Tieteen suurhankkeet raportti: Magneetit ja Materiaalitekniikka

Transkriptio

1 Tieteen suurhankkeet raportti: Magneetit ja Materiaalitekniikka Maaliskuu 2006

2 Sisällysluettelo 2. JOHDANTO TEKNOLOGIASEKTORIKOHTAISET MAHDOLLISUUDET TIETEEN SUURHANKKEISSA SUOMALAISET OSAAJAT, PARTNERIT JA ASIANTUNTIJAT YHTEENVETO LÄHDELUETTELO

3 Kuvaluettelo Kuva 1 ITER rakennusvaiheen aikataulu [1]... 5 Kuva 2 ITERin osien kustannusjakauma [2]... 6 Kuva 3 ITER In-Vessel Structure and Blanket Shield Module...9 Kuva 4 Primary First Wall Panel [14]... 9 Kuva 5 Preliminary timetable of Fast Track fusion energy development [3]...10 Kuva 6 ITER Procurement in the EU Estimated volume of fabrication contracts [2] Kuva 7 Overall view of the LHC experiments [4]...12 Kuva 8 CLIC lay-out [5]...12 Kuva 9 Tentative long-term CLIC scenario shortest and technically limited schedule (CDR: conceptual design report, TDR: technical design report) [5]...13 Kuva 10 ESO:n hankinnat ja arvio aikataulussa [6]...15 Kuva 11 Ehdotettu FAIR layout (2005) [8]...17 Kuva 12 FAIR projektin aikataulu ehdotettuna v [7] Taulukkoluettelo Taulukko 1 EU:n in-kind hankintapaketit [2]... 7 Taulukko 2 FAIRin rakentamiskustannusarvion jakauma esiteltynä v [7] Toimittajat Megumi Asano-Ulmonen, Prizztech Oy Sami Humala ja Kalle Hammar, Finpro ry - 3 -

4 2. JOHDANTO Tässä raportissa on esitelty tieteen suurhankkeiden mahdollisuuksia magneettien ja materiaalitekniikan osalta. Materiaalitekniikka on laaja käsite, joten tämä raportti käsittelee tieteen suurhankkeiden mahdollisuuksia melko yleisesti. Raportin tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista tieteen suurhankkeiden mahdollisuuksista yleisellä tasolla, sekä herättää yritysten kiinnostuksia hankkeisiin osallistumisesta. Hankkeiden tilanteet kehittyvät ja muuttuvat nopeasti. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä asiantuntijoihin, joilta saa tarkempia tietoja ajankohtaisesta tilanteesta. 3. TEKNOLOGIASEKTORIKOHTAISET MAHDOLLISUUDET TIETEEN SUURHANKKEISSA 3.1. ITER Seuraavissa kappaleissa on kuvattu tiiviisti keskeisimmät aihealueeseen liittyvät tulevat tarpeet eri keskuksissa, tunnistetut yhtäläisyydet ja keskeiset teemat. ITER (International Thermonuclear Experimental Reactor) on kansainvälinen fuusiokoereaktori, joka rakennetaan Ranskan Cadaracheen. ITERin tarkoituksena on osoittaa fuusioenergiatuotannon toteutettavuus tieteellisesti sekä teknologisesti. ITERin fuusiotehoksi on suunniteltu 500 megawattia ja rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,5 miljardia euroa. Rakennustyöt alkavat vuoden 2008 aikana ja suunnitelman mukaan laitos aloittaa toimintansa vuonna

5 Kuva 1 ITER rakennusvaiheen aikataulu [1] Suuret hankintapaketit, kuten suprajohtavat magneetit ja tyhjiökammiorakenteet tulevat kilpailutukseen jo ennen rakentamislupapäätöksen saamista. ITERin rakennuskustannukset ovat jaettu 7 sopimuspuolen kesken in-kind hankintojen kautta seuraavalla suhteessa - EU: JA:CN:IN:KO:RF:US = 4:2:1:1:1:1:1. EU:n in-kind hankintojen arvoksi tulee noin 1,5 miljardia euroa

6 Kuva 2 ITERin osien kustannusjakauma [2] Hankinta-arvoltaan suurin pakettikokonaisuus on suprajohtavat magneetit. ITER EDA (Engineering Design Activities) vaiheessa tunnistettiin alla listattuja Seven Large Projects, joissa tarvitaan teollisuuden osallistumista merkittävästi. Tyypillisesti suurprojektin toiminta ylittää maanrajoja, ja on monivaiheinen sekä toisistaan riippuvainen. ITERin EDA on onnistuneesti osoittautunut, että laaja kansainvälinen yhteistyö tutkimuslaitosten ja teollisuuden välissä on mahdollinen. Lisätietoja näistä projektista löytyy EFDA:n wwwsivuilta. Seven Large Projects EU:n osuus Central Solenoid Model Coil Project (L-1) 10% Toroidal Field Model Coil Project (L-2) 98% + leadership Vacuum Vessel Sector Project (L-3) 14% Blanket Module Project (L-4) 45% + leadership Divertor Project (L-5) 24% + leadership Blanket Module Remote Handling Project (L-6) 14% Divertor Remote Handling Project (L-7) 90% + leadership In-kind hankintapaketit, joista EU vastaa ainakin osaksi ovat taulukoitu alla. Erityisesti materiaalitekniikkaa hyödyntäviä hankintakokonaisuuksia ovat Vacuum Vessel, Blanket System sekä Divertor. Alla taulukoituja EU:n in-kind hankintapaketteja jaetaan edelleen pienempiin itsenäisiin osiin. Alustavan arvion mukaan ITERin rakennusvaiheessa on odotettavissa noin 130 valmistus- ja toimitussopimusta sekä 90 engineering support palvelusopimusta. Valmistus- ja toimitussopimuksen arvo vaihtelee 2M EUR ja 60M EUR välillä, ollen keskimäärin 12M EUR. Palvelusopimusten keskimääräinen arvo on noin 2M EUR

7 Taulukko 1 EU:n in-kind hankintapaketit [2] 1.1 Magnet System 1 Toroidal Field (TF) Coils Windings 2 TF Structures 3 Poloidal Field (PF) Coils 6 Conductors 1.5 Vacuum Vessel 1 Vacuum Vessel main vessel and blanket manifolds 1.6 Blanket System 1 Blanket FW/Shield modules & port plugs 1.7 Divertor 1 Divertor cassette integration 2 Divertor plasma facing components 2.3 Remote Handling 2 Divertor Remote Handling Equipment Equipment 3 Transfer Cask System 4 Viewing/Metrology Systems 5 Neutral beam RH equipment 3.1 Vacuum Pumping 1 Cryopumps System 3 Leak Detection 3.2 Tritium Plant 3 Hydrogen Isotope Separation System 5 Water Detritiation System 3.4 Cryoplant 1 Cryoplant Cryodistribution 4.1 Pulsed Power Supply 1 High Voltage Substation 8 Steady state electrical power network 5.1 Heating Systems 1 Ion Cyclotron Launcher Assembly Ion Cyclotron 5.2 Heating Systems Electron Cyclotron 5.3 Heating Systems Neutral Beam 6.2 Building 1 Electron Cyclotron upper launcher 3 RF power sources 4 Electron Cyclotron power supply 1 Neutral Beam Assembly and Testing 2 Beam Sources & HV bushings 3 Beamline components 4 Confinement & shields 5 Active Correction/Compensation Coils 6 Neutral Beam Power Supply 1 Reinforced Concrete Buildings and selected Infrastructure 2 Steel Frame Buildings 6.3 Waste Treatment 1 Waste Treatment System 6.4 Radiological Protection 1 Radiological and Environmental Monitoring 17 fuusiotutkimukseen ja -kehitykseen tunnusmerkillistä teknologia-alueita on myös tunnistettu. Materiaalitekniikka liittyy huomattavasti moneen alueeseen esim.: Plasma Facing Components 4. Tiles and Coatings 5. Plasma Facing Component Mock-ups Vessel, Shield and Blanket 6. Vacuum Vessel, segments of Neutron Shields and of Tritium Breeding Blankets Superconducting Magnets 7. Strand 8. Conductor 9. Model Coil Winding Materials for fusion specific applications 16. Low activation structural materials for in-vessel components of a fusion reactor 17. Materials for tritium breeding blankets including ceramic breeder and beryllium pebbles and permeation barriers - 7 -

8 Suomessa on vahvaa osaamista materiaalitekniikan alueella, jota on hyödynnetty Suomessa tehtävissä fuusiomateriaalitutkimuksissa. ITER-koereaktori on mittava haaste siinä käytetyille materiaaleille: termiset kuormitussyklit ja neutronisäteily asettavat tiukat vaatimukset reaktorin sisäosien materiaalien ja liitosten mekaanisille ominaisuuksille. Alla on lueteltu esimerkkejä FUSION-teknologiaohjelmaan kuuluvista tutkimushankkeista materiaalitekniikan alueella. Tarkemmat tiedot ovat saatavilla FUSION-teknologiaohjelman vuosiraporteista. [11, 12, 13] Erikoiskuparit, kupariseokset ja Cu/SS-liitostekniikat ITERin ensiseinämärakenteisiin Pulveri HIP -menetelmällä valmistetut monimetallikomponentit ja -rakenteet (Be/Cu/SS, ) ja kehittyneet hitsausmenetelmät Materiaalin NDE-karakterisointi, säteilytetyt miniatyyrinäytteet ja neutronisäteilytyksen alaisena olevien materiaalien mekaaninen testaus Ensiseinämän ja divertoritiilien pinnoitteet (W, Be, DLC, ) ja niiden karakterisointi Neutroniikka-analyysit ITERin sisäkomponenteille ITERin suprajohtavien lankojen (Nb 3 Sn and NbTi) kehitystyö Breeding blanket ja fuusiomateriaalien T&K-toiminta on tärkeää pitkällä aikavälillä ITERin jälkeistä vaiheita (DEMO, fuusiovoimalaitos) ajatellen. Kuva 4 esittelee tällä hetkellä toteutettavissa olevia ensiseinämämateriaalia. Tutkittuja sekä tutkittavaksi ehdotettuja blanket module materiaaleja ovat esimerkiksi: Eurofer (reduced-activation ferritic-martensitic steel), oxide-dispersion-strengthened RAFM steel, CuCrZr copper alloy, zirconium hydride, silicon carbide composite, lithium ortho-silicate, beryllium, tungsten, tungsten alloy (W-1%La 2 O 3 ) etc. Jäähdytysnesteena on esimerkiksi vesi, helium, ja/tai LiPb. [15] - 8 -

9 Kuva 3 ITER In-Vessel Structure and Blanket Shield Module Kuva 4 Primary First Wall Panel [14] Lyhyt aikaväli Hankintapakettien suuruuden ja vaativuuden takia, sekä tuotannollisista syistä suprajohtavien magneettien, sekä reaktorin rakenteiden (vacuum vessel, blanket, divertor) toimitusajat ovat pitkiä. Nämä paketit tulevat hankintakierroksille todennäköisesti ensi vuoden aikana. Tuleviin hankkeisiin voi valmistautua esim. rekisteröitymällä EFDA:n Industrial Suppliers Database for ITER iin sivulla Yritystietokannan tavoite on - 9 -

10 toimia yhtenä kohtaamisalustana sekä isoille että pienille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneet ITERin rakennushankkeista Pitkä aikaväli Fuusioenergian tutkimuksessa ITERin rinnalla suunnitteilla on IFMIF (International Fusion Material Irradiation Facility). IFMIF:n tarkoituksena on mahdollistaa fuusiomateriaalien sekä -komponenttien realistinen testaus käyttöolosuhteen sekä -iän kannalta. IFMIF todennäköisesti tulee sijoittumaan Japaniin, yhtenä Broader Approach hankkeena. EU:n ja Japanin välisen Broader Approach -sopimuksen perusteella EU osallistuu hankkeisiin yhteensä 339M EUR panostuksella, osa rahana ja loput in-kind toimituksina. Fuusioenergian Fast Track suunnitelman alustava aikataulu on esitetty alla. Suunnitelma tavoittelee fuusioenergian kaupallistamista vuosisadan toisella puoliskolla. Kuva 5 Preliminary timetable of Fast Track fusion energy development [3] Teknologiansiirto ja T&K yhteistyömahdollisuudet Tekesin FUSION-teknologiaohjelman kautta on kehittynyt suomalainen fuusiotutkimus verkosto, jossa mukana on mm. VTT, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, sekä useita teollisuusyrityksiä. Kuten ITERin kansainvälisyydestäkin näkyy, yhteistyö on tarpeellista fuusiotutkimus ja -kehitys projekteissa. Spin-off esimerkeistä voi lukea tästä: m Hankintojen ja mahdollisuuksien ajoittuminen Merkittävä osa ITERin hankinnoista ajoittuu vuosien 2009 ja 2014 väliin kuten ao. kuvassa on esitetty

11 Kuva 6 ITER Procurement in the EU Estimated volume of fabrication contracts [2] 3.2. CERN CERN on 20 jäsenmaan hallinnoima Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestö, joka johtaa maailman suurin hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta Genevessä. CERNin hankinnat tehdään lähinnä jäsenvaltioista, ja suomalainen osaaminen on ollut vahvasti mukana CERNin toiminnassa Lyhyt aikaväli Parhaillaan rakenteilla on LHC (Large Hadron Collider), joka on noin sata kertaa edeltäjäänsä Large Electron Positron Collideria (LEP) tehokkaampi rengasmainen hiukkastörmäytin. LHC:n kokonaisbudjetti on noin 3 miljardia euroa, ja sen valmistumista odotetaan vuonna LHC kokeita varten on suunniteltu neljä koeasemaa: ALICE, ATLAS, CMS ja LHCb. Koeasemien hankinnat ovat meneillään, mutta eivät välttämättä ole materiaalitekniikan kannalta merkittäviä

12 Kuva 7 Overall view of the LHC experiments [4] Pitkä aikaväli Seuraavaksi vaiheeksi odotetaan CLIC (Compact Linear Collider) -study. CLICin kiihdytinosien koko olisi merkittävästi LHC:tä pienempi, mutta mahdollistaisi silti LHC:tä suuremman törmäysenergian. Kuva 8 CLIC lay-out [5]

13 Teknologiansiirto ja T&K yhteistyömahdollisuudet Hankintojen ja mahdollisuuksien ajoittuminen CLICin rakentamisen kustannusarvio on noin 5 miljardia euroa, josta 10 % tulee mekaanisista rakenteista. CLIC projektin aikataulusta on ehdotettu seuraavaa, jonka mukaan rakennusvaihe voisi alkaa aikaisintaan vuonna Kuva 9 Tentative long-term CLIC scenario shortest and technically limited schedule (CDR: conceptual design report, TDR: technical design report) [5] 3.3. ESO ESO (European Southern Observatory) on kansainvälisen tähtitieteen tutkimusjärjestö, jonka jäseneksi Suomi liittyi 1. heinäkuuta ESO tarjoaa 12 jäsenmaalleen ja sen tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää erinomaisia havainnointilaitteistoja sekä tietoarkistoja. ESO:n nykyiset jäsenmaat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Iso-Britannia, Tanska ja Suomi. Suomen jäsenyys avaa teknologian tutkijoille ja teollisuudelle mahdollisuuksia osallistua ESO:n uusien teleskooppi- ja instrumenttihankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jäsenyyttä koordinoi Suomen Akatemia ja sen johtama ESO-toimikunta, johon on kerätty aihepiirin asiantuntijoita ja ESO:n käyttäjiä. Materiaalitekniikkaan piiriin kuuluvia komponentteja ovat esim.: Suprajohteita pieniä määriä esim. ALMA:n cryo-yksiköissä, instrumenteissa Kestomagneetteja mahdollisesti yksittäisiä tarpeita

14 Peilisegmentit jatkuva kehitys; uudet optiset materiaalit, massavalmistusmenetelmät, vaihtoehtoiset materiaalit sekä rakenteet Optiikan materiaalit jatkuva tarve, esim. peilien pinnoitus ja hionta, optiset pinnoitteet ja suojaukset, optiset kuidut Lyhyt aikaväli ESO:n suurimmat tulevat projektit ovat Atacama Large Millimeter Array (ALMA), jossa ESO:lla on merkittävä rooli sekä halkaisijaltaan 100-metrinen The OverWhelmingly Large Telescope (OWL), jonka toteuttamismahdollisuuksia ESO tutkii. ALMA projektin kustannuksiksi on arvioitu yli 600 miljoonaa euroa, ja valmistumisajaksi Projektiin osallistuvat myös USA ja Japani. ALMA projektissa ESO:n kokonaissitoumukset ovat noin 300 miljoonaa euroa. ALMA:sta on tulossa noin 50 miljoonan edestä hankintoja vuosille OWL:n budjetiksi on arvioitu noin miljoonaa euroa. OWL:n kehitystyö on erittäin aktiivista lähivuosina, ja sen rakentamispäätöstä odotetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Mikäli riittävästi kumppaneita ja rahoittajia saadaan mukaan, teleskooppi voisi valmistua lopullisesti aikavälillä Pitkä aikaväli Pitkällä aikavälillä merkittäviä mahdollisuuksia teollisuudelle lienee syntyä OWL projektista, mikäli sen rakentamispäätöstä saadaan. Tällä hetkellä OWL:n kustannusarvio on vielä laaja ( miljoonaa euroa), joka on pitkälti riippuvainen toteutusaikataulusta, -laajuudesta ja materiaalivalinnoista Teknologiansiirto ja T&K yhteistyömahdollisuudet ESO tarjoaa mahdollisuuksia T&K-yhteistyöhön kuin myös suoraan teknologian siirtoon. ESO edistää aktiivisesti teknologian siirtoa ja teknologian kehitystä teollisuuden kanssa. Esimerkkejä löytyy tästä linkkistä: Hankintojen ja mahdollisuuksien ajoittuminen Alla olevat mahdollisuudet perustuvat ESO:n antamiin arvioihin eri osa-alueiden ja projektien toteutuksesta. Kuvassa 8 on karkeasti kuvattu ESO:n yleinen kehitys ja nykyisten teleskooppi ja instrumenttiprojektien aikataulutusta

15 Kuva 10 ESO:n hankinnat ja arvio aikataulussa [6] 3.4. ESRF Ranskan Grenoblessa sijaitseva The European Synchrotron Radiation Facility (ESRF) ylläpitää Euroopan voimakkainta synkrotronisäteilylähdettä. ESRF on eurooppalainen röntgenvalosäteilyä hyödyntävä tutkimuskeskus, joka tarjoaa 40 röntgenvalolinjaansa jäsenmaiden tutkijoiden käyttöön. Suomi on mukana ESRF:n toiminnassa osana Nordsync-konsortiota, jonka muut jäsenet ovat Norja, Ruotsi ja Tanska Lyhyt aikaväli ESRF:n vuotuinen budjetti on n. 75 miljoonaa euroa, josta n. 15M käytetään hankintoihin ja kehitysprojekteihin. ESRF uusii tällä rahalla laitteistojaan ja kehittää optiikkaa, näyteympäristöjä, tiedonkeruujärjestelmiä sekä rakennuksiaan

16 Pitkä aikaväli ESRF suunnittelee laitteiston parannusprojektia, jonka suuruus on 240 miljoonaa euroa v ja 2013 välillä. Tämän projektin toteuttaminen on pitkälti riippuvainen EU:n 7. puiteohjelman sisällöstä. [10] Teknologiansiirto ja T&K yhteistyömahdollisuudet ESRF:n ICU (Industrial and Commercial Unit) vastaa teknologiansiirrosta sekä teollisuuden osallistumisesta ESRF:n tutkimukseen. ESRF edistää sen laitteiston käyttöä sekä julkisen sektorin että teollisuuden T&K-työssä laajalla aihealueella GSI/ FAIR GSI eli Gesellschaft für Schwerionenforschung on Saksan liittotasavallan ja Hessenin osavaltion omistama tutkimuskeskus, jonka vuosibudjetti on n. 70 miljoonaa euroa. Tämä tiedekeskus panostaa raskasionintutkimukseen ja rakentaa tähän soveltuvia hiukkaskiihdyttimiä. GSI:n laitteistossa ja tarpeissa on paljon yhtäläisyyksiä CERNin vastaaviin, vaikka tutkimuksessa painotetaankin eri alueita Lyhyt aikaväli GSI parhaillaan valmistelee seuraavaa hankettaan, joka on nimetty FAIR-projektiksi (Facility for Antiproton and Ion Research). FAIRiin suunniteltu kiihdyttimen ympärysmitta on viisi kertaa isompi kuin nykyisen raskasionisynkrotronin (SIS). FAIRin ydinosa on kaksikehäinen kiihdytin, jonka kokonaisympärysmitta on noin 1200m. Synkrotronin kehässä tarvitaan suprajohtavat magneetit, jotka pystyvät tuottamaan nopeasti vaihtuvia voimakkaita magneettikenttiä. FAIRin rakentamiskustannukseksi on arvioitu noin 1 miljardia euroa, josta Saksan liittotasavalta on sitoutunut maksamaan 65 % ja Hessenin osavaltio vastaavasti 10 %. Eurooppalaisilta/kansainvälisiltä kumppaneilta odotetaan loput 25 %:n osallistumisesta, ja FAIR tulee toimimaan eurooppalaisena/kansainvälisenä tutkimuskeskuksena. Alla on vuonna 2001 esitelty rakentamiskustannusten arvio. Suunnittelun edetessä kustannusarvio on jonkin verran kasvanut. Taulukko 2 FAIRin rakentamiskustannusarvion jakauma esiteltynä v [7]

17 Kuva 11 Ehdotettu FAIR layout (2005) [8] Vuoden 2005 loppuun mennessä 12 maata ovat allekirjoittaneet Memorandum of Understanding (MoU) yhteistyöstä FAIR projektin määrittämisessä ja FAIR organisaation perustamisen valmistelussa. FAIRin International Steering Committee (ISC) on muodostunut näiden maiden edustajista. Seuraavana vaiheena ovat ISC:n hyväksyntää FAIR Technical Reportille, joka valmistuu maaliskuussa 2006, ja FAIRin laillisen sekä järjestöllisen rakenteen lopullista määrittämistä. FAIR sopimuksen allekirjoittamista odotetaan vuoden 2006 aikana. Kun FAIR sopimus saadaan allekirjoitetuksi, projekti lienee edetä vauhdikkaasti. [9] Pitkä aikaväli FAIR projektin aikatauluna on esitelty siten, että ensimmäiset kokeet tapahtuvat jo vuonna Sen mukaan rakentamisvaihe alkaa v ja päättyy v Eri vaiheet kehitys, suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto ovat osittain päällekkäisiä

18 Kuva 12 FAIR projektin aikataulu ehdotettuna v [7] 4. SUOMALAISET OSAAJAT, PARTNERIT JA ASIANTUNTIJAT 4.1. Suomalaiset hankkeet ja osaamiskeskittymät, kontaktit mukaan pääsemiseksi FUSION-teknologiaohjelma Reijo Munther Juha Lindén FinnFusion-projekti Seppo Karttunen Iiro Andersson Leena Jylhä Jarkko Vuorela Ben Karlemo Tieteen Suurhankkeet Sami Humala Kalle Hammar Antti Heikkilä Tutkimuslaitokset VTT Seppo Tähtinen Veli Kujanpää Jari Likonen Magneettitutkimuskeskus Martti Paju

19 5. YHTEENVETO Tähän raporttiin on koottu lyhyesti tietoja tieteen suurhankkeiden mahdollisuuksista magneettien ja materiaalitekniikan osalta. Monessa hankkeessa tällä hetkellä on meneillään rakennusvaiheen valmistelu, joten hankintamahdollisuudet ovat odotettavissa lähivuosina. Tämä raportti pyritään pitämään ajankohtaisessa kunnossa, mutta pääasiallinen tietolähde yrityksille tulisi olla asiantuntijaverkostomme, joka palvelee asiakkaitten tarpeitten mukaan. 6. LÄHDELUETTELO Di Pietro, Enrico. (EFDA) ITER Procurement System, ITER Opportunities for European Industry, Barcelona, Spain, Llewellyn, Smith C. The FAST TRACK to Fusion Power, 20th IAEA Energy Conference, Vilamoura, Portugal, Delahaye, J.P. The Compact Linear Collider (CLIC) Study, CERN Particle Physics Seminar, Hammar, K., Humala, S (Finpro ry). Tieteen suurhankkeet raportti: ESO:n mahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle, Gesellschaft für Schwerionenforschung (GSI). Proposal for an International Accelerator Facility for Research with Heavy Ions and Antiprotons, Gesellschaft für Schwerionenforschung (GSI). FAIR Facility for Antiproton and Ion Research, Gesellschaft für Schwerionenforschung (GSI), FAIR Coordination Office. FAIR Newsletter No. 1, Heikkilä, Antti (Finpro ry). Tieteen suurhankkeet raportti: ESRF; co-operation and delivery possibilities for Finnish industry, FFusion2 Technology Programme Final Report, TEKES, FUSION YEARBOOK, Association Euratom-Tekes Annual Report 2003, VTT, FUSION YEARBOOK, Association Euratom-Tekes Annual Report 2004, VTT,

20 14. Pick, Michael A. (EFDA) Mechanical Engineering Components, ITER Opportunities for European Industry, Barcelona, Spain, A Conceptual Study of Commercial Fusion Power Plants. Final Report of the European Fusion Power Plant Conceptual Study (PPCS), EFDA,