SUOMI. teknologian kärkimaaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI. teknologian kärkimaaksi"

Transkriptio

1 SUOMI teknologian kärkimaaksi 2020

2 SISÄLLYS s. 4 Teknologiainnostunut kansakunta s. 5 Teknologian kaupallistamiseen potkua, verokannustimia teknologian kehittämiseen ja sääntelyesteiden raivaus s. 6 Kehitystä yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansainvälisten kumppanuuksien kautta s. 7 Julkinen sektori rohkeasti kokeilemaan uusia teknologioita ja digitalisoitumaan s. 8 Teknologiasta potkua hyvinvointipalveluihin s. 9 BigDatan globaali solmupiste - Avoimen, karttuvan ja jaetun tiedon maa s. 10 Huippututkimuksen resurssit ja rakenteet teknologiaa edistäviksi s. 11 Robotiikan kaupallistamisen edelläkävijäamaa s. 12 Clean techin, uusiutuvan energian ja älykkäiden energiajärjestelmien sekä biotalouden suurvalta s. 13 Toimivat, EU-laajuiset digimarkkinat s. 14 Keskeinen infrastruktuuri kuntoon s. 15 Valveutuneet digikansalaiset s. 16 Maailman tietoturvallisin maa s. 17 Teknologiaosaavimmat koululaiset ja seniorit s. 18 Lähteitä

3 3 JOHDANTO TEKNOLOGINEN KEHITYS on maailman paranemisen moottori. Maailma käy läpi uutta teknologista vallankumousta, joka on ennennäkemättömän nopea. Muutoksen kiihtyessä edelleen yhteiskunnan tulee asettua tukemaan tätä kehitystä ja hyötymään siitä. TEKNOLOGIA on saavuttanut hämmästyttäviä rajoja. Maailmassa on esimerkiksi pian enemmän kännykkäliittymiä kuin ihmisiä, yli seitsemän miljardia. Internetiä käyttää yli 40 prosenttia maailman väestöstä. Tavoitettavuudesta on tulossa ihmisoikeus. Ihmistä on onnistuttu fyysisesti kauko-ohjaamaan internetin välityksellä. Syntymästä saakka sokealle on onnistuttu luomaan näköaisti. Elektroniikkaa pystytään painamaan kartongille. Tekoäly on onnistunut tekeytymään ihmiseksi verkkokeskustelussa oikeiden ihmisten kanssa. Ja kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että lähes joka viides koko planeetan ihminen olisi yhden digitaalisen sosiaalisen verkoston, Facebookin, jäsen? TEKNOLOGIAN mahdollisuudet ovat valtavat! Samalla on myös riski hukata nuo mahdollisuudet, mikäli ajan hermolla ei pysytä tai muutosta pelätään. Teknologian vaikutukset yhteiskuntaan ovat vääjäämättömät ja perustavanlaatuiset. Tulevaisuus kuuluu nopeille, uteliaille ja niille, jotka uskaltavat tarttua uuteen. Suomesta on tehtävä ketterä ja teknologiautelias maa. KOKOOMUS on aina ollut sivistyspuolue. Kokoomus onkin valinnut osaamisen, teknologian, tieteen ja taiteen edistämisen yhdeksi kärkitavoitteistaan myös lähivuosi- na. Teknologia on monipuolisen sivistyksen käsinkosketeltava aikaansaannos. Sivistys on paljon muutakin kuin teknologiaa, mutta sivistyksen hedelmistä teknologia on käytännönläheisintä ja luo eniten vaurautta. HALUAMME tässä ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä nostaa Suomen hyvinvointia, kestävää talouskasvua ja ihmisten valinnanvapautta parantavan teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen kärkimaaksi vuoteen 2020 mennessä. Teknologia ei synny poliittisin päätöksin vaan vapaan tieteen ja tutkimuksen sekä vapaan markkinatalouden kohdatessa luovien yksilöiden käsissä. Valtiovallan tehtävänä on kuitenkin luoda tälle puitteet. Teknologian käyttäminen on yksilöiden valinta, mutta sitäkin voidaan edistää. Tässä ohjelmassa esitellyt toimenpiteet ovat vain pintaraapaisu, mutta osoittavat oikean suunnan. VISIO ON, että vuonna 2020 Suomi on teknologiafiksumpi maa, jonka menestys nojaa ennen kaikkea ihmislähtöiseen teknologian hyödyntämiseen, digitalisaatioon, osaamiseen, teknologian ja luonnonvarojen yhdistämiseen, ahkeruuteen, dynaamiseen markkinatalouteen ja edelläkävijyyteen. TÄMÄN OHJELMAN ovat laatineet kansanedustaja Jukka Kopra ja kansanedustaja Sanna Lauslahti. Työn sihteereinä toimivat eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri Ville Valkonen ja poliittinen sihteeri Antti Vesala. Ohjelma laadittiin tammi-helmikuussa KIRJOITTAJAT JUKKA KOPRA on kansanedustajana ensimmäistä kautta. Kopra on toiminut teknologiayrittäjänä lähes 20 vuotta ja on ohjelmistoyritys Tietokoura Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Kopran erityisosaamista on tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikka sekä ict-projektien johtaminen. SANNA LAUSLAHTI on toiminut kaksi kautta kansanedustajana. Sitä ennen hän on tehnyt työuran yrityselämän palveluksessa muun muassa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Pisimmän ajan, yli kahdeksan vuotta, hän työskenteli Elisassa useissa eri tehtävissä, muun muassa controllerina, projektijohtajana, liiketoiminnankehittämisestä vastaavana sekä sisältö- ja portaalijohtajana. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori ja kauppatieteiden maisteri.

4 4 TEKNOLOGIAINNOSTUNUT KANSAKUNTA Hyötyäkseen teknologiasta kansakunnan tulee olla innostunut siitä. Teknologiasta ei ole apua, mikäli sitä ei oteta käyttöön. Kaikki eivät halua tai voi olla edelläkävijöitä teknologian käyttöönotossa koko ajan, mutta yhteiskunta voi. Rakenteet tulee muokata sellaisiksi, että yhteiskunnassa teknologian käyttöönottoon rohkaistaan kaikin tavoin. VAIN käyttöön otetusta teknologiasta on apua ja iloa. Suomi ei ehkä vielä ole teknologiainnostunut kansakunta, mutta meistä voi tulla sellainen. Monet it-alan kansainvälisen tason suomalaisosaajat ovat pitkään olleet arvostettuja keskustelijoita, ja peliala on tuonut tietojärjestelmäalalle aivan uudenlaista vetovoimaa. CASE. Japanin nykyajan taloushistoria on hämmästyttävä matka 1800-luvun takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta teknologian kehittämisen ja soveltamisen suurvallaksi. Se on nykyään todellinen esimerkki teknologiainnostuneesta yhteiskunnasta. Japanissa ollaan pisimmällä esimerkiksi hoitorobottien käytössä ja kehittämisessä. Japani käyttää tutkimukseen ja kehitykseen kolmanneksi eniten varoja maailmassa, ja se on myös suuri teknologian viejä. Viime vuosikymmenet japanilainen kuluttaja- ja viihde-elektroniikka on paitsi ollut useilla osa-alueilla markkinaosuuksissa kärkitasoa, se on tullut tunnetuksi myös huippulaadustaan. Seuraavan hallituskauden yhdeksi kärkitavoitteeksi tulee asettaa Suomen nostaminen talouskasvua, hyvinvointia ja ihmisten valinnanvapautta lisäävän teknologian ykkösmaaksi vuoteen 2020 mennessä. Teknologian hyödyntämisen ja kehityksen on hallituksessa oltava selkeästi yhden ministerin vastuulla, esimerkiksi opetus- ja teknologiaministeri tai elinkeino- ja teknologiaministeri. Asetetaan julkiseksi tavoitteeksi tutkimus- ja kehitystoiminnan 4,5 % bkt-osuus, josta julkista rahoitusta on 30 %. Teknologian edistämisen ja hyödyntämisen on oltava poikkiyhteiskunnallinen hanke, joka koskettaa esimerkiksi kaikkia valtion hallinnonaloja. Suomesta tulee tehdä virtuaalijohtamisen edelläkävijä. Hyödynnetään teknologian, erityisesti ICT:n, mahdollisuudet paremman päätöksenteon ja johtamisen tukena. Hyödynnetään teknologiaa demokratian vahvistamisessa ja uudistumisessa. Luodaan kunnille toimivampia, yhteisiä työkaluja osallistaa kuntalaisia päätöksenteossa teknologian kautta. Jatketaan sähköisen äänestämisen kehittämistä. Luodaan mullistava teknologia -aloitejärjestelmä, jossa yritykset ja yhteisöt voivat tehdä esityksiä distruptiivisen teknologian käyttöönotosta resurssitarpeineen ja lainsäädäntömuutoksineen, ja jokainen aloite arvioidaan. Parhaat aloitteet ohjataan toteutettavaksi sopivimman instrumentin kautta. Innostetaan käyttämään ja tutkimaan teknologiaa. Popularisoidaan teknologiaa nykyistä laajemmin muun muassa mediassa. Ohjataan YLE tuottamaan enemmän teknologia- ja tiedepainotteista sisältöä. Perustetaan kansallinen teknologiaeettinen foorumi, joka rohkaisee ja edistää teknologiaan ja tieteeseen liittyvää eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua.

5 5 TEKNOLOGIAN KAUPALLISTAMISEEN POTKUA, VEROKANNUSTIMIA TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISEEN JA SÄÄNTELYESTEIDEN RAIVAUS Suomalaista insinööriosaamista on totuttu arvostamaan, ja monet sen varaan syntyneet yritykset edustavatkin maailmalla alansa huippua. Perinteisten onnistumisten ja menestystarinoiden varjoon kuitenkin jää suuri määrä ideoita, oivalluksia, keksintöjä ja tuotteita, jotka eivät koskaan lähde kaupallisesti lentoon. Puutetta on kyvystä kaupallistaa ideoita ja tuotteita. OSAAMMEKO hioa tuotteemme sellaisiksi, että ne revitään käsistä, ja pystymmekö markkinoimaan ja myymään ne kaikkialle maailmaan? Löytyykö maailmalle läpi lyöneiden suomalaisten innovaatioiden taustalta yhdistäviä tekijöitä, vai onko kaikki tuurista kiinni? CASE: Oululainen ohjelmistotalo Zef oli rakentanut vaalikoneen Suomen vuoden 2006 presidentinvaaleihin. Samaan sovellukseen pohjautuvaa vaalikonetta oli sittemmin käytetty pienimuotoisissa vaaleissa oppilaitoksissa ja osuuskunnissa. Kansainvälisen läpimurtonsa Zef saavutti vuonna 2012, ja nykyään sen asiakkaina ovat maailman suurimmat mediatalot. Selvitetään erilaiset mahdollisuudet T&K-verokannustimiin. Yhdenmukaistetaan vastaavien digi- ja fyysisten tuotteiden kohtelu verotuksessa ja sääntelyssä. Vaikutetaan EU:ssa siten, että esimerkiksi kirjat ja e-kirjat saadaan samaan verokantaan. Järjestetään TEKES:in toimesta avoimien innovaatioiden teknologialeirejä, joilla kootaan yhteen Suomen tietyn alan huippuosaajat jakamaan näkemyksiään. Mukaan otetaan aina myös kansainvälisiä toimijoita. Lisätään kaupallistamisen opetusta teknisissä koulutusohjelmissa. Hyödynnetään läpimurron tehneiden yrittäjien kokemuksia opetussisältöjen suunnittelussa.

6 6 KEHITYSTÄ YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN SEKÄ KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN KAUTTA Julkinen sektori on merkittävä toimija yhteiskunnassa. Tietyissä palveluissa sillä on monopoli. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että julkinen sektori on mukana kokeilemassa ja ottamassa käyttöön uutta teknologiaa. Kuntien ja valtion pitää olla aktiivisia uuden teknologian käyttäjiä. Parhaiten tämä onnistuu yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Teknologia ei myöskään tunne rajoja. Tämän vuoksi kansainväliset kumppanuudet ovat tuiki tärkeitä ja säästävät kummankin osapuolen resursseja. CASE. TEKES:in sähköisten ajoneuvojen EVE-ohjelman yhteen saattamat VTT, Elektrobit Wireless Communications, Empower IM sekä Emtele kehittivät yhdessä sähköauton käyttöön liittyviä uusia älyratkaisuja. Nämä mahdollistavat muun muassa sähköauton lataustolpan etävarauksen ja auton älykkään lataamisen, jossa huo- Teknologia ei myöskään tunne rajoja. Tämän vuoksi kansainväliset kumppanuudet ovat tuiki tärkeitä ja säästävät kummankin osapuolen resursseja. mioidaan energian hinta ja paikallisen sähköverkon tilanne. Innovaatiot mahdollistavat joustavan matkanteon sähköautolla myös kauempana kotoa. Luodaan uusia ketteriä täydennyskoulutusmuotoja yksityisten työnvälitysfirmojen avulla. TE-toimisto voisi ostaa yksityiseltä työnvälitystoimistolta täsmäkoulutusohjelman, joka lähtee jonkun yrityksen eritystarpeista. Laaditaan erityinen teknologiaperusteinen kasvuohjelma kullekin Suomen neljälle suurimmalle teollisuudenalalle: ICT-alalle, kone- ja metalliteollisuuteen, metsäteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Selvitetään mahdollisuus luoda teknologiakatselmus- ja sopimusjärjestelmä energiatehokkuussopimusten tapaan. Sopimuksilla kehitettäisiin yritysten ja kuntien teknologian hyödyntämistä ja pyrittäisiin maksimoimaan teknologian positiivisia ulkoisvaikutuksia. Edistetään teknologiaan perustuvaa palveluliiketoimintaa lisäämällä julkisiin yrityspalveluihin palveluliiketoiminnan osaamista. Käynnistetään olemassa olevien työkalujen yhteydessä teknologiarahoitusohjelma, joka myöntää rahoitusta erityisen innovatiivisiin teknologiahankkeisiin. Solmitaan pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia esim. korkean teknologian liikenneyhteyksien parantamiseksi. Esimerkiksi suunnitellaan Tallinnan ja Helsingin väliin maailman kehittynein meriyhteys.

7 7 JULKINEN SEKTORI ROHKEASTI KOKEILEMAAN UUSIA TEKNOLOGIOITA JA DIGITALISOITUMAAN Julkisen sektorin työn tuottavuuskehitys on koko 2000-luvun ajan ollut heikkoa. Tuottavuuden parantamisessa automatisoinnilla ja digitalisoinnilla olisi mahdollista päästä merkittäviinkin hyötyihin. JO OLEMASSA OLEVALLA tekniikalla ja sovelluksilla olisi mahdollista korvata lähes kaikki tiskillä annettava palvelu verkon yli annettavalla palvelulla. Kotimaisille uusia järjestelmiä ja palveluita kehittäville pienille ja keskisuurille yrityksille olisi suureksi avuksi, jos ne saisivat nykyistä helpommin referenssejä tuotteidensa onnistuneesta käyttöönotosta kuntien ja valtion toiminnoissa. Ryhtymällä uusien teknologioiden ja digitalisaation pilottien kokeilualustaksi julkinen sektori pystyy sekä kiihdyttämään uusien yritysten kasvua että löytämään itselleen uusia tapoja tuottavuuden parantamisessa. Erityisen paljon annettavaa ja myös saatavaa on julkisen sektorin suurimmilla aloilla eli koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Tuottavuuden parantamisessa automatisoinnilla ja digitalisoinnilla olisi mahdollista päästä merkittäviinkin hyötyihin CASE: Intialais-amerikkalainen Salman Khan opetti etänä serkkuaan käyttämään Doodle-oppimisalustaa. Helpottaakseen muidenkin sukulaistensa pääsyä materiaalei- hin hän päätti tehdä tarkoitusta varten opastusvideoita ja latasi ne Youtubeen. Khanin videoiden suosio kasvoi nopeasti. Nykyään hänen perustamallaan Khan Academy -verkkosivustolla on maksutta saatavilla tuhansia eri alojen opetusvideoita ja sovellus, jonka avulla kuka tahansa voi opiskella videoiden avulla ja seurata omaa oppimistaan. Päivittäisiä käyttäjiä Khan Academylla on miljoonia. Suomessa hieman vastaavaa toimintaa pienemmässä mittakaavassa tekee Otavan Opisto, jonka verkkokursseja suorittaa vuosittain tuhansia lukiolaisia. Tehdään julkisessa palveluntuotannossa digipalveluista ensisijainen malli. Jos ei ole perusteltua syytä muuhun, kaikki uudet palvelut ja järjestelmät luodaan sähköisinä. Kaikki julkiset palvelut käydään läpi, ja arvioidaan, voidaanko palvelu siirtää digitaaliseksi. Luodaan aktiivinen järjestelmä, jolla käynnistetään ennakkoluulottomia kokeiluja ja pilottihankkeita julkisessa palveluntuotannossa niin valtion virastoissa kuin kunnissa. Säädetään julkiselle sektorille mahdollisuus käyttää 1 % budjetista innovatiivisiin hankintoihin, joilla voidaan kokeilla täysin uudenlaisia teknologisia ratkaisuja. Uudistetaan hankintalakia siten, että se mahdollistaa myös ei-niin-vakiintuneiden teknologioiden hankkimisen julkishallinnon käyttöön ilman raskasta määrittely- ja kilpailutusprosessia. Selvitetään julkisen pilvipalvelulaboratorion perustaminen. Laboratorio mahdollistaisi erilaisten digipalvelujen ketterän käyttöönoton. Otetaan käyttöön innovaatioaloite. Jos lainsäädäntö estää jonkin uuden teknologian käyttöönoton, voi asianomainen tehdä aloitteen asianomaisen ministeriön sijaan valtioneuvoston kanslialle, joka voi viedä asiaa eteenpäin.

8 8 TEKNOLOGIASTA POTKUA HYVINVOINTIPALVELUIHIN Hyvinvointipalveluihin kohdistuu ikääntymisen myötä tulevaisuudessa valtava paine. Teknologia auttaa sekä omiin palvelutarpeisiimme että samalla tekemään hyvinvointiteknologiasta uusia vientituotteita. TEKNOLOGIA TULEE mullistamaan hoitoa ja hoivaa. Kokonaisia työvaiheita tulee jäämään pois, ja palvelut virtaviivaistuvat ja tulevat vaikuttavimmiksi. Seurauksena on enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Uudet palvelut muuttavat myös kansalaisten roolia passiivisesta hoidettavasta aktiiviseksi oman hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman sairauden hoitajaksi. Uudet palvelut muuttavat myös kansalaisten roolia passiivisesta hoidettavasta aktiiviseksi oman hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman sairauden hoitajaksi. CASE. TULEVAISUUDEN palvelutalo on täynnä teknologiaa. VTT ja Vivago ovat kehittäneet älyrannekkeen, joka lähettää hoitajalle tietoa käyttäjän liikkeistä. Moottoroitu sänky auttaa pääsemään ylös. Facebook helpottaa yhteydenpitoa ystäviin ja sukulaisiin. Lääkeautomaatti annostelee oikean määrän lääkkeitä. Oma kotirobotti muistuttaa lääkkeidenottoajasta ja pelaa muistipelejä ikääntyneen kanssa. Robotin kautta saa myös etäyhteyden lääkäriin. Kaikki laitteet on kytketty yhteiseen tietojärjestelmään, joka kerää tietoa ja auttaa hoitohenkilökuntaa. Käynnistetään vapaaehtoinen etälääkärikokeilu, jossa perusterveydenhuoltopalvelut hoidetaan mahdollisimman pitkälle etäyhteyden ja etälaboratorion kautta. Tavoitteena on etäterveydenhoitomahdollisuus koko maassa. Käynnistetään kokeiluhanke teknologiapalvelutalosta, jossa robotit osallistuvat hoitotyöhön ja digitaalisia palveluja käytetään hoidon tukena sekä toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseen. Raivataan esteet esimerkiksi hoidon ja tutkimuksen yhdistämiseltä. Muutetaan lähtökohdaksi, että potilas on käytettävissä tutkimustoimintaan, ellei hän itse varta vasten tätä kiellä (Tanskan malli). Edistetään julkista sektoria innovatiivisilla palveluhankinnoilla, jolloin tavoitteena on parempaa hoivaa teknologian avulla edullisimmilla kustannuksilla. Julkista innovaatiorahoitusta kohdennetaan käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämiseen. Rivakoitetaan sähköisen potilastietoarkiston etenemistä Mahdollistetaan henkilökohtaisten terveystietojen ja potilasasiakirjojen sujuva yhteiskäyttö tutkimustarkoituksiin. Annetaan jokaiselle kansalaiselle hallinta kaikkiin omiin tietoihinsa, joita syntyy julkisella sektorilla ja mahdollisuus käyttää tietoja myös eri palveluntarjoajien palveluissa (ns. mydata -konsepti). Käynnistetään radikaaleihin terveysläpimurtoihin perustuvia tutkimusohjelmia, joissa pyritään kansainväliseen vahvaan edelläkävijyyteen. Otetaan esimerkiksi tavoitteeksi, että Suomessa elävät ensimmäiset 150 vuoden eliniän saavuttavat ihmiset ja ensimmäiset tietoisuuden ja keinoälyn yhdistävät ihmiset. Ehkäistään vanhusten yksinäisyyttä sosiaalisen median avulla. Valjastetaan teknologia sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, esimerkiksi luomalla digipalveluita päihde- ja elämänhallintaongelmallisille. Yhdistetään teknologia ja sosiaaliset innovaatiot ja houkutellaan alan toimijoita kilpailulla parhaasta uutta teknologiaa hyödyntävästä sosiaalisesta innovaatiosta. Kehitetään yksilöityä terveydenhoitoa eli lisätään diagnostiikan merkitystä hoidossa. Valjastetaan teknologia sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, esimerkiksi luomalla digipalveluja päihde- ja elämänhallintaongelmallisille.

9 9 BIGDATAN GLOBAALI SOLMU- PISTE - AVOIMEN, KARTTUVAN JA JAETUN TIEDON MAA Maailmassa luodaan enemmän tietoa ja sisältöä kuin koskaan ennen, 2,5 triljoonaa tavua joka päivä. Dataa kertyy monista lähteistä: julkisista, yrityksistä, sähköisestä kirjeenvaihdosta, sosiaalisesta mediasta ynnä muista. NYKYÄÄN JOKA päivä tuotetaan yhtä paljon informaatiota kuin ihmiskunta tuotti yhteensä 2003 asti. Tässä datavirrassa piilee valtavia mahdollisuuksia. Yhä useampi palvelu pohjautuu ohjelmistoille ja tiedolle, joiden koti löytyy datakeskuksista. Tiedon pohjalta syntyy mahdollisuus tuottaa aivan uudenlaisia palveluita ja sovelluksia. Massatieto eli Big Data ja siihen liittyvät sovellukset ovat maallemme yksi uusi vientituotealue. Sen avulla saadaan asiakaslähtöisempiä ja tehokkaampia palveluita, sekä parempaa tietoa päätöksentekoa varten. Big data avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ymmärtää maailmaa ja ihmistä. CASE. YHDYSVALLOISSA tehdyn tutkimuksen mukaan potilaista kerätty data vähentää kustannuksia. Massadatan ja algoritmien avulla voidaan tunnistaa palveluita eniten käyttävät asiakkaat ja vaikuttaa heidän hoitoonsa. Potilaiden hoito tulee myös yksilöllistymään eri tietolähteitä yhdistämällä. Tänä päivänä esimerkiksi masennusta hoidetaan usein väärillä lääkkeillä, koska lääkkeiden yksilöllisten vaikutusten ennakoiminen on vaikeaa. Yhden lääkkeen vaikutusten seurantaan menee noin puoli vuotta, minkä vuoksi masennusta sairastava voi pahimmillaan syödä kuukausia väärää lääkettä. Oikeanlaisen ja määrältään optimaalisen lääkityksen nopeamman löytymisen lisäksi teknologian kehitys mahdollistaa esimerkiksi masennuksen hoidon elektronisten implanttien avulla. Luodaan kansallinen sähköinen yleiskirjasto, jossa kaikille suomalaisille on kirjoja tarjolla e-kirjoina. Nostetaan yhdessä yksityisten kumppanien kanssa Suomi Big Datan tutkimuksen ja data scientist -koulutuksen kärkimaaksi muun muassa ohjaamalla tähän strategisen tutkimuksen rahaa. Yliopistot otetaan mukaan kehityksen vetureiksi. Jatketaan ja kiihdytetään julkisen datan vapauttamista. Hankitaan tietokantoja ulkomailta ja vapautetaan ne yleiseen käyttöön. Luodaan avoimen datan ekosysteemi ja keskitetään julkisia tietovarantoja. Kannustetaan kansalaisia avoimeen tiedonvälitykseen ja ammatillisten tietojensa digitalisointiin. Esimerkiksi vahvistetaan suomenkielisen Wikipedian ja muiden avoimien tiedonjakoalustojen asemaa ja parannetaan niiden laatua. Varmistetaan osaajat mm. muuntokoulutuksen avulla ja otetaan BigDatan opintoja mukaan koulutusohjelmiin ja ympäristöihin. Pidetään datakeskukset alennetussa sähköveroluokassa ja sähkön hinta ylipäätään kilpailukykyisenä. Annetaan jokaiselle kansalaiselle hallinta kaikkiin omiin tietoihinsa, joita syntyy julkisella sektorilla ja mahdollisuus käyttää tietoja myös eri palveluntarjoajien palveluissa. Massatieto eli Big Data ja siihen liittyvät sovellukset ovat maallemme yksi uusi vientituotealue

10 10 HUIPPUTUTKIMUKSEN RESURSSIT JA RAKENTEET TEKNOLOGIAA EDISTÄVIKSI Teknologian kuluttajille ja yrityksille käyttökelpoiset käytännön sovellutukset syntyvät yrityksissä, mutta pohjana ovat syvä perustutkimus ja vahva akateeminen soveltava tutkimus. Usein teknologiayrityksiä syntyy kaupunkeihin, joissa on teknillinen yliopisto. Parhaita tuloksia saadaan aikaan, kun yliopistojen ja yritysten vuorovaikutus on elävää ja tiivistä. Suomen tulee vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä tuottaa uutta teknologiaa yritysten sovellettavaksi. CASE. Maailmankuulu Massachusetts Institute of Technology eli MIT on lukuisten arvioiden mukaan maailman paras teknillinen yliopisto. Siellä on kehitetty valtava määrä nykyisin käyttämästämme teknologiasta aina tietojenkäsittelytieteen perustasta synteettiseen penisilliiniin. MIT on tuottanut 81 Nobel-palkittua. Huipputulokset vaativat huippuresursseja: MIT houkuttelee huippututkijoita ympäri maailman, maisteriohjelmien opiskelijoista 44 % on kansainvälisiä opiskelijoita ja vuosittainen tutkimukseen käytetty summa on yli 700 miljoonaa dollaria. MIT tekee Parhaita tuloksia saadaan aikaan, kun yliopistojen ja yritysten vuorovaikutus on elävää ja tiivistä laajaa yhteistyötä sekä yritysten että Yhdysvaltojen valtion kanssa - mutta myös kilpailijoidensa, muiden teknillisten yliopistojen. Tiivistetään voimakkaasti yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja kannustetaan myös rakenteiden yhdistämiseen. Lisätään tutkimusinfrastruktuurien ja henkilöstön yhteiskäyttöä. Lisätään teknologiatutkimuksen resursseja merkittävästi sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa. Vähennetään tutkijoiden ja professorien hallinnollinen taakka minimiin. Parannetaan tutkijan uran houkuttelevuutta. Kaikkien yliopistojen tulisi ottaa käyttöön Tenure track. Nostetaan koulutusmääriä teknisillä aloilla. Siirretään koulutuspaikkoja muilta aloilta teknisille aloille. Parannetaan Millennium-palkinnon tunnettuutta maailmalla ja houkutellaan huippututkijoita Suomeen. Tiivistetään yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkkoa. Mahdollistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö esimerkiksi tukipalveluiden osalta. Lisätään Suomen Akatemian ja TEKESin yhteistyötä esimerkiksi yhteisten strategisten ohjelmien ja henkilökierron kautta. Parannetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteyttä erityisellä liiketoimintaa tutkimuksesta ohjelmalla. Luodaan erityisiä tutkimuksen kaupallistamiseen tähtääviä tohtorikoulutusohjelmia.

11 11 ROBOTIIKAN KAUPALLISTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄAMAA Robotit ja automatisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi elinkeinoelämää ja työpaikkarakennetta. Esimerkiksi jopa 47 prosenttia USA:n työpaikoista korvautuu seuraavan 20 vuoden kuluessa roboteilla. Robotit korvaavat monenlaista suorittavaa ja rutiininomaista työtä. ROBOTISAATIO ja automatisaatio ovat korkean tuottavuuden takaajia, jolloin halpatyömaiden hintakilpailuetu voidaan voittaa. Näin mahdollistuu teollisuuden paluu takaisin Suomeen. Palaava työ ei ole kuitenkaan samaa kuin ennen, vaan korkean tuottavuuden ammatteja, jotka vaativat aivan toisenlaista osaamista kuin aiemmin. SELVÄÄ ON, että vanhoja ammatteja katoaa ja uusia tulee tilalle. Tulevaisuudessa on aloja, ammatteja ja tehtäviä, joita emme tänä päivänä osaa vielä edes kuvitella. Teollinen internet tulee mullistamaan koneiden vuorovaikutuksen keskenään. Koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin asennettavat älykkäät sensorit sekä niiden tuottama data mahdollistavat valmistavalle teollisuudelle uudenlaisia toimintatapoja ja malleja niin tuotantoon kuin itse liiketoimintaakin. Älykkäiden sensorien avulla voidaan kehittää myös täysin uudentyyppisiä tuotteita. AUTOMATISAATIO ja robotisaatio etenevät kovaa vauhtia kaupassa ja teollisuudessa sekä ottavat ensi askeleita palveluissa. Esimerkiksi SOK automatisoi varastonsa lähes kokonaan. Suuret varastot automatisoidaan; uuden ajan varastotyöt tehdään kuljettimilla ja roboteilla. Raskaat, yksitoikkoiset ja vaaralliset suorittavat työt korvautuvat pikkuhiljaa koneilla lähes kokonaan. Teollisuudessa robotit ovat jo korvanneet manuaalista työtä pidemmän aikaa. Vuonna 2013 maailmassa oli 1,4 miljardia teollisuusrobottia. Lisäksi palvelurobotit tekevät tuloaan. Nyt on jo kehitetty robotteja siivoustehtäviin, letunpaistoon sekä terveyden- ja vanhustenhoitoon. Ei ole kaukana, että tavaratalosta voi ostaa itselleen oman kotiapulaisen, joka hoitaa siivoustyön. Laaditaan oma strategia toimenpiteineen robotisaatiolle ja automatisaatiolle, jotta tunnistetaan keskeisen alueet, joiden avulla julkinen sektori voi toimia uuden teknologian tulon mahdollistajana. Käynnistetään kokeiluhanke kuskittomien autojen liikenteestä. Käynnistetään kokeiluhanke automatisoidusta postinjakelusta. Päivitetään lainsäädäntö vastaamaan robotiikan mahdollistamia palveluja. Luodaan ketterä järjestelmä, jolla uudet teknologiat voidaan nopeasti ottaa huomioon lainsäädännössä. Edistetään robotiikkaklusterin syntyä kokoamalla alan toimijat kansalliseksi verkostoksi ja tukemalla olemassa olevia verkostoja. Ohjataan Millenium-palkinto tiettyinä vuosina robotiikkaan liittyvään tutkimukseen. Palkinnon yhteyteen luodaan järjestely, jolla kaikille kilpailuun osallistuneille tarjotaan kaupallistamismahdollisuus Suomessa. Robotit ja automatisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi elinkeinoelämää ja työpaikkarakennetta.

12 12 CLEAN TECHIN, UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ÄLYKKÄIDEN ENERGIAJÄRJESTELMIEN SEKÄ BIOTALOUDEN SUURVALTA Aikamme kiistatta suurimpia haasteita on ihmiskunnan kestävä suhde ympäristöön. Teknologia on tämän haasteen aiheuttanut lisäämällä mahdollisuuksiamme vaikuttaa ympäristöömme. Teknologia on myös keskeisin avain sen ratkaisussa. Suomen tulee osallistua ympäristövastuun kantamiseen kehittämällä clean techin, uusiutuvan energian, älykkäiden energiajärjestelmien sekä biotalouden ratkaisuja. Niissä on myös valtava kaupallinen potentiaali, sillä vihreä talous on globaali megatrendi. CASE. Suomalainen Zen Robotics kehittää huippumoderneja jätteenlajittelurobotteja. Koneet on varustettu maailman kehittyneimmällä kappaleentunnistusteknologialla, ja robottikädet poimivat erilaisia jätekappaleita väsymättä ja ripeämmin kuin yksikään ihminen. Zen Roboticsin palveluksessa on tukku tekniikan sekä tekoälyn tohtoreita ja rahoittamassa on kansainvälisiä korkean teknologian pääomasijoittajia. Markkinat ovat globaalit, ja yhtiön robotit lajittelevat maailmaa puhtaammaksi siellä, missä tarvitaan. Aikamme kiistatta suurimpia haasteita on ihmiskunnan kestävä suhde ympäristöön Sujuvoitetaan biotalouden, clean techin ja uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyjä. Suunnataan kansalliset yritystuet tukemaan entistä vahvemmin puhtaan teknologian ratkaisuja. Käynnistetään jatkossakin demonstraatiohankkeita clean techissä ja uusiutuvassa energiassa. Tuetaan tapauskohtaisesti metsäteollisuuden muuntumista monipuoliseksi biotuotetaloudeksi. Tukimuotoja ovat esimerkiksi t&k&i -tuet että investointituet. Pidetään huolta biotuotetalouden tarvitsemasta infrastruktuurista. Lanseerataan World Cleantech -palkinto (esim. 1 miljoona euroa) kansainvälisen liiketoimintasuunnitelmakilpailun voittajalle. Tarjotaan jokaiselle kilpailuun osallistuneelle mahdollisuus kaupallistaa konsepti Suomessa. Järjestetään Suomessa cleantech-huippukokous Global Cleantech Summit. Nimetään cleantech-lähettiläät yli sataan maahan vuoteen 2015 mennessä. Luodaan Suomeen käyttäjälähtöinen, joustavampi ja älykäs energiamarkkina. Keskitetään voimat tietyn alueen nostamiseksi maailmanluokan clean techin ja uusiutuvan energian lippulaivaksi, jonka kautta esitellään suomalaisia ratkaisuja ja edistetään vientiä. Jatketaan ja vahvistetaan hiilineutraalit kunnat-ohjelmaa (HINKU) Pidetään huolta Suomen luonnonvaroista ja biomassan riittävyydestä. Edistetään clean tech -tuotteiden ja uusiutuvien polttoaineiden kysyntää EU:n energia- ja ympäristövaatimuksiin vaikuttamalla sekä kansallisin säädöksin.

13 13 TOIMIVAT, EU-LAAJUISET DIGIMARKKINAT Digitaaliset tuotteet kuten musiikki, e-kirjat, elokuvat, pelit ja ohjelmat tulevat muodostamaan yhä suuremman osan kulutuksesta tulevaisuudessa. Nämä tuotteet vaativat uudenlaisen liiketoimintaympäristön, mutta niissä on valtava potentiaali. Euroopassa on nimittäin huomattavasti luovaa osaamista. Tällä hetkellä EU:lla ei kuitenkaan ole toimivia digimarkkinoita, vaan pirstaleinen, kansallisten järjestelmien verkko. EU-laajuiset digimarkkinat on viipymättä luotava. Toimivat sisämarkkinat ovat myös kuluttajan etu: valikoima paranee ja käyttö on yhtä helppoa koko EU-alueella. CASE. RUOTSALAINEN musiikkipalvelu Spotify on mullistanut musiikin kuluttamisen. Spotifyssa musiikkia kulutetaan kuin palvelua, eikä kappaleita osteta itselle yksittäin vaan kuuntelusta maksetaan kiinteä kuukausihinta. Spotify on arvostettu yli miljardin dollarin arvoiseksi. Sillä on 60 miljoonaa käyttäjää. Spotifylle meni kuitenkin viisi vuotta, ennen kuin sitä pystyi käyttämään kaikissa EU-maissa, sillä yhtiö joutui neuvottelemaan erilliset sopimukset eri maiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Pitkään tietyn maalainen musiikki ei kuulunut toisissa maissa. Ajetaan digitaloutta EU:n elinkeinopolitiikan prioriteetiksi. Varmistetaan, että ulkomainen verkkokauppa toimii samoin ehdoin kuin kotimainen. Ajetaan EU:hun yhtä järjestelmää, jossa tekijänoikeuksien ostaminen digitaalisia palveluita tarjoavalle yritykselle on hallinnollisesti helppoa ja tarjonnaltaan monipuolista. Kuluttajien näkökulmasta markkinoiden pitää toimia luotettavasti niin, että kuluttajan ei tarvitse kuluttajansuojan tai maksujen luotettavuuden vuoksi välittää siitä, missä maassa palveluita tarjoava yritys toimii. Synnytetään EU:n alueelle yhteinen sähköinen tunnistautumisjärjestelmä. Taistellaan piratismia ja kyberrikollisuutta vastaan myös EU:n tasolla.

14 14 KESKEINEN INFRASTRUKTUURI KUNTOON Tietoverkkojen ja digitalisoitumisen alkuaikoina Suomi oli ennakkoluuloton edelläkävijä uusien teknisten ratkaisujen kokeilemisessa. Teknologia on kehittynyt voimakkaasti, tietotekniset ratkaisut ovat mukana yhä useammalla elämän osa-alueella ja tiedetään, että palveluja sähköistämällä voidaan saada merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. SUOMEEN ON rakennettava sellainen palveluinfrastruktuuri, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus käyttää palveluita verkon kautta. Verottajan ja muiden viranomaisten tietojärjestelmiä on kehitettävä siten, että ihmisten ja yritysten tiedot prosessoidaan reaaliaikaisesti ja paperin käytöstä voidaan luopua. CASE: MONILLE alueille Suomessa on vaikea saada lainkaan kunnollisia verkkoyhteyksiä. Vaikka julkisia palveluita on sähköistetty, moni ei voi niitä hyödyntää huonojen yhteyksien takia. Tietoverkon toiminta on tärkeää lukuisille kansalaisille, mutta sen toimitusvarmuuteen liittyvä tekniikka ja lainsäädäntö eivät vastaa esimerkiksi sähköverkon toimitusvarmuuteen liittyvien ratkaisujen ja lainsäädännön tasoa. Verkkoyhtiöt on velvoitettu korjaamaan sähkökatkot tietyn ajan kuluessa, mutta tietoverk- kopuolella tällaisia sitovia velvoitteita ei ole ja näin datakatkokset voivat kestää viikkojakin. Suurista keskuksista kaukana olevat alueet voisivat yrityksiä houkutellessaan hyödyntää kilpailuvalttina esimerkiksi edullisempia asumis- ja liiketilakustannuksiaan. Epäluotettavien ja nopeutensa puolesta riittämättömien tietoliikenneyhteyksien takia nämä ja monet muut maakuntien mahdollisuudet voivat jäädä pahimmassa tapauksessa kokonaan hyödyntämättä. Saatetaan yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen loppuun. Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (RTE). Toteutetaan automatisoidun älyliikenteen kokeilut sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen infrastruktuuria Myönnetään toimiluvat 3GHz alueille korkeakouluille ja yrityksille Vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla kuten mikro-ojituksella. Edistetään Jäämeren kaapelin toteutumista. Huolehditaan Itämeren kaapelin toteutumisesta.

15 15 VALVEUTUNEET DIGIKANSALAISET Maailma on enenevässä määrin digitaalinen. Se tarkoittaa myös, että isompi osa kansalaisuudesta siirtyy verkkoon: sosiaalinen kanssakäyminen, tiedonhankinta, vaikuttaminen ja niin edelleen. Samalla myös ihmiselon synkemmät puolet, kuten harhaanjohtaminen, huijaukset, rikollisuus ja kiusaaminen yleistyvät. Myös informaatiota on saatavilla ja tarjolla ihmiselle täysin epäluonnollisen paljon. Kaikki tämä edellyttää uudenlaisia kansalaistaitoja, aivan kuten aikanaan demokratian ja joukkotiedotusvälineiden kehitys edellytti. CASE. TIETOYHTEISKUNTA edellyttää uudenlaisia lukutaitoja. Peruskouluopetukseen onkin lisätty verkko-, media-, ja informaatiolukutaidon hallintaa. Verkon hyödyntäminen täysimääräisesti edellyttää erilaista kriittisyyttä kuin aiemman painetun materiaalin. Painetun materiaalin tarkastaa jokin enemmän tai vähemmän uskottava taho, kun taas verkkoon kuka tahansa voi tuottaa materiaalia - joka voi olla virheellistä joko vahingossa tai tarkoituksella. Myös erilaiset lukustrategiat saattavat olla tarpeen, sillä materiaali verkossa ei usein ole lineaarista vaan linkitettyä, jolloin tietoa ei esitellä yhtä suunniteltua reittiä pitkin vaan enemmänkin verkostona. Toteutetaan digikansalaisuusprojekti, jossa nostetaan vahvasti julkiseen keskusteluun hyvä digikansalaisuus ja netiketti. Lisätään hyvän digikansalaisuuden opetusta peruskouluun, toiselle asteelle ja armeijaan. Ehkäistään verkkokiusaamista erityisellä Älä kiusaa netissä -kampanjalla.

16 16 MAAILMAN TIETOTURVALLISIN MAA Ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan liittyvien asioiden hoitaminen tietotekniikan avustuksella ja tietoverkkojen välityksellä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi valokuvat, reseptit, yrityksien asiakastiedot ynnä muut - lähes kaikki syntyvä uusi tieto - tallennetaan digitaalisessa muodossa tietokoneelle tai verkon pilvipalveluihin. TIETOTEKNIIKAN ja tietoverkkojen luonteen vuoksi verkossa oleviin tallenteisiin ja järjestelmiin voidaan kohdistaa massiivisia hyökkäyksiä, joilla pyritään varastamaan tallennettua tietoa tai häiritsemään järjestelmien toimintaa. Yhä useammin tällaiset hyökkäykset tehdään ammattirikollisten toimesta. Kyberhyökkäysten merkitys valtioiden välisissä konflikteissa on myös kasvanut voimakkaasti. Suomella on oltava käytössä maailman parhaat työvälineet ja osaaminen jotta uhkia vastaan voidaan varautua, ne voidaan torjua ja tarvittaessa ennaltaehkäisevin toimin estää ne kokonaan. CASE: Haittaohjelman tartuttaminen älypuhelimeen tai tietokoneeseen on kyberrikollisten yleisesti käyttämä menetelmä. Sähköpostin lähettäjätiedot on helppo väärentää, ja haittaohjelma tarttuu usein omaan laitteeseen, kun tutulta tai luotettavalta näyttävältä taholta tulleessa sähköpostissa ollut liitetiedosto avataan. Haittaohjelma hyödyntää laitteen käyttöjärjestelmän virheitä ja asentaa itsensä salaa laitteeseen. Tämän jälkeen puhelinta tai tietokonetta voidaan etähallita, kuunnella sen ympärillä käytävää keskustelua ja varastaa kaikki tallennettu tieto. Monesti haittaohjelman tekijöitä kiinnostavat luottokorttitiedot ja pankkitunnukset, joiden käyttöä haittaohjelmalla voi vakoilla. Rikolliset hyödyntävät varastettuja luottokorttitietoja esimerkiksi ostamalla verkkokaupoista suuria määriä tavaraa uhrin lukuun. Resursoidaan poliisin kyberturvallisuusyksikköjä ja lisätään poliisiammattikorkeakoulussa kyberrikollisuuden torjunnan opintoja. Luodaan alan ammattilaisista reserviläisistä erityinen kyberpuolustukseen erikoistunut kyberpataljoona, jolla nostetaan Suomen kyberpuolustuskyky maailman parhaaksi 2020 mennessä. Muutetaan kansainvälisen oikeuden puitteissa kansallista lainsäädäntöä siten, että puolustusvoimat ja poliisi voivat suorittaa ennaltaehkäiseviä kyberoperaatioita ulkomailla Suomen kyberturvallisuuden lisäämiseksi. Lisätään tietoisuutta Viestintäviraston Tietoturvaoppaasta ja jaetaan se kaikkiin kotitalouksiin. Lisätään tietoturvakoulutuksen määrää kaikilla koulutusasteilla. Toteutetaan tietoturvatietoisuuskampanja, jossa vuoden aikana pidetään tietoturvaa laajasti esillä julkisessa keskustelussa. Suomella on oltava käytössä maailman parhaat työvälineet ja osaaminen jotta uhkia vastaan voidaan varautua, ne voidaan torjua ja tarvittaessa ennaltaehkäisevin toimin estää ne kokonaan.

17 17 TEKNOLOGIAOSAAVIMMAT KOULULAISET JA SENIORIT Matkalla kohti teknologiamaiden kärkeä tulee kiinnittää erityistä huomiota kahden erityisryhmän osaamiseen: lasten ja senioreiden. Aikuisilla on valmiuksia oppia monia asioita itse. TULEVAISUUDEN KOULUSSA teknologia on oleellinen osa opetusta kahdella tavalla. Ensinnäkin kouluissa opitaan tulevaisuuden taitoja, jotka antavat edellytyksiä toimia aivan uudenlaisissa ammateissa. Toiseksi pedagogiikka ja teknologian hyödyntäminen muuttavat opetusta. Nippelitiedon osaamisesta siirrytään soveltamaan ja käyttämään tietoa. Pelillisyyden lisääminen opiskeluun tuo uusia mahdollisuuksia etenkin sellaisille oppilaille, joita perinteiset oppimistavat eivät ole saaneet mukaansa. Oppiminen on tulevaisuudessa hauskaa ja iloa tuottavaa. Seniorit jäävät helposti teknologian kehityksen virrasta sivuun, joten heidän osaamiseensa on panostettava. Senioreilla on vähintään yhtä paljon hyödyttävää teknologiasta kuin muillakin. CASE. Kolmiulotteisessa virtuaaliavaruudessa peruskoululainen kulkee planeetalta toiselle. Hän oppii kuin vahingossa planeettojen nimet ja koot sekä etäisyydet toisistaan. Robotiikka tulee tutuksi Espoon Koulumestarin koululaisille, kun koululaiset rakentavat oman näköisensä robotin ja ohjelmoivat sen. Roboteilla leikkimällä tulee opittua ohjelmointia, ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelykykyä sekä korjaamaan työtään. Tulevaisuutta on älykäs oppiminen sovelluksineen. Lisätään ohjelmoinnin ja teknologiaopetuksen määrää peruskoulussa radikaalisti. Huolehditaan opetushenkilökunnan kyvykkyydestä opettaa uusin menetelmin ja uutta teknologiaa hyödyntäen oppiaineesta riippumatta. Toteutetaan laaja hanke, jossa senioreiden teknologia- ja digivalmiuksia parannetaan muun muassa koulutuksella ja vertaistuella. Laaditaan koulu- ja opiskelutehtävät enemmän perustumaan oikeaan tietoon, tietokantoihin ja dataan peruskoulusta lähtien. Opiskelijat voisivat esimerkiksi analysoida tilastotietoa ja laatia Wikipedia-artikkeleita, jotka tarkastetaan yhdessä tieteellisten kriteerien mukaan. Nostetaan Suomi opetusteknologian kärkeen Suomi älykkään oppimisen koti. Käynnistetään koulukokeilu, jossa käytetään ainoastaan sähköisiä oppimisvälineitä. Kustannetaan yhdessä yksityisen sektorin kanssa tabletit kaikille Suomen koululaisille. Panostetaan erityisesti matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden osaamiseen. Yhdistetään käden taidot ja teknologia nykyistä paremmin. Siirretään teknisen työn opetuksen painopistettä oikeisiin menetelmiin, kuten esimerkiksi tietokoneavusteisen suunnittelun (CAD) ja 3D-tulostuksen opetukseen. Laaditaan erityinen, päivitettävä ja joka vuosi jokaiselle 65-vuotiaalle annettava teknologia- ja digiopas, jolla parannetaan teknologia- ja digivalmiuksia. Rakennetaan verkkokoulutuspaketti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jossa hauskalla tavalla voi oppia miten voi hyödyntää internetin palveluita.

18 Lähteitä ja lisälukemista Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä (TEM 2014) Suomen biotalousstrategia (MMM 2014) Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta (TEM 2014) Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia (TEM 2014) 21 polkua kitkattomaan Suomeen (TEM 2013) Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta - Ehdotus uudistuvan teollisuuden toimintaohjelmaksi (TEM 2013) Maailma digitaalisessa murroksessa (Männistö & Kauma 2013) Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia (VM 2013) Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut (TuV 2013) Investointeja Suomeen (BCG 2012) Suomi osaamispohjaiseen nousuun - Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma (OKM/TEM 2012) Maabrändityöryhmän raportti (2010) Metsät ja metsäosaaminen Suomen vahvuutena (TuV 2008) Tulevaisuus tehdään nyt - Kokoomuksen tutkimus- ja tiedepoliittinen raportti (Matikainen-Kallström 2007) Terveydenhuollon tulevaisuus (TuV 2006)

19 KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ 2015

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Kärkihankkeet kohtaavat 17.6.2016 Kristiina Pietikäinen Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Robotisaatio ja automatisaatio Tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Ennakointi johtamisen perustana

Ennakointi johtamisen perustana Ennakointi johtamisen perustana Tilannekuva palveluna @MattiRistimaki #inaas #kokeilukulttuuri #innovaatiot #digitalisaatio #tuottavuusloikka #intelligenceasaservice Matti Ristimäki Head of Public Safety

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Terveydenhuolto Vertaistuki Tietoa Seurakunta Virastot Verkko palvelut Läheiset Viihdettä Pienet kunnat Suuret palvelut Digisyrjäytymisen vaara ei häviä

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot