LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT TAPATURMAT JA NIIDEN ENSIAPU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT TAPATURMAT JA NIIDEN ENSIAPU"

Transkriptio

1 LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT TAPATURMAT JA NIIDEN ENSIAPU Saana Vaitniemi Eini Ylönen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma suuntautumisvaihtoehto VAITNIEMI, SAANA & YLÖNEN, EINI: Lentopallossa tapahtuvat tapaturmat ja niiden ensiapu Opinnäytetyö 93 s. Toukokuu 2011 Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Suomen Lentopalloliitto ry:lle ensiapumateriaali, jota eri seurat ja lajin harrastajat voivat hyödyntää. Ensiapumateriaali käsittelee välittömän ensiavun tapaturman sattuessa. Opinnäytetyömme on tuotoksellinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena on ensiapumateriaali. Tekemällämme ensiapumateriaalilla toivomme lisäävämme valmentajien, huoltajien ja lajin harrastajien toimintavalmiutta ensiaputilanteissa. Opinnäytetyömme tavoitteena on antaa hyödyllistä tietoa ensiavusta lentopalloa harrastaville ja siten lisätä varmuutta ensiaputilanteissa toimimiseen ja vammojen oikeaoppiseen hoitamiseen, jolloin vammojen paraneminen nopeutuu ja pelaajat pääsisivät nopeammin takaisin harrastuksen pariin. Lisäksi tavoitteenamme on kerätä tietoa lentopallossa tapahtuvista onnettomuuksista/tapaturmista ja niiden hoidosta pelipaikalla. Tuotoksemme tulee olemaan valmis materiaali cd-rom muodossa, jonka Suomen Lentopalloliitto ry voi itse julkaista ohjelehtisenä ja halutessaan laittaa Internet-sivuilleen. Työmme käsittelee lentopallossa tyypillisesti tapahtuvia vammoja, jonka vuoksi suurin osa työstämme käsittelee ylä- ja alaraajoissa tapahtuvia vammoja. Näiden vammojen lisäksi käymme läpi muidenkin lentopallossa mahdollisesti tapahtuvien tapaturmien, kuten esimerkiksi nenäverenvuodon, ensiapua. Ensiavun lisäksi olemme etsineet työhön tietoa vammojen ennalta ehkäisystä. Työn loppupuolella käsittelemme myös lyhyesti tapaturmien jälkeistä nivelten teippausta ja sidontaa, sekä käymme lyhyesti läpi hieronnan vaikutuksia lihaksiston palautumiseen urheilun jälkeen. Asiasanat: Lentopallo, ensiapumateriaali, vammatyypit

3 3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care VAITNIEMI, SAANA & YLÖNEN, EINI: Common volleyball injuries and their first aid Bachelor s thesis 93 p. May 2011 The purpose of this thesis was to produce a first aid manual for The Finnish Volleyball Association. The material will be available for all volleyball teams and players. The goal of our thesis was to give beneficial information about first aid to volleyball players. By increasing knowledge, players will hopefully have more confidence in sudden first aid situations thus helping them nurse injuries properly. This leads to a quicker recovery, and injured players are able to return to the court sooner. In addition, we collected information about volleyball injuries and their nursing methods. The manual will be given to The Finnish Volleyball Association in CD format. It can be published either as a booklet or on their web site. Our thesis covers typical volleyball injuries; the focus is on lower and upper limb injuries but other kinds of injuries are also mentioned. In addition to treating injuries, we have also gathered information on how to prevent them. Joint binding and the effects of massage in musculature recovery are discussed briefly as well. Keywords: Volleyball, first aid material, injury types

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT TUOTOKSEEN PAINOTTUVA OPINNÄYTETYÖ HYVÄ JA SELKEÄ TEKSTI Hyvä teksti Kuvat tekstin selventäjinä TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tapaturmat Suomessa Liikuntatapaturmat LENTOPALLOSSA SYNTYVÄT VAMMATYYPIT Urheiluvammat Akuutit tapaturmat Rasitusvammat Liikuntatapaturmien ennaltaehkäisy Lentopallossa tapahtuvien vammojen ensiapu Vammojen paranemisen vaiheet ALARAAJAN VAMMAT Nilkka Nilkan vääntyminen Murtunut nilkka Nilkan seudun vammojen ensiapu Akillesjänne Polvi Nivelkierukan repeämä Nivelsidevamma Lumpion sijoiltaan meno Polvivammojen ensiapu Alaraajan lihaskouristus... 35

5 5 8 YLÄRAAJAN VAMMAT Olka- ja kyynärpää Tennis-kyynärpää ja golfkyynärpää Sijoiltaan meno Kiertäjäkalvosinjänne Olkanivelen venähtäminen Käden alue Käden alueen venähdykset Käden alueen rasitusvammat Ranteen nivelsiteiden repeämä Käden seudun murtumat Sormien vammat MUUT LENTOPALLOSSA TAPAHTUVAT VAMMAT Selän vammat Pään alueen vammat Nenäverenvuoto Silmävammat Hengityselintoimintoihin liittyvät ongelmat Tajunnan häiriöt Pyörtyminen Verensokeritasapainoon liittyvä tajunnan häiriö Aivotärähdys Haavat ja ihovauriot VAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY SIDONTA JA TEIPPAUS ITSEHOITO JA MUITA HOITOMUOTOJA VENYTTELY URHEILUSSA HIERONTA JA URHEILU PÄÄTÄNTÄ LÄHTEET... 66

6 6 1 JOHDANTO Vapaa-aikana ja kotona sattuvien tapaturmien osalta ei ole Suomen laissa säädetty asetusta auttamisvelvollisuudesta. Mutta kuitenkin Suomen rikoslaissa luvussa 21 pykälissä on säädetty rangaistus auttamatta jättämisestä ja pelastustoiminnan laiminlyönnistä. Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja aiheuttaa siten vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Rikoslaki 14.) Lisäksi on säädetty, että joka tietäen toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa on tälle antamatta tai hankkimatta sellaista apua, jota hänen mahdollisuutensa ja tilanteen luonne huomioon ottaen kohtuudella voidaan häneltä edellyttää, on tuomittava pelastustoimen laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (Rikoslaki 15.) Suomessa on lentopallon harrastajia noin , joista nuoria noin (Suomen Lentopalloliitto ry). Laji on harrastuksena liikkuvaa ja nopeatempoista ja näin ollen myös tapaturma-altista. Tapaturmien yhteydessä annetun oikeaoppisen ensiavun merkitys on suuri, jotta parantuminen alkaisi mahdollisimman nopeasti. Liikuntaan liittyvissä äkillisissä tapaturmissa, myös lentopallon parissa, voi liikkuja itse antaa ensiapua, jolla pyritään oireen vähentämiseen ja toipumisennusteen parantamiseen. Tapaturman jälkeen on hyvä tietää jatkohoidosta ja sellaisista keinoista, joiden avulla vamma kuntoutuu nopeammin ja uusiutumisriski pienenee. (Kallio 2008, 13.) Oireita on lieviä ja hankalia. Oireet ovat aina yksilöllisiä. Tilanteesta ja yksilön ominaisuuksista riippuen sama oire voidaan kokea eri tavalla. Maalaisjärki yleensä riittää päättelemään milloin pitää hakeutua hoitoon ja milloin voi hoitaa itse, mutta epäselvissä tapauksissa on parempi hakeutua hoitoon, kuin sinnitellä liian pitkää omin keinoin. (Kallio 2008, 13.)

7 7 Tutustuttuamme Suomen Lentopalloliitto ry:n Internet-sivustoihin, huomasimme että heiltä puuttuu lajin piirteet huomioiva ensiapuohjeistus. Otimme yhteyttä Lentopalloliittoon ja sovimme ohjeistuksen tekemisestä opinnäytetyönämme. Koska lentopalloa pelatessa tapaturmat kohdistuvat suurimmalta osin ylä- ja alaraajoihin, keskitymme opinnäytetyössämme myös niiden jatkohoitoon ja sidontaan. Power Cup on maailman suurin nuorten lentopallotapahtuma. Power Cupin kesto on joka vuosi neljä päivää torstaista sunnuntaihin. Pelaajat ovat vuotiaita. Nuorimmat pelaavat koko tapahtuman ajan ja kaksi vanhinta ikäryhmää viikonlopun ajan. Vuonna 2010 joukkueita turnaukseen osallistui 901 ja vieraita saapui myös ulkomailta. Lentopalloliitolta saimme opinnäytetyöhömme materiaalia vuoden 2010 Power Cup turnauksessa toimineen ensiapupisteen toiminnasta. Materiaalissa selvitettiin, paljonko turnauksessa oli tapahtunut tapaturmia jotka olivat työllistäneet ensiapupistettä. Power Cup:ssa ensiavussa toimineet henkilöt hoitivat kaikkiaan 361:tä pelaajaa. Suurimmat työllistäjät olivat erilaiset nivel- tai lihasvammat (noin 170 vammaa). Näistä suurin osuus oli nilkka- ja sormivammoja. Seuraavaksi eniten pelaajia hoidettiin ruhjeen, haavan tai rakon takia. Muita hoitoa vaatineita asioita olivat esimerkiksi pääkipu, flunssa tai mahatauti, nenäverenvuoto, silmäoire sekä allergiat. Opinnäytetyömme on tuotoksellinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena on ensiapuohjeistus lentopalloilijoille ja heidän valmentajilleen. Tekemällämme ensiapuohjeistuksella toivomme lisäävämme valmentajien, huoltajien ja lajin harrastajien toimintavalmiutta ensiaputilanteissa. Kiinnitämme erityistä huomiota ohjeistuksen helppolukuisuuteen ja esitysasuun ja havainnoimme eri tilanteita kuvilla.

8 8 2 TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa Suomen Lentopalloliitto ry:lle ensiapuohjeistus, jota eri seurat ja lajin harrastajat voivat hyödyntää. Ensiapuohjeistus käsittelee välittömän ensiavun tapaturman sattuessa. Tuotoksemme tulee olemaan valmis materiaali cd-rom muodossa, jonka Suomen Lentopalloliitto ry voi itse julkaista ohjelehtisenä ja halutessaan laittaa Internet-sivuilleen. Opinnäytetyömme tehtävänä on selvittää 1. Millaisia ensiapua vaativia tilanteita lentopalloa pelatessa tapahtuu? 2. Millainen ensiapuohjeistus pitäisi olla lajin piirteet huomioiden? Millaiset ovat hyvät sidontaohjeet lentopalloilijoille? (ennaltaehkäisy, sidonta ja ensiapu) 3. Miten valmentajan tai harrastajan tulisi toimia erilaisissa välitöntä ensiapua vaativissa tilanteissa? 4. Millainen on hyvä opas? Opinnäytetyömme tavoitteena on antaa hyödyllistä tietoa ensiavusta lentopalloa harrastaville ja siten lisätä varmuutta ensiaputilanteissa toimimiseen ja vammojen oikeaoppiseen hoitamiseen, jolloin vammojen paraneminen nopeutuu ja pelaajat pääsisivät nopeammin takaisin harrastuksen pariin. Samalla hankimme vahvistusta omille tiedoillemme ensiavusta sekä raajoihin kohdistuneista äkillisistä vammoista ja niiden ensihoidosta ja paranemisprosessista.

9 9 3 TUOTOKSEEN PAINOTTUVA OPINNÄYTETYÖ Opinnäytetyön menetelmäksi olemme valinneet tuotoksellisen opinnäytetyön. Tuotoksellisen opinnäytetyön tavoitteena on käytännön toiminnan ohjeistaminen, joten tämä menetelmä on paras valinta työhömme. Tuotoksellinen opinnäytetyö voi sisältää myös haastatteluja tai kyselyitä tiedon keruussa, mutta lopullinen työ sisältää aina tuotoksen (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 57.) Tuotoksellinen opinnäytetyö on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Tuotoksellinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Se voi olla alasta riippuen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus. Toteutustapa valitaan kohderyhmän mukaan. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Suomen Lentopalloliiton toiveesta teemme ensiapuohjeistuksen, jossa käymme läpi tyypillisimmät lentopallossa tapahtuvat tapaturmat ja niiden ensiavun. Tavoitteenamme on antaa hyödyllistä tietoa ensiavusta lentopalloa harrastavilla lajin piirteet huomioiden ja näin huolehtia siitä, että tuotoksestamme olisi myös käytännössä hyötyä. Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen, käytännönläheinen, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Tärkeää on kartoittaa idean kohderyhmä ja idean tarpeellisuus kohderyhmässä, aiheeseen liittyvä lähdekirjallisuus, tutkimukset, muut mahdolliset lähteet ja aiheeseen liittyvä ajankohtainen keskustelu. Taustatietoja varten tekijän tulee pohtia, miten idea kannattaa rajata, millaisen käytännön ongelman idealla haluaa ratkaista ja mikä merkitys sillä on kohderyhmälle. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.)

10 10 Koko opinnäytetyömme pyrimme tekemään selkeätä kirjoitustyyliä käyttäen, mahdollisimman pitkälle käyttämättä ammattisanastoa tai ainakin selvittämään ammattikielellä käytetyt sanat. Näin kuka tahansa pystyy lukemaan työtämme ja ymmärtämään, mistä siinä puhutaan. Tuotoksellisissa opinnäytetöissä tulisi käyttää alan teorioista nousevaa tarkastelutapaa valintoihin ja valintojen perusteluun. Mihin alan näkemykseen, käsitteisiin tai tietoperustaan liittyen tekijä tekee opinnäytetyön sisällölliset valinnat? Usein tuotoksellisessa opinnäytetyössä riittää myös teoreettiseksi näkökulmaksi jokin alan käsite ja sen määrittely. Hyvä tietoperusta eli teoria tai määritellyt käsitteet toimivat pikemminkin apuvälineinä kuin ylimääräisenä painolastina. (Vilkka & Airaksinen 2003, 42.) Selvityksen tekeminen, aiheesta riippuen, on yksi osa tuotoksellisen opinnäytetyön toteuttamistapaa. Tuotoksellisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina joku tuote, kuten kirja, ohjeistus, tietopaketti, portfolio, messu- tai esittelyosasto tai tapahtuma. Siksi raportoinnissa on käsiteltävä konkreettisen tuotoksen saavuttamiseksi käytettyjä keinoja. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51.) Mikäli opinnäytetyön tuotos sisältää tekstejä, tekijän on suunniteltava ne kohderyhmää palveleviksi ja mukautettava tekstin sisältöä, tavoitetta, vastaanottajaa, viestintälaitetta ja tekstilajia palvelevaksi. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51.) Toteutustapaa valitessa tekijän on hyvä kysyä itseltään, mikä on muoto, jossa idea kannattaa toteuttaa, jotta se palvelisi kohderyhmää parhaiten. Tavoite on että tuote erottuu edukseen muista vastaavanlaisista tuotteista. Tuotteen tulisi olla siten yksilöllisen ja persoonallisen näköinen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51.) Tuotoksellisissa opinnäytetöissä tutkimuksellinen selvitys kuuluu idean tai tuotteen toteutustapaan. Toteutustapa tarkoittaa keinoja, joilla materiaali esimerkiksi oppaan tai ohjeistuksen sisällöksi hankitaan, että keinoja, joilla oppaan tai ohjeistuksen valmistus toteutetaan. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56.)

11 11 Opinnäytetyömme tulee olemaan kaksiosainen, jonka ensimmäisessä osassa käsittelemme työtämme teoreettisesta näkökulmasta. Toinen osa sisältää itse tuotoksen, jossa asiat on käsitelty lyhyemmin ja selkeämmin kuvia apuna käyttäen. Opinnäytetyön tekijän on hyvä kartoittaa ajalliset, taloudelliset ja henkiset resurssit sekä tunnistaa ja tunnustaa osaamisensa. Lopullinen opinnäytetyön toteutustapa on perusteltu kompromissi omien resurssien, toimeksiantajan toiveiden, kohderyhmän tarpeiden ja oppilaitoksen opinnäytetöitä koskevien vaatimusten välillä. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56.) Tuotoksellisessa opinnäytetyössä ei aina ole välttämätöntä analysoida kerättyä aineistoa yhtä tarkasti ja järjestelmällisesti kuin tutkimuksellisissa opinnäytetöissä. Tämä koskee ainoastaan laadullisella tutkimuksella kerättyä aineistoa tuotoksellisessa opinnäytetyössä. Tietoa voidaan kerätä konsultaationa haastatellen asiantuntijoita. Tällöin haastatteluaineistolla saatua tietoa käytetään opinnäytetyössä kuin lähdeaineistoa eli päättelyn ja argumentoinnin tukena sekä tuomaan teoreettista syvyyttä opinnäytetyössä käytyyn keskusteluun. Konsultaatioaineistot tulee aina ilmoittaa tuotoksellisen opinnäytetyön raporttiosuudessa. Ne lisäävät teoreettisen osuuden luotettavuutta, kuten huolellisesti tehty lähdeluettelokin. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56.)

12 12 4 HYVÄ JA SELKEÄ TEKSTI Ohje, ohjaileva teksti, antaa lukijalleen yksiselitteisen toimintatavan. Ohje käyttää paljon imperatiivi- ja passiivimuotoja. Ohjaava teksti etenee kronologisesti eli aikajärjestyksessä, ja syy-seuraussuhteet esitellään selkeästi. Ohjeessa voi olla toimintaohjeiden lisäksi myös taustatietoja. Ohjaavaa tekstiä havainnollistetaan usein kuvin ja piirroksin. Ohjaavassa tekstissä kannattaa pyrkiä mahdollisimman helppoon kieleen, koska näin voidaan parhaiten varmistaa tekstin ymmärrettävyys. Helpolle kielelle ovat ominaisia piirteitä tutut, lyhyet sanat, adjektiivien ja adverbien vähäisyys ja lauseiden lyhyys. (Husu, Tarkoma & Vuorijärvi 2002, 105.) 4.2 Hyvä teksti Teksti on opasmateriaalin peruselementti. Tekstin ensisijainen tarkoitus on viestinnällinen. Kirjoittamalla halutaan kertoa asioita, välittää tietoa sekä herättää mielikuvia sekä tuntemuksia. Tekstin sisällön lisäksi kirjoitustyylillä on merkitystä. Samasta aiheesta voidaan kirjoittaa usealla eri tavalla sen mukaan, miten tekstin halutaan lukijaan vaikuttavan. (Keränen & Penttinen 2007, 170.) Tekstillä on myös visuaalinen merkitys. Tekstin visualisuuteen kiinnitetään huomiota typografiassa ja asemoinnissa. Typografialla tarkoitetaan yksittäisten kirjainten ulkonäköä, kun taas asemoinnilla tarkoitetaan kokonaisten tekstien ja kuvien asettelua sivulla. (Keränen & Penttinen 2007, 170.) Tekstin ulkoasuun vaikuttavat kirjasinleikkaus, kirjasinkoko ja kirjasintyyli. Kirjasinleikkaus määrittelee kirjasimen ulkoasun. Tekstin kirjasimeksi valitaan aina jokin yleinen kirjasinleikkaus, joka kuuluu käyttöjärjestelmien peruskirjasimiin. Näin varmistutaan, että teksti näyttää eri käyttöjärjestelmien selaimilla samanlaiselta. Peruskirjasimia ovat muun muassa Arial, Helvetica, Times, Courier, Georgia ja Verdana. (Keränen & Penttinen 2007, 170.)

13 13 Tekstin lukemista helpottavat lyhyet kappaleet, korkeintaan neljästä viiteen riviä tekstiä, selkeä otsikoiden ja erilaisten luetteloiden käyttö. Tekstin täytyy olla lyhyttä ja ytimekästä. Liian pitkät, usealle riville jakautuneet lauseet ovat vaikeita hahmottaa. Tekstin luettavuutta helpottavat myös lyhyet kappaleet ja otsikointi. Suositeltava kappaleiden pituus on alle 10 riviä. (Keränen & Penttinen 2007, ) Selkeän otsikoinnin avulla autetaan tekstin silmäilemistä. Pääotsikon lisäksi voidaan käyttää väliotsikoita, jotka erottuvat tekstistä esimerkiksi tekstiä vieritettäessä. Näin haluttu kohta löydetään tekstistä helpommin. Otsikon tarkoituksena on aina kertoa tiivistetysti sitä seuraavan tekstin sisältöä. Tekstistä silmäillään useasti ensin otsikot, joten kiinnostavan otsikoinnin avulla voidaan saada lukija kiinnostumaan itse tekstistä. (Keränen & Penttinen 2007, 171.) Kappalejaon avulla tekstiä jäsennellään sopiviin kokonaisuuksiin. Tarvittaessa käytetään selkeyttäviä väliotsikoita. Periaatteena on, että tekstiä voidaan tarvittaessa lyhentää ilman asian ymmärtämisen vaikeutumista. (Keränen & Penttinen 2007, 171.) Otsikko kertoo tulevan tekstin sisällöstä sekä määrittelee sen tyyliä tai tunnelmaa. Otsikon on oltava sisällöllisesti ja visuaalisesti mielenkiintoinen, jotta lukija kiinnostuisi itse tekstistä. Tekstissä käytetään pääotsikoiden lisäksi erilaisia väliotsikoita jäsentämään tekstiä. Väliotsikot antavat lukijalle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi sekä helpottavat myöhemmin tiedon hakemista tekstistä. (Keränen & Penttinen 2007, 173.) 4.3 Kuvat tekstin selventäjinä Opasmateriaalin mielenkiintoa ja luotettavuutta lisätään kuvituksen avulla. Kuvat ja piirrokset havainnollistavat asioita, välittävät tunnelmia ja täydentävät tekstin sisältöä. Valokuva on aina dokumentti jostakin todellisesta tapahtumasta. Opasmateriaalia on helppo kuvittaa valokuvilla, koska sopivia valokuvia on

14 14 yleensä valmiina. Kuvia voidaan myös tuottaa opasmateriaalia varten digitaalikameralla tai hankkia kuvapankista. (Keränen & Penttinen 2007, 174.) Valokuvalla tulisi aina olla oma viestinsä, joka tukee tekstiä ja muuta sisältöä. Tekstillä ja kuvalla on turhaa kertoa täsmälleen samat asiat. On mielenkiintoisempaa, että kuvalla esitetään tekstin aihe hieman toisenlaisesta näkökulmasta. Kuvia valittaessa onkin muistettava, että yksi hyvä ja visuaalisesti tehokas kuva voittaa aina yhdistelmän, jossa on käytetty monta huonoa kuvaa. (Keränen & Penttinen 2007, 174.)

15 15 5 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 5.1 Tapaturmat Suomessa Yksinkertaisimmillaan tapaturma on tapahtuma, jonka yhteydessä ihminen menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Urheilun ja liikunnan parissa noin suomalaista loukkaa vuosittain itsensä tarviten lastoitusta, kipsausta, lepoa tai kirurgisen toimenpiteen. Ehkä tärkeintä käsitteen tapaturma ymmärtämiseksi on se, että tapaturmaan liittyy aina kaksi komponenttia, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen vamma. (Tiirikainen 2009, 12.) Tapaturmien ehkäisy perustuu ajatukseen, että tapaturmien syntyyn yhteydessä olevia tekijöitä pystytään tunnistamaan. Näihin syy- ja olosuhdetekijöihin vaikuttamalla voidaan pienentää tapaturmaan joutumisen riskiä ja vähentää onnettomuuden seurauksena syntyvän vamman vakavuutta. (Tiirikainen 2009, 12.) Vaikka tapaturmien ehkäisytyö painottuu ennalta ehkäisevään työhön, tulisi tapaturmien ehkäisytyön toteutua prevention kolmella tasolla, primaari-, sekundaari- ja tertiaaritasolla. Primaariprevention kohteena ovat terveet ihmiset ja tarkoituksena on ehkäistä tapaturmien syntyminen. Sekundaaripreventiolla on tärkeä rooli silloin, kun yksilö on vammautunut tapaturmassa. Tavoitteena on ehkäistä olemassa olevan vamman pahentumista ja lyhentää sairausaikaa. Tertiaalipreventio keskittyy potilaiden ja heistä huolehtivien ohjaamiseen ja auttamiseen. Tavoitteena on ehkäistä sairauksien pahentuminen ja komplikaatiot sekä edistää kuntoutumista ja auttaa sopeutumaan olemassa olevaan tilaan. (Tiirikainen 2009, 13.) 5.2 Liikuntatapaturmat Suomalaisille aiheutuu vuosittain lähes fyysistä vammaa liikuntatapaturmissa. Liikuntatapaturmat ovat yleisin tapaturmatyyppi länsimaisissa yhteis-

16 16 kunnissa. Suomessa noin kolmannes lievistä tapaturmista sattuu nimenomaan liikunnan parissa. Joka vuosi keskimäärin 8% vuotiaista suomalaisista joutuu liikuntatapaturmaan. (Tiirikainen 2009, 87.) Eri liikuntamuotojen välillä on selviä eroja tapaturmariskissä. Yleisimmin liikuntatapaturmat syntyvät voimistelu- ja palloilulajeissa, ja tapaturmariski kasvaa, kun kontaktit toisiin liikkujiin lisääntyvät. Hyöty- ja harrasteliikunta on yleensä melko turvallista. Asiointi- ja työmatkaliikunnassa sattuu 0,3 ja harrasteliikunnassa 0,7 vammaa tuhatta harrastetuntia kohden. Tapaturmariski on huomattavan paljon suurempi kunto- ja kilpaurheilussa, noin 3,1 vammaa tuhatta harrastetuntia kohden. (Tiirikainen 2009, 88.) Liikuntatapaturmien seuraukset ovat tuoreeltaan harvoin vakavia, mutta saattavat altistaa myöhemmin erityisesti alaraajojen nivelrikkomuutoksille. Myös vanhojen vammojen uusiutumiset ovat yleisiä, ja neljännes kaikista vammoista onkin uusiutuneita. Lähes puolet liikuntatapaturmista johtaa nyrjähdykseen, venähdykseen tai ruhjevammaan. Yleisimmin liikunnan parissa loukataan polvi, nilkka tai selkä. (Tiirikainen 2009, ) Liikunnan turvallisuuden parantamiseen löytyy lukuisia keinoja. Liikkujalla tulee olla sopivat ja iskuja vaimentavat jalkineet sekä muut asianmukaiset varusteet ja suojukset. Aikaisemmat vammat pitää hoitaa asianmukaisesti ja huolehtia kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta ennen lajin pariin palaamista. Etenkin joukkuelajeissa tulee välttää aggressiivista pelityyliä. Lajia aloittaessa on hyvä hankkia peruskuntoa ja lajin vaatimia perustaitoja, parantaa lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta, toisin sanoen lisätä maltillisesti lajin harjoittelua. Lisäksi harrastajan tulee tiedostaa lajiin liittyvät riskit ja välttää liikunnan harrastamista sairaana tai alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena. (Tiirikainen 2009, 91.)

17 17 6 LENTOPALLOSSA SYNTYVÄT VAMMATYYPIT 6.1 Urheiluvammat Liikkujan vammat voidaan jakaa useammallakin eri tavalla. Ne voidaan luokitella syntyperänsä mukaan traumoiksi tai rasitusvammoiksi. Vamman kohteen mukaan ne voidaan jakaa luu-, hermo- ja pehmytkudosvammoiksi ja vamman ajankohdan mukaan akuuteiksi tai kroonisiksi vammoiksi. Edellisten luokitusten pohjalta on helpompaa ymmärtää liikuntavammojen ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. (Aalto 2008, 24.) Rajujen lajien yleistyttyä ja harjoittelun kovennuttua jo joka neljäs urheiluvamma on toistuva. Kolmesta vammasta kaksi on äkillisiä, loput rasitusperäisiä. Kaikkiin liikuntatapaturmiin pätevät samat vinkit, eli huolehdi hyvistä varusteista ja varsinkin kengistä, vältä yksipuoleisuutta, lopeta treeni ajoissa ennen kuin väsyt, älä tingi lihashuollosta. Ensiavun lisäksi tulee myös tärkeänä osana muistaa kunnon lepo ja riittävä kuntoutus, ennen kuin aloitetaan uudelleen aktiivinen urheilu. (Kotiranta, Sertti & Schroderus 2007, 7.) Urheiluvammat voidaan jaotella erilaisten vammatyyppien perusteella kokonaisuuksiksi, joiden avulla on helpompi ymmärtää eri vammojen ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vammat voidaan jakaa syntysyyn, alkuperän eli etiologian mukaan, vamman anatomian mukaan, vamman ajankohdan mukaan tai lajiryhmittäin. Vammat voidaan jakaa myös vielä tarkemmin eri osa-alueisiin. (Renström ym. 2002, 15.) Syntysyyn, alkuperän mukaan syntyvät vammat voidaan jakaa ulkoisen energian vammoiksi eli traumoiksi ja ylikuormitusvammoiksi eli rasitusvammoiksi. Ulkoisen energian vammoissa, jokin ulkopuolinen voima, aiheuttaa vamman. Merkkinä tästä on verenpurkaumat, turvotus ja kipu. Joskus esiintyy myös kudoksen epänormaalia muotoa, tällöin on yleensä kyseessä luunmurtuma tai nivelsidevaurio. (Renström ym. 2002, 15.)

18 18 Ylikuormitusvaurioiden alkuperä pohjautuu yksipuoleiseen harjoitteluun, puutteelliseen suoritustekniikkaan, koordinaatioon ja lihastasapainoon sekä ulkoisiin olosuhteisiin. Ylikuormitusvammat ovat usein lihasten jännealueilla ja limapusseissa tulehduksen muodossa sekä luissa rasitusmurtumien muodossa. Tulehduksen oireita ovat usein kudosvamman synnyttämän nesteenkertymisen aiheuttama turvotus, lisääntyneestä verenkierrosta johtuva punoitus sekä lämmönnousu, turvotuksen ja kudosvamman aiheuttama aristus ja turvotuksen ja arkuuden aiheuttama toiminnan vajaus. Oireina voi esiintyä yksi tai useampi näistä. Tulehduksen oireet alkavat yleensä vähitellen. (Renström ym. 2002, ) Vamman anatomian mukaan vammat voidaan jaotella pehmytosavammoihin, luuvammoihin ja hermovaurioihin. Pehmytosavammoilla tarkoitetaan lihasten, jänteiden, nivelsiteiden ja sisäelinten vammoja. Näitä ovat esimerkiksi lihaskouristukset, lihasrevähdykset, lihas- ja jännetulehdukset ja nivelsiteiden venymiset ja repeämiset, nyrjähdykset, sijoiltaan menot. Pehmytosavammoissa vaurioituu usein vain hiusverisuonia ja soluja, jonka seurauksena turvotus leviää vamman ympäristöön aiheuttaen kipua paineen nousun ja kudosärsytyksen muodossa. Luuvammat ovat yleensä erityyppisiä murtumia joko traumaattisesti tai ylirasitusvamman seurauksena. (Renström ym. 2002, 15, 17.) Vamman ajankohdan mukaan vammat jaotellaan akuutteihin, subakuutteihin eli semiakuutteihin ja kroonisiin eli pysyviin, pitkäkestoisiin vammoihin. Urheiluvamman ajankohta selkeyttää hoitolinjoja, koska nämä saattavat vaihdella huomattavasti akuutin ja kroonisen vamman välillä. Päälinjoina akuuttivaiheen hoidoissa voidaan pitää tilanteen rauhoittamista levon, immobilisaation eli liikkumattomuuden, lääkkeiden ja fysikaalisten hoitojen avulla. (Renström ym. 2002, 15, 17.) Lajiryhmittäin urheiluvammoja voidaan jakaa esimerkiksi juoksu- ja hyppyvammoihin sekä heitto- ja iskuvammoihin. Vammautumisalttius vaihtelee eri urheilulajeissa, lajityypillisesti tietyt kehonosat ovat toisia alttiimpia vammautumaan. (Renström ym. 2002, 15, 18.)

19 Akuutit tapaturmat Akuutti tapaturma tarkoittaa sellaista onnettomuutta, jossa tuki- ja liikuntaelimistön kudokset ovat vaarassa vammautua joko äkillisen liiallisen kuormittumisen takia tai vammamekanismin väärästä voimien kohdentumisesta johtuen. (Kallio 2008, 17.) Polven ja nilkan vääntymiset sekä lihasrevähdys kattavat suurimman osan liikuntaan liittyvistä onnettomuuksista. Samat ensiavun periaatteet pätevät usein myös muidenkin vammojen kohdalla. (Kallio 2008, 17.) Luuvammat syntyvät useimmiten trauman tai jatkuvan ylirasituksen seurauksena. Erityisesti luun ylirasitusvammoja esiintyy lihasjänneliitosten alueella. Luuvammojen riski on korkeimmillaan lapsilla, ikääntyvillä ihmisillä sekä osteoporoosia eli luukatoa sairastavilla henkilöillä. (Aalto 2008, 27.) Pehmytkudosvammoja ovat muun muassa revähdykset, venähdykset, krampit, lihasverenvuodot, nivelsidevammat, luun murtumien aiheuttamat pehmytkudosvammat, sisäelinvammat sekä lihasten ja jänteiden tulehdukset. Tulehdukset oireilevat useimmiten turvotuksena, paikallisena punoituksena ja lämmönnousuna, aristuksena sekä liikerajoituksena. Tulehtunut lihas on usein kova, kimmoton ja toimintakyvyltään heikentynyt. (Aalto 2008, 28.) 6.3 Rasitusvammat Rasitusvammoille alttiita kehonosia ovat etenkin lihasjänneliitokset sekä nivelet. Rasitusvammoja ilmenee edellisten lisäksi myös luustossa traumojen tai ylirasituksen seurauksena. Kuntoilijan tyypillisiä rasitusvamma-alueita ovat muun muassa selkä, olkapää, kyynärpää, ranne, polvi, sääri ja jalkaterä. (Aalto 2008, ) Rasitusvammat oireilevat vammatyypin ja asteen mukaan. Tyypillisiä oireita ovat kipu liikkeessä ja levossa, vamma-alueen turvotus sekä arkuus painettaes-

20 20 sa. Ylikuormitusvammat ilmenevät useimmiten lihasjänneliitosten alueella tai limapusseissa, tulehduksina tai luissa rasitusmurtumien muodossa. (Aalto 2008, 27.) Tulehduksen oireet lisääntyvät pikkuhiljaa ja saattavat usein vaihdella eri tilanteissa. Kivut saattavat helpottaa lämmittelyn edetessä, mutta usein ne voimistuvat harjoituksen jatkuessa ja sen päättymisen jälkeen. Aaltoileva kipu tulee ymmärtää varoitusmerkkinä, joka kehottaa lepäämään ja huoltamaan lihaksia. Pitkittyessä tulehdusoireet saattavat johtaa krooniseen tulehdukseen ja kudoksen kuormituskestävyyden heikkenemiseen. (Aalto 2008, 27.) 6.4 Liikuntatapaturmien ennaltaehkäisy Mitä huolellisemmin palautumisesta pitää huolta, sen nopeammin palautuu ja voi harjoitella uudelleen. Näin liikkuja säästyy myös paremmin erilaisilta liikuntaja rasitusvammoilta, ja olo on huomattavasti vireämpi, vetreämpi ja irtonaisempi. (Aalto 2008, 13.) Jokapäiväistä ja ennaltaehkäisevää lihashuoltoa ovat muun muassa huolellinen alku- ja loppuverryttely, palauttava venyttely, sään ja lajin mukainen vaatetus ja harjoitukseen valmistava ja siitä palauttava ateriointi. Monipuolinen ja oikein annosteltu liikuntaohjelma on erityisen tärkeä huoltotoimenpide. Kun ohjelmassa vaihtelevat matalatempoiset, palauttavat harjoitukset sekä tehokkaat vauhtija lihaskuntoharjoitukset, saa kroppa lepuuttaa välillä edellisissä harjoituksissa treenattuja lihaksia ja järjestelmiä. (Aalto 2008, 13.) Myös oikea suoritustekniikka ja hyvät varusteet ovat osa lihashuoltoa. Muita liikkujan huoltokeinoja ovat hieronta, kylvyt ja saunominen, fysikaaliset hoidot (syvälämpö-, kylmä- ja sähköhoidot), rentoutusharjoitukset sekä erilaiset kehon ja mielen huoltolajit. (Aalto 2008, 14.) Kaikkien näiden lihashuoltotoimenpiteiden, aktiivisten ja passiivisten, tarkoituksena on minimoida loukkaantumisriski, nopeuttaa kehosi palautumista harjoi-

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun yhteydessä sattuvista vammoista olisivat ehkäistävissä,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom Huoltajakoulutus EBK Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom URHEILIJAN HOITOKETJU Urheilutapahtuma Tapaturma tai muu tarve Ajanvaraus Ajanvaraus, puhelin 050 560 8619 tai 030 6000 Ensisijainen hoitopaikka: Terveystalo

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Keskivartalon tukilihasten aktivointi

Keskivartalon tukilihasten aktivointi Aktivoiva lämmittely, Keskivartalon tukilihasten aktivointi Keskivartalon tukilihasten aktivointi Kolmannen osan tavoitteena on saada keskivartalolihasten toiminta, tuki ja osallistuminen liikesuoritukseen

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki Harri Hakkaraisen luento Nuoren jääkiekkoilijan rasitusvammoista Lisäksi tekstiaineistoa on muistakin asiaan liittyvistä valmennustietouden lähteistä Tekstin on koostanut Jouni Lipponen. Perusteet Uusimaalaisilla

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,

Lisätiedot

Urheiluvammat. Harri M. Hakkarainen. Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja

Urheiluvammat. Harri M. Hakkarainen. Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja Urheiluvammat Harri M. Hakkarainen Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja Johdantoa Liikuntavammojen esiintyvyys joka vuosi: 1,5% liikkujista loukkaantuu 1/40 urheilijasta loukkaantuu

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä.

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. Hoito Kohdalleen! Ergonomisesti muotoillut KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. www.invapuoti.fi Kuuma/kylmähoito - kestävä ja lääkkeetön

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Kilpa-alppihiihdossa tapahtuneet loukkaantumiset Suomessa kausilla 2008-2009 ja 2009-2010: Takautuva kyselytutkimus

Kilpa-alppihiihdossa tapahtuneet loukkaantumiset Suomessa kausilla 2008-2009 ja 2009-2010: Takautuva kyselytutkimus Kilpa-alppihiihdossa tapahtuneet loukkaantumiset Suomessa kausilla 2008-2009 ja 2009-2010: Takautuva kyselytutkimus Antti Stenroos, lääketieteen kandidaatti, Helsingin Yliopisto Lauri Handolin, lääketieteen

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Nivelystävällinen. liikunta

Nivelystävällinen. liikunta Nivelystävällinen liikunta LIIKUNTA TUNTUU HYVÄLTÄ Ihminen on luotu liikkumaan. Vaikka psoriasikseen kuuluu usein monenlaisia niveloireita, kuten nivelten jäykkyyttä ja kipuja, liikuntaa voi ja kannattaa

Lisätiedot

VENYTTELYN TARKOITUS

VENYTTELYN TARKOITUS PÄÄMÄÄRÄT 1. Palautumista edistävät omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet 2. Kasvattaa koulutettavat tarkkailemaan ja kuuntelemaan omaa kehoaan, sen rasittumista ja rasituksesta palautumista 3. Antaa tietoa

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS

JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS MIKSI PITÄÄ VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen

Lisätiedot

Mahdollisimman leveä V-torjunta

Mahdollisimman leveä V-torjunta Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihashuolto ja harjoittelumäärät Pasi Ahola 16.12.2013

Lasten ja nuorten lihashuolto ja harjoittelumäärät Pasi Ahola 16.12.2013 Lasten ja nuorten lihashuolto ja harjoittelumäärät Pasi Ahola 16.12.2013 Harjoittelumäärät Lapset/nuoret tarvitsevat vähintään 2 tuntia fyysistä aktiviteettia joka päivä. Sidekudokset, luusto, jänteet

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Anna Korhonen TANSSIJAN YLEISIMMÄT VAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Anna Korhonen TANSSIJAN YLEISIMMÄT VAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anna Korhonen TANSSIJAN YLEISIMMÄT VAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU Opinnäytetyö Joulukuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

Lihashuolto-opas taitoluistelijoille

Lihashuolto-opas taitoluistelijoille Liite 5. 2014 Lihashuolto-opas taitoluistelijoille Eveliina Heimonen Senni Kaljunen Sisältö Alkusanat... 2 Lihashuolto-oppaan tavoite... 2 Taitoluistelijan lihashuolto... 3 Alkulämmittely... 4 Loppujäähdyttely...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013 ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten

Lisätiedot

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä Välineet ja Varusteet -> Eivät yhdentekeviä Juoksukengät - Riittävästi tilaa, vähintään 1cm kärjessä - Tukevat ja riittävästi iskuja vaimentavat - Sisään ajetut juoksutapahtumassa - Vaihto 1000-1500 km

Lisätiedot

Ensiapu- ja teippausopas koripalloseura Tikkurila-Seuralle. Reetta Auvinen

Ensiapu- ja teippausopas koripalloseura Tikkurila-Seuralle. Reetta Auvinen Ensiapu- ja teippausopas koripalloseura Tikkurila-Seuralle Reetta Auvinen Opinnäytetyö Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma 2011 Tiivistelmä Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma 21.10.2011 Tekijä

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Lihaskuntoharjoittelu HYVÄ LIHASKUNTO TUKEE KESTÄVYYSKUNNON HARJOITTELUA!

Lihaskuntoharjoittelu HYVÄ LIHASKUNTO TUKEE KESTÄVYYSKUNNON HARJOITTELUA! Lihaskuntoharjoittelu HYVÄ LIHASKUNTO TUKEE KESTÄVYYSKUNNON HARJOITTELUA! Lihaskuntoharjoittelu Oikeanlaista voimaa lisäävää kimmoisuus ja askelpituus Oma paino pienet lisäpainot Sarjoissa paljon toistoja

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Esittävä taide. Sirkus. Helena Saarela URHEILUVAMMAT. vammatyypit, ennaltaehkäisy ja hoito

Opinnäytetyö (AMK) Esittävä taide. Sirkus. Helena Saarela URHEILUVAMMAT. vammatyypit, ennaltaehkäisy ja hoito Opinnäytetyö (AMK) Esittävä taide Sirkus 2010 Helena Saarela URHEILUVAMMAT vammatyypit, ennaltaehkäisy ja hoito OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Esittävä taide Sirkus 30.4.2010 26

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA 19.9.2013 TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

HUOLTAJAKOULUTUS NUOREN URHEILIJAN HYVINVOINTI

HUOLTAJAKOULUTUS NUOREN URHEILIJAN HYVINVOINTI HUOLTAJAKOULUTUS NUOREN URHEILIJAN HYVINVOINTI LASSE LAGERBLOM 12.11.2015 13.11.2015 1 SISÄLTÖ Urheiluvamman ensihoito Huoltolaukun sisältö Pehmytkudosvamman paranemisvaiheet Kasvuikäisen nuoren rasitusvammat

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE -

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - ASIANTUNTIJA Sanna Ketonen Sanna Ketonen on lääkäri ja body fitness kilpailija. Sanna on urheillut pienestä saakka monipuolisesti eri lajien parissa.

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Elektroterapian erityisosaaja -koulutus fysioterapeuteille

Elektroterapian erityisosaaja -koulutus fysioterapeuteille Ohjelma V1 1 / 6 Elektroterapian erityisosaaja -koulutus fysioterapeuteille Erittäin käytännönläheinen koulutus - Tänä päivänä fysikaalisiin laitehoitoihin perehtyneitä fysioterapiayksiköitä on vähän:

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot