Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset arpiasiaa, nivelreuma ja käsiharjoitukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset arpiasiaa, nivelreuma ja käsiharjoitukset"

Transkriptio

1 L u n a t u m 1 / S u o m e n K s i t e r a p i a y h d i s t y k s e n j s e n l e h t i Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset arpiasiaa, nivelreuma ja käsiharjoitukset Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti Kuva: Anne Tikkanen

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Pj.palsta Vuosikokousterveiset Vuosikokouspöytäkirja Toimintakertomus 2010 Tuloslaskelma 2010 Toimintasuunnitelma 2011 Sisällys Tulo-menoarvio 2011 Opinnäytetyön esittely Linda Aalto ja Suvi Seitola: Nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet - kirjallisuuskatsaus ja käytännönohjeet Arvet Outi Kaarela: Arpien hoito Tuija Oravainen ja Mervi Gröhn: Käden alueen arpien hoito Vuokko Kuismin: Arpimittarit- ja mittauslaitteet - kirjallisuuskatsaus Stipendiasiaa Jäsenpalsta IFSHT update Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettuvuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

3 hallitus 2011 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Tuija Oravainen (tt) Varapuheenjohtaja Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava KuntoutusORTON Oy Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku Virpi Natt (ft) Pohjoismaiden delegaatti HYKS Herttoniemen sairaala Mirja Tervo (ft) OYS Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala äitiyslomalla Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 3

4 PJ:n palsta Mukavaa alkanutta vuotta 2011 teille kaikille! Suomen Käsiterapiayhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä seitsemän hallituksen jäsentä ja kolmetoista yhdistyksen jäsentä. Alustuksena kokoukselle ortopedi Ilkka Sinisaari Sairaala Ortonista luennoi osallistujille kyynärnivelen toiminnallisesta anatomiasta sekä tyypillisimmistä kyynärpään traumoista. Vuosikokous päätti yhdistyksen sääntöihin ehdotetusta muutoksesta, jonka mukaan vuosikokouksen järjestämisajankohtaa pidennettiin aiemmasta tammi-helmikuusta tammi-maaliskuuksi. Muutoksella pyritään takaamaan paremmin aikaa tilintarkastuksen tekoon joka vuoden alussa. Kokouksessa esitetyt yhdistyksen toimintakertomuksen vuodelta 2010 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2011 löydätte yhdistyksen kotisivuilta. Hallituksen riveistä erosi tänä vuonna Ritva Korvensivu. Omasta ja muun hallituksen puolesta kiitän Ritvaa hänen panostuksestaan ja mukanaolostaan yhdistyksen hallituksessa sekä toivotan hänelle oikein hyvää jatkoa! Vuosikouksen ehdotuksesta ja päätöksellä hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Pia Nahi, tt. Tervetuloa mukaan remmiin! Nykyisen hallituksen kokoonpanon ja tehtävänjaon löydätte jäsenlehden sivuilta. Tämän vuoden ensimmäisen jäsenlehden osateemana ovat arvet. Aihetta tarkastelevat ja pohtivat omilla artikkeleillaan Outi Kaarela, plastikkakirurgian dos, käsikirurgian el, Tuija Oravainen, tt ja Mervi Gröhn, tt sekä Vuokko Kuismin, tt. Lisäksi tässä numerossa vastavalmistuneet toimintaterapeutit Linda Aalto ja Suvi Seitola esittelevät opinnäytetyönsä nivelreumaa sairastavien asiakkaiden käsiharjoitusohjeista. Huomioittehan myös ilmoituksen stipendien hakuohjeista ja kevään hakuajan takarajasta. Positiivisen palautteen ja kiinnostuksen takia yhdistys järjestää yläraajan kinesioteippaus -kurssin myös tänä vuonna. Tarkemmat tiedot ja kurssin ajankohta ilmoitetaan myöhemmin sekä jäsenlehdessä että yhdistyksen kotisivuilla. Samaisilla tahoilla ilmoitamme myös muista tulevista koulutuksista sen mukaan kun saamme varmistuksia ja vahvistuksia suunnitelmillemme. Otamme mielellämme teiltä vastaan ehdotuksia ja kehittämisideoita uusiin koulutuksiin liittyen. Tulevien kansainvälisten käsiterapiakongressien järjestelytoimikunnat ovat myös liikkeellä, metsästäen vinkkejä ja ehdotuksia mahdollisista luennoitsijoista, tutkimuksista ja käsiterapian uusimmista tuulista. Jos olette mukana käsiterapian tutkimuksissa tai projekteissa, ja haluatte tarjota työtänne esitettäväksi joko Euroopan (EFSHT) tai kansainvälisen (IFSHT) käsiterapiayhdistyksen kongresseihin, ottakaa yhteys meihin hallituksessa, niin viemme tietoa eteenpäin. Aurinkoista kevään odotusta toivottaen, Saara Raatikainen Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 4

5 Vuosikokousterveiset Suomen Käsiterapiayhdistys ry Finlands Handterapi Förening rf Sääntömääräinen vuosikokous Aika: klo Paikka: Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, Helsinki Osallistujat: Saara Raatikainen, Tiina Rantanen, Sari Marjala, Ritva Korvensivu, Tuija Oravainen, Mirja Tervo, Soile Kauppila- Pekkala, Pirjo Peurala, Marjaana Pernilä, Heidi Miettinen, Jutta Stenbäck, Tarja Hirvelä, Sari Nikolajew, Liisa Malinen, Leena Joona-Hillebrand, Pia Nahi, Oili Ask, Irmeli Parjo, Marisa Nikkonen, Riitta Keponen 1. Kokous avattiin klo Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen, sihteeriksi Sari Marjala ja pöytäkirjan tarkista jiksi Mirja Tervo ja Tuija Oravainen. 3. Kokous todettiin lailliseksi ja päätäntävaltaiseksi. Kokoukseen osallistui seitsemän (7) hallituksen jäsentä ja kolmetoista (13) yhdistyksen jäsentä. 4. Esityslista vahvistettiin. 5. Hallitus esittää vuosikokoukselle sääntömääräisen vuosikokouksen pitämistä tammi-maaliskuussa, aiemman tammi-helmikuun sijaan. Pohdintaa käytiin siitä tulisiko sääntömääräisen vuosikokouksen pitämiselle varata vieläkin pidempi aika, esimerkiksi tammi-huhtikuu. Päädyttiin kuitenkin tammimaaliskuuhun, vuosikokous kannatti asiaa. 6. Mirja Tervo esitteli vuoden 2010 toimintakertomuksen sihteeri Virpi Nattin valtuuttamana. Toimintakertomus hyväksyttiin. 7. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitteli tilitiedot kaudelta Tilintarkastajina toimivat Jutta Stenbäck ja Heidi Miettinen, joka luki tilintarkastajien lausunnon. Vuosikokous hyväksyi tilit ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. 8. Puheenjohtaja Saara Raatikainen esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja se vahvistettiin vuosikokouksen toimesta. Vuosikokous oli tyytyväinen suunniteltuihin koulutuksiin. 9. Hallitus ehdotti vuosikokoukselle jäsenmaksujen säilyttämistä ennallaan. Vuosikokous kannatti asiaa ja vahvisti ehdotuksen. 10. Erotettavia jäseniä ei ollut. 11. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitti tulo- ja menoarvion toimikaudelle Kysymyksiä heräsi koulutustuoton suuruudesta, stipendien kokonaissummista ja hallituksen jäsenille myönnetyistä kongressiavustuksista. Hallitukselle ehdotettiin harkitsevan skype-kokousten järjestämistä kulujen pienentämiseksi. Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin vuosikokouksen toimesta. 12. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Saara Raatikainen ja Virpi Natt. Molemmat ilmaisivat halunsa jatkaa hallituksessa. Ritva Korvensivu pyysi eroa hallituksesta, jonka vuosikokous myönsi Vuosikokous valitsi Saara Raatikaisen ja Virpi Nattin jatkamaan hallituksessa seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Uudeksi jäseneksi ehdotettiin ja valittiin vuosikokouksen toimesta tt Pia Nahi Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Saara Raatikaisen, sihteeriksi Pia Nahin ja rahastonhoitajaksi Tiina Rantasen. 13. Tilintarkastajiksi valittiin Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck. Varatilintarkastajaksi valittiin Tarja Hirvelä. 14. Vuosikokouksessa ei ilmennyt ilmoitusasioita. 15. Muut asiat 15.1 Riitta Keponen kertoi Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliasta valmistuneen laadukkaita yläraajan kuntoutukseen liittyviä opinnäytetöitä rannekanavaoireyhtymästä, reumapotilaiden käsiharjoituksista sekä motivoidusta käden käytöstä. Oheisista opinnäytetöistä pyritään saamaan tiedot yhdistyksen internet sivuille, jotta niihin voi käydä tutustumassa. Lisäksi Riitta Keponen kertoi olevansa lähdössä Haapsaluun, Viroon pitämään lastakurssia Heidi Miettinen kertoi IFSHT:n edelleen lahjoittavan JAMAR-puristusvoimamittareita niihin maihin, joissa niitä ei ole mahdollista hankkia. 16. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Helsingissä Saara Raatikainen, puheenjohtaja mirja Tervo, pöytäkirjan tarkastaja Sari Marjala, sihteeri Tuija Oravainen, pöytäkirjan tarkastaja Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

6 Toimintakertomus 2010 Suomen Käsiterapiayhdistys ry Finlands Handterapi Förening rf TOIMINTAKERTOMUS AJALTA JOHDANTO Suomen Käsiterapiayhdistys ry. on perustettu ja rekisteröity Yhdistyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa ja olla aiheesta kiinnostuneiden fysio- ja toimintaterapeuttien yhdyssiteenä ammattitaidon ja-tiedon kehittämiseksi. Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (the European Federation of Societies for Hand Therapy, EFSHT) ja kansainvälisessä (the International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT) käsiterapialiitoissa. Yhdistyksemme on edustettuna näissä hallituksen nimeämillä delegaateilla. Yhdistys tekee yhteistyötä myös Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten kanssa. Suomessa yhteistyötä tehdään mm. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa. 2. YLEISTÄ Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Sairaala Ortonissa Helsingissä. Osallistujia oli kahdeksantoista (18) yhdistyksen jäsentä. Hallitus ehdotti kahden (2) uuden jäsenen valitsemista hallitukseen. Jäseniksi ehdotettiin ft Mirja Tervoa, tt Vuokko Kuisminia ja tt Pia Nahia. Pia Nahi jättäytyi ehdokkuudesta vapaaehtoisesti. Hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi Mirja Tervo ja Vuokko Kuismin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen. Sihteerinä jatkoi Virpi Natt ja rahastonhoitajana Tiina Rantanen. Hallitus kutsui uudeksi kunniajäseneksi tt Irmeli Parjon. 3. ORGANISAATIO 3.1. Hallitus Hallitus on kokoontunut toimikaudella viisi kertaa. Hallituksen jäsenet ovat: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Rahastonhoitaja tt, Sihteeri Jäsen ft Saara Raatikainen tt Tuija Oravainen ft Tiina Rantanen ft Virpi Natt tt Ritva Korvensivu tt Sari Marjala tt Vuokko Kuismin ft Mirja Tervo tt Soile Kauppila-Pekkala tt Annu Voipio IFSHT- delegaattina ja koulutusvastaavana on toiminut Annu Voipio. EFSHT -delegaattina on toiminut Saara Raatikainen. Pohjoismaisena yhteyshenkilönä on toiminut Ritva Korvensivu. Jäsenrekisterin ylläpidosta on vastannut Soile Kauppila-Pekkala. Jäsentiedotteen kokoamisesta on vastannut Sari Marjala. Lehden taiton on tehnyt Annamari Korpi. Kirjastonhoitajana on toiminut Virpi Natt. WEB- teamiin on kuulunut Annu Voipio ja Virpi Natt. Ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut Ville Roininen. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 6

7 Toimintakertomus Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck sekä varatilintarkastajana Tarja Rantala. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1. Pohjoismainen toiminta Pohjoismaiden yhdistyksille on päivitetty yhteystietomme ja postitettu yhdistyksemme jäsentiedotteet. Ruotsin yhdistys on lähettänyt jäsenluettelonsa. Norjan yhdistys lähetti kutsun vuosikokoukseensa Pohjoismainen kongressi Scandinavian 22 nd Hand Society Meeting Gotlanti, Ruotsi Kongressin järjestäjinä toimivat Svensk Handkirurgisk Förening (SHF), Scandinavian society for Surgery of the Hand (SSSH) ja Svensk Förening för Hand Rehabilitering (SFH). Ruotsin Käsiterapia-ja Käsikirurgiyhdistys järjestivät yhteistyössä Pohjoismaisen käsikongressin Gotlannissa Ruotsissa. Osallistujia oli yhteensä 204, joista 96 oli terapeutteja. Näytteilleasettajia oli 27 kappaletta.yhdistyksen hallituksen puolesta kongressiin osallistujana toimi Virpi Natt IFSHT IFSHT kongressi järejstettiin Orlandossa, Floridassa. Kongressiin osallistui hallituksen puolesta Saara Raatikainen ja Sari Marjala. Osallistujia kongressissa oli kaikkiaan yli 500, 41:stä eri maasta. Näytteilleasettajia oli 35 kappaletta. IFSHT:n hallituksen kokouksessa järjestön riveihin hyväksyttiin kolme (3) uutta jäsenmaata; Columbia, Kenia ja Hong Kong. Kokouksessa valittiin myös uuden hallituksen jäsenet ja Suomen Heidi Miettinen valittiin IFSHT:n hallituksen rahastonhoitajaksi. IFSHT: lle on toimitettu päivitetyt yhteystietomme EFSHT EFSHT:n kokoukseen, Bolognassa toukokuuta, osallistui yhdistyksen delegaatti Saara Raatikainen. EFSHT :n sihteerille on toimitettu päivitetyt yhteystietomme ja jäsenten osoitetiedot. EFSHT:n jäsenmaksut vuosilta 2010 ja 2011 on maksettu. 5. JÄSENISTÖ Toimikauden vaihtuessa yhdistyksen jäsenmäärä oli 306. Henkilöjäsenistä oli toimintaterapeutteja 221 ja fysioterapeutteja 78. Yhdistyksellä on: 1 kummijäsen: Virossa edustajana fysiatri Eve Sooba 2 kunniajäsentä: Tt Pirkko Lundan ja tt Irmeli Parjo 4 kannatusjäsentä: yritykset Villa Manus ja Medi-Orto, Lenaco ja Respecta Vuoden 2010 aikana yhdistykseen liittyi 11 henkilöä ja erosi 10 henkilöä. Hallitus käsittelee erotettavat jäsenet kaudelta 2010 seuraavassa kokouksessaan ja hyväksyttää tämän käytännön vuosikokouksessa. 6. KOULUTUSTOIMINTA järjestettiin KÄDEN TERAPIA- koulutus Helsingissä ORTON Invalidisäätiön auditoriossa. Aiheita olivat: E- Link- arviointi- ja harjoitusohjelma, josta oli puhumassa tt Marisa Nikkonen ja tt Anna-Maria Kettunen. Fysiatri Jukka-Pekka Kouri, tt Pia Berglund-Hintze ja ft Tarja Rantala luennoivat CRPS:sta. Käsikirurgi Eero Waris puhui radiusmurtumien leikkaushoidosta ja lisäksi iltapäivällä oli paneelikeskustelu radiusmurtumien terapiasta. Paneeliin osallistuivat Eero Waris, Pirjo Peurala, Mirja Tervo sekä Saara Raatikainen. Lopuksi tt Kaija Lamberg kertoi kokemuksistaan Arcadan käsivammojen erikoistumisopinnoista ja Sari Marjala esitteli erikoistumisopintojen kehittämistyönä tehdyn Assisting Hand Assesment-testin -suomenkielisen version. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 7

8 Toimintakertomus 2010 Koulutuksen yhteydessä järjestettiin myös vuosikokous yhdistys järjesti Yläraajan kinesioteippauskoulutuksen Helsingissä. Kouluttajana toimi fysioterapeutti OMT Keijo Pitkämäki. Koulutukseen osallistui yhteensä 21 fysio- ja toimintaterapeuttia. Senioritapaaminen järjestettiin TAYS:ssa, aiheena oli Reumakuntoutus. Puhujina päivillä olivat reumatologi Krista Karstila sekä lastenreumatologi Merja Malen. Lisäksi käsikirurgi Simo Vilkki piti puheenvuoron Mietteitä. 7. STIPENDIT Yhdistys on jakanut stipendejä koti-ja ulkomaisiin koulutuksiin osallistumista varten. Vuoden 2010 stipendejä oli jaossa 1000 euroa keväälle sekä syksylle 1000 euroa. Keväällä 2010 hallitus myönsi 450 euron stipendin Heidi Miettiselle, 200 euron stipendin Sanna Rautakorvelle sekä Kirsi Karjalaiselle 50 euron stipendin. Syksyllä 2010 hallitus myönsi 500 euron stipendin Anna-Maija Haikaralle ja 250 euron stipendit Pirjo Peuralalle, Marjaana Pernilälle ja Heidi Kalliolle kullekin. Koulutuksen siirtymisen vuoksi 750 euroa on siirretty maksettavaksi tilikaudella LUNATUM-JÄSENTIEDOTE Jäsentiedotteita on julkaistu neljä sähköisenä versiona yhdistyksen kotisivuilla. Niissä on kerrottu alan koti- ja ulkomaisista koulutuksista, julkaistu käsiterapiaan liittyviä artikkeleita sekä käytännön työtä koskevia kirjoituksia. Jäsentiedotteessa 1/2010 oli muun muassa Heidi Kallion ja Minna Nissisen koulutuspalaute Käden terapiakoulutuspäivästä ja Sari Marjalan kirjoitus Arcadan erikoistumisopinnoista käsivammojen kuntoutuksessa. Erikoistumisopintojen kehittämistehtäviä esiteltiin lehdessä kaksi; Vuokko Kuisminin työ aiheesta CRPS-1 yläraajapotilas toimintaterapiassa ja Virpi Nattin työ aiheesta Peukalon resectioarthroplastia, Ovid Medline. Lisäksi lehdessä julkaistiin 2010 järjestetyn vuosikokouksen pöytäkirja, toimintakertomus ja tuloslaskelma vuodelta 2009 sekä toimintasuunnitelma vuodelle Jäsentiedotteessa 2/2010 oli muun muassa Annu Voipion artikkeli lääkinnällisen hoitohihan käytöstä yläraajaturvotuksessa ja Keijo Pitkämäen artikkeli kinesioteippauksesta fysioterapiassa. Lisäksi lehdessä esiteltiin Arcadan erikoistumisopintojen kehittämistöistä Ritvan Korvensivun työ Sormen PIP-nivelen pirstaleisen murtuman jälkeinen toimintaterapia Töölön sairaalassa ja Sari Marjalan työ Suomenkielinen AHA. Lehdessä 3/2010 oli muun muassa Virpi Nattin kongressiterveiset Pohjoismaisesta käsikongressista Gotlannista ja Sari Marjalan kongressiterveiset IFSHT:n kongressista Orlandosta. Lisäksi lehdessä oli Saara Raatikaisen artikkeli, joka käsitteli ranteen biomekaniikkaa ja proprioseptiikkaa. Lehdessä 4/10 oli muun muassa Tiina Rantasen koulutuspalaute yläraajan kinesioteippauskoulutuksesta, Saara Raatikaisen palaute SOMTY&SMLY:n Syysopintopäivistä ja Sari Marjalan kirjoitus Tampereella järjestetyistä Senioripäivistä. Vuosikokouskutsu julkaistiin tässä lehdessä. IFSHT update on julkaistu 3/2010 ja 4/010 lehdissä. Kannatusjäsenillä on ollut mahdollisuus laittaa maksutta kerran vuodessa yksi ¼ -sivun kokoinen ilmoitus jäsentiedotteeseen. 8. WEB-SIVUT Yhdistyksen kotisivuja käytetään paremman ja nopeamman tiedonkulun kanavana jäsenistölle. Sivuilta löytyy tietoa mm. yhdistyksen historiasta ja toiminnasta, hallituksen yhteystiedot, käden arviointi kaavakkeet, vertailuarvoja sekä koulutustietoja. Lisäksi jäsenille on tiedotettukotisivujen kautta hyödyllisistä käsiterapiaan liittyvistä internet-osoitteista. Kotisivujen päivityksestä vastaa Ville Roininen. Sivuja on lisäksi päivittänyt yhdistyksen puolesta Virpi Natt. Sivujen osoite on Helsingissä 27. tammikuuta 2011 Virpi Natt sihteeri Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 8

9 TULOSLASKELMA 2010 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS tilikausi Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Tuotto Kulut 3010 koulutustuotto 2 160, julkaisutuotto 200, jäsenmaksu 6 859, kannatusjäsenmaksu 2 x , muu tuotto 20, , jäsenmaksu 2 293,54 IFSHT ,00 EFSHT , jäsentiedote 1 293, koulutus 3 535,39 luennoitsjoiden palkkiot matkakulut tarjoilu 3620 verot, sosiaalikulut 73, koulutusmaksun palautus 50, kokouskulut/tarjoilu 337, kokouskulut / matkakulut 843, stipendit 1 200, lahjat 287, muut kulut 845,84 postitusmaksu tietokone Sigmatic vuosimaksu mustekasetti kopiopaperi puhelin 5510 pankkikulut 188, kongressiavustus IFSHT / EFSHT 3 x , ,52 Tilikauden tulot ,52 Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 9

10 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY Finlands Handterapi Förening rf TOIMINTASUUNNITELMA YLEISTÄ Suomen Käsiterapiayhdistyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa. Toiminnallaan yhdistys tukee jäseniään ammattitiedon- ja taidon hankkimisessa sekä sen keskinäisessä jakamisessa. Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (EFSHT) ja kansainvälisessä (IFSHT) käsiterapialiitoissa. Hallituksen nimeämät delegaatit toimivat näihin yhdyshenkilöinä ja kansainvälisten liittojen kokouksiin pyritään lähettämään Suomesta edustaja. Yhdistys tekee yhteistyötä myös mm. Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten ja Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa. 2. ORGANISAATIO Yhdistystä johtaa perustamissääntöjen ja vuosikokouksen päätösten mukaisesti hallitus. Hallitus nimeää tarvittaessa toimikuntia ja työryhmiä. Yhdistyksen tilikausi on TALOUS Tulot ja menot ilmenevät kaudelle laaditusta budjetista. Vuosikokouksessa nimetään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja vuodelle Kirjanpito säilyy rahastonhoitajan tehtävänä, tarvittaessa hallitus konsultoi ulkopuolista kirjanpitäjää. 4. TIEDOTTAMINEN Käsiterapia-alaan liittyvistä aiheista ja koulutuksista tiedotetaan jäsenille yhdistyksen kotisivuilla jäsentiedotteen Lunatumin ja sähköpostin kautta. Jäsentiedote julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja sen ilmestymisestä ilmoitetaan sähköpostilla jäsenille, joiden osoitteet on päivitetty yhdistykselle. Jäsentiedotetta julkaistaan neljä numeroa toimikaudessa. Yhdistyksen kotisivuja päivitetään hallituksen kotisivuvastaavan toimesta. Kotisivuja pyritään aktiivisesti kehittämään ja muokkaamaan tarpeen mukaan kuluvan kauden aikana. Tarvittaessa tiedottamiseen voidaan käyttää myös muita kanavia, esim. fysioterapeutti- ja toimintaterapeutti lehtiä. 5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminnassa on edelleen tarkoitus käyttää jäsenistöhyväksi vuoden 2008 järjestetyn Skandinaavisen käsikongressin tuottoa, joka tilitettiin yhdistykselle toimikaudella Tarkoituksena on pitää koulutukset mahdollisimman edullisina jäsenille. Hallitus on esittänyt tiedustelun ja kutsun brittiläiselle käsiterapeutti Sarah Meelle saapua pitämään yhdistyksen jäsenille suunnattu koulutus / luentopäivä käden toiminnallisesta anatomiasta kevään 2011 aikana. Vastausta kutsuun ei ole toistaiseksi saatu. Toiseksi ulkomaalaiseksi kutsuluennoitsijaksi kaudella 2011 hallitus pyytää ruotsalaista käsikirurgia Elisabet Hagertia. Ranteen neuromuskulaarista kontrollia käsittelevää luentoa suunnitellaan alustavasti pidettäväksi syys-talvella 2011, luennoitsijan halukkuuden ja saatavuuden mukaisesti. Positiivisen palautteen ja kysynnän vuoksi yhdistys järjestää yläraajan kinesioteippaus -kurssin myös vuonna Koulutus järjestetään syksyllä, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin jäsentiedotteessa sekä yhdistyksen kotisivuilla. Kouluttajana toimii edellisvuoden tapaan Keijo Pitkämäki, ft, OMT. Jäseniltoja eri puolilla Suomea jatketaan sen mukaan miten kiinnostusta löytyy. Jäsenillat pyritään järjestämään jäsenille maksuttomina koulutuksina ja yhdistykselle kohtuullisin kustannuksin, joihin ei-jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua kahvirahan hinnalla. Senioritapaamista ei ole suunnitteilla järjestää kaudella Yhteistyötä Viron kanssa jatketaan siltä osin, että heillä on mahdollista lukea Lunatum yhdistyksen sivuilta ja virolaiset terapeutit kutsutaan mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi yhdistys tekee lahjoituksen Viroon toimintaterapiakoululle, jolle se lahjoittaa IFSHT:ltä lahjoitustarkoitukseen saadun Jamar-puristusvoimamittarin. Yhdistys jakaa stipendejä tukeakseen jäsenten mahdollisuuksia osallistua koti- ja ulkomaisiin koulutuksiin. Stipendejä jaetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä 1000 euroa ja syksyllä 1000 euroa. Stipendien hakumahdollisuuksista ja -ajankohdista tiedotetaan kotisivuilla. Helsingissä Saara Raatikainen puheenjohtaja Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokousta alustaa ortopedi Ilkka Sinisaari pitämällä osallistujille luennon kyynärnivelen anatomiasta ja yleisimmistä ongelmista. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 10

11 TULO- JA MENOARVIO 2011 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS / TULO- JA MENOARVIO 2011 Tulot Siirto edelliseltä tilikaudelta ,42 Jäsenmaksut x ,00 Kannatusjäsenet 4 x ,00 Koulutustuotto 1 000,00 Ilmoitussopimukset tiedotteeseen 300,00 Tulot yhteensä ,42 Menot Jäsenmaksut IFSHT maksettu EFSHT maksettu Jäsentiedote taitto 1 500,00 Koulutus jäsenillat ,00 koulutus 5 000, ,00 Koulutusavustukset / kevät 1 000,00 Stipendit syksy 1 000, myönnetyt stipendit 750, ,00 (siirto edel. Tilikaudelta) Kokouskulut tarjoilu 1 000,00 matkakulut 2 000,00 puhelinkokouksen kulut 150, ,00 Muut menot lahjat 300,00 toimisto 350,00 pankin palvelumaksut 350,00 ATK-kulut 500,00 konsultaatio yhd.toiminnasta 200,00 WEB-sivut 150, ,00 Korvamerkintä EFSHT 1 000,00 Menot yhteensä ,00 Tulot yhteensä ,42 Erotus 7 466,42 Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 11

12 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t Toimintaterapeutit Linda Aalto ja Suvi Seitola Opinnäytetyö Käsiharjoitusohjeet nivelreumaa sairastavalle asiakkaalle Kirjallisuuskatsaus ja käytännönohjeet valmistui syksyllä 2010 Metropolian ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelmasta. Työn tavoitteena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat tutkimustietoon. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten avulla pystyimme osoittamaan, että käsiharjoituksilla on positiivista vaikutusta nivelreumaa sairastavan asiakkaan arkipäiväntoiminnoista suoriutumiseen. Intensiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat vaikuttaisivat olevan tehokkaampi tapa kuin konservatiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat, kun halutaan parantaa käden voimaa. Liikeratoja ylläpitävät harjoitukset yhdistettynä terapiavahalla tehtyihin harjoituksiin lisäsivat käden voimaa sekä käden hienomotorista käyttämistä merkittävästi. Intensiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat vaikuttivat tehokkaammilta kuin konservatiivisesti tehdyt käden voimaa parannettaessa Työelämän yhteistyökumppanina oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja se toteutettiin yhteistyössä HYKS:in Kirurgisen sairaalan reumatologian klinikan toimintaterapeuttien Irmeli Parjon ja Jenny Lohikiven kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat tutkimustietoon. Lähtökohdat ja menetelmät Opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja käytännön ohjeesta. Työn lähestymistapa on toimintatutkimus, jonka mukaan kuvaamme opinnäytetyöraportissamme käsiharjoitusohjeiden kehittämisprosessin etenemistä. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme kirjallisuuskatsauksen, jossa noudatimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ohjeita. Jatkokäsittelyyn valitun aineiston määrä oli yhteensä yhdeksän tutkimusartikkelia. Käsittelimme tutkimusartikkeleista saadun tiedon aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyötä ohjaavaksi viitekehykseksi valitsimme ICF-luokituksen, joka on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. ICF-luokitus tarjosi meille käsitteet, joilla olemme jäsentäneet tutkimusartikkeleista saadut tulokset. Täydensimme ICF-luokituksen käsitteistöä toimintaterapian käsitteellä arkipäivän toiminnot. Tarkemman kuvauksen opinnäytetyön vaiheista voi lukea verkkokirjasto Theseuksesta osoitteesta urn.fi/urn:nbn:fi:amk Käsiharjoitusten hyödyt arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen Nivelreumaa sairastavalla asiakkaalla käden toiminnot ja rakenteet vaurioituvat, mikä vaikuttaa henkilön arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen, kuten itsestä huolehtimiseen ja kotielämään. Arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen tarvitaan käden toimintoja ja rakenteita. Tutkimusartikkelien mukaan nivelreuma aiheuttaa seuraavia muutoksia käden toiminnoissa ja rakenteissa: nivelrakenteiden muutoksia (1,2,3,4), lihasvoiman ja tehon tuottotoimintojen heikkenemistä (2,3,4,5,6,7,8,9) ja nivelten liikkuvuustoimintojen heikkenemistä (2,3,4,9) sekä kipuaistimuksia (4,5,7,8,9). Nivelreuman aiheuttamat muutokset käden toiminnoissa ja rakenteissa vaikuttavat tutkimuksien mukaan suorituksiin itsestä huolehtimisessa (1,2,7,8) ja kotielämässä (1). Haastavia itsestä huolehtimisen ja kotielämän toimintoja ovat esimerkiksi aterioiden valmistaminen (1), syöminen ja juominen (1,2) sekä kynsien leikkaaminen (2,8). Aterioiden valmistamisessa hankalaa on muun muassa pannun nostaminen sekä kurottaminen tavaroiden tavoittamiseksi pöydältä tai hyllyltä. Muita mainittuja hankalia toimia ovat pukeutuminen (2,7), suurten Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 12

13 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t ostosten tekeminen ja ostosten tuominen kotiin (1). Yleisesti voidaan sanoa, että erityisen haastavaksi ovat todettu välineillä tehtävät toimet, joissa tarvitaan sekä voimakasta puristusvoimaa, että karkeamotoriikkaa (7). Ongelmat arkipäivän toiminnoista suoriutumisessa lisäävät nivelreumaa sairastavien asiakkaiden tarvetta pienapuvälineille (2,7). Käsiharjoituksilla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa parantavasti lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoihin (4,5,6), kipuaistimukseen (4,5), nivelten liikkuvuustoimintoihin (4) ja käden hienomotoriseen käyttämiseen (4,5,6). Käsiharjoituksilla ei kuitenkaan näiden tutkimusten mukaan sanottu olevan merkittävää vaikutusta käden rakenteisiin paitsi yhdessä artikkelissa merkittävä EDC-lihasten (extensor digitorum communis) kasvu (6). Parantamalla käden toimintoja ja hienomotorista käyttämistä tai ehkäisemällä niiden heikkenemistä käsiharjoitusten avulla, voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakkaan arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen. Käsiharjoitusten kuvaus ja vaikutus Tutkimuksista löytyi kuusi käsiharjoitusohjelmaa, joiden vaikuttavuutta oli tutkittu. Käsiharjoitusohjelmat suoritettiin konservatiivisesti tai intensiivisesti KUVA 1. Liikeratoja ylläpitävä harjoitusliikkeet: ranteen liikkeet (1a-1b), sormien liu utusliikkeet (2a-2d) ja peukalon liu utusliike (3a-3b). ja ne sisälsivät joko liikeratoja ylläpitäviä tai vastuksella tehtyjä harjoituksia tai yhdistelmiä molemmista harjoituksista. Konservatiiviset harjoitukset määritellään hellävaraisiksi ja varovaisiksi ja niiden tarkoituksena on lisätä käden liikkuvuutta ja ylläpitää käden voimaa (4). Intensiivisesti tehdään käsiharjoitukset tehdään tiiviisti ja liikkeiden toistoja on enemmän sekä harjoituskertoja useammin kuin konservatiivisesti suoritetussa harjoitusohjelmassa ja niiden tarkoituksena on lisätä käden voimaa (4). Harjoitusliikkeiden määrä ei näyttäisi vaikuttavan siihen, mitä tuloksia harjoitusohjelmista saadaan. Esimerkiksi yhdessä intensiivisessä harjoitusohjelmassa, oli vain neljä liikettä (6) ja tuloksissa oli enemmän merkittäviä vaikutuksia verrattuna intensiiviseen harjoitusohjelmaan, (4), jossa toistettavia liikkeitä oli jopa yhdeksän. Käsiharjoitusohjelma intensiivisesti vai konservatiivisesti? Pääasiassa tutkimuksissa tutkittiin intensiivisesti tehtyjä käsiharjoitusohjelmia (5,6), ainoastaan yhdessä tutkimuksessa vertailtiin konservatiivisten ja intensiivisten harjoitusohjelmien tuloksia (4). Kumpainenkin harjoitusohjelma sisälsi sekä liikeratoja ylläpitäviä että terapiavahalla tehtyjä harjoituksia. Tutkimuksissa tuodaan esille, että käden aktiivisen käytön on ajateltu vaikuttavan nivelreumaan pahentavasti (5,6). Konservatiivisia harjoitusohjelmia on suositeltu jo pitkään nivelreumaa sairastaville asiakkaille. Kuitenkin vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan intensiivinen harjoitusohjelma on tehokkaampi tapa lisätä lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja, kuin konservatiivinen. Samaisessa tutkimuksessa ehdotetaan, että intensiivisen harjoitusohjelmia tehdään, kun halutaan parantaa ja konservatiivisia, kun halutaan ylläpitää käden toimintoja. (4). Lisäksi intensiivisesti tehdyt käsiharjoitukset vähensivät merkittävästi enemmän käden väsymystä kuin konservatiivi- Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 13

14 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t sesti tehdyt (4). Intensiiviset harjoitusohjelmat olivat hyvin siedettyjä kahden artikkelin mukaan (4,6) ja yhden mukaan niistä saatu hyöty ylittää todennäköisesti harjoituksen aiheuttamat mahdolliset vaivat. (5). Tästä voimme päätellä että intensiivisesti tehdyt käsiharjoitusohjelmat sopivat nivelreumaa sairastaville asiakkaille. Kuitenkin yhteistyökumppaniemme mukaan liikerataharjoitukset ovat tärkeitä nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen, jotta harjoituksia pystytään ylipäätänsä tekemään. Yhden artikkelin mukaan tehokkain tapa lisätä käden toimintakykyä olisikin tehdä molempia harjoituksia yhdessä (5). Liikeratoja ylläpitävien ja vastuksella tehtyjen käsiharjoitusten vaikutukset Vastuksella tehdyistä harjoituksista löytyi enemmän tutkittua vaikutusta, kuin liikeratoja ylläpitävistä. Kaikissa tutkimuksissa vastuksena käytettiin terapiavahaa. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla voidaan parantaa merkittävästi lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja (5,6). Liikeratoja ylläpitävän harjoitusohjelman vaikutusta nivelten liikkuvuuteen oli tutkittu erikseen yhdessä tutkimusartikkelissa, mutta merkittävää muutosta ei havaittu (5). Harjoitusohjelma kuitenkin vähensi merkittävästi kipua nivelissä (5). Edellä mainittu ohjelma koostui jänteiden liu utusharjoituksista. Liikeratoja ylläpitävä harjoitusohjelma yhdistettynä vastuksella tehtyyn harjoitusohjelmaan lisäsi käden lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja sekä käden hienomotorista käyttämistä merkittävästi (5). Käden hienomotorinen käyttäminen parani myös pelkästään vastuksella tehdyllä harjoitusohjelmalla jopa merkittävästi (6). Tutkimuksissa todetaan, että liikeratoja ylläpitävät ja vastuksella tehdyt harjoitukset olivat hyvin siedettyjä (5,6). Tutkimusartikkelien tuloksien mukaan vaikuttaisi siltä, että vastuksilla tehty harjoitusohjelma lisää käden toimintakykyä enemmän kuin liikeratoja ylläpitävä harjoitusohjelma. Johtopäätökset Valitsimme liikkeet käsiharjoitusohjeeseen tutkimusartikkeleista saamiemme tulosten sekä yhteistyökumppaneiden käytännön kokemuksen perusteella. Kun käsiharjoitusohjelmia käytetään toimintaterapian interventiovälineenä, on erityisen tärkeää, että harjoitusohjelmat ohjataan kullekin asiakkaalle, jotta liikkeet suoritetaan oikein ja asiakas motivoituu ja sitoutuu harjoitusten tekemiseen. Tekemämme ohje on kooste, jota voi tarvittaessa muokata kullekin asiakkaalle sopivaksi. Tällä tarkoitamme esimerkiksi terapiavahan vahvuutta, liikkeiden toistojen määrää sekä liikkeiden soveltuvuutta asiakkaalle. Harjoitusohjeessa on liikeratoja ylläpitäviä ja vastuksilla tehtyjä harjoituksia. KUVA 2. Terapiavahalla tehdyt harjoitusliikkeet: käden nyrkistysliike (1), sormien ojennusliike (2), peukalon ajennusliike (3), peukalon koukistusliike (4), nipistysvoiman liike(5) ja passiivinen ojennusliike (6). Vastuksilla tehdyt harjoitukset tehdään terapiavahalla intensiivisesti. Suositeltava harjoitusjakson pituus on 12 viikkoa ja harjoituksia tehdään noin viisi kertaa viikossa ja kerran päivässä. Yksittäinen liike toistetaan noin 10 kertaa. Suositus perustuu kahteen tutkimukseen, joissa harjoitukset toteutettiin edellämainittujen määrien mukaisesti ja tuloksena lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot sekä käden hienomotorinen käyttäminen paranivat (5,6). Yhdessä tutkimuksessa ehdotetaan, että lyhyet Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 14

15 N i v e l r e u m a a s a i r a s t a v a n a s i a k k a a n k s i h a r j o i t u s o h j e e t ja intensiiviset harjoitusjaksot voisivat olla hyvä tapa toteuttaa käsiharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneet kokivat pitkäaikaiseen harjoitteluun sitoutumisen haastavaksi. (4) Vastuksella tehtäviä harjoituksia tulisi tehdä silloin, kun taudin vaihe on vakaa ja nivelet eivät ole tulehtuneet. Jos asiakas kokee käsiharjoituksia tehdessään ohimeneviä vaivoja, parempi menettelytapa on ensin vähentää harjoituksia ennen kuin keskeyttää harjoittelun kokonaan. (5) Jos vaivat eivät mene ohi, harjoittelu keskeytetään ja asiakas ottaa terapeuttiinsa yhteyttä. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla harjoituksen sietokykyä voidaan lisätä esimerkiksi muuttamalla terapiavahan vahvuutta (5). Vastuksilla tehdyt harjoitukset kannattaa suorittaa yhdessä liikeratoja ylläpitävien harjoitusten kanssa. Liikeratoja ylläpitävät harjoitukset pitävät nivelet liikkuvina. Valitsimme käsiharjoitusohjelmaan jänteiden liu utusharjoitukset sekä ranteen liikerataa ylläpitävän harjoituksen. Liikeratoja ylläpitäviä harjoituksia on hyvä tehdä päivittäin myös tulehdusvaiheessa, jotta nivelet pysyvät liikkuvina. Liikkeitä toistaan noin kymmenen kertaa. Lähteet 1. Thyberg, Ingrid Hass, Ursula A.M. Nordenskiöld, Ulla Gerdle, Björn Skogh, Thomas 2005: Activity limitation in rheumatoid arthritis correlates with reduced grip force regardless of sex: the Swedish TIRA project. Arthritis & Rheumatism: Arthritis Care & Research. 53(6) Dellhag, Berit Bjelle, Anders 1999: A five-year followup of hand function and activities of daily living in rheumatoid arthritis patients. Arthritis Care & Research 12(1) Adams, J. Burridge, J. Mullee, M. Hammond, A. Cooper, C. 2004: Correlation between upper limb functional ability and structural hand impairment in an early rheumatoid population. Clinical Rehabilitation 18(4) Rønningen, Aud Kjeken, Ingvild 2008: Effect of an intensive hand exercise programme in patients with rheumatoid arthritis. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 15(3) Hoenig, Helen Groff, Gerald Pratt, Kendra Goldberg, Elliot Franck, Walter 1993: A randomized controlled trial of home exercise on the rheumatoid hand. Journal of Rheumatology 20(5) Brorsson, Sofia Hilliges, Marita Sollerman, Christer Nilsdotter, Anna 2008: A six-week hand exercise programme improves strength and hand function in patients with rheumatoid arthritis. Journal of Rehabilitation Medicine 41(5) Nordenskiöld, Ulla Grimby, Gunnar 1997: Assessments of disability in women with rheumatoid arthritis in relation to grip force and pain. Disability and Rehabilitation 19(1) Chen, Christine C. Giustino, Jeaninne 2007: Grip Strength, Perceived Ability, and Health Status in Individuals with Arthritis: An Exploratory Study. Occupational Therapy in Health Care 21(4): Poole, Janet L. Chiappisi, Heather Cordova, Jennifer Schukar Sibbitt, Wilmer Jr. 2007: Quality of life in American Indian and White women with and without rheumatoid arthritis. American Journal of Occupational Therapy 61(3) Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 15

16 Arvet H y p e r t r o f i s t e n j a k e l o i d i a r p i e n h o i t o Plastiikkakirurgian Dosentti, Käsikirurgian Erikoislääkäri, Hus Outi Kaarela Haavan paraneminen on edelleen osin tuntematon prosessi. Se jaetaan kolmeen vaiheeseen. Inflamaatiovaihe kestää muutaman vuorokauden, proliferaatiovaihe kestää noin 3-6 viikon ajan ja remodellaatio eli maturaatiovaihe useita kuukausia. Toisilla tämä paraneminen johtaa siistiin ja hyvin parantuneeseen arpeen, mutta joskus arvet voivat tulla paksuiksi, leveiksi, jäädä punaisiksi ja kutiseviksi. Joskus ne voivat jopa levitä yli varsinaisen haava-alueen. Taipumus arpien liikakasvuun on perinnöllistä ja sitä ilmenee noin 5 prosentilla valkoiseen ja 15 prosentilla mustaan rotuun kuuluvista. Yliaktiivisten arpien synnyn etiologia ei ole tiedossa. Nämä arvet jaetaan kahteen eri ryhmään; puhutaan hypertrofisista arvista ja keloidi arvista. Jako on joissain tilanteissa hieman vaikeaa, ja ei ole täyttä varmuutta siitä, onko loppujen lopuksi kyse saman diagnoosin eri vaikeusasteesta. Hoitotavan ja ennusteen arvioimisen kannalta jaon tekeminen on kuitenkin tärkeä. Molemmissa kollageenin määrä on normaalia suurempi ja kollageenin rakenne on poikkeava. Kollageenisynteesi on 20 kertainen normaaliin verrattuna ja niissä on normaalia tiheämpi verisuonitus. Hypertrofisia arpia tai keloideja ei tavallisesti synny ihopoimujen suuntaisiin viiltoihin. Pahin alue tämän kaltaisille arville on rintakehän yläosa nk decolte alue, olkapään ja hartian seutu. Hypertrofiset arvet ovat paksuuntuneita aktiivisia arpia, jotka rajoittuvat aiemman haavan alueeseen. Hypertrofisten arpien esiintyminen on jossain määrin perinnöllistä. Ne ilmaantuvat yleensä alle 4 vk kuluttua arven synnystä ja hiljenevät tai muuttuvat vähemmän aktiivisiksi kuukausien kuluessa. Ne eivät koskaan työnny terveeseen kudokseen ja niiden vaste hoitoon on yleensä hyvä. Hoidon kannalta hypertrofisen ja keloidiarven erottaminen on tärkeää siksi, että hypertrofinen arpi voi hyötyä pelkästä leikkauksesta, jos esimerkiksi arven suuntaa pystytään muuttamaan suotuisammaksi ja hypertrofinen arpi ei kirurgisen hoidon jälkeen yleensä uusi. Keloideiksi kutsutaan arpia, jotka ovat edellisiä paksumpia ja suurempia sekä leviävät joskus jopa ulokkeina yli varsinaisen arpialueen vaikuttaen jopa tuumorimaisilta. Suomessa keloidien esiintyminen ei ole kovin yleistä. Keloidiarpia esiintyy yhtä paljon naisilla kuin miehillä. Keloidiarven esiintyminen on yleisintä vuotiailla, harvinaista iäkkäillä. Keloidi arpien syntyminen on voimakkaasti perinnöllistä. Se voi ilmaantua kuukausien joskus jopa vuosien päästä eikä samaan tapaan pysähdy kuin hypertrofinen arpi. Keloidi työntyy terveeseen kudokseen. Pelkän kirurgisen hoidon jälkeen keloidiarpi uusii lähes varmasti. ENNALTAEHKÄISY Jos ennen leikkausta tiedetään, että potilaalla on taipumusta saada aktiivisia arpia, hänelle kannattaa ompeleiden poiston jälkeen aloittaa arven teippaus joko haavateipillä tai silikoniteipillä tai rasvaus silikonivoiteella haavan ihon parannuttua ompeleiden poiston, leikkauksen jälkeen. Teippausta usein suositellaan jatkettavan useamman viikon- parin kuukauden ajan. HOITO Jos potilaalla on jo selkeästi oireileva hypertrofinen arpi tai keloidi, täytyy hoito arvioida potilaskohtaisesti kliinisen oirekuvan ja arven koon mukaan. Arpien rasvausta ja hierontaa neuvotaan ensimmäiseksi kaikille. Konservatiivinen hoito on aina ensisijainen hoitomuoto. Lievemmissä tapauksissa voidaan yrittää silikoniteippausta tai silikonivoidetta hoidoksi muutaman kuukauden ajan, mutta hoidon aikana tilanne on syytä kontrolloida ja ellei tehoa ole, harkita muuta hoitoa lisänä. Miksi silikoni auttaa ei ole täysin varmasti tiedossa. Vahva tutkimuksellinen näyttö puuttuu, koska potilasmateriaalit ovat olleet pieniä ja tutkimukset eivät hyvin kontrolloituja. Kaikesta huolimatta silikonit laastarit,- levyt tai -laatat ovat yleisesti ja laajasti hyväksytysti käytössä ensimmäisenä hoitomuotona. Laajemmissa arvissa tarvittaessa hoitoon voidaan lisätä painetekstiilien käyttö tai pienemmille alueille kortisoni injektiot. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 16

17 Arvet Kortisoni injektioita voidaan käyttää arpien pehmittämiseen. Kortisoni, jota on yleisimmin käytetty on triamcinoloni (40mg/ml Kenacort) ja sitä käytetään usein 0,5-1-1,5 ml arven koosta riippuen ja annostellen siten, että arpi tulee vaaleaksi ruiskutuksen seurauksena. Kortisoni voidaan antaa joko suoraan neulalla arpikudokseen tai esimerkiksi Dermojet paineruiskulla, jolla kortisonin saa joskus penetroitumaan paremmin arven sisälle. Kortisoni injektio tulisi saada papillaarisen ja retikulaarisen dermiksen rajalle. Kortisonilla voidaan yrittää 3-4 kertaa, noin 4-6 viikon välein mikäli vaikuttaa siltä, että injektioilla on tehoa. Kortisoni injektiota voidaan käyttää myös leikkauksen jälkeisessä tilanteessa siten, että ne aloitetaan noin 4-6 vk kohdalla leikkauksen jälkeen, jos aktiivinen arpi on poistettu ja injektio voidaan uusia samoin tarpeen mukaan. Kortisonihoitoon liittyviä haittavaikutuksia voi olla ihon oheneminen, hypopigmentaatio eli ihonvärin vaaleneminen, ihonalaisen kudoksen (subcutiksen) atrofia ja kapillaarien dilataatio. Mikäli paikan suhteen on mahdollista, ja jos arpi on reilusti koholla edellä mainittuihin, niin silikonilaastari kuin kortisoni injektiohoitoihin, voidaan yhdistää painetekstiilihoito. Usein paksumpien arpien kohdalla on tarpeen käyttää silikonilevyhoitoa painetekstiilien lisäksi. Näitä valmisteita on useampia ja pyritään löytämään potilaalle parhaiten sopiva. Painetekstiilien käyttöä yleensä jatketaan vähintään 6 kk ajan ja tapauskohtaisesti voidaan jatkaa, jos tehoa on kk ajan. Jos arvet ovat käsien alueella ja aiheuttavat toiminnallista haittaa joudutaan usein painetekstiilien lisäksi käyttämään lastahoitoa. Toimintaterapeutit valmistavat yksilölliset lastat potilaan tarpeiden mukaan. Hoitoresistenttien keloidien poistamiseksi voidaan käyttää leikkausta ja siihen liitettynä postoperatiivista kortisoni injektiota, johon liitetään silikonilaastari hoito yllä kuvatulla tavalla. Joskus paksuuntunut arpi voi olla korvalehdessä ja siihen voidaan toimintaterapeuttien toimesta rakentaa erilaisia korvanipsuja tai muita silikonista tehtyjä arpea komprimoivia apuvälineitä. Valikoiduissa hoitoresistenteissä keloideissa voidaan tarvittaessa leikkauksen jälkeen kortisonin sijasta käyttää postoperatiivista sädehoitoa, joka tulee aloittaa heti leikkauspäivänä ja jatkaa sitä kahtena päivänä sen jälkeen. Usein käytetty sädehoitoannos on 4-5 GY kolmena peräkkäisenä päivänä. Suuremmissa tutkimuksissa on osoitettu, ettei keloidien sädehoito lisää maligniteettiriskiä. Sädehoidon jälkeenkin teippaushoitoa ja tarvittaessa myös kompressiohoitoa on syytä jatkaa useampia kuukausia usein jopa vuoden ajan. Muina hoitomuotoina on käytetty jäädytyshoitoa eli kryoterapiaa, jossa nestetypen avulla keloidiarpikudos jäädytetään. Sitä on käytetty pinnallisena ja uudempana hoitomuotona invasiivisena siten, että arpeen laitetaan neula sisälle, jota pitkin keloidi jäädytetään. Kirjallisuudessa tästä on positiivisia tuloksia, mutta Suomessa käyttö on ollut toistaiseksi kokeiluluontoista. Kryohoitoon liittyy komplikaatioina kipua, kudoksen atrofiaa, raakapintoja hoidon jälkeen ja hypopigmentaatiota. Invasiivisessa muodossa tarvitaan vähemmän hoitokertoja kuin pinnallisessa, mutta teho jäädytyksellä ei ole muita hoitomenetelmiä parempaa. Erilaisia laserhoitoa on myös koetettu keloidien hoidossa, mutta tutkimusten tuloksien näyttö on ristiriitaista. YHTEENVETONA Konservatiivista hoitoa kannattaa suositella aina alkuun. Valitettavasti ei ole olemassa yhtä hyvää kaikkia varmasti auttavaa hoitoa vaan hoito on arvioitava yksilöllisesti. Leikkaushoitoon hypertrofisen arven suhteen kannattaa mennä vasta kun arpi on kypsä. Usein tämä tarkoittaa sitä, että arpi on noin puolen vuodenvuoden vanha. Keloidiarven leikkaushoitoon on aina liitettävä jotain muuta hoitoa, koska pelkkä leikkaus voi saada sen vaan leviämään laajemmalle. Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 17

18 Arvet K den alueen arpien hoito Toimintaterapeutit Mervi Gr hn & Tuija Oravainen Taustaa Tämä työ on tehty osana Arcadan erikoistumisopintoja, opintojen kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän aiheen valintaan vaikutti omassa työssä toimintaterapeuttina Reuman sairaalassa tehdyt havainnot, ettei reumapotilailla ole käsileikkausten jälkeen. yleensä arpiongelmia Jos arpiongelmia ilmeni, niitä oli puhdistusleikkauksen jälkitiloina kämmenpuolella. Reuman sairaalan viimeisinä vuosina sairaalassa työskenteli käsikirurgi ja potilaina oli muitakin kuin reumaa sairastavia. Tämän myötä arpiongelmat tulivat haasteiksi toimintaterapeutin työhön. Halusimme myös selvittää, onko reumapotilaiden arpien vähäiseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä tutkittu. Kehittämistehtävän tavoitteena oli lisätä Reuman sairaalan toimintaterapeuttien ammattitaitoa käden alueen arpiongelmien hoidosta ja kuntoutuksesta. Kehittämistehtävän halusimme rajata anatomisesti käden alueeseen, koska toimintaterapeutteina vastaamme ko. alueen ortoosien valmistamisesta ja kuntoutuksesta. Kehittämistehtävän teimme kirjallisuuskatsauksena viimeaikaisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät arpien hoitomenetelmiin. Haastattelimme myös Reuman sairaalan käsikirurgia, ortopedia ja reumatologeja. Kehittämistehtävässä käsittelimme tiivistetysti käden ja ihon anatomian, koska niiden ymmärtäminen on välttämätöntä käden alueen arpien hoitamisen kannalta. Kävimme läpi myös erilaisia haavatyyppejä ja haavojen paranemiseen hoitamiseen liittyviä asioita. Arvet Ihmiskehon kudoksiin tulee vaurioita ja ne paranevat joko uudistumalla eli regeneroitumalla tai sitten vauriokohtaan kasvaa sidekudoksinen arpi. Arven kasvu voi kuitenkin aiheuttaa myös ongelmia. Kollageenien tuotanto voi olla liian voimakasta, kollageenisäikeet voivat kasvaa epäjärjestyksessä ja olla paksuja. Lisäksi arpialueelle voi kasvaa verisuonia. Nämä voivat aiheuttaa arpien paksuuntumista ja joustamattomuutta. Arpialueelle voi tulla myös tunnottomuutta tai arpialue voi olla yliherkkä. Tavallinen arpi kypsyy vuoteen mennessä ja on vaalea, litteä ja joustava. Arven liikakasvusta käytetään kahta eri nimitystä eli puhutaan hypertrofisesta arvesta ja keloidista. Nämä arvet eroavat toisistaan kasvutavan perusteella. Hypertofinen arpi kasvaa vamma-alueen sisäpuolella, keloidi tunkeutuu vamma-aluetta ympäröivään terveeseen ihoon. Arpien hoitaminen (Peltonen 2007:19) siteeraa Suomen Lääkärilehdessä Zuradan, Kriegelin ja Davisin katsausartikkelia Topical Treatments for hypertrophic scars (2006). Katsausartikkelissa käsitellään hypertrofisen arven estämiseen kehitettyjä hoitomuotoja. Arvioinnin ja vertailun kohteena ovat etenkin paikallishoitojen (perinteiset painehoidot, polyuretaani- painelevy, silikonigeeli, sipuliuutos, imikimodi eli immuunijärjestelmää muuntava lääke sekä A- ja E- vitamiinia sisältävät voiteet) teho ja käytettävyys. Peltosen mukaan paras hoitotulos hypertrofisen arven estämisessä ja jo syntyneen arven pehmentämisessä oli silikonigeelilevyhoito. Seuraavaksi parhaimman hoitotuloksen antoi perinteinen painehoito ja kolmanneksi tehokkain oli arpialueelle levitetty immuunijärjestelmää muuntava lääke eli imikimodi, joka tässä tapauksessa kiihdyttää kollageenin hajoamista. Peltosen mukaan muista käytetyistä hoitomuodoista ei yksinään käytettynä ollut selkeää positiivista näyttöä. Käytettyjen hoitojen tehoa on Peltosen mukaan hankala arvioida, koska arven muutosten mittaaminen on vaikeaa. Evans et al. (2007) julkaisivat Plastic Surgery Educational Foundation Technology Assessment Committeen katsauksen, jossa he arvioivat yleisimmin käytettyjä arpien itsehoitotuotteita julkaistujen kontrolloitujen kliinisten tutkimusten pohjalta. Katsauksessa esitellään painetekstiilien käyttämistä arpienhoitotuotteena, arven kosteutusvoiteita, hengittävää ihoteippiä, e-vitamiinia, silikonihoitolevyjä, paikallista sipuliuutosvoidetta eli kauppanimeltään Medermaa sekä vaihtoehtoisia luontaistuotteita. Käden tunto on hyvin kehit tynyt, näin ollen kät tä voidaan pitää myös aistinelimenä. Osit tainenkin tuntopuutos aiheut taa ongelmia käden toimintakyvylle ja ihmisen suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista Painetekstiilejä käytetään palovammojen ja hypertrofisten arpien hoidossa vaikka vankkaa tieteellistä näyttöä niiden vaikutuksista ei ole olemassa. Mekanismia, kuinka paine vähentää hypertrofisen arven muodostumista, ei tiedetä. Uskotaan, että paine edesauttaa arven kypsymistä solunsisäisen yhteyden ja fibroplastien rakenteiden uudelleen muodostumisen kautta. Painetekstiilit voivat aiheuttaa haittaa, jos niitä käytetään asiantuntemattomasti. Painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle epämiellyttäviä tuntemuksia, ihorikkoja ja haavautumia. Koska painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle vahinkoa, on Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 18

19 Arvet kehitetty menetelmiä painetekstiilin oikean suuruisen paineen määrittämiseen. Vaikka julkaistuja kliinisiä tutkimuksia painetekstiilien hyödyistä ei ole, on niiden asemaa palovammojen ja hypertrofisten arpien hoidossa vaikea jättää huomioimatta. Painetekstiilien käytöstä on olemassa paljon hyvää julkaisematonta kokemustietoa. Hypertrofisten arpien ja keloidien painehoidossa käytetään usein myös erilaisia elastisia siteitä, putkisidoksia sekä paineortooseja. Paineortoosien käyttö on suositeltavaa erityisesti kasvojen, kaulan, käsien ja rinnan alueen arpien liikakasvun ehkäisyssä. Paineortoosit valmistetaan potilaalle aina yksilöllisesti ja niiden käytöstä sovitaan erikseen. Nykyisten ohjeiden mukaan arven kosteutusvoiteet ja sidokset (esimerkiksi mineraaliöljyt, kosteutusvoiteet ja vaseliinipohjaiset salvat) edistävät arven paranemista ja nopeaa ihon epiteelikerrosten muodostumista/uusiutumista ja siten vähentävät hypertrofisten arpien muodostumista. Nämä tuotteet voivat myös edistää haavan paranemista estämällä tärkeiden kasvutekijöiden poistumista haavasta. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että arven kosteuttamismenetelmät ovat tehokkaita arpioireiden, kuten kutinan, kiristyksen ja kivun vähentämisessä. Kosteuttamismenetelmien vaikutus arven ulkonäköön esimerkiksi kokoon, väriin tai rakenteeseen on epäselvä. Kosteutusvoiteiden ja sidosten käytöstä haavojen hoidossa on tehty useita tutkimuksia. Vaikka tutkimukset näyttäisivät tyydyttävästi kuvaavan kosteutustuotteiden positiivisia vaikutuksia avointen haavojen hoidossa, tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia asian toteennäyttämiseksi. (Evans et al. 2007) Palovammojen hoitamisessa vamma-alueen rasvaaminen ja hierominen ovat tärkeitä hoitomenetelmiä. Erityisen tärkeää palovamma-arven hierominen ja rasvaaminen on silloin, kun arpi on jämähtänyt alla olevaan kudokseen. Palovamma-alueet tarvitsevat rasvaamista useita viikkoja vamman paranemisen jälkeenkin (Vuola & Asko-Seljavaara 2000:298). E-vitamiini on ihon pää rasvaliukoinen antioksidantti eli hapettumisen estäjä. Laboratoriokokeissa on todettu e-vitamiinin vähentävän arven muodostusta, koska se ehkäisee fibroblasteja eli sidekudoksia ja keratosyyttejä. Useat tutkimukset osoittavat, että arpien hoito paikallisesti käytettävillä silikonigeelituotteilla parantaa arpia etenkin sellaisilla potilaille, joilla on korkea riski saada ongelmallisia arpia. Hypertrofista arpea tai keloidia voidaan hoitaa myös luonnon keinoin. Mm. Argentiinassa käytetään vanhojen ja hankalien arpien hoitoon etanoita ja tulokset ovat olleet hyviä. Etanat tuottavat A-, C- ja E vitamiineja sisältävää limaa, luonnon antibiootteja ja ainesosia, jotka muistuttavat ihmisen kollageenejä. Arpikudoksen pehmentämiseen voidaan käyttää myös esim. Cellu M6 Keymodule Me dical hoitolaitetta. Kyseessä on alipaineella toimiva imurullaushoitolaite. Laite nostaa ihoa ja lisää näin ollen elastisuutta arven ympärillä kiihdyttäen ravintoaineiden kulkua ja lievittäen kipua. Hoito perustuu mekaanisen siirtymisen (mecanical transduction) ilmiöön. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena voidaan todeta, että arpien hoitamiseen liittyvät tutkimukset ovat pääasiallisesti amerikkalaisia ja tutkimukset liittyvät plastiikkakirurgiaan ja palovammojen hoitamiseen. Käden alueen arpien hoitamiseen liittyviä tutkimuksia ei löydetty. Myöskään ei löydetty tutkimuksia erityisesti reumapotilaiden arpien muodostuksesta tai arpien hoidosta. LÄHTEET Ask, Oili & Rantala, Noora. 2009, Yläraajan palovammat, Luennot, Helsinki: Arcada, Brieva, A.; Philips, N; Tejedor, R.; Guerrero, A.; Pivel, J. P.; Alonso-Lebrero, J. L. & Gonzalez, S. 2008, Molecular Basis for the Regenerative Properties of a Secretion of the Mollusk Cryptomphalus aspersa, Skin Pharmacology and Physiology, nro 21, s Evans, Gregory R. D; Shih, Richard & Waltzman, Joshua. 2007, Review of Over-the-Counter Topical Scar Treatment Products, Safety & Efficacy Report, Plastic and Reconstructive Surgery Journal, Vol. 119, nro 3, s Göransson, Harry. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s.17 18; 20; 25 31; 37 39; Helin, Riitta. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Nettilähde. Luettu Härmä, Markku; Ruokonen, Esko; Harvima, Ilkka & Takala, Jukka. 1996, Palovammojen hoito, Duodecim, nro 112, s Jaroma, Heikki. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s ; Jokinen, Janne J.; Sipponen, Arno; Lohi, Jouni & Salo, Heikki. 2009, Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia, Suomen Lääkärilehti, nro 24, vsk 64, Koskenvuo, Kimmo 1994, Kenttälääkintä. Ensihoidon perusteet. Karisto Oy, Laukkanen, Anne-Marita & Manninen, Anne. 2002, Leikkauspotilaan haavanhoito, Heinola: Reumasäätiön sairaala. Nienstedt, Walter; Hänninen, Osmo; Arstila, Antti & Björkqvist, Stig-Eyrik. 1992, Ihmisen fysiologia ja anatomia, 8. painos, Porvoo: WSOY, s ; s Nikkonen, Marisa. 2009, Arven karaisuhoito-ohje. Peltonen, Sirkku. 2007, Hypertrofinen arpi kuokkavieras paranevassa haavassa, Suomen Lääkärilehti, nro 1-2, vsk 62, s. 19. Raatikainen, Timo. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Ropo, Leena. 1997, Palovamma-arpien hoito, luentomoniste. Solonen, Kauko A.2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Vartia, Minttu. 2004, Suomen Käsiterapiayhdistys r.y. Jäsentiedote, nro 3, s. 9. Vuola, Jyrki & Asko-Seljavaara, Sirpa. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s Nettilähde. Patient instructions desensitization. Luettu Nettilähde. Iho, kuvahaku. Haettu Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 19

20 Arvet Arpimittarit ja mittauslaitteet - kirjallisuuskatsaus Toimintaterapeutti Vuokko Kuismin A Review of Scar Scales and Scar Measuring Devices Regina Fearmonti, MD, Jennifer Bond, PhD, Detlev Erdmann, MD, PhD, Howard Levinson, MD Division of Plastic and Reconstructive Surgery, Department of Surgery, Department of Pathology, Duke University Medical Center, DUMC 3181, Durham, NC Julkaistu sähköisenä versiona Open Science Company, LLC. Vapaa suomennos, toimintaterapeutti Vuokko Kuismin Arpikudoksen kasvuun liittyvät ongelmat koskettavat miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti. Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia mittaamisen sääntöjä tarvitaan tehokkaaseen arviointiin ja hoitojen seurantaan. Katsauksessa tarkastellaan nykyisin käytössä olevia mittauslaitteita ja arviointimittareita. Katsauksen tekijät kuvaavat esitellyistä menetelmistä ja mittareista niiden hyötyjä ja heikkouksia sekä kehittämisen alueet sekä vertailevat niitä keskenään. Arpeutuminen johtuu useimmiten traumasta, palovammasta tai on kirurgisten toimenpiteiden seurausta. Hoitovasteen ja tulosten arvioimiseen on kehitetty useita mittauksiin perustuvia menetelmiä. Arpiarviointi voi olla joko objektiivista tai subjektiivista. Objektiivisella arvioinnilla saadaan mitattavia tuloksia, kun taas subjektiivinen arviointi on riippuvainen havainnoijasta. Kvantitatiivinen arven arviointi perustuu laitteen/mittarin fyysisiin ominaisuuksiin ja Subjektiivisella menetelmällä saadaan laadullista tulosta potilaan tai havainnoijan toimesta. Lisäksi on kehitetty semi-kvantitatiivisia mittareita, joihin yhdistyy subjektiivinen arviointi. Objektiivisesti arpea mittaavat laitteet Mittauslaitteelta vaaditaan täsmällisyyttä, toistettavuutta ja helppokäyttöisyyttä objektiivisen tiedon keräämiseksi ja kliiniseen työskentelyyn. Nykyiset laitteet arvioivat parametrejä, kuten joustavuutta, lujuutta, väriä, paksuutta ja kolmiulotteista topografiaa ja läpäisevyyttä. Joustavuus Pneumatonometri* (pneumatonometer) ja cutometri* (cutometer) ovat yleisimmin käytettyjä laitteita ihon joustavuutta mitattaessa. Pneumatonometrissä käytetään painetta, sillä mitataan ihon mukautumista(δ voima/δ paine). Eri puolilta kehoa mitattaessa on saatu tilastollisesti merkitseviä eroja ihon mukautumiskyvyssä. Näyttöä on, että palovammojen aiheuttamien arpien kohdalla iho mukautumiskyky on vähentynyt normaali-ihoon verrattuna, tämän perusteella laitetta voisi soveltaa arpikudoksen objektiiviseen mittaamiseen. Cutometri on non-invasiivinen imulaite joka mittaa ihon viskoelastisuutta analysoimalla negatiivisen paineen aiheuttaman vasteen arpikudoksessa. Pääasiallisesti sitä on käytetty palovammahoidon vaikuttavuuden tutkimisessa ja arven kypsymisen mittaamiseksi ja uutena alueena on cutometrin käyttö arven joustavuuden sekä arpikudoksen laajenemisen mittaamisessa, joihin se on osoittautunut luotettavaksi välineeksi. *suomenkielinen vastine puuttuu Lujuus Durometri*(Durometer) käyttää vertikaalisesti suunnattua kuormitusta arpeen mitatakseen lujuutta. Alun perin mittaria on käytetty skleroderman hoidossa. Sittemmin sitä on käytetty palovamma-arpien kovettumien arvioinnissa, jossa tulokset ovat sisältäneet runsaasti vaihtelua riippuen käyttäjästä. Väri Arven värin määrittämiseen käytetään seuraavia laitteita: Chromameter* DermaSpectrometer* Mexameter* sekä tristimulus colorimeter*. Nämä laitteet käyttävät spektrofotometrisia värianalyysejä punoituksen ja melaniinin mittaamiseen. Tristimulus colorimeter (kapeanauhainen, yksinkertainen heijastuskykyyn perustuva mittari) ja chromametri osoittautuivat paremmiksi mittaamaan verekkyyttä ja pigmentaatiota kuin subjektiiviset pisteytysasteikot. Dermaspektrometri on helpompikäyttöinen verrattuna Chromametriin, luotettavuus oli molemmilla laitteilla hyvä. Paksuus Ultraäänilaitteita Tissue Ultrsound Palpation System (TUPS) on käytetty arven paksuuden määrittämisessä. Ultraäänilaitetta on verrattu cutometriin arven kypsyyden mittaami- Lunatum 1/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 20

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yhdistyksen vuosikokouksen pöytäkirja 8.2.2002 1. Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.05. 2. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Pohjolainen, sihteeriksi Leena Niemistö, pöytäkirjantarkastajiksi

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous La 1.11.2014 klo 17:00 Kartano Koskenranta, Voikkaa Esityslista 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2 Läsnä olevien toteaminen, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Esityslistan

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen,

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen, KYMMENEN VIRRAN MS-YHDISTYS ry. 1(6) SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Kymmenen virran MS-yhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu ja pöytä- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf. 9.2.2009 1(6) HALLITUKSEN KOKOUS 8.2.2009 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Juha Saranpää, Sari Söderman, Jari Kaivolahti. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo.

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2013 klo 18.00 Paikka: Keskussairaalan hallintorakennuksen kokoustila Porrassalmenkatu 35-37, vanhan sisäpihan hallintorakennus 1. VUOSIKOKOUKSEN

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE OULUN SEUDUN MS-YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT (Rek.nro 159.657) Uudistettu 19.03.2009 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Oulun Seudun MS-yhdistys ry. Yhdistyksen kielinä

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika: 22.11.2014 klo. 17.00 Paikka: Oulun Remonttimylly Oy, Riihitie 13 Läsnä: Helena Jokikokko, Marjo Meriruoko, Mervi Meriruoko, Mari Meriruoko, Riikka Hyrkäs,

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2015 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Säännöt Rekisterinumero 25.275 Seuran nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry, Föreningen för

Lisätiedot

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2016 Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Läsnä: Ari Immonen Jari Yltävä Tarja Myry Olli Lassinaro Anu Karrimaa Anna

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä.

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus. - kokouksen avauksen suoritti Timo Tiiro 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Lunatum. Kutsu vuosikokoukseen!

Lunatum. Kutsu vuosikokoukseen! Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 4/09 Kutsu vuosikokoukseen! Kutsu Käden terapia -koulutukseen Kutsu ACMC -koulutukseen Terveiset senioritapaamisesta ja Norjasta! Terveiset käden arviointi -koulutuksesta

Lisätiedot

Lunatum TÄSSÄ LEHDESSÄ. Terveisiä Käden terapia-koulutuspäivästä Vuosikokousasiat Erikoistumisopinnot Arcadassa

Lunatum TÄSSÄ LEHDESSÄ. Terveisiä Käden terapia-koulutuspäivästä Vuosikokousasiat Erikoistumisopinnot Arcadassa Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/2010 TÄSSÄ LEHDESSÄ Terveisiä Käden terapia-koulutuspäivästä Vuosikokousasiat Erikoistumisopinnot Arcadassa www.kasiterapiayhdistys.fi S I S Ä L L Y S Tässä lehdessä:

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

ESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt

ESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt ESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Espoon Golfseura r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen nimi ruotsin kielellä on Esbo Golfsällskap r.f. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003 Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry YHDISTYKSEN KOKOUS Aika 30.04.2003 kello 19:00 Paikka OlutHuone WilliamK, Annankatu 3, Helsinki Läsnä Esko Wessman puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta. F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2011 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Heikki Joensuu ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Heikki Joensuu ja sihteeriksi Kaija Vasala. ESITYSLISTA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 29.8.2014, klo 15.30 Paikka: Madetojan Sali, Oulu 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15. 30 2. Kokouksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY POHJOLA-NORDENS DISTRIKT I TAVASTLAND RF POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Pohjola-Nordenin Hämeen piiri

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT 31.05.2005 YLEISTÄ. 1 Nimi. 2 Kieli. 3 Toiminta. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan harrastustoimintaa.

SÄÄNNÖT 31.05.2005 YLEISTÄ. 1 Nimi. 2 Kieli. 3 Toiminta. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan harrastustoimintaa. 1(5) YLEISTÄ 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Nuoli-Haukat r.y. ja sen kotipaikka on. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Kieli 3 Toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN!

TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN! KOKOUSKUTSU 28.3.2008 TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN! Aika: 19.4.2008 klo 11.00 Paikka: Holiday Club Tampereen Kylpylä Sarka-kokoustila Lapinniemenranta 12, Tampere Valtakirjojen tarkastus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 16.11.2015 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Martat/Marttayhdistys ry. Sen kotipaikka on, ja se kuuluu jäsenenä Martat ry:hyn.

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Martat/Marttayhdistys ry. Sen kotipaikka on, ja se kuuluu jäsenenä Martat ry:hyn. MARTTALIITTO ry MARTTAYHDISTYKSEN 1 (7) MARTTAYHDISTYS ry:n MALLISÄÄNNÖT Yhden kokouksen malli Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Martat/Marttayhdistys ry. Sen kotipaikka on, ja se

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot