In vivo -kuvantaminen eturauhassyövän hiirimallissa. Helena Ahtinen. Ohjaajat: FT Saija Savolainen ja prof. Anne Roivainen BIOKEMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "In vivo -kuvantaminen eturauhassyövän hiirimallissa. Helena Ahtinen. Ohjaajat: FT Saija Savolainen ja prof. Anne Roivainen BIOKEMIA"

Transkriptio

1 In vivo -kuvantaminen eturauhassyövän hiirimallissa Helena Ahtinen Ohjaajat: FT Saija Savolainen ja prof. Anne Roivainen BIOKEMIA Eturauhassyöpä (PC) on yleisin syöpä länsimaisilla miehillä. Lääkekehityksessä kasvaimen kasvun seuranta sekä lääkeaineen kohdehakuisuus on keskeisessä osassa. Optinen in vivo -kuvantaminen perustuu valoa tuottavilla (bioluminesoivilla tai fluoresoivilla) raportoijilla transfektoitujen solujen käyttöön. Positroniemissiotomografia (PET) perustuu radionuklidin lähettämään positronisäteilyyn. Positronin ja elektronin törmätessä molemmat korvautuvat täysin toisistaan päinvastaiseen suuntaan lähtevällä gammasäteilyllä, jonka perusteella radionuklidin sijainti saadaan selville hyvin tarkasti. PETkuvantaminen on leikekuvausmenetelmä ja sen yhdistäminen tietokonetomografiaan (TT) mahdollistaa myös kohteen anatomisen tarkastelun. Tämän erikoistyön tarkoituksena oli seurata eturauhaskasvaimen kasvua optisen kuvantamisen sekä PET/TT in vivo -kuvantamisen avulla. Kasvaimet aikaansaatiin injisoimalla immuunipuutteisille hiirille miljoona lusiferaasilla tai fluoresoivalla proteiinilla (RFP) transfektoitua ihmisen eturauhassyöpäsolua (PC- 3) joko ihonalaisesti niskaan tai ortotooppisesti eturauhaseen. Kasvainten kasvua seurattiin neljä viikkoa, jona aikana kukin eläin kuvattiin kolme kertaa sekä optisen kuvantamisen laitteella (IVIS Lumina II) että PET/TT:llä. Ihonalaisten kasvainten PET-kuvantamiseen käytettiin gastriinia vapauttavan hormonin reseptoriin (eng. gastrin releasing peptide receptor, GRPR) sitoutuvaa 68 Gabombesiinia ja ortotooppisten kasvainten kuvantamiseen transferriinireseptoriin (TfR) sitoutuvaa 68 Ga-kloridia. Viimeisen kuvantamisen päätteeksi hiiret lopetettiin ja kudoksiin kertynyt radioaktiivisuus mitattiin myös gammamittauslaitteella. Tuumorinäytteet otettin talteen ja tehtiin GRPR ja TfR proteiinien immunohistokemialliset määritykset. Optisen kuvantamisen suure korreloi hyvin tuumoreiden tilavuuteen sekä painoon. 68 Ga-bombesiini kerääntyi ihonalaisiin tuumoreihin ja ne olivat selvästi erotettavissa taustasta. 68 Ga-kloridia erittyi virtsaan, jolloin virtsarakon korkea radioaktiivisuus hankaloitti ortotooppisten kasvainten in vivo-kuvantamista. Asiasanat: eturauhassyöpä, optinen kuvantaminen, positroniemissiotomografia, tietokonetomografia

2 Sika ihmisen mallina lihavuustutkimuksessa Thomas Byrne Ohjaajat: FM Baoru Yang ELINTARVIKEKEMIA Tutkimus on esikoe tutkimushankkeelle, jossa tarkoituksena on selvittää altistaako äidin ylipainoisuus ja runsasrasvainen ruokavalio lapsensa lihavuudelle. Esikokeessa tutkitaan voidaanko rasvattomaan tuotantoon jalostettuja sikoja lihottaa ruokavaliolla, joka yleisesti muistuttaa ihmisten ylipainoon johtavaa runsasrasvaista ja -sokerista ruokavaliota. Sikojen nahan alle ja sisäelinten ympärille kertyvää rasvasta analysoidaan rasvahappoja, jotta saadaan selville sikojen lihomisen fysiologia ihmisen ravintoa muistuttavalla ravinnolla. Kokeessa on neljä ruokintaryhmää, joihin jokaiseen kuuluu 10 sikaa. 1. ruokintaryhmä on täysin siitossikojen ravintoainesuosituksien mukainen. Ryhmän 2 rehuissa on alempi rasvapitoisuus kuin 3. ja 4. ryhmän rehuissa, joissa tavoitellaan painoprosenttia rasvan osuudeksi. Ryhmien 2-4 rehuissa on myös sokeria 15 painoprosenttia ja 4. ryhmän rehussa on mukana myös vehnälesettä kuitulähteenä. Naarassikoja kasvatetaan sukukypsyysikään, jonka jälkeen ne teurastetaan. Teurastetuista ruhoista otetaan ihonalaisrasvakudosnäytteet sekä elinrasvakudosnäytteet, joista uutetaan rasvahapot kloroformi-metanoli 2:1 seoksella. Eristetyt rasvahapot metyloitiin rasvahappojen metyyliestereiksi booritrifluoridilla (BF 3 ) ja tolueenilla. Rasvahappoprofiilia analysoidaan kaasukromatografilla. Saaduista tuloksista on nähtävissä ruokintaryhmien vaikutukset rasvakudosten suhteelliseen rasvahappo koostumukseen. Tutkimus on vielä näytteiden kaasukromatografia-analyysi -vaiheessa. Saadut tulokset näyttävät kuitenkin lupaavilta varsinaisten tutkimustulosten tarkastelua varten. Asiasanat: kaasukromatografia, rasvahappoprofiili, sianrasva

3 Asetaldehydin määrittäminen SPME-GC-MS menetelmällä Oili Hult Ohjaajat: FT Marika Jestoi, professori Rainer Huopalahti, professori Kimmo Peltonen ELINTARVIKEKEMIA Asetaldehydi (AcA) on helposti haihtuva pienimolekyylinen (MW=44,05) yhdiste. Sitä käytetään aromiaineena elintarviketeollisuudessa, mutta asetaldehydiä esiintyy myös luontaisesti elintarvikkeissa. Esimerkiksi maitotaloustuotteissa syntyy luonnostaan asetaldehydiä. Elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksista on toistaiseksi hyvin vähän tietoa eikä sen määrittämiseen ole olemassa vakiintunutta menetelmää. Kiinnostus elintarvikkeiden asetaldehydin määrittämiseen kasvoi sen menetettyä turvallisena pidetyn yhdisteen arvonsa (GRAS) vuonna 2009 ja IACR:n arvioitua sen ryhmän 1 karsinogeeniksi. AcA:n määrittämiseen käytettiin kaasukromatografi-massaspektrometri (GC- MS) menetelmää, jossa kiinteäfaasimikrouuttoa (SPME) käytetään elintarvikenäytteen esikäsittelyssä. Kiinteäfaasimikrouutossa tutkittava yhdiste konsentroidaan polymeeripäällysteiseen silikakuituun, josta se voidaan irrottaa kaasukromatografin injektorissa ja analysoida. Asetaldehydin kvantitointiin valittiin sisäisen standardin menetelmä. Sisäisenä standardina käytettiin deuteroitua asetaldehydiä (AcA d 4 ). Erikoistyössä kehitettiin automaattinen SPME-GC-MS menetelmä asetaldehydin määrittämiseen elintarvikkeista. Kehitetty menetelmä validoitiin vedelle ja yhdelle hedelmämehulle. Validointiparametreiksi valittiin spesifisyys, selektiivisyys, lineaarisuus, toistettavuus, uusittavuus, oikeellisuus, havaitsemisraja, määritysraja ja takaisinsaanto. Validoinnin jälkeen menetelmää sovellettiin Suomessa markkinoilla olevien hedelmätäysmehujen analysointiin. Validointi osoitti menetelmän soveltuvan hyvin AcA:n määrittämiseen mehunäytteistä. Vasteen todettiin olevan spesifinen eikä nk. matriisiefektiä havaittu (selektiivisyys). Menetelmä oli toistettava ja uusittava, suhteellisen keskihajonnan ollessa päivän sisällä 0,6-2 % ja päivien välillä 5-12 %. AcA:n takaisinsaanto oli erinomainen (ka.105 %). Menetelmän havaitsemis- ja määritysrajoiksi saatiin 50 ja 100 µg/kg. Mehunäytteistä määritettiin niiden AcApitoisuus, jonka muutosta mitattiin myös ajan funktiona myös suositellun säilytysajan jälkeen. Asiasanat: asetaldehydi, SPME, GS-MS, validointi, hedelmämehut

4 Paranevan haavan proteomiikka-analyysi Noora Jaakkola Ohjaajat: Prof. Hannu Larjava, Prof. Lari Häkkinen, Prof. Jyrki Heino, FT Anne Rokka, FT Garry Corthals BIOKEMIA Kun iholle tulee haava, jää siihen yleensä paranemisen seurauksena jonkinlainen arpi. Arpi saattaa häiritä kantajaansa esteettiseltä kannalta, mutta joissakin tapauksissa aiheuttaa myös fysikaalista haittaa esimerkiksi heikentämällä nivelen liikkuvuutta. Tutkimuksissa on todettu suun limakalvon haavojen paranevan ihon haavoja nopeammin ja haavan parantuessa arven muodostuksen olevan huomattavasti vähäisempää. Asiaa on tähän saakka tutkittu enimmäkseen jyrsijöillä, mutta näitä tuloksia ei jyrsijöiden erilaisen ihon rakenteen takia voida soveltaa ihmiseen. Jyrsijää paremmin asiaa pystytään sen sijaan tutkimaan sialla, jonka iho muistuttaa enemmän ihmisen ihoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on löytää ihon ja suun limakalvon väliltä sellaisia proteiinitason eroja, jotka aiheuttavat kudosten väliset eroavaisuudet haavan paranemisessa. Tutkimusta varten oli kerätty biopsianäytteitä sikojen suun limakalvolle, sekä selän iholle tehdyistä haavoista paranemisen eri vaiheissa. Näytteet oli ajettu SDS-PAGE geelille proteiinien suurpiirteiseksi erottamiseksi, josta ne uutettiin irti ja digestoitiin peptideiksi massa-analyysiä varten. Analyysiin käytettiin nestekromatografiin kytkettyä massaspektrometria (LC-MS), ja saatua spektriä vastaavat proteiinit etsittiin tietokannasta hakuohjelmistolla. Tätä dataa käsiteltiin edelleen erilaisia evaluaatio- ja annotaatiomenetelmiä käyttäen, jolloin saatiin tietoa eri aikapisteissä rikastuneista reaktioteistä. Jatkossa näytteiden välillä eniten eroavia proteiineja pyritään tunnistamaan haavanäytteistä esim. immunovärjäyksellä ja varmistamaan siten erot näiden proteiinien ilmentymisessa kudosten välillä. Tähän astiset tulokset tukevat aiemmin tehtyjä havaintoja siitä, että suussa paranemisprosessi on kokonaisuudessaan nopeampi, kun taas iholla tulehdusreaktio on hyvin voimakasta pitkään ja paraneminen hitaampaa. Menetelmän toimivuus ollaan nyt pystytty varmistamaan, mutta varsinaisten tulosten saaminen vaatii vielä paljon työtä. Tällä hetkellä arven muodostumisen estämiseksi ei ole olemassa hoitoa, mutta tämän kaltainen tutkimus ja sen myötä haavan paranemiseen, sekä arvenmuodostukseen vaikuttavien proteiinien löytyminen auttaisi mahdollisesti myös hoitokeinojen kehityksessä. Asiasanat: haava, arvenmuodostus, massaspektrometria, proteiini

5 Uudenlainen immunokromatografinen troponiini I vieritesti Katriina Juhola Ohjaajat: FM Tiina Myyryläinen ja prof. Kim Pettersson MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Immunokromatografiset määritykset eli lateraalivirtausmääritykset (engl. lateral flow assay, LF-määritys) ovat tyypillisiä vieritestaukseen sopivia pikatestejä. Perinteisten LF-määritysten ongelmana on riittämätön herkkyys, joka johtuu käytetyistä leimoista kuten visuaalisesti tulkittavista värillisistä kulta- ja lateksipartikkeleista. Erikoistyön tavoitteena oli pystyttää kaksipuoleisen immunokompleksin muodostumiseen perustuva LF-määritys sydänperäisen troponiini I:n (engl. cardiac-specific troponin I, ctni) havaitsemiseksi seeruminäytteistä. Akuutin sydäninfarktin merkkiaineen ctni:n vieritestaus on tärkeää sydänkohtauspotilaiden nopean jatkohoidon takaamiseksi. LF-määritystä pyrittiin kehittämään käyttämällä leimana paremman herkkyyden mahdollistavia Eu(III)-kelaatilla täytettyjä 107 nm polystyreeninanopartikkeleita. Lisäksi tutkittiin, voidaanko testiviivan sitojapinnan kapasiteettia kasvattaa käyttämällä sitojapintana streptavidiinia ja siihen sidottua biotinyloitua anti-ctni-vastaainetta. Lateraalivirtauslastun testiviivana käytettiin joko passiivisesti sidottua anti-ctnivasta-ainetta tai streptavidiinin ja biotinyloidun anti-ctni-vasta-aineen muodostamaa kompleksia. ctni havaittiin anti-ctni-vasta-aineella päällystetyillä Eu-nanopartikkeleilla. Herkkyyden parantamiseksi analyytti-nanopartikkeliseosta inkuboitiin ennen imeyttämistä lateraalivirtauslastulle. Testiviivaan sitoutumattomat Eu-nanopartikkelit sitoutuivat kontrolliviivaan, joka oli joko sekundaarista vasta-ainetta tai stabiloitua ctni:a. Eu(III)-kelaatin fluoresenssi mitattiin aikaerotteisella skannaavalla mittaustavalla. Erikoistyössä kehitetyn uudenlaisen immunokromatografisen ctni-vieritestin herkkyydeksi saatiin 0,01 ng/ml, joka on parempi kuin useiden kaupallisten ctni-pikatestien herkkyys. Streptavidiinisitojapinnan havaittiin mahdollistavan pienemmällä vasta-ainemäärällä parempi herkkyys, kun eri sitojapintoja verrattiin toisiinsa. Vaikka vastaava mikrotiitterikaivossa tehtävä määritys on edelleen herkkyydeltään ja kapasiteetiltaan parempi, on edellä kuvattu LFmääritys nopeampi ja soveltuvampi vieritestaukseen. Avainsanat: lateraalivirtausmääritys, sydänperäinen troponiini I, Eunanopartikkelit

6 Homogeeninen alfa-trombiinimääritys aptameerejä ja fluoresoiviksi täydentyviä lantanidileimoja käyttäen Kari Kopra Ohjaajat: LuK Sami Blom ja FM Henna Päkkilä MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Homogeenisissa määrityksissä käytetään paljon fluoresoivia leimoja, mutta ongelmana on autofluoresenssista ja epäspesifisestä sitoutumisesta aiheutuva taustasignaali. Kelaattikomplementaatio on uusi lantanidi-ioneita hyödyntävä leimateknologia. Se perustuu kahden fluoresoimattoman osan (ioninkantajakelaatti ja valoa absorboivan ligandi) täydentymiseen fluoresoivaksi kompleksiksi. Menetelmässä autofluoresenssi vältetään aikaerotteisella mittauksella ja taustasignaali jaetulla leimamolekyylillä. Useissa määritysmenetelmissä tunnistuselementteinä toimivat vasta-aineet, joiden ongelmana on heikko stabiilisuus, tuotto ja kemiallisen muokkauksen vaikeus. Aptameerit ovat lyhyitä DNA- tai RNA-nauhoja, joilla on vasta-aineiden kaltainen kyky sitoutua spesifiseen kohdemolekyyliin muuttamalla muotoaan. Oligonukleotidiluonteensa vuoksi aptameereillä voidaan välttää vasta-aineiden ongelmat. Erikoistyössä tutkittiin kelaattikomplementaation soveltuvuutta homogeeniseen ihmisen alfa-trombiinimääritykseen, käyttäen tunnistuselementteinä aptameerejä. Määritystä varten toiseen aptameeriin (15 nt) konjugoitiin ioninkantajakelaatti ja toiseen aptameeriin (29 nt) valoa absorboiva ligandi, joka siirtää viritysenergian lantanidi-ionille vain leimakompleksin muodostuessa. Aptameerien sitoutuessa trombiiniin, fluoresoivan kompleksin muodostuminen aikaansaatiin aptameereihin liitetyllä kuuden nukleotidin mittaisella pariutuvalla sekvenssillä. Määrityksessä molemmat aptameerit ja alfa-trombiini sekoitettiin määrityspuskurissa ja fluoresenssi mitattiin aikaerotteisesti viiden minuutin inkuboinnin jälkeen. Työssä osoitettiin kelaattikomplementaation soveltuvuus proteiinimäärityksiin. Määritys toimi parhaiten käytettäessä 5 nm aptameerejä, jolloin trombiinin havaintoraja oli 50 pm. Uuden leimateknologian avulla minimoitiin homogeenisen määrityksen taustafluoresenssi, jolloin signaali-taustasuhde oli parhaimmillaan yli 70. Määrityksen lineaarinen alue oli 0,05 10 nm. Erikoistyössä kehitetty määritys on herkkä, yksinkertainen ja nopea suorittaa. Määritysteknologia soveltuu myös muille molekyyleille, joissa on kaksi tunnistusmolekyylin sitoutumiskohtaa. Asiasanat: aptameeri, kelaattikomplementaatio, trombiini, fluoresenssi

7 Upkonvertoivat loisteainepartikkelit reporttereina reaaliaikaisessa PCR:ssä Essi Kulta Ohjaajat: LuK Riikka Arppe, FM Johanna Vuojola, FM Ari Lehmusvuori ja FT Tero Soukka MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Upkonvertoivat loisteainepartikkelit (engl. upconverting phosphors, UCP) ovat lantanidi-ioneja sisältäviä epäorgaanisia nanokiteitä. Niillä on ainutlaatuinen kyky virittyä infrapunavalolla ja emittoida korkeamman energian näkyvää valoa. UCP-partikkeli voi luovuttaa virittyneen tilan energiaa edelleen toiselle molekyylille, kuten orgaaniselle fluoroforille, upkonversioresonanssienergiansiirroksi (UC-RET) kutsutulla mekanismilla. Erikoistyön tavoitteena oli soveltaa UC-RET-teknologiaa reaaliaikaiseen PCR:ään käyttäen TaqMan-tyyppistä koetinta. Mallisekvenssinä käytettiin Chlamydia trachomatis -bakteerin DNA:ta. Määritystä varten UCP-partikkeli kapseloitiin ensin silikapolymeerilla, jonka jälkeen pintaan konjugoitiin sopiva oligonukleotidi (keräyssekvenssi). Määrityksessä käytettiin TaqMan-tyyppistä koetinta, joka koostui kahdesta osasta: keräyssekvenssille komplementaarisesta häntäsekvenssistä, johon oli konjugoitu Alexa Fluor 680 (AF680) -fluorofori, ja monistettavalle kohde- DNA:lle komplementaarisesta osasta, johon oli konjugoitu Blackberry Quencher 650 -sammuttaja. Reaaliaikaisen PCR:n monistusvaiheen aikana 5-3 -eksonukleaasiaktiivinen polymeraasi pilkkoi koettimen kohde- DNA:lle komplementaarisen osan jättäen häntäsekvenssin ehjäksi. Mittaustilanteessa keräyssekvenssi ja koettimen häntäsekvenssi hybridisoituivat, jolloin energia siirtyi infrapunalaserilla (980 nm) viritettyltä UCP-partikkelilta AF680-fluoroforille, jonka emissiosignaali (740 nm) mitattiin. Määritys pystyi erottelemaan eri kohde-dna-pitoisuuden omaavat näytteet, eikä UCP-partikkelien havaittu inhiboivan PCR:ää. Työn avulla voitiin näin ollen osoittaa, että UCP-partikkeleita on mahdollista käyttää reporttereina PCRmäärityksissä. Signaali-taustasuhteet jäivät mataliksi määrityksessä käytettyjen UCP-partikkelien (halkaisija >100 nm) aiheuttamasta taustasignaalista johtuen. Menetelmää on tarkoitus kehittää edelleen käyttäen pienikokoisempia UCPpartikkeleita. Asiasanat: upkonversio, resonanssienergiansiirto, reaaliaikainen PCR

8 Sharpiini α 2 β 1 -integriinin ja echovirus 1:den vuorovaikutuksessa Laura Laaksonen Ohjaajat: FT Johanna Jokinen, FM Maria Salmela ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Integriinit ovat solupinnan heterodimeerisiä adheesioreseptoreita, jotka ankkuroivat solutukirangan soluväliaineen komponentteihin. Aktiivisessa konformaatiossaan integriini sitoo luonnollista ligandiaan suurella affiniteetilla. Ligandin sitoutuminen muuttaa integriinin konformaatiota edelleen, ja tämä aiheuttaa integriinille ominaisen signaalin välittymisen. Integriinit ovat välttämättömiä myös monien patogeenien infektiossa. Tavallisesti patogeeni matkii luonnollisen ligandin sitoutumista, mutta tuore tutkimus osoitti, että α 2 β 1 - integriiniin sitoutuva ihmisen echovirus 1 (EV1) sitoutuukin inaktiiviseen integriiniin, ja infektion mahdollistava signaali etenee proteiinikinaasi C:n (PKC) aloittamana. Erikoistyön tarkoituksena on tutkia sitä, miten sharpiini-proteiini vaikuttaa EV1:n kykyyn infektoida kohdesolu. Sharpiini on pieni, monissa eri kudoksissa esiintyvä proteiini, jonka toiminta on huonosti tunnettua. Sen on kuitenkin havaittu inaktivoivan α 2 β 1 -integriini. Sharpiinin osuutta α 2 -integriinin toiminnassa tutkittiin koeasetelmalla, jossa magneettisiin helmiin kiinnitettiin EV1:tä, α 2 -vasta-ainetta, kollageenia ja IgG:tä. Helmien annettiin tarttua sekä Saos-soluihin, joihin oli transfektoitu villityyppinen tai mutaatiolla inaktivoitu α 2, että villityypin Saos-soluihin. α 2 β 1 - integriiniin kiinnittynyt signalointiproteiineista muodostunut kompleksi eristettiin solusta ja analysoitiin Western-blottauksella. Toisessa koeasetelmassa sharpiini vaimennettiin RNA-interferenssillä ennen helmikoetta. Lisäksi tullaan tarkastelemaan EV1:den infektiota sharpiinia yli- ja aliekspressoivissa soluissa konfokaalimikroskopialla. Myöhempiä toiminnallisia kokeita varten valmistetaan lisäksi sharpiinia yliekspressoivia CHO-soluja. Eri solulinjoista pyritään valitsemaan parhaat käyttämällä virtaussytometriaa. Alustavien tulosten mukaan sharpiinin inaktivoima α 2 -integriini ei lisää EV1:den infektiota. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että sharpiini estää PKC:n sitoutumisen β 1 -integriinin sytoplasmiseen osaan. Sharpiinin tarkemman merkityksen selvittämistä EV1:den infektiotapahtumassa tullaan jatkamaan erilaisilla toiminnallisilla ja infektiokokeilla. Asiasanat: α 2 β 1 -integriini, sharpiini, EV1

9 Mikropartikkelit vaihtoehtoisina kiintokantajina lateraalivirtaustesteissä Satu Lahtinen Ohjaajat: FM Henna Päkkilä ja FM Tiina Myyryläinen MOLEKULAARINEN BIOTEKNIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Lateraalivirtaustestit eli immunokromatografiset määritykset perustuvat nestemäisen näytteen etenemiseen reaktiomembraanilla kapillaarivirtauksen avulla. Nykyiset lateraalivirtaustestit ovat nopeita ja helppokäyttöisiä, mutta niiden valmistus on työlästä, koska ne koostuvat useista eri osista. Määritykset eivät myöskään ole riittävän herkkiä kaikkiin sovelluksiin. Työn tavoitteena oli tutkia mikropartikkeleja kiintokantajina lateraalivirtaustesteissä. Proteiinipintaisten mikropartikkelien käyttö testiviivana mahdollistaa suuren sitomiskapasiteetin pienessä tilavuudessa, minkä oletettiin lisäävän testin herkkyyttä. Työssä tutkittiin myös Fusion5-membraanimateriaalin soveltuvuutta yhdestä osasta koostuvan lateraalivirtaustestin valmistukseen. Karboksyylipintaisiin polystyreenipartikkeleihin konjugoitiin streptavidiinia (SA) ja SA-pintaiset mikropartikkelit printattiin Fusion5-membraanille testiviivaksi. Testiviivan sitomiskapasiteetti määritettiin imeyttämällä europiumilla leimattua biotiinia membraanille. Kontrollina määrityksissä käytettiin SA-testiviivaa. Mikropartikkelien soveltuvuutta immunokromatografisiin määrityksiin tutkittiin tyreotroponiinimäärityksen avulla, missä membraaniin imeytettiin biotinyloitu tyreotroponiinin tunnistava vasta-aine ja antigeeni ( ng/ml). Tyreotroponiini detektoitiin imeyttämällä membraaniin tyreotroponiinin tunnistavalla vasta-aineella pinnoitettuja europium-nanopartikkeleita, joiden signaali mitattiin skannaamalla membraani aikaerotteisella mittaustekniikalla. Sitomiskapasiteettimäärityksen perusteella mikropartikkelitestiviiva pystyy sitomaan kaksi kertaa enemmän biotiinia kuin kontrollina käytetty SA-testiviiva. Tyreotroponiinimäärityksellä pystyttiin havaitsemaan alle nanomolaarisia pitoisuuksia. Määrityksessä SA-testiviivan signaalitaso oli kuitenkin suurempi kuin mikropartikkelitestiviivan, joten SA-testiviiva mahdollistaa herkemmän määrityksen. Erikoistyön tulosten perusteella mikropartikkelien suurempaa sitomiskapasiteettia ei pystytä hyödyntämään lateraalivirtaukseen perustuvissa immunomäärityksissä. Fusion5-membraanin käyttö mahdollisti nykyistä yksinkertaisemman lateraalivirtaustestiin valmistuksen. Asiasanat: mikropartikkeli, kiintokantaja, lateraalivirtaustesti, immunomääritys

10 Genotyypin, leveyspiirin, korkeuden ja ympäristötekijöiden vaikutus fenolisiin yhdisteisiin tyrnissä Matti Leino Ohjaajat: FM Jie Zheng, FT Baoru Yang, Prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Tyrniä syödään Suomessa, koska sen tiedetään sisältävän terveyttä edistäviä ainesosia. Yksi tällaisista aineosista ovat fenoliset yhdisteet. Fenoliset yhdisteet ovat sekundäärimetaboliitteja, joita syntyy kasveissa erilaisten stressitekijöiden (esim. kuivuus ja ohut ilmanala) vaikutuksesta auttaen kasvia kestämään erilaisia stressejä. Työn tarkoituksena on tutkia fenolisten yhdisteiden määrää ja laatua tutkimalla eri lajikkeiden, eri puolilta maapalloa, korkeuksilta ja leveysasteilta poimittuja marjoja monen vuoden ajalta. Näihin tuloksiin yhdistetään kerätty säätieto marjojen kasvun ajalta ja vertaillaan fenolisten yhdisteiden koostumusta ja määrää marjoissa. Fenoliset yhdisteet erotettiin murskatuista kokomarjoista etikkahappometanoliliuoksella liuottamalla kolme kertaa käyttäen sekoitusta ja sentrifugia. Tämän jälkeen saatu supernatantti haihdutettiin kuivaksi ja liuotettiin 10 millilitraan vettä. Liuotettu supernatanttti fraktioitiin kiinteäfaasiuutolla, jotta siitä saatiin marjasta tulleet hapot pois. Fenoliset yhdisteet saatiin kiinteäfaasiuutosta eluoimalla 20 millilitralla metanolia, joka haihdutettiin kuivaksi. Lopullinen näyte liuotettiin 3 millilitraan metanolia, suodatettiin ja säilöttiin säilöpulloon HPLC analyysia varten. Jokaisesta näytteestä tehtiin kolme rinnakkaista näytettä. HPLC laitteistolla näytteet (injektiotilavuus 10 µl) ajettiin gradienttiajolla käyttäen ajoliuoksina asetonitriiliä ja vesi:tetrahydrofuran:trifluorietikkahappoa seosta. Kolonnina käytettiin Phebomex ODS 5u (250 x 4,6 mm, partikkelikoko 5 µm) ja detektorina SPD- M10AVP diodirividetektori (viivanleveys 270 µm) injektiotilavuuden ollessa 10 µl. Isoa osaa tuloksista ei ole vielä saatu ja tässä vaiheessa on todella vaikeaa vielä antaa minkäänlaista arviota tuloksista tai tehdä päätelmiä, sillä sen pohjana olevaa materiaalia on liian vähän. Odotettavissa olevina tuloksina voidaan pitää sitä, että korkealla ja kuivassa kasvaneet tyrnit sisältävät enemmän fenolisia yhdisteitä niiden joutuessa stressitilaan. Se kuinka paljon ja minkä tyyppisiä fenolisia yhdisteitä kasvi tuottaa jää nähtäväksi, kun tulokset ja tilastollinen analyysi valmistuvat. Asiasanat: fenoliset yhdisteet, HPLC, tyrni

11 Dengue-viruksen tunnistaviin vasta-aineisiin sitoutuvien peptidien identifiointi Julius Manninen Ohjaajat: FT Gaurav Batra, FT Urpo Lamminmäki MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Flaviviruksiin lukeutuvan dengue-viruksen neljä eri serotyyppiä aiheuttavat kuumetautia, joka voi edetä hengenvaaralliseksi verenvuototaudiksi tai shokkitilaksi. Tartunnan saaneita on vuosittain maailmanlaajuisesti jopa 100 miljoonaa yli sadassa maassa. Taudin eri muotojen hoidossa on tärkeää aloittaa hoito mahdollisimman aikaisin. Tämä edellyttää nopeaa ja tarkkaa diagnosointia, joka tällä hetkellä on puutteellista testien ristireagoidessa muiden flavivirusten kanssa. Dengue-virusinfektion seurauksena potilaan elimistö muodostaa vasta-aineita viruksen proteiineja vastaan. Työssä yritettiin löytää satunnaispeptidikirjastosta dengue-viruksen tunnistaviin vasta-aineisiin sitoutuvia peptidisekvenssejä faaginäyttötekniikan avulla. Vasta-aineet olivat potilasnäytteistä ennen ja jälkeen infektion. Faagin rungon tunnistavat vasta-aineet poistettiin näytteistä inaktivoiduilla faageilla päällystettyjen magneettipartikkelien avulla. Lisäksi kirjastosta poistettiin ne peptidit, jotka sitoutuivat dengue-infektiota edeltävän potilasnäytteen vasta-aineisiin. Näin esikäsitelty faagikirjasto altistettiin lopuksi saman potilaan infektion jälkeiselle vasta-ainenäytteelle. Viimeisestä sitoutumisreaktiosta eluoitujen faagien annettiin infektoitua E. coli -soluihin monistamista varten. Rikastuskierros toistettiin kahdesti. Jatkossa rikastettujen peptidien ja denguen proteiinien sekvensseistä voidaan etsiä yhtäläisyyksiä. Faagien inaktivointi oli täydellinen 1000 J/m 2 intensiteetillä. Faagien seulonta kahdella näyteparilla onnistui, mikä havaittiin vertaamalla faagimääriä ennen ja jälkeen seulonnan. Vertailu tehtiin laskemalla faagien aiheuttamat plakit solumatolta. Seulottujen faagien rikastuminen oli noin 240-kertainen. Rikastetuista peptidisekvensseistä voidaan myöhemmin koota multiepitooppiproteiini, jota voidaan käyttää diagnosoimaan dengue-viruksen tunnistavia vasta-aineita potilaan verestä. Asiasanat: Dengue-virus, faaginäyttö, diagnostiikka

12 α 1 β 1 -integriinin aktivaatio Henri Niskanen Ohjaajat: FT Johanna Jokinen, FM Matti Lahti, dos. Jarmo Käpylä ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Integriinit ovat monisoluisille eliöille keskeisiä reseptoreja, jotka muodostavat solukalvolla dimeerin α- ja β-alayksiköistä. Näillä solut tarttuvat erilaisiin solunulkoisiin ligandeihin kuten soluväliaineeseen. Integriinit säätelevät solujen proliferaatiota, adheesiota, leviämistä ja erilaistumista kaksisuuntaisen signalointikykynsä avulla. Ne voivat aktivoitua sekä ligandiin sitoutuessaan että solunsisäisen signaloinnin kautta. Erikoistyössä keskityttiin kollageenireseptoreihin kuuluvan α 1 β 1 -integriinin konformaation säätelyn ja toiminnan väliseen yhteyteen. Kollageenireseptoreilla on merkittävä rooli esimerkiksi syövissä, valtimotukoksissa ja tulehdusreaktioissa. α 1 -integriinin ligandia sitovan osan, α 1 I-domeenin, konformaation muutoksella voidaan vaikuttaa sen sitoutumiskykyyn. E317A mutaation on havaittu aktivoivan α 1 -integriini I-domeenitasolla. E335A mutaation puolestaan oletetaan estävän vuorovaikutus integriinin α- ja β-alayksiköiden solunulkoisten osien välillä ja pitävän integriini inaktiivisessa konformaatiossa. Työn tarkoituksena oli selvittää näiden kohdennettujen mutaatioiden vaikutuksia α 1 -integriinin toimintaan solutasolla. α 1 -integriiniä koodaavaan cdna:han tehtiin QuikChangemenetelmällä mutaatiot E317A, E335A sekä kaksoismutaatio E317A/E335A. CHO-soluista luotiin α 1 -integriinejä yliekspressoivat solulinjat. Toiminnallisissa kokeissa selvitettiin solulinjojen kykyä sitoutua ja levitä eri kollageenityypeillä. Leviämiskokeita tehtiin xcelligence-laitteistolla sekä kuvaamalla soluja faasikontrasti- ja konfokaalimikroskoopeilla. Mutaatioiden vaikutuksia eri signalointireitteihin, kuten p38:n ja ERK:n fosforylaatioon, selvitettiin Western blot-analyyseillä. Kokeissa havaittiin, että solujen leviäminen tyypin I ja IV kollageeneilla lisääntyi, kun α 1 -integriinin I-domeenirakenne aktivoitiin. Inaktivoiva E335A mutaatio puolestaan esti solujen tarttumisen ja leviämisen. E317A/E335A-solut kykenivät tarttumaan ja leviämään tyypin IV kollageenilla, mutta niiden leviäminen oli osittain estynyt. Parhaillaan selvitetään, miten integriinin erilaiset konformaatiot vaikuttavat solunsisäisiin signalointireitteihin. Asiasanat: α 1 β 1 -integriini, rakennebiologia, integriinivälitteinen signalointi

13 Erään solukalvon pyrofosfataasin toiminnan tutkiminen Tiina Pettersson Ohjaajat: FM Heidi Luoto, prof. Reijo Lahti BIOKEMIA Solukalvon pyrofosfataaseja (PPaasi) on löydetty kasveilta, bakteereilta, arkkibakteereilta ja alkueläimiltä. Ne ovat kooltaan noin aminohappoa ja muodostuvat yhdestä polypeptidiketjusta, joka läpäisee solukalvon kertaa. Membraanin läpäiseviä α-kierteitä yhdistävät evoluutiossa hyvin samanlaisina pysyneet silmukat. Solukalvon PPaasien kolmiulotteista rakennetta ei tunneta. Nämä entsyymit toimivat dimeereinä ja pilkkovat epäorgaanista pyrofosfaattia (PP i ) fosfaattitähteiksi (P i ). Tästä vapautuu energiaa, jonka solukalvon PPaasit käyttävät H + - tai Na + -ionien siirtoon kalvon puolelta toiselle. H + -PPaasit jaetaan kahteen pääluokkaan K + -ionin tarpeen perusteella. Kaikki solukalvon PPaasit tarvitsevat toimiakseen Mg 2+ -ioneja. Fylogeneettisen analyysin perusteella valittiin tietynlaisia solukalvon PPaaseja tutkimuksen kohteeksi. Yhden PPaasin kahteen evoluutiossa konservoituneeseen aminohappoon tehtiin muutoksia paikkaspesifisellä mutageneesillä. Sekä mutantti- että villityypin proteiineja tuotettiin kalvoproteiinien tuottoon sopivassa Escherichia coli -kannassa. Proteiinit eristettiin kalvovesikkeleissä käyttäen ultrasentrifugaatiota sakkaroosigradientilla. Proteiinien tuottuminen varmistettiin Western blot -menetelmän avulla. Mutaatioiden vaikutuksen selvittämiseksi entsyymien toimintoja tutkittiin entsyymikineettisin menetelmin eri olosuhteissa. H + -ionin siirto on tarkoitus selvittää fluoresoivan väriaineen avulla ja Na + -ionin pumppaus 22 Na + -isotoopin avulla. Western blot -menetelmän avulla havaittiin, että kaikki tuotetut mutantit olivat ilmentyneet E. colissa. Osa mutaatioista, mukaan lukien C-terminaalisen histidiinihännän lisäys, inaktivoi entsyymin. Kaikkia mutantteja ei ole vielä tuotettu. Tarkoituksena on selvittää ioninsiirron spesifisyyteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi aiotaan selvittää olosuhteet, joissa solukalvon PPaasi toimii bakteerissa. Asiasanat: solukalvon pyrofosfataasi, H + -pyrofosfataasi, Na + -pyrofosfataasi, ioninsiirron spesifisyys

14 Europium-ionin kehitysliuos LED-pohjaista mittalaitetta varten Eeva-Maija Puputti Ohjaajat: FM Timo Valta ja prof. Tero Soukka BIOTEKNIIKKA DI Lantanidi-ioneista etenkin europiumia käytetään leimana immunomäärityksissä, koska sen fluoresenssilla on pitkä elinikä, kapea emissiopiikki ja suuri Stokesin siirtymä. Perinteisten lantanidikelaattien ongelma on se, että niiden virittämiseen tarvitaan korkeaenergistä UV-valoa, joka tuotetaan yleensä xenonvälähdyslampuilla, jotka ovat kookkaita ja kalliita. Valoa emittoivat diodit (LED) ovat pieniä ja edullisia, mutta niillä ei toistaiseksi voida tuottaa tehokkaasti korkeaenergistä UV-valoa. Jotta lähellä näkyvää valoa emittoivia UV-LED:jä voitaisiin käyttää viritysvalolähteinä, täytyy lantanidikelaatit virittää yli 350 nm:n, mielellään jopa 400 nm:n aallonpituudella. Lantanidikelaattien viritysmaksimin aallonpituuteen voidaan vaikuttaa kelatoivan ligandin viritysvaloa absorboivalla rakenteella. Diplomi-insinöörityön tavoitteena oli kehittää kehitysliuos, jonka avulla europiumia voitaisiin virittää lähellä näkyvän valon aallonpituuksia käyttäen LED:ä, joka emittoi 365 nm:ssä. Tutkittujen ligandien viritysspektrit ja eliniät selvitettiin ja kehitysliuoksen komponenttien pitoisuudet optimoitiin fluoresenssin intensiteetin maksimoimiseksi. Tuloksia verrattiin kaupalliseen kehitysliuokseen, jonka viritysspektrin huippu sijaitsee 340 nm:ssä. Fluoresenssin intensiteettiä pyrittiin parantamaan tehostetun fluoresenssin avulla käyttäen avustavina ioneina gadoliniumia tai yttriumia. Lisäksi tavoitteena oli tutkia erilaisten optisten komponenttien ja suunnitteluratkaisujen vaikutusta pienikokoisen aikaerotteisen fluorometrin suorituskykyyn. Eri ligandeja sisältävät europiumkelaattien kehitysliuokset viritettiin 365 nm:ssä ja intensiteettejä verrattiin kaupalliseen kehitysliuokseen. Ligandin 1-(4'- morfolinyylifenyyli)-4,4-difluoro-5,5,5-trifluoro-pentaani-1,3-dioni viritysspektrin huippu sijaitsi 350 nm:ssä ja sen fluoresenssin suhteellinen intensiteetti oli 120 %. Ligandilla 9-etyyli-3,6-bis(5',5',5'-trifluoro-4',4'-difluoro-1',3'- dioksopentyyli)karbatsoli havaittiin huiput sekä 330 nm:ssä että 380 nm:ssä ja sen fluoresenssin suhteellinen intensiteetti oli 210 % ja tehostetun fluoresenssin avulla intensiteetti parani entisestään 470 %:iin. Työn tuloksena saatiin intensiteetiltään voimakas 365 nm:ssä virittyvä kehitysliuos, joka soveltunee käytettäväksi LED-pohjaisessa mittalaitteessa. Asiasanat: aika-erotteinen fluoresenssi, kehitysliuos, LED, tehostettu fluoresenssi

15 Kuivattujen immunoreagenssien kehitys ja optimointi automatisoituun hengitystieinfektio-pikatestijärjestelmään Risto-Matti Ruonamo Ohjaaja: FT Janne Koskinen MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA -DIAGNOSTIIKKA Työn tarkoituksena oli kehittää ja optimoida bioaffiniteettireagenssien kuivausmenetelmä automatisoituun hengitystieinfektioiden pikatestijärjestelmään (maripoc ). Testin tavoitteena on mahdollisimman nopea ja herkkä patogeenispesifinen diagnoosi. Testijärjestelmä perustuu erotusvapaaseen ArcDia TM TPX immunomääritystekniikkaan ja se toimii ns. random-access - periaatteella. Kuivatut reagenssit mahdollistavat selvästi liuosreagensseja yksinkertaisemman määritysprotokollan, reagenssilogistiikan ja instrumentoinnin. Työssä perehdyttiin biomolekyylien kuivauksessa käytettyihin suoja-aineisiin. Suoja-aineina käytetään usein hiilihydraatteja, esimerkiksi disakkarideja. Lisäksi biomolekyylien säilyvyyttä parantamaan voidaan käyttää esimerkiksi antioksidantteja, aminohappoja ja mikrobien kasvunestoaineita. Myös tuotantomenetelmät, kuten kuivausolosuhteet, jäännöskosteus ja pakkauksen toteutus on tärkeää optimoida. Työssä tutkittiin eri suoja-aineiden vaikutusta ensin immunoreaktioon ja seuraavassa vaiheessa immunoreagenssien kuivatuskestävyyteen sekä säilyvyyteen. Potentiaalisten suoja-aineiden ei havaittu tutkituilla pitoisuuksilla vaikuttavan immunoreaktioon. Suoja-aineista kuivaus- ja säilyvyyskokeisiin valittiin trehaloosi, sorbitoli ja glyseroli. Pikatestijärjestelmän immunoreagenssit saatiin säilymään säilytyspakkauksessa +4 o C:n lämpötilassa yli kuusi kuukautta. Alustavien kokeiden perusteella on todennäköistä, että reagenssit säilyvät myös huoneenlämpötilassa yli puoli vuotta. Reagenssitestilevyn osoitettiin lisäksi olevan stabiili analysaattorissa riittävän pitkään (yli 2 viikkoa). Tulokset ovat hyvin linjassa kirjallisuuden kanssa, jossa on havaittu disakkaridien ja erityisesti trehaloosin suojaavan kuivattavia proteiineja. Lisäämällä pienen määrän sorbitolia tai glyserolia on mahdollista vielä entisestään parantaa säilyvyyttä. Työssä kehitettyä metodologiaa voidaan käyttää jatkossa uusien testien sekä kuivattujen antigeenikontrollien kehityksessä. Asiasanat: kuivatut reagenssit, POC-diagnostiikka, hengitystieinfektiot

16 Maantieteellisen sijainnin, lajikkeen ja ympäristötekijöiden vaikutukset mustaherukan fenolisiin yhdisteisiin ja niiden pitoisuuksiin Ville Ruusunen FM Jie Zheng, FM Oskar Laaksonen, FT Baoru Yang ja FT Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Mustaherukan (Ribes nigrum L.) marjat sisältävät runsaasti fenolisia yhdisteitä. Nämä yhdisteet ovat viimeaikoina olleet lisääntyvän kiinnostuksen kohteena johtuen niiden monista mahdollista terveysvaikutuksista. Fenolisten yhdisteiden tärkein terveyttä edistävä ominaisuus on niiden kyky toimia ihmiselimistössä antioksidantteina. Fenolisista yhdisteistä tutkituimpia ovat fenoliset hapot, flavonoidit sekä antosyaanit. Yhdisteet ovat kasvien sekundaari metaboliitteja ja vaikuttavat kasvien kasvuun, sekä kehitykseen. Lisäksi ne ovat tärkeässä osassa puolustautuessa ympäristön aiheuttamia stressitekijöitä vastaan. Suomi sijaitsee kaukana pohjoisilla leveyspiireillä ja täällä ympäristö olosuhteet ovat hyvin erilaiset verrattuna alempiin leveyspiireihin. Varsinkin lapissa kasvukausi on lyhyt, mutta päivät pitkiä. Kesällä aurinko ei laske jopa kahteen kuukauteen, mikä altistaa kasvin jatkuvalle UV-säteilylle. Työssä tutkitaan kolmen eri mustaherukka lajikkeen marjoja. Näytteissä olevat fenoliset yhdisteet (fenoliset hapot, flavonoidit ja antosyaanit) havaitaan ja niiden määrät lasketaan käyttämällä preparatiivista HPLC laitteistoa, sillä vastaavalla laiteistolla oli jo aiemmin tunnistettu tutkimamme yhdisteet. Marjoja on 6 vuoden ajalta ( ), kahdesta eri paikasta (Piikkiö ja Apukka), 3 eri lajiketta (Mortti, Ola ja Melalahti) ja näytteitä on otettu kolmesta eri pensaasta lajiketta kohti. Näytettä valmistettaessa marjat murskataan, antosyaanit uutetaan metanolilla toiseen näytteeseen ja flavonoidit sekä fenoliset hapot etyyliasetaatilla toiseen näytteeseen. Tilastollisella analyysillä havaitaan lajikkeen, leveyspiirin ja ympäristö olosuhteiden vaikutus fenolisten yhdisteiden pitoisuuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia leveyspiirin, ympäristötekijöiden (lämpötila, päivän pituus, UV-säteily ja sademäärä) sekä lajikkeen vaikutusta Suomessa kasvavien mustaherukoiden fenolisten yhdisteiden pitoisuuksiin. Oletetaan että pohjoisen erityisolosuhteet aiheuttavat mustaherukalle stressiä, minkä johdosta marjojen fenolisten yhdisteiden pitoisuudet olisivat korkeampia verrattuna etelä-suomessa kasvavien pensaiden marjoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös näyttääkö lajikkeella olevan vaikutusta fenolisten yhdisteiden metaboliaan ja sen riippuvuuteen ympäristötekijöistä. Asiasanat: mustaherukka, fenoliset hapot, antosyaanit ja flavonoidit

17 Sitojavasta-aineen eri muotojen vertailu Eu(III)-nanopartikkeleihin perustuvassa sydänspesifisen troponiini I:n immunomäärityksessä Suvi Saari Ohjaajat: FM Marja-Leena Järvenpää, FM Noora Ristiniemi ja prof. Kim Pettersson MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Sydänkohtaus eli äkillisestä sydämen hapenpuutteesta johtuva sydänlihaksen kuolio on yksi maailman yleisimmistä kuolinsyistä. Nopea ja oikea diagnoosi ovat potilaan välittömän hoidon ja ennusteen kannalta hyvin tärkeitä. Diagnoosin tekemiseen käytetään muun muassa kuolleista sydänlihaksen soluista vapautuneita proteiineja, joista tärkeimpiä ovat sydänspesifiset troponiinit I (ctni) ja T. Työssä verrattiin sitojavasta-aineen eri muotoja Eu(III)- nanopartikkeleihin perustuvassa heterogeenisessä, ei-kilpailevassa ctniimmunomäärityksessä. Työn tavoitteena oli parantaa määrityksen herkkyyttä vähentämällä nanopartikkelien epäspesifistä sitoutumista sitojapintaan. Määrityksessä kahdella eri sitojavasta-aineella pinnoitettuun kaivoon lisättiin näyte, jonka sisältämä ctni tunnistettiin Eu(III)-nanopartikkeliin kovalenttisesti kiinnitetyn jäljittäjävasta-aineen avulla. Pesuvaiheen jälkeen partikkelien aikaerotteinen fluoresenssi mitattiin. Toisena sitojavasta-aineena oli ctni:n keskiosan tunnistava vasta-aine ja toisena ctni:n N-terminaaliseen päähän sitoutuvan monoklonaalisen vasta-aineen lisäksi sen eri muodot: proteolyyttisesti pilkottu antigeeniä sitova fragmentti 2 (engl. fragment antigen binding 2, F(ab ) 2 ), laitoksella aiemmin yhdistelmä-dna-tekniikalla tuotettu antigeeniä sitova fragmentti (engl. fragment antigen binding, Fab) ja kimeerinen Fab (kfab), jossa hiiren vasta-aineen vakioiset alueet oli korvattu ihmisen vasta-aineen vastaavilla alueilla. Leimapartikkelien epäspesifinen sitoutuminen kasvoi kaikilla vertailluilla sitojavasta-ainemuodoilla kun vasta-aineen pitoisuutta nostettiin. Taustasignaalin taso oli riippuvainen käytetystä plasmanäytteestä. Kun eri sitojavastaainemuotojen käytettäviä pitoisuuksia määrityksessä verrattiin, havaittiin että 3-20 kertaa pienempi pitoisuus kfab:ia riitti tuottamaan saman signaalitason ja analyyttisen herkkyyden muihin muotoihin verrattuna. Pienempi pitoisuus myös laski plasmanäytteen epäspesifisestä sitoutumisesta aiheutuvaa taustasignaalia. Työn pohjalta ctni-määrityksessä valittiin jatkossa käytettäväksi sitojavastaaineen kfab-muoto. Asiasanat: sydänspesifinen troponiini I, nanopartikkelit, vasta-aine

18 Tyrnimarjojen (Hippophaë rhamnoides L.) sokereiden etyyli-β-d-glukosidin ja (-)-2-O-metyyli-L-chiro-inositolin (L-kvebrakitolin) kvantitointi suorasyöttömassaspektrometrialla ilman kromatografiaa Marianne Salonen Ohjaajat: FT Jukka-Pekka Suomela, FT Baoru Yang ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Tyrnimarjoista on viime aikoina tunnistettu yhdisteet β-d-glukopyranosidi ja (-)- 2-O-metyyli-L-chiro-inositoli (L-kvebrakitoli). Metyyli-inositoli vaikuttaa mahdollisesti kasvin osmoottiseen paineeseen ja kylmänkestävyyteen. Mainituilla yhdisteillä saattaa olla hyödyllinen vaikutus myös ihmiselle. Etyyli-β- D-glukosidin ja metyyli-inositolin pitoisuus vaihtelee tyrnin alalajin mukaan. Tyrnin sokereita on perinteisesti analysoitu erottamalla sokerit kromatografisesti. Työn tavoitteena oli kehittää ja optimoida suorasyöttömassaspektrometriaan perustuva pikamenetelmä etyyli-β-d-glukosidin ja L-kvebrakitolin kvantitoimiseksi mahdollisimman monen eri tyrnilajikkeen mehusta. Ensin analysoitiin kyseisten yhdisteiden puhtaita vertailunäytteitä sähkösumutusionisaatio-ms:lla (ESI-MS) sekä tandem-ms:lla (MS/MS). Vertailuäyte injektoitiin ESI-lähteeseen ruiskupumpulla ja selvitettiin näytteelle tyypilliset ionit. Haluttujen signaalien vahvistamiseksi optimoitiin MS- sekä MS/MS-parametrit. Kokeiltiin myös, miten MS- tai MS/MS-parametrejä pitää muuttaa, jos näyte injektoidaan ESI-lähteeseen saapuvaan liuotinvirtaan. Liuotinvirtana käytettiin metanoli vettä (1:1), johon myös vertailunäytteet liuotettiin ja jolla laimennettiin analysoitavia tyrnimehunäytteitä. Vertailuyhdisteiden avulla luotiin standardisuora, jolla vastaavien yhdisteiden pitoisuus määritettiin mehunäytteestä. Saatua tulosta verrattiin kaasukromatografialla saatuun tulokseen. Etyyli-β-D-glukosidille tyypillisen ionin signaali vahvistui lisäämällä näytteeseen 0,1 % natriumkloridia ja etyyli-β-d-glukosidin vertailunäytteen vahvistuneen ionin avulla oli mahdollista luoda lineaarinen standardisuora toistettavasti ja uusittavasti MS-menetelmällä ruiskupumpun kautta. L-kvebrakitoli kvantitoitiin samalla periaatteella MS/MS-menetelmällä, mutta menetelmän uusittavuuden selvitys on kesken. MS-menetelmällä saatu eri lajikkeiden mehunäytteen etyyliβ-d-glukosidipitoisuus vastasi melko hyvin kaasukromatografialla saatua tulosta. Liuotinvirtamenetelmää varten erittäin etyyli-β-d-glukosidipitoista näytettä tulisi laimentaa hyvin paljon, mutta menetelmän lineaarisuus oli parempi kuin ruiskupumppumenetelmän. Asiasanat: etyyli-β-d-glukosidi, Hippophaë rhamnoides L., L-kvebrakitoli, massaspektrometria, tyrni

19 Sitrullinaation vaikutus TGFβ:n toimintaan Kalle Sipilä Ohjaajat: dos. Jarmo Käpylä, prof. Hannu Larjava, prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Sitrullinaatio on proteiinien translaation jälkeinen modifikaatio, jossa arginiiniaminohappotähde on muuttunut sitrulliinitähteeksi. Reaktiota katalysoivat peptidyyliarginiinideiminaasit (PAD). Autoimmuunivaste sitrullinoituja proteiineja vastaan on keskeisessä osassa nivelreuman patogeneesissä ja PADentsyymit ovat yliekspressoituneita myös karsinoomissa. Transformoiva kasvutekijä beta (TGFβ) on yksi keskeisimmistä kasvutekijöistä tulehduksen säätelyssä, yksilönkehityksessä sekä syövässä. Aktivoidessaan TGFβ 1 :n integriinit tarttuvat pienen latentin kompleksin muodostavan β 1 -LAP:n RGDmotiiveihin ja arginiini on tärkeä aminohappo myös aktiivisen TGFβ 1 :n sitoutuessa reseptoriinsa. Erikoistyön tarkoituksena oli tutkia, miten aktiivisen ja latentin TGFβ 1 :n arginiinien sitrullinoituminen vaikuttaa sen toimintaan. Sitrullinoimme PAD-entsyymillä in vitro aktiivista ja latenttia TGFβ 1 sekä β 1 - LAP-peptidiä. Selvitimme sitrullinaation vaikutusta TGFβ 1 :n signalointiin, latenttiin kompleksiin ja sitoutumiseen reseptoriinsa. Tutkimuksissa käytimme reporttisolutekniikoita, Western blot menetelmää, ELISA:a sekä Biacorea. β 1 - LAP-peptidiä tuotimme rekombinantisti E. colissa ja puhdistimme sen His-tagkromatografialla ja uudelleenlaskostamalla. Solujen integriini α v β 6 välitteistä tarttumista ja leviämistä sitrullinoituun β 1 -LAP:iin tutkimme villityypin hiiren ja integriini β 6 -knock-out hiiren keratinosyyttien sekä HaCat-solujen avulla käyttäen WST1-adheesiokoetta sekä xcelligence-laitetta. Olemme osoittaneet, että sitrullinaation seurauksena latentin TGFβ 1 :n integriini α v β 6 välitteinen aktivaatio estyy. Lisäksi aktiivisen TGFβ 1 :n sitrullinoituminen estää sen sitoutumisen TGFβRII:een, eikä latenttikompleksi suojaa aktiivista TGFβ 1 :a sitrullinoitumiselta. Toisaalta β 1 -LAP näyttää sitrullinoituessaan menettävän kykynsä muodostaa latenttia kompleksia, mikä voisi itsessään aktivoida latentin TGFβ 1 :n. Tulokset viittavaat siihen, että sitrullinaatio estää TGFβ 1 :n toiminnan, mikä saattaa johtaa esim. nivelreumassa tulehduksen voimistumiseen. Asiasanat: TGFβ, sitrullinaatio, PAD-entsyymi, integriini α v β 6

20 Kelaattikomplementaatio nukleiinihappodiagnostiikan monianalyyttimäärityksessä Minna Soikkeli Ohjaajat: FM Ulla Karhunen ja prof. Tero Soukka MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA DIAGNOSTIIKKA Verenmyrkytys on vaarallinen yleisinfektio, jossa verenkiertoon on päässyt jokin patogeeni. Maailmanlaajuisesti uusia verenmyrkytystapauksia ilmenee lähes 2 miljoonaa joka vuosi, ja nykypäivän diagnostiikasta huolimatta vakavaan verenmyrkytykseen menehtyy päivittäin arviolta 1400 ihmistä. Toipumisen edellytyksenä on taudinaiheuttajan nopea tunnistaminen ja oikean antibioottilääkityksen aloittaminen. Mahdollisten taudinaiheuttajien suuri määrä vaikeuttaa antibioottien valintaa, ja tehottomien antibioottien käyttö puolestaan johtaa antibioottiresistenttien bakteerikantojen syntyyn. Nykyisin verenmyrkytysdiagnostiikassa patogeenin tunnistus perustuu veriviljelyyn, jolla taudinaiheuttajan selvittäminen voi kuitenkin kestää jopa useita vuorokausia. Tämän työn tavoitteena oli rakentaa homogeeninen mallimääritys, jolla useampi bakteerigeeni havaittaisiin saman reaktioastian pohjalta. Työssä hyödynnettiin hiljattain kehitettyä kelaattikomplementaatiotekniikkaa, jossa spesifistä fluoresenssia havaitaan vain, mikäli Eu 3+ -ioninkantajakelaattiin konjugoitu oligonukleotidikoetin ja valoa absorboivaan ligandiin kiinnitetty koetin hybridisoituvat vierekkäin komplementaariseen kohde-dna:han. Reaktioastiaan eli streptavidiinilla päällystettyyn mikrotiitterikaivoon printattiin neljään kohtaan neljälle eri kohde-dna:lle komplementaariset 5 -päästään biotinyloidut ja 3 -päästään ioninkantajakelaattiin konjugoidut koettimet Flexyskontaktiprintterillä (Genomic Solutions, USA). Reaktioastiaan lisättiin neljänlaisia 5'-päästään ligandiin konjugoituja koettimia sekä yhtä tai useampaa synteettistä kohdesekvenssiä sisältävä liuos. Lopuksi Eu 3+ :n fluoresenssi mitattiin kaivosta aikaerotteisesti mittauspisteen alueelta. Mittauspisteiden välimatka oli 0,5 mm. Kun kaivossa oli kaikkia neljää kohde-dna:ta, havaittiin neljä erillistä luminoivaa aluetta kaivon niissä kohdissa, joihin biotinyloidut koettimet oli printattu. Kelaattikomplementaatiolla saavutetut signaali tausta-suhteet olivat näillä alueilla suuruudeltaan 30 90, mikä osoittaa kelaattikomplementaation toimivan hyvin kvalitatiivisessa monianalyyttimäärityksessä. Jatkossa tällainen määritys olisi mahdollisesti sovellettavissa esimerkiksi nopean verenmyrkytysdiagnostiikan tarpeisiin. Asiasanat: verenmyrkytys, kelaattikomplementaatio, monianalyyttimääritys

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä FT, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet Helena Järnström, FT VTT Expert Services Oy, Tuotepäällikkö Sisäilmanäytteenotto Ilmanäyte otetaan oleskeluvyöhykkeeltä noin 1,1 metrin korkeudelta.

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml valmistetta sisältää: Vaikuttavat aineet: Marbofloksasiini... 3,0 mg Klotrimatsoli...

Lisätiedot

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006).

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006). Pigmentit yönteisten värien monimuotoisuus (ks. kuva 1) on aina kiehtonut luonnontieteilijöitä. Vasta 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää pigmenttien kemiaa. Pigmentit esiintyvät luonnon materiaaleissa

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta

Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta ETT seminaari 30.3.2012 Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta Evira rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Riitta Rannikko Kokkidiostaatit, eläimet ja rehut Kokkidiostaatteja lisätään siipikarjan rehuihin ehkäisemään

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa Syventävien opintojen seminaari Ella Peltomäki 30.10.2014 Sisällys PIXE perustuu alkuainekohtaisiin elektronikuorirakenteisiin Tulosten kannalta haitallisen

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen

Lisätiedot

LC-MS JA MASSASPEKTROMETRIAN MONET KÄYTTÖTARKOITUKSET KLIINISESSÄ KEMIASSA

LC-MS JA MASSASPEKTROMETRIAN MONET KÄYTTÖTARKOITUKSET KLIINISESSÄ KEMIASSA LC-MS JA MASSASPEKTROMETRIAN MONET KÄYTTÖTARKOITUKSET KLIINISESSÄ KEMIASSA Outi Itkonen Sairaalakemisti, dos. HUSLAB 11.2.2016 O. Itkonen 1 LC-MS LC: nestekromatografia näytteen komponenttien erottaminen

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä

In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä Mervi Jumppanen sairaalasolubiologi Seinäjoen keskussairaala, patologian yksikkö Sisält ltö Menetelmän n periaate FISH ja CISH Käyttöalueet

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus

Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus Tämä tutkimus perustuu vuoden 28 aikana tehtyihin LTA-analyyseihin, joita oli noin 4 kappaletta. -esimiehiä aineistossa on noin 1 ja johtajia 6 -esimiesten

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op)

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) Aalto-yliopisto 2016 Käytannön järjestelyt Luennot: Luennot ma 4.1. (sali E) ja ti 5.1 klo 10-12 (sali C) Luennot 11.1.-10.2. ke 10-12 ja ma 10-12

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

4 RYHMÄ MAITO JA MEIJERITUOTTEET; LINNUNMUNAT; LUONNONHUNAJA; MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET SYÖTÄVÄT TUOTTEET

4 RYHMÄ MAITO JA MEIJERITUOTTEET; LINNUNMUNAT; LUONNONHUNAJA; MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET SYÖTÄVÄT TUOTTEET 4 RYHMÄ MAITO JA MEIJERITUOTTEET; LINNUNMUNAT; LUONNONHUNAJA; MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET SYÖTÄVÄT TUOTTEET Huomautuksia. Ilmaisulla "maito" tarkoitetaan sekä täysmaitoa että maitoa, josta rasva

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA

ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille sekä ammattikoululaisille ja sopii hyvin erotus- ja tunnistusmenetelmien opetuksen yhteyteen. Työn teoriassa

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 318 983 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO JVi Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä on JVi? 2. Miksi joka päivä tulisi nauttia 120 ml JVi -juomaa? 3. Voinko käyttää JVi:tä muiden Nu Skin -tuotteiden kanssa? 4. Onko JVi SCS- (Skin Carotenoid

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot