SYÖPÄLAPSI JA KOULUNKÄYNTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖPÄLAPSI JA KOULUNKÄYNTI"

Transkriptio

1 1 SYÖPÄLAPSI JA KOULUNKÄYNTI Opinnäytetyö Susanna Nieminen Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Seurakuntaopisto

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. LASTEN SYÖVÄT JA HOITO Yleistä lasten syövistä Oireet Altistavat tekijät Hoito Ennuste ja seuranta 6 2.6Kehitysvaiheen merkitys lapsen sairastuessa 7 3. SYÖPÄLAPSEN TUKEMINEN Syöpälapsen tukemiskeinot Saattohoito 9 4. SYÖPÄLAPSEN KOULUNKÄYNTI Syövän vaikutus koulunkäyntiin Syöpälapsen itsetunto Koulunkäynnin merkitys Koulunkäynti sairaalassa ja kotona Koulunkäynnin apuvälineet SYÖPÄLAPSEN HAASTATTELU POHDINTA 15 LÄHTEET 19

3 3 1. JOHDANTO Keksin erilaisia aiheita ja ne muuttuivat ja muokkaantuivat, mitä enemmän tein suunnitelmaa ja pohjaa työlleni. Lapset ovat aina työn puolelta kiinnostaneet minua ja suuntautumiseni sairaanhoitoon ja huolenpitoon varmisti työni aiheen vielä lopuksi. Työni käsittelee syöpää ja koulunkäyntiä ja pyrin siihen, että lukijalle jäisi kuva lapsesta eikä vain sairaudesta. Keräsin asioita paljon kirjoista joita oli kirjastoissa hyvinkin reilusti. Lasten syöpä on niin suuri käänne perheessä, että ihmiset haluavat kirjoittaa siitä omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan, sillä alussa häiveillyt häpeä erilaisuudesta muuttuukin uskomattomaksi elämästä selviytymiseksi ja muita asioita merkittävämmäksi asiaksi. Internetistä löysin harmittavan vähän tietoa. Sylvan ja syöpäliiton sivuilta löytyi perustietoa, mutta kuitenkin asia oli tarkennettu omaisille ja suurimman osan olinkin lukenut kirjoista. Muutaman yksittäisen nettisivun löysin, jossa oli tarkempaa tietoa lapsesta joka on sairastunut syöpään. Kerron työssäni aluksi perustietoa syövästä ja vielä tarkemmin, miten se koskettaa lapsen elämää silloin. Johdatan aihetta pikkuhiljaa hoidon kautta ikävaiheisiin ja siitä toiseen pääotsikkooni koulunkäyntiin. Koulunkäynnissä käyn läpi tunteita ja miten lapsi pärjää terveiden maailmassa menettämättä itsetuntoaan ja voimiaan. Lapselle on tärkeää olla kuin muut samanikäiset ja tehdä samoja asioita, joten koulunkäynti kuuluu suuresti elämään syövän aikanakin. Työn loppupuolella on leukemiaa sairastavan lapsen haastattelu lastenklinikalta. Työni päättyy omiin pohdintoihini jossa muun muassa pohdin lähihoitajan merkitystä syöpälapsen elämässä ja mietin tuntemuksiani tehdessäni työtä. Lähihoitajan työskennellessä lastensairaalassa tai erityisluokalla hän huomaa nopeasti, että lapsilla on mieletön määrä sairauksia ja tauteja, joihin lapsi kaipaa tukea ja ymmärrystä. Ei riitä sairauden tunteminen vaan myös taustat ja miten lapsen elämä sairastuttua etenee. Lähihoitaja on laitoksissa potilaan kanssa eniten tekemisissä sairaanhoitajan kanssa ja tämän takia hoitajan on osattava monta osa aluetta hoitotyössä. 2. LASTEN SYÖVÄT JA HOITO

4 4 2.1 Yleistä lasten syövistä Syöpä on perimäaineksen muutoksista eli mutaatioista riippuvainen geenien vuorovaikutushäiriö, joka aiheuttaa kasvaimen. Perimäaineksen vaurioita syntyy jatkuvasti useissa ihmisen soluissa, mutta solujen entsyymit korjaavat niistä suurimman osan. Syöpä syntyy, kun mutaatioita sattuu useissa sellaisissa geeneissä, joilla on tärkeä asema solujen kasvun ja erilaistumisen säätelyssä. Kun solu on kerran läpikäynyt syöpään johtavan muutosprosessin, se jakautuu ja tuottaa suuren joukon pahanlaatuisia soluja. Kun syövän kasvu on jatkunut jonkin aikaa, muodostuu kyhmy, jota kutsutaan latinankielellä tuumoriksi. Syöpäsolun tulee jakautua kuitenkin monta tuhatta kertaa, ennen kuin kasvain on edes herneen kokoinen. Voikin kestää yli kymmenen vuotta, ennen kuin kasvain näkyy röntgenkuvassa tai on käsin tunnettavissa, mutta se voi kasvaa myös paljon nopeammin. Syöpäsolut eivät kuitenkaan aina muodosta tiivistä kasvainta. Esimerkiksi lapsen yleinen sairaus leukemia, on verta muodostavien kudosten syöpäsairaus, jossa syöpäsolut jatkavat kiertämistään elimistössä ja käyttäytyvät edelleen jossain määrin kuin terveet solut. Lopulta ne vievät terveiltä soluilta niin paljon tilaa, että solujen normaalit toiminnot estyvät (Syöpäjärjestöt 2008.) Lasten yleisin pahanlaatuinen kasvaintauti on leukemia (verisyöpä) (Jaatinen, Raudasoja 2004: 280). 2.2 Oireet Lasten kasvaimet ovat usein oireettomia ja oireet saattavat tulla todella suureksi, ennen kuin ne alkavat haitata lapsen normaalia elämää. Pääkopan ahtaudessa tai ohuissa raajoissa kasvaimen koosta johtuvat oireet tulevat esille aikaisemmin kuin vatsa- tai rintaontelon syvyyksissä. Syöpä aiheuttaa joskus kipuja esimerkiksi vatsassa ja raajoissa. Kivut kiinnittävät usein huomiota vasta niiden uusiessa ja toistuessa. Yleistilan huonontuessa on suuri syy epäillä syöpää. (Holsti - Roberts - Teppo 1992: 454, 455, 456.) Pieni lapsi ei välttämättä osaa sanoa pahan olon johtuvan kivusta. Siksi on tärkeää saada lapsi kuvailemaan, miten hänellä on paha olo. Lapsen olemus saattaa antaa viitteitä kivun olemassaolosta ja sen voimakkuudesta. Esimerkiksi tuskaisella ja levottomalla lapsella saattaa olla kipuja. (Lähteenoja 1993: 26.)

5 5 2.3 Altistavat tekijät Tavalliset virustaudit kestävät syöpää sairastavalla potilaalla pitempään kuin muilla ja taudinkuva voi olla vaikeampi. Erityisesti vesirokko voi olla vaikea tauti. Jos joku koulussa sairastaa vesirokkoa on siitä heti ilmoitettava syöpäpotilaan kotiin. Jos potilas ei ole sairastanut vielä vesirokkoa, niin 2-3 vrk:n kuluessa on otettava vasta-ainetta vesirokkokontaktista. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9.) Tavalliset flunssat saattavat syöpää sairastavalla lapsella olla erittäin hankalia, minkä takia on oltava erityisen varovainen ja vältettävä flunssaisia ihmisiä (Schwela 2000: 14). Kotona ja sairaalassa voidaan infektioita ehkäistä huolehtimalla hyvin lapsen hygieniasta. Päivittäiset pesut ja suihkussa käynnit kuuluvat normaaliin rytmiin. Lämpöä ei saa mitata peräaukosta eikä antaa peräpuikkoja, jottei peräsuolen limakalvo vahingoittuisi, sillä pienikin haava siellä voi aiheuttaa paljon infektioita. (Lähteenoja 1993:18.) Vaaratekijät tunnetaan huonommin lapsilla kuin aikuisilla. Perinnöllisyys on suurimpia vaikuttavia tekijöitä lapselle ja siksi vanhemmat usein uskovatkin, että he itse tai jokin muu sairaus ovat vaikuttaneet syövän alkuun. (Holsti Roberts - Teppo 1992: 454.) Leukosyyttiarvojen ollessa matalat lasta suojataan sairaalassa infektioilta, niin että häntä hoidetaan eristyshuoneessa (Lähteenoja 1993: 5). 2.4 Hoito Kasvaimen täydellinen poistaminen kirurgisesti on kaikkein paras vaihtoehto, mutta joissain tapauksissa niin radikaali muutos ei ole mahdollinen (Holsti, Roberts, Teppo 1992: 456). Hoito suunnataan koko lapseen eikä vain hänen tautiinsa. Lääkehoidot tehoavat paremmin lapsiin kuin aikuisiin ja lapset sietävät hoitoja paremmin kuin aikuiset (Tuuteri 1993: 130.) Hoito kestää kasvaintyypin mukaan muutamasta kuukaudesta 2-2½ vuoteen (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9). Harvoin lapsena annettu syöpähoito haittaa lapsen normaalia kehitystä, koulunkäyntiä tai ammattiin valmentautumista (Siimes Antikainen - Syvänen 1994: 268). Sytostaattihoito on useasti parantava ja paras vaihtoehto, mutta huonoja puolia ovat, että potilaan veriarvot laskevat ja tulehdusriski lisääntyy ja hoitojen loppumisenkin jälkeen

6 6 potilas voi muutaman kuukauden kuluttua olla tavallista herkempi saamaan erilaisia tulehdustauteja (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9). Sytostaattilääkkeet vaikuttavat syöpäsoluihin, mutta harmillisesti myös terveisiin soluihin. Pahoinvoinnin määrä vaihtelee käytettyjen sytostaattien ja potilaan sietokyvyn mukaan. Mitä kovempi sytostaattihoito sitä todennäköisemmin lapsi sairastuu kuumeiseen infektioon, kun leukosyyttien eli valkosolujen määrä laskee sytostaattihoidon jälkeen. Kun lapsi saa sytostaatteja tiputuksena suoneen, hän saa liikkua rauhallisesti aikuisten valvonnassa, mutta hänen on oltava mieluiten vuoteessaan. (Lähteenoja 1993: 5,16.) Sädehoito on tärkeä osa lasten kasvainten hoidossa, mutta huonot tulokset ovat vähentäneet nykyään suuresti sen käyttöä. Sytostaatti ja sädehoidot saattavat aiheuttaa pojilla lapsettomuutta. Riippuen perustaudista ja hoitoyhdistelmistä jotkut vaikuttavat hyvinkin voimakkaasti hedelmällisyyteen. Nykyiset sädehoidot aiheuttavat vaikeita oireita, mm.. pahoinvointia, huimausta, kipua, väsymystä, pelko- ja tuskatiloja. (Holsti - Roberts - Teppo 1992: 456, 457, 458.) Pahoinvointia esiintyy etenkin silloin, kun sädehoito kohdistuu ruoansulatuskanavan alueelle (Lähteenoja 1993: 5). 2.5 Ennuste ja seuranta Lasten syövän ennuste on parantunut viime vuosikymmenien aikana ja yhä useampi lapsipotilas selviää taudistaan (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym.2001: 9). Suomessa sairastuu vuosittain noin 150 alle 16-vuotiasta lasta. Hoitojen jatkuva tehostuminen, uudet lääkkeet ja tukimuotojen kehittyminen on johtanut siihen, että paraneminen syövästä on mahdollista jopa 75 %:ssa tapauksista. (Lähteenmäki 2006: 14.) Lapsilla pahanlaatuiset kasvaimet eivät ole vuosien saatossa lisääntyneet niin kuin aikuisilla vaan tilanne on pysynyt samana tilastollisesti. Pojat sairastuvat tyttöjä helpommin ja he myös paranevat vaikeammin. Pojat saavat sekä ruumiillisia että henkisiä vaurioita tyttöjä herkemmin taudin ja hoidon seurauksena. (Holsti Roberts - Teppo 1992: 452.) Syövän levinneisyys ja potilaan ikä vaikuttaa syövästä selviytymiseen. Myös potilaan yleiskunto sekä se, miten hyvin hän kestää hoidon aiheuttamat rasitukset vaikuttaa selviytymiseen (Hietanen - Lammi 1991: 14). Lapsi joutuu käymään kontrolleissa aikuiseksi saakka. Aluksi ne saattavat olla kerran kuukaudessa, mutta ajan kuluessa käynnit tarkastuksissa harvenevat (Lähteenoja 1993: 2).

7 7 Lähes puolet lapsuudessa syövän sairastaneista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä syöpähoitojen aiheuttamista haittavaikutuksista, kuten kasvaimista, osteoporoosista ja hormonihäiriöistä. Seurannan avulla syöpähoitojen haittavaikutuksia ehkäistäisiin ja hoidettaisiin paremmin. (Mtv3: 2008.) Jatkossa olisi hyvä seurata myös taudin uusimista, jotta se todettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja potilaan sosiaalista elämää tuettaisiin mahdollisimman paljon kotiin palamisen jälkeen. Tavallisimmat syöpätautien seurannassa käytetyt tutkimukset ovat ultraääni- ja tietokonekuvaukset sekä keuhkojen röntgenkuvaus hoidetulta alueelta. Myös laboratorioarvoja seurataan, mutta ne eivät ole niin tarkkoja näyttämään, onko syöpä uusimassa. Psyykkinen tukeminen on myös tärkeää, sillä epäusko taudin parantumiseen on hyvin mahdollista ja ahdistuksia voi tulla. (Hietanen - Lammi 1991: 87.) 2.6 Kehitysvaiheen merkitys lapsen sairastuessa Alle viisivuotiaiden lasten ajatuksia hallitsee hylätyksi tulemisen pelko. Lapsen mennessä sairaalaan hänelle olisi hyvä kertoa, että hän pääsee sairaalasta myös pois. Lapsi voi ajatella, että olemalla kiltti hän voi parantua sairaudestaan, koska hän voi tuntea syyllisyyttä sairaudesta ja uskoa itse aiheuttaneen sairastumisen. (Hyvönen 2008) Lasten ajattelu on vielä luonteeltaan konkreettista ja lähtee omasta ajatusmaailmastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ajattelu kytkeytyy tuttuihin ja konkreettisiin asioihin. He saattavat puhua kuolemasta, vaikka he eivät ymmärrä kuoleman käsitettä vuotias alkaa vähitellen ymmärtää, miksi ihmiset sairastuvat ja mihin sairastuminen voi johtaa. Hän myös ymmärtää, että kuolema on lopullinen ja kohtaa meitä kaikkia joskus. Kouluikäinen lapsi alkaa pohtia myös tapahtuman oikeudenmukaisuutta: miksi juuri hänelle kävi näin? (Helenius - Pennanen - Huttunen 2004: 40, 41.) Myös syömis-, uni- ja kouluhäiriöitä voi tulla. Lapsen opettajille ja hoitajille täytyy kertoa sairaudesta. Rutiinit täytyy säilyttää ja kertoa avoimesti sairaudesta, mutta ei saa kuormittaa yksityiskohdilla liikaa. Täytyy etsiä tapa, jolla lapsi voi kertoa tunteistaan hyväksytysti. (Syöpäjärjestöt 2008.) Koulun alkaessa lapset alkavat juuri ymmärtää hyvän ja pahan eron. He ajattelevat yleensä, että heidän sairautensa on hyvien ja pahojen solujen taistelu ja että hoito auttaa pääsemään eroon pahoista soluista. On tärkeää selittää

8 8 lapsille, että vaikka heidän kehossaan on pahoja soluja, he eivät itse ole pahoja. Lapsille on tehtävä selväksi, että sairaus tai hoito ei ole rangaistus huonosta käytöksestä ja että hoito on tärkeä osa taistelussa sairautta vastaan. Lapsen minäkäsitys on kehittynyt jo niin, että hän huomaa nämä muutokset ja käsittää olevansa erilainen kuin ikätoverinsa. Tämä heikentää yleensä itsetuntoa ja aiheuttaa ohimeneviä masennuskausia. (Hyvönen 2008.) 3. SYÖPÄLAPSEN TUKEMINEN 3.1 Syöpälapsen tukemiskeinot Hoitohenkilökunta pyrkii auttamaan lasta ja perhettä tulemaan toimeen syöpäsairauden kanssa sekä tukemaan lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Sairaalan henkilökunnan ja vanhempien hyvä yhteistyö on hyvin tärkeää syöpää sairastavan lapsen hoidossa. Yhteistyön helpottamiseksi monilla lasten syöpäosastoilla nimetään jokaiselle potilaalle oma sairaanhoitaja tai lastenhoitaja, joka tutustuu lähemmin perheeseen ja hoitaa lasta aina työvuorossa ollessaan. Näin välit kotiin ja sairaalaan pysyvät hyvinä ja tuttu hoitaja tuo turvallisuutta muuten vieraaseen paikkaan. Hoitohenkilökunta pyrkii antamaan kaiken sen avun ja tuen lapselle ja hänen läheisimmilleen, mitä he tarvitsevat hoitojen aikana. (Lähteenoja 1993: 1, 2.) Koko perhe tarvitsee tukea, kun lapsi sairastuu. Hoitavan lääkärin apuna toimivat psykologi, sosiaalityöntekijä ja teologi ja koko osaston henkilökunta. (Tuuteri 1993: 130.) Jokaisella ihmisellä on omat tapansa selviytyä henkisistä kriisitilanteista. Yleisesti voi todeta, että eräs merkittävimmistä tekijöistä henkisessä rasituksessa on epätietoisuus tulevasta, näin myös syöpäsairauksissa. Keskusteleminen on osa ihmisen kriisinhallintaa. Sairauden kohdatessa perheen tilanne on kuitenkin niin ainutlaatuinen, että tietyissä asioissa saman kokeneet voivat ymmärtää asian parhaiten. (Schwela 2000: 7, 8.) Vertaistuki on siis tärkeä tukimuoto henkisiin ongelmiin. Ystävät ja sukulaiset osaavat auttaa asioissa, missä tarvitaan ihmistä joka tuntee perheen läpikotoisin, tuntee heidän ilonsa ja surunsa ja osaa kuunnella. Ahdistukseen ja epätietoisuuteen parhaat tuen antajat ovat saman kokeneet ihmiset. He osaavat kertoa, kuinka sairaus etenee ja miten

9 9 kannattaa reagoida mihinkin ja mistä saa apua hädän tullen. He tietävät surun tunteen ja osaavat lohduttaa. (Tuuteri 1993: 130.) Sylva eli Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys järjestää tukihenkilötoimintaa. Aikaisemmin syövän kokeneet tukevat vapaaehtoistyönä sairastuneita ihmisiä. He tarjoavat tukea ja kaveruutta, mutta ero puhtaaseen kaverisuhteeseen eroaa siinä, että tukihenkilöä velvoittavat tietyt eettiset periaatteet, mm. vaitiolovelvollisuus, jossa tukihenkilö sitoutuu pitämään salassa tuettavan henkilökohtaiset asiat. Hoitohenkilökunta vastaa hoidosta eli tukihenkilö noudattaa henkilökunnan antamia ohjeita tuettavan hoitoon ja vointiin liittyvissä asioissa. Työnohjaus tarkoittaa sitä, että tukihenkilö sitoutuu käymään Sylva ry:n järjestämässä työnohjauksessa säännöllisesti. Tuettavan itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että toiminta perustuu tuettavan toiveille ja ajatuksille. Tapaamiset on sovittava etukäteen ja mahdollisesta keskeyttämisestä on neuvoteltava hyvissä ajoin. Lapsella on erinomaiset valmiudet käsitellä surua ja pettymystä, mutta niihin on annettava lapselle oikeat mahdollisuudet. Esimerkiksi tukihenkilö voi myös lapsen kanssa keskustelun ja kuuntelun lisäksi leikkiä, sillä leikki tarjoaa lapselle monimuotoisia mahdollisuuksia tunnekokemusten ilmaisuun. (Helenius - Pennanen - Huttunen 2004: 14, 15, 39.) 3.2 Saattohoito Potilaan kokonaisvaltaista hoitoa parantumattoman sairauden yhteydessä kutsutaan saattohoidoksi. Saattohoitoa pyritään noudattamaan nykyään kaikissa hoitopisteissä. Myötäelämistä ja henkistä tukea kuolemaan valmistautuvan potilaan vierellä ei voi korostaa liikaa. He kaipaavat tavallista ihmisten välistä kanssakäymistä ja ymmärrystä ilman ylimääräistä voivottelua ja sähellystä. Pelkkä läsnäolo voi auttaa, sillä yksinään oleminen voi tuntua turvattomalta. (Jaatinen - Raudasoja 2004: 286.) Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa tapaa, miten kuolemasta ja sairastumisesta pitäisi puhua lapselle. Hyvän pohjan keskustelulle antavat rehellisyys ja vilpittömyys, suoruus ja yksinkertaisuus. Lasta voi tukea myös koskettamalla tai katsomalla häneen. Hoitohenkilökunta kertoo lapselle sairaudesta ja sen seurauksista yhdessä vanhempien kanssa. Tukihenkilön tehtävänä ei ole kertoa sairastumisen merkityksestä ja

10 10 mahdollisesta kuolemasta tuettavalle. Hän voi kuitenkin vaikeissa tilanteissa kuunnella ja tukea lasta. (Helenius - Pennanen - Huttunen 2004: 39.) 4. SYÖPÄLAPSEN KOULUNKÄYNTI 4.1 Syövän vaikutus koulunkäyntiin Monet lapset joutuvat olemaan pitkän hoidon aikana paljon pois koulusta. Pienemmät lapset eivät pysty osallistumaan toimintaan lapsiryhmässä, joten vuorovaikutus toisten lasten kanssa jää tavallista vähäisemmäksi. Itse sairaus, elimistöä rasittava hoito, vakavan sairauden perheelle aiheuttama pitkäaikainen stressitilanne, lapsen sairauteen liittyvät kokemukset ja tavanomaiselle toiminnalle asettavat rajoitukset voivat vaikuttaa tilapäisesti ja joskus pitkäaikaisestikin. Ne vaikuttavat muun muassa lapsen toimintakykyyn, kokonaiskehitykseen ja kognitiivisiin suorituksiin eli puheen vastaanottamiseen, puheen tuottamiseen ja käsitteenmuodostukseen, sekä erilaisiin päättelytoimintoihin ja nähdyn ja kuullun havaitsemiseen sekä tarkkaavaisuuteen. Lapselle on pettymyksellistä jäädä pois pitkäksi aikaa päiväkodista, esikoulusta, harrastuksista tai koulusta. Se voi johtaa masennukseen ja ahdistuneisuuteen sekä syrjäytymiseen. Mutta harvoin masennus vaikeuttaa hoitoa tai lamaannuttaa toimintakykyä. Sairauden alkuvaiheessa suru ja masennus aiheuttavat kuitenkin keskittymisvaikeuksia ja sitä kautta koulusuoritusten heikentymistä. Yhteydenpito sairaalaan tai kotiin koulusta on hyvä osoitus siitä, että häntä ei ole unohdettu. Kirjeet, kortit, sähköposti ja puhelut ovat yllättävän tärkeitä sairastuneen itsetunnolle. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 17, 18, 22, 21, 24, 32.) Suurin osa syöpäsairaudesta toipuneista alle kouluikäisistä lapsista voi osallistua muiden lasten tapaan ennen koulun alkamista esikoulutoimintaan. Se on suositeltavaakin lapselle, joka ei sairauden aikana ole voinut osallistua sosiaalisten taitojen harjoitteluun tai silmän ja käden yhteistyön harjoitteluun. Lapsi voi tarvita kokemusta ja harjoitusta työskentelytavoista, oman toiminnan suunnittelussa ja ryhmässä työskentelemisessä. Nykyisin maamme sairaaloissa on erilaiset valmiudet vastata lapsen esiopetuksellisiin tarpeisiin. Sellaisissa sairaaloissa, joissa on lastentarhanopettajien ohjaamaa

11 11 leikkitoimintaa, toteutetaan myös esiopetusta. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 24, 36.) 4.2 Syöpäpotilaan itsetunto Jokainen ihminen on yksilö ja reagoi elämänsä vaikeisiin asioihin omalla tavallaan. Se on oikeus, jota toisten on osattava kunnioittaa. Joku kokee kaiken rajusti ja saattaa mennä täysin lukkoon. Toinen saattaa kieltäytyä ajattelemasta koko asiaa, kieltää kaiken eikä usko todellisuutta. (Helenius Pennanen - Huttunen 2004: 33.) Syövän hoito aiheuttaa alkuvaiheessa muutoksia ulkonäköön. Hiukset lähtevät, paino nousee ja tulee ehkä arpia ja amputaatiotkin ovat mahdollisia. Tytöillä se voi olla kovakin paikka elämässä, kun muut alkavat meikata ja käydä kampaajalla. Arvet eivät näytä kauniilta ja eivät tuo naisellisia piirteitä esille. Pojilla samanlaiset ilmiöt eivät ole niin mullistavia, sillä pieni arpi tai rujompi olemus voi jopa näyttää miehekkäältä. Usein myös yleiskunto heikkenee ja tulee väsymystä, pahoinvointia ja kömpelyyttä. Muutokset voivat aiheuttaa koulutovereissa halun potilaan kiusaamiseen ja syrjintään, sekä aiheuttaa opettajalle epätietoisuutta sen suhteen, mitä oppilaalta voidaan vaatia koulussa. Syövän hoidon vuoksi aiheutuneet rajoitukset ovat ristiriidassa nuoren kehitystarpeiden kanssa. Murrosikäinen haluaisi jo itsenäistyä ja irrottautua vanhemmista, mutta hoito pakottaa alistumaan aikuisen määräyksiin ja riippuvaiseksi vanhemmista ja heidän antamistaan avuista. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: Koulunkäynnin merkitys Koulunkäynti on tärkeä syöpää sairastavalle lapselle. Rutiinien noudattaminen ja normaalin elämän jatkaminen voi olla lapselle tai murrosikäiselle henkinen pelastus. Kavereista eristäytyminen ja sairaalaan joutuminen pitkiksi ajoiksi voisi viedä elämänhalun nuorelta ja palaaminen takaisin kouluun olisi hankalaa. Lapsen sairastuessa kouluopetus edustaa elämän tervettä puolta ja tuo tärkeän viestin elämän jatkumisesta sekä potilaalle että perheelle. Tutut asiat ja kuviot luovat myös turvallisuutta ja antavat uskoa sairaudesta selviämiseen tilanteessa, jossa kaikki on uutta ja pelottavaa. Lause Koulu merkitsee syöpään sairastuneelle lapselle ja nuorelle

12 12 tulevaisuutta elämää on hyvä esimerkki tästä. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 18, 40.) Mutta lapsi joutuu tekemään myös valintoja, jos viimeiset ajat lähestyvät. Hän saa itse päättää, haluaako hän enää jatkaa opintoja ja kuinka paljon se kuuluu hänen loppuaikaansa. Lapselle ja nuorelle voi olla tärkeää saada keskeneräinen työ valmiiksi. Tämä onkin yleensä opetuksen keskeinen tavoite. Oppilas voi pinnistellä saadakseen keskeneräisen piirustuksen tai käsityön valmiiksi ennen kuolemaansa. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 41.) 4.4 Koulunkäynti sairaalassa ja kotona Sairaalassa lasten ja nuorten opetuksesta huolehtivat sairaalakoulun opettajat. Oppilas saa opetusta sairaalakoulussa oman vointinsa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Koulupäivä voi vaihdella yksilöllisestä, potilashuoneessa pidetystä oppitunnista usean tunnin työskentelyyn sairaalakoululuokassa. Opettajalle annetaan päivittäin tiedot lapsen voinnista ja hoidoista ja kuntoutusohjaaja ja omahoitaja ovat sairaalaopettajan tärkeimmät yhteistyökumppanit. Sairaalaopetuksen aikana opettajalla on tärkeä rooli potilaan tukemisessa ja motivoimisessa. Sairaalasta kotiin pääsyn jälkeen kunkin lapsen ja nuoren koulunkäynnistä sovitaan erikseen. Kuntoutusohjaaja tekee koulukäynnin ennen potilaan koulun aloittamista. Lapselle tehdään ennen koulunkäyntiä psykologinen testi, jossa hänen kouluvalmiuksiaan arvioidaan. Suurin osa syöpäsairauksista toipuneista lapsista voi aloittaa koulunkäyntinsä oman ikäryhmänsä yleisopetuksessa kotia lähellä sijaitsevassa koulussa. Neurologiset tutkimukset ovat mahdollisia, jos halutaan arvioida kognitiivista suoriutumista. Kuntoutusohjaaja voi käydä syöpään sairastuneen oppilaan luokassa kertomassa syöpäsairaudesta ja hoitojen aiheuttamista sivuvaikutuksista. Siinä korostetaan esimerkiksi sitä, että syöpä ei ole tarttuva sairaus. Tiedon antaminen ja avoin keskustelu helpottavat syöpään sairastuneen oppilaan paluuta omaan kouluyhteisöönsä. Koulussa vierailuun tarvitaan aina lapsen tai nuoren ja vanhempien suostumus. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 9, 24, 31.) Tarvittaessa oma koulu laatii henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Toisinaan tarvitaan myös erilaisia apuvälineitä opiskelun yhteydessä, kuten pyörätuolia tai

13 13 tietokonetta. Myös henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja tarvitaan usein. (Lähteenmäki 2001: 14.) 4.5 Koulunkäynnin apuvälineet Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on oikeus saada maksutta tulkitsemis- ja avustajapalvelut, opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Jos oppilaan koulumatka muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus ilmaiseen kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. (Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym. 2001: 35,36.) Opiskelua voi suuresti helpottaa ala-asteella käytettävä videoavusteisen toteuttaminen. Eli siis oppilaalla on koulupäivän ajan kotoa videoyhteys omaan luokkaansa ja hän voi osallistua halutessaan keskusteluun mikrofonin välityksellä. Yläasteella videoavusteista on vaikeampi toteuttaa, sillä luokkatilat vaihtuvat monta kertaa päivässä. (Lähteenmäki 2001: 14.) 5. SYÖPÄLAPSEN HAASTATTELU Kävin Helsingissä Lastenklinikalla haastattelemassa 4. luokkalaista poikaa, jolla on todettu noin, puoli vuotta sitten leukemia eli verisyöpä. Syöpä on lähestulkoon voitettu ja jäljellä on enää hoidot sairauden pitämiseksi poissa. Hän on ollut 5 kuukautta poissa tavallisesta koulusta, mutta tietää pääsevänsä vielä tänä vuonna takaisin omien luokkalaistensa kanssa oppimaan. Hän on saanut sairautensa hoitoon muun muassa metotreksaattia oraalisesti lääkehoitona. Hoidoista hän on saanut haittavaikutuksina pahoinvointia ja päänsärkyä. Hän kertoo, että koulunkäyntiä kiusaa myös satunnainen ruokahaluttomuus sekä väsymys, joka johtuu letkuista ja lääkkeistä. Sairastuessaan leukemiaan ja aloittaessaan hoidot hänellä oli 2 viikon välein hoitojakso osastolla, jossa kävi opettaja opettamassa potilashuoneessa. Hän oli hoitojen takia paljon

14 14 väsyneempi ja koki opetuksen sen vuoksi hankalammaksi ja voimia vieviksi. Opetus oli kuitenkin yksilöllisempää ja opettavaisempaa. Nyt sairauden paremmalla puolella hänellä on hoitojaksoja 2 kuukauden välein 5-7 päivää kerrallaan. Silloin hänellä on myös osastonopettaja huoneessa opettamassa. Muuten hän käy normaalisti Haartmanin sairaalakoulua, jossa hänen luokallaan on noin 7 oppilasta päivästä riippuen. Haartmanin koulussa he ovat aina samoissa opiskelutiloissa ja yksi opettaja opettaa kaikkia aineita. Välillä hänellä on kotiopetusta, johon tulee opettamaan hänen tavallisen koulunsa opettaja. Kotiopetuksen hän sanookin parhaimmaksi tavaksi oppia, koska silloin pysyy mukana luokkalaisten tahdissa ja opetus on yksilöllistä sekä opettaja on tuttu. Vaikein paikka on oppia tavallisessa koulussa, jossa heillä on 29 oppilasta. Haastateltavani korostaa, että missään ei ole kuitenkaan hankala oppia tai että ei saisi kunnollista opetusta. Kysymys koulun merkityksestä huvitti häntä, koska se on kuulemma ihan yhtä tylsää nyt, kuin mitä se oli ennen. Ainoana positiivisena asiana hän näki, että kotitehtäviä ei tule paljoa. Lempiaineikseen hän luokittelee matikan, jossa hänen taitonsa ovat kehittyneet sairaalaopiskelussa, mutta geometria on vaikeaa ja hän kokee epämiellyttävimmäksi musiikin, koska kahdeksanvuotiaan tasoiset laulut ärsyttävät häntä. Haastateltavani kertoo, että on jäänyt hieman jälkeen opiskeluissaan, mutta pääsee kuitenkin takaisin normaaliluokkansa mukaan opiskelemaan palattuaan sinne. Varsinaisia lukujärjestyksiä heillä ei ole, koska hoidot ja erilaiset aineet sekä oppimispaikat sekoittaisivat ne. Hän miettii hetken, kun kysyn sairaalakoulun ja tavallisen koulun eroja ja toteaa sairaalakoulun olevan hieman outo paikka. Sairaalakoulussa ei tule paljoa läksyjä ja välitunneillakaan ei ole mitään ulkovälkän tapaisia pakotteita. Välituntisin saa olla koneella tai mm. lukea lehtiä, mikä oli ilmiselvästi positiivinen asia. Kyselin, miten normaalikoulun oppilaat ja muut ystävät ovat reagoineet häneen leukemiaan sairastumisen jälkeen. Hänestä he ovat lähinnä ihmetelleet ja kummastelleet,

15 15 mutta hän ei ole selitellyt heille sen enempää sairaudestaan. Heidän yhteinen aikansa on hieman vähentynyt, kun hän ei käy enää yhteistä koulua, mutta muutamia hän on tavannut silloin tällöin. Tekstiviestien lähettely on yleisin yhteydenpito keino heillä. Pojan kotiakin kaverit saavat tulla myös käymään, mutta vain yksi kerrallaan. Kouluun takaisin palaaminen jännittää häntä, mutta itsevarmalta ja rohkealta poika kuulosti. 6. POHDINTA Työni aihe oli minulle täysin tuntematon alue lastenhoidossa. Tiesin ainoastaan perussairaudet ja lasten päivähoidosta, mutta näinkin tärkeä asia on jäänyt täysin pimentoon. Aluksi oli todella vaikea hahmottaa erilaisia hoitomuotoja ja niiden seurauksia, kuten mikä oli hyvää hoitoa ennen ja mikä nykypäivänä. Etsiessäni tietoa huomasin, että syövälle ei löydy tiettyä aiheuttajaa. Jokainen ihminen vaatii aina selityksen ja syyn tapahtuneelle. Jollekin katkeruus on purettava ja jotakin on syytettävä, mutta lopulta minunkin oli hyväksyttävä, että altistavia tekijöitä ei vain ole. On vain mahdollisia haittatekijöitä, joista voi seurata syöpää, mutta nekin ovat niin arvauksia, että ei voi laittaa paljoa painoa niille. Elämänmuutos ilman syytä on turhauttavaa jo kirjoittajalle, saatikka sitten itse syöpää sairastavalle? Moni uskoo tietävänsä syövästä enemmän, kuin oikeastaan tietääkään. Työni edetessä huomasin, miten paljon hoitoon, jälkiseurauksiin ja peruselämään vaikuttaa kun lapsi sairastuu. Huomasin myös, miten hyvin niistä voi selvitä ja jatkaa elämäänsä muistona vain entisen ajan vaikeudet ja taskussaan mieletön vahvuus. Lähihoitajan on tiedettävä syövästä paljon ennen kuin hän on kykeneväinen antamaan parasta mahdollista hoitoa syöpälapselle, sillä lapsi ei saa tuntea itseään epävarmaksi hoitojen aikana. Lapsen itsenäisyyden ja nuoruuden herkkujen menettäminen painoi mielessäni eniten, sillä itse elän nuoren ikävaihetta ja voin hyvin eläytyä tilanteeseen jossa minulle ei olisikaan kaikki niin itsestään selvää. Ei olisi normaalia lähteä viikonloppuna kavereiden kanssa ulos, ei olisi joka -aamuista valittamista aikaisista aamuista ei olisi mitään mitä itse pidän turhana tai liiankin normaalina.

16 16 Tukeminen on vaikean kuuloista, mutta hyvinkin tärkeää. Voisin teoriatietoni pohjalta sanoa, että tukijan täytyy olla joko saman kokenut tai henkilö joka tuntee todella hyvin lapsen. Olisi toki myös hyvä jos olisi molemmat vaihtoehdot. Tuki ja tieto siitä, että kukaan ei ole hylännyt on elämän kiinnipitämisessä tärkeää. Voimat ja elämänhalu kasvavat sen myötä, kun tajuaa, että ei ole sairastumisen vuoksi jäänyt erilleen ja muut eivät pidä liian erilaisena. Tässä tulee esille myös lähihoitajan tehtävä eli varmistaa se että lapsi saa tukea ja asianmukaista hoitoa ja turvaa. Kirjoja lukiessani huomasin ilokseni, että syövästä kerrottiin positiiviseen ja kannustavaan sävyyn. Toki oltiin totuudenmukaisia, mutta teksti ei ollut pelottelevasti kirjoitettu, eikä niin että lukijalle tulisi olo elämän loppumisesta. Asioita ei kuitenkaan kierrelty sen takia, että lapselle pitää olla rehellinen alusta loppuun, eikä totuutta voi kieltää tai muuten yrittää kiertää. Mietin, että kun lapsi sairastuu syövän aikana infektioon, niin miten hän jaksaa? Terve aikuinen ihminen on todella sairaan tuntuinen, kun saa pienenkin taudin, mutta lapsi jaksaa kantaa molemmat murheet. Se luo arvostusta tällaista työtä tehdessä syöpälapsia kohtaan! Valittaminen pienestä ei varmasti käy mielessä silloin, kun elämä koettelee vakavan sairauden aikana, jolloin normaali sairaus laittaa painoa mukaan. Lapsen syövän seurannat vielä parantumisen jälkeen ovat varmasti ristiriitaiset, sillä totta kai lapsi ja perhe haluavat tietää, että syöpä ei uusi. Mutta onko se ikuinen tai ainakin pitkäaikainen suhde hoitolaitoksen ja lapsen välillä. Laitokseen palaaminen voi tuoda huonoja muistoja liiaksi esiin. Ei menneisyyttä pidä unohtaa, mutta palaaminen voi olla joillekin vaikeaa, kun tietää, että on tervehtynyt. Vanhemmille seurannat ovat erityisesti tärkeitä, sillä varmuus lapsen paremmasta tulevaisuudesta on heidän sydäntänsä lähellä, sillä ajatusmaailma on hyvinkin erilainen kuin lapsella joka toivoo elämän taas jatkuvat normaalisti. Hoitajan on saatava lapselle sellainen olo, että palaaminen takaisin laitokseen ei tarkoita sairauden uusimista välttämättä. Hoitajan on selitettävä lapselle lapsen iänmukaisesti mistä on kyse ja mitä tutkimuksissa tehdään. Kun lapsella on hyvä päivä, se on tärkeintä, siitä pitää olla onnellinen (Schwela 2000: 9). Tämä lause kosketti minua, sillä aina voi vaikuttaa lapsen oloon ja hyvä olo tarttuu helposti, mutta se voi mennä toisinkin päin vaikka olisi syöpään sairastunut. Hän voi

17 17 auttaa meitä muita hymyilemään kaiken surunsa keskellä, hän voi saada meidät muut omalla hyvällä olollaan onnelliseksi. Tekstissäni tärkeitä asioita ovat mielestäni eritoten se, että lapselle ollaan rehellisiä eli avoimesti kerrotaan lastenkielellä (ei sairaalasanoja tai muita vaikeita sanoja joita lapsen on vaikea ymmärtää) sairaudesta ja tulevaisuudesta. Tärkeää on myös muistella menneitä hyviä aikoja, että ne eivät unohdu. Lapsen huomioon ottaminen ja monipuolinen tekeminen sairauden aikana auttavat saamaan ajatukset muualle. Muun muassa leikit ja normaalit lasten päivittäiset rutiinit ja lapsen hyvinvoinnin huomioon ottaminen auttavat. Näihin lähihoitaja voi osallistua, sillä näin vahvistetaan potilaan ja hoitajan välistä sidettä ja vahvistetaan luottamusta. Pidän omahoitajaa hyvänä asiana lastensairaalassa, sillä melske ja hoitajien monet potilaat ja menot sekoittavat varmasti lastenkin ajatukset. Olisi siis hyvä, jos jokainen hoitaja voisi keskittyä omaan potilaaseensa rauhassa, tutustua häneen ja näin luoda kontaktia ja luottamusta lapseen ilman häiriötekijöitä. Päämääränä tulee olla lapsen elämän laadun parantaminen (Lähteenoja 1993:29). Tämä Lähteenojan (1993) lause tukee omanhoitajan tehtävää, mutta se on myös hoitolaitoksen tavoite. Vaikka lapsi onkin sairaalassa pitkiä aikoja, niin se ei tietenkään tarkoita normaalien tapojen loppumista, päinvastoin. Virikkeet ja erilaiset ajanvietteet ja tärkeimpänä koulunkäynti jatkuvat ja toteutuvat normaalisti. Pidän näitä todella tärkeinä, sillä jos näitä ei ole, niin elämä hajoaa käsiin ja jäljelle jäävät vain hoitotilanteet, nukkuminen ja syöminen. Ystävät, opiskelu ja rutiinit takaavat sen, että lapsi uskoo tulevaisuuteen. Näillä keinoilla on myös kätevä tapa saada lapsi pysymään ikätasossaan kiinni ja varmistaa, etteivät lapsen taidot ja kehitys hiivu. Sairaalan kouluopetuksesta kannattaa tehdä mahdollisimman monipuolinen ja normaalia koulua vastaava. Näin on tehtykin ja siihen on panostettu. Se on lapsen tärkeimpiä paikkoja, jossa kohdata kavereita, vastoinkäymisiä ja elämän haasteita. Tekstistä huomaa varmasti nopeasti, että tukea on paljon tarjolla ja annettavissa syöpään sairastuneelle lapselle, joka on kouluikäinen ja tarvitsee opetusta. Asiaan on perehdytty ja siihen on otettu kantaa ja yhdistyksiä on luotu.

18 18 Kun kävin haastattelemassa lastenklinikalla 4. luokkalaista poikaa, mietin koko matkan ajan sinne, että mitä jos loukkaan häntä jotenkin tai sanon jotain väärää. Tunne katosi kuitenkin todella nopeasti, sillä juttelu oli kuin kenen kanssa tahansa. Ei tarvinnut pelätä vääriä lauseita, koska hän oli sinut sairautensa kanssa ja pystyi keskustelemaan hyvin sairaudestaan. Siinä se oudoin asia onkin, miksi terveen ihmisen on vaikeampi puhua sairaudesta kuin ihmisen, joka kokee sitä parhaimmillaan. Hän puhuu todellisilla sanoilla ja kertoo suoraan, kun taas muut kiertävät lauseet minkä ehtivät. Itse opin tuon puolen tunnin aikana paljon vahvasta lapsesta, joka uskaltaa katsoa silmiin, kun kertoo omasta elämästään, kiitos hänelle! Itse koen syöpään sairastuneen lapsen vahvana ja tukea tarvitsevana ja monelle myös ystävänä. Ennakkoluulot syöpään sairastuneista potilaista ovat täysin kadonneet, kun olen tutustunut aiheeseen. He ovat normaaleja ihmisiä, joilla on elämässään erilainen ongelma, joka voi ottaa paljon, mutta myöhemmin antaa enemmän!

19 19 LÄHTEET: Helenius, Timo - Pennanen, Riikka - Huttunen, Mikko 2004: Tukihenkilöopas. Painotalo Auranen Oy, Forssa. Hietanen, Päivi Lammi, Ulla-Kaija 1991: Asiaa syövästä. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä. Holsti, Lars - Roberts, Peter - Teppo, Lyly 1992: Syöpätaudit. Duodecim, Vammala. Hyvönen, Olli: Lasten syöpäsairaudet ja koulunkäynti. Verkkodokumentti. <http://www.haartman.edu.hel.fi/nettiopas/etusivu.htm> Luettu Jaatinen, Tiina - Raudasoja, Jari 2004: Kansamme taudit. Wsoy, Porvoo. Lähteenmäki, Päivi 2006: Lapsipotilas käy koulua. Syöpäjärjestöjen julkaisu. Lähteenoja, Kirsi-Marja 1993: Syöpäsairaan lapsen hoito. Libris Oy. Mtv3. Verkkodokumentti. Luettu Schwela, Anna-Liisa 2000: Kun lapsi sairastuu syöpään. Lounais-Suomen syöpäyhdistys r.y/sykerö. Painola-Kaarina. Siimes, Martti - Antikainen, Marjatta - Syvänen, Pirkko 1994: Lastentautiopin ydin. Tammer-Paino Oy, Tampere. Syöpäjärjestöt. Verkkodokumentti.< Luettu Tuuteri, Leena 1993: Sata vuotta lasten sairaalahoitoa, Helsingin lastenklinikka Otava, Keuruu. Yliopistolliset kuntoutusohjaajat ym.= Yliopistolliset kuntoutusohjaajat, sairaalakoulujen eritysopettajat, erikoisasiantuntijat 2001: Kouluopas. Gummerus Kirjapaino oy, Jyväskylä.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot