Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset arpiasiaa, nivelreuma ja käsiharjoitukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset arpiasiaa, nivelreuma ja käsiharjoitukset"

Transkriptio

1 L u n a t u m 1 / S u o m e n K s i t e r a p i a y h d i s t y k s e n j s e n l e h t i Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset arpiasiaa, nivelreuma ja käsiharjoitukset Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti Kuva: Anne Tikkanen

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Pj.palsta Vuosikokousterveiset Vuosikokouspöytäkirja Toimintakertomus 2010 Tuloslaskelma 2010 Toimintasuunnitelma 2011 Sisällys Tulo-menoarvio 2011 Opinnäytetyön esittely Linda Aalto ja Suvi Seitola: Nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet - kirjallisuuskatsaus ja käytännönohjeet Arvet Outi Kaarela: Arpien hoito Tuija Oravainen ja Mervi Gröhn: Käden alueen arpien hoito Vuokko Kuismin: Arpimittarit- ja mittauslaitteet - kirjallisuuskatsaus Stipendiasiaa Jäsenpalsta IFSHT update Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettuvuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

3 hallitus 2011 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Tuija Oravainen (tt) Varapuheenjohtaja Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava KuntoutusORTON Oy Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku Virpi Natt (ft) Pohjoismaiden delegaatti HYKS Herttoniemen sairaala Mirja Tervo (ft) OYS Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala äitiyslomalla Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 3

4 PJ:n palsta Mukavaa alkanutta vuotta 2011 teille kaikille! Suomen Käsiterapiayhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä seitsemän hallituksen jäsentä ja kolmetoista yhdistyksen jäsentä. Alustuksena kokoukselle ortopedi Ilkka Sinisaari Sairaala Ortonista luennoi osallistujille kyynärnivelen toiminnallisesta anatomiasta sekä tyypillisimmistä kyynärpään traumoista. Vuosikokous päätti yhdistyksen sääntöihin ehdotetusta muutoksesta, jonka mukaan vuosikokouksen järjestämisajankohtaa pidennettiin aiemmasta tammi-helmikuusta tammi-maaliskuuksi. Muutoksella pyritään takaamaan paremmin aikaa tilintarkastuksen tekoon joka vuoden alussa. Kokouksessa esitetyt yhdistyksen toimintakertomuksen vuodelta 2010 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2011 löydätte yhdistyksen kotisivuilta. Hallituksen riveistä erosi tänä vuonna Ritva Korvensivu. Omasta ja muun hallituksen puolesta kiitän Ritvaa hänen panostuksestaan ja mukanaolostaan yhdistyksen hallituksessa sekä toivotan hänelle oikein hyvää jatkoa! Vuosikouksen ehdotuksesta ja päätöksellä hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Pia Nahi, tt. Tervetuloa mukaan remmiin! Nykyisen hallituksen kokoonpanon ja tehtävänjaon löydätte jäsenlehden sivuilta. Tämän vuoden ensimmäisen jäsenlehden osateemana ovat arvet. Aihetta tarkastelevat ja pohtivat omilla artikkeleillaan Outi Kaarela, plastikkakirurgian dos, käsikirurgian el, Tuija Oravainen, tt ja Mervi Gröhn, tt sekä Vuokko Kuismin, tt. Lisäksi tässä numerossa vastavalmistuneet toimintaterapeutit Linda Aalto ja Suvi Seitola esittelevät opinnäytetyönsä nivelreumaa sairastavien asiakkaiden käsiharjoitusohjeista. Huomioittehan myös ilmoituksen stipendien hakuohjeista ja kevään hakuajan takarajasta. Positiivisen palautteen ja kiinnostuksen takia yhdistys järjestää yläraajan kinesioteippaus -kurssin myös tänä vuonna. Tarkemmat tiedot ja kurssin ajankohta ilmoitetaan myöhemmin sekä jäsenlehdessä että yhdistyksen kotisivuilla. Samaisilla tahoilla ilmoitamme myös muista tulevista koulutuksista sen mukaan kun saamme varmistuksia ja vahvistuksia suunnitelmillemme. Otamme mielellämme teiltä vastaan ehdotuksia ja kehittämisideoita uusiin koulutuksiin liittyen. Tulevien kansainvälisten käsiterapiakongressien järjestelytoimikunnat ovat myös liikkeellä, metsästäen vinkkejä ja ehdotuksia mahdollisista luennoitsijoista, tutkimuksista ja käsiterapian uusimmista tuulista. Jos olette mukana käsiterapian tutkimuksissa tai projekteissa, ja haluatte tarjota työtänne esitettäväksi joko Euroopan (EFSHT) tai kansainvälisen (IFSHT) käsiterapiayhdistyksen kongresseihin, ottakaa yhteys meihin hallituksessa, niin viemme tietoa eteenpäin. Aurinkoista kevään odotusta toivottaen, Saara Raatikainen Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 4

5 Vuosikokousterveiset Suomen Käsiterapiayhdistys ry Finlands Handterapi Förening rf Sääntömääräinen vuosikokous Aika: klo Paikka: Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, Helsinki Osallistujat: Saara Raatikainen, Tiina Rantanen, Sari Marjala, Ritva Korvensivu, Tuija Oravainen, Mirja Tervo, Soile Kauppila- Pekkala, Pirjo Peurala, Marjaana Pernilä, Heidi Miettinen, Jutta Stenbäck, Tarja Hirvelä, Sari Nikolajew, Liisa Malinen, Leena Joona-Hillebrand, Pia Nahi, Oili Ask, Irmeli Parjo, Marisa Nikkonen, Riitta Keponen 1. Kokous avattiin klo Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen, sihteeriksi Sari Marjala ja pöytäkirjan tarkista jiksi Mirja Tervo ja Tuija Oravainen. 3. Kokous todettiin lailliseksi ja päätäntävaltaiseksi. Kokoukseen osallistui seitsemän (7) hallituksen jäsentä ja kolmetoista (13) yhdistyksen jäsentä. 4. Esityslista vahvistettiin. 5. Hallitus esittää vuosikokoukselle sääntömääräisen vuosikokouksen pitämistä tammi-maaliskuussa, aiemman tammi-helmikuun sijaan. Pohdintaa käytiin siitä tulisiko sääntömääräisen vuosikokouksen pitämiselle varata vieläkin pidempi aika, esimerkiksi tammi-huhtikuu. Päädyttiin kuitenkin tammimaaliskuuhun, vuosikokous kannatti asiaa. 6. Mirja Tervo esitteli vuoden 2010 toimintakertomuksen sihteeri Virpi Nattin valtuuttamana. Toimintakertomus hyväksyttiin. 7. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitteli tilitiedot kaudelta Tilintarkastajina toimivat Jutta Stenbäck ja Heidi Miettinen, joka luki tilintarkastajien lausunnon. Vuosikokous hyväksyi tilit ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. 8. Puheenjohtaja Saara Raatikainen esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja se vahvistettiin vuosikokouksen toimesta. Vuosikokous oli tyytyväinen suunniteltuihin koulutuksiin. 9. Hallitus ehdotti vuosikokoukselle jäsenmaksujen säilyttämistä ennallaan. Vuosikokous kannatti asiaa ja vahvisti ehdotuksen. 10. Erotettavia jäseniä ei ollut. 11. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitti tulo- ja menoarvion toimikaudelle Kysymyksiä heräsi koulutustuoton suuruudesta, stipendien kokonaissummista ja hallituksen jäsenille myönnetyistä kongressiavustuksista. Hallitukselle ehdotettiin harkitsevan skype-kokousten järjestämistä kulujen pienentämiseksi. Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin vuosikokouksen toimesta. 12. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Saara Raatikainen ja Virpi Natt. Molemmat ilmaisivat halunsa jatkaa hallituksessa. Ritva Korvensivu pyysi eroa hallituksesta, jonka vuosikokous myönsi Vuosikokous valitsi Saara Raatikaisen ja Virpi Nattin jatkamaan hallituksessa seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Uudeksi jäseneksi ehdotettiin ja valittiin vuosikokouksen toimesta tt Pia Nahi Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Saara Raatikaisen, sihteeriksi Pia Nahin ja rahastonhoitajaksi Tiina Rantasen. 13. Tilintarkastajiksi valittiin Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck. Varatilintarkastajaksi valittiin Tarja Hirvelä. 14. Vuosikokouksessa ei ilmennyt ilmoitusasioita. 15. Muut asiat 15.1 Riitta Keponen kertoi Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliasta valmistuneen laadukkaita yläraajan kuntoutukseen liittyviä opinnäytetöitä rannekanavaoireyhtymästä, reumapotilaiden käsiharjoituksista sekä motivoidusta käden käytöstä. Oheisista opinnäytetöistä pyritään saamaan tiedot yhdistyksen internet sivuille, jotta niihin voi käydä tutustumassa. Lisäksi Riitta Keponen kertoi olevansa lähdössä Haapsaluun, Viroon pitämään lastakurssia Heidi Miettinen kertoi IFSHT:n edelleen lahjoittavan JAMAR-puristusvoimamittareita niihin maihin, joissa niitä ei ole mahdollista hankkia. 16. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Helsingissä Saara Raatikainen, puheenjohtaja mirja Tervo, pöytäkirjan tarkastaja Sari Marjala, sihteeri Tuija Oravainen, pöytäkirjan tarkastaja Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

6 Toimintakertomus 2010 Suomen Käsiterapiayhdistys ry Finlands Handterapi Förening rf TOIMINTAKERTOMUS AJALTA JOHDANTO Suomen Käsiterapiayhdistys ry. on perustettu ja rekisteröity Yhdistyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa ja olla aiheesta kiinnostuneiden fysio- ja toimintaterapeuttien yhdyssiteenä ammattitaidon ja-tiedon kehittämiseksi. Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (the European Federation of Societies for Hand Therapy, EFSHT) ja kansainvälisessä (the International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT) käsiterapialiitoissa. Yhdistyksemme on edustettuna näissä hallituksen nimeämillä delegaateilla. Yhdistys tekee yhteistyötä myös Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten kanssa. Suomessa yhteistyötä tehdään mm. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa. 2. YLEISTÄ Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Sairaala Ortonissa Helsingissä. Osallistujia oli kahdeksantoista (18) yhdistyksen jäsentä. Hallitus ehdotti kahden (2) uuden jäsenen valitsemista hallitukseen. Jäseniksi ehdotettiin ft Mirja Tervoa, tt Vuokko Kuisminia ja tt Pia Nahia. Pia Nahi jättäytyi ehdokkuudesta vapaaehtoisesti. Hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi Mirja Tervo ja Vuokko Kuismin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen. Sihteerinä jatkoi Virpi Natt ja rahastonhoitajana Tiina Rantanen. Hallitus kutsui uudeksi kunniajäseneksi tt Irmeli Parjon. 3. ORGANISAATIO 3.1. Hallitus Hallitus on kokoontunut toimikaudella viisi kertaa. Hallituksen jäsenet ovat: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Rahastonhoitaja tt, Sihteeri Jäsen ft Saara Raatikainen tt Tuija Oravainen ft Tiina Rantanen ft Virpi Natt tt Ritva Korvensivu tt Sari Marjala tt Vuokko Kuismin ft Mirja Tervo tt Soile Kauppila-Pekkala tt Annu Voipio IFSHT- delegaattina ja koulutusvastaavana on toiminut Annu Voipio. EFSHT -delegaattina on toiminut Saara Raatikainen. Pohjoismaisena yhteyshenkilönä on toiminut Ritva Korvensivu. Jäsenrekisterin ylläpidosta on vastannut Soile Kauppila-Pekkala. Jäsentiedotteen kokoamisesta on vastannut Sari Marjala. Lehden taiton on tehnyt Annamari Korpi. Kirjastonhoitajana on toiminut Virpi Natt. WEB- teamiin on kuulunut Annu Voipio ja Virpi Natt. Ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut Ville Roininen. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 6

7 Toimintakertomus Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck sekä varatilintarkastajana Tarja Rantala. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1. Pohjoismainen toiminta Pohjoismaiden yhdistyksille on päivitetty yhteystietomme ja postitettu yhdistyksemme jäsentiedotteet. Ruotsin yhdistys on lähettänyt jäsenluettelonsa. Norjan yhdistys lähetti kutsun vuosikokoukseensa Pohjoismainen kongressi Scandinavian 22 nd Hand Society Meeting Gotlanti, Ruotsi Kongressin järjestäjinä toimivat Svensk Handkirurgisk Förening (SHF), Scandinavian society for Surgery of the Hand (SSSH) ja Svensk Förening för Hand Rehabilitering (SFH). Ruotsin Käsiterapia-ja Käsikirurgiyhdistys järjestivät yhteistyössä Pohjoismaisen käsikongressin Gotlannissa Ruotsissa. Osallistujia oli yhteensä 204, joista 96 oli terapeutteja. Näytteilleasettajia oli 27 kappaletta.yhdistyksen hallituksen puolesta kongressiin osallistujana toimi Virpi Natt IFSHT IFSHT kongressi järejstettiin Orlandossa, Floridassa. Kongressiin osallistui hallituksen puolesta Saara Raatikainen ja Sari Marjala. Osallistujia kongressissa oli kaikkiaan yli 500, 41:stä eri maasta. Näytteilleasettajia oli 35 kappaletta. IFSHT:n hallituksen kokouksessa järjestön riveihin hyväksyttiin kolme (3) uutta jäsenmaata; Columbia, Kenia ja Hong Kong. Kokouksessa valittiin myös uuden hallituksen jäsenet ja Suomen Heidi Miettinen valittiin IFSHT:n hallituksen rahastonhoitajaksi. IFSHT: lle on toimitettu päivitetyt yhteystietomme EFSHT EFSHT:n kokoukseen, Bolognassa toukokuuta, osallistui yhdistyksen delegaatti Saara Raatikainen. EFSHT :n sihteerille on toimitettu päivitetyt yhteystietomme ja jäsenten osoitetiedot. EFSHT:n jäsenmaksut vuosilta 2010 ja 2011 on maksettu. 5. JÄSENISTÖ Toimikauden vaihtuessa yhdistyksen jäsenmäärä oli 306. Henkilöjäsenistä oli toimintaterapeutteja 221 ja fysioterapeutteja 78. Yhdistyksellä on: 1 kummijäsen: Virossa edustajana fysiatri Eve Sooba 2 kunniajäsentä: Tt Pirkko Lundan ja tt Irmeli Parjo 4 kannatusjäsentä: yritykset Villa Manus ja Medi-Orto, Lenaco ja Respecta Vuoden 2010 aikana yhdistykseen liittyi 11 henkilöä ja erosi 10 henkilöä. Hallitus käsittelee erotettavat jäsenet kaudelta 2010 seuraavassa kokouksessaan ja hyväksyttää tämän käytännön vuosikokouksessa. 6. KOULUTUSTOIMINTA järjestettiin KÄDEN TERAPIA- koulutus Helsingissä ORTON Invalidisäätiön auditoriossa. Aiheita olivat: E- Link- arviointi- ja harjoitusohjelma, josta oli puhumassa tt Marisa Nikkonen ja tt Anna-Maria Kettunen. Fysiatri Jukka-Pekka Kouri, tt Pia Berglund-Hintze ja ft Tarja Rantala luennoivat CRPS:sta. Käsikirurgi Eero Waris puhui radiusmurtumien leikkaushoidosta ja lisäksi iltapäivällä oli paneelikeskustelu radiusmurtumien terapiasta. Paneeliin osallistuivat Eero Waris, Pirjo Peurala, Mirja Tervo sekä Saara Raatikainen. Lopuksi tt Kaija Lamberg kertoi kokemuksistaan Arcadan käsivammojen erikoistumisopinnoista ja Sari Marjala esitteli erikoistumisopintojen kehittämistyönä tehdyn Assisting Hand Assesment-testin -suomenkielisen version. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 7

8 Toimintakertomus 2010 Koulutuksen yhteydessä järjestettiin myös vuosikokous yhdistys järjesti Yläraajan kinesioteippauskoulutuksen Helsingissä. Kouluttajana toimi fysioterapeutti OMT Keijo Pitkämäki. Koulutukseen osallistui yhteensä 21 fysio- ja toimintaterapeuttia. Senioritapaaminen järjestettiin TAYS:ssa, aiheena oli Reumakuntoutus. Puhujina päivillä olivat reumatologi Krista Karstila sekä lastenreumatologi Merja Malen. Lisäksi käsikirurgi Simo Vilkki piti puheenvuoron Mietteitä. 7. STIPENDIT Yhdistys on jakanut stipendejä koti-ja ulkomaisiin koulutuksiin osallistumista varten. Vuoden 2010 stipendejä oli jaossa 1000 euroa keväälle sekä syksylle 1000 euroa. Keväällä 2010 hallitus myönsi 450 euron stipendin Heidi Miettiselle, 200 euron stipendin Sanna Rautakorvelle sekä Kirsi Karjalaiselle 50 euron stipendin. Syksyllä 2010 hallitus myönsi 500 euron stipendin Anna-Maija Haikaralle ja 250 euron stipendit Pirjo Peuralalle, Marjaana Pernilälle ja Heidi Kalliolle kullekin. Koulutuksen siirtymisen vuoksi 750 euroa on siirretty maksettavaksi tilikaudella LUNATUM-JÄSENTIEDOTE Jäsentiedotteita on julkaistu neljä sähköisenä versiona yhdistyksen kotisivuilla. Niissä on kerrottu alan koti- ja ulkomaisista koulutuksista, julkaistu käsiterapiaan liittyviä artikkeleita sekä käytännön työtä koskevia kirjoituksia. Jäsentiedotteessa 1/2010 oli muun muassa Heidi Kallion ja Minna Nissisen koulutuspalaute Käden terapiakoulutuspäivästä ja Sari Marjalan kirjoitus Arcadan erikoistumisopinnoista käsivammojen kuntoutuksessa. Erikoistumisopintojen kehittämistehtäviä esiteltiin lehdessä kaksi; Vuokko Kuisminin työ aiheesta CRPS-1 yläraajapotilas toimintaterapiassa ja Virpi Nattin työ aiheesta Peukalon resectioarthroplastia, Ovid Medline. Lisäksi lehdessä julkaistiin 2010 järjestetyn vuosikokouksen pöytäkirja, toimintakertomus ja tuloslaskelma vuodelta 2009 sekä toimintasuunnitelma vuodelle Jäsentiedotteessa 2/2010 oli muun muassa Annu Voipion artikkeli lääkinnällisen hoitohihan käytöstä yläraajaturvotuksessa ja Keijo Pitkämäen artikkeli kinesioteippauksesta fysioterapiassa. Lisäksi lehdessä esiteltiin Arcadan erikoistumisopintojen kehittämistöistä Ritvan Korvensivun työ Sormen PIP-nivelen pirstaleisen murtuman jälkeinen toimintaterapia Töölön sairaalassa ja Sari Marjalan työ Suomenkielinen AHA. Lehdessä 3/2010 oli muun muassa Virpi Nattin kongressiterveiset Pohjoismaisesta käsikongressista Gotlannista ja Sari Marjalan kongressiterveiset IFSHT:n kongressista Orlandosta. Lisäksi lehdessä oli Saara Raatikaisen artikkeli, joka käsitteli ranteen biomekaniikkaa ja proprioseptiikkaa. Lehdessä 4/10 oli muun muassa Tiina Rantasen koulutuspalaute yläraajan kinesioteippauskoulutuksesta, Saara Raatikaisen palaute SOMTY&SMLY:n Syysopintopäivistä ja Sari Marjalan kirjoitus Tampereella järjestetyistä Senioripäivistä. Vuosikokouskutsu julkaistiin tässä lehdessä. IFSHT update on julkaistu 3/2010 ja 4/010 lehdissä. Kannatusjäsenillä on ollut mahdollisuus laittaa maksutta kerran vuodessa yksi ¼ -sivun kokoinen ilmoitus jäsentiedotteeseen. 8. WEB-SIVUT Yhdistyksen kotisivuja käytetään paremman ja nopeamman tiedonkulun kanavana jäsenistölle. Sivuilta löytyy tietoa mm. yhdistyksen historiasta ja toiminnasta, hallituksen yhteystiedot, käden arviointi kaavakkeet, vertailuarvoja sekä koulutustietoja. Lisäksi jäsenille on tiedotettukotisivujen kautta hyödyllisistä käsiterapiaan liittyvistä internet-osoitteista. Kotisivujen päivityksestä vastaa Ville Roininen. Sivuja on lisäksi päivittänyt yhdistyksen puolesta Virpi Natt. Sivujen osoite on Helsingissä 27. tammikuuta 2011 Virpi Natt sihteeri Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 8

9 TULOSLASKELMA 2010 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS tilikausi Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Tuotto Kulut 3010 koulutustuotto 2 160, julkaisutuotto 200, jäsenmaksu 6 859, kannatusjäsenmaksu 2 x , muu tuotto 20, , jäsenmaksu 2 293,54 IFSHT ,00 EFSHT , jäsentiedote 1 293, koulutus 3 535,39 luennoitsjoiden palkkiot matkakulut tarjoilu 3620 verot, sosiaalikulut 73, koulutusmaksun palautus 50, kokouskulut/tarjoilu 337, kokouskulut / matkakulut 843, stipendit 1 200, lahjat 287, muut kulut 845,84 postitusmaksu tietokone Sigmatic vuosimaksu mustekasetti kopiopaperi puhelin 5510 pankkikulut 188, kongressiavustus IFSHT / EFSHT 3 x , ,52 Tilikauden tulot ,52 Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 9

10 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY Finlands Handterapi Förening rf TOIMINTASUUNNITELMA YLEISTÄ Suomen Käsiterapiayhdistyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa. Toiminnallaan yhdistys tukee jäseniään ammattitiedon- ja taidon hankkimisessa sekä sen keskinäisessä jakamisessa. Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (EFSHT) ja kansainvälisessä (IFSHT) käsiterapialiitoissa. Hallituksen nimeämät delegaatit toimivat näihin yhdyshenkilöinä ja kansainvälisten liittojen kokouksiin pyritään lähettämään Suomesta edustaja. Yhdistys tekee yhteistyötä myös mm. Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten ja Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa. 2. ORGANISAATIO Yhdistystä johtaa perustamissääntöjen ja vuosikokouksen päätösten mukaisesti hallitus. Hallitus nimeää tarvittaessa toimikuntia ja työryhmiä. Yhdistyksen tilikausi on TALOUS Tulot ja menot ilmenevät kaudelle laaditusta budjetista. Vuosikokouksessa nimetään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja vuodelle Kirjanpito säilyy rahastonhoitajan tehtävänä, tarvittaessa hallitus konsultoi ulkopuolista kirjanpitäjää. 4. TIEDOTTAMINEN Käsiterapia-alaan liittyvistä aiheista ja koulutuksista tiedotetaan jäsenille yhdistyksen kotisivuilla jäsentiedotteen Lunatumin ja sähköpostin kautta. Jäsentiedote julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja sen ilmestymisestä ilmoitetaan sähköpostilla jäsenille, joiden osoitteet on päivitetty yhdistykselle. Jäsentiedotetta julkaistaan neljä numeroa toimikaudessa. Yhdistyksen kotisivuja päivitetään hallituksen kotisivuvastaavan toimesta. Kotisivuja pyritään aktiivisesti kehittämään ja muokkaamaan tarpeen mukaan kuluvan kauden aikana. Tarvittaessa tiedottamiseen voidaan käyttää myös muita kanavia, esim. fysioterapeutti- ja toimintaterapeutti lehtiä. 5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminnassa on edelleen tarkoitus käyttää jäsenistöhyväksi vuoden 2008 järjestetyn Skandinaavisen käsikongressin tuottoa, joka tilitettiin yhdistykselle toimikaudella Tarkoituksena on pitää koulutukset mahdollisimman edullisina jäsenille. Hallitus on esittänyt tiedustelun ja kutsun brittiläiselle käsiterapeutti Sarah Meelle saapua pitämään yhdistyksen jäsenille suunnattu koulutus / luentopäivä käden toiminnallisesta anatomiasta kevään 2011 aikana. Vastausta kutsuun ei ole toistaiseksi saatu. Toiseksi ulkomaalaiseksi kutsuluennoitsijaksi kaudella 2011 hallitus pyytää ruotsalaista käsikirurgia Elisabet Hagertia. Ranteen neuromuskulaarista kontrollia käsittelevää luentoa suunnitellaan alustavasti pidettäväksi syys-talvella 2011, luennoitsijan halukkuuden ja saatavuuden mukaisesti. Positiivisen palautteen ja kysynnän vuoksi yhdistys järjestää yläraajan kinesioteippaus -kurssin myös vuonna Koulutus järjestetään syksyllä, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin jäsentiedotteessa sekä yhdistyksen kotisivuilla. Kouluttajana toimii edellisvuoden tapaan Keijo Pitkämäki, ft, OMT. Jäseniltoja eri puolilla Suomea jatketaan sen mukaan miten kiinnostusta löytyy. Jäsenillat pyritään järjestämään jäsenille maksuttomina koulutuksina ja yhdistykselle kohtuullisin kustannuksin, joihin ei-jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua kahvirahan hinnalla. Senioritapaamista ei ole suunnitteilla järjestää kaudella Yhteistyötä Viron kanssa jatketaan siltä osin, että heillä on mahdollista lukea Lunatum yhdistyksen sivuilta ja virolaiset terapeutit kutsutaan mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi yhdistys tekee lahjoituksen Viroon toimintaterapiakoululle, jolle se lahjoittaa IFSHT:ltä lahjoitustarkoitukseen saadun Jamar-puristusvoimamittarin. Yhdistys jakaa stipendejä tukeakseen jäsenten mahdollisuuksia osallistua koti- ja ulkomaisiin koulutuksiin. Stipendejä jaetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä 1000 euroa ja syksyllä 1000 euroa. Stipendien hakumahdollisuuksista ja -ajankohdista tiedotetaan kotisivuilla. Helsingissä Saara Raatikainen puheenjohtaja Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokousta alustaa ortopedi Ilkka Sinisaari pitämällä osallistujille luennon kyynärnivelen anatomiasta ja yleisimmistä ongelmista. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 10

11 TULO- JA MENOARVIO 2011 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS / TULO- JA MENOARVIO 2011 Tulot Siirto edelliseltä tilikaudelta ,42 Jäsenmaksut x ,00 Kannatusjäsenet 4 x ,00 Koulutustuotto 1 000,00 Ilmoitussopimukset tiedotteeseen 300,00 Tulot yhteensä ,42 Menot Jäsenmaksut IFSHT maksettu EFSHT maksettu Jäsentiedote taitto 1 500,00 Koulutus jäsenillat ,00 koulutus 5 000, ,00 Koulutusavustukset / kevät 1 000,00 Stipendit syksy 1 000, myönnetyt stipendit 750, ,00 (siirto edel. Tilikaudelta) Kokouskulut tarjoilu 1 000,00 matkakulut 2 000,00 puhelinkokouksen kulut 150, ,00 Muut menot lahjat 300,00 toimisto 350,00 pankin palvelumaksut 350,00 ATK-kulut 500,00 konsultaatio yhd.toiminnasta 200,00 WEB-sivut 150, ,00 Korvamerkintä EFSHT 1 000,00 Menot yhteensä ,00 Tulot yhteensä ,42 Erotus 7 466,42 Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 11

12 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t Toimintaterapeutit Linda Aalto ja Suvi Seitola Opinnäytetyö Käsiharjoitusohjeet nivelreumaa sairastavalle asiakkaalle Kirjallisuuskatsaus ja käytännönohjeet valmistui syksyllä 2010 Metropolian ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelmasta. Työn tavoitteena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat tutkimustietoon. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten avulla pystyimme osoittamaan, että käsiharjoituksilla on positiivista vaikutusta nivelreumaa sairastavan asiakkaan arkipäiväntoiminnoista suoriutumiseen. Intensiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat vaikuttaisivat olevan tehokkaampi tapa kuin konservatiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat, kun halutaan parantaa käden voimaa. Liikeratoja ylläpitävät harjoitukset yhdistettynä terapiavahalla tehtyihin harjoituksiin lisäsivat käden voimaa sekä käden hienomotorista käyttämistä merkittävästi. Intensiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat vaikuttivat tehokkaammilta kuin konservatiivisesti tehdyt käden voimaa parannettaessa Työelämän yhteistyökumppanina oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja se toteutettiin yhteistyössä HYKS:in Kirurgisen sairaalan reumatologian klinikan toimintaterapeuttien Irmeli Parjon ja Jenny Lohikiven kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat tutkimustietoon. Lähtökohdat ja menetelmät Opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja käytännön ohjeesta. Työn lähestymistapa on toimintatutkimus, jonka mukaan kuvaamme opinnäytetyöraportissamme käsiharjoitusohjeiden kehittämisprosessin etenemistä. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme kirjallisuuskatsauksen, jossa noudatimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ohjeita. Jatkokäsittelyyn valitun aineiston määrä oli yhteensä yhdeksän tutkimusartikkelia. Käsittelimme tutkimusartikkeleista saadun tiedon aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyötä ohjaavaksi viitekehykseksi valitsimme ICF-luokituksen, joka on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. ICF-luokitus tarjosi meille käsitteet, joilla olemme jäsentäneet tutkimusartikkeleista saadut tulokset. Täydensimme ICF-luokituksen käsitteistöä toimintaterapian käsitteellä arkipäivän toiminnot. Tarkemman kuvauksen opinnäytetyön vaiheista voi lukea verkkokirjasto Theseuksesta osoitteesta urn.fi/urn:nbn:fi:amk Käsiharjoitusten hyödyt arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen Nivelreumaa sairastavalla asiakkaalla käden toiminnot ja rakenteet vaurioituvat, mikä vaikuttaa henkilön arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen, kuten itsestä huolehtimiseen ja kotielämään. Arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen tarvitaan käden toimintoja ja rakenteita. Tutkimusartikkelien mukaan nivelreuma aiheuttaa seuraavia muutoksia käden toiminnoissa ja rakenteissa: nivelrakenteiden muutoksia (1,2,3,4), lihasvoiman ja tehon tuottotoimintojen heikkenemistä (2,3,4,5,6,7,8,9) ja nivelten liikkuvuustoimintojen heikkenemistä (2,3,4,9) sekä kipuaistimuksia (4,5,7,8,9). Nivelreuman aiheuttamat muutokset käden toiminnoissa ja rakenteissa vaikuttavat tutkimuksien mukaan suorituksiin itsestä huolehtimisessa (1,2,7,8) ja kotielämässä (1). Haastavia itsestä huolehtimisen ja kotielämän toimintoja ovat esimerkiksi aterioiden valmistaminen (1), syöminen ja juominen (1,2) sekä kynsien leikkaaminen (2,8). Aterioiden valmistamisessa hankalaa on muun muassa pannun nostaminen sekä kurottaminen tavaroiden tavoittamiseksi pöydältä tai hyllyltä. Muita mainittuja hankalia toimia ovat pukeutuminen (2,7), suurten Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 12

13 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t ostosten tekeminen ja ostosten tuominen kotiin (1). Yleisesti voidaan sanoa, että erityisen haastavaksi ovat todettu välineillä tehtävät toimet, joissa tarvitaan sekä voimakasta puristusvoimaa, että karkeamotoriikkaa (7). Ongelmat arkipäivän toiminnoista suoriutumisessa lisäävät nivelreumaa sairastavien asiakkaiden tarvetta pienapuvälineille (2,7). Käsiharjoituksilla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa parantavasti lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoihin (4,5,6), kipuaistimukseen (4,5), nivelten liikkuvuustoimintoihin (4) ja käden hienomotoriseen käyttämiseen (4,5,6). Käsiharjoituksilla ei kuitenkaan näiden tutkimusten mukaan sanottu olevan merkittävää vaikutusta käden rakenteisiin paitsi yhdessä artikkelissa merkittävä EDC-lihasten (extensor digitorum communis) kasvu (6). Parantamalla käden toimintoja ja hienomotorista käyttämistä tai ehkäisemällä niiden heikkenemistä käsiharjoitusten avulla, voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakkaan arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen. Käsiharjoitusten kuvaus ja vaikutus Tutkimuksista löytyi kuusi käsiharjoitusohjelmaa, joiden vaikuttavuutta oli tutkittu. Käsiharjoitusohjelmat suoritettiin konservatiivisesti tai intensiivisesti KUVA 1. Liikeratoja ylläpitävä harjoitusliikkeet: ranteen liikkeet (1a-1b), sormien liu utusliikkeet (2a-2d) ja peukalon liu utusliike (3a-3b). ja ne sisälsivät joko liikeratoja ylläpitäviä tai vastuksella tehtyjä harjoituksia tai yhdistelmiä molemmista harjoituksista. Konservatiiviset harjoitukset määritellään hellävaraisiksi ja varovaisiksi ja niiden tarkoituksena on lisätä käden liikkuvuutta ja ylläpitää käden voimaa (4). Intensiivisesti tehdään käsiharjoitukset tehdään tiiviisti ja liikkeiden toistoja on enemmän sekä harjoituskertoja useammin kuin konservatiivisesti suoritetussa harjoitusohjelmassa ja niiden tarkoituksena on lisätä käden voimaa (4). Harjoitusliikkeiden määrä ei näyttäisi vaikuttavan siihen, mitä tuloksia harjoitusohjelmista saadaan. Esimerkiksi yhdessä intensiivisessä harjoitusohjelmassa, oli vain neljä liikettä (6) ja tuloksissa oli enemmän merkittäviä vaikutuksia verrattuna intensiiviseen harjoitusohjelmaan, (4), jossa toistettavia liikkeitä oli jopa yhdeksän. Käsiharjoitusohjelma intensiivisesti vai konservatiivisesti? Pääasiassa tutkimuksissa tutkittiin intensiivisesti tehtyjä käsiharjoitusohjelmia (5,6), ainoastaan yhdessä tutkimuksessa vertailtiin konservatiivisten ja intensiivisten harjoitusohjelmien tuloksia (4). Kumpainenkin harjoitusohjelma sisälsi sekä liikeratoja ylläpitäviä että terapiavahalla tehtyjä harjoituksia. Tutkimuksissa tuodaan esille, että käden aktiivisen käytön on ajateltu vaikuttavan nivelreumaan pahentavasti (5,6). Konservatiivisia harjoitusohjelmia on suositeltu jo pitkään nivelreumaa sairastaville asiakkaille. Kuitenkin vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan intensiivinen harjoitusohjelma on tehokkaampi tapa lisätä lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja, kuin konservatiivinen. Samaisessa tutkimuksessa ehdotetaan, että intensiivisen harjoitusohjelmia tehdään, kun halutaan parantaa ja konservatiivisia, kun halutaan ylläpitää käden toimintoja. (4). Lisäksi intensiivisesti tehdyt käsiharjoitukset vähensivät merkittävästi enemmän käden väsymystä kuin konservatiivi- Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 13

14 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t sesti tehdyt (4). Intensiiviset harjoitusohjelmat olivat hyvin siedettyjä kahden artikkelin mukaan (4,6) ja yhden mukaan niistä saatu hyöty ylittää todennäköisesti harjoituksen aiheuttamat mahdolliset vaivat. (5). Tästä voimme päätellä että intensiivisesti tehdyt käsiharjoitusohjelmat sopivat nivelreumaa sairastaville asiakkaille. Kuitenkin yhteistyökumppaniemme mukaan liikerataharjoitukset ovat tärkeitä nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen, jotta harjoituksia pystytään ylipäätänsä tekemään. Yhden artikkelin mukaan tehokkain tapa lisätä käden toimintakykyä olisikin tehdä molempia harjoituksia yhdessä (5). Liikeratoja ylläpitävien ja vastuksella tehtyjen käsiharjoitusten vaikutukset Vastuksella tehdyistä harjoituksista löytyi enemmän tutkittua vaikutusta, kuin liikeratoja ylläpitävistä. Kaikissa tutkimuksissa vastuksena käytettiin terapiavahaa. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla voidaan parantaa merkittävästi lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja (5,6). Liikeratoja ylläpitävän harjoitusohjelman vaikutusta nivelten liikkuvuuteen oli tutkittu erikseen yhdessä tutkimusartikkelissa, mutta merkittävää muutosta ei havaittu (5). Harjoitusohjelma kuitenkin vähensi merkittävästi kipua nivelissä (5). Edellä mainittu ohjelma koostui jänteiden liu utusharjoituksista. Liikeratoja ylläpitävä harjoitusohjelma yhdistettynä vastuksella tehtyyn harjoitusohjelmaan lisäsi käden lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja sekä käden hienomotorista käyttämistä merkittävästi (5). Käden hienomotorinen käyttäminen parani myös pelkästään vastuksella tehdyllä harjoitusohjelmalla jopa merkittävästi (6). Tutkimuksissa todetaan, että liikeratoja ylläpitävät ja vastuksella tehdyt harjoitukset olivat hyvin siedettyjä (5,6). Tutkimusartikkelien tuloksien mukaan vaikuttaisi siltä, että vastuksilla tehty harjoitusohjelma lisää käden toimintakykyä enemmän kuin liikeratoja ylläpitävä harjoitusohjelma. Johtopäätökset Valitsimme liikkeet käsiharjoitusohjeeseen tutkimusartikkeleista saamiemme tulosten sekä yhteistyökumppaneiden käytännön kokemuksen perusteella. Kun käsiharjoitusohjelmia käytetään toimintaterapian interventiovälineenä, on erityisen tärkeää, että harjoitusohjelmat ohjataan kullekin asiakkaalle, jotta liikkeet suoritetaan oikein ja asiakas motivoituu ja sitoutuu harjoitusten tekemiseen. Tekemämme ohje on kooste, jota voi tarvittaessa muokata kullekin asiakkaalle sopivaksi. Tällä tarkoitamme esimerkiksi terapiavahan vahvuutta, liikkeiden toistojen määrää sekä liikkeiden soveltuvuutta asiakkaalle. Harjoitusohjeessa on liikeratoja ylläpitäviä ja vastuksilla tehtyjä harjoituksia. KUVA 2. Terapiavahalla tehdyt harjoitusliikkeet: käden nyrkistysliike (1), sormien ojennusliike (2), peukalon ajennusliike (3), peukalon koukistusliike (4), nipistysvoiman liike(5) ja passiivinen ojennusliike (6). Vastuksilla tehdyt harjoitukset tehdään terapiavahalla intensiivisesti. Suositeltava harjoitusjakson pituus on 12 viikkoa ja harjoituksia tehdään noin viisi kertaa viikossa ja kerran päivässä. Yksittäinen liike toistetaan noin 10 kertaa. Suositus perustuu kahteen tutkimukseen, joissa harjoitukset toteutettiin edellämainittujen määrien mukaisesti ja tuloksena lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot sekä käden hienomotorinen käyttäminen paranivat (5,6). Yhdessä tutkimuksessa ehdotetaan, että lyhyet Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 14

15 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t ja intensiiviset harjoitusjaksot voisivat olla hyvä tapa toteuttaa käsiharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneet kokivat pitkäaikaiseen harjoitteluun sitoutumisen haastavaksi. (4) Vastuksella tehtäviä harjoituksia tulisi tehdä silloin, kun taudin vaihe on vakaa ja nivelet eivät ole tulehtuneet. Jos asiakas kokee käsiharjoituksia tehdessään ohimeneviä vaivoja, parempi menettelytapa on ensin vähentää harjoituksia ennen kuin keskeyttää harjoittelun kokonaan. (5) Jos vaivat eivät mene ohi, harjoittelu keskeytetään ja asiakas ottaa terapeuttiinsa yhteyttä. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla harjoituksen sietokykyä voidaan lisätä esimerkiksi muuttamalla terapiavahan vahvuutta (5). Vastuksilla tehdyt harjoitukset kannattaa suorittaa yhdessä liikeratoja ylläpitävien harjoitusten kanssa. Liikeratoja ylläpitävät harjoitukset pitävät nivelet liikkuvina. Valitsimme käsiharjoitusohjelmaan jänteiden liu utusharjoitukset sekä ranteen liikerataa ylläpitävän harjoituksen. Liikeratoja ylläpitäviä harjoituksia on hyvä tehdä päivittäin myös tulehdusvaiheessa, jotta nivelet pysyvät liikkuvina. Liikkeitä toistaan noin kymmenen kertaa. Lähteet 1. Thyberg, Ingrid Hass, Ursula A.M. Nordenskiöld, Ulla Gerdle, Björn Skogh, Thomas 2005: Activity limitation in rheumatoid arthritis correlates with reduced grip force regardless of sex: the Swedish TIRA project. Arthritis & Rheumatism: Arthritis Care & Research. 53(6) Dellhag, Berit Bjelle, Anders 1999: A five-year followup of hand function and activities of daily living in rheumatoid arthritis patients. Arthritis Care & Research 12(1) Adams, J. Burridge, J. Mullee, M. Hammond, A. Cooper, C. 2004: Correlation between upper limb functional ability and structural hand impairment in an early rheumatoid population. Clinical Rehabilitation 18(4) Rønningen, Aud Kjeken, Ingvild 2008: Effect of an intensive hand exercise programme in patients with rheumatoid arthritis. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 15(3) Hoenig, Helen Groff, Gerald Pratt, Kendra Goldberg, Elliot Franck, Walter 1993: A randomized controlled trial of home exercise on the rheumatoid hand. Journal of Rheumatology 20(5) Brorsson, Sofia Hilliges, Marita Sollerman, Christer Nilsdotter, Anna 2008: A six-week hand exercise programme improves strength and hand function in patients with rheumatoid arthritis. Journal of Rehabilitation Medicine 41(5) Nordenskiöld, Ulla Grimby, Gunnar 1997: Assessments of disability in women with rheumatoid arthritis in relation to grip force and pain. Disability and Rehabilitation 19(1) Chen, Christine C. Giustino, Jeaninne 2007: Grip Strength, Perceived Ability, and Health Status in Individuals with Arthritis: An Exploratory Study. Occupational Therapy in Health Care 21(4): Poole, Janet L. Chiappisi, Heather Cordova, Jennifer Schukar Sibbitt, Wilmer Jr. 2007: Quality of life in American Indian and White women with and without rheumatoid arthritis. American Journal of Occupational Therapy 61(3) Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 15

16 Arvet H y p e r t r o f i s t e n j a k e l o i d i a r p i e n h o i t o Plastiikkakirurgian Dosentti, Käsikirurgian Erikoislääkäri, Hus Outi Kaarela Haavan paraneminen on edelleen osin tuntematon prosessi. Se jaetaan kolmeen vaiheeseen. Inflamaatiovaihe kestää muutaman vuorokauden, proliferaatiovaihe kestää noin 3-6 viikon ajan ja remodellaatio eli maturaatiovaihe useita kuukausia. Toisilla tämä paraneminen johtaa siistiin ja hyvin parantuneeseen arpeen, mutta joskus arvet voivat tulla paksuiksi, leveiksi, jäädä punaisiksi ja kutiseviksi. Joskus ne voivat jopa levitä yli varsinaisen haava-alueen. Taipumus arpien liikakasvuun on perinnöllistä ja sitä ilmenee noin 5 prosentilla valkoiseen ja 15 prosentilla mustaan rotuun kuuluvista. Yliaktiivisten arpien synnyn etiologia ei ole tiedossa. Nämä arvet jaetaan kahteen eri ryhmään; puhutaan hypertrofisista arvista ja keloidi arvista. Jako on joissain tilanteissa hieman vaikeaa, ja ei ole täyttä varmuutta siitä, onko loppujen lopuksi kyse saman diagnoosin eri vaikeusasteesta. Hoitotavan ja ennusteen arvioimisen kannalta jaon tekeminen on kuitenkin tärkeä. Molemmissa kollageenin määrä on normaalia suurempi ja kollageenin rakenne on poikkeava. Kollageenisynteesi on 20 kertainen normaaliin verrattuna ja niissä on normaalia tiheämpi verisuonitus. Hypertrofisia arpia tai keloideja ei tavallisesti synny ihopoimujen suuntaisiin viiltoihin. Pahin alue tämän kaltaisille arville on rintakehän yläosa nk decolte alue, olkapään ja hartian seutu. Hypertrofiset arvet ovat paksuuntuneita aktiivisia arpia, jotka rajoittuvat aiemman haavan alueeseen. Hypertrofisten arpien esiintyminen on jossain määrin perinnöllistä. Ne ilmaantuvat yleensä alle 4 vk kuluttua arven synnystä ja hiljenevät tai muuttuvat vähemmän aktiivisiksi kuukausien kuluessa. Ne eivät koskaan työnny terveeseen kudokseen ja niiden vaste hoitoon on yleensä hyvä. Hoidon kannalta hypertrofisen ja keloidiarven erottaminen on tärkeää siksi, että hypertrofinen arpi voi hyötyä pelkästä leikkauksesta, jos esimerkiksi arven suuntaa pystytään muuttamaan suotuisammaksi ja hypertrofinen arpi ei kirurgisen hoidon jälkeen yleensä uusi. Keloideiksi kutsutaan arpia, jotka ovat edellisiä paksumpia ja suurempia sekä leviävät joskus jopa ulokkeina yli varsinaisen arpialueen vaikuttaen jopa tuumorimaisilta. Suomessa keloidien esiintyminen ei ole kovin yleistä. Keloidiarpia esiintyy yhtä paljon naisilla kuin miehillä. Keloidiarven esiintyminen on yleisintä vuotiailla, harvinaista iäkkäillä. Keloidi arpien syntyminen on voimakkaasti perinnöllistä. Se voi ilmaantua kuukausien joskus jopa vuosien päästä eikä samaan tapaan pysähdy kuin hypertrofinen arpi. Keloidi työntyy terveeseen kudokseen. Pelkän kirurgisen hoidon jälkeen keloidiarpi uusii lähes varmasti. ENNALTAEHKÄISY Jos ennen leikkausta tiedetään, että potilaalla on taipumusta saada aktiivisia arpia, hänelle kannattaa ompeleiden poiston jälkeen aloittaa arven teippaus joko haavateipillä tai silikoniteipillä tai rasvaus silikonivoiteella haavan ihon parannuttua ompeleiden poiston, leikkauksen jälkeen. Teippausta usein suositellaan jatkettavan useamman viikon- parin kuukauden ajan. HOITO Jos potilaalla on jo selkeästi oireileva hypertrofinen arpi tai keloidi, täytyy hoito arvioida potilaskohtaisesti kliinisen oirekuvan ja arven koon mukaan. Arpien rasvausta ja hierontaa neuvotaan ensimmäiseksi kaikille. Konservatiivinen hoito on aina ensisijainen hoitomuoto. Lievemmissä tapauksissa voidaan yrittää silikoniteippausta tai silikonivoidetta hoidoksi muutaman kuukauden ajan, mutta hoidon aikana tilanne on syytä kontrolloida ja ellei tehoa ole, harkita muuta hoitoa lisänä. Miksi silikoni auttaa ei ole täysin varmasti tiedossa. Vahva tutkimuksellinen näyttö puuttuu, koska potilasmateriaalit ovat olleet pieniä ja tutkimukset eivät hyvin kontrolloituja. Kaikesta huolimatta silikonit laastarit,- levyt tai -laatat ovat yleisesti ja laajasti hyväksytysti käytössä ensimmäisenä hoitomuotona. Laajemmissa arvissa tarvittaessa hoitoon voidaan lisätä painetekstiilien käyttö tai pienemmille alueille kortisoni injektiot. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 16

17 Arvet Kortisoni injektioita voidaan käyttää arpien pehmittämiseen. Kortisoni, jota on yleisimmin käytetty on triamcinoloni (40mg/ml Kenacort) ja sitä käytetään usein 0,5-1-1,5 ml arven koosta riippuen ja annostellen siten, että arpi tulee vaaleaksi ruiskutuksen seurauksena. Kortisoni voidaan antaa joko suoraan neulalla arpikudokseen tai esimerkiksi Dermojet paineruiskulla, jolla kortisonin saa joskus penetroitumaan paremmin arven sisälle. Kortisoni injektio tulisi saada papillaarisen ja retikulaarisen dermiksen rajalle. Kortisonilla voidaan yrittää 3-4 kertaa, noin 4-6 viikon välein mikäli vaikuttaa siltä, että injektioilla on tehoa. Kortisoni injektiota voidaan käyttää myös leikkauksen jälkeisessä tilanteessa siten, että ne aloitetaan noin 4-6 vk kohdalla leikkauksen jälkeen, jos aktiivinen arpi on poistettu ja injektio voidaan uusia samoin tarpeen mukaan. Kortisonihoitoon liittyviä haittavaikutuksia voi olla ihon oheneminen, hypopigmentaatio eli ihonvärin vaaleneminen, ihonalaisen kudoksen (subcutiksen) atrofia ja kapillaarien dilataatio. Mikäli paikan suhteen on mahdollista, ja jos arpi on reilusti koholla edellä mainittuihin, niin silikonilaastari kuin kortisoni injektiohoitoihin, voidaan yhdistää painetekstiilihoito. Usein paksumpien arpien kohdalla on tarpeen käyttää silikonilevyhoitoa painetekstiilien lisäksi. Näitä valmisteita on useampia ja pyritään löytämään potilaalle parhaiten sopiva. Painetekstiilien käyttöä yleensä jatketaan vähintään 6 kk ajan ja tapauskohtaisesti voidaan jatkaa, jos tehoa on kk ajan. Jos arvet ovat käsien alueella ja aiheuttavat toiminnallista haittaa joudutaan usein painetekstiilien lisäksi käyttämään lastahoitoa. Toimintaterapeutit valmistavat yksilölliset lastat potilaan tarpeiden mukaan. Hoitoresistenttien keloidien poistamiseksi voidaan käyttää leikkausta ja siihen liitettynä postoperatiivista kortisoni injektiota, johon liitetään silikonilaastari hoito yllä kuvatulla tavalla. Joskus paksuuntunut arpi voi olla korvalehdessä ja siihen voidaan toimintaterapeuttien toimesta rakentaa erilaisia korvanipsuja tai muita silikonista tehtyjä arpea komprimoivia apuvälineitä. Valikoiduissa hoitoresistenteissä keloideissa voidaan tarvittaessa leikkauksen jälkeen kortisonin sijasta käyttää postoperatiivista sädehoitoa, joka tulee aloittaa heti leikkauspäivänä ja jatkaa sitä kahtena päivänä sen jälkeen. Usein käytetty sädehoitoannos on 4-5 GY kolmena peräkkäisenä päivänä. Suuremmissa tutkimuksissa on osoitettu, ettei keloidien sädehoito lisää maligniteettiriskiä. Sädehoidon jälkeenkin teippaushoitoa ja tarvittaessa myös kompressiohoitoa on syytä jatkaa useampia kuukausia usein jopa vuoden ajan. Muina hoitomuotoina on käytetty jäädytyshoitoa eli kryoterapiaa, jossa nestetypen avulla keloidiarpikudos jäädytetään. Sitä on käytetty pinnallisena ja uudempana hoitomuotona invasiivisena siten, että arpeen laitetaan neula sisälle, jota pitkin keloidi jäädytetään. Kirjallisuudessa tästä on positiivisia tuloksia, mutta Suomessa käyttö on ollut toistaiseksi kokeiluluontoista. Kryohoitoon liittyy komplikaatioina kipua, kudoksen atrofiaa, raakapintoja hoidon jälkeen ja hypopigmentaatiota. Invasiivisessa muodossa tarvitaan vähemmän hoitokertoja kuin pinnallisessa, mutta teho jäädytyksellä ei ole muita hoitomenetelmiä parempaa. Erilaisia laserhoitoa on myös koetettu keloidien hoidossa, mutta tutkimusten tuloksien näyttö on ristiriitaista. YHTEENVETONA Konservatiivista hoitoa kannattaa suositella aina alkuun. Valitettavasti ei ole olemassa yhtä hyvää kaikkia varmasti auttavaa hoitoa vaan hoito on arvioitava yksilöllisesti. Leikkaushoitoon hypertrofisen arven suhteen kannattaa mennä vasta kun arpi on kypsä. Usein tämä tarkoittaa sitä, että arpi on noin puolen vuodenvuoden vanha. Keloidiarven leikkaushoitoon on aina liitettävä jotain muuta hoitoa, koska pelkkä leikkaus voi saada sen vaan leviämään laajemmalle. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 17

18 Arvet K den alueen arpien hoito Toimintaterapeutit Mervi Gr hn & Tuija Oravainen Taustaa Tämä työ on tehty osana Arcadan erikoistumisopintoja, opintojen kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti omassa työssä toimintaterapeuttina Reuman sairaalassa tehdyt havainnot, ettei reumapotilailla ole käsileikkausten jälkeen. yleensä arpiongelmia Jos arpiongelmia ilmeni, niitä oli puhdistusleikkauksen jälkitiloina kämmenpuolella. Reuman sairaalan viimeisinä vuosina sairaalassa työskenteli käsikirurgi ja potilaina oli muitakin kuin reumaa sairastavia. Tämän myötä arpiongelmat tulivat haasteiksi toimintaterapeutin työhön. Halusimme myös selvittää, onko reumapotilaiden arpien vähäiseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä tutkittu. Kehittämistehtävän tavoitteena oli lisätä Reuman sairaalan toimintaterapeuttien ammattitaitoa käden alueen arpiongelmien hoidosta ja kuntoutuksesta. Kehittämistehtävän halusimme rajata anatomisesti käden alueeseen, koska toimintaterapeutteina vastaamme ko. alueen ortoosien valmistamisesta ja kuntoutuksesta. Kehittämistehtävän teimme kirjallisuuskatsauksena viimeaikaisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät arpien hoitomenetelmiin. Haastattelimme myös Reuman sairaalan käsikirurgia, ortopedia ja reumatologeja. Kehittämistehtävässä käsittelimme tiivistetysti käden ja ihon anatomian, koska niiden ymmärtäminen on välttämätöntä käden alueen arpien hoitamisen kannalta. Kävimme läpi myös erilaisia haavatyyppejä ja haavojen paranemiseen hoitamiseen liittyviä asioita. Arvet Ihmiskehon kudoksiin tulee vaurioita ja ne paranevat joko uudistumalla eli regeneroitumalla tai sitten vauriokohtaan kasvaa sidekudoksinen arpi. Arven kasvu voi kuitenkin aiheuttaa myös ongelmia. Kollageenien tuotanto voi olla liian voimakasta, kollageenisäikeet voivat kasvaa epäjärjestyksessä ja olla paksuja. Lisäksi arpialueelle voi kasvaa verisuonia. Nämä voivat aiheuttaa arpien paksuuntumista ja joustamattomuutta. Arpialueelle voi tulla myös tunnottomuutta tai arpialue voi olla yliherkkä. Tavallinen arpi kypsyy vuoteen mennessä ja on vaalea, litteä ja joustava. Arven liikakasvusta käytetään kahta eri nimitystä eli puhutaan hypertrofisesta arvesta ja keloidista. Nämä arvet eroavat toisistaan kasvutavan perusteella. Hypertofinen arpi kasvaa vamma-alueen sisäpuolella, keloidi tunkeutuu vamma-aluetta ympäröivään terveeseen ihoon. Arpien hoitaminen (Peltonen 2007:19) siteeraa Suomen Lääkärilehdessä Zuradan, Kriegelin ja Davisin katsausartikkelia Topical Treatments for hypertrophic scars (2006). Katsausartikkelissa käsitellään hypertrofisen arven estämiseen kehitettyjä hoitomuotoja. Arvioinnin ja vertailun kohteena ovat etenkin paikallishoitojen (perinteiset painehoidot, polyuretaani- painelevy, silikonigeeli, sipuliuutos, imikimodi eli immuunijärjestelmää muuntava lääke sekä A- ja E- vitamiinia sisältävät voiteet) teho ja käytettävyys. Peltosen mukaan paras hoitotulos hypertrofisen arven estämisessä ja jo syntyneen arven pehmentämisessä oli silikonigeelilevyhoito. Seuraavaksi parhaimman hoitotuloksen antoi perinteinen painehoito ja kolmanneksi tehokkain oli arpialueelle levitetty immuunijärjestelmää muuntava lääke eli imikimodi, joka tässä tapauksessa kiihdyttää kollageenin hajoamista. Peltosen mukaan muista käytetyistä hoitomuodoista ei yksinään käytettynä ollut selkeää positiivista näyttöä. Käytettyjen hoitojen tehoa on Peltosen mukaan hankala arvioida, koska arven muutosten mittaaminen on vaikeaa. Evans et al. (2007) julkaisivat Plastic Surgery Educational Foundation Technology Assessment Committeen katsauksen, jossa he arvioivat yleisimmin käytettyjä arpien itsehoitotuotteita julkaistujen kontrolloitujen kliinisten tutkimusten pohjalta. Katsauksessa esitellään painetekstiilien käyttämistä arpienhoitotuotteena, arven kosteutusvoiteita, hengittävää ihoteippiä, e-vitamiinia, silikonihoitolevyjä, paikallista sipuliuutosvoidetta eli kauppanimeltään Medermaa sekä vaihtoehtoisia luontaistuotteita. Käden tunto on hyvin kehit tynyt, näin ollen kät tä voidaan pitää myös aistinelimenä. Osit tainenkin tuntopuutos aiheut taa ongelmia käden toimintakyvylle ja ihmisen suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista Painetekstiilejä käytetään palovammojen ja hypertrofisten arpien hoidossa vaikka vankkaa tieteellistä näyttöä niiden vaikutuksista ei ole olemassa. Mekanismia, kuinka paine vähentää hypertrofisen arven muodostumista, ei tiedetä. Uskotaan, että paine edesauttaa arven kypsymistä solunsisäisen yhteyden ja fibroplastien rakenteiden uudelleen muodostumisen kautta. Painetekstiilit voivat aiheuttaa haittaa, jos niitä käytetään asiantuntemattomasti. Painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle epämiellyttäviä tuntemuksia, ihorikkoja ja haavautumia. Koska painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle vahinkoa, on Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 18

19 Arvet kehitetty menetelmiä painetekstiilin oikean suuruisen paineen määrittämiseen. Vaikka julkaistuja kliinisiä tutkimuksia painetekstiilien hyödyistä ei ole, on niiden asemaa palovammojen ja hypertrofisten arpien hoidossa vaikea jättää huomioimatta. Painetekstiilien käytöstä on olemassa paljon hyvää julkaisematonta kokemustietoa. Hypertrofisten arpien ja keloidien painehoidossa käytetään usein myös erilaisia elastisia siteitä, putkisidoksia sekä paineortooseja. Paineortoosien käyttö on suositeltavaa erityisesti kasvojen, kaulan, käsien ja rinnan alueen arpien liikakasvun ehkäisyssä. Paineortoosit valmistetaan potilaalle aina yksilöllisesti ja niiden käytöstä sovitaan erikseen. Nykyisten ohjeiden mukaan arven kosteutusvoiteet ja sidokset (esimerkiksi mineraaliöljyt, kosteutusvoiteet ja vaseliinipohjaiset salvat) edistävät arven paranemista ja nopeaa ihon epiteelikerrosten muodostumista/uusiutumista ja siten vähentävät hypertrofisten arpien muodostumista. Nämä tuotteet voivat myös edistää haavan paranemista estämällä tärkeiden kasvutekijöiden poistumista haavasta. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että arven kosteuttamismenetelmät ovat tehokkaita arpioireiden, kuten kutinan, kiristyksen ja kivun vähentämisessä. Kosteuttamismenetelmien vaikutus arven ulkonäköön esimerkiksi kokoon, väriin tai rakenteeseen on epäselvä. Kosteutusvoiteiden ja sidosten käytöstä haavojen hoidossa on tehty useita tutkimuksia. Vaikka tutkimukset näyttäisivät tyydyttävästi kuvaavan kosteutustuotteiden positiivisia vaikutuksia avointen haavojen hoidossa, tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia asian toteennäyttämiseksi. (Evans et al. 2007) Palovammojen hoitamisessa vamma-alueen rasvaaminen ja hierominen ovat tärkeitä hoitomenetelmiä. Erityisen tärkeää palovamma-arven hierominen ja rasvaaminen on silloin, kun arpi on jämähtänyt alla olevaan kudokseen. Palovamma-alueet tarvitsevat rasvaamista useita viikkoja vamman paranemisen jälkeenkin (Vuola & Asko-Seljavaara 2000:298). E-vitamiini on ihon pää rasvaliukoinen antioksidantti eli hapettumisen estäjä. Laboratoriokokeissa on todettu e-vitamiinin vähentävän arven muodostusta, koska se ehkäisee fibroblasteja eli sidekudoksia ja keratosyyttejä. Useat tutkimukset osoittavat, että arpien hoito paikallisesti käytettävillä silikonigeelituotteilla parantaa arpia etenkin sellaisilla potilaille, joilla on korkea riski saada ongelmallisia arpia. Hypertrofista arpea tai keloidia voidaan hoitaa myös luonnon keinoin. Mm. Argentiinassa käytetään vanhojen ja hankalien arpien hoitoon etanoita ja tulokset ovat olleet hyviä. Etanat tuottavat A-, C- ja E vitamiineja sisältävää limaa, luonnon antibiootteja ja ainesosia, jotka muistuttavat ihmisen kollageenejä. Arpikudoksen pehmentämiseen voidaan käyttää myös esim. Cellu M6 Keymodule Me dical hoitolaitetta. Kyseessä on alipaineella toimiva imurullaushoitolaite. Laite nostaa ihoa ja lisää näin ollen elastisuutta arven ympärillä kiihdyttäen ravintoaineiden kulkua ja lievittäen kipua. Hoito perustuu mekaanisen siirtymisen (mecanical transduction) ilmiöön. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena voidaan todeta, että arpien hoitamiseen liittyvät tutkimukset ovat pääasiallisesti amerikkalaisia ja tutkimukset liittyvät plastiikkakirurgiaan ja palovammojen hoitamiseen. Käden alueen arpien hoitamiseen liittyviä tutkimuksia ei löydetty. Myöskään ei löydetty tutkimuksia erityisesti reumapotilaiden arpien muodostuksesta tai arpien hoidosta. LÄHTEET Ask, Oili & Rantala, Noora. 2009, Yläraajan palovammat, Luennot, Helsinki: Arcada, Brieva, A.; Philips, N; Tejedor, R.; Guerrero, A.; Pivel, J. P.; Alonso-Lebrero, J. L. & Gonzalez, S. 2008, Molecular Basis for the Regenerative Properties of a Secretion of the Mollusk Cryptomphalus aspersa, Skin Pharmacology and Physiology, nro 21, s Evans, Gregory R. D; Shih, Richard & Waltzman, Joshua. 2007, Review of Over-the-Counter Topical Scar Treatment Products, Safety & Efficacy Report, Plastic and Reconstructive Surgery Journal, Vol. 119, nro 3, s Göransson, Harry. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s.17 18; 20; 25 31; 37 39; Helin, Riitta. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Nettilähde. Luettu Härmä, Markku; Ruokonen, Esko; Harvima, Ilkka & Takala, Jukka. 1996, Palovammojen hoito, Duodecim, nro 112, s Jaroma, Heikki. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s ; Jokinen, Janne J.; Sipponen, Arno; Lohi, Jouni & Salo, Heikki. 2009, Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia, Suomen Lääkärilehti, nro 24, vsk 64, Koskenvuo, Kimmo 1994, Kenttälääkintä. Ensihoidon perusteet. Karisto Oy, Laukkanen, Anne-Marita & Manninen, Anne. 2002, Leikkauspotilaan haavanhoito, Heinola: Reumasäätiön sairaala. Nienstedt, Walter; Hänninen, Osmo; Arstila, Antti & Björkqvist, Stig-Eyrik. 1992, Ihmisen fysiologia ja anatomia, 8. painos, Porvoo: WSOY, s ; s Nikkonen, Marisa. 2009, Arven karaisuhoito-ohje. Peltonen, Sirkku. 2007, Hypertrofinen arpi kuokkavieras paranevassa haavassa, Suomen Lääkärilehti, nro 1-2, vsk 62, s. 19. Raatikainen, Timo. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Ropo, Leena. 1997, Palovamma-arpien hoito, luentomoniste. Solonen, Kauko A.2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Vartia, Minttu. 2004, Suomen Käsiterapiayhdistys r.y. Jäsentiedote, nro 3, s. 9. Vuola, Jyrki & Asko-Seljavaara, Sirpa. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Nettilähde. Patient instructions desensitization. Luettu Nettilähde. Iho, kuvahaku. Haettu Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 19

20 Arvet Arpimittarit ja mittauslaitteet - kirjallisuuskatsaus Toimintaterapeutti Vuokko Kuismin A Review of Scar Scales and Scar Measuring Devices Regina Fearmonti, MD, Jennifer Bond, PhD, Detlev Erdmann, MD, PhD, Howard Levinson, MD Division of Plastic and Reconstructive Surgery, Department of Surgery, Department of Pathology, Duke University Medical Center, DUMC 3181, Durham, NC Julkaistu sähköisenä versiona Open Science Company, LLC. Vapaa suomennos, toimintaterapeutti Vuokko Kuismin Arpikudoksen kasvuun liittyvät ongelmat koskettavat miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti. Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia mittaamisen sääntöjä tarvitaan tehokkaaseen arviointiin ja hoitojen seurantaan. Katsauksessa tarkastellaan nykyisin käytössä olevia mittauslaitteita ja arviointimittareita. Katsauksen tekijät kuvaavat esitellyistä menetelmistä ja mittareista niiden hyötyjä ja heikkouksia sekä kehittämisen alueet sekä vertailevat niitä keskenään. Arpeutuminen johtuu useimmiten traumasta, palovammasta tai on kirurgisten toimenpiteiden seurausta. Hoitovasteen ja tulosten arvioimiseen on kehitetty useita mittauksiin perustuvia menetelmiä. Arpiarviointi voi olla joko objektiivista tai subjektiivista. Objektiivisella arvioinnilla saadaan mitattavia tuloksia, kun taas subjektiivinen arviointi on riippuvainen havainnoijasta. Kvantitatiivinen arven arviointi perustuu laitteen/mittarin fyysisiin ominaisuuksiin ja Subjektiivisella menetelmällä saadaan laadullista tulosta potilaan tai havainnoijan toimesta. Lisäksi on kehitetty semi-kvantitatiivisia mittareita, joihin yhdistyy subjektiivinen arviointi. Objektiivisesti arpea mittaavat laitteet Mittauslaitteelta vaaditaan täsmällisyyttä, toistettavuutta ja helppokäyttöisyyttä objektiivisen tiedon keräämiseksi ja kliiniseen työskentelyyn. Nykyiset laitteet arvioivat parametrejä, kuten joustavuutta, lujuutta, väriä, paksuutta ja kolmiulotteista topografiaa ja läpäisevyyttä. Joustavuus Pneumatonometri* (pneumatonometer) ja cutometri* (cutometer) ovat yleisimmin käytettyjä laitteita ihon joustavuutta mitattaessa. Pneumatonometrissä käytetään painetta, sillä mitataan ihon mukautumista(δ voima/δ paine). Eri puolilta kehoa mitattaessa on saatu tilastollisesti merkitseviä eroja ihon mukautumiskyvyssä. Näyttöä on, että palovammojen aiheuttamien arpien kohdalla iho mukautumiskyky on vähentynyt normaali-ihoon verrattuna, tämän perusteella laitetta voisi soveltaa arpikudoksen objektiiviseen mittaamiseen. Cutometri on non-invasiivinen imulaite joka mittaa ihon viskoelastisuutta analysoimalla negatiivisen paineen aiheuttaman vasteen arpikudoksessa. Pääasiallisesti sitä on käytetty palovammahoidon vaikuttavuuden tutkimisessa ja arven kypsymisen mittaamiseksi ja uutena alueena on cutometrin käyttö arven joustavuuden sekä arpikudoksen laajenemisen mittaamisessa, joihin se on osoittautunut luotettavaksi välineeksi. *suomenkielinen vastine puuttuu Lujuus Durometri*(Durometer) käyttää vertikaalisesti suunnattua kuormitusta arpeen mitatakseen lujuutta. Alun perin mittaria on käytetty skleroderman hoidossa. Sittemmin sitä on käytetty palovamma-arpien kovettumien arvioinnissa, jossa tulokset ovat sisältäneet runsaasti vaihtelua riippuen käyttäjästä. Väri Arven värin määrittämiseen käytetään seuraavia laitteita: Chromameter* DermaSpectrometer* Mexameter* sekä tristimulus colorimeter*. Nämä laitteet käyttävät spektrofotometrisia värianalyysejä punoituksen ja melaniinin mittaamiseen. Tristimulus colorimeter (kapeanauhainen, yksinkertainen heijastuskykyyn perustuva mittari) ja chromametri osoittautuivat paremmiksi mittaamaan verekkyyttä ja pigmentaatiota kuin subjektiiviset pisteytysasteikot. Dermaspektrometri on helpompikäyttöinen verrattuna Chromametriin, luotettavuus oli molemmilla laitteilla hyvä. Paksuus Ultraäänilaitteita Tissue Ultrsound Palpation System (TUPS) on käytetty arven paksuuden määrittämisessä. Ultraäänilaitetta on verrattu cutometriin arven kypsyyden mittaami- Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 20

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5 1/5 Aika 9.6.2013 klo 17:00 Paikka Pyhämaan paloasema, Lyökintie 7 23930 PYHÄMAA 1. Kokouksen avaus Hallituksen puheenjohtaja Olle Kari avasi kokouksen ja toivotti osakkaat tervetulleeksi kokoukseen. 2

Lisätiedot

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 (6) Elin: Vuosikokous Aika: 19.11.2014 klo 18.00 Paikka: Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, 60200 Seinäjoki Esityslista Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2016 Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Läsnä: Ari Immonen Jari Yltävä Tarja Myry Olli Lassinaro Anu Karrimaa Anna

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lauantai 6.6. Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Kokous on kaikille avoin. Jäsenet ovat tervetulleita saunaan kello 18 alkaen.

Kokous on kaikille avoin. Jäsenet ovat tervetulleita saunaan kello 18 alkaen. KOKOUSKUTSU Vuosikokous 2016 Aika: 8.3.2016 kello 19.00 Paikka: Sauna Arla, Kaarlenkatu 15, Helsinki ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen: puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY.

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY. Aika: 24.11.2012, klo 13.00 Paikka: ABC Seinäjoki, Vekaratehtaankatu 13, 60100 Seinäjoki Asia nro Liite nro 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2016 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi vuoden 2016 vuosikokoukseen ja avasi kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA Suonteen kalastusalueen vuosikokous 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 25.4.2014 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) KASSAN VARSINAINEN KOKOUS Aika: Perjantai 25. 11. 2016, klo 9.00 Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS JA

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 22.3.2016 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 22.3.2016 klo 15 Paikka: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Läsnä: Kokouksessa

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 16.11.2015 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2016

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2016 Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2016 Kiimingin jäälihalli Jäälintie 6 90900 Kiiminki 1.3.2016 klo 18.00 Kokouspöytäkirja 1. Kokouksen avaus. Puheenjohtaja Harri Sanaksenaho avasi

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus. 1/5 Autoteknillisen Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Tampereen Autoteknillinen Yhdistys ry. 2. Kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Tampere 3. Kieli Yhdistyksen kieli on suomi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki.

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (5) BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika ja paikka tiistai klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2005 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2005 Bobäck byaförening rf. 18.1.2005 1(7) HALLITUKSEN KOKOUS 16.1.2005 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Tuija Koivula, Heikki Niemi, Juha Saranpää Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous

Varsinainen liittokokous Hallitus 8 / 16 LIITTOKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1 (6) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 klo 10.00-15.00. Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori 1. Liittokokouksen avaus Kuurojen Liitto

Lisätiedot

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 26.1.2007 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 21.1.2007 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Kari Meriläinen, Sari Söderman, Jari Kaivolahti.

Lisätiedot

Lepaan oppilaskunta ry

Lepaan oppilaskunta ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lepaan Oppilaskunta ry ja sen kotipaikka on Hattulan kunta. Näissä säännöissä koulutusalajärjestöä kutsutaan yhdistykseksi. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Sodankylän kunta ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 1 (5) Varsinainen yhtiökokous Aika: Torstai 8.3.2012 klo 14.00 Paikka: Amer Sports Oyj:n pääkonttori, Mäkelänkatu 91, Helsinki Läsnä: Asianmukaisesti ilmoittautuneita osakkeenomistajia oli yhtiökokouksen

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry, ruotsiksi Vasa Läns Muskelhandikappförening rf. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot