Activity Theory Toiminnan teoria
|
|
- Tarja Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Activity Theory Toiminnan teoria Mari Marjamäki Petri Pekkola TIIVISTELMÄ Toiminnan teoria on viitekehys ihmisen toiminnan ja kehitysprosessien tutkimiseen. Siinä pyritään ymmärtämään yhteiskuntaa, persoonallisuutta ja ennen kaikkea näiden kahden välistä yhteyttä. Teorian kehitti alun perin venäläinen psykologi Vygotsky. Myöhemmin tällä alueella ovat kunnostautuneet Leont ev, Luria sekä Suomessa Engeström ja Kuutti. Tuoreimpia alan tutkijoita ovat Kaptelinin ja Nardin sekä Bannon ja Bødker. Näiden tuoreimpien tutkimusten mukaan toiminta koostuu kolmesta keskeisestä käsitteestä: subjekti, objekti ja motiivi. Kaikella toiminnalla on siis tekijä sekä kaikella tekemisellä kohde ja päämäärä. Teoria selittää ihmisen toimintaa viiden periaatteen mukaan, joita yhdessä käyttäen ei koskaan irrallaan toisistaan - voidaan ihmisen toimintaa ymmärtää paremmin. Periaatteet ovat: kohteellisuus (objectorientedness), toiminnan hierarkkinen rakenne, sisäistäminen (internalization) / ulkoistaminen (externalization), välittyminen (mediation) sekä kehitys (development). Toiminnan teoria ei tarjoa valmiita ratkaisumalleja ongelmiin vaan enemmänkin auttaa tutkijaa ratkaisujen etsimisessä mahdollistamalla laajemman ymmärryksen ihmisen toiminnasta. Activity checklist on käytännön työkalu, joka auttaa tutkijaa muodostamaan tarkoituksenmukaisia kysymyksiä vallitsevaan ongelmakenttään. Avainsanat toiminnan teoria, Vygotski, Engeström, HCI, toiminnan hierarkian tasot 1. JOHDANTO Toiminnan teoria on monitieteinen viitekehitys ihmisen toiminnan tutkimiseen. Tekijä, tekemisen kohde, tekemisen tavoite tai motiivi sekä välineet ja sosiaaliset säännöt muodostavat tutkimuksen raamit. Teorian alkuperä on Venäjällä, jossa Vygotsky -niminen psykologi oppilaineen alkoi sitä kehittää 1920-luvulla. Tutkimusalueena toiminnan teoria on ollut erittäin suosittu ja sitä ovat tutkineet lukuisat tutkijat kehittäen sitä aina näihin päiviin saakka. Erityisesti Skandinaviassa toiminnan teorialla on pitkät perinteet (erityisesti Kaptelinin, Engeström ja Kuutti), mutta sen suosio on vähitellen kasvanut myös muissa maissa (Nardi, Bertelsen, Bødker). Esittelemme tässä artikkelissa joitain merkittävimpien, useissa julkaisuissa toistuvien tutkijoiden töitä. Artikkelimme tavoitteena on antaa lukijalle vain aivan perustiedot laajasta aiheesta ja ohjata häntä näin helpommin jatkamaan aiheeseen tutustumista. Kaptelinin ja muut (Kaptelinin et al. 1999, Engeström 1987, Leontev 1977) listaavat kaksi peruslähtökohtaa toiminnan teorialle. Ensinnäkin ihmismieli voidaan ymmärtää vain ihmisen ja maailman vuorovaikutuksen kautta. Toiseksi ihmisen vuorovaikutus toiminnan kohteen kanssa määräytyy sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden kautta. Tämän mekin uskomme oikeaksi lähtökohdaksi. Käymme tässä työssä läpi toiminnan teorian historiaa, yleisimmin mainittuja periaatteita erityisesti Kaptelinin & Nardin viiden periaatteen ajatuksen esimerkeillä havainnollistaen sitten pohdimme teorian tuomaa hyötyä käytännön HCI-tutkimukselle. Korostamme vielä, että tutkimusalueena toiminnan teoria on laaja eikä sitä ole voitu kattaa täysin lyhyen kirjallisuuskatsauksen puitteissa. 2. HISTORIA Toiminnan teoria sai alkunsa 1920-luvun Venäjällä. Teorian isänä voidaan pitää venäläistä psykologia Lev Vygotskya. Vygotsky ja hänen kollegansa A. R. Lurija ja A. N. Leontjev olivat tyytymättömiä silloisen psykologian kahleistamisesta biologiaan. Vygotskin mielestä ihminen ei reagoi eläimen tavoin ulkoisiin ärsykkeisiin sisäisten refleksiensä kautta. Vygotsky ja hänen kollegansa kokivat, että ihmisen vuorovaikutus, inhimillinen kieli, ympäröivän maailman kanssa on luonteeltaan työvälineen kaltainen. Siinä missä työvälinettä käytetään materialististen tarpeiden työstämiseen, inhimillistä kieltä käytetään apuna henkisten hyödykkeiden työstöön. (Leontev 1977, Kuutti 1995) Vygotskyn kuoltua Leontevista tuli silloisen toiminnan teoriaa kannattavan koulukunnan johtaja. Leontev oli ollut Vygotskyn oppilaana ja jakoi oppi-isänsä mielipiteet ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutussuhteesta ympäröivän maailman kanssa. Leontev jatkoi Vygotskyn työtä ja loi nykyisen toiminnan teorian pohjan. Leontev erotti toiminnan ja teon toisistaan - toiminnalla on aina jokin kohde, joka sitä motivoi. Kohteen tuottamiseksi tarvitaan jonkinlainen työnjako. Toiminta voi kuitenkin toteutua vain yksilöiden tekemien tekojen kautta. Varsinaisten tekojen toteuttamista ohjaavat niiden tavoitteet. Leontevin käytti esimerkkinä esihistoriallisen heimoyhteisön metsästystoimintaa. Heimon tavoitteena (eli motiivina) oli metsästää riistaa, jotta he saisivat ravintoa 1
2 tyydyttääkseen nälkänsä. Saalista saatiin myös vaatteita, joiden avulla he pysyivät lämpiminä. Jotta heimo saavuttaisi tavoitteensa, heidän tuli toimia yhdessä toimivana kokonaisuutena. Ilman yhteistoimintaa tavoite olisi jäänyt saavuttamatta. (Leontev 1977) Muutamana viime vuosikymmenenä toiminnan teoriaa on kehitelty useamman tutkijan toimesta monitieteiseen suuntaan. Suomalainen Yrjö Engeström voidaan lukea yhdeksi kolmannen sukupolven toiminnanteoreetikkoksi. Engeström ei ollut täysin tyytyväinen Vygotskyn ja Leontevin luomaan toiminnan teorian malliin ja näin ollen hän täydensi aiempaa Leontevin luomaa mallia (Engeström 1987). Engeström tuli tunnetuksi esittelemänsä toimintajärjestelmän yleisestä mallista jaa toiminnan teorian soveltamisesta kehittävässä työntutkimuksessa. Toiminnan teorian soveltamista erityisesti ihmisen ja tietokeen vuorovaikutukseen on tutkittu myös muualla Skandinaviassa (Kaptelinin & Nardi 1997, Kuutti 1995). Suomalainen Kari Kuutti (1995) on soveltanut toiminnan teoriaa ihmisten ja teknologian vuorovaikutuksen kuvaamiseen. Kuutin tutkimukset perustuvat Engeströmin muokkaamaan toiminnan teorian malliin. Lisäksi ruotsalaiset Kaptelinin ja Nardi ovat tutkineet toiminnan teorian soveltamista HCI (Human-Computer Interaction) näkökulmasta. 3. TOIMINNAN TEORIAN PERIAATTEET JA KÄSITTEET Toiminnan teoria on kulttuuri-historiallinen, monitieteinen viitekehys ihmisen toiminnasta. Siinä pyritään ymmärtämään yhteiskuntaa ja ihmisen persoonallisuuksia sekä näiden kahden yhteyttä (Bødker, 1989). Toiminnan teoria on muuttunut vuosien varrella ja sen eri vaiheita kuvataan tässä luvussa Vygotskin malli Kuvassa 1 on esitetty Vygotskin alkuperäinen kolmiomalli, joka koostuu tekijästä, välineestä ja kohteesta. Kaikki toiminta, jonka ihminen (tekijä) saa aikaan kohdistuu johonkin (kohde) tavoitteenaan jokin päämäärä (motiivi). Nämä kaikki kolme osaa ovat vuorovaikutuksessa keskenään. (Vygotsky, 1978) Vygotsky halusi selvittää, miten ihmisen psykologiset rakenteet ja toiminta muodostuvat ja kehittyvät. Hän halusi aikalaisistaan poiketen selvittää, miten ihmisen kielelliset taidot, toiminnan suunnitelmallisuus ja itsekontrolli kehittyvät. Keskeistä hänen teoriankehittelyssään oli idea välittyneestä toiminnasta. Vygotsky totesi, ettei ihminen reagoi eläimen tavoin vaistonvaraisesti ulkoisiin ärsykkeisiin. Vygotskin mukaan ihminen (tekijä) on aina jonkin tyyppisessä suhteessa vallitsevaan ympäristöön kulttuuristen välineiden, työkalujen sekä merkki- ja symbolijärjestelmien kautta. Näin ihmisen ja tekemisen kohteen välissä on aina jokin välittäjä, työkalu. Se voi olla konkreettinen apuväline tai abstraktimpi välittäjä kuten puhuttu kieli. (Vygotsky, 1978) Kuva 1. Vygotskyn malli: Välineen (artefaktin) välittämä kohteeseen suuntautunut toiminta Vygotsky n tutkimukset kohdistuivat usein lapsiin ja erityisesti lasten oppimiseen. Hän saattoi antaa lapselle tehtävän, joka ylitti lapsella olevat kyvyt. Lapselle tarjottiin apuvälineitä tehtävän suorittamiseen. Tehtävän avuksi ei tarjottu välineitä, ja tämän tyyppisiin testeihin lapselta saattoi odottaa yksinkertaista, suoraa vastareaktiota. Tarkastelun kohteena oli nimenomaan se, miten lapsi veti ongelmanratkaisuun mukaan tehtävän kannalta merkityksettömältä tuntuvia välineitä, lapsen samalla antaessa välineille ja tehtävälle uuden tulkinnan suhteessa toisiinsa. Välineiden avulla lapsi saattoi itse radikaalisti muuttaa tehtävän luonnetta, minkä myötä hänen potentiaaliset kykynsä tehtävän ratkaisemiseen voitiin havaita. (Vygotsky, 1978) Nykyisin lähimpänä alkuperäistä Vygotskin toiminnan teoriaa kuvaavaa kolmiomallia on Bannon & Bødker (1991) luoma malli. Bannon ja Bødker nimesivät Vygotskin kolmiomallin käsitteet uudelleen: subjekti (tekijä), objekti (väline) ja tarve (kohde). Bannonin ja Bødkerin malli on muutoin lähes sama perusperiaatteeltaan, malli on vain suunnattu kuvaamaan pääasiassa ihmiseen (human) liittyviä toimintoja Engeströmin malli Yrjö Engeström loi seuraavan todellisesti uudistetun mallin perinteisestä Vygotskin kolmiomallista (Engström 1987). Engström koki, ettei perinteinen toiminnan teorian malli kuvannut riittävän hyvin ihmisen toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten ympäröivää ympäristöä. Engeströmin kehittämä malli on esitetty Kuvassa 2. 2
3 toiminta, jonka kohteena on esitelmän pitäjä. Tämän toisen toiminnan yhteisöksi voidaan nimetä opettajat, jotka arvostelevat esityksen ja heillä todennäköisesti on jokin työnjako sekä asetetut säännöt. Nämä esimerkit kuvastavat sitä, että kyseinen malli on helposti tunnistettavissa kaikesta erilaisesta arkisestakin toiminnasta Toiminnan teorian viisi pääperiaatetta Kaptelinin ja Nardin (1997) mukaan toiminnan teoria selittää ihmisen toimintaa viiden eri periaatteen avulla. Seuraavaksi näitä periaatteita kuvataan lyhyesti esimerkein täydennettynä. Kuva 2. Engeströmin toimintajärjestelmän yleinen malli (Kuutti, 1995) Engeströmin mallissa kaikkien osien välillä on yhteys. Tekijällä, yhteisöllä ja kohteella on molemminpuoliset suhteet. Mallista näkee, kuinka toiminnan eri osat toimivat toistensa välittäjinä: välineet toimivat tekijän ja kohteen välittäjänä, tekijän ja yhteisön välittäjänä ovat säännöt ja kohteen ja yhteisön välittäjänä toimii työnjako. (Kuutti, 1995) Tätä mallia on helpompi ymmärtää esimerkin avulla. Seminaarinesitelmän pitäjän motiivina on pitää mahdollisimman hyvä esitelmä ja ehkä saada kuulijat oppimaan jotain uutta. Kuulijat toimivat tässä yhteisönä, välineenä voisi olla videotykki ja sääntönä vaikka esitykselle sallittu maksimikesto. Työnjako suoritetaan siten, että opponentit kommentoivat ja muut kuuntelevat. Opponointi on siis samaan aikaan käynnissä oleva toinen Kohteellisuus Kohteellisuus on toiminnan teorian tärkein periaate. Se tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta kohdistuu johonkin kohteeseen. Toiminnan kohde voi olla fyysinen, kemiallinen tai biologinen, mutta sillä voi olla myös sosiaalisia tai kulttuurisia ominaisuuksia (Kaptelinin et al., 1999). Kohde voi siis olla materiaalinen tai vähemmän käsin kosketeltava (esim. suunnitelma) tai täysin aineeton (esim. kehitysidea). Kohde on kuitenkin tavalla tai toisella jaettavissa edelleen työstämistä varten tekemiseen osallistuvien tekijöiden kesken. Esimerkki kohteellisuudesta Kirvesmiehen työssä toiminnan kohde on rakennettava talo. Kyseessä voi olla yksittäinen kirvesmies tai ryhmä kirvesmiehiä. Kirvesmiehen tai ryhmän tavoitteena on rakentaa asiakkaalle valmis talo. Kuitenkin yksittäisen kirvesmiehen toiminta kohdistuu kulloinkin vain tiettyyn talonrakennuksen osa-alueeseen eli kohteeseen. Toiminnan taso Mentaalinen representaatio Toteutuu Kuvauksen taso Analyyttinen kysymys Kirvesmiesesimerkki Toiminta (activity) Motiivi (tarve) - ei välttämättä tietoista, mutta voi tulla tietoiseksi Persoonallisuus Toiminnan sosiaalinen ja henkilökohtainen tarkoitus; sen suhde motiiveihin ja tarpeisiin Miksi? Palkkatyön tekeminen hyvinvointinsa turvaamiseksi Teko (action) Tavoite - tietoinen Toiminnat (tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava tekojen ketju) Mahdolliset tavoitteet, kriittiset tavoitteet, oleelliset välitavoitteet Mikä? Talon rakentaminen Toimenpide (operation) Edellytys teoille (toiminnan rakenne) - normaalisti tiedostamaton Teot (tavoitteiden ja olosuhteiden mukainen toimenpiteiden ketju) Konkreettinen keino toiminnan suorittamiseksi tavoitetta ympäröivien olosuhteiden mukaisesti Miten? Talonrakennuksen eri työvaiheet perustusten luonnista lopputarkastuksen tekemiseen Taulukko 1. Toiminnan hierarkkiset tasot (mukailtu lähteestä Bertelsen & Bodker, 2003) 3
4 Toiminnan hierarkkinen rakenne Leontev (1981) on esittänyt, että ihmisen tai ryhmän toiminta voidaan jakaa kolmeen hierarkkiseen tasoon: toiminnot, teot ja toimenpiteet. Tasojen välillä ei ole tiukkaa rajaa ja niiden tulkinta on sidottava kontekstiin. Tasoja voidaan ymmärtää paremmin niihin liittyvien kysymyssanojen kautta: Toiminnan tason eli motiivin analyyttinen kysymys on miksi, tekoa vastaa kysymys mikä ja toimenpiteitä vastaava kysymys on miten. Toiminnalla on aina jokin tavoite, teot muodostavat toimintaa sekä teot sisältävät toimenpideketjun. Toiminnan hierarkiaa on kuvattu Taulukossa 1. Esimerkki hierarkkisesta rakenteesta Kirvesmies rakentaa taloja. Hänen motiivinsa (miksi) on toimeentulon varmistaminen saadun palkan muodossa. Toiminta, jota kirvesmies siis (tästä näkökulmasta) harjoittaa on palkkatyön tekeminen motiivinaan taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen. Tekoa tässä asetelmassa kuvastaa yksittäisen talon rakentaminen. Vastauksena teon analyyttiseen kysymykseen Mikä? voisi olla: talon rakentaminen oikeuttaa kirvesmiehen saamaan työstä määritetyn palkan. Talon rakentaakseen kirvesmies joutuu suorittamaan (miten) toimenpideketjun perustusten valmistelusta lopputarkastuksen pitämiseen (toimenpideketjut sisältävät usein toisia, alemman tason toimenpideketjuja) Välittyminen Toiminnan teoriassa välittyminen (mediation) kuvaa välineen roolia tekijän ja kohteen välisessä vuorovaikutuksessa. Ilman välittymistä mitään toimintaa ei voisi tapahtua. Toiminta tekijän ja kohteen välillä tapahtuu aina välineiden (tool, artifact) kautta. Välineiden avulla tekijät kohdistaa toimintansa kohteeseen. Välineet itsessään eivät kuitenkaan ole varsinaisen toiminnan kohteena. (Bødker, 1989). Esimerkki välittymisestä ja välineestä Kirvesmiehen naulatessa naulaa seinään vasara toimii toiminnan välineenä. Kirvesmiehen tavoitteena on saada naula seinään. Vasara toimii siis toiminnan välineenä ja vasaran osuessa naulaan se toimii lopullisen tavoitteen välittäjänä. Kirvesmies ei ajattele vasaraa (eli välinettä) vaan naulaamista naulatessaan naulaa seinään. On kuitenkin mahdollista, että ongelmatilanteessa tekijä joutuu hetkellisesti siirtämään huomionsa varsinaiseen tekemisensä välineeseen. Jos kirvesmies lyö naulan vinoon, hänen huomionsa siirtyy hetkellisesti vääntyneeseen naulaan sekä vasaraan - kirvesmies joutuu tutkimaan, miksi naula meni vinoon sekä mahdollisesti korjaamaan vinoutuneen naulan ennen kuin hän voi jatkaa varsinaista toimintaa Sisäistäminen ja ulkoistaminen Toiminnan teorian mukaan toiminta voi olla joko sisäistä tai ulkoista. Sisäistäminen ja ulkoistaminen ovat kuitenkin toisiinsa kietoutuneet käsitteet. Sisäisiä toimintoja ei voida ymmärtää, jos niitä yritetään analysoida erillään ulkoisista toiminnoista. Kaptelin et al. (1999) mukaan kaikki toiminta on aluksi ulkoista. Toisaalta ulkoista toiminta tapahtuu sisäisen toiminnan kautta. Esimerkki sisäistämisestä ja ulkoistamisesta Kirvesmiehen talonrakennusprojektia voidaan pitää hyvänä esimerkkinä sisäisestä ja ulkoisesta toiminnasta. Ennen kuin kirvesmies oppii arvioimaan kuinka kauan talonrakentamiseen kuluu aikaa ja resursseja, hän käyttää mitä todennäköisimmin apunaan talonrakennuksen suunnitteluohjelmaa projektin arviointiin. Kun rakennusprojektit muuttuvat monimutkaisiksi tai kirvesmies aloittaa täysin erilaisen talonrakennusprojektin, hän ei enää pysty arvioimaan projektin kestoa ja/tai kustannuksia ilman apuvälineitä. Tällöin projektin arviointiprosessi muuttuu jälleen kerran ulkoiseksi Kehitys Kehitys kuuluu oleellisena osana toiminnan teorian peruspilareihin. Ihmisen toiminta muuttuu jatkuvasti ja ympäröivän maailman kehitys muokkaa myös ihmisen toimintaa. Toiminnan teoria näkee kaiken toiminnan kehityksen tuloksena eli nykyinen toiminta on muokkautunut historian vaikutuksen alaisuudessa. Myös toiminnan tekijä ja kohde muuttuvat kehityksen myötä. (Kuutti 1995) Esimerkki kehityksestä Nykyajan kirvesmiehen talonrakennusprojektin eri vaiheet ovat talonrakennustekniikan kehityksen tulosta. Kirvesmiehen käytettävissä olevat työkalut ovat kehittyneet aikojen saatossa ja edistäneet työn suorittamista. Aiemmin kirvesmies joutui tekemään monet rakennusprojektin asiat käsin ilman apuvälineitä - nykyisin työtä on helpotettu erilaisilla teknisillä apuvälineillä. Talonrakennus on siis kehittynyt vuosien saatossa. Toisaalta kehittyminen ei ole tullut ilman kirvesmiehen omaa panosta. Ts. käytössä olevat tekniset apuvälineet ovat kirvesmiesten omien innovaatioiden ja kehitysideoiden lopputuloksia. Talonrakennuksen kehittyminen on tulos jatkuva-aikaisesta vuoropuhelusta kirvesmiehen ja "tekniikan" välillä. 4. TOIMINNAN TEORIA KÄYTÄNNÖN TUTKIMUKSISSA Toiminnan teoriaa itsessään on vaikea soveltaa käytäntöön. Toiminnan teorian käytännönsovellutukset toteutetaan useimmiten jonkin toisen tieteenalan tutkimuksen yhteydessä yhdistäen ja soveltaen molempia taustateorioita. Kuutti (1995) on todennut, että yksi HCI:n alan yleisimmistä kompastuskivistä on ollut vaikuttavan teoreettisen tutkimuksen tekeminen tutkimuksista tehdyt johtopäätökset saattavat usein pohjautua pelkkiin tutkimuksen aikana tehtyihin havaintoihin. Havaintojen yhteyttä taustalla olevaan teoriaan ei pystytä luontevasti
5 tekemään. Taustateorian puuttuessa tutkimuksessa kerättyjen havaintojen uskottavuus kärsii. Toiminnan teorian kantavana ajatuksena on ihmisen toiminta ja sen vaikutus ympäröivään ympäristöön. Jos teorian tavoitetta verrataan HCI alan perusperiaatteisiin, näiden kahden välillä on selkeä yhtäläisyys yhteisenä tavoitteena on kohteen/järjestelmän ongelmaton käyttö, jossa käyttäjän energia kohdistuu varsinaiseen loppukohteeseen, ei siinä välillä oleviin välineisiin. Näin ollen olisi myös luontevaa soveltaa toiminnan teorian periaatteita HCI alan tutkimuksiin. The Activity Checklist HCI-tieteissä on havahduttu ymmärtämään asiayhteyden merkitys tietokoneavusteisen työn suunnittelussa. Tämä ymmärrys johtaa käyttäjän todellisen käyttötarpeen ymmärtämiseen. Idea olisi saada tämä ymmärrys ennen kuin työn- tai tehtävänsuunnittelu on edennyt liian pitkälle tai siinä vaiheessa, kun olemassa olevaa työtä tai tehtävää arvioidaan parantamistarkoituksessa. Kuten aiemmin on todettu, toiminnan teorian yksiköitä ovat tekijä, motiivi tekemiselle, tekemisen kohde sekä kulttuuriset säännöt. Toiminnan teoria ei kuitenkaan sinällään tarjoa valmiita ratkaisuja vallitsevaan ongelmaan. Kaptelinin et al. (1999) katsovat toiminnan teorian auttavan tutkijaa löytämään oikeat kysymykset. Tehdäkseen oikeiden kysymysten löytämisen tutkijalle helpommaksi, he kehittivät avuksi käytännöllisen tarkastuslistan, The Activity Checklist. Tarkastuslistan rakenne noudattaa edellä esitetyn Kaptelinin & Nardin viittä toiminnan teorian periaatetta. Koska tarkastuslista soveltuu parhaiten tietokoneavusteisen työn suunnittelun ja arviointiin, kysymällä kysymyksiä näkökulmasta: miten käyttäjä käyttää (tai tulisi käyttämään) kyseessä olevaa teknologiaa, se keskittyy erityisesti välittyminen periaatteeseen. Välittymistä pohditaan kaikkien tarkastuslistan kohtien kohdalla samalla peilaten niitä muihin periaatteisiin. Tuloksena arvioinnista saadaan vastauksia neljään näkökulmaan esimerkiksi alla esitettyjen kysymyksien muodossa: 1) Tarkoitus ja rajoitteet Mitkä ovat tutkittavan tekniikan rajoitukset? Aiheuttaako uusi tekniikka ristiriitoja käyttäjälle tai implementoitavaan järjestelmään? 2) Ympäristön fyysiset ja sosiaaliset tekijät Onko tutkittavalla tekniikalla tärkeä osa työympäristöä? Sulautuuko uusi tekniikka työympäristöön? 3) Opittavuus ja selkokielisyys Vähentääkö uusi järjestelmä turhaa oppimista/työtä? Auttaako uusi tekniikka työntekijää itseohjautuvaan työntekoon? 4) Kehitys/muuntautumiskyky Kuinka paljon aikaa uusi tekniikka vaatii sen oppimiseen? Edistikö/heikensikö uusi tekniikka työntekoa? 5 Kuva 3. Esimerkkikysymyksiä tarkastuslistasta (Kaptelinen et al. 1999). Kuva suurempana Liitteessä YHTEENVETO Toiminnan teorian periaatteet ovat järkeviä ja pienen pohdinnan jälkeen helpohkosti sulateltavissa. Olisi outoa kuvitella, että ihminen toimisi irrallaan ympäröivästä maailmasta. Olisi myös outoa kuvitella, että ihmisen teot ovat pelkästään eläimellisen alkukantaisia, vaistoon perustuvia tekoja. Mielestämme ihmisen toiminta on sekoitus kumpaakin teoriaa. On ymmärrettävää, että 1920-luvun tiedemaailmassa tämäkin teoria oli uraauurtavaa. Olemme sitä mieltä, että tänä päivänä ihmisen toiminnan teoria on yleissivistykseen verrattavissa olevaa osaamista ja jokaisen ihmistä tutkivan myös HCI alueen - tutkijan perusosaamista. Asiaa on tutkittu hyvin kattavasti ja materiaalia löytyy runsaasti, joten on helppo löytää ihmisen käyttäytymistä selittäviä näkökulmia ja erilaisia malleja moneen käyttäytymistieteen ongelmaan. Käytännön soveltamiskohteita löytyy siis useisiin ihmisen käyttäytymiseen liittyviin tutkimus- ja kehitysalueisiin, mutta on muistettava kyseessä olevan teoreettinen viitekehitys - ei työkalu valmiisiin ratkaisuihin. Kun teoria ja sen aikaansaamat mallit ymmärretään, voidaan käytännönkin työkaluja rakentaa esim. Activity Checklist. LÄHTEET: 1. Bannon, L.J. & Bødker, S. (1991). Beyond the interface: Encountering artifacts in use. /13/LBsb9.html ( ) 2. Bertelsen, O.W. & Bødker, S. (2003) Activity theory. In Carroll, J. (Ed). HCI Theories and Frameworks:
6 Toward a Multidisciplinary Science. Morgan Kaufmann Publishers, Bødker, S. (1989) A human activity approach to user interfaces. Human-Computer Interaction, 1989, Vol. 4, Bødker, S. (1991) Through the interface: A human activity approach to user interface design. Hillsdale, NJ, Lawrence Erlbaum. 5. Engeström, Y. (1987). Learning by expanding. An activity- theoretical approach to developmental research. Helsinki. Orienta-Konsultit Oy. 6. Kaptelinin, V., Kuutti, K., Bannon, L. (1995). Activity Theory: Basic Concepts and Applications. In Blumenthal et al. (Eds.) Human-Computer Interaction. Lecture Notes in Computer Science. Springer. 7. Kaptelinin, V & Nardi, B.A. (1997) Activity Theory: basic consepts and applications. ( ) 8. Kaptelinin, V., Nardi, B.A. & Macaulay, C. (1999) The Activity Checklist: a tool for representing the space of context. Interactions 6(4), July-August 1999, Kuutti, K. (1995) Activity Theory as a potential framework for human-computer interaction research. In Nardi, B., Ed. Context and Consciousness: Activity Theory and Human-Computer Interaction. Cambridge, MA, MIT Press, Leontev, A. N. (1977) Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Kuopio, Savon Sana Leontev, A.N. (1981) Problems of the Development of the Mind. Moscow: Progress Publishers. 12. Nardi, B., (1995) Ed. Context and Consciousness: Activity Theory and Human-Computer Interaction. Cambridge, MA, MIT Press. 13. Vygotsky, L.S. (1978). Mind in society: The development of higher psychological processe. Cambridge: Harward University Press. 6
7 LIITE 1 Esimerkkikysymyksiä tarkastuslistasta (Kaptelinen et al. 1999). 7
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotKEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN PERUSKURSSI
KEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN PERUSKURSSI Professori Yrjö Engeström Kevätlukukausi 2004 Aika: Alkaen 28.1. viitenä peräkkäisenä keskiviikkona sekä lisäksi 24.3. klo 14.15-15.45 Kurssin aineisto: http://www.edu.helsinki.fi/activity/people/engestro/
LisätiedotMuutospaja Työn mielekkyyttä ja sujuvuutta edistämässä
Työelämän tutkimuspäivä 5. 6.11.2015 Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Anna-Leena Kurki Työterveyslaitos anna-leena.kurki@ttl.fi Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitos arja.ala-laurinaho@ttl.fi
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotMitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?
Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotTEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA
TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
Lisätiedotoppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?
Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotMAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotTOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotVALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS
Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotIkääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen
Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotPalvelutori TV Espoon Nopeat kokeilut käytettävyyden ja vaikutusten arviointi
Palvelutori TV Espoon Nopeat kokeilut käytettävyyden ja vaikutusten arviointi PalvelutoriTV - Kokeilu pähkinänkuoressa Mitä teimme? Tausta: Neljä Palvelutorin 10 julkisen palveluntuottajan yhteistä 40min
LisätiedotAJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA
1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
Lisätiedot