TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2005"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2005 VAASA 2006

2 1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2005 SISÄLLYS Sivu 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 3 2. TULOSANALYYSI VUODESTA Vaikuttavuus ja laadun hallinta Vaasan yliopiston profiili Laadunvarmistus ja arviointien tulosten hyödyntäminen 6 Arviointityö 6 Laatutyö Tutkimus ja tutkijankoulutus 8 Tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen analyysi 8 Tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen resurssit, organisoituminen ja tehostaminen 10 Tutkimuspalvelut Peruskoulutus 14 Tutkintototeuman kehittyminen 14 Opiskeluprosessi 15 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 16 Opiskelijavalinnan kehittäminen ja tulokset 16 Uuden tutkintorakenteen toimeenpano Kansainvälistyminen 18 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen 18 Kansainvälinen verkottuminen 19 Opettajavaihto 19 Englanninkielinen opetustarjonta 19 Suomen kielen ja kulttuurin opetus 20 Summer School Yhteiskunnalliset tehtävät 21 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen 21 Aikuiskoulutuksen tehtävän toteutuminen 21 Alueellinen verkostoituminen ja yhteistyö 24 elinkeinoelämän kanssa Kestävä kehitys Vaasan yliopistossa Toiminnallinen tehokkuus Perusvoimavarojen uudelleenkohdentaminen Rahoituspohjan laajentaminen Tutkijakoulutuksen ja peruskoulutuksen tehostaminen Valmistuneiden työllistyminen ja opiskelijaharjoittelu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen, henkilöstötilinpäätös Yliopisto työnantajana Henkilöstötilinpäätös Tasa-arvotoimikunnan toiminta Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI Rahoituksen rakenneanalyysi 39 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi 44

3 Taseen analyysi SISÄINEN VALVONTA Sisäisen valvonnan toteuttaminen Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ALLEKIRJOITUKSET 50 LIITTEET Liite 1 Yliopiston organisaatio 51 Yliopiston johto ja hallitus Liite 2 Keskeiset tunnusluvut vuosilta Liite 3 Yliopiston julkaisusarjojen tutkimukset Liite 4 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot 60

4 3 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Yliopiston toimintaa leimasi vuoden 2005 kuluessa vahvasti erilaisten rakenteellisten uudistusten valmistelu ja toimeenpano. Yliopistossa siirryttiin uudistettuun kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Uusi järjestelmä edellytti ja edellyttää mittavaa valmistelutyötä edelleen. Uuden järjestelmän toimeenpano käynnistyi syksyllä Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän valmisteluprosessi kattoi koko vuoden. Keväällä yliopiston koko henkilökunta osallistui henkilökohtaiseen tehtävien määrittelyä ja henkilökohtaista suoriutumista koskevaan keskusteluun esimiehensä kanssa. Prosessi eteni yliopiston arviointiryhmissä ja edelleen opetusministeriössä kevään ja kesän aikana. Syksyn kuluessa tehtyjä arvioita tarkistettiin. Lisäksi käytiin työnantajan ja järjestöjen väliset keskustelut syksyn aikana. Toiminnan eri osa-alueilla on jatkettu uusien tietojärjestelmien valmistelua ja käyttöönottoa. Prosessiin on sisältynyt runsaasti henkilöstön kouluttautumista. Järjestelmäuudistukset tehostavat yliopiston prosesseja ja parantavat toiminnan laatua pidemmällä aikavälillä, joskin ne sisäänajovaiheessa kuormittavat henkilöstöä lähes kohtuuttomasti. Ongelmana uudistusten toimeenpanossa on usean uudistuksen samanaikaisuus. Lisäksi uudistusten valmisteluaikataulut sekä yliopistossa että yliopiston ulkopuolella ovat olleet äärimmäisen kireitä, mikä johtaa helposti organisaation ylikuormittumiseen ja siten riskien kasvuun ja alaprosessien venymiseen. Yliopiston johto on tiedostanut riskit ja pyrkinyt mahdollisimman vuorovaikutteiseen ja henkilöstä tukevaan ja kannustavaan toimintakulttuuriin. Yliopistolla ei ole ollut mahdollisuutta lisähenkilökunnan palkkaamiseen. Yliopiston johtaminen Yliopisto laati vuonna 2005 strategian vuoteen 2009, joka sisältää myös yliopiston arvot ja vision. Strategia on pohjana yliopiston hallitusohjelmalle ja sisäiselle toiminnan organisoinnille ja ohjaukselle. Tieteellisen tutkimuksen johtamista ja tutkimusryhmien organisoitumista kehitetään. Koulutuksen johtamisessa tutkitaan mahdollisuutta siirtyä laitospohjaisesta johtamisesta koulutusohjelmapohjaiseen johtamiseen. Strategian toimeenpanon ja laadun varmistamisen tueksi yliopisto käynnisti vuonna 2005 toiminnanohjausprosessin analysoinnin. Tarkastelussa käydään läpi alaprosessien toimivuus. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä osana yliopiston kokonaisvaltaista laatutyötä. Tutkimus ja koulutus Yliopiston tutkimuspanostukset ovat edelleen kasvaneet vuoden 2005 aikana. Tieteellisen tutkimuksen johtamista on kehitetty tutkimusryhmien toimintaa tukemalla. Ammatillista tutkijanuraa on pyritty edistämään rahoittamalla tohtorikoulutettavien toimia ja ohjaamalla ulkopuolisia varoja tutkimustoimintaan. Panostukset näkyvät tutkimustoiminnan hyvinä tuloksina. Julkaisutoiminta on kasvanut merkittävästi. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut, erityisesti Suomen Akatemian ja TEKESin rahoitusosuudet ovat kasvaneet.

5 4 Tutkintokoulutuksen sisällöt on kaikilla aloilla perusteellisesti uudistettu. Kansainvälinen kehitys ja työelämän tulevat tarpeet näkyvät uudistetuissa ohjelmissa. Opiskeluprosessit ovat tehostuneet. Tehostuminen perustuu hyvin organisoituihin opintoihin ja jatkuvaan opintojen eri vaiheet huomioonottavaan opinto-ohjaukseen. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi yli 10 % edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka pääosa teknillisen alan tutkinnoista suoritetaan edelleen Teknillisessä korkeakoulussa aiemman yhteistyösopimuksen perusteella. Rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen vaikuttaminen Vaasassa toimivat viisi tiedekorkeakoulua ja kaksi ammattikorkeakoulua hyödyntävät yhteisiä voimavarojaan Vaasan korkeakoulukonsortiossa (perustettu 2001). Konsortion aluestrategiassa kaudelle painopiste on alueellisen innovaatiojärjestelmän ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Tavoitetta edistetään kehittämällä Vaasan korkeakoulujen yhteistä tiedepuistoa ja vahvistamalla alueellista tutkimus- ja koulutusjärjestelmää. Tiedepuisto, jossa osaamisalueita ovat energiatekniikka, liiketoiminta ja media-ala, toimii innovaatioiden ja uuden yritystoiminnan hyväksi. Tiedepuistoa kehitetään yhdessä Vaasan kaupungin ja alueen kehittäjäorganisaatioiden (mm. VASEK, Merinova, VTT, TE-keskus) kanssa. Yliopisto on strategiassaan määritellyt yhdeksi vahvuusalueeksi energia-alan. Merkittävänä avauksena vuonna 2005 voidaan pitää Energiainstituutin toimintamallin rakentamisen käynnistymistä.. Tällä hetkellä yliopiston energia-alan tutkimus- ja koulutustoiminta on keskittynyt teknilliseen tiedekuntaan, kauppatieteelliseen tiedekuntaan ja Levón-instituuttiin. Energiainstituutti yhdistää nämä osaamiskeskittymät ja mahdollistaa entistä paremmat synergiaedut eri tutkimussuuntausten välillä. Yliopisto on solminut Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sopimuksen koulutusohjelmayhteistyöstä vuosille Sopimuksen tavoitteena on edistää Vaasan ammattikorkeakoulussa tutkintonsa suorittaneiden edellytyksiä siirtyä opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa valituilla aloilla Vaasan yliopistossa. Yhteistyöllä pyritään parantamaan molempien osapuolien koulutusprosessien tehokkuutta. Kaupan, tekniikan ja hallinnon alakohtaiset yhteiset työryhmät ovat vuoden 2006 alusta aloittaneet koulutusyhteistyön valmistelun. Lisäksi selvitetään muun yhteistyön tiivistämistä, kuten kirjasto-, oppimiskeskus- ja tietojärjestelmäyhteistyö sekä laboratorioyhteistyötä. Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Toiminta on perustunut liiketalouden tieteellisen osaamisen kehittämiseen. Seinäjoen kaupungin avustamana yliopisto aloittaa vuonna 2006 kauppatieteellisen alan maisteriopintojen tarjoamisen Seinäjoella. Opintojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopisto on lisäksi tarjonnut Kokkolassa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavia opintoja avoimessa yliopistossa.

6 5 2. TULOSANALYYSI VUODESTA 2005 Yliopisto on yhdessä opetusministeriön kanssa sopinut tulostavoitteet suunnittelukaudelle Seuraavassa tarkastellaan näiden tavoitteiden sekä yliopistolaitokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Vaasan yliopiston osalta. Analyysin kehystetty teksti on kauden tulossopimuksessa sovittu tavoite VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita ohjaa yliopistolaki ja Valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Vaasan yliopistoa kehitetään talouteen, hallintoon, kieliin ja kulttuuriin sekä tekniikkaan suuntautuvana yliopistona. Yliopiston eri alojen vahvuudet nivoutuvat monikielisen ja kansainvälistyvän yritystoiminnan, julkisen hallinnon ja kulttuurin osa-alueille. Yliopisto vahvistaa strategiatyötään oman profiloitumisensa tukena. Yliopistojen tavoitteena on toiminnallaan vaikuttaa siihen, että suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi lisääntyy. Yliopistot ottavat kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteen. Yliopistojen tavoitteena on tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Yliopistot jatkavat kokonaisvaltaisen laatutyön ja sen menetelmien kehittämistä. Arviointien tuloksia hyödynnetään osana yliopistojen toiminnan laadun kehittämistä. Yliopistot vahvistavat tutkimuksen ja opetuksen perusedellytyksiä kehittämällä niitä tukevia kirjasto- ja tietopalvelujaan sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriaan. Yliopistot kehittävät virtuaaliopetuksen tarjontaa osana muuta opetuksen kehittämistä Vaasan yliopiston profiili Vaasan yliopiston tiedeperustaa ovat kauppa- ja taloustieteet, humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet ja teknilliset tieteet. Vaasan yliopisto sai vuonna 2002 tehdyn päätöksen mukaisesti teknillistieteellisen alan tutkintojen myöntöoikeuden lukien. Vaasan yliopisto on moderni yliopisto sekä tieteenalarakenteeltaan, että toimintatavoiltaan. Yliopiston rakenne edistää tutkinnon suorittaneiden tehokasta työllistymistä, monitieteistä tutkimusotetta sekä tarttumista tärkeisiin ja ympäristön kannalta keskeisiin tutkimuskysymyksiin. Humanistisen alan opetuksen ja tutkimuksen keskeiset alueet ovat monikielisyys, ammattikielinen viestintä ja modernit mediat. Kauppatieteellisen alan vahvuutena on liiketoimintaosaaminen. Sen perustana on monipuolinen ja kattava kauppa- ja taloustieteellinen tutkimus ja opetus. Teknillinen ala profiloituu tietotekniikan sekä sähkö- ja energiatekniikan tutkimukseen ja opetukseen. Yhteiskuntatieteellisen alan vahvuusalue on vertaileva hallinnon ja aluetalouden tutkimus ja opetus.

7 Laadunvarmistus ja arviointien tulosten hyödyntäminen Arviointityö Vaasan yliopisto on ollut aktiivinen arviointitoiminnan kehittämisessä. Kansainvälinen arviointiryhmä toteutti yliopiston kokonaisarvioinnin ja seuranta-arviointi tehtiin Seuranta-arviointi keskittyi yliopiston visio- ja strategiatyöhön, johtamiseen, ulkopuoliseen rahoitukseen, kansainvälistymiseen sekä opetuksen ja oppimisen kehittämiseen. Opetuksen ja oppimisen sekä kansainvälistymisen osalta yliopisto sai seuranta-arvioinnissa kiitosta. Haasteeksi nähtiin voimakkaasti kasvaneen ja kasvavan ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen, visio- ja strategiatyöskentelyn edelleen terävöittäminen sekä lahjakkaan henkilöstön rekrytointi. Yliopisto nähtiin vahvasti alueellisena vaikuttajana ja yhteistyötä alueen kanssa pidettiin tärkeänä jatkossakin. Kauppatieteellinen ala oli mukana vuonna 2003 valmistuneessa valtakunnallisessa kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arvioinnissa. Yliopiston kauppatieteellisen alan strategiatyöskentely arvioitiin onnistuneeksi. Haasteena on prosessiajattelun vieminen käytäntöön opetuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön organisoinnissa. Kauppatieteessä on lisäksi meneillään opetuksen kuormittavuutta selvittävä arviointiprojekti, joka on osa tutkinnonuudistukseen liittyvää strategiatyötä. Suomen Akatemian koordinoima liiketoimintaosaamisen kansainvälinen arviointi jatkui vuonna 2004 tutkimustoiminnan osalta. Arviointi kohdistui kauppatieteellisen, erityisesti liiketaloustieteellisen, sekä tuotantotalouden piirissä tehtävän liiketoimintaosaamista edistävään tutkimukseen. Tavoitteena oli arvioida tutkimuksen tieteellinen laatu kansainvälisellä tasolla ja suomalaiseen liiketoimintaosaamiseen kohdistuva tutkimus ja sen innovatiivisuus. Tammikuussa 2005 valmistunut raportti esittää liiketaloustieteen tutkimuksen kentän olevan eräänlaisessa kriisissä, jossa kansainväliseen kärkeen nousemista vaikeuttavat tutkijakoulutuksen pirstaleisuus, pienten yksiköiden vähäinen tutkimuskapasiteetti sekä järjestelmän erilaiset rakenteelliset heikkoudet. Raportti ehdottaa voimakkaampaa erikoistumista tutkimukseen, opetukseen ja tiedon jakamiseen keskittyviin yksiköihin. Yliopisto tekee johtopäätökset arviointitulosten pohjalta. Opetuksen arviointi on jatkuvaa. Opetuksen laatuun ja kehittämiseen on panostettu määrätietoisesti. Opintojaksokohtaisen arvioinnin ohella järjestetään opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillä arviointi- ja kehittämiskeskusteluja opetuksesta ja tutkintokoulutuksen kehittämisestä. Merkittävänä tunnustuksena opetuksen kehittämistyöstä ja jatkona aiemmille valtakunnallisille opetuspalkinnoille kauppatieteellisen tiedekunnan johtamisen laitos nimettiin yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi Laitos on arviointineuvoston ehdokkaana laatuyksiköksi myös kaudelle Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuoden aikana kolmannen kerran aikuiskoulutuksen laatuyliopistojen arvioinnin. Vaasan yliopisto on yksi niistä viidestä yliopistosta, joiden aikuiskoulutus arvioitiin korkealaatuiseksi. Vaasan yliopisto on aikuiskoulutuksen laatuyksikkö vuosina

8 7 Yliopistossa on myös vahvaa arviointiosaamista, erityisesti hallintotieteiden tiedekunnassa ja Levón-instituutissa. Henkilökunnan arviointiosaamista on hyödynnetty useissa kansallisissa ja kansainvälisissä arviointiprojekteissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston rahoittamassa opetuksen kehittämistoiminnan arviointihankkeessa tarkastellaan kolmen yliopiston (VY, LTY, LY) opetuksen kehittämistoiminnan toteuttamista, organisointia ja vaikuttavuutta. Hanke on ollut Vaasan yliopiston koordinoima ja projektia ovat toteuttaneet yliopiston hallintotieteellisen tiedekunnan julkisjohtamisen asiantuntijat yhteistyössä opetuksen kehittämisryhmien ja opintohallinnon kanssa. Arviointimenetelmänä on käytetty monitahoarviointia ja vaikuttavuutta koskevaa benchmark-arviointia, joiden avulla mahdollistetaan arviointitulosten hyödyntäminen mukana olevien yliopistojen käytännöistä oppimalla. Hankeraportti julkaistaan kevään 2006 aikana. Laatutyö Arvioinnin tulokset näkyvät yliopistossa jatkuvana laatu- ja strategiatyönä. Yliopiston hallitus on hyväksynyt laatutyön lähtökohdat ja periaatteet, joiden pohjalta on laadittu yliopiston laatuohjelma. Laatutyö on osa yliopiston toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja tavoitteena hyvä sisäinen toimivuus ja ulkoinen vaikuttavuus. Ohjelma sisältää laatupolitiikan lisäksi toimenpideohjelman eri osa-alueilla, joita ovat laatujärjestelmä, tutkimus, opetus ja oppiminen, yhteiskuntaan suuntautuva toiminta ja vaikuttaminen sekä sisäisten palvelujen ja oman toiminnan kehittäminen. Ohjelmassa on sovittu osaalueittain toimenpiteet, vastuutahot sekä toimijat. Vastuu laatutyöstä on yliopiston tutkimus- ja koulutustoimikunnilla ja niitä johtavilla tutkimuksen ja koulutuksen vararehtoreilla. Johtoryhmätyöskentely yliopisto- ja tiedekuntatasolla on ollut aktiivista. Yliopiston sidosryhmiä edustaa kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä yliopiston hallituksessa. Yliopisto on vuonna 2005 laatinut strategian vuoteen 2009, joka sisältää myös yliopiston arvot ja vision. Strategia on pohjana yliopiston hallitusohjelmalle ja sisäiselle toiminnan organisoinnille ja ohjaukselle. Tieteellisen tutkimuksen johtamista ja tutkimusryhmien organisoitumista kehitetään. Vuoden 2006 aikana selvitetään mahdollisuuksia siirtyä laitospohjaisesta johtamisesta koulutusohjelmaperusteiseen johtamiseen. Strategian toimeenpanon ja laadun varmistamisen tueksi yliopisto käynnisti vuonna 2005 toiminnanohjausprosessin analysoinnin. Tarkastelussa käydään läpi alaprosessien toimivuus. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

9 Tutkimus ja tutkijankoulutus Yliopistoissa harjoitettavassa tieteellisessä tutkimuksessa painotetaan korkealaatuista, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja eettisesti kestävää tutkimusta. Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon, joka on tieteellisten jatko-opintojen ensisijainen tavoite. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2006 tutkijakoulujen opiskelijoista 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Yliopiston keskimääräinen tohtorin tutkintotavoite kaudella on 18 tutkintoa vuodessa jakautuen aloittain seuraavasti: Humanistinen ala 4 Yhteiskuntatieteellinen ala 2 Kauppatieteellinen ala 11 Teknillistieteellinen ala 1 Tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen analyysi Yliopiston tohtoritoteuma ylsi ennätykseensä vuonna Toteuma jäi vielä hieman alle tavoitteen. Trendi on kuitenkin selvästi kasvava. Toteutuma on vaihdellut 2000 luvulla 10 ja 16 välillä. Pienissä määrissä suuret suhteelliset vaihtelut ovat kuitenkin luonnollisia. Taulukko 1. Suoritetut tohtorin tutkinnot kaudella Koulutusala Tavoite kaudella Toteutuma vuonna Humanistinen ala Yhteiskuntatieteellinen ala Kauppatieteellinen ala Teknillistieteellinen ala 1 YHTEENSÄ Tutkimustoiminnan ja tohtorikoulutuksen tavoitteet liittyvät tutkimuksen tieteelliseen laatuun, tutkimusetiikkaan, kansainvälisyyteen ja monitieteisyyteen. Tutkimuksen tieteellisen laadun arviointi perustuu kansainvälisessä tiedeyhteisössä julkaisuprosessin sisään rakennettuun arviointijärjestelmään ja yliopiston sisällä opinnäyte- ja julkaisuprosessien yhteyteen. Samoin tutkimusetiikan toteutuminen on sisäänrakennettu näihin järjestelmiin. Tutkimuksen kansainvälistyminen on kansainvälistä julkaisutoimintaa, kansainvälistä verkostoitumista ja lisääntyvää ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrää yliopiston tutkimusryhmissä. Kansainvälinen julkaisuaktiivisuus on ollut vakaassa kasvussa. Arvion mukaan kansainvälinen verkostoituminen ja verkoissa toiminta on lisääntynyt. Tästä esimerkkinä yliopiston EMG ryhmän (Energy Marketing Group) rakentama mittava kansainvälinen verkosto energiamarkkinoinnin tutkimuksen alueella on sekä kansainvälisesti että Suomessa saanut merkittävää näkyvyyttä.

10 9 Ulkopuolisen rahoituksen tuella yliopisto perusti vuonna 2003 Svenska handelshögskolanin kanssa apurahajärjestelyn International Fellowship Program of Ewald and Hilda Nissi Foundation. Ohjelmassa Vaasaan on kutsuttu ulkomaalaisia kansainvälisesti ansioituneita laskentatoimen, markkinoinnin ja tuotantotalouden tutkijoita. Ohjelma tarjoaa hyvän perustan pitkäjänteiseen tutkijavaihtoon. Tutkimuksen monitieteisyys on nostettu yhdeksi tutkimustoiminnan tavoitteeksi yliopistossa. Esim. Tekes rahoitteisissa Densy ja Pyranet hankkeissa on yhdistetty yliopiston ainelaitosten ja ulkopuolisten asiantuntijaorganisaatioiden tieteenalakohtaisesti erilaistunutta osaamista yhteisiksi hankekokonaisuuksiksi. Tutkimuksen määrälliset tavoitteet liittyvät julkaisuaktiivisuuteen, tohtorituotantoon ja ulkopuolisen rahoituksen määrään. Julkaisuaktiivisuus on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Vuoden 2005 julkaisuaktiivisuus professoria kohden mitattuna oli 7,2. Taulukko 2. Tieteellinen julkaisutoiminta Koulutusala Humanistinen ala Vuosi Julkaisut yhteensä Julkaisut per prof. 6,9 7,4 7,3 Julkaisut Suomessa Julkaisut ulkomailla Yhteiskuntatieteellinen ala ,0 3,7 2, Kauppatieteellinen ala ,5 6,0 7, Teknillinen ala ,0 11,8 10, Yhteensä ,2 6,5 7,

11 10 Täydentävän rahoituksen määrä on kasvanut viime vuosina, osuus kokonaisrahoituksesta on selvästi yli 20 %. Tutkimuksen rahoituksen osuus tästä on noin 50 %. Taulukko 3. Täydentävä tutkimusrahoitus kaudella , e. Täydentävä tutkimusrahoitus, ml tutkijakoulut yht Muut, mm valtio kunnat rahastot, säätiöt jne. Suomen EU- Kotim. Tutkija- Vuosi Akatemia Tekes rahoitus Yritykset koulut Täydentävässä rahoituksessa ns. kilpaillun tutkimusrahoituksen onnistunut hankinta nähdään indikaattorina tutkimuksen laadusta. Tällaisia rahoituslähteitä ovat Suomen Akatemia, Tekes, Sitra, EU:n tutkimuksen puiteohjelma ja muut EU:n rahoitusohjelmat sekä ministeriöiden ohjelmarahoitus. Tekes -hankkeiden piirissä onnistuttiin myös synnyttämään poikkitieteellisiä tutkimusryhmiä yliopiston sisällä, mikä rohkaisee uusien, monialaisten tutkimusryhmien ja -hankeavausten tekemiseen. EU:n puiteohjelmiin suuntautuvissa hauissa on oltu aktiivisia ja myös niissä on toteutettu poikkitieteellistä yhteistyötä yliopiston yksiköiden välillä. Lisäksi Vaasan yliopisto on ollut aktiivinen myös muissa EU:n tutkimuksellisia elementtejä sisältävien ohjelmien hauissa. EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelman osallistumisen strategianaan yliopisto painottaa hakeutumista ohjelmaan partnerina eurooppalaisten tutkimuksen huippuyksiköiden johtamissa konsortioissa. Ministeriöiden tutkimuspoliittista ohjelmarahoitusta on kuluvan vuoden aikana saatu selvitystyyppisiin tutkimushankkeisiin. Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tuottanut lukuisia tilaustutkimushankkeita sekä muita yhteishankkeita erityisesti omassa maakunnassamme ja lähimaakunnissa toimivien yritysten kanssa. Tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen resurssit, organisoituminen ja tehostaminen Tutkimustoiminnan tuloksellisuudesta vastaavat yliopistossa tutkimuksesta vastaava vararehtori, tiedekunnat ja ainelaitokset. Laitoksilla on käytännössä suuri autonomia ohjata tutkimustoimintaansa haluamallaan tavalla niissä puitteissa, jotka yliopiston tiedeperusta ja tiedekuntien painopistevalinnat osoittavat. Vastuu tutkimuksen laadusta on erityisesti professoreilla tutkimusryhmien vetäjinä ja jäseninä ja väitöskirjojen ohjaajina. Vastuu tutkimuksen määrällisten tavoitteiden saavuttamisesta on jaettu tiedekunnille ja niiden sisällä edelleen laitoksille. Vuoden 2005 aikana jatkettiin tutkimusryhmien ja yksiköiden huippuyksikköyden korostamista strategisena ratkaisuna. Tällä linjauksella haetaan kahta asiaa. Ensisijainen tavoite on se, että yliopistosta voisi nousta kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuja tutkimuksen huippuyksiköitä. Toinen tavoite on se, että

12 11 tutkimusryhmät identifioituisivat ja profiloituisivat sekä tutkimusohjelmallisesti että organisatorisesti entistä näkyvimmiksi. Merkittävänä avauksena vuonna 2005 voidaan pitää suunnitelmaa Vaasan yliopiston Energiainstituutin perustamisesta. Tällä hetkellä yliopiston energia-alan tutkimus- ja koulutustoiminta on keskittynyt teknilliseen tiedekuntaan, kauppatieteelliseen tiedekuntaan ja Levón-instituuttiin. Energiainstituutin tavoitteena on yhdistää nämä osaamiskeskittymät yhteisen kevyen organisaation alle ja tätä kautta mahdollistaa entistä paremmat synergiaedut eri tutkimussuuntausten välillä sekä luoda Vaasan yliopiston energia-alan osaamiselle selkeämpi imago ulospäin. Energiainstituutille valmistellaan vuoden 2006 aikana yhteinen tutkimusohjelma. Vaasan yliopistossa tutkimuksen työnjako on toteutettu siten, että perustutkimuksesta vastaavat ainelaitokset ja soveltavasta, etenkin palvelututkimuksesta vastaa Levóninstituutti. Työnjako ei ole ehdoton, osalla ainelaitoksia on myös soveltavan palvelututkimuksen hankkeita. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteyttä ja samalla Levón-instituutin ja ainelaitosten yhteistyötä edistämään on perustettu kaksi yksiköiden rajapinnoilla toimivaa kevyesti organisoitua yksikköä (SYLT ja RASI). Tällainen tutkimuksen organisoituminen tulee lisääntymään. Energiainstituutti on selkeä esimerkki tämänkaltaisesta sisäisestä strategisesta verkottumisesta. Vuoden 2005 Vaasan yliopistossa aloitettiin tutkimuksen laatujärjestelmän valmistelu osana tutkimustoimikunnan työtä. Yliopiston tutkimustoiminnan keskeinen resurssi on noin 50 professorin muodostama professorikunta. Tämän lisäksi etenkin jatkokoulutuksen kannalta olennainen resurssi on jatkokoulutuspaikkojen määrä. Jatkokoulutuspaikkoja ovat assistentuurit, tutkijakoulupaikat, yliopiston tai sitä lähellä olevien säätiöiden myöntämät 1 2 vuoden tutkijastipendit, muiden säätiöiden ja rahastojen myöntämät tutkijastipendit sekä hankkeisiin liittyviä tutkijapaikat. Yliopiston jatkokoulutuspaikkojen määrät olivat vuonna 2005 seuraavat: 1) assistentuurit 25 2) tohtorikoulutettavan toimet 2 3) tutkijakoulupaikat 6 4) tutkijastipendit 10 5) muut apurahat ) tutkimushankkeet Yliopistolla on yhteensä siis noin varsinaista jatkokoulutuspaikkaa, joista vain osa on sellaisia, jotka ovat täysin yliopiston käytettävissä. Muiden osalta rahoituksen saaminen asettuu kilpailuun kansallisella tasolla ja vain hyvä hakemusten laatu voi tuottaa yliopistolle lisäresursseja. Varsinaisten jatkokoulutuspaikkojen lisäksi osa jatkokoulutettavista opiskelee hoitaen samalla yliassistentin tai lehtorin virkaa, jolloin panostus jatko-opiskeluun ei ole yhtä suuri. Näiden lisäksi on suuri joukko jatko-opiskelijoita, jotka opiskelevat yliopiston ulkopuolella olevan oman työn ohessa.

13 12 Yliopiston kirjoilla on yli 400 jatko-opiskelijaa, joista tehdyn kyselyn mukaan on opinnoissaan aktiivisia Näihin resursseihin suhteutettuna yliopiston tohtoritavoite kaudella (18) vaikuttaa perustellulta. Tuon tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi tehokkuuslukuna 0,36 tohtorin tutkintoa professoria kohden vuodessa. Jos aktiivisten jatko-opiskelijoiden kanta on 100 (2/professorin vakanssi) ja keskimääräinen valmistumisaika on 5 vuotta, syntyisi tämän perusteella 20 tohtoria vuosittain. Yliopiston kannalta kokonaan rahoitettujen jatko-opiskelupaikkojen tavoite voisi olla 100 sillä perusteella, että näin tohtoritavoite voisi syntyä kokonaan tällä perusresurssoinnilla. Rahoittamaton tohtorikoulutus (työelämätohtorit) kompensoi väistämättä tapahtuvaa hävikkiä. Rahoitettujen jatkokoulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi on yliopistolla syytä kiinnittää huomiota tutkijakoulutuksen tehostamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että edellä esitetyistä resursseista olisi saatava enemmän irti. Käytännön toimet kohdistuvat tällöin kirjoilla oleviin jatko-opiskelijoihin, potentiaalisiin jatko-opiskelijoihin, opiskelu- ja tutkimusprosesseihin sekä ohjaajien toimintaan. Yliopistossa on tulossopimuskaudella toteutettu seuraavia toimenpiteitä tutkijakoulutuksen tehostamiseksi. 1) Tavoite- ja tulosohjaus, jossa yliopiston tavoitteet jaetaan tiedekunnille ja edelleen laitoksille. Tavoiteohjauksen tarkoituksena on vastuuttaa toimijat yliopiston ja OPM:n tulossopimuksen mukaiseen toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tulosohjaus vastaavasti palkitsee toimijoita hyvistä suorituksista. Sekä tavoite- että tulosohjauksen tehokkuus on kuitenkin vajavaista johtuen siitä, että tavoitteita on paljon ja ne ovat osittain ristiriidassa keskenään, jolloin tutkimuksen ja jatkokoulutuksen tavoitteisto ei preferoidu muu tavoitteiston joukossa. Nähtäväksi jää minkälaisia vaikutuksia tavoite- ja tulosohjaukseen tuo meneillään oleva palkkajärjestelmän uudistus. 2) Huippuyksikköpolitiikan esiin nostaminen, jonka tarkoituksena on ensinnäkin nostaa tutkimuksen ja jatkokoulutuksen profiilia yliopiston sisällä. Toiseksi tällä tavoitellaan sitä, että professorit motivoituisivat nykyistä aktiivisemmin perustamaan ja kehittämään omia tutkimusryhmiään. Huippuyksikköyden ulottuvuuksiksi on nostettu resurssit ja resurssointi, yksikön johtaminen, yksikön imago ja näkyminen sekä tulokset. Näistä kaksi ensimmäistä ovat osaalueita, joissa toiminnan laatua kuvaa yksikön johdon aktiivisuus esimerkiksi ulkoisen rahoituksen hankinnassa, tutkijarekrytoinnissa ja tutkimusohjelmien laadinnassa. Huippuyksikköpolitiikkaa on toteutettu määrittelemällä huippuyksikköyden kriteerit itsearvioinnin perustaksi ja viestittämällä, että yliopiston tutkimusmäärärahat tullaan tarkoituksenmukaisella tavalla sitomaan huippuyksikköpyrkimyksiin. 3) Tohtorifoorumin kehittäminen. Yliopiston Tohtorifoorumin tarkoituksena on järjestää yliopiston jatko-opiskelijoille yleistä tieteenfilosofista ja metodologista opetusta. Lisäksi Tohtorifoorumi toimii tutkimuksen ja akateemisen opiskelun puolestapuhujana yliopistossa pyrkien näin edistämään jatko-opiskelijoiden rekrytoitumista, aktiivisuutta ja opiskeluprosesseja. 4) Hankesuunnittelun ja hakujen tukeminen. Yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikön toimesta on konsultoitu ja järjestetty erilaisia informaatiotilaisuuksia liittyen hankeohjelmiin ja hakuprosesseihin. Tilaisuuksia on järjestetty mm. EU:n puiteohjelman, Suomen Akatemian

14 13 huippuyksikköohjelman, Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Tekesin rahoitusmahdollisuuksista. Kaikki edellä luetellut toimenpiteet ovat hidasvaikutteisia ja vasta pitemmällä aikavälillä nähdään miten niiden avulla onnistutaan lisäämään tutkijakoulutuksen tehokkuutta. Yliopisto jatkaa näiden osa-alueiden kautta tapahtuvaa tutkijakoulutusta aktivoivaa työtä. Tutkimuspalvelut Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantamiseksi Vaasan yliopistossa perustettiin tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Yksikön keskeisinä tehtävinä ovat tutkimusrahoituksen hankinnassa tukeminen, tutkimussopimuspalvelujen tarjoaminen, tutkimustietokannan ylläpitäminen ja kehittäminen, tohtorifoorumin hallinnolliset tehtävät ja muut yliopiston tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevat ja edistävät palvelut. Vuoden 2005 aikana Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjesti koulutustilaisuuksia ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnasta. Vuoden aikana uudistettiin yliopiston tutkimushankehallinnon ohjeistus, missä yhteydessä koko tutkimushankehallinnon prosessia arvioitiin uudelleen ja kehitettiin vastaamaan yhä paremmin lisääntyvän ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hyvän hallinnoinnin vaatimuksia. Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tehtävänä on jatkossa myös entistä tarkemmin paitsi tukea myös seurata ja arvioida ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnan onnistumista ja kehittää yliopiston tutkimushankerekisteriä. Uuden yksikön perustamisen myötä yliopiston tutkimuspalveluja ja tutkimushankkeiden käytäntöjä on voitu kehittää entistä systemaattisemmin. Vuoden 2005 aikana Vaasan yliopistossa on myös varauduttu tulevan korkeakoulukeksintölain tuomiin muutoksiin, määritetty yliopiston keksintöilmoitusmenettelyn tavat sekä aloitettu innovaatiostrategian valmistelu. Innovaatiotoiminta on yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keskeinen ilmentymä. Merkittävyyden sekä toiminnan monimuotoisuuden vuoksi on tärkeää, että yliopistojen välillä on toimiva yhteistyöverkosto, jonka avulla innovaatiotoimintaa kehitetään ja yhdenmukaistetaan. Yhteistyö mahdollistaa selviä synergia etuja. Yhteistyöverkoston avulla voidaan tehokkaasti luoda, levittää ja kehittää yhteisiä toimintamalleja ja parantaa innovaatioprosessin laatua sekä kaupallistettavien tulosten onnistumisen todennäköisyyttä. Yliopistomme katsoo yhteistyön innovaatiopalvelujen kehittämiseksi muiden yliopistojen ja myös ammattikorkeakoulujen kanssa olevan tärkeä osa kansallista innovaatiojärjestelmää ja tukee tätä yhteistyötä.

15 Peruskoulutus Opiskelijavalintojen kehittämiseksi laaditaan yhteistyössä yliopistojen kanssa toimenpideohjelma opiskelijavalinnan kehittämisstrategioiden, opiskelijavalintojen yhteistyötä koskevan selvityksen ja opiskelijavalintojen arvioinnin pohjalta. Toimenpideohjelman ja kehittämistoimien avulla nopeutetaan opintoihin sijoittumista, vähennetään valintayksiköiden määrää sekä kevennetään yleisesti valintamenettelyjä valtakunnallisesti ja kunkin yliopiston tasolla. Tavoitteeksi asetetaan, että tulossopimuskauden loppuun mennessä vähintään 50 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen opetusministeriön työryhmän muistiossa esitettyjen (OPM:n muistioita 39:2002) linjausten mukaisesti, niin että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta lähtien. Yliopistot ottavat koulutustarjonnan suuntaamisessa huomioon erityisesti kansallisen terveysprojektin, opettajankoulutuksen ja tietoteollisuusalojen muuttuneet tarpeet. Koulutustarjonnan suuntaamisessa tulee hyödyntää rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia. Yliopiston uusien opiskelijoiden tavoite kaudella on 675 opiskelijaa vuodessa. Keskimääräinen ylempien korkeakoulututkintojen tavoite vuosina on 400 tutkintoa vuodessa jakautuen aloittain seuraavasti: Humanistinen ala 80 Yhteiskuntatieteellinen ala 40 Kauppatieteellinen ala 240 Teknillistieteellinen ala 40 Tutkintototeuman kehittyminen Vuonna 2005 suoritettujen ylempien tutkintojen määrä on selväsi suurempi kuin v ja vastaa kauden tutkintotavoitetta, kun tekniikan ala jätetään laskelmasta. Tutkintoon johtava tekniikan koulutus on alkanut vasta vuonna 2004, joten tutkintoja ei vielä valmistu, vaikka DI-tutkintotavoite on mukana kauden tutkintotavoitteessa. Kaudella tutkintoja suoritettiin 90 % tavoitteesta ja viimeisen vuoden tutkintototeuma oli jo 98 %. V hallintotieteiden tutkintotavoite ylittyi, toteutuma oli 125 % tavoitteesta. Humanistisella alalla tutkintotavoite on ylittynyt sekä 2004 että 2005 (103 % ja 114 %). Kehitys on siten ollut nousevaa ja vuoden 2006 alusta käynnistyneiden maisteriohjelmien odotetaan edelleen parantavan tutkintototeutumaa. Myös tekniikan alan tutkintokoulutuksen vakiintuminen ja opiskeluprosessin tehostamistoimenpiteet tulevat nostamaan yliopiston tutkintotuottavuuden seuraavalla kaudella selvästi korkeammalle tasolle.

16 15 Taulukko 4. Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot kaudella Koulutusala Tavoite kaudella Toteutuma vuonna Humanistinen ala Yhteiskuntatieteellinen ala Kauppatieteellinen ala Teknillistieteellinen ala* YHTEENÄ * kaudella DI-koulutus yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa, jossa vuotuinen tavoite 30 DI-tutkintoa Taulukko 5. Vaasan yliopiston opiskelijoiden suorittamat DI-tutkinnot TKK:ssa kaudella Vuosi TKK:lle TKK:lta siirtyneet valmistuneet (Tkk:n tilastoissa ja tuloksissa) Opiskeluprosessi Opiskeluprosessia seurataan sekä lukuvuosittaisina opintoviikkokertyminä että eri vuosina aloittaneiden opintojen etenemisenä ja tutkintojen valmistumisena. Vuoden 1993 sisäänotosta alkava seuranta osoittaa, että vajaa kolmannes aloittaneista suorittaa tutkintonsa 5 vuoden kuluessa aloittamisesta. Vasta 6. tai 7. kirjoillaolovuoden kohdalla noin puolet on valmistunut ja kirjoilla tutkintoa suorittamatta 10. opintovuoden jälkeen on vielä n. 20 %. Keskeyttäneitä on kunkin vuosikurssin aloittaneista noin neljännes. Seurannan aikana toteutetuista tutkintoja ja opintoja koskevista uudistuksista ja toimenpiteistä riippumatta valmistuminen näyttää samanlaiselta vuoden 1993 aloittaneista alkaen viimeisimpään vuonna 2000 aloittaneiden seurantaan saakka. Koska vanhan tutkintojärjestelmän aikana opintoaikoja eikä läsnä- ja poissaoloja ole rajoitettu, lukuihin sisältyvät kuitenkin myös tosiasiallisesti osa-aikaisesti opiskelleet. Samoin alaa vaihtaneet ja toiseen yliopistoon tai muuhun koulutukseen siirtyneet näkyvät keskeyttäneinä. Vuosittainen opintoviikkokertymätilasto osoittaa opintojen etenemisvauhdin pysyneen ennallaan myös prosessissa olevilla; lukuvuonna vajaa 50 % suoritti vähintään 20 opintoviikkoa lukuvuoden aikana. Lähes puolet opiskelijoista on siten luokiteltavissa osa-aikaopiskelijoiksi. Uuden tutkintojärjestelmän sisältämien opintoaikarajoitusten sekä uudistetun opintosuunnitelman ja tehostetun ohjauksen odotetaan lyhentävän bruttoopiskeluaikoja ja lisäävän tavoiteajassa valmistuneiden määrää. Myös lukuvuoden käytön tehostaminen tähtää lukuvuosittaisen opintosuorituskertymän nostamiseen.

17 16 Yliopistosta valmistuneiden tutkintojen suorittamisaika on 1990-luvun alkupuolelta lähtien ollut mediaanilla mitattuna lähellä tavoitteeksi asetettua 5 vuoden normiaikaa. Vuonna 2005 koko yliopiston mediaani oli 5,33 v. Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden mediaani oli 5,16 vuotta, humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden 5,75 vuotta ja hallintotieteiden tiedekunnasta valmistuneiden mediaani 4,83 vuotta. Vanhan tutkintojärjestelmän aikana viivästyneiden opiskelijoiden tutkintojen valmistamiseksi yliopisto käynnisti vuonna 2005 opetusministeriön hankerahoituksella projektin ( Graduttaja ), joka tukee jo töissä olevien tutkielmatyötä ja myös ohjaajia. Samalla kehitetään tutkielmavaiheen ohjausta uudessa tutkintojärjestelmässä niin, että jatkossa varmistettaisiin tutkintojen valmistuminen tavoitteen mukaisesti. Hankkeessa hyödynnetään Joensuun yliopiston koordinoimaa opinnäytetöiden virtuaaliohjausympäristön verkostohanketta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opiskeluprosessin parantamiseksi on kehitetty kaikki opintovaiheet kattava ohjauksen malli, jota on alettu toteuttaa uuden tutkintojärjestelmän mukaan opiskeleville. Yliopisto on jo usean vuoden ajan käyttänyt sivuaineopiskelun seurannassa ja ohjauksessa opiskelijoiden henkilökohtaisia opintosuunnitelmia (HOPS). Käytäntöä on kehitetty edelleen valtakunnallisen joustavan opinto-oikeuden sopimuksen (JOOsopimus) soveltamisohjeissa. Työelämä- ja uraneuvonta on tutkinnonuudistuksessa organisoitu osaksi opintojen ohjauksen kokonaisuutta. HOPSien laajempaa hyödyntämistä on valmisteltu osana kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöönottoa w5w-projektissa, jossa painopistealueena on ohjauksen kokonaisuuden kehittäminen kattamaan koulutusprosessin kaikki vaiheet opiskelijarekrytoinnista työhön sijoittumiseen. Opiskelijavalinnan kehittäminen ja tulokset Yliopiston opiskelijavalintojen kehittämisstrategiassa ja kehittämistoimenpiteissä on otettu huomioon valtakunnalliset linjaukset ja tulossopimuksiin kirjatut tavoitteet. Kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla yliopisto osallistuu valtakunnallisiin yhteisvalintoihin, jotka kattavat siten jo suurimman osan yliopiston koko opiskelijavalintaa. Alakohtaisen yhteisvalinnan odotetaan selkiyttävän hakutilannetta ja nopeuttavan hakijoiden sijoittumista haluamalleen alalle. Humanistisen ja hallintotieteiden tiedekunnan valintayhteistyömahdollisuuksia on alustavasti kartoitettu uuden tutkintorakenteen suunnittelun aikana. Näillä aloilla ei hakukohteita ole voitu strategian tavoitteen mukaisesti karsia, vaan opiskelijavalinta organisoidaan edelleen pääaineisiin. Kieliaineiden valtakunnallista yhteistyötä ainekohtaisessa haussa on selvitetty tutkinnonuudistuksen yhteydessä. Uusien ylioppilaiden nopeampaa sijoittumista yliopisto-opintoihin on pyritty edistämään syksyllä järjestetyllä hakukierroksella. Uusille ylioppilaille on annettu valinnassa lisäpisteitä ja opintojen aloittamista kevätlukukauden alusta on tuettu ohjauksella ja räätälöidyilla opiskeluratkaisuilla. Valintatiedottamisessa ja alkuohjauksessa on pyritty antamaan hakijoille ja aloittaville hyvä käsitys yliopiston aloista ja opiskelusta yliopistossa, jota sitoutuminen opintoihin syntyisi jo valintaa

18 17 tehdessä. Yliopisto on myös mukana Pohjanmaan maakunnat kattavassa oppilaan ohjauksen yhteistyöryhmässä, mitä kautta voidaan tehostaa tiedon välittämistä lukioihin ja muihin oppilaitoksiin ohjauksen ammattilaisten välityksellä. Yliopistossa on 1998 lähtien kehitetty uusien opiskelijoiden orientointia ja alkuohjausta, jotta opinnot lähtisivät käyntiin sujuvasti ja opiskelijat saataisiin sitoutettua opintoihin. Alkuohjauksen kehittämistä on tehty Oulun yliopiston koordinoimissa usean yliopiston hankkeessa (Akateemiset opiskelutaidot, Verkosto- Vatti), jossa on kehitetty (verkko)materiaalia ja toimintamallia uusien opiskelijoiden tuutoroimiseksi osaksi tiedeyhteisöä. Hankkeen seuraava vaihe suuntautuu erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden alkuohjaukseen ja ennakko-orientoimiseen. Aikuisväylien kehittäminen, ml. maisterivaiheen opiskelijavalinta ja avoimen yliopiston rooli alueellisessa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ovat ajankohtaisia kehittämisalueita. Teknistieteellisellä alalla on v ja v järjestetty ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu haku ylemmän tutkinnon (DI) opintoihin. Paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa on käynnistetty yhteistyö joustavan opiskelupolun luomiseksi maisteriopintoihin amk-tutkinnon pohjalta. Sisäänoton kehittyminen ja uusien ylioppilaiden osuus Yliopistossa vuosittain aloittavien opiskelijoiden määrä on vuosina noussut 686:sta 734:een (ns. normaalivalinta). Uusien ylioppilaiden osuus näistä on noussut koko yliopiston tasolla 27,8:sta prosentista 31,3:een prosenttiin. Yliopisto on siten saavuttamassa tavoitetta, jonka mukaan vähintään 50 % päävalinnassa valittavista uusista opiskelijoista on samana vuonna ylioppilastutkinnon suorittaneita tai muun toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Uuden tutkintorakenteen toimeenpano Uusi tutkintojärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa tiedekunnissa lukuvuoden alusta. Perusopetussuunnitelman uudistamisen ja mitoituksen tarkistamisen lisäksi tiedekunnissa on valmisteltu uuden järjestelmän mukaisia kansainvälisiä maisteriohjelmia. Uuteen tutkintojärjestelmään siirtyminen on edellyttänyt myös perusteellista tutkintoja koskevien säädösten uudistamista ja opiskelijavalinnan kehittämistä. Erityisenä kehittämisalueena tiedekuntien ja laitosten työssä on ollut opiskeluprosessin sujumista ja oppimisen laatua tukevat ohjauskäytännöt. Myös vanhojen opiskelijoiden asema on edellyttänyt siirtymäajan säännösten ja menettelyjen laajaa tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta. Kaikissa tiedekunnissa on järjestetty opiskelijoille tiedotusta ja otettu lähes kattavasti käyttöön henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä uusille että vanhoille opiskelijoille. Tutkinnonuudistuksen läpiviemistä ja ohjauksen kehittämistä on tuettu yliopiston yhteisillä w5w-hankkeen projekteilla, joissa on järjestetty myös henkilöstökoulutusta. Tutkintojen uudistamisen yhteydessä on kehitetty koulutuksen laatujärjestelmää, jonka mukaista uusien koulutusohjelmien aloittamiseen liittyvää arviointimenettelyä käytettiin maisteriohjelmien vahvistamisprosessissa. Opiskeluprosessin sujumiseen tähtäävässä erillisessä graduohjaushankkeessa on kehitetty ohjauskäytäntöjä ja myös opetuksen ja opiskelun laadunvarmistukseen liittyviä menettelyjä.

19 18 Osana tutkinnonuudistusta kaikissa tiedekunnissa valmisteltiin yliopiston strategian tavoitteiden mukaisesti erityisesti ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille soveltuvia kansainvälisiä maisteriohjelmia. Asetuksella on vahvistettu kolme maisteriohjelmaa. Koulutuksen laadunvarmistusta on kehitetty osana uuden tutkintojärjestelmän toimeenpanoa. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentointi ja kuvaus auditointia varten on aloitettu. Prosessin tarkoituksena on myös tuoda esille sekä laadun että laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistarpeita. Lähtökohtana ovat sekä yliopiston omat strategiset linjaukset että Bolognan prosessiin ja eurooppalaiseen laadunvarmistukseen kuuluvat linjaukset. Opiskeluprosessin tehostamiseksi uuden tutkintojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä uudistettiin yliopiston lukuvuoden jaksottaminen (opetusperiodit) ja tenttimiskäytäntöjä. Näiden vaikutusta opintojen etenemiseen arvioidaan osana tutkinnonuudistuksen arviointia Kansainvälistyminen Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista siten, että suomalaiset yliopistot ovat kilpailukykyisiä ja aloitteellisia toimijoita ja arvostettuja yhteistyökumppaneita erityisesti Euroopan korkeakoulutus- ja tutkimusalueella. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Yliopistot rekrytoivat ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita pääasiassa maisteritason opintoihin sekä jatkokoulutukseen. Opintojen ohjauksessa otetaan ulkomaisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioon. Suomen/ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurien opetusta tutkintoopiskelijoille lisätään. Yliopiston ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelee ulkomailla vuosittain yli 3 kk jakson 160 opiskelijaa. Yliopisto lisää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää siten, että vuonna 2006 yliopistossa opiskelee 100 tutkintoa suorittavaa ulkomaalaista. Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Yliopisto on sitoutunut tulossopimuksessaan lähettämään 160 opiskelijaa vuosittain ulkomaille suorittamaan osan tutkintoonsa sisällytettävistä opinnoista. Vaihto-opiskelun lisäksi yliopiston opiskelijat kansainvälistyvät lähtemällä ulkomaille kieliharjoitteluun, työharjoitteluun tai omatoimisesti opiskelemaan nk. freemoverina. Vuonna 2005 lähteviä opiskelijoita oli 192 (yli 3 kk) eli tavoite ylitettiin jälleen. Ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden määrä on sen sijaan laskenut hiukan, johtuen keskittymisestä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointiin. Vuonna 2005 Vaasan yliopistoon tuli vaihtoon tai freemoveriksi 119 henkilöä. Vaihto-opiskelijoita tuli eniten kauppatieteisiin, mutta myös muut koulutusalat olivat suosittuja. Lyhyiden

20 19 alle 3 kk kestävien vaihtojen määrä oli edellisten lukujen lisäksi 46 opiskelijaa. Ulkomaalaisten koko tutkintoaan suorittavien määrä vuonna 2005 oli 81 opiskelijaa. Suurin osa opiskeli kauppatieteitä. Yhteensä tiedekunnissa oli vuonna 2005 kirjoilla 22 ulkomaalaista jatko-opiskelijaa. Taulukko 8. Kansainvälinen vaihto ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. Vuosi Lähteneet Tulleet Kv.perustutkinto- Kv. jatkotutkintovaihto-opisk. vaihto-opisk. opiskelijat opiskelijat Kansainvälinen verkottuminen Vaasan yliopiston kansainvälisen toiminnan perustana on yliopiston kansainvälistymisstrategia ja sen pohjalta tehty toimenpideohjelma. Opiskelijavaihdon pääpaino on Erasmus-, Nordplus- ja kahdenvälisten sopimusten kautta tapahtuvassa vaihdossa. Sopimukset käsittävät yhteensä 26 maata. Vaihtosopimuksia yliopistolla on yhteensä 133 korkeakoulun kanssa. Lisäksi yliopisto toimii seitsemässä eri Nordplusverkostossa. Yliopisto tarjosi vaihto-opiskeluun vuonna 2005 yhteensä 303 vaihtopaikkaa. Jokaiselle vaihtoon halukkaalle opiskelijalle voidaan tarjota opiskelupaikka, mikäli hakija joustaa paikan valinnan suhteen. Opettajavaihto Opettajavaihtojen määrä laski erityisestä opettajavaihdon markkinoinnista huolimatta. Tiedekunnat toteuttavat varsinaisen opettajavaihdon lisäksi runsaasti vastavuoroisia vierailuja, joita ei lasketa opettajavaihtoon. Opettajavaihtoa toteutetaan erityisesti Sokrates/Erasmus-ohjelman puitteissa, mutta vaihto on laajentunut myös kahdenvälisiin sopimuksiin (Kiina, Yhdysvallat). Lukuvuonna vaihtoja oli 5 kpl. Vilkkainta vaihto oli Saksan kanssa. Opettajavaihtoon lähtijät olivat teknillisestä tiedekunnasta (3 kpl) ja humanistisesta tiedekunnasta (2 kpl). Englanninkielinen opetustarjonta Ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille on Vaasan yliopistossa tarjolla erilaisia englanninkielisiä lukukaudesta lukuvuoteen kestäviä ohjelmia, joihin myös suomalaiset opiskelijat voivat osallistua ja näin parantaa kielitaitoaan sekä harjoitella kanssakäymistä eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden kanssa. Vuonna 2005 on erityisesti kehitetty kaksivuotisia maisteriohjelmia, joista kolme hyväksyttiin ministeriön asetukseen maisteriohjelmiksi. Vaihto-opiskelijat ovat voineet valita myös osia näistä ohjelmista. Toiminnassa olevat maisteriohjelmat ovat seuraavat: Kauppatieteellinen tiedekunta Master s Degree Programme in International Business (120 ECTS credits) Master s Degree Programme in Finance (120 ECTS credits)

OPETUSMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005

OPETUSMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 OPETUSMINISTERIÖ 10.1.2005 OPETUSMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 OPETUSMINISTERIÖ 10.1.2005 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TEKNILLISEN KORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006

OPETUSMINISTERIÖN JA TEKNILLISEN KORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 OPETUSMINISTERIÖ 9.1.2006 OPETUSMINISTERIÖN JA TEKNILLISEN KORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 OPETUSMINISTERIÖ 22.12.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 TAVOITTEET Yliopistojen toiminnan tavoitteita ohjaa yliopistolaki

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 OPETUSMINISTERIÖ 9.1.2006 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on strategian toimenpideohjelma

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8) OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SIBELIUS-AKATEMIAN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SIBELIUS-AKATEMIAN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007 OPETUSMINISTERIÖ 10.01.2007 OPETUSMINISTERIÖN JA SIBELIUS-AKATEMIAN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2007-2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto ei ole tehnyt muutoksia strategisiin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 OPETUSMINISTERIÖ 9.1.2006 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 OPETUSMINISTERIÖ 9.1.2006 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2006 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2008

OPETUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2008 OPETUSMINISTERIÖ 07.01.2008 OPETUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2007-2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2008 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN KANSSA KÄYTÄVIEN TULOSNEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHTIA VUONNA Opetusneuvos Jorma Karhu

YLIOPISTOJEN KANSSA KÄYTÄVIEN TULOSNEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHTIA VUONNA Opetusneuvos Jorma Karhu YLIOPISTOJEN KANSSA KÄYTÄVIEN TULOSNEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHTIA VUONNA 2007 Opetusneuvos Jorma Karhu YLIOPISTOJEN TULOSNEUVOTTELUT 2007 Johdon seminaari (TY) 23-24.11.2006 Yliopistojen tulosneuvottelumateriaali

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 %

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 % Asemointitilastot 2015, Lapppeenrannan 1/5 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Yliopistoille 43/500/2003

Yliopistoille 43/500/2003 Pvm 31.10.2003 Yliopistoille Dnro 43/500/2003 Asia: Opetusministeriön palaute yliopistojen toiminnasta vuonna 2002 Merkittävä osa opetusministeriön ja yliopistojen välistä ohjausta on vuosittain käytävät

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot