INKA Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Liikkumisen mobiilimaksaminen. Projektisuunnitelma. DRAFT ver 0.93

Transkriptio

1 INKA Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Liikkumisen mobiilimaksaminen Projektisuunnitelma DRAFT ver

2 SISÄLLYSLUETTELO INKA Liikkumisen mobiilimaksaminen 2 1 Johdanto Taustaa Mobiilimaksamisen Round Table tapaaminen Tavoite ja lopputulos Esimerkinomaisia caseja Visio Organisointi Ohjausryhmä Yhtymäkohtia muihin hankkeisiin Hankkeen osa-alueet ja tulokset Paikallisten pilottihankkeiden käynnistäminen Opiskelijan maksu- ja etukortti Julkisesti tuettujen matkojen maksujärjestelmät Uusien joukkoliikennevälineiden maksamiskonseptit Pysäköinnin mobiilimaksaminen Julkisten toimijoiden hallinnoiman maksamisen osaamiskeskuksen pilotointi Kansainvälisten maksamisen konseptien validointi Suomessa Hankkeen budjetti ja rahoitus Toimenpiteet hankkeiden käynnistämiseksi... 14

3 3 1 Johdanto 1.1 Taustaa INKA innovatiiviset kaupungit -ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Näihin teemoihin on valittu kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensin, kumppanit seuraavina): Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Liikkumisen mobiilimaksaminen hanke kuuluu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan. Projektisuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Mika Kulmala Tampereen kaupungilta, Jukka Lintusaari Tampereen yliopistosta sekä Olli Kanerva Trafix Oy:stä. 1.2 Mobiilimaksamisen Round Table tapaaminen Projektisuunnitelman valmistelun yhteydessä järjestettiin mobiilimaksamisen round table tapaaminen. Tapaamisessa olivat mukana seuraavat tahot: Tampereen kaupunki Opiskelijan Tampere r.y. VR matkustajaliikenne TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy IQ Payments Oy Plusdial Oy Tieto Oyj Solinor Oy Mattersoft Oy Bonwal Oy Tampereen Aluetaksi Oy Havamax Oy Tampereen yliopisto/its Tampere

4 4 Tapaamisessa eri tahot esittivät omia näkemyksiään liikkumisen mobiilimaksamisen nykytilasta ja tulevaisuuden kehitystrendeistä. Näkemyksissä korostuivat erityisesti seuraavat seikat: Yhtenäinen mobiilimaksaminen koetaan tärkeäksi (MaaS Mobility as a Service) Nykyteknologialla joukkoliikenteen lipun validoinnin uudet toteutukset ovat haasteellista ajoneuvojen päätelaitteiden investointien vuoksi Eri osapuolten (julkiset toimijat ja yritykset) yhteistyö ja selkeä roolitus on tärkeää selkeän matkaketjujen maksamisen liiketoimintamallin kannalta Julkiselle clearingin ja roamingin toimijalle on tarvetta Haasteena on kestävän ja mahdollisimman nopeasti kannattavaksi kasvavan liiketoimintamallin löytäminen (erityisesti, jos joudutaan usein investoimaan päivitysten myötä ajoneuvojen päätelaitteisiin). Eurooppalaisia alliansseja on useita ja toimintakenttä on hyvin hajanainen. Markkinaa dominoivat laitetoimittajakohtaiset vertikaaliratkaisut, jotka estävät yhtenäisen ekosysteemin kehittämisen. Kaupungit ovat olleet pääasiassa asiakkaan roolissa ja yhtenäinen toiminta on ollut melko vähäistä. Erilaisia standardeja on paljon, mutta yhtenäistä de-facto toimintamallia (yhtenäistä formaattia) ei ole syntynyt. Maksamisen valtuutus ja turvallisuus ovat aina tärkeitä, mutta joukkoliikenteessä etukäteismaksu on korostetusti jokaisen teknisen ratkaisun määrittelyn perusta. Tavoiteltu palvelutaso voi vaihdella: paikallinen valtakunnallinen globaali Tunnistautumiseen perustuvia maksujärjestelmiä alkaa tulla markkinoille. Niissä voidaan ajoneuvojen päätelaiteinvestointeja pienentää, versionhallintaa tehostaa ja siirtää turvallisuutta vaativa maksuliikenne vahvasti suojattuihin taustajärjestelmiin. 1.3 Tavoite ja lopputulos Liikkumisen maksamisesta on tehtävä teknologiamielessä vaivatonta riippumatta kulkumuodosta tai niiden yhdistelmistä. Liikkumisen mobiilimaksaminen on osa uutta liikkumisen kokonaisratkaisua (Mobility as a Service). Hankkeen tavoitteena on paikallisen pilotin / pilottien käynnistämisen kautta aina kansainvälisesti toteuttamiskelpoiseen maksamiskonseptointiin asti. Hanke keskittyy ensisijaisesti kuvaamaan, kuinka mobiilimaksaminen on osa älykkään kaupungin INKA-ohjelman ratkaisuja ja se verkottuu muiden alaa edistävien hankkeiden kanssa. Hankkeen keskeiset osa-alueet ovat: 1. Paikallisten pilottihankkeiden käynnistäminen 2. Julkisten toimijoiden hallinnoiman maksamisen osaamiskeskuksen pilotointi 3. Osallistuminen kansainväliseen maksamisen konseptointiiin valittujen Smart City hankkeiden ja pilottien kautta.

5 5 Kuva 1: Hankkeen tehtävät ja tavoiteaikataulu 1.4 Esimerkinomaisia caseja Case 1 Liikkumisen ja pysäköinnin maksamisen yhdistäminen Tarve: Asiakkaalla on tarve käyttää kulloisenkin tilanteen mukaan omaa autoa, taksia ja joukkoliikennettä. Oman auton käytössä asiakas tarvitsee pysäköinnin maksamista. Tavoite: Mobiilimaksamisen ekosysteemi, jolla asiakas pystyy maksamaan pysäköinnin, taksimatkan, sekä joukkoliikennematkan. Case 2 Tapahtumalippujen massajakelu ja käyttö joukkoliikenteessä Tarve: Tapahtumanjärjestäjällä on tarve jakaa tapahtumaliput asiakkaille kustannustehokkaasti, sekä liittää tapahtumalippuun joukkoliikenteen käyttöoikeus tietylle ajalle. Tavoite: Mobiilimaksamisen ekosysteemi, jolla asiakas pystyy ostamaan ja vastaanottamaan tapahtumalipun, ja matkustamaan sillä joukkoliikenteessä.

6 6 Case 3 Opiskelijakorttien käyttäminen tunnisteena liikkumisen maksamisessa Tarve: Opiskelijajärjestöillä ja kaupungilla on tarve käyttää samaa tunnistevälinettä opiskelijaruokailussa ja joukkoliikenteessä. Tavoite: Tunnistepohjainen maksamisen ekosysteemi, jossa samalla tunnistevälineellä voidaan maksaa opiskelijaruokailuja, sekä matkustaa joukkoliikenteessä. 1.5 Visio Kuva 2: Hankkeen visio Tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana asiakkaat pystyvät ostamaan ac hoc liikkumispalveluja mobiilimaksamisen avulla. Liikkumispalvelut, liikenteen tilannekuva ja MaaS (Mobility as a Service) linkittyvät kuitenkin tiiviisti toisiinsa, joten on tarkoituksenmukaista, että mobiilimaksamisella asiakas pystyy ostamaan kaikkia näitä palveluja. Visio: Vuonna 2017 asiakkaalla on Tampereen seudulla käytössään kokonaisvaltainen liikkumisen palveluvalikoima ja liikenteen tilannekuvapalvelu, jotka yhdessä ohjaavat asiakkaita valitsemaan kulloiseenkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisimman liikkumistavan. Asiakas pystyy liikkumistarpeeseensa ostamaan näitä kaikkia palveluja tehokkaasti modernien maksamisjärjestelmien ja tunnistusratkaisujen avulla

7 2 Organisointi INKA Liikkumisen mobiilimaksaminen Ohjausryhmä Ohjausryhmällä on hankkeessa tärkeä rooli, koska sen tehtäviin kuuluvat myös hankkeeseen osallistuvien yritysten aktivointi ja kansainvälisten kontaktien solmiminen. Ohjausryhmän muodostavat Tekesin, Tampereen kaupungin, ITS Factoryn ja pilottihankkeita edustavien yritysten edustajat. Ohjausryhmä voi tarvittaessa käyttää apuna ulkopuolisia konsultteja tarpeen mukaan. Ohjausryhmän alustava kokoonpano on: Mika Kulmala (pj.) Tampereen kaupunki Jari Jokinen Tredea n.n Tekes n.n ITS Factory n.n yritysten edustaja n.n. yritysten edustaja Ohjausryhmä voi kutsua kokoonpanoon lisää jäseniä tarpeen mukaan. Ohjausryhmän tehtävät ovat: hankkeen osapuolten aktivointi ja verkostoituminen hankkeen tulosten hyväksyminen ja priorisointi hankkeelle asetettujen tavoitteiden seuranta hankkeen etenemistä koskevien päätösten tekeminen päättää muutoksista hankkeessa 2.2 Yhtymäkohtia muihin hankkeisiin Hankkeessa on yhtymäkohtia erityisesti seuraaviin INKA-esiselvityksiin: Liikkuminen palveluna (MaaS) Liikenteen tilannekuva Julkisesti tuettujen matkojen selvitys PIHKA-hanke (ks 3.1.2) Sähköisen liikenteen uudet palvelukonseptit (ks ) Lisäksi hankkeessa seurataan tiiviisti INKA-ohjelman ulkopuolisia mobiilimaksamishankkeita, sekä kansainvälisten mobiilimaksamisen ekosysteemeiden kehitystä.

8 3 Hankkeen osa-alueet ja tulokset INKA Liikkumisen mobiilimaksaminen Paikallisten pilottihankkeiden käynnistäminen Opiskelijan maksu- ja etukortti Kuva 3: Opiskelijan maksu- ja etukortti Tampereen kaupunki on ollut jo vuosia joukkoliikenteen maksamisen edelläkävijöitä kansainvälisestikin mitattuna. Ensimmäisen sukupolven älykorttiratkaisu otettiin käyttöön Tampereen joukkoliikenteessä jo 1990-luvun puolivälissä. Toisen sukupolven maksujärjestelmä on ollut käytössä jo muutamia vuosia ja siihen on kehitetty myös nettilataustoiminto. Joukkoliikenteen maksujärjestelmän arvolippu käy maksuvälineenä myös Tampereen ja naapurikuntien uimahalleissa. Tampereen joukkoliikenteessä tehdään yli maksutapahtumaa päivässä. Tampereen joukkoliikenteessä on pilotoitu myös NFC-puhelimien käyttöä joukkoliikenteen maksuvälineenä. Tulokset olivat hyviä, mutta NFC-mobiilimaksamisessa sama rajoite on osin edelleen voimassa kuin pilotin aikanakin. NFC-puhelimien ja maksukorttien penetraatio etenee tällä hetkellä voimakkaasti

9 ja markkinat lähimaksamiseen ovat aukeamassa nopeasti. Alan standardointi ja systeemikehitys on myös tukemassa konkreettisten hankkeiden liikkeelle lähtöä. 9 Tampereella on noin korkeakouluopiskelijaa. Opiskelijajärjestöt ovat yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittäneet erilaisia palveluja, jotka käyttävät maksuvälineenä opiskelijakortin tunnistetta. Eräänä tärkeimpänä palveluna on opiskelijaruokailun maksaminen. Oleellista näissä palveluissa on, että itse maksu ja maksuliikenne tapahtuu taustajärjestelmissä ja maksaja tunnistetaan yksinkertaisen, riittävän turvallisen tunnistautumismenetelmän avulla. Myös Tampereen joukkoliikenne on kiinnostunut kehittämään ja pilotoimaan tunnistautumiseen perustuvaa maksamista. Massajoukkoliikenne on tärkeä osa liikkumispalveluja. Liikkumiseen liittyviä merkittäviä palveluja on kuitenkin muitakin, kuten taksit, pysäköinti, yhteiskäyttöautot ja polkupyörät. Näissä itse maksutapahtuman nopeus ei ole niin kriittinen kuin massajoukkoliikenteessä, mutta näillä puolestaan on tärkeä rooli kokonaisvaltaisten liikkumispalvelujen (MaaS) kehittämisessä Julkisesti tuettujen matkojen maksujärjestelmät Mobiilimaksamisen kokeiluympäristö voidaan rakentaa myös julkisten maksettujen kuljetuspalveluiden ympärille kehittämällä palveluihin tehokas asiakkaan tunnistamisratkaisu ja / tai sähköinen matkatili. Hanke on hallitun kokoinen ja perustuu julkisesti tuotetun palvelun asiakaskuntaan. Palvelun tarjoajana voisi olla esimerkiksi Tampereen Logistiikka ja hanke tukisi julkisesti tuettujen matkapalveluiden uudistamista tutkineen PIHKA-tutkimushankkeen seuraavan vaiheen toteutusta Uusien joukkoliikennevälineiden maksamiskonseptit Suomessa on etenemässä ainakin kaksi (Helsinki ja Tampere) sähköbussien hankintaa, joilla on selkeä yhteys INKA-hankkeisiin. Sähköistetty joukkoliikenne tulee olemaan itse käyttöenergian muutoksen lisäksi - uusien palveluiden kokeilu- ja kehitysympäristö. Tampereella on käynnistetty myös kaupunkiraitiotiehankkeen kehitysvaihe, jonka toteutuksen allianssin valinta on tarkoitus saada päätökseen viimeistään kesäkuussa Varsinainen kehitysvaihe alkaa tästä välittömästi ja se on saatettava päätökseen vuoden 2016 syksyllä. Näiden palveluiden käyttöön tarvitaan myös mobiilimaksamisen avainelementtejä eli käyttäjän tunnistaminen ja palvelun maksaminen (kytkeminen matkustajan / palvelun käyttäjän matkatiliin). Osa näiden palvelujen kehittämiseen suunnatusta rahoituksesta olisi syytä suunnata mobiilimaksamisen kehittämiseen.

10 3.1.4 Pysäköinnin mobiilimaksaminen INKA Liikkumisen mobiilimaksaminen 10 Pysäköinti on joukkoliikenteen lisäksi yksi suurimmista julkisten palveluiden maksamisratkaisuista. Pysäköinnin mobiilimaksamiseen on jo syntynyt kaupallisia ratkaisuja, esimerkiksi Parkman ( ja Easypark ( INKA-hankkeen tuki jo syntyneille kaupallisille palveluille voisi olla yhteisen teknologian penetraatio pysäköinnin ratkaisuun tai tuki palvelun lanseeraamiseen toiseen julkiseen maksamista vaativaan palveluun. Osa-alueen tavoite Tavoitteena on saada aikaan paikallisia liikkumisen mobiilimaksamisen pilottihankkeita. Pilottihankkeissa maksaminen perustuu maksajan tunnistautumiseen ja itse maksutapahtumat tehdään taustajärjestelmissä. Tunnistautuminen voi perustua erilaisiin medioihin. Samaa maksamisen arkkitehtuuria tulee voida käyttää myös opiskelijoiden tarpeisiin, jolloin lähestytään geneeristä maksamisen arkkitehtuuria ja samalla tuodaan tunnistautumisen parhaita käytäntöjä liikkumisen maksamisen tarpeisiin. Osa-alueen toimenpideohjelma 1. Pilottiaihioiden kehittäminen yhdessä toimijoiden kanssa Tässä työvaiheessa työstetään piloteiksi soveltuvat liikkumisen mobiilimaksamisaihiot ja laaditaan niille pilottikohtaiset projektisuunnitelmat. Liikkumisen mobiilimaksamisen avaintoimijoita ovat Tampereen kaupunki, opiskelijajärjestöt, Juvenes Oy, Finnpark Oy, sekä Tampereen Aluetaksi Oy. 2. Pilottihankkeiden rahoituksen järjestäminen Tässä työvaiheessa järjestetään pilottihankkeiden rahoitus. Rahoituksen tulee perustua Tekesin rahoitukseen, kehittäjien omaan rahoitukseen ja Tampereen kaupungin rahoitukseen. On todennäköistä, että pilottihankkeiden käynnistyminen edellyttää myös Tampereen kaupungilta tulevaa kehittämisrahoitusta. 3. Pilottien ohjaaminen Tässä työvaiheessa pilottihankkeita ohjataan projektikohtaiseti siten, että kunkin hankkeen tavoitteet täyttyvät kunkin hankkeen projektisuunnitelman mukaisesti. 4. Pilottien tulosten raportointi ja jatkotoimenpidesuositukset Tässä työvaiheessa kunkin pilottihankkeen tulokset raportoidaan ja tehdään suositukset pilottien jatkotoimenpiteiksi.

11 3.2 Julkisten toimijoiden hallinnoiman maksamisen osaamiskeskuksen pilotointi 11 Suomessa kehitetään parhaillaan uutta Waltti -lippu- ja maksujärjestelmää, jonka tavoitteena on luoda kaupunkiseuduille sekä joukkoliikenteen järjestämisvastuussa oleville 9 ELY-keskuksen alueelle yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä. Uutta palvelua toteuttaa TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy. TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toiminta kattaa yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ja yhdeksän joukkoliikenteen järjestämisvastuussa olevaa ELY-keskusta ympäri Suomea. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää yhteistyössä järjestelmätoimittajien ja järjestelmän käyttäjien kanssa. Waltti-järjestelmä otetaan käyttöön asteittain vuoden 2015 alusta lukien. Waltti-järjestelmää aiotaan laajentaa yhteiskäyttöiseksi lipputuotteeksi eri kaupunkiseutujen väliseen matkustukseen. Yhteiskäytöstä on alustavasti sovittu myös HSL:n kanssa, jolloin matkan maksaminen perustuisi tunnisteeseen perustuvana maksamisena. Tunnisteen käyttö edellyttää ns. matkatili toimintamallia, sekä rahaliikenteen clearausta eri toimijoiden kesken. Tunnisteena puolestaan voi olla mikä tahansa riittävän turvallinen tunniste, esimerkiksi asianmukaisesti konfiguroitu mobiililaite. Koska matkatili konseptia ollaan TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n toimesta kehittämässä, on luontevaa, että konseptia voitaisiin edelleen kehittää julkisten toimijoiden hallinnoimaksi maksamisen osaamiskeskukseksi. Itse maksamiskeskuksen operatiivinen toiminta voidaan hankkia markkinoilta. Esimerkiksi Unkarissa on perustettu julkisten tahojen omistama joukkoliikenteen maksualustojen kehittämiseen erikoistunut osakeyhtiö National Mobile Payment Plc ( Yhtiö kehittää paitsi joukkoliikenteen, myös pysäköinnin maksamista erityisesti mobiililaitteille. Osa-alueen tavoite Tavoitteena on pilotoida julkisten toimijoiden hallinnoima maksamisen osaamiskeskus. Osaamiskeskus kehittäisi geneerisen maksamisen taustajärjestelmän, jota voi käyttää useiden toimijoiden välisessä maksutapahtumien välittämisessä ja rahaliikenteen clearingissa. Tavoitteena on kehittää toimintamallit ja tekniikat, joita voi soveltaa myös kansainvälisesti.

12 Osa-alueen toimenpideohjelma INKA Liikkumisen mobiilimaksaminen Yhteistyön käynnistäminen TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa Tässä työvaiheessa sovitetaan yhteen Tampereen seudulla paikallisesti toteutettavien pilotttien tavoitteet TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n tavoitteiden kanssa. Piloteista valitaan 1 2 casea yhteistyön pohjaksi. 2. Maksamisen ja clearingiin soveltuvan taustajärjestelmän kehittäminen Tässä työvaiheessa kehitetään maksamiseen ja clearingiin toteutettava taustajärjestelmä, joka soveltuu liikkumisen mobiilimaksamiseen, joukkoliikenteen maksujen välittämiseen, sekä TVV lippuja maksujärjestelmä Oy:n toimintaan. Kehitystyön voi tehdä kaupallinen osapuoli, jolta TVV lippuja maksujärjestelmä hankkii tarvittavat palvelut. 3.3 Kansainvälisten maksamisen konseptien validointi Suomessa Maksaminen on yksi liikenteen suurimmista uudistamisen alueista ja alalla on liikkeessä useita uusia konsepteja. Alustavan esiselvityksen perusteella merkittäviä hankkeita ovat mm Open Mobile Ticketing Alliance - Hanke pyrkii rakentamaan kansainvälisen joukkoliikenteen maksamisjärjestelmän, jossa teknisenä mallina käytetään mobiiliverkoissa hyödynnettävää ticketing mallia. Hankkeessa on mukana sekä isoja laitetoimittajia että kaupunkeja ja yhtenä merkittävänä tavoitteena on yhtenäinen horisontaalinen ratkaisu. Siksi hankkeen avainresursseiksi on nousemassa merkittäviä megaluokan kaupunkeja. Merkittävä vertikaalinen ja ratkaisu on kehitteillä Applen toimesta käyttäen Applen ekosysteemin elementtejä maksamiseen ( Palvelulla haetaan ratkaisua mm edullisiin maksamisen ratkaisuihin ympäristöissä, joissa tulee olla hyvin edullinen päätelaite ja maksuliikenteen täydellistä turvallisuutta ei voida taata. Alalla on kehitteillä useita konsepteja lähes kaikkien suurien teknologiatoimittajien toimesta, esimerkiksi Siemensin. Hankkeet saattavat kypsyä kaupalliseen vaiheeseen lähivuosina ja johtavan konseptin kehittämisessä tulee julkisilla toimijoilla olemaan suuri rooli: tähän Suomen tulisi hakeutua aktiivisesti. Suomen hakiessa mobiilimaksamisessa johtavaa positiota - sekä toteuttajana että teollisuuden työllistäjänä on suositeltavaa, että osana INKAn Smart City-hanketta käynnistetään ennakkoluuloton kansainvälinen täysin uusi esikaupallinen ratkaisu julkisen palvelun maksamiseen. Hankkeen tavoitteen olisi tuoda Suomeen joku suuri eurooppalainen maksamiskonsepti, joka pilotoitaisiin ja kehitettäisiin suomalaisessa ympäristössä. Maksamisen toimiala kehittyy tällä hetkellä voimakkaasti ja julkisten hankintojen merkitys innovatiivisten ratkaisujen kautta tulee korostumaan, alan seurantaa olisi tehtävä aktiivisesti ja luoda pieni asian-

13 tuntijapooli hankintojen toteutusta ja valmistelua varten. Valmistajariippumattoman näkemyksen luominen hankkeessa on erittäin tärkeää. Suomalaisen älykkään kaupungin kyvykkyys mm. käyttää avointa dataa laajasti joukkoliikenteen palveluissa ja maksamisessa luo otollisen kehitysympäristön kansainvälisen maksamiskonseptin lanseeraamiseksi Suomessa. Alalla on useita kansainvälisiä tapahtumia, joissa potentiaalisista hankkeista saa hyvän yleiskuvan ja avainkontakteja, esimerkiksi Joukkoliikenteen lisäksi Suomessa INKA-lähtöisen maksamishankkeen voi toteuttaa myös liikenteen käyttöön perustuvista maksujärjestelmistä, joita Suomi pyrkii myös kehittämään aktiivisesti. Valmiita ratkaisuja löytyy useilta isoilta alan toimijoilta, esimerkiksi IBM ( 03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/23715.wss), Siemens ( ja Kapsch ( Varsinainen liikenteen suoriteperusteinen maksaminen toteutunee vasta usean vuoden päästä, mutta vastaavaa pienimuotoisempaa konseptia voisi kokeilla esimerkiksi keskustan liikkeiden tavaraliikenteessä. Kansainvälisen hankkeen saaminen Suomeen vaatii tarkemman esiselvityksen. Tärkeimpänä tavoitteena on alan merkittävien toimijoiden saaminen Suomeen ja sitä kautta kotimaisten teknologiatoimittajien auttaminen osaksi maailman johtavia ekosysteemejä Hankkeen budjetti ja rahoitus Hankkeen ja sen kautta käynnistyvien pilottien arvioidaan vaativan vuosina rahoitusta noin euroa vuodessa. Rahoituksen on arvioitu muodostuvan seuraavasti: Julkinen rahoitus (Tampereen kaupunki ja Tekes) 2/3 Yritysten oma rahoitus 1/3 Kansainvälinen maksamishankkeen volyymi on ehkä 5-10-kertainen, mutta sen rahoitus perustuisi enemmän kansainvälisten toimijoiden omaan panostukseen Suomessa.

14 5 Toimenpiteet hankkeiden käynnistämiseksi 14 Kuva 4: Toimenpiteiden aikataulu Toimenpide 1: Ohjausryhmän muodostaminen ja toiminnan käynnistäminen Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano on esitetty luvussa 2.1. Vastuutaho: Tampereen kaupunki Ajankohta: Q2/2015 Toimenpide 2: Kaupungin rahoituksen varmistaminen Hankkeiden käynnistyminen edellyttää Tampereen kaupungin sitoutumista, sekä osarahoitusta vuosille Vastuutaho: Tampereen kaupunki Ajankohta: Q2/2015

15 Toimenpide 3: Esiselvitys kansainvälisistä maksamiskonsepteista 15 Kansainvälisen hankkeen saaminen Suomeen vaatii tarkemman esiselvityksen. Tärkeimpänä tavoitteena on alan merkittävien toimijoiden saaminen Suomeen ja sitä kautta kotimaisten teknologia-toimittajien auttaminen osaksi maailman johtavia ekosysteemejä. Vastuutaho: Ohjausryhmä Ajankohta: Q2 Q4/2015 Toimenpide 4: Paikallisten pilottihankkeiden käynnistämiseen tähtäävien yhteenliittymien aktivointi Paikallisten pilottihankkeiden käynnistäminen edellyttää vuoropuhelua toimijoiden, Tekesin ja muiden sidosryhmien kanssa. Vastuutaho: Ohjausryhmä Ajankohta: Q2/2015 Q4/2016 Toimenpide 5: Yhteistyön käynnistäminen TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa Julkisten toimijoiden hallinnoiman maksamisen osaamiskeskus on luontevaa tehdä yhteystyössä TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa. Vastuutaho: Ohjausryhmä Ajankohta: Q4/2015 Q4/2016