LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT TAPATURMAT JA NIIDEN ENSIAPU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT TAPATURMAT JA NIIDEN ENSIAPU"

Transkriptio

1 LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT TAPATURMAT JA NIIDEN ENSIAPU Saana Vaitniemi Eini Ylönen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma suuntautumisvaihtoehto VAITNIEMI, SAANA & YLÖNEN, EINI: Lentopallossa tapahtuvat tapaturmat ja niiden ensiapu Opinnäytetyö 93 s. Toukokuu 2011 Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Suomen Lentopalloliitto ry:lle ensiapumateriaali, jota eri seurat ja lajin harrastajat voivat hyödyntää. Ensiapumateriaali käsittelee välittömän ensiavun tapaturman sattuessa. Opinnäytetyömme on tuotoksellinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena on ensiapumateriaali. Tekemällämme ensiapumateriaalilla toivomme lisäävämme valmentajien, huoltajien ja lajin harrastajien toimintavalmiutta ensiaputilanteissa. Opinnäytetyömme tavoitteena on antaa hyödyllistä tietoa ensiavusta lentopalloa harrastaville ja siten lisätä varmuutta ensiaputilanteissa toimimiseen ja vammojen oikeaoppiseen hoitamiseen, jolloin vammojen paraneminen nopeutuu ja pelaajat pääsisivät nopeammin takaisin harrastuksen pariin. Lisäksi tavoitteenamme on kerätä tietoa lentopallossa tapahtuvista onnettomuuksista/tapaturmista ja niiden hoidosta pelipaikalla. Tuotoksemme tulee olemaan valmis materiaali cd-rom muodossa, jonka Suomen Lentopalloliitto ry voi itse julkaista ohjelehtisenä ja halutessaan laittaa Internet-sivuilleen. Työmme käsittelee lentopallossa tyypillisesti tapahtuvia vammoja, jonka vuoksi suurin osa työstämme käsittelee ylä- ja alaraajoissa tapahtuvia vammoja. Näiden vammojen lisäksi käymme läpi muidenkin lentopallossa mahdollisesti tapahtuvien tapaturmien, kuten esimerkiksi nenäverenvuodon, ensiapua. Ensiavun lisäksi olemme etsineet työhön tietoa vammojen ennalta ehkäisystä. Työn loppupuolella käsittelemme myös lyhyesti tapaturmien jälkeistä nivelten teippausta ja sidontaa, sekä käymme lyhyesti läpi hieronnan vaikutuksia lihaksiston palautumiseen urheilun jälkeen. Asiasanat: Lentopallo, ensiapumateriaali, vammatyypit

3 3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care VAITNIEMI, SAANA & YLÖNEN, EINI: Common volleyball injuries and their first aid Bachelor s thesis 93 p. May 2011 The purpose of this thesis was to produce a first aid manual for The Finnish Volleyball Association. The material will be available for all volleyball teams and players. The goal of our thesis was to give beneficial information about first aid to volleyball players. By increasing knowledge, players will hopefully have more confidence in sudden first aid situations thus helping them nurse injuries properly. This leads to a quicker recovery, and injured players are able to return to the court sooner. In addition, we collected information about volleyball injuries and their nursing methods. The manual will be given to The Finnish Volleyball Association in CD format. It can be published either as a booklet or on their web site. Our thesis covers typical volleyball injuries; the focus is on lower and upper limb injuries but other kinds of injuries are also mentioned. In addition to treating injuries, we have also gathered information on how to prevent them. Joint binding and the effects of massage in musculature recovery are discussed briefly as well. Keywords: Volleyball, first aid material, injury types

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT TUOTOKSEEN PAINOTTUVA OPINNÄYTETYÖ HYVÄ JA SELKEÄ TEKSTI Hyvä teksti Kuvat tekstin selventäjinä TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tapaturmat Suomessa Liikuntatapaturmat LENTOPALLOSSA SYNTYVÄT VAMMATYYPIT Urheiluvammat Akuutit tapaturmat Rasitusvammat Liikuntatapaturmien ennaltaehkäisy Lentopallossa tapahtuvien vammojen ensiapu Vammojen paranemisen vaiheet ALARAAJAN VAMMAT Nilkka Nilkan vääntyminen Murtunut nilkka Nilkan seudun vammojen ensiapu Akillesjänne Polvi Nivelkierukan repeämä Nivelsidevamma Lumpion sijoiltaan meno Polvivammojen ensiapu Alaraajan lihaskouristus... 35

5 5 8 YLÄRAAJAN VAMMAT Olka- ja kyynärpää Tennis-kyynärpää ja golfkyynärpää Sijoiltaan meno Kiertäjäkalvosinjänne Olkanivelen venähtäminen Käden alue Käden alueen venähdykset Käden alueen rasitusvammat Ranteen nivelsiteiden repeämä Käden seudun murtumat Sormien vammat MUUT LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT VAMMAT Selän vammat Pään alueen vammat Nenäverenvuoto Silmävammat Hengityselintoimintoihin liittyvät ongelmat Tajunnan häiriöt Pyörtyminen Verensokeritasapainoon liittyvä tajunnan häiriö Aivotärähdys Haavat ja ihovauriot VAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY SIDONTA JA TEIPPAUS ITSEHOITO JA MUITA HOITOMUOTOJA VENYTTELY URHEILUSSA HIERONTA JA URHEILU PÄÄTÄNTÄ LÄHTEET... 66

6 6 1 JOHDANTO Vapaa-aikana ja kotona sattuvien tapaturmien osalta ei ole Suomen laissa säädetty asetusta auttamisvelvollisuudesta. Mutta kuitenkin Suomen rikoslaissa luvussa 21 pykälissä on säädetty rangaistus auttamatta jättämisestä ja pelastustoiminnan laiminlyönnistä. Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja aiheuttaa siten vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Rikoslaki 14.) Lisäksi on säädetty, että joka tietäen toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa on tälle antamatta tai hankkimatta sellaista apua, jota hänen mahdollisuutensa ja tilanteen luonne huomioon ottaen kohtuudella voidaan häneltä edellyttää, on tuomittava pelastustoimen laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (Rikoslaki 15.) Suomessa on lentopallon harrastajia noin , joista nuoria noin (Suomen Lentopalloliitto ry). Laji on harrastuksena liikkuvaa ja nopeatempoista ja näin ollen myös tapaturma-altista. Tapaturmien yhteydessä annetun oikeaoppisen ensiavun merkitys on suuri, jotta parantuminen alkaisi mahdollisimman nopeasti. Liikuntaan liittyvissä äkillisissä tapaturmissa, myös lentopallon parissa, voi liikkuja itse antaa ensiapua, jolla pyritään oireen vähentämiseen ja toipumisennusteen parantamiseen. Tapaturman jälkeen on hyvä tietää jatkohoidosta ja sellaisista keinoista, joiden avulla vamma kuntoutuu nopeammin ja uusiutumisriski pienenee. (Kallio 2008, 13.) Oireita on lieviä ja hankalia. Oireet ovat aina yksilöllisiä. Tilanteesta ja yksilön ominaisuuksista riippuen sama oire voidaan kokea eri tavalla. Maalaisjärki yleensä riittää päättelemään milloin pitää hakeutua hoitoon ja milloin voi hoitaa itse, mutta epäselvissä tapauksissa on parempi hakeutua hoitoon, kuin sinnitellä liian pitkää omin keinoin. (Kallio 2008, 13.)

7 7 Tutustuttuamme Suomen Lentopalloliitto ry:n Internet-sivustoihin, huomasimme että heiltä puuttuu lajin piirteet huomioiva ensiapuohjeistus. Otimme yhteyttä Lentopalloliittoon ja sovimme ohjeistuksen tekemisestä opinnäytetyönämme. Koska lentopalloa pelatessa tapaturmat kohdistuvat suurimmalta osin ylä- ja alaraajoihin, keskitymme opinnäytetyössämme myös niiden jatkohoitoon ja sidontaan. Power Cup on maailman suurin nuorten lentopallotapahtuma. Power Cupin kesto on joka vuosi neljä päivää torstaista sunnuntaihin. Pelaajat ovat vuotiaita. Nuorimmat pelaavat koko tapahtuman ajan ja kaksi vanhinta ikäryhmää viikonlopun ajan. Vuonna 2010 joukkueita turnaukseen osallistui 901 ja vieraita saapui myös ulkomailta. Lentopalloliitolta saimme opinnäytetyöhömme materiaalia vuoden 2010 Power Cup turnauksessa toimineen ensiapupisteen toiminnasta. Materiaalissa selvitettiin, paljonko turnauksessa oli tapahtunut tapaturmia jotka olivat työllistäneet ensiapupistettä. Power Cup:ssa ensiavussa toimineet henkilöt hoitivat kaikkiaan 361:tä pelaajaa. Suurimmat työllistäjät olivat erilaiset nivel- tai lihasvammat (noin 170 vammaa). Näistä suurin osuus oli nilkka- ja sormivammoja. Seuraavaksi eniten pelaajia hoidettiin ruhjeen, haavan tai rakon takia. Muita hoitoa vaatineita asioita olivat esimerkiksi pääkipu, flunssa tai mahatauti, nenäverenvuoto, silmäoire sekä allergiat. Opinnäytetyömme on tuotoksellinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena on ensiapuohjeistus lentopalloilijoille ja heidän valmentajilleen. Tekemällämme ensiapuohjeistuksella toivomme lisäävämme valmentajien, huoltajien ja lajin harrastajien toimintavalmiutta ensiaputilanteissa. Kiinnitämme erityistä huomiota ohjeistuksen helppolukuisuuteen ja esitysasuun ja havainnoimme eri tilanteita kuvilla.

8 8 2 TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa Suomen Lentopalloliitto ry:lle ensiapuohjeistus, jota eri seurat ja lajin harrastajat voivat hyödyntää. Ensiapuohjeistus käsittelee välittömän ensiavun tapaturman sattuessa. Tuotoksemme tulee olemaan valmis materiaali cd-rom muodossa, jonka Suomen Lentopalloliitto ry voi itse julkaista ohjelehtisenä ja halutessaan laittaa Internet-sivuilleen. Opinnäytetyömme tehtävänä on selvittää 1. Millaisia ensiapua vaativia tilanteita lentopalloa pelatessa tapahtuu? 2. Millainen ensiapuohjeistus pitäisi olla lajin piirteet huomioiden? Millaiset ovat hyvät sidontaohjeet lentopalloilijoille? (ennaltaehkäisy, sidonta ja ensiapu) 3. Miten valmentajan tai harrastajan tulisi toimia erilaisissa välitöntä ensiapua vaativissa tilanteissa? 4. Millainen on hyvä opas? Opinnäytetyömme tavoitteena on antaa hyödyllistä tietoa ensiavusta lentopalloa harrastaville ja siten lisätä varmuutta ensiaputilanteissa toimimiseen ja vammojen oikeaoppiseen hoitamiseen, jolloin vammojen paraneminen nopeutuu ja pelaajat pääsisivät nopeammin takaisin harrastuksen pariin. Samalla hankimme vahvistusta omille tiedoillemme ensiavusta sekä raajoihin kohdistuneista äkillisistä vammoista ja niiden ensihoidosta ja paranemisprosessista.

9 9 3 TUOTOKSEEN PAINOTTUVA OPINNÄYTETYÖ Opinnäytetyön menetelmäksi olemme valinneet tuotoksellisen opinnäytetyön. Tuotoksellisen opinnäytetyön tavoitteena on käytännön toiminnan ohjeistaminen, joten tämä menetelmä on paras valinta työhömme. Tuotoksellinen opinnäytetyö voi sisältää myös haastatteluja tai kyselyitä tiedon keruussa, mutta lopullinen työ sisältää aina tuotoksen (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 57.) Tuotoksellinen opinnäytetyö on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Tuotoksellinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Se voi olla alasta riippuen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus. Toteutustapa valitaan kohderyhmän mukaan. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Suomen Lentopalloliiton toiveesta teemme ensiapuohjeistuksen, jossa käymme läpi tyypillisimmät lentopallossa tapahtuvat tapaturmat ja niiden ensiavun. Tavoitteenamme on antaa hyödyllistä tietoa ensiavusta lentopalloa harrastavilla lajin piirteet huomioiden ja näin huolehtia siitä, että tuotoksestamme olisi myös käytännössä hyötyä. Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen, käytännönläheinen, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Tärkeää on kartoittaa idean kohderyhmä ja idean tarpeellisuus kohderyhmässä, aiheeseen liittyvä lähdekirjallisuus, tutkimukset, muut mahdolliset lähteet ja aiheeseen liittyvä ajankohtainen keskustelu. Taustatietoja varten tekijän tulee pohtia, miten idea kannattaa rajata, millaisen käytännön ongelman idealla haluaa ratkaista ja mikä merkitys sillä on kohderyhmälle. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.)

10 10 Koko opinnäytetyömme pyrimme tekemään selkeätä kirjoitustyyliä käyttäen, mahdollisimman pitkälle käyttämättä ammattisanastoa tai ainakin selvittämään ammattikielellä käytetyt sanat. Näin kuka tahansa pystyy lukemaan työtämme ja ymmärtämään, mistä siinä puhutaan. Tuotoksellisissa opinnäytetöissä tulisi käyttää alan teorioista nousevaa tarkastelutapaa valintoihin ja valintojen perusteluun. Mihin alan näkemykseen, käsitteisiin tai tietoperustaan liittyen tekijä tekee opinnäytetyön sisällölliset valinnat? Usein tuotoksellisessa opinnäytetyössä riittää myös teoreettiseksi näkökulmaksi jokin alan käsite ja sen määrittely. Hyvä tietoperusta eli teoria tai määritellyt käsitteet toimivat pikemminkin apuvälineinä kuin ylimääräisenä painolastina. (Vilkka & Airaksinen 2003, 42.) Selvityksen tekeminen, aiheesta riippuen, on yksi osa tuotoksellisen opinnäytetyön toteuttamistapaa. Tuotoksellisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina joku tuote, kuten kirja, ohjeistus, tietopaketti, portfolio, messu- tai esittelyosasto tai tapahtuma. Siksi raportoinnissa on käsiteltävä konkreettisen tuotoksen saavuttamiseksi käytettyjä keinoja. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51.) Mikäli opinnäytetyön tuotos sisältää tekstejä, tekijän on suunniteltava ne kohderyhmää palveleviksi ja mukautettava tekstin sisältöä, tavoitetta, vastaanottajaa, viestintälaitetta ja tekstilajia palvelevaksi. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51.) Toteutustapaa valitessa tekijän on hyvä kysyä itseltään, mikä on muoto, jossa idea kannattaa toteuttaa, jotta se palvelisi kohderyhmää parhaiten. Tavoite on että tuote erottuu edukseen muista vastaavanlaisista tuotteista. Tuotteen tulisi olla siten yksilöllisen ja persoonallisen näköinen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51.) Tuotoksellisissa opinnäytetöissä tutkimuksellinen selvitys kuuluu idean tai tuotteen toteutustapaan. Toteutustapa tarkoittaa keinoja, joilla materiaali esimerkiksi oppaan tai ohjeistuksen sisällöksi hankitaan, että keinoja, joilla oppaan tai ohjeistuksen valmistus toteutetaan. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56.)

11 11 Opinnäytetyömme tulee olemaan kaksiosainen, jonka ensimmäisessä osassa käsittelemme työtämme teoreettisesta näkökulmasta. Toinen osa sisältää itse tuotoksen, jossa asiat on käsitelty lyhyemmin ja selkeämmin kuvia apuna käyttäen. Opinnäytetyön tekijän on hyvä kartoittaa ajalliset, taloudelliset ja henkiset resurssit sekä tunnistaa ja tunnustaa osaamisensa. Lopullinen opinnäytetyön toteutustapa on perusteltu kompromissi omien resurssien, toimeksiantajan toiveiden, kohderyhmän tarpeiden ja oppilaitoksen opinnäytetöitä koskevien vaatimusten välillä. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56.) Tuotoksellisessa opinnäytetyössä ei aina ole välttämätöntä analysoida kerättyä aineistoa yhtä tarkasti ja järjestelmällisesti kuin tutkimuksellisissa opinnäytetöissä. Tämä koskee ainoastaan laadullisella tutkimuksella kerättyä aineistoa tuotoksellisessa opinnäytetyössä. Tietoa voidaan kerätä konsultaationa haastatellen asiantuntijoita. Tällöin haastatteluaineistolla saatua tietoa käytetään opinnäytetyössä kuin lähdeaineistoa eli päättelyn ja argumentoinnin tukena sekä tuomaan teoreettista syvyyttä opinnäytetyössä käytyyn keskusteluun. Konsultaatioaineistot tulee aina ilmoittaa tuotoksellisen opinnäytetyön raporttiosuudessa. Ne lisäävät teoreettisen osuuden luotettavuutta, kuten huolellisesti tehty lähdeluettelokin. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56.)

12 12 4 HYVÄ JA SELKEÄ TEKSTI Ohje, ohjaileva teksti, antaa lukijalleen yksiselitteisen toimintatavan. Ohje käyttää paljon imperatiivi- ja passiivimuotoja. Ohjaava teksti etenee kronologisesti eli aikajärjestyksessä, ja syy-seuraussuhteet esitellään selkeästi. Ohjeessa voi olla toimintaohjeiden lisäksi myös taustatietoja. Ohjaavaa tekstiä havainnollistetaan usein kuvin ja piirroksin. Ohjaavassa tekstissä kannattaa pyrkiä mahdollisimman helppoon kieleen, koska näin voidaan parhaiten varmistaa tekstin ymmärrettävyys. Helpolle kielelle ovat ominaisia piirteitä tutut, lyhyet sanat, adjektiivien ja adverbien vähäisyys ja lauseiden lyhyys. (Husu, Tarkoma & Vuorijärvi 2002, 105.) 4.2 Hyvä teksti Teksti on opasmateriaalin peruselementti. Tekstin ensisijainen tarkoitus on viestinnällinen. Kirjoittamalla halutaan kertoa asioita, välittää tietoa sekä herättää mielikuvia sekä tuntemuksia. Tekstin sisällön lisäksi kirjoitustyylillä on merkitystä. Samasta aiheesta voidaan kirjoittaa usealla eri tavalla sen mukaan, miten tekstin halutaan lukijaan vaikuttavan. (Keränen & Penttinen 2007, 170.) Tekstillä on myös visuaalinen merkitys. Tekstin visualisuuteen kiinnitetään huomiota typografiassa ja asemoinnissa. Typografialla tarkoitetaan yksittäisten kirjainten ulkonäköä, kun taas asemoinnilla tarkoitetaan kokonaisten tekstien ja kuvien asettelua sivulla. (Keränen & Penttinen 2007, 170.) Tekstin ulkoasuun vaikuttavat kirjasinleikkaus, kirjasinkoko ja kirjasintyyli. Kirjasinleikkaus määrittelee kirjasimen ulkoasun. Tekstin kirjasimeksi valitaan aina jokin yleinen kirjasinleikkaus, joka kuuluu käyttöjärjestelmien peruskirjasimiin. Näin varmistutaan, että teksti näyttää eri käyttöjärjestelmien selaimilla samanlaiselta. Peruskirjasimia ovat muun muassa Arial, Helvetica, Times, Courier, Georgia ja Verdana. (Keränen & Penttinen 2007, 170.)

13 13 Tekstin lukemista helpottavat lyhyet kappaleet, korkeintaan neljästä viiteen riviä tekstiä, selkeä otsikoiden ja erilaisten luetteloiden käyttö. Tekstin täytyy olla lyhyttä ja ytimekästä. Liian pitkät, usealle riville jakautuneet lauseet ovat vaikeita hahmottaa. Tekstin luettavuutta helpottavat myös lyhyet kappaleet ja otsikointi. Suositeltava kappaleiden pituus on alle 10 riviä. (Keränen & Penttinen 2007, ) Selkeän otsikoinnin avulla autetaan tekstin silmäilemistä. Pääotsikon lisäksi voidaan käyttää väliotsikoita, jotka erottuvat tekstistä esimerkiksi tekstiä vieritettäessä. Näin haluttu kohta löydetään tekstistä helpommin. Otsikon tarkoituksena on aina kertoa tiivistetysti sitä seuraavan tekstin sisältöä. Tekstistä silmäillään useasti ensin otsikot, joten kiinnostavan otsikoinnin avulla voidaan saada lukija kiinnostumaan itse tekstistä. (Keränen & Penttinen 2007, 171.) Kappalejaon avulla tekstiä jäsennellään sopiviin kokonaisuuksiin. Tarvittaessa käytetään selkeyttäviä väliotsikoita. Periaatteena on, että tekstiä voidaan tarvittaessa lyhentää ilman asian ymmärtämisen vaikeutumista. (Keränen & Penttinen 2007, 171.) Otsikko kertoo tulevan tekstin sisällöstä sekä määrittelee sen tyyliä tai tunnelmaa. Otsikon on oltava sisällöllisesti ja visuaalisesti mielenkiintoinen, jotta lukija kiinnostuisi itse tekstistä. Tekstissä käytetään pääotsikoiden lisäksi erilaisia väliotsikoita jäsentämään tekstiä. Väliotsikot antavat lukijalle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi sekä helpottavat myöhemmin tiedon hakemista tekstistä. (Keränen & Penttinen 2007, 173.) 4.3 Kuvat tekstin selventäjinä Opasmateriaalin mielenkiintoa ja luotettavuutta lisätään kuvituksen avulla. Kuvat ja piirrokset havainnollistavat asioita, välittävät tunnelmia ja täydentävät tekstin sisältöä. Valokuva on aina dokumentti jostakin todellisesta tapahtumasta. Opasmateriaalia on helppo kuvittaa valokuvilla, koska sopivia valokuvia on

14 14 yleensä valmiina. Kuvia voidaan myös tuottaa opasmateriaalia varten digitaalikameralla tai hankkia kuvapankista. (Keränen & Penttinen 2007, 174.) Valokuvalla tulisi aina olla oma viestinsä, joka tukee tekstiä ja muuta sisältöä. Tekstillä ja kuvalla on turhaa kertoa täsmälleen samat asiat. On mielenkiintoisempaa, että kuvalla esitetään tekstin aihe hieman toisenlaisesta näkökulmasta. Kuvia valittaessa onkin muistettava, että yksi hyvä ja visuaalisesti tehokas kuva voittaa aina yhdistelmän, jossa on käytetty monta huonoa kuvaa. (Keränen & Penttinen 2007, 174.)

15 15 5 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 5.1 Tapaturmat Suomessa Yksinkertaisimmillaan tapaturma on tapahtuma, jonka yhteydessä ihminen menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Urheilun ja liikunnan parissa noin suomalaista loukkaa vuosittain itsensä tarviten lastoitusta, kipsausta, lepoa tai kirurgisen toimenpiteen. Ehkä tärkeintä käsitteen tapaturma ymmärtämiseksi on se, että tapaturmaan liittyy aina kaksi komponenttia, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen vamma. (Tiirikainen 2009, 12.) Tapaturmien ehkäisy perustuu ajatukseen, että tapaturmien syntyyn yhteydessä olevia tekijöitä pystytään tunnistamaan. Näihin syy- ja olosuhdetekijöihin vaikuttamalla voidaan pienentää tapaturmaan joutumisen riskiä ja vähentää onnettomuuden seurauksena syntyvän vamman vakavuutta. (Tiirikainen 2009, 12.) Vaikka tapaturmien ehkäisytyö painottuu ennalta ehkäisevään työhön, tulisi tapaturmien ehkäisytyön toteutua prevention kolmella tasolla, primaari-, sekundaari- ja tertiaaritasolla. Primaariprevention kohteena ovat terveet ihmiset ja tarkoituksena on ehkäistä tapaturmien syntyminen. Sekundaaripreventiolla on tärkeä rooli silloin, kun yksilö on vammautunut tapaturmassa. Tavoitteena on ehkäistä olemassa olevan vamman pahentumista ja lyhentää sairausaikaa. Tertiaalipreventio keskittyy potilaiden ja heistä huolehtivien ohjaamiseen ja auttamiseen. Tavoitteena on ehkäistä sairauksien pahentuminen ja komplikaatiot sekä edistää kuntoutumista ja auttaa sopeutumaan olemassa olevaan tilaan. (Tiirikainen 2009, 13.) 5.2 Liikuntatapaturmat Suomalaisille aiheutuu vuosittain lähes fyysistä vammaa liikuntatapaturmissa. Liikuntatapaturmat ovat yleisin tapaturmatyyppi länsimaisissa yhteis-

16 16 kunnissa. Suomessa noin kolmannes lievistä tapaturmista sattuu nimenomaan liikunnan parissa. Joka vuosi keskimäärin 8% vuotiaista suomalaisista joutuu liikuntatapaturmaan. (Tiirikainen 2009, 87.) Eri liikuntamuotojen välillä on selviä eroja tapaturmariskissä. Yleisimmin liikuntatapaturmat syntyvät voimistelu- ja palloilulajeissa, ja tapaturmariski kasvaa, kun kontaktit toisiin liikkujiin lisääntyvät. Hyöty- ja harrasteliikunta on yleensä melko turvallista. Asiointi- ja työmatkaliikunnassa sattuu 0,3 ja harrasteliikunnassa 0,7 vammaa tuhatta harrastetuntia kohden. Tapaturmariski on huomattavan paljon suurempi kunto- ja kilpaurheilussa, noin 3,1 vammaa tuhatta harrastetuntia kohden. (Tiirikainen 2009, 88.) Liikuntatapaturmien seuraukset ovat tuoreeltaan harvoin vakavia, mutta saattavat altistaa myöhemmin erityisesti alaraajojen nivelrikkomuutoksille. Myös vanhojen vammojen uusiutumiset ovat yleisiä, ja neljännes kaikista vammoista onkin uusiutuneita. Lähes puolet liikuntatapaturmista johtaa nyrjähdykseen, venähdykseen tai ruhjevammaan. Yleisimmin liikunnan parissa loukataan polvi, nilkka tai selkä. (Tiirikainen 2009, ) Liikunnan turvallisuuden parantamiseen löytyy lukuisia keinoja. Liikkujalla tulee olla sopivat ja iskuja vaimentavat jalkineet sekä muut asianmukaiset varusteet ja suojukset. Aikaisemmat vammat pitää hoitaa asianmukaisesti ja huolehtia kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta ennen lajin pariin palaamista. Etenkin joukkuelajeissa tulee välttää aggressiivista pelityyliä. Lajia aloittaessa on hyvä hankkia peruskuntoa ja lajin vaatimia perustaitoja, parantaa lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta, toisin sanoen lisätä maltillisesti lajin harjoittelua. Lisäksi harrastajan tulee tiedostaa lajiin liittyvät riskit ja välttää liikunnan harrastamista sairaana tai alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena. (Tiirikainen 2009, 91.)

17 17 6 LENTOPALLOSSA SYNTYVÄT VAMMATYYPIT 6.1 Urheiluvammat Liikkujan vammat voidaan jakaa useammallakin eri tavalla. Ne voidaan luokitella syntyperänsä mukaan traumoiksi tai rasitusvammoiksi. Vamman kohteen mukaan ne voidaan jakaa luu-, hermo- ja pehmytkudosvammoiksi ja vamman ajankohdan mukaan akuuteiksi tai kroonisiksi vammoiksi. Edellisten luokitusten pohjalta on helpompaa ymmärtää liikuntavammojen ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. (Aalto 2008, 24.) Rajujen lajien yleistyttyä ja harjoittelun kovennuttua jo joka neljäs urheiluvamma on toistuva. Kolmesta vammasta kaksi on äkillisiä, loput rasitusperäisiä. Kaikkiin liikuntatapaturmiin pätevät samat vinkit, eli huolehdi hyvistä varusteista ja varsinkin kengistä, vältä yksipuoleisuutta, lopeta treeni ajoissa ennen kuin väsyt, älä tingi lihashuollosta. Ensiavun lisäksi tulee myös tärkeänä osana muistaa kunnon lepo ja riittävä kuntoutus, ennen kuin aloitetaan uudelleen aktiivinen urheilu. (Kotiranta, Sertti & Schroderus 2007, 7.) Urheiluvammat voidaan jaotella erilaisten vammatyyppien perusteella kokonaisuuksiksi, joiden avulla on helpompi ymmärtää eri vammojen ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vammat voidaan jakaa syntysyyn, alkuperän eli etiologian mukaan, vamman anatomian mukaan, vamman ajankohdan mukaan tai lajiryhmittäin. Vammat voidaan jakaa myös vielä tarkemmin eri osa-alueisiin. (Renström ym. 2002, 15.) Syntysyyn, alkuperän mukaan syntyvät vammat voidaan jakaa ulkoisen energian vammoiksi eli traumoiksi ja ylikuormitusvammoiksi eli rasitusvammoiksi. Ulkoisen energian vammoissa, jokin ulkopuolinen voima, aiheuttaa vamman. Merkkinä tästä on verenpurkaumat, turvotus ja kipu. Joskus esiintyy myös kudoksen epänormaalia muotoa, tällöin on yleensä kyseessä luunmurtuma tai nivelsidevaurio. (Renström ym. 2002, 15.)

18 18 Ylikuormitusvaurioiden alkuperä pohjautuu yksipuoleiseen harjoitteluun, puutteelliseen suoritustekniikkaan, koordinaatioon ja lihastasapainoon sekä ulkoisiin olosuhteisiin. Ylikuormitusvammat ovat usein lihasten jännealueilla ja limapusseissa tulehduksen muodossa sekä luissa rasitusmurtumien muodossa. Tulehduksen oireita ovat usein kudosvamman synnyttämän nesteenkertymisen aiheuttama turvotus, lisääntyneestä verenkierrosta johtuva punoitus sekä lämmönnousu, turvotuksen ja kudosvamman aiheuttama aristus ja turvotuksen ja arkuuden aiheuttama toiminnan vajaus. Oireina voi esiintyä yksi tai useampi näistä. Tulehduksen oireet alkavat yleensä vähitellen. (Renström ym. 2002, ) Vamman anatomian mukaan vammat voidaan jaotella pehmytosavammoihin, luuvammoihin ja hermovaurioihin. Pehmytosavammoilla tarkoitetaan lihasten, jänteiden, nivelsiteiden ja sisäelinten vammoja. Näitä ovat esimerkiksi lihaskouristukset, lihasrevähdykset, lihas- ja jännetulehdukset ja nivelsiteiden venymiset ja repeämiset, nyrjähdykset, sijoiltaan menot. Pehmytosavammoissa vaurioituu usein vain hiusverisuonia ja soluja, jonka seurauksena turvotus leviää vamman ympäristöön aiheuttaen kipua paineen nousun ja kudosärsytyksen muodossa. Luuvammat ovat yleensä erityyppisiä murtumia joko traumaattisesti tai ylirasitusvamman seurauksena. (Renström ym. 2002, 15, 17.) Vamman ajankohdan mukaan vammat jaotellaan akuutteihin, subakuutteihin eli semiakuutteihin ja kroonisiin eli pysyviin, pitkäkestoisiin vammoihin. Urheiluvamman ajankohta selkeyttää hoitolinjoja, koska nämä saattavat vaihdella huomattavasti akuutin ja kroonisen vamman välillä. Päälinjoina akuuttivaiheen hoidoissa voidaan pitää tilanteen rauhoittamista levon, immobilisaation eli liikkumattomuuden, lääkkeiden ja fysikaalisten hoitojen avulla. (Renström ym. 2002, 15, 17.) Lajiryhmittäin urheiluvammoja voidaan jakaa esimerkiksi juoksu- ja hyppyvammoihin sekä heitto- ja iskuvammoihin. Vammautumisalttius vaihtelee eri urheilulajeissa, lajityypillisesti tietyt kehonosat ovat toisia alttiimpia vammautumaan. (Renström ym. 2002, 15, 18.)

19 Akuutit tapaturmat Akuutti tapaturma tarkoittaa sellaista onnettomuutta, jossa tuki- ja liikuntaelimistön kudokset ovat vaarassa vammautua joko äkillisen liiallisen kuormittumisen takia tai vammamekanismin väärästä voimien kohdentumisesta johtuen. (Kallio 2008, 17.) Polven ja nilkan vääntymiset sekä lihasrevähdys kattavat suurimman osan liikuntaan liittyvistä onnettomuuksista. Samat ensiavun periaatteet pätevät usein myös muidenkin vammojen kohdalla. (Kallio 2008, 17.) Luuvammat syntyvät useimmiten trauman tai jatkuvan ylirasituksen seurauksena. Erityisesti luun ylirasitusvammoja esiintyy lihasjänneliitosten alueella. Luuvammojen riski on korkeimmillaan lapsilla, ikääntyvillä ihmisillä sekä osteoporoosia eli luukatoa sairastavilla henkilöillä. (Aalto 2008, 27.) Pehmytkudosvammoja ovat muun muassa revähdykset, venähdykset, krampit, lihasverenvuodot, nivelsidevammat, luun murtumien aiheuttamat pehmytkudosvammat, sisäelinvammat sekä lihasten ja jänteiden tulehdukset. Tulehdukset oireilevat useimmiten turvotuksena, paikallisena punoituksena ja lämmönnousuna, aristuksena sekä liikerajoituksena. Tulehtunut lihas on usein kova, kimmoton ja toimintakyvyltään heikentynyt. (Aalto 2008, 28.) 6.3 Rasitusvammat Rasitusvammoille alttiita kehonosia ovat etenkin lihasjänneliitokset sekä nivelet. Rasitusvammoja ilmenee edellisten lisäksi myös luustossa traumojen tai ylirasituksen seurauksena. Kuntoilijan tyypillisiä rasitusvamma-alueita ovat muun muassa selkä, olkapää, kyynärpää, ranne, polvi, sääri ja jalkaterä. (Aalto 2008, ) Rasitusvammat oireilevat vammatyypin ja asteen mukaan. Tyypillisiä oireita ovat kipu liikkeessä ja levossa, vamma-alueen turvotus sekä arkuus painettaes-

20 20 sa. Ylikuormitusvammat ilmenevät useimmiten lihasjänneliitosten alueella tai limapusseissa, tulehduksina tai luissa rasitusmurtumien muodossa. (Aalto 2008, 27.) Tulehduksen oireet lisääntyvät pikkuhiljaa ja saattavat usein vaihdella eri tilanteissa. Kivut saattavat helpottaa lämmittelyn edetessä, mutta usein ne voimistuvat harjoituksen jatkuessa ja sen päättymisen jälkeen. Aaltoileva kipu tulee ymmärtää varoitusmerkkinä, joka kehottaa lepäämään ja huoltamaan lihaksia. Pitkittyessä tulehdusoireet saattavat johtaa krooniseen tulehdukseen ja kudoksen kuormituskestävyyden heikkenemiseen. (Aalto 2008, 27.) 6.4 Liikuntatapaturmien ennaltaehkäisy Mitä huolellisemmin palautumisesta pitää huolta, sen nopeammin palautuu ja voi harjoitella uudelleen. Näin liikkuja säästyy myös paremmin erilaisilta liikuntaja rasitusvammoilta, ja olo on huomattavasti vireämpi, vetreämpi ja irtonaisempi. (Aalto 2008, 13.) Jokapäiväistä ja ennaltaehkäisevää lihashuoltoa ovat muun muassa huolellinen alku- ja loppuverryttely, palauttava venyttely, sään ja lajin mukainen vaatetus ja harjoitukseen valmistava ja siitä palauttava ateriointi. Monipuolinen ja oikein annosteltu liikuntaohjelma on erityisen tärkeä huoltotoimenpide. Kun ohjelmassa vaihtelevat matalatempoiset, palauttavat harjoitukset sekä tehokkaat vauhtija lihaskuntoharjoitukset, saa kroppa lepuuttaa välillä edellisissä harjoituksissa treenattuja lihaksia ja järjestelmiä. (Aalto 2008, 13.) Myös oikea suoritustekniikka ja hyvät varusteet ovat osa lihashuoltoa. Muita liikkujan huoltokeinoja ovat hieronta, kylvyt ja saunominen, fysikaaliset hoidot (syvälämpö-, kylmä- ja sähköhoidot), rentoutusharjoitukset sekä erilaiset kehon ja mielen huoltolajit. (Aalto 2008, 14.) Kaikkien näiden lihashuoltotoimenpiteiden, aktiivisten ja passiivisten, tarkoituksena on minimoida loukkaantumisriski, nopeuttaa kehosi palautumista harjoi-

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015.

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. 1 Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. Opas antaa tietoa urheilijoille, valmentajille sekä huoltajille

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom Huoltajakoulutus EBK Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom URHEILIJAN HOITOKETJU Urheilutapahtuma Tapaturma tai muu tarve Ajanvaraus Ajanvaraus, puhelin 050 560 8619 tai 030 6000 Ensisijainen hoitopaikka: Terveystalo

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumisen turvallisuuteen liittyviä perustietoja lukujen avulla. Kohderyhmä Yläkoululaiset sekä alakoulun 5.-6.

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin. DNF Dynamic No Fins eli vapaasukellus ilman räpylöitä on yleensä kaikista vaikein laji aloittelijoille. Käsi ja jalkapotkun tekniikka vaatii hyvää koordinaatiota ja liikkuvuutta ja lajissa korostuu myös

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Urheiluvammat. Harri M. Hakkarainen. Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja

Urheiluvammat. Harri M. Hakkarainen. Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja Urheiluvammat Harri M. Hakkarainen Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja Johdantoa Liikuntavammojen esiintyvyys joka vuosi: 1,5% liikkujista loukkaantuu 1/40 urheilijasta loukkaantuu

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Besai Muñoz Sanchez 11NS

Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Sitä käytetään vammojen

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu

Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu AIHE: Ihminen ja terveys, ensiapu IKÄLUOKKA: 4.-9. luokka TAVOITTEET: Tehtävän tavoitteena on harjoitella toimimista tavallisissa ensiaputilanteissa: pyörtyminen,

Lisätiedot

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät

Lisätiedot

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS Olet tulossa jalkaterän korjausleikkaukseen ja/tai isovarpaan tyvinivelen luudutukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta, jalkateräleikkaukseen

Lisätiedot

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa nilkan luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä nilkan luudutusleikkaukseen liittyvästä hoidosta ja kuntoutumisesta.

Lisätiedot

Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn

Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn POLVIKONTROLLIOHJELMA Polvikontrollin tarkoitus on opettaa pelaajalle oikea liikemalli, jolla pyritään välttämään loukkaantumisia sekä valmistetaan pelaajaa kovempaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

1. Kentän Kuningas. Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen

1. Kentän Kuningas. Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen 1. Kentän Kuningas Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen Toimintamuoto: Pelit ja leikit Kesto väh: 10 min Liikuntataidot: Juokseminen, kuljettaminen, koukistaminen-ojentaminen, pallonhallinta maassa/ilmassa,

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje. Yleiset ensiaputilanteet kerhossa.

APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje. Yleiset ensiaputilanteet kerhossa. ENSIAPUA KERHOSSA APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje Yleiset ensiaputilanteet kerhossa Sisältö APUA, IIK, PANIIKKI! Jakakaa kerhoparin kanssa vastuu

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS Tilannearvio MITÄ ON TAPAHTUNUT? JOS TILANNE VAATII, SOITA 112! PELASTA VAARASSA OLEVAT! ANNA OIREIDEN MUKAISTA ENSIAPUA! ODOTA RAUHASSA AMMATTIAUTTAJIEN SAAPUMISTA PAIKALLE!

Lisätiedot