LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ"

Transkriptio

1 LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ Katri Höglund - Sanna Nikander Päättötyö Syksy 1998 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tekijät: Katri Höglund ja Sanna Nikander Työn nimi: Lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Koulutusohjelma: Sosiaali- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto Työn laji: Päättötyö Aika: Joulukuu 1998 Sivumäärä: 40 Liitteet: 1 Tiivistelmä: Päättötyömme tarkastelee lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valitsimme aiheen, koska se on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Mielestämme päivähoitohenkilöstö tarvitsee lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä asianmukaista tietoa, sillä se on avainasemassa hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Päättötyön teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisimmista lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä tutkimuksista sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta kirjallisuudesta. Empiirinen osa koostuu teemahaastatteluista, jotka teimme kuudessa päiväkodissa kahdeksalle lastentarhanopettajalle. Tutkimustuloksista nousi esille tärkeimpänä se, että lastentarhanopettajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. He kokivat itsensä kovin epävarmoiksi, jos he työpaikalla kohtaisivat hyväksikäyttöepäilyn ja tämän vuoksi he haluaisivat enemmän asianmukaista tietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Työtä tehdessämme meille heräsi ajatus siitä, että ennaltaehkäisyyn voisi panostaa enemmän, esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa lapsia voitaisiin valistaa seksuaalisesta ahdistelusta. Avainsanat: Lapsi, seksuaalinen hyväksikäyttö, päivähoito Säilytyspaikka: Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

3 ABSTRACT THE DIAKONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUGATION IN FINLAND (DIAK) Authors: Katri Höglund ja Sanna Nikander Title: Preschool Teachers Views about Sexual Abuse of Children Educational program: The Social Welfare and Health Care Polytechnic Degree Type: Päättötyö Date: December 1998 Pages: 40 Appendix: 1 Abstract: Our thesis is studying preschool teachers s views about sexual abuse of children. We chose the subject, because it is very contemporaly and important. We think the day care personnel need proper information on sexual abuse of children, because in their position the personnel can prevent and recognize the abuse. The theoretical frameworks of the thesis are based on earlier studies and literature about sexual abuse of children. The empirical part of the thesis consists of theme interviews made in six day care centers to eight teachers. The most important notice which we made from our results was that the preschool teachers have not had enough information on sexual abuse of children. They felt themselves quite uncertain to meet suspicion of sexual abuse and therefor they wanted to receive more relevant information about the issue. We think that more efforts could be put on prevention, for example in the day care centers and in the schools the children could be told about sexual abuse. Key words: child, sexual abuse, day care

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ YHTEISKUNNALLISENA ILMI- ÖNÄ Suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön eri aikakausina Yhteiskunnan reaktio lasten hyväksikäyttöilmiöön Seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä HYVÄKSIKÄYTTÄJÄT Naiset hyväksikäyttäjinä Miehet hyväksikäyttäjinä SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN YLEISYYS SUOMESSA HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUSTEN LUONNE JA VAKAVUUS Yhdynnän yleisyys hyväksikäyttötapauksissa Hyväksikäytön kesto Väkivaltaisuus hyväksikäytön yhteydessä Hyväksikäyttö ja alkoholi SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET LAPSEEN Emotionaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmissuhteisiin Vaikutukset käytökseen Fyysiset vaikutukset Vaikutukset seksuaaliseen toimintaan Lapsiprostituutio lapsen seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUNNISTAMINEN Lapsen käytös ja oireet Seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja ilmitulo Lasta koskeva lainsäädäntö Hyväksikäyttöepäilyn uskottavuus Työntekijän suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäytöön... 20

5 7.4.1 Työntekijän oman seksuaalisuuden käsittely ENNALTAEHKÄISY TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Kohdejoukko Laadullinen tutkimus Teemahaastattelu Tutkimusaineiston analyysimenetelmä Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Lastentarhanopettajien koulutuksessa saatu tieto lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Haastateltavien näkemykset lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Suhtautuminen lasta kohtaan, jota on käytetty seksuaalisesti hyväksi Haastateltavien suhtautuminen epäiltyyn hyväksikäyttäjään Haastateltavien näkemykset seksuaalisenhyväksikäytön oireista Päiväkodissa ilmenneet hyväksikäyttötapaukset Haastateltavien näkemys toiminnasta hyväksikäyttöepäilyn yhteydessä Päivähoidon auttamismahdollisuus hyväksikäytetyn lapsen kohdalla Haastateltavien arvio seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydestä suomessa Haastateltavien haluama lisätieto lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

6 "Nimitän häntä Kimiksi Kimiä ei ole enää joukossamme. Hän ei koskaan selviytynyt siitä traumasta, jonka hänen opettajansa aiheutti hänelle, kun kajosi seksuaalisesti 10 -vuotiaaseen Kimiin. Poika ei koskaan kyennyt kertomaan vanhemmilleen siitä, mitä opettaja oli hänelle tehnyt, eivätkä vanhemmat tajunneet, mistä pojan ahdistus- ja raivokohtaukset johtuivat. Kim ei jaksanut elää. Hän kuoli oman käden kautta muutama vuosi sitten." (Molander 1996, 5.)

7 1 JOHDANTO Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole uusi ongelma. Historiantutkijoiden mukaan lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi kautta aikojen. (Sirén 1992, 5.) Vasta luvulta lähtien ongelmasta on alettu keskustella julkisesti. Julkisen keskustelun myötä on lasten seksuaalista hyväksikäyttöä alettu tutkia. Tutkimuksissa on käsitelty muun muassa ongelman yleisyyttä, ominaispiirteitä, syitä ja seurauksia. (Antikainen 1994, 18.) Sen sijaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohtaamista päivähoidon työntekijöiden näkökulmasta ei tiettävästi ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa kuvataan lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Juuri heidän on tärkeää tietää, miten he työssään toimisivat, jos he epäilisivät seksuaalista hyväksikäyttöä. Jos lastentarhanopettajilla ei ole riittävästi tietoa eikä voimavaroja, saattaa asia jäädä selvittämättä eikä lapsi saa apua. Pidimme tärkeänä tutkia juuri lastentarhanopettajien tietämystä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, koska mielestämme muun muassa he ovat avainasemassa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viittaa sekä perheen sisäiseen että ulkoiseen hyväksikäyttöön. Tähän sisältyy kaikenlainen seksuaalinen käyttäytyminen intiimistä koskettelusta ja masturbaatiosta aina sukupuoliyhdyntään asti. Jos seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtuu isän, isäpuolen, äidin tai muiden lähisukulaisten kanssa, voidaan puhua insestistä. (Sanderson 1992, 6.) Hyväksikäytön arvet on usein haudattu tai kätketty niin syvälle, etteivät ne näy ulospäin. Usein ne tunkeutuvat syvälle lapsen sieluun, jossa ne vaikuttavat ja ohjaavat käyttäytymistä niin lapsena kuin aikuisenakin. Tästä seuraa usein tuhoisia käyttäytymismalleja, jotka estävät hyväksikäytettyä elämästä vapaata, henkisesti tervettä ja tyydyttävää elämää. (Sanderson 1992, )

8 2 1 LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ YHTEISKUNNALLISENA ILMI- ÖNÄ 1.1 Suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön eri aikakausina Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön alkujuuret johtavat pitkälle ihmiskunnan menneisyyteen (Freeman 1997, 256). Historiantutkijoiden mukaan lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi kautta aikojen. Uutta on se, että asiasta on vasta viime vuosina alettu keskustella julkisesti. (Siren 1992, 5.) Suhtautuminen seksuaalisuuden eri ilmenemismuotoihin vaihtelee kulttuurista ja aikakaudesta toiseen. Useissa kulttuureissa aikuisen ja lapsen seksuaalista kanssakäymistä on pidetty normaalina ainakin jossakin historian vaiheessa. (Sundholm 1989, ) Esimerkiksi antiikin aikana lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö oli tavallista. Antiikin Kreikassa opettajan ja oppilaiden homoseksuaalista kanssakäymistä pidettiin asiaankuuluvana. Ateenassa oli jopa mahdollisuus vuokrata poikia seksuaalikumppaniksi. (Siren 1992, 6.) Seksuaalista hyväksikäyttöä on liittynyt myös sisarusten välisiin suhteisiin. Tällaiset suhteet ovat olleet sallittuja useissa kulttuureissa tietyille väestöryhmille. Tunnettuja ovat esimerkiksi kuninkaallisten sisarusavioliitot muinaisessa Egyptissä, Thaimaassa, Hawaijilla ja Perun Inkavaltiossa. (Antikainen 1994, 15.) Uskonnot ovat vaikuttaneet suurelta osin siihen, että aikuisen ja lapsen seksuaalisuhde on nähty epämoraalisena. Moniin uskontoihin on nimittäin sisältynyt elämän kunnioittamisen, heikomman suojelemisen ja oikeudenmuikaisuuden ihanteet. Esimerkiksi kristinusko toi mukanaan käsityksen lapsen viattomuudesta luvulla katolinen kirkko tuomitsi jyrkästi insestin ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön. (Antikainen 1994, 15.) Perheen merkitystä alettiin korostaa ja seksuaalinen kanssakäyminen hyväksyttiin ainoastaan aviopuolisoiden kesken (Siren 1992, 7). Tiettävästi tällä olikin vaikutusta, mutta kielteisiltä sivuvaikutuksiltakaan ei vältytty. Kun aikuiset tukahduttivat lapsia kohtaan tuntemansa seksuaalisen kiinnostuksen, he

9 3 alkoivat kokea lapset seksuaalisesti uhkaavina. Lapsen sukupuolisuutta vastaan alkoi taistelu, joka laantui vasta 1900-luvun alussa. (Antikainen 1994, 15.) Vaikka suhtautuminen insestiin ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön on vaihdellut aikojen kuluessa ja kulttuurista toiseen, on lainsäädäntö määritellyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikokseksi (Sundholm 1989, 12). Esmerkiksi Ruotsi-Suomen vuoden 1734 laissa insestistä langetettiin kuolemantuomio. Samassa laissa alle 12-vuotiaaseen tyttöön sekaantuminen rinnastettiin väkisinmakaamiseen ja rangaistiin kuolemalla. (Siren 1992, 7.) 1.2 Yhteiskunnan reaktio lasten hyväksikäyttöilmiöön Keskustelu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä virisi Suomessa varsin hitaasti. Muissa länsimaissa aiheesta keskusteltiin vilkkaasti jo 1960-luvun lopulla ja erityisesti luvulla. Suomessa katsottiin tuolloin, ettei ongelma koske lainkaan meidän yhteiskuntaamme. (Antikainen 1994, 18.) Vasta 1980-luvun alussa maamme tiedotusvälineissä ryhdyttiin käsittelemään yksittäisiä insestitapauksia Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi tutkimuksen viranomaisten tietoon tulleista lapsiin kohdistuneista hyväksikäyttötapauksista (Sariola 1985). Tutkimus päätyi kuitenkin tulokseen, jonka mukaan lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa harvinaista. (Antikainen 1994, 18.) Seuraavana vuonna sosiaali- ja lääkintöhallitus julkaisi Sirpa Taskisen teoksen Lapsen seksuaalisen riiston ennaltaehkäisy ja hoito. Tämä julkaisu vauhditti ongelman ajankohtaisuuden tiedostamista. Teuvo Peltoniemen kirja Yhteinen salaisuus osoitti vihdoin vuonna 1988, että myös Suomessa tunnustetaan harjoitettavan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Kolmen vuoden varovaisen keskustelun jälkeen meidänkin yhteiskuntamme oli valmis ottamaan haasteen vakavasti vastaan. (Sundholm 1989, 13.) 1900-luvun alussa keskustelun painopiste siirtyi seksuaalisen hyväksikäytön ominaispiirteistä käytännön ongelmiin, joihin työntekijät törmäävät seksuaalisen hyväksikäytön selvityksissä ja toimenpiteissä. Työntekijän rooliin ja tehtäviin sekä

10 4 työntekijöiden ja työntekijäryhmien yhteistyöhön liittyvät kysymykset ovat olleet vilkkaimman keskustelun kohteena. (Antikainen 1994, 19.) 1.3 Seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä Insesti on määritelty perheenjäsenen lapseen tai nuoreen kohdistamaksi sukupuoliaktiksi, jossa tekijä käyttää hyväkseen perheen hänelle antamaa sisäistä valtaa ja luottamusta. Tähän sisältyy kaikenlainen sukupuolinen toiminta, jossa osapuolet eivät ole iältään tai asemaltaan tasa-arvoisia, sekä kaikenlainen seksuaalinen käyttäytyminen pornografiasta, koskettelusta ja masturbaatiosta aina peniksen avulla kehoon tunkeutumiseen asti. Tähän määritelmään sisältyvät kaikki perheenjäsenet, joilla on valtaa lapsen suhteen, ja joihin lapsi voi luottaa. Tämän seurauksena määritelmän piiriin kuuluvat isäpuolet, perheen kotona asuvat miespuoliset perhetutut ja kaikki lähisukulaisiin lukeutuvat henkilöt. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viittaa sekä perheen sisäiseen että ulkoiseen hyväksikäyttöön. (Sanderson 1992, 6.) 2 HYVÄKSIKÄYTTÄJÄT Hyväksikäyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää vanhemman tai aikuisen valtaasemaansa uhria kohtaan tyydyttääkseen omia tarpeitaan, joiden ei välttämättä tarvitse olla seksuaalisia. Lasten seksuaalisilla hyväksikäyttäjillä on usein kyvyttömyys kokea mielihyvää omasta ruumiistaan ja sen toiminnoista sekä kyvyttömyys normaalien seksuaalisuhteiden luomiseen. (Sundholm 1989, 31.) Alle murrosikäisiin lapsiin kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön tekijät luokitellaan kahteen päätyyppiin, regressoituneisiin ja fiksoituneisiin hyväksikäyttäjiin. Fiksoituneelle tyypille on tunnusomaista seksuaalisen mielenkiinnon kohdistuminen lapsiin. Pedofiileilla ei ole suhteita aikuisiin naisiin ja kiinnostus lapsiin alkaa jo murrosiässä. Heidän kohdallaan kiinnostus lapsiin on pysyvää, eikä pedofiilien hyväksikäyttöön kuulu alkoholia tai huumeita. Tyypille on tunnusomaista luonteen kypsymättömyys ja huonot psykososiaaliset toverisuhteet. (Sariola 1985, 29.)

11 5 Regressoitunut tyyppi on puolestaan kehittyneempi suhteissaan ikäisiinsä. Heillä ensisijainen kiinnostus kohdistuu aikuisiin, ja lapsiin kohdistuneet teot liittyvät erilaisiin elämäntilanteen aiheuttamiin paineisiin. Lapsiin kohdistunut kiinnostus herää vasta aikuisena ja hyväksikäyttötapauksiin liittyy usein alkoholin käyttöä. (Sariola 1985, 29.) Regressoituneen tai fiksoituneen tyypin ongelma ei ole ensisijaisesti seksuaalinen. He eivät etsi niinkään seksuaalista tyydytystä, vaan tunnustusta ja hyväksyntää. Hyväksikäyttäjät pyrkivät luomaan lapseen myös tunnesuhteen ja viihtyvät näiden seurassa muutenkin kuin pelkästään seksuaalisen kanssakäymisen vuoksi. (Sariola 1985, 29.) 2.1 Naiset hyväksikäyttäjinä Sariolan mukaan nainen on seksuaalisena hyväksikäyttäjänä harvinaisuus, he ryhtyvät lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön paljon harvemmin kuin miehet. Pääpiirteissään tapaukset, joissa hyväksikäyttäjänä on nainen, ovat samanlaisia kuin ne, joissa hyväksikäyttäjänä on mies. Suhteet kestävät yhtä kauan, naiset käyttävät väkivaltaa yhtä usein kuin miehet ja seksuaaliset toimenpiteet ovat samantapaisia. Erona on vain se, että vanhemmat naiset valitsevat useimmiten kohteekseen mielummin tytön kuin pojan. Erona on myös se, että naisten harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole yhtä pelottavaa kuin miesten. (Taskinen 1994, 23.) Äidin ja pojan välinen insestisuhde on periaatteessa samanlainen kuin isän ja tyttären välinen suhde. Poika joutuu olemaan aikuisen partnerin roolissa, sillä isä joko puuttuu perheestä kokonaan tai on muuten ajautunut perheen ulkopuolelle. Naishyväksikäyttäjä ei yleensä uhkaile tai käytä väkivaltaa ja hän valitsee usein itselleen nuoren uhrin. (Sundholm 1989, 34.) 2.2 Miehet hyväksikäyttäjinä Sariola sanoo, että miehet ryhtyvät lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön huomattavasti useammin kuin naiset. Syitä tähän miesten ylivalta-asemaan on haettu ensinnäkin

12 6 naisten ja miesten fyysisistä eroista. Tämän mukaan miestä ei voi raiskata, koska miesten sukupuolielinten toiminta ei ole tahdonalaista ja yhdyntä ei onnistu, jos mies tai poika ei ole kiihottunut. Naisen raiskaaminen on taas aina mahdollista. Tätä näkemystä vastaan esittää kuitenkin se, että suurin osa lasten hyväksikäyttötilanteista ei johda yhdyntään vaan toiminta on sukupuolielinten koskettelua ja hyväilyä. Näin ollen naisetkin voisivat yhtä hyvin harrastaa lasten sukupuolielimien hyväilyyn rajoittuvaa hyväksikäyttöä. (Sariola 1985, 28.) Syitä miesten valta-asemaan hyväksikäyttäjinä on haettu myös siitä, että miehillä on perheissä ja yhteiskunnassa suurempi valta kuin naisilla. Miehet ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi ilman, että lapsi tai vaimo voisi sitä estää. Sukupuolten välillä on myös erilaista osallistumista lastenhoitoon. Ajatellaan, että naisille kehittyisi suojelevampi ja lasta ymmärtävämpi asenne, sillä he ovat enemmän lasten kanssa kuin miehet. (Sariola 1985, 28.) Miehet on jaettu hyväksikäyttäjinä neljään eri tyyppiin. Ensimmäinen tyyppi on isäpuolet. Äidin uusi avioliitto tuo perheeseen jännitteitä, jotka muuttavat lasten aseman perheissä. Uusi isä saa usein lapset mustasukkaiseksi äidistä eikä isäpuolen suhde lapsiin aina muodostu kovinkaan onnelliseksi. Usein isäpuoli ei koe suhdettaan lapsiin isänä eikä halua ottaa vastuuta vaimonsa edellisen miehen lapsista. Uusi isä voi pitää lapsia samalla tavalla mahdollisina sukupuolisuuden kohteina kuin kokonaan ulkopuolisiakin. (Peltoniemi 1988, ) Toinen tyyppi on namuveljet, eli veli käyttää seksuaalisesti hyväkseen omaa sisartaan. Tähän tyyppiin luetaan myös velipuolet sekä kasvattiveljet. Namusedät ovat kolmas tyyppi ja heihin luetaan perheen ulkopuoliset henkilöt. Neljäs tyyppi on homoseksuaaliset tapaukset. Näissä tapauksissa isä tai vieras mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen samaa sukupuolta olevaa lasta kuin hän itse on. (Peltoniemi 1988, ) 3 SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN YLEISYYS SUOMESSA Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on tutkittu kuluneen 20 vuoden aikana melko runsaasti ja 1980-lukujen vaihteessa korostettiin hyväksikäytön yleisyyttä ja sen väitettiin olevan yleisempää kuin siihen asti oli uskottu (Anon. 1994, 139).

13 7 Luotettavimmat ja kattavimmat selvitykset hyväksikäytöstä Suomessa on tehnyt Sariola (1985 ja 1990) Lastensuojelun Keskusliiton tutkijana. Koska viranomaisten tietoon tulee todennäköisesti vain osa kaikista hyväksikäyttötapauksista, ei tämän perusteella voida tehdä päätelmiä lasten seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydestä maassamme. (Antikainen 1994, ) Pedofiilien lukumäärästä saamme käsityksen kysymällä lapsilta ja nuorilta heihin kohdistuneiden hyväksikäyttötekojen määrää. Lapset ja nuoret eivät kerro kaikkea hyväksikäyttöä, mutta heiltä on saatavissa tärkeää tietoa. Lastensuojelun Keskusliiton tutkija, psykologi Heikki Sariolan toimesta tehtiin vuonna 1988 laaja tutkimus, jossa haastateltiin 15- ja 16-vuotiaita nuoria, joilta kysyttiin onko heitä käytetty seksuaalisesti hyväksi. Tutkimukseen osallistui 7349 nuorta. 7 % tytöistä ja 3 % pojista ilmoitti joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna ja 16-vuotiaista nuorista hyväksikäytettyjä noin (Molander 1996, ) Jorma Antikaisen syksyllä 1994 julkaistussa väitöskirjassa Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - ammatilliset haasteet ja työorientaatiot on esitetty ennuste, jonka mukaan tällä hetkellä maassamme elävistä lapsista n on jo joutunut, tai tulee joutumaan ennen 16-ikävuottaan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. (Antikainen 1994, 24.)

14 8 4 HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUSTEN LUONNE JA VAKAVUUS 4.1 Yhdynnän yleisyys hyväksikäyttötapauksissa Hyväksikäyttötilanne ei aina etene yhdyntään asti, sillä monet hyväksikäyttäjät, jotka ovat kiinnostuneita pienistä lapsista eivät välttämättä halua sukupuoliyhteyttä lapseen. Tällaisille hyväksikäyttäjille riittää vain lääkärileikkien tasoinen toiminta. Lapsen ikä on myös vaikuttavana tekijänä siihen, eteneekö hyväksikäyttö yhdyntään. Useimmiten yhdyntä tapahtuu, kun hyväksikäyttäjä on perheen ulkopuolinen henkilö. Näissä tapauksissa lapsetkin ovat iältään vanhempia. (Sariola 1985, ) Lapsen trauman voimakkuudella on yhteyttä seksuaalisen toiminnan laatuun, jota hän on joutunut kokemaan. Trauma on voimakkaampi, jos lapsi on joutunut kokemaan sukupuoliyhdynnän, oraalisen kiihotuksen tai anaalisen yhdynnän kuin että olisi joutunut sukupuolielimien ja muiden paljaiden ruumiinosien koskettelun kohteeksi. (Sanderson 1992, ) 4.2 Hyväksikäytön kesto Mitä läheisempi hyväksikäyttäjä on lapselle, sitä kauemmin hyväksikäyttö yleensä jatkuu. Vanhemmilla on tietenkin parhaat mahdollisuudet pitkittää suhdetta, koska lapsi on aina lähellä ja heistä riippuvainen. Lähes kaikki hyväksikäyttäjät pyrkivätkin turvaamaan hyväksikäyttösuhteen jatkumisen, lukuunottamatta satunnaisia ulkopuolisia henkilöitä. (Sariola 1985, 45.) Isät aloittavat suhteen yleensä nuorten lasten kanssa, mikä tietenkin vaikuttaa siihen, että suhde voi jatkua kauemmin. Pisimmät hyväksikäyttötapaukset ovat kestäneet jopa parikymmentä vuotta, ne ovat alkaneet esim. lapsen ollessa alle kouluikäinen ja jatkuneet aina aikuisikään saakka. (Sariola 1985, 45.)

15 9 4.3 Väkivaltaisuus hyväksikäytön yhteydessä Hyväksikäyttötilanteissa saattaa esiintyä väkivaltaa. Väkivaltaa voi olla kahdenlaista, se voi olla hyväksikäyttäjän kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa, jolla hän pakottaa lapsen toimimaan tahtonsa mukaisesti. Toisaalta väkivalta saattaa olla myös itsetarkoitus, joka liittyy hyväksikäyttäjän persoonallisuuden häiriöihin. (Peltoniemi 1988, 67.) Hyväksikäyttäjistä väkivaltaisimpia ovat isät, jotka uhkaavat väkivallalla tai käyttävät sitä. Vähiten väkivaltaa käyttävät muut kuin isät tai isäpuolet. Esimerkiksi äidit turvautuvat harvoin väkivaltaan. (Sariola 1985, 46.) 4.4 Hyväksikäyttö ja alkoholi Hyväksikäyttäjämiehet turvautuvat alkoholiin erittäin usein, toisin kuin naiset. Eniten alkoholia käyttävät isät ja isäpuolet ja raittiimpia ovat perheen ulkopuoliset hyväksikäyttäjät. Jotkut miehet turvautuvat alkoholiin, kun heillä on psyykkisiä ongelmia ja tämä lisää heidän taipumustaan toteuttaa niitä impulsseja, jotka he muuten hillitsevät. Seksuaalisessa hyväksikäytössä alkoholi voi toimia kahdella tavalla, aitona estojen poistajana ja helppona alibina. Kun naiset eivät vastaavissa tilanteissa käytä alkoholia, säilyy itsehillintä ja kontrolli murtuu vasta, kun mielenterveys on pahasti häiriintynyt. (Antikainen 1994, 35.) Usein hyväksikäytön traumaattisuutta lisäävät seuraavat seikat: suhde on isän ja tyttären välinen, siihen liittyy väkivaltaa, isä toimii humalassa ja hyväksikäyttäjä on lasta paljon vanhempi. Kokemus on sitä traumaattisempi, mitä suurempi ikäero on hyväksikäyttäjän ja lapsen välillä. (Sariola 1985, 47.)

16 10 5SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET LAPSEEN Lapsuuden hyväksikäytön pitkäaikaisten vaikutusten määrittämisessä vaikeutena on se, että trauman tukahduttamisen vuoksi hyväksikäytetyt eivät tietoisesti ehkä muista kokemustaan. Erilliset tapahtumat tai virikkeet voivat laukaista muistikuvat, jotka liityvät seksuaaliseen hyväksikäyttöön. (Sanderson 1992, ) 5.1 Emotionaaliset vaikutukset Hyväksikäytetyn kokemia emotionaalisia vaikutuksia ovat ensisijaisesti masennus, syyllisyydentunne, huono omanarvontunne, pelkotilat ja viha. Hyväksikäytetyillä huonon omanarvontunteen kanssa yhdistyy valtavat syyllisyyden tunteet. Syyllisyyden tunne voi johtua seuraavista tekijöistä. Ensinnäkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän salailun takia lapsi saa käsityksen, että tapahtumat ovat häpeällisiä eikä niitä voi paljastaa muille. Lapsi voi myös kokea hyväksikäytön aikana fyysistä tai seksuaalista mielihyvää ja se aiheuttaa huomattavia syyllisyyden tunteita. Lapsi ja myöhemmin aikuinen voi syyllistää itseään siitä, ettei osannut lopettaa hyväksikäyttöä. (Waterhouse 1996, ) Hyväksikäytetyt tuntevat raivoa ja vihaa. Vihaa ei välttämättä suunnata hyväksikäyttäjään. Usein viha on syvällä sisimmässä, josta se voi tulla esiin itsetuhoisina käyttäytymismalleina, kuten syömishäiriöinä, itsemurhayrityksinä ja tarpeena vahingoittaa itseään. (Sanderson 1992,50-51.) 5.2 Vaikutukset ihmissuhteisiin Hyväksikäytetyn kokemuksilla on vaikutuksia hänen ihmissuhteisiinsa. Näitä luonnehtivat erilaiset eristyneisyyden ja vieraantumisen tunteet, leimaantumisen ja erilaisuuden tunne. Hyväksikäyttö aiheuttaa myös läheisyyden pelkoa, ihmissuhteiden välttämistä ja kyvyttömyyttä luottaa toisiin ihmisiin. Seurauksia tästä ovat syrjäytyminen

17 11 ja ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Hyväksikäytetyillä on myös vaikeuksia toimia vanhempina. (Sanderson 1992, 51.) On todettu, että suurin osa hyväksikäytetyistä näyttää osoittavan kielteiset ja vihamieliset tunteensa pikemmin äitiään kuin hyväksikäyttäjäänsä kohtaan. Hyväksikäytetty tuntee äitiänsä kohtaan vihaa, raivoa ja vihamielisyyttä, koska äiti ei ole suojellut häntä hyväksikäytöltä. Tämän vuoksi äitiä pidetään vastuullisena hyväksikäytön tapahtumiseen ja jatkumiseen. (Sanderson 1992, 53.) Hyväksikäytetyt ovat vihamielisempiä muita naisia ja itseään kuin miehiä kohtaan. Se estää heitä muodostamasta ja pitämästä yllä hyviä ihmissuhteita naisiin. Hyväksikäyttäjät ovat taipuvaisia yliarvostamaan ja ihannoimaan miehiä. Kun hyväksikäytetyt muodostavat läheisen tai pitkäkestoisen suhteen, he voivat kiintyä sopimattomaan partneriin, joka usein muistuttaa hyväksikäyttäjää. (Sanderson 1992, ) 5.3 Vaikutukset käytökseen Hyväksikäytetyillä voi olla itsemurha-ajatuksia tai tahallisia itsensä vahingoittamisyrityksiä. Sopeutuminen syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteisiin sekä syytöksiin on hyväksikäytetyille usein vaikeaa. Monet sisäistävät nämä tunteet ja luovat kielteisen minäkuvan ja huonon omanarvontunteen. Koska hyväksikäytetyillä on huono itsetunto, he eivät osaa suojella itseään. (Antikainen 1994, 46.) Tavallisimmat itsetuhokäytökset ovat itsensä vahingoittaminen, itsemurhayritykset, syömishäiriöt ja päihteiden väärinkäyttö. Joillakin hyväksikäytetyillä on myös muita itsetuhotaipumuksia, kuten uhkapeli, näpistely tai rahantuhlaus. Itsensä vahingoittaminen on usein ainut mahdollinen tapa ilmaista tunteiden sekavuutta. (Sanderson 1992, ) Vahingoittaessaan itseään hyväksikäytetty aiheuttaa fyysistä vahinkoa itselleen tavallisimmin raapimalla, puremalla, leikkelemällä tai lävistämällä ruumiinosiaan

18 12 jollakin. Hyväksikäytetty voi vahingoittaa itseään jatkuvasti rituaalinomaisesti tai satunnaisesti. Jotkut käyttävät itsensä vahingoittamista ja sen aiheuttamia vammoja keinona herättää muiden huomiota. Itsensä vahingoittamisen vakavuusaste voi vaihdella jonkin ihoalueen liian voimakkaasta raapimisesta, ranteiden viiltelystä aina itsemurhaan saakka. Itsensä viiltely on hyväksikäytetylle keino todistaa, että he ovat todella elossa ja voivat tuntea kipua. (Sanderson 1992, ) 5.4 Fyysiset vaikutukset Hyväksikäytetyillä on lapsuudessaan erilaisia terveydellisiä tai fyysisiä ongelmia. Niitä ovat päänsärky, vatsakivut, krampit, kurkkukivut ja iho-oireet. Kipu voi paikallistua myös tietylle alueelle, johon hyväksikäyttö on kohdistunut. Esim. naisilla, jotka on pakotettu toistuvasti oraaliseksiin, on ilmennyt kurkkukipuja. Toistuvan kivun seurauksena hyväksikäytetyt uskovat, että he ovat jotenkin fyysisesti vahingoittuneet tapahtuman vuoksi. (Sanderson 1992, 66.) Sellaiset naiset, joilla on syömishäiriöitä kuten anorexia nervosa tai bulimia, ovat voineet joutua hyväksikäytetyiksi. Ruokahalun muutokset ovat yksi hyväksikäyttöä ilmaiseva oire lapsilla. Hyväksikäytön ja syömishäiriöiden välinen yhteys johtuu inhosta naisellisuutta, seksuaalisuutta ja kielteistä vartalokuvaa kohtaan. Itsensä nälkään näänyttäminen, kuten anorexia, voi olla rangaistuskeino tai hallintakeino. Se kohdistetaan siihen vanhempaan, joka toimi hyväksikäyttäjänä tai siihen, joka ei ole pystynyt suojelemaan lasta hyväksikäytöltä. (Söderholm & Turunen 1993, ) 5.5 Vaikutukset seksuaaliseen toimintaan Hyväksikäytetyillä on mahdollisesti seksuaalisessa sopeutumisessaan ongelmia. Ongelmat heijastuvat yleisenä seksuaalisena tyytymättömyytenä, joihin kuuluu huono motivaatio, seksuaaliset inhot, heikentynyt kiihottuminen ja orgasmin puute sekä kivulias tai vaikeutunut sukupuoliyhdyntä. Vaikeutena on myös kyvyttömyys erottaa seksi kiintymyksestä ja he voivat kokea epätietoisuutta seksuaalisesta

19 13 suuntautumisestaan. Hyväksikäytetyt ajautuvat helposti satunnaisiin seksuaalisuhteisiin ja prostituutioon. (Waterhouse 1996, 73.) Hyväksikäytön vaikutukset ovat usein vaiheittaisia. Hyvin yleistä on, että nuorilla on satunnaisia sukupuolisuhteita, joissa hyväksikäytetty on hallitsevana osapuolena. Hyväksikäytetyn sukupuolisuhde vakaan kumppanin kanssa näyttää aluksi sujuvan ongelmitta, mikä johtuu ehkä uutuuden viehätyksestä. Kun suhde syvenee ja siihen liittyy muutakin kuin seksiä, voivat lapsuuden hyväksikäytön muistot tulla esiin. Joillakin hyväksikäytetyillä ei ole seksuaalisia ongelmia ennen kuin ensimmäinen lapsi syntyy. Raskausaika ja synnyttäminen voivat antaa naiselle ensimmäistä kertaa tilaisuuden tuntea kehonsa ja tämä voi tehdä hyväksikäytetyn erittäin haavoittuvaksi ja laukaista hyväksikäyttöön liittyviä muistoja. (Sanderson 1992, 67.) 5.6 Lapsiprostituutio lapsen seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena Useimmat lapsiprostituoidut tulevat kodeista, joissa heiltä on riistetty itsetunto ja ihmisarvo. He lähtevät pakoon kodeissaan asuvaa hyväksikäyttäjää ja päätyvät vielä pahemman hyväksikäyttäjän kynsiin. Kadulla lasta odottavat pedofiilit ja muut lapsiseksin harrastajat. Kadulla hyväksikäyttäjät lahjovat lasta sekä hyväksikäyttöön että vaikenemaan siitä. Näin lasta opetetaan tuhoisaan elämänmalliin, jossa omalla kehollaan voi ansaita erilaisia etuja. Nuoret eivät valitse vapaaehtoisesti prostituutiota, vaan he ajautuvat siihen hädänalaisissa olosuhteissa. (Molander 1996, 226.) Suomessa ei ole lapsiprostituutiota, joka olisi selvästi nähtävissä kaduilla. Kuitenkin suurimmissa kaupungeissa tiedetään olevan paikkoja, joista löytyy puolikodittomia nuoria, joille pedofiilit ja muut hyväksikäyttäjät tarjoavat maksua saadakseen seksuaalisia palveluja. Suomessa nämä ongelmat ovat kuitenkin vielä vähäisiä, mutta sosiaaliviranomaiset kertovat yhä kasvavasta ja todellisesta lapsiprostituutiosta. (Molander 1996, 227.)

20 14 6 SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUNNISTAMINEN Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily tulee esille joko lapsen itsensä kertomana tai läheisten ihmisten huolena hänen hyvinvoinnistaan. Joskus epäily herää esimerkiksi lastenneuvolakäynnillä. (Sundholm 1989, 37.) Lapset eivät itse kerro hyväksikäytöstä kovin helposti. Ihmisellä on voimakas tarve torjua vaikeat, hämmentävät ja häpeää aiheuttavat asiat. Tavallista on, ettei lapsi uskalla kertoa hyväksikäytöstä senkään jälkeen, kun asia on tullut ilmi muita teitä. Jos lapsi kuitenkin yrittää antaa vihjeitä tapahtuneesta, eivät aikuiset välttämättä osaa niitä kuulla. (Taskinen 1994, 25.) Silloin kun lapsen epätoivo ja ahdistus kohoaa sietämättömäksi hän saattaa uskoutua jollekin luottamalleen aikuiselle tai lapsi saattaa kertoa hyväksikäytöstä vahingossa esimerkiksi leikkiessään. Lasten paljastamat asiat on syytä ottaa vakavasti, mutta kuitenkin on välttämätöntä arvioida tietojen luotettavuus. Kun lapsi uskoutuu aikuiselle, on lapsen auttamisen kannalta olennaista, että henkilö, jolle hän uskoutuu, pysyy rauhallisena ja osoittaa uskovansa lapsen puheisiin. Jos aikuinen hermostuu ja pakottaa tunnustuksiin, lapsi helposti lukkiutuu. (Taskinen 1994, 25.) 5.7 Lapsen käytös ja oireet Epäily lapsen hyväksikäytöstä voi herätä myös hänen käytöksensä ja oireittensa perusteella. Hyväksikäytetyllä lapsella voi olla erilaisia fyysisiä merkkejä, tai hän on levoton, yliseksuaalinen, kärsii vatsakivuista ja unihäiriöistä. Kaikkien hyväksikäytettyjen lasten käytös ei kuitenkaan muutu, vaan he saattavat tehdä parhaansa pysyäkseen huomaamattomina. Usein läheiset sukulaiset ja tuttavat ovat herkkiä havaitsemaan lasten pahaa oloa. (Sundholm 1989, ) Mikään yksittäinen oire ei sinänsä ole osoitus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaan asia tulee aina selvittää kokonaisuudessaan. Vasta useat samansuuntaiset oireet

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Seksuaalinen kaltoinkohtelu/seksuaalisuutta loukkaava väkivalta. Lapsen ja nuoren seksuaalisesta kaltoinkohtelusta

Seksuaalinen kaltoinkohtelu/seksuaalisuutta loukkaava väkivalta. Lapsen ja nuoren seksuaalisesta kaltoinkohtelusta Seksuaalinen kaltoinkohtelu/seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Lapsen ja nuoren seksuaalisesta kaltoinkohtelusta Seksuaalisuus on perustarve Johon kuuluvat yhteenkuuluvuuden rakkauden aistillisuuden lämmön

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Päivystys Arkisin klo Muuna aikana puhelu siirtyy vastaajaan.

Päivystys Arkisin klo Muuna aikana puhelu siirtyy vastaajaan. Suomen DELFINS ry on valtakunnallinen etu- ja tukijärjestö kaikille lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille aikuisille; miehille ja naisille, heidän läheisilleen ja ammattiauttajille. Yhdistys on

Lisätiedot