LUOVA TAMPERE -OHJELMAN LOPPUARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOVA TAMPERE -OHJELMAN LOPPUARVIOINTI"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki/kari Kankaala Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä VILJAMAA, LAHTINEN & VALKONEN LUOVA TAMPERE -OHJELMAN LOPPUARVIOINTI

2 VILJAMAA, LAHTINEN & VALKONEN LUOVA TAMPERE -OHJELMAN LOPPUARVIOINTI Tarkastus Versio 2 Päivämäärä 27/02/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Henri Lahtinen Henrik Pekkala Kari Kankaala Loppuraportti Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 SISÄLTÖ 1. Arvioinnin lähtökohdat Arvioinnin tausta, tavoite, tehtävät ja toteutus Luovien alojen hanketoiminnan erityishaasteita arvioinnin kannalta 3 2. Luova tampere -ohjelma Luovien alojen kehittäminen yleinen tausta Luova Tampere -ohjelman tavoitteet ja ohjelmastrategia Ohjelman toiminta, hallinnointi ja päätöksenteko Hallinto ja organisaatio Päätöksenteko ja rahoitus Ohjelman toteutus Ohjelman asemointi ja rooli kehittämisvälineenä Luovien alojen asema osana elinkeinopolitiikan kokonaisuutta Ohjelman fokuksen täsmentyminen Kohti klusterien muodostamista Ohjelman tavoitteet ja niiden toteutuminen Ohjelman tulokset ja vaikutukset Määrälliset tulokset Tampereen luovien alojen kehitys Ohjelmatason määrälliset indikaattorit Laadulliset tulokset Luova Tampere -ohjelma on kyennyt aktivoimaan uusia toimijoita elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta Luovien alojen koulutus Luovien alojen yrityspalvelut Luovien alojen kehittämistoiminnan ammattimaistuminen Asenteet ja suhtautuminen luovien alojen elinkeinotoimintaan Verkostoituminen Keskeisiä haasteita ohjelmatasolla Luovan talouden edistäminen horisontaalisena teemana Oppilaitosten, yritysten ja julkisen sektorin keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen Luovien alojen tuottamien palveluiden ja tuotosten hyödyntäminen perinteisillä aloilla Tampereen imagon rakentaminen luovan talouden osaamiskeskittymänä Moninaisuus vai hajanaisuus Uusien asiakasryhmien löytäminen ja aktivoiminen Teemaryhmäkohtaiset tulokset ja vaikutukset Innovaatiot ja yrittäjyys Luovien toimialojen kehittäminen Vetovoimainen kaupunki Ohjelma ulkopuolisten silmin Kansainvälinen ulottuvuus 38

4 5. Hankkeiden tulokset ja vaikutukset Hankeraportoinnin aineisto Keskeisiä ulottuvuuksia Hankkeiden hyödynsaajat Tavoitteiden saavuttaminen Kaupallistamistavoitteet ja liiketoiminta Hankkeiden synergia Luova Tampere -ohjelman merkitys hankkeille Projektien arvioidut vaikutukset omaan toimintaan Hankkeiden ulkoisvaikutukset Vaikutuksien alueellinen kohdistuminen Odotettavat tulokset ja vaikutukset Toiminnan jatkuminen Hankkeiden toiminnalliset tulokset Esimerkkejä luova tampere -ohjelman hanketoiminnasta Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen LUKE Toimintaympäristön ja ilmapiirin kärkihanke Luovien alojen keskus Kansainvälistyminen Klub Tampere Yhteisöllisen palvelualustan kehittäminen Langaton Tampere Demola Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaali ja Sarjakuva-Finlandia - palkinto Ylös ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Yhteenveto Yleisiä huomioita Aika Luovan Tampereen jälkeen 65 [KAAVIOLUETTELON OTSIKKO] Kuva 1. Analyysin tasot... 2 Kuva 2. Luova Tampere -ohjelman hallinnointi Kuva 3. Luova Tampere -ohjelman hallinnointi Kuva 4. Teemaryhmien onnistuminen tehtävissään Kuva 5. Luova Tampere -ohjelman tavoitteiden tärkeys teema-aloittain (5= erittäin tärkeä) Kuva 6. Tavoitteiden saavuttaminen teemaryhmittäin Kuva 7. Luova Tampere -ohjelman vuosittainen budjetti teema-alueittain Kuva 8. Luova Tampere -ohjelman kumulatiivinen budjetti teema-alueittain. 15 Kuva 9. Esimerkki suunnitelluista kehittämiskokonaisuuksien luomisesta AVklusterille (Lähde: Strategiaprosessi 11/09/2007) Kuva 10. Luovien toimialojen yritystoiminnan kehitys suhteessa koko maahan sekä muihin merkittäviin kaupunkikeskuksiin Kuva 11. Yritystoiminnan volyymin kehitys eri pääryhmissä Kuva 12. Hankeraportoinnin vastaukset teemaryhmittäin Kuva 13. Hankkeiden ensisijaiset hyödynsaajat (Lähde: hankeraportointi) Kuva 14. Tavoitteiden saavuttaminen Kuva 15. Tavoitteiden saavuttaminen teemaryhmittäin Kuva 16. Kaupallistuminen ja tavoitteet (lukumäärä) Kuva 17. Arviot hankkeiden synergiavaikutuksista (kpl) Kuva 18. Arviot hankkeiden synergiavaikutuksista teemoittain Kuva 19. Luova Tampere -ohjelman merkitys hankkeille (lukumäärä) Kuva 20. Tekesin merkitys Tekes-osarahoitetuissa hankkeissa (Lähde: Tekes)... 46

5 Kuva 21. Luova Tampere -ohjelman merkitys eri teema-alueiden hankkeille. 46 Kuva 22. Hankkeen vaikutukset eri osatekijöihin Kuva 23. Hankkeiden arvioidut liiketoimintavaikutukset eri osa-alueittain Kuva 24. Hankkeiden laajemmat vaikutukset toimialaan ja/tai toimijaverkostoon Kuva 25. Hankkeiden yleiset vaikutukset Kuva 26. Hankkeiden vaikutusten kohdistuminen eri tasoille Kuva 27. Vaikutusten kohdistuminen kansainväliselle tasolle Kuva 28. Toiminnan jatkuminen hankerahoituksen jälkeen LIITTEET Liite 1 KÄYTETTY LUOVIEN TOIMIALOJEN LUOKITUS Liite 2 LUOVA TAMPERE -OHJELMAN HANKKEET TEEMARYHMITTÄIN Liite 3 TOTEUTETUT HAASTATTELUT

6 1 1. ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Arvioinnin tausta, tavoite, tehtävät ja toteutus Luova Tampere -ohjelma oli kuusivuotinen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka toteutettiin vuosina Tampereen kaupunki toimi ohjelman käynnistäjänä ja mahdollistajana. Ohjelmalla pyrittiin lisäämään Tampereen seutukunnan tunnettuutta ja imagoa houkuttelemalla Tampereen alueelle matkailijoita, osaajia ja liiketoimintaa. Ohjelma pyrki tukemaan uudenlaisten yhteistyöverkostojen muodostumista ja edistämään eri alojen edustajien välistä vuorovaikutusta uusien luovien kokonaisuuksien synnyttämiseksi. Koska Luova Tampere oli elinkeinopoliittinen ohjelma, sen arvioinnissa painottuu elinkeinopolitiikkaa tukevien tavoitteiden arviointi. Arvioinnissa pyritään erityisesti selvittämään ohjelman vaikuttavuutta ja toimintamallia. Vaikuttavuuden arviointiin sisältyy muun muassa ohjelmaan valittujen ja sen piirissä toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointia. Hankkeissa arvioidaan myös niiden innovatiivista merkitystä omalla alallaan sekä hankkeilla aikaansaatujen muutosten vaikutusta. Arvioinnit voidaan jakaa yleisellä tasolla kolmeen osaan, joita käytetään myös kehittämisohjelmien virallisessa arvioinnissa. Nämä ovat ohjelmien arviointi ennalta (ex-ante) ennen niiden lopullista hyväksymistä, ohjelmien ja projektien toteuttamisen aikainen arviointi (mid-term/interim) sekä tuloksia ja vaikutuksia mittaava jälkikäteisarviointi (ex-post). Arvioinnin eri osat kohdistuvat kehittämistyön eri vaiheisiin, ja niillä on kaikilla oma erityinen roolinsa toimintapolitiikan ohjaamisessa. Etukäteisarvioinnin päätehtävänä on ohjelmatyön lähtökohtien ja organisoinnin laadun valvonta. Tavoitteena on välttää mahdolliset ongelmat ja epätarkkuudet jo etukäteen niin hyvin kuin mahdollista. Toteutuksen aikainen arviointi tai väliarviointi pyrkii osaltaan korjaamaan toimintaprosessissa ja toimeenpanossa esiin tulleet ongelmat ja havaitsemaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset jo ohjelman aikana. Samalla väliarvioinnin tehtävänä voidaan kuitenkin nähdä myös alkuvaiheen tuloksiin liittyvän informaation kerääminen jälkiarviointia varten. Jälkiarviointi suoritetaan ohjelman päätyttyä, ja siinä tavoitteena on kartoittaa ohjelman tuloksia ja vaikutuksia. Jälkiarvioinnin tehtävänä on ohjata suunnittelua ja päätöksentekoa ohjelman jälkeisessä kehittämistoiminnassa. Tämä arviointi on luonteeltaan ohjelman loppu- tai jälkiarviointi eli se kohdistuu pääosin ohjelman tuloksiin, vaikutuksiin sekä Luovien alojen kehityksen ja nykytilan arviointiin. Arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan, mikä on annetun tuen todellinen hyöty ja lopulliset vaikutukset niiltä osin kun ne ovat todennettavissa ohjelman päättyessä 1. Kehittämisohjelmat ovat tavoitteiltaan usein melko yleisiä ja luovat parhaimmillaan kehykset projekteille ja hankkeille, joissa on hyvin moninainen joukko erilaisia toimijoita ja joiden toimintatavat poikkeavat toisistaan varsin paljon. Ohjelman tavoitteet ohjaavat hankkeiden tavoitteita ja teemoja, mutta eivät suoraan hankkeiden toimintaa. Ohjelmien vaikutus käytännön tuloksiin ei siis ole suora vaan välillinen (Mastop & Faludi 1997). Välillisen vaikutuksen takia ei ole myöskään mielekästä painottaa ohjelman tavoitteiden suhdetta suoraan saatuihin tuloksiin. Ohjelmien ja suunnitelmien onnistuneisuutta ja merkitystä arvioidessa tulisikin laajemmin tarkastella ohjelman vaikutuksia tuloksista erillään, eli miten ohjelma on vaikuttanut hankkeiden suunnitteluun ja kohdentamiseen, sekä eri toimijoiden omiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Tässä yhteydessä myös ei-aiotut, mutta positiiviset tulokset saadaan mukaan vaikutusten piiriin. Hankkeiden tuloksia tulisi tarkastella suhteessa hankkeiden omiin tavoitteisiin eikä niinkään suoraan kehittämisohjelman yleisiin tavoitteisiin. Arvioinnin kohteena olevia asioita ja toimenpiteitä jäsennetään edellä mainitun ajattelutavan pohjalta jakamalla tarkastelu kolmeen eri tasoon ja näiden vuorovaikutussuhteisiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ensisijaisesti ohjelmatasoon, jolla tarkastellaan ohjelman toteutukseen ja ohjelman vaikutuksiin liittyviä ilmiöitä. Ohjelman toteutukseen ja toimintamalliin liittyviä kysy- 1 Osa vaikutuksista realisoituu vasta pidemmällä aikavälillä, eikä niitä sitä kautta voida arvioida luotettavasti tässä vaiheessa.

7 2 myksiä tarkastellaan omana ylätasonaan. Tämän lisäksi ohjelman vaikuttavuutta on aiemmin arvioitu sekä väliarvioinnin että jatkuvan arvioinnin kautta. Jatkuvan arvioinnin kautta ohjelman vaikuttavuudesta saatua tietoa voidaan osaltaan käyttää toimintamallin kehittämisessä ja toiminnan suuntaamisessa. Hanketasolla tarkastellaan Luova Tampere -ohjelmassa käytettyjä yksittäisiä keinoja sekä eri hankkeiden käyttöä ohjelman osana taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Yhtenä tavoitteena myös hanketasolla on toimenpiteiden toteutukseen ja niiden soveltumiseen liittyvä kokemusten vaihto ohjelman toimijoiden välillä. Tasot on esitetty kuvassa 1. Luova Tampere -ohjelman toimintamalli Soveltuvuus asetettuihin tavoitteisiin Toteutuksen onnistuminen, kehittämisehdotukset Luova Tampere -ohjelman vaikuttavuus Tampereen kaupungin rooli ohjauksessa ja toteutuksessa Toimenpiteiden valinta, tavoitteet ja toteutus Hankkeiden tulokset ja ohjelmien vaikutukset Hankkeiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus Kuva 1. Analyysin tasot Kohdistamalla huomio tasojen välisiin suhteisiin ja niihin liittyvien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuteen voidaan jäsentää mm. seuraavia asioita: Onko ohjelman hankkeiden ja toimenpiteiden tavoitteet määritelty siten, että ne vastaavat ohjelman tavoitteita? Ovatko ohjelman hankkeet vaikutusmekanismeiltaan sellaisia, että ne yhdessä synnyttävät ohjelmassa tavoiteltuja yhteiskunnallisia vaikutuksia? Arvioinnin aineisto koostuu pääosin ohjelman seurantatiedoista, työryhmien muistioista sekä hankeraportoinnista. Arviointiprosessin aikana on myös toteutettu haastatteluja vuoden 2011 lopulla sekä vuoden 2012 alussa. Tämän lisäksi vuoden 2011 lopulla tehtiin yksittäisiä puhelinhaastatteluja ja toteutettiin ohjelman teemaryhmien piirissä itsearviointi, joka käsitteli koko ohjelmakauden tuloksia sekä teemaryhmätoiminnan organisointia. Tässä aineiston pääpaino on laadullisissa mittareissa. Myös numeerisia vaikuttavuuslukuja, kuten työpaikkamääriä, mitataan osana ohjelman tuloksellisuutta. On kuitenkin syytä huomata, että ohjelman ja projektien vaikuttavuutta ei pystytä vielä itse ohjelman lopussakaan mittaamaan täysin luotettavasti. Tämä johtuu joidenkin projektien mahdollistavasta luonteesta: kehittämiskohteina on muun muassa rakenteita, joihin kohdistuvat vaikutukset pystytään mittaamaan vasta myöhemmin. Tässä yhteydessä arvioinnin tulokset tulisi ymmärtää arviona ohjelman tuloksista ja vaikutuksista ohjelman päättymisvaiheessa, ei lopullisina vaikutuksina. Arvioinnin toteutuksesta ovat vastanneet Kimmo Viljamaa, Henri Lahtinen ja Jaakko Valkonen Ramboll Management Consultingista.

8 3 1.2 Luovien alojen hanketoiminnan erityishaasteita arvioinnin kannalta Luoviin aloihin ja luovuuteen liittyvän kehittämisohjelman arvioiminen elinkeinopoliittisesta näkökulmasta on haasteellista monessa mielessä. Ensinnäkin luovat alat ovat perinteisiin toimialoihin verrattuna laaja ja heterogeeninen joukko erilaisia palveluita ja tuotteita, minkä lisäksi koko luovien alojen määritelmä vaihtelee varsin paljon toimijoiden ja asiayhteyden mukaan. Jo vuonna 2004 luovan talouden määriteltiin kattavan kaikki inhimilliset kyvyt ja organisatoriset tekijät, jotka auttavat kulttuurisen pääoman hyödyntämistä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tuotannollisessa toiminnassa (Wilenius 2004). Luovalla taloudella voidaan tarkoittaa myös luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämistä muilla aloilla toisin sanoen luovuus kuuluu kaikille toimialoille (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Luova Tampere -ohjelman yhteydessä luovat alat ovat pitkälti kulminoituneet kulttuuriteollisuuden käsitteen ympärille, mikä on käytännössä tarkoittanut erilaista taiteen, sisällöntuotannon ja elämyspalveluiden ympärillä tehtävää kehittämistyötä. Ohjelmasuunnitelmassa määritelmät vaihtelivat viestinnän ja kulttuurin aloista niin sanottuun laajaan luovan luokan määritelmään, joka kattaa noin 40 % alueen työvoimasta. Tämä määritelmän epätarkkuus johtaa siihen, ettei ohjelman vaikutuspiiriä voi tarkkaan rajata. Luovien toimialojen määritelmien pohjalta voidaan tarkastella esimerkiksi kulttuurin toimialojen esim. taiteen, viestinnän ja median, muotoilun, mainonnan, viihteen, ohjelmistoteollisuuden ja liikunnan kehitystä. Luova Tampere -ohjelmassa luovuuden mahdollistaminen ja hyödyntäminen horisontaalisti eri toiminnoissa on kuitenkin ollut merkittävässä roolissa, ja näihin vaikutuksiin on vaikeampi pureutua. Toinen ohjelman tulosten arviointia vaikeuttava tekijä liittyy hankkeiden heterogeenisyyteen ja vaikutusten luonteeseen. Merkittävä osa Luova Tampere -ohjelman hankkeista on luonteeltaan esiselvityksiä, ja ne liittyvät koulutukseen ja yksittäisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen tai kohdistuvat yleiseen toimintaympäristöön ja sitä kautta tuottavat elinkeinopoliittisia vaikutuksia varsin epäsuorasti. Hankeaineiston perusteella noin neljännes hankkeista on sen tyyppisiä, että ne ovat tuottaneet mitattavia suoria vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen tai yritystoimintaan. Arviointiin liittyy myös tyypillisiä aineistopohjaisia epävarmuustekijöitä. Merkittävä osa aineistosta perustuu hankkeiden tuottamiin raportteihin, joiden laatu ja tarkkuus vaihtelevat. Lisäksi raportointi kuvaa tilannetta hankkeen päättymishetkellä, vaikka monet vaikutukset ovat ilmenneet vasta hankkeen jälkeen.

9 4 2. LUOVA TAMPERE -OHJELMA 2.1 Luovien alojen kehittäminen yleinen tausta Kiinnostus luovien alojen elinkeinopoliittista merkitystä kohtaan on kasvanut voimakkaasti luvulla. Samaan aikaan luovuuden roolia tuotannontekijänä on pidetty kasvavana. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2008 luovien alojen tuottama arvonlisäys ylitti viisi miljardia euroa ollen suurempi kuin alkutuotannon, matkailun tai massan ja paperin valmistuksen arvonlisäys 2. Tämä on nostanut esiin paljon uusia käsitteitä, kuten luovat toimialat, luova talous, elämystalous ja kulttuurin talous. Näiden käsitteiden mukanaan tuoman kehittämisinnostuksen kautta luovuutta on nostettu esiin uutena kehittämisteemana. Kaupunkistrategiansa mukaan Tampereen tavoitteena on olla vuonna 2016 hyvien palvelujen, osaamisen ja luovuuden kansainvälinen kasvukeskus. Osaaminen ja luovuus ovat yksi strategian painopistealueista laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden sekä tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen lisäksi. Menestyvää yritystoimintaa ja sen alueelle mukanaan tuomaa hyvinvoinnin kasvua voidaan merkittävästi lisätä investoimalla innovatiivisuutta ja luovuutta mahdollistaviin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä kehittämällä luovien alojen liiketoimintaa. Kaupunkistrategiassa todetaan Luova Tampere -kehittämisohjelman olevan keskeinen työkalu luovan talouden ja luovien toimialojen kehittämisessä. Ohjelman avulla vahvistetaan kulttuuriosaamisesta syntyvää yritystoiminnan kasvua monipuolistamalla kulttuuritarjontaa, tehostamalla kulttuurin markkinointia sekä edistämällä kulttuurimatkailua. Ohjelman määritelmän mukaan Luova Tampere -ohjelma perustuu luovuuden avoimeen tulkintaan, joka korostaa yleistä uskallusta ja kykyä yhdistellä ja tehdä asioita uudella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uuden liiketoiminnan sekä palveluiden kehittämisen lisäksi se kiinnittää runsaasti huomiota myös luovuuden edellytysten rakentamiseen. Tampereen paikallisiin vahvuuksiin pohjautuva luovan talouden määritelmä perustuu myös siihen, että luovuuteen yhdistyvät erinomainen teknologia- ja liiketoimintaosaaminen, kansainvälisyys ja teollinen perintö. Tarkasteltaessa luovia toimialoja tilastojen valossa voidaan myös huomata, että luovien toimialojen osuus Tampereen seudun elinkeinotoiminnasta on merkittävä, joskaan ei ratkaisevan suuri. Ohjelman alkuvaiheessa vuonna 2005 alan liikevaihdoksi Tampereen seudulla arvioitiin 1,15 miljardia euroa. Vuonna 2010 Luovien alojen liikevaihto oli arvioinnissa käytetyn luokituksen mukaan reilu miljardia euroa, mikä oli 7 % yritysten liikevaihdosta. Koko maassa vastaava osuus oli 5,7 %. Taulukko 1 antaa yleiskuvan luovien toimialojen tunnusluvuista vuonna Taulukko 1. Luovien alojen yritystoiminta vuonna 2010 Tampereella ja Suomessa 3 Tampere Koko maa Toimipaikat Luovien alojen osuus toimipaikoista (%) 13,5 8,1 Työpaikat Luovien alojen osuus henkilöstöstä (%) 11,2 7,2 Liikevaihto euroa Luovien alojen osuus liikevaihdosta (%) 7,0 5,7 Arvioinnissa tarkasteltujen tilastojen ja toteutuneen kehityksen valossa on nähtävissä, että Luova Tampere -ohjelma ei ole noussut tyhjästä tai tuonut sinänsä täysin uusia aloja Tampereen elinkeinopoliittiseen kehittämiseen. Tätä voidaan pitää positiivisena asiana, koska se tarkoittaa, että 2 Työ- ja elinkeinoministeriö Luokitus perustuu Opetusministeriön 2006 luokitukseen kulttuurialoista (OPM 2006: 35) ja kattaa Tampereen seudun yksityisen yritystoiminnan. OPM on uudistanut luokitusta vuonna 2008.

10 5 pääosa ohjelman tavoitteista on perustunut aitoon potentiaaliin sekä aiemman kehityksen hyödyntämiseen. Esimerkiksi luovilla toimialoilla on tilastoissa pitkään ollut nähtävissä tiettyjen alojen, kuten taiteen, musiikin ja teatterin, vahva asema. Lisäksi ohjelmistoteollisuutta on kaupungissa ollut runsaasti jo pidemmän aikaa, mutta tähän mennessä ohjelmistotuotantoa on tarkasteltu enemmän informaatioteknologian kuin sisällöntuotannon näkökulmasta. Myös luovaa kaupunkiympäristöä on Tampereella kehitetty jo pitkään, mikä näkyy esimerkiksi vanhojen teollisuuskiinteistöjen hyödyntämisessä. 2.2 Luova Tampere -ohjelman tavoitteet ja ohjelmastrategia Käynnistämistä edelsi laajamittainen valmisteluvaihe, johon osallistui suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita ja johon yli 130 organisaatiota Tampereelta ja lähiseuduilta antoi panoksensa. Ohjelma jaettiin käynnistämisvaiheessa taustaselvitysten pohjalta kolmeen ydinteema-alueeseen kulttuuriteollisuus, palveluinnovaatiot sekä luovat rakenteet ja luovuuden mahdollistaminen. Palveluinnovaatiot teema-alue jatkoi osaltaan etampere -ohjelman toimintaa uuden teknologian täysimittaisen hyödyntämisen edistämisessä yhteiskunnan eri alueilla. Erityisen huomion kohteena teema-alueella olivat palvelutoimintojen tuottavuuden lisääminen sekä uusien palvelutuotteiden ja palvelualan yritysten synnyttäminen. Toiseksi teema-alueeksi määriteltiin kulttuuriteollisuuden kehittäminen, jonka lähtökohtana oli nostaa tamperelaiseen vahvaan kulttuuriosaamiseen tukeutuva liiketoiminta alueen uudeksi strategiseksi klusteriksi. Ohjelman kolmas teema-alue keskittyi toimialakehittämisen sijaan laajempaan luovan talouden kehittämiseen. Teema-alueella pyrittiin luomaan edellytyksiä luovuuden esille pääsemiseksi laajasti eri toiminnoissa. Erityishuomion kohteena olivat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sisällölliset uudistukset, sosiaalisten ympäristöjen kehittäminen sekä luovuutta mahdollistavan rakennetun kaupunkiympäristön synnyttäminen. Osa-alue jakaantui siten kahteen eri alateemaan, joista toinen keskittyi kaupunkiympäristön kehittämiseen ja toinen erilaisten luovuutta edistävien toimintatapojen kehittämiseen. Tästä johtuen ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden raportointi toteutettiin väliarvioinnin yhteydessä neljän teeman (kulttuuriteollisuus, palveluinnovaatiot, luovat rakenteet ja luovuuden mahdollistaminen) mukaisesti. Luova Tampere -ohjelman puolessa välissä teema-alueita tiivistettiin, jolloin seuraavat teemat syntyivät: luovat toimialat, innovaatiot ja yrittäjyys sekä vetovoimainen kaupunki. Muutosten taustalla vaikuttivat niin aiemmasta toiminnasta saadut kokemukset, väliarviointi, ohjelmasta tehty lopputyö kuin sisäinen strategiatyö. Ohjelmasuunnitelmassa määritelty ohjelman yleinen tavoite oli luoda uusia työpaikkoja uudenlaisissa tuotannollisissa ympäristöissä sekä tukea olemassa olevien työpaikkojen uudistumista, työn sisällön ja luonteen muutosta. Ohjelman määrällisenä tavoitteena oli yleisellä tasolla edesauttaa alueen työllisyyden paranemista siten, että keskimääräistä korkeampi työttömyys painettaisiin vähintään valtakunnalliselle tasolle vuoteen 2011 mennessä. Ohjelman suunnitteluvaiheessa käytiin keskusteluja vaikuttavuudesta, joka uskottiin saavutettavan mahdollisuuksia luomalla. Seurauksena Luova Tampere -ohjelmalla haluttiin tukea osaamisperustan kehittämistä sekä käytännönläheisen, uuden yritystoiminnan syntymistä. Vuoden 2006 vuosisuunnitelmassa määritellyt täsmällisemmät tavoitteet olivat erityisesti seuraavat: synnyttää uusia työpaikkoja ja kasvattaa valittujen toimialojen liikevaihtoa lisätä Tampereen seutukunnan tunnettuutta ja parantaa seudun imagoa synnyttää uusia yhteistyöverkostoja sekä edistää eri alojen välistä vuorovaikutusta luoda kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja uusia palveluja. Luova Tampere on pohjimmiltaan ollut elinkeinopoliittinen ohjelma, ja sitä kautta on katsottu, että sen ensisijaisena tavoitteena on monipuolistaa Tampereen elinkeinorakennetta sekä luoda kulttuuriteollisuudessa ja palvelualoilla uutta yritystoimintaa ja tämän kautta uusia työpaikkoja.

11 6 Ohjelmatason ensimmäiseen tavoitteeseen voidaan suhtautua kriittisesti, koska se eivät ole erityisen tarkka. Voidaanko ajatella, että esimerkiksi jo muutaman uuden työpaikan luominen tarkoittaa, että tavoite on saavutettu? Ohjelman alkuvaiheessa ei asetettu tarkkoja numeerisia tavoitteita. Keskusteluja näistä kyllä käytiin ja mietittiin esimerkiksi, että siemenrahoituksen tulisi seitsenkertaistua (nyt noin viisinkertainen). Samalla oli puhuttu uusien yritysten lukumäärästä. Näitä ei kuitenkaan mainittu varsinaisissa ohjelmadokumenteissa. Selkeiden numeeristen tavoitteiden puuttumista voidaan pitää merkittävänä puutteena, joka on saattanut osaltaan vaikuttaa aikaansaatujen tulosten määrään. Toisaalta liian suuri määrä konkreettisia tavoitteita vähentää ohjausvaikutusta ja jättää vain pienen mahdollisuuden sisäiselle muutokselle. Tavoitteiden mahdollista toteutumista tarkastellaan enemmän kappaleissa neljä ja viisi. Ohjelmakohtaisten tavoitteiden lisäksi myös teema-alueille määriteltiin omia tavoitteita. Innovaatiot ja yrittäjyys: luoda edellytyksiä uusien teknologiaan pohjautuvien palveluinnovaatioiden syntymiselle Synnyttää uusia paikasta riippumattomia palveluita Alueen hankkeiden kriteerien osalta on painotettu seuraavaa: Hanke luo uusia innovaatioalustoja. Innovaatioalustoilla tarkoitetaan uudenlaisia toimintatapoja ja verkostoja, jotka tuottavat innovaatioita. Hanke synnyttää uusia innovointityökaluja Hanke hyödyntää ja korostaa monialaista osaamista, esimerkiksi tieteen, taiteen, teknologian, designin ja käyttäjäkokemusten alueilla Hanke edistää luovuutta, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä Luovien toimialojen kehittäminen: Uuden liiketoiminnan syntymisen edistäminen luovan talouden ydintoiminnoista Uusien luovan toimialan yritysten synnyttäminen Kasvuhakuisten yritysten kasvun vauhdittaminen Teema-alueen hankkeiden kriteereiden osalta ohjelmassa on painotettu seuraavia tekijöitä: Hanke kehittää luovien toimialojen yrityspalveluita, edistää yrittäjyyttä ja yritysverkostoja Hanke edistää luovien toimialojen vientiä ja kansainvälistämistä Hanke lisää luovien toimialojen ja muun elinkeinoelämän välistä verkostoitumista ja yhteistyötä Vetovoimainen kaupunki: Hanke vie eteenpäin luovien toimialojen merkitystä ja näkyvyyttä tavoittelee mielenkiintoista kaupunkirakennetta, joka koostuu houkuttelevasta kaupunkikuvasta sekä monipuolisista tapahtumista, ja sisältää palveluita Tampereella asuville ja vieraileville Riittävän laaja ja monipuolinen tapahtumakirjo, joka tavoittaa eri kohderyhmät Hankkeiden kriteereiden osalta ohjelmassa on painotettu seuraavia tekijöitä: Hanke kehittää luovuutta tukevia ja synnyttäviä, mielenkiintoisia ja houkuttelevia olosuhteita, ympäristöjä, kaupunkirakenteita ja kaupunkikuvaa Hanke edistää monipuolisia tapahtuma- ja palvelurakenteita kaupunkilaisille ja matkailijoille

12 7 2.3 Ohjelman toiminta, hallinnointi ja päätöksenteko Hallinto ja organisaatio Luova Tampere -ohjelmasta on vastannut Tampereen kaupunki. Kyseessä on yksi kaupungin strategisista projekteista, joilla toteutetaan kaupunkistrategian osaamis- ja luovuus -osa-alueen kehittämistä. Ohjelmaa on koordinoinut Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Ohjelman rahoituksesta on päätetty vuosittain talousarvion yhteydessä aiempien vuosien sekä käynnissä olevien hankkeiden pohjalta budjetin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vuotuinen määräraha on ollut hieman alle 1,2 miljoonaa euroa (esimerkiksi vuonna 2011 budjetti oli 1,18 milj.). Hankkeiden vuosiraportit ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelma on käsitelty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa sekä kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Tämän jälkeen ohjausryhmä on laatinut ohjelmajohtajan valmistelusta esitykset rahoitettavista hankkeista ja lopulta elinkeinojohtaja on tehnyt päätökset hankkeista. Luova Tampere -ohjelma organisoitiin aiemmista elinkeino-ohjelmista poiketen niin, että ohjelman hallintoa hoiti suoraan Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Alkuperäisen ohjelmasuunnitelman mukaan ohjelman hallinnon tuli olla kaupungin ulkopuolella. etampere ohjelman hallinnoinnista saatujen kokemusten perusteella toimintamallia haluttiin muuttaa, jotta saataisiin luotua parempi linkki kaupungin omiin toimintoihin. Hanketta vetämään palkattiin ohjelmajohtaja sekä hieman myöhemmin lisäksi koordinaattori ja projektisihteeri. Ohjelma toimi tällä organisaatiolla vuodet Vuoden 2008 lopulla ohjelman koordinointi päätettiin ulkoistaa. Vuoden 2009 alusta ohjelmaa on hallinnoinut Ideone Oy. Käytännössä ohjelman koordinointitehtävissä ovat kuitenkin jatkaneet pitkälti samat henkilöt. Ohjelmatoimiston tehtäviin on kuulunut mahdollisuuksien luominen uusien hankkeiden synnyttämiseen, eri tahojen tarpeiden kuunteleminen, toteuttamiskelpoisten ideoiden poimiminen aihioiden massasta, erilaisten toimijoiden tuominen yhteen, rahoituksen hankinnassa opastaminen sekä hankehakemusten esittelyn valmistelu ohjausryhmää varten. Täten tieto kerääntyi yhteen paikkaan (ohjelmatoimisto), mutta jakaantui siitä myös eteenpäin. Ohjelman organisointi on koostunut kolmentyyppisestä hallinnollisesta elimestä. Nämä ovat neuvottelukunta, ohjausryhmä ja eri teema-alueiden työryhmät (vuoteen 2009 saakka 4 teemaryhmää, sen jälkeen kolme). Neuvottelukunnan roolina on ollut lähinnä seurata ohjelman strategista tasoa yleisesti ja toimia linkkinä ulospäin. Toisaalta neuvottelukunnan kokouksissa tieto ohjelman etenemisestä on kulkenut myös toiseen suuntaan (päättäjille). Lisäksi tehtävänä on ollut arvioida ohjelman kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä antaa Tampereen kaupungille ja ohjelman ohjausryhmälle ohjelmaa koskevia toimenpidesuosituksia. Tarvittaessa neuvottelukunta olisi voinut auttaa ohjelmaa suurten ongelmien ratkaisemisessa. Tällaista tilannetta ei kuitenkaan koskaan tullut eteen. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata ohjelman operationaalista tasoa, tehdä ohjelman strategiset linjaukset ja muut ohjelman sisältöön liittyvät yleiset periaatelinjaukset sekä hyväksyä ohjelman vuotuinen Luova Tampere -ohjelma kehitti toimintasuunnitelma. Lisäksi ohjausryhmä on tehnyt päätösesitykset ohjelmaan valittavista hankkeista. kehittyi prosessissa myös (luovien alojen toimintaa), mutta itse. Teema-aluetyöryhmien tehtävänä on ollut ohjata ohjelman varsinaista toteutusta. Työryhmissä on huolehdittu ohjelmaan ehdotettujen hankkeiden valmistelun ohjauksesta. Kullakin teemaalueella on toiminut oma asiantuntijatyöryhmä, joka on päättänyt teema-alueen toiminnan suuntaviivoista sekä toiminut ohjelmajohtajan strategisena ja operatiivisena tukiryhmänä. Työryhmät ovat myös valmistelleet hankkeita ohjausryhmän käsiteltäväksi.

13 8 Kuva 2. Luova Tampere -ohjelman hallinnointi Ohjelman hallinnointi sujui tehokkaasti. Ohjelman koordinoinnista vastaava tiimi kykeni rajallisista henkilöresursseista huolimatta koordinoimaan runsaan määrän hankkeita ja vielä lukuisamman määrän erilaisia hanke-ehdotuksia. Erityisesti ohjelman hanke-ehdotusten arviointimalli työllisti merkittävästi koordinointitiimiä ja siten muulle koordinointityölle jäi Ihmiset kokivat, että Luova Tampere auttaa heitä. toivottua vähemmän aikaa. Ohjelmatoimisto kuitenkin onnistui haastavassa tehtävässä hyvin. Ammattitaitoinen ydintiimi sai Luovan alan toimijat lähtemään mukaan hankkeisiin ja tuki heitä prosessin aikana. Jatkuva arviointi pakottaa keskustelemaan säännöllisin väliajoin Ohjelmakoordinaation ulkoistaminen selkeytti ohjelman roolia itsenäisenä toimijana ja myös yleistä käytäntöä ohjelmapohjaisessa kehittämisessä, missä asiantuntijapalvelut ostettiin ulkopuolisilta asiantuntijoilta. etampere -ohjelmasta oli opittu, että jatkuva arviointi on hyödyllinen työkalu ohjelmapohjaisessa kehittämisessä. Arviointi ei ratkaise mahdollisia ongelmia, mutta se auttaa tunnistamaan ne ja mahdollistaa keskustelun. Myös sisäinen arviointi on ollut tärkeää nostaen esiin sekä kiitosta että kritiikkiä.

14 9 Kuva 3. Luova Tampere -ohjelman hallinnointi Jo väliarvioinnin yhteydessä havaittiin, että eri teema-alueiden työryhmissä mukana olevat toimijat vahvistavat ulospäin ohjelman imagoa ja levittävät tietoa sidosryhmiin. Tämä mekanismi on havaittu hyvin toimivaksi. Ohjelman näkökulmasta haasteena on ollut teemaryhmissä ja ohjausryhmissä mukana olleiden henkilöiden motivaation säilyttäminen, mikä on ollut oleellisen tärkeää ohjelman toimivuuden kannalta. Motivaation ylläpitämisessä on onnistuttu hakemalla uusia jäseniä vanhojen poislähteneiden tilalle sekä uudistamalla teemaryhmien ja ohjausryhmien työskentelyä mielekkäämmäksi. Sidosryhmähaastattelujen ja työryhmien itsearvioinnin perusteella ohjelma on onnistunut rekrytoinnissa ja työskentelyn uudistamisessa varsin hyvin. Ohjelman alkuvaiheessa huomattiin, että koordinaatiota ja vuorovaikutusta eri teemaryhmien välillä oli tarpeen lisätä. Sekä ohjelman ulkoisen vuosiarvioinnin että itsearvioinnin perusteella teemaryhmillä ei ollut riittävää tietoa muiden ryhmien toiminnasta eikä hankkeista. Tämä johti puutteelliseen kokonaiskuvaan koko ohjelman etenemisestä ja vaikeutti osaltaan kommunikointia ohjelman toiminnasta ulospäin eri sidosryhmille. Toinen kommunikaation puutteeseen liittyvä ongelma oli, että hankkeiden välinen koordinaatio oli saattanut kärsiä eikä muiden teemaryhmien tuomia uusia ideoita ja kehitysehdotuksia ollut kyetty hyödyntämään täysipainoisesti hankkeiden tukemisessa. Koordinaatioon ja vuorovaikutukseen liittyviä haasteita ei esiintynyt enää loppuarvioinnin yhteydessä toteutetussa itsearvioinnissa. Teemaryhmien jäsenille suunnattuun kyselyyn vastasi 16 henkilöä (vastausprosentti n. 35 %). Vastaajat jakautuivat varsin tasaisesti teemaryhmittäin, katso taulukko 2. Vastaajista yli puolet oli ollut mukana teemaryhmätoiminnassa Luova Tampere -ohjelman alusta alkaen, joten heillä oli kattava näkemys koko ohjelmasta sekä teemaryhmissä toimimisesta. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan muun muassa teemaryhmätoimintaan liittyviä haasteita, teemaryhmän onnistumista omassa toiminnassaan (asteikolla yhdestä viiteen), merkittävimpiä hankkeita, tuloksia sekä ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Taulukko 2. Itsearviointivastausten jakaantuminen teemaryhmittäin Vastaukset teemaryhmittäin Innovaatiot ja yrittäjyys 4 Luovat toimialat 5 Vetovoimainen kaupunki 7 Yhteensä 16

15 10 Merkittävimmiksi haasteiksi teemaryhmän työskentelyn ja roolin suhteen arvioitiin teemaryhmän fokusalue, ryhmän jäsenten sitoutuneisuus ja osallistuminen sekä teemaryhmän rooli hankkeiden ohjauksessa. Teemaryhmien aihealueet ovat olleet laajuudeltaan sellaisia, että varsinainen fokus hukkui ja käsiteltävät asiat pilkkoutuivat liian pieniksi osiksi vähentäen vaikuttavuutta. Vaikka teemaryhmät eivät kokoontuneet kovin usein vuoden aikana, oli läsnäolo osalle ryhmän jäsenistä haasteellista. Tämä heijastui siihen, että aito keskustelu ja kehitystyö jäivät vähemmälle ja hankkeiden osalta päätettiin lähinnä siitä, myönnetäänkö niille rahoitusta vai ei. Toisaalta hankehakemusten suuri määrä on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei keskusteluissa voitu mennä yksityiskohtien tasolle. Kokonaisuudessaan teemaryhmätoiminnan arvioitiin kuitenkin onnistuneen hyvin, ja tyytyväisimpiä toimintaan ovat olleet vastaajat Luovat toimialat -teemaryhmässä (vastausten keskiarvo kaikissa alakysymyksissä yli 3,5). Heidän mielestään teema-alueen suuntaviivoista päättämisessä sekä ohjelman vetäjän strategisena ja operatiivisena tukiryhmänä toimimisessa on onnistuttu hyvin (keskiarvo molemmissa 3,8). Jälkimmäiseen alakysymykseen vastaajat olivat kokonaisuudessaan kaikkein tyytyväisimpiä. Poikkeuksiakin oli. Eräs vastaaja kommentoi teemaryhmätoimintaa seuraavasti: Hiukan on askarruttanut, onko käymillämme keskusteluilla mitään vaikutusta, kun emme ole varsinaisesti päättäneet mistään. Teemaryhmien sisällä oli havaittavissa eroja. Kriittisimmin kautta linjan ja esimerkiksi teemaryhmän toiminnan suuntaviivoista päättämiseen suhtautuivat Innovaatiot ja yrittäjyys -teema-alueen vastaajat (Keskiarvo 2,75). Kaikkein heikoimmin he kokivat onnistumisen ohjelmaan tarjottavien hankkeiden valmistelun ohjauksessa sekä valittujen hankkeiden toteutuksen seurannassa (vastausten keskiarvo 2). Ero muihin teemaryhmiin on merkittävä (katso kuva alla). Ohjelmaan tarjottavien hankkeiden valmistelun ohjaus ja valittujen hankkeiden toteutuksen seuranta Ohjelman varsinaisen toteutuksen ohjaus Toimiminen ohjelman vetäjän strategisena ja operatiivisena tukiryhmänä Teema-alueen toiminnan suuntaviivoista päättäminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Vetovoimainen kaupunki Luovat toimialat Innovaatiot ja yrittäjyys Kuva 4. Teemaryhmien onnistuminen tehtävissään Kysyttäessä merkittävimpiä hankkeita vastaukset vaihtelivat hieman teemaryhmittäin. Vastaajien mielestä merkittävimpien hankkeiden joukkoon lukeutuivat esimerkiksi Arkkitehtuuriviikko, Demola, DesignOn Tampere, Luovien alojen keskus, Pirkanmaan festivaalit, Urbaanit kesannot sekä Valovoimainen Tampere. Demolan merkitys korostui kysyttäessä oman teemaalueen merkittävimpiä tuloksia tai vaikutuksia. Lisäksi mainittiin myös luovien alojen merkityksen kasvu, verkostojen kehittyminen, pienyritysten tukeminen ja Tampereen vetovoimaisuuden lisääntyminen. Vastaukset olivat samansuuntaisia myös koko ohjelman tulosten suhteen eli näkyvien hankkeiden vaikutus oli huomattavin. Tärkeänä tuloksena pidettiin myös luovan talouden nostamista kaupungin agendalle sekä luovien alojen yrittäjyyden kasvua Tampereella.

16 11 Luova Tampere-ohjelmalle asetetuista tavoitteista erityisen tärkeinä (asteikolla yhdestä viiteen) pidettiin uudenlaisien yhteistyöverkostojen synnyttämistä ja eri alojen välisen vuorovaikutuksen edistämistä uusien luovien ratkaisujen synnyttämiseksi (keskiarvo 4,56) sekä sisältöjen muuttamista menestyväksi liiketoiminnaksi (keskiarvo 4,31). Tärkeinä pidettiin myös uusien kansallisten ja kansainvälisten menestystarinoiden synnyttämistä (keskiarvo 4,18) ja uusien palvelujen luomista kaikille tamperelaisille (keskiarvo 3,75). Hieman vähemmän painoarvoa asetettiin Tampereen seutukunnan tunnettavuuden lisäämiselle ja imagon parantamiselle (keskiarvo 3,56) ja yllättäen kaikkein vähiten uusien työpaikkojen synnyttämiselle (keskiarvo 3,43). Viimeksi mainitun osalta teemaryhmien sisällä on havaittavissa suurimmat erot. Alla oleva kuvassa on esitetty, miten tärkeinä edellä mainittuja tavoitteita pidettiin eri teemaryhmissä. Uusien palvelujen luominen kaikille tamperelaisille Sisältöjen muuttaminen menestyväksi liiketoiminnaksi Uusien kansallisten ja kansainvälisten menestystarinoiden synnyttäminen Uudenlaisien yhteistyöverkostojen synnyttäminen ja eri alojen välisen Tampereen seutukunnan tunnettuuden lisääminen ja imagon parantaminen Uusien työpaikkojen synnyttäminen (työllistyminen, uusien yritysten syntyminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Vetovoimainen kaupunki Luovat toimialat Innovaatiot ja yrittäjyys Kuva 5. Luova Tampere -ohjelman tavoitteiden tärkeys teema-aloittain (5= erittäin tärkeä) Vastaajien mukaan parhaiten on onnistuttu uudenlaisien yhteisverkostojen synnyttämisessä ja eri alojen välisen vuorovaikutuksen edistämisessä (keskiarvo3,68), uusien työpaikkojen synnyttämisessä (keskiarvo 3,56) sekä Tampereen seutukunnan tunnettuuden lisäämisessä ja imagon parantamisessa (keskiarvo 3,56). Ensin mainittua pidettiin myös kaikkein tärkeimpänä tavoitteena. Kokonaisuudessaan tavoitteet eivät ole vastausten perusteella toteutuneet erityisen hyvin eivätkä huonosti. Teemaryhmäkohtaisissa vastauksissa innovaatiot ja yrittäjyys -teeman edustajat arvioivat tavoitteiden toteutuneen heikoimmin, etenkin uusien palvelujen luomisen sekä sisältöjen muuttamisen (menestyväksi liiketoiminnaksi) suhteen. Kuvasta neljä nähdään vastausten jakautuminen alakysymyksittäin ja teemaryhmittäin. Tavoitteiden toteutumisen lisäksi vastaajat uskovat kyselyn tulosten perusteella luovien alojen merkityksen lisääntyneen muiden toimialojen keskuudessa huomattavasti vuodesta Samalla huomautettiin kuitenkin, ettei tämä ole pelkästään Luova Tampere -ohjelman aikaansaannosta.

17 12 Uusien palvelujen luominen kaikille tamperelaisille Sisältöjen muuttaminen menestyväksi liiketoiminnaksi Uusien kansallisten ja kansainvälisten menestystarinoiden synnyttäminen Uudenlaisien yhteistyöverkostojen synnyttäminen ja eri alojen välisen Tampereen seutukunnan tunnettuuden lisääminen ja imagon parantaminen Uusien työpaikkojen synnyttäminen (työllistyminen, uusien yritysten Vetovoimainen kaupunki Luovat toimialat Innovaatiot ja yrittäjyys Kuva 6. Tavoitteiden saavuttaminen teemaryhmittäin Työryhmiin osallistujia pyydettiin myös arvioimaan luovien alojen kehitystä Luova Tampere - ohjelman päätyttyä sekä kuvaamaan miten alan kehitystä voitaisiin tukea jatkossa. Suurin osa vastaajista arvioi kehityksen jatkuvan myönteisenä jatkossakin. Kuuden vuoden aikana tapahtunutta asennemuutosta kuvaa osuvasti eräs vastauksista: Luovat alat ovat siirtyneet kulttuurisivuilta taloussivuille. Vastaajien mielestä nyt ei saisi kuitenkaan tuudittautua hyvän olon tunteeseen, vaan alkavien ideoiden tunnistamiseen sekä tukemiseen pitäisi panostaa myös jatkossa. Tulevaisuuden kasvun turvaamiseksi alalla kaivattiin jatkossakin tukea mikroyrityksille, erityisesti yritysten alkutaipaleella. Tämän lisäksi ehdotettiin muun muassa, että Tampereella olisi edustaja jatkamassa osallistumista kansalliseen ja kansainväliseen vaikuttamiseen Päätöksenteko ja rahoitus Kaikkiaan Luova Tampere -ohjelmassa käsiteltiin yli 550 hanke-ehdotusta, joista 126 hyväksyttiin mukaan ohjelmaan. Hankkeiden hyväksymisaste oli siten noin 22 %. Toteutuneet hankkeet jakautuivat teema-alueittain seuraavasti: Luovat toimialat (66); Innovaatiot ja yrittäjyys (31); sekä Vetovoimainen kaupunki (29). Ulkopuolelta tulleiden ideoiden lisäksi merkittäviä hankkeita käynnistettiin myös ohjelmatoimiston aloitteesta. Monet ohjelman tunnetuimmista hankkeista (esimerkiksi LUKE, luovien alojen keskus ja Urbaanit kesannot) on ideoitu jo valmisteluvaiheessa. Hanke-aihioiden suuri määrä kertoo siitä, että Tampereella on ollut merkittävä määrä luoviin aloihin ja luovuuden mahdollistamiseen liittyvää kehittämispotentiaalia ja -toimintaa. Hankeehdotusten suuri määrä toimii osaltaan indikaattorina ohjelman tarpeellisuudesta ja ohjelmaan kohdistuneista runsaista odotuksista. Toisaalta suhteellisen alhainen läpimenoprosentti kertoo siitä, että luoviin aloihin ja luovuuteen liittyvät hankkeet eivät ole monessa tapauksessa sopineet elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin tai olleet elinkeinopoliittisesti riittävän merkittäviä. Etenkin ohjelman alkuvaiheessa hanke-aihioiden joukossa oli paljon apuraha-anomuksia muistuttavia hakemuksia. Tilanne muuttui huomattavasti runsaan tiedottamisen sekä selkeämmän viestimisen ansiosta. Ohjelmatoimisto vastasi hanke-aihioiden ennakkoarvioinnista, jonka jälkeen pääosa hankkeista käsiteltiin teemaryhmissä. Seuraavassa vaiheessa soveltuvimmat hankkeet siirrettiin ohjausryhmän käsiteltäväksi. Ohjelman ohjausryhmään asti edenneistä hanke-ehdotuksista varsin suuri osa hyväksyttiin tai ne päätyivät jatkokehittelyyn. Vuonna 2009 uudistetussa prosessissa kaikista uusista teemaryhmistä koottiin näkökulmia ja arvioita laajemman kokonaisnäkemyksen saamiseksi. Luova Tampere -ohjelman hankkeiden valmistelu ja -valintaprosessit ovat olleet hankkeiden rakentumisen kannalta varsin tehokkaat. Erityispiirteenä hankekäsittelyssä on ollut vuorovaikuttei-

18 13 suus, mikä käytännössä merkitsi, että varsinkin ohjelman alkuvaiheessa hankeaihioita esiteltiin suullisesti ja eri työryhmät antoivat niistä palautetta. Näin potentiaalisia hankeaihioita pystyttiin hiomaan vielä matkan varrella. Tämä käytäntö on ollut erittäin hyödyllinen, mikä johtuu yhtäältä monien alan toimijoiden vähäisestä hankkeistus- ja liiketoimintakokemuksesta ja toisaalta hankkeiden monimuotoisuudesta. Prosessi on kuitenkin ollut työläs ohjelman koordinoinnista vastaaville toimijoille ja joillekin teemaryhmille. Myöhemmässä vaiheessa suullisesta hankeesittelyprosessista onkin luovuttu, mikä kuvastaa ohjelman kykyä oppia muutoksista ja reagoida niihin. Tampereen kaupunki on rahoittanut Luova Tampere -ohjelmaa vajaalla seitsemällä miljoonalla eurolla. Rahoitusta on käytetty esimerkiksi hankkeiden siemenrahoitukseen, yritysneuvonta- ja kehityspalveluiden järjestämiseen, viestintään ja hallintoon. Hankerahoituksen osuus rahoituksesta oli 71,8 %. Kaikkiaan ohjelma kykeni kokoamaan hankerahoitusta vuosille yhteensä lähes 35 miljoonaa euroa, joista Luova Tampere -ohjelman osuus oli 4,8 miljoonaa euroa eli 13,9 %. Ohjelma on siten osaltaan edesauttanut varsin suuren hankevolyymin kokoamisessa. Tämä on erityisen hyvä tulos siitä näkökulmasta, että Luova Tampere -ohjelman rahoitusta on useissa tapauksissa käytetty hankkeen alkuvaiheessa ja on sitä kautta aidosti toiminut siemenrahana. Tarkasteltaessa muita rahoittajia voidaan huomata, että Tampereen kaupunki on ollut mukana hankerahoituksessa myös muilla tavoin kuin perusrahoituksen tarjoajana. Tätä selittää kaupungin merkittävä panostus kolmessa kehittämishankkeessa. Muita tärkeitä rahoituslähteitä ovat olleet yksityinen rahoitus, Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR), Tekes sekä Elokuvasäätiö. Yksityisen rahoituksen rooli on jäänyt suhteellisen pieneen rooliin (vain reilu kymmenesosa, tyypillisesti osuus on noin kolmannes). Luova Tampere -ohjelman rahoitusosuus eri hankkeissa on vaihdellut merkittävästi: joissakin suurissa hankkeissa (esimerkiksi Musiikkiteatteri Palatsi, Voimala ja yhteisöllinen elokuva-alusta) osuus on ollut vain hieman yli prosentin (siemenrahoitus), kun taas joitakin pieniä esiselvityksiä on toteutettu 100-prosenttisesti Luova Tampere -ohjelman rahoituksella. Taulukko 3. Luova Tampere -ohjelman hankerahoituksen jakautuminen rahoittajittain 4. Rahoittaja Määrä Luova Tampere Tampereen kaupunki: muu rahoitus Te-keskus/ELY-keskus Pirkanmaan liitto OKM Muut ministeriöt EAKR ESR EU suora Tekes Finnvera AVEK Muut kunnat TAMK Elokuvasäätiö Yksityinen Muut Luvut eivät sisällä rahoitusosuuksia niihin hankkeisiin, jotka olivat kesken vuoden 2012 lopulla.

19 14 Yhteensä Ohjelman rahoituksen painopiste on ohjelman aikana muuttunut siten, että Luovien toimialojen osuus ohjelman hankevolyymistä kasvoi voimakkaasti vuodesta 2006 vuoteen 2007, minkä jälkeen tilanne tasoittui kahdeksi vuodeksi ja nousi jälleen tuntuvasti vuonna Luovien toimialojen rahoitus on ollut teema-alueista suurinta ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta. Teemaalueen alla on ollut suuria hankkeita (LUKE, Pirfest ja Prospero), mikä näkyi erityisesti vuonna 2010, jolloin osa-alueen hankkeiden rahoitus kattoi lähes 80 prosenttia hankkeille suunnatusta rahoituksesta. Innovaatiot ja yrittäjyys -teeman alueella oli vuoden 2006 aikana merkittävästi palveluinnovaatiot -osa-alueen hankkeita, joista suuri osa voidaan nähdä jatkona etampere -ohjelmaan 5. Osaalue olikin ohjelman alussa selkeästi suurin hankkeiden volyymillä mitattuna (katso taulukko 4 ja kuva 7). Ensimmäisen vuoden jälkeen, jolloin rahoitettiin esimerkiksi Langaton laajakaista sekä JUTE -hankkeita, teema-alueen hankkeiden rahoitusosuus laski kuitenkin erittäin paljon. Myös hankkeiden lukumäärän tendenssi oli laskeva: alkuvuosina rahoitettiin keskimäärin kymmenen hanketta vuodessa, viimeisenä vuonna enää neljä. Vetovoimainen kaupunki 6 -osiossa oli mukana merkittäviä infrastruktuuriselvityksiä (Urbaanit kesannot, Luovien alojen keskus) ohjelman alussa, minkä jälkeen hanketoiminta painottui usean vuoden ajan pienempiin tapahtuma-, palvelu- ja konseptikehittämisen hankkeisiin. Vuonna 2011 rahoitetuista hankkeista merkittävimpiä olivat Valovoimainen Tampere sekä Creativity World Forum. Teema-alueen hankkeiden rahoitusosuudet ovat olleet useana vuonna pienimpiä vuositasolla mitattuna ja kaikkiaan vetovoimainen kaupunki teeman hankkeita on rahoitettu vähemmän koko ohjelman aikana. Taulukko 4. Luova Tampere -ohjelman rahoituksen jakaantuminen teema-alueittain Luovat toimialat * Innovaatiot ja yrittäjyys * Vetovoimainen kaupunki * * Hankkeet yhteensä * Lukuun sisältyy hankkeita, joiden rahoituksesta ei ole vielä virallista päätöstä tai jotka ovat ehdollisia 100% 80% 60% 40% 20% Vetovoimainen kaupunki Innovaatiot ja yrittäjyys Luovat toimialat 0% Kuva 7. Luova Tampere -ohjelman vuosittainen budjetti teema-alueittain 5 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti , että etampere-ohjelmaa on jatkettava siten, että pääpaino asetetaan palveluja tukevien sovellusten kehittämiseen, mikä kytkeytyi Luova Tampere -ohjelman piiriin. 6 Vaikka Luovat rakenteet ja Luovuuden mahdollistaminen toimivat sisällöllisesti omina teemaryhminään, on niitä budjetin yhteydessä käsitelty yhtenä kokonaisuutena.

20 Vetovoimainen kaupunki Innovaatiot ja yrittäjyys Luovat toimialat Kuva 8. Luova Tampere -ohjelman kumulatiivinen budjetti teema-alueittain Kumulatiivinen budjetti kuvaa selkeästi rahoituksen painopisteiden muutosta ohjelmakauden aikana. Luovien toimialojen osuus oli aluksi kolmesta teema-alueesta pienin, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen asetelma oli muuttunut. Vuodesta 2007 eteenpäin luovien toimialojen johtoasema on ollut kiistaton. Innovaatiot ja yrittäjyys teeman osalta tilanne on ollut lähes päinvastainen. Alun vahva asema muuttui ohjelman edetessä yhä pienemmäksi. Vuonna 2010 vetovoimainen kaupunki ja innovaatiot ja yrittäjyys -teema-alueiden budjetit olivat lähellä toisiaan, minkä jälkeen ensin mainittu kasvatti osuuttaan huomattavasti ohjelman viimeisen vuoden aikana.

21 16 3. OHJELMAN TOTEUTUS 3.1 Ohjelman asemointi ja rooli kehittämisvälineenä Kun Luova Tampere -ohjelmaa aloitettiin, Suomessa oli varsin vähän luovien alojen ja luovuuden kehittämiseen tähtäävää kehitystoimintaa luovuuden trendikkyydestä huolimatta. Ohjelman valmisteluvaiheessa oli käynnissä joitakin yksittäisiä ESR-hankkeita sekä muun muassa osaamiskeskuksiin ja matkailun kehittämiseen liittyvää toimintaa, joka osin leikkasi ohjelman teema-aluetta. Ohjelmaa valmisteltaessa luovien alojen taustaa ja tilannetta selvitettiin niin Suomessa, Euroopassa kuin muualla maailmassa. Suuri hyöty oli myös Kulttuurikoski -hankkeesta, joka sisälsi parin vuoden perusteellisen työn ja jolla tähdättiin vuoden 2011 Kulttuuripääkaupungin statuksen saamiseen Tampereelle. Hanke jätti perinnökseen huolella pohditun kulttuuripoliittisen ohjelma sekä verkoston, vaikka Kulttuuripääkaupunki menikin Turkuun. Tampereella vallitsivat otolliset olosuhteet, joiden päälle uusi luovien alojen tukemiseen tähtäävä ohjelma voitiin rakentaa. Ohjelmapohjaisesta kehittämisestä Tampereen kaupungilla oli kokemusta vuosituhannen alusta saakka ja Luova Tampere -ohjelma jatkoi luontevasti etampere ja BioNeXt -ohjelmien aloittamaa pitkäjänteistä sekä suunnitelmallista kehittämistyötä. Erona aikaisempiin ohjelmiin oli, että uuden toivottiin olevan edeltäjiään käytännönläheisempi sekä ketterämpi. Lisäksi etampere -ohjelmassa ei onnistuttu yritysten integroimisessa ohjelmatoimintaan halutulla tavalla. Tämä haaste haluttiin huomioida Luova Tampere -ohjelman toteutuksessa ja ohjelma olikin alusta alkaen selkeästi elinkeinopoliittinen. Toinen haaste oli sopivien termien käyttäminen. Sanana luova oli varsinainen trendi-ilmaisu, samoin Richard Floridan lanseeraama käsite luovat luokat. Molemmat ovat hankalasti ja monin eri tavoin määriteltävissä. Valmisteluvaiheessa käytiin keskustelua siitäkin, onko mielipideilmasto sellainen, että voidaan puhua kulttuurin tuottamisesta ja erityisesti kaupallistamisesta. Yhtäältä haluttiin aktivoida mahdollisimman monia luovien alojen toimijoita osallistumaan uuden ohjelman toimintaan. Toisaalta haluttiin myös viestittää, että ohjelman kautta ei jaeta apurahoja vaan pyritään tekemään luovien alojen sisällöistä liiketoimintaa. Kulttuurialan perinteisestä ansainmallista poisoppiminen kesti hetken, ja alkuvaiheessa hankeaihioiden joukossa oli myös tavallisia apurahahakemuksia. Ohjelman olemassaolon aikana erityisesti palveluinnovaatioiden teema-alueelle on tullut uusia merkittäviä toimijoita, kuten osaamiskeskusohjelman digibusiness-klusteri (Tampere mukana) sekä Tekesin Serve-ohjelma. Luovien toimialojen erityisesti kulttuurialojen kehittämisessä on myös aktivoiduttu muualla. Aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto on laajentanut merkittävästi toimintaansa luovien alojen suuntaan. Myös useissa muissa kaupungeissa ja erityisesti seutukunnissa on käynnistynyt useita luoviin aloihin keskittyviä kehittämistoimintoja viime vuosien aikana. Ne ovat kuitenkin olleet resursseiltaan ja organisoinniltaan tamperelaista ohjelmaa pienempiä. Lisäksi vuodesta 2010 eteenpäin Aalto yliopisto on yhdistänyt muotoilun, markkinoinnin ja insinööritaidon uudella tavalla pyrkien luomaan Suomeen uuden menestysmallin. Alueiden lisäksi luovat alat on nostettu voimakkaasti esiin kansallisella tasolla. Vuonna 2007 Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategian 2015 ja käynnisti vuonna 2008 kaksivuotisen luovan talouden strategisen hankkeen, jonka tehtävänä on kehittää yritystoimintaa, edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja vauhdittaa tuotekehitystä luovan talouden toimintaympäristössä. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on toiminut aktiivisesti erityisesti niin sanottujen kulttuurialojen kehittämistyön saralla. OKM:ssä on käynnissä Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma, joka on yksi ministeriön valtakunnallisista ESRkehittämisohjelmista Keskeisenä osana ohjelmaa on Luova Suomi -hanke, joka käytännössä koordinoi edellä mainittua kehittämisohjelmaa. Luova Tampere on mukana Luova Suomi -hankkeen toteutuksessa. Lisäksi vuonna 2009 valmistui Kulttuuripolitiikan strategia 2020 (Opetusministeriö, 2009), jonka lähtökohtana on kulttuuripolitiikan toimintatapojen ja -alojen monipuolistuminen ja taiteen ja kulttuurin toimijoiden toimintaedellytysten, työpaikkojen sekä toimeentulon nähdään vahvistuneen aineettomaan tuotantoon painottuvassa kansantaloudessa.

22 17 Aluetasolla on ohjelman käynnistymisen jälkeen valmistunut Pirkanmaan elämystalouden strategia, jonka valmistelussa Luova Tampere on ollut aktiivisesti mukana. Koska kyse on kuitenkin strategiasta, ei tämä ole suoranaisesti vaikuttanut ohjelman toimintaan merkittävässä määrin. Tarkasteltaessa ohjelmien ja hankkeiden välistä työnjakoa ja yhteistyötä voidaan havaita, että tietyssä vaiheessa ohjelmaa on esiintynyt päällekkäisyyttä varsinkin palveluinnovaatioissa. Tämä on kuitenkin johtunut uusien instrumenttien käynnistämisestä. Luova Tampere -ohjelmassa päällekkäisyyteen reagoitiin varsin onnistuneesti tekemällä yhteistyötä sekä siirtämällä tiettyjä hankkeita muiden ohjelmien ja rahoituksen piiriin. Kansallisella tasolla työnjako on myös toiminut varsin hyvin, koska kansalliset toimenpiteet ovat olleet luonteeltaan enemmän strategisen tason kehittämistä, kun taas Luova Tampere on keskittynyt konkreettisiin paikallistason kehittämiskohteisiin. Koska Luova Tampere -ohjelman rahoitus on ollut luonteeltaan siemenrahatyyppistä, ovat useat hankkeet joutuneet hakemaan rahoitusta muista kehittämisohjelmista ja muilta rahoittajilta. Näin ollen lukuisat hankkeet ovat olleet osana useita eri ohjelmia ja kehittämiskokonaisuuksia. Tämä nostaa esiin kysymyksen Luova Tampere -ohjelman rahoituksen lisäarvosta suhteessa muihin rahoittajiin ja ohjelmiin. Hankeinformaation perusteella Luova Tampere -ohjelman lisäarvo on tässä suhteessa ollut kuitenkin merkittävä, koska useimmiten hankevalmistelu on tapahtunut Luova Tampere -ohjelman kautta tai sen innoittamana ja muut rahoittajat ovat astuneet kuvaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Hankerahoitus oli merkittävä mahdollistaja ulkopuolisen freelancer-työvoiman käyttämiseen hankkeessa, koska ilman hankerahoitusta olisi riski voinut olla liian suuri otettavaksi. Täydellinen soppa -teokseen (2011) haastatellut yrittäjät kuvaavat kommenteissaan Luova Tampere-ohjelman tarjoaman rahoituksen merkitystä liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta muun muassa seuraavin kommentein: Luovan Tampereen tuki on käytännössä ollut sataprosenttisen välttämätön yhteisöalustan rakentamiselle, Haimme ja saimme Luovan Tampereen pienhankerahaa. Summa ei ollut suuri, 10 prosenttia tarvittavasta rahoituksesta, mutta sillä oli iso merkitys muun rahoituksen saamiseen. Olimme uskottava toimija muiden rahoittajien silmissä ja Sparrauksen ja taloudellisen tuen lisäksi Luova tarjosi hyvän toimintaympäristön kontakteineen ja toimi ketteränä välittäjänä kaupungin, rahoittajien ja aloittavan yrittäjän välillä. Hankkeista kerätyt tiedot osoittavat, että Luova Tampere -ohjelman rooli on ollut merkittävin hankkeiden alkuvaiheessa sekä pienemmissä esiselvitys- ja käynnistyshankkeissa, jotka ovat olleet ratkaisevia toimintojen alkuun saattamisessa. Jatkokehitysvaiheessa on taas ollut varsin tyypillistä, että kehittämistyö on siirtynyt pääosin muiden rahoitusinstrumenttien piiriin. Luova Tampere on poikennut muista ohjelmista merkittävimmin kahdessa suhteessa: Verrattuna muihin paikallisiin hankkeisiin ohjelma on ollut kunnolla resursoitu ja organisoitu, mikä on mahdollistanut aidon kehittämistoiminnan ja vaikuttavuutta lisäävien kokonaisuuksien kehittämisen. Omien resurssien ansiosta on voitu käynnistää sellaisia toimintoja, jotka eivät alkuvaiheessa ole sopineet muuhun rahoitukseen. Hienointa oli että suurin osa haetusta rahoituksesta oli mahdollista saada eri paikoista, mikä mahdollisti kansainvälistymisponnistelujen alkamisen. Mahtava onnistumisen kokemus oli saada ensimmäinen ulkomaankauppa aikaiseksi. Luova helpotti käynnistämistä sparraamalla liiketoimintasuunnitelmaa, auttamalla tilan löytymistä, tuomalla käyttöön laajat kontaktinsa ja selvittämällä rahoitusvaihtoehtoja Omat resurssit ovat myös nopeuttaneet toimintojen käynnistymistä. Luovan Tampereen toinen merkittävä ero suhteessa muihin ohjelmiin on ollut hankevalmistelun ja - valinnan organisointi työryhmien kautta, mikä on mahdollistanut hankeideoiden jatkojalostamisen ja hanketoimijoiden sparraamisen. Tämä on lisännyt hankkeistuksen onnistumista ja sitä kautta edistänyt täydentävän rahoituksen saamista muilta tahoilta. Sekä hankeraportoinnin että asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan arvioida, että ilman Luova Tampere -ohjelmaa merkittävä määrä toteutetuista ideoista ei olisi koskaan edennyt konk-

23 18 reettisiksi kehittämishankkeiksi. Osa hankkeista olisi puolestaan toteutunut ilman Luova Tampere -ohjelmaakin, mutta niiden taso ja painopistealueet olisivat olleet monin osin erilaiset, eivätkä ne olisi kohdistuneet paikallisiin tarpeisiin yhtä hyvin kuin nyt. Luovan kanssa käytiin läpi konkreettisia ja oleellisia asioita, ei muotoseikkoja. Sparrauksen ja taloudellisen tuen lisäksi Luova tarjosi hyvän toimintaympäristön kontakteineen ja toimi ketteränä välittäjänä kaupungin, rahoittajien ja aloittavan yrittäjän välillä. Luova Tampere -ohjelman vahvuudet verrattuna muuhun kehittämistoimintaan ovat olleet eritoten: kyky aktivoida uusia toimijaryhmiä liiketaloudellisesti merkittävän elinkeinotoiminnan piiriin kyky aktivoida uusia toimijoita kehittämistoiminnan piiriin (toteuttajat, kohderyhmät) kyky lisätä sellaisten toimijoiden kykyä hanketoimintaan ja liiketaloudelliseen ajatteluun, joilla ei aiemmin ole ollut siitä kokemusta kyky käynnistää sellaisia kehittämishankkeita ja luovien alojen tukipalveluita, jotka eivät olisi sellaisenaan syntyneet mitään muuta kautta. Tietotekniikkaa hyödyntäviä hankkeita olisi voinut käynnistyä enemmänkin. Ohjelman pääheikkouksina voidaan nähdä suhteellisen vähäiset resurssit toimia sentyyppisten hankkeiden tukemisessa, jotka liittyvät teknologian kehittämiseen sekä yritysten ja julkisen sektorin innovaatiotoimintaan laajemmin. Perinteisten luovien alojen ja IT -palvelualojen välille ei onnistuttu luomaan yhteistyötä, joka olisi saanut aikaan synergiaetuja sekä tuloksia. Tämä on näkynyt erityisesti palveluinnovaatioissa, joissa erilaisten teknologioiden ja alustojen kehittäminen vaatii usein merkittäviä panostuksia. Kaikkiaan ohjelman aikana olisi voinut syntyä enemmän tietotekniikkaa hyödyntäviä hankkeita. Tässä suhteessa etampere -ohjelmassa aloitettua työtä ei saatu jatkettua, ja IT -pohjaisia palveluja syntyi varsin vähän. Ohjelman kohderyhmä on myös ollut varsin laaja, mistä johtuen toiminnan vaikutukset ovat aktivoineet ja edistäneet luovien alojen yritystoimintaa ja luovuuden hyödyntämistä monella suunnalla, mutta ohjelma ei ole kyennyt tuomaan merkittävää kehittämissysäystä yhdellekään teema-alueelle. Toisaalta voidaan katsoa, että alan toiminta on ollut monessa suhteessa varsin alkuvaiheessa, ja sen vuoksi toimijat eivät olisi kyenneet tehokkaasti hyödyntämään suuria panoksia. Ohjelman vaikutuksia arvioitaessa on siksi syytä ottaa huomioon, että se on toiminut parhaiten aktivointi- ja käynnistysvaiheen rahoitusmuotona, ja edetessään monet kehittämisteemat ovat siirtyneet muiden rahoittajien piiriin (Tekes, ELY-keskus, ESR jne.). Ohjelman asemointi on kehittynyt ohjelman aikana siten, että sekä ohjelmatasolla että hanketasolla on kyetty etsimään sopivaa työnjakoa toiminnan aikana esiin nousseiden muiden toimijoiden kanssa sekä hyödyntämään muita kehittämisohjelmia. Lisäksi ohjelman fokusta on siirretty niille alueille, joissa ohjelma selkeästi täydentää muuta kehittämistoimintaa. Näitä ovat muun muassa luovien alojen innovaatiotoiminta ja yrittäjyys, joiden kehittämiseen ei ole ollut riittävästi instrumentteja ja osaamista perinteisessä kehittämistoiminnassa Luovien alojen asema osana elinkeinopolitiikan kokonaisuutta Enemmän olisi pitänyt saada aikaiseksi luovien ja muiden toimialojen yhteisiä hankkeita. Luova Tampere -ohjelma on kyennyt edistämään luovien toimialojen asemaa osana Tampereen elinkeinopolitiikan kokonaisuutta. Luovat alat eivät ole kuitenkaan vielä kyenneet nousemaan tasavertaiseen asemaan perinteisten vahvojen alojen kanssa. Tästä huolimatta luovat toimialat ovat merkittävä ja nopeasti kasvava toimiala Pirkanmaalla: vuosina toimipaikkojen lukumäärä kasvoi 17 prosenttia ja henkilöstön lukumäärä 9 prosenttia luovilla aloilla. Huomattavaa on myös kasvu suhteessa muihin toimialoihin, joka on ollut toimipaikkojen määrissä mitattuna lähes kolmanneksen ja henkilöstön suhteen melkein puolet nopeampaa. Suurin ero on ollut havaittavissa liikevaihdossa, jossa talouskriisin vaikutuksesta kaikkien toimialojen liike-

24 19 vaihdon kehitys laski negatiivisen puolelle vuodesta 2006 vuoteen Luovilla aloilla vaikutus on ollut pienempi. Elinkeinopolitiikan ja laajemman aluekehittämisen näkökulmasta luovat alat näyttäytyvät vielä pitkälti irrallisena kokonaisuutena eivätkä samassa mitassa strategisina kysymyksinä kuin esimerkiksi osaamiskeskusalat. Osaltaan tähän vaikuttaa kentän sekavuus. Niin sanottujen luovien alojen piiriin kuuluu varsin monentyyppistä toimintaa, joka on varsin palvelukeskeistä ja pienyritysvaltaista. Lisäksi se on monessa tapauksessa yhteyksissä teemoihin, joiden piirissä on paljon vapaaehtoistoimintaa sekä liiketoiminnan piiriin kuulumatonta toimintaa. Tähän liittyen pettymyksenä voidaan pitää Luovien alojen keskuksen tilannetta, joka on edelleen avoin. Keskuksen valmistelutyöt aloitettiin jo vuonna 2006 ja esiselvitys saatettiin päätökseen vuotta myöhemmin. Pormestarin nimittämän ohjausryhmän toteutettavuusselvitys puolestaan valmistui vuonna YLE:n sitouduttua hankkeeseen studiorakennukselle haettiin rakennuslupaa, joka on viivästynyt useista valituksista johtuen. Rakennuslupa sai lainvoiman vasta keväällä 2011, minkä jälkeen ohjausryhmä on valmistellut hankkeen toteutusta. Tämän hetkisenä tavoitteena on saada kokonaisuus päätökseen vuoden 2012 alkupuolella. Täten prosessi on ollut poikkeuksellisen pitkä. Luovien alojen keskuksen on kaavailtu yhdistävän kaksi konseptia, jotka ovat vierailukohde ja luovien alojen työtilat. Kokonaisuus yhdistää Pirkanmaan vahvimmat perhematkailubrändit, joten sen uskotaan houkuttelevan erityisesti perhematkailijoita. Vaikka keskuksen toteutus on viivästynyt (ohjelmasta riippumattomista syistä), voidaan hankkeen käynnistymistä pitää Luova Tampere -ohjelman aikaansaannoksena. Alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta ohjelman haasteena on toimintakentän laajuus. Perinteisistä kehittämisaloista poiketen Luova Tampere -ohjelma on ollut mukana hyvin monentyyppisessä toiminnassa lukuisilla eri areenoilla. Lisäksi ohjelman hankkeet ovat sisällöltään monin osin varsin kaukana kehittämisen valtavirrasta, mikä vaikeuttaa niiden arvioimista perinteisestä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Tämä on saanut aikaan sekavan ja hajanaisen kuvan Luova Tampere -ohjelmasta joidenkin sidosryhmien keskuudessa. Sparrauksen ja taloudellisen tuen lisäksi Luova tarjosi hyvän toimintaympäristön kontakteineen ja toimi ketteränä välittäjänä kaupungin, rahoittajien ja aloittavan yrittäjän välillä. Toisaalta yksi merkittävimmistä ellei merkittävin Luova Tampere -ohjelman tuloksista on ollut se, että ohjelma on antanut luoville aloille kasvot ja muodollisen edustustahon, jonka kanssa voidaan toimia, kehittää ja neuvotella ja jolla on kokonaisnäkemys luovien alojen yritystoiminnasta ja eri kehittämisvälineistä Ohjelman fokuksen täsmentyminen Vuonna 2008 Luova Tampere -ohjelmassa tehtiin suunnanmuutos ja ohjelman strategia päivitettiin ohjelman alkuvaiheessa saatujen kokemusten pohjalta. Koska resurssit eivät riittäneet kaikkeen tekemiseen, ohjelmalta edellytettiin priorisointia. Merkittävin muutos oli ohjelman painopisteiden täsmennys siten, että alussa merkittävässä roolissa mukana ollut palveluinnovaatio-osio sellaisenaan lopetettiin. Lisäksi muiden teemojen sisältöä ja fokusta uudistettiin (painopiste luoviin toimialoihin sekä vetovoimaiseen kaupunkiin). Kuten jo aiemmin ohjelman organisoitumisen yhteydessä mainittiin, otettiin ohjelmassa vuonna 2009 käyttöön uudet teema-alueet: luovat toimialat, innovaatiot ja yrittäjyys sekä vetovoimainen kaupunki. Luovat toimialat ovat pitkälti kulttuurin toimialoja, joten tältä osin teeman sisältö ei merkittävästi poikkea aiemmasta kulttuuriteollisuuden teemasta. Toimialakehittämisessä erityishuomiota saavat AV-ala, sarjakuva, musiikki, muotoilu ja teatteri. Näiltä osin ohjelman sisältöjä on kyetty täsmentämään aiempien kokemusten pohjalta tyypittelemällä erilaisia palveluita ja tuotoksia, joita ohjelma tuottaa hankkeiden kautta. Vetovoimaisen kaupungin teema on pitkälti sama kuin luovat rakenteet, mutta painopisteitä on täsmennetty, minkä lisäksi uusi toiminnallinen elementti eli tapahtumat on nostettu esiin omana

25 20 erityisalueenaan. Tämä on perusteltua ottaen huomioon erilaisten kulttuuritapahtumien suoran vaikutuksen aluetalouteen sekä sen välillisen merkityksen kaupunki-imagoon ja kaupunkilaisten hyvinvointiin (vrt. Kainulainen, 2005). Merkittävin uusi suunnanmuutos on Innovaatiot ja yrittäjyys -teema, joka on osaltaan korvannut sekä Palveluinnovaatiot että Luovuuden mahdollistaminen -teemat ja ottanut niistä keskeisimmät välineelliset kehittämiskohteet eli innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistämisen luovilla aloilla. Uusi painotus näyttäisi syntyneen orgaanisesti, eli se on rakennettu sellaisten innovaatioalustojen ja hankkeiden varaan, joille on ollut kysyntää. Tarkasteltaessa ohjelman alkuvaiheen tuloksia voidaan ohjelman fokuksen muuttaminen nähdä luontevana ja alustavasti varsin onnistuneena. Hankkeista ja ohjelmatoiminnasta saatujen kokemusten valossa toimintaa on keskitetty uudestaan yhtäältä siihen, mihin on ollut eniten kysyntää, ja toisaalta siihen, missä hanketoiminta on ollut tehokkainta. Lisäksi muutos näyttäisi olevan kytköksissä palveluinnovaatioiden ja luovuuden mahdollistamisessa koettuihin haasteisiin. Luova Tampere -ohjelman alkaessa todettiin, että ohjelman fokusta tarkennetaan ohjelman aikana saatujen kokemusten perusteella, ja näin on siis myös tehty Kohti klusterien muodostamista Ohjelman strategiaprosessissa oli selkeästi mukana pyrkimys aluksi varsin hajallaan olevan hankeryppään kokoamiseen valittujen toimialojen (klustereiden) ympärille. Tämä pyrkimys oli mukana jo vuonna 2007 toteutetussa strategiassa, jossa hahmoteltiin erilaisia toimintoja pääklustereille. Kuva 9. Esimerkki suunnitelluista kehittämiskokonaisuuksien luomisesta AV-klusterille (Lähde: Strategiaprosessi 11/09/2007) Ohjelma eteni organisoinnin puolesta tähän suuntaan, jos tarkastellaan esimerkiksi vuosien toimintaa verrattuna vuosien toimintaan. Hankkeiden tyypittelyssä ja ryhmittelyssä oli tarkoitus edetä ainakin osittain yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, missä eri toiminnot olisivat vakiintuneet ja kohderyhmät olisivat niistä tietoisia. Tämä tavoite näyttäisi toteutuneen vain osittain.

26 Ohjelman tavoitteet ja niiden toteutuminen Luova Tampere -ohjelmalle asetettiin vuonna 2006 tavoitteiksi synnyttää uusia työpaikkoja ja kasvattaa valittujen toimialojen liikevaihtoa, lisätä Tampereen seutukunnan tunnettuutta ja parantaa seudun imagoa, synnyttää uusia yhteistyöverkostoja sekä edistää eri alojen välistä vuorovaikutusta ja luoda kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja uusia palveluja. Jos tarkastellaan ohjelmaa ehkä kaikkein kokonaisvaltaisimmalla elinkeinopoliittisella tavoitteella (keskimääräistä korkeampi työttömyys painetaan vähintään valtakunnalliselle tasolle vuoteen 2011 mennessä), huomataan, ettei tavoitteita ole saavutettu. Vuoden 2011 marraskuun lopussa työttömyysaste oli Tampereella 11,8% kun se oli Pirkanmaalla 9,8% ja Suomessa 8,8% (Pirkanmaan ELY-keskus, 2011). Toisaalta arvioinnin näkökulmasta työttömyys on heikko mittari, koska se ei ota huomioon muita työllisyyteen vaikuttavia seikkoja. Tampereen seudulla tällaisia ovat muun muassa maailmantalouden tilanne ja sen suhde teolliseen rakennemuutokseen, muuttoliike Tampereelle sekä seudun sisäinen muuttoliike. Lisäksi työpaikkojen syntymisen arviointia vaikeuttaa se, että tiedossa ovat vain projektin aikana syntyneet työpaikat eivätkä esimerkiksi muualta rahoitettujen jatkotoimenpiteiden tai yritysten kasvun kautta syntyneet työpaikat. Ohjelmalle asetetut elinkeinopoliittiset tavoitteet (synnyttää uusia työpaikkoja ja kasvattaa valittujen alojen liikevaihtoa) ovat toteutuneet suhteellisen hyvin siitä huolimatta, että työttömyys ei ole pudonnut toivotulle tasolle. Luova Tampere -ohjelman hanketoiminta on synnyttänyt uutta yritystoimintaa, uusia työpaikkoja sekä lisännyt alan yritysten liikevaihtoa. Elinkeinopoliittiset vaikutukset (katso luku 4) eivät ole yksin ohjelman ansiota, mutta vaikutukset olisivat olleet vähäisempiä ilman ohjelman panostusta Luovien alojen kehittämiseen. Kaupunkiseudun tunnettuuden ja imagon kehittämisen osalta ohjelma on onnistunut hyvin etenkin luovien alojen toimijoiden keskuudessa erilaisten hankkeiden ja tapahtumien kautta. Tunnettuus luovien alojen kehittämiseen liittyvien välittäjäorganisaatioiden sekä muiden alan kehittäjien piirissä on osaltaan kasvanut sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja Tampere nähdään luovien alojen kehittämisessä yhtenä Euroopan kärkikaupungeista. Tampere mielletään nykyisin kuuluvaksi luovien alojen edelläkävijä kaupunkien joukkoon (Tampere mukana European Creative Industries Alliancessa laatimassa politiikkasuosituksia EU:lle). Tulevana vuonna (2013) näkyvyys tullee vielä lisääntymään, kun Tampereella järjestetään Creativity World Forum. Tämä tunnettuuden kasvu edistää ohjelman tulosten jatkohyödyntämistä tuomalla uusia verkostoja ja kehittämismahdollisuuksia. Luovien alojen toimijoiden piiri on kuitenkin varsin rajallinen, eikä kaupungin vahva asema luovien alojen kehittämisverkostoissa välttämättä lisää Tampereen seudun tunnettuutta laajemmin. Toistaiseksi imagolliset vaikutukset ja tunnettuuden lisääntyminen ovat näkyneet selkeimmin luovien alojen toimijoiden keskuudessa. Tulevaisuudessa Tampereen tavoitteena voisi olla myötävaikuttaminen siihen, että kaupungista muodostuisi mielikuva luovien toimintamallien edelläkävijänä myös laajemmin, esimerkiksi globaalissa yrityskentässä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää kuitenkin laajemmin koordinoitua kehittämistoimintaa kuin mitä yksittäisen ohjelman kautta voidaan saada aikaan. Ohjelman toimintamallin keskeisenä tavoitteena on ollut synnyttää uusia yhteistyöverkostoja sekä edistää eri alojen välistä vuorovaikutusta. Hankeraportoinnin ja asiantuntijahaastattelujen perusteella yhteistyöverkostojen rakentamisessa on onnistuttu erittäin hyvin varsinkin eri luovien toimialojen sisällä suhteessa niiden keskeisiin sidosryhmiin. Sen sijaan eri alojen välistä vuorovaikutusta edistäviä toimenpiteitä ja toimintoja ei ole noussut esiin kovinkaan montaa. Tiivistetysti voidaan arvioida, että ohjelma on kyennyt varsin hyvin edistämään luovien alojen sisäistä verkostoitumista, mutta ulospäin verkostoituminen vaatii vielä lisätyötä. Lisäksi ohjelman ylätason tavoitteena oli luoda kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja uusia palveluja, joka linkittyi läheisesti yhteen alkuvaiheen neljästä teema-alueesta (palveluinnovaatiot). Muutaman ensimmäisen vuoden aikana kävi ilmeiseksi, että kyseinen teema-alue ei ollut lähtenyt käyntiin odotetulla tavalla. Alkuun varsin suuri rahoitusosuus putosi hyvin nopeasti teemaalueista pienimmäksi kuten kappaleesta käy ilmi. Tämä heijastui hankkeisiin ja niiden tuloksiin johtaen lopulta yllättävän alhaiseen uusien palvelujen määrään. On kuitenkin syytä huo-

27 22 mata, että ohjelman strategiset linjaukset muuttuivat Luovan Tampereen puolessa välissä poistaen huomion palveluinnovaatioista sellaisenaan. Tätä taustaa vasten alkuperäiselle tavoitteelle (luoda kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja uusia palveluja) ei voida asettaa suurta painoarvoa. Taulukko 5. Ohjelman ylätason tavoitteiden toteutuminen Tavoite Synnyttää uusia työpaikkoja ja kasvattaa valittujen toimialojen liikevaihtoa Lisätä Tampereen seutukunnan tunnettuutta ja parantaa seudun imagoa Synnyttää uusia yhteistyöverkostoja sekä edistää eri alojen välistä vuorovaikutusta Luoda kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja uusia palveluja Arvio tavoitteen toteutumisesta Tavoite työttömyyden pudottamisesta maan keskitasolle ei ole toteutunut. Toisaalta luovien alojen liikevaihto on kasvanut, joten tavoite on toteutunut osittain. Luova Tampere -ohjelma on parantunut Tampereen tunnettuutta kansallisesti ja myös kansainvälisesti, mutta vaikutusta on havaittu lähinnä luovien alojen piirissä. Muilla toimialoilla tulokset ovat jääneet vähäisemmiksi. Ohjelman aikana on syntynyt uusia yhteistyöverkostoja ja hankkeiden välillä on ollut synergiaa. Vuorovaikutus on kuitenkin lisääntynyt lähinnä toimialan sisällä. Varsinainen ristipölytys on ollut vähäistä. Uusia palveluita on luotu ohjelman aikana odotettua vähemmän ja lisäksi niiden käynnistyminen on kestänyt kauan. Langattoman Tampereen potentiaali on vaarassa jäädä hyödyntämättä täysimääräisesti. Strategian muutos kesken ohjelmakauden hankaloitti huomattavasti alkuperäisen tavoitteet saavuttamista. Luova Tampere -ohjelma jakautui alun perin kolmeen eritasoiseen teemaan ja kullekin niistä oli määritetty yleiset tavoitteet. Ensimmäinen tavoite oli tamperelaisen vahvaan kulttuuriosaamiseen tukeutuvan liiketoiminnan nostaminen alueen uudeksi strategiseksi klusteriksi eli toisin sanoen niin sanottujen luovien toimialojen kehittäminen. Toinen teema linkittyi etampere -ohjelman toimintaa jatkavana osa-alueena uuden teknologian täysimittaiseen hyödyntämiseen yhteiskunnan eri alueilla. Erityisiksi huomion kohteiksi asemoitiin palvelutoimintojen tuottavuuden lisääminen sekä uusien palvelutuotteiden ja palvelualan yritysten synnyttäminen, asiakaslähtöisen palvelukulttuurin edistäminen, uusien liiketoimintamallien synnyttäminen sekä erilaisten uusien palvelualustojen kehittäminen. Kolmannen teema-alueen yleisenä tavoitteena oli luoda edellytyksiä luovuuden esille pääsyyn. Teema-alueen huomion kohteena ovat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sisällölliset uudistukset, sosiaalisten ympäristöjen kehittäminen sekä luovuutta mahdollistavan rakennetun kaupunkiympäristön synnyttäminen. Jo ohjelman käynnistysvaiheessa tiedostettiin, että kaikkea ohjelmassa toteutettavaa kehittämistoimintaa ei voida eikä ole järkevää mitata perinteisin elinkeinopoliittisin mittarein. Ohjelman tavoitteenasettelun yhteydessä todettiin, että Teemakokonaisuudet ovat eritasoisia siten, että kulttuuriteollisuuden kehittämishankkeet ovat operatiivisimpia ja sen tavoitteet ovat mitattavimpia ja nopeammin saavutettavia (esim. alan työpaikkamäärän tai liikevaihdon kehitys, uudet tuotteet). Luovuutta mahdollistavat ja luovia rakenteita kehittävät hankkeet puolestaan ovat esimerkiksi koulutuksen ja kasvatuksen sisältöjä uudistavia tai kaupunkirakennetta muokkaavia hankkeita, joiden vaikutus on välillistä, vaikeasti todennettavaa tai mitattavaa ja realisoituvat ajallisesti pääosin ohjelmakauden jälkeen. Erityisesti palveluihin sekä yksityisiin että julkisiin kohdistuva kehitystoiminta on puolestaan kokeilevaa ja uusia toimintatapoja kehittävää. Toiminnan tulokset näkyvät tällöin muutaman vuoden viiveellä esimerkiksi kannattavuuden tai tuottavuuden kasvuna ja uusina palvelukonsepteina. Ohjelma oli siten yhtä aikaa konkreettinen lyhyen ja keskipitkän aikavälin elinkeinopoliittinen ohjelma luovien toimialojen kehittämiseksi että pidemmän aikavälin kehittämisväline luovien toi-

28 23 mintamallien integroimiseksi osaksi yritystoimintaa, julkisia palveluita ja kaupunkirakenteen kehittämistä. Ohjelman teema-aloittaiset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin, mutta eri osa-alueiden välillä on nähtävissä merkittäviä eroja. Luovia aloja on vahvistettu merkittävästi siten, että alan toimijoita on kyetty aktivoimaan ja kehittämisen tukirakenteita vahvistamaan. Kulttuuriteollisuuden asemaa on kyetty vahvistamaan osana elinkeinojen kehittämistä, ja ilmapiiri on kehittynyt suotuisammaksi alan toimijoiden keskuudessa. Alkuperäisessä tavoitteessa synnyttää palveluinnovaatioita ja edistää niiden hyödyntämistä ei onnistuttu odotetusti. Vuonna 2006 aloitetut hankkeet, joista molemmat olivat aihioina valmiita jo ohjelman alussa, on viety pääosin onnistuneesti läpi, mutta sen jälkeen palveluinnovaatioiden rooli hiipui. Palveluinnovaatiot eivät löytäneet odotettua roolia ohjelmassa, ja ohjelman rahoitus ei ollut joissakin tapauksissa riittävää alan hankkeille. Lisäksi eräissä palveluinnovaatioille kehitysalustoja luoneissa hankkeissa, kuten Langaton Tampereen kaupunkiseutu, itse sisältöjen kehittämiseen päästiin useamman vuoden viiveellä. Ohjelman uudistuksen yhteydessä palveluinnovaatiot pudotettiinkin kokonaan pois ja teema-alue rakennettiin siten, että se paremmin tukisi innovaatioita ja yrittäjyyttä laajemmin luovan talouden viitekehyksessä. Tarkasteltaessa yleistä luovuuden edellytyksiä tukevaa kehittämistoimintaa voidaan havaita, että ohjelma on kyennyt edistämään luovuuden edellytyksiä vain joillakin osa-alueilla ja tiettyjen toimijoiden osalta. Luovuuden mahdollistaminen laajemmin esimerkiksi perinteisillä toimialoilla (muut kuin kulttuurialat) tai julkisella sektorilla ei ole edennyt odotetusti. Syinä voidaan nähdä ainakin resurssien vähäisyys suhteessa tavoitteisiin sekä ajattelumallien odotettua hitaampi muuttuminen. Luovuuden edellytyksiä on pyritty edistämään kaupunkiympäristöä ja infrastruktuuria kehittämällä, vaikka tuloksia on saavutettu odotettua hitaammin. Lukuisat onnistuneet tapahtumat ovat nostaneet sekä toimijoiden aktiviteettia että kaupungin imagoa valittujen toimijoiden keskuudessa. Vaikutusten pysyvyys riippuu kuitenkin toimintojen jatkuvuudesta. Infrastruktuurin osalta käynnissä on ollut erilaisia selvityksiä kaupunkitilan käytöstä ja toimitilaratkaisujen kehittämisestä. Varsinainen toteutus on kuitenkin edennyt joiltain osin odotettua hitaammin. Tavoitteiden osalta tulokset eivät ole vielä kaikin osin realisoituneet. Toisaalta teema-alue on keskittynyt asioihin, joiden valmistelu itsessään on ollut hidasta (esimerkiksi kaavoitusta edeltäneet keskustelut). Ohjelman etenemistä tarkasteltaessa voidaan havaita, että ensimmäisinä vuosina ohjelman toiminta painottui varsin paljon hankkeiden käynnistämiseen sekä erilaisten hankeaihioiden ja kehittämiskokonaisuuksien rakentamiseen. Tästä johtuen tunnettuutta ja imagoa kehittäviin toimintatapoihin ja markkinointiin päästiin panostamaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Tiivistetysti voidaan arvioida, että imagon, vetovoiman ja tunnettuuden kehittämisessä tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin, varsinkin jos tarkastelu rajataan luovien alojen sisälle. Ohjelman perustavoitteenasettelu on pysynyt pitkälti samana. Painopisteet ovat kuitenkin muuttuneet esimerkiksi siten, että ohjelman kuluessa on siirrytty palveluinnovaatioiden synnyttämisestä enemmän yleiseen innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämiseen uusien luovien toimintamallien avulla. Luovuuden edellytysten parantamisen osalta on erityisesti kaupunkiympäristön kehittämisessä siirretty painopistettä kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamiseen erilaisten tapahtumien ja kaupunkitilan kehittämisen kautta. Aiempi infrastruktuurin ja tilojen kehittäminen on kuitenkin säilynyt tavoitteena tapahtumien rinnalla. Luova Tampere -ohjelman ohjaukseen osallistuneiden (ohjausryhmä, teemaryhmät) mielestä ohjelman tavoitteet ovat kokonaisuudessaan olleet oikeita, riittävän selkeitä ja ne on myös tehty riittävän pitkäksi aikaa. Tavoitteet katsotaan saavutetuksi ja lisäksi on koettu ohjelmamuotoisen kehittämisen olevan työkalu, joka tuo mukanaan vapauden reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Arvioinnin perusteella voidaan sanoa, että tehdyt muutokset ovat olleet hyvin perusteltuja, ja ne ovat määrittyneet ohjelman aikana saatujen kokemusten pohjalta. Muutokset ovat kuitenkin oh-

29 24 janneet ohjelman painopistettä osin pois alkuperäisistä tavoitteista. Ohjelman alussa oli toiveena esimerkiksi saada aikaan koulutuksen ja kasvatuksen sisältöjä uudistavia tai kaupunkirakennetta muokkaavia hankkeita. Tältä osin näyttäisi siltä, että tulokset ovat jääneet käynnistyneiden hankkeiden määrässä odotetusta. Ajatuksena näyttäisi ohjelman alussa olleen, että uusia luovia talouden ajattelumalleja ja toimintatapoja voitaisiin ohjelman avulla levittää laajemminkin eri aloille ja eri toimijajoukkoihin, ja sitä kautta kehittää Tamperetta luovuuden kansainvälisenä kasvukeskuksena. Nyt painotus on mennyt enemmän kohti fyysisen ja toiminnallisen kaupunkiympäristön sekä yritystoiminnan kehittämistä. Kuten edellä todettiin, ohjelmalla on ollut haasteita porautua muiden sektoreiden toimintaan ja viedä luovuutta mahdollistavia toimintatapoja esimerkiksi julkiselle sektorille, perinteisille toimialoille ja oppilaitoksiin. Nämä osa-alueet ovat olleet hanketoiminnan kannalta haastavia ja vaatisivat onnistuakseen myös lisää ajattelutapojen muutosta, ennakkoluulottomuutta ja kohderyhmien sitoutumista. Näyttäisi siltä, että edellä mainituista syistä ohjelmassa on painotuttu toimimaan pääosin niin sanottujen luovien toimialojen piirissä. Kaiken kaikkiaan ohjelma on edennyt hyvin. Hankeideoita on ollut runsaasti, ja niistä on pystytty myös poimimaan varsin kattavasti ja monipuolisesti erilaisia kehittämishankkeita. Toimijoilta tulleita hankeideoita on pyritty täydentämään ohjelman sisäisillä ideoilla, jolloin ajatuksena on ollut saada kattava joukko kehittämisalueita ja lisäksi erilaisia toimintaympäristöön liittyviä tukirakenteita, kuten neuvontaa. Samanaikaisesti ohjelmassa on siirrytty asteittain ensimmäisestä varsin avoimesta lähestymistavasta kohti fokusoidumpaa lähestymistapaa. Tätä on pidetty tärkeänä, jotta yksittäisten hankkeiden vaikutusten lisäksi kyettäisiin paremmin saamaan aikaan synergioita sekä synnyttämään suurempia kokonaisuuksia, joilla olisi elinmahdollisuuksia ja pysyviä vaikutuksia myös ohjelman jälkeen.

30 25 4. OHJELMAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 4.1 Määrälliset tulokset Tampereen luovien alojen kehitys Luovia toimialoja ja niiden kehitystä voidaan tarkastella tilastollisesti lukuisista eri näkökulmista ja luokituksista käsin. Suomessa on viime vuosina kehitetty useita eri luokituksia luovien alojen ja erityisesti kulttuurialojen yritystoiminnan ja kansantaloudellisen roolin mittaamiseen. Tällaisia mittareita ovat muun muassa opetusministeriön kulttuurialan satelliittiluokitus, joka on uusittu vuonna Luovien alojen kehityksen tilastollinen tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä saatuihin toimipaikkatietoihin, jotka kattavat vuodet Luovien alojen määrittelemiseksi käytettiin apuna toimialaluokitusperustaista Opetusministeriön luokitusta (OPM 2006: 35). Siinä yksittäiset toimialat on koottu neljään pääryhmään: a) kulttuuriperintö ja taide b) joukkoviestintä c) muotoilu ja mainonta ja d) viihde. Opetusministeriön luokitusta on päivitetty tuoreen kulttuuri- ja luovien alojen taloudellisen arvon mittaamiseen tähtäävän satelliittikirjanpitoohjelman (OPM 2008: 20 ja Tilastokeskus) tietojen avulla sekä muokattu tätä edelleen Tampereen lähtökohtiin sopivaksi 8. Tämän lisäksi mukaan on otettu Luova Tampere -ohjelman painopistealueet huomioon ottaen Ohjelmistoteollisuus sekä Urheilu ja liikunta, jotka erityisesti erilaisten oheispalveluiden kautta linkittyvät välillisesti luoviin toimialoihin ja laajemmin elämystalouden piiriin. Tilastot kattavat yksinomaan luovien alojen yritystoiminnan, ja ne eivät sisällä julkisen sektorin, oppilaitosten sekä niin sanotun kolmannen sektorin tietoja. Käytetty luokitus on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Tarkasteltaessa luovien alojen toimipaikkojen kehitystä vuodesta 2006 vuoteen 2010 voidaan havaita, että yritystoiminnan piirissä on tapahtunut positiivista kehitystä. Neljän seurantavuoden aikana luovien alojen piiriin luettavien toimipaikkojen lukumäärä kasvoi 17 prosenttia vuoden toimipaikasta vuoden toimipaikkaan. Tämä kehitys on varsin merkittävä varsinkin kun ottaa huomioon, että aiemmassa selvityksessä, jossa tarkasteltiin Luovia aloja Tampereen seutukunnassa , alan yritystoimipaikkojen määrän kasvu oli viiden vuoden tarkastelujaksolla kaikkiaan 12% 9. Henkilöstön määrä kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2010 yhteensä 7 490:sta 8 187:een eli noin 9 %. Alan liikevaihto oli Tampereella vuonna 2010 kaikkiaan 1,18 miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin vuonna Taulukko 6. Luovien alojen toimipaikat Tampereella Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto euroa Yritystilastoinnissa käytettävä toimialaluokitus uudistui vuonna 2008, mikä asettaa ongelman luovien alojen kehityksen seurannalle. Vuodesta 2007 eteenpäin tilastoinnissa käytetään uutta TOL2008-luokitusta, joka ei ole kaikilta osin yhtenevä vanhan luokituksen kanssa. Tästä johtuen luovien alojen kehityksestä ei ole saatavilla yhteismitallisia vertailutietoja ennen vuotta Vuonna 2007 toimipaikkaluokitus uudistui ja uusi TOL2008-luokitus otettiin käyttöön. Koska hanketoiminnan vaikutukset usein nousevat esiin viiveellä, voidaan kuitenkin olettaa, että pääosa Luova Tampere -ohjelman näkyvistä vaikutuksista on alkanut näkyä vuodesta 2008 eteenpäin. Tarkempi kuva alan kehityksestä saadaan ohjelman päätyttyä. 8 Erityisen tärkeä muutos muualla laajasti käytettyihin laskelmiin on toimialan Viestintälaitteiden valmistus poistaminen luokituksesta. Tämä toimiala on Tampereella itsessään niin suuri, että se vääristää tilastoja merkittävästi. Lisäksi sen voidaan katsoa kuuluvan Tampereella pikemminkin muun kehittämistoiminnan (erityisesti Osaamiskeskusohjelma) piiriin. 9 Vuoden ja luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska ne perustuvat eri toimialaluokituksiin. Tämän lisäksi aiempi tutkimus tarkasteli toimipaikkoja seutukuntatasolla, kun taas tässä arvioinnissa käytetyt tilastot perustuvat Tampereen kaupungin lukuihin. Eri tilastojen välillä voidaan kuitenkin tehdä suuntaa antavia vertailuja.

31 26 Tarkasteltaessa Luovien alojen toimipaikkakehitystä Tampereella suhteessa toimipaikkakehitykseen kokonaisuutena voidaan havaita, että kehitys on ollut merkittävästi suurempaa luovilla aloilla sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrässä että liikevaihdossa. Taulukko 7. Yritystoiminnan muutos prosentteina Tampereella (Lähde: Tilastokeskus) Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Luovat toimialat 17,8 9,3 6,9 Kaikki toimialat 10,9 2,9-0,7 Tarkasteltaessa Luovien alojen yritystoiminnan roolia yritystoiminnan kokonaisvolyymin kannalta voidaan havaita, että luovien alojen merkitys on Tampereella suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Verrattuna Helsinkiin Luovien alojen osuus on jonkin verran pienempi, mutta vastaavasti suurempi kuin Turussa. Tampereella on sen sijaan toimipaikkoja verrattain paljon suhteessa alan liikevaihtoon. Tätä selittää osittain viimeaikaisesta kasvusta johtuva toimipaikkojen pieni koko, mutta osittain myös se, että Tampereella liikevaihdon kokonaisvolyymi on vahvan teollisen rakenteen osalta hyvin merkittävä. Toimipaikkojen keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2010 Tampereella euroa ja koko maassa euroa. Voidaankin todeta, että luovien alojen merkitys Tampereella on jo nyt varsin merkittävä työllistäjä, mutta vahvan teollisen rakenteen vuoksi näiden yritysten suhteellinen osuus liikevaihdosta on vielä varsin pieni. Taulukko 8. Luovien alojen yritystoiminnan osuus suhteessa kaikkeen yritystoimintaan vuonna 2010 (Lähde: Tilastokeskus) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Koko maa 8,1 7,2 5,7 Helsinki 17,1 14,3 9,5 Tampere 13,5 11,2 7,0 Turku 11,0 8,2 7,1 Luovien alojen yritystoiminta on kasvanut merkittävästi myös Tampereella. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 alan kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin maassa keskimäärin. Erityisesti henkilöstön määrän ja liikevaihdon kasvu on ollut positiivisempaa kuin verrokkialueilla. 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 Koko maa Helsinki Tampere Turku Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Kuva 10. Luovien toimialojen yritystoiminnan kehitys suhteessa koko maahan sekä muihin merkittäviin kaupunkikeskuksiin

32 27 Valittujen pääryhmien 10 osalta voidaan havaita, että merkittävimmät alatoimialat ovat viestintä ja media sekä ohjelmistoliiketoiminta, mikäli mitataan liikevaihtoa. Myös erilaiset viihdepalvelut ovat varsin tärkeä pääryhmä varsinkin liikevaihdossa. Muista pääryhmistä poikkeava osa-alue on taide- ja kulttuuriperintö eli pääryhmä, joka yleensä kaikkein perinteisimmin mielletään luoviin aloihin kuuluvaksi. Tällä alalla yritysten koko on hyvin pieni: suurin osa on 1 2 hengen yrityksiä. Taulukko 9. Luovien alojen yritystoiminta valituissa pääryhmissä vuonna 2010 Toimialaryhmä Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto euro Taide ja kulttuuriperintö Viestintä ja media Muotoilu ja mainonta Viihde Ohjelmistoliiketoiminta Urheilu ja liikunta Luovat alat yhteensä Kaikki toimialat Luovien alojen suhteellinen osuus on myös varsin vahva useilla painopistealueilla. Verrattuna toimialojen suhteelliseen osuuteen koko maassa voidaan havaita, että erityisesti ohjelmistoliiketoiminta sekä taide ja kulttuuriperintö ovat Tampereella varsin vahvasti edustettuina (Taulukko 10). Taulukko 10. Luovien alojen yritystoiminta valituissa pääryhmissä. Suhteellinen osuus verrattuna koko maahan (1 = sama kuin koko maa) Toimialaryhmä Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto euro Taide ja kulttuuriperintö 2,3 2,1 2,1 Viestintä ja media 1,6 1,2 1,3 Muotoilu ja mainonta 1,7 1,3 0,9 Viihde 1,4 1,2 0,8 Ohjelmistoliiketoiminta 2,2 2,7 2,6 Urheilu ja liikunta 1,2 0,9 1,0 Luovat alat yhteensä 1,7 1,6 1,2 Alan kasvu vuosina on vaihdellut varsin paljon pääryhmittäin. Suhteellisesti kaikkein voimakkainta kasvu on ollut taidesektorilla, kun taas määrällisesti kasvu on ollut merkittävintä ohjelmistoliiketoiminnassa. Tulos on kiinnostava siten, että varsin merkittävän osan kokonaiskasvusta tuottanut ohjelmistoala on pienentynyt painoarvoltaan Palveluinnovaatiot-osaalueen poistuttua ohjelman painopisteistä. 10 Pääryhmien sisältämät toimialat on tarkemmin eritelty liitteessä 1.

33 28 Kaikki toimialat luovat alat yhteensä Urheilu ja liikunta Ohjelmistoliiketoiminta Viihde Muotoilu ja mainonta Viestintä ja media Taide ja kulttuuriperintö Liikevaihto Henkilöstö Toimipaikat Kuva 11. Yritystoiminnan volyymin kehitys eri pääryhmissä Ohjelmatason määrälliset indikaattorit Luova Tampere -ohjelmaa on seurattu myös perinteisin elinkeinopoliittisin tulosindikaattorein. Seuraavassa on esitetty vuoden 2011 joulukuuhun asti raportoidut hankkeiden tulokset. Suoraan hankkeiden kautta syntyneitä uusia työpaikkoja on arvioiden mukaan syntynyt raportoiduissa hankkeissa tähän mennessä kappaletta. Luku on suhteellisen alhainen ja lisäksi uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut huomattavasti vuoden 2009 jälkeen, jolloin Luova Tampere -ohjelman projektien tuloksena oli syntynyt 62 pysyvää, uutta työpaikkaa. Hankkeiden aikaisia työpaikkoja on luotu raportoiduissa hankkeissa vuoden 2011 joulukuuhun mennessä kaikkiaan 302 kappaletta. Talouden taantumalla on ollut vaikutusta työpaikkojen luomiseen. Väliarvioinnin toteuttamisen jälkeen uusia työpaikkoja on syntynyt vain 23 kappaletta, vaikkakin kasvu prosenteissa mitattuna (yli 37 %) on ollut huomattavaa. Samaan aikaan projektien aikaisia työpaikkoja on luotu nopeammalla tahdilla 132 kappaletta, (kasvua yli 80 %). Huomattava osa uusista paikoista on syntynyt lähinnä projektien ajaksi, joten suurin osa on myös loppunut hankkeiden päättyessä. Hanketoiminta on toisaalta ollut vain yksi kanava uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseksi. Luova Tampere -ohjelman yhtenä keskeisenä komponenttina on ollut vuoden 2007 puolivälistä käynnistynyt Luovien alojen kehittämisohjelma (LUKE), johon keskitettiin pääosin Luova Tampere -ohjelman yritystoiminnan kehittämisneuvonta. LUKE toimi siten yhdessä Uusyrityskeskus Ensimetrin kanssa. Yhteensä Ensimetrin tilastojen mukaan syntyi 741 uutta luovien alojen yritystä, joista 457 oli päätoimista. Luovien alojen asiakkaita oli yhteensä 1840 eli noin 40 % asiakkuuksista päätyi uuden yrityksen perustamiseen. Ensimetristä ohjautui LUKE-ohjelman erityisohjaukseen kaikkiaan 677 kappaletta. Kaikkiaan LUKE:n palveluita hyödynsi 741 asiakasta eli kaikki eivät tulleet Ensimetristä. LUKE:n osalta täsmällistä yritysten määrää koskevaa tietoa ei ollut saatavilla, mutta ensimmäisen 2,5-vuoden aikana uusia yrityksiä LUKE:n asiakkaiden piiristä syntyi 180 (näistä siis valtaosa samoja yrityksiä, jotka mukana Ensimetrin tilastoissa). Kaiken kaikkiaan Luovien alojen yritystoiminnan kehitys on ollut varsin positiivista. Jos tuloksia suhteutetaan kaikkeen uuteen yritystoimintaan, ei ero ole kuitenkaan erityisen suuri. Vuonna 11 Tilanne tammikuussa 2012 perustuen kunkin hankkeen loppuraportointiin.

34 noin 16% kaikista Ensimetrin asiakkaiden perustamista yrityksistä kuului luovien alojen piiriin kun se vuonna 2009 oli 18% ja 2011 noin 20%. Lievää kasvua on kuitenkin ollut havaittavissa. Uusia yrityksiä on hankkeiden arvioiden mukaan syntynyt suoraan niiden kautta tähän mennessä peräti 91 kappaletta. Kasvu väliarviointiin verrattuna on huomattava (tuolloin 17 kappaletta). Näissä luvuissa on mukana vain hankkeiden kautta suoraan syntyneet työpaikat ja yritykset. Hankkeita, joiden aikana on perustettu uusia yrityksiä, ovat olleet esimerkiksi Tekijä (teattereiden kiertuejärjestelmä 6 yritystä), Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen (5 yritystä) sekä Demola, Kultahanke, Kulttuurivienti ja Luova Tampere pienhankerahoitus 2011, joissa jokaisessa on perustettu kolme yritystä. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että Luova Tampere -ohjelman alla rahoitetuista hankkeista kolmessa neljäsosassa toiminta ei ole johtanut uusien yritysten perustamiseen eikä yhdessä kolmasosassa ole luotu ollenkaan uusia projektin aikaisia tai kokonaan uusia työpaikkoja. Toisaalta tähän mennessä raportoitujen hankkeiden tuloksena on liikevaihdon kasvua syntynyt arviolta yli 6,24 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvua on syntynyt hankkeen mukaan muutamasta tuhannesta aina satoihin tuhansiin euroihin (esimerkiksi PROSPERO , NOKSU , Formaattikehittämö , Tapahtumainfrastruktuurin kehittämishanke ja Langaton Tampere ). Kokonaismäärä ei ole vielä tiedossa, koska osa hankkeista on yhä kesken (vuonna 2011 käynnistyi vielä kaksi hanketta) eikä hankkeiden tuottama taloudellinen lisäarvo ole vielä realisoitunut. Niiden hankkeiden osalta, joilla tiedot tai arviot liikevaihdosta ovat valmistuneet, on vuosittainen liikevaihdon kasvu (hankekohtainen keskiarvo) ollut arviolta noin euroa 12. Liikevaihdon kehitystä tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että merkittävä osa ohjelmassa olevista hankkeista on luonteeltaan sellaisia, joissa liikevaihdon kehitystä ei pysty suoraan erittelemään (luovuutta tukeva infrastruktuuri, luovuuden mahdollistaminen, koulutus jne.). Saatujen liikevaihtotietojen valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että pelkästään niiden hankkeiden osalta, joissa liiketoimintavaikutuksia kyetään arvioimaan, on ohjelma tähän mennessä tuottanut liikevaihdon kasvua enemmän kuin mitä Luova Tampere -ohjelman osuus hankerahoituksesta on ollut. Muina tuloksina on syntynyt uusia palveluita ja tapahtumia, ja molempien volyymit ovat myös lisääntyneet. Lisäksi hankkeiden puitteissa on tarjottu koulutusta. Näistä osa on ollut luonteeltaan toistuvia ja osa kertaluonteisia. Hankkeiden tuottamia erilaisia uusia tapahtumia ja toimintoja on vaikea koota yhteen, koska hankkeet ovat sisällöltään ja luonteeltaan hyvin erityyppisiä. Kaiken kaikkiaan ohjelma on kuitenkin ollut mukana toteuttamassa kymmeniä erilaisia tapahtumia (esimerkiksi Arkkitehtuuriviikko, Designviikko ja DesignToriJoulu, Kulttuurivartti, Tampere Kuplii - sarjakuvatapahtuma, Runokaupunki ja Tiedeviikko), joihin on osallistunut määritelmistä riippuen useista tuhansista jopa ihmistä. Arvioitaessa Luova Tampere -ohjelman hankkeiden määrällisiä tuloksia on tärkeää ottaa huomioon, että vain pieni osa ohjelman hankkeista on sisältänyt toimintaa, joka tähtää suoraan uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseen. Hankkeiden joukossa on ollut runsaasti uusia toimintamalleja, palveluita ja yleistä toimintaympäristöä kehittäviä hankkeita sekä hankkeita, jotka ovat olleet luonteeltaan esiselvitysluonteisia. Merkittävimpiä työllistäjiä ovat hankkeista olleet Kulttuurivartti (70 projektinaikaista ja 2 uutta työpaikkaa), Musiikkiteatteri Palatsi (20 projektinaikaista sekä 30 uutta työpaikkaa), Tiedeviikko (30 projektinaikaista sekä 4 uutta työpaikkaa), Pala taivasta (25 projektinaikaista työpaikkaa), Demopaja eli Demola (15 projektinaikaista sekä 15 uutta työpaikkaa), NOKSU (kaksi projektinaikaista ja kuusi uutta työpaikkaa) ja Stara Vodcast (kuusi projektinaikaista ja kaksi uutta työpaikkaa). Mukana olleista 110 raportoidusta hankkeesta vain 39 (35,4 %) vaikutti suoraan uusien työpaikkojen syntymiseen ja vain 22 (20 %) oli luonteeltaan sellaisia, että ne synnyttivät enemmän kuin yhden uuden työpaikan, ja niiden voidaan sitä kautta katsoa suoraan kohdistuneen uuden elinkeinotoiminnan synnyttämiseen. 12 Liikevaihtoa koskevaa informaatiota tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että luvut perustuvat hankkeiden päättyessä olevaan tilanteeseen eivätkä siten sisällä hankkeiden jälkeen toteutuneita vaikutuksia. Lukuihin on lisäksi suhtauduttava varauksellisesti, koska Luova Tampere -ohjelman vaikutuksia liikevaihtoon on vaikeaa eritellä muusta kehityksestä.

35 Laadulliset tulokset Ohjelmassa mukana olleiden ohjausryhmän ja työryhmien esille nostamat merkittävimmät yleiset tulokset sekä vaikutukset ovat toimiminen yleisenä aktivoijana ja kehittämisen dynamona, ohjelman yleinen merkitys kulttuurin ja taiteen kaupallisen ajattelun ja liiketoiminnan kehittäjänä sekä luovien alojen parempi näkyvyys ja lisääntynyt painoarvo kaupungin sisällä. Selkeimmin vastaajat huomioivat luovien alojen keskuksen, joka sai kiitosta niin ohjausryhmältä kuin kaikilta teemaryhmiltäkin. Huomattavaa oli myös luovien alojen esiinmarssi sekä koko hankkeen imagollinen merkitys Tampereelle. Keskeisinä kehittämistä vaativina sisällöllisinä osa-alueina nähtiin asiakaslähtöisten palvelujen luominen yrityksille ja julkiselle sektorille sekä luovuuden edistäminen laaja-alaisesti eri sektoreilla ja eri toiminnoissa. Näillä molemmilla osa-alueilla ohjelmalla on vielä kehittymismahdollisuuksia Luova Tampere -ohjelma on kyennyt aktivoimaan uusia toimijoita elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta Uusia yrityksiä ja uusia liiketoimintaideoita on nostettu esiin merkittävissä määrin. Tämä näkyy erityisesti Luovien alojen kehittämisohjelman (LUKE) kautta (1840 yritysneuvonta- ja 736 yrityskehitysasiakasta) sekä Luova Tampere -ohjelmaan tulleissa hankeideoissa (550). Myös ELYkeskukseen tulevien erilaisten avustushakemusten joukossa on niin sanottujen luovien alojen yritystoiminnan piiriin liittyvien toimijoiden määrä kasvanut, joskin tarkkoja lukuja tästä kehityksestä ei ole saatavilla. Vaikka kaikista ideoista ei ole syntynyt uutta elinkeinotoimintaa tai kehittämishankkeita, on aktivoitumisaste ollut varsin huomattava. Luova Tampere -ohjelman lisäarvo tästä näkökulmasta on nimenomaisesti uusien toimijaryhmien ja intressitahojen aktivointi. Toisin sanoen Luova Tampere -ohjelma on kyennyt tuomaan elinkeinojen kehittämisen piiriin tahoja, jotka eivät siellä ole aiemmin olleet tai jotka eivät ole muiden instrumenttien kautta löytäneet väylää liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä on ohjelman merkittävimpiä lisävaikutuksia. Eräs sidosryhmän edustaja kiteytti asian näin: Tällä hetkellä ohjelma on toimiva järjestelmä, johon tulee koko ajan mukaan sellaisia uusia toimijoita ja hankkeita, jotka tunnistavat luovat alat ja luovan talouden omaksi viiteryhmäkseen Luovien alojen koulutus Luova Tampere -ohjelma ja sen hankkeet ovat olleet aktiivisesti järjestämässä erilaista elinkeinotoimintaan liittyvää koulutusta luovien alojen toimijoille. Esimerkiksi Voimala -hankkeessa TAMK:n proakatemian ajatuksia ja valmentajien osaamista tarjottiin noin 1100 toisen asteen opiskelijalle ja 200 opettajalle. Lisäksi korkeakouluopiskelijat tuottivat intensiivileireillä noin 50 uutta liikeideaa. Koulutukselle on ollut tarvetta, ja se on saadun palautteen ja hanketietojen perusteella ollut osunutta. Luovien alojen toimijoiden toimintaedellytyksiä ja elinkeinomahdollisuuksia parannettiin jakamalla tietoa rahoituksesta ja kehittämällä verkostoja. Keskeisenä tuloksena osallistujien liiketoimintaosaaminen kasvoi ja heidän yritystoimintansa kehittyi. Luovien alojen kehittämisohjelma (LUKE) on puolestaan järjestänyt koulutuksia yhteistyössä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnossa vuonna 2009 opintonsa aloittaneet 20 opiskelijaa valmistuivat joulukuussa 2011 ja vuonna 2010 aloittaneet 14 opiskelijaa jatkavat opintojaan. Vuonna 2011 luovien alojen yrittäjävalmennuksessa aloitti 14 uutta opiskelijaa. Lisäksi viihteelle valmennuksessa on ollut vuosina 2010 ja henkilöä ja LUKE -neuvonnan itsenäisesti järjestämässä tekstiili- ja vaatetusalan sekä muotoilijoiden koulutukseen on osallistunut 93 henkilöä. Haasteena ohjelman tuloksellisuuden kannalta on ollut kyetä vakiinnuttamaan ja turvaamaan kaikkein eniten tarvittavat koulutus- ja valmennuspalvelut myös tulevaisuudessa ilman erillistä hankerahoitusta. Ohjelma olisi voinut synnyttää Tampereelle myös designin koulutusohjelman, jonka tarve on tunnistettu jo aiemmin. Koulutusohjelma olisi osaltaan vaikuttanut muotoilun sekä

36 31 designin tasoon sekä etenkin koulutettujen osaajien saatavuuteen Tampereen seudulla myös jatkossa Luovien alojen yrityspalvelut Yksi Luova Tampere -ohjelman merkittävimpiä tuloksia on Luoville aloille erikoistuneiden yrityspalveluiden käynnistäminen ja toteuttaminen. Yrityspalveluita on kehitetty erityisesti Luovien alojen kehittämisohjelman (LUKE) kautta käynnistämällä luoville aloille erikoistunutta yritysneuvontaa Ensimetrin kautta sekä valmennustoimintaa Luova Tampere -toimiston kautta. Asiantuntijahaastatteluiden ja hankeaineiston perusteella voidaan sanoa, että yrittäjäkoulutus on lisännyt toimijoiden osaamista ja kyvykkyyksiä harjoittaa liiketoimintaa luovilla aloilla. Tämän lisäksi Luova Tampere -ohjelman kautta on oltu mukana kehittämässä kansainvälistymispalveluita (Klub Tampere, Fintiro Culture) sekä myynti- ja markkinointitukea (BizAidPoint). Niin ikään on organisoitu eri teemoihin liittyvää yritysvalmennusta ja vientihankkeita Luovien alojen kehittämistoiminnan ammattimaistuminen Rahoittajien näkökulmasta ohjelman yhtenä vaikutuksena on ollut se, että muille rahoittajille on tullut luovilta aloilta aiempaa perustellumpia ja pidemmälle hankkeistettuja hakemuksia. Tämä on ollut yleinen vaikutelma kauttaaltaan, mutta se nousi erityisesti esiin niiden hankkeiden osalta, joissa Luova Tampere -ohjelma on ollut osarahoittajana. Ohjelman kehittävä hankearviointimekanismi, missä arvioitsijat ovat antaneet uusille ideoille ideoita ja neuvoja, on edistänyt ideoiden kehittymistä elinkeinopoliittisesti merkityksellisiksi hankkeiksi ja siten lisännyt osaltaan hakijoiden hankeosaamista. Työryhmien kokouspöytäkirjojen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella on lisäksi nähtävissä, että ohjelmaan on myös alun jälkeen tullut mukaan yhä enemmän kohdentuneita hakemuksia, jotka sopivat ohjelman elinkeinopoliittiseen luonteeseen. Tätä kautta mukaan tulleet toimijat ovat olleet entistä ammattimaisempia ja innovatiivisempia. Tähän kehitykseen on vaikuttanut yhtäältä se, että ohjelma haluttiin pitää aluksi avoimena ruohonjuuritasolle, missä kaikki potentiaaliset ideat haluttiin nostaa esiin. Toisaalta ohjelman elinkeinopoliittinen luonne ei ollut alussa selvä kaikille kohderyhmille, jolloin arvioitaviksi tuli myös paljon sellaisia ehdotuksia, jotka eivät soveltuneet ohjelman tavoitteisiin tai eivät olleet muuten elinkeinopoliittisesti järkeviä. Luova Tampere -ohjelman teemaryhmien ja ohjausryhmän vahva alan tuntemus ja kehittävä arviointitapa on myös osaltaan lisännyt luovien alojen kehittämishankkeiden uskottavuutta muiden rahoittajien silmissä, koska nämä ovat voineet osin luottaa yhteisrahoitettujen hankkeiden järkevyyteen. Tiivistetysti voidaan sanoa, että Luova Tampere on pitkälti tuonut mukanaan osaamisen ja asiantuntemuksen alan hankemuotoiseen kehittämistoimintaan Asenteet ja suhtautuminen luovien alojen elinkeinotoimintaan Kun puhutaan tietoisuuden lisäämisestä tai asenteiden ja toimintatapojen muuttamisesta, on muutama vuosi hirvittävän lyhyt aika. Arvioinnin perusteella Luova Tampere -ohjelmalla on hyvä imago keskeisten sidosryhmien keskuudessa, mikä on vaikuttanut positiivisesti alan toimijoiden asenteisiin. Aluksi joissakin (erityisesti kulttuurialojen piireissä) ei uskottu ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ohjelman edetessä tilanne on kehittynyt hieman paremmaksi. Tarkasteltaessa ohjelman eri kohderyhmien suhtautumisen kehitystä voidaan havaita pääpiirtein kolme kehitysvaihetta. Ohjelman alkuvaiheessa siihen kohdistui paljon erityyppisiä odotuksia, joista osa ei ollut oikeassa suhteessa ohjelman tavoitteisiin. Jotkin sidosryhmät odottivat perinteistä elinkeinopoliittista fokusta ja ohjelman kohdistumista vielä nykyistä enemmän yrityslähtöiseen toimialakehittämiseen. Nämä erilaiset odotukset aiheuttivat pettymyksiä ja ohjelman hitaan käynnistymisen ohessa myös turhautumista. Lisäksi alkuvaiheen runsas ja varsin heterogeeninen hankemäärä mikä oli tietoinen valinta aiheutti jonkin verran kritiikkiä sidosryhmien piirissä. Myöhemmässä vaiheessa ohjelmaa odotukset ovat käyneet realistisemmiksi, minkä lisäksi hankkeissa on katsottu olevan enemmän luovien alojen kannalta keskeistä substanssia ja hyviä kärkihankkeita. Tämä on osaltaan nostanut Luovien alojen kehitystoimintaa esiin positiivisemmassa

37 32 valossa. Jonkin verran ohjelman vaikutusta on lisännyt vuosien taloudellinen laskukausi, mikä on saanut elinkeinopolitiikan toimijat kiinnittämään aktiivisemmin huomiota myös muihin kuin perinteisiin teollisiin toimialoihin. Yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa oli erinomainen ja kaikki voittivat. Lisäksi merkityksellistä on, että ohjelma on myötävaikuttanut asenteiden muutokseen virkamiesten ja kulttuuritoimijoiden keskuudessa ja kulttuuri on alettu ymmärtämään osana elinkeinopolitiikkaa. Ohjelmakauden aikana käyty keskustelu on muokannut käsitystä sen suhteen, mitä luova yhteisö voi tehdä yhteiskunnassa. Samalla on havaittu, että kulttuuri ja talous voivat kulkea myös käsi kädessä ja on hyväksytty, että kulttuurikin voi olla bisnestä Verkostoituminen Arvioinnissa haastatellut henkilöt pitivät verkostoitumista yhtenä merkittävänä Luova Tampere - ohjelman saavutuksena. Kiinnittyminen kansainvälisiin verkostoihin mahdollistaa osallistumisen niin uusien toimintamuotojen kehittämiseen kuin alan konferensseihin sekä tapahtumiin. Pelkästään mukana olemista pidettiin itsessäänkin tärkeänä näkyvyyden kannalta. Tampere on mukana European Creative Industries Alliancessa laatimassa luovan talouden suosituksia Euroopan Unionille yhdessä huomattavasti suurempien ja tunnetumpien kaupunkien kuten Amsterdamin, Barcelonan ja Berliinin kanssa. Lisääntynyt näkyvyys lienee taattu vuonna 2013, jolloin Tampere järjestää Creativity World Forumin. Verkostoituminen paikallisesti on vähintään yhtä tärkeää. Luova Tampere -ohjelma on saattanut eri toimijoita yhteen edesauttaen verkostojen rakentamista ja uusien kontaktien syntymistä. Toimijoiden yhteistyö ylitti odotukset. Vaikka eri alojen välinen yhteistyö ei ole ollut ohjelmalle ominaista, on esimerkiksi vetovoimainen kaupunki -teeman alla (Arkkitehtuuriviikko -hankkeessa) onnistuttu yhdistämään arkkitehtuuri sekä design. Pirfest (pirkanmaalaisia kulttuurifestivaaleja koordinoiva yhdistys) on puolestaan edistänyt toiminnallaan tapahtumien välistä yhteistyötä. Omaan tuotekehitykseen panostaminen ja alueellisten toimijoiden kanssa aktiivinen verkottuminen olivat merkittäviä onnistumisia. 4.3 Keskeisiä haasteita ohjelmatasolla Luovan talouden edistäminen horisontaalisena teemana Luova Tampere -ohjelma on keskittynyt edistämään luovien toimialojen yritystoiminnan lisäksi niin sanottua luovaa taloutta eli luovuuden hyödyntämistä välillisesti yritystoiminnassa, julkisella sektorilla sekä yleisesti kaupunkilaisten arjessa. Luovuuden edistäminen on kuitenkin ollut hankala teema hanketoimijoille ja määritelmällisesti hyvin vaikea tavoite etenkin sidosryhmille. Ohjelman vaikutukset ovat tältä osin jääneet pitkälti epäselviksi. Esimerkiksi kasvatuksen osalta käynnissä on ollut lupaavia hankkeita, mutta niissä kehitettyjen käytäntöjen pysyvyys osana opetusta on jäänyt epäselväksi Oppilaitosten, yritysten ja julkisen sektorin keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen Vaikka oppilaitosten ja yritystoiminnan yhteistyötä on kyetty edistämään muun muassa yritystoiminnan kehittämisen (mm. Voimala) sekä innovaatiotoiminnan (mm. Demola) saralla, on oppilaitosten aktivointi vielä osittain kesken. Sekä hanketietojen että asiantuntijahaastattelujen tuottamien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että luovien alojen tukemista koulutuksen kautta olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän. Luovilla aloilla yrittäjälähtöinen lähestymistapa elinkeinotoimintaan on monessa tapauksessa luontevampi kuin perinteisillä aloilla, sillä luovilla aloilla toiminta perustuu usein tietyntyyppiseen erityisosaamiseen, taitoon tai lähestymistapaan. Toiminta rakentuu myös usein ennemmin räätälöityihin tuotteisiin ja palveluihin kuin massatuotantoon. Tämän vuoksi luovien alojen yritystoi-

38 33 minta on usein pienyritys- ja ammatinharjoittajavaltaista. Yrittäjäkoulutus sekä yleisesti liiketoimintaosaamiseen liittyvä koulutus on siksi erityisen tärkeää luovien alojen toimintaa sivuavissa koulutusohjelmissa Luovien alojen tuottamien palveluiden ja tuotosten hyödyntäminen perinteisillä aloilla Yksi keskeinen luovan talouden piirre on uusien toimintamallien sekä tuote- ja palvelukonseptien integroituminen osaksi perinteisiä toimialoja. Erilaisten lähtökohtien ja ajattelumallien vuoksi uusien toimintamallien ja konseptien integroiminen osaksi olemassa olevia rakenteita on kuitenkin usein vaikeaa ja aikaa vievää. Tästä huolimatta uusia toimintamalleja olisi syytä kokeilla entistä aktiivisemmin, koska sitä kautta on mahdollista löytää uusia innovaatioita tai parantaa tuottavuutta uusilla tavoilla. Merkittävä osa luovien toimialojen yrityksistä tuottaa erilaisia asiantuntijapalveluita yrityksille ja julkiselle sektorille. Tampereella on monia perinteisiä vahvoja toimialoja, jotka voisivat kovassa globaalissa kilpailussa hyödyntää menestyksekkäästi luovia toimialoja ja luovuutta mahdollistavia toimintamalleja. Luova Tampere -ohjelma on kuitenkin vain rajallisessa määrin onnistunut edistämään vuorovaikutusta luovien ja perinteisten alojen välillä. Enemmän olisi pitänyt saada aikaiseksi luovien ja muiden toimialojen yhteisiä hankkeita. Ohjelman joissakin hankkeissa on kyetty löytämään rajapintoja muiden alojen kanssa, mutta kokonaisuudessa tämä osa-alue on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Haasteellisuutta on lisännyt, että luovien alojen toimijat eivät välttämättä tunnista omaamiaan vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joilla olisi kysyntää perinteisimmillä toimialoilla. Vastaavasti erilaisille kehittämishankkeille olisi tilausta etenkin suurten kulttuurialan instituutioiden (etenkin teatterit) parissa. Näitä ei kuitenkaan usein havaita, koska teatteritoiminta nähdään kapea-alaisena toimintana, vaikka kyseisissä instituutioissa hyödynnetään lisääntyvässä määrin esimerkiksi tuotannonohjausta, laskutusta ja laatujärjestelmiä, joiden kehittämiseen teattereiden omat resurssit eivät yksin riitä. Luovien alojen toimijat eivät vielä osaa myydä mahdollista lisäarvoa yritykselle. Asiantuntijahaastattelujen perusteella edistystä on kuitenkin jonkin verran tapahtunut etenkin asenteissa. Aiemmin luovien alojen mahdollisuuksia ei juurikaan tunnistettu perinteisillä aloilla tai niitä ei pidetty merkittävinä. Ohjelman edetessä yhteistyöhalukkuus kasvoi, mutta erityyppisten toimijoiden lähestymistapojen yhteen sovittamisessa vaikuttaisi olevan vielä kehittämistä Tampereen imagon rakentaminen luovan talouden osaamiskeskittymänä Luova Tampere on toiminut aktiivisesti alan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Alustavien arvioiden perusteella Tampereen malli luovien alojen kehittämisessä on herättänyt paljon mielenkiintoa ja saanut positiivista palautetta käytännönläheisestä otteesta ja monista hyvistä uusista toimintamalleista. Positiivinen imago luovien alojen ja luovien toimintatapojen osaamiskeskittymänä on kuitenkin vielä muotoutumassa. Ohjelman juuri päätyttyä vaikuttaisi siltä, että kaupungin tunnettuus näiltä osin on vielä rajoittunut luovien alojen kehittämisestä vastaaviin toimijoihin. Pitkällä aikajänteellä luovien alojen toimijoiden tavoitteena voisi olla myötävaikuttaminen siihen, että Tampereesta muodostuisi mielikuva luovien toimintamallien edelläkävijänä myös laajemmin, esimerkiksi globaalissa yrityskentässä. Työ on saatettu hyvään alkuun osallistumalla aktiivisesti Districts of Creativity -verkoston toimintaan. Jatkossa tulisi varmistaa, ettei verkoston kautta rakentunut yhteistyö ja Tampereen saama näkyvyys jäisi hyödyntämättä. Tulevaisuudessa tarvittaisiin Luova Tampere -ohjelmatoimiston kaltainen toimija, joka edustaisi kaupunkia luovan alan verkostoissa, seminaareissa ja muissa tapahtumissa Moninaisuus vai hajanaisuus Hankedatasta kävi ilmi, että ohjelman lukuisat eri aloitteet pureutuvat ohjelman aihealueen kannalta erittäin kattavasti eri haasteisiin ja tarpeisiin. Samaan aikaan ohjelma on kuitenkin näyttäytynyt osalle kenttää hajanaisena joukkona erilaisia aloitteita. Myös ulkoisesti ohjelma on koettu hajanaisempana ja vaikeammin hahmotettavana kuin aiemmat elinkeinopoliittiset ohjelmat. Toi-

39 34 saalta ohjelman ydintoimijat ovat selkeästi tyypitelleet strategioissa ja toimintasuunnitelmissa keskeiset toimenpidealueet, kehittämisteemat ja palvelut. Kuten aiemmin ohjelman organisoinnista todettiin, on ohjelma onnistunut kohtuullisen hyvin suuntaamaan eri toimenpiteitä valittujen painopisteiden mukaan. Tehdyn arvioinnin perusteella ohjelma ei ole kyennyt viestittämään keskeisiä painopisteitä ja kehittämiskokonaisuuksia riittävän hyvin sidosryhmille. Ohjelma on pyrkinyt olemaan asiassa aktiivinen ja sisäinen viestintä onkin ollut onnistunutta. Ulospäin ohjelman fokus ja eri toimenpiteiden muodostamat kokonaisuudet eivät kuitenkaan ole vielä riittävän ilmeisiä Uusien asiakasryhmien löytäminen ja aktivoiminen Luova Tampere -ohjelma pyrki muokkaamaan ja uudistamaan kaupunkirakennetta käynnistämällä uusia tapahtumia sekä synnyttämällä uusia monipuolisia tapahtumia ja palveluita. Perustetuista tapahtumista useat ovat olleet kertaluontoisia, vaikka muutamat (esimerkiksi Arkkitehtuuriviikko ja Runokaupunki) näyttävät jäävän toistuviksi tapahtumiksi. Pääosa uusista tapahtumista sijoittui kalenterivuodessa kesään ja syksyyn, joten ohjelman ei voida sanoa lisänneen merkittävästi tapahtumatarjontaa ympäri vuoden. Voidaan myös miettiä, onko ollut mielekästä tuoda Tampereen kesätarjontaan lisää tapahtumia, jotka kilpailevat osin samasta yleisöstä. Haastateltavien mukaan on mahdollista, että Tampereen kantokyky on tullut vastaan (esimerkiksi teatterit ja Tampere Biennale ovat menettäneet kävijöitä). Uusia asiakas- ja kohderyhmiä pyrittiin palvelemaan Tampereella muun muassa perustamalla ohjelman aikana lasten(tiede)museo, jolle uskottiin olevan tilausta. Mallia oli haettu Yhdysvalloista, joissa pienissäkin kaupungeissa on museoita, joiden tarkoituksena on kannustaa lapsia tutustumaan tieteen maailmaan leikin kautta. Pian kuitenkin havaittiin, että sopivien asiakassegmenttien löytäminen ei ollut helppoa. Toiminnan ylläpitäminen oli haasteellista ja olisi edellyttänyt riittävän suuren asiakaskunnan syntymistä. Koska näin ei käynyt, päätettiin toiminta lopettaa. Hanke oli yksi harvoista, jossa asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Hankkeen loppuraportissa todettiin, että tiedemuseotoiminta ei ole Tampereella liiketaloudellisesti kannattava vaihtoehto. Museon käyttökustannukset (esimerkiksi vuokra) nousivat niin korkeiksi, että toiminnan ylläpitäminen olisi edellyttänyt julkista tukea ainakin muutaman vuoden ajan, siitä huolimatta, että toimitusjohtaja ei nostanut toimestaan palkkaa. Hankkeen taustahenkilöiden mielestä museolle olisi kuitenkin edelleen kysyntää ja toiminta voisi muuttua kannattavaksi muutamassa vuodessa, jos alkuvaikeuksista selvittäisiin. Päinvastainen kokemus on havaittu teatteritekstitys hankkeessa, jossa huomioidaan teatterista kiinnostuneet erityisryhmät ja mahdollistetaan teatteriesityksen seuraaminen myös ulkomaisille katsojille sekä kuulovammaisille katsojille. Hankkeessa luodaan teatteriesityksen tekstityssovellus, jonka avulla katsoja voi seurata esityksen tekstitystä ipadillä englanniksi tai suomeksi. Tekstityssovellus pilotoidaan Komediateatterin Viisi naista kappelissa -näytelmässä, joka käännetään englanniksi. Hankkeen päätyttyä sovellus tulee tamperelaisten teattereiden käyttöön ja sen tuloksena erityisryhmien kynnyksen käydä teatterissa ennustetaan alenevan huomattavasti. Lisäksi teattereiden uskotaan saavan uusia asiakkaita niin Pirkanmaalla kuin muuallakin. Tekstitys voisi myös helpottaa teatterin vientiä ulkomaille. 4.4 Teemaryhmäkohtaiset tulokset ja vaikutukset Vuosina Luova Tampere -ohjelma koostui neljästä eri ohjelmateemasta. Vuonna 2009 siirryttiin kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat innovaatiot ja yrittäjyys, luovien toimialojen kehittäminen sekä vetovoimainen kaupunki. Väliarvioinnissa tarkasteltiin ohjelman etenemistä vanhalla ryhmäjaottelulla keskittyen pääosin hankkeisiin, jotka oli käynnistetty vuosina Loppuarvioinnissa on huomioita myös vuosina käynnistyneet hankkeet Innovaatiot ja yrittäjyys Molemmat aihepiirit teeman sisällä niin innovaatiot kuin yrittäjyys ovat tärkeitä Tampereen seudun kasvun ja kehityksen kannalta ja ne myös tukevat toisiaan. Uudet innovaatiot ovat välttämättömiä yritysten kilpailukyvylle ja yhteiskunnalla, jonka haasteisiin erilaiset tuotteet, proses-

40 35 sit ja toimintatavat voivat tarjota ratkaisuja. Aluetasolla innovaatiotoiminnalla on huomattava merkitys, vaikka sen lähtökohdat ovat osin rajoittuneita. Asiakastarpeet ja käytettävyys ovat usein taustalla huomion ollessa teknisessä tai teknologisessa keksinnössä. Siksi teema-alue on pyrkinyt edistämään uusien innovaatiomuotojen leviämistä ja synnyttämään uusia yrittäjyyden malleja. Teemaan kuuluvien hankkeiden kriteereiksi asetettiin seuraavat: Yrityskasvatuksen uudet muodot Innovaatiotoiminnan avoimuus, monialaisuus ja monitieteisyys Innovaatiot ja yrittäjyys teeman alla on toteutettu useita merkittäviä hankkeita kuten Langaton Tampere, Demopaja (Demola), Hub Tampere, sosiaalisten innovaatioiden Demola sekä Luova Tampere pienhankerahoitus. Voimala on puolestaan hyvä esimerkki hankkeesta, jolla on edistetty uusia yrittäjyyden malleja erityisesti nuorten parissa. Teema-alueen merkitys kuitenkin pienentyi alkuvaiheen jälkeen (jolloin se tunnettiin vielä palveluinnovaatiot -nimellä), eikä se kyennyt täysin lunastamaan siihen ladattuja odotuksia etampere -ohjelman työn jatkajana. Luovien alojen ja perinteisen teollisuuden sekä IT- palvelualojen välille ei kuitenkaan syntynyt vuorovaikutusta, joka olisi luonut eri toimialojen välille merkittävää synergiaa ja kasvun mahdollisuuksia. Toisaalta etenkin Demola on osoittautunut erinomaiseksi innovaatioalustaksi, joka on edistänyt sekä innovatiivisuutta että yrittäjyyttä. Demolan kaltaisia hankkeita olisi voinut olla enemmän, jolloin eri toimialojen välisiä raja-aitoja (niin asenteelliset kuin kokemukselliset) olisi madallettu ja luovien alojen osaamista olisi kyetty hyödyntämään enemmän perinteisen teollisuuden parissa. Toisaalta näiden muutaman onnistuneen konseptin levittäminen ja laajentaminen tulevaisuudessa saattaa lisätä huomattavasti teema-alueen lopullista vaikuttavuutta. Hankkeiden kriteeriksi asetettu innovaatiotoiminnan avoimuus, monialaisuus ja monitieteisyys on toteutunut vain osittain. Uusia verkostoja on syntynyt huomattavassa määrin ja hankkeiden toteutukseen on osallistunut huomattava määrä yrityksiä sekä muita toimijoita. Teema-alueen hankkeissa on kuitenkin havaittu vain vähän synergiaa yhden tai useamman projektin kanssa. Lisäksi hankkeiden joukossa oli myös suhteessa enemmän projekteja, joiden tavoitteet eivät toteutuneet odotetulla tavalla (katso luku 5.1) Luovien toimialojen kehittäminen Taide-, liikunta- ja kulttuurialan toimijoiden katsottiin kuuluvan Luova Tampere -ohjelmassa luovien toimialojen ytimeen. Kaikkiaan luovaan toimialaan sisältyvät animaatiotuotanto, elokuva- ja tv-tuotanto, radio- ja äänituotanto, arkkitehtipalvelut, liikunta- ja elämyspalvelut, musiikki- ja ohjelmapalvelut, muotoilupalvelut, kuva- ja taidegalleriat, käsityöt, tanssi, teatteri, mainonta ja viestintä sekä taide- ja antiikkikauppa. Skaala on ollut varsin laaja kattaen lähes puolet kaikesta ohjelman hanketoiminnasta. Hankkeiden kriteerejä laadittaessa painotettiin seuraavia tekijöitä: Hanke edistää uuden liiketoiminnan syntymistä luovan talouden ydintoiminnoissa Hanke vauhdittaa kasvuhakuisten yritysten kasvua Luovien alojen yritystoiminnan kehittämistyössä hyödynnettyjä keinoja ovat olleet esimerkiksi yritysneuvonta ja hankerahoitus, konsultointi, täsmäkoulutukset sekä koulutusohjelmat, verkostoitumisen edistäminen, toimialakohtaiset kehityshankkeet, yhteistyön lisääminen muiden toimialojen kanssa sekä viennin ja kansainvälistymisen edistäminen. Teemaan kuuluneita keskeisiä hankkeita ovat olleet esimerkiksi Luovien alojen kehittämisohjelma (LUKE), Klub Tampere, Sarjakuvan vientihanke, Animaation vientihanke, Formaattikehittämö, OddQuest ja Musiikkiteatteri Palatsi. Teema alueen symbolina ja eräänlaisena veturina voidaan pitää Luovien alojen kehittämisohjelmaa, joka onnistui toiminnassaan ylittämään myös eri teema-alueiden välisiä raja-aitoja. Musiikkiteatteri Palatsia voidaan myös pitää yhtenä teeman menestyjistä, joka on luonut uusia työpaikkoja ja samalla lisännyt kulttuurialan tarjontaa Tampereella. Syksyllä 2011 toimintaa laajennettiin Helsingin keskustaan, jonne avattiin Musiikkiteatteri Koitto.

41 36 Luovien toimialojen kehittäminen johti yli 700 (huomattava osa näistä on toteutunut LUKE - toiminnan kautta) yrityksen perustamiseen, kymmeniin toimialakohtaisiin kehityshankkeisiin, tuhansiin yrittäjille suunnattuihin valmennuksiin ja koulutuksiin sekä malleihin ja käytäntöihin, joita voidaan hyödyntää luoville toimialoille räätälöidyssä yritysneuvonnassa, valmennuksessa ja koulutuksessa. Luovan alan hankkeissa tavoitteet saavutettiin odotetulla tavalla lähes 60 prosentissa hankkeista ja lisäksi odotukset ylittyivät reilussa kymmenessä prosentissa (katso luku 5.1). Yksi teema-alueen tavoitteista oli vauhdittaa kasvuhakuisten yritysten kasvua. Muutamissa hankkeissa yritysten (Tuotantoyhtiö Energia, Aitomedia, Musiikkiteatteri Palatsi) liikevaihto on kasvanut huomattavasti. Määrällisesti ns. kasvuyritysten lukumäärä on kuitenkin alhaisella tasolla verrattuna esimerkiksi perustettujen yritysten määrän. On mahdollista, että hankkeissa on ollut mukana yrityksiä, joiden kasvu tapahtuu vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi Kyygamesin odotetaan tekevän läpimurron pian Vetovoimainen kaupunki Teema-alueen tavoitteena oli eri keinoin (erityisesti arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu) luoda mielenkiintoista ja houkuttelevaa kaupunkikuvaa ja -rakennetta, monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden sekä palveluita niin paikallisille kuin vierailijoille. Lähtökohta ei ollut pelkästään elinkeinopoliittinen, sillä toimialoja haluttiin kehittää myös kaupungin yleisen vetovoiman näkökulmasta. Tässä yhteydessä tapahtumilla on ollut suuri merkitys niin vetovoiman kuin talouden kannalta: vuonna 2010 festivaalit toivat maakunnan ulkopuolelta Pirkanmaalle rahaa noin 50 miljoonaa euroa. Tästä syystä haluttiin kehittää myös tapahtumajärjestäjille suunnattuja tukipalveluita ja työkaluja sekä tapahtumien välistä yhteistyötä. Teema-alueen hankkeiden valinnassa painotettiin seuraavia tekijöitä kriteerejä laadittaessa: Hanke edistää mielenkiintoista kaupunkirakennetta ja houkuttelevaa kaupunkikuvaa Hankkeen myötä syntyy uusia monipuolisia tapahtumia ja palveluita Teema-alueen tunnetuimpia hankkeita ovat olleet mm. Arkkitehtuuriviikko, Luovien alojen keskus, Pirkanmaan festivaalit, tiedeviikko sekä Urbaanit kesannot. Omien arvioidensa mukaan projekteissa asetetut tavoitteet on saavutettu odotetusti (yli 60 % hankkeista) ja yli odotusten (reilussa 20 % hankkeista), eli paremmin kuin kahdessa muussa teemaryhmässä. Lisäksi hankkeissa on ollut hieman enemmän synergiaa muiden projektien kanssa kuin innovaatiot ja yrittäjyys sekä luovat toimialat -teemoissa (katso luku 5.1). Urbaanit kesannot hanke on pyrkinyt edistämään ja muokkaamaan kaupunkirakennetta kartoittamalla vajaakäyttöisiä ja tyhjilleen jääneitä tontteja, alueita ja rakennuksia Tampereen kaupunkiseudulla. Tavoitteena oli myös kehittää näille uudentyyppinen jalostusmenetelmä, joka ottaisi huomioon ko. kiinteistöjen mahdolliset tilapäiset käyttäjät. Hankkeen merkittävimpiä tuloksia on ollut Arkkitehtuuriviikon järjestäminen sekä kesantojen uudentyyppisen kiinteistöjalostusmenetelmän kehittäminen ja testaaminen. Lisäksi hankkeen tuloksia ja ideoita on sovellettu Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen tutkimus- ja opetustoiminnassa. Hankkeiden tavoitteina oli synnyttää uusia monipuolisia tapahtumia ja palveluita. Perustetuista tapahtumista useat ovat olleet kertaluontoisia, mutta ainakin Arkkitehtuuriviikko ja Runokaupunki näyttävät jäävän vuosittain toistuviksi tapahtumiksi. Uudet tapahtumat sijoittuvat kalenterivuodessa kesään ja syksyyn, joten ohjelman ei voida sanoa lisänneen merkittävästi tapahtumatarjontaa ympäri vuoden. Luovien alojen keskukseen on ladattu paljon odotuksia, mutta hanke on valitettavasti viivästynyt eikä käynnistymisestä ole tarkkaa tietoa. Teema-alueen hankkeissa pääpaino on ollut tapahtumissa, mikä näkyy uusien palveluiden vähäisenä määränä.

42 37 Taulukko 11. Tavoitteiden toteutuminen teema-alueittain Teema-alue Tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Innovaatiot ja yrittäjyys Luovien toimialojen kehittäminen Vetovoimainen kaupunki Edellytyksien luominen uusien teknologiaan pohjautuvien palveluinnovaatioiden syntymiselle Synnyttää uusia paikasta riippumattomia palveluita Uuden liiketoiminnan syntymisen edistäminen luovan talouden ydintoiminnoista Uusien luovan toimialan yritysten synnyttäminen Kasvuhakuisten yritysten kasvun vauhdittaminen Tavoitella mielenkiintoista kaupunkirakennetta, joka koostuu houkuttelevasta kaupunkikuvasta sekä monipuolisista tapahtumista, ja sisältää palveluita Tampereella asuville ja vieraileville Riittävän laaja ja monipuolinen tapahtumakirjo, joka tavoittaa eri kohderyhmät Demola konseptin kautta tässä on onnistuttu hyvin, mutta edellytykset uusien (palveluinnovaatioiden) syntymiselle eivät ole olennaisesti parantuneet. Paikasta riippumattomia palveluita ei syntynyt paljon, ja Langattoman Tampereen potentiaali jäi osin hyödyntämättä. Ohjelma on onnistunut synnyttämään uutta liiketoimintaa monipuolisesti luovan talouden alalla. Uusia luovan alan yrityksiä on syntynyt ohjelman myötävaikutuksella huomattava määrä. Muutamien Luova Tampere -ohjelman hankkeiden toteutukseen osallistuneiden yritysten liikevaihto on noussut huomattavasti. Yritysten lukumäärä on suhteellisen pieni. Kaupunkirakenteen muokkaaminen on hidas prosessi, jonka tulokset tulevat näkyviin pidemmällä aikavälillä. Palvelutarjonta ei ole merkittävästi parantunut ohjelman myötä, mutta uusia tapahtumia on kehitetty. Uusia tapahtumia on luotu ja kokeilumielessä on myös tavoiteltu perinteisestä poikkeavia kohderyhmiä. Kokeilut eivät ole kuitenkaan ainakaan vielä siirtyneet pysyviksi/muuttaneet nykyisiä käytäntöjä. 4.5 Ohjelma ulkopuolisten silmin Arvioinnissa haluttiin peilata myös muiden kuin ohjelman toteutukseen osallistuneiden näkemyksiä Luovasta Tampereesta. Näiden henkilöiden mielipiteet olivat maltillisempia kuin ohjaus- tai teemaryhmien jäsenten. Toisaalta he eivät myöskään tunteneet ohjelmaa yhtä hyvin. Haastatteluista kävi ilmi, että ohjelmat (etampere, BioNeXt sekä Luova Tampere) ovat olleet hyvä työkalu kaupungille resurssien kohdentamiseen. Tarkoituksena oli rakentaa yhteistyötä vakiintuneiden kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän välille sekä löytää uusia malleja rahoittaa kulttuuripalveluita. Lisäksi rahaa on varattu innovaatiotoiminnan tukemiseen. Temaattiset ohjelmat olivat samalla foorumi, jotka kutsuivat saman alan toimijat yhteen ja asettavat yhteisen päämäärän. Näin kävi myös Luovan Tampereen yhteydessä, vaikka luova sanana kattaa hyvin paljon. Alkuvaiheessa oli havaittavissa pieni pelko, että teema olisi liian laaja. Ohjelman painopisteitä kuitenkin varioitiin kauden edetessä, mikä mahdollisti fokuksen säilymisen oikeana loppuun saakka. Ohjelman organisoinnin suhteen mielipiteet jakautuivat. Kaksi kolmasosaa haastatelluista oli sitä mieltä, että ohjelma oli organisoitu riittävän hyvin. Eriävänä mielipiteenä mainittiin kuitenkin, että Luova Tampere -ohjelman organisaation oli riittävän monitasoinen ilman neuvottelukuntaa. Tästä huolimatta ohjelma oli haastateltavien silmissä monipuolinen organisaatio sekä iso projekti, jonka avulla luotiin mahdollisuus hakea tukea kulttuuritoiminnan kehittämiseen.

43 38 Hankkeista haastateltujen henkilöiden mieleen ovat jääneet erityisesti Demola, Luovien alojen keskus, Musiikkiteatteri Palatsi sekä Iron Sky, jotka ovat saaneet huomiota mediassa. Mainitut hankkeet ovat synnyttäneet positiivisia mielikuvia Luova Tampere ohjelmasta, mutta Luovien alojen keskuksen lykkäytyminen vuosilla on ollut pettymys. Demolalla on ollut vaikutusta ja näkyvyyttä myös yliopistossa. Opiskelijat ovat syventäneet osaamistaan Demolassa, jossa he ovat päässeet tekemään yhteistyötä yritysten kanssa. Aiemmin ko. opintosuorituksille räätälöitiin oma paikka, mutta syksyllä 2012 Demola-kurssit tulevat osaksi opetusohjelmaa. Luova Tampere -ohjelmalle asetetut tavoitteet ovat olleet haastateltujen henkilöiden mielestä oikeita, vaikka niiden saavuttamisen mittaaminen on vaikeaa. Yleisellä tasolla ohjelman koettiin saaneen tuloksia aikaiseksi. Tehtävässä onnistuttiin hyvin eli ohjelma synnytti uusia aktiviteetteja. Tampereen kulttuurielämässä on tapahtunut paljon, vaikka Luovan Tampereen roolia tässä kehityksessä on mahdotonta arvioida. Onkin vaikea sanoa, mikä olisi ja mikä ei olisi toteutunut ilman Luova Tampere -ohjelmaa. Sen sijaan ammattimaisen ohjelmatoimiston ja -johtajan uskottiin vaikuttaneen huomattavasti Luovan Tampereen aikaan saamiin tuloksiin. Ohjelma(toimisto) on ollut helposti lähestyttävä ja sen kattama verkosto on ollut laaja. Ja mikä tärkeintä, luovan alan toimijat ovat uskoneet, että ohjelma auttaa heitä ja on heitä varten. Eriäviäkin näkemyksiä oli. Erään haastatellun henkilön mukaan ohjelman vaikutus alalla on ollut vähäistä eikä Luovalla ole ollut erityisen hyvä näkyvyys. Ehkä merkittävin rooli ohjelmalla on ollut Musiikkiteatteri Palatsin syntymisessä sekä elokuvateollisuuden puolella (Iron Sky). Henkilö suhtautui epäilevästi Luovan Tampereen kykyyn luoda uusia työpaikkoja tai yrityksiä. Lisäksi kyseenalaistettiin tarve luoda uusia tapahtumia/toimijoita erittäin kilpaillulle aloille (esimerkiksi teatteritaide). Yhteistyötä kyseisellä alalla olisi voitu tehdä enemmän, koska arvioitsijat eivät havainneet työn aikana yhtään hanketta, joissa suuret tamperelaiset kulttuurintuottajat (Tampereen teatteri, työväen teatteri, Tampere-talo) olisivat olleet mukana, vaikka esimerkiksi Tampere-talolla oli edustaja yhdessä kolmesta teema-alueesta. Tämä ei tarkoita, että ohjelman olisi pitänyt rahoittaa instituutioita, jotka nauttivat julkista tukea. Yhteistyö ja osallistuminen yhteisiin kehittämishankkeisiin olisivat sopineet ohjelman fokukseen. Osaltaan tämä saattaa kertoa myös suurten toimijoiden kyvyttömyydestä tehdä työtä yhdessä. Esimerkiksi Tampereen Työväen teatterilla olisi ollut tarve kehittää tekstitystä teattereissa sekä hyödyntää Luova Tampere-ohjelmaa esimerkiksi teknisten ratkaisujen sekä innovaatioiden tuomiseen teatteriin. Rajallisista resursseista huolimatta Tampereen Työväen Teatterin olisi pitänyt olla tietoinen, että Komediateatterissa on ollut käynnissä hanke nimenomaan ko. aiheeseen liittyen. Tässä yhteydessä toimijoita ei saatu tuotua yhteen, vaikka se oli yksi ohjelman tavoitteista. 4.6 Kansainvälinen ulottuvuus Arvioinnin yhteydessä haastateltiin Pascal Coolsia (General Manager, Flanders District of Creativity, FDC), jotta mukaan saatiin kansainvälinen näkökulma. Hänen johtamansa organisaatio pyrkii Luovan Tampereen tavoin yhdistämään teknologian, innovaatiot sekä luovuuden. Luova Tampere ohjelmasta poiketen FDC on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka toimintaa ohjaa niin ohjausryhmä kuin hallituksen asettamat tavoitteet (kuten lisätä luovuttaa yrityksissä sekä lisätä luovan alan toimijoissa yrittäjyyttä). Pascal Cools tiesi Luova Tampere -ohjelman Districts of Creativity -verkoston kautta, johon myös Tampere kuuluu. Hänen mukaansa aikanaan oltiin hieman hämmentyneitä, kun Tampere haki mukaan verkostoon. Tuolloin kaikille ei ollut edes selvää, missä Tampere sijaitsee. Nykyään tilanne on varsin toinen Tampereen kaupunkiseutu on osoittanut luovuutensa. Coolsin mielestä Luovalla Tampereella on selvä international outreach, joka on näkynyt huomattavana aktiivisuutena verkostossa. Kokonaisuutena Cools Sisällöllisesti Cools ei tunne ohjelmaa erityisen hyvin, mutta kokonaisuutena hän piti Luovaa Tamperetta dynaamisena organisaationa, jossa on saatu asiat toimimaan. Ohjelman lähestymistapa on hänen mielestään mielenkiintoinen: Luova Tampere on nimenomaan koordinaattori, joka ei ole suoranaisesti mukana hankkeissa. Tähän liittyen Cools ihmetteli, miten ohjelmassa vältettiin pirstaloituminen. Belgiassa ongelmana on ollut nimenomaan liian monien toimijoiden päällekkäisyys. Tässä suhteessa Luova Tampere on onnistunut välttämään kyseisen haasteen.

44 39 Ohjelmamuotoisessa kehittämisessä on hyvät ja huonot puolensa. Ohjelma voidaan lopettaa kaupungin päätöksellä riippumatta siitä onko sille asetetut tavoitteet saavutettu vai ei. Toinen ongelma on tiedon jakaminen eteenpäin ohjelman päätettyä. Miten varmistetaan, ettei ohjelman aikana opittua hiljaista tietoa ja henkilösuhteiden varaan rakennettuja verkostoja menetetä? Tämä on olennainen kysymys myös Luova Tampere -ohjelman suhteen. Cools tiesi nimeltä muutaman hankkeen (Demola ja Musiikkiteatteri Palatsi). Hän myös muisti käyneensä Tampereella useassa paikassa Luovan Tampereen järjestämän Reversed Mission - vierailun aikana. Erityisesti Demolaa pidetään hyvin mielenkiintoisena hankkeena Flandersin alueella ja FDC on harkinnut vastaavan toimintamallin käyttöön ottamista omassa toiminnassaan. Flanders District of Creativity sekä Luova Tampere ovat olleet mukana yhteisessä Creative tools -hankkeessa, jossa kehitettiin uusia työkaluja sekä liiketoimintamalleja luovien alojen yritysten käyttöön. Jo tuolloin Pascal Cools huomasi, että Luova Tampere -ohjelman tarjoamat työkalut olivat kypsempiä kuin muualla (Euroopassa). Hankkeen tavoitteisiin Coolsin oli vaikea ottaa kantaa. Yleisesti ottaen määrälliset mittarit ovat hänen mielestään äärimmäisen vaikeita. On hyvin vaikea osoittaa, että tietty saavutettu tulos olisi nimenomaan ko. ohjelman/toiminnan ansiota. Hänen mielestään ohjelmassa on saattanut olla hieman liikaa painostusta ICT:n ja teknologian suuntaan. Hän pyrkisi jatkossa entistä enemmän mahdollistamaan innovatiivisuutta yrityksissä. Tätä varten pitäisi myös kehittää uusia työkaluja sekä lisätä tietoisuutta yrityksissä. Koko ajan lisääntyvän kilpailun vuoksi yritysten on innovoitava jatkuvasti: On tarpeellista innovoida, jotta pysyisi hengissä. Pascal Cools uskoo luovien alojen merkityksen lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa, etenkin taloudellisessa mielessä. Tämä edellyttää, että perinteiset teollisuuden alat hyödyntävät luovuutta nykyistä enemmän toiminnassaan. Tulevaisuuden kasvu tulee sosiaalista sekä kaupallisista innovaatioista, koska niiden avulla on mahdollista erottautua massasta. On kuitenkin syytä huomata, että (viimeistään) kymmenen sisällä tilanne voi olla hyvin erilainen, kun BRIC-maat saavuttavat tai jopa ohittavat ns. länsimaiden teknologisen osaamisen tason. Suomi ja muut Euroopan maat eivät voi kilpailla tehokkuudella tai kustannuksilla, joten olisi panostettava erilaisen osaamisen ja taitojen risteyttämiseen ja siitä syntyvän lisäarvon hyödyntämiseen.

45 40 5. HANKKEIDEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 5.1 Hankeraportoinnin aineisto Keskeisiä ulottuvuuksia Luova Tampere -ohjelman hankearviointi perustuu pääosin hankkeiden loppuraportteihin sekä sähköiseen hanketietokantaan. Joiltakin osin tietoja on korjailtu sekä täydennetty haastattelujen avulla. Alla oleva taulukko kuvaa hankeraportoinnin kattavuutta: Taulukko 12. Hankeraportoinnin aineisto Teemaryhmä Vastauksia Vetovoimainen kaupunki 32 Luovat toimialat 47 Innovaatiot ja yrittäjyys 29 Yhteensä 108 Taulukosta 11 ja kuvasta 12 nähdään, että vaustaukset ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti eri teemaryhmien välillä. Aktiivisimpia vastaajia ovat olleet Luovat toimialat teemaryhmän hankkeiden edustajat. Vastaukset kattavat kaikkiaan kolme neljäsosaa kaikista ohjelman aikana toteutetuista hankkeista. On kuitenkin syytä huomata, että pieni osa hankkeista on yhä kesken. Lisäksi pieniä esiselvityksiä ei ole raportoitu erikseen. Osaa käsitellyistä ulottuvuuksista, kuten liiketoimintavaikutuksia, on vaikea arvioida joidenkin hankkeiden osalta, koska niissä kehittämisen tavoitteet ovat välillisiä eivätkä hyödytä suoraan palvelua tarjoavaa yritystä tai hanketta toteuttavaa organisaatiota. Innovaatiot ja yrittäjyys Luovat toimialat Vetovoimainen kaupunki Vastausten määrä Kuva 12. Hankeraportoinnin vastaukset teemaryhmittäin Hankkeiden hyödynsaajat Hankeraportoinnissa määrällisesti yli puolet (57) kaikista hankkeista nimesi hyödynsaajaksi luovien alojen yritykset, ammatinharjoittajat ja muut toimijat kattaen lähes 53 % kaikista hankkeista. Ohjelmaa keskeisesti rahoittava Tampereen kaupunki nähtiin myös yhtenä keskeisenä toimijana 22 hankkeessa (20,3 % hankkeista). Suhteellisesti vähiten hankkeista hyötyivät oppilaitos-

46 41 ten/opiskelijoiden (15 hanketta/13,8 %) lisäksi ohella käyttäjät, asiakkaat ja/tai kaupunkilaiset. Viimeksi mainitun ryhmän osuus oli pienin (14 hanketta/12,9 %). Luovien alojen toimijoita lukuun ottamatta hankkeiden hyödyt jakautuvat varsin tasaisesti eri toimijoiden kesken. Hankkeiden suorat hyödynsaajat ovat pääasiallisesti paikallisia toimijoita, vaikka varsin merkittävä osa hankkeista kohdistaa toimintansa myös laajemmin kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Alla oleva kuva esittelee hankkeiden hyödynsaajien lukumäärän jakautumisen eri toimijaryhmittäin. Oppilaitokset/opiskelijat Käyttäjät, asiakkaat ja/tai kaupunkilaiset Luovien alojen yritykset, ammatinharjoittajat ja muut toimijat Tampereen kaupunki ja muut julkiset toimijat Vastausten määrä Kuva 13. Hankkeiden ensisijaiset hyödynsaajat hankeraportoinnin mukaan Vuoden 2009 väliarviointiin verrattuna muutokset ovat lukumääräisesti tarkasteltuna pieniä, mutta suhteellisesti (prosentuaalisesti) yllättävän suuria. Myös väliarvioinnin yhteydessä luovien alojen yritykset, ammatinharjoittajat ja muut toimijat olivat suurin ryhmä, joka mainittiin hyödynsaajana 50 hankkeessa kattaen peräti 72 % kaikista vastauksista. Muutos vuoteen 2011 verrattuna on reilut 19 prosenttiyksikköä. Tampereen kaupungin osuus oli vuonna 2009 nykyistä suurempi (19 vastausta/ 27,5 %). Väliarvioinnin yhteydessä oppilaitosten/opiskelijoiden saama hyöty oli lähellä kaupungin osuutta (16 vastausta/ yli 23 %) ja reilu viidennes (15 vastausta/ 21,7 %) hankeraportointiin vastanneista nimesi hyödynsaajakseen käyttäjät/asiakkaat ja/tai kaupunkilaiset Tavoitteiden saavuttaminen Yli puolet toteutetuista hankkeista on edennyt odotetusti (noin 54 %). Seitsemässätoista hankkeessa (vajaat 17 %) tavoitteissa on onnistuttu odotettua paremmin ja vain neljässä hankkeessa sadasta kahdesta (alle 4 %) on hankkeen toteuttajan oman arvion mukaan jääty tavoitteista. Reilussa neljäsosassa hankkeista (25,4 %) tavoitteet eivät ole vielä toteutuneet vaan ne syntyvät pidemmällä aikavälillä. Väliarviointiin verrattuna odotetusti edenneiden hankkeiden osuus on pysynyt samana, mutta selvästi useammassa hankkeessa tavoitteet on saavutettu odotettua paremmin. Vuoteen 2009 verrattuna ohjelma on pidemmällä ja suurempi osa hankkeista on saavuttanut odotettuja tuloksia, jolloin myöhemmin saavutettavien tavoitteiden osuus on laskenut. Hankkeiden, joissa odotettuja tuloksia ei saavutettu, osuus on pysynyt samalla (vähäisellä) tasolla kuten väliarvioinnissakin.

47 42 Odotettuja tavoitteita ei saavutettu Tavoitteita ei vielä saavutettu, koska syntyvät myöhemmin Tavoitteet saavutettu odotetusti Tavoitteet saavutettu odotettua paremmin Vastausten määrä Kuva 14. Tavoitteiden saavuttaminen. Suurimpina syinä sille, ettei tavoitteita saavutettu odotetusti, pidettiin muutoksia tai odottamattomia hankaluuksia toimintaympäristössä sekä tavoitteisiin nähden puutteellisia resursseja. Seuraavassa on esitetty joitakin tyypillisiä ongelmia: aikataulut arvioituja hitaammat hankkeesta riippumaton syy johti julkaisun viivästymiseen hankkeen jatkosta luovuttiin markkinointiprosessi vie aikaa muista projekteista johtuva resurssipula rahoituksen viivästyminen haittasi markkinointia taloustaantuma, markkinoinnin viivästyminen toimintaympäristön muutos, ELY-keskuksen/OKM:n päätöksen viivästyminen varovainen budjetointi ja hankkeen lyhytaikaisuus. Tavoitteiden saavuttamisessa on havaittavissa jonkin verran eroja eri teemaryhmien välillä. Kaikille yhteistä on, että merkittävä osa tavoitteista on saavutettu odotetusti. Vetovoimainen kaupunki teeman alla lähes neljännes tavoitteista on saavutettu odotettua paremmin. Lisäksi odottamattomien ja odotettujen tavoitteiden osuus yltää yhteensä yli 80 prosenttiin, mikä on erittäin hyvä tulos. Vain yhdessä hankkeessa tavoitteista jäätiin. Luovat toimialat teemaryhmän osalta positiivisin tulos oli, että yhdenkään hankkeen osalta tavoitteet eivät jääneet saavuttamatta. Teemaryhmän hankkeissa kahdessa kolmasosassa hankkeista tavoitteet on saavutettu joko odotetusti tai odotettua paremmin. Toisaalta tässä ryhmässä hankkeiden, joiden tulokset eivät ole vielä syntyneet, osuus on suurin. Innovaatiot ja yrittäjyys teeman hankkeissa on saavutettu enemmän odotettuja tuloksia kuin luovien toimialat teemassa, mutta odotetusti edenneiden hankkeiden osuus on kaikkein pienin kolmesta teemasta. Lisäksi tässä ryhmässä kolmessa hankkeessa tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Tavoitteiden saavuttamisen vertaaminen väliarvioinnin tuloksiin on haasteellista, koska väliarviointi toteutettiin alkuperäisen teemaryhmäjaon mukaisesti. Väliarvioinnissa todettiin, että kaikkiaan odotettua paremmin saavutettujen tavoitteiden osuus oli hieman lisääntynyt vuodesta 2008 sekä kulttuuriteollisuuden että palveluinnovaatioiden saroilla. Hajonta oli ollut suurinta palveluinnovaatiossa edellisvuoden tapaan.

48 43 Innovaatiot ja yrittäjyys Luovat toimialat Vetovoimainen kaupunki 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Tavoitteet saavutettu odotettua paremmin Tavoitteet saavutettu odotetusti Tavoitteita ei vielä saavutettu, koska syntyvät myöhemmin Odotettuja tavoitteita ei saavutettu Kuva 15. Tavoitteiden saavuttaminen teemaryhmittäin Kuten yllä on todettu, useissa hankkeissa on saavutettu myös ennalta odottamattomia tuloksia. Osuus on laskenut tasaisesti vuodesta toiseen, mikä on ymmärrettävää ohjelman edetessä. Odottamattomat tulokset olivat pääosin positiivisia ja liittyivät muun muassa seuraaviin tekijöihin: Hankkeen tuotoksille on ollut oletettua suurempi kysyntä. Hankkeen tuotoksia kohtaan on osoitettu odotettua suurempaa kiinnostusta paikallisesti tai kansallisesti ja kansainvälisesti. Hanke on tuottanut odottamattomia lisävaikutuksia alkuperäisten tavoitteiden ulkopuolella. Hanke tai sen tulokset ovat saaneet ennakoitua suurempaa näkyvyyttä ja julkisuutta mediassa. Hanke on poikinut merkittäviä jatkohankkeita. Tapahtumien osallistujamäärät ovat kasvaneet yli odotusten. Hankkeiden väliset synergiaedut Verkostoitumisen onnistuminen sekä laaja yhteistyö Kaupallistamistavoitteet ja liiketoiminta Kaupallistamistavoitteiden ja liiketoiminnan osalta ohjelman suorien tulosten määrittelyä vaikeuttaa se, että varsin moni hanke keskittyy oletusarvoisesti yleisten toimintaedellytysten luomiseen eikä niinkään suoraan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Monessa hankkeessa on kuitenkin ollut olemassa myös taloudellisia sekä tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kaupallistamiseen liittyviä suoria tai välillisiä tavoitteita. Nämä tavoitteet on tähän mennessä saavutettu pääosin hyvin tai kohtuullisesti. Poikkeuksena väliarviointiin verrattuna, jolloin kaupallistumisessa yksikään hanke ei ollut onnistunut erittäin hyvin, kaupallistuminen onnistui kolmessa hankkeessa erittäin hyvin. Vuoteen 2009 verrattuna nykyinen tulos on parempi, joten suunta on oikea. Kaikkiaan lähes 64 prosenttia vastanneista koki kaupallistumisen onnistuneen erittäin hyvin, hyvin tai vähintään kohtuullisesti. Haastavat talousnäkymät huomioon ottaen tulos on hyvä. Vajaassa seitsemässä prosentissa hankkeista kaupallistaminen epäonnistui, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. Toisaalta 16 prosentilla hankkeista kaupallistaminen ei ollut edes tavoitteena, koska kyse oli muusta kehittämistoiminnasta tai esiselvitysluonteisesta työstä.

49 44 Kaupallistaminen ei ole vielä toteutunut Kaupallistaminen ei ollut tavoitteena Kaupallistaminen epäonnistui Huonosti Kohtalaisen hyvin Hyvin Erittäin hyvin Vastausten määrä Kuva 16. Kaupallistuminen ja tavoitteet (lukumäärä) Hankkeiden synergia Yksi kehittämisohjelman vahvuus on hanketoiminnan suuntaamisen lisäksi mahdollisuus hakea hankkeiden välisen synergian ja työnjaon kautta lisäarvoa. Luova Tampere -ohjelmassa myönteistä yhteisvaikutusta onkin tähän mennessä löytynyt varsin hyvin. Kaikkiaan raportoiduista hankkeista 18,6 prosentilla on ollut synergiavaikutuksia useiden muiden hankkeiden kanssa. Samaan aikaan reilulla 15 prosentilla hankkeista oli nähtävissä synergiavaikutuksia yhden muun hankkeen kanssa. Väliarviointiin verrattuna ensimmäinen luku on noussut usean prosenttiyksikön verran, kun jälkimmäinen on vastaavasti laskenut aavistuksen vuoden 2009 lopulta. Huomattava osa hankkeista ei kuitenkaan osannut arvioida mahdollisia synergiavaikutuksia ollenkaan. En osaa sanoa Ei vaikutusta, hanke on oma itsenäinen kokonaisuutensa Hankkeella on synergiavaikutuksia yhden muun hankkeen kanssa Hankkeella on synergiavaikutuksia usean muun hankkeen kanssa Vastausten määrä Kuva 17. Arviot hankkeiden synergiavaikutuksista (kpl)

50 45 Innovaatiot ja yrittäjyys Luovat toimialat Vetovoimainen kaupunki 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hankkeella on synergiavaikutuksia usean muun hankkeen kanssa Hankkeella on synergiavaikutuksia yhden muun hankkeen kanssa Ei vaikutusta, hanke on oma itsenäinen kokonaisuutensa En osaa sanoa Kuva 18. Arviot hankkeiden synergiavaikutuksista teemoittain Luova Tampere -ohjelman merkitys hankkeille Luova Tampere -ohjelman merkitys on nähty hankkeille pääosin erittäin suurena (yli 55,8 % hankkeista). Lisäksi melkein kolmekymmentä prosenttia hankkeista arvioi merkityksen olleen suuri. Hankeraportoinnissa vain kaksi hanketta (2,1 %) toteaa merkityksen olleen vähäinen. Myös väliarvioinnissa Luova Tampere -ohjelman merkitystä pidettiin merkittävänä, ja loppuarvioinnissa merkitys on lisääntynyt entisestään. Valitut toteuttamiskelpoisimmat hankkeet ovat toisin sanoen olleet myös pitkälti sellaisia, jotka ovat nimenomaisesti kaivanneet Luova Tampere -ohjelman tyyppistä välinettä tuekseen. Ohjelman merkitys hankkeille perustuu suurelta osin hanketoimijoiden omaan arvioon ja voi siksi olla todellista positiivisempi. Merkitystä kannattaa siksi arvioida myös vertaamalla annettuja arvioita muissa ohjelmissa annettuihin vastaaviin arvioihin. Ei merkitystä Merkitys vähäinen Kohtalainen merkitys Suuri merkitys Merkitys erittäin suuri Vastausten määrä Kuva 19. Luova Tampere -ohjelman merkitys hankkeille (lukumäärä) Hyvinä vertailukohtina tässä yhteydessä toimivat Tekesin rahoittamat hankkeet, joiden osalta Tekesin (eli rahoittajan) merkitystä hanketoimijoille on arvioitu Tekesin keräämissä jälkiraportointilomakkeissa 13. Kun saatuja tuloksia verrataan vuosina päättyneiden Tekes- 13 Ks. esim. Tekesin vaikuttavuus. Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi. Teknologiakatsaus 203/2007.

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot