitetty tämäntyyppisiä asioita - Onko joku tehnyt sinulle jotain sopimatonta? - KUKA on opettanut sinulle tuota? Sekä lapsen että epäillyn oikeusturvan kannalta olennaista on, että viranomaisten yhteistyö toimii saumattomasti ja nopeasti. Muistikuvat vääristyvät ajan kuluessa ja asioita unohtuu. Tämä ongelma korostuu sitä enemmän mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Lisäksi on aina olemassa riski, että ajan kuluessa lapselle vahvistetaan virheellistä mielikuvaa siitä, että häntä on käytetty hyväksi. Väärän epäilyn vahvistamisen riski on olemassa myös, jos ammattilainen puhuu lapsen kanssa johdattelevasti tai jos lapsi kuulee aikuisten kertovan mitä hänelle on tapahtunut. 5. SELVITYKSEN TEKEMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Mikäli terveydenhuollon työntekijä epäilee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai hänelle esitetään epäily hyväksikäytöstä, hänellä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille sekä lastensuojeluilmoitus lastensuojeluviranomaisille. Terveydenhuollon on aina arvioitava lapsen hoidon tarve niin somaattisesta kuin psyykkisestä näkökulmasta. 10

11 Selvittely, kun epäilystä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kulunut alle viikko Mikäli terveystoimen yksikössä herää esitietojen perusteella tai muiden selvittelyjen yhteydessä epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut enintään viikko, terveydenhuollossa tehtävät selvittelyt käynnistetään välittömästi Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti. Hoito-suositukset on päivitetty toukokuussa Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä tässä vaiheessa sekä suullisena että kirjallisena. Epävarmassa tilanteessa on suositeltavaa konsultoida puhelimitse sosiaalityöntekijää (virka-aikana sos. toimen puhelinnumero, virka-ajan ulkopuolella 112) ja / tai päivystävää lastenlääkäriä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöiden on ilmoitettava tietoonsa tulleesta epäilystä myös suoraan poliisille. Terveyskeskuslääkäri ei tee lapselle gynekologista tutkimusta, vaan lapselle tehdään aina lähete OYS:n lastentautien klinikan päivystykseen samana tai viimeistään seuraavana päivänä, jossa tehdään akuutissa tilanteessa tarvittavat selvittelyt ja muiden erikoisalojen (lastenkirurgia, gynekologia, lastenpsykiatria) konsultaatiot. Ennen lähettämistä on aina suositeltavaa olla puhelimitse yhteydessä päivystävään lastenlääkäriin. Selvittely, kun epäilystä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kulunut yli viikko Mikäli oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut yli 1 viikko, kerätään esitiedot ja lapsi tutkitaan alustavasti Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti siinä terveydenhuollon yksikössä, jossa epäily on tullut esille. Mikäli oletetusta tapahtumasta on kulunut alle kaksi viikkoa, tehdään kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon. Vanhemmissa epäilyissä lähete erikoissairaanhoitoon tehdään, vain mikäli lapsen somaattinen vointi sitä vaatii. Vanhemmissa epäilyissä poliisi pyytää tarvittaessa virka-apua OYS:n lastentautien poliklinikalta somaattista tutkimista varten rikosasian selvittelyä varten. Suositeltavaa on kirjata tiedot tarkasti (mm. tiedot saattajista, kuka sanoi mitäkin, keitä oli milläkin hetkellä huoneessa). Lapsen saattajaa on haastateltava mahdollisuuksien mukaan 11

12 ilman lapsen läsnäoloa. Jos lapselta kysytään tapahtumista, käytetään mahdollisimman avoimia kysymyksiä välttäen johdattelua. Suositeltavaa on käyttää avoimia ilmaisuja, lapsen omia termejä (esim. mitä on tapahtunut, mitä tarkoitat X :llä ). Keskustelun nauhoittaminen on suositeltavaa. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä suullisena tai kirjallisena. Epävarmassa tilanteessa on suositeltavaa konsultoida puhelimitse sosiaalityöntekijää (virka-aikana sos. toimen puhelinnumero, virka-ajan ulkopuolella 112) ja / tai päivystävää lastenlääkäriä. Terveydenhuollon henkilöiden on ilmoitettava tietoonsa tulleesta epäilystä myös suoraan poliisille. Mikäli huoltaja kieltää tarvittavien selvitysten tekemisen tai mikäli epäilty on vanhempi tai muu lapsen huoltaja tai huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn, voidaan lapselle hakea edunvalvojaa sosiaalityöntekijän toimesta. Erikoissairaanhoidossa tehtävä selvittely Kun lapsi tulee OYS:n lasten ja nuorten tulosyksikköön lastentautien päivystykseen akuutin seksuaalisen hyväksikäytön epäilynä (sekä edellä mainituissa kiireellisissä tapauksissa) ja kun oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut enintään 1 viikko tehdään seuraavat toimenpiteet: lapsen saattajan / saattajien haastattelun lapsen somaattisen tutkimisen (tarvittaessa valokuvin dokumentoiden) oikeuslääketieteellisten näytteiden ottamisen keskustelun lapsen kanssa lapsen tilanteen arvioinnin havaintojen kirjaamisen toimipaikan vastuuhenkilön informoimisen jatkotoimista päättämisen. Muissa kuin akuuteissa ja kiireellisissä epäilyissä, seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn oikeudelliseen prosessiin liittyvät somaattiset selvitykset tehdään erikoissairaanhoidossa vain poliisin virka-apupyynnöllä. Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi poliisi voi hyväksikäyttöepäilyä tutkiakseen pyytää virka-apua OYS:n Lastenpsykiatrian klinikan Lasten ja 12

13 nuorten oikeuspsykiatriselta moniammatilliselta työryhmältä, jotta he suorittaisivat lapselle oikeuspsykiatrisen tutkimuksen. LAPSEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVÄ PSYKOLOGINEN /PSYKIATRINEN ARVIOINTI Kaikissa tapauksissa perheen ja lapsen psyykkisen tilan ja välittömän hoidontarpeen arvioinnista on huolehdittava. Mikäli lapsi oireilee pahasti ja tarvitsee kriisiapua, on hoito järjestettävä. Tällöin lapsen hoito menee rikostutkinnan edelle. Mikäli lapsen tilanne ei vaadin kiireellistä psykiatrista hoitoa, ei käyntejä tule järjestää ennen rikostutkinnan valmistumista. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät voivat ovat yhteyshenkilönä oman kunnan hoitotahoon tässä asiassa, sillä he voivat olla yhteydessä tutkivaan poliisiin sekä ovat mukana viranomaisverkostoissa lasten oikeuspsykiatrissa tutkimuksissa. 6. SELVITYKSEN TEKEMINEN SOSIAALIHUOLLOSSA Lastensuojeluilmoitus Epäiltäessä lapsen kaltoinkohtelua, tulee tehdä aina lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa poliisille, kun epäillään lapsen kaltoinkohtelua. Vastuu lastensuojeluilmoituksen tekemisessä on sillä joka epäilee kaltoinkohtelua. LsL 25 Vastuu on sillä, joka asian havaitsee Virka-ajalla epäilystä tehdään viipymättä lastensuojeluilmoitus lapsen kotikunnan sosiaalitoimeen. Virka-ajan ulkopuolella tulee ottaa yhteyttä päivystävään sosiaalityöntekijään hätänumeron 112 kautta. Yhteystiedot liitteenä. Lastensuojeluilmoituksen kirjaaminen 13

14 Lastensuojeluviranomaiset ottavat vastaan lastensuojeluilmoitukset joko suullisesti tai kirjallisesti, sekä tarkistavat onko asiassa tehty ilmoitus poliisille. Suullisesti saadut ilmoitukset kirjataan sanatarkasti ja tehdään tarpeen mukaan tarkentavia kysymyksiä. Ilmoitukseen ei kirjata ilmoituksen vastaanottajan omia tulkintoja. On huomattava, että ilmoittajalle esitettyihin tarkentaviin kysymyksiin saattaa jo sisältyä tulkintaa tai oletuksia siitä, mistä voisi olla kysymys. Tämän vuoksi myös esitetyt kysymykset on syytä kirjata. Selvitetään, onko muita viranomaisia jo mukana selvittämässä asiaa. Lastensuojeluilmoitukseen kirjataan seuraavat tiedot: Ilmoittajan yhteystiedot Mihin tieto / huoli perustuu Mitä on tapahtunut Miten asia on tullut ilmoittajan tietoon Miten hän on työskennellyt lapsen ja hänen perheen kanssa kyseissä asiassa Välittömien turvaamistoimien arviointi ja lastensuojelutarpeen selvittäminen Lastensuojelutarpeen arvioinnista vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Lastensuojeluilmoituksen aiheellisuus on aina tarkistettava ja asiakkaaseen on otettava yhteyttä. Sosiaalityöntekijä ratkaisee seitsemän arkipäivän kuluessa lastensuojeluselvittämisen tarpeen. Menettelyä ohjaavana periaatteena on lapsen suojeleminen siten, että mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö tai muu kaltoinkohtelu loppuu. Tarvittaessa lapsen tilanne turvataan huostaanotolla ja sijaishuollon järjestämisellä (LsL 40 ). Mikäli on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, on sosiaalityöntekijän tehtävä tutkintapyyntö poliisille välittömästi. Sosiaalityöntekijä voi konsultoida poliisia tai OYS oikeuspsykiatrista osastoa asiaan liittyvissä kysymyksissä. Kun sosiaalityöntekijän tietoon tulee epäily lapsen kaltoinkohtelusta, hän selvittää lastensuojelun tarpeen ja vastaa tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. 14

15 Sosiaalityöntekijä vastaa myös huoltosuunnitelman tekemisestä, jossa sovitaan ainakin seuraavista asioista: yhteistyö, ketä mukana tehtävänjako suunnitelma lapsen turvallisuuden takaamisesta aikataulun yhteensovittaminen mm. poliisin kanssa Lapsen huoltajat ja lähiverkosto tulee vastuuttaa lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Sosiaalityöntekijän tulee tarkistaa, että he kykenevät siihen ja vakuuttua siitä, että lapsi on turvassa. On huomioitava, että lapsen kaltoinkohteluun syyllistynyt voi olla kumpi vanhempi tahansa. Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti. Väliaikainen lähestymiskielto voidaan hakea kiireellisenä suoraan poliisilta, tai mikäli lapsen turvallisuus on akuutisti taattu. Mikäli lasta on jatkossa tarpeen suojata, haetaan lähestymiskielto käräjäoikeudesta. Sosiaalityöntekijän on huomioitava, ettei lasta altisteta selvittelyn aikana tilanteisiin joissa hänen mielikuviin tilanteesta voidaan vaikuttaa. Sosiaalityöntekijä arvioi myös perheen kriisiavun tarpeen. Lapsen psyykkinen hoito tulee toteuttaa siten, että sillä ei olisi vaikutusta rikosepäilyn selvittämisprosessiin. Lastensuojeluprosessi jatkuu yhteistyössä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheelle järjestetään avohuollollisia palveluja ja heitä ohjataan hoitoon. Prosessia ohjaa ja seuraa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhdyshenkilönä muihin yhteistyökumppaneihin. Edunvalvojan määrääminen lapselle Mikäli rikokseen epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä oma edunvalvoja, tai kun lapsella ja huoltajalla on eturistiriita ja että lapsen edun turvaaminen ja asian selvittäminen vaativat edunvalvojan määräämistä. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on valvoa puolueettomasti lapsen etua. Edunvalvojan hakee tavallisesti sosiaalihuollon viranomainen, mutta myös muu viranomainen voi sen tehdä. Hakemus lastensuojelun edunvalvojan määräämisestä tehdään maistraatille, jos huoltajat suostuvat edunvalvojan määräämiseen. Muussa tapauksessa hakemus tehdään käräjäoikeudelle. (Lisätietoa lastensuojelun edunvalvonnasta ja lomakemallit: ww.lastensuojelunedunvalvonta.fi.) 7. RIKOSTUTKINNAN SELVITTÄMINEN POLIISISSA Rikoksen selvittämisestä vastaa poliisi. 15

16 Akuuteissa tilanteissa, tai havaittaessa lapsen kaltoinkohtelun merkkejä muiden tutkimusten yhteydessä, tehdään lapsen ensivaiheen tutkimukset päivystyksenä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa. Muissa tapauksissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikat alkavat selvittää lapsen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjä ainoastaan poliisin pyytäessä virka-apua. Lapsen mahdollisesti tarvitsemat muut tutkimukset kuitenkin tehdään normaalilla tavalla. Kun poliisille on tehty tutkintapyyntö tai kun asia on muuten tullut poliisin tietoon, poliisi harkitsee, käynnistetäänkö asiassa esitutkinta. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen, ellei tutkinta-pyyntö ole tullut sosiaaliviranomaiselta. Esitutkinnan aikana poliisi tilaa lääkärinlausunnot lasta tutkineilta ja hoitaneilta lääkäreiltä, tai pyytää virka-apua muilta viranomaisilta tilanteen selvittämiseksi. Lapsen tutkiminen on aina kokonaisarvio ja neuvolan sekä terveyskeskuksen tiedot ovat arvokkaita lapsen terveydentilan ja mahdollisten jo aikaisemmin esille nousseiden huolenaiheiden selvittämisessä. Poliisin pyynnöstä suoritetusta tutkimuksesta lausunto annetaan vain poliisille tiedoksi. Potilasasiakirjoihin kirjataan tieto siitä, että on tehty tutkimus poliisin pyynnöstä ja että poliisin tutkintapyyntö sekä asiaa koskevat muut paperit ovat erillisarkistosta. Tieto hoitoa vaativista havainnoista ja löydöksistä sekä annetusta hoidosta kirjataan aina potilasasiakirjoihin. Alaikäisen lapsen vanhemmalla on oikeus tietää potilasasiakirjamerkinnöistä, mutta ei viranomaislausunnoista. Poliisin tilaamat lääkärinlausunnot Lasta tutkineiden ja hoitaneiden lääkäreiden tulee antaa pyydettäessä lausunto esitutkintaa varten. Lääkärinlausunto sellaisen rikoksen johdosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta, ei edellytä potilaan suostumusta. Lausunnon tulisi sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaikista vammoista. Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä lääkärintodistuksen nimi ja tarkoitus, mille viranomaiselle, mitä käyttöä varten ja millaisessa asiassa se on laadittu sekä perustuuko lausunto lääkärin suorittamaan tutkimukseen vai sairauskertomukseen. 16

17 Johdannosta tulee ilmetä tutkimuksen pyytäjä, tutkimuksen luonne ja tutkittavan henkilötiedot (miten todettu). Esitiedoista tulee ilmetä kuinka potilas saapui, tutkittavan tai lapsesta kyseen ollen hänen saattajansa (kuka) kertomus tapahtumien kulusta (vamman syntymekanismi, tapahtuma-aika ja paikka), poliisin lausuntopyynnössä esittämät tapahtumatiedot sekä tutkittavan suhtautuminen tapahtumaan ja käyttäytyminen. Tutkimushavainnoissa tulee huomioida vammojen laatu ja sijainti (tarvittaessa kehokartan käyttö), vamman/vammojen ikä (mustelmien väri, haavojen arpeutuminen jne.), muut kuin hoitoon hakeutumiseen johtaneet vammat (ulkotarkastus) sekä vamman/vammojen tarkka kuvaus (esim. haavan muoto, repaleisuus/ sileäreunaisuus jne.). Johtopäätöksissä tulee huomioida vamman sopivuus tutkittavan/tutkimuksen pyytäjän antamiin tietoihin, vammojen vaikeusaste sekä hengenvaarallisuus (myös potentiaalinen vaarallisuus), mahdollinen tutkimuksen suorittavan lääkärin havaitsema ristiriita vammojen ja kuvatun syntymekanismin ja/tai tutkittavan käyttäytymisen suhteen - arvio syntymekanismista, lyhyt kuvaus hoitotoimenpiteistä ja jatkohoidosta, ennuste paranemisesta, invaliditeetti, pysyvä haitta tai arvio niistä ja milloin on mahdollista saada lopullinen lausunto. Lääkärinlausunnossa tulee olla vakuutus, päiväys ja allekirjoitus. Lapsen oikeuspsykiatrinen tutkimus Poliisi voi tarvittaessa pyytää lapselle oikeuspsykiatrista tutkimusta Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköltä. Yksikkö toimii oman sisäisten ohjeistuksensa mukaisesti. Oikeuspsykiatrisen tutkimuksen jälkeen annetaan yksikkö antaa tarvittaessa suosituksia lastensuojelutoimenpiteitä varten, järjestää tarvittaessa palautekeskustelun huoltajille ja neuvottelee jatkohoidosta sitä järjestävän tahon kanssa. Esitutkinnan päättyminen Esitutkinnan jälkeen tutkittu asia voi siirtyä syyteharkintaan. Tutkinnanjohtaja tekee päätöksen olla saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, mikäli esitutkinnassa ei ole saatu tukea rikosepäilyille. Tutkinnanjohtaja voi myös keskeyttää esitutkinnan toistaiseksi, kun epäily edelleen on olemassa, mutta tutkintaa edistävää tietoa ei ole saatavissa. 17

18 8. SEURANTA Lapsen kaltoinkohtelun selvittäminen on aina moniammatillista yhteistyötä, jossa kukin omalta osaltaan vastaa joustavasta tiedonkulusta ja prosessin etenemisestä. Lastensuojelullisen tuen tarve voi jatkua, vaikka hoidon tarvetta ei olisikaan tai vaikka rikosta ei todettaisi tapahtuneen. Lastensuojelullisen tuen tarve voi jatkua, vaikka hoidon tarvetta ei olisikaan tai Terveydenhuollossa lapsen kaltoinkohtelun seuranta ja hoito toteutetaan vasta tutkimuksen jälkeen ja siitä erillään, mikäli mahdollista. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tilanteen mukaan. Silloinkin, kun esitutkintaa ei käynnistetä tai syytettä ei nosteta, lapsella saattaa olla muusta syystä tarve hoitoon ja/tai lastensuojeluun. Sosiaalitoimi vastaa perheen kokonaisvaltaisesta seurannasta ja lastensuojelullisesta jatkotyöskentelystä yhdessä terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. YHTEYSTIEDOT 18

19 Lastensuojeluilmoitus virka-aikana Ii tai Pudasjärvi tai Simo Utajärvi Vaala Virka-ajan ulkopuolella päivystävä sosiaalityötekijä tavoitetaan hätäkeskuksen kautta 112 Oulun yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö PL OYS Käyntiosoite: Oulun yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Kastellin tutkimuskeskus 5.krs Aapistie OULU Faksi: Tiina Tenhunen, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Puhelin: Sähköposti: Anne Kurkela, osastonsihteeri Puhelin: Sähköposti: Maria Rönkä, psykologi Puhelin: Sähköposti: Jasmin Kaunisto, psykologi Puhelin: Sähköposti: Sinikka Autio, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Puhelin: Mirja-Liisa Sassi-Puitti, erikoist. lääkäri Puhelin: Sähköposti: Sari Fant, psykologi Puhelin: Sähköposti: Minna Kumpuniemi, psykologi Puhelin: Sähköposti: Marja Hallenberg, sosiaalityöntekijä Puhelin: Sähköposti: 19

20 Sähköposti: Elina Koistinen, sairaanhoitaja, perheterapeutti Anja Airaksinen, sosiaalityöntekijä Puhelin: Puhelin: Sähköposti: Sähköposti: Poliisi Oulu ma - pe klo ja la - su klo 8-16 puh Haukipudas ma - pe klo puh Muhos puh Vaala puh Pudasjärvi ma-pe klo puh Kemin ma-pe klo puh Virka-ajan ulkopuolella poliisin tavoittaa hätäkeskuksen numerosta

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittelyyn Heinola Lahti Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Oiva S o s i a a l i a l a n o s a a m i s k e s k u s V e r s o l i i

Lisätiedot

ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA. Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen

ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA. Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen Prosessi pähkinänkuoressa Sosiaali- / terveydenhuollon toimet? Rikosilmoitus ETL 5 heti Lastensuojeluilmoitus? Virka-apupyyntö

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

LAPSI ASIANOMISTAJANA JA TODISTAJANA POLIISITOIMINNASSA JA ESITUTKINNASSA

LAPSI ASIANOMISTAJANA JA TODISTAJANA POLIISITOIMINNASSA JA ESITUTKINNASSA Poliisihallitus Ohje ID-1551798023 1 (11) 28.11.2013 2020/2013/5071 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/1610, 28.6.2011 Lapsen

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9. KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna 17.9.2015 Tampere 22.9.2015 LASTENSUOJELUN ASIANTUNTIJÄSEN Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä

Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä YHDENVERTAISUUS TARKOITTAA sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan iästään mielipiteistään seksuaalisesta suuntautumisestaan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAISUUDEN HALTUUNOTOSTA (Mielenterveyslaki 22 g )

PÄÄTÖS OMAISUUDEN HALTUUNOTOSTA (Mielenterveyslaki 22 g ) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (5) (täytetään lomakkeen kielellä) PÄÄTÖS OMAISUUDEN HALTUUNOTOSTA (Mielenterveyslaki 22 g ) 1. Potilaan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten turvallisuus jalkapallossa Mikkeli

Lasten ja nuorten turvallisuus jalkapallossa Mikkeli Lasten ja nuorten turvallisuus jalkapallossa Mikkeli 6.2.2016 Yleistä Lainsäädäntö velvoittaa Suomessa selvittämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan työ- ja virkasuhteisten osalta aina (504/2002)

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot