TEEKUTSULIIKE JA PERUSSUOMALAISET KANSANLIIKKEINÄ
|
|
- Tero Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 065 perusteluja TEEKUTSULIIKE JA PERUSSUOMALAISET KANSANLIIKKEINÄ MIKSI TALOUSKRIISI KANAVOITUI OIKEISTOPOPULISMIN KASVUKSI? Suomen perussuomalaiset ja Yhdysvaltain konservatiivinen Teekutsuliike kasvattivat molemmat kannatustaan vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vanavedessä. Miksi talouskriisi, uusliberalismin epäonnistuminen, on kanavoitunut oikeistopopulismin eikä vasemmiston kannatuksen kasvuna? Mitä Vasemmiston tulisi oppia oikeistopopulismin noususta? jiri nieminen
2 066 Peruste # teekutsuliike Yhdysvaltain Teekutsuliike syntyi marraskuussa 2009 Barack Obaman politiikan vastustuksen ympärille. Entinen talouskeinottelija ja toimittaja Rick Santelli kyseenalaisti Obaman hallinnon tuet yhdeksälle miljoonalle asuntovelkaiselle esiintyessään tv-haastattelussa ja kutsui kansalaiset valtionhallinnon vastaisille teekutsuille. Kutsua seurasi useiden erilaisten ruohonjuuritason poliittisten ryhmittymien muodostuminen ympäri Yhdysvaltoja. Myöhemmin Obaman hallinnon ajamasta terveydenhuoltolakiuudistuksesta tuli julkisuudessa Teekutsuliikkeen keskeinen maalitaulu. Teekutsut-nimitys oli viittaus Bostonin teekutsuihin vuonna Ne järjestettiin protestiksi Englannin siirtomaahallinnon verotusoikeutta kohtaan ja johtivat lopulta Yhdysvaltojen itsenäistymiseen. Erilaiset eturyhmät ja puolueet ovat pyrkineet hyödyntämään liikkeen saamaa julkisuutta. Ennen kaikkea republikaaninen puolue on tehnyt yhteistyötä Teekutsuliikkeen kanssa uudistaakseen puoluetta vuoden 2008 vaalitappion jälkeen. PERUSSUOMALAISTEN KANNATUS ALKOI NOUSTA LOPPUVUONNA 2008, KUN FINANSSIKRIISI LEVISI YHDYSVALLOISTA EUROOPPAAN. Vuonna 2010 Teekutsuliike sai jalansijaa Yhdysvaltojen poliittisessa järjestelmässä, kun republikaanien kongressiedustaja Michelle Bachmann perusti edustajainhuoneeseen Teekutsuliikkeen ryhmän. Enimmillään sillä on ollut kuusikymmentä jäsentä, nykyisellään 48. Vuoden 2012 presidentinvaaleihin mennessä Teekutsuliikkeestä oli tullut merkittävä voima republikaanisen puolueen sisäisessä valtakamppailussa. perussuomalaiset Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin menneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. Se etsi potentiaalista kannattajakuntaansa läpi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Vielä vuonna 2008 julkaistussa Maisterisjätkä-omaelämäkerrassaan puolueen puheenjohtaja Timo Soini puhutteli ennen kaikkea entisiä SMP:n kannattajia palaamaan takaisin juurilleen. Kansallismielisiksi ja kristillissosiaalisiksi itsensä määrittelevät perussuomalaiset ovat vaalitutkimusten mukaan ennen kaikkea keski-ikäisten ja nuorempien miesten puolue. Vuoden 2011 vaaleissa puolue oli suosituin niin alemman keskiluokan kuin työväestön keskuudessa. Kaksi kolmasosaa puolueen äänestäjistä oli miehiä. Puolue ei määrittele itseään sen enempää oikeistolaiseksi kuin vasemmistolaiseksikaan, minkä seurauksena se ajaa keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Perussuomalaisten kannatus alkoi nousta loppuvuonna 2008, kun finanssikriisi levisi Yhdysvalloista Eurooppaan ja ampaisi lentoon, kun keskustan ja kokoomuksen luotsaama hallitus päätti
3 Teekutsuliike ja perussuomalaiset kansanliikkeinä 067 osallistua Kreikan ensimmäiseen tukipakettiin syksyllä Ensimmäisessä aallossa puolue söi keskustan kannatusta, myöhemmin sosiaalidemokraattien. Perussuomalaisten eduskuntavaalivoittoa vuonna on selitetty sillä, että puoluetta äänestäneet tunsivat epäluottamusta muita puolueita ja poliitikkoja kohtaan, kannattivat perinteisiä arvoja ja vastustivat Euroopan unionia sekä maahanmuuttoa (Grönlund & Westinen 2012). Eurooppalaisten populististen puolueiden kannatusta on selitetty yleisesti kurin ja järjestyksen kaipuulla, antifeminiinisyydellä sekä vahvan johtajan kaipuulla. Toisin kuin Teekutsuliikkeellä, Euroopassa oikeistopopulistisilla liikkeillä on poikkeuksetta ollut karismaattinen johtaja, joka 1) herättelee kansaa kertomalla sen elämäntavan olevan uhattuna, 2) tekee erottelun kansan ja eliitin välillä sekä 3) mobilisoi eliitinvastaisen kansanliikkeen (Niemi 2012, ). teekutsuliike kansanliikkeenä Theda Skocpol ja Vanessa Williamson piirtävät tutkimuksessaan kuvan tyypillisestä Teekutsuliikkeen aktiivista. Hän on jo työuransa tehnyt eläkeläinen, valkoinen, konservatiivinen ja kohtalaisesti toimeentuleva. Hänen lapsensa ovat muuttaneet pois kotoa ja hänen on vaikea hyväksyä muuttuvaa maailmaa. Naisia on aktiiveina lähes yhtä paljon kuin miehiä (emt ). Teekutsuliikkeen retoriikassa keskiössä on liittovaltion ja sen sosiaaliohjelmien vastustaminen ja veroasteen pie- EUROOPPALAISTEN POPULISTISTEN PUOLUEIDEN KANNATUSTA ON SELITETTY YLEISESTI KURIN JA JÄRJESTYKSEN KAIPUULLA, ANTIFEMINIINISYYDELLÄ SEKÄ VAHVAN JOHTAJAN KAIPUULLA. nentäminen. Teekutsuliikkeen aktiivit ovat sitä mieltä, että he itse ovat ansainneet eläkkeensä ja etuutensa, mutta toiset eivät syystä tai toisesta ole. Toiset ovat teekutsulaisten mielikuvissa paperittomia (latinalaisamerikkalaisia) siirtolaisia tai laiskottelijoita (afroamerikkalaisia tai valkoisia hulttionuoria). Skocpolin ja Williamsonin mukaan Teekutsuliikkeen kokouksissa kuitenkin vältetään avointa rasistista kielenkäyttöä (emt., 54 77). Beverly Skeggs (2014) voisi sanoa, että Teekutsuliikkeen ruohonjuuritapaamisissa pyritään luomaan keskiluokkaista kunnollisuutta, moraalista ylemmyyttä ja identiteettiä tekemällä ero kelvottomaksi kuviteltuun. Teekutsuliikkeen sisällä toimii myös nuorempia libertaareja, mutta he ovat selkeä vähemmistö liikkeen tapaamisissa. Heitä yhdistää (usein uskonnollisiin) konservatiiveihin lähinnä liittovaltion vastainen retoriikka (emt., 34 40). 1 Vuoden 2015 eduskuntavaaleista ei ole vielä julkaistu kokonaisvaltaista tutkimusta.
4 068 Peruste # TEEKUTSULIIKKEEN POLIITTINEN TARKOITUSPERÄ ON OLLUT YHDISTÄÄ OIKEISTOLAINEN ELINKEINOELÄMÄN YLÄLUOKKA SEKÄ VALKOINEN TYÖVÄEN- JA KESKILUOKKA YHTEISTEN INTRESSIEN TAAKSE: TAKAAMAAN UUSLIBERALISTISEN PROJEKTIN JATKUVUUS TALOUSKRIISISTÄ HUOLIMATTA. oikeistopopulismi uusliberalismin ilmentymänä Matt Guardino ja Dean Snyder käsitteellistävät vuonna 2007 Yhdysvalloissa alkaneen ja vuonna 2008 maailmanlaajuiseksi levinneen talouskriisin nimenomaan uusliberalismin kriisinä. He ymmärtävät Teekutsuliikkeen uusliberalismin kriisin ilmentymänä poliittisessa ylärakenteessa. Guardinon ja Snyderin mukaan Teekutsuliikkeen poliittinen tarkoitusperä on ollut yhdistää oikeistolainen elinkeinoelämän yläluokka sekä valkoinen työväen- ja keskiluokka yhteisten intressien taakse: takaamaan uusliberalistisen projektin jatkuvuus talouskriisistä huolimatta. Guardinon ja Snyderin selitysmalli sille, miksi yhdysvaltalainen valkoinen keski- ja yläluokka on tukenut uusliberalistista politiikkaa, on perinteisen vulgaarimarxilainen: heidän mukaansa media on ollut keskeinen väline, kun taloudellinen ja poliittinen eliitti on suostutellut valkoista työväen- ja keskiluokkaa uusliberalismin taakse. On totta, että medialla, ennen kaikkea Fox Newsillä ja konservatiivisten radioäänien isännöimillä puheradioilla, on ollut merkittävä rooli Teekutsuliikkeen muodostumisessa. Median vaikutuksen liiallinen korostaminen on Skocpolin ja Williamsonin tutkimuksen mukaan kuitenkin vääristänyt kuvaa liikkeestä. Heidän mukaansa Teekutsuliike on tai ainakin oli aluksi aito ruohonjuuritason kansanliike, joka oli riippumaton niin Washingtonin poliitikoista kuin Wall Streetin talouselämän vaikuttajista. Teekutsuliikkeen aktiivit ovat jokseenkin kiusaantuneita siitä, että sekä elinkeinoelämän eliitti että republikaaninen puolue ovat yrittäneet käyttää liikettä omien intressiensä ajamiseen. Alkuvaiheessa huomattava osa liikkeen aktiiveista identifioi itsensä sitoutumattomiksi äänestäjiksi. liikkeiden vertailua Perussuomalaisia on kuvattu aatteeltaan hyvinvointisovinistiseksi (Pyrhönen 2015): puolueessa kannatetaan hyvinvointivaltiota, mutta sen hedelmät halutaan jakaa hyvin rajatulle ihmisryhmälle. Perussuomalaisten keskuudessa talouskuripolitiikka (esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus) nautti suosiota niin kauan, kun sen kuviteltiin koskevan toisia. Perussuomalaisten kannattajat vetivät tukensa Juha Sipilän
5 Teekutsuliike ja perussuomalaiset kansanliikkeinä 069 hallituksen talouskuripolitiikalta heti, kun sen leikkausesitykset kohdistuivat puolueen ydinkannattajakunnan etuihin, kuten sosiaalietuuksiin ja palkanlisiin. Ylen julkaiseman puolueiden kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus romahti viidestätoista prosentista alle kymmeneen loppusyksyllä 2015 sen jälkeen, kun hallitus oli esittänyt leikkauksia. Teekutsuliikkeen suhtautumisessa liittovaltion sosiaaliohjelmiin on samankaltaisia piirteitä. Skocpolin ja Williamsonin (2012, ) mukaan Teekutsuliikkeen ruohonjuuritason aktiivit kääntyivät vastustamaan leikkauksia, kun he huomasivat omien sosiaalietujensa olevan vaarassa. Republikaanit vetivät senaatissa tukensa radikaalilta budjettiesitykseltä, koska Teekutsuliikkeen aktiivit vastustivat sitä. Esitys olisi sisältänyt huomattavia leikkauksia eläkkeisiin ja sosiaalietuuksiin, muun muassa lakkauttanut Medicare-ohjelman, joka takaa terveydenhuollon kaikille yli 65-vuotiaille vakuutusmaksun maksaneille. Skocpolin ja Williamsonin tutkimuksen mukaan Teekutsuliikkeen aktiivien enemmistö perustelee uskonnolla poliittisia näkemyksiään, kuten sukupuolineutraalin avioliittolain ja abortin vastustamista sekä tieteellisen metodin ja ilmastonmuutoksen kyseenalaistamista. Myös perussuomalaisten kannattajakunta on keskimääräistä uskonnollisempaa ja Soini on perustellut poliittisia näkemyksiään katolisuudellaan. Perussuomalaisten EU-vastaisuutta voi puolestaan verrata Yhdysvalloissa etäiseksi ja tuhlailevaksi koetun liittovaltion vastustamiseen. Sekä Teekutsuliikkeen että perussuomalaisten suosio on antanut tukea niin sanotulle suuntateorialle. Sen mukaan äänestäjät haluavat olla varmoja siitä, että ehdokkailla on selkeä kanta heille tärkeissä asiakysymyksissä, jopa jyrkempi kuin äänestäjillä itsellään. Varsinkin perussuomalaisten niin sanotulle maahanmuuttokriittiselle siivelle on ominaista intensiivinen poliittinen tyyli. Vastakkainasettelu omien ja toisten näkemysten välillä on suorastaan uskonnollisen voimakas, ja tästä seuraa vastustajien demonisointia. mitä vasemmiston tulisi oppia oikeistopopulismin noususta? Niin Yhdysvaltain kuin Euroopan vasemmistossa on vaadittu uusliberalismin kritiikkiä ja populaarin demokraattisen liikkeen synnyttämistä (esim. Guardino & Snyder 2012, ). Vaatimukseen sisältyy oletus siitä, että oikeistopopulistiset liikkeet olisivat epäaidompia kansanliikkeitä kuin poliittinen vasemmisto. Teekutsuliikkeestä on annettu julkisuudessa hyvin yksipuolinen kuva rikkaiden oikeistolaisten kapinakerhona. Teekutsuliikkeessä toimii kuitenkin hyvin erilaista väkeä, ja ainakin aluksi se oli aito ruohonjuuritason liike. Samanlainen ylimielinen asenne kohdistuu Suomessa perussuomalaisiin. Jos suomalainen vasemmisto haluaa aidosti miettiä sitä, miksi talouskriisi on kanavoitunut poliittisessa ylärakenteessa oikeistopopulismin eikä vasemmiston kannatuksen kasvuna, sen tulisi analysoida perussuomalaisia kansanliikkeenä. Populististen liikkeiden kannatusta on marxilaisittain yritetty selittää taloudellisilla lamakausilla. Populistiset liikkeet niin Euroopassa kuin Yhdysval-
6 070 Peruste # loissa ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Yhdysvalloissa talous on hiljalleen elpynyt, talouskasvun arvioidaan ylittävän 3 prosenttia vuonna 2015, ja liittovaltion velkaantumisen tahti on hidastunut. Huono-osaisuuskaan ei selitä populististen liikkeiden kannatusta kuin pieniltä osin. Teekutsuliikkeen kannatus on keskittynyt Yhdysvalloissa suurten kaupunkien vauraisiin valkoisiin ympäristökuntiin ja vaalipiireihin. Myös Suomessa perussuomalaisten kannatus on vahvinta vauraalla Uudellamaalla. Suomalaisen vasemmiston heikon kannatuksen yksi syy voi olla siinä, että vasemmistopuolueiden puheet ja toiminta ovat näyttäytyneet vasemmistoliikkeen ulkopuolella oleville ristiriitaisina. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit olivat mukana vuosina kokoomusvetoisessa hallituksessa. Painoarvoa lienee myös sillä, että monet arvoliberaalin vasemmiston kannattamat poliittiset tavoitteet ovat edistyneet nimenomaan uusliberalismin aikakaudella, 1990-luvun alusta alkaen vaikkapa vapaa liikkuvuus tai seksuaalinen ja sukupuolinen moninaisuus. Konservatiivisten oikeistopopulistien on tällöin ollut helppo leimata vasemmisto valtaeliitiksi ja siten myös talouskriisin osasyylliseksi. Populistiset liikkeet muuttavat poliittista agendaansa tilanteen mukaan. Yhdysvalloissa Teekutsuliikkeen ehdokkaat ovat siirtäneet retoriikkansa painopistettä talouskurivaatimuksista enemmän maahanmuuttopolitiikkaan ja perhesuunnittelun vastustamiseen vuoden 2016 vaaleihin valmistautuessaan. Vasemmisto voi myös Suomessa varautua oikeistopopulistien retoriikan kovenemiseen, kun perussuomalaisten kannatus laskee. Kirjoittaja on tutkija journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa Tampereen yliopistossa. lähteet: Grönlund, Kimmo & Jussi Westinen (2012) Puoluevalinta. Teoksessa Muutosvaalit (Toim.) Sami Borg. Edita: Helsinki Guardino; Matt & Dean Snyder (2012) The Tea Party and the Crisis of Neoliberalism: Mainstreaming New Right Populism in the Corporate News Media. New Political Science 4:34, Niemi, Mari K. (2012) Timo Soini perussuomalaisen identiteetin isänä. Teoksessa Jytky: Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus. (Toim.) Ville Pernaa & Erkka Railo. Kirja-Aurora, Turun yliopisto: Turku Pyrhönen; Niko (2015) The True Colors of Finnish Welfare Nationalism. Consolidation of Neo-Populist Advocacy as a Resonant Collective Identity through Mobilization of Exclusionary Narratives of Blue-and- White Solidarity. Helsingin yliopisto: Helsinki. Skeggs, Beverly (2014) Elävä luokka. Tampere: Vastapaino. (Alkuteos: Class, Self, Culture, 2004.) Skocpol, Theda & Vanessa Williamson (2012): The Teaparty and Remaking of Republican Conservatism. Oxford University Press: New York & Oxford.
suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus
Kirja-arvio 097 suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus jiri nieminen olitiikan uutisia seuraava suuri yleisö on saattanut törmätä vuosien varrella Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksiin. Viime vuonna julkaistu
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotProvokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen
Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotPERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
LisätiedotPIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011
PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta
LisätiedotVaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80
Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotAATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA
AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta
LisätiedotSuomalaiset suosivat avoimuutta korostavia poliittisia liikkeitä
Tiedote Suomalaiset suosivat avoimuutta korostavia poliittisia liikkeitä Sivu Suosituimmiksi nousevat poliittiset liikkeet, jotka tavoittelevat ilmaston muutoksen hillitsemistä poliittisin ja taloudellisin
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
Lisätiedotpiraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011
PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten
LisätiedotMuutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi
Muutosvaalit 2011 Kansallinen vaalitutkimus vuoden 2011 eduskuntavaaleista 18 kirjoittajaa neljästä eri yliopistosta, vaalitutkimuskonsortio Oikeusministeriö rahoitti päätutkimusaineiston ja hankkeen koordinoinnin
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotPuolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa ( % uskoo sen vaikuttavan ratkaisevasti tai melko paljon) sekä aatteellinen linja ( %) ovat tärkeimmät
LisätiedotSosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotPuolueensa kannatusta vahvistaa eniten Li Andersson ja vähiten Touko Aalto
TUTKIMUSOSIO Puolueensa kannatusta vahvistaa eniten Li Andersson ja vähiten Touko Aalto 1 Vasemmistoliiton Li Andersson on ainoa puoluejohtaja, jonka enemmistö kansasta (1 %) uskoo vaikuttavan puolueensa
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotMitkä puolueet maan hallitukseen?
Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotIlmastovaalit ja populismi
Kaasuyhdistyksen kevätseminaari 10.4.2019, Helsinki Ilmastovaalit ja populismi Antto Vihma Vanhempi tutkija, dosentti Ulkopoliittinen instituutti antto.vihma@fiia.fi Ilmastonmuutos on vihdoin vaalikeskustelun
LisätiedotIlmastobarometri 2015
Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotKysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.
28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä
LisätiedotMinkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa
Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo
LisätiedotTET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Politiikka ja av-kulttuuri (Suomessa) Suomen mediajärjestelmän muutos 1985-2005
TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Politiikka ja av-kulttuuri (Suomessa) Juha Herkman, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän oppiaine Suomen mediajärjestelmän muutos
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotKaksi viidestä vähentäisi puolueita
Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.
LisätiedotVille Pernaa ja Erkka Railo (toim.) UDK: 324 ISBN: 978-951-29-5127-7 Kansi: Ville Tietäväinen KirjaAurora
Jytkyillä viitattiin 1900-luvun alussa hurjiin maalaistansseihin. Vuosisataa myöhemmin Timo Soini risti jytkyksi perussuomalaisten vaalivoiton. Käsissäsi oleva Jytky on tutkimus, joka läpivalaisee kevään
LisätiedotPresidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja
Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
Lisätiedotvaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa
048 DEBATTI Peruste #1 2013 vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa Peruste laittoi Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holmin ja kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustaja Jussi
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi
Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotVasemmistoliiton politiikka ja kannatus
Vasemmistoliiton politiikka ja kannatus Author : anttir Tekstissä pohditaan lyhyesti Vasemmistoliiton tekemien valintojen seurauksia sen tekemään politiikkaan ja kannatukseen. Yksittäisten jäsenten erottamisen
LisätiedotKuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
LisätiedotMuistiinpanot pidetystä Piraattipuolueen suunnittelutapaamisesta
Muistiinpanot 16. 17.3.2013 pidetystä Piraattipuolueen suunnittelutapaamisesta Puoluehallituksen, piiriyhdistysten ja Piraattinuorten yhteinen suunnittelutapaaminen pidettiin 16. 17.3. Helsingissä. Ohessa
LisätiedotTilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen
Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen 14.3.2017 1.Ennakkoäänestys Ennakkoon äänestäneiden osuuden kasvu ei ennusta korkeampaa äänestysprosenttia Ennakkoon äänestäneiden
LisätiedotPuolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla
Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)
LisätiedotPaastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.
AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja
Lisätiedotja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa
ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa Taustaa * Uusliberalismi, talouskriisi, työttömyys * Kansalaisten turhautuminen politiikkaan ja korruptioon * 15- m - liike muutti poliittista mielenmaisemaa
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotKansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa
KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia
LisätiedotCarol Ehrlich. 70-luvun naisliike
Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa
LisätiedotÄänestystutkimus. Syksy 2006
Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista
LisätiedotPIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011
PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena yksi täysi, kolme
Lisätiedot2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015
2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotKansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu
Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaisten mielestä tärkein puoluevalintaan vaikuttava tekijä on puolueen aatteellinen linja.
LisätiedotTilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta
Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tarkastelussa 1. Ennakkoäänestys (s. 3 9) 2. Äänestysaktiivisuus (s. 10 14) 3. Puoluekannatus (s. 15 24) 4. Puolueiden kannatusalueet (s. 25 30) 2 Jussi
LisätiedotIlmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan
Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan
LisätiedotKolme viidestä äänestää varmasti puolue ehdokasta tärkeämpi
TUTKIMUSOSIO Kolme viidestä äänestää varmasti puolue ehdokasta tärkeämpi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa joulukuun Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ensi huhtikuun
LisätiedotEhdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia
TUTKIMUSOSIO 1 Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia -0 -kertaisesti mielellään mukaan lähteviä ehdokasmäärään nähden Maakuntavaaliehdokkaiksi voisi pyydettäessä olla lähdössä
LisätiedotSUOMEN TILA KAKTUS KAKTUS. Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Petri Minkkinen SUOMEN TILA KAKTUS
VTT Petri Minkkisen teos Suomen tila Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä on yhteiskunnallisen pamfletin suuntaan kallistuva kirja, jossa perusteltuun argumentaatioon
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotSDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotIHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?
IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotKun suomalainen poliitikko
artikkeli Juha herkman Akatemiatutkija Helsingin yliopisto juha.herkman@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Populismin ongelma? Populismin saippuamaisuus tekee siitä vaikeasti määriteltävän ilmiön. Populismiin
LisätiedotKooste Muutosvaalit 2011 teoksen keskeisistä havainnoista. Helsinki, Scandic Marski, 29.3.2012
Kooste Muutosvaalit 2011 teoksen keskeisistä havainnoista Helsinki, Scandic Marski, 29.3.2012 Muutosvaalit 2011 Vuoden 2011 eduskuntavaalien puoluekannatuksen kokonaismuutos vuodesta 2007 oli poikkeuksellisen
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotKovera luottamus särkymättömässä demokratiassa
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017
LisätiedotFSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja
FSD2275 Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:
LisätiedotKULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari
KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari Mitä kulttuuriset muutokset ovat? Arkielämä reagoi hallintoon ja päinvastoin, ja hallinnon muodit ja mallit ovat osa
LisätiedotKokemuksellisuus politiikan julkisuudessa
Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,
LisätiedotKUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014
KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 Kysely lähti yhteensä 9826 vastaajalle. 8101 kunnanvaltuutetulle 276 kunnasta 1725 johtavalle viranhaltijalle 303 kunnasta Kyselyyn vastasi 2363 vastaajaa 288 kunnasta Vastausprosentti
LisätiedotPERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti
PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017
KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017 QUESTIONNAIRE: FSD3192 FINNISH VIEWS OF DEMOCRACY AND POLITICAL ISSUES 2017 Tämä kyselylomake on osa yllä
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotTyöväenliikkeen pohjoismainen
artikkeli Olli Kangas Professori, Tutkimusjohtaja Kela olli.kangas@kela.fi Kuvat maarit kytöharju NORDMOD patentoitu pohjoismainen malli ja sen poliittiset haasteet Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on
LisätiedotILMOITUS EHDOKKAAN VAALIRAHOITUKSESTA
ILMOITUS EHDOKKAAN VAALIRAHOITUKSESTA Eduskuntavaalit 2007 Presidentinvaali parlamenttivaalit Kunnallisvaalit Ehdokkaan täydellinen nimi Pentti Juhani Oinonen Puolue / valitsijayhdistys Perussuomalaiset
LisätiedotSuomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä
Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne
Lisätiedot306-365 306-365. Edustajistovaalit 3.-4.11. Ennakko 28.-29.10. Edustajistovaalit 3.-4.11. Ennakko 28.-29.10.
Huudetaan kovempaa Numerot Huudetaan kovempaa Numerot SITOUTUMATTOMAN VASEMMISTON SITOUTUMATTOMAN VASEMMISTON Huudetaan kovempaa - Huudetaan kovempaa - SITOUTUMATTOMAN VASEMMISTON SITOUTUMATTOMAN VASEMMISTON
LisätiedotVapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali
Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö Yritysjuridiikka 10.1.2018 1 Session rakenne Yritysten ongelmallinen
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotFinanssialan sääntely Suomessa
Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen
LisätiedotKUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN
KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotTehokas sähköinen vaalikampanja edullisesti
Tehokas sähköinen vaalikampanja edullisesti Jyrki J.J. Kasvi eduskunta tulevaisuusvaliokunta teknillinen korkeakoulu työpsykologia ja johtaminen 29.3.2006 www.kasvi.org 1 Lähtökohtia Enää ei ole nettikansaa
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotTYYTYVÄISET ALAMAISET
TYYTYVÄISET ALAMAISET Hallituksella ja eduskunnalla on suomalaisten mielestä sopivasti valtaa; tyytymättömyys ammattiyhdistysliikkeeseen kasvanut sarianna toivonen Suomalaiset ovat tyytyväisiä yhteiskunnan
LisätiedotTALOUSPUHE ON VALLANKÄYTTÖÄ
014 Peruste #1-2/2016 talous ja valta TALOUSPUHE ON VALLANKÄYTTÖÄ Vaikka talousasiat ovat pohjimmiltaan yksinkertaisia, ne esitetään usein vaikeatajuisesti. Tämä on yksi keino rajata osa ihmisistä keskustelun
LisätiedotVajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja
Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen
LisätiedotTietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista
Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista mitä aikaisemmat vaalit osoittavat? EMBARGO 15.3.2017 klo 9.00 Ville Pitkänen & Jussi Westinen 14.3.2017 Tarkastelussa 1. Äänestysaktiivisuus (s. 3 11): Miksi kuntavaalit
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotPERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT
PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT 1 Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän muodostavat Helsingin kaupungissa kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta valitut tai
Lisätiedot