Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013

2 1. Hyvinvointia työstä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toimintaympäristö, strategian toteuttaminen ja fokusalueet Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla Fokusalueet Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään 'Hyvinvointia työstä' työurakeskustelun ytimeen Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Yhteiset palvelut Henkilöstövoimavarojen hallinta: osaamispääoman kehittäminen Kolmen osaamispääoman kehittäminen Työterveyslaitoksessa Osaamiskeskukset Rahoitus Strategian ja toimintasuunnitelman seuranta Työterveyslaitoksen kyvykkyysmittarit

3 1. Hyvinvointia työstä Työelämän laatu ratkaisee Suomen kansantalouden kestävyyden. Työurat pitenevät vain, jos ihminen pystyy, saa ja haluaa olla työssä. Työelämän laadun kehittäminen edellyttää työntekijöiden, työnantajien ja päättäjien asennemuutosta työntekoon, työhön osallistumiseen ja työnteon järjestämiseen. Rakenteelliset muutokset ovat osa modernia työelämää. Entiset toimintatavat ovat käyneet tehottomiksi ja kannattamattomiksi. Menestystä haetaan uusilla liittoutumilla, rönsyjä karsimalla ja toimintoja ulkoistamalla. Massatuotannossa perinteisesti lisättiin tuottavuutta yksikkökokoja kasvattamalla. Tästä on haettu oppia myös julkisten palvelujen tuottavuuden parantamiseen. Vaarana on, että työpaikat joutuvat taloudellisessa ahdingossa organisaatiomuutosten kierteeseen, jossa parannusta etsitään epätoivoisesti uudella muutoksella ennen kuin aiempi muutoskaan on saatu vietyä käytäntöön. Rakenteelliset muutokset voidaan tehdä hyvin tai huonosti, sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden kehityksen kannalta. Työolobarometrin tulosten mukaan työelämän laatu on selvässä yhteydessä työpaikan menestykseen. Työterveyslaitoksen monet tutkimukset osoittavat, että muutosten toteuttamisen tavat, muutosjohtaminen ja osallistumisen mahdollisuudet näkyvät työhyvinvoinnissa, sairauspoissaoloja ja kuolleisuutta myöten. Hallitus on asettanut tavoitteeksi kehittää suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi. Hyvinvointia työstä -strategiallaan Työterveyslaitos on mukana kehittämässä suomalaista työelämää. Siihen tarvitaan hyvin johdettuja ja toteutettuja muutoksia työhyvinvointi huomioiden. Työhyvinvointiosaamisemme edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tuomme työpaikkojen käyttöön työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja. Keskeisiä välityskanavia ovat Työhyvinvointifoorumi, Johtamisen kehittämisverkosto, kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASTE, työelämän kehittämisstrategia ja laaja, työpaikkoja suoraan hyödyttävä palvelutoimintamme. Työterveyslaitos panostaa työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen. Työterveyshuolto on erinomainen väline työkyvyn ja työpaikan toimivuuden säilyttämisessä silloin, kun työt muuttuvat ja ihmisten toimintakyky muuttuu. Työterveyslaitos kehittää suomalaista työhyvinvointia osana kansainvälistä verkostoa. Työelämän pelisäännöt syntyvät jatkossa enemmän eurooppalaisilla foorumeilla. Kansainvälinen yhteistyö lisää osaamisvoimaa suomalaiselle kehittämiselle. Valtiontalouden tasapainottaminen merkitsee supistuvaa valtionrahoitusta Työterveyslaitokselle erityisesti vuosina Tähän varaudutaan vuonna 2013 fokusoimalla osaamista ja hyödyntämällä yhteistyöverkostoja aiempaa tehokkaammin. Työterveyslaitoksen osaamiskeskukset vähenevät neljästä kolmeen ja tiimirakennetta tarkennetaan. Valtion tutkimuslaitosten rakenneuudistus ja esitetty rahoitusuudistus herättävät Työterveyslaitoksessa suurta huolta sekä oman henkilöstön ja ennen kaikkea asiakkaidemme ja koko suomalaisen työelämän kehittymisen kannalta. 3

4 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toimintaympäristö, strategian toteuttaminen ja fokusalueet Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä -strategian tavoitteena on luoda Suomelle tietoa ja keinoja pidentää työuria. Hyvinvointia työstä -strategia tukee hallitusohjelman kolmea painopistettä 1 ja sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalisen kestävyyden strategiaa. Kuva 1. Työterveyslaitoksen strategiset tavoitteet ja fokusalueet 2013 Työ on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Työurien pidentäminen ja työelämän laadun kehittäminen on välttämätöntä yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Päätöksenteon tarpeisiin Työterveyslaitos tuottaa luotettavan ja osuvan tietopohjan. Käytännön toimijoille Työterveyslaitos tuottaa toimivia menetelmiä, ammattitaidon kehittämisen tukea sekä asiantuntijatietoa kohdennettuihin toimintakenttänsä kysymyksiin. Työterveyslaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus välittyy koko tämän toimijakentän tiedon ja osaamisen kehittämisen kautta (kuva 1. ja 2.). 1 Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, Julkisen talouden vakauttaminen, Kestävän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen 4

5 Kuva 2. Työterveyslaitoksen roolit työhyvinvoinnin kehittäjien toimijakentässä. 2.1 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä, SOTERKO, on sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöelin. Toiminnan kohteena ovat sosiaalisen kestävyyden ilmiöt ja tavoitteena on tarjota sosiaalisen kestävyyden kehittämiseen tutkimukseen perustuva tietopohja ja vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus ovat sen keskeiset toimijat, mutta toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden lisäksi yliopistot ovat keskeinen yhteistyötaho. Kuva 3. Soterkon ohjelmat ja Työterveyslaitoksen koordinaatiorooli. Soterko toimintakeinoina ovat tutkimus- ja kehittämisohjelmat, yhteistyö yksittäisissä hankkeissa sekä verkoston asiantuntemuksen nopea hyödyntäminen ajankohtaisissa kysymyksissä. 5

6 2.2 Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla Työterveyslaitoksen kansainvälisellä vaikuttamisella pyritään takaamaan korkeatasoisen kansainvälisen tiedon saaminen ja vuorovaikutus työelämän kehittämistä koskevassa päätöksenteossa sekä viemään työelämää koskevaa tutkimustietoa kansalliset rajat ylittäville foorumeille. Kansainvälinen toiminta tukee laitoksen profiilin voimistamista ja kotimaista vaikuttavuutta. Työterveyslaitos on johtava alansa asiantuntija ja haluttu yhteistyökumppani tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminnassa. Työterveyslaitoksella on käynnissä 19 EUrahoitteista t&k-projektia, joista 10 saa rahoitusta 7. puiteohjelmasta ja yhdeksän muista EU:n rahoitusohjelmista. Nanoturvallisuuskeskuksessa on lisäksi sopimusneuvotteluvaiheessa kaksi hanketta. EU-rahoituksella pyrimme nostamaan tutkimuksen laadukkuutta ja tavoitteena on, että tutkimustulokset saadaan hyödynnettyä nopeammin osaksi kansainvälistä päätöksentekoa. Työterveyslaitos toimii aktiivisesti eurooppalaisten työterveyslaitosten PEROSHverkostossa ja EU:n jäsenvaltioiden välisessä JPI-tutkimusohjelmasuunnittelussa. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä Euroopassa tehdään erityisesti nanoturvallisuustutkimuksen alueella. Koordinoimme Bilbao-viraston Topic Centre Occupational Safety and Health (OSH) -aihekeskusta ja haemme suunnitteilla olevan Topic Centerin koordinaatiota sekä toteutamme Bilbao-viraston kampanjasivustoja yhteistyössä STM:n työsuojeluosaston kanssa. Työterveyslaitos toimii pohjoismaisten Occupational Safety and Health -alueen tutkimuslaitosten ja yliopistojen välistä yhteistyötä tukevassa yhdistystoiminnassa, joka julkaisee tieteellistä Scandinavian Journal of Work, Environment and Health -aikakauslehteä. Työterveyslaitos vaikuttaa WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toiminnassa. Osallistumme myös kansainvälisten järjestöjen toimintaan (International Commission on Occupational Health ICOH, International Occupational Hygiene Association IOHA, International Social Security Association ISSA). Yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa tuotetaan alueellisia tiedotuslehtiä Afrikan, Aasian ja pohjoisen Euroopan alueille. Työterveyshuollon vahvistamisen hankkeita toteutetaan Pohjoismaiden kanssa, Itämeren alueella ja lähialueilla. Laitoksessa vierailee asiantuntijoita ympäri maailman, lisäksi järjestämme kansainvälisiä kongresseja. 2.3 Fokusalueet 2013 Työterveyslaitoksen toiminnan painopisteitä ja vuosittaisia erityistarkastelua vaativia sisältöjä suunnataan fokusalueen kautta. Vuonna 2013 fokusalueita on viisi Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään Fokusalueella levitämme työuria pidentäviä ja työhön osallistumista lisääviä toimenpiteitä mm. osallistumalla Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan, Työelämän kehittämisstrategian kansalliseen yhteistyöhankkeeseen ja Työhyvinvointifoorumin toimintaan. Lisäksi tutkimusyhteenliittymä Soterkon Kansantautien kanssa työelämässä - tutkimus ja kehittämisohjelmassa kehitämme ratkaisuja, joilla edistetään kansansairauksia sairastavien työhön osallistumista. Tavoitteena on erityisesti myöhentää keskimääräistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ikää. 6

7 Työterveyslaitoksen keskeiset toimet työurien pidentämisessä 2013 Työurien hallinta: Tuotamme tietoa työurista ja työelämästä: o työurien siirtymien hallinta o työelämän tuleva kehitys (indikaattorit, ennakointi, kestävä kehitys) o kestävän työn merkitys syrjäytymisriskin pienentämisessä, voimavarojen vahvistamisessa sekä työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen edistämisessä o voimavaratekijöiden tunnistaminen ja kehittämällä niiden hyödyntämistä erityisesti työuran keskivaiheessa Tuotamme tietoa työn ja terveyden yhteydestä: o työn psykososiaalisten tekijöiden sekä terveyden ja kroonisten sairauksien yhteys työkykyyn ja työssä jatkamisen ennusteeseen o työkyvyttömyyteen johtavat tekijät (mielenterveyden häiriöt, tules-sairaudet) o työkyvyn kehittyminen ja sitä vahvistavat ja heikentävät tekijät keski-iässä o keski-iän työkykypulmien heijastuminen vanhemmalla iällä koettuun työkykyyn ja työuran pituuteen. Kehitämme työpaikoille ja työterveyshuolloille työhyvinvointitoiminnan malleja ja arvioimme niiden vaikutuksia työuriin. Terveyden edistäminen: Tuotamme tietoa ja välineitä työpaikoille ja työterveyshuolloille päihdetyön edistämiseksi Tuotamme tietoa epäsäännöllistä työtä tekeville: o hyvistä ruokailutottumuksista ylipainon ja metabolisen oireyhtymän ehkäisemiseksi o keinoja vireystilan ylläpitoon, väsymyksen ehkäisyyn, unettomuuden hoitoon ja työstressin hallintaan Tuotamme tietoa tuki- ja liikuntaelinten ja yleisten kansansairauksien välisistä yhteisistä riskitekijöistä ja niiden ehkäisykeinoista. Työ- ja toimintakyvyn tukeminen: Tuotamme työhön kohdistuvia keinoja, jotka edistävät osatyökykyisten ja vammaisten työhön osallistumista (työ- ja työaikajärjestelyt, osasairauspäivärahan käyttö, työkykyjohtamisen keinot) Työterveysyhteistyön toteuttamiseen työpaikoille ja työterveyshuolloille työkyvyn tukemiseen tähtääviä malleja Keinoja työuupumuksen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä tietoa työuupumuksen taustalla olevista tekijöistä Menetelmiä kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin sekä tietoa kognitiiviseen toimintakykyyn ja inhimillisten virheiden syntymiseen vaikuttavista tekijöistä. Erityisinä kohderyhminä ovat osatyökykyiset ja vammaiset, maahanmuuttajat, epäsäännöllistä työtä tekevät, pk-yritykset sekä kunta-, sosiaali- ja terveys- sekä koulutusala. Osallistumme hallitusohjelmaan kirjatun Nuorisotakuun toteutukseen yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän kanssa tarkennettavilla keinoilla. Toimet toteutetaan Soterko-yhteistyössä. Työterveyslaitoksen työuraryhmäohjausmenetelmät ja siirtymävaiheiden työpajatoiminta tukevat nuorten työelämään kiinnittymistä ja koulutusasteelta toiselle siirtymistä (ml. OKM:n Koulutustakuun toimet). Tuemme Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävää poikkihallinnollista ohjelmaa. Nuorten työelämään kiinnittymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy on keskeinen tavoite Soterkon Nuoret aikuisten hyvinvointi- ja työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORA) -tutkimus- ja kehittämisohjelman toiminnassa. NUORA edistää nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä sekä nuorten työntekijöiden työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia. Ohjelman avulla ehkäistään nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta ja turvataan haavoittuvassa asemassa olevien pärjääminen ja integroituminen yhteiskuntaan. Työterveyslaitoksen keskeiset toimet nuorten työuran tukemisessa 2013 Tuotamme ja muotoilemme toimintamalleja ja ohjeita: Nuorten uraohjauksen toimintamalli työpajatoimintaan Kootaan ohjeita ja työnantajien vinkkejä nuorten maahanmuuttajien työelämävalmiuksien ja työhön perehdytyksen parantamiseksi, työkyvyn edistämiseksi ja osaa- 7

8 misen kehittämiseksi Ryhmäohjausmalli perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi Selvitys mielenterveyssyistä kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) olevien nuorten aikuisten (16-34v) tilanteesta: mitkä tekijät liittyvät työkyvyttömyyteen ja miten työhön tai opiskelemaan paluu onnistuu. Nuoret työntekijät työterveyshuollon kohderyhmänä: tuotamme menetelmiä ja malleja työterveyshuolloille nuorten kohtaamiseen Nuorten johtajien ja esimiesten psykososiaaliset työolot ja hyvinvointi: tuotamme tietoa työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittämisen tueksi sekä toimialan vetovoiman ja nuorten työntekijöiden alalle sitoutumisen edistämiseksi. Vahvistamme nuorten ammattikuljettajien valmiuksia ja välineitä edistää yhteisöllisesti työkykyä ja hyvinvointia työssä. Kokoamme nuorten ammattikuljettajien työkyvyn ja terveyden edistämisen keinoja työuran alussa. Laadimme arvioinnin lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen politiikkatoimien vaikuttavuudesta ja oikeaan osuneisuudesta politiikkatoimien kohdentamisen parantamiseksi. Osallistumme näin Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävään poikkihallinnolliseen toimenpideohjelmaan. Nostamme esiin työurien pidentämisen toimenpiteitä ja esimerkkityöpaikkoja. Tavoite Mittari (lähde) Tavoite 2015 Työurat pitenevät 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote 60,4 v (2010) + 1,6 Työllisen työajan odote Työllisyysaste, v n. 33,5 v (2010) pitenee 68 % (2010) + 4 % Nuoret kiinnittyvät työelämään Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vuotiailla ikäryhmittäin Työttömyysaste vuotiailla Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat (2009) (2010) v: 0,21 % 0,18 % v: 0,24 % 0,26 % v: 0,32 % 0,34 % v: 0,54 % 0,48 % pienenee ( ,1 %) pienenee 5,1 % (2010) 1, 'Hyvinvointia työstä' työurakeskustelun ytimeen Työurien pidentäminen sekä työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen edellyttävät työntekijöiden, työnantajien ja päättäjien asennemuutosta suhteessa työhön osallistumiseen ja työssä jatkamiseen. "Hyvinvointia työstä" -vision mukaisesti työ kehittää ihmisen osaamista, toimintaa ja sosiaalisia valmiuksia ja tukee näin työhyvinvointia, terveyttä ja työkykyä. Työelämässä tulee tunnistaa voimavaroja tukevia tekijöitä ja ottaa käyttöön toimintatapoja, joilla helpotetaan erilaisten yksilöiden ja työyhteisöjen selviytymistä muuttuvassa työelämässä. Asenteisiin vaikuttaminen perustuu tietopohjaan. Asenteisiin vaikuttamisen keinoja ovat viestintä päättäjiin, viranomaisiin, työnantajiin ja työntekijöihin, erityisesti nuoriin päin, keskustelun herättäminen mediassa, verkostotoiminta ja vaikuttaminen henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työterveyslaitoksen keskeiset toimet Hyvinvointia työstä -keskustelussa 2013 Voimavarakeskeisen ja työhyvinvointia edistävän sanoman välittäminen viestintään panostamalla; sisältöjen, käytännön esimerkkien ja kieliasun valinta erilaisten kohde- 8

9 ryhmien mukaan (erityisryhmänä mm. nuoret) erilaisia levityskanavia käyttäen (verkkosivut, blogit, kirjat, messut, sosiaalinen media, koulutustilaisuudet jne,). Jatkamme vuonna 2012 aloitettua Viesti päättäjälle (VP) -konseptia. Vuonna 2013 tuotamme n. 10 VP:tä. Ajankohtaisuuden mukaan valittavia aihealueita ovat mm.: johtamisen laatu ja merkitys työhyvinvoinnille, työterveysyhteistyö työpaikalla, suomalaisten työelämänäkemykset ja työn mielekkyys, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen sekä muutosten tuki työpaikoilla. Toimimme vaikuttajaverkostoissa ja keskeisissä työryhmissä: mm., Johtamisen kehittämisverkosto, Soterko, Kaste-ohjelma, Työhyvinvointifoorumi ja Työelämän kehittämisstrategian kansallinen yhteistyöhanke. Pilotoimme verkostomaisia toimintatapoja ja työpaikkojen vertaistukimalleja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Nostamme esiin hyvän johtamisen esimerkkityöpaikkoja. Tavoite Mittari (lähde) Tavoite 2015 Työelämäasenteet muuttuvat 63 ikävuoden jälkeen työssä 58 % (2006); 64 % (2009) jatkamista harkitsevat lisääntyy Työnteon mielekkyyden kehityssuunta -15,3 (2006); -15,5 (2011) trendi kääntyy Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyslaitos luo perustan työpaikkojen työhyvinvointiin liittyvien tarpeiden arvioinnille työpaikoilla ja tukee eri osa-alueiden kehittämistä turvallisuuden hallinnasta terveyden edistämiseen, riskeistä voimavaroihin ja oppimiseen. Laatujohtajana toimimalla vaikutamme työhyvinvoinnin kehittämisen kansalliseen tasoon. Tuotamme tietoa työpaikkojen työhyvinvointitoiminnasta, käsitteistöstä, turvallisuusalan työhyvinvoinnista sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisestä yhteydestä. Voimaantumisnäkökulman mukaanotto antaa perinteisille aiheille kuten kemikaaliturvallisuudelle, ääniympäristölle ja tapaturmantorjunnalle uuden lähestymiskulman, jolla saadaan työpaikan mahdollisuudet paremmin käyttöön. Työhyvinvointikylä -konsepti kokoaa yhteen laitoksen palvelut ja tiedon työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Työhyvinvointipalveluilla tavoitellaan laatujohtajuutta ja työpaikkojen toivomaa kokonaisnäkemystä. Koulutuksella edesautetaan työpaikoilla osaamisen ja uusien roolien kehittymistä sekä systemaattista urapolkuajattelua huomioiden mm. esimiehet, henkilöstöhallinto ja työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö. Tarjoamme asiakkaillemme menetelmiä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tuotamme toimialakohtaisia ja alueellisia työhyvinvointiprofiileja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Pk-yritysten työhyvinvointia edistetään toimijoiden välisillä verkostoilla, alueellisen koulutuksen keinoin sekä tukemalla yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyötä. Menetelmämme perustuvat tutkittuun tietoon. 9

10 Vaikutamme uuden tiedon avulla mm. Työhyvinvointifoorumin ja työhyvinvointiportaalin kautta yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Toiminnassa 2013 keskitymme erityisesti rakennusalan ja sosiaali- ja terveysalan työhyvinvoinnin sekä pkyrityksille suunnatun palvelukonseptin kehittämiseen. Tuotamme myös esimerkkejä onnistuneista työhyvinvoinnin kehittämisprojekteista ja edelläkävijäyritysten kokemuksista. Työterveyslaitoksen keskeiset toimet työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusoinnissa 2013 Kokoamme ja analysoimme työhyvinvoinnin tilaa ja ratkaisuja työpaikoilla. Markkinoimme Työterveyslaitoksen Työhyvinvointikylä -palvelukonseptia ja räätälöityjä palveluja työpaikoille ja pk-yrityksille. Viestimme työhyvinvoinnin merkityksestä Työhyvinvointifoorumin ja muiden verkostojen, työhyvinvointiportaalin sekä työhyvinvointikirjallisuuden kautta. Tuemme pk-sektorin työhyvinvointipalveluiden käyttöä alueellisella koulutuksella sekä yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyöllä. Tuotamme työvälineitä työhyvinvoinnin osa-alueiden arviointiin ja kehittämiseen. Tarjoamme eri asiakasryhmille yksilöstä yhteisöön soveltuvaa työhyvinvointikoulutusta. Osallistumme Työhyvinvointifoorumin toimintaan, tuotamme foorumiin aineistoa ja edistämme työhyvinvoinnin kansallista verkostoitumista. Haemme ja välitämme taloudellisen vaikuttavuuden työkaluja yrityshankkeiden kautta. Merkittäviä tapahtumia 2013 ovat alueellisten kehittäjien yhteistyöverkostot, Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Johtamisen kehittämisverkosto sekä Work goes happy - kiertue, toimintaa tukeva Nolla tapaturmaa -foorumin ja kemikaalifoorumin yhteistyö sekä yhteistyö ELY-keskusten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Toteutamme EU-tasoista yhteistyötä EU-projekteissa ja Perosh-yhteistyöllä. Tavoite Mittari (lähde) Tavoite 2015 Markkinajohtajuus hyvinvointipalvelujen laadussa Asiakastyytyväisyys Asiakaspalveluihin tyytyväisten osuus asiakkaista > 90 % Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa keskitytään vuonna 2013 työterveyshuoltojen toiminnan perusedellytyksistä huolehtimiseen, jo sovittujen uudistusten toimeenpanoon ja uusien avausten kehittelyyn. Työterveyslaitos huolehtii työterveyshuoltojen toiminnan perusedellytyksistä turvaamalla riittävät pätevöittävän koulutuksen ja erikoislääkärikoulutuksen volyymit. Pätevöittävän koulutuksen koulutuskonseptia kehitetään. Erikoislääkärikoulutuksen osalta toiminta jatkuu rahoituslain turvaamalla volyymilla. Samalla osallistumme lakimuutoksen työstämiseen, jolla riittävä erikoislääkärikoulutus voidaan turvata myös vuodesta 2013 eteenpäin. Tuemme käynnissä olevien työterveyshuoltoa koskevien uudistusten toteuttamista. Tässä keskitytään työkyvyn tukemisen ja työterveysyhteistyön painopisteisiin (mm. hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta tukevat toimenpiteet). Selvitämme sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin tehtyjen 30/60/90 pv -uudistusten toteutumista ja vaikutuksia. Työterveyshuollon laatukriteerien koulutus ja jatkuva laadun parantaminen ovat painopisteitä Olemme aktiivisesti mukana rakentamassa työterveyshuolloille työkyvyn koordinaatioroolia osana alueellisia yhteistyömalleja perusterveydenhuolto-erikoissairaanhoito- 10

11 kuntoutus-työterveyshuolto -yhteistyössä. Lisäksi kokoamme tutkimusasetelman työkyvyn koordinaatioroolin toteutumisesta terveydenhuollon yhteistyössä. Keskitymme pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kunnallisen työterveyshuollon alueellista SEITTI toimintaa laajennetaan. Valmistelemme uusia avauksia työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseksi. Selvittelemme fit note -tyyppisen työkykytodistuksen käyttömahdollisuuksia työterveyshuollossa. Lisäksi valmistelemme avauksia työterveyshuollon roolin selkiyttämiseksi työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Työterveyshuollon kohderyhmistä ratkaisuja rakennetaan mm. huonokuuloisten ja nuorten tarpeiden tunnistamiseen. Työterveyslaitoksen keskeiset toimet työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa 2013 Turvaamme pätevöittävän ja erikoislääkärikoulutuksen saatavuuden. Integroimme uuden Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen ja oppaan työterveyshuollon koulutukseen. Selvitämme sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin tehtyjen 30/60/90- päivää uudistusten toteutumista ja sen vaikutuksia yhteistyössä työpaikkojen ja Kelan kanssa. Julkaisemme työkyvyn tuen case management -mallien hyvän käytännön ja oppaan. Aloitamme Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksesta ja oppaasta johdettujen työterveyshuollon laatukriteerien koulutuksen Tarjoamme laatukriteerien käyttöönoton ja jatkuvan laadun parantamisen konsultointia työterveyshuolloille. Työterveyshuollon alueellisen koordinaatioroolin rakentaminen yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Parannamme pienten yritysten työterveyshuollon kattavuutta ja saatavuutta toimintaohjelmalla (ml. yhteishankintaorganisaatioiden kehittäminen, pienten yritysten työterveyshuoltomallin käyttöönotto sekä tiedotus ja koulutus). Laajennamme kunnallisten työterveyshuoltojen verkostomaista alueellista kehittämistoimintaa (SEITTI) uudella hankkeella Savossa. Neuvottelemme uusista SEITTI-hankkeista muualla Suomessa. Valmistelemme uusia avauksia työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseksi ja selvittelemme nk. fit note -mallin käyttöönoton käyttökelpoisuutta työterveyshuolloissa. Valmistelemme ja toteutamme työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön (työterveysyhteistyö) parantamista koskevia aloitteita (työterveyshuollon roolin selkiyttäminen) Tavoitteenamme on parantaa yhteistyön mahdollisuuksia ja lisätä yhteistyötä erityisesti työkyvyttömyyden ehkäisyn promootio- ja primaariprevention tasoilla. Selvitämme mitkä lainsäädännölliset, korvattavuuteen, osaamiseen tai työterveyshuollon tehtäväkentän kokonaisuuteen liittyvät esteet ovat laajemman ja vaikuttavamman työterveysyhteistyön esteinä. Osana näitä avauksia työterveyshuollon roolia työssä olevien sairaanhoidon tuottajana selvitetään. Työterveyshuollon käyttöön tehdään välineistöä mm. alkoholihaittojen ehkäisemiseksi, unettomuuden itsehoitoon, oirekyselyjen käytön arviointiin sekä työuupumuksen tunnistamiseen. Työterveyshuollolle tuotetaan tietoa mm.: työturvallisuuden ja melun ennakointi, työssä matkustamisen haasteet, magneettikenttien vaikutukset sekä kosteusvauriorakennusten mikrobien toksisuus. Pientyöpaikkojen yhdistetyn riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen mallin vaikuttavuutta selvitetään. Tavoite Mittari (lähde) Tavoite 2015 Työterveyshuollon vaikuttavuus paranee Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki-mallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa 30 % (2010) 50 % Työterveyshuolto työpaikka -yhteistyön toimivuus työsuojelupäälliköiden ja - lähtöarvo saadaan

12 valtuutettujen arvioimana Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus: yksinyrittäjät 2 9 -työntekijän työpaikat Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa 44 % (2010) 54% 75 % (2010) 85% 33 % (2010) 50 % Neuvottelut viidessä shpiirissä 2012 (PSHP, EPSHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) 15:ssä sh-piirissä Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi Kuva 4. Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi yhteistyössä. Työterveyslaitos on sopinut STM:n kanssa hallitusohjelman mukaisen Johtamisen kehittämisverkoston (JKV) ja Työhyvinvointifoorumin (THF) toiminnasta ja rahoituksen pääpiirteistä. Toimintakokonaisuuksilla edistetään työhyvinvointia työpaikoilla. JKV ja THF täydentävät ja tukevat toisiaan. JKV:n painopiste on johtamisessa ja verkkoon perustuvassa viestinnässä, THF:n painopiste on työhyvinvoinnin verkottumisessa ja alueellisessa toiminnassa. Johtamisen kehittämisverkosto kerää ja kehittää hyvää johtamista koskevaa tietoja ja käytäntöjä ja levittää niitä suomalaiseen työelämään. Verkoston organisoituminen, peruslinjaukset ja eri osa-alueet ovat täydessä toiminnassa. Verkoston erityispainopisteinä ovat eri-ikäisten johtaminen ja johtamisen laatukriteerit. Verkoston verkkosivuja hyödynnetään aktiivisesti ja verkosto järjestää runsaasti tapahtumia. Vuoden 2013 aikana keskitytään erityisesti ikäjohtamisen ja laatukriteereiden kartoitustöiden sekä niihin liittyvien linjausten valmiiksi saattamiseen. Työ jakaantuu seuraaviin asiakokonaisuuksiin: JKV: Työterveyslaitoksen keskeiset toimet 2013 Hyvät käytännöt: kummihankkeiden seuranta ja niitä koskeva viestintä, verkkopohjaisen työvälineen kehitysversion tuottaminen. Laatukriteerit: selvitys olemassa olevista laatukriteereistä ja verkoston ehdotuksen arviointi. Laaditaan julkisen johtamisen laatukriteerit ja levitetään niitä organisaatioiden käyttöön. Ikäjohtaminen: laaditaan kaikenikäisten johtamista koskevan kehittämistyön linjaukset. Johtamiskoulutus: hyvän johtamisen koulutuksen saatavuutta koskeva raportti, 12

13 Alustavat linjaukset koulutuksen saatavuuden parantamiseksi ja sisältöjen kehittämiseksi. Muu toiminta: verkoston toiminnan väliarviointi vuoden 2013 lopussa. Työhyvinvointifoorumi tukee työpaikkoja työhyvinvointikäytäntöjen edistämisessä ja nostaa esille onnistuneita työhyvinvoinnin toimintatapoja. Foorumi saattaa työpaikkoja, kehittäjiä ja palvelun tarjoajia yhteen, edistää organisaatioiden verkottumista ja kokoaa työhyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja työpaikkojen tarpeisiin. Vuonna 2013 keskitytään eriyisesti seuraavaan: THF: Työterveyslaitoksen keskeiset toimet 2013 THF kutsuu valtakunnalliset työhyvinvointitoimijat yhteistyöhön. Työterveyslaitos edistää valtakunnallista työhyvinvointiyhteistyötä kartoittamalla toimijoita ja niiden työhyvinvoinnin edistämispanosta sekä omalta osaltaan koordinoimalla työhyvinvointitoimintaa. Valtakunnallisia työpajoja järjestetään yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. THF on alueellisten työhyvinvointiverkostojen ja -palvelujen saatavuuden ja näkyvyyden sekä työpaikkojen työhyvinvointiyhteistyön edistäjä. Työterveyslaitos toteuttaa vuonna 2012 aloitettuja hankkeita, esim. Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, ja edelleen hankkeistaa sellaisia alueellisia työhyvinvointia edistäviä yhteistyörakenteita, joilla on hyvä mahdollisuus vakiintua. THF kannustaa työpaikkoja käyttämään erilaisia malleja työhyvinvointitoimintojen tason määrittämiseen ja kehittämiseen. Työterveyslaitos toteuttaa palvelujen näkyvyyteen ja saatavuuteen liittyvää yhteistyötä palvelujen tarjoajien ja työpaikkojen kanssa. Työpaikkojen tarpeet tunnistetaan ja niille tarjotaan työhyvinvoinnin ratkaisuja ja verkostoitumismahdollisuuksia hyödyntäen avoimia tietoteknisiä alustoja kokemusosaamisen siirtämistä. THF antaa tunnustusta onnistuneista työhyvinvoinnin toimintatavoista. Työterveyslaitos toteuttaa hankkeita, joissa selvitetään työpaikkojen työhyvinvointitoiminnassa tapahtuneita muutoksia ja onnistumisia. Hyvien käytäntöjen leviämistä edistetään. Työterveyslaitos tiedottaa hyvistä käytännöistä ja onnistumisista. THF toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää erilaisten kohderyhmien mukaisesti. Työterveyslaitos ylläpitää ja kehittää Työhyvinvointifoorumin verkkopalvelua ja tiedottaa foorumin toiminnasta. Työhyvinvointifoorumin tapahtumat ja tulokset esitellään verkkopalvelussa. Tavoite Mittari (lähde) Tavoite 2015 Työpaikoilla kehitetään työhyvinvointia investointina voimavaroihin Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi 46,5 % (2012) 50 % 13

14 3. Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet 2013 Työterveyslaitoksen toiminta järjestyy Ratkaisujen kehittämisen, Asiakasratkaisujen ja Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alueiden kautta, jotka ovat edelleen organisoituneet teemoiksi, palvelukeskuksiksi ja tiimeiksi. Kuva 5. Työterveyslaitoksen toiminta-alueiden muodostama innovaatiomalli. Työterveyslaitos toimii suoraan työelämän ohjauksessa johtokuntansa kautta. Johtokunnan muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä työmarkkinajärjestöt. Kuva 6. Työterveyslaitoksen johtamismalli. 14

15 3.1 Ratkaisujen kehittäminen Kuva 7. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue jakautuu yhdeksään teemaan, jotka johtavat t&k-hankkeita. Kuva 8. Ratkaisujen kehittämisen teemat. Teemojen toiminta Työhön osallistuminen ja kestävä työura Teemassa tarkastellaan työuraa ja sen moninaisuutta työuran eri vaiheissa. Tavoitteena on jalkauttaa ratkaisuja, joilla eri-ikäisiä, erilaissa elämäntilanteissa ja erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä, työssä pärjäämisessä sekä siellä pidempään jatkamisessa. Tutkimme ja kehitämme toimintatapoja nuorten mielenterveyden, työkyvyn, työssä jatkamisen edellytyksien tukemiseksi erityisesti työelämään siirtymisen ja työuran eri vaiheissa. Tuemme työterveyshuoltoja kiinnittämään huomiota nuoriin työterveyshuollon asiakkaina. Kohderyhminä ovat mm. nuoret maahanmuuttajat, vammaiset, perhevapaalta palaavat ja ammattikuljettajat. Osallistumme aktiivisesti Soterko - tutkimus- ja kehittämisohjelman "Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumisen erojen kaventaminen" toimintaan. Verkotumme asiantuntija- ja tutkimustahojen sekä kentän toimijoiden kanssa. 15

16 Toiminta 2013 Työurien pidentäminen: Julkaisemme kansainvälisessä yhteistyössä kirjan työurien siirtymien hallinnasta. Kuvaamme hyviä käytäntöjä, joiden avulla työnantaja, työyhteisö ja työterveyshuolto voivat paremmin tukea huonokuuloisten osallistumista työelämässä. Luomme pohjaa kuntoutusprosessin kehittämiselle. Lopputuotteena on verkkopohjainen oppimateriaali hyvistä mukauttamisratkaisuista sekä ohjevideo työterveyshuollon toimintatavoista. Jatkamme keski-iän työ- ja toimintakyvyn sekä vanhuusiän terveyden ja hyvinvoinnin yhteyksien kartoittamista. Tuotamme tietoa, jolla voidaan kehittää työkyvyn tukemiseen tähtääviä toimenpiteitä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Tuemme kestävämpiä työuria vahvistamalla voimavaratekijöiden tunnistamista ja hyödyntämistä, erityisesti työuran keskivaihe huomioiden. Nuorten työelämään kiinnittyminen: Kehitämme nuorten työpajoihin uraohjauksen toimintamallin. Mallissa yhdistyvät voimavarakeskeinen uraohjaus ja työpajojen työvaltaiset koulutuskäytännöt. Tuotamme tietoa maahanmuuttajien työllistymisstrategioista ja työnantajien vinkeistä työpaikkaa hakevalle nuorelle. Työpajatoiminnassa harjoitellaan työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Teemme maahanmuuttajanuoren työhön perehdytyksen ja työkyvyn tukemisen oppaat maahanmuuttajille ja työnantajille. Tuotamme mallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn edistämiseen sekä vinkkejä ammatilliseen koulutukseen. Toteutamme vertaisryhmätoimintaa kuntien neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kanssa perhevapaalla olevien kuntalaisten työelämään paluun tukemiseksi. Ryhmäohjaajaksi koulutetaan 15 ohjaajaa ja ryhmätoimintaan osallistuu 150 vanhempaa. Vastaava määrä osallistuu lisäksi vaikutustutkimukseen. Arvioimme lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen politiikkatoimien vaikuttavuutta ja oikeaan osuvuutta politiikkatoimien paremmaksi kohdentamiseksi. Työurien pidentäminen terveyttä edistämällä: Lisäämme työpaikkojen ja työterveyshuoltojen tietoja, taitoja ja välineitä alkoholihaittojen ehkäisemisessä. Jatkamme tyky-toiminnan yhteiskehittämistä kuljetusalan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Toiminnan tuloksena pk-kuljetusyritykset ja niiden nuoret ammattikuljettajat edistävät yhteisöllisesti työkykyään ja hyvinvointiaan työstä, mikä parantaa ajoterveyttä ja työn tuottavuutta. Johtamisen kehittäminen: Käynnistämme henkilöstöhallinnon käyttöön soveltuvan henkilöstön osaamisen arviointityökalun kehittämisen. Tuloksena on menetelmä, jota hyödyntämällä ydinvoimaalan organisaatiot voivat arvioida ja kehittää omia henkilöstöjohtamisen käytäntöjään erityisesti osaamisen varmistamiseksi turvallisuuspainotteisessa toimintaympäristössä. Lisäämme tietoa henkilöstöjohtamisen, hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välisestä suhteesta. Tuotamme kansainvälisen ikäjohtamisen kouluttajien koulutuskonseptin, joka toteutetaan vuonna 2013 Saksassa. Julkaisemme kansainvälisen ikäjohtamisen lähiesimiehen opaskirjan, joka on saatavissa myös verkossa digitaalisena. 2. Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut Tavoitteena on työhyvinvoinnin tietoisuuden kehittäminen sekä tilannekuvan ja palvelun malli. Tuotamme tietoa työpaikkojen työhyvinvointitoiminnasta, käsitteistöstä, turvallisuusalan työhyvinvoinnista sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisestä yhteydestä. Perinteisiin sisältöihin, mm. kemikaaliturvallisuus, ääniympäristö, tapaturmantorjunta, yhdistetään työpaikan mahdollisuudet paremmin mukaan ottava voimaantumisnäkökulma. Toiminta 2013 Hyvinvointia työstä työurakeskustelun ytimeen: Osallistumme Työhyvinvointifoorumin toimintaan, tuotamme foorumiin aineistoa ja edistämme työhyvinvoinnin kansallista verkostoitumista. Teeman roolina on sisällön tuotta- 16

17 minen, hankkeet yrityksissä ja verkostotoiminnan kehittäminen. Hankkeina ovat mm. kemikaalifoorumi, Stoffenmanagerin lanseeraus kemikaaleja käyttäville pientyöpaikoille. Työhyvinvointitoiminnan kehittäminen: Tuotamme työturvallisuuden, työympäristön, turvallisuusalan ratkaisumalleja jatkaen 2012 kehittämistyön tuloksia mm. työhyvinvoinnin tilannekuva, jauhopölyn hallinta leipomoissa, Apaja-hanke, PIRAn jatko ja vaikuttavuus, kemikaalifoorumi ja kaivosalan työhyvinvointi. Teema kokoaa vaikuttavuuden ja taloudellisen tuloksellisuuden osalta työkaluja työpaikkojen käyttöön ideoina mm. työhyvinvoinnin vuosikello ja pienyritysten työhyvinvoinnin vaikuttavuusmittarit. Otamme käyttöön terävämpiä työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden viestintäratkaisuja työpaikoille, jotta tieto saataisiin perille ja vaikuttamaan. Viranomaisyhteistyö: Tuemme viranomaisten työtä (Tsteho) työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseksi työpaikoilla rakentamalla mallia ja kuvausta viranomaisten, työpaikkojen ja asiantuntijoiden toiminnasta ja rooleista. Teema tukee viranomaistoimintaa ajankohtaiskysymysten ratkaisemisessa yhteistyössä AVIen kanssa mm. työturvallisuuden ja työympäristökysymysten alueella. Työterveyshuollon toiminnan kehittäminen: Kehitämme ratkaisuja työterveyshuollon toiminnan edistämiseksi työpaikoilla mm. erittelemällä työpaikkojen tarpeita ja ratkaisuesimerkkejä työterveyshuollon kautta. Tuotamme työterveyshuollon käyttöön työhyvinvoinnin taustatietoa mm. työturvallisuuden ja melun haittojen ennakoinneista. 3. Vaikuttava työterveyshuolto Vaikutamme työuriin parantamalla työpaikan ja työterveyshuollon välistä työterveysyhteistyötä. Muita tavoitteita ovat työterveyshuollon vaikuttavuuden lisääminen, palvelujärjestelmän kehittäminen, yhteistyö muun terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen kanssa sekä työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Toiminta 2013 Pienten yritysten työterveyshuollon kehittäminen: Toteutamme pienten yritysten työterveyshuollon kehittämishanketta palvelujen kattavuuden ja laadun parantamiseksi. Hankkeen tuloksena yritysten työterveyshuollon kattavuus on parantunut; pienet yritykset ovat aktivoituneet hyödyntämään työterveyshuoltoa ja järjestäneet sen henkilöstölleen pienille yrityksille kohdennetun työterveyshuoltomallin mukaisesti. Työterveyshuolloissa malli on käytännön toimintatapa, jonka mukaista palvelua markkinoidaan aktiivisesti pienille yrityksille. Pienyritysten yhteisiä työterveyshuollon hankintaorganisaatioita kehitetään. Työterveysyhteistyö: Laadimme oppaan Työkyvyn seuranta, hallinta ja varhainen tuki -mallista työpaikkojen ja työterveyshuollon käyttöön. Julkaisemme työterveysyhteistyön ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä ja arvioimme niiden taloudellista vaikuttavuutta. Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuus: Selvitämme sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin tehtyjen muutosten (ns. 30/60/90-päivän sääntö) vaikutuksia työterveysyhteistyöhön ja pitkittyeeltä sairauslomalta työhön paluuseen yhteistyössä Kelan kanssa valtakunnallisesti. Työterveyshuoltojärjestelmän kehittäminen: Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään ja koordinaatioroolia täsmennetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa sairaanhoitopiiritasoisella verkostoitumisella, niin että työterveyshuollon työkykyä edistävä tehtävä ja työpaikan kanssa tehtävä työterveysyhteistyö täsmentyvät. Jatkamme kunnallista työterveyshuollon kehittämistä alueellisilla verkostomaisilla kehittämishankkeilla (SEITTI) Pohjanmaalla ja Savossa. 4. Työelämän tila ja tulevaisuus Tuomme esiin suomalaisen työelämän vahvuuksia ja tulevaisuuden haasteita. Parannamme työpaikkojen, työntekijöiden ja muiden työelämätoimijoiden mahdollisuuksia edistää hyvää työelämää. Tuotamme tietoa ja käytännön ratkaisuja mm. työelämän 17

18 kansainvälistymiseen, muuntuviin työyhteisöihin ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen ja huomioon ottamiseen työpaikoilla. Toiminta 2013 Työelämän kehitys ja ennakointi: Kehitämme työelämän ja sen muutosten indikaattoreita ja ennakointia. Rakennamme suomalaisen työelämän monitoroinnin ja ennakoivan arvioinnin verkostomaista toimintaa yhteistyössä STM:n, TEM:n, Tilastokeskuksen ja THL:n sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Tuotamme tietoa siitä, miten työelämän nykymurroksen haasteita voitaisiin pyrkiä hallitsemaan soveltamalla kestävän kehityksen periaatteita. Valmistelemme hankkeita työhyvinvointiin, työpaikkojen yhteisölliseen toimivuuteen ja työntekijyyden muutokseen kohdistuvien vaikutusten luotaamiseen ja kehittämiseen. Tulevaisuuden työ työpaikoilla: Suunnittelemme tulevaisuuden työpaikkojen toiminnan ratkaisumalleja verkottuneisiin, innovatiivisiin ja rajapinnoilla toimiviin työorganisaatioihin. Tuotamme uutta tietoa muuttuvan työn johtamisperiaatteista ja "itsensä johtamisen" haasteista. Autamme työpaikkoja ja työterveyshuoltoa ottamaan kansainvälistyvään työelämään liittyviä työhyvinvointitekijöitä (mm. työssä matkustaminen) paremmin huomioon. Tuotamme aihetta käsittelevät verkkosivut ja etsimme yhteistyökumppanit laajemman viestinviennin tueksi. Tuotamme tietoa maahanmuuttajien työhyvinvoinnista ja tarpeista työpaikoilla yhteistyössä THL:n kanssa sekä näihin liittyvää välineitä työpaikkojen käyttöön. Kehitämme työn tekemisen (työn sisältö, joustavuus, työajat, työympäristö) laatua työpaikoilla mm. interventioiden ja tilannearviointien avulla. Lisäämme tietoisuutta magneettikenttien vaikutuksista työpaikoille ja työterveyshuolloille. Työhyvinvointia verkostotoiminnalla: Koordinoimme toimialakohtaista työhyvinvoinnin kehittämistä ja selvitämme tapoja lisätä työhyvinvointihankkeiden vaikutusta ja tietoisuuden leviämistä toimialan yhteistyön kautta. Kokeilemme työpaikkojen väliseen vertaistukeen ja yhteistyöhön perustuvan työhyvinvoinnin kehittämisen toteuttamista verkostomaisena toimintatapana. 5. Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat Teeman visio on, että kiinteistö- ja rakennusala Suomessa hyväksyy sen, että tila on tehty ihmistä ja hänen toimiaan varten. Työtilat tulee lisäksi suunnitella käyttäjälähtöisesti ja osallistavasti ja niiden tulee tukea työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimuksiimme pohjautuvat uudet tavoitetasot otetaan huomioon rakentamishankkeissa. Myös työympäristö voi tukea terveyttä. Toiminta 2013 Hyvinvointirakentaminen kuntoutusalalla ja sairaaloissa: Hyvinvointirakentamisen osahanke kuntoutuslaitoksissa valmistuu Kuntoutuslaitosten tilasuunnittelun ja toiminnallisen suunnittelun toimintamalli ja työkalujen prototyypin testaustulokset valmistuvat. Laitokset ottavat käyttöön toimintamalleja ja toimivat esimerkkeinä muille. Tuloksia levitetään kuntoutusalan tapahtumien, asiantuntijalehtien ja terveydenhuollon toimijaverkostojen kautta. Työterveyslaitos hyödyntää uutta tietoa koulutuksessa ja palvelutoiminnassa. Toimintojen ja kiinteistöjen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia sekä merkitystä työntekijöiden hyvinvointiin arvioidaan kuntoutusalaa koskevan valtakunnallisen hankkeen toimipaikoissa sekä alalla yleensä. Modulaarisen sairaalarakentamisen (väistösairaala) toimintakonseptiaihio testataan koekohteessa (keskussairaala) yhteistyöyritysten ja sairaanhoitopiirien kanssa. Hyvinvointia edistävä tilasuunnittelu: RYM SHOKin Sisäympäristö-ohjelman viisi osatehtävää ovat käynnissä. Lisäksi uusia toimintamalleja kehitetään koekohteissa. Erityishuomio kohdistuu ääniympäristön ja talotekniikan järjestelmien kehittämiseen sekä käyttäjälähtöisen ja osallistavan suunnittelun hyödyntämiseen tilasuunnittelussa. Hyvinvointia edistävien tekijöiden 18

19 tunnistamisella ja niiden vaikutuksien arvioinnilla saadaan nykyistä paremmin ohjattua tilasuunnittelua. Käyttäjälähtöisen ja osallistavan suunnittelun toimintamallin pilotit toteutetaan Suomen yliopistokiinteistön ja verohallinnon työpaikoilla. Sisäilman laadun parantamisen ratkaisuja testataan mm. sairaaloissa. Hankkeiden tulosten taloudellista merkitystä ja vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen arvioidaan testitilanteissa työtehtävistä suoriutumisen ja kyselytutkimusten avulla. Äänieristysratkaisujen säädösvalmistelu: Rakennusten ääniolosuhteiden käyttäjälähtöinen kehittäminen (ÄKK)- hankkeessa osoitetaan ympäristöpsykologian ja rakennusakustiikan yhdistävällä tutkimuksella miten äänieristysratkaisut vaikuttavat rakennusten ääniympäristötyytyväisyyteen. Tuloksia hyödynnetään rakentamismääräyskokoelman kehittämisessä. Tutkimus tapahtuu läheisessä yhteistyössä eurooppalaisten COST-verkoston kanssa, jotta ääneneristyksen tavoitetasot voitaisiin harmonisoida eri maiden välillä. Home- ja kosteusvauriorakennusten terveysvaikutukset: Kosteus- ja homevauriorakennusten vaikutuksista terveyteen ja erityisesti immunologiseen puolustusjärjestelmään tuotetaan uutta tietoa. Mikrobien toksisuutta koskeva tutkimus valmistuu ja sen tuloksia hyödynnetään ohjeistuksen ja toimenpide-ehdotusten laatimisessa työterveyshuollolle, työsuojelulle ja muille toimijoille. Eduskunnalle luovutetun kosteusvaurioraportin toimenpiteiden jalkauttaminen käynnistyy v aikana. Työterveyslaitoksella on keskeinen rooli kansallisena erityisosaajana tässä toiminnassa. 6. Aivot työssä Tavoitteemme on edistää aivoystävällistä työtä, jossa työn henkiset ja älylliset sekä fysiologiset vaatimukset ovat tasapainossa eri-ikäisten ihmisten toimintakykyyn nähden. Tuotamme ratkaisuja, joiden avulla työtä voidaan kehittää siten, että kuormittumisen ja palautumisen suhde on aivojen kannalta optimaalinen sekä kehitämme ratkaisuja kognitiivisen toimintakyvyn heikentymisen varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon. Toiminta 2013 Työuupumuksen tutkiminen ja vaikutukset ihmiseen: SalWe-SHOK -ohjelmassa tutkimme koetun uupumustilan vaikutuksia ihmisen älylliseen suorituskykyyn sekä sydän- ja verenkiertoelimistön ja aivojen fysiologiaan. Tutkimme ahdistusherkkyyden, tarkkaavuushäiriöiden ja uniongelmien sekä uupumuksen välisiä yhteyksiä. Kehitämme toimintamalleja työuupumuksen varhaistunnistukseen ja ehkäisyyn sekä toimintakyvyn ja kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin työterveyshuollon ja uupumuksesta kärsiviä hoitavien lääkäreiden ja psykologien tarpeisiin. Toimintakykyyn vaikuttavat tekijät ja niiden arviointityökalut: SalWe-SHOK -ohjelmassa arvioimme subjektiivisten oirekyselyjen käyttöarvoa työterveyshuollolle. Tieto mahdollistaa myös verkkopohjaisen kyselyt, jolla voidaan edistää työntekijöiden oma-aloitteisuutta edistää omaa työhyvinvointiaan. Kehitämme tutkimusmenetelmiä toimintakyvyn arviointiin, joissa on kytkentä tietoon työstä ja työhön liittyvistä tekijöistä sekä tutkimme coping-mekanismeja suhteessa kognitiiviseen toimintakykyyn. Esimiehet saavat uusia keinoja arvioida työtä suhteessa työntekijän voimavaroihin. Näin kehitetään toimintatapoja, joilla työtä räätälöidään osatyökykyisen henkilön kannalta optimaaliseksi. Selvitämme, miten tunnetila ja mielihyvän kokeminen vaikuttavat kognitiiviseen toimintakykyyn. Tieto on tärkeätä mm. työpaikkojen työkulttuurien syvemmälle ymmärtämiselle. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää sekä tiimityössä että johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tuotamme tietoa laajan kyselyn pohjalta inhimillisille virheille ja tapaturmille altistavista tekijöistä huolto-, kunnossapito- ja varastotöissä. Kyselyä voivat hyödyntää sekä työntekijät, työsuojelutehtävissä toimivat ja työn kehittäjät. Keinoja epäsäännöllistä työtä tekeville terveyden ja työkyvyn ylläpitoon: Tuotamme tietoa vuorotyöhön ja epäsäännöllistä työaikaa tekevien ruokailutottumuksista (mm. hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien käyttö). Tiedon avulla ehkäistään mm. ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään liittyvää sairastavuutta. 19

20 Kehitämme sekä itsehoitomenetelmiä että varhaisen puuttumisen toimintamallia epäsäännöllistä työtä tekevillä esiintyvän unettomuuden hoitoon sekä itse työntekijöiden että heidän työterveyshuoltonsa käyttöön. Tuotamme tietoa ammattiliikenteen tarpeisiin väsymyksen, koetun vireyden ja kuljettajan koetun stressin välisistä yhteyksistä ja tekijöiden vaikutuksesta ajokäyttäytymiseen. Tuotamme tietoa työstressin vaikutuksista vuorotyötä tekevien työmuistiin, univaikeuksiin, jaksamiseen, suoriutumiseen ja virheisiin työssä sekä keinoista hallita työstressiä esim. vaikuttamalla työn sisältöön ja työaikasuunnitteluun sekä säätelemällä työn henkistä kuormitusta. Valmistelemme uusia avauksia liittyen globaaliin hajautettuun työhön, uusiin työn tekemisen muotoihin sekä stressin ja vireystilan, unen ja palautumisen hallintaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. 7. Nanoturvallisuuskeskus Tavoitteena on varmistaa turvalliset työskentelyolosuhteet suomalaisten nanomateriaaleja käyttävien tai nanoteknologioita hyödyntävien yritysten työntekijöille, parantaa suuren yleisön tietoutta nanoturvallisuudesta, tarjota luotettavaa tietoa viranomaisille, työmarkkinajärjestöille ja tiedeyhteisölle sekä täyttää edelleen olemassa olevia, huomattavia nanomateriaalien turvallisuuteen liittyviä tietoaukkoja. Nanoturvallisuuskeskuksen tärkein tehtävä on tarjota ratkaisuja nanomateriaalien turvallisuuteen mahdollisesti liittyviin haasteisiin. Toiminta 2013 Tietoa nanomateriaalien turvallisesta käytöstä: Laadimme malliratkaisun nanomateriaalien turvalliselle käytölle sekä valmistelemme ja julkaisemme Työterveyslaitoksen tavoitetasoja yksittäisille nanomateriaaleille altistumisen arviointia varten. Tarjoamme keskuksen www-sivuilla tutkimukseen pohjautuvaa nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvää tietoa ja ohjeistusta. Tuemme yrityksiä niiden nanomateriaaleja koskevissa tiedon tarpeissa ja tarjoamme tietoa viranomaisille hallinnollisen päätöksenteon tueksi. Verkostotoiminta: Osallistumme aktiivisesti STM:n asettaman nanoturvallisuusverkoston työhön ja kehitämme verkoston toimintatapoja sekä vaikutamme sen tavoitteisiin. Osallistumme kansallisen ja kansainvälisten nanoturvallisuusverkostojen toimintaan järjestämällä Helsingissä vuonna 2013 kansallisen Tutkimuksesta käytäntöön - nanoturvallisuustapahtuman ja jatkamme aktiivista toimintaa EU:n ja Yhdysvaltain välisessä nanomateriaalien turvallisuustutkimuksen yhteistyössä. Keskus jatkaa myös EU:n Nanosafety Clusterin toiminnan koordinointia. Kansainvälinen nanoturvallisuus-hanketoiminta: Koordinoimme EU:n rahoittamia NANODEVICE- ja NANOSOLUTIONS-hankkeita, joissa kehitetään mittalaitteita nanomateriaalialtistuksen arvioimiseksi työpaikoilla sekä nanomateriaalien turvallisuusluokittelua yritysten toiminnan ja viranomaisen päätöstenteon tueksi. Koordinoimme laajan nanomateriaalien riskinarviointia kehittävän MARINA EUhankkeen keskeistä osaa ja osallistumme kumppaneina useisiin muihin hankkeisiin. 8. Sosiaalinen pääoma, terveys ja työhyvinvointi Kartutamme tietoa työn psykososiaalisten tekijöiden, terveyden ja työkyvyn välisistä yhteyksistä ja lisäämme ymmärrystä työhyvinvointia edistävästä johtamisesta. Tulevana vuonna suuntaamme tutkimusta erityisesti osaamisen kehittämiseen ja luottamus -aihealueille. Teeman toiminnan tavoitteena on työyhteisöjen ja organisaatioiden toiminnan kehittyminen ja uudistavien johtamis- ja toimintamallien käyttöönotto organisaatioissa. Toiminta 2013 Johtamisen kehittäminen: Luomme laatukriteerit hyvälle johtamiselle julkisella sektorilla ja edistämme niiden toteutumista. Levitämme laatukriteerejä eri organisaatioiden käyttöön kanavien kautta mahdollisimman laajasti. 20

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhön osallistuminen ja pidemmät ja paremmat työurat Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teema Tätä me olemme Työura-teemassa tarkastellaan työuraa

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työssä Työterveyslaitos tulevaisuuden työelämän kehittäjänä Tulevaisuuden työpaikoilla menestys luodaan yhdessä EK-STTK tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Rauno Pääkkönen,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014

Hyvinvointia työstä. Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014 Hyvinvointia työstä 2020 Työterveyslaitoksen 2015 2020 strategia Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014 TYÖTERVEYSLAITOS Työterveyslaitos on riippumaton työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija. TOIMINTA-AJATUKSEMME

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Pori 27.04.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Pori 27.04.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Pori 27.04.2012 Jaana Lerssi-Uskelin 3.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Mitä Porissa on jo tehty? Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 22.10.2012 Työelämän laadun kehittämisen viitekehykset Työelämän laatu on läpileikkaava

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot