Potilas. Lehti terveyspalvelujen käyttäjille. Suomen. lehti. No 4 joulukuu helmikuu 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilas. Lehti terveyspalvelujen käyttäjille. Suomen. lehti. No 4 joulukuu 2007- helmikuu 2008"

Transkriptio

1 Suomen Potilas lehti No 4 joulukuu helmikuu 2008 Lehti terveyspalvelujen käyttäjille 1

2 Suomen Potilas lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 23 Suomen Potilaslehti 4/2007 Seuraava numero 1/2008, ilmestyy maaliskuussa ja siihen tarkoitettujen kirjoitusten dead line on 1. helmikuuta Tämän numeron sisältöä: Pääkirjoitus: Aliarvostettu lämmin käsi...3 Ledare: En undervärderad varm hand...4 Ääniä eduskunnasta Kokouskutsu Möteskallelse...7 Äldre och hemolycksfall...8 Hur mår vi på äldre dar?...9 Erään potilasvahingon anatomia...10 Taiteesta ammentaen...12 Nälkälakko terveyspalvelujen puolesta...13 Sairaanhoitajan rankka kutsumus...15 Astmamaraton...16 Aivoverenvuoto ja aivohalvaus...17 Potilaat ottavat yhteyttä...17 Opetelkaa hyvät potilaat velmuiksi...19 Terveys Hyvä Olo...21 Kiitämme yhteistyöstä Jäsenjärjestöt ja toimintaryhmät, yhteystiedot ja järjestösivut Suomen Potilas-lehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen ( ) Toimitus: Jaakko Ojanne ja Heikki Päivike. Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh Painos kpl Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa), sivunvalmistus Ars Today (Helsinki), paino Priimus Paino Oy (Loimaa) Kansikuva Heikki Päivike, Puiston hanki. Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh , fax sähköposti kotisivut Pankkiyhteys Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen siht., Varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Pirkko Etelävuori, Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Arja Nurmela, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike, Varajäsenet: Marja Lamberg, Tenho Palmroth, Runa Reimavuo, Inka Svahn.

3 Aliarvostettu lämmin käsi Yleinen tokaisu kuuluu, että joltakin ei saa mitään muuta kuin lämmintä kättä. Tällä turhautuneisuutta kuvaavalla lauseellahan me tarkoitamme lähinnä sitä, että pyytävälle ei ole annettu rahaa, tavaraa tai muita resursseja. Likimain kaikkihan nykymaailmassa arvotetaan ja lasketaan taloudellisista lähtökohdista. Kaikelle lasketaan hinta ja rahallinen arvo. Ihminen ja hänen toimintansakin välineellistyy. Sairaalat, hoitokodit ja vanhusten palvelutalot laskevat yksikköhintoja, työtunteja, suoritteita ja kustannuksia. Lämpimät kädet ovat muualla. Niistä alkaa olla pulaa. Tuskin on tarpeen kerrata hoitojärjestelmämme kipukohtia, henkilökunnan vähäisyyttä ja kriisejä. Ne ovat tulleet meille kaikille erittäinkin hyvin tunnetuiksi joko suoraan tai välillisesti. Nyt pitäisi herättää tavallisia ihmisiä sosiaaliseen yhteyteen ja yhteisöllisyyteen. Tämä on välttämätöntä nykyisessä historiamme vaiheessa, jossa vanhoja ja vanhenevia, ja samalla yksinäisiä ihmisiä, on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sosiaalisen yhteyden löytäminen uudelleen erilaisten ihmisten välillä on tarpeen, jos haluamme olla rakentamassa todellista turvayhteiskuntaa ja turvaverkkoja. Niitä kun ei rakenneta pelkällä rahalla. Niitä rakentavat ja kannattelevat ne paljon puhutut lämpimät kädet. Ihmisen vanhentuessa, sairastuessa tai jäädessä yksin hoitamaan läheistään katkeavat monet tutut verkostot ja suhteet. Vaikka asianomainen saisikin varsinaista hoitoa ja hoivaa, hän saattaa jäädä ihmisenä kovin yksin. Monelle on myös vaikeaa etsiä elämän kriittisissä tilanteissa kontaktia toisiin ihmisiin. Onnetonta kyllä, varsin monelle tuntuu olevan kovin vaikeaa kohdata sairasta ja vanhentunutta ystävää juuri silloin, kun tämän terveys pahemmin pettää. Joskus kuulee myös sanottavan, että ei luonto anna periksi mennä vaikkapa vanhainkodin osastolle katsomaan vakavasti sairastunutta tuttavaa, kun siitä tulee niin paha mieli. Tämä on Paavo Koistinen. toisaalta ymmärrettävää, mutta samalla hirvittävän traagista. Kolmannen sektorin rooli sosiaali- ja terveydenhoidon saralla korostuu. Syy ei kuitenkaan ole ainoastaan se, että kolmas sektori joutuu huolehtimaan monesta sellaisesta potilas- ja hoivatyön osa-alueesta, johon yhteiskunnan varat eivät yksinkertaisesti riitä. Merkittävä rooli tulee olemaan nimenomaan sen lämpimän käden ojentamisella. Kolmannen sektorin järjestöissä on löydettävissä sitä ihmisten läsnäoloa, vertaistukea ja vertaistoimintaa, mukana ole- 3

4 Suomen Potilas lehti mista ja mukana elämistä sekä sosiaalista yhteyttä, jota ei rahalla mitata. Löytyy sitä lämmintä kättä, joka puristaa kädestä, kun on ikävä, halaa, kun on suru, silittää päätä, kun ei jaksa edes itkeä ja ojentaa apua, kun ei itse jaksa. Kolmannelta sektorilta löytyy niitä tavallisia ihmisiä, jotka ovat läsnä toisen elämässä etenkin silloin, kun on vaikeaa. Rahalla ja taloudellisilla resursseilla voidaan hoitaa monia kriisejä ja ostaa vaikkapa leikkausrobotteja, mutta aina tarvitaan niitä lämpimiä käsiä, jota kannattelevat, tukevat ja auttavat vaikeissa tilanteissa. Vuoden vaihtuessa kurkistelemme aina hiukan tulevaisuuteen ja teemme lupauksiakin. Voisimmeko nyt kukin tahollamme luvata, että olisimme läheistemme käytettävissä. Voisimmeko luvata, että olisimme niin rohkeita, että menisimme kysymään toiselta, jos voisimme olla avuksi. Voisimmeko luvata, että me emme vain jää odottamaan, että joku pyytää, vaan tarjoaisimme itse lämmintä kättä toiselle ihmiselle, jos hän sitä mielestämme saattaisi tarvita. Näillä keinoin voimme kukin omalta osaltamme olla rakentamassa parempaa ja lämpimämpää maailmaa. Sen rakentavat ne pienet ja lähes näkymättömät lämpimät kädet eri hoitokodeissa, naapurustoissa, sairaaloissa ja potilasjärjestöissä. Haluan toivottaa Teille kaikille näissä mietteissä Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista ja Yhteisöllistä Uutta Vuotta 2008! Paavo Koistinen, Suomen Potilasliiton puheenjohtaja En undervärderad varm hand 4 Ett allmänt konstaterande är, att av några får man inget annat än en varm hand Uttrycket som beskriver frustrering avser närmast att man inte har gett en som begär t.ex.pengar, saker eller andra resurser. Nästan allting i dagens värld värderas och räknas från ett ekonomiskt utgångsläge. För allting räknas ett pris och ett ekonomiskt värde. Människan och hennes aktiviteter blir instrumentiella. Sjukhus, vårdhem och åldringars servicehus räknar enhetspris, arbetstimmar, prestationer och kostnader. De varma händerna finns någon annanstans. De börjar bli en brist vara. Knappast är det nödvändigt att repetera vårdsystemets smärtpunkter, personalbristen och kriser. De har blivit bekanta för alla både direkt eller indirekt. Nu borde man väcka vanliga människor till social gemenskap och sammanslutningar. Detta är nödvändigt i vår nuvarande historiska skede, där gamla och åldrande och samtidigt ensamma människor blir allt fler än någon gång tidigare. Att finna gemenskap mellan olika människor är nödvändigt, om vi vill vara med och bygga upp verkligt skyddande samhällen som har skyddsnät. Dessa bygger man inte enbart med pengar. De byggs upp och upprätthålls av dem som har de allom bekanta varma händerna. När människan blir äldre, blir sjuk eller börjar ensam ta hand om en anhörig bryts många bekanta nätverk och förhållanden. Fastän vederbörande får vård och omsorg, kan han som människa bli och känna sig väldigt ensam. För många är det också svårt att i kritiska situationer söka kontakt med andra människor. Olyckligt nog, tycks det för många vara svårt att möta en sjuk och åldrande vän just då, när hans hälsa sviker. Ibland hör man sägas, att naturen sviker för att kunna gå till åldringshems avdelningen för att besöka en sjuk bekant, när man blir så illa berörd. Dethär är å andra sidan förståeligt, men å andra sidan väldigt tragiskt. Den tredje sektorns roll inom socialoch hälsovårdens område accentueras. Orsaken är inte enbart den, att tredje sektorn måste ta hand om många sådana patientoch omsorgsarbetsfält för vilka samhällets resurser helt enkelt inte är tillräckliga. En betydelsefull roll kommer nämligen den utsträckta varma handen att ha. I tredje sektorns föreningar finner man människors närhet, gemenskap och skapande av nätverk, att vara närvarande och att leva med samt känna social gemenskap, som inte kan mätas med pengar. Man finner den varma handen, som trycker ens hand, när man är ledsen, som kramar en när man är sorgsen, klappar på huvudet, när man inte ens orkar gråta och ger hjälp och stöd, när man inte själv orkar. Inom tredje sektorn finns vanliga människor, som är närvarande i den andras liv i synnerhet, när det är svårt. Med pengar och ekonomiska resurser kan man hantera många kriser och köpa fast operationsrobotar, men ända behöver man de varma händerna, som bär, stöder och hjälper i svåra situationer. I årsskiftet kikar vi alltid litet i framtiden och avlägger löften. Skulle vi nu kunna lova var och en på sitt håll att vi skulle vara tillgängliga för våra anhöriga. Skulle vi kunna lova, att vi skulle vara modiga och gå och fråga en annan om vi kan vara till hjälp. Skulle vi kunna lova, att vi inte blir och vänta att någon ber om hjälp, utan vi skulle själva erbjuda en varm hand åt en annan människa om han enligt vår åsikt skulle behöva den. På detta sätt kan vi alla och envar bygga en bättre och varmare värld. Den byggs nu av små nästan osynliga händer i olika vårdhem, i grannskapet, sjukhus och patientförbunden. Jag vill önska Er alla med dessa tankar en Riktigt God och Fridfull jul och ett Lyckligt och Gemenskapsfullt Nytt År 2008! Paavo Koistinen, Finlands Patientförbund, ordförande

5 Jaakko Ojanne, Suomen Potilasliitto ry Ääniä eduskunnasta II Suomen Potilaslehden toimitus tiedusteli alkusyksystä eduskuntapuolueilta kannanottoja terveyshuoltomme viiteen keskeiseen kysymykseen. Alkuosa vastauksista ilmestyi Potilaslehden numerossa 3/2007. lähellä. Koulutuksella ja erilaisilla turvalaitteilla voidaan myös vähentää väkivaltatilanteita. Timo Kalli, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kuva Aki Paavola, Keskustan kuvapankki 1) Miten puolueenne aikoo kohentaa suomalaisten sairaanhoitajien kehnoa palkkausta? Työmarkkinajärjestöt sopivat palkoista. Keskusta pyrkii parantamaan kuntatalouden tilaa, jotta kunta-alan palkat saataisiin pysyvästi kilpailukykyisiksi. Yhdellä sopimuksella ei matalapalkkaongelmaa saada ratkaistuksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa. Hallitusohjelmassa on kirjaus korotetusta valtionosuudesta, jolla hallitus tukee naisvaltaisten alojen kilpailukykyä parantavaa palkkasopimusta. 2)Miten voitaisiin saada houkuteltua hoito- ja hoiva-alalle uusia työntekijöitä? Hoito- ja hoivatyön arvostus ja mielekkyys antavat hyvän lähtökohdan houkutella alalle uusia työntekijöitä. Suomen Kuvalehden tutkimuksen mukaan sairaanhoitaja on Suomen kuudenneksi arvostetuin ammatti. Palkkauksen parantamisen lisäksi työn organisointia tulee nykyaikaistaa, joustavuutta lisätä ja työntekijöille antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. 3) Kuinka voidaan kohentaa hajaasutusalueiden lääkäri- ja hoitajapulaa? Lääkäripulaa voidaan kohentaa organisoimalla työ siten, ettei työtaakka ole kohtuuton. Terveyskeskuslääkärillä tulisi olla mahdollisuus nousevaan uraan sekä lisäkoulutukseen ja tutkimukseen. Myös palkanlisillä tulisi houkutella lääkäreitä syrjäseuduille. Hoitajia ja lääkäreitä tulee kouluttaa eri puolilla maata. Usein käy niin, että puoliso löytyy opiskeluaikana ja perheen koti perustetaan opiskelupaikkakunnan läheisyyteen. 4) Mitä toimenpiteitä lainsäätäjä on harkinnut hoitohenkilökunnan suojaamiseksi väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaiden väkivaltaa vastaan? Lainsäädäntö kieltää väkivallan, mutta kaikkia ongelmia ei lainsäädännöllä pystytä ratkaisemaan. Hoitohenkilökuntaa tulee olla riittävästi, jotta apu olisi aina 5) Millä toimenpiteillä maamme kykenee vastaamaan yhä kasvavaan vanhusten hoivantarpeeseen ja edistämään kotonaan asuvien vanhusten turvallisuutta? Edullisinta ja inhimillisintä on tehdä kaikki mahdollinen, jotta vanhukset voisivat elää hyvää elämään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Työelämän joustoja tulee lisätä, jotta omaiset voisivat nykyistä paremmin osallistua hoitotyöhön. Omaishoitajien asemaa tulee parantaa sekä taloudellisesti että tukipalvelujen osalta. Hoitajan jaksamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää lisätä lomapäiviä ja intervallihoitomahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta on helpotettava ja tarjolla olevista etuuksista, sekä kuntien ja erilaisten järjestöjen palveluista tulisi tiedottaa nykyistä paremmin. Olisi hyvä, jos jokaisessa kunnassa olisi palvelunumero, josta vanhus saisi tarvitsemiaan tietoja. Kaavoitus ja rakennusmääräyksissä tulee huomioida vanhusväestön tarpeet. Liikuntaesteet pitää poistaa ja kerrostaloihin tulee rakentaa hissit. Kohtuuhintaisia palveluasuntoja tarvitaan entistä enemmän. Teknisillä turvalaitteilla voidaan parantaa kotona asuvien turvallisuutta. Tekniikka ei kuitenkaan koskaan korvaa ihmistä. Yksinäisyys on monelle vanhukselle kipeä ongelma. Vanhusten palvelutalojen tarjoamat harrastusmahdollisuudet ja ruokapalvelut edistävät henkistä ja fyysistä vireyttä. Jotkut kunnat ovat tehneet viisaan päätöksen antaessaan vanhuksille maksuttoman uimahalli- ja kuntosalikortin. 5

6 Suomen Potilas lehti 6 Ulla-Maj Wideroos, ordförande för Svenska folkpartiets riksdagsgrupp Ulla-Maj Wideroos, Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1) På vilket sätt tänker ert parti förbättra de finländska sjukskötarnas dåliga löner? Svenska folkpartiet och Svenska riksdagsgruppen är förstås mycket nöjda och lättade över att parterna kommit överens i den arbetsmarknadskonflikt som hotade vårdsektorn. Det faktum att parterna kommit överens om ett långsiktigt program för hur vårdpersonalens löner skall utvecklas är ett steg i rätt riktining. Men vi vet också att åldersstrukturen i Finland är sådan att det kommer att behövas flere vårdare i framtiden. Därför är en konkurrenskraftig lön viktig. Det instrument staten har är statsandelssystemet och vi utgår ifrån att tyngdpunkten i framtiden måste ligga på social- och hälsovården - kommunerna måste ha råd att betala bättre löner. 1) Miten puolueenne aikoo kohentaa suomalaisten sairaanhoitajien kehnoa palkkausta? Ruotsalainen kansanpuolue ja sen eduskuntaryhmä ovat luonnollisesti hyvin tyytyväisiä ja samalla helpottuneita sen johdosta, että osapuolet saivat aikaan sopuratkaisun ja hoitoalaa uhannut työtaistelu voitiin välttää. Yhteisymmärrys hoitohenkilökunnan palkkojen pitkän aikavälin kehittämisestä on askel oikeaan suuntaan. Tiedossa on myös, että suomalaisten ikärakenne edellyttää tulevaisuudessa hoitajien määrän lisäämistä. Siksi kilpailukykyisen palkkauksen tärkeys korostuu. Valtiovalta voi vaikuttaa tähän valtionosuusjärjestelmän kautta ja meidän kantamme on, että tulevaisuudessa painopisteen tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollossa eli kunnilla täytyy olla varaa parempien palkkojen maksamiseen. 2) Hur skall man kunna locka nya arbetstagare till vård- och omsorgssektorn? Jag hoppas förstås att den kommande förbättringen i lönesättningen också kommer att öka intresset för vårdsektorn. Det är klart att också annat än löneninvån inverkar på ett yrkes dragningskraft. Det måste finnas möjligheter att få jobb inom sektorn, möjligheter till vidareutbildning och avancemang samt en god arbetsmiljö. Den största utmaningen kommer troligen i framtiden att vara att få tillräckligt med personal. Redan nu har vi en strukturell arbetskraftsbrist och den fortsätter. Konkurrensen om arbetskraften kommer att öka och det måste den offentliga sektorn beakta. Därför kommer arbetsförhållandena att ha större betydelse i framtiden. 2) Miten voitaisiin saada houkuteltua hoito- ja hoiva-alalle uusia työntekijöitä? Toivon luonnollisesti, että kohentuva palkkaus myös lisää ammatinvalintaa harkitsevien mielenkiintoa hoitoalaa kohtaan. On selvää, että muutkin tekijät kuin palkkataso vaikuttavat ammatin mielenkiintoa lisäävästi. On turvattava työn saanti hoitoalalla ja varmistettava, että kiinnostuneet saavat jatkokoulutusta, urakehitys on turvattu ja työympäristö on houkutteleva. Tulevaisuuden suurin haaste on luultavasti riittävä työvoiman saanti. Jo nyt vallitsee rakenteellinen työvoimapula, joka jatkuu. Kilpailu työvoimasta kiristyy ja se täytyy julkisen sektorin pystyä suunnitelmissaan ennakoimaan. Tästä syystä työolosuhteilla on entistä suurempi merkitys tulevaisuudessa. 3) Hur kan man råda bot på läkaroch vårdarbristen i glesbygden? En grundförutsättning är att vi har tillräckligt livskraftiga kommuner, d.v.s. kommuner som har en så god ekonomi att de kan tillhandahålla grundläggande service i en tillräcklig omfattning. En annan förutsättning är att det finns tillräckligt med personal runtom i landet. Därför är det också viktigt att exempelvis vårdpersonal utbildas på olika håll. Sfp anser även att man borde se över vilka möjligheter den privata och tredje sektorn kan ge. Genom t.ex. en servicesedel kan klienten själv välja varifrån man skaffar sin vård men kommunen har det slutliga ansvaret för att vården fungerar. Vårdbehovet kommer att öka och det innebär ett hårt tryck på den offentliga sektorn överlag. Redan nu har kommunerna olika morätter för att få personal, t.ex. extra lönetillägg, bostadsförmåner m.m. Viktigt är också att det finns god annan service i kommunen såsom dagvård, fritidsaktiviteter och dylikt. Kommunerna måste rent allmänt vara akttraktiva för att locka till sig arbetskraft. 3) Kuinka voidaan kohentaa hajaasutusalueiden lääkäri- ja työvoimapulaa? Perusedellytys on, että meillä on riittävän elinvoimaisia kuntia, eli kuntia, joiden talous on niin hyvässä kunnossa, että ne voivat tarjota riittävästi peruspalveluja. Toinen edellytys on, että kaikkialla on riittävästi henkilökuntaa. Tästä syystä on myös tärkeää, että esimerkiksi hoitohenkilökunnan koulutus on hajautettu eri puolille maata. Rkp on sitä mieltä, että olisi myös kartoitettava, mitä mahdollisuuksia yksityinen ja kolmas sektori voivat tarjota. Palveluseteli esimerkiksi mahdollistaisi asiakkaalle hoitopaikan oman harkinnan mukaisen valinnan, joskin kunta vas-

7 taa viime kädessä siitä, että palvelu toimii. Hoidon tarve tulee kasvamaan ja se merkitsee kovaa haastetta kaikkialla julkisella sektorilla. Tosin kunnat jo nytkin tarjoavat porkkanoita saadakseen henkilökuntaa mm. ylimääräisten palkanlisien ja asuntoetujen muodossa. On myös tärkeää, että kunnan muutkin palvelut toimivat hyvin kuten päivähoito, vapaa-ajan toiminnot ja vastaavat palvelut. Kuntien on pystyttävä aivan yleiselläkin tasolla kehittämään vetovoimaisuuttaan voidakseen houkutella työvoimaa. 4) Vilka åtgärder har lagstiftaren övervägt att vidta för att skydda vårdpersonalen mot övergrepp av våldsamma och aggressiva patienter? Tryggheten på arbetsplatsen är förstås en arbetarskyddsfråga. Arbetsgivaren måste med olika metoder garantera arbetstagarna en trygg arbetsplats; hur man organiserar arbetet, olika tekniska lösningar och vid behov väktarpersonal. Om brister till någon del finns i lagstiftningen är vi beredda att rätta till bristerna. Viktigt är det också att personalen har en god utbildning genom rätt utbildning kan man förbereda sig för oväntade situationer. 4) Mitä toimenpiteitä lainsäätäjä on harkinnut hoitohenkilökunnan suojaamiseksi väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaiden väkivaltaa vastaan? Työpaikkaturvallisuus on luonnollisesti työsuojelukysymys. Työnantajan on eri keinoin taattava työntekijöiden turvallisuus työpaikalla harkiten, kuinka työnteko organisoidaan ja tarvitaanko teknisiä ratkaisuja ja turvahenkilöstöä. Jos lainsäädännössä ilmenee aukkoja, olemme valmiit korjaamaan niitä tarpeen mukaan. Tärkeää on myös henkilökunnan hyvä koulutus; tarpeenmukaisella koulutuksella voidaan ennakoida yllättäviä tilanteita. 5) Med vilka åtgärder förmår vårt land svara på det växande omsorgsbehovet hos vår äldre befolkning och befrämja tryggheten hos åldringar som bor hemma? Även här är förutsättningen den att vi har kommuner med en tillräckligt god ekonomi och tillgång på personal. Det växande behovet innebär även att vi borde vara öppna för nya inslag inom omsorgssektorn. Också här kunde servicesedlar vara ett alternativ. Kommande äldre generationer har säkert en hel annan syn på äldreomsorgen och ställer också andra krav. Därför är det viktigt att kommunerna redan nu planerar för ett annorlunda tidevarv. Det måste finnas alternativ i vården och det måste finnas en stor valfrihet för de som är I behov av vård. Människorna har väldigt olika behov och det ställer stora krav på kommunerna. Vi borde mera kunna beakta den enskilda vårdtagarens behov - alla äldre har inte samma behov. 5) Millä toimenpiteillä maamme kykenee vastaamaan yhä kasvavaan vanhusten hoitotarpeeseen ja edistämään kotonaan suvien vanhusten turvallisuutta? Myös tämä kysymyksen ratkaisut edellyttävät kunnilta riittäviä taloudellisia resursseja ja henkilökuntaa. Kasvava tarve merkitsee myös, että meidän tulisi kokeilla uusia ideoita vanhusten huollon alalla. Tässäkin saattaisi palveluseteli olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Tulevaisuudessa ikäihmisillä on varmasti uusia näkemyksiä vanhusten huollosta ja he nostavat esiin muita vaihtoehtoja kuin ne, joihin tänään on totuttu. Tästä syystä on tärkeää, että kunnat valmistautuvat jo tänään suunnitelmissaan uuden ajan haasteisiin. Tarvitaan hoitovaihtoehtoja ja hoidon tarpeessa olevilla täytyy olla vapaus valita hoitonsa. Väestön tarpeet vaihtelevat tuntuvasti ja se merkitsee kunnille suurta haastetta. Täten meidän pitäisi pystyä ottamaan aikaisempaa paremmin huomioon yksittäisen hoidettavan tarpeet ja ymmärtää, että kaikilla ikäihmisillä ei hoidon tarve noudata samaa kaavaa. (Suomennokset Heikki Päivike) Kutsu varsinaiseen kokoukseen Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään klo 17 alkaen liiton toimistossa Helsingissä Kaisaniemenkatu 4 A, 3. kerros (= ovisummeri). Esillä uusien sääntöjen mukaiset asiat. Säännöt on julkaistu Suomen Potilaslehdessä 2/2007 ja nähtävillä liiton kotisivuilla Suomen Potilasliitto ry/hallitus Kallelse till ordinarie möte Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den kl på förbundets byrå, Kajsaniemigatan 4 A, 3 vån. (=dörrsummer). På mötet behandlas de i förbundets nya stadgar nämnda ärendena. Stadgarna är publicerade i Finlands Patienttidning 2/2007 och även på förbundets hemsida Finlands Patientförbund rf/styrelsen 7

8 Suomen Potilas lehti 8 Bengt-Vilhelm Levón, De Sjukas Väl rf Äldre och hemolycksfall I teorin är försäkringsbolag och finansiärer, politiker och tjänstemän, tidningar och vanligt folk intresserade av att förebygga olycksfall i närmiljön. I praktiken saknas detta intresse nästan helt. Olycksförebyggande arbete kan nämligen inte redovisa prestationer och resultat: onödiga injektioner och röntgenbilder, vrister som inte behövde gipsas och benbrott som inte har inträffat. Ändå försöker jag här visa, att olycksförebyggande arbete i närmiljön är intressant och dessutom livsviktigt för både människor och samhälle. Siffror som avslöjar Först söker vi bakgrundsfakta för att se var insatserna bör göras. I Finland sker årligen över olycksfall med dödlig utgång. Statistiken om dem anses tillförlitlig. Över olycksfall kräver årligen vårddygn på sjukhus; här är fakta om olycksorsaker, -platser och -situationer osäkra och bristfälliga. Ett trovärdigt och effektivt olycksförebyggande arbete kan knappast genomföras utan bra basfakta om olyckstyper och -platser. Om sådana fakta saknas, måste man skaffa fram dem. Ungefär 70 % av alla olycksfall som får läkarvård är hem- och fritidsolyckor. Man har beräknat att trafiksäkerhetsarbetet kostar ca 110 % av vad trafikolyckorna kostar, om man beaktar en uträknad schablonkostnad också för dödsfallen. Enligt en liknande beräkning utgör satsningarna för att förebygga hemolycksfall ca 10 % av vad olyckorna kostar. Statsrådet har i ett program uppställt som en allmän målsättning, att Finland senast år 2015 skall vara Europas tryggaste land. Det finns i dag ingenting som tyder på att denna målsättning skall kunna uppnås. En stor dagstidning har rentav i en ledare antytt, att vi lever i ett samhälle av säkerhetsregler, överdriven ängslan och pjosk. Ålder och olycksfall Av småbarnens och de äldres olycksfall sker ca 50 % i bostaden, bland övriga är andelen knappt 30 %. Många olycksfall bland äldre sker på alldeles liknande sätt och i liknande antal som bland övriga åldersgrupper: t.ex. halkolyckor, trappolyckor och vissa brännskador. Att då koncentrera sig på patientens ålder kan ha betydelse med tanke på diagnos och vård, men knappast med tanke på olycksförebyggandet. Statistik skall hanteras försiktigt, eftersom siffror kan vara vilseledande. Fotbollsspelare blir inte snälla på landet och aggressiva i staden under juli månad, men under semestern har hälsocentralen på landet begränsad öppethållning och då får många skadade fotbollsspelare fara till hälsocentral eller sjukhus i staden, vilket gör statistiken vilseledande. Halkolyckor i vinterväglag drabbar alla åldrar, dock på vardagar oftast äldre kvinnor och under veckoslut oftast yngre män. Förklaringen till skillnaden är knappast att osteoporosen grasserar bland äldre kvinnor speciellt under vardagarna, utan snarare att alkoholen grasserar bland de unga männen under helgerna. Sunt förnuft behövs också i samband med olyckor och olycksförebyggande. Vår vanskötta alkoholpolitik är en olycksorsak. I trappolyckor drabbas åringar sällan av hjärnskador eller av allvarliga benbrott. Yngre, äldre och berusade, som snubblar eller halkar i trappan, drabbas oftare av skador. Var det åldern som orsakade trappolyckor? Själv tror jag att bara åringar är så snabba och rörliga, att också om de faller i trappan, får de tag i räcket eller ledstången och skadas sällan. Om åldersfördelningen inom vissa olyckstyper (halkolycksfall, trappolycksfall) är någorlunda jämn, påverkas olycksantalet tydligen av andra faktorer än de skadades ålder, t.ex. av omgivningen (golvmaterial, räcken och ledstänger) och situationen (brådska, belysning, glasögon). Trygghet genom förbättringar och reparationer Vår undersökning för ett tiotal år sedan i Tavastehustrakten gällde personer som fyllt 65 år. Av olycksfallen under ett kalenderår var ca 82 % fallolyckor. På årsnivå var ca 15 % av olycksfallen halkning i vinterväglag, ca 17 % var snubbelolyckor inne eller ute och ca 6 % trappolyckor. I den egna bostaden skedde ca 45 % av olyckorna, men i bostadens omedelbara närhet (terrassen, gården, yttertrappan, osv.) skedde 12 % av olycksfallen, vilket är anmärkningsvärt också med tanke på möjligheterna till åtgärder. Det kan vara svårt att ändra sitt beteende inne i bostaden, men för den yttre närmiljön svarar ofta en yrkesmässig fastighetsservice, som kan styras och effektiveras genom planering, beslut och ganska måttliga tilläggskostnader. Snubbling på mattor och trösklar visar, att också små nivåskillnader är riskabla för många av de äldsta invånarna. Till olyckorna kan ha bidragit mattans eller tröskelns färg, dålig belysning och nedsatt syn, och också här finns möjligheter att minska olycksrisken genom att förbättra miljön. Halkolyckor kan förorsakas av bonade eller våta golv, av blanka golvplattor eller av mattor på halt underlag. Gamla människor halkar ofta under vinterns första veckor, då vädret är nyckfullt, vägskötseln oregelbunden och då man inte ännu har insett vikten av bra vinterskor och halkskydd på dem. Mars med kalla nätter och soliga dagar är en farlig tid med glasklar is t.ex. där stuprännorna mynnar ut, och nu är det ofta de raska och duktiga äldre som halkar. Här behövs sand och goda idéer. Olycksriskerna ökar vid underkylt regn (några dagar i året), då temperaturen stiger över 0-strecket (ofta i december och mars) och vid ny snö på kallt isunderlag. Sandningen är viktig, och vid snöröjning bör gångvägens täta snöyta rivas ojämn med en kam på traktorns skopa eller plog. I Finland dör årligen personer i trappolyckor, därav uppskattningsvis ca 25 i flervåningshusens trapphus. Det är klart fler än antalet dödsfall vid brand i byggnader dödsfall årligen). Sjukhusvård får årligen ca trappolyckspatienter, av dem ca 350 för hjärnskada och ca för olika benbrott. Av trappolyckorna sker ca 75 % på väg nedför trappan. Branta trappor, spiraltrappor, varierande stegmått, obefintliga räcken och ledstänger, dålig belysning, vatten eller snö eller is på yttertrappan, brådska samt saker som vi bär i trappan ökar olycksoch skaderisken. Bra ledstänger i utetrappor kan rentav ha räddat livet på två personer i vår undersökning i Tavastehus.

9 Hur Mår Vi på Äldre Dar Livsstil och Välbefinnande Datum: Torsdag 7 februari 2008 kl Arrangör: Föreningen De Sjukas Väl rf Plats: Deltagaravgift: Folkhälsans Hälsoaktivitetshus, Topeliusgatan 20, Helsingfors Pensionärer 20 euro, övriga 40 euro; kaffe och lunch inkluderat. PROGRAM: Anmälan och kaffe med saltbit Öppning av seminariet, ordförande Runa Reimavuo Livskvalitet bland äldre, med.dr Regina Santamäki-Fischer Alkoholkonsumtionen bland de äldre ett ökande problem, specialforskare Esa Österberg Musik och sång Lunch Följder av ensamhet, medicinalråd Carl-Erik Vaenerberg Nya tider nya äldre bilder, docent Peter Öberg Kaffe med bulle Hälsofrämjande program för äldre, sakkunnig i äldre och hälsa Taina Johansson, fysioterapeut Malin Grönroos Seminariet avslutas, ordförande Runa Reimavuo Utställning av Helena-hemmets handarbeten och Fh Seniorhusets produkter gjorda av äldre. Anmälningar före Inger Östergård mobil: e-post: Ulla-Brita Ruuskanen mobil: e-post: Trapptryggheten förbättras bl.a. av fler ledstänger, bra fotgaller och bra belysning. Nya hissar i befintliga hisslösa hus förbättrar alltid den sammanlagda säkerheten. I flervåningshusen i Finland finns ca trapphus, oftast med ledstång på trappans ena sida. Att montera ytterligare en ledstång kostar uppskattningsvis 200 miljoner euro i hela landet. Åtgärden skulle enligt en grov uppskattning spara fem (5) människoliv per år. Att genomföra EUkommissionens rekommendation om förbättrad säkerhet i bostadshusens hissar skulle däremot kosta uppskattningsvis 300 miljoner euro och spara ca ett (1) människoliv på 20 år. Våra hus har bedrövliga yttertrappor utan räcken, ledstänger och rejäla entrétak. Det behövs tusentals nya hissar i gamla flervåningshus utan hiss. I många bostäder är golven hala och duschplatsen saknar stödhandtag. Väggmonterade klaffstolar kan behövas i trånga bostadsentréer, vid duschplatser och på vilplanen i hisslösa trapphus. Bostadsmässorna visar oss småhus fyllda av nivåskillnader och trappor, ibland rentav utan räcken och ledstänger. Vi har skapat goda betingelser för hemolycksfall. Hemtrygghet i vardagen Centret för hälsofrämjande rf. och Försäkringsbolaget Pohjola genomförde för några år sedan försöksprojektet Hemtrygghet för förebyggande av hemolycksfall. Projektet omfattade tre stora husbolag i Helsingfors och i Esbo. Fastigheternas gemensamma utrymmen och gårdar inventerades. Hembesök gjordes hos ungefär vart tredje hushåll. Trygghet och hemolycksfall diskuterades med de boende som besöktes. Några broschyrer utdelades och Pohjola gav en brandvarnare till alla hushåll. Alla beslut om eventuella olycksförebyggande åtgärder svarade husbolagen och de boende för som vanligt. Projektets syfte var att väcka intresse för tryggheten i den egna livsmiljön. De som deltog i Hemtrygghet -projektet var intresserade och nöjda. Många observationer, idéer och synpunkter kom fram, som annars knappast skulle ha framförts eller beaktats. De boende är kunniga då det gäller boendetryggheten, men olycksriskerna tycks sällan oroa. Man lever i en egentligen -värld och är egentligen medveten om brandvarnare (har inte skaffat ännu) och halkskydd (var får man köpa dem?), om trebenta pallars farlighet (jag är van vid dem) och om betydelsen av en bra hushållsstege (jag behöver ju stegen så sällan). Ett samtal med en utomstående kan därför ge både husbolag och bostäder de behövliga impulserna till trygghetsfrämjande förbättringar. Även då det gäller äldre människors motion och utevistelse kan en sådan impuls vara nyttig. Maskiner och mojänger Vår boende- och närmiljö borde naturligtvis vara trygg och säker utan extrautrustning, men så bra är den inte. Alla elspisar borde ha bra överhettningsskydd, alla kaffekokare och strykjärn borde stänga av sig själva, alla telefoner borde vara trygghetstelefoner, alla vinterskor borde vara halkfria, alla stegar borde ha en bygel som man kan hålla i, och batteriet i brandvarnaren borde kunna bytas utan livsfarligt klättrande. Medan vi väntar på det idealiska samhället skall vi uttala vårt missnöje med tydlig röst, vi skall kräva bättre information och tryggare produkter och hus, och om så behövs skall vi utveckla och anskaffa den extrautrustning som trygghet och olycksförebyggande ännu i dag tyvärr kräver. 9

10 Suomen Potilas lehti Jaakko Ojanne, Suomen Potilasliitto ry Erään potilasvahingon anatomia Potilasvahingon käsite on vaikea ja yleisesti kerrottuna sangen abstrakti. Jokainen vahingoista on yksilöllinen samalla tavalla kuin jokainen yksilökin. Potilasvahingon aiheuttama kärsimys on vielä tätäkin ilmavampi määre. Kuka määrittelee kärsimyksen suuruuden? 10 Potilasvahinkojen estämiseksi on äärimmäisen arvokasta, että esiin astuu niitä ihmisiä, jotka voivat antaa oman kohtalonsa ja kasvonsa potilasvahingolle. Näin voidaan konkretisoida se, missä kohtaa järjestelmä on tehnyt virheen ja millä tavalla järjestelmää tulisi korjata ja uudistaa. Potilaan kuulemisella ja tapahtumien huolellisella kirjaamisella voidaan edelleen varmistaa se, että mahdollisen virheen tapahtumisesta voidaan edes päästä yhteisymmärrykseen ja saattaa vahingon kärsinyt potilas asianmukaisen sosiaaliturvan piiriin. Nyt terveytensä ehkä pahastikin vaurioittanut potilas joutuu läheisineen tekemään samaan aikaan etsivän ja asianajajan työtä voidakseen saada tarvittavaa kuntoutusta ja sosiaaliturvaa. Samalla on vielä pakko kantaa sairauden ja kipujen taakkaa. Estonia eilen, vahinkokierre tänään Matkustaja-alus Estonia oli uponnut 28. päivä syyskuuta hyisessä ja voimakkaassa syysmyrskyssä. Aihe oli kaikkien huulilla ja lähes tuhannen ihmisen hengen vaatinut suuronnettomuus oli kaikkien huulilla. Uutiset näyttivät yhä uudelleen hyisissä aalloissa kamppailevia pintapelastajia, kuolleita ja väsyneen ja järkyttyneen kommodori Raimo Tiilikaisen tilannetiedotuksia. Onnettomuudet ja katastrofit olivat jossakin kaukana Utössä. Näin ajatteli varmasti myös reipas ja pitkänhuiskea 14-vuotias Ilari Lamberg koulupäivänsä ollessa päättymässä. Hänen oma estoniansa oli kuitenkin juuri alkamassa. Koulusta lähtiessään poika työnsi ulko-oven auki huomaamattaan oven lasiruutua painaen. Lasi räsähti rikki ja oikeaan käteen tuli syvä haava. Pelästynyt poika veti kätensä pois, jolloin särkyneen lasin palaset viiltelivät lisää haavoja. Läsnä ollut opettaja lienee pelästynyt tai muutoin lamaantunut, eikä osannut toimia ehkä niin rationaalisesti kuin olisi pitänyt. Poika sompuloi pääasiassa itse vuotavan ranteensa kiristyssiteellä kiinni. Koulusta soitettiin Ilarin äidille, Marja Lambergille, pian tapahtuman jälkeen. Tämä tiesi Töölön sairaalan käsikirurgian osaston olevan oikea paikka tapauksessa, jossa on kaikki syyt pelätä käden jänteiden, verisuonien ja hermoratojen vaurioituneen. Hän ohjeisti koulua toimittamaan pojan Töölön sairaalaan. Tunnin kuluttua hänelle tuli koulun puolelta soitto, jossa kerrottiin pojan päätyneen Puolarmetsän terveyskeskukseen. Hätääntynyt äiti saapui terveyskeskukseen juuri, kun pojan kättä operoitiin. Lääkäri laitteli kaikessa rauhassa tikkejä kämmenen haavaan ja hoiti koko vammaa lähinnä pintavauriona. Rannetta ei oltu tutkittu lainkaan riittävästi, jotta hermot ja jänteet olisi voitu asettaa asianmukaisesti paikoilleen. Marja Lambergin kärsivällisyys ilmeisesti petti ja hän kysyi tiukkaan sävyyn operoivalta lääkäriltä, tietääkö tämä, mitä tämä on oikeastaan tekemässä. Tämä oli ilmeisesti lääkärin kunnialle liikaa, sillä aikoessaan viedä poikansa siltä istumalta Töölön sairaalaan, alkoi lääkäri uhata äitiä lastensuojeluviranomaisilla ja pojan huostaanotolla, mikäli tämä keskeyttää meneillään olevan toimenpiteen. Pakkotilanteessa äiti jäi odottamaan Ilari Lamberg. poikansa käden parsimista. Edelleenkään tarkempia tutkimuksia ei haluttu ranteelle tehdä. Ruljanssin seurauksena potilasta ja äitiä ohjeistettiin niin, että kymmenen päivän päästä tikit poistetaan. Ilman sen suurempia jälkitarkastuksia määrättiin nuorelle potilaalle särkylääkkeitä. Tunnoton käsi on onnettomuusherkkä Lokakuun lopulla 1994 alkoi Lambergin perheessä valjeta huonosti diagnostisoidun käsivamman todellinen vakavuus. Ilari oli äitinsä kanssa valmistamassa ruokaa. Nuori miehen alku oli innokas ruoanlaittaja ja äiti ja poika olivat usein keittiössä nähty työkaksikko. Tällä kertaa keittiössä huomattiin kuitenkin erityisen ikävä asia: Ilari oli saanut käteensä isot palorakkulat. Karmeaa asiassa oli se, ettei hän ollut lainkaan huomannut kätensä polttamista. Käsi oli siis paikoin tunnoton. Taas mentiin Puolarmetsän terveyskeskukseen. Nyt tapahtumiin vaikutti sekä huono tuuri että järjestelmän joustamattomuus: samalle päivälle oli sattumalta määrätty lääkäriaika, jolloin oli tarkoitus tutkia aivan muista syistä pojan varpaankynsissä ollutta pikku vaivaa. Lambergit ajattelivat ehkä hiukan naivisti, että kun lääkärille kerran on aikoinaan varattu aika, niin ei mennä päivystykseen vaan mennään varattuna aikana omalääkärin puheille ja

11 Kuvista näkyy arvet, jotka ovat syntyneet ommelluista haavoista. Kaksi ensimmäistä ylärivin kuvaa ovat ranteen radiaalipuoleta avattiin ranne siksak-viilloin radiaalipuolelta. Tällöin saatiin korjattua yksi hermokimppu pysyvästi, toinen yhdistetty ei kestänyt ompeleissa ja kolmas jäi alunalkaen irralleen ranteen sulkemisella saatiin siistittyä kokoon kursittua arpijälkeä. Jos oikean käden kaikki haavat olisi heti hoidettu ja ommeltu Töölön sairaalassa, olisivat arpijäljet saatu siistimmiksi ja hermo- ja valtimovauriot korjattua. Näin Ilari Lamberg olisi välttynyt tuskalta ja kivulta, lääkärikäynneiltä, lääkkeiltä ja yhteiskunnan rahaa olisi tähän mennessä saatu säästettyä kuudessa vuodessa euroa. Mikä onkaan henkilön itsensä maksama hinta koulutapaturmasta ja silloisen hoitaneen lääkärin tekemän hoitopäätöksen seuraamuksista. Haavat olivat juuri 14 vuotta täyttäneen koululaisen oikeassa kädessä. Nyt esillä olevat kuvat on otettu , 13 vuotta tapahtuman jälkeen ja vielä ovat näkyvillä.. hoidetaan akuutti vaiva ensin. Tämä oli drastinen virhepäätelmä, sillä varpaille pyhitettynä aikana ei puhuta peukalosta, vaikka tämä vesikelloille olikin palanut. Niinpä varpaat hoidettiin, mutta tunnottomaan ja siitä syystä palaneeseen käteen ei taaskaan kiinnittänyt kukaan lääkäri mitään huomiota. Itse asiassa sekä edellisestä että tästäkään tapauksesta ei löydy terveyskeskuksesta mitään merkintöjä, siis käsivamman osalta. Kipuja ja toimintarajoitteita Joulukuussa 1994 tilanne alkoi olla huomiota herättävän huono. Aikaisemmilla käynneillä potilasta ja tämän äitiä oli ylimalkaisesti lohduteltu sanomalla, että tuntohäiriöt ja toimintarajoitukset korjaantuvat itsestään. Näin ei tapahtunut. Samainen ja tässä vaiheessa jo suhteellisen vähän arvostusta Lambergien silmissä nauttiva Puolarmetsän terveysasema oli taas tapahtumien näyttämönä. Ilarin käteen oli muodostunut keloidi, kohollaan olevaa arpikudosta. Pojan sorminäppäryys oli mennyttä. Kättä ei voinut kunnolla käyttää. Lisäksi käsi oli tunnoton, mutta kuitenkin jatkuvasti kivulloinen. Lääkäri totesi, että keloidi ilmestyy toisille potilaille haavaan ja toisille ei. Kipulääkitystä tai lähetettä fysioterapiaan ei määrätty. Eikä tästäkään käynnistä löydy mainintoja arkistoista. Tilanne ei itsestään korjaantunut, joten helmikuussa 1995 käytiin terveyskeskuksessa taas kerran. Nyt saatiin sellainen epävirallinen diagnoosi, että vika onkin äidin korvien välissä. Vasta toukokuussa 1995 terveyskeskuksen lääkäri kirjasi ylös käden tutkimisessa havaitut ongelmat ja mittasi pitkän, keloidin kattaman arven. Käden käyttö oli huonoa ja se rajoitti tuntuvasti nuoren koulupojan elämää. Lähetettä erikoissairaanhoitoon ei kuitenkaan tälläkään kertaa herunut. Heinäkuussa voitiin jo olla aivan vakuuttuneita siitä, että mikään harjoitteleminen tai kotikonstein tapahtuva voimistelu tuottanut tulosta. Käsi oli edelleen rampa. Forumin lääkäriasemalla elokuussa Kesän ollessa jo loppupuolellaan Marja Lamberg vei Ilarin yksityiselle Forumin lääkäriasemalle, missä tohtori Rindell tutki nuoren potilaan. Ensimmäistä kertaa lääkäri tutki Ilarin huolellisesti. Rindell totesi tuntopuutoksen ja käden hermovauriot. Samalla yksityisen lääkäriaseman lääkäri totesi karmean tosiasian: asia olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta aikaisemmin. Nyt sovittiin leikkausaika elokuun lopulle. Vakuutusyhtiöltäkin saatiin maksusitoumus. Paikallispuudutuksella suoritettu leikkaus tehtiin suunnitelmien mukaisesti, mutta yksi hermokimpuista oli kuroutunut jo niin etäälle, että hermoja ei saatu yhdistettyä. Lisää haittaa teki se, että hermopäihin oli kasvanut viivyttelyn aikana arpikudosta. Vaikka irti olleita hermoja kaikesta huolimatta saatiin yhdistettyä ja puristuksissa ollut valtimo saatiin vapautettua niin, että veri pääsi jälleen esteettä kiertämään, aivan täydellistä leikkaustulosta ei saatu aikaan. 11

12 Suomen Potilas lehti 12 Pitäisikö valittaa? Alkuvuodesta 1996 todettiin, että pitäisi tehdä vielä yksi leikkaus, jos käden hienomotoriikka haluttaisiin saada paremmaksi. Tätä operaatiota varten olisi Ilarin olkapäästä pitänyt ottaa hermosiirrännäinen. Riskit olivat kuitenkin sellaisia, että leikkaukseen ei sittenkään ryhdytty. Ilari Lambergin käsi oli pitkään lastoitettuna ja leikkauksen tuloksesta toivottiin paljon. Tässä vaiheessa Marja Lamberg alkoi vakavasti pohtia potilasvahinkovakuutusyhdistykseen valittamista. Vakuutusyhtiöt alkoivat jo hätistellä loppulausuntoja lopullisia korvauksia varten. Eiran sairaalan lääkäri Ruuskanen kirjoitti 1997 Ilarille loppulausunnon tämän käsivammasta. Lausunnossa todettiin käden hoidossa ja tapahtuneet puutteellisuudet. Vakuutusyhtiöt korvasivat tapahtuneen kertakorvauksella. Ei potilasvahinkoa? Tammikuun 7. päivä 1998 Potilasvahinkoyhdistyksestä tuli päätös. Sen mukaan mitään potilasvahinkoa ei ole tapahtunut. Päätöksen mukaan kautta linjan on toimittu oikein niiden resurssien mukaan, joita käytettävissä on ollut. Vamman syntymisen alkutilanteeseen ei päätöksessä oltu otettu mitään kantaa. Äidin tekemään hoidon koordinoimiseen ei myöskään otettu mitään kantaa, vaikka juuri hänen toimintansa ansiosta edes jonkinlaista hoitoa vammautuneelle kädelle saatiin hankittua. Tässä vaiheessa Ilari Lamberg totesi, että hän haluaa lopettaa ruljanssin ja jatkaa elämäänsä eteenpäin niillä eväillä, joita nyt on. Jatkuva valituskierre on stressaavaa ja turhauttavaa. Itse onnettomuudesta oli tässä vaiheessa jo neljättä vuotta. Poika oli nyt jo 17-vuotias. Missään vaiheessa häntä ei oltu opastettu loukkaantuneen kätensä harjoittelemiseen, fysioterapiaan tai varoiteltu liikerajoitteista. Ilmeisesti oli vain oletettu, että kyllähän toki nuorelta ihmiseltä kaikki vaivat paranevat kuin itsestään. Työtapaturma 2001 Elämä jatkui vajaasti toimivan ja tunnoltaan vajaan käden kanssa. Ilari opiskeli tietokonealaa ja oli sivutöissä Vantaan Tammistossa sijaitsevassa suuressa marketissa. Työpiste oli lihatiski, mikä sopi erinomaisesti edelleen ruoanvalmistuksesta kiinnostuneelle nuorukaiselle. Kesäkuun 15. päivä 2001 tapahtui kuitenkin työtapaturma. Ilari nosti lihatiskissä ollutta teräksistä lihalaatikkoa. Vioittuneelle ranteelle väärä nostotapa aiheutti nivelessä äänekkään rusahduksen ja viiltävän kivun. Ranteessa tapahtui taas jotakin ikävää. Koska tilapäinen työntekijä ei kuulunut marketin työterveysjärjestelmän piiriin, edessä oli jälleen kerran matka surullisenkuuluisalle Puolarmetsän terveysasemalle. Siellä tehtiin viidessä minuutissa diagnoosi jännetupin tulehduksesta. Hoidoksi määrättiin kolme päivää sairaslomaa. Voimakas kipu jatkui ja vahingoista sen verran viisastuneena tätä ei menty valittamaan enää terveysasemalle, vaan aika varattiin Forumin lääkäriasemalta ja tutulta Rindelliltä. Elokuun alussa lääkäri totesi, että käden pitäisi olla kunnossa. Kipu puristamisen yhteydessä oli kuitenkin edelleen rajua ja elämää rajoittavaa. Lääkäreillä ja fysioterapiassa käymiset jatkuivat ja rahaa kului. Syyskuun 17. päivä 2001 saatiin lopulta sellainen lausunto, joka kertoi, mikä kaikki Ilari Lambergin kädessä oli vialla. Se oli kuitenkin laiha lohtu, sillä tässä vaiheessa kipulääkitys ja erilaisten lääkkeiden sivuvaikutukset olivat olleet suureksi haitaksi normaalille elämälle. Vahvat lääkkeet aiheuttivat jatkuvaa väsymystä, vuorokausirytmin heilahtelua, seurasi tietysti unettomuutta ja opiskelu oli tullut Taiteesta ammentaen Milla Piirainen Helsingistä on kuvataiteilija, jolle maalaaminen on intohimo, jota kuvaa tarve luoda jotain kaunista omaksi ja muiden iloksi sekä pyrkiä herättämään positiivisia fiiliksiä. Milla sanoo maalaavansa tunteella ja puhaltavansa jokaiseen työhönsä sielun. Voimaa ja inspiraatiota hän saa erityisesti Tommi Tabermannin runoista. Millan tavoittaa sähköpostitse osoitteesta Tämän numeron muilla sivuilla kuvia muutamista Millan töistä. mahdottomaksi. Vakuutusyhtiö ilmoitti vielä senkin, että lokakuusta alkaen työtapaturman korvaukset päättyvät. Olemassaolon taistelua Nyt eletään loppuvuotta Tilanne on entisellään ja Ilari Lamberg tasapainottelee kroonisen kivun ja kivun torjunnan välimaastossa. Onnettomuudesta on nyt kulunut seitsemän vuotta. KELA ei ole mieltänyt Ilarin vammaa korvattavaksi. Näin ollen hän ei pääse kätensä kanssa minkäänlaiseen korvattavaan kuntoutukseen. Espoon kaupunki ei katso, että sen koulutoimessa taikka terveyskeskuksessa olisi tehty mitään väärin eikä tietenkään katso kaupungin olevan korvausvelvollinen. Ilari on vapautettu armeijasta käsivammansa takia, hän ei pysty opiskelemaan lääkityksensä takia eikä pysty tekemään työtä koulutuksensa puuttumisen ja lääkityksensä takia. Hän elää nyt sosiaalitoimen ja perheensä avun varassa. Marraskuussa 2007 on tehty vielä valitus Potilasvahinkolautakuntaan. Lambergit katsovat, että Ilarille kuuluu korvaus hoitovirheestä, korvattavat lääkkeet sekä käden kuntouttaminen. Päätöstä odotettaessa Ilari Lambergin kohtalokas koulupäivä jatkuu edelleen; se synkkä päivä, jolloin puhuttiin edellisen vuorokauden aikana uponneesta Estoniasta.

13 Kainuun hiljaisen kansan mielenosoitusmarssi terveyspalvelujen puolesta alkamassa. Kuvat: Paavo Koistinen VIIME HETKEN TIETO: Oulun hallinto-oikeuden päätöslauselma Hallintooikeus kieltää maakuntahallituksen päätöksen täytäntöönpanon siltä osin kuin siinä on päätetty Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemien uudelleenjärjestelyistä siihen asti, kunnes päätöksestä tehdyt valitukset on hallintooikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin määrätään. Terveysasemien toiminta käynnistyy siis uudestaan toistaiseksi. Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry Nälkälakko terveyspalvelujen puolesta Sateinen syyskuun yhdeksäs päivä Kajaanin Raatihuoneen torilla, ihmisiä alkaa kerääntyä torille, on alkamassa Kainuun kansan hiljainen mielenosoitusmarssi terveyspalvelujen puolesta. Marssijat lähtevät kohti maakuntataloa, heitä on noin 150 henkilöä, hiljaisina kantaen mukanaan iskulauseilla varustettuja tauluja. Mielenosoittajien edellä ajaa poliisiauto valot vilkkuen ja toinen poliisiauto valot vilkkuen marssijoiden takana. Marssijoiden edellä kulkee hitaasti kävelysauvaan tukeutuen nälkälakkolainen Teuvo Ruotsalainen ja hänen vaimonsa Aila, pukeutuneena tummaan kuoleman viittaan. Näky on mykistyttävä. Maakuntatalon edessä mielenosoittajille puhunut hallintojohtaja ei saanut ihmisiä vakuuttuneeksi sanomastaan. Mielenosoituksen päätyttyä kävelemme Teuvon kanssa hitaasti samaa katua josta äskeinen mielenositusmarssi kulki. Teuvo on väsynyt, mutta hän ei tule antamaan periksi. Teuvo Ruotsalainen aloitti nälkälakon lokakuun alussa, kun maakuntahallitus lopetti lääkärin ja hoitajan vastaanotot Vuolijoen terveysasemalla. Palvelut siirrettiin 40 kilometrin päähän Kajaaniin. Siinä eivät auttaneet kyläläisten vastustus, adressit eikä vakava vetoomus Kainuun maakunta kuntayhtymän valtuustolle, hallitukselle eikä sosiaali- ja terveyslautakuntakunnalle, Vuolijoen terveyspalvelujen puolesta. Vetoomuksen allekirjoittajia on 2200 henkilöä. Kysymykseen mistä näin raju henkilökohtainen kannanotto, Teuvo vastaa: - Minua sapettaa se, ettei Kainuun budjetit perustu mihinkään. Ei ole suunnitelmaa vaan sattumanvaraisia toimenpiteitä. Samat henkilöt istuvat nyt maakuntahallinnon johdossa, jotka ovat tehneet laskelmat alakanttiin. Saatiinko näin tärkeät virat miehitettyä? Mikäli olisi pelattu oikeilla luvuilla olisi keskustelut olleet perusteellisia. - Kainuun maakuntavaltuusto on lisäksi hyväksynyt kansalaisvaikuttamisen asiakirjan. Se edellyttää. että tällaisten asioiden suunnitteluvaiheessa on järjestettävä kansalaisten kuuleminen. Sitä ei järjestetty, Teuvo jatkaa. - Minä ihmettelen, miten tämä on mahdollista, kun Kansaneläkelaitoksen tuottaman sairastavuusindeksin perusteella Vuolijoen kylä oli kymmenen kärjessä, ennen kuin se liitettiin Kajaaniin vuoden 2007 alussa. Täällä on sairaat, täältä lopetetaan kaikki. Voidaan sanoa, että sairaille ei jätetä. Mitkä ovat sitten säästöt tästä Vuolijoen terveyspalvelujen lakkauttamisesta kun päätöksiä perustellaan Kainuun maakunta-kuntayhtymässä tiukoilla talousarvioilla ja sillä, että ilman Vuolijoen terveyskeskuksen lakkauttamista ei pysytä budjetissa? - Se säästö on euroa 250 miljoonan euron budjetissa. Säästö on 0,03 prosenttiyksikköä ja mitätön summa siinä budjetissa, Teuvo toteaa. Onko mahdollista, että lähdet mukaan politiikkaan ja vaikuttamaan sitä kautta yhteisten asioiden edistämiseen? 13

14 Suomen Potilas lehti Teuvo ja Aila Ruotsalainen tutustumassa Suomen Potilaslehteen. - En pyri, enkä lähde politiikkaan mukaan, mutta sinne on saatava ryhtiä. Lopuksi Teuvo toteaa: - Minkälainen on se työmies, joka ei kehtaa esittää työtänsä, sillä tekemällä syntyy jälkeä. Aila-vaimolle aika on ollut rankkaa ja hän sanookin: - Olen ylpeä siitä, että Teuvo jaksaa taistella vanhusten ja sairaiden puolesta, mutta olen pirun raivoissani maakuntahallituksen välinpitämättömyydestä eri asioiden suhteen. Neuvottelussa sovittiin, että 3-4 viikon kuluessa maakunta määrittää sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut ja osana sitä Ristijärven ja Vuolijoen terveyspalvelujen sisällön. Allekirjoittajina ovat Hannu Leskinen, maakuntajohtaja, Tuomo Jääskeläinen, sosiaali- ja terveysjohtaja sekä muiden kyläyhdistysten allekirjoitukset paitsi Otanmäki- Seura ry:n, joka ei hyväksynyt tulosta. Teuvo Ruotsalainen lopetti nälkälakon klo Milla Piiraisen maalauksia (katso sivu 12). Vasemmalta Perhonen, Lily, Kiinan Asteri. 14

15 Jaakko Ojanne, Suomen Potilasliitto ry Sairaanhoitajan rankka kutsumus - ehdokas Tieto-Finlandian 2007 saajaksi Vuonna 1989 perustettu Tieto- Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle tietotai oppikirjalle. Palkinto on suuruudeltaan euroa. Tänä vuonna yhdeksi palkinnon saajaehdokkaaksi valittiin aivan erityisen ajankohtainen teos, joka kertoo kiihkottomasti, mutta äärimmäisen realistisesti sairaanhoitajan työstä ja suomalaisen hoitojärjestelmän tehottomuudesta. Sairaanhoitaja Kaarina Davis valmistui sairaanhoitajaksi vuonna Voisi jopa sanoa, että hän oli syntynyt kutsumukseensa, sillä jo oikeastaan lapsuudessaan hän sai hoitaa ja kantaa vastuuta alkoholistiäidistä ja ikääntyvästä isoäidistä. Davis julkaisi viime heinäkuussa kirjansa Sairaanhoitajan rankka kutsumus - sairaanhoitajan päiväkirja - Nemo Kirja oli oikeastaan enteellinen, sillä loppuvuoden Tehy-lakon synkät pilvet olivat vasta kerääntymässä taivaalle. Näin jälkeenpäin kirjan luettuaan voisi jopa sanoa, että kaikki olisi ollut hyvin ennustettavissa Davisin kirjan lukemalla: Sadat hoitajat ympäri Ruotsia ovat irtisanoutuneet, minkä seurauksena sairaaloiden toiminta on vaarassa lamaantua. Niinpä työnantajan on ollut pakko turvautua henkilöstövuokraukseen, jossa he joutuvat ottamaan takaisin vanhoja työntekijöitään, mutta kaksinkertaisella palkalla. Alalle kouluttautuminen ei enää kiinnosta nuoria entiseen tapaan. Teksti vaikuttaa kovalta, mutta se kumpuaakin vielä kovemmista työolosuhteista, jossa arkipäivää ovat epävarmuuden ja mielivallan määrittämät pätkätyöt, tehoton organisaatio, riittämättömät resurssit sekä jatkuva huono omatunto siitä, ettei ehdi tehdä kaikkea sitä, mitä pitäisi. Pätkätyössä kitkuttavan hoitajan on oltava aina tavoitettavissa, hän ei voi määritellä omaa ajankäyttöään. Hoitaja ei esimerkiksi saa tuoda kierrätykseen menevää sohvaa työpaikkansa taukotilaan, koska se laskisi työmoraalia. Sen sijaan rutiineja on muodollisesti ja orjallisesti noudatettava, mutta ylihoitajan tai lääkärin varpaille ei saa astua; ei vaikka nämä tekisivät selkeitä virheitä. Davis onnistuu kertomaan asiallisesti loppujen lopuksi aivan kammottavasta tilanteesta, joka ei voi päättyä muuhun kuin sairaanhoitojärjestelmämme romahtamiseen. Voi olla epämiellyttävää uppoutua siihen todellisuuteen, jossa hoitajat koettavat yhtäaikaa revetä syöttämään, lääkitsemään ja puhdistamaan tarpeistaan kymmeniä potilaita kiireessä ja ilman apuvoimia, mutta se ei ole kirjan hälyttävin sanoma. Hälyttävintä - jopa pelottavinta - on se, onko meillä jonkin ajan kuluttua ylipäätänsä hoitajia. Pelkkä palkan kohentaminen ei riitä, ellei sairaanhoitojärjestelmää kyetä organisoimaan tehokkaammaksi, toimivammaksi ja inhimillisemmäksi. Siinä tehtävässä on hoitajien välttämättä oltava mukana, sillä he ovat se suorittava porras, jonka potilas useimmiten kohtaa ja joka toteuttaa lääkärien määräämän hoidon. Kirjassa on julistus: Meidän on uskottava itseemme: uskottava, että sekä ihmisenä että hoitajana minä olen arvokas ja käyttäydyn sen mukaisesti. Joskus myös äärimmäiset ratkaisut ovat toimivia. Jos meillä on työpaikka, jota inhoamme, miksi tuhlaisimme elämäämme työskentelemällä siellä? Joukkoirtisanomiset tai tarpeellisille sairaslomille hakeutumiset saisivat liikkeelle valtavan muutosvoiman. Ikääntyvässä Suomessa tätä todella sopii toivoa. Huomattava määrä hoitajista jää lähimpien vuosien aikana eläkkeelle, työssä vielä kitkuttelevat - kuten Kaarina Davis itsekin - vaihtavat alaa, eikä sairaanhoitajan ammatti todellakaan loista houkuttelevuudellaan. Tehy-taistelun jälkeen sopii kai vilpittömästi kysyä, että keitä pakkotyölailla sitten määrätään happikaappien nurkille, kun hoitajia ei enää riitä edes siivoamaan alleen laskeneita vanhuspotilaita? On myös varmasti kiinnostavaa verrata tänä vuonna sairaanhoito-opintonsa aloittaneiden määrää ensi vuoden vastaaviin lukuihin. Milla Piirainen: Sinivuokko. 15

16 Suomen Potilas lehti Tutustumislenkki kilpailupaikalla. Kuva: Julie Walton Shaver Suomalaiset astmaatikot juoksivat historiaan New Yorkin maratonilla 16 Lyhyesti astmasta: 1. Astmaoireita ei tarvitse eikä tule sietää! Lääkityksesi on kunnossa, jos astmasi ei oireile edes rasituksessa. Jos taas saat astmaoireita, se on merkki siitä, että lääkityksessäsi on parantamisen varaa. 2. Mikä tahansa on mahdollista! Kun lääkitys on kunnossa ja astma ei oireile, mikä tahansa fyysinen suoritus on mahdollinen - jopa maraton. 3. Muista liikkua! Liikunta on astmaatikolle äärimmäisen tärkeää. Mitä paremmassa kunnossa olet, sitä vähemmän hengästyt sekä arkielämässä että rasituksessa ja vältät hengästymisen käynnistämän astmareaktion. Ylilääkäri Heikki Tikkanen, Helsingin urheilulääkäriasema Oireet Limannousu - Yskä (etenkin yöllinen, pitkäaikainen yskä) - Hengityksen vinkuminen Hengenahdistus Ryhmä suomalaisia astmaatikkoja teki 4. marraskuuta historiaa juoksemalla New Yorkin maratonin. Astmaatikot osallistuivat Astmamaraton-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli osoittaa, ettei hyvin hoidettu astma rajoita elämää. Yli kahdeksan kuukautta kestänyt harjoittelu onnistui ja kisapäivänä jokainen astmamaratoonarit voitti itsensä pääsemällä maaliin. Kahdeksan astmamaratoonaria starttasi maailman suurimmalle maratonille muun juoksijan joukossa. Jokainen heistä myös ylitti maalilinjan New Yorkin kaikkien viiden kaupunginosan halki kulkeneen reitin lopussa. Astmamaratonin tavoite - oman itsensä ja astman voittaminen - toteutui kaikkien kohdalla. - Suurin osa juoksusta sujui hyvin ja askel alkoi painaa vasta 35 kilometrin kohdalla. Reitin varrelle kerääntyneiden kahden miljoonan katsojan tuki ja kannustus sekä kymmenien bändien soittama musiikki sai kuitenkin jaksamaan loppuun asti. Käsittämättömän hieno urheilutapahtuma, 13-vuotiaana astmadiagnoosin saanut, mukana ollut helsinkiläinen Markku Varis kertoo. - Tavoitteena oli, että kaikki pääsisivät maaliin ja se onnistui hienosti. Lopputuloksiin mahtui myös huippuaikoja, vaikka New Yorkin maraton on ensikertalaiselle haasteellinen. Hyvin lääkittynä astma voidaan pitää oireettomana, jolloin mikä tahansa on mahdollista, toteaa ryhmän valmentaja, terveysliikunnan professori Tommi Vasankari Turun yliopistosta. Nopein astmamaratoonareista kellotti ajakseen 3.25 ja muut tasaisesti sen jälkeen, kahdeksas Maratontavoitteeseen treenaaminen on saanut kiinnittämään huomiota säännölliseen lääkitykseen. Sen ja yleiskunnon kohentumisen myötä astmaoireet ovat vähentyneet ja arkielämässä huomaa, kuinka vointi on parantunut. Astman ei todellakaan kannata antaa rajoittaa elämää, astmamaratoonarit sanovat. Astmamaratonin järjestivät yhteistyössä lääkeyritys AstraZeneca, Helsingin Urheilulääkäriasema, Suomen Urheiluopisto ja Suunto. Lisätietoa: Astmamaratonin www-sivut: Liikunta astmaatikolle erittäin tärkeää Astmamaratonin taustalla on tieto siitä, että suomalaisten astmapotilaiden hoidossa on vielä parantamisen varaa. Moni astmaatikko käyttää säännöllisesti oireita lievittävää kohtauslääkettä, jonka tarve on merkki astman huonosta hoitotasapainosta. Sen sijaan astman hoidon kulmakivi on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksen säännöllinen hoito, joka usein laiminlyödään. Jos sairauden taustalla oleva tulehdus ei ole hallinnassa, astma oireilee esimerkiksi hengenahdistuksena rasituksen yhteydessä. Astmaatikko saattaa tämän vuoksi vältellä liikuntaa. Liikunta on kuitenkin astmaatikolle äärimmäisen tärkeää. Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa astmaatikko on, sitä vähemmän hän hengästyy ja saa astmaoireita arkielämässä. Silloin voidaan sanoa, ettei astma häiritse elämää mitenkään. (Toimituksellinen työstö Taru Virtanen/ AstraZeneca ja Heikki Päivike)

17 Aivoverenvuoto ja aivohalvaus Tässä lyhyt viesti, joka voi pelastaa ihmisen elämän. Näin voi käydä: Grillijuhlissa eräs vieras kompastui ja kaatui pehmeästi maahan. Hän vakuutti voivansa hyvin (muut olivat jo valmiit kutsumaan ambulanssin) ja vain kompastuneensa kivilaattaan, koska hänellä oli uudet kengät. Ystävät auttoivat hänet ylös ja antoivat hänelle uuden lautasellisen ruokaa. Hän tunsi hieman huimausta, mutta päätti jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Myöhemmin hänen miehensä soitti ystäville ja sanoi, että hänet oli kuljetettu sairaalaan, jossa hän oli kello 6 kuollut grillijuhlassa saamaansa aivoverenvuotoon. Tämän lukemiseen menee vain pari minuuttia ja viesti on se, että aivoverenvuodosta tai aivohalvauksesta selviytyminen on mahdollista. Neuvontaneurologi toteaa, että jos hänelle soitetaan ensimmäisen kolmen tunnin aikana, on mahdollista poistaa kokonaan aivoverenvuodon tai aivohalvauksen vaikutukset. Täytyy vain tuntea oireet ja tehdä yksinkertainen diagnoosi kolmen tunnin sisällä. Kuinka aivohalvauksen voi tunnistaa? Ilman taustatietoa on vaikea tunnistaa aivoverenvuodon tai aivoveritulpan oireet. Valitettavasti tiedon puute voi osoittautua kohtalokkaaksi. Uhri voi joutua kärsimään aivovaurioista, jos auttajat eivät onnistu tunnistamaan aivohalvauksen oireita. Lääkärit ovat laatineet ohjeen, jolla aivohalvauksen voi tunnistaa kolmella yksinkertaisella kysymyksellä: 1. Pyydä potilasta HYMYILEMÄÄN. 2. Pyydä potilasta NOSTAMAAN MO- LEMMAT KÄTENSÄ ILMAAN. 3. Pyydä potilasta SANOMAAN YKSIN- KERTAINEN LAUSE (yhtäjaksoisesti, esimerkiksi tänään paistaa aurinko ). Katso myös, roikkuuko potilaan toinen suupieli, kysy onko hänellä näköhäiriöitä, esim. näkeekö hän kaksoiskuvia. Jos hänellä on vaikeuksia jossakin näistä kolmesta tehtävästä tai mainittuja oireita, kutsu heti lääkäri ja ambulanssi (soita hätänumeroon 112) ja kuvaa oireet. Lääkärit, jotka ovat havainneet, että maallikot voivat tunnistaa oireita kuten heikkoutta kasvolihaksissa, heikkoutta käsissä tai puhevaikeuksia, vetoavat ihmisiin, että he opettelisivat nämä kolme havaintoa. Niiden käyttö voi mahdollistaa aivohalvauksen nopean diagnoosin ja hoidon sekä aivovaurioiden välttämisen. Voidaan sanoa, että jos jokainen, joka saa tämän viestin, lähettää sen edelleen 10 ihmiselle, ainakin yksi elämä pelastuu. Tämän tiedon välittäminen niin monelle ystävälle kuin mahdollista voi pelastaa monta elämää! Suomessa sairastuu vuosittain ihmistä aivoverenkierron häiriöihin. Ne aiheuttavat pysyvää invaliditeettia enemmän kuin mikään muu sairaus. Aivoverenkiertohäiriöihin kuolee Suomessa vuosittain ihmistä ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. (Toimituksellinen työstö Heikki Päivike) Potilaat ottavat yhteyttä Suivaannuin Christerin puolesta Kirjoitukseen viimeisessä potilasliiton lehdessä (3/07) aiheena diabetes ja kritiikki Christerin aikaisempaan kirjoitukseen (1/07). Luulisi potilasliiton ajavan potilaiden etuja eikä toistavan virallista propagandaa. Kakkostyypin diabeetikkona tiedän omastakin kokemuksesta, että mm nimim. MIKAn keinot todella tepsivät 2 tyypin diabeteksen ensisijaiseen ongelmaan, liian korkeisiin sokereihin. (Keskusteluja omakohtaisista kokemuksista mm täällä: Diabetesliiton kohtauspaikan II tyypin osio: postlist.php?cat=0&board= 4Hiilaritietoiset.net sokeritauti, osio: viewforum.php?f=28h) HÄVETKÄÄ!! Pekka Sundqvistin näkemykset oikea vaihtoehto Kommentoin tuota ravitsemusterapeutti Heinosen oikaisua tohtori Sundqvistin diabetesjuttuun. Sundqvist on oikeilla linjoilla. Heinonen on ihan väärässä. Tosin hän toistaa sitä samaa sanomaa, mitä Diabetesliitto toistaa. Onneksi on olemassa laaja ystäväpiiri ja asiaa monipuolisesti katsovia lääkäreitä. Minulla on lääkäri, joka suositteli minulle tohtori Sundqvistin hienosti esille tuomaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Olen tällä hetkellä terve. Haimani tuottaa sen verran insuliinia, että sitä riittää, kunhan syön vähemmän perunaa, pastaa ja leipää. Kaikkia mahdollisia asiantuntijoita te päästättekin lehteenne kirjoittamaan. Muilta osin lehti oli hyvä! Heinosen juttu ei ollut hyvä. Pyytäkää häntä perustelemaan, miksi VHH ei voisi toimia? Diabeetikko. Toimitus: Kiitämme erilaisista mielipiteistä, mutta emme voi kovin laajasti käsitellä yhtä sairautta. Jokaisen numeron juttutarjonta on tähän saakka ylittänyt julkaisumahdollisuutemme. Toki lyhyet kirjoitukset aiheesta tälle palstalle ovat edelleen tervetulleita. Lakkoaseesta sivistysvaltiossa Onneksi hoitoalan lakkouhka on tätä kirjoittaessa soviteltavana ja sairaanhoitajat voivat saada kipeästi tarvitsemansa palkankorotukset. Niin toivokaamme, mutta mutta... Jotain on syksyn mediahurmoksesta jäänyt hampaankoloon - hiljaisuus valitun työtaistelukohteen ja toimintatavan ainutkertaisuudesta. Koko lääkintäetiikan ydin on ollut haavoittuvimpien potilasryhmien suojelu, mutta valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvosto, ETENE, on vaiennut tänä syksynä. 17

18 Suomen Potilas lehti Vaikka ensimmäistä kertaa Suomessa terveysalalla työtaistelun uhka kohdistettiin ensiksi kaikkein puolustuskyvyttömimpien potilasryhmien hoitoon, kiireelliseen tai välittömään kriittiseen hoitoon! Eettisestä suojelutyövelvoitteesta hengen ja terveyden turvaamiseksi ovat osapuolet käyneet nolostuttavan arvotonta kiistelyä. Tuen lämpimästi kaikkien hoitajaryhmien palkkavaatimuksia, mutta tehoosastot ja kiireellinen akuuttihoito eivät voi sivistysvaltiossa olla lakkoaseita eivätkä kaikkein haavoittuvimmat potilasryhmät ensimmäisiä kohteita. Tässäkin kiistassa ovat lääkäreiden ja sairaanhoitajien liittojen eettiset ohjeet ja toimikunnat osoittautuneet täysin hampaattomiksi. Toistan vielä, että toivon kaikkea hyvää meitä palveleville sairaanhoitajille - he ovat totisesti ansainneet kunnon palkan. Mutta työtaisteluille ja edunvalvonnalle on löydyttävä humaanimpia keinoja. En halua olla kohde enkä väline, en oikeutetussa palkkataistelussakaan. Tuleva lakkoaseko? Eikö EU olisi hoitanut lakon aikana? Jokainen saa Kelasta ilmaisen EU-sairasvakuutuskortin, joka oikeuttaa terveyspalveluihin tietyissä rajoissa toisessa EUmaassa. Tietääkö joku, toimiiko tämä lakkojenkin aikana? Tuli mieleen, että tästä vaan laivalla Tallinnaan ja kiireisessäkin tapauksessa muutamassa tunnissa synnyttämään. Utelias Kovin paljon emme toimituksessakaan tiedä EU-kortin toimivuudesta. Valituksia kuulee usein. Tarkat tiedot saa Kelasta. - Kokeilimme puhelimitse kepillä jäätä laihoin tuloksin. Jos kysyttiin suoraan, pääseekö suomalainen Suomen lakon takia hoitoon, vastaus oli lähes kielteinen. Pääsee, jos hinnasta sovitaan tai Suomen viranomaiset ovat sopineet jostain erityisjärjestelystä lakon takia. Jos on turisti ja jotain yllättävää on sattunut hoitomaassa, pääsee ensiapuun sen maan systeemein. Vaarallisten tartuntatautien ollessa kyseessä hoito järjestyy heti, mutta maksaja vasta aikojen päästä. Saksasta sanottiin lyhyesti ja kolkosti, että ensiapu annetaan, mutta jatko tutkitaan erikseen. Ruotsista sanottiin, että turisteja hoidetaan ensiaputapauksissa, mutta että esim. ohitusleikkaukseen tai synnytykseen, joka edellyttää valmisteluja tai osataan nykyään ennakoida tarkasti, ei voi noin vain tulla omatoimisesti. Tallinnassa keskustelu kääntyi nopeasti maksukykyvoittoiseksi, joskin sävy oli ystävällinen. Jokainen keskustelu päättyi suositukseen ottaa yhteyttä yksityiselle puolelle (paksun) lompakon kanssa. Nämä kokemukset heijastelevat niitä ongelmia, joihin suomalaiset ovat EU-alueella ko. kortin kanssa tiedon puutteen takia usein törmänneet. Asia on syytä aina selvittää etukäteen Kelasta. Sillä tavalla välttyy heittopussiksi joutumiselta. Saako täysin terveitä viedä pakolla hoitoon? Puhelinneuvonnassamme esiintyy usein kysymys, saako terveen ihmisen noin vain pakottaa hoitoon. Tervettä ihmistä ei saa pakottaa vastoin tahtoaan hoitoon. Potilaslain mukaan potilas saa kieltäytyä hoidosta. Jos lääkäri kuitenkin toteaa hoidon tarpeen, hän voi kirjoittaa pakkohoitomääräyksen (niinkutsuttu M-ykkönen) ja aloitettu pakkohoito tulee hoitopaikassa uudelleentarkasteluun 4 päivän kuluttua eri lääkärin toimesta. Tämä vastaus on hyvin ylimalkainen ja tarkkaa tietoa on suositeltavaa kysyä hoitohenkilökunnalta. Päihderiippuvaisen lääkeongelma Olen hoidossa päihdeongelman takia ja kaikki on sujunut muuten hyvin, mutta psykiatri ei suostu antamaan yli viikon lääkeannosta, vaan lyö luurin korvaan, jos sitä pyydän. Minulla on liikkuva matkatyö ja olen usein pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole apteekkia tai jos on, se on iltasella kiinni eikä päivystä. Onko potilaalla mitään oikeuksia? Tällaisissa tapauksissa lääkäri päättää ja kontrolloi lääkkeitten käyttöä. Viikon käyttöaika on yleinen eikä sitä varmaankaan voi muuttaa muutoin kuin pitkäaikaisilla hyvillä tarkkailutuloksilla. (Toimituksellinen työstö Heikki Päivike) 18 Milla Piirainen: Perhostanssi ja osa teoksesta Taikametsä.

19 Ojanne pohtii Opetelkaa hyvät potilaat velmuiksi! KUTEN seuraavasta tekstistä voitte hyvin ymmärtää, en aio ryhtyä vakuuttelemaan kirjoituksessani olevien tarinoiden ja tapausten aitoutta. Näin siksi, että vakuuttamisesta on liikkeellä jo niin runsaasti epäkuranttia kokemusperinnettä, että sanalla vakuuttaa, on falski sivuääni. Vakuutteluista huolimatta moni vakuutuksen ottaja on tullut vakuuttuneeksi siitä, että vakuuttelut jäävät toisinaan huuhaapuheiksi. MUISTAN esimerkin jo ajalta, kun nuorena poikana työskentelin Oy Yleisradio Ab-nimisessä yhtiössä. Muuan naispuolinen työtoverini päivitteli sellaista tapahtumaa, jossa hänen puolisonsa oli joutunut turvautumaan selkäkivun takia lääkärin apuun. Kyseinen mies oli ammatiltaan karskisti kivenhakkaaja. Selkää oli alkanut särkeä ja seurauksia piti oikein lääkärin hoitamalla hoitaa. Tarvittiin siis vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta erilaisiin hoitoihin ja fysioterapiaan. TÄSSÄ vaiheessa olikin edessä aikamoinen revohka siitä, minkälaista suomenkielen mahdollistamaa ilmaisua käytettäisiin. Kun potilas kertoi, että selkää alkoi raskaan työpäivän jälkeen vihloa, niin edessä olisi ollut hylkypäätös. Olisihan selkä saattanut alkaa vihoitella vaikkapa syntymäviasta taikka huonosta elämästä johtuen. Sellaista ei työtapaturmia kattava vakuutus vakuutteluista huolimatta korvaa. Lisäksi on niin, että sopiihan sitä työmiehen selän hiljakseen kulua ja vikuuntua. Se kuuluu asiaan samaan tapaan kuin vanhojen viemäriputkienkin perstaantuminen. Riittävän vanhoja putkiakaan ei vakuutus korvaa. ONNEKSI potilaalla oli nyt tässä tapauksessa tuttu ja ymmärtäväinen lääkäri. Lääkäri selittikin suomenkielen kielioppia. Jos siis sanotaan, että selkää alkoi raskaan työpäivän jälkeen vihloa, niin se merkitsee sitä, että sitä alkoi noin yleisellä tasolla ja määrättyyn aikaan ja tapahtumaan liittymättä vihloa. Niinpä lausumaa korjattiin niin, että se kuului: kesken työpäivän selkää yhtäkkiä vihlaisi. Sitten lisättiin vielä hivenen dramatiikkaa ja todettiin, että vihlaistessa hiukan rusahti. Näin asiasta tuli kieliopillisestikin työperäinen vamma, joka oli korvausvelvoitteen piirissä. HANKALIA ongelmia aiheuttavat sellaiset vammat ja vaivat, jotka kuuluvat vakuutusyhtiöiden korvausvelvollisuuden piiriin, mutta eivät ota parantuakseen. Tällaisiin päivärahaan ja lääkekorvauksiin kuuluvat vaivat yleensä katsotaan vakuutusyhtiöiden puolelta parantuneiksi jossakin vaiheessa. Yleensä siinä vaiheessa, kun vakuutusyhtiö katsoo, että ei viitsi enempää kustantaa jonkun kitisijän hoitoja. Näin vakuutusyhtiö pyrkii soveltamaan samaa linjaa kuin henkivakuutuksissa. Koska henkivakuutuksen ottaja on kuolleena yhtä kuollut nyt kuin vuodenkin päästä, on järkevämpää - noin taloudellisesti ajatellen - maksaa pläjäyttää edunsaajalle kertakorvaus. Sillä asia on kuitti, eikä jatkuvaa rahavirtaa tarvitse maksaa ties miten pitkää aikaa. LESKENELÄKKEETKIN on sidottu avioliiton kestoon, joten hyvällä tuurilla - siis vakuutusyhtiön kannalta - puoliso heittää veivinsä jo hääyönä. Mutta palatkaamme noihin eläväisten vaivoihin: katkaistuihin jalkoihin ja käsiin sekä vikuuntuneisiin elintoimintoihin. Kun oman aikansa on vakuutusyhtiö pulittanut päivärahaa ja kustantanut vaikkapa erikoishoitoja, niin sittenpä tipahtaa postiluukusta kirje, jossa perätään lääkäriltä loppulausuntoa. Syynä on vakuutusyhtiön halu maksaa loppukorvaus. JOS kysymyksessä olisi vaikkapa tohjoksi mennyt jalka, joka todella jossakin vaiheessa saattaa luutua ja olla käyttökelpoinen, niin asia ei tietenkään aiheuta ongelmia. Takana pitkä sairasloma ja lopuksi hiukan rahnaa tilille. Mutta jos kyseessä on vaikkapa sellainen raajavamma, joka edellyttää sekä ortopedin, mikrokirurgian ja neurologin, ehkäpä jopa psykiatrin, saumatonta ja pitkäjänteistä yhteispeliä, niin vitsit ovat todella vähissä. Asia on nähkääs sillä kurin, että moisella tempulla vakuutusyhtiö omalla talouspolitiikallaan päättää, että nyt on hoidettu riittävästi ja on aika panna hommalle piste. Niinpä loppulausuntoa seuraa viimeinen maksusuoritus ja sen jälkeen potilas saa sitten pohtia, millä kikalla hän koettaa terveyttään vielä palauttaa; vai jättääkö sillensä ja ryhtyy kokopäivätoimiseksi invalidiksi lopuksi ikäänsä. JOKU voisi nyt huokaista, että onneksi on KELA. En kiellä, etteikö silläkin ole puolensa, mutta toisinaan senkin laitoksen luukuilla joutuu ihmeparannuksen uhriksi. KELA saattaa todeta potilasta ensinkään näkemättä, että joitakin lääkärin määräämiä hoitoja ei lainkaan tarvita tai että päivärahaa ei enää makseta tai että olisi aika siirtyä kokeilemaan muita hommia, kun vamman takia ei enää vanhaa pysty tekemään. HALUAN päättää tämän kuitenkin optimistiseen tunnelmaan ja opettaa kaikelle kansalle velmuilun hyötyjä ja pikku fiflauksen taitoja. Seuraava perustuu omaan kokemukseen ajalta, jolloin olin onnistunut murtamaan nilkkani. Onnettomuus tapahtui kotioloissa maton reunaan. Luulin nilkan vain venähtäneen, mutta kun en enää päässyt ylös tuolista, niin oli tilattava ambulanssi. Minut vietiin Ma- 19

20 20 Suomen Potilas lehti rian sairaalaan, josta paljon puhutaan hurjia. Minun kohdallani kaikki meni kuitenkin hyvin ja jo seuraavan vuorokauden aikana nilkkani leikattiin hyvään kuntoon Töölön sairaalassa. Siellä olin pari vuorokautta ja sitten siirryin keppeineni kotiin joulua odottamaan. YLLÄTYKSEN koin, kun olin lähettänyt hakemukseni silloiselle vakuutusyhtiölleni. Mukana oli kuitit ambulanssin omavastuuosuudesta sekä taksikuitit ensimmäisestä tarkistuksesta ja tikinpoistosta. Oli talvi, liukas ja mahdotonta kävellä. Nämä kuitit palautettiin. Kun tivasin puhelimella, että mistä on kysymys, niin vastattiin, että heidän ohjeensa on olla maksamatta matkailua ja matkoja. Pysyttelin rauhallisena ja tiedustelin, että ei kai kukaan oleta minun matkustelleen huvikseni ambulanssilla. Yhtiön kanta kumminkin piti ja minä tietysti suutuin. ONNEKSI tajusin, että Journalistiliitto oli vakuuttanut minut toisen vakuutusyhtiön kautta. Soitin ja kysyin, ottavatko he maksaakseen minun huvimatkani ambulanssin takatarakalla ja sain myönteisen vastauksen. Kun tämä asia oli selvä, niin sitten muutaman kuukauden ajan onnistuinkin tivata lääkäriltä kaikki mahdolliset sairaspäivät ja tienasin sievoisen tulon päivärahoilla ja kotona makaamalla. Kun lääkäri ei enää uskaltanut kirjoittaa sairaslomapäiviä, niin taapersin vaihtamaan vakuutusyhtiötä. SIIS hyvät potilaat. Jos suivaannutte johonkin vakuutusyhtiöön, niin repikää kenkusta puljasta irti, minkä saatte ja kun kaikki on saatu, niin ottakaa vakuutuskirjanne ja käykää kilpailevan yhtiön pakeille. Kysykää, että mimmoisen tarjouksen he voivat teille tehdä. Yleensä säästätte sillä tavalla ainakin hiukan rahaa vakuutusmaksujenne hoidossa. EI kannata olla kiltti, jos toinen osapuoli ei ole. Milla Piirainen: Runoilija Anna Ahmatova (kopio) ja osa teoksesta Arum I.

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

www.vikbykennelhotel.fi

www.vikbykennelhotel.fi Puh Tel 050 516 6340 www.vikbykennelhotel.fi YKSILÖLLISTÄ HOITOA KOIRILLE JA KISSOILLE YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA INDIVIDUELL SKÖTSEL AV HUNDAR OCH KATTER MED 20 ÅRS ERFARENHET HOITOLASSAMME on oma siipi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2009 vp Palomiesten eläkeiän vaikutukset kuntatalouteen ja kansalliseen turvallisuuteen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen pelastustoimi on nykyisen hallitusohjelman alusta alkaen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot