LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ
|
|
- Matilda Siiri Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ Katri Höglund - Sanna Nikander Päättötyö Syksy 1998 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö
2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tekijät: Katri Höglund ja Sanna Nikander Työn nimi: Lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Koulutusohjelma: Sosiaali- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto Työn laji: Päättötyö Aika: Joulukuu 1998 Sivumäärä: 40 Liitteet: 1 Tiivistelmä: Päättötyömme tarkastelee lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valitsimme aiheen, koska se on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Mielestämme päivähoitohenkilöstö tarvitsee lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä asianmukaista tietoa, sillä se on avainasemassa hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Päättötyön teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisimmista lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä tutkimuksista sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta kirjallisuudesta. Empiirinen osa koostuu teemahaastatteluista, jotka teimme kuudessa päiväkodissa kahdeksalle lastentarhanopettajalle. Tutkimustuloksista nousi esille tärkeimpänä se, että lastentarhanopettajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. He kokivat itsensä kovin epävarmoiksi, jos he työpaikalla kohtaisivat hyväksikäyttöepäilyn ja tämän vuoksi he haluaisivat enemmän asianmukaista tietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Työtä tehdessämme meille heräsi ajatus siitä, että ennaltaehkäisyyn voisi panostaa enemmän, esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa lapsia voitaisiin valistaa seksuaalisesta ahdistelusta. Avainsanat: Lapsi, seksuaalinen hyväksikäyttö, päivähoito Säilytyspaikka: Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto
3 ABSTRACT THE DIAKONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUGATION IN FINLAND (DIAK) Authors: Katri Höglund ja Sanna Nikander Title: Preschool Teachers Views about Sexual Abuse of Children Educational program: The Social Welfare and Health Care Polytechnic Degree Type: Päättötyö Date: December 1998 Pages: 40 Appendix: 1 Abstract: Our thesis is studying preschool teachers s views about sexual abuse of children. We chose the subject, because it is very contemporaly and important. We think the day care personnel need proper information on sexual abuse of children, because in their position the personnel can prevent and recognize the abuse. The theoretical frameworks of the thesis are based on earlier studies and literature about sexual abuse of children. The empirical part of the thesis consists of theme interviews made in six day care centers to eight teachers. The most important notice which we made from our results was that the preschool teachers have not had enough information on sexual abuse of children. They felt themselves quite uncertain to meet suspicion of sexual abuse and therefor they wanted to receive more relevant information about the issue. We think that more efforts could be put on prevention, for example in the day care centers and in the schools the children could be told about sexual abuse. Key words: child, sexual abuse, day care
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ YHTEISKUNNALLISENA ILMI- ÖNÄ Suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön eri aikakausina Yhteiskunnan reaktio lasten hyväksikäyttöilmiöön Seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä HYVÄKSIKÄYTTÄJÄT Naiset hyväksikäyttäjinä Miehet hyväksikäyttäjinä SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN YLEISYYS SUOMESSA HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUSTEN LUONNE JA VAKAVUUS Yhdynnän yleisyys hyväksikäyttötapauksissa Hyväksikäytön kesto Väkivaltaisuus hyväksikäytön yhteydessä Hyväksikäyttö ja alkoholi SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET LAPSEEN Emotionaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmissuhteisiin Vaikutukset käytökseen Fyysiset vaikutukset Vaikutukset seksuaaliseen toimintaan Lapsiprostituutio lapsen seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUNNISTAMINEN Lapsen käytös ja oireet Seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja ilmitulo Lasta koskeva lainsäädäntö Hyväksikäyttöepäilyn uskottavuus Työntekijän suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäytöön... 20
5 7.4.1 Työntekijän oman seksuaalisuuden käsittely ENNALTAEHKÄISY TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Kohdejoukko Laadullinen tutkimus Teemahaastattelu Tutkimusaineiston analyysimenetelmä Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Lastentarhanopettajien koulutuksessa saatu tieto lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Haastateltavien näkemykset lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Suhtautuminen lasta kohtaan, jota on käytetty seksuaalisesti hyväksi Haastateltavien suhtautuminen epäiltyyn hyväksikäyttäjään Haastateltavien näkemykset seksuaalisenhyväksikäytön oireista Päiväkodissa ilmenneet hyväksikäyttötapaukset Haastateltavien näkemys toiminnasta hyväksikäyttöepäilyn yhteydessä Päivähoidon auttamismahdollisuus hyväksikäytetyn lapsen kohdalla Haastateltavien arvio seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydestä suomessa Haastateltavien haluama lisätieto lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET
6 "Nimitän häntä Kimiksi Kimiä ei ole enää joukossamme. Hän ei koskaan selviytynyt siitä traumasta, jonka hänen opettajansa aiheutti hänelle, kun kajosi seksuaalisesti 10 -vuotiaaseen Kimiin. Poika ei koskaan kyennyt kertomaan vanhemmilleen siitä, mitä opettaja oli hänelle tehnyt, eivätkä vanhemmat tajunneet, mistä pojan ahdistus- ja raivokohtaukset johtuivat. Kim ei jaksanut elää. Hän kuoli oman käden kautta muutama vuosi sitten." (Molander 1996, 5.)
7 1 JOHDANTO Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole uusi ongelma. Historiantutkijoiden mukaan lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi kautta aikojen. (Sirén 1992, 5.) Vasta luvulta lähtien ongelmasta on alettu keskustella julkisesti. Julkisen keskustelun myötä on lasten seksuaalista hyväksikäyttöä alettu tutkia. Tutkimuksissa on käsitelty muun muassa ongelman yleisyyttä, ominaispiirteitä, syitä ja seurauksia. (Antikainen 1994, 18.) Sen sijaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohtaamista päivähoidon työntekijöiden näkökulmasta ei tiettävästi ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa kuvataan lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Juuri heidän on tärkeää tietää, miten he työssään toimisivat, jos he epäilisivät seksuaalista hyväksikäyttöä. Jos lastentarhanopettajilla ei ole riittävästi tietoa eikä voimavaroja, saattaa asia jäädä selvittämättä eikä lapsi saa apua. Pidimme tärkeänä tutkia juuri lastentarhanopettajien tietämystä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, koska mielestämme muun muassa he ovat avainasemassa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viittaa sekä perheen sisäiseen että ulkoiseen hyväksikäyttöön. Tähän sisältyy kaikenlainen seksuaalinen käyttäytyminen intiimistä koskettelusta ja masturbaatiosta aina sukupuoliyhdyntään asti. Jos seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtuu isän, isäpuolen, äidin tai muiden lähisukulaisten kanssa, voidaan puhua insestistä. (Sanderson 1992, 6.) Hyväksikäytön arvet on usein haudattu tai kätketty niin syvälle, etteivät ne näy ulospäin. Usein ne tunkeutuvat syvälle lapsen sieluun, jossa ne vaikuttavat ja ohjaavat käyttäytymistä niin lapsena kuin aikuisenakin. Tästä seuraa usein tuhoisia käyttäytymismalleja, jotka estävät hyväksikäytettyä elämästä vapaata, henkisesti tervettä ja tyydyttävää elämää. (Sanderson 1992, )
8 2 1 LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ YHTEISKUNNALLISENA ILMI- ÖNÄ 1.1 Suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön eri aikakausina Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön alkujuuret johtavat pitkälle ihmiskunnan menneisyyteen (Freeman 1997, 256). Historiantutkijoiden mukaan lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi kautta aikojen. Uutta on se, että asiasta on vasta viime vuosina alettu keskustella julkisesti. (Siren 1992, 5.) Suhtautuminen seksuaalisuuden eri ilmenemismuotoihin vaihtelee kulttuurista ja aikakaudesta toiseen. Useissa kulttuureissa aikuisen ja lapsen seksuaalista kanssakäymistä on pidetty normaalina ainakin jossakin historian vaiheessa. (Sundholm 1989, ) Esimerkiksi antiikin aikana lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö oli tavallista. Antiikin Kreikassa opettajan ja oppilaiden homoseksuaalista kanssakäymistä pidettiin asiaankuuluvana. Ateenassa oli jopa mahdollisuus vuokrata poikia seksuaalikumppaniksi. (Siren 1992, 6.) Seksuaalista hyväksikäyttöä on liittynyt myös sisarusten välisiin suhteisiin. Tällaiset suhteet ovat olleet sallittuja useissa kulttuureissa tietyille väestöryhmille. Tunnettuja ovat esimerkiksi kuninkaallisten sisarusavioliitot muinaisessa Egyptissä, Thaimaassa, Hawaijilla ja Perun Inkavaltiossa. (Antikainen 1994, 15.) Uskonnot ovat vaikuttaneet suurelta osin siihen, että aikuisen ja lapsen seksuaalisuhde on nähty epämoraalisena. Moniin uskontoihin on nimittäin sisältynyt elämän kunnioittamisen, heikomman suojelemisen ja oikeudenmuikaisuuden ihanteet. Esimerkiksi kristinusko toi mukanaan käsityksen lapsen viattomuudesta luvulla katolinen kirkko tuomitsi jyrkästi insestin ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön. (Antikainen 1994, 15.) Perheen merkitystä alettiin korostaa ja seksuaalinen kanssakäyminen hyväksyttiin ainoastaan aviopuolisoiden kesken (Siren 1992, 7). Tiettävästi tällä olikin vaikutusta, mutta kielteisiltä sivuvaikutuksiltakaan ei vältytty. Kun aikuiset tukahduttivat lapsia kohtaan tuntemansa seksuaalisen kiinnostuksen, he
9 3 alkoivat kokea lapset seksuaalisesti uhkaavina. Lapsen sukupuolisuutta vastaan alkoi taistelu, joka laantui vasta 1900-luvun alussa. (Antikainen 1994, 15.) Vaikka suhtautuminen insestiin ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön on vaihdellut aikojen kuluessa ja kulttuurista toiseen, on lainsäädäntö määritellyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikokseksi (Sundholm 1989, 12). Esmerkiksi Ruotsi-Suomen vuoden 1734 laissa insestistä langetettiin kuolemantuomio. Samassa laissa alle 12-vuotiaaseen tyttöön sekaantuminen rinnastettiin väkisinmakaamiseen ja rangaistiin kuolemalla. (Siren 1992, 7.) 1.2 Yhteiskunnan reaktio lasten hyväksikäyttöilmiöön Keskustelu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä virisi Suomessa varsin hitaasti. Muissa länsimaissa aiheesta keskusteltiin vilkkaasti jo 1960-luvun lopulla ja erityisesti luvulla. Suomessa katsottiin tuolloin, ettei ongelma koske lainkaan meidän yhteiskuntaamme. (Antikainen 1994, 18.) Vasta 1980-luvun alussa maamme tiedotusvälineissä ryhdyttiin käsittelemään yksittäisiä insestitapauksia Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi tutkimuksen viranomaisten tietoon tulleista lapsiin kohdistuneista hyväksikäyttötapauksista (Sariola 1985). Tutkimus päätyi kuitenkin tulokseen, jonka mukaan lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa harvinaista. (Antikainen 1994, 18.) Seuraavana vuonna sosiaali- ja lääkintöhallitus julkaisi Sirpa Taskisen teoksen Lapsen seksuaalisen riiston ennaltaehkäisy ja hoito. Tämä julkaisu vauhditti ongelman ajankohtaisuuden tiedostamista. Teuvo Peltoniemen kirja Yhteinen salaisuus osoitti vihdoin vuonna 1988, että myös Suomessa tunnustetaan harjoitettavan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Kolmen vuoden varovaisen keskustelun jälkeen meidänkin yhteiskuntamme oli valmis ottamaan haasteen vakavasti vastaan. (Sundholm 1989, 13.) 1900-luvun alussa keskustelun painopiste siirtyi seksuaalisen hyväksikäytön ominaispiirteistä käytännön ongelmiin, joihin työntekijät törmäävät seksuaalisen hyväksikäytön selvityksissä ja toimenpiteissä. Työntekijän rooliin ja tehtäviin sekä
10 4 työntekijöiden ja työntekijäryhmien yhteistyöhön liittyvät kysymykset ovat olleet vilkkaimman keskustelun kohteena. (Antikainen 1994, 19.) 1.3 Seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä Insesti on määritelty perheenjäsenen lapseen tai nuoreen kohdistamaksi sukupuoliaktiksi, jossa tekijä käyttää hyväkseen perheen hänelle antamaa sisäistä valtaa ja luottamusta. Tähän sisältyy kaikenlainen sukupuolinen toiminta, jossa osapuolet eivät ole iältään tai asemaltaan tasa-arvoisia, sekä kaikenlainen seksuaalinen käyttäytyminen pornografiasta, koskettelusta ja masturbaatiosta aina peniksen avulla kehoon tunkeutumiseen asti. Tähän määritelmään sisältyvät kaikki perheenjäsenet, joilla on valtaa lapsen suhteen, ja joihin lapsi voi luottaa. Tämän seurauksena määritelmän piiriin kuuluvat isäpuolet, perheen kotona asuvat miespuoliset perhetutut ja kaikki lähisukulaisiin lukeutuvat henkilöt. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viittaa sekä perheen sisäiseen että ulkoiseen hyväksikäyttöön. (Sanderson 1992, 6.) 2 HYVÄKSIKÄYTTÄJÄT Hyväksikäyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää vanhemman tai aikuisen valtaasemaansa uhria kohtaan tyydyttääkseen omia tarpeitaan, joiden ei välttämättä tarvitse olla seksuaalisia. Lasten seksuaalisilla hyväksikäyttäjillä on usein kyvyttömyys kokea mielihyvää omasta ruumiistaan ja sen toiminnoista sekä kyvyttömyys normaalien seksuaalisuhteiden luomiseen. (Sundholm 1989, 31.) Alle murrosikäisiin lapsiin kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön tekijät luokitellaan kahteen päätyyppiin, regressoituneisiin ja fiksoituneisiin hyväksikäyttäjiin. Fiksoituneelle tyypille on tunnusomaista seksuaalisen mielenkiinnon kohdistuminen lapsiin. Pedofiileilla ei ole suhteita aikuisiin naisiin ja kiinnostus lapsiin alkaa jo murrosiässä. Heidän kohdallaan kiinnostus lapsiin on pysyvää, eikä pedofiilien hyväksikäyttöön kuulu alkoholia tai huumeita. Tyypille on tunnusomaista luonteen kypsymättömyys ja huonot psykososiaaliset toverisuhteet. (Sariola 1985, 29.)
11 5 Regressoitunut tyyppi on puolestaan kehittyneempi suhteissaan ikäisiinsä. Heillä ensisijainen kiinnostus kohdistuu aikuisiin, ja lapsiin kohdistuneet teot liittyvät erilaisiin elämäntilanteen aiheuttamiin paineisiin. Lapsiin kohdistunut kiinnostus herää vasta aikuisena ja hyväksikäyttötapauksiin liittyy usein alkoholin käyttöä. (Sariola 1985, 29.) Regressoituneen tai fiksoituneen tyypin ongelma ei ole ensisijaisesti seksuaalinen. He eivät etsi niinkään seksuaalista tyydytystä, vaan tunnustusta ja hyväksyntää. Hyväksikäyttäjät pyrkivät luomaan lapseen myös tunnesuhteen ja viihtyvät näiden seurassa muutenkin kuin pelkästään seksuaalisen kanssakäymisen vuoksi. (Sariola 1985, 29.) 2.1 Naiset hyväksikäyttäjinä Sariolan mukaan nainen on seksuaalisena hyväksikäyttäjänä harvinaisuus, he ryhtyvät lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön paljon harvemmin kuin miehet. Pääpiirteissään tapaukset, joissa hyväksikäyttäjänä on nainen, ovat samanlaisia kuin ne, joissa hyväksikäyttäjänä on mies. Suhteet kestävät yhtä kauan, naiset käyttävät väkivaltaa yhtä usein kuin miehet ja seksuaaliset toimenpiteet ovat samantapaisia. Erona on vain se, että vanhemmat naiset valitsevat useimmiten kohteekseen mielummin tytön kuin pojan. Erona on myös se, että naisten harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole yhtä pelottavaa kuin miesten. (Taskinen 1994, 23.) Äidin ja pojan välinen insestisuhde on periaatteessa samanlainen kuin isän ja tyttären välinen suhde. Poika joutuu olemaan aikuisen partnerin roolissa, sillä isä joko puuttuu perheestä kokonaan tai on muuten ajautunut perheen ulkopuolelle. Naishyväksikäyttäjä ei yleensä uhkaile tai käytä väkivaltaa ja hän valitsee usein itselleen nuoren uhrin. (Sundholm 1989, 34.) 2.2 Miehet hyväksikäyttäjinä Sariola sanoo, että miehet ryhtyvät lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön huomattavasti useammin kuin naiset. Syitä tähän miesten ylivalta-asemaan on haettu ensinnäkin
12 6 naisten ja miesten fyysisistä eroista. Tämän mukaan miestä ei voi raiskata, koska miesten sukupuolielinten toiminta ei ole tahdonalaista ja yhdyntä ei onnistu, jos mies tai poika ei ole kiihottunut. Naisen raiskaaminen on taas aina mahdollista. Tätä näkemystä vastaan esittää kuitenkin se, että suurin osa lasten hyväksikäyttötilanteista ei johda yhdyntään vaan toiminta on sukupuolielinten koskettelua ja hyväilyä. Näin ollen naisetkin voisivat yhtä hyvin harrastaa lasten sukupuolielimien hyväilyyn rajoittuvaa hyväksikäyttöä. (Sariola 1985, 28.) Syitä miesten valta-asemaan hyväksikäyttäjinä on haettu myös siitä, että miehillä on perheissä ja yhteiskunnassa suurempi valta kuin naisilla. Miehet ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi ilman, että lapsi tai vaimo voisi sitä estää. Sukupuolten välillä on myös erilaista osallistumista lastenhoitoon. Ajatellaan, että naisille kehittyisi suojelevampi ja lasta ymmärtävämpi asenne, sillä he ovat enemmän lasten kanssa kuin miehet. (Sariola 1985, 28.) Miehet on jaettu hyväksikäyttäjinä neljään eri tyyppiin. Ensimmäinen tyyppi on isäpuolet. Äidin uusi avioliitto tuo perheeseen jännitteitä, jotka muuttavat lasten aseman perheissä. Uusi isä saa usein lapset mustasukkaiseksi äidistä eikä isäpuolen suhde lapsiin aina muodostu kovinkaan onnelliseksi. Usein isäpuoli ei koe suhdettaan lapsiin isänä eikä halua ottaa vastuuta vaimonsa edellisen miehen lapsista. Uusi isä voi pitää lapsia samalla tavalla mahdollisina sukupuolisuuden kohteina kuin kokonaan ulkopuolisiakin. (Peltoniemi 1988, ) Toinen tyyppi on namuveljet, eli veli käyttää seksuaalisesti hyväkseen omaa sisartaan. Tähän tyyppiin luetaan myös velipuolet sekä kasvattiveljet. Namusedät ovat kolmas tyyppi ja heihin luetaan perheen ulkopuoliset henkilöt. Neljäs tyyppi on homoseksuaaliset tapaukset. Näissä tapauksissa isä tai vieras mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen samaa sukupuolta olevaa lasta kuin hän itse on. (Peltoniemi 1988, ) 3 SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN YLEISYYS SUOMESSA Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on tutkittu kuluneen 20 vuoden aikana melko runsaasti ja 1980-lukujen vaihteessa korostettiin hyväksikäytön yleisyyttä ja sen väitettiin olevan yleisempää kuin siihen asti oli uskottu (Anon. 1994, 139).
13 7 Luotettavimmat ja kattavimmat selvitykset hyväksikäytöstä Suomessa on tehnyt Sariola (1985 ja 1990) Lastensuojelun Keskusliiton tutkijana. Koska viranomaisten tietoon tulee todennäköisesti vain osa kaikista hyväksikäyttötapauksista, ei tämän perusteella voida tehdä päätelmiä lasten seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydestä maassamme. (Antikainen 1994, ) Pedofiilien lukumäärästä saamme käsityksen kysymällä lapsilta ja nuorilta heihin kohdistuneiden hyväksikäyttötekojen määrää. Lapset ja nuoret eivät kerro kaikkea hyväksikäyttöä, mutta heiltä on saatavissa tärkeää tietoa. Lastensuojelun Keskusliiton tutkija, psykologi Heikki Sariolan toimesta tehtiin vuonna 1988 laaja tutkimus, jossa haastateltiin 15- ja 16-vuotiaita nuoria, joilta kysyttiin onko heitä käytetty seksuaalisesti hyväksi. Tutkimukseen osallistui 7349 nuorta. 7 % tytöistä ja 3 % pojista ilmoitti joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna ja 16-vuotiaista nuorista hyväksikäytettyjä noin (Molander 1996, ) Jorma Antikaisen syksyllä 1994 julkaistussa väitöskirjassa Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - ammatilliset haasteet ja työorientaatiot on esitetty ennuste, jonka mukaan tällä hetkellä maassamme elävistä lapsista n on jo joutunut, tai tulee joutumaan ennen 16-ikävuottaan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. (Antikainen 1994, 24.)
14 8 4 HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUSTEN LUONNE JA VAKAVUUS 4.1 Yhdynnän yleisyys hyväksikäyttötapauksissa Hyväksikäyttötilanne ei aina etene yhdyntään asti, sillä monet hyväksikäyttäjät, jotka ovat kiinnostuneita pienistä lapsista eivät välttämättä halua sukupuoliyhteyttä lapseen. Tällaisille hyväksikäyttäjille riittää vain lääkärileikkien tasoinen toiminta. Lapsen ikä on myös vaikuttavana tekijänä siihen, eteneekö hyväksikäyttö yhdyntään. Useimmiten yhdyntä tapahtuu, kun hyväksikäyttäjä on perheen ulkopuolinen henkilö. Näissä tapauksissa lapsetkin ovat iältään vanhempia. (Sariola 1985, ) Lapsen trauman voimakkuudella on yhteyttä seksuaalisen toiminnan laatuun, jota hän on joutunut kokemaan. Trauma on voimakkaampi, jos lapsi on joutunut kokemaan sukupuoliyhdynnän, oraalisen kiihotuksen tai anaalisen yhdynnän kuin että olisi joutunut sukupuolielimien ja muiden paljaiden ruumiinosien koskettelun kohteeksi. (Sanderson 1992, ) 4.2 Hyväksikäytön kesto Mitä läheisempi hyväksikäyttäjä on lapselle, sitä kauemmin hyväksikäyttö yleensä jatkuu. Vanhemmilla on tietenkin parhaat mahdollisuudet pitkittää suhdetta, koska lapsi on aina lähellä ja heistä riippuvainen. Lähes kaikki hyväksikäyttäjät pyrkivätkin turvaamaan hyväksikäyttösuhteen jatkumisen, lukuunottamatta satunnaisia ulkopuolisia henkilöitä. (Sariola 1985, 45.) Isät aloittavat suhteen yleensä nuorten lasten kanssa, mikä tietenkin vaikuttaa siihen, että suhde voi jatkua kauemmin. Pisimmät hyväksikäyttötapaukset ovat kestäneet jopa parikymmentä vuotta, ne ovat alkaneet esim. lapsen ollessa alle kouluikäinen ja jatkuneet aina aikuisikään saakka. (Sariola 1985, 45.)
15 9 4.3 Väkivaltaisuus hyväksikäytön yhteydessä Hyväksikäyttötilanteissa saattaa esiintyä väkivaltaa. Väkivaltaa voi olla kahdenlaista, se voi olla hyväksikäyttäjän kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa, jolla hän pakottaa lapsen toimimaan tahtonsa mukaisesti. Toisaalta väkivalta saattaa olla myös itsetarkoitus, joka liittyy hyväksikäyttäjän persoonallisuuden häiriöihin. (Peltoniemi 1988, 67.) Hyväksikäyttäjistä väkivaltaisimpia ovat isät, jotka uhkaavat väkivallalla tai käyttävät sitä. Vähiten väkivaltaa käyttävät muut kuin isät tai isäpuolet. Esimerkiksi äidit turvautuvat harvoin väkivaltaan. (Sariola 1985, 46.) 4.4 Hyväksikäyttö ja alkoholi Hyväksikäyttäjämiehet turvautuvat alkoholiin erittäin usein, toisin kuin naiset. Eniten alkoholia käyttävät isät ja isäpuolet ja raittiimpia ovat perheen ulkopuoliset hyväksikäyttäjät. Jotkut miehet turvautuvat alkoholiin, kun heillä on psyykkisiä ongelmia ja tämä lisää heidän taipumustaan toteuttaa niitä impulsseja, jotka he muuten hillitsevät. Seksuaalisessa hyväksikäytössä alkoholi voi toimia kahdella tavalla, aitona estojen poistajana ja helppona alibina. Kun naiset eivät vastaavissa tilanteissa käytä alkoholia, säilyy itsehillintä ja kontrolli murtuu vasta, kun mielenterveys on pahasti häiriintynyt. (Antikainen 1994, 35.) Usein hyväksikäytön traumaattisuutta lisäävät seuraavat seikat: suhde on isän ja tyttären välinen, siihen liittyy väkivaltaa, isä toimii humalassa ja hyväksikäyttäjä on lasta paljon vanhempi. Kokemus on sitä traumaattisempi, mitä suurempi ikäero on hyväksikäyttäjän ja lapsen välillä. (Sariola 1985, 47.)
16 10 5SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET LAPSEEN Lapsuuden hyväksikäytön pitkäaikaisten vaikutusten määrittämisessä vaikeutena on se, että trauman tukahduttamisen vuoksi hyväksikäytetyt eivät tietoisesti ehkä muista kokemustaan. Erilliset tapahtumat tai virikkeet voivat laukaista muistikuvat, jotka liityvät seksuaaliseen hyväksikäyttöön. (Sanderson 1992, ) 5.1 Emotionaaliset vaikutukset Hyväksikäytetyn kokemia emotionaalisia vaikutuksia ovat ensisijaisesti masennus, syyllisyydentunne, huono omanarvontunne, pelkotilat ja viha. Hyväksikäytetyillä huonon omanarvontunteen kanssa yhdistyy valtavat syyllisyyden tunteet. Syyllisyyden tunne voi johtua seuraavista tekijöistä. Ensinnäkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän salailun takia lapsi saa käsityksen, että tapahtumat ovat häpeällisiä eikä niitä voi paljastaa muille. Lapsi voi myös kokea hyväksikäytön aikana fyysistä tai seksuaalista mielihyvää ja se aiheuttaa huomattavia syyllisyyden tunteita. Lapsi ja myöhemmin aikuinen voi syyllistää itseään siitä, ettei osannut lopettaa hyväksikäyttöä. (Waterhouse 1996, ) Hyväksikäytetyt tuntevat raivoa ja vihaa. Vihaa ei välttämättä suunnata hyväksikäyttäjään. Usein viha on syvällä sisimmässä, josta se voi tulla esiin itsetuhoisina käyttäytymismalleina, kuten syömishäiriöinä, itsemurhayrityksinä ja tarpeena vahingoittaa itseään. (Sanderson 1992,50-51.) 5.2 Vaikutukset ihmissuhteisiin Hyväksikäytetyn kokemuksilla on vaikutuksia hänen ihmissuhteisiinsa. Näitä luonnehtivat erilaiset eristyneisyyden ja vieraantumisen tunteet, leimaantumisen ja erilaisuuden tunne. Hyväksikäyttö aiheuttaa myös läheisyyden pelkoa, ihmissuhteiden välttämistä ja kyvyttömyyttä luottaa toisiin ihmisiin. Seurauksia tästä ovat syrjäytyminen
17 11 ja ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Hyväksikäytetyillä on myös vaikeuksia toimia vanhempina. (Sanderson 1992, 51.) On todettu, että suurin osa hyväksikäytetyistä näyttää osoittavan kielteiset ja vihamieliset tunteensa pikemmin äitiään kuin hyväksikäyttäjäänsä kohtaan. Hyväksikäytetty tuntee äitiänsä kohtaan vihaa, raivoa ja vihamielisyyttä, koska äiti ei ole suojellut häntä hyväksikäytöltä. Tämän vuoksi äitiä pidetään vastuullisena hyväksikäytön tapahtumiseen ja jatkumiseen. (Sanderson 1992, 53.) Hyväksikäytetyt ovat vihamielisempiä muita naisia ja itseään kuin miehiä kohtaan. Se estää heitä muodostamasta ja pitämästä yllä hyviä ihmissuhteita naisiin. Hyväksikäyttäjät ovat taipuvaisia yliarvostamaan ja ihannoimaan miehiä. Kun hyväksikäytetyt muodostavat läheisen tai pitkäkestoisen suhteen, he voivat kiintyä sopimattomaan partneriin, joka usein muistuttaa hyväksikäyttäjää. (Sanderson 1992, ) 5.3 Vaikutukset käytökseen Hyväksikäytetyillä voi olla itsemurha-ajatuksia tai tahallisia itsensä vahingoittamisyrityksiä. Sopeutuminen syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteisiin sekä syytöksiin on hyväksikäytetyille usein vaikeaa. Monet sisäistävät nämä tunteet ja luovat kielteisen minäkuvan ja huonon omanarvontunteen. Koska hyväksikäytetyillä on huono itsetunto, he eivät osaa suojella itseään. (Antikainen 1994, 46.) Tavallisimmat itsetuhokäytökset ovat itsensä vahingoittaminen, itsemurhayritykset, syömishäiriöt ja päihteiden väärinkäyttö. Joillakin hyväksikäytetyillä on myös muita itsetuhotaipumuksia, kuten uhkapeli, näpistely tai rahantuhlaus. Itsensä vahingoittaminen on usein ainut mahdollinen tapa ilmaista tunteiden sekavuutta. (Sanderson 1992, ) Vahingoittaessaan itseään hyväksikäytetty aiheuttaa fyysistä vahinkoa itselleen tavallisimmin raapimalla, puremalla, leikkelemällä tai lävistämällä ruumiinosiaan
18 12 jollakin. Hyväksikäytetty voi vahingoittaa itseään jatkuvasti rituaalinomaisesti tai satunnaisesti. Jotkut käyttävät itsensä vahingoittamista ja sen aiheuttamia vammoja keinona herättää muiden huomiota. Itsensä vahingoittamisen vakavuusaste voi vaihdella jonkin ihoalueen liian voimakkaasta raapimisesta, ranteiden viiltelystä aina itsemurhaan saakka. Itsensä viiltely on hyväksikäytetylle keino todistaa, että he ovat todella elossa ja voivat tuntea kipua. (Sanderson 1992, ) 5.4 Fyysiset vaikutukset Hyväksikäytetyillä on lapsuudessaan erilaisia terveydellisiä tai fyysisiä ongelmia. Niitä ovat päänsärky, vatsakivut, krampit, kurkkukivut ja iho-oireet. Kipu voi paikallistua myös tietylle alueelle, johon hyväksikäyttö on kohdistunut. Esim. naisilla, jotka on pakotettu toistuvasti oraaliseksiin, on ilmennyt kurkkukipuja. Toistuvan kivun seurauksena hyväksikäytetyt uskovat, että he ovat jotenkin fyysisesti vahingoittuneet tapahtuman vuoksi. (Sanderson 1992, 66.) Sellaiset naiset, joilla on syömishäiriöitä kuten anorexia nervosa tai bulimia, ovat voineet joutua hyväksikäytetyiksi. Ruokahalun muutokset ovat yksi hyväksikäyttöä ilmaiseva oire lapsilla. Hyväksikäytön ja syömishäiriöiden välinen yhteys johtuu inhosta naisellisuutta, seksuaalisuutta ja kielteistä vartalokuvaa kohtaan. Itsensä nälkään näänyttäminen, kuten anorexia, voi olla rangaistuskeino tai hallintakeino. Se kohdistetaan siihen vanhempaan, joka toimi hyväksikäyttäjänä tai siihen, joka ei ole pystynyt suojelemaan lasta hyväksikäytöltä. (Söderholm & Turunen 1993, ) 5.5 Vaikutukset seksuaaliseen toimintaan Hyväksikäytetyillä on mahdollisesti seksuaalisessa sopeutumisessaan ongelmia. Ongelmat heijastuvat yleisenä seksuaalisena tyytymättömyytenä, joihin kuuluu huono motivaatio, seksuaaliset inhot, heikentynyt kiihottuminen ja orgasmin puute sekä kivulias tai vaikeutunut sukupuoliyhdyntä. Vaikeutena on myös kyvyttömyys erottaa seksi kiintymyksestä ja he voivat kokea epätietoisuutta seksuaalisesta
19 13 suuntautumisestaan. Hyväksikäytetyt ajautuvat helposti satunnaisiin seksuaalisuhteisiin ja prostituutioon. (Waterhouse 1996, 73.) Hyväksikäytön vaikutukset ovat usein vaiheittaisia. Hyvin yleistä on, että nuorilla on satunnaisia sukupuolisuhteita, joissa hyväksikäytetty on hallitsevana osapuolena. Hyväksikäytetyn sukupuolisuhde vakaan kumppanin kanssa näyttää aluksi sujuvan ongelmitta, mikä johtuu ehkä uutuuden viehätyksestä. Kun suhde syvenee ja siihen liittyy muutakin kuin seksiä, voivat lapsuuden hyväksikäytön muistot tulla esiin. Joillakin hyväksikäytetyillä ei ole seksuaalisia ongelmia ennen kuin ensimmäinen lapsi syntyy. Raskausaika ja synnyttäminen voivat antaa naiselle ensimmäistä kertaa tilaisuuden tuntea kehonsa ja tämä voi tehdä hyväksikäytetyn erittäin haavoittuvaksi ja laukaista hyväksikäyttöön liittyviä muistoja. (Sanderson 1992, 67.) 5.6 Lapsiprostituutio lapsen seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena Useimmat lapsiprostituoidut tulevat kodeista, joissa heiltä on riistetty itsetunto ja ihmisarvo. He lähtevät pakoon kodeissaan asuvaa hyväksikäyttäjää ja päätyvät vielä pahemman hyväksikäyttäjän kynsiin. Kadulla lasta odottavat pedofiilit ja muut lapsiseksin harrastajat. Kadulla hyväksikäyttäjät lahjovat lasta sekä hyväksikäyttöön että vaikenemaan siitä. Näin lasta opetetaan tuhoisaan elämänmalliin, jossa omalla kehollaan voi ansaita erilaisia etuja. Nuoret eivät valitse vapaaehtoisesti prostituutiota, vaan he ajautuvat siihen hädänalaisissa olosuhteissa. (Molander 1996, 226.) Suomessa ei ole lapsiprostituutiota, joka olisi selvästi nähtävissä kaduilla. Kuitenkin suurimmissa kaupungeissa tiedetään olevan paikkoja, joista löytyy puolikodittomia nuoria, joille pedofiilit ja muut hyväksikäyttäjät tarjoavat maksua saadakseen seksuaalisia palveluja. Suomessa nämä ongelmat ovat kuitenkin vielä vähäisiä, mutta sosiaaliviranomaiset kertovat yhä kasvavasta ja todellisesta lapsiprostituutiosta. (Molander 1996, 227.)
20 14 6 SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUNNISTAMINEN Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily tulee esille joko lapsen itsensä kertomana tai läheisten ihmisten huolena hänen hyvinvoinnistaan. Joskus epäily herää esimerkiksi lastenneuvolakäynnillä. (Sundholm 1989, 37.) Lapset eivät itse kerro hyväksikäytöstä kovin helposti. Ihmisellä on voimakas tarve torjua vaikeat, hämmentävät ja häpeää aiheuttavat asiat. Tavallista on, ettei lapsi uskalla kertoa hyväksikäytöstä senkään jälkeen, kun asia on tullut ilmi muita teitä. Jos lapsi kuitenkin yrittää antaa vihjeitä tapahtuneesta, eivät aikuiset välttämättä osaa niitä kuulla. (Taskinen 1994, 25.) Silloin kun lapsen epätoivo ja ahdistus kohoaa sietämättömäksi hän saattaa uskoutua jollekin luottamalleen aikuiselle tai lapsi saattaa kertoa hyväksikäytöstä vahingossa esimerkiksi leikkiessään. Lasten paljastamat asiat on syytä ottaa vakavasti, mutta kuitenkin on välttämätöntä arvioida tietojen luotettavuus. Kun lapsi uskoutuu aikuiselle, on lapsen auttamisen kannalta olennaista, että henkilö, jolle hän uskoutuu, pysyy rauhallisena ja osoittaa uskovansa lapsen puheisiin. Jos aikuinen hermostuu ja pakottaa tunnustuksiin, lapsi helposti lukkiutuu. (Taskinen 1994, 25.) 5.7 Lapsen käytös ja oireet Epäily lapsen hyväksikäytöstä voi herätä myös hänen käytöksensä ja oireittensa perusteella. Hyväksikäytetyllä lapsella voi olla erilaisia fyysisiä merkkejä, tai hän on levoton, yliseksuaalinen, kärsii vatsakivuista ja unihäiriöistä. Kaikkien hyväksikäytettyjen lasten käytös ei kuitenkaan muutu, vaan he saattavat tehdä parhaansa pysyäkseen huomaamattomina. Usein läheiset sukulaiset ja tuttavat ovat herkkiä havaitsemaan lasten pahaa oloa. (Sundholm 1989, ) Mikään yksittäinen oire ei sinänsä ole osoitus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaan asia tulee aina selvittää kokonaisuudessaan. Vasta useat samansuuntaiset oireet
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotTytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville
Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotTerveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka
Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö Nokireki Katriina Pesäpuu ry 22.8.2018 Kotka Kuinka me jätämme jälkeemme Väkivallattoman perinnön? Tätä kysymystä pohdimme Sipoon Sopukassa
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
LisätiedotNUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen
NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten
LisätiedotT A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz
T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotSeksi ja Seurustelu Sanasto
Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri
LisätiedotRikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se
Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.
Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotIkäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma
Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotKUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotLasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotSEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.
LisätiedotOma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa
Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotTyöpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa
Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotIHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala
IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotHengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset
Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,
LisätiedotKoulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu
Koulu haastavuuden kesyttäjänä 29.4.2010 Marja-Liisa Autio Auroran koulu 1 Haastavuus ja hyvän yhteistyön ennakointi Oma ammatillisuus ja aikuisuus / haastavuus Oman asenteen tunnistaminen Työhön sitoutuminen
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotTURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,
TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 28.5.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä?
LisätiedotHaastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?
Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotKiusaamisväkivaltakysely
Kiusaamisväkivaltakysely Mielenterveys- ja päihdepalvelut Nimi: Ikä: Koulu ja luokka-aste: Päiväkoti, esikoulu ja ala-aste Osa 1: Ikävuodet 4-12 vuotta 1. Koitko fyysistä kiusaamista mm. lyömistä, potkimista,
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotSAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys
SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotPohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien
Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
Lisätiedot