LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ"

Transkriptio

1 LASTENTARHANOPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ Katri Höglund - Sanna Nikander Päättötyö Syksy 1998 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tekijät: Katri Höglund ja Sanna Nikander Työn nimi: Lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Koulutusohjelma: Sosiaali- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto Työn laji: Päättötyö Aika: Joulukuu 1998 Sivumäärä: 40 Liitteet: 1 Tiivistelmä: Päättötyömme tarkastelee lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valitsimme aiheen, koska se on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Mielestämme päivähoitohenkilöstö tarvitsee lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä asianmukaista tietoa, sillä se on avainasemassa hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Päättötyön teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisimmista lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä tutkimuksista sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta kirjallisuudesta. Empiirinen osa koostuu teemahaastatteluista, jotka teimme kuudessa päiväkodissa kahdeksalle lastentarhanopettajalle. Tutkimustuloksista nousi esille tärkeimpänä se, että lastentarhanopettajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. He kokivat itsensä kovin epävarmoiksi, jos he työpaikalla kohtaisivat hyväksikäyttöepäilyn ja tämän vuoksi he haluaisivat enemmän asianmukaista tietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Työtä tehdessämme meille heräsi ajatus siitä, että ennaltaehkäisyyn voisi panostaa enemmän, esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa lapsia voitaisiin valistaa seksuaalisesta ahdistelusta. Avainsanat: Lapsi, seksuaalinen hyväksikäyttö, päivähoito Säilytyspaikka: Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

3 ABSTRACT THE DIAKONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUGATION IN FINLAND (DIAK) Authors: Katri Höglund ja Sanna Nikander Title: Preschool Teachers Views about Sexual Abuse of Children Educational program: The Social Welfare and Health Care Polytechnic Degree Type: Päättötyö Date: December 1998 Pages: 40 Appendix: 1 Abstract: Our thesis is studying preschool teachers s views about sexual abuse of children. We chose the subject, because it is very contemporaly and important. We think the day care personnel need proper information on sexual abuse of children, because in their position the personnel can prevent and recognize the abuse. The theoretical frameworks of the thesis are based on earlier studies and literature about sexual abuse of children. The empirical part of the thesis consists of theme interviews made in six day care centers to eight teachers. The most important notice which we made from our results was that the preschool teachers have not had enough information on sexual abuse of children. They felt themselves quite uncertain to meet suspicion of sexual abuse and therefor they wanted to receive more relevant information about the issue. We think that more efforts could be put on prevention, for example in the day care centers and in the schools the children could be told about sexual abuse. Key words: child, sexual abuse, day care

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ YHTEISKUNNALLISENA ILMI- ÖNÄ Suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön eri aikakausina Yhteiskunnan reaktio lasten hyväksikäyttöilmiöön Seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä HYVÄKSIKÄYTTÄJÄT Naiset hyväksikäyttäjinä Miehet hyväksikäyttäjinä SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN YLEISYYS SUOMESSA HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUSTEN LUONNE JA VAKAVUUS Yhdynnän yleisyys hyväksikäyttötapauksissa Hyväksikäytön kesto Väkivaltaisuus hyväksikäytön yhteydessä Hyväksikäyttö ja alkoholi SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET LAPSEEN Emotionaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmissuhteisiin Vaikutukset käytökseen Fyysiset vaikutukset Vaikutukset seksuaaliseen toimintaan Lapsiprostituutio lapsen seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUNNISTAMINEN Lapsen käytös ja oireet Seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja ilmitulo Lasta koskeva lainsäädäntö Hyväksikäyttöepäilyn uskottavuus Työntekijän suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäytöön... 20

5 7.4.1 Työntekijän oman seksuaalisuuden käsittely ENNALTAEHKÄISY TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Kohdejoukko Laadullinen tutkimus Teemahaastattelu Tutkimusaineiston analyysimenetelmä Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Lastentarhanopettajien koulutuksessa saatu tieto lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Haastateltavien näkemykset lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Suhtautuminen lasta kohtaan, jota on käytetty seksuaalisesti hyväksi Haastateltavien suhtautuminen epäiltyyn hyväksikäyttäjään Haastateltavien näkemykset seksuaalisenhyväksikäytön oireista Päiväkodissa ilmenneet hyväksikäyttötapaukset Haastateltavien näkemys toiminnasta hyväksikäyttöepäilyn yhteydessä Päivähoidon auttamismahdollisuus hyväksikäytetyn lapsen kohdalla Haastateltavien arvio seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydestä suomessa Haastateltavien haluama lisätieto lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

6 "Nimitän häntä Kimiksi Kimiä ei ole enää joukossamme. Hän ei koskaan selviytynyt siitä traumasta, jonka hänen opettajansa aiheutti hänelle, kun kajosi seksuaalisesti 10 -vuotiaaseen Kimiin. Poika ei koskaan kyennyt kertomaan vanhemmilleen siitä, mitä opettaja oli hänelle tehnyt, eivätkä vanhemmat tajunneet, mistä pojan ahdistus- ja raivokohtaukset johtuivat. Kim ei jaksanut elää. Hän kuoli oman käden kautta muutama vuosi sitten." (Molander 1996, 5.)

7 1 JOHDANTO Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole uusi ongelma. Historiantutkijoiden mukaan lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi kautta aikojen. (Sirén 1992, 5.) Vasta luvulta lähtien ongelmasta on alettu keskustella julkisesti. Julkisen keskustelun myötä on lasten seksuaalista hyväksikäyttöä alettu tutkia. Tutkimuksissa on käsitelty muun muassa ongelman yleisyyttä, ominaispiirteitä, syitä ja seurauksia. (Antikainen 1994, 18.) Sen sijaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohtaamista päivähoidon työntekijöiden näkökulmasta ei tiettävästi ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa kuvataan lastentarhanopettajien näkemyksiä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Juuri heidän on tärkeää tietää, miten he työssään toimisivat, jos he epäilisivät seksuaalista hyväksikäyttöä. Jos lastentarhanopettajilla ei ole riittävästi tietoa eikä voimavaroja, saattaa asia jäädä selvittämättä eikä lapsi saa apua. Pidimme tärkeänä tutkia juuri lastentarhanopettajien tietämystä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, koska mielestämme muun muassa he ovat avainasemassa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viittaa sekä perheen sisäiseen että ulkoiseen hyväksikäyttöön. Tähän sisältyy kaikenlainen seksuaalinen käyttäytyminen intiimistä koskettelusta ja masturbaatiosta aina sukupuoliyhdyntään asti. Jos seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtuu isän, isäpuolen, äidin tai muiden lähisukulaisten kanssa, voidaan puhua insestistä. (Sanderson 1992, 6.) Hyväksikäytön arvet on usein haudattu tai kätketty niin syvälle, etteivät ne näy ulospäin. Usein ne tunkeutuvat syvälle lapsen sieluun, jossa ne vaikuttavat ja ohjaavat käyttäytymistä niin lapsena kuin aikuisenakin. Tästä seuraa usein tuhoisia käyttäytymismalleja, jotka estävät hyväksikäytettyä elämästä vapaata, henkisesti tervettä ja tyydyttävää elämää. (Sanderson 1992, )

8 2 1 LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ YHTEISKUNNALLISENA ILMI- ÖNÄ 1.1 Suhtautuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön eri aikakausina Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön alkujuuret johtavat pitkälle ihmiskunnan menneisyyteen (Freeman 1997, 256). Historiantutkijoiden mukaan lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi kautta aikojen. Uutta on se, että asiasta on vasta viime vuosina alettu keskustella julkisesti. (Siren 1992, 5.) Suhtautuminen seksuaalisuuden eri ilmenemismuotoihin vaihtelee kulttuurista ja aikakaudesta toiseen. Useissa kulttuureissa aikuisen ja lapsen seksuaalista kanssakäymistä on pidetty normaalina ainakin jossakin historian vaiheessa. (Sundholm 1989, ) Esimerkiksi antiikin aikana lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö oli tavallista. Antiikin Kreikassa opettajan ja oppilaiden homoseksuaalista kanssakäymistä pidettiin asiaankuuluvana. Ateenassa oli jopa mahdollisuus vuokrata poikia seksuaalikumppaniksi. (Siren 1992, 6.) Seksuaalista hyväksikäyttöä on liittynyt myös sisarusten välisiin suhteisiin. Tällaiset suhteet ovat olleet sallittuja useissa kulttuureissa tietyille väestöryhmille. Tunnettuja ovat esimerkiksi kuninkaallisten sisarusavioliitot muinaisessa Egyptissä, Thaimaassa, Hawaijilla ja Perun Inkavaltiossa. (Antikainen 1994, 15.) Uskonnot ovat vaikuttaneet suurelta osin siihen, että aikuisen ja lapsen seksuaalisuhde on nähty epämoraalisena. Moniin uskontoihin on nimittäin sisältynyt elämän kunnioittamisen, heikomman suojelemisen ja oikeudenmuikaisuuden ihanteet. Esimerkiksi kristinusko toi mukanaan käsityksen lapsen viattomuudesta luvulla katolinen kirkko tuomitsi jyrkästi insestin ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön. (Antikainen 1994, 15.) Perheen merkitystä alettiin korostaa ja seksuaalinen kanssakäyminen hyväksyttiin ainoastaan aviopuolisoiden kesken (Siren 1992, 7). Tiettävästi tällä olikin vaikutusta, mutta kielteisiltä sivuvaikutuksiltakaan ei vältytty. Kun aikuiset tukahduttivat lapsia kohtaan tuntemansa seksuaalisen kiinnostuksen, he

9 3 alkoivat kokea lapset seksuaalisesti uhkaavina. Lapsen sukupuolisuutta vastaan alkoi taistelu, joka laantui vasta 1900-luvun alussa. (Antikainen 1994, 15.) Vaikka suhtautuminen insestiin ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön on vaihdellut aikojen kuluessa ja kulttuurista toiseen, on lainsäädäntö määritellyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikokseksi (Sundholm 1989, 12). Esmerkiksi Ruotsi-Suomen vuoden 1734 laissa insestistä langetettiin kuolemantuomio. Samassa laissa alle 12-vuotiaaseen tyttöön sekaantuminen rinnastettiin väkisinmakaamiseen ja rangaistiin kuolemalla. (Siren 1992, 7.) 1.2 Yhteiskunnan reaktio lasten hyväksikäyttöilmiöön Keskustelu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä virisi Suomessa varsin hitaasti. Muissa länsimaissa aiheesta keskusteltiin vilkkaasti jo 1960-luvun lopulla ja erityisesti luvulla. Suomessa katsottiin tuolloin, ettei ongelma koske lainkaan meidän yhteiskuntaamme. (Antikainen 1994, 18.) Vasta 1980-luvun alussa maamme tiedotusvälineissä ryhdyttiin käsittelemään yksittäisiä insestitapauksia Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi tutkimuksen viranomaisten tietoon tulleista lapsiin kohdistuneista hyväksikäyttötapauksista (Sariola 1985). Tutkimus päätyi kuitenkin tulokseen, jonka mukaan lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa harvinaista. (Antikainen 1994, 18.) Seuraavana vuonna sosiaali- ja lääkintöhallitus julkaisi Sirpa Taskisen teoksen Lapsen seksuaalisen riiston ennaltaehkäisy ja hoito. Tämä julkaisu vauhditti ongelman ajankohtaisuuden tiedostamista. Teuvo Peltoniemen kirja Yhteinen salaisuus osoitti vihdoin vuonna 1988, että myös Suomessa tunnustetaan harjoitettavan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Kolmen vuoden varovaisen keskustelun jälkeen meidänkin yhteiskuntamme oli valmis ottamaan haasteen vakavasti vastaan. (Sundholm 1989, 13.) 1900-luvun alussa keskustelun painopiste siirtyi seksuaalisen hyväksikäytön ominaispiirteistä käytännön ongelmiin, joihin työntekijät törmäävät seksuaalisen hyväksikäytön selvityksissä ja toimenpiteissä. Työntekijän rooliin ja tehtäviin sekä

10 4 työntekijöiden ja työntekijäryhmien yhteistyöhön liittyvät kysymykset ovat olleet vilkkaimman keskustelun kohteena. (Antikainen 1994, 19.) 1.3 Seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä Insesti on määritelty perheenjäsenen lapseen tai nuoreen kohdistamaksi sukupuoliaktiksi, jossa tekijä käyttää hyväkseen perheen hänelle antamaa sisäistä valtaa ja luottamusta. Tähän sisältyy kaikenlainen sukupuolinen toiminta, jossa osapuolet eivät ole iältään tai asemaltaan tasa-arvoisia, sekä kaikenlainen seksuaalinen käyttäytyminen pornografiasta, koskettelusta ja masturbaatiosta aina peniksen avulla kehoon tunkeutumiseen asti. Tähän määritelmään sisältyvät kaikki perheenjäsenet, joilla on valtaa lapsen suhteen, ja joihin lapsi voi luottaa. Tämän seurauksena määritelmän piiriin kuuluvat isäpuolet, perheen kotona asuvat miespuoliset perhetutut ja kaikki lähisukulaisiin lukeutuvat henkilöt. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viittaa sekä perheen sisäiseen että ulkoiseen hyväksikäyttöön. (Sanderson 1992, 6.) 2 HYVÄKSIKÄYTTÄJÄT Hyväksikäyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää vanhemman tai aikuisen valtaasemaansa uhria kohtaan tyydyttääkseen omia tarpeitaan, joiden ei välttämättä tarvitse olla seksuaalisia. Lasten seksuaalisilla hyväksikäyttäjillä on usein kyvyttömyys kokea mielihyvää omasta ruumiistaan ja sen toiminnoista sekä kyvyttömyys normaalien seksuaalisuhteiden luomiseen. (Sundholm 1989, 31.) Alle murrosikäisiin lapsiin kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön tekijät luokitellaan kahteen päätyyppiin, regressoituneisiin ja fiksoituneisiin hyväksikäyttäjiin. Fiksoituneelle tyypille on tunnusomaista seksuaalisen mielenkiinnon kohdistuminen lapsiin. Pedofiileilla ei ole suhteita aikuisiin naisiin ja kiinnostus lapsiin alkaa jo murrosiässä. Heidän kohdallaan kiinnostus lapsiin on pysyvää, eikä pedofiilien hyväksikäyttöön kuulu alkoholia tai huumeita. Tyypille on tunnusomaista luonteen kypsymättömyys ja huonot psykososiaaliset toverisuhteet. (Sariola 1985, 29.)

11 5 Regressoitunut tyyppi on puolestaan kehittyneempi suhteissaan ikäisiinsä. Heillä ensisijainen kiinnostus kohdistuu aikuisiin, ja lapsiin kohdistuneet teot liittyvät erilaisiin elämäntilanteen aiheuttamiin paineisiin. Lapsiin kohdistunut kiinnostus herää vasta aikuisena ja hyväksikäyttötapauksiin liittyy usein alkoholin käyttöä. (Sariola 1985, 29.) Regressoituneen tai fiksoituneen tyypin ongelma ei ole ensisijaisesti seksuaalinen. He eivät etsi niinkään seksuaalista tyydytystä, vaan tunnustusta ja hyväksyntää. Hyväksikäyttäjät pyrkivät luomaan lapseen myös tunnesuhteen ja viihtyvät näiden seurassa muutenkin kuin pelkästään seksuaalisen kanssakäymisen vuoksi. (Sariola 1985, 29.) 2.1 Naiset hyväksikäyttäjinä Sariolan mukaan nainen on seksuaalisena hyväksikäyttäjänä harvinaisuus, he ryhtyvät lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön paljon harvemmin kuin miehet. Pääpiirteissään tapaukset, joissa hyväksikäyttäjänä on nainen, ovat samanlaisia kuin ne, joissa hyväksikäyttäjänä on mies. Suhteet kestävät yhtä kauan, naiset käyttävät väkivaltaa yhtä usein kuin miehet ja seksuaaliset toimenpiteet ovat samantapaisia. Erona on vain se, että vanhemmat naiset valitsevat useimmiten kohteekseen mielummin tytön kuin pojan. Erona on myös se, että naisten harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole yhtä pelottavaa kuin miesten. (Taskinen 1994, 23.) Äidin ja pojan välinen insestisuhde on periaatteessa samanlainen kuin isän ja tyttären välinen suhde. Poika joutuu olemaan aikuisen partnerin roolissa, sillä isä joko puuttuu perheestä kokonaan tai on muuten ajautunut perheen ulkopuolelle. Naishyväksikäyttäjä ei yleensä uhkaile tai käytä väkivaltaa ja hän valitsee usein itselleen nuoren uhrin. (Sundholm 1989, 34.) 2.2 Miehet hyväksikäyttäjinä Sariola sanoo, että miehet ryhtyvät lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön huomattavasti useammin kuin naiset. Syitä tähän miesten ylivalta-asemaan on haettu ensinnäkin

12 6 naisten ja miesten fyysisistä eroista. Tämän mukaan miestä ei voi raiskata, koska miesten sukupuolielinten toiminta ei ole tahdonalaista ja yhdyntä ei onnistu, jos mies tai poika ei ole kiihottunut. Naisen raiskaaminen on taas aina mahdollista. Tätä näkemystä vastaan esittää kuitenkin se, että suurin osa lasten hyväksikäyttötilanteista ei johda yhdyntään vaan toiminta on sukupuolielinten koskettelua ja hyväilyä. Näin ollen naisetkin voisivat yhtä hyvin harrastaa lasten sukupuolielimien hyväilyyn rajoittuvaa hyväksikäyttöä. (Sariola 1985, 28.) Syitä miesten valta-asemaan hyväksikäyttäjinä on haettu myös siitä, että miehillä on perheissä ja yhteiskunnassa suurempi valta kuin naisilla. Miehet ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi ilman, että lapsi tai vaimo voisi sitä estää. Sukupuolten välillä on myös erilaista osallistumista lastenhoitoon. Ajatellaan, että naisille kehittyisi suojelevampi ja lasta ymmärtävämpi asenne, sillä he ovat enemmän lasten kanssa kuin miehet. (Sariola 1985, 28.) Miehet on jaettu hyväksikäyttäjinä neljään eri tyyppiin. Ensimmäinen tyyppi on isäpuolet. Äidin uusi avioliitto tuo perheeseen jännitteitä, jotka muuttavat lasten aseman perheissä. Uusi isä saa usein lapset mustasukkaiseksi äidistä eikä isäpuolen suhde lapsiin aina muodostu kovinkaan onnelliseksi. Usein isäpuoli ei koe suhdettaan lapsiin isänä eikä halua ottaa vastuuta vaimonsa edellisen miehen lapsista. Uusi isä voi pitää lapsia samalla tavalla mahdollisina sukupuolisuuden kohteina kuin kokonaan ulkopuolisiakin. (Peltoniemi 1988, ) Toinen tyyppi on namuveljet, eli veli käyttää seksuaalisesti hyväkseen omaa sisartaan. Tähän tyyppiin luetaan myös velipuolet sekä kasvattiveljet. Namusedät ovat kolmas tyyppi ja heihin luetaan perheen ulkopuoliset henkilöt. Neljäs tyyppi on homoseksuaaliset tapaukset. Näissä tapauksissa isä tai vieras mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen samaa sukupuolta olevaa lasta kuin hän itse on. (Peltoniemi 1988, ) 3 SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN YLEISYYS SUOMESSA Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on tutkittu kuluneen 20 vuoden aikana melko runsaasti ja 1980-lukujen vaihteessa korostettiin hyväksikäytön yleisyyttä ja sen väitettiin olevan yleisempää kuin siihen asti oli uskottu (Anon. 1994, 139).

13 7 Luotettavimmat ja kattavimmat selvitykset hyväksikäytöstä Suomessa on tehnyt Sariola (1985 ja 1990) Lastensuojelun Keskusliiton tutkijana. Koska viranomaisten tietoon tulee todennäköisesti vain osa kaikista hyväksikäyttötapauksista, ei tämän perusteella voida tehdä päätelmiä lasten seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydestä maassamme. (Antikainen 1994, ) Pedofiilien lukumäärästä saamme käsityksen kysymällä lapsilta ja nuorilta heihin kohdistuneiden hyväksikäyttötekojen määrää. Lapset ja nuoret eivät kerro kaikkea hyväksikäyttöä, mutta heiltä on saatavissa tärkeää tietoa. Lastensuojelun Keskusliiton tutkija, psykologi Heikki Sariolan toimesta tehtiin vuonna 1988 laaja tutkimus, jossa haastateltiin 15- ja 16-vuotiaita nuoria, joilta kysyttiin onko heitä käytetty seksuaalisesti hyväksi. Tutkimukseen osallistui 7349 nuorta. 7 % tytöistä ja 3 % pojista ilmoitti joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna ja 16-vuotiaista nuorista hyväksikäytettyjä noin (Molander 1996, ) Jorma Antikaisen syksyllä 1994 julkaistussa väitöskirjassa Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - ammatilliset haasteet ja työorientaatiot on esitetty ennuste, jonka mukaan tällä hetkellä maassamme elävistä lapsista n on jo joutunut, tai tulee joutumaan ennen 16-ikävuottaan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. (Antikainen 1994, 24.)

14 8 4 HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUSTEN LUONNE JA VAKAVUUS 4.1 Yhdynnän yleisyys hyväksikäyttötapauksissa Hyväksikäyttötilanne ei aina etene yhdyntään asti, sillä monet hyväksikäyttäjät, jotka ovat kiinnostuneita pienistä lapsista eivät välttämättä halua sukupuoliyhteyttä lapseen. Tällaisille hyväksikäyttäjille riittää vain lääkärileikkien tasoinen toiminta. Lapsen ikä on myös vaikuttavana tekijänä siihen, eteneekö hyväksikäyttö yhdyntään. Useimmiten yhdyntä tapahtuu, kun hyväksikäyttäjä on perheen ulkopuolinen henkilö. Näissä tapauksissa lapsetkin ovat iältään vanhempia. (Sariola 1985, ) Lapsen trauman voimakkuudella on yhteyttä seksuaalisen toiminnan laatuun, jota hän on joutunut kokemaan. Trauma on voimakkaampi, jos lapsi on joutunut kokemaan sukupuoliyhdynnän, oraalisen kiihotuksen tai anaalisen yhdynnän kuin että olisi joutunut sukupuolielimien ja muiden paljaiden ruumiinosien koskettelun kohteeksi. (Sanderson 1992, ) 4.2 Hyväksikäytön kesto Mitä läheisempi hyväksikäyttäjä on lapselle, sitä kauemmin hyväksikäyttö yleensä jatkuu. Vanhemmilla on tietenkin parhaat mahdollisuudet pitkittää suhdetta, koska lapsi on aina lähellä ja heistä riippuvainen. Lähes kaikki hyväksikäyttäjät pyrkivätkin turvaamaan hyväksikäyttösuhteen jatkumisen, lukuunottamatta satunnaisia ulkopuolisia henkilöitä. (Sariola 1985, 45.) Isät aloittavat suhteen yleensä nuorten lasten kanssa, mikä tietenkin vaikuttaa siihen, että suhde voi jatkua kauemmin. Pisimmät hyväksikäyttötapaukset ovat kestäneet jopa parikymmentä vuotta, ne ovat alkaneet esim. lapsen ollessa alle kouluikäinen ja jatkuneet aina aikuisikään saakka. (Sariola 1985, 45.)

15 9 4.3 Väkivaltaisuus hyväksikäytön yhteydessä Hyväksikäyttötilanteissa saattaa esiintyä väkivaltaa. Väkivaltaa voi olla kahdenlaista, se voi olla hyväksikäyttäjän kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa, jolla hän pakottaa lapsen toimimaan tahtonsa mukaisesti. Toisaalta väkivalta saattaa olla myös itsetarkoitus, joka liittyy hyväksikäyttäjän persoonallisuuden häiriöihin. (Peltoniemi 1988, 67.) Hyväksikäyttäjistä väkivaltaisimpia ovat isät, jotka uhkaavat väkivallalla tai käyttävät sitä. Vähiten väkivaltaa käyttävät muut kuin isät tai isäpuolet. Esimerkiksi äidit turvautuvat harvoin väkivaltaan. (Sariola 1985, 46.) 4.4 Hyväksikäyttö ja alkoholi Hyväksikäyttäjämiehet turvautuvat alkoholiin erittäin usein, toisin kuin naiset. Eniten alkoholia käyttävät isät ja isäpuolet ja raittiimpia ovat perheen ulkopuoliset hyväksikäyttäjät. Jotkut miehet turvautuvat alkoholiin, kun heillä on psyykkisiä ongelmia ja tämä lisää heidän taipumustaan toteuttaa niitä impulsseja, jotka he muuten hillitsevät. Seksuaalisessa hyväksikäytössä alkoholi voi toimia kahdella tavalla, aitona estojen poistajana ja helppona alibina. Kun naiset eivät vastaavissa tilanteissa käytä alkoholia, säilyy itsehillintä ja kontrolli murtuu vasta, kun mielenterveys on pahasti häiriintynyt. (Antikainen 1994, 35.) Usein hyväksikäytön traumaattisuutta lisäävät seuraavat seikat: suhde on isän ja tyttären välinen, siihen liittyy väkivaltaa, isä toimii humalassa ja hyväksikäyttäjä on lasta paljon vanhempi. Kokemus on sitä traumaattisempi, mitä suurempi ikäero on hyväksikäyttäjän ja lapsen välillä. (Sariola 1985, 47.)

16 10 5SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET LAPSEEN Lapsuuden hyväksikäytön pitkäaikaisten vaikutusten määrittämisessä vaikeutena on se, että trauman tukahduttamisen vuoksi hyväksikäytetyt eivät tietoisesti ehkä muista kokemustaan. Erilliset tapahtumat tai virikkeet voivat laukaista muistikuvat, jotka liityvät seksuaaliseen hyväksikäyttöön. (Sanderson 1992, ) 5.1 Emotionaaliset vaikutukset Hyväksikäytetyn kokemia emotionaalisia vaikutuksia ovat ensisijaisesti masennus, syyllisyydentunne, huono omanarvontunne, pelkotilat ja viha. Hyväksikäytetyillä huonon omanarvontunteen kanssa yhdistyy valtavat syyllisyyden tunteet. Syyllisyyden tunne voi johtua seuraavista tekijöistä. Ensinnäkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän salailun takia lapsi saa käsityksen, että tapahtumat ovat häpeällisiä eikä niitä voi paljastaa muille. Lapsi voi myös kokea hyväksikäytön aikana fyysistä tai seksuaalista mielihyvää ja se aiheuttaa huomattavia syyllisyyden tunteita. Lapsi ja myöhemmin aikuinen voi syyllistää itseään siitä, ettei osannut lopettaa hyväksikäyttöä. (Waterhouse 1996, ) Hyväksikäytetyt tuntevat raivoa ja vihaa. Vihaa ei välttämättä suunnata hyväksikäyttäjään. Usein viha on syvällä sisimmässä, josta se voi tulla esiin itsetuhoisina käyttäytymismalleina, kuten syömishäiriöinä, itsemurhayrityksinä ja tarpeena vahingoittaa itseään. (Sanderson 1992,50-51.) 5.2 Vaikutukset ihmissuhteisiin Hyväksikäytetyn kokemuksilla on vaikutuksia hänen ihmissuhteisiinsa. Näitä luonnehtivat erilaiset eristyneisyyden ja vieraantumisen tunteet, leimaantumisen ja erilaisuuden tunne. Hyväksikäyttö aiheuttaa myös läheisyyden pelkoa, ihmissuhteiden välttämistä ja kyvyttömyyttä luottaa toisiin ihmisiin. Seurauksia tästä ovat syrjäytyminen

17 11 ja ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Hyväksikäytetyillä on myös vaikeuksia toimia vanhempina. (Sanderson 1992, 51.) On todettu, että suurin osa hyväksikäytetyistä näyttää osoittavan kielteiset ja vihamieliset tunteensa pikemmin äitiään kuin hyväksikäyttäjäänsä kohtaan. Hyväksikäytetty tuntee äitiänsä kohtaan vihaa, raivoa ja vihamielisyyttä, koska äiti ei ole suojellut häntä hyväksikäytöltä. Tämän vuoksi äitiä pidetään vastuullisena hyväksikäytön tapahtumiseen ja jatkumiseen. (Sanderson 1992, 53.) Hyväksikäytetyt ovat vihamielisempiä muita naisia ja itseään kuin miehiä kohtaan. Se estää heitä muodostamasta ja pitämästä yllä hyviä ihmissuhteita naisiin. Hyväksikäyttäjät ovat taipuvaisia yliarvostamaan ja ihannoimaan miehiä. Kun hyväksikäytetyt muodostavat läheisen tai pitkäkestoisen suhteen, he voivat kiintyä sopimattomaan partneriin, joka usein muistuttaa hyväksikäyttäjää. (Sanderson 1992, ) 5.3 Vaikutukset käytökseen Hyväksikäytetyillä voi olla itsemurha-ajatuksia tai tahallisia itsensä vahingoittamisyrityksiä. Sopeutuminen syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteisiin sekä syytöksiin on hyväksikäytetyille usein vaikeaa. Monet sisäistävät nämä tunteet ja luovat kielteisen minäkuvan ja huonon omanarvontunteen. Koska hyväksikäytetyillä on huono itsetunto, he eivät osaa suojella itseään. (Antikainen 1994, 46.) Tavallisimmat itsetuhokäytökset ovat itsensä vahingoittaminen, itsemurhayritykset, syömishäiriöt ja päihteiden väärinkäyttö. Joillakin hyväksikäytetyillä on myös muita itsetuhotaipumuksia, kuten uhkapeli, näpistely tai rahantuhlaus. Itsensä vahingoittaminen on usein ainut mahdollinen tapa ilmaista tunteiden sekavuutta. (Sanderson 1992, ) Vahingoittaessaan itseään hyväksikäytetty aiheuttaa fyysistä vahinkoa itselleen tavallisimmin raapimalla, puremalla, leikkelemällä tai lävistämällä ruumiinosiaan

18 12 jollakin. Hyväksikäytetty voi vahingoittaa itseään jatkuvasti rituaalinomaisesti tai satunnaisesti. Jotkut käyttävät itsensä vahingoittamista ja sen aiheuttamia vammoja keinona herättää muiden huomiota. Itsensä vahingoittamisen vakavuusaste voi vaihdella jonkin ihoalueen liian voimakkaasta raapimisesta, ranteiden viiltelystä aina itsemurhaan saakka. Itsensä viiltely on hyväksikäytetylle keino todistaa, että he ovat todella elossa ja voivat tuntea kipua. (Sanderson 1992, ) 5.4 Fyysiset vaikutukset Hyväksikäytetyillä on lapsuudessaan erilaisia terveydellisiä tai fyysisiä ongelmia. Niitä ovat päänsärky, vatsakivut, krampit, kurkkukivut ja iho-oireet. Kipu voi paikallistua myös tietylle alueelle, johon hyväksikäyttö on kohdistunut. Esim. naisilla, jotka on pakotettu toistuvasti oraaliseksiin, on ilmennyt kurkkukipuja. Toistuvan kivun seurauksena hyväksikäytetyt uskovat, että he ovat jotenkin fyysisesti vahingoittuneet tapahtuman vuoksi. (Sanderson 1992, 66.) Sellaiset naiset, joilla on syömishäiriöitä kuten anorexia nervosa tai bulimia, ovat voineet joutua hyväksikäytetyiksi. Ruokahalun muutokset ovat yksi hyväksikäyttöä ilmaiseva oire lapsilla. Hyväksikäytön ja syömishäiriöiden välinen yhteys johtuu inhosta naisellisuutta, seksuaalisuutta ja kielteistä vartalokuvaa kohtaan. Itsensä nälkään näänyttäminen, kuten anorexia, voi olla rangaistuskeino tai hallintakeino. Se kohdistetaan siihen vanhempaan, joka toimi hyväksikäyttäjänä tai siihen, joka ei ole pystynyt suojelemaan lasta hyväksikäytöltä. (Söderholm & Turunen 1993, ) 5.5 Vaikutukset seksuaaliseen toimintaan Hyväksikäytetyillä on mahdollisesti seksuaalisessa sopeutumisessaan ongelmia. Ongelmat heijastuvat yleisenä seksuaalisena tyytymättömyytenä, joihin kuuluu huono motivaatio, seksuaaliset inhot, heikentynyt kiihottuminen ja orgasmin puute sekä kivulias tai vaikeutunut sukupuoliyhdyntä. Vaikeutena on myös kyvyttömyys erottaa seksi kiintymyksestä ja he voivat kokea epätietoisuutta seksuaalisesta

19 13 suuntautumisestaan. Hyväksikäytetyt ajautuvat helposti satunnaisiin seksuaalisuhteisiin ja prostituutioon. (Waterhouse 1996, 73.) Hyväksikäytön vaikutukset ovat usein vaiheittaisia. Hyvin yleistä on, että nuorilla on satunnaisia sukupuolisuhteita, joissa hyväksikäytetty on hallitsevana osapuolena. Hyväksikäytetyn sukupuolisuhde vakaan kumppanin kanssa näyttää aluksi sujuvan ongelmitta, mikä johtuu ehkä uutuuden viehätyksestä. Kun suhde syvenee ja siihen liittyy muutakin kuin seksiä, voivat lapsuuden hyväksikäytön muistot tulla esiin. Joillakin hyväksikäytetyillä ei ole seksuaalisia ongelmia ennen kuin ensimmäinen lapsi syntyy. Raskausaika ja synnyttäminen voivat antaa naiselle ensimmäistä kertaa tilaisuuden tuntea kehonsa ja tämä voi tehdä hyväksikäytetyn erittäin haavoittuvaksi ja laukaista hyväksikäyttöön liittyviä muistoja. (Sanderson 1992, 67.) 5.6 Lapsiprostituutio lapsen seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena Useimmat lapsiprostituoidut tulevat kodeista, joissa heiltä on riistetty itsetunto ja ihmisarvo. He lähtevät pakoon kodeissaan asuvaa hyväksikäyttäjää ja päätyvät vielä pahemman hyväksikäyttäjän kynsiin. Kadulla lasta odottavat pedofiilit ja muut lapsiseksin harrastajat. Kadulla hyväksikäyttäjät lahjovat lasta sekä hyväksikäyttöön että vaikenemaan siitä. Näin lasta opetetaan tuhoisaan elämänmalliin, jossa omalla kehollaan voi ansaita erilaisia etuja. Nuoret eivät valitse vapaaehtoisesti prostituutiota, vaan he ajautuvat siihen hädänalaisissa olosuhteissa. (Molander 1996, 226.) Suomessa ei ole lapsiprostituutiota, joka olisi selvästi nähtävissä kaduilla. Kuitenkin suurimmissa kaupungeissa tiedetään olevan paikkoja, joista löytyy puolikodittomia nuoria, joille pedofiilit ja muut hyväksikäyttäjät tarjoavat maksua saadakseen seksuaalisia palveluja. Suomessa nämä ongelmat ovat kuitenkin vielä vähäisiä, mutta sosiaaliviranomaiset kertovat yhä kasvavasta ja todellisesta lapsiprostituutiosta. (Molander 1996, 227.)

20 14 6 SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUNNISTAMINEN Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily tulee esille joko lapsen itsensä kertomana tai läheisten ihmisten huolena hänen hyvinvoinnistaan. Joskus epäily herää esimerkiksi lastenneuvolakäynnillä. (Sundholm 1989, 37.) Lapset eivät itse kerro hyväksikäytöstä kovin helposti. Ihmisellä on voimakas tarve torjua vaikeat, hämmentävät ja häpeää aiheuttavat asiat. Tavallista on, ettei lapsi uskalla kertoa hyväksikäytöstä senkään jälkeen, kun asia on tullut ilmi muita teitä. Jos lapsi kuitenkin yrittää antaa vihjeitä tapahtuneesta, eivät aikuiset välttämättä osaa niitä kuulla. (Taskinen 1994, 25.) Silloin kun lapsen epätoivo ja ahdistus kohoaa sietämättömäksi hän saattaa uskoutua jollekin luottamalleen aikuiselle tai lapsi saattaa kertoa hyväksikäytöstä vahingossa esimerkiksi leikkiessään. Lasten paljastamat asiat on syytä ottaa vakavasti, mutta kuitenkin on välttämätöntä arvioida tietojen luotettavuus. Kun lapsi uskoutuu aikuiselle, on lapsen auttamisen kannalta olennaista, että henkilö, jolle hän uskoutuu, pysyy rauhallisena ja osoittaa uskovansa lapsen puheisiin. Jos aikuinen hermostuu ja pakottaa tunnustuksiin, lapsi helposti lukkiutuu. (Taskinen 1994, 25.) 5.7 Lapsen käytös ja oireet Epäily lapsen hyväksikäytöstä voi herätä myös hänen käytöksensä ja oireittensa perusteella. Hyväksikäytetyllä lapsella voi olla erilaisia fyysisiä merkkejä, tai hän on levoton, yliseksuaalinen, kärsii vatsakivuista ja unihäiriöistä. Kaikkien hyväksikäytettyjen lasten käytös ei kuitenkaan muutu, vaan he saattavat tehdä parhaansa pysyäkseen huomaamattomina. Usein läheiset sukulaiset ja tuttavat ovat herkkiä havaitsemaan lasten pahaa oloa. (Sundholm 1989, ) Mikään yksittäinen oire ei sinänsä ole osoitus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaan asia tulee aina selvittää kokonaisuudessaan. Vasta useat samansuuntaiset oireet

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ XLVI ASIANAJAJAPÄIVÄT 10.1.2014 PROFESSORI PEKKA SANTTILA, PH.D. - ÅBO AKADEMI - WWW.PEKKASANTTILA.COM LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot