SUOMI. teknologian kärkimaaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI. teknologian kärkimaaksi"

Transkriptio

1 SUOMI teknologian kärkimaaksi 2020

2 SISÄLLYS s. 4 Teknologiainnostunut kansakunta s. 5 Teknologian kaupallistamiseen potkua, verokannustimia teknologian kehittämiseen ja sääntelyesteiden raivaus s. 6 Kehitystä yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansainvälisten kumppanuuksien kautta s. 7 Julkinen sektori rohkeasti kokeilemaan uusia teknologioita ja digitalisoitumaan s. 8 Teknologiasta potkua hyvinvointipalveluihin s. 9 BigDatan globaali solmupiste - Avoimen, karttuvan ja jaetun tiedon maa s. 10 Huippututkimuksen resurssit ja rakenteet teknologiaa edistäviksi s. 11 Robotiikan kaupallistamisen edelläkävijäamaa s. 12 Clean techin, uusiutuvan energian ja älykkäiden energiajärjestelmien sekä biotalouden suurvalta s. 13 Toimivat, EU-laajuiset digimarkkinat s. 14 Keskeinen infrastruktuuri kuntoon s. 15 Valveutuneet digikansalaiset s. 16 Maailman tietoturvallisin maa s. 17 Teknologiaosaavimmat koululaiset ja seniorit s. 18 Lähteitä

3 3 JOHDANTO TEKNOLOGINEN KEHITYS on maailman paranemisen moottori. Maailma käy läpi uutta teknologista vallankumousta, joka on ennennäkemättömän nopea. Muutoksen kiihtyessä edelleen yhteiskunnan tulee asettua tukemaan tätä kehitystä ja hyötymään siitä. TEKNOLOGIA on saavuttanut hämmästyttäviä rajoja. Maailmassa on esimerkiksi pian enemmän kännykkäliittymiä kuin ihmisiä, yli seitsemän miljardia. Internetiä käyttää yli 40 prosenttia maailman väestöstä. Tavoitettavuudesta on tulossa ihmisoikeus. Ihmistä on onnistuttu fyysisesti kauko-ohjaamaan internetin välityksellä. Syntymästä saakka sokealle on onnistuttu luomaan näköaisti. Elektroniikkaa pystytään painamaan kartongille. Tekoäly on onnistunut tekeytymään ihmiseksi verkkokeskustelussa oikeiden ihmisten kanssa. Ja kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että lähes joka viides koko planeetan ihminen olisi yhden digitaalisen sosiaalisen verkoston, Facebookin, jäsen? TEKNOLOGIAN mahdollisuudet ovat valtavat! Samalla on myös riski hukata nuo mahdollisuudet, mikäli ajan hermolla ei pysytä tai muutosta pelätään. Teknologian vaikutukset yhteiskuntaan ovat vääjäämättömät ja perustavanlaatuiset. Tulevaisuus kuuluu nopeille, uteliaille ja niille, jotka uskaltavat tarttua uuteen. Suomesta on tehtävä ketterä ja teknologiautelias maa. KOKOOMUS on aina ollut sivistyspuolue. Kokoomus onkin valinnut osaamisen, teknologian, tieteen ja taiteen edistämisen yhdeksi kärkitavoitteistaan myös lähivuosi- na. Teknologia on monipuolisen sivistyksen käsinkosketeltava aikaansaannos. Sivistys on paljon muutakin kuin teknologiaa, mutta sivistyksen hedelmistä teknologia on käytännönläheisintä ja luo eniten vaurautta. HALUAMME tässä ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä nostaa Suomen hyvinvointia, kestävää talouskasvua ja ihmisten valinnanvapautta parantavan teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen kärkimaaksi vuoteen 2020 mennessä. Teknologia ei synny poliittisin päätöksin vaan vapaan tieteen ja tutkimuksen sekä vapaan markkinatalouden kohdatessa luovien yksilöiden käsissä. Valtiovallan tehtävänä on kuitenkin luoda tälle puitteet. Teknologian käyttäminen on yksilöiden valinta, mutta sitäkin voidaan edistää. Tässä ohjelmassa esitellyt toimenpiteet ovat vain pintaraapaisu, mutta osoittavat oikean suunnan. VISIO ON, että vuonna 2020 Suomi on teknologiafiksumpi maa, jonka menestys nojaa ennen kaikkea ihmislähtöiseen teknologian hyödyntämiseen, digitalisaatioon, osaamiseen, teknologian ja luonnonvarojen yhdistämiseen, ahkeruuteen, dynaamiseen markkinatalouteen ja edelläkävijyyteen. TÄMÄN OHJELMAN ovat laatineet kansanedustaja Jukka Kopra ja kansanedustaja Sanna Lauslahti. Työn sihteereinä toimivat eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri Ville Valkonen ja poliittinen sihteeri Antti Vesala. Ohjelma laadittiin tammi-helmikuussa KIRJOITTAJAT JUKKA KOPRA on kansanedustajana ensimmäistä kautta. Kopra on toiminut teknologiayrittäjänä lähes 20 vuotta ja on ohjelmistoyritys Tietokoura Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Kopran erityisosaamista on tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikka sekä ict-projektien johtaminen. SANNA LAUSLAHTI on toiminut kaksi kautta kansanedustajana. Sitä ennen hän on tehnyt työuran yrityselämän palveluksessa muun muassa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Pisimmän ajan, yli kahdeksan vuotta, hän työskenteli Elisassa useissa eri tehtävissä, muun muassa controllerina, projektijohtajana, liiketoiminnankehittämisestä vastaavana sekä sisältö- ja portaalijohtajana. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori ja kauppatieteiden maisteri.

4 4 TEKNOLOGIAINNOSTUNUT KANSAKUNTA Hyötyäkseen teknologiasta kansakunnan tulee olla innostunut siitä. Teknologiasta ei ole apua, mikäli sitä ei oteta käyttöön. Kaikki eivät halua tai voi olla edelläkävijöitä teknologian käyttöönotossa koko ajan, mutta yhteiskunta voi. Rakenteet tulee muokata sellaisiksi, että yhteiskunnassa teknologian käyttöönottoon rohkaistaan kaikin tavoin. VAIN käyttöön otetusta teknologiasta on apua ja iloa. Suomi ei ehkä vielä ole teknologiainnostunut kansakunta, mutta meistä voi tulla sellainen. Monet it-alan kansainvälisen tason suomalaisosaajat ovat pitkään olleet arvostettuja keskustelijoita, ja peliala on tuonut tietojärjestelmäalalle aivan uudenlaista vetovoimaa. CASE. Japanin nykyajan taloushistoria on hämmästyttävä matka 1800-luvun takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta teknologian kehittämisen ja soveltamisen suurvallaksi. Se on nykyään todellinen esimerkki teknologiainnostuneesta yhteiskunnasta. Japanissa ollaan pisimmällä esimerkiksi hoitorobottien käytössä ja kehittämisessä. Japani käyttää tutkimukseen ja kehitykseen kolmanneksi eniten varoja maailmassa, ja se on myös suuri teknologian viejä. Viime vuosikymmenet japanilainen kuluttaja- ja viihde-elektroniikka on paitsi ollut useilla osa-alueilla markkinaosuuksissa kärkitasoa, se on tullut tunnetuksi myös huippulaadustaan. Seuraavan hallituskauden yhdeksi kärkitavoitteeksi tulee asettaa Suomen nostaminen talouskasvua, hyvinvointia ja ihmisten valinnanvapautta lisäävän teknologian ykkösmaaksi vuoteen 2020 mennessä. Teknologian hyödyntämisen ja kehityksen on hallituksessa oltava selkeästi yhden ministerin vastuulla, esimerkiksi opetus- ja teknologiaministeri tai elinkeino- ja teknologiaministeri. Asetetaan julkiseksi tavoitteeksi tutkimus- ja kehitystoiminnan 4,5 % bkt-osuus, josta julkista rahoitusta on 30 %. Teknologian edistämisen ja hyödyntämisen on oltava poikkiyhteiskunnallinen hanke, joka koskettaa esimerkiksi kaikkia valtion hallinnonaloja. Suomesta tulee tehdä virtuaalijohtamisen edelläkävijä. Hyödynnetään teknologian, erityisesti ICT:n, mahdollisuudet paremman päätöksenteon ja johtamisen tukena. Hyödynnetään teknologiaa demokratian vahvistamisessa ja uudistumisessa. Luodaan kunnille toimivampia, yhteisiä työkaluja osallistaa kuntalaisia päätöksenteossa teknologian kautta. Jatketaan sähköisen äänestämisen kehittämistä. Luodaan mullistava teknologia -aloitejärjestelmä, jossa yritykset ja yhteisöt voivat tehdä esityksiä distruptiivisen teknologian käyttöönotosta resurssitarpeineen ja lainsäädäntömuutoksineen, ja jokainen aloite arvioidaan. Parhaat aloitteet ohjataan toteutettavaksi sopivimman instrumentin kautta. Innostetaan käyttämään ja tutkimaan teknologiaa. Popularisoidaan teknologiaa nykyistä laajemmin muun muassa mediassa. Ohjataan YLE tuottamaan enemmän teknologia- ja tiedepainotteista sisältöä. Perustetaan kansallinen teknologiaeettinen foorumi, joka rohkaisee ja edistää teknologiaan ja tieteeseen liittyvää eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua.

5 5 TEKNOLOGIAN KAUPALLISTAMISEEN POTKUA, VEROKANNUSTIMIA TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISEEN JA SÄÄNTELYESTEIDEN RAIVAUS Suomalaista insinööriosaamista on totuttu arvostamaan, ja monet sen varaan syntyneet yritykset edustavatkin maailmalla alansa huippua. Perinteisten onnistumisten ja menestystarinoiden varjoon kuitenkin jää suuri määrä ideoita, oivalluksia, keksintöjä ja tuotteita, jotka eivät koskaan lähde kaupallisesti lentoon. Puutetta on kyvystä kaupallistaa ideoita ja tuotteita. OSAAMMEKO hioa tuotteemme sellaisiksi, että ne revitään käsistä, ja pystymmekö markkinoimaan ja myymään ne kaikkialle maailmaan? Löytyykö maailmalle läpi lyöneiden suomalaisten innovaatioiden taustalta yhdistäviä tekijöitä, vai onko kaikki tuurista kiinni? CASE: Oululainen ohjelmistotalo Zef oli rakentanut vaalikoneen Suomen vuoden 2006 presidentinvaaleihin. Samaan sovellukseen pohjautuvaa vaalikonetta oli sittemmin käytetty pienimuotoisissa vaaleissa oppilaitoksissa ja osuuskunnissa. Kansainvälisen läpimurtonsa Zef saavutti vuonna 2012, ja nykyään sen asiakkaina ovat maailman suurimmat mediatalot. Selvitetään erilaiset mahdollisuudet T&K-verokannustimiin. Yhdenmukaistetaan vastaavien digi- ja fyysisten tuotteiden kohtelu verotuksessa ja sääntelyssä. Vaikutetaan EU:ssa siten, että esimerkiksi kirjat ja e-kirjat saadaan samaan verokantaan. Järjestetään TEKES:in toimesta avoimien innovaatioiden teknologialeirejä, joilla kootaan yhteen Suomen tietyn alan huippuosaajat jakamaan näkemyksiään. Mukaan otetaan aina myös kansainvälisiä toimijoita. Lisätään kaupallistamisen opetusta teknisissä koulutusohjelmissa. Hyödynnetään läpimurron tehneiden yrittäjien kokemuksia opetussisältöjen suunnittelussa.

6 6 KEHITYSTÄ YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN SEKÄ KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN KAUTTA Julkinen sektori on merkittävä toimija yhteiskunnassa. Tietyissä palveluissa sillä on monopoli. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että julkinen sektori on mukana kokeilemassa ja ottamassa käyttöön uutta teknologiaa. Kuntien ja valtion pitää olla aktiivisia uuden teknologian käyttäjiä. Parhaiten tämä onnistuu yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Teknologia ei myöskään tunne rajoja. Tämän vuoksi kansainväliset kumppanuudet ovat tuiki tärkeitä ja säästävät kummankin osapuolen resursseja. CASE. TEKES:in sähköisten ajoneuvojen EVE-ohjelman yhteen saattamat VTT, Elektrobit Wireless Communications, Empower IM sekä Emtele kehittivät yhdessä sähköauton käyttöön liittyviä uusia älyratkaisuja. Nämä mahdollistavat muun muassa sähköauton lataustolpan etävarauksen ja auton älykkään lataamisen, jossa huo- Teknologia ei myöskään tunne rajoja. Tämän vuoksi kansainväliset kumppanuudet ovat tuiki tärkeitä ja säästävät kummankin osapuolen resursseja. mioidaan energian hinta ja paikallisen sähköverkon tilanne. Innovaatiot mahdollistavat joustavan matkanteon sähköautolla myös kauempana kotoa. Luodaan uusia ketteriä täydennyskoulutusmuotoja yksityisten työnvälitysfirmojen avulla. TE-toimisto voisi ostaa yksityiseltä työnvälitystoimistolta täsmäkoulutusohjelman, joka lähtee jonkun yrityksen eritystarpeista. Laaditaan erityinen teknologiaperusteinen kasvuohjelma kullekin Suomen neljälle suurimmalle teollisuudenalalle: ICT-alalle, kone- ja metalliteollisuuteen, metsäteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Selvitetään mahdollisuus luoda teknologiakatselmus- ja sopimusjärjestelmä energiatehokkuussopimusten tapaan. Sopimuksilla kehitettäisiin yritysten ja kuntien teknologian hyödyntämistä ja pyrittäisiin maksimoimaan teknologian positiivisia ulkoisvaikutuksia. Edistetään teknologiaan perustuvaa palveluliiketoimintaa lisäämällä julkisiin yrityspalveluihin palveluliiketoiminnan osaamista. Käynnistetään olemassa olevien työkalujen yhteydessä teknologiarahoitusohjelma, joka myöntää rahoitusta erityisen innovatiivisiin teknologiahankkeisiin. Solmitaan pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia esim. korkean teknologian liikenneyhteyksien parantamiseksi. Esimerkiksi suunnitellaan Tallinnan ja Helsingin väliin maailman kehittynein meriyhteys.

7 7 JULKINEN SEKTORI ROHKEASTI KOKEILEMAAN UUSIA TEKNOLOGIOITA JA DIGITALISOITUMAAN Julkisen sektorin työn tuottavuuskehitys on koko 2000-luvun ajan ollut heikkoa. Tuottavuuden parantamisessa automatisoinnilla ja digitalisoinnilla olisi mahdollista päästä merkittäviinkin hyötyihin. JO OLEMASSA OLEVALLA tekniikalla ja sovelluksilla olisi mahdollista korvata lähes kaikki tiskillä annettava palvelu verkon yli annettavalla palvelulla. Kotimaisille uusia järjestelmiä ja palveluita kehittäville pienille ja keskisuurille yrityksille olisi suureksi avuksi, jos ne saisivat nykyistä helpommin referenssejä tuotteidensa onnistuneesta käyttöönotosta kuntien ja valtion toiminnoissa. Ryhtymällä uusien teknologioiden ja digitalisaation pilottien kokeilualustaksi julkinen sektori pystyy sekä kiihdyttämään uusien yritysten kasvua että löytämään itselleen uusia tapoja tuottavuuden parantamisessa. Erityisen paljon annettavaa ja myös saatavaa on julkisen sektorin suurimmilla aloilla eli koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Tuottavuuden parantamisessa automatisoinnilla ja digitalisoinnilla olisi mahdollista päästä merkittäviinkin hyötyihin CASE: Intialais-amerikkalainen Salman Khan opetti etänä serkkuaan käyttämään Doodle-oppimisalustaa. Helpottaakseen muidenkin sukulaistensa pääsyä materiaalei- hin hän päätti tehdä tarkoitusta varten opastusvideoita ja latasi ne Youtubeen. Khanin videoiden suosio kasvoi nopeasti. Nykyään hänen perustamallaan Khan Academy -verkkosivustolla on maksutta saatavilla tuhansia eri alojen opetusvideoita ja sovellus, jonka avulla kuka tahansa voi opiskella videoiden avulla ja seurata omaa oppimistaan. Päivittäisiä käyttäjiä Khan Academylla on miljoonia. Suomessa hieman vastaavaa toimintaa pienemmässä mittakaavassa tekee Otavan Opisto, jonka verkkokursseja suorittaa vuosittain tuhansia lukiolaisia. Tehdään julkisessa palveluntuotannossa digipalveluista ensisijainen malli. Jos ei ole perusteltua syytä muuhun, kaikki uudet palvelut ja järjestelmät luodaan sähköisinä. Kaikki julkiset palvelut käydään läpi, ja arvioidaan, voidaanko palvelu siirtää digitaaliseksi. Luodaan aktiivinen järjestelmä, jolla käynnistetään ennakkoluulottomia kokeiluja ja pilottihankkeita julkisessa palveluntuotannossa niin valtion virastoissa kuin kunnissa. Säädetään julkiselle sektorille mahdollisuus käyttää 1 % budjetista innovatiivisiin hankintoihin, joilla voidaan kokeilla täysin uudenlaisia teknologisia ratkaisuja. Uudistetaan hankintalakia siten, että se mahdollistaa myös ei-niin-vakiintuneiden teknologioiden hankkimisen julkishallinnon käyttöön ilman raskasta määrittely- ja kilpailutusprosessia. Selvitetään julkisen pilvipalvelulaboratorion perustaminen. Laboratorio mahdollistaisi erilaisten digipalvelujen ketterän käyttöönoton. Otetaan käyttöön innovaatioaloite. Jos lainsäädäntö estää jonkin uuden teknologian käyttöönoton, voi asianomainen tehdä aloitteen asianomaisen ministeriön sijaan valtioneuvoston kanslialle, joka voi viedä asiaa eteenpäin.

8 8 TEKNOLOGIASTA POTKUA HYVINVOINTIPALVELUIHIN Hyvinvointipalveluihin kohdistuu ikääntymisen myötä tulevaisuudessa valtava paine. Teknologia auttaa sekä omiin palvelutarpeisiimme että samalla tekemään hyvinvointiteknologiasta uusia vientituotteita. TEKNOLOGIA TULEE mullistamaan hoitoa ja hoivaa. Kokonaisia työvaiheita tulee jäämään pois, ja palvelut virtaviivaistuvat ja tulevat vaikuttavimmiksi. Seurauksena on enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Uudet palvelut muuttavat myös kansalaisten roolia passiivisesta hoidettavasta aktiiviseksi oman hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman sairauden hoitajaksi. Uudet palvelut muuttavat myös kansalaisten roolia passiivisesta hoidettavasta aktiiviseksi oman hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman sairauden hoitajaksi. CASE. TULEVAISUUDEN palvelutalo on täynnä teknologiaa. VTT ja Vivago ovat kehittäneet älyrannekkeen, joka lähettää hoitajalle tietoa käyttäjän liikkeistä. Moottoroitu sänky auttaa pääsemään ylös. Facebook helpottaa yhteydenpitoa ystäviin ja sukulaisiin. Lääkeautomaatti annostelee oikean määrän lääkkeitä. Oma kotirobotti muistuttaa lääkkeidenottoajasta ja pelaa muistipelejä ikääntyneen kanssa. Robotin kautta saa myös etäyhteyden lääkäriin. Kaikki laitteet on kytketty yhteiseen tietojärjestelmään, joka kerää tietoa ja auttaa hoitohenkilökuntaa. Käynnistetään vapaaehtoinen etälääkärikokeilu, jossa perusterveydenhuoltopalvelut hoidetaan mahdollisimman pitkälle etäyhteyden ja etälaboratorion kautta. Tavoitteena on etäterveydenhoitomahdollisuus koko maassa. Käynnistetään kokeiluhanke teknologiapalvelutalosta, jossa robotit osallistuvat hoitotyöhön ja digitaalisia palveluja käytetään hoidon tukena sekä toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseen. Raivataan esteet esimerkiksi hoidon ja tutkimuksen yhdistämiseltä. Muutetaan lähtökohdaksi, että potilas on käytettävissä tutkimustoimintaan, ellei hän itse varta vasten tätä kiellä (Tanskan malli). Edistetään julkista sektoria innovatiivisilla palveluhankinnoilla, jolloin tavoitteena on parempaa hoivaa teknologian avulla edullisimmilla kustannuksilla. Julkista innovaatiorahoitusta kohdennetaan käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämiseen. Rivakoitetaan sähköisen potilastietoarkiston etenemistä Mahdollistetaan henkilökohtaisten terveystietojen ja potilasasiakirjojen sujuva yhteiskäyttö tutkimustarkoituksiin. Annetaan jokaiselle kansalaiselle hallinta kaikkiin omiin tietoihinsa, joita syntyy julkisella sektorilla ja mahdollisuus käyttää tietoja myös eri palveluntarjoajien palveluissa (ns. mydata -konsepti). Käynnistetään radikaaleihin terveysläpimurtoihin perustuvia tutkimusohjelmia, joissa pyritään kansainväliseen vahvaan edelläkävijyyteen. Otetaan esimerkiksi tavoitteeksi, että Suomessa elävät ensimmäiset 150 vuoden eliniän saavuttavat ihmiset ja ensimmäiset tietoisuuden ja keinoälyn yhdistävät ihmiset. Ehkäistään vanhusten yksinäisyyttä sosiaalisen median avulla. Valjastetaan teknologia sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, esimerkiksi luomalla digipalveluita päihde- ja elämänhallintaongelmallisille. Yhdistetään teknologia ja sosiaaliset innovaatiot ja houkutellaan alan toimijoita kilpailulla parhaasta uutta teknologiaa hyödyntävästä sosiaalisesta innovaatiosta. Kehitetään yksilöityä terveydenhoitoa eli lisätään diagnostiikan merkitystä hoidossa. Valjastetaan teknologia sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, esimerkiksi luomalla digipalveluja päihde- ja elämänhallintaongelmallisille.

9 9 BIGDATAN GLOBAALI SOLMU- PISTE - AVOIMEN, KARTTUVAN JA JAETUN TIEDON MAA Maailmassa luodaan enemmän tietoa ja sisältöä kuin koskaan ennen, 2,5 triljoonaa tavua joka päivä. Dataa kertyy monista lähteistä: julkisista, yrityksistä, sähköisestä kirjeenvaihdosta, sosiaalisesta mediasta ynnä muista. NYKYÄÄN JOKA päivä tuotetaan yhtä paljon informaatiota kuin ihmiskunta tuotti yhteensä 2003 asti. Tässä datavirrassa piilee valtavia mahdollisuuksia. Yhä useampi palvelu pohjautuu ohjelmistoille ja tiedolle, joiden koti löytyy datakeskuksista. Tiedon pohjalta syntyy mahdollisuus tuottaa aivan uudenlaisia palveluita ja sovelluksia. Massatieto eli Big Data ja siihen liittyvät sovellukset ovat maallemme yksi uusi vientituotealue. Sen avulla saadaan asiakaslähtöisempiä ja tehokkaampia palveluita, sekä parempaa tietoa päätöksentekoa varten. Big data avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ymmärtää maailmaa ja ihmistä. CASE. YHDYSVALLOISSA tehdyn tutkimuksen mukaan potilaista kerätty data vähentää kustannuksia. Massadatan ja algoritmien avulla voidaan tunnistaa palveluita eniten käyttävät asiakkaat ja vaikuttaa heidän hoitoonsa. Potilaiden hoito tulee myös yksilöllistymään eri tietolähteitä yhdistämällä. Tänä päivänä esimerkiksi masennusta hoidetaan usein väärillä lääkkeillä, koska lääkkeiden yksilöllisten vaikutusten ennakoiminen on vaikeaa. Yhden lääkkeen vaikutusten seurantaan menee noin puoli vuotta, minkä vuoksi masennusta sairastava voi pahimmillaan syödä kuukausia väärää lääkettä. Oikeanlaisen ja määrältään optimaalisen lääkityksen nopeamman löytymisen lisäksi teknologian kehitys mahdollistaa esimerkiksi masennuksen hoidon elektronisten implanttien avulla. Luodaan kansallinen sähköinen yleiskirjasto, jossa kaikille suomalaisille on kirjoja tarjolla e-kirjoina. Nostetaan yhdessä yksityisten kumppanien kanssa Suomi Big Datan tutkimuksen ja data scientist -koulutuksen kärkimaaksi muun muassa ohjaamalla tähän strategisen tutkimuksen rahaa. Yliopistot otetaan mukaan kehityksen vetureiksi. Jatketaan ja kiihdytetään julkisen datan vapauttamista. Hankitaan tietokantoja ulkomailta ja vapautetaan ne yleiseen käyttöön. Luodaan avoimen datan ekosysteemi ja keskitetään julkisia tietovarantoja. Kannustetaan kansalaisia avoimeen tiedonvälitykseen ja ammatillisten tietojensa digitalisointiin. Esimerkiksi vahvistetaan suomenkielisen Wikipedian ja muiden avoimien tiedonjakoalustojen asemaa ja parannetaan niiden laatua. Varmistetaan osaajat mm. muuntokoulutuksen avulla ja otetaan BigDatan opintoja mukaan koulutusohjelmiin ja ympäristöihin. Pidetään datakeskukset alennetussa sähköveroluokassa ja sähkön hinta ylipäätään kilpailukykyisenä. Annetaan jokaiselle kansalaiselle hallinta kaikkiin omiin tietoihinsa, joita syntyy julkisella sektorilla ja mahdollisuus käyttää tietoja myös eri palveluntarjoajien palveluissa. Massatieto eli Big Data ja siihen liittyvät sovellukset ovat maallemme yksi uusi vientituotealue

10 10 HUIPPUTUTKIMUKSEN RESURSSIT JA RAKENTEET TEKNOLOGIAA EDISTÄVIKSI Teknologian kuluttajille ja yrityksille käyttökelpoiset käytännön sovellutukset syntyvät yrityksissä, mutta pohjana ovat syvä perustutkimus ja vahva akateeminen soveltava tutkimus. Usein teknologiayrityksiä syntyy kaupunkeihin, joissa on teknillinen yliopisto. Parhaita tuloksia saadaan aikaan, kun yliopistojen ja yritysten vuorovaikutus on elävää ja tiivistä. Suomen tulee vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä tuottaa uutta teknologiaa yritysten sovellettavaksi. CASE. Maailmankuulu Massachusetts Institute of Technology eli MIT on lukuisten arvioiden mukaan maailman paras teknillinen yliopisto. Siellä on kehitetty valtava määrä nykyisin käyttämästämme teknologiasta aina tietojenkäsittelytieteen perustasta synteettiseen penisilliiniin. MIT on tuottanut 81 Nobel-palkittua. Huipputulokset vaativat huippuresursseja: MIT houkuttelee huippututkijoita ympäri maailman, maisteriohjelmien opiskelijoista 44 % on kansainvälisiä opiskelijoita ja vuosittainen tutkimukseen käytetty summa on yli 700 miljoonaa dollaria. MIT tekee Parhaita tuloksia saadaan aikaan, kun yliopistojen ja yritysten vuorovaikutus on elävää ja tiivistä laajaa yhteistyötä sekä yritysten että Yhdysvaltojen valtion kanssa - mutta myös kilpailijoidensa, muiden teknillisten yliopistojen. Tiivistetään voimakkaasti yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja kannustetaan myös rakenteiden yhdistämiseen. Lisätään tutkimusinfrastruktuurien ja henkilöstön yhteiskäyttöä. Lisätään teknologiatutkimuksen resursseja merkittävästi sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa. Vähennetään tutkijoiden ja professorien hallinnollinen taakka minimiin. Parannetaan tutkijan uran houkuttelevuutta. Kaikkien yliopistojen tulisi ottaa käyttöön Tenure track. Nostetaan koulutusmääriä teknisillä aloilla. Siirretään koulutuspaikkoja muilta aloilta teknisille aloille. Parannetaan Millennium-palkinnon tunnettuutta maailmalla ja houkutellaan huippututkijoita Suomeen. Tiivistetään yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkkoa. Mahdollistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö esimerkiksi tukipalveluiden osalta. Lisätään Suomen Akatemian ja TEKESin yhteistyötä esimerkiksi yhteisten strategisten ohjelmien ja henkilökierron kautta. Parannetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteyttä erityisellä liiketoimintaa tutkimuksesta ohjelmalla. Luodaan erityisiä tutkimuksen kaupallistamiseen tähtääviä tohtorikoulutusohjelmia.

11 11 ROBOTIIKAN KAUPALLISTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄAMAA Robotit ja automatisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi elinkeinoelämää ja työpaikkarakennetta. Esimerkiksi jopa 47 prosenttia USA:n työpaikoista korvautuu seuraavan 20 vuoden kuluessa roboteilla. Robotit korvaavat monenlaista suorittavaa ja rutiininomaista työtä. ROBOTISAATIO ja automatisaatio ovat korkean tuottavuuden takaajia, jolloin halpatyömaiden hintakilpailuetu voidaan voittaa. Näin mahdollistuu teollisuuden paluu takaisin Suomeen. Palaava työ ei ole kuitenkaan samaa kuin ennen, vaan korkean tuottavuuden ammatteja, jotka vaativat aivan toisenlaista osaamista kuin aiemmin. SELVÄÄ ON, että vanhoja ammatteja katoaa ja uusia tulee tilalle. Tulevaisuudessa on aloja, ammatteja ja tehtäviä, joita emme tänä päivänä osaa vielä edes kuvitella. Teollinen internet tulee mullistamaan koneiden vuorovaikutuksen keskenään. Koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin asennettavat älykkäät sensorit sekä niiden tuottama data mahdollistavat valmistavalle teollisuudelle uudenlaisia toimintatapoja ja malleja niin tuotantoon kuin itse liiketoimintaakin. Älykkäiden sensorien avulla voidaan kehittää myös täysin uudentyyppisiä tuotteita. AUTOMATISAATIO ja robotisaatio etenevät kovaa vauhtia kaupassa ja teollisuudessa sekä ottavat ensi askeleita palveluissa. Esimerkiksi SOK automatisoi varastonsa lähes kokonaan. Suuret varastot automatisoidaan; uuden ajan varastotyöt tehdään kuljettimilla ja roboteilla. Raskaat, yksitoikkoiset ja vaaralliset suorittavat työt korvautuvat pikkuhiljaa koneilla lähes kokonaan. Teollisuudessa robotit ovat jo korvanneet manuaalista työtä pidemmän aikaa. Vuonna 2013 maailmassa oli 1,4 miljardia teollisuusrobottia. Lisäksi palvelurobotit tekevät tuloaan. Nyt on jo kehitetty robotteja siivoustehtäviin, letunpaistoon sekä terveyden- ja vanhustenhoitoon. Ei ole kaukana, että tavaratalosta voi ostaa itselleen oman kotiapulaisen, joka hoitaa siivoustyön. Laaditaan oma strategia toimenpiteineen robotisaatiolle ja automatisaatiolle, jotta tunnistetaan keskeisen alueet, joiden avulla julkinen sektori voi toimia uuden teknologian tulon mahdollistajana. Käynnistetään kokeiluhanke kuskittomien autojen liikenteestä. Käynnistetään kokeiluhanke automatisoidusta postinjakelusta. Päivitetään lainsäädäntö vastaamaan robotiikan mahdollistamia palveluja. Luodaan ketterä järjestelmä, jolla uudet teknologiat voidaan nopeasti ottaa huomioon lainsäädännössä. Edistetään robotiikkaklusterin syntyä kokoamalla alan toimijat kansalliseksi verkostoksi ja tukemalla olemassa olevia verkostoja. Ohjataan Millenium-palkinto tiettyinä vuosina robotiikkaan liittyvään tutkimukseen. Palkinnon yhteyteen luodaan järjestely, jolla kaikille kilpailuun osallistuneille tarjotaan kaupallistamismahdollisuus Suomessa. Robotit ja automatisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi elinkeinoelämää ja työpaikkarakennetta.

12 12 CLEAN TECHIN, UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ÄLYKKÄIDEN ENERGIAJÄRJESTELMIEN SEKÄ BIOTALOUDEN SUURVALTA Aikamme kiistatta suurimpia haasteita on ihmiskunnan kestävä suhde ympäristöön. Teknologia on tämän haasteen aiheuttanut lisäämällä mahdollisuuksiamme vaikuttaa ympäristöömme. Teknologia on myös keskeisin avain sen ratkaisussa. Suomen tulee osallistua ympäristövastuun kantamiseen kehittämällä clean techin, uusiutuvan energian, älykkäiden energiajärjestelmien sekä biotalouden ratkaisuja. Niissä on myös valtava kaupallinen potentiaali, sillä vihreä talous on globaali megatrendi. CASE. Suomalainen Zen Robotics kehittää huippumoderneja jätteenlajittelurobotteja. Koneet on varustettu maailman kehittyneimmällä kappaleentunnistusteknologialla, ja robottikädet poimivat erilaisia jätekappaleita väsymättä ja ripeämmin kuin yksikään ihminen. Zen Roboticsin palveluksessa on tukku tekniikan sekä tekoälyn tohtoreita ja rahoittamassa on kansainvälisiä korkean teknologian pääomasijoittajia. Markkinat ovat globaalit, ja yhtiön robotit lajittelevat maailmaa puhtaammaksi siellä, missä tarvitaan. Aikamme kiistatta suurimpia haasteita on ihmiskunnan kestävä suhde ympäristöön Sujuvoitetaan biotalouden, clean techin ja uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyjä. Suunnataan kansalliset yritystuet tukemaan entistä vahvemmin puhtaan teknologian ratkaisuja. Käynnistetään jatkossakin demonstraatiohankkeita clean techissä ja uusiutuvassa energiassa. Tuetaan tapauskohtaisesti metsäteollisuuden muuntumista monipuoliseksi biotuotetaloudeksi. Tukimuotoja ovat esimerkiksi t&k&i -tuet että investointituet. Pidetään huolta biotuotetalouden tarvitsemasta infrastruktuurista. Lanseerataan World Cleantech -palkinto (esim. 1 miljoona euroa) kansainvälisen liiketoimintasuunnitelmakilpailun voittajalle. Tarjotaan jokaiselle kilpailuun osallistuneelle mahdollisuus kaupallistaa konsepti Suomessa. Järjestetään Suomessa cleantech-huippukokous Global Cleantech Summit. Nimetään cleantech-lähettiläät yli sataan maahan vuoteen 2015 mennessä. Luodaan Suomeen käyttäjälähtöinen, joustavampi ja älykäs energiamarkkina. Keskitetään voimat tietyn alueen nostamiseksi maailmanluokan clean techin ja uusiutuvan energian lippulaivaksi, jonka kautta esitellään suomalaisia ratkaisuja ja edistetään vientiä. Jatketaan ja vahvistetaan hiilineutraalit kunnat-ohjelmaa (HINKU) Pidetään huolta Suomen luonnonvaroista ja biomassan riittävyydestä. Edistetään clean tech -tuotteiden ja uusiutuvien polttoaineiden kysyntää EU:n energia- ja ympäristövaatimuksiin vaikuttamalla sekä kansallisin säädöksin.

13 13 TOIMIVAT, EU-LAAJUISET DIGIMARKKINAT Digitaaliset tuotteet kuten musiikki, e-kirjat, elokuvat, pelit ja ohjelmat tulevat muodostamaan yhä suuremman osan kulutuksesta tulevaisuudessa. Nämä tuotteet vaativat uudenlaisen liiketoimintaympäristön, mutta niissä on valtava potentiaali. Euroopassa on nimittäin huomattavasti luovaa osaamista. Tällä hetkellä EU:lla ei kuitenkaan ole toimivia digimarkkinoita, vaan pirstaleinen, kansallisten järjestelmien verkko. EU-laajuiset digimarkkinat on viipymättä luotava. Toimivat sisämarkkinat ovat myös kuluttajan etu: valikoima paranee ja käyttö on yhtä helppoa koko EU-alueella. CASE. RUOTSALAINEN musiikkipalvelu Spotify on mullistanut musiikin kuluttamisen. Spotifyssa musiikkia kulutetaan kuin palvelua, eikä kappaleita osteta itselle yksittäin vaan kuuntelusta maksetaan kiinteä kuukausihinta. Spotify on arvostettu yli miljardin dollarin arvoiseksi. Sillä on 60 miljoonaa käyttäjää. Spotifylle meni kuitenkin viisi vuotta, ennen kuin sitä pystyi käyttämään kaikissa EU-maissa, sillä yhtiö joutui neuvottelemaan erilliset sopimukset eri maiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Pitkään tietyn maalainen musiikki ei kuulunut toisissa maissa. Ajetaan digitaloutta EU:n elinkeinopolitiikan prioriteetiksi. Varmistetaan, että ulkomainen verkkokauppa toimii samoin ehdoin kuin kotimainen. Ajetaan EU:hun yhtä järjestelmää, jossa tekijänoikeuksien ostaminen digitaalisia palveluita tarjoavalle yritykselle on hallinnollisesti helppoa ja tarjonnaltaan monipuolista. Kuluttajien näkökulmasta markkinoiden pitää toimia luotettavasti niin, että kuluttajan ei tarvitse kuluttajansuojan tai maksujen luotettavuuden vuoksi välittää siitä, missä maassa palveluita tarjoava yritys toimii. Synnytetään EU:n alueelle yhteinen sähköinen tunnistautumisjärjestelmä. Taistellaan piratismia ja kyberrikollisuutta vastaan myös EU:n tasolla.

14 14 KESKEINEN INFRASTRUKTUURI KUNTOON Tietoverkkojen ja digitalisoitumisen alkuaikoina Suomi oli ennakkoluuloton edelläkävijä uusien teknisten ratkaisujen kokeilemisessa. Teknologia on kehittynyt voimakkaasti, tietotekniset ratkaisut ovat mukana yhä useammalla elämän osa-alueella ja tiedetään, että palveluja sähköistämällä voidaan saada merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. SUOMEEN ON rakennettava sellainen palveluinfrastruktuuri, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus käyttää palveluita verkon kautta. Verottajan ja muiden viranomaisten tietojärjestelmiä on kehitettävä siten, että ihmisten ja yritysten tiedot prosessoidaan reaaliaikaisesti ja paperin käytöstä voidaan luopua. CASE: MONILLE alueille Suomessa on vaikea saada lainkaan kunnollisia verkkoyhteyksiä. Vaikka julkisia palveluita on sähköistetty, moni ei voi niitä hyödyntää huonojen yhteyksien takia. Tietoverkon toiminta on tärkeää lukuisille kansalaisille, mutta sen toimitusvarmuuteen liittyvä tekniikka ja lainsäädäntö eivät vastaa esimerkiksi sähköverkon toimitusvarmuuteen liittyvien ratkaisujen ja lainsäädännön tasoa. Verkkoyhtiöt on velvoitettu korjaamaan sähkökatkot tietyn ajan kuluessa, mutta tietoverk- kopuolella tällaisia sitovia velvoitteita ei ole ja näin datakatkokset voivat kestää viikkojakin. Suurista keskuksista kaukana olevat alueet voisivat yrityksiä houkutellessaan hyödyntää kilpailuvalttina esimerkiksi edullisempia asumis- ja liiketilakustannuksiaan. Epäluotettavien ja nopeutensa puolesta riittämättömien tietoliikenneyhteyksien takia nämä ja monet muut maakuntien mahdollisuudet voivat jäädä pahimmassa tapauksessa kokonaan hyödyntämättä. Saatetaan yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen loppuun. Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (RTE). Toteutetaan automatisoidun älyliikenteen kokeilut sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen infrastruktuuria Myönnetään toimiluvat 3GHz alueille korkeakouluille ja yrityksille Vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla kuten mikro-ojituksella. Edistetään Jäämeren kaapelin toteutumista. Huolehditaan Itämeren kaapelin toteutumisesta.

15 15 VALVEUTUNEET DIGIKANSALAISET Maailma on enenevässä määrin digitaalinen. Se tarkoittaa myös, että isompi osa kansalaisuudesta siirtyy verkkoon: sosiaalinen kanssakäyminen, tiedonhankinta, vaikuttaminen ja niin edelleen. Samalla myös ihmiselon synkemmät puolet, kuten harhaanjohtaminen, huijaukset, rikollisuus ja kiusaaminen yleistyvät. Myös informaatiota on saatavilla ja tarjolla ihmiselle täysin epäluonnollisen paljon. Kaikki tämä edellyttää uudenlaisia kansalaistaitoja, aivan kuten aikanaan demokratian ja joukkotiedotusvälineiden kehitys edellytti. CASE. TIETOYHTEISKUNTA edellyttää uudenlaisia lukutaitoja. Peruskouluopetukseen onkin lisätty verkko-, media-, ja informaatiolukutaidon hallintaa. Verkon hyödyntäminen täysimääräisesti edellyttää erilaista kriittisyyttä kuin aiemman painetun materiaalin. Painetun materiaalin tarkastaa jokin enemmän tai vähemmän uskottava taho, kun taas verkkoon kuka tahansa voi tuottaa materiaalia - joka voi olla virheellistä joko vahingossa tai tarkoituksella. Myös erilaiset lukustrategiat saattavat olla tarpeen, sillä materiaali verkossa ei usein ole lineaarista vaan linkitettyä, jolloin tietoa ei esitellä yhtä suunniteltua reittiä pitkin vaan enemmänkin verkostona. Toteutetaan digikansalaisuusprojekti, jossa nostetaan vahvasti julkiseen keskusteluun hyvä digikansalaisuus ja netiketti. Lisätään hyvän digikansalaisuuden opetusta peruskouluun, toiselle asteelle ja armeijaan. Ehkäistään verkkokiusaamista erityisellä Älä kiusaa netissä -kampanjalla.

16 16 MAAILMAN TIETOTURVALLISIN MAA Ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan liittyvien asioiden hoitaminen tietotekniikan avustuksella ja tietoverkkojen välityksellä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi valokuvat, reseptit, yrityksien asiakastiedot ynnä muut - lähes kaikki syntyvä uusi tieto - tallennetaan digitaalisessa muodossa tietokoneelle tai verkon pilvipalveluihin. TIETOTEKNIIKAN ja tietoverkkojen luonteen vuoksi verkossa oleviin tallenteisiin ja järjestelmiin voidaan kohdistaa massiivisia hyökkäyksiä, joilla pyritään varastamaan tallennettua tietoa tai häiritsemään järjestelmien toimintaa. Yhä useammin tällaiset hyökkäykset tehdään ammattirikollisten toimesta. Kyberhyökkäysten merkitys valtioiden välisissä konflikteissa on myös kasvanut voimakkaasti. Suomella on oltava käytössä maailman parhaat työvälineet ja osaaminen jotta uhkia vastaan voidaan varautua, ne voidaan torjua ja tarvittaessa ennaltaehkäisevin toimin estää ne kokonaan. CASE: Haittaohjelman tartuttaminen älypuhelimeen tai tietokoneeseen on kyberrikollisten yleisesti käyttämä menetelmä. Sähköpostin lähettäjätiedot on helppo väärentää, ja haittaohjelma tarttuu usein omaan laitteeseen, kun tutulta tai luotettavalta näyttävältä taholta tulleessa sähköpostissa ollut liitetiedosto avataan. Haittaohjelma hyödyntää laitteen käyttöjärjestelmän virheitä ja asentaa itsensä salaa laitteeseen. Tämän jälkeen puhelinta tai tietokonetta voidaan etähallita, kuunnella sen ympärillä käytävää keskustelua ja varastaa kaikki tallennettu tieto. Monesti haittaohjelman tekijöitä kiinnostavat luottokorttitiedot ja pankkitunnukset, joiden käyttöä haittaohjelmalla voi vakoilla. Rikolliset hyödyntävät varastettuja luottokorttitietoja esimerkiksi ostamalla verkkokaupoista suuria määriä tavaraa uhrin lukuun. Resursoidaan poliisin kyberturvallisuusyksikköjä ja lisätään poliisiammattikorkeakoulussa kyberrikollisuuden torjunnan opintoja. Luodaan alan ammattilaisista reserviläisistä erityinen kyberpuolustukseen erikoistunut kyberpataljoona, jolla nostetaan Suomen kyberpuolustuskyky maailman parhaaksi 2020 mennessä. Muutetaan kansainvälisen oikeuden puitteissa kansallista lainsäädäntöä siten, että puolustusvoimat ja poliisi voivat suorittaa ennaltaehkäiseviä kyberoperaatioita ulkomailla Suomen kyberturvallisuuden lisäämiseksi. Lisätään tietoisuutta Viestintäviraston Tietoturvaoppaasta ja jaetaan se kaikkiin kotitalouksiin. Lisätään tietoturvakoulutuksen määrää kaikilla koulutusasteilla. Toteutetaan tietoturvatietoisuuskampanja, jossa vuoden aikana pidetään tietoturvaa laajasti esillä julkisessa keskustelussa. Suomella on oltava käytössä maailman parhaat työvälineet ja osaaminen jotta uhkia vastaan voidaan varautua, ne voidaan torjua ja tarvittaessa ennaltaehkäisevin toimin estää ne kokonaan.

17 17 TEKNOLOGIAOSAAVIMMAT KOULULAISET JA SENIORIT Matkalla kohti teknologiamaiden kärkeä tulee kiinnittää erityistä huomiota kahden erityisryhmän osaamiseen: lasten ja senioreiden. Aikuisilla on valmiuksia oppia monia asioita itse. TULEVAISUUDEN KOULUSSA teknologia on oleellinen osa opetusta kahdella tavalla. Ensinnäkin kouluissa opitaan tulevaisuuden taitoja, jotka antavat edellytyksiä toimia aivan uudenlaisissa ammateissa. Toiseksi pedagogiikka ja teknologian hyödyntäminen muuttavat opetusta. Nippelitiedon osaamisesta siirrytään soveltamaan ja käyttämään tietoa. Pelillisyyden lisääminen opiskeluun tuo uusia mahdollisuuksia etenkin sellaisille oppilaille, joita perinteiset oppimistavat eivät ole saaneet mukaansa. Oppiminen on tulevaisuudessa hauskaa ja iloa tuottavaa. Seniorit jäävät helposti teknologian kehityksen virrasta sivuun, joten heidän osaamiseensa on panostettava. Senioreilla on vähintään yhtä paljon hyödyttävää teknologiasta kuin muillakin. CASE. Kolmiulotteisessa virtuaaliavaruudessa peruskoululainen kulkee planeetalta toiselle. Hän oppii kuin vahingossa planeettojen nimet ja koot sekä etäisyydet toisistaan. Robotiikka tulee tutuksi Espoon Koulumestarin koululaisille, kun koululaiset rakentavat oman näköisensä robotin ja ohjelmoivat sen. Roboteilla leikkimällä tulee opittua ohjelmointia, ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelykykyä sekä korjaamaan työtään. Tulevaisuutta on älykäs oppiminen sovelluksineen. Lisätään ohjelmoinnin ja teknologiaopetuksen määrää peruskoulussa radikaalisti. Huolehditaan opetushenkilökunnan kyvykkyydestä opettaa uusin menetelmin ja uutta teknologiaa hyödyntäen oppiaineesta riippumatta. Toteutetaan laaja hanke, jossa senioreiden teknologia- ja digivalmiuksia parannetaan muun muassa koulutuksella ja vertaistuella. Laaditaan koulu- ja opiskelutehtävät enemmän perustumaan oikeaan tietoon, tietokantoihin ja dataan peruskoulusta lähtien. Opiskelijat voisivat esimerkiksi analysoida tilastotietoa ja laatia Wikipedia-artikkeleita, jotka tarkastetaan yhdessä tieteellisten kriteerien mukaan. Nostetaan Suomi opetusteknologian kärkeen Suomi älykkään oppimisen koti. Käynnistetään koulukokeilu, jossa käytetään ainoastaan sähköisiä oppimisvälineitä. Kustannetaan yhdessä yksityisen sektorin kanssa tabletit kaikille Suomen koululaisille. Panostetaan erityisesti matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden osaamiseen. Yhdistetään käden taidot ja teknologia nykyistä paremmin. Siirretään teknisen työn opetuksen painopistettä oikeisiin menetelmiin, kuten esimerkiksi tietokoneavusteisen suunnittelun (CAD) ja 3D-tulostuksen opetukseen. Laaditaan erityinen, päivitettävä ja joka vuosi jokaiselle 65-vuotiaalle annettava teknologia- ja digiopas, jolla parannetaan teknologia- ja digivalmiuksia. Rakennetaan verkkokoulutuspaketti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jossa hauskalla tavalla voi oppia miten voi hyödyntää internetin palveluita.

18 Lähteitä ja lisälukemista Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä (TEM 2014) Suomen biotalousstrategia (MMM 2014) Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta (TEM 2014) Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia (TEM 2014) 21 polkua kitkattomaan Suomeen (TEM 2013) Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta - Ehdotus uudistuvan teollisuuden toimintaohjelmaksi (TEM 2013) Maailma digitaalisessa murroksessa (Männistö & Kauma 2013) Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia (VM 2013) Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut (TuV 2013) Investointeja Suomeen (BCG 2012) Suomi osaamispohjaiseen nousuun - Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma (OKM/TEM 2012) Maabrändityöryhmän raportti (2010) Metsät ja metsäosaaminen Suomen vahvuutena (TuV 2008) Tulevaisuus tehdään nyt - Kokoomuksen tutkimus- ja tiedepoliittinen raportti (Matikainen-Kallström 2007) Terveydenhuollon tulevaisuus (TuV 2006)

19 KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ 2015

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

PGP: 0809 2085 308E 0DF1 4173 EADD 8231 7135 9F31 FC66

PGP: 0809 2085 308E 0DF1 4173 EADD 8231 7135 9F31 FC66 Digitalisaatio matkalla tulevaisuuteen @petterij pjarvinen.blogspot.com bittimittari.blogspot.com @petterij www.facebook.com/petterijj profiles.google.com/petterij pinterest.com/petterij instagram.com/petterijj

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Julkinen sektori tekemään Suomesta edelläkävijäyhteiskuntaa Talouden uudistaminen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan?

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? HANSEL ICT-päivä 26.9.2013 Wanha Satama Protecting the irreplaceable www.f-secure.com Sisältö Haittaohjelmat vai urkinta suurin uhka? Tietoturvan

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot