STRA S TE TRA GIA TE GIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRA S TE TRA GIA TE GIA 2013-2016"

Transkriptio

1 STRATEGIA STRATEGIA

2 Sisällys 1. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan mittareilla Strategia

3 1. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle Toiminta-ajatus Turun yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen. Yliopisto edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja toimii vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Yliopiston toiminta perustuu kauttaaltaan laadukkaaseen tutkimukseen ja siitä nouseviin profiloiviin vahvuuksiin, joita täydentävät valikoidut kehittämiskohteet ja valtakunnalliset tehtävät. Synergiaa vahvistetaan oppiaineiden välisellä yhteistyöllä yhdistämällä lähiaineita ja etsimällä aktiivisesti tieteenalojen rajapinnoilta uusia tutkimuksen ja koulutuksen yhdistelmiä. Yliopisto kiinnittää kasvavaa huomiota tutkimustulostensa kaupallistamiseen soveltamalla vahvaa liiketaloustieteellistä osaamistaan eri substanssialueille. Yliopiston opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja elinikäisen oppimiseen. Opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu uuden luominen, kriittisyys ja vastuullisuus. Yliopisto tunnistaa vastuunsa eri alojen kansainvälisesti kilpailukykyisten asiantuntijoiden kouluttamisesta. Samalla se reagoi yhteiskunnan tarpeisiin luomalla uusia asiantuntijuuden yhdistelmiä yli perinteisten tieteenalarajojen. Yliopistosta valmistuvilla on valmiudet kehittää itsenäisesti asiantuntemustaan ja ammattialaansa sekä työskennellä moniammatillisissa ja kansainvälistyvissä työympäristöissä. Turun yliopisto on tieteellinen asiantuntijaorganisaatio, jonka menestymisessä avainasemassa ovat osaava henkilöstö, motivoituneet opiskelijat ja luovaan työhön innostava ympäristö. Yliopisto on oikeudenmukainen työnantaja, jonka henkilöstöpolitiikalle on tunnusomaista avoimuus, ammattiosaamisen kehittäminen ja työssä jaksamisesta huolehtiminen. Opiskelijat ovat aktiivinen osa yliopistoyhteisöä. Yliopisto on yhteiskunnallisesti vastuullinen toimija, joka korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Kiinteät yhteistyösuhteet kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin toimintaympäristöihin ovat olennainen osa sen toimintaa. Vuorovaikutuksesta syntyvä lisäarvo ilmenee uutena tietona, uusina näkökulmina ja yleisen vaikuttavuuden lisääntymisenä. Tämä myötävaikuttaa yliopiston kehittymiseen kansainvälisenä tiedeyliopistona, mikä mahdollistaa sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden syntymisen. Arvot Turun yliopiston toiminnan perusarvoja ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus, ja se päättää itse tavoista, joilla yhteisesti valitut päämäärät saavutetaan. Yliopiston kaikkea toimintaa leimaa eettisyys: pyrkimys hyviin ja oikeisiin ratkaisuihin. Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat noudattavat sekä tutkimustyössä että muussa toiminnassa korkean ammattietiikan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Kriittisyys on tieteellisen sivistyksen perusta. Se merkitsee pyrkimystä totuuteen itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisen ja laadukkaan tutkimuksen kautta. Aito kriittisyys tuottaa korkeaa laatua ja luotettavuutta. Strategia

4 Yliopiston toiminta perustuu uuden tiedon ja uusien merkitysten etsimiseen sekä niiden välittämiseen edelleen. Luovuus on kyky nähdä ja tehdä asiat uudella tavalla siten, että yksilö tai yhteisö saa tekemisistään sekä hyötyä että henkistä tyydytystä ja on valmis kohtaamaan uusia haasteita. Avoimuus ilmenee avoimena toimintakulttuurina ja tieteellisenä ennakkoluulottomuutena: yliopisto on avoin erilaisille tieteellisille katsantokannoille, tutkimusotteille ja totutusta poikkeaville tuloksille. Avoimuus on myös sitoutumista uuden tiedon välittämiseen ja keskusteluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Muutospaineiden keskellä koko yliopistoyhteisön sitoutuminen yliopiston toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitetila 2016 Turun yliopisto on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu valitsemillaan vahvuusaloilla ja kansallisesti kärkiyliopistojen joukossa kaikilla tieteenaloillaan. Yliopisto on ylimmän koulutuksen houkutteleva tarjoaja, joka muodostaa toimintaverkoston yhdessä alueen korkeakoulujen, julkisen sektorin tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Yliopisto on aktiivinen toimija verkostossa. Yliopisto on toimintakulttuuriltaan avoin, motivoiva, vuorovaikutteinen ja kansainvälinen tutkimus-, oppimis- ja työympäristö, joka houkuttelee sekä työntekijöitä että opiskelijoita. Elinikäisen oppimisen tarpeet on huomioitu perus- ja tutkijakoulutuksen ohella. Hallinnolliset palvelut toimivat asiakaslähtöisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Yliopistolla on sujuvasti toimiva palvelujärjestelmä, joka tukee kansainvälistä tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä osallistumista yhteistutkintoihin johtavaan koulutukseen. Yliopiston kansainvälinen viestintä on tehokasta. Yliopistolla on asiantunteva tukijärjestelmä kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiselle ja hallinnoinnille koko hankkeiden elinkaaren ajan. Yliopistolla on innovaatioiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen järjestelmä, joka auttaa yliopiston piirissä tehtyjen keksintöjen jalostamista tuotteiksi ja yritystoiminnaksi. Yliopisto toteuttaa innovaatiotoimintaa tiiviissä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Tavoiteulottuvuudet ja edellytystekijät Strategian ja sen toteutukseen liittyvän mittauksen kytkemiseen käytetään ajattelua ohjaavana kehikkona tuloskorttimallia. Tuloskortti on valittu lähtökohdaksi, koska se painottaa organisaatioiden toiminnan monipuolisuutta, moniarvoisuutta ja moniulotteisuutta sekä näihin soveltuvaa mittausta ja ohjausta. Turun yliopiston tuloskortissa jaetaan toiminta kahteen ryhmään, tavoiteulottuvuuksiin ja edellytystekijöihin. Tavoiteulottuvuuksia ovat tutkimus, koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Edellytystekijöitä ovat henkilöstö ja verkostot, talous sekä infrastruktuurit. Jokaiselle alueelle on erikseen asetettu tavoitteita ja valittu niiden toteutumista kuvaavia mittareita. Kansainvälisyys läpäisee mallissa yliopiston koko toiminnan. Toiminnan rakenteen kehittäminen on jatkuva prosessi. Strategia

5 2. Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Korkeatasoinen tutkimus luo perustan yliopiston toiminnalle. Se on edellytys niin tutkimukseen perustuvalle koulutukselle kuin sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden synnyllekin. Yliopiston kansainvälinen arvostus rakentuu sen tutkimuksen näkyvyydelle. Menestys tutkimuksessa johtaa kansainväliseen verkottumiseen, mikä puolestaan parantaa yliopiston kilpailukykyä ja toiminnan laatua. Yliopistossa tehtävä tutkimus on vapaata ja tutkijalähtöistä. Pääpaino on itseohjautuvassa perustutkimuksessa. Tämä johtaa parhaiten tieteellisten läpimurtojen syntyyn sekä tiedon kertymiseen. Myös soveltava tutkimus on yliopistolle tärkeää. Se on oleellinen osa yliopiston integroitumista yhteiskuntaan ja parantaa nuorten tutkijoiden työllistymistä yliopiston ulkopuolelle. Yhteistyö muiden toimijoiden, esimerkiksi tutkimusintensiivisten yritysten kanssa, vahvistaa yliopiston omaa osaamista ja avaa uusia ongelmanasetteluja myös perustutkimukselle. Kaiken yhteistyön on palveltava yliopiston perustehtäviä ja oltava eettisesti kestävää. Yliopistossa on useita itseohjautuvuuden periaatteella muodostuneita kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksen keskittymiä, joita kutsutaan tutkimustoimintaa profiloiviksi vahvuusaloiksi. Yliopisto pyrkii turvaamaan näiden toimintaedellytykset ja tukemaan uusien muodostumista erityisellä strategiarahoituksella. Strategisesti yhtä tärkeää kuitenkin on, että tutkimus kauttaaltaan on kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tämä on paras tae uusien tutkimuksellisten huippujen ja innovaatioiden synnylle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää strategisia ratkaisuja myös eri tieteenalojen sisällä. Yliopisto kiinnittää lisääntyvästi huomiota tutkijakoulutuksen laatuun ja kansainväliseen yhteistyöhön sen toteutuksessa. Yliopistoon on perustettu yliopiston laajuinen tutkijakoulu, jonka tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja ajallisesti hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen. Nuorten lupaavien tutkijoiden rekrytoimiseksi Strategia

6 tutkijakollegiumien toiminta vakiinnutetaan ja urapolkumallin käyttöä laajennetaan maltillisesti. Kansainvälistä tutkimusrahoitusta pyritään lisäämään vahvistamalla tukipalveluja. Tutkimustulosten välittymiseen yhteiskunnan käyttöön kiinnitetään lisääntyvää huomiota (vrt. luku 4). Tutkimuksen vahvuusalueet Molekulaaristen biotieteiden tutkimus muodostaa yliopiston tutkimuksen laajimman vahvuusalueen. Yliopisto on yhdessä Åbo Akademin, VTT:n ja Turun kaupungin kanssa tehnyt merkittäviä investointeja kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseksi alan tutkijoille ja tutkimuksen tulosten hyödyntäjille. Syntyneen bioklusterin kehitystyötä jatketaan. Tutkimuksen kilpailukykyä parantaa erityisesti biokuvantamisen, ja systeemibiologian alalla tehtävä menetelmäkehitys. Vahvuusalan kärkihankkeita ovat elimistön puolustusmekanismien ja autoimmuunisairauksien tutkimus, biolääketieteellinen tutkimus sekä fotosynteesin ja bioenergian kasvibiologinen tutkimus. Verenkiertoelinten ja aineenvaihduntasairauksien tutkimus on lääketieteen tutkimuksen vahvuusalue, jossa onnistuneesti yhdistyy kokeellinen ja kliininen tutkimus. Keskeisessä asemassa on kuvantamismenetelmien kehittäminen kardiovaskulaaristen ja metabolisten sairauksien seurantaan sekä laajat sepelvaltimotaudin ja diabeteksen syntyyn ja ehkäisyyn liittyvät seurantatutkimukset. Ekologisten vuorovaikutussuhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimus on vahvuusalue, jossa uusia tutkimustapoja soveltava ekologinen ja evolutiivinen genetiikka yhdistyy yliopiston perinteisesti vahvaan ekologisten vuorovaikutusten tutkimukseen. Ekologis-geneettisessä tutkimuksessa analysoidaan pitkäaikaisia havainto- ja koeaineistoja uusimmilla tilasto- ja molekyylibiologisilla menetelmillä. Vahvuusalue kattaa ekologisten vuorovaikutusten mekanismien tutkimuksen ekosysteemi- ja populaatiotasoilta solu- ja molekyylitasoille. Keskeisiä haasteita ovat vakavat globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen muutoksen ja tulokaslajien leviämisen vaikutukset ekologisiin vuorovaikutuksiin. Oppimisen ja koulutuksen tutkimus kohdistuu lasten, nuorten ja aikuisten kehityksen, oppimisen kognitiivisiin, emotionaalisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin ehtoihin sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen instituutioihin. Tärkeitä tutkimusalueita ovat kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittyminen, oppimisen sosiaalinen säätely, lasten ja nuorten vertaissuhteet ja sosiaalinen hyvinvointi, koulukiusaaminen, kognitiivisten taitojen harjaannuttaminen, asiantuntijuuden kehitys sekä kansainvälisten virtausten heijastuminen kansalliseen koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen suhde työelämään. Turun yliopiston oppimisen ja koulutuksen tutkimuksen erityisiä vahvuuksia ovat monitieteisyys ja korkeatasoinen metodinen osaaminen. Tulevaisuudentutkimuksessa yhdistetään eri tieteenalojen tuottamaa sisällöllistä tietoa historiasta ja nykyisyydestä sekä niiden menetelmällistä osaamista tulevaisuudentutkimukseen tulevaisuuden vaihtoehtojen luotaamiseksi. Vahvuusalue hyötyy monialaisen yliopiston laajasta tiedepohjasta ja tarjoaa mahdollisuuksia monitieteiselle tutkimukselle. Monimuotoinen kansainvälinen tutkimusyhteistyö on toiminnan keskiössä. Tulevaisuudentutkimus on kiinteässä yhteydessä yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien tutkimusalan kohteena ovat yhteiskunnallisten instituutioiden, pelisääntöjen ja vuorovaikutusmekanismien toiminta ja kehitys. Instituutiosuunnittelu tarkastelee kansallisten ja ylikansallisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaperiaatteita ja keskinäissuhteita sekä kehittää niiden arviointiin soveltuvia kriteeristöjä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat demokraattiset prosessit ja yhteiskunnalliset päätöksentekorakenteet, sosiaalisten instituutioiden pe- Strategia

7 rusteiden filosofia, konstitutionalismi ja perusoikeudet sekä yhteiskunnan, politiikan ja talouden vuorovaikutusmekanismeihin liittyvä yhteiskunta- ja oikeustieteellinen tutkimus. Vahvan kehitysvaiheen tutkimusalat Matemaattinen tutkimus painottuu tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron motivoimaan diskreetin matematiikan tutkimukseen. Tutkimus on saavuttanut arvostetun, osin johtavan, aseman alan kansainvälisessä tutkimuskentässä, ja kansallisesti Turun yliopisto on profiloitunut maan johtavaksi diskreetin matematiikan keskukseksi. Uraauurtavan kryptografian tutkimuksen perustalta kehitetään laaja-alaista tietotekniikkaan kytkeytyvää tietoturva-alan tutkimusta. Muita matemaattisen tutkimuksen kehittämiskohteita ovat klassinen analyysi, kvantti-ilmiöiden, matemaattisen mallintamisen ja algoritmien tutkimus etenkin biotieteiden aloilla niin solu- kuin ekosysteemitasollakin. Liiketoimintaosaaminen ja innovaatiotutkimus rakentuu kauppakorkeakoulun tutkimuksen vahvuuksille, joille yliopiston aktiivinen rooli alueen innovaatioverkostossa tarjoaa runsaasti uusia monitieteisiä tutkimuskohteita. Liiketoimintaosaamisen tutkimus tarkastelee yritysten ja muiden organisaatioiden päätöksentekoon ja toiminnanohjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Innovaatiotutkimuksen kohteina ovat muun muassa tuotekehitys, uudet tuotantomenetelmät sekä markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot. Johdon laskentatoimi, verkostot liiketoiminnassa ja yrittäjyys edustavat alueita, joissa näiden kahden toisiinsa liittyvän tutkimustematiikan kehitys on nopeinta ja joihin erityisesti panostetaan. Kulttuuristen vuorovaikutusprosessien tutkimuksen kohteena ovat muuttoliikkeet, monikulttuurisuus ja monikielisyys, etnisyys ja uskonto, syrjäytyminen sekä kulttuurivaikutteiden välittyminen. Monitieteinen tutkimus luo edellytyksiä näiden ilmiöiden syvälliselle ymmärtämiselle. Tärkeitä tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi kaupunkitutkimus, taiteet ja populaarikulttuuri sekä sukupuolen ja identiteettien kulttuurisen rakentumisen tutkimus. Alueellisesti mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti Itämeren alue, Itä-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Sekä näiden teemojen osalta että yleisemmin alueellisen mielenkiinnon kohteina ovat erityisesti Itämeren alue ja sen asema Euroopassa sekä Itä-Aasia. Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus on ihmistieteiden, etenkin arkeologian, historian, filosofian, kielitieteiden ja taiteen tutkimuksen tekemää tutkimusta, jonka kohteena on etenkin keskiajan ja varhaismodernin ajan Eurooppa. Tutkimusteemoina ovat kulttuurin kirjallistuminen, kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa murroskohdissa, urbanisoituminen sekä eurooppalaisen identiteetin, tieteellisen maailmankuvan, yhteiskunnan ja vallan verkostojen muotoutuminen. Keskeiset toimenpiteet Strategista rahoitusta suunnataan vahvuusalueiden ja kehittyvien alojen tutkimukseen. Yksiköitä kannustetaan luomaan omaleimaisia tutkimusprofiileja, jotka auttavat menestymään kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä, jolla palkitaan Suomen Akatemian ja Euroopan unionin puiteohjelmien hauissa hyvin menestyneitä tutkijoita. Strategia

8 Varttuneiden tutkijoiden mahdollisuuksia tutkimustyön tekemiseen parannetaan tarjoamalla haettavaksi muista tehtävistä vapauttavia tutkimuskausia. Tutkijakollegiumien toiminta vakiinnutetaan ja urapolkujärjestelmää laajennetaan maltillisesti nuorten hyvin menestyneiden tutkijoiden rekrytoimiseksi. Yliopisto sitoutuu perustetun tutkijakoulun toimintaan. Tohtorinkoulutusohjelmia kehitetään kiinnittäen erityisesti huomiota laatuun ja kansainvälisiin tohtorinkoulutushankkeisiin osallistumiseen. Yhteistyötä Åbo Akademin kanssa lisätään entisestään. Julkaisuaktiviteettiin, julkaisufoorumin laatuun ja vertaisarviointiin perustuva tutkimuksen tuloksellisuuden seuranta vakiinnutetaan. Tulokset huomioidaan resursseja jaettaessa. Tutkimusyhteistyötä Åbo Akademin kanssa tiivistetään perustamalla yhteisiä infrastruktuureja hyödyntäviä tutkimus- ja koulutusympäristöjä. Vahvistetaan tutkimuksen tukipalveluja vastaamaan niitä vaatimuksia, joita kiristyvä kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta ja lisääntyvää taloudellista autonomiaa seuraava vastuu edellyttävät. Erityisen huomion kohteena on Euroopan unionin rahoituksen hyödyntäminen. Innovaatio-osaamista ja -toimintaa vahvistetaan ja tutkimustulosten välittymistä yhteiskunnan käyttöön tehostetaan (vrt. luku 4). 3. Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Turun yliopisto kouluttaa laajasti eri alojen asiantuntijoita sekä työelämän että tutkimuksen tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisen strategiana on opettajien ja opiskelijoiden sitouttaminen vastuulliseen oppimisprosessiin. Tavoitteena on Turun yliopiston tunnettuus hyvänä ja tuloksekkaana opiskeluympäristönä sekä opetuksen arvostuksen lisääntyminen yliopistossa. Konkreettisina tavoitteina ovat toimivat opiskeluprosessit, laadukas opetus, kannustava ja innostava ilmapiiri, nykyistä parempi läpäisy, lisääntyvä kansainvälisyys ja valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoihinsa. Korkeatasoinen tutkimus- ja tiedeperustainen opetus on yliopistollisen koulutuksen kulmakivi. Opetushenkilöstön mahdollisuutta osallistua pedagogiseen koulutukseen tuetaan osana koulutuksen laadunvarmistamista. Opiskeluympäristö ja opiskeluprosessit Yliopisto korostaa toiminnassaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä ilmenee yhteisön jäsenten yhdenvertaisena mahdollisuutena osallistua yliopiston toimintaan ja kehittää kykyjään ja osaamistaan. Osallisuus tarkoittaa myös yhteisön jäsenten tarpeiden huomioon ottamista opetussuunnitelmien ja opetuksen muotojen kehittämisessä, saavutettavuuden varmistamista sekä valmiutta tunnistaa monikulttuurisen ympäristön vaatimukset. Strategia

9 Opiskeluympäristöä kehitetään siten, että se osaltaan tukee opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opetussuunnitelmiin kirjatut osaamistavoitteet ovat perustana opetuksen suunnittelulle, toteutukselle ja arvioinnille. Samalla ne kertovat opiskelijoiden osaamisesta myös yliopistoyhteisön ulkopuolisille. Yliopisto turvaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden riittävään henkilökohtaiseen opinto- ja työelämäohjaukseen ja panostaa erityisesti opiskelun alkuvaiheen ohjaukseen. Tavoitteena on opiskelukulttuuria, opiskeluprosesseja ja ohjausta parantamalla saavuttaa vähintään 75 prosentin läpäisyaste kaikilla aloilla. Yliopisto sitoutuu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä tutkinto- että aikuiskoulutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään menettelytapoihin, joilla voidaan tunnistaa muualla kuin koulutuksessa hankittu osaaminen. Opiskelijavalinta Opiskelijavalintaa arvioidaan uudelleen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Hakukohteiden määrää vähennetään ja opiskelijoita valitaan laajempiin kokonaisuuksiin niillä aloilla, joilla se on tarkoituksenmukaista. Tohtorintutkintoon tähtäävä opiskelu tapahtuu tiedekuntiin perustetuissa tohtoriohjelmissa. Kansainvälisyys Kansainvälistä opettajavaihtoa, laadukasta vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opettajien rekrytointia lisätään. Näin opettajat ja opiskelijat voivat omaksua kansainvälisen tiedeyhteisön periaatteet sekä hankkia edellytykset toimia asiantuntijoina myös kansainvälisissä työyhteisöissä. Englanninkielinen maisterikoulutus on tärkeä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointikanava. Maisteriohjelmien tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota opetuksen laatuun, läpäisyyn ja valmistuneiden työllistymiseen. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta tutkijoille, opettajille, kansainvälisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille lisätään, jotta integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan helpottuu ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta lisätään, ja se integroidaan tutkintoihin entistä paremmin. Ulkomaisten tohtorikoulutettavien osuuden lisäämisessä keskeisinä keinoina ovat kansainväliset maisteriohjelmat, yliopiston ja tutkijayhteisön verkostojen hyödyntäminen sekä osallistuminen EU:n Marie Curie -ohjelmaan. Yliopiston tavoitteena on, että kaikkiin tutkintoihin sisältyy kansainvälistymiseen valmentava osio, jonka määrittelee tarkemmin tutkinnon myöntävä tiedekunta. Keinoina voivat opiskelijavaihdon tai kansainvälisen harjoittelun lisäksi olla mm. kielten opetus, kulttuurienvälisen kommunikaation taidot, vieraskielinen opetus ja ulkomaisten asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa avuksi käyttäen. Elinikäinen oppiminen Yliopisto sitoutuu määrätietoiseen elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamiseen sekä tutkintokoulutuksessa että aikuisille suunnatuissa palveluissa. Strategia

10 Yliopiston aikuisväestölle tarkoitettu koulutus tuotetaan sekä työelämän tarpeiden että sivistysyliopiston ihanteiden mukaisesti. Se kattaa mahdollisuuden tutkinnon täydentämiseen kolmen vuoden ajan valmistumisen jälkeen, täydennys- ja johtamiskoulutuksen, erilliset opinnot, avoimet yliopisto-opinnot, työllistymistä parantavan koulutuksen sekä tutkintoa täydentävät ja erikoistumisen mahdollistavat laajat opintokokonaisuudet. Yliopistolla on aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen rooli elinikäisen oppimisen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Koulutuksen vienti Koulutuksen viennin tavoitteet ja käytännöt selkiytetään. Lähtökohtana on, että toiminta vahvistaa yliopiston perustehtävää ja on taloudellisesti kannattavaa. Käytännön toteutuksessa hakeudutaan yhteistyöhön muiden yliopistojen kanssa, jolloin harkittavaksi tulee yhtiöitetty koulutusvienti. Keskeiset toimenpiteet: Opiskeluprosessien tehostaminen: Opettajat ja opiskelijat sitoutetaan vastuulliseen oppimisprosessiin. Yksiköitä palkitaan hyvästä läpäisystä. Opiskelijoiden opiskelukykyyn ja opiskelutaitojen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Yliopistossa otetaan käyttöön opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti huolehditaan ohjauksen riittävän minimitason toteutumisesta kaikissa oppiaineissa ja kaikissa opiskelun vaiheissa. Opiskelun kansainvälisyyden parantaminen: Kansainvälistä opiskelija- ja opettajavaihtoa, laadukasta vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opettajien rekrytointia lisätään. Kansainvälisestä opettajavaihdosta ja vieraskielisestä opetuksesta palkitaan. Laaditaan prosessikuvaukset osallistumisesta kansainvälisiin yhteistutkintoihin. Informaatiolukutaidon opetus laajennetaan koskemaan kaikkia tieteenaloja. Sitä tarjotaan myös englanninkielisenä. Opiskelijavalintojen kehittäminen: Opiskelijat valitaan nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin niillä koulutusaloilla, joilla on tällä hetkellä pieniä alle 30 paikan lähialojen hakukohteita, jos se on tarkoituksenmukaista. Opiskelijavalintoja kehitetään niin, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat pääsevät mahdollisimman nopeasti heille sopivaan koulutusohjelmaan. Tiedekuntien rajat ylittävää oppimista helpotetaan. Tohtoriohjelmien kansainvälisiä rekrytointeja lisätään. EU:n tohtoriohjelmaverkostoihin valittuja tohtorikoulutettavia tuetaan turvaamalla rahoitus neljänneksi vuodeksi. Elinikäinen oppiminen: Elinikäisen oppimisen monialaista palvelukokonaisuutta uudistetaan tutkimus- ja kehittämishankkeita hyödyntäen. Yliopisto osallistuu aktiivisesti kansalliseen korkeakoulututkinnon jälkeisen erikoistumiskoulutuksen ja laajojen osaamiskokonaisuuksien kehittämistyöhön. Selkiytetään ja tehostetaan erilaisten opiskelijaryhmien ohjauksen käytäntöjä ottaen huomioon aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudet. Strategia

11 4. Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Turun yliopisto korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (YVV) on tutkimukseen ja opetukseen integroituva osa yliopiston toimintaa, johon osallistuvat kaikki toimintayksiköt omista lähtökohdistaan. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausjärjestelmää selkiytetään ja tarvittavia tukitoimia vahvistetaan. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä yhteisvaikutus eri yksiköiden hyvinkin monimuotoisten YVV-toimintojen välillä. Tätä tavoitetta varten yhteiskunnallista vuorovaikutusta seurataan ja johdetaan kokonaisuutena. Tulokset otetaan huomioon yksiköiden resursoinnissa. Yksilöiden urakehityksessä huomioidaan akateemisten ansioiden lisäksi aktiivisuus yhteiskunnallisen vuorovaikutuksessa. Yliopiston vaikuttavuus perustuu tutkimuksen tuottamaan tietoon ja asiantuntijuuteen. Vuorovaikutus ympäristön kanssa edellyttää henkilöstöltä kykyä toimia eri rajapinnoilla tutkimuksessa, opetuksessa ja kehittämistoiminnoissa. Vuorovaikutus yritysten, julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin kanssa parantaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Yhteistyö konkretisoituu palvelututkimuksina ja näiden tulosten hyödyntämisenä sekä kansainvälisinä, kansallisina tai alueellisina kehittämishankkeina. Akateeminen asiantuntijuus välittyy yhteiskuntaan yliopiston aktiivisen viestinnän ja julkaisutoiminnan kautta ja vastaavasti yliopisto hyödyntää sidosryhmien asiantuntijuutta (esim. alumni- ja mentorointitoiminta). Yhteistyö konkretisoituu myös tutkintokoulutuksen työelämärelevanssina, elinikäisen oppimisen palveluina ja koulutuksen vientinä. Opintojen työelämäyhteyttä vahvistetaan tarjoamalla mielekkäitä ja entistä yksilöllisempiä opintopolkuja sekä tutkinto- että aikuisopiskelijoille. Yliopiston eettisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että sen julkisilla varoilla hankittu uusi tieto saadaan yhteiskunnan käyttöön asioiden ja ilmiöiden ymmärtämistä parantavana tietona ja soveltuvin osin myös elämää helpottavina ja rikastuttavina tuotteina ja palveluina. Turun yliopisto vahvistaa innovaatiokyvykkyyttään ja tehostaa tuote- ja palveluideoiden kaupallistamista ja osallistuu yritysten perustamiseen. Monialainen yliopisto kannustaa yksiköitään toimimaan tällä alueella ja ymmärtää innovaatiot, paitsi teknologisina, myös sosiaalisina ja palveluinnovaatioina. Yliopisto määrittelee innovaatioiden kaupallistamisen painopistealueet ottaen huomioon maailmanlaajuiset kehityskulut, markkinatarpeet ja valtakunnallisen innovaatiojärjestelmän. Innovaatio-, yrittäjyys- ja liiketoiminnan tutkimuksen yhteyttä yliopiston muuhun tutkimukseen vahvistetaan. Yliopisto tarjoaa yhteisönsä jäsenille keskitettyä asiantuntemusta aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Alumnien osaamista ja verkostoja hyödynnetään sekä koko yliopiston että sen eri yksiköiden tasolla opetuksen sisältöjen uudistamisessa, harjoittelupaikkojen ja opinnäytetoimeksiantojen hankkimisessa sekä työelämäkontaktien luomisessa. Alueellisen yhteistyön edellytyksenä on, että alueen sidosryhmille tarjotaan yliopiston asiantuntemuksesta ja palveluista selkeä kuva ja, että korkeakoulut toimivat yhdessä silloin, kun se hyödyttää eri osapuolia. Aluekehitys perustuu vuorovaikutukseen, jossa osapuolet kuuntelevat toistensa odotuksia ja jakavat toteuttamisvastuita tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena ovat pitkäkestoiset, alueellista hyvinvointia rakentavat kumppanuudet. Yliopisto osallistuu Itämeren alueen kehittämiseen ja Itämeren suojeluun kohdistuvaan tutkimukseen. Strategia

12 Keskeiset toimenpiteet: Yliopisto kokoaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palvelutarjontansa kokonaisuudeksi. Sidosryhmätyölle luodaan yhteinen verkkopohjainen tietoperusta, johon tarvittava tukimateriaali kootaan. Yliopiston laatujärjestelmään sisältyy yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausmatriisi, jossa kuvataan sidosryhmäyhteistyön toteuttajia ja vastuita. Yliopisto vahvistaa innovaatioiden etsintää, jatkojalostusta ja kaupallistamista systematisoimalla innovaatioprosessien hallinnan. Osana tätä prosessia yliopisto osallistuu aktiivisesti TEKESin innovaatiokyvykkyyksien kehittämishankkeeseen. Yliopiston sisällä otetaan käyttöön yhteiskunnallista vuorovaikutusta mittaava kriteeristö, jota käytetään yhtenä resurssoinnin perusteena. 5. Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Turun yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jolla on yhteiset arvot: eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. Näille arvoille rakentuu innostava, kannustava, ja keskusteleva työ- ja oppimisympäristö. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet tekevät parhaansa omassa tehtävässään ja varmistavat näin omalta osaltaan yliopiston menestyksen. Yliopisto huolehtii siitä, että sillä on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen henkilökuntaa kannustetaan uuden oppimiseen ja työnsä kehittämiseen. Jokainen työntekijä on tärkeä osa kokonaisuutta ja oman työnsä asiantuntija. Pitkäjänteisen henkilöstöpolitiikan keskeisenä arvona on kaikkien henkilöiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat yliopiston henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa hyvä henkilöstöjohtaminen on tärkeää, erityisesti yliopiston kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa. Yliopisto luo urakehitysmahdollisuuksia ja varmistaa henkilöstönsä hyvän työ- ja toimintakyvyn koko työuran ajan. Eläköitymisten hallittu ennakointi ja suunnitelmallinen toteutus sekä eläköityvien hiljaisen tiedon siirto on otettava huomioon, jotta riittävä osaaminen säilyy ja henkilöstön mitoitus on oikea myös tulevaisuudessa. Yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja tunnistaa tarpeen lisääntyvään kansainvälisyyteen kaikessa toiminnassa. Monipuoliset ja tiiviit suhteet kansainväliseen tiedeyhteisöön parantavat yliopiston suorituskykyä ja vaikuttavat sen julkisuuskuvaan, maineeseen ja houkuttelevuuteen. Rekrytoinneissa otetaan huomioon perustehtävien osaamisen lisäksi entistä painokkaammin kansainvälinen kokemus ja yhteistyö sekä osallistuminen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Turun yliopiston tavoitteena on tarjota ennustettava ja houkutteleva tutkijanura. Tutkijoiden työhönotossa yliopisto sitoutuu edistämään tutkijoiden eurooppalaisessa peruskirjassa ja säännöstössä esitettyjä periaatteita. Strategia

13 Keskeiset toimenpiteet Yliopistolla on hallituksen hyväksymä henkilöstöpoliittinen ohjelma, jonka toteutumista seuraa eri henkilöstöryhmiä edustava seurantaryhmä. Rekrytointipolitiikka: Tehtäviin rekrytoidaan pääsääntöisesti julkisella hakumenettelyllä. Kansainvälisiä hakukanavia käytetään aina, kun se tehtävän luonteen huomioon ottaen on perusteltua. Julkisen haun rinnalla yliopistossa otetaan käyttöön urapolkumalli opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytointi urapolulle on julkinen, mutta sen jälkeen työurallaan erityisen hyvin menestynyt henkilö voi siirtyä tehtävärakenteen portaalta toiselle ilman, että uutta tehtävää pitää erikseen hakea julkisessa hakumenettelyssä. Johtajuus: Esimiehiä kannustetaan osallistavaan johtamiseen, jolla tarkoitetaan henkilöstön kuulemista heitä koskevissa asioissa sekä yhteisöllisyyden ja hyvän yhteistoiminnan edistämistä. Esimiestehtävissä toimivilta edellytetään valmiutta kehittää itseään johtajana. Henkilöstön laaja ikäjakauma otetaan huomioon johtamiskoulutuksessa. Työhyvinvoinnin edistäminen: Työntekijöitä kannustetaan ja tuetaan oman työhyvinvoinnin arviointiin ja ylläpitämiseen. Yliopistossa otetaan käyttöön varhaisen tukemisen malli (Vartu), jolla varmistetaan henkilöstön työssä jaksamista sekä yliopiston perustehtävän hyvää toteutumista. Yliopiston tarjoamat liikuntapalvelut edistävät sekä henkilökunnan että opiskelijoiden hyvinvointia. Henkilöstösuunnittelu: Strategiakaudella henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu, koska yliopistotyössä tapahtuu entistä selkeämmän profiloitumisen takia muutoksia ja eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa. Yliopistossa laaditaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, jossa ennakoidaan yksikköjen henkilöstövoimavarojen muutostarpeet. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteisiin kiinnitetään lisääntyvää huomiota. 6. Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Talous Taloudellisesti tasapainoinen toiminta on edellytys yliopiston menestykselle sen tutkimus- ja koulutustehtävässä. Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos yhdessä toimintaympäristön muutoksien kanssa on merkinnyt talouteen liittyvän asiantuntemuksen korostumista. Yksiköiden kustannustietoisuutta ja talouden hallintaa parannetaan jatkuvalla yksikkökohtaisella opastuksella. Täydentävän rahoituksen, erityisesti projektien kokonaiskustannusmalliin perustuvan rahoituksen hallinnoinnille etsitään kustannustehokkain toimintamalli ottamalla oppia muiden yliopistojen kokemuksista. Yliopiston tavoitteena on lisätä täydentävän rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Erityisesti kansainvälisistä rahoituslähteistä saatavaa tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta yritetään lisätä tarjoamalla keskitetysti opastusta tällaisen rahoituksen hakemiseen. Tukipalveluita uudelleen organisoimalla ja lisäämällä turvataan projektien laadukas hallinta koko niiden elinkaaren ajan. Täydentävän rahoituksen määrä sisällytetään tuloksellisuuden seurantakriteeristöön. Yliopistossa harjoitetun elinkeinotoiminnan on tuettava yliopiston perustehtävien ja ns. kolmannen tehtävän toteuttamista. Elinkeinotoiminnassa noudatetaan yliopiston toiminta-ajatusta ja perusarvoja ja sitä harjoitetaan vastuullisesti sidosryhmien ja yhteiskunnan tarpeisiin. Elinkeinotoiminnalla haetaan sekä lisäarvoa että lisäresursseja pe- Strategia

14 rus- ja soveltavalle tutkimukselle. Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) - rahoituksen ja innovaatiokyvykkyyksien kehittämishankkeen (IKK) avulla käynnistetty yliopiston innovaatiotoiminta turvataan strategiakaudella riittävillä resursseilla. Yliopisto ei kuitenkaan toimi riskirahoittajana, vaan osallistuu sen tutkimustuloksiin ja osaamiseen perustuviin yrityksiin pääsääntöisesti apportilla, ellei kyseessä ole yliopiston perustutkimukseen integroituva, yliopiston pääosin omistama yritys. Yliopisto harjoittaa yrityksissä maltillista omistajapolitiikkaa tavoitellen pitkän aikavälin tuottoa. Yliopistossa sovelletaan täydentävän rahoituksen projekteihin kokonaiskustannusmallia, mikäli rahoittajan ehdot eivät muuta edellytä. Mallia sovelletaan projektin budjetoinnista alkaen koko projektin elinkaaren ajan. Erikseen nimettyjen elinkeinotoiminnan tulosyksiköiden toimintaan kokonaiskustannusmallia ei sovelleta, vaan näille yksiköille yleiskustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Elinkeinotoiminnan yksiköiden tulee hinnoittelussaan huomioida yleiskustannusveloitusten lisäksi myös yliopiston johdon asettamat tulostavoitteet. Yliopisto sijoittaa peruspääomassaan olevaa varallisuutta tuottavasti ja turvallisesti hallituksen määrittelemien sijoituslinjausten mukaisesti. Yliopiston hallinnassa olevan sijoitusvarallisuuden hoidossa tavoitteena on pitkällä aikavälillä varmistaa reaaliarvon säilyttäminen sekä riskitöntä tuottoa parempi tuotto (turvaava ja tuottava). Talouden suunnittelu ja seuranta yhdistetään kiinteäksi osaksi yliopiston toiminnanohjausta, mikä lisää tulosyksiköiden kykyä hallita omaa talouttaan. Yliopiston taloushallinto palvelee tulosyksikköjä ja projekteja keskitetysti. Tilat Turussa yliopisto muodostaa yhdessä Åbo Akademin kanssa laajan ja yhtenäisen kampus-alueen. Myös muilla paikkakunnilla (Rauma, Pori, Salo) yliopiston toimitilat sijaitsevat strategisesti hyvillä paikoilla kaupunkien ydinkeskustojen välittömässä läheisyydessä. Tiloja ja niiden käyttöä suunniteltaessa keskeisenä lähtökohtana on järjestää yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja viihtyisät työtilat. Tilojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös niiden turvallisuuteen, esteettömyyteen ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen. Tilat ja tilojen käyttö perustuvat pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun, jossa yliopiston käytössä olevia tiloja, tulevia peruskorjauksia sekä uudisrakennushankkeita tarkastellaan kokonaisuutena. Näin pyritään vastamaan nykyistä paremmin käyttäjien tarpeisiin, joustavampaan ja monipuolisempaan tapaan käyttää tiloja sekä tilankäytön tehokkuusvaatimuksiin. Strategisella tilasuunnitellulla varmistetaan tilakysymysten huomioon ottaminen kaikessa toiminnan suunnittelussa ja päätösten valmistelussa. Samalla selvitetään voidaanko joistain tiloista luopumalla tai korvaamalla ne edullisimmilla tiloilla tuottaa säästöä, joka voidaan käyttää opetukseen ja tutkimukseen. Tavoitteena on, että tilakustannusten prosentuaalinen osuus valtionrahoituksesta ei kasva vuoden 2010 tasosta. Infrastruktuurit Yliopistossa on yleisesti kaikkea toimintaa palvelevia infrastruktuureja sekä infrastruktuureja, jotka palvelevat erityisesti tutkimusta ja tutkijakoulutusta. Osa viimeksi mainituista on yhteisiä Åbo Akademin kanssa. Turun yliopiston tutkimusta profiloivat infrastruktuurit ovat Turun biokuvantaminen (Turku Bioimaging), tähtitieteen ja avaruusfysiikan infrastruktuuri sekä Suomen pitkä- Strategia

15 aikaisen ympäristötutkimuksen verkosto (FinLTSER). Näistä biokuvantaminen ja FinLTSER on opetusministeriön teettämässä selvityksessä sisällytetty Suomen 24 tärkeimmän infrastruktuurin joukkoon. Kansallisen PET-keskuksen laitekanta on tärkein biokuvantamisen infrastruktuuri, mutta myös muut in vivo ja solukuvantamisen laitteistot ovat oleellinen osa tätä kokonaisuutta. Profiloivien infrastruktuurien ylläpito ja uudistaminen vaativat strategisen tason panostuksia. Muita merkittäviä panostuksia vaativia infrastruktuureja ovat biotekniikan keskuksen systeemibiologian ja proteiinikristallografian laitekanta, kemian ja biokemian laboratorioiden spektrometrit sekä kiinteän olomuodon fysiikan ja materiaalitieteen laitteistot. Yliopisto valmistautuu säädettävän biopankkilain edellyttämiin toimenpiteisiin. Edellä mainittujen infrastruktuurien ohella yliopisto huolehtii yksikkökohtaisten perusinfrastruktuurien ylläpidon ja uusimisen vaatimasta rahoituksesta. Hyväksi koettua kalliiden laitteiden yhteishankintaa ja/tai -käyttöä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kassa, samoin kuin yliopiston sisällä, yritetään entisestään lisätä. Yliopisto on aktiivinen EU-rahoitteisten infrastruktuurien saamiseksi Turkuun. Informaatiopalvelut Informaatiopalvelut käsittävät kirjaston, tietohallinnon ja osittain viestinnän tarjoamat palvelut. Informaatiopalveluiden hyvä taso on keskeisen tärkeää tutkimuksen kilpailukyvylle, opiskeluprosessien sujuvuudelle sekä yliopiston houkuttelevuudelle. Palveluiden kehittäminen on kohderyhmä- ja asiakaslähtöistä. Se perustuu asiakassegmentointiin, jonka avulla määritellään tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille sekä muille kohderyhmille suunnattavat palvelut. Hyödyntämällä palvelujen ja asiakkuuksien elinkaarimallia luodaan eri asiakasryhmille selkeät, kohdennetut palvelusisällöt. Tutkijoiden käyttöön tarjotaan laadukkaat, tieteellisesti korkeatasoiset tietoaineistot kaikilla tieteenaloilla. Aineistojen tehokas hyödyntäminen ajasta ja paikasta riippumatta mahdollistetaan joustavilla käyttöliittymillä. Tutkijoiden tiedonhankinta- ja viestintätaitoja parannetaan koulutuksella. Opettajan ja opiskelijan palvelujen painopistealueita ovat opetusteknologia, sen käyttöönoton organisointi ja opiskeluun liittyvien tietosisältöjen tarjonta ja käytettävyys. Helppokäyttöinen, sähköiseen työpöytään liitettävä opetus- ja opiskeluympäristö toimii keskeisenä alustana, jonka avulla tarjotaan palveluita myös opiskelijoiden erilaisille mobiililaitteille. Opiskelijoille tarjotaan sekä informaatiopalveluiden käytön että informaatiolukutaidon koulutusta. Informaatiopalvelujen kustannustehokkuudesta huolehditaan hakemalla synergiaetuja sekä yliopiston sisäisessä yhteistyöstä että valtakunnan tason ratkaisuista. Keskeiset toimenpiteet Taloutta seurataan ja raportoidaan kuukausittain tulosyksiköiden ja tulosyksikköryhmien vastaaville johtajille. Poikkeamat budjetista analysoidaan ja korjaavat toimenpiteet käynnistetään välittömästi. Hallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain ja pyydettäessä. Taloussuunnittelua, prosessien seurantaa ja kustannustietoisuutta parannetaan esimiesten ja hallintohenkilöstön koulutusta lisäämällä. Strategia

16 Toiminnan tuloksellisuuden merkitystä yliopiston sisäisessä rahanjaossa lisätään maltillisesti. Tilasuunnittelu on toiminnallisesti harkittua ja strategista. Pitkän aikavälin tilasuunnittelussa lähtökohtana on, että tilakustannusten prosentuaalinen osuus yliopiston budjettirahoituksesta ei kasva, mikä edellyttää tilankäytön tehostamista. Tiloista luovuttaessa syntyneistä säästöistä 50 % jää yksikölle. Otetaan käyttöön julkaisutietojärjestelmä, joka helpottaa tutkimustoiminnan tuloksellisuuden arviointia ja tutkimustoimintaa kuvaavan tiedon tuottamista kansallisia ja kansainvälisiä vertailuja varten. Sähköisen työpöydän avulla kehitetään roolipohjaisia palveluita. Opetuksessa käytössä olevia lukuisia oppimisalustoja kehitetään ja yhtenäistetään ja muodostetaan näin helppokäyttöinen opiskelu ja opetusympäristö. Yliopistopalvelut tukevat kansainvälistymiskehitystä lisäämällä englanninkielisten palvelujen saatavuutta. Kaikissa toiminnoissa kehitetään sisäistä ja ulkoista viestintää sekä suomen- että englanninkielisenä. Tutkimusta tukeville kalliille infrastruktuurihankinnoille laaditaan viiden vuoden hankintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. 7. Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Yliopisto on tapahtuneen Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen jälkeen uudistanut laitosrakennettaan siten, että laitosten lukumäärä on vähentynyt 40 %. Rakenteen edelleen kehittämistä on valmisteltu vuonna 2011 toimineessa yliopiston hallituksen asettamassa työryhmässä. Rakenteellisen kehittämisen työryhmän loppuraportissa esitetään uudistuksia tiedekuntiin ja laitoksiin, erillisiin laitoksiin, hallintoon sekä johtajuuden vahvistamiseen liittyviin toimintatapoihin. Nämä ehdotukset antavat pohjan jatkotoimenpiteille, joista keskeiset on esitetty alla. Keskeiset toimenpiteet Hyödynnetään yhteisten ja toisiaan lähellä olevien oppiaineiden sekä eri yksiköiden rajapintojen synergioita niin, että päällekkäisyyksiä saadaan poistettua. Tiedekuntien hallintoa kevennetään luopumalla laitosneuvostoista. Turvataan opiskelijoiden ja keskiryhmän edustus tiedekunnassa, laitoksissa, oppiaineissa ja oppiaineryhmissä toimivissa valmisteluryhmissä. Erillisten laitosten ja tiedekuntien välisen yhteistyön tiivistämiseksi erillisten laitosten neuvottelukunnat korvataan johtokunnilla, joissa on edustettuina laitoksen toiminnan kannalta oleelliset tiedekunnat ja muut sidosryhmät. Innovaatiotoiminnan koordinoimiseksi talousjohtajan vastuualueelle perustetaan Innovaatiopalvelut-yksikkö, jota johtaa yliopiston liiketoiminnan kehittämispäällikkö. Yksikön vastuulla on yliopiston piirissä syntyvien keksintöjen ja osaamisen suojaaminen ja kaupallistaminen. Innovaatiotietoisuuden levittämisessä yksikköä avustaa erillisenä laitoksena toimiva innovaatiot ja yrityskehitys -keskus (BID), Strategia

17 jonka tehtävänä on vahvistaa yliopiston innovaatiotoimintaa lisäämällä koulutuksella ja mentoroinnilla tietoisuutta tutkimustulosten kaupallistamisesta ja yrittäjyydestä kaikissa tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa. Ulkoisen tutkimusrahoituksen tukipalveluita vahvistetaan kokoamalla nykyinen projektipalvelujen henkilöstö ja merkittävä osa projektien talouspalvelujen henkilöstöstä samaan Tutkimus- ja projektipalvelut -yksikköön. Palvelut tuotetaan niin, että projektin hallinta voi tutkijan näkökulmasta tapahtua ns. yhden luukun periaatteella läpi koko projektin elinkaaren ajan. Perustetaan ulkomaisia tutkijoita, opettajia, asiantuntijoita ja tohtorikoulutettavia avustava palvelukeskus (International Welcome Services) ja selkeytetään yliopistosta ulkomaille lähtevien tohtorikoulutettavien ja tutkijoiden palvelut. Laatutyö eriytetään omaksi toiminnokseen yliopistopalveluiden sisällä. Muille paikkakunnille kuin pääkampukselle sijoittuvan toiminnan tarve harkitaan huolellisesti ja laajuus mitoitetaan kyseiseen toimintaan myös alueelta saatavan rahoituksen mukaan. 8. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan mittareilla Strategia ohjaa yliopiston toimintaa seuraavan tulossopimuskauden aikana. Yliopisto toteuttaa strategiaansa keskeisillä yliopistotason toimenpideohjelmilla sekä yksiköiden vuosisuunnitelmissaan määrittelemin strategiaan kytkeytyvin linjauksin, tavoittein ja toimenpitein. Strategiaa konkretisoidaan kuudella toimenpideohjelmalla: Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Yliopiston strategian toteutumisen seuranta on olennainen osa yliopiston toiminnanohjausjärjestelmää. Strategian toteutumista seurataan seuraavassa esitettävin mittarein, joista kullekin määritellään vuosittaiset tavoitearvot. Tavoiteulottuvuudet mitattava asia mittari / indikaattori tutkimus julkaisut julkaisufoorumiluokituksen saaneissa lehdissä ilmestyneiden tieteellisten julkaisujen (julkaisutyypit A, C) kertymä / v. sitaatiot julkaisujen sitaatiokertymä kilpailtu tutkimusrahoitus Suomen Akatemia, EU puiteohjelmat Strategia

18 koulutus tutkinnot alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tohtorin tutkinnot opintopisteet ja läpäisy keskimääräinen opintopistekertymä / täyspäiväiset opiskelijat opiskelijapalaute yo-pala palautejärjestelmä ja tiedekuntakohtaiset sitoutuneisuuskyselyt kansainväliset opiskelijat tutkinto-opiskelijat, tohtorikoulutettavat, vaihto-opiskelijat yhteiskunnallinen vuorovaikutus oppikirjat, ammatti-, käsija opaskirjat, lehti- ym. yleistajuiset kirjoitukset täydentävä rahoitus valmistuneiden työllistyminen muut kuin tutkintoa suorittavat opiskelijat osallistumiset XDW luokat D ja E (lkm) Tekes, EU:n rakennerahastot, koti- ja ulkomaiset säätiöt TY:n rekrytointipalveluiden ja valtakunnallisen Aarresaari-verkoston tuottaman aineiston mukaisesti opiskelijoiden määrä ja tarjonnan laajuus (op): avoin yliopisto, täydennyskoulutus yms. sidosryhmien osallistuminen TY:n toimintaan & TY:n henkilökunnan osallistuminen sidosryhmäorganisaatioiden toimintaan Edellytystekijät henkilöstö ja verkostot talous mitattava asia työtyytyväisyys sisäiseen henkilöstökoulutukseen osallistuminen henkilökunnan kansainvälisyys onnistuminen VARTUmallin käyttämisessä menestyminen kv. rankinglistoilla täydentävän rahoituksen suhde valtion rahoitukseen maksuvalmius vakavaraisuus mittari / indikaattori työhyvinvointikyselyt toteutetaan yksiköittäin työpaikkakäyntien yhteydessä henkilökunnan kv. periodit sekä kv. rekrytoinnit TY:lle onnistuneiden VARTU-prosessien osuus kaikista prosesseista tämänhetkisistä rankingeista verkostoitumista ja henkilökunnan osaamista parhaiten mittaa QS Higher Education täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta quick ratio omavaraisuusaste infrastruktuurit tilakustannukset tilakustannusten osuus kokonaisrahoituksesta tilojen käytön tehokkuus käytössä olevat tilat (m 2 ) / htv käyttöomaisuusinvestoinnit sis. kaikki yli 5000 :n hankinnat /v asiakastyytyväisyys informaatiopalveluihin kirjasto käyttää kansainvälistä LibQualkyselyä tietohallinto kerää asiakaspalautetta Strategia

19 Turun yliopisto University of Turku FI Turun yliopisto, Finland Puhelin/Telephone Faksi/Fax Strategia

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK) Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot