SYÖPÄLAPSI JA KOULUNKÄYNTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖPÄLAPSI JA KOULUNKÄYNTI"

Transkriptio

1 1 SYÖPÄLAPSI JA KOULUNKÄYNTI Opinnäytetyö Susanna Nieminen Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Seurakuntaopisto

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. LASTEN SYÖVÄT JA HOITO Yleistä lasten syövistä Oireet Altistavat tekijät Hoito Ennuste ja seuranta 6 2.6Kehitysvaiheen merkitys lapsen sairastuessa 7 3. SYÖPÄLAPSEN TUKEMINEN Syöpälapsen tukemiskeinot Saattohoito 9 4. SYÖPÄLAPSEN KOULUNKÄYNTI Syövän vaikutus koulunkäyntiin Syöpälapsen itsetunto Koulunkäynnin merkitys Koulunkäynti sairaalassa ja kotona Koulunkäynnin apuvälineet SYÖPÄLAPSEN HAASTATTELU POHDINTA 15 LÄHTEET 19

3 3 1. JOHDANTO Keksin erilaisia aiheita ja ne muuttuivat ja muokkaantuivat, mitä enemmän tein suunnitelmaa ja pohjaa työlleni. Lapset ovat aina työn puolelta kiinnostaneet minua ja suuntautumiseni sairaanhoitoon ja huolenpitoon varmisti työni aiheen vielä lopuksi. Työni käsittelee syöpää ja koulunkäyntiä ja pyrin siihen, että lukijalle jäisi kuva lapsesta eikä vain sairaudesta. Keräsin asioita paljon kirjoista joita oli kirjastoissa hyvinkin reilusti. Lasten syöpä on niin suuri käänne perheessä, että ihmiset haluavat kirjoittaa siitä omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan, sillä alussa häiveillyt häpeä erilaisuudesta muuttuukin uskomattomaksi elämästä selviytymiseksi ja muita asioita merkittävämmäksi asiaksi. Internetistä löysin harmittavan vähän tietoa. Sylvan ja syöpäliiton sivuilta löytyi perustietoa, mutta kuitenkin asia oli tarkennettu omaisille ja suurimman osan olinkin lukenut kirjoista. Muutaman yksittäisen nettisivun löysin, jossa oli tarkempaa tietoa lapsesta joka on sairastunut syöpään. Kerron työssäni aluksi perustietoa syövästä ja vielä tarkemmin, miten se koskettaa lapsen elämää silloin. Johdatan aihetta pikkuhiljaa hoidon kautta ikävaiheisiin ja siitä toiseen pääotsikkooni koulunkäyntiin. Koulunkäynnissä käyn läpi tunteita ja miten lapsi pärjää terveiden maailmassa menettämättä itsetuntoaan ja voimiaan. Lapselle on tärkeää olla kuin muut samanikäiset ja tehdä samoja asioita, joten koulunkäynti kuuluu suuresti elämään syövän aikanakin. Työn loppupuolella on leukemiaa sairastavan lapsen haastattelu lastenklinikalta. Työni päättyy omiin pohdintoihini jossa muun muassa pohdin lähihoitajan merkitystä syöpälapsen elämässä ja mietin tuntemuksiani tehdessäni työtä. Lähihoitajan työskennellessä lastensairaalassa tai erityisluokalla hän huomaa nopeasti, että lapsilla on mieletön määrä sairauksia ja tauteja, joihin lapsi kaipaa tukea ja ymmärrystä. Ei riitä sairauden tunteminen vaan myös taustat ja miten lapsen elämä sairastuttua etenee. Lähihoitaja on laitoksissa potilaan kanssa eniten tekemisissä sairaanhoitajan kanssa ja tämän takia hoitajan on osattava monta osa aluetta hoitotyössä. 2. LASTEN SYÖVÄT JA HOITO

4 4 2.1 Yleistä lasten syövistä Syöpä on perimäaineksen muutoksista eli mutaatioista riippuvainen geenien vuorovaikutushäiriö, joka aiheuttaa kasvaimen. Perimäaineksen vaurioita syntyy jatkuvasti useissa ihmisen soluissa, mutta solujen entsyymit korjaavat niistä suurimman osan. Syöpä syntyy, kun mutaatioita sattuu useissa sellaisissa geeneissä, joilla on tärkeä asema solujen kasvun ja erilaistumisen säätelyssä. Kun solu on kerran läpikäynyt syöpään johtavan muutosprosessin, se jakautuu ja tuottaa suuren joukon pahanlaatuisia soluja. Kun syövän kasvu on jatkunut jonkin aikaa, muodostuu kyhmy, jota kutsutaan latinankielellä tuumoriksi. Syöpäsolun tulee jakautua kuitenkin monta tuhatta kertaa, ennen kuin kasvain on edes herneen kokoinen. Voikin kestää yli kymmenen vuotta, ennen kuin kasvain näkyy röntgenkuvassa tai on käsin tunnettavissa, mutta se voi kasvaa myös paljon nopeammin. Syöpäsolut eivät kuitenkaan aina muodosta tiivistä kasvainta. Esimerkiksi lapsen yleinen sairaus leukemia, on verta muodostavien kudosten syöpäsairaus, jossa syöpäsolut jatkavat kiertämistään elimistössä ja käyttäytyvät edelleen jossain määrin kuin terveet solut. Lopulta ne vievät terveiltä soluilta niin paljon tilaa, että solujen normaalit toiminnot estyvät (Syöpäjärjestöt 2008.) Lasten yleisin pahanlaatuinen kasvaintauti on leukemia (verisyöpä) (Jaatinen, Raudasoja 2004: 280). 2.2 Oireet Lasten kasvaimet ovat usein oireettomia ja oireet saattavat tulla todella suureksi, ennen kuin ne alkavat haitata lapsen normaalia elämää. Pääkopan ahtaudessa tai ohuissa raajoissa kasvaimen koosta johtuvat oireet tulevat esille aikaisemmin kuin vatsa- tai rintaontelon syvyyksissä. Syöpä aiheuttaa joskus kipuja esimerkiksi vatsassa ja raajoissa. Kivut kiinnittävät usein huomiota vasta niiden uusiessa ja toistuessa. Yleistilan huonontuessa on suuri syy epäillä syöpää. (Holsti - Roberts - Teppo 1992: 454, 455, 456.) Pieni lapsi ei välttämättä osaa sanoa pahan olon johtuvan kivusta. Siksi on tärkeää saada lapsi kuvailemaan, miten hänellä on paha olo. Lapsen olemus saattaa antaa viitteitä kivun olemassaolosta ja sen voimakkuudesta. Esimerkiksi tuskaisella ja levottomalla lapsella saattaa olla kipuja. (Lähteenoja 1993: 26.)

5 5 2.3 Altistavat tekijät Tavalliset virustaudit kestävät syöpää sairastavalla potilaalla pitempään kuin muilla ja taudinkuva voi olla vaikeampi. Erityisesti vesirokko voi olla vaikea tauti. Jos joku koulussa sairastaa vesirokkoa on siitä heti ilmoitettava syöpäpotilaan kotiin. Jos potilas ei ole sairastanut vielä vesirokkoa, niin 2-3 vrk:n kuluessa on otettava vasta-ainetta vesirokkokontaktista. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9.) Tavalliset flunssat saattavat syöpää sairastavalla lapsella olla erittäin hankalia, minkä takia on oltava erityisen varovainen ja vältettävä flunssaisia ihmisiä (Schwela 2000: 14). Kotona ja sairaalassa voidaan infektioita ehkäistä huolehtimalla hyvin lapsen hygieniasta. Päivittäiset pesut ja suihkussa käynnit kuuluvat normaaliin rytmiin. Lämpöä ei saa mitata peräaukosta eikä antaa peräpuikkoja, jottei peräsuolen limakalvo vahingoittuisi, sillä pienikin haava siellä voi aiheuttaa paljon infektioita. (Lähteenoja 1993:18.) Vaaratekijät tunnetaan huonommin lapsilla kuin aikuisilla. Perinnöllisyys on suurimpia vaikuttavia tekijöitä lapselle ja siksi vanhemmat usein uskovatkin, että he itse tai jokin muu sairaus ovat vaikuttaneet syövän alkuun. (Holsti Roberts - Teppo 1992: 454.) Leukosyyttiarvojen ollessa matalat lasta suojataan sairaalassa infektioilta, niin että häntä hoidetaan eristyshuoneessa (Lähteenoja 1993: 5). 2.4 Hoito Kasvaimen täydellinen poistaminen kirurgisesti on kaikkein paras vaihtoehto, mutta joissain tapauksissa niin radikaali muutos ei ole mahdollinen (Holsti, Roberts, Teppo 1992: 456). Hoito suunnataan koko lapseen eikä vain hänen tautiinsa. Lääkehoidot tehoavat paremmin lapsiin kuin aikuisiin ja lapset sietävät hoitoja paremmin kuin aikuiset (Tuuteri 1993: 130.) Hoito kestää kasvaintyypin mukaan muutamasta kuukaudesta 2-2½ vuoteen (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9). Harvoin lapsena annettu syöpähoito haittaa lapsen normaalia kehitystä, koulunkäyntiä tai ammattiin valmentautumista (Siimes Antikainen - Syvänen 1994: 268). Sytostaattihoito on useasti parantava ja paras vaihtoehto, mutta huonoja puolia ovat, että potilaan veriarvot laskevat ja tulehdusriski lisääntyy ja hoitojen loppumisenkin jälkeen

6 6 potilas voi muutaman kuukauden kuluttua olla tavallista herkempi saamaan erilaisia tulehdustauteja (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9). Sytostaattilääkkeet vaikuttavat syöpäsoluihin, mutta harmillisesti myös terveisiin soluihin. Pahoinvoinnin määrä vaihtelee käytettyjen sytostaattien ja potilaan sietokyvyn mukaan. Mitä kovempi sytostaattihoito sitä todennäköisemmin lapsi sairastuu kuumeiseen infektioon, kun leukosyyttien eli valkosolujen määrä laskee sytostaattihoidon jälkeen. Kun lapsi saa sytostaatteja tiputuksena suoneen, hän saa liikkua rauhallisesti aikuisten valvonnassa, mutta hänen on oltava mieluiten vuoteessaan. (Lähteenoja 1993: 5,16.) Sädehoito on tärkeä osa lasten kasvainten hoidossa, mutta huonot tulokset ovat vähentäneet nykyään suuresti sen käyttöä. Sytostaatti ja sädehoidot saattavat aiheuttaa pojilla lapsettomuutta. Riippuen perustaudista ja hoitoyhdistelmistä jotkut vaikuttavat hyvinkin voimakkaasti hedelmällisyyteen. Nykyiset sädehoidot aiheuttavat vaikeita oireita, mm.. pahoinvointia, huimausta, kipua, väsymystä, pelko- ja tuskatiloja. (Holsti - Roberts - Teppo 1992: 456, 457, 458.) Pahoinvointia esiintyy etenkin silloin, kun sädehoito kohdistuu ruoansulatuskanavan alueelle (Lähteenoja 1993: 5). 2.5 Ennuste ja seuranta Lasten syövän ennuste on parantunut viime vuosikymmenien aikana ja yhä useampi lapsipotilas selviää taudistaan (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym.2001: 9). Suomessa sairastuu vuosittain noin 150 alle 16-vuotiasta lasta. Hoitojen jatkuva tehostuminen, uudet lääkkeet ja tukimuotojen kehittyminen on johtanut siihen, että paraneminen syövästä on mahdollista jopa 75 %:ssa tapauksista. (Lähteenmäki 2006: 14.) Lapsilla pahanlaatuiset kasvaimet eivät ole vuosien saatossa lisääntyneet niin kuin aikuisilla vaan tilanne on pysynyt samana tilastollisesti. Pojat sairastuvat tyttöjä helpommin ja he myös paranevat vaikeammin. Pojat saavat sekä ruumiillisia että henkisiä vaurioita tyttöjä herkemmin taudin ja hoidon seurauksena. (Holsti Roberts - Teppo 1992: 452.) Syövän levinneisyys ja potilaan ikä vaikuttaa syövästä selviytymiseen. Myös potilaan yleiskunto sekä se, miten hyvin hän kestää hoidon aiheuttamat rasitukset vaikuttaa selviytymiseen (Hietanen - Lammi 1991: 14). Lapsi joutuu käymään kontrolleissa aikuiseksi saakka. Aluksi ne saattavat olla kerran kuukaudessa, mutta ajan kuluessa käynnit tarkastuksissa harvenevat (Lähteenoja 1993: 2).

7 7 Lähes puolet lapsuudessa syövän sairastaneista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä syöpähoitojen aiheuttamista haittavaikutuksista, kuten kasvaimista, osteoporoosista ja hormonihäiriöistä. Seurannan avulla syöpähoitojen haittavaikutuksia ehkäistäisiin ja hoidettaisiin paremmin. (Mtv3: 2008.) Jatkossa olisi hyvä seurata myös taudin uusimista, jotta se todettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja potilaan sosiaalista elämää tuettaisiin mahdollisimman paljon kotiin palamisen jälkeen. Tavallisimmat syöpätautien seurannassa käytetyt tutkimukset ovat ultraääni- ja tietokonekuvaukset sekä keuhkojen röntgenkuvaus hoidetulta alueelta. Myös laboratorioarvoja seurataan, mutta ne eivät ole niin tarkkoja näyttämään, onko syöpä uusimassa. Psyykkinen tukeminen on myös tärkeää, sillä epäusko taudin parantumiseen on hyvin mahdollista ja ahdistuksia voi tulla. (Hietanen - Lammi 1991: 87.) 2.6 Kehitysvaiheen merkitys lapsen sairastuessa Alle viisivuotiaiden lasten ajatuksia hallitsee hylätyksi tulemisen pelko. Lapsen mennessä sairaalaan hänelle olisi hyvä kertoa, että hän pääsee sairaalasta myös pois. Lapsi voi ajatella, että olemalla kiltti hän voi parantua sairaudestaan, koska hän voi tuntea syyllisyyttä sairaudesta ja uskoa itse aiheuttaneen sairastumisen. (Hyvönen 2008) Lasten ajattelu on vielä luonteeltaan konkreettista ja lähtee omasta ajatusmaailmastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ajattelu kytkeytyy tuttuihin ja konkreettisiin asioihin. He saattavat puhua kuolemasta, vaikka he eivät ymmärrä kuoleman käsitettä vuotias alkaa vähitellen ymmärtää, miksi ihmiset sairastuvat ja mihin sairastuminen voi johtaa. Hän myös ymmärtää, että kuolema on lopullinen ja kohtaa meitä kaikkia joskus. Kouluikäinen lapsi alkaa pohtia myös tapahtuman oikeudenmukaisuutta: miksi juuri hänelle kävi näin? (Helenius - Pennanen - Huttunen 2004: 40, 41.) Myös syömis-, uni- ja kouluhäiriöitä voi tulla. Lapsen opettajille ja hoitajille täytyy kertoa sairaudesta. Rutiinit täytyy säilyttää ja kertoa avoimesti sairaudesta, mutta ei saa kuormittaa yksityiskohdilla liikaa. Täytyy etsiä tapa, jolla lapsi voi kertoa tunteistaan hyväksytysti. (Syöpäjärjestöt 2008.) Koulun alkaessa lapset alkavat juuri ymmärtää hyvän ja pahan eron. He ajattelevat yleensä, että heidän sairautensa on hyvien ja pahojen solujen taistelu ja että hoito auttaa pääsemään eroon pahoista soluista. On tärkeää selittää

8 8 lapsille, että vaikka heidän kehossaan on pahoja soluja, he eivät itse ole pahoja. Lapsille on tehtävä selväksi, että sairaus tai hoito ei ole rangaistus huonosta käytöksestä ja että hoito on tärkeä osa taistelussa sairautta vastaan. Lapsen minäkäsitys on kehittynyt jo niin, että hän huomaa nämä muutokset ja käsittää olevansa erilainen kuin ikätoverinsa. Tämä heikentää yleensä itsetuntoa ja aiheuttaa ohimeneviä masennuskausia. (Hyvönen 2008.) 3. SYÖPÄLAPSEN TUKEMINEN 3.1 Syöpälapsen tukemiskeinot Hoitohenkilökunta pyrkii auttamaan lasta ja perhettä tulemaan toimeen syöpäsairauden kanssa sekä tukemaan lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Sairaalan henkilökunnan ja vanhempien hyvä yhteistyö on hyvin tärkeää syöpää sairastavan lapsen hoidossa. Yhteistyön helpottamiseksi monilla lasten syöpäosastoilla nimetään jokaiselle potilaalle oma sairaanhoitaja tai lastenhoitaja, joka tutustuu lähemmin perheeseen ja hoitaa lasta aina työvuorossa ollessaan. Näin välit kotiin ja sairaalaan pysyvät hyvinä ja tuttu hoitaja tuo turvallisuutta muuten vieraaseen paikkaan. Hoitohenkilökunta pyrkii antamaan kaiken sen avun ja tuen lapselle ja hänen läheisimmilleen, mitä he tarvitsevat hoitojen aikana. (Lähteenoja 1993: 1, 2.) Koko perhe tarvitsee tukea, kun lapsi sairastuu. Hoitavan lääkärin apuna toimivat psykologi, sosiaalityöntekijä ja teologi ja koko osaston henkilökunta. (Tuuteri 1993: 130.) Jokaisella ihmisellä on omat tapansa selviytyä henkisistä kriisitilanteista. Yleisesti voi todeta, että eräs merkittävimmistä tekijöistä henkisessä rasituksessa on epätietoisuus tulevasta, näin myös syöpäsairauksissa. Keskusteleminen on osa ihmisen kriisinhallintaa. Sairauden kohdatessa perheen tilanne on kuitenkin niin ainutlaatuinen, että tietyissä asioissa saman kokeneet voivat ymmärtää asian parhaiten. (Schwela 2000: 7, 8.) Vertaistuki on siis tärkeä tukimuoto henkisiin ongelmiin. Ystävät ja sukulaiset osaavat auttaa asioissa, missä tarvitaan ihmistä joka tuntee perheen läpikotoisin, tuntee heidän ilonsa ja surunsa ja osaa kuunnella. Ahdistukseen ja epätietoisuuteen parhaat tuen antajat ovat saman kokeneet ihmiset. He osaavat kertoa, kuinka sairaus etenee ja miten

9 9 kannattaa reagoida mihinkin ja mistä saa apua hädän tullen. He tietävät surun tunteen ja osaavat lohduttaa. (Tuuteri 1993: 130.) Sylva eli Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys järjestää tukihenkilötoimintaa. Aikaisemmin syövän kokeneet tukevat vapaaehtoistyönä sairastuneita ihmisiä. He tarjoavat tukea ja kaveruutta, mutta ero puhtaaseen kaverisuhteeseen eroaa siinä, että tukihenkilöä velvoittavat tietyt eettiset periaatteet, mm. vaitiolovelvollisuus, jossa tukihenkilö sitoutuu pitämään salassa tuettavan henkilökohtaiset asiat. Hoitohenkilökunta vastaa hoidosta eli tukihenkilö noudattaa henkilökunnan antamia ohjeita tuettavan hoitoon ja vointiin liittyvissä asioissa. Työnohjaus tarkoittaa sitä, että tukihenkilö sitoutuu käymään Sylva ry:n järjestämässä työnohjauksessa säännöllisesti. Tuettavan itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että toiminta perustuu tuettavan toiveille ja ajatuksille. Tapaamiset on sovittava etukäteen ja mahdollisesta keskeyttämisestä on neuvoteltava hyvissä ajoin. Lapsella on erinomaiset valmiudet käsitellä surua ja pettymystä, mutta niihin on annettava lapselle oikeat mahdollisuudet. Esimerkiksi tukihenkilö voi myös lapsen kanssa keskustelun ja kuuntelun lisäksi leikkiä, sillä leikki tarjoaa lapselle monimuotoisia mahdollisuuksia tunnekokemusten ilmaisuun. (Helenius - Pennanen - Huttunen 2004: 14, 15, 39.) 3.2 Saattohoito Potilaan kokonaisvaltaista hoitoa parantumattoman sairauden yhteydessä kutsutaan saattohoidoksi. Saattohoitoa pyritään noudattamaan nykyään kaikissa hoitopisteissä. Myötäelämistä ja henkistä tukea kuolemaan valmistautuvan potilaan vierellä ei voi korostaa liikaa. He kaipaavat tavallista ihmisten välistä kanssakäymistä ja ymmärrystä ilman ylimääräistä voivottelua ja sähellystä. Pelkkä läsnäolo voi auttaa, sillä yksinään oleminen voi tuntua turvattomalta. (Jaatinen - Raudasoja 2004: 286.) Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa tapaa, miten kuolemasta ja sairastumisesta pitäisi puhua lapselle. Hyvän pohjan keskustelulle antavat rehellisyys ja vilpittömyys, suoruus ja yksinkertaisuus. Lasta voi tukea myös koskettamalla tai katsomalla häneen. Hoitohenkilökunta kertoo lapselle sairaudesta ja sen seurauksista yhdessä vanhempien kanssa. Tukihenkilön tehtävänä ei ole kertoa sairastumisen merkityksestä ja

10 10 mahdollisesta kuolemasta tuettavalle. Hän voi kuitenkin vaikeissa tilanteissa kuunnella ja tukea lasta. (Helenius - Pennanen - Huttunen 2004: 39.) 4. SYÖPÄLAPSEN KOULUNKÄYNTI 4.1 Syövän vaikutus koulunkäyntiin Monet lapset joutuvat olemaan pitkän hoidon aikana paljon pois koulusta. Pienemmät lapset eivät pysty osallistumaan toimintaan lapsiryhmässä, joten vuorovaikutus toisten lasten kanssa jää tavallista vähäisemmäksi. Itse sairaus, elimistöä rasittava hoito, vakavan sairauden perheelle aiheuttama pitkäaikainen stressitilanne, lapsen sairauteen liittyvät kokemukset ja tavanomaiselle toiminnalle asettavat rajoitukset voivat vaikuttaa tilapäisesti ja joskus pitkäaikaisestikin. Ne vaikuttavat muun muassa lapsen toimintakykyyn, kokonaiskehitykseen ja kognitiivisiin suorituksiin eli puheen vastaanottamiseen, puheen tuottamiseen ja käsitteenmuodostukseen, sekä erilaisiin päättelytoimintoihin ja nähdyn ja kuullun havaitsemiseen sekä tarkkaavaisuuteen. Lapselle on pettymyksellistä jäädä pois pitkäksi aikaa päiväkodista, esikoulusta, harrastuksista tai koulusta. Se voi johtaa masennukseen ja ahdistuneisuuteen sekä syrjäytymiseen. Mutta harvoin masennus vaikeuttaa hoitoa tai lamaannuttaa toimintakykyä. Sairauden alkuvaiheessa suru ja masennus aiheuttavat kuitenkin keskittymisvaikeuksia ja sitä kautta koulusuoritusten heikentymistä. Yhteydenpito sairaalaan tai kotiin koulusta on hyvä osoitus siitä, että häntä ei ole unohdettu. Kirjeet, kortit, sähköposti ja puhelut ovat yllättävän tärkeitä sairastuneen itsetunnolle. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 17, 18, 22, 21, 24, 32.) Suurin osa syöpäsairaudesta toipuneista alle kouluikäisistä lapsista voi osallistua muiden lasten tapaan ennen koulun alkamista esikoulutoimintaan. Se on suositeltavaakin lapselle, joka ei sairauden aikana ole voinut osallistua sosiaalisten taitojen harjoitteluun tai silmän ja käden yhteistyön harjoitteluun. Lapsi voi tarvita kokemusta ja harjoitusta työskentelytavoista, oman toiminnan suunnittelussa ja ryhmässä työskentelemisessä. Nykyisin maamme sairaaloissa on erilaiset valmiudet vastata lapsen esiopetuksellisiin tarpeisiin. Sellaisissa sairaaloissa, joissa on lastentarhanopettajien ohjaamaa

11 11 leikkitoimintaa, toteutetaan myös esiopetusta. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 24, 36.) 4.2 Syöpäpotilaan itsetunto Jokainen ihminen on yksilö ja reagoi elämänsä vaikeisiin asioihin omalla tavallaan. Se on oikeus, jota toisten on osattava kunnioittaa. Joku kokee kaiken rajusti ja saattaa mennä täysin lukkoon. Toinen saattaa kieltäytyä ajattelemasta koko asiaa, kieltää kaiken eikä usko todellisuutta. (Helenius Pennanen - Huttunen 2004: 33.) Syövän hoito aiheuttaa alkuvaiheessa muutoksia ulkonäköön. Hiukset lähtevät, paino nousee ja tulee ehkä arpia ja amputaatiotkin ovat mahdollisia. Tytöillä se voi olla kovakin paikka elämässä, kun muut alkavat meikata ja käydä kampaajalla. Arvet eivät näytä kauniilta ja eivät tuo naisellisia piirteitä esille. Pojilla samanlaiset ilmiöt eivät ole niin mullistavia, sillä pieni arpi tai rujompi olemus voi jopa näyttää miehekkäältä. Usein myös yleiskunto heikkenee ja tulee väsymystä, pahoinvointia ja kömpelyyttä. Muutokset voivat aiheuttaa koulutovereissa halun potilaan kiusaamiseen ja syrjintään, sekä aiheuttaa opettajalle epätietoisuutta sen suhteen, mitä oppilaalta voidaan vaatia koulussa. Syövän hoidon vuoksi aiheutuneet rajoitukset ovat ristiriidassa nuoren kehitystarpeiden kanssa. Murrosikäinen haluaisi jo itsenäistyä ja irrottautua vanhemmista, mutta hoito pakottaa alistumaan aikuisen määräyksiin ja riippuvaiseksi vanhemmista ja heidän antamistaan avuista. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: Koulunkäynnin merkitys Koulunkäynti on tärkeä syöpää sairastavalle lapselle. Rutiinien noudattaminen ja normaalin elämän jatkaminen voi olla lapselle tai murrosikäiselle henkinen pelastus. Kavereista eristäytyminen ja sairaalaan joutuminen pitkiksi ajoiksi voisi viedä elämänhalun nuorelta ja palaaminen takaisin kouluun olisi hankalaa. Lapsen sairastuessa kouluopetus edustaa elämän tervettä puolta ja tuo tärkeän viestin elämän jatkumisesta sekä potilaalle että perheelle. Tutut asiat ja kuviot luovat myös turvallisuutta ja antavat uskoa sairaudesta selviämiseen tilanteessa, jossa kaikki on uutta ja pelottavaa. Lause Koulu merkitsee syöpään sairastuneelle lapselle ja nuorelle

12 12 tulevaisuutta elämää on hyvä esimerkki tästä. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 18, 40.) Mutta lapsi joutuu tekemään myös valintoja, jos viimeiset ajat lähestyvät. Hän saa itse päättää, haluaako hän enää jatkaa opintoja ja kuinka paljon se kuuluu hänen loppuaikaansa. Lapselle ja nuorelle voi olla tärkeää saada keskeneräinen työ valmiiksi. Tämä onkin yleensä opetuksen keskeinen tavoite. Oppilas voi pinnistellä saadakseen keskeneräisen piirustuksen tai käsityön valmiiksi ennen kuolemaansa. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 41.) 4.4 Koulunkäynti sairaalassa ja kotona Sairaalassa lasten ja nuorten opetuksesta huolehtivat sairaalakoulun opettajat. Oppilas saa opetusta sairaalakoulussa oman vointinsa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Koulupäivä voi vaihdella yksilöllisestä, potilashuoneessa pidetystä oppitunnista usean tunnin työskentelyyn sairaalakoululuokassa. Opettajalle annetaan päivittäin tiedot lapsen voinnista ja hoidoista ja kuntoutusohjaaja ja omahoitaja ovat sairaalaopettajan tärkeimmät yhteistyökumppanit. Sairaalaopetuksen aikana opettajalla on tärkeä rooli potilaan tukemisessa ja motivoimisessa. Sairaalasta kotiin pääsyn jälkeen kunkin lapsen ja nuoren koulunkäynnistä sovitaan erikseen. Kuntoutusohjaaja tekee koulukäynnin ennen potilaan koulun aloittamista. Lapselle tehdään ennen koulunkäyntiä psykologinen testi, jossa hänen kouluvalmiuksiaan arvioidaan. Suurin osa syöpäsairauksista toipuneista lapsista voi aloittaa koulunkäyntinsä oman ikäryhmänsä yleisopetuksessa kotia lähellä sijaitsevassa koulussa. Neurologiset tutkimukset ovat mahdollisia, jos halutaan arvioida kognitiivista suoriutumista. Kuntoutusohjaaja voi käydä syöpään sairastuneen oppilaan luokassa kertomassa syöpäsairaudesta ja hoitojen aiheuttamista sivuvaikutuksista. Siinä korostetaan esimerkiksi sitä, että syöpä ei ole tarttuva sairaus. Tiedon antaminen ja avoin keskustelu helpottavat syöpään sairastuneen oppilaan paluuta omaan kouluyhteisöönsä. Koulussa vierailuun tarvitaan aina lapsen tai nuoren ja vanhempien suostumus. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9, 24, 31.) Tarvittaessa oma koulu laatii henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Toisinaan tarvitaan myös erilaisia apuvälineitä opiskelun yhteydessä, kuten pyörätuolia tai

13 13 tietokonetta. Myös henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja tarvitaan usein. (Lähteenmäki 2001: 14.) 4.5 Koulunkäynnin apuvälineet Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on oikeus saada maksutta tulkitsemis- ja avustajapalvelut, opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Jos oppilaan koulumatka muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus ilmaiseen kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 35,36.) Opiskelua voi suuresti helpottaa ala-asteella käytettävä videoavusteisen toteuttaminen. Eli siis oppilaalla on koulupäivän ajan kotoa videoyhteys omaan luokkaansa ja hän voi osallistua halutessaan keskusteluun mikrofonin välityksellä. Yläasteella videoavusteista on vaikeampi toteuttaa, sillä luokkatilat vaihtuvat monta kertaa päivässä. (Lähteenmäki 2001: 14.) 5. SYÖPÄLAPSEN HAASTATTELU Kävin Helsingissä Lastenklinikalla haastattelemassa 4. luokkalaista poikaa, jolla on todettu noin, puoli vuotta sitten leukemia eli verisyöpä. Syöpä on lähestulkoon voitettu ja jäljellä on enää hoidot sairauden pitämiseksi poissa. Hän on ollut 5 kuukautta poissa tavallisesta koulusta, mutta tietää pääsevänsä vielä tänä vuonna takaisin omien luokkalaistensa kanssa oppimaan. Hän on saanut sairautensa hoitoon muun muassa metotreksaattia oraalisesti lääkehoitona. Hoidoista hän on saanut haittavaikutuksina pahoinvointia ja päänsärkyä. Hän kertoo, että koulunkäyntiä kiusaa myös satunnainen ruokahaluttomuus sekä väsymys, joka johtuu letkuista ja lääkkeistä. Sairastuessaan leukemiaan ja aloittaessaan hoidot hänellä oli 2 viikon välein hoitojakso osastolla, jossa kävi opettaja opettamassa potilashuoneessa. Hän oli hoitojen takia paljon

14 14 väsyneempi ja koki opetuksen sen vuoksi hankalammaksi ja voimia vieviksi. Opetus oli kuitenkin yksilöllisempää ja opettavaisempaa. Nyt sairauden paremmalla puolella hänellä on hoitojaksoja 2 kuukauden välein 5-7 päivää kerrallaan. Silloin hänellä on myös osastonopettaja huoneessa opettamassa. Muuten hän käy normaalisti Haartmanin sairaalakoulua, jossa hänen luokallaan on noin 7 oppilasta päivästä riippuen. Haartmanin koulussa he ovat aina samoissa opiskelutiloissa ja yksi opettaja opettaa kaikkia aineita. Välillä hänellä on kotiopetusta, johon tulee opettamaan hänen tavallisen koulunsa opettaja. Kotiopetuksen hän sanookin parhaimmaksi tavaksi oppia, koska silloin pysyy mukana luokkalaisten tahdissa ja opetus on yksilöllistä sekä opettaja on tuttu. Vaikein paikka on oppia tavallisessa koulussa, jossa heillä on 29 oppilasta. Haastateltavani korostaa, että missään ei ole kuitenkaan hankala oppia tai että ei saisi kunnollista opetusta. Kysymys koulun merkityksestä huvitti häntä, koska se on kuulemma ihan yhtä tylsää nyt, kuin mitä se oli ennen. Ainoana positiivisena asiana hän näki, että kotitehtäviä ei tule paljoa. Lempiaineikseen hän luokittelee matikan, jossa hänen taitonsa ovat kehittyneet sairaalaopiskelussa, mutta geometria on vaikeaa ja hän kokee epämiellyttävimmäksi musiikin, koska kahdeksanvuotiaan tasoiset laulut ärsyttävät häntä. Haastateltavani kertoo, että on jäänyt hieman jälkeen opiskeluissaan, mutta pääsee kuitenkin takaisin normaaliluokkansa mukaan opiskelemaan palattuaan sinne. Varsinaisia lukujärjestyksiä heillä ei ole, koska hoidot ja erilaiset aineet sekä oppimispaikat sekoittaisivat ne. Hän miettii hetken, kun kysyn sairaalakoulun ja tavallisen koulun eroja ja toteaa sairaalakoulun olevan hieman outo paikka. Sairaalakoulussa ei tule paljoa läksyjä ja välitunneillakaan ei ole mitään ulkovälkän tapaisia pakotteita. Välituntisin saa olla koneella tai mm. lukea lehtiä, mikä oli ilmiselvästi positiivinen asia. Kyselin, miten normaalikoulun oppilaat ja muut ystävät ovat reagoineet häneen leukemiaan sairastumisen jälkeen. Hänestä he ovat lähinnä ihmetelleet ja kummastelleet,

15 15 mutta hän ei ole selitellyt heille sen enempää sairaudestaan. Heidän yhteinen aikansa on hieman vähentynyt, kun hän ei käy enää yhteistä koulua, mutta muutamia hän on tavannut silloin tällöin. Tekstiviestien lähettely on yleisin yhteydenpito keino heillä. Pojan kotiakin kaverit saavat tulla myös käymään, mutta vain yksi kerrallaan. Kouluun takaisin palaaminen jännittää häntä, mutta itsevarmalta ja rohkealta poika kuulosti. 6. POHDINTA Työni aihe oli minulle täysin tuntematon alue lastenhoidossa. Tiesin ainoastaan perussairaudet ja lasten päivähoidosta, mutta näinkin tärkeä asia on jäänyt täysin pimentoon. Aluksi oli todella vaikea hahmottaa erilaisia hoitomuotoja ja niiden seurauksia, kuten mikä oli hyvää hoitoa ennen ja mikä nykypäivänä. Etsiessäni tietoa huomasin, että syövälle ei löydy tiettyä aiheuttajaa. Jokainen ihminen vaatii aina selityksen ja syyn tapahtuneelle. Jollekin katkeruus on purettava ja jotakin on syytettävä, mutta lopulta minunkin oli hyväksyttävä, että altistavia tekijöitä ei vain ole. On vain mahdollisia haittatekijöitä, joista voi seurata syöpää, mutta nekin ovat niin arvauksia, että ei voi laittaa paljoa painoa niille. Elämänmuutos ilman syytä on turhauttavaa jo kirjoittajalle, saatikka sitten itse syöpää sairastavalle? Moni uskoo tietävänsä syövästä enemmän, kuin oikeastaan tietääkään. Työni edetessä huomasin, miten paljon hoitoon, jälkiseurauksiin ja peruselämään vaikuttaa kun lapsi sairastuu. Huomasin myös, miten hyvin niistä voi selvitä ja jatkaa elämäänsä muistona vain entisen ajan vaikeudet ja taskussaan mieletön vahvuus. Lähihoitajan on tiedettävä syövästä paljon ennen kuin hän on kykeneväinen antamaan parasta mahdollista hoitoa syöpälapselle, sillä lapsi ei saa tuntea itseään epävarmaksi hoitojen aikana. Lapsen itsenäisyyden ja nuoruuden herkkujen menettäminen painoi mielessäni eniten, sillä itse elän nuoren ikävaihetta ja voin hyvin eläytyä tilanteeseen jossa minulle ei olisikaan kaikki niin itsestään selvää. Ei olisi normaalia lähteä viikonloppuna kavereiden kanssa ulos, ei olisi joka -aamuista valittamista aikaisista aamuista ei olisi mitään mitä itse pidän turhana tai liiankin normaalina.

16 16 Tukeminen on vaikean kuuloista, mutta hyvinkin tärkeää. Voisin teoriatietoni pohjalta sanoa, että tukijan täytyy olla joko saman kokenut tai henkilö joka tuntee todella hyvin lapsen. Olisi toki myös hyvä jos olisi molemmat vaihtoehdot. Tuki ja tieto siitä, että kukaan ei ole hylännyt on elämän kiinnipitämisessä tärkeää. Voimat ja elämänhalu kasvavat sen myötä, kun tajuaa, että ei ole sairastumisen vuoksi jäänyt erilleen ja muut eivät pidä liian erilaisena. Tässä tulee esille myös lähihoitajan tehtävä eli varmistaa se että lapsi saa tukea ja asianmukaista hoitoa ja turvaa. Kirjoja lukiessani huomasin ilokseni, että syövästä kerrottiin positiiviseen ja kannustavaan sävyyn. Toki oltiin totuudenmukaisia, mutta teksti ei ollut pelottelevasti kirjoitettu, eikä niin että lukijalle tulisi olo elämän loppumisesta. Asioita ei kuitenkaan kierrelty sen takia, että lapselle pitää olla rehellinen alusta loppuun, eikä totuutta voi kieltää tai muuten yrittää kiertää. Mietin, että kun lapsi sairastuu syövän aikana infektioon, niin miten hän jaksaa? Terve aikuinen ihminen on todella sairaan tuntuinen, kun saa pienenkin taudin, mutta lapsi jaksaa kantaa molemmat murheet. Se luo arvostusta tällaista työtä tehdessä syöpälapsia kohtaan! Valittaminen pienestä ei varmasti käy mielessä silloin, kun elämä koettelee vakavan sairauden aikana, jolloin normaali sairaus laittaa painoa mukaan. Lapsen syövän seurannat vielä parantumisen jälkeen ovat varmasti ristiriitaiset, sillä totta kai lapsi ja perhe haluavat tietää, että syöpä ei uusi. Mutta onko se ikuinen tai ainakin pitkäaikainen suhde hoitolaitoksen ja lapsen välillä. Laitokseen palaaminen voi tuoda huonoja muistoja liiaksi esiin. Ei menneisyyttä pidä unohtaa, mutta palaaminen voi olla joillekin vaikeaa, kun tietää, että on tervehtynyt. Vanhemmille seurannat ovat erityisesti tärkeitä, sillä varmuus lapsen paremmasta tulevaisuudesta on heidän sydäntänsä lähellä, sillä ajatusmaailma on hyvinkin erilainen kuin lapsella joka toivoo elämän taas jatkuvat normaalisti. Hoitajan on saatava lapselle sellainen olo, että palaaminen takaisin laitokseen ei tarkoita sairauden uusimista välttämättä. Hoitajan on selitettävä lapselle lapsen iänmukaisesti mistä on kyse ja mitä tutkimuksissa tehdään. Kun lapsella on hyvä päivä, se on tärkeintä, siitä pitää olla onnellinen (Schwela 2000: 9). Tämä lause kosketti minua, sillä aina voi vaikuttaa lapsen oloon ja hyvä olo tarttuu helposti, mutta se voi mennä toisinkin päin vaikka olisi syöpään sairastunut. Hän voi

17 17 auttaa meitä muita hymyilemään kaiken surunsa keskellä, hän voi saada meidät muut omalla hyvällä olollaan onnelliseksi. Tekstissäni tärkeitä asioita ovat mielestäni eritoten se, että lapselle ollaan rehellisiä eli avoimesti kerrotaan lastenkielellä (ei sairaalasanoja tai muita vaikeita sanoja joita lapsen on vaikea ymmärtää) sairaudesta ja tulevaisuudesta. Tärkeää on myös muistella menneitä hyviä aikoja, että ne eivät unohdu. Lapsen huomioon ottaminen ja monipuolinen tekeminen sairauden aikana auttavat saamaan ajatukset muualle. Muun muassa leikit ja normaalit lasten päivittäiset rutiinit ja lapsen hyvinvoinnin huomioon ottaminen auttavat. Näihin lähihoitaja voi osallistua, sillä näin vahvistetaan potilaan ja hoitajan välistä sidettä ja vahvistetaan luottamusta. Pidän omahoitajaa hyvänä asiana lastensairaalassa, sillä melske ja hoitajien monet potilaat ja menot sekoittavat varmasti lastenkin ajatukset. Olisi siis hyvä, jos jokainen hoitaja voisi keskittyä omaan potilaaseensa rauhassa, tutustua häneen ja näin luoda kontaktia ja luottamusta lapseen ilman häiriötekijöitä. Päämääränä tulee olla lapsen elämän laadun parantaminen (Lähteenoja 1993:29). Tämä Lähteenojan (1993) lause tukee omanhoitajan tehtävää, mutta se on myös hoitolaitoksen tavoite. Vaikka lapsi onkin sairaalassa pitkiä aikoja, niin se ei tietenkään tarkoita normaalien tapojen loppumista, päinvastoin. Virikkeet ja erilaiset ajanvietteet ja tärkeimpänä koulunkäynti jatkuvat ja toteutuvat normaalisti. Pidän näitä todella tärkeinä, sillä jos näitä ei ole, niin elämä hajoaa käsiin ja jäljelle jäävät vain hoitotilanteet, nukkuminen ja syöminen. Ystävät, opiskelu ja rutiinit takaavat sen, että lapsi uskoo tulevaisuuteen. Näillä keinoilla on myös kätevä tapa saada lapsi pysymään ikätasossaan kiinni ja varmistaa, etteivät lapsen taidot ja kehitys hiivu. Sairaalan kouluopetuksesta kannattaa tehdä mahdollisimman monipuolinen ja normaalia koulua vastaava. Näin on tehtykin ja siihen on panostettu. Se on lapsen tärkeimpiä paikkoja, jossa kohdata kavereita, vastoinkäymisiä ja elämän haasteita. Tekstistä huomaa varmasti nopeasti, että tukea on paljon tarjolla ja annettavissa syöpään sairastuneelle lapselle, joka on kouluikäinen ja tarvitsee opetusta. Asiaan on perehdytty ja siihen on otettu kantaa ja yhdistyksiä on luotu.

18 18 Kun kävin haastattelemassa lastenklinikalla 4. luokkalaista poikaa, mietin koko matkan ajan sinne, että mitä jos loukkaan häntä jotenkin tai sanon jotain väärää. Tunne katosi kuitenkin todella nopeasti, sillä juttelu oli kuin kenen kanssa tahansa. Ei tarvinnut pelätä vääriä lauseita, koska hän oli sinut sairautensa kanssa ja pystyi keskustelemaan hyvin sairaudestaan. Siinä se oudoin asia onkin, miksi terveen ihmisen on vaikeampi puhua sairaudesta kuin ihmisen, joka kokee sitä parhaimmillaan. Hän puhuu todellisilla sanoilla ja kertoo suoraan, kun taas muut kiertävät lauseet minkä ehtivät. Itse opin tuon puolen tunnin aikana paljon vahvasta lapsesta, joka uskaltaa katsoa silmiin, kun kertoo omasta elämästään, kiitos hänelle! Itse koen syöpään sairastuneen lapsen vahvana ja tukea tarvitsevana ja monelle myös ystävänä. Ennakkoluulot syöpään sairastuneista potilaista ovat täysin kadonneet, kun olen tutustunut aiheeseen. He ovat normaaleja ihmisiä, joilla on elämässään erilainen ongelma, joka voi ottaa paljon, mutta myöhemmin antaa enemmän!

19 19 LÄHTEET: Helenius, Timo - Pennanen, Riikka - Huttunen, Mikko 2004: Tukihenkilöopas. Painotalo Auranen Oy, Forssa. Hietanen, Päivi Lammi, Ulla-Kaija 1991: Asiaa syövästä. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä. Holsti, Lars - Roberts, Peter - Teppo, Lyly 1992: Syöpätaudit. Duodecim, Vammala. Hyvönen, Olli: Lasten syöpäsairaudet ja koulunkäynti. Verkkodokumentti. <http://www.haartman.edu.hel.fi/nettiopas/etusivu.htm> Luettu Jaatinen, Tiina - Raudasoja, Jari 2004: Kansamme taudit. Wsoy, Porvoo. Lähteenmäki, Päivi 2006: Lapsipotilas käy koulua. Syöpäjärjestöjen julkaisu. Lähteenoja, Kirsi-Marja 1993: Syöpäsairaan lapsen hoito. Libris Oy. Mtv3. Verkkodokumentti. Luettu Schwela, Anna-Liisa 2000: Kun lapsi sairastuu syöpään. Lounais-Suomen syöpäyhdistys r.y/sykerö. Painola-Kaarina. Siimes, Martti - Antikainen, Marjatta - Syvänen, Pirkko 1994: Lastentautiopin ydin. Tammer-Paino Oy, Tampere. Syöpäjärjestöt. Verkkodokumentti.< Luettu Tuuteri, Leena 1993: Sata vuotta lasten sairaalahoitoa, Helsingin lastenklinikka Otava, Keuruu. Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym.= Yliopistolliset kuntoutusohjaajat, sairaalakoulujen eritysopettajat, erikoisasiantuntijat 2001: Kouluopas. Gummerus Kirjapaino oy, Jyväskylä.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot