STRA S TE TRA GIA TE GIA

Transkriptio

1 STRATEGIA STRATEGIA

2 Sisällys 1. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan mittareilla Strategia

3 1. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle Toiminta-ajatus Turun yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen. Yliopisto edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja toimii vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Yliopiston toiminta perustuu kauttaaltaan laadukkaaseen tutkimukseen ja siitä nouseviin profiloiviin vahvuuksiin, joita täydentävät valikoidut kehittämiskohteet ja valtakunnalliset tehtävät. Synergiaa vahvistetaan oppiaineiden välisellä yhteistyöllä yhdistämällä lähiaineita ja etsimällä aktiivisesti tieteenalojen rajapinnoilta uusia tutkimuksen ja koulutuksen yhdistelmiä. Yliopisto kiinnittää kasvavaa huomiota tutkimustulostensa kaupallistamiseen soveltamalla vahvaa liiketaloustieteellistä osaamistaan eri substanssialueille. Yliopiston opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja elinikäisen oppimiseen. Opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu uuden luominen, kriittisyys ja vastuullisuus. Yliopisto tunnistaa vastuunsa eri alojen kansainvälisesti kilpailukykyisten asiantuntijoiden kouluttamisesta. Samalla se reagoi yhteiskunnan tarpeisiin luomalla uusia asiantuntijuuden yhdistelmiä yli perinteisten tieteenalarajojen. Yliopistosta valmistuvilla on valmiudet kehittää itsenäisesti asiantuntemustaan ja ammattialaansa sekä työskennellä moniammatillisissa ja kansainvälistyvissä työympäristöissä. Turun yliopisto on tieteellinen asiantuntijaorganisaatio, jonka menestymisessä avainasemassa ovat osaava henkilöstö, motivoituneet opiskelijat ja luovaan työhön innostava ympäristö. Yliopisto on oikeudenmukainen työnantaja, jonka henkilöstöpolitiikalle on tunnusomaista avoimuus, ammattiosaamisen kehittäminen ja työssä jaksamisesta huolehtiminen. Opiskelijat ovat aktiivinen osa yliopistoyhteisöä. Yliopisto on yhteiskunnallisesti vastuullinen toimija, joka korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Kiinteät yhteistyösuhteet kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin toimintaympäristöihin ovat olennainen osa sen toimintaa. Vuorovaikutuksesta syntyvä lisäarvo ilmenee uutena tietona, uusina näkökulmina ja yleisen vaikuttavuuden lisääntymisenä. Tämä myötävaikuttaa yliopiston kehittymiseen kansainvälisenä tiedeyliopistona, mikä mahdollistaa sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden syntymisen. Arvot Turun yliopiston toiminnan perusarvoja ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus, ja se päättää itse tavoista, joilla yhteisesti valitut päämäärät saavutetaan. Yliopiston kaikkea toimintaa leimaa eettisyys: pyrkimys hyviin ja oikeisiin ratkaisuihin. Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat noudattavat sekä tutkimustyössä että muussa toiminnassa korkean ammattietiikan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Kriittisyys on tieteellisen sivistyksen perusta. Se merkitsee pyrkimystä totuuteen itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisen ja laadukkaan tutkimuksen kautta. Aito kriittisyys tuottaa korkeaa laatua ja luotettavuutta. Strategia

4 Yliopiston toiminta perustuu uuden tiedon ja uusien merkitysten etsimiseen sekä niiden välittämiseen edelleen. Luovuus on kyky nähdä ja tehdä asiat uudella tavalla siten, että yksilö tai yhteisö saa tekemisistään sekä hyötyä että henkistä tyydytystä ja on valmis kohtaamaan uusia haasteita. Avoimuus ilmenee avoimena toimintakulttuurina ja tieteellisenä ennakkoluulottomuutena: yliopisto on avoin erilaisille tieteellisille katsantokannoille, tutkimusotteille ja totutusta poikkeaville tuloksille. Avoimuus on myös sitoutumista uuden tiedon välittämiseen ja keskusteluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Muutospaineiden keskellä koko yliopistoyhteisön sitoutuminen yliopiston toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitetila 2016 Turun yliopisto on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu valitsemillaan vahvuusaloilla ja kansallisesti kärkiyliopistojen joukossa kaikilla tieteenaloillaan. Yliopisto on ylimmän koulutuksen houkutteleva tarjoaja, joka muodostaa toimintaverkoston yhdessä alueen korkeakoulujen, julkisen sektorin tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Yliopisto on aktiivinen toimija verkostossa. Yliopisto on toimintakulttuuriltaan avoin, motivoiva, vuorovaikutteinen ja kansainvälinen tutkimus-, oppimis- ja työympäristö, joka houkuttelee sekä työntekijöitä että opiskelijoita. Elinikäisen oppimisen tarpeet on huomioitu perus- ja tutkijakoulutuksen ohella. Hallinnolliset palvelut toimivat asiakaslähtöisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Yliopistolla on sujuvasti toimiva palvelujärjestelmä, joka tukee kansainvälistä tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä osallistumista yhteistutkintoihin johtavaan koulutukseen. Yliopiston kansainvälinen viestintä on tehokasta. Yliopistolla on asiantunteva tukijärjestelmä kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiselle ja hallinnoinnille koko hankkeiden elinkaaren ajan. Yliopistolla on innovaatioiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen järjestelmä, joka auttaa yliopiston piirissä tehtyjen keksintöjen jalostamista tuotteiksi ja yritystoiminnaksi. Yliopisto toteuttaa innovaatiotoimintaa tiiviissä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Tavoiteulottuvuudet ja edellytystekijät Strategian ja sen toteutukseen liittyvän mittauksen kytkemiseen käytetään ajattelua ohjaavana kehikkona tuloskorttimallia. Tuloskortti on valittu lähtökohdaksi, koska se painottaa organisaatioiden toiminnan monipuolisuutta, moniarvoisuutta ja moniulotteisuutta sekä näihin soveltuvaa mittausta ja ohjausta. Turun yliopiston tuloskortissa jaetaan toiminta kahteen ryhmään, tavoiteulottuvuuksiin ja edellytystekijöihin. Tavoiteulottuvuuksia ovat tutkimus, koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Edellytystekijöitä ovat henkilöstö ja verkostot, talous sekä infrastruktuurit. Jokaiselle alueelle on erikseen asetettu tavoitteita ja valittu niiden toteutumista kuvaavia mittareita. Kansainvälisyys läpäisee mallissa yliopiston koko toiminnan. Toiminnan rakenteen kehittäminen on jatkuva prosessi. Strategia

5 2. Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Korkeatasoinen tutkimus luo perustan yliopiston toiminnalle. Se on edellytys niin tutkimukseen perustuvalle koulutukselle kuin sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden synnyllekin. Yliopiston kansainvälinen arvostus rakentuu sen tutkimuksen näkyvyydelle. Menestys tutkimuksessa johtaa kansainväliseen verkottumiseen, mikä puolestaan parantaa yliopiston kilpailukykyä ja toiminnan laatua. Yliopistossa tehtävä tutkimus on vapaata ja tutkijalähtöistä. Pääpaino on itseohjautuvassa perustutkimuksessa. Tämä johtaa parhaiten tieteellisten läpimurtojen syntyyn sekä tiedon kertymiseen. Myös soveltava tutkimus on yliopistolle tärkeää. Se on oleellinen osa yliopiston integroitumista yhteiskuntaan ja parantaa nuorten tutkijoiden työllistymistä yliopiston ulkopuolelle. Yhteistyö muiden toimijoiden, esimerkiksi tutkimusintensiivisten yritysten kanssa, vahvistaa yliopiston omaa osaamista ja avaa uusia ongelmanasetteluja myös perustutkimukselle. Kaiken yhteistyön on palveltava yliopiston perustehtäviä ja oltava eettisesti kestävää. Yliopistossa on useita itseohjautuvuuden periaatteella muodostuneita kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksen keskittymiä, joita kutsutaan tutkimustoimintaa profiloiviksi vahvuusaloiksi. Yliopisto pyrkii turvaamaan näiden toimintaedellytykset ja tukemaan uusien muodostumista erityisellä strategiarahoituksella. Strategisesti yhtä tärkeää kuitenkin on, että tutkimus kauttaaltaan on kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tämä on paras tae uusien tutkimuksellisten huippujen ja innovaatioiden synnylle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää strategisia ratkaisuja myös eri tieteenalojen sisällä. Yliopisto kiinnittää lisääntyvästi huomiota tutkijakoulutuksen laatuun ja kansainväliseen yhteistyöhön sen toteutuksessa. Yliopistoon on perustettu yliopiston laajuinen tutkijakoulu, jonka tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja ajallisesti hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen. Nuorten lupaavien tutkijoiden rekrytoimiseksi Strategia

6 tutkijakollegiumien toiminta vakiinnutetaan ja urapolkumallin käyttöä laajennetaan maltillisesti. Kansainvälistä tutkimusrahoitusta pyritään lisäämään vahvistamalla tukipalveluja. Tutkimustulosten välittymiseen yhteiskunnan käyttöön kiinnitetään lisääntyvää huomiota (vrt. luku 4). Tutkimuksen vahvuusalueet Molekulaaristen biotieteiden tutkimus muodostaa yliopiston tutkimuksen laajimman vahvuusalueen. Yliopisto on yhdessä Åbo Akademin, VTT:n ja Turun kaupungin kanssa tehnyt merkittäviä investointeja kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseksi alan tutkijoille ja tutkimuksen tulosten hyödyntäjille. Syntyneen bioklusterin kehitystyötä jatketaan. Tutkimuksen kilpailukykyä parantaa erityisesti biokuvantamisen, ja systeemibiologian alalla tehtävä menetelmäkehitys. Vahvuusalan kärkihankkeita ovat elimistön puolustusmekanismien ja autoimmuunisairauksien tutkimus, biolääketieteellinen tutkimus sekä fotosynteesin ja bioenergian kasvibiologinen tutkimus. Verenkiertoelinten ja aineenvaihduntasairauksien tutkimus on lääketieteen tutkimuksen vahvuusalue, jossa onnistuneesti yhdistyy kokeellinen ja kliininen tutkimus. Keskeisessä asemassa on kuvantamismenetelmien kehittäminen kardiovaskulaaristen ja metabolisten sairauksien seurantaan sekä laajat sepelvaltimotaudin ja diabeteksen syntyyn ja ehkäisyyn liittyvät seurantatutkimukset. Ekologisten vuorovaikutussuhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimus on vahvuusalue, jossa uusia tutkimustapoja soveltava ekologinen ja evolutiivinen genetiikka yhdistyy yliopiston perinteisesti vahvaan ekologisten vuorovaikutusten tutkimukseen. Ekologis-geneettisessä tutkimuksessa analysoidaan pitkäaikaisia havainto- ja koeaineistoja uusimmilla tilasto- ja molekyylibiologisilla menetelmillä. Vahvuusalue kattaa ekologisten vuorovaikutusten mekanismien tutkimuksen ekosysteemi- ja populaatiotasoilta solu- ja molekyylitasoille. Keskeisiä haasteita ovat vakavat globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen muutoksen ja tulokaslajien leviämisen vaikutukset ekologisiin vuorovaikutuksiin. Oppimisen ja koulutuksen tutkimus kohdistuu lasten, nuorten ja aikuisten kehityksen, oppimisen kognitiivisiin, emotionaalisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin ehtoihin sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen instituutioihin. Tärkeitä tutkimusalueita ovat kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittyminen, oppimisen sosiaalinen säätely, lasten ja nuorten vertaissuhteet ja sosiaalinen hyvinvointi, koulukiusaaminen, kognitiivisten taitojen harjaannuttaminen, asiantuntijuuden kehitys sekä kansainvälisten virtausten heijastuminen kansalliseen koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen suhde työelämään. Turun yliopiston oppimisen ja koulutuksen tutkimuksen erityisiä vahvuuksia ovat monitieteisyys ja korkeatasoinen metodinen osaaminen. Tulevaisuudentutkimuksessa yhdistetään eri tieteenalojen tuottamaa sisällöllistä tietoa historiasta ja nykyisyydestä sekä niiden menetelmällistä osaamista tulevaisuudentutkimukseen tulevaisuuden vaihtoehtojen luotaamiseksi. Vahvuusalue hyötyy monialaisen yliopiston laajasta tiedepohjasta ja tarjoaa mahdollisuuksia monitieteiselle tutkimukselle. Monimuotoinen kansainvälinen tutkimusyhteistyö on toiminnan keskiössä. Tulevaisuudentutkimus on kiinteässä yhteydessä yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien tutkimusalan kohteena ovat yhteiskunnallisten instituutioiden, pelisääntöjen ja vuorovaikutusmekanismien toiminta ja kehitys. Instituutiosuunnittelu tarkastelee kansallisten ja ylikansallisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaperiaatteita ja keskinäissuhteita sekä kehittää niiden arviointiin soveltuvia kriteeristöjä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat demokraattiset prosessit ja yhteiskunnalliset päätöksentekorakenteet, sosiaalisten instituutioiden pe- Strategia

7 rusteiden filosofia, konstitutionalismi ja perusoikeudet sekä yhteiskunnan, politiikan ja talouden vuorovaikutusmekanismeihin liittyvä yhteiskunta- ja oikeustieteellinen tutkimus. Vahvan kehitysvaiheen tutkimusalat Matemaattinen tutkimus painottuu tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron motivoimaan diskreetin matematiikan tutkimukseen. Tutkimus on saavuttanut arvostetun, osin johtavan, aseman alan kansainvälisessä tutkimuskentässä, ja kansallisesti Turun yliopisto on profiloitunut maan johtavaksi diskreetin matematiikan keskukseksi. Uraauurtavan kryptografian tutkimuksen perustalta kehitetään laaja-alaista tietotekniikkaan kytkeytyvää tietoturva-alan tutkimusta. Muita matemaattisen tutkimuksen kehittämiskohteita ovat klassinen analyysi, kvantti-ilmiöiden, matemaattisen mallintamisen ja algoritmien tutkimus etenkin biotieteiden aloilla niin solu- kuin ekosysteemitasollakin. Liiketoimintaosaaminen ja innovaatiotutkimus rakentuu kauppakorkeakoulun tutkimuksen vahvuuksille, joille yliopiston aktiivinen rooli alueen innovaatioverkostossa tarjoaa runsaasti uusia monitieteisiä tutkimuskohteita. Liiketoimintaosaamisen tutkimus tarkastelee yritysten ja muiden organisaatioiden päätöksentekoon ja toiminnanohjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Innovaatiotutkimuksen kohteina ovat muun muassa tuotekehitys, uudet tuotantomenetelmät sekä markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot. Johdon laskentatoimi, verkostot liiketoiminnassa ja yrittäjyys edustavat alueita, joissa näiden kahden toisiinsa liittyvän tutkimustematiikan kehitys on nopeinta ja joihin erityisesti panostetaan. Kulttuuristen vuorovaikutusprosessien tutkimuksen kohteena ovat muuttoliikkeet, monikulttuurisuus ja monikielisyys, etnisyys ja uskonto, syrjäytyminen sekä kulttuurivaikutteiden välittyminen. Monitieteinen tutkimus luo edellytyksiä näiden ilmiöiden syvälliselle ymmärtämiselle. Tärkeitä tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi kaupunkitutkimus, taiteet ja populaarikulttuuri sekä sukupuolen ja identiteettien kulttuurisen rakentumisen tutkimus. Alueellisesti mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti Itämeren alue, Itä-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Sekä näiden teemojen osalta että yleisemmin alueellisen mielenkiinnon kohteina ovat erityisesti Itämeren alue ja sen asema Euroopassa sekä Itä-Aasia. Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus on ihmistieteiden, etenkin arkeologian, historian, filosofian, kielitieteiden ja taiteen tutkimuksen tekemää tutkimusta, jonka kohteena on etenkin keskiajan ja varhaismodernin ajan Eurooppa. Tutkimusteemoina ovat kulttuurin kirjallistuminen, kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa murroskohdissa, urbanisoituminen sekä eurooppalaisen identiteetin, tieteellisen maailmankuvan, yhteiskunnan ja vallan verkostojen muotoutuminen. Keskeiset toimenpiteet Strategista rahoitusta suunnataan vahvuusalueiden ja kehittyvien alojen tutkimukseen. Yksiköitä kannustetaan luomaan omaleimaisia tutkimusprofiileja, jotka auttavat menestymään kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä, jolla palkitaan Suomen Akatemian ja Euroopan unionin puiteohjelmien hauissa hyvin menestyneitä tutkijoita. Strategia

8 Varttuneiden tutkijoiden mahdollisuuksia tutkimustyön tekemiseen parannetaan tarjoamalla haettavaksi muista tehtävistä vapauttavia tutkimuskausia. Tutkijakollegiumien toiminta vakiinnutetaan ja urapolkujärjestelmää laajennetaan maltillisesti nuorten hyvin menestyneiden tutkijoiden rekrytoimiseksi. Yliopisto sitoutuu perustetun tutkijakoulun toimintaan. Tohtorinkoulutusohjelmia kehitetään kiinnittäen erityisesti huomiota laatuun ja kansainvälisiin tohtorinkoulutushankkeisiin osallistumiseen. Yhteistyötä Åbo Akademin kanssa lisätään entisestään. Julkaisuaktiviteettiin, julkaisufoorumin laatuun ja vertaisarviointiin perustuva tutkimuksen tuloksellisuuden seuranta vakiinnutetaan. Tulokset huomioidaan resursseja jaettaessa. Tutkimusyhteistyötä Åbo Akademin kanssa tiivistetään perustamalla yhteisiä infrastruktuureja hyödyntäviä tutkimus- ja koulutusympäristöjä. Vahvistetaan tutkimuksen tukipalveluja vastaamaan niitä vaatimuksia, joita kiristyvä kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta ja lisääntyvää taloudellista autonomiaa seuraava vastuu edellyttävät. Erityisen huomion kohteena on Euroopan unionin rahoituksen hyödyntäminen. Innovaatio-osaamista ja -toimintaa vahvistetaan ja tutkimustulosten välittymistä yhteiskunnan käyttöön tehostetaan (vrt. luku 4). 3. Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Turun yliopisto kouluttaa laajasti eri alojen asiantuntijoita sekä työelämän että tutkimuksen tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisen strategiana on opettajien ja opiskelijoiden sitouttaminen vastuulliseen oppimisprosessiin. Tavoitteena on Turun yliopiston tunnettuus hyvänä ja tuloksekkaana opiskeluympäristönä sekä opetuksen arvostuksen lisääntyminen yliopistossa. Konkreettisina tavoitteina ovat toimivat opiskeluprosessit, laadukas opetus, kannustava ja innostava ilmapiiri, nykyistä parempi läpäisy, lisääntyvä kansainvälisyys ja valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoihinsa. Korkeatasoinen tutkimus- ja tiedeperustainen opetus on yliopistollisen koulutuksen kulmakivi. Opetushenkilöstön mahdollisuutta osallistua pedagogiseen koulutukseen tuetaan osana koulutuksen laadunvarmistamista. Opiskeluympäristö ja opiskeluprosessit Yliopisto korostaa toiminnassaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä ilmenee yhteisön jäsenten yhdenvertaisena mahdollisuutena osallistua yliopiston toimintaan ja kehittää kykyjään ja osaamistaan. Osallisuus tarkoittaa myös yhteisön jäsenten tarpeiden huomioon ottamista opetussuunnitelmien ja opetuksen muotojen kehittämisessä, saavutettavuuden varmistamista sekä valmiutta tunnistaa monikulttuurisen ympäristön vaatimukset. Strategia

9 Opiskeluympäristöä kehitetään siten, että se osaltaan tukee opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opetussuunnitelmiin kirjatut osaamistavoitteet ovat perustana opetuksen suunnittelulle, toteutukselle ja arvioinnille. Samalla ne kertovat opiskelijoiden osaamisesta myös yliopistoyhteisön ulkopuolisille. Yliopisto turvaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden riittävään henkilökohtaiseen opinto- ja työelämäohjaukseen ja panostaa erityisesti opiskelun alkuvaiheen ohjaukseen. Tavoitteena on opiskelukulttuuria, opiskeluprosesseja ja ohjausta parantamalla saavuttaa vähintään 75 prosentin läpäisyaste kaikilla aloilla. Yliopisto sitoutuu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä tutkinto- että aikuiskoulutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään menettelytapoihin, joilla voidaan tunnistaa muualla kuin koulutuksessa hankittu osaaminen. Opiskelijavalinta Opiskelijavalintaa arvioidaan uudelleen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Hakukohteiden määrää vähennetään ja opiskelijoita valitaan laajempiin kokonaisuuksiin niillä aloilla, joilla se on tarkoituksenmukaista. Tohtorintutkintoon tähtäävä opiskelu tapahtuu tiedekuntiin perustetuissa tohtoriohjelmissa. Kansainvälisyys Kansainvälistä opettajavaihtoa, laadukasta vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opettajien rekrytointia lisätään. Näin opettajat ja opiskelijat voivat omaksua kansainvälisen tiedeyhteisön periaatteet sekä hankkia edellytykset toimia asiantuntijoina myös kansainvälisissä työyhteisöissä. Englanninkielinen maisterikoulutus on tärkeä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointikanava. Maisteriohjelmien tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota opetuksen laatuun, läpäisyyn ja valmistuneiden työllistymiseen. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta tutkijoille, opettajille, kansainvälisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille lisätään, jotta integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan helpottuu ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta lisätään, ja se integroidaan tutkintoihin entistä paremmin. Ulkomaisten tohtorikoulutettavien osuuden lisäämisessä keskeisinä keinoina ovat kansainväliset maisteriohjelmat, yliopiston ja tutkijayhteisön verkostojen hyödyntäminen sekä osallistuminen EU:n Marie Curie -ohjelmaan. Yliopiston tavoitteena on, että kaikkiin tutkintoihin sisältyy kansainvälistymiseen valmentava osio, jonka määrittelee tarkemmin tutkinnon myöntävä tiedekunta. Keinoina voivat opiskelijavaihdon tai kansainvälisen harjoittelun lisäksi olla mm. kielten opetus, kulttuurienvälisen kommunikaation taidot, vieraskielinen opetus ja ulkomaisten asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa avuksi käyttäen. Elinikäinen oppiminen Yliopisto sitoutuu määrätietoiseen elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamiseen sekä tutkintokoulutuksessa että aikuisille suunnatuissa palveluissa. Strategia

10 Yliopiston aikuisväestölle tarkoitettu koulutus tuotetaan sekä työelämän tarpeiden että sivistysyliopiston ihanteiden mukaisesti. Se kattaa mahdollisuuden tutkinnon täydentämiseen kolmen vuoden ajan valmistumisen jälkeen, täydennys- ja johtamiskoulutuksen, erilliset opinnot, avoimet yliopisto-opinnot, työllistymistä parantavan koulutuksen sekä tutkintoa täydentävät ja erikoistumisen mahdollistavat laajat opintokokonaisuudet. Yliopistolla on aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen rooli elinikäisen oppimisen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Koulutuksen vienti Koulutuksen viennin tavoitteet ja käytännöt selkiytetään. Lähtökohtana on, että toiminta vahvistaa yliopiston perustehtävää ja on taloudellisesti kannattavaa. Käytännön toteutuksessa hakeudutaan yhteistyöhön muiden yliopistojen kanssa, jolloin harkittavaksi tulee yhtiöitetty koulutusvienti. Keskeiset toimenpiteet: Opiskeluprosessien tehostaminen: Opettajat ja opiskelijat sitoutetaan vastuulliseen oppimisprosessiin. Yksiköitä palkitaan hyvästä läpäisystä. Opiskelijoiden opiskelukykyyn ja opiskelutaitojen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Yliopistossa otetaan käyttöön opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti huolehditaan ohjauksen riittävän minimitason toteutumisesta kaikissa oppiaineissa ja kaikissa opiskelun vaiheissa. Opiskelun kansainvälisyyden parantaminen: Kansainvälistä opiskelija- ja opettajavaihtoa, laadukasta vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opettajien rekrytointia lisätään. Kansainvälisestä opettajavaihdosta ja vieraskielisestä opetuksesta palkitaan. Laaditaan prosessikuvaukset osallistumisesta kansainvälisiin yhteistutkintoihin. Informaatiolukutaidon opetus laajennetaan koskemaan kaikkia tieteenaloja. Sitä tarjotaan myös englanninkielisenä. Opiskelijavalintojen kehittäminen: Opiskelijat valitaan nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin niillä koulutusaloilla, joilla on tällä hetkellä pieniä alle 30 paikan lähialojen hakukohteita, jos se on tarkoituksenmukaista. Opiskelijavalintoja kehitetään niin, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat pääsevät mahdollisimman nopeasti heille sopivaan koulutusohjelmaan. Tiedekuntien rajat ylittävää oppimista helpotetaan. Tohtoriohjelmien kansainvälisiä rekrytointeja lisätään. EU:n tohtoriohjelmaverkostoihin valittuja tohtorikoulutettavia tuetaan turvaamalla rahoitus neljänneksi vuodeksi. Elinikäinen oppiminen: Elinikäisen oppimisen monialaista palvelukokonaisuutta uudistetaan tutkimus- ja kehittämishankkeita hyödyntäen. Yliopisto osallistuu aktiivisesti kansalliseen korkeakoulututkinnon jälkeisen erikoistumiskoulutuksen ja laajojen osaamiskokonaisuuksien kehittämistyöhön. Selkiytetään ja tehostetaan erilaisten opiskelijaryhmien ohjauksen käytäntöjä ottaen huomioon aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudet. Strategia

11 4. Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Turun yliopisto korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (YVV) on tutkimukseen ja opetukseen integroituva osa yliopiston toimintaa, johon osallistuvat kaikki toimintayksiköt omista lähtökohdistaan. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausjärjestelmää selkiytetään ja tarvittavia tukitoimia vahvistetaan. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä yhteisvaikutus eri yksiköiden hyvinkin monimuotoisten YVV-toimintojen välillä. Tätä tavoitetta varten yhteiskunnallista vuorovaikutusta seurataan ja johdetaan kokonaisuutena. Tulokset otetaan huomioon yksiköiden resursoinnissa. Yksilöiden urakehityksessä huomioidaan akateemisten ansioiden lisäksi aktiivisuus yhteiskunnallisen vuorovaikutuksessa. Yliopiston vaikuttavuus perustuu tutkimuksen tuottamaan tietoon ja asiantuntijuuteen. Vuorovaikutus ympäristön kanssa edellyttää henkilöstöltä kykyä toimia eri rajapinnoilla tutkimuksessa, opetuksessa ja kehittämistoiminnoissa. Vuorovaikutus yritysten, julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin kanssa parantaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Yhteistyö konkretisoituu palvelututkimuksina ja näiden tulosten hyödyntämisenä sekä kansainvälisinä, kansallisina tai alueellisina kehittämishankkeina. Akateeminen asiantuntijuus välittyy yhteiskuntaan yliopiston aktiivisen viestinnän ja julkaisutoiminnan kautta ja vastaavasti yliopisto hyödyntää sidosryhmien asiantuntijuutta (esim. alumni- ja mentorointitoiminta). Yhteistyö konkretisoituu myös tutkintokoulutuksen työelämärelevanssina, elinikäisen oppimisen palveluina ja koulutuksen vientinä. Opintojen työelämäyhteyttä vahvistetaan tarjoamalla mielekkäitä ja entistä yksilöllisempiä opintopolkuja sekä tutkinto- että aikuisopiskelijoille. Yliopiston eettisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että sen julkisilla varoilla hankittu uusi tieto saadaan yhteiskunnan käyttöön asioiden ja ilmiöiden ymmärtämistä parantavana tietona ja soveltuvin osin myös elämää helpottavina ja rikastuttavina tuotteina ja palveluina. Turun yliopisto vahvistaa innovaatiokyvykkyyttään ja tehostaa tuote- ja palveluideoiden kaupallistamista ja osallistuu yritysten perustamiseen. Monialainen yliopisto kannustaa yksiköitään toimimaan tällä alueella ja ymmärtää innovaatiot, paitsi teknologisina, myös sosiaalisina ja palveluinnovaatioina. Yliopisto määrittelee innovaatioiden kaupallistamisen painopistealueet ottaen huomioon maailmanlaajuiset kehityskulut, markkinatarpeet ja valtakunnallisen innovaatiojärjestelmän. Innovaatio-, yrittäjyys- ja liiketoiminnan tutkimuksen yhteyttä yliopiston muuhun tutkimukseen vahvistetaan. Yliopisto tarjoaa yhteisönsä jäsenille keskitettyä asiantuntemusta aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Alumnien osaamista ja verkostoja hyödynnetään sekä koko yliopiston että sen eri yksiköiden tasolla opetuksen sisältöjen uudistamisessa, harjoittelupaikkojen ja opinnäytetoimeksiantojen hankkimisessa sekä työelämäkontaktien luomisessa. Alueellisen yhteistyön edellytyksenä on, että alueen sidosryhmille tarjotaan yliopiston asiantuntemuksesta ja palveluista selkeä kuva ja, että korkeakoulut toimivat yhdessä silloin, kun se hyödyttää eri osapuolia. Aluekehitys perustuu vuorovaikutukseen, jossa osapuolet kuuntelevat toistensa odotuksia ja jakavat toteuttamisvastuita tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena ovat pitkäkestoiset, alueellista hyvinvointia rakentavat kumppanuudet. Yliopisto osallistuu Itämeren alueen kehittämiseen ja Itämeren suojeluun kohdistuvaan tutkimukseen. Strategia

12 Keskeiset toimenpiteet: Yliopisto kokoaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palvelutarjontansa kokonaisuudeksi. Sidosryhmätyölle luodaan yhteinen verkkopohjainen tietoperusta, johon tarvittava tukimateriaali kootaan. Yliopiston laatujärjestelmään sisältyy yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausmatriisi, jossa kuvataan sidosryhmäyhteistyön toteuttajia ja vastuita. Yliopisto vahvistaa innovaatioiden etsintää, jatkojalostusta ja kaupallistamista systematisoimalla innovaatioprosessien hallinnan. Osana tätä prosessia yliopisto osallistuu aktiivisesti TEKESin innovaatiokyvykkyyksien kehittämishankkeeseen. Yliopiston sisällä otetaan käyttöön yhteiskunnallista vuorovaikutusta mittaava kriteeristö, jota käytetään yhtenä resurssoinnin perusteena. 5. Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Turun yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jolla on yhteiset arvot: eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. Näille arvoille rakentuu innostava, kannustava, ja keskusteleva työ- ja oppimisympäristö. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet tekevät parhaansa omassa tehtävässään ja varmistavat näin omalta osaltaan yliopiston menestyksen. Yliopisto huolehtii siitä, että sillä on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen henkilökuntaa kannustetaan uuden oppimiseen ja työnsä kehittämiseen. Jokainen työntekijä on tärkeä osa kokonaisuutta ja oman työnsä asiantuntija. Pitkäjänteisen henkilöstöpolitiikan keskeisenä arvona on kaikkien henkilöiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat yliopiston henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa hyvä henkilöstöjohtaminen on tärkeää, erityisesti yliopiston kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa. Yliopisto luo urakehitysmahdollisuuksia ja varmistaa henkilöstönsä hyvän työ- ja toimintakyvyn koko työuran ajan. Eläköitymisten hallittu ennakointi ja suunnitelmallinen toteutus sekä eläköityvien hiljaisen tiedon siirto on otettava huomioon, jotta riittävä osaaminen säilyy ja henkilöstön mitoitus on oikea myös tulevaisuudessa. Yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja tunnistaa tarpeen lisääntyvään kansainvälisyyteen kaikessa toiminnassa. Monipuoliset ja tiiviit suhteet kansainväliseen tiedeyhteisöön parantavat yliopiston suorituskykyä ja vaikuttavat sen julkisuuskuvaan, maineeseen ja houkuttelevuuteen. Rekrytoinneissa otetaan huomioon perustehtävien osaamisen lisäksi entistä painokkaammin kansainvälinen kokemus ja yhteistyö sekä osallistuminen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Turun yliopiston tavoitteena on tarjota ennustettava ja houkutteleva tutkijanura. Tutkijoiden työhönotossa yliopisto sitoutuu edistämään tutkijoiden eurooppalaisessa peruskirjassa ja säännöstössä esitettyjä periaatteita. Strategia

13 Keskeiset toimenpiteet Yliopistolla on hallituksen hyväksymä henkilöstöpoliittinen ohjelma, jonka toteutumista seuraa eri henkilöstöryhmiä edustava seurantaryhmä. Rekrytointipolitiikka: Tehtäviin rekrytoidaan pääsääntöisesti julkisella hakumenettelyllä. Kansainvälisiä hakukanavia käytetään aina, kun se tehtävän luonteen huomioon ottaen on perusteltua. Julkisen haun rinnalla yliopistossa otetaan käyttöön urapolkumalli opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytointi urapolulle on julkinen, mutta sen jälkeen työurallaan erityisen hyvin menestynyt henkilö voi siirtyä tehtävärakenteen portaalta toiselle ilman, että uutta tehtävää pitää erikseen hakea julkisessa hakumenettelyssä. Johtajuus: Esimiehiä kannustetaan osallistavaan johtamiseen, jolla tarkoitetaan henkilöstön kuulemista heitä koskevissa asioissa sekä yhteisöllisyyden ja hyvän yhteistoiminnan edistämistä. Esimiestehtävissä toimivilta edellytetään valmiutta kehittää itseään johtajana. Henkilöstön laaja ikäjakauma otetaan huomioon johtamiskoulutuksessa. Työhyvinvoinnin edistäminen: Työntekijöitä kannustetaan ja tuetaan oman työhyvinvoinnin arviointiin ja ylläpitämiseen. Yliopistossa otetaan käyttöön varhaisen tukemisen malli (Vartu), jolla varmistetaan henkilöstön työssä jaksamista sekä yliopiston perustehtävän hyvää toteutumista. Yliopiston tarjoamat liikuntapalvelut edistävät sekä henkilökunnan että opiskelijoiden hyvinvointia. Henkilöstösuunnittelu: Strategiakaudella henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu, koska yliopistotyössä tapahtuu entistä selkeämmän profiloitumisen takia muutoksia ja eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa. Yliopistossa laaditaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, jossa ennakoidaan yksikköjen henkilöstövoimavarojen muutostarpeet. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteisiin kiinnitetään lisääntyvää huomiota. 6. Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Talous Taloudellisesti tasapainoinen toiminta on edellytys yliopiston menestykselle sen tutkimus- ja koulutustehtävässä. Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos yhdessä toimintaympäristön muutoksien kanssa on merkinnyt talouteen liittyvän asiantuntemuksen korostumista. Yksiköiden kustannustietoisuutta ja talouden hallintaa parannetaan jatkuvalla yksikkökohtaisella opastuksella. Täydentävän rahoituksen, erityisesti projektien kokonaiskustannusmalliin perustuvan rahoituksen hallinnoinnille etsitään kustannustehokkain toimintamalli ottamalla oppia muiden yliopistojen kokemuksista. Yliopiston tavoitteena on lisätä täydentävän rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Erityisesti kansainvälisistä rahoituslähteistä saatavaa tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta yritetään lisätä tarjoamalla keskitetysti opastusta tällaisen rahoituksen hakemiseen. Tukipalveluita uudelleen organisoimalla ja lisäämällä turvataan projektien laadukas hallinta koko niiden elinkaaren ajan. Täydentävän rahoituksen määrä sisällytetään tuloksellisuuden seurantakriteeristöön. Yliopistossa harjoitetun elinkeinotoiminnan on tuettava yliopiston perustehtävien ja ns. kolmannen tehtävän toteuttamista. Elinkeinotoiminnassa noudatetaan yliopiston toiminta-ajatusta ja perusarvoja ja sitä harjoitetaan vastuullisesti sidosryhmien ja yhteiskunnan tarpeisiin. Elinkeinotoiminnalla haetaan sekä lisäarvoa että lisäresursseja pe- Strategia

14 rus- ja soveltavalle tutkimukselle. Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) - rahoituksen ja innovaatiokyvykkyyksien kehittämishankkeen (IKK) avulla käynnistetty yliopiston innovaatiotoiminta turvataan strategiakaudella riittävillä resursseilla. Yliopisto ei kuitenkaan toimi riskirahoittajana, vaan osallistuu sen tutkimustuloksiin ja osaamiseen perustuviin yrityksiin pääsääntöisesti apportilla, ellei kyseessä ole yliopiston perustutkimukseen integroituva, yliopiston pääosin omistama yritys. Yliopisto harjoittaa yrityksissä maltillista omistajapolitiikkaa tavoitellen pitkän aikavälin tuottoa. Yliopistossa sovelletaan täydentävän rahoituksen projekteihin kokonaiskustannusmallia, mikäli rahoittajan ehdot eivät muuta edellytä. Mallia sovelletaan projektin budjetoinnista alkaen koko projektin elinkaaren ajan. Erikseen nimettyjen elinkeinotoiminnan tulosyksiköiden toimintaan kokonaiskustannusmallia ei sovelleta, vaan näille yksiköille yleiskustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Elinkeinotoiminnan yksiköiden tulee hinnoittelussaan huomioida yleiskustannusveloitusten lisäksi myös yliopiston johdon asettamat tulostavoitteet. Yliopisto sijoittaa peruspääomassaan olevaa varallisuutta tuottavasti ja turvallisesti hallituksen määrittelemien sijoituslinjausten mukaisesti. Yliopiston hallinnassa olevan sijoitusvarallisuuden hoidossa tavoitteena on pitkällä aikavälillä varmistaa reaaliarvon säilyttäminen sekä riskitöntä tuottoa parempi tuotto (turvaava ja tuottava). Talouden suunnittelu ja seuranta yhdistetään kiinteäksi osaksi yliopiston toiminnanohjausta, mikä lisää tulosyksiköiden kykyä hallita omaa talouttaan. Yliopiston taloushallinto palvelee tulosyksikköjä ja projekteja keskitetysti. Tilat Turussa yliopisto muodostaa yhdessä Åbo Akademin kanssa laajan ja yhtenäisen kampus-alueen. Myös muilla paikkakunnilla (Rauma, Pori, Salo) yliopiston toimitilat sijaitsevat strategisesti hyvillä paikoilla kaupunkien ydinkeskustojen välittömässä läheisyydessä. Tiloja ja niiden käyttöä suunniteltaessa keskeisenä lähtökohtana on järjestää yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja viihtyisät työtilat. Tilojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös niiden turvallisuuteen, esteettömyyteen ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen. Tilat ja tilojen käyttö perustuvat pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun, jossa yliopiston käytössä olevia tiloja, tulevia peruskorjauksia sekä uudisrakennushankkeita tarkastellaan kokonaisuutena. Näin pyritään vastamaan nykyistä paremmin käyttäjien tarpeisiin, joustavampaan ja monipuolisempaan tapaan käyttää tiloja sekä tilankäytön tehokkuusvaatimuksiin. Strategisella tilasuunnitellulla varmistetaan tilakysymysten huomioon ottaminen kaikessa toiminnan suunnittelussa ja päätösten valmistelussa. Samalla selvitetään voidaanko joistain tiloista luopumalla tai korvaamalla ne edullisimmilla tiloilla tuottaa säästöä, joka voidaan käyttää opetukseen ja tutkimukseen. Tavoitteena on, että tilakustannusten prosentuaalinen osuus valtionrahoituksesta ei kasva vuoden 2010 tasosta. Infrastruktuurit Yliopistossa on yleisesti kaikkea toimintaa palvelevia infrastruktuureja sekä infrastruktuureja, jotka palvelevat erityisesti tutkimusta ja tutkijakoulutusta. Osa viimeksi mainituista on yhteisiä Åbo Akademin kanssa. Turun yliopiston tutkimusta profiloivat infrastruktuurit ovat Turun biokuvantaminen (Turku Bioimaging), tähtitieteen ja avaruusfysiikan infrastruktuuri sekä Suomen pitkä- Strategia

15 aikaisen ympäristötutkimuksen verkosto (FinLTSER). Näistä biokuvantaminen ja FinLTSER on opetusministeriön teettämässä selvityksessä sisällytetty Suomen 24 tärkeimmän infrastruktuurin joukkoon. Kansallisen PET-keskuksen laitekanta on tärkein biokuvantamisen infrastruktuuri, mutta myös muut in vivo ja solukuvantamisen laitteistot ovat oleellinen osa tätä kokonaisuutta. Profiloivien infrastruktuurien ylläpito ja uudistaminen vaativat strategisen tason panostuksia. Muita merkittäviä panostuksia vaativia infrastruktuureja ovat biotekniikan keskuksen systeemibiologian ja proteiinikristallografian laitekanta, kemian ja biokemian laboratorioiden spektrometrit sekä kiinteän olomuodon fysiikan ja materiaalitieteen laitteistot. Yliopisto valmistautuu säädettävän biopankkilain edellyttämiin toimenpiteisiin. Edellä mainittujen infrastruktuurien ohella yliopisto huolehtii yksikkökohtaisten perusinfrastruktuurien ylläpidon ja uusimisen vaatimasta rahoituksesta. Hyväksi koettua kalliiden laitteiden yhteishankintaa ja/tai -käyttöä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kassa, samoin kuin yliopiston sisällä, yritetään entisestään lisätä. Yliopisto on aktiivinen EU-rahoitteisten infrastruktuurien saamiseksi Turkuun. Informaatiopalvelut Informaatiopalvelut käsittävät kirjaston, tietohallinnon ja osittain viestinnän tarjoamat palvelut. Informaatiopalveluiden hyvä taso on keskeisen tärkeää tutkimuksen kilpailukyvylle, opiskeluprosessien sujuvuudelle sekä yliopiston houkuttelevuudelle. Palveluiden kehittäminen on kohderyhmä- ja asiakaslähtöistä. Se perustuu asiakassegmentointiin, jonka avulla määritellään tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille sekä muille kohderyhmille suunnattavat palvelut. Hyödyntämällä palvelujen ja asiakkuuksien elinkaarimallia luodaan eri asiakasryhmille selkeät, kohdennetut palvelusisällöt. Tutkijoiden käyttöön tarjotaan laadukkaat, tieteellisesti korkeatasoiset tietoaineistot kaikilla tieteenaloilla. Aineistojen tehokas hyödyntäminen ajasta ja paikasta riippumatta mahdollistetaan joustavilla käyttöliittymillä. Tutkijoiden tiedonhankinta- ja viestintätaitoja parannetaan koulutuksella. Opettajan ja opiskelijan palvelujen painopistealueita ovat opetusteknologia, sen käyttöönoton organisointi ja opiskeluun liittyvien tietosisältöjen tarjonta ja käytettävyys. Helppokäyttöinen, sähköiseen työpöytään liitettävä opetus- ja opiskeluympäristö toimii keskeisenä alustana, jonka avulla tarjotaan palveluita myös opiskelijoiden erilaisille mobiililaitteille. Opiskelijoille tarjotaan sekä informaatiopalveluiden käytön että informaatiolukutaidon koulutusta. Informaatiopalvelujen kustannustehokkuudesta huolehditaan hakemalla synergiaetuja sekä yliopiston sisäisessä yhteistyöstä että valtakunnan tason ratkaisuista. Keskeiset toimenpiteet Taloutta seurataan ja raportoidaan kuukausittain tulosyksiköiden ja tulosyksikköryhmien vastaaville johtajille. Poikkeamat budjetista analysoidaan ja korjaavat toimenpiteet käynnistetään välittömästi. Hallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain ja pyydettäessä. Taloussuunnittelua, prosessien seurantaa ja kustannustietoisuutta parannetaan esimiesten ja hallintohenkilöstön koulutusta lisäämällä. Strategia

16 Toiminnan tuloksellisuuden merkitystä yliopiston sisäisessä rahanjaossa lisätään maltillisesti. Tilasuunnittelu on toiminnallisesti harkittua ja strategista. Pitkän aikavälin tilasuunnittelussa lähtökohtana on, että tilakustannusten prosentuaalinen osuus yliopiston budjettirahoituksesta ei kasva, mikä edellyttää tilankäytön tehostamista. Tiloista luovuttaessa syntyneistä säästöistä 50 % jää yksikölle. Otetaan käyttöön julkaisutietojärjestelmä, joka helpottaa tutkimustoiminnan tuloksellisuuden arviointia ja tutkimustoimintaa kuvaavan tiedon tuottamista kansallisia ja kansainvälisiä vertailuja varten. Sähköisen työpöydän avulla kehitetään roolipohjaisia palveluita. Opetuksessa käytössä olevia lukuisia oppimisalustoja kehitetään ja yhtenäistetään ja muodostetaan näin helppokäyttöinen opiskelu ja opetusympäristö. Yliopistopalvelut tukevat kansainvälistymiskehitystä lisäämällä englanninkielisten palvelujen saatavuutta. Kaikissa toiminnoissa kehitetään sisäistä ja ulkoista viestintää sekä suomen- että englanninkielisenä. Tutkimusta tukeville kalliille infrastruktuurihankinnoille laaditaan viiden vuoden hankintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. 7. Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Yliopisto on tapahtuneen Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen jälkeen uudistanut laitosrakennettaan siten, että laitosten lukumäärä on vähentynyt 40 %. Rakenteen edelleen kehittämistä on valmisteltu vuonna 2011 toimineessa yliopiston hallituksen asettamassa työryhmässä. Rakenteellisen kehittämisen työryhmän loppuraportissa esitetään uudistuksia tiedekuntiin ja laitoksiin, erillisiin laitoksiin, hallintoon sekä johtajuuden vahvistamiseen liittyviin toimintatapoihin. Nämä ehdotukset antavat pohjan jatkotoimenpiteille, joista keskeiset on esitetty alla. Keskeiset toimenpiteet Hyödynnetään yhteisten ja toisiaan lähellä olevien oppiaineiden sekä eri yksiköiden rajapintojen synergioita niin, että päällekkäisyyksiä saadaan poistettua. Tiedekuntien hallintoa kevennetään luopumalla laitosneuvostoista. Turvataan opiskelijoiden ja keskiryhmän edustus tiedekunnassa, laitoksissa, oppiaineissa ja oppiaineryhmissä toimivissa valmisteluryhmissä. Erillisten laitosten ja tiedekuntien välisen yhteistyön tiivistämiseksi erillisten laitosten neuvottelukunnat korvataan johtokunnilla, joissa on edustettuina laitoksen toiminnan kannalta oleelliset tiedekunnat ja muut sidosryhmät. Innovaatiotoiminnan koordinoimiseksi talousjohtajan vastuualueelle perustetaan Innovaatiopalvelut-yksikkö, jota johtaa yliopiston liiketoiminnan kehittämispäällikkö. Yksikön vastuulla on yliopiston piirissä syntyvien keksintöjen ja osaamisen suojaaminen ja kaupallistaminen. Innovaatiotietoisuuden levittämisessä yksikköä avustaa erillisenä laitoksena toimiva innovaatiot ja yrityskehitys -keskus (BID), Strategia

17 jonka tehtävänä on vahvistaa yliopiston innovaatiotoimintaa lisäämällä koulutuksella ja mentoroinnilla tietoisuutta tutkimustulosten kaupallistamisesta ja yrittäjyydestä kaikissa tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa. Ulkoisen tutkimusrahoituksen tukipalveluita vahvistetaan kokoamalla nykyinen projektipalvelujen henkilöstö ja merkittävä osa projektien talouspalvelujen henkilöstöstä samaan Tutkimus- ja projektipalvelut -yksikköön. Palvelut tuotetaan niin, että projektin hallinta voi tutkijan näkökulmasta tapahtua ns. yhden luukun periaatteella läpi koko projektin elinkaaren ajan. Perustetaan ulkomaisia tutkijoita, opettajia, asiantuntijoita ja tohtorikoulutettavia avustava palvelukeskus (International Welcome Services) ja selkeytetään yliopistosta ulkomaille lähtevien tohtorikoulutettavien ja tutkijoiden palvelut. Laatutyö eriytetään omaksi toiminnokseen yliopistopalveluiden sisällä. Muille paikkakunnille kuin pääkampukselle sijoittuvan toiminnan tarve harkitaan huolellisesti ja laajuus mitoitetaan kyseiseen toimintaan myös alueelta saatavan rahoituksen mukaan. 8. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan mittareilla Strategia ohjaa yliopiston toimintaa seuraavan tulossopimuskauden aikana. Yliopisto toteuttaa strategiaansa keskeisillä yliopistotason toimenpideohjelmilla sekä yksiköiden vuosisuunnitelmissaan määrittelemin strategiaan kytkeytyvin linjauksin, tavoittein ja toimenpitein. Strategiaa konkretisoidaan kuudella toimenpideohjelmalla: Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Yliopiston strategian toteutumisen seuranta on olennainen osa yliopiston toiminnanohjausjärjestelmää. Strategian toteutumista seurataan seuraavassa esitettävin mittarein, joista kullekin määritellään vuosittaiset tavoitearvot. Tavoiteulottuvuudet mitattava asia mittari / indikaattori tutkimus julkaisut julkaisufoorumiluokituksen saaneissa lehdissä ilmestyneiden tieteellisten julkaisujen (julkaisutyypit A, C) kertymä / v. sitaatiot julkaisujen sitaatiokertymä kilpailtu tutkimusrahoitus Suomen Akatemia, EU puiteohjelmat Strategia

18 koulutus tutkinnot alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tohtorin tutkinnot opintopisteet ja läpäisy keskimääräinen opintopistekertymä / täyspäiväiset opiskelijat opiskelijapalaute yo-pala palautejärjestelmä ja tiedekuntakohtaiset sitoutuneisuuskyselyt kansainväliset opiskelijat tutkinto-opiskelijat, tohtorikoulutettavat, vaihto-opiskelijat yhteiskunnallinen vuorovaikutus oppikirjat, ammatti-, käsija opaskirjat, lehti- ym. yleistajuiset kirjoitukset täydentävä rahoitus valmistuneiden työllistyminen muut kuin tutkintoa suorittavat opiskelijat osallistumiset XDW luokat D ja E (lkm) Tekes, EU:n rakennerahastot, koti- ja ulkomaiset säätiöt TY:n rekrytointipalveluiden ja valtakunnallisen Aarresaari-verkoston tuottaman aineiston mukaisesti opiskelijoiden määrä ja tarjonnan laajuus (op): avoin yliopisto, täydennyskoulutus yms. sidosryhmien osallistuminen TY:n toimintaan & TY:n henkilökunnan osallistuminen sidosryhmäorganisaatioiden toimintaan Edellytystekijät henkilöstö ja verkostot talous mitattava asia työtyytyväisyys sisäiseen henkilöstökoulutukseen osallistuminen henkilökunnan kansainvälisyys onnistuminen VARTUmallin käyttämisessä menestyminen kv. rankinglistoilla täydentävän rahoituksen suhde valtion rahoitukseen maksuvalmius vakavaraisuus mittari / indikaattori työhyvinvointikyselyt toteutetaan yksiköittäin työpaikkakäyntien yhteydessä henkilökunnan kv. periodit sekä kv. rekrytoinnit TY:lle onnistuneiden VARTU-prosessien osuus kaikista prosesseista tämänhetkisistä rankingeista verkostoitumista ja henkilökunnan osaamista parhaiten mittaa QS Higher Education täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta quick ratio omavaraisuusaste infrastruktuurit tilakustannukset tilakustannusten osuus kokonaisrahoituksesta tilojen käytön tehokkuus käytössä olevat tilat (m 2 ) / htv käyttöomaisuusinvestoinnit sis. kaikki yli 5000 :n hankinnat /v asiakastyytyväisyys informaatiopalveluihin kirjasto käyttää kansainvälistä LibQualkyselyä tietohallinto kerää asiakaspalautetta Strategia

19 Turun yliopisto University of Turku FI Turun yliopisto, Finland Puhelin/Telephone Faksi/Fax Strategia