STRA S TE TRA GIA TE GIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRA S TE TRA GIA TE GIA 2013-2016"

Transkriptio

1 STRATEGIA STRATEGIA

2 Sisällys 1. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan mittareilla Strategia

3 1. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle Toiminta-ajatus Turun yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen. Yliopisto edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja toimii vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Yliopiston toiminta perustuu kauttaaltaan laadukkaaseen tutkimukseen ja siitä nouseviin profiloiviin vahvuuksiin, joita täydentävät valikoidut kehittämiskohteet ja valtakunnalliset tehtävät. Synergiaa vahvistetaan oppiaineiden välisellä yhteistyöllä yhdistämällä lähiaineita ja etsimällä aktiivisesti tieteenalojen rajapinnoilta uusia tutkimuksen ja koulutuksen yhdistelmiä. Yliopisto kiinnittää kasvavaa huomiota tutkimustulostensa kaupallistamiseen soveltamalla vahvaa liiketaloustieteellistä osaamistaan eri substanssialueille. Yliopiston opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja elinikäisen oppimiseen. Opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu uuden luominen, kriittisyys ja vastuullisuus. Yliopisto tunnistaa vastuunsa eri alojen kansainvälisesti kilpailukykyisten asiantuntijoiden kouluttamisesta. Samalla se reagoi yhteiskunnan tarpeisiin luomalla uusia asiantuntijuuden yhdistelmiä yli perinteisten tieteenalarajojen. Yliopistosta valmistuvilla on valmiudet kehittää itsenäisesti asiantuntemustaan ja ammattialaansa sekä työskennellä moniammatillisissa ja kansainvälistyvissä työympäristöissä. Turun yliopisto on tieteellinen asiantuntijaorganisaatio, jonka menestymisessä avainasemassa ovat osaava henkilöstö, motivoituneet opiskelijat ja luovaan työhön innostava ympäristö. Yliopisto on oikeudenmukainen työnantaja, jonka henkilöstöpolitiikalle on tunnusomaista avoimuus, ammattiosaamisen kehittäminen ja työssä jaksamisesta huolehtiminen. Opiskelijat ovat aktiivinen osa yliopistoyhteisöä. Yliopisto on yhteiskunnallisesti vastuullinen toimija, joka korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Kiinteät yhteistyösuhteet kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin toimintaympäristöihin ovat olennainen osa sen toimintaa. Vuorovaikutuksesta syntyvä lisäarvo ilmenee uutena tietona, uusina näkökulmina ja yleisen vaikuttavuuden lisääntymisenä. Tämä myötävaikuttaa yliopiston kehittymiseen kansainvälisenä tiedeyliopistona, mikä mahdollistaa sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden syntymisen. Arvot Turun yliopiston toiminnan perusarvoja ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus, ja se päättää itse tavoista, joilla yhteisesti valitut päämäärät saavutetaan. Yliopiston kaikkea toimintaa leimaa eettisyys: pyrkimys hyviin ja oikeisiin ratkaisuihin. Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat noudattavat sekä tutkimustyössä että muussa toiminnassa korkean ammattietiikan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Kriittisyys on tieteellisen sivistyksen perusta. Se merkitsee pyrkimystä totuuteen itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisen ja laadukkaan tutkimuksen kautta. Aito kriittisyys tuottaa korkeaa laatua ja luotettavuutta. Strategia

4 Yliopiston toiminta perustuu uuden tiedon ja uusien merkitysten etsimiseen sekä niiden välittämiseen edelleen. Luovuus on kyky nähdä ja tehdä asiat uudella tavalla siten, että yksilö tai yhteisö saa tekemisistään sekä hyötyä että henkistä tyydytystä ja on valmis kohtaamaan uusia haasteita. Avoimuus ilmenee avoimena toimintakulttuurina ja tieteellisenä ennakkoluulottomuutena: yliopisto on avoin erilaisille tieteellisille katsantokannoille, tutkimusotteille ja totutusta poikkeaville tuloksille. Avoimuus on myös sitoutumista uuden tiedon välittämiseen ja keskusteluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Muutospaineiden keskellä koko yliopistoyhteisön sitoutuminen yliopiston toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitetila 2016 Turun yliopisto on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu valitsemillaan vahvuusaloilla ja kansallisesti kärkiyliopistojen joukossa kaikilla tieteenaloillaan. Yliopisto on ylimmän koulutuksen houkutteleva tarjoaja, joka muodostaa toimintaverkoston yhdessä alueen korkeakoulujen, julkisen sektorin tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Yliopisto on aktiivinen toimija verkostossa. Yliopisto on toimintakulttuuriltaan avoin, motivoiva, vuorovaikutteinen ja kansainvälinen tutkimus-, oppimis- ja työympäristö, joka houkuttelee sekä työntekijöitä että opiskelijoita. Elinikäisen oppimisen tarpeet on huomioitu perus- ja tutkijakoulutuksen ohella. Hallinnolliset palvelut toimivat asiakaslähtöisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Yliopistolla on sujuvasti toimiva palvelujärjestelmä, joka tukee kansainvälistä tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä osallistumista yhteistutkintoihin johtavaan koulutukseen. Yliopiston kansainvälinen viestintä on tehokasta. Yliopistolla on asiantunteva tukijärjestelmä kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiselle ja hallinnoinnille koko hankkeiden elinkaaren ajan. Yliopistolla on innovaatioiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen järjestelmä, joka auttaa yliopiston piirissä tehtyjen keksintöjen jalostamista tuotteiksi ja yritystoiminnaksi. Yliopisto toteuttaa innovaatiotoimintaa tiiviissä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Tavoiteulottuvuudet ja edellytystekijät Strategian ja sen toteutukseen liittyvän mittauksen kytkemiseen käytetään ajattelua ohjaavana kehikkona tuloskorttimallia. Tuloskortti on valittu lähtökohdaksi, koska se painottaa organisaatioiden toiminnan monipuolisuutta, moniarvoisuutta ja moniulotteisuutta sekä näihin soveltuvaa mittausta ja ohjausta. Turun yliopiston tuloskortissa jaetaan toiminta kahteen ryhmään, tavoiteulottuvuuksiin ja edellytystekijöihin. Tavoiteulottuvuuksia ovat tutkimus, koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Edellytystekijöitä ovat henkilöstö ja verkostot, talous sekä infrastruktuurit. Jokaiselle alueelle on erikseen asetettu tavoitteita ja valittu niiden toteutumista kuvaavia mittareita. Kansainvälisyys läpäisee mallissa yliopiston koko toiminnan. Toiminnan rakenteen kehittäminen on jatkuva prosessi. Strategia

5 2. Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Korkeatasoinen tutkimus luo perustan yliopiston toiminnalle. Se on edellytys niin tutkimukseen perustuvalle koulutukselle kuin sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden synnyllekin. Yliopiston kansainvälinen arvostus rakentuu sen tutkimuksen näkyvyydelle. Menestys tutkimuksessa johtaa kansainväliseen verkottumiseen, mikä puolestaan parantaa yliopiston kilpailukykyä ja toiminnan laatua. Yliopistossa tehtävä tutkimus on vapaata ja tutkijalähtöistä. Pääpaino on itseohjautuvassa perustutkimuksessa. Tämä johtaa parhaiten tieteellisten läpimurtojen syntyyn sekä tiedon kertymiseen. Myös soveltava tutkimus on yliopistolle tärkeää. Se on oleellinen osa yliopiston integroitumista yhteiskuntaan ja parantaa nuorten tutkijoiden työllistymistä yliopiston ulkopuolelle. Yhteistyö muiden toimijoiden, esimerkiksi tutkimusintensiivisten yritysten kanssa, vahvistaa yliopiston omaa osaamista ja avaa uusia ongelmanasetteluja myös perustutkimukselle. Kaiken yhteistyön on palveltava yliopiston perustehtäviä ja oltava eettisesti kestävää. Yliopistossa on useita itseohjautuvuuden periaatteella muodostuneita kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksen keskittymiä, joita kutsutaan tutkimustoimintaa profiloiviksi vahvuusaloiksi. Yliopisto pyrkii turvaamaan näiden toimintaedellytykset ja tukemaan uusien muodostumista erityisellä strategiarahoituksella. Strategisesti yhtä tärkeää kuitenkin on, että tutkimus kauttaaltaan on kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tämä on paras tae uusien tutkimuksellisten huippujen ja innovaatioiden synnylle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää strategisia ratkaisuja myös eri tieteenalojen sisällä. Yliopisto kiinnittää lisääntyvästi huomiota tutkijakoulutuksen laatuun ja kansainväliseen yhteistyöhön sen toteutuksessa. Yliopistoon on perustettu yliopiston laajuinen tutkijakoulu, jonka tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja ajallisesti hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen. Nuorten lupaavien tutkijoiden rekrytoimiseksi Strategia

6 tutkijakollegiumien toiminta vakiinnutetaan ja urapolkumallin käyttöä laajennetaan maltillisesti. Kansainvälistä tutkimusrahoitusta pyritään lisäämään vahvistamalla tukipalveluja. Tutkimustulosten välittymiseen yhteiskunnan käyttöön kiinnitetään lisääntyvää huomiota (vrt. luku 4). Tutkimuksen vahvuusalueet Molekulaaristen biotieteiden tutkimus muodostaa yliopiston tutkimuksen laajimman vahvuusalueen. Yliopisto on yhdessä Åbo Akademin, VTT:n ja Turun kaupungin kanssa tehnyt merkittäviä investointeja kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseksi alan tutkijoille ja tutkimuksen tulosten hyödyntäjille. Syntyneen bioklusterin kehitystyötä jatketaan. Tutkimuksen kilpailukykyä parantaa erityisesti biokuvantamisen, ja systeemibiologian alalla tehtävä menetelmäkehitys. Vahvuusalan kärkihankkeita ovat elimistön puolustusmekanismien ja autoimmuunisairauksien tutkimus, biolääketieteellinen tutkimus sekä fotosynteesin ja bioenergian kasvibiologinen tutkimus. Verenkiertoelinten ja aineenvaihduntasairauksien tutkimus on lääketieteen tutkimuksen vahvuusalue, jossa onnistuneesti yhdistyy kokeellinen ja kliininen tutkimus. Keskeisessä asemassa on kuvantamismenetelmien kehittäminen kardiovaskulaaristen ja metabolisten sairauksien seurantaan sekä laajat sepelvaltimotaudin ja diabeteksen syntyyn ja ehkäisyyn liittyvät seurantatutkimukset. Ekologisten vuorovaikutussuhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimus on vahvuusalue, jossa uusia tutkimustapoja soveltava ekologinen ja evolutiivinen genetiikka yhdistyy yliopiston perinteisesti vahvaan ekologisten vuorovaikutusten tutkimukseen. Ekologis-geneettisessä tutkimuksessa analysoidaan pitkäaikaisia havainto- ja koeaineistoja uusimmilla tilasto- ja molekyylibiologisilla menetelmillä. Vahvuusalue kattaa ekologisten vuorovaikutusten mekanismien tutkimuksen ekosysteemi- ja populaatiotasoilta solu- ja molekyylitasoille. Keskeisiä haasteita ovat vakavat globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen muutoksen ja tulokaslajien leviämisen vaikutukset ekologisiin vuorovaikutuksiin. Oppimisen ja koulutuksen tutkimus kohdistuu lasten, nuorten ja aikuisten kehityksen, oppimisen kognitiivisiin, emotionaalisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin ehtoihin sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen instituutioihin. Tärkeitä tutkimusalueita ovat kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittyminen, oppimisen sosiaalinen säätely, lasten ja nuorten vertaissuhteet ja sosiaalinen hyvinvointi, koulukiusaaminen, kognitiivisten taitojen harjaannuttaminen, asiantuntijuuden kehitys sekä kansainvälisten virtausten heijastuminen kansalliseen koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen suhde työelämään. Turun yliopiston oppimisen ja koulutuksen tutkimuksen erityisiä vahvuuksia ovat monitieteisyys ja korkeatasoinen metodinen osaaminen. Tulevaisuudentutkimuksessa yhdistetään eri tieteenalojen tuottamaa sisällöllistä tietoa historiasta ja nykyisyydestä sekä niiden menetelmällistä osaamista tulevaisuudentutkimukseen tulevaisuuden vaihtoehtojen luotaamiseksi. Vahvuusalue hyötyy monialaisen yliopiston laajasta tiedepohjasta ja tarjoaa mahdollisuuksia monitieteiselle tutkimukselle. Monimuotoinen kansainvälinen tutkimusyhteistyö on toiminnan keskiössä. Tulevaisuudentutkimus on kiinteässä yhteydessä yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien tutkimusalan kohteena ovat yhteiskunnallisten instituutioiden, pelisääntöjen ja vuorovaikutusmekanismien toiminta ja kehitys. Instituutiosuunnittelu tarkastelee kansallisten ja ylikansallisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaperiaatteita ja keskinäissuhteita sekä kehittää niiden arviointiin soveltuvia kriteeristöjä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat demokraattiset prosessit ja yhteiskunnalliset päätöksentekorakenteet, sosiaalisten instituutioiden pe- Strategia

7 rusteiden filosofia, konstitutionalismi ja perusoikeudet sekä yhteiskunnan, politiikan ja talouden vuorovaikutusmekanismeihin liittyvä yhteiskunta- ja oikeustieteellinen tutkimus. Vahvan kehitysvaiheen tutkimusalat Matemaattinen tutkimus painottuu tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron motivoimaan diskreetin matematiikan tutkimukseen. Tutkimus on saavuttanut arvostetun, osin johtavan, aseman alan kansainvälisessä tutkimuskentässä, ja kansallisesti Turun yliopisto on profiloitunut maan johtavaksi diskreetin matematiikan keskukseksi. Uraauurtavan kryptografian tutkimuksen perustalta kehitetään laaja-alaista tietotekniikkaan kytkeytyvää tietoturva-alan tutkimusta. Muita matemaattisen tutkimuksen kehittämiskohteita ovat klassinen analyysi, kvantti-ilmiöiden, matemaattisen mallintamisen ja algoritmien tutkimus etenkin biotieteiden aloilla niin solu- kuin ekosysteemitasollakin. Liiketoimintaosaaminen ja innovaatiotutkimus rakentuu kauppakorkeakoulun tutkimuksen vahvuuksille, joille yliopiston aktiivinen rooli alueen innovaatioverkostossa tarjoaa runsaasti uusia monitieteisiä tutkimuskohteita. Liiketoimintaosaamisen tutkimus tarkastelee yritysten ja muiden organisaatioiden päätöksentekoon ja toiminnanohjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Innovaatiotutkimuksen kohteina ovat muun muassa tuotekehitys, uudet tuotantomenetelmät sekä markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot. Johdon laskentatoimi, verkostot liiketoiminnassa ja yrittäjyys edustavat alueita, joissa näiden kahden toisiinsa liittyvän tutkimustematiikan kehitys on nopeinta ja joihin erityisesti panostetaan. Kulttuuristen vuorovaikutusprosessien tutkimuksen kohteena ovat muuttoliikkeet, monikulttuurisuus ja monikielisyys, etnisyys ja uskonto, syrjäytyminen sekä kulttuurivaikutteiden välittyminen. Monitieteinen tutkimus luo edellytyksiä näiden ilmiöiden syvälliselle ymmärtämiselle. Tärkeitä tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi kaupunkitutkimus, taiteet ja populaarikulttuuri sekä sukupuolen ja identiteettien kulttuurisen rakentumisen tutkimus. Alueellisesti mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti Itämeren alue, Itä-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Sekä näiden teemojen osalta että yleisemmin alueellisen mielenkiinnon kohteina ovat erityisesti Itämeren alue ja sen asema Euroopassa sekä Itä-Aasia. Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus on ihmistieteiden, etenkin arkeologian, historian, filosofian, kielitieteiden ja taiteen tutkimuksen tekemää tutkimusta, jonka kohteena on etenkin keskiajan ja varhaismodernin ajan Eurooppa. Tutkimusteemoina ovat kulttuurin kirjallistuminen, kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa murroskohdissa, urbanisoituminen sekä eurooppalaisen identiteetin, tieteellisen maailmankuvan, yhteiskunnan ja vallan verkostojen muotoutuminen. Keskeiset toimenpiteet Strategista rahoitusta suunnataan vahvuusalueiden ja kehittyvien alojen tutkimukseen. Yksiköitä kannustetaan luomaan omaleimaisia tutkimusprofiileja, jotka auttavat menestymään kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä, jolla palkitaan Suomen Akatemian ja Euroopan unionin puiteohjelmien hauissa hyvin menestyneitä tutkijoita. Strategia

8 Varttuneiden tutkijoiden mahdollisuuksia tutkimustyön tekemiseen parannetaan tarjoamalla haettavaksi muista tehtävistä vapauttavia tutkimuskausia. Tutkijakollegiumien toiminta vakiinnutetaan ja urapolkujärjestelmää laajennetaan maltillisesti nuorten hyvin menestyneiden tutkijoiden rekrytoimiseksi. Yliopisto sitoutuu perustetun tutkijakoulun toimintaan. Tohtorinkoulutusohjelmia kehitetään kiinnittäen erityisesti huomiota laatuun ja kansainvälisiin tohtorinkoulutushankkeisiin osallistumiseen. Yhteistyötä Åbo Akademin kanssa lisätään entisestään. Julkaisuaktiviteettiin, julkaisufoorumin laatuun ja vertaisarviointiin perustuva tutkimuksen tuloksellisuuden seuranta vakiinnutetaan. Tulokset huomioidaan resursseja jaettaessa. Tutkimusyhteistyötä Åbo Akademin kanssa tiivistetään perustamalla yhteisiä infrastruktuureja hyödyntäviä tutkimus- ja koulutusympäristöjä. Vahvistetaan tutkimuksen tukipalveluja vastaamaan niitä vaatimuksia, joita kiristyvä kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta ja lisääntyvää taloudellista autonomiaa seuraava vastuu edellyttävät. Erityisen huomion kohteena on Euroopan unionin rahoituksen hyödyntäminen. Innovaatio-osaamista ja -toimintaa vahvistetaan ja tutkimustulosten välittymistä yhteiskunnan käyttöön tehostetaan (vrt. luku 4). 3. Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Turun yliopisto kouluttaa laajasti eri alojen asiantuntijoita sekä työelämän että tutkimuksen tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisen strategiana on opettajien ja opiskelijoiden sitouttaminen vastuulliseen oppimisprosessiin. Tavoitteena on Turun yliopiston tunnettuus hyvänä ja tuloksekkaana opiskeluympäristönä sekä opetuksen arvostuksen lisääntyminen yliopistossa. Konkreettisina tavoitteina ovat toimivat opiskeluprosessit, laadukas opetus, kannustava ja innostava ilmapiiri, nykyistä parempi läpäisy, lisääntyvä kansainvälisyys ja valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoihinsa. Korkeatasoinen tutkimus- ja tiedeperustainen opetus on yliopistollisen koulutuksen kulmakivi. Opetushenkilöstön mahdollisuutta osallistua pedagogiseen koulutukseen tuetaan osana koulutuksen laadunvarmistamista. Opiskeluympäristö ja opiskeluprosessit Yliopisto korostaa toiminnassaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä ilmenee yhteisön jäsenten yhdenvertaisena mahdollisuutena osallistua yliopiston toimintaan ja kehittää kykyjään ja osaamistaan. Osallisuus tarkoittaa myös yhteisön jäsenten tarpeiden huomioon ottamista opetussuunnitelmien ja opetuksen muotojen kehittämisessä, saavutettavuuden varmistamista sekä valmiutta tunnistaa monikulttuurisen ympäristön vaatimukset. Strategia

9 Opiskeluympäristöä kehitetään siten, että se osaltaan tukee opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opetussuunnitelmiin kirjatut osaamistavoitteet ovat perustana opetuksen suunnittelulle, toteutukselle ja arvioinnille. Samalla ne kertovat opiskelijoiden osaamisesta myös yliopistoyhteisön ulkopuolisille. Yliopisto turvaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden riittävään henkilökohtaiseen opinto- ja työelämäohjaukseen ja panostaa erityisesti opiskelun alkuvaiheen ohjaukseen. Tavoitteena on opiskelukulttuuria, opiskeluprosesseja ja ohjausta parantamalla saavuttaa vähintään 75 prosentin läpäisyaste kaikilla aloilla. Yliopisto sitoutuu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä tutkinto- että aikuiskoulutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään menettelytapoihin, joilla voidaan tunnistaa muualla kuin koulutuksessa hankittu osaaminen. Opiskelijavalinta Opiskelijavalintaa arvioidaan uudelleen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Hakukohteiden määrää vähennetään ja opiskelijoita valitaan laajempiin kokonaisuuksiin niillä aloilla, joilla se on tarkoituksenmukaista. Tohtorintutkintoon tähtäävä opiskelu tapahtuu tiedekuntiin perustetuissa tohtoriohjelmissa. Kansainvälisyys Kansainvälistä opettajavaihtoa, laadukasta vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opettajien rekrytointia lisätään. Näin opettajat ja opiskelijat voivat omaksua kansainvälisen tiedeyhteisön periaatteet sekä hankkia edellytykset toimia asiantuntijoina myös kansainvälisissä työyhteisöissä. Englanninkielinen maisterikoulutus on tärkeä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointikanava. Maisteriohjelmien tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota opetuksen laatuun, läpäisyyn ja valmistuneiden työllistymiseen. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta tutkijoille, opettajille, kansainvälisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille lisätään, jotta integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan helpottuu ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta lisätään, ja se integroidaan tutkintoihin entistä paremmin. Ulkomaisten tohtorikoulutettavien osuuden lisäämisessä keskeisinä keinoina ovat kansainväliset maisteriohjelmat, yliopiston ja tutkijayhteisön verkostojen hyödyntäminen sekä osallistuminen EU:n Marie Curie -ohjelmaan. Yliopiston tavoitteena on, että kaikkiin tutkintoihin sisältyy kansainvälistymiseen valmentava osio, jonka määrittelee tarkemmin tutkinnon myöntävä tiedekunta. Keinoina voivat opiskelijavaihdon tai kansainvälisen harjoittelun lisäksi olla mm. kielten opetus, kulttuurienvälisen kommunikaation taidot, vieraskielinen opetus ja ulkomaisten asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa avuksi käyttäen. Elinikäinen oppiminen Yliopisto sitoutuu määrätietoiseen elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamiseen sekä tutkintokoulutuksessa että aikuisille suunnatuissa palveluissa. Strategia

10 Yliopiston aikuisväestölle tarkoitettu koulutus tuotetaan sekä työelämän tarpeiden että sivistysyliopiston ihanteiden mukaisesti. Se kattaa mahdollisuuden tutkinnon täydentämiseen kolmen vuoden ajan valmistumisen jälkeen, täydennys- ja johtamiskoulutuksen, erilliset opinnot, avoimet yliopisto-opinnot, työllistymistä parantavan koulutuksen sekä tutkintoa täydentävät ja erikoistumisen mahdollistavat laajat opintokokonaisuudet. Yliopistolla on aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen rooli elinikäisen oppimisen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Koulutuksen vienti Koulutuksen viennin tavoitteet ja käytännöt selkiytetään. Lähtökohtana on, että toiminta vahvistaa yliopiston perustehtävää ja on taloudellisesti kannattavaa. Käytännön toteutuksessa hakeudutaan yhteistyöhön muiden yliopistojen kanssa, jolloin harkittavaksi tulee yhtiöitetty koulutusvienti. Keskeiset toimenpiteet: Opiskeluprosessien tehostaminen: Opettajat ja opiskelijat sitoutetaan vastuulliseen oppimisprosessiin. Yksiköitä palkitaan hyvästä läpäisystä. Opiskelijoiden opiskelukykyyn ja opiskelutaitojen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Yliopistossa otetaan käyttöön opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti huolehditaan ohjauksen riittävän minimitason toteutumisesta kaikissa oppiaineissa ja kaikissa opiskelun vaiheissa. Opiskelun kansainvälisyyden parantaminen: Kansainvälistä opiskelija- ja opettajavaihtoa, laadukasta vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opettajien rekrytointia lisätään. Kansainvälisestä opettajavaihdosta ja vieraskielisestä opetuksesta palkitaan. Laaditaan prosessikuvaukset osallistumisesta kansainvälisiin yhteistutkintoihin. Informaatiolukutaidon opetus laajennetaan koskemaan kaikkia tieteenaloja. Sitä tarjotaan myös englanninkielisenä. Opiskelijavalintojen kehittäminen: Opiskelijat valitaan nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin niillä koulutusaloilla, joilla on tällä hetkellä pieniä alle 30 paikan lähialojen hakukohteita, jos se on tarkoituksenmukaista. Opiskelijavalintoja kehitetään niin, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat pääsevät mahdollisimman nopeasti heille sopivaan koulutusohjelmaan. Tiedekuntien rajat ylittävää oppimista helpotetaan. Tohtoriohjelmien kansainvälisiä rekrytointeja lisätään. EU:n tohtoriohjelmaverkostoihin valittuja tohtorikoulutettavia tuetaan turvaamalla rahoitus neljänneksi vuodeksi. Elinikäinen oppiminen: Elinikäisen oppimisen monialaista palvelukokonaisuutta uudistetaan tutkimus- ja kehittämishankkeita hyödyntäen. Yliopisto osallistuu aktiivisesti kansalliseen korkeakoulututkinnon jälkeisen erikoistumiskoulutuksen ja laajojen osaamiskokonaisuuksien kehittämistyöhön. Selkiytetään ja tehostetaan erilaisten opiskelijaryhmien ohjauksen käytäntöjä ottaen huomioon aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudet. Strategia

11 4. Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Turun yliopisto korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (YVV) on tutkimukseen ja opetukseen integroituva osa yliopiston toimintaa, johon osallistuvat kaikki toimintayksiköt omista lähtökohdistaan. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausjärjestelmää selkiytetään ja tarvittavia tukitoimia vahvistetaan. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä yhteisvaikutus eri yksiköiden hyvinkin monimuotoisten YVV-toimintojen välillä. Tätä tavoitetta varten yhteiskunnallista vuorovaikutusta seurataan ja johdetaan kokonaisuutena. Tulokset otetaan huomioon yksiköiden resursoinnissa. Yksilöiden urakehityksessä huomioidaan akateemisten ansioiden lisäksi aktiivisuus yhteiskunnallisen vuorovaikutuksessa. Yliopiston vaikuttavuus perustuu tutkimuksen tuottamaan tietoon ja asiantuntijuuteen. Vuorovaikutus ympäristön kanssa edellyttää henkilöstöltä kykyä toimia eri rajapinnoilla tutkimuksessa, opetuksessa ja kehittämistoiminnoissa. Vuorovaikutus yritysten, julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin kanssa parantaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Yhteistyö konkretisoituu palvelututkimuksina ja näiden tulosten hyödyntämisenä sekä kansainvälisinä, kansallisina tai alueellisina kehittämishankkeina. Akateeminen asiantuntijuus välittyy yhteiskuntaan yliopiston aktiivisen viestinnän ja julkaisutoiminnan kautta ja vastaavasti yliopisto hyödyntää sidosryhmien asiantuntijuutta (esim. alumni- ja mentorointitoiminta). Yhteistyö konkretisoituu myös tutkintokoulutuksen työelämärelevanssina, elinikäisen oppimisen palveluina ja koulutuksen vientinä. Opintojen työelämäyhteyttä vahvistetaan tarjoamalla mielekkäitä ja entistä yksilöllisempiä opintopolkuja sekä tutkinto- että aikuisopiskelijoille. Yliopiston eettisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että sen julkisilla varoilla hankittu uusi tieto saadaan yhteiskunnan käyttöön asioiden ja ilmiöiden ymmärtämistä parantavana tietona ja soveltuvin osin myös elämää helpottavina ja rikastuttavina tuotteina ja palveluina. Turun yliopisto vahvistaa innovaatiokyvykkyyttään ja tehostaa tuote- ja palveluideoiden kaupallistamista ja osallistuu yritysten perustamiseen. Monialainen yliopisto kannustaa yksiköitään toimimaan tällä alueella ja ymmärtää innovaatiot, paitsi teknologisina, myös sosiaalisina ja palveluinnovaatioina. Yliopisto määrittelee innovaatioiden kaupallistamisen painopistealueet ottaen huomioon maailmanlaajuiset kehityskulut, markkinatarpeet ja valtakunnallisen innovaatiojärjestelmän. Innovaatio-, yrittäjyys- ja liiketoiminnan tutkimuksen yhteyttä yliopiston muuhun tutkimukseen vahvistetaan. Yliopisto tarjoaa yhteisönsä jäsenille keskitettyä asiantuntemusta aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Alumnien osaamista ja verkostoja hyödynnetään sekä koko yliopiston että sen eri yksiköiden tasolla opetuksen sisältöjen uudistamisessa, harjoittelupaikkojen ja opinnäytetoimeksiantojen hankkimisessa sekä työelämäkontaktien luomisessa. Alueellisen yhteistyön edellytyksenä on, että alueen sidosryhmille tarjotaan yliopiston asiantuntemuksesta ja palveluista selkeä kuva ja, että korkeakoulut toimivat yhdessä silloin, kun se hyödyttää eri osapuolia. Aluekehitys perustuu vuorovaikutukseen, jossa osapuolet kuuntelevat toistensa odotuksia ja jakavat toteuttamisvastuita tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena ovat pitkäkestoiset, alueellista hyvinvointia rakentavat kumppanuudet. Yliopisto osallistuu Itämeren alueen kehittämiseen ja Itämeren suojeluun kohdistuvaan tutkimukseen. Strategia

12 Keskeiset toimenpiteet: Yliopisto kokoaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palvelutarjontansa kokonaisuudeksi. Sidosryhmätyölle luodaan yhteinen verkkopohjainen tietoperusta, johon tarvittava tukimateriaali kootaan. Yliopiston laatujärjestelmään sisältyy yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausmatriisi, jossa kuvataan sidosryhmäyhteistyön toteuttajia ja vastuita. Yliopisto vahvistaa innovaatioiden etsintää, jatkojalostusta ja kaupallistamista systematisoimalla innovaatioprosessien hallinnan. Osana tätä prosessia yliopisto osallistuu aktiivisesti TEKESin innovaatiokyvykkyyksien kehittämishankkeeseen. Yliopiston sisällä otetaan käyttöön yhteiskunnallista vuorovaikutusta mittaava kriteeristö, jota käytetään yhtenä resurssoinnin perusteena. 5. Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Turun yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jolla on yhteiset arvot: eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. Näille arvoille rakentuu innostava, kannustava, ja keskusteleva työ- ja oppimisympäristö. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet tekevät parhaansa omassa tehtävässään ja varmistavat näin omalta osaltaan yliopiston menestyksen. Yliopisto huolehtii siitä, että sillä on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen henkilökuntaa kannustetaan uuden oppimiseen ja työnsä kehittämiseen. Jokainen työntekijä on tärkeä osa kokonaisuutta ja oman työnsä asiantuntija. Pitkäjänteisen henkilöstöpolitiikan keskeisenä arvona on kaikkien henkilöiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat yliopiston henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa hyvä henkilöstöjohtaminen on tärkeää, erityisesti yliopiston kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa. Yliopisto luo urakehitysmahdollisuuksia ja varmistaa henkilöstönsä hyvän työ- ja toimintakyvyn koko työuran ajan. Eläköitymisten hallittu ennakointi ja suunnitelmallinen toteutus sekä eläköityvien hiljaisen tiedon siirto on otettava huomioon, jotta riittävä osaaminen säilyy ja henkilöstön mitoitus on oikea myös tulevaisuudessa. Yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja tunnistaa tarpeen lisääntyvään kansainvälisyyteen kaikessa toiminnassa. Monipuoliset ja tiiviit suhteet kansainväliseen tiedeyhteisöön parantavat yliopiston suorituskykyä ja vaikuttavat sen julkisuuskuvaan, maineeseen ja houkuttelevuuteen. Rekrytoinneissa otetaan huomioon perustehtävien osaamisen lisäksi entistä painokkaammin kansainvälinen kokemus ja yhteistyö sekä osallistuminen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Turun yliopiston tavoitteena on tarjota ennustettava ja houkutteleva tutkijanura. Tutkijoiden työhönotossa yliopisto sitoutuu edistämään tutkijoiden eurooppalaisessa peruskirjassa ja säännöstössä esitettyjä periaatteita. Strategia

13 Keskeiset toimenpiteet Yliopistolla on hallituksen hyväksymä henkilöstöpoliittinen ohjelma, jonka toteutumista seuraa eri henkilöstöryhmiä edustava seurantaryhmä. Rekrytointipolitiikka: Tehtäviin rekrytoidaan pääsääntöisesti julkisella hakumenettelyllä. Kansainvälisiä hakukanavia käytetään aina, kun se tehtävän luonteen huomioon ottaen on perusteltua. Julkisen haun rinnalla yliopistossa otetaan käyttöön urapolkumalli opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytointi urapolulle on julkinen, mutta sen jälkeen työurallaan erityisen hyvin menestynyt henkilö voi siirtyä tehtävärakenteen portaalta toiselle ilman, että uutta tehtävää pitää erikseen hakea julkisessa hakumenettelyssä. Johtajuus: Esimiehiä kannustetaan osallistavaan johtamiseen, jolla tarkoitetaan henkilöstön kuulemista heitä koskevissa asioissa sekä yhteisöllisyyden ja hyvän yhteistoiminnan edistämistä. Esimiestehtävissä toimivilta edellytetään valmiutta kehittää itseään johtajana. Henkilöstön laaja ikäjakauma otetaan huomioon johtamiskoulutuksessa. Työhyvinvoinnin edistäminen: Työntekijöitä kannustetaan ja tuetaan oman työhyvinvoinnin arviointiin ja ylläpitämiseen. Yliopistossa otetaan käyttöön varhaisen tukemisen malli (Vartu), jolla varmistetaan henkilöstön työssä jaksamista sekä yliopiston perustehtävän hyvää toteutumista. Yliopiston tarjoamat liikuntapalvelut edistävät sekä henkilökunnan että opiskelijoiden hyvinvointia. Henkilöstösuunnittelu: Strategiakaudella henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu, koska yliopistotyössä tapahtuu entistä selkeämmän profiloitumisen takia muutoksia ja eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa. Yliopistossa laaditaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, jossa ennakoidaan yksikköjen henkilöstövoimavarojen muutostarpeet. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteisiin kiinnitetään lisääntyvää huomiota. 6. Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Talous Taloudellisesti tasapainoinen toiminta on edellytys yliopiston menestykselle sen tutkimus- ja koulutustehtävässä. Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos yhdessä toimintaympäristön muutoksien kanssa on merkinnyt talouteen liittyvän asiantuntemuksen korostumista. Yksiköiden kustannustietoisuutta ja talouden hallintaa parannetaan jatkuvalla yksikkökohtaisella opastuksella. Täydentävän rahoituksen, erityisesti projektien kokonaiskustannusmalliin perustuvan rahoituksen hallinnoinnille etsitään kustannustehokkain toimintamalli ottamalla oppia muiden yliopistojen kokemuksista. Yliopiston tavoitteena on lisätä täydentävän rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Erityisesti kansainvälisistä rahoituslähteistä saatavaa tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta yritetään lisätä tarjoamalla keskitetysti opastusta tällaisen rahoituksen hakemiseen. Tukipalveluita uudelleen organisoimalla ja lisäämällä turvataan projektien laadukas hallinta koko niiden elinkaaren ajan. Täydentävän rahoituksen määrä sisällytetään tuloksellisuuden seurantakriteeristöön. Yliopistossa harjoitetun elinkeinotoiminnan on tuettava yliopiston perustehtävien ja ns. kolmannen tehtävän toteuttamista. Elinkeinotoiminnassa noudatetaan yliopiston toiminta-ajatusta ja perusarvoja ja sitä harjoitetaan vastuullisesti sidosryhmien ja yhteiskunnan tarpeisiin. Elinkeinotoiminnalla haetaan sekä lisäarvoa että lisäresursseja pe- Strategia

14 rus- ja soveltavalle tutkimukselle. Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) - rahoituksen ja innovaatiokyvykkyyksien kehittämishankkeen (IKK) avulla käynnistetty yliopiston innovaatiotoiminta turvataan strategiakaudella riittävillä resursseilla. Yliopisto ei kuitenkaan toimi riskirahoittajana, vaan osallistuu sen tutkimustuloksiin ja osaamiseen perustuviin yrityksiin pääsääntöisesti apportilla, ellei kyseessä ole yliopiston perustutkimukseen integroituva, yliopiston pääosin omistama yritys. Yliopisto harjoittaa yrityksissä maltillista omistajapolitiikkaa tavoitellen pitkän aikavälin tuottoa. Yliopistossa sovelletaan täydentävän rahoituksen projekteihin kokonaiskustannusmallia, mikäli rahoittajan ehdot eivät muuta edellytä. Mallia sovelletaan projektin budjetoinnista alkaen koko projektin elinkaaren ajan. Erikseen nimettyjen elinkeinotoiminnan tulosyksiköiden toimintaan kokonaiskustannusmallia ei sovelleta, vaan näille yksiköille yleiskustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Elinkeinotoiminnan yksiköiden tulee hinnoittelussaan huomioida yleiskustannusveloitusten lisäksi myös yliopiston johdon asettamat tulostavoitteet. Yliopisto sijoittaa peruspääomassaan olevaa varallisuutta tuottavasti ja turvallisesti hallituksen määrittelemien sijoituslinjausten mukaisesti. Yliopiston hallinnassa olevan sijoitusvarallisuuden hoidossa tavoitteena on pitkällä aikavälillä varmistaa reaaliarvon säilyttäminen sekä riskitöntä tuottoa parempi tuotto (turvaava ja tuottava). Talouden suunnittelu ja seuranta yhdistetään kiinteäksi osaksi yliopiston toiminnanohjausta, mikä lisää tulosyksiköiden kykyä hallita omaa talouttaan. Yliopiston taloushallinto palvelee tulosyksikköjä ja projekteja keskitetysti. Tilat Turussa yliopisto muodostaa yhdessä Åbo Akademin kanssa laajan ja yhtenäisen kampus-alueen. Myös muilla paikkakunnilla (Rauma, Pori, Salo) yliopiston toimitilat sijaitsevat strategisesti hyvillä paikoilla kaupunkien ydinkeskustojen välittömässä läheisyydessä. Tiloja ja niiden käyttöä suunniteltaessa keskeisenä lähtökohtana on järjestää yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja viihtyisät työtilat. Tilojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös niiden turvallisuuteen, esteettömyyteen ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen. Tilat ja tilojen käyttö perustuvat pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun, jossa yliopiston käytössä olevia tiloja, tulevia peruskorjauksia sekä uudisrakennushankkeita tarkastellaan kokonaisuutena. Näin pyritään vastamaan nykyistä paremmin käyttäjien tarpeisiin, joustavampaan ja monipuolisempaan tapaan käyttää tiloja sekä tilankäytön tehokkuusvaatimuksiin. Strategisella tilasuunnitellulla varmistetaan tilakysymysten huomioon ottaminen kaikessa toiminnan suunnittelussa ja päätösten valmistelussa. Samalla selvitetään voidaanko joistain tiloista luopumalla tai korvaamalla ne edullisimmilla tiloilla tuottaa säästöä, joka voidaan käyttää opetukseen ja tutkimukseen. Tavoitteena on, että tilakustannusten prosentuaalinen osuus valtionrahoituksesta ei kasva vuoden 2010 tasosta. Infrastruktuurit Yliopistossa on yleisesti kaikkea toimintaa palvelevia infrastruktuureja sekä infrastruktuureja, jotka palvelevat erityisesti tutkimusta ja tutkijakoulutusta. Osa viimeksi mainituista on yhteisiä Åbo Akademin kanssa. Turun yliopiston tutkimusta profiloivat infrastruktuurit ovat Turun biokuvantaminen (Turku Bioimaging), tähtitieteen ja avaruusfysiikan infrastruktuuri sekä Suomen pitkä- Strategia

15 aikaisen ympäristötutkimuksen verkosto (FinLTSER). Näistä biokuvantaminen ja FinLTSER on opetusministeriön teettämässä selvityksessä sisällytetty Suomen 24 tärkeimmän infrastruktuurin joukkoon. Kansallisen PET-keskuksen laitekanta on tärkein biokuvantamisen infrastruktuuri, mutta myös muut in vivo ja solukuvantamisen laitteistot ovat oleellinen osa tätä kokonaisuutta. Profiloivien infrastruktuurien ylläpito ja uudistaminen vaativat strategisen tason panostuksia. Muita merkittäviä panostuksia vaativia infrastruktuureja ovat biotekniikan keskuksen systeemibiologian ja proteiinikristallografian laitekanta, kemian ja biokemian laboratorioiden spektrometrit sekä kiinteän olomuodon fysiikan ja materiaalitieteen laitteistot. Yliopisto valmistautuu säädettävän biopankkilain edellyttämiin toimenpiteisiin. Edellä mainittujen infrastruktuurien ohella yliopisto huolehtii yksikkökohtaisten perusinfrastruktuurien ylläpidon ja uusimisen vaatimasta rahoituksesta. Hyväksi koettua kalliiden laitteiden yhteishankintaa ja/tai -käyttöä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kassa, samoin kuin yliopiston sisällä, yritetään entisestään lisätä. Yliopisto on aktiivinen EU-rahoitteisten infrastruktuurien saamiseksi Turkuun. Informaatiopalvelut Informaatiopalvelut käsittävät kirjaston, tietohallinnon ja osittain viestinnän tarjoamat palvelut. Informaatiopalveluiden hyvä taso on keskeisen tärkeää tutkimuksen kilpailukyvylle, opiskeluprosessien sujuvuudelle sekä yliopiston houkuttelevuudelle. Palveluiden kehittäminen on kohderyhmä- ja asiakaslähtöistä. Se perustuu asiakassegmentointiin, jonka avulla määritellään tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille sekä muille kohderyhmille suunnattavat palvelut. Hyödyntämällä palvelujen ja asiakkuuksien elinkaarimallia luodaan eri asiakasryhmille selkeät, kohdennetut palvelusisällöt. Tutkijoiden käyttöön tarjotaan laadukkaat, tieteellisesti korkeatasoiset tietoaineistot kaikilla tieteenaloilla. Aineistojen tehokas hyödyntäminen ajasta ja paikasta riippumatta mahdollistetaan joustavilla käyttöliittymillä. Tutkijoiden tiedonhankinta- ja viestintätaitoja parannetaan koulutuksella. Opettajan ja opiskelijan palvelujen painopistealueita ovat opetusteknologia, sen käyttöönoton organisointi ja opiskeluun liittyvien tietosisältöjen tarjonta ja käytettävyys. Helppokäyttöinen, sähköiseen työpöytään liitettävä opetus- ja opiskeluympäristö toimii keskeisenä alustana, jonka avulla tarjotaan palveluita myös opiskelijoiden erilaisille mobiililaitteille. Opiskelijoille tarjotaan sekä informaatiopalveluiden käytön että informaatiolukutaidon koulutusta. Informaatiopalvelujen kustannustehokkuudesta huolehditaan hakemalla synergiaetuja sekä yliopiston sisäisessä yhteistyöstä että valtakunnan tason ratkaisuista. Keskeiset toimenpiteet Taloutta seurataan ja raportoidaan kuukausittain tulosyksiköiden ja tulosyksikköryhmien vastaaville johtajille. Poikkeamat budjetista analysoidaan ja korjaavat toimenpiteet käynnistetään välittömästi. Hallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain ja pyydettäessä. Taloussuunnittelua, prosessien seurantaa ja kustannustietoisuutta parannetaan esimiesten ja hallintohenkilöstön koulutusta lisäämällä. Strategia

16 Toiminnan tuloksellisuuden merkitystä yliopiston sisäisessä rahanjaossa lisätään maltillisesti. Tilasuunnittelu on toiminnallisesti harkittua ja strategista. Pitkän aikavälin tilasuunnittelussa lähtökohtana on, että tilakustannusten prosentuaalinen osuus yliopiston budjettirahoituksesta ei kasva, mikä edellyttää tilankäytön tehostamista. Tiloista luovuttaessa syntyneistä säästöistä 50 % jää yksikölle. Otetaan käyttöön julkaisutietojärjestelmä, joka helpottaa tutkimustoiminnan tuloksellisuuden arviointia ja tutkimustoimintaa kuvaavan tiedon tuottamista kansallisia ja kansainvälisiä vertailuja varten. Sähköisen työpöydän avulla kehitetään roolipohjaisia palveluita. Opetuksessa käytössä olevia lukuisia oppimisalustoja kehitetään ja yhtenäistetään ja muodostetaan näin helppokäyttöinen opiskelu ja opetusympäristö. Yliopistopalvelut tukevat kansainvälistymiskehitystä lisäämällä englanninkielisten palvelujen saatavuutta. Kaikissa toiminnoissa kehitetään sisäistä ja ulkoista viestintää sekä suomen- että englanninkielisenä. Tutkimusta tukeville kalliille infrastruktuurihankinnoille laaditaan viiden vuoden hankintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. 7. Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Yliopisto on tapahtuneen Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen jälkeen uudistanut laitosrakennettaan siten, että laitosten lukumäärä on vähentynyt 40 %. Rakenteen edelleen kehittämistä on valmisteltu vuonna 2011 toimineessa yliopiston hallituksen asettamassa työryhmässä. Rakenteellisen kehittämisen työryhmän loppuraportissa esitetään uudistuksia tiedekuntiin ja laitoksiin, erillisiin laitoksiin, hallintoon sekä johtajuuden vahvistamiseen liittyviin toimintatapoihin. Nämä ehdotukset antavat pohjan jatkotoimenpiteille, joista keskeiset on esitetty alla. Keskeiset toimenpiteet Hyödynnetään yhteisten ja toisiaan lähellä olevien oppiaineiden sekä eri yksiköiden rajapintojen synergioita niin, että päällekkäisyyksiä saadaan poistettua. Tiedekuntien hallintoa kevennetään luopumalla laitosneuvostoista. Turvataan opiskelijoiden ja keskiryhmän edustus tiedekunnassa, laitoksissa, oppiaineissa ja oppiaineryhmissä toimivissa valmisteluryhmissä. Erillisten laitosten ja tiedekuntien välisen yhteistyön tiivistämiseksi erillisten laitosten neuvottelukunnat korvataan johtokunnilla, joissa on edustettuina laitoksen toiminnan kannalta oleelliset tiedekunnat ja muut sidosryhmät. Innovaatiotoiminnan koordinoimiseksi talousjohtajan vastuualueelle perustetaan Innovaatiopalvelut-yksikkö, jota johtaa yliopiston liiketoiminnan kehittämispäällikkö. Yksikön vastuulla on yliopiston piirissä syntyvien keksintöjen ja osaamisen suojaaminen ja kaupallistaminen. Innovaatiotietoisuuden levittämisessä yksikköä avustaa erillisenä laitoksena toimiva innovaatiot ja yrityskehitys -keskus (BID), Strategia

17 jonka tehtävänä on vahvistaa yliopiston innovaatiotoimintaa lisäämällä koulutuksella ja mentoroinnilla tietoisuutta tutkimustulosten kaupallistamisesta ja yrittäjyydestä kaikissa tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa. Ulkoisen tutkimusrahoituksen tukipalveluita vahvistetaan kokoamalla nykyinen projektipalvelujen henkilöstö ja merkittävä osa projektien talouspalvelujen henkilöstöstä samaan Tutkimus- ja projektipalvelut -yksikköön. Palvelut tuotetaan niin, että projektin hallinta voi tutkijan näkökulmasta tapahtua ns. yhden luukun periaatteella läpi koko projektin elinkaaren ajan. Perustetaan ulkomaisia tutkijoita, opettajia, asiantuntijoita ja tohtorikoulutettavia avustava palvelukeskus (International Welcome Services) ja selkeytetään yliopistosta ulkomaille lähtevien tohtorikoulutettavien ja tutkijoiden palvelut. Laatutyö eriytetään omaksi toiminnokseen yliopistopalveluiden sisällä. Muille paikkakunnille kuin pääkampukselle sijoittuvan toiminnan tarve harkitaan huolellisesti ja laajuus mitoitetaan kyseiseen toimintaan myös alueelta saatavan rahoituksen mukaan. 8. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan mittareilla Strategia ohjaa yliopiston toimintaa seuraavan tulossopimuskauden aikana. Yliopisto toteuttaa strategiaansa keskeisillä yliopistotason toimenpideohjelmilla sekä yksiköiden vuosisuunnitelmissaan määrittelemin strategiaan kytkeytyvin linjauksin, tavoittein ja toimenpitein. Strategiaa konkretisoidaan kuudella toimenpideohjelmalla: Tutkimusyliopisto rakentuu monialaisille vahvuuksille Tutkimusperustainen opetus ja vastuullinen opiskelukulttuuri pohjana elinikäiselle oppimiselle Hallittu vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on kaikkien asia Osaava henkilöstö ja sen kansainvälinen verkostoituminen luovat yliopiston menestyksen Vahva talous ja infrastruktuurit perustehtävien kivijalkana Kohti yhä sujuvampaa toimintaa Yliopiston strategian toteutumisen seuranta on olennainen osa yliopiston toiminnanohjausjärjestelmää. Strategian toteutumista seurataan seuraavassa esitettävin mittarein, joista kullekin määritellään vuosittaiset tavoitearvot. Tavoiteulottuvuudet mitattava asia mittari / indikaattori tutkimus julkaisut julkaisufoorumiluokituksen saaneissa lehdissä ilmestyneiden tieteellisten julkaisujen (julkaisutyypit A, C) kertymä / v. sitaatiot julkaisujen sitaatiokertymä kilpailtu tutkimusrahoitus Suomen Akatemia, EU puiteohjelmat Strategia

18 koulutus tutkinnot alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tohtorin tutkinnot opintopisteet ja läpäisy keskimääräinen opintopistekertymä / täyspäiväiset opiskelijat opiskelijapalaute yo-pala palautejärjestelmä ja tiedekuntakohtaiset sitoutuneisuuskyselyt kansainväliset opiskelijat tutkinto-opiskelijat, tohtorikoulutettavat, vaihto-opiskelijat yhteiskunnallinen vuorovaikutus oppikirjat, ammatti-, käsija opaskirjat, lehti- ym. yleistajuiset kirjoitukset täydentävä rahoitus valmistuneiden työllistyminen muut kuin tutkintoa suorittavat opiskelijat osallistumiset XDW luokat D ja E (lkm) Tekes, EU:n rakennerahastot, koti- ja ulkomaiset säätiöt TY:n rekrytointipalveluiden ja valtakunnallisen Aarresaari-verkoston tuottaman aineiston mukaisesti opiskelijoiden määrä ja tarjonnan laajuus (op): avoin yliopisto, täydennyskoulutus yms. sidosryhmien osallistuminen TY:n toimintaan & TY:n henkilökunnan osallistuminen sidosryhmäorganisaatioiden toimintaan Edellytystekijät henkilöstö ja verkostot talous mitattava asia työtyytyväisyys sisäiseen henkilöstökoulutukseen osallistuminen henkilökunnan kansainvälisyys onnistuminen VARTUmallin käyttämisessä menestyminen kv. rankinglistoilla täydentävän rahoituksen suhde valtion rahoitukseen maksuvalmius vakavaraisuus mittari / indikaattori työhyvinvointikyselyt toteutetaan yksiköittäin työpaikkakäyntien yhteydessä henkilökunnan kv. periodit sekä kv. rekrytoinnit TY:lle onnistuneiden VARTU-prosessien osuus kaikista prosesseista tämänhetkisistä rankingeista verkostoitumista ja henkilökunnan osaamista parhaiten mittaa QS Higher Education täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta quick ratio omavaraisuusaste infrastruktuurit tilakustannukset tilakustannusten osuus kokonaisrahoituksesta tilojen käytön tehokkuus käytössä olevat tilat (m 2 ) / htv käyttöomaisuusinvestoinnit sis. kaikki yli 5000 :n hankinnat /v asiakastyytyväisyys informaatiopalveluihin kirjasto käyttää kansainvälistä LibQualkyselyä tietohallinto kerää asiakaspalautetta Strategia

19 Turun yliopisto University of Turku FI Turun yliopisto, Finland Puhelin/Telephone Faksi/Fax Strategia

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot