Idea Kainuusta. Euroja. kehittyville yrityksille. Yhteistyöllä uusia asiakkaita. Marraskuu Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Idea Kainuusta. Euroja. kehittyville yrityksille. Yhteistyöllä uusia asiakkaita. Marraskuu 2011. Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen."

Transkriptio

1 Idea Kainuusta Marraskuu Euroja 6 kehittyville yrityksille Yhteistyöllä uusia asiakkaita Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.

2 2 Idea Kainuusta 3 Vaikka yritysten suhdannekuva on kesän jälkeen heikentynyt selvästi, tulisi kaikilla toimialoilla uskaltaa uudistua ja kehittää toimintaa. Pääkirjoitus Kajaani vetää peliosaajia Kajak Game Studio on tuottanut maailmalle uusia pelialan yrityksiä ja saanut jo menestyviä firmoja tulemaan Kajaaniin. Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan osaajat ovat haluttua työvoimaa kansainvälisestikin. Innova innostaa yrittäjyyteen Rakennerahastoilla hyvinvointia kainuulaisille Kainuussa maakuntaohjelman päätavoitteena on kainuulaisen hyvinvoinnin parantaminen. Hyvinvointi edellyttää sitä, että alueen yritykset ovat uusiutuvia ja menestyviä. Silloin ne luovat sekä työllisyyttä että taloudellista menestystä koko alueelle. Muun muassa globalisaation ja väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin pystytään parhaiten vastaamaan uusiutumalla, luomalla uutta sekä vahvistamalla osaamista ja tuottavuutta. Kilpailukyvyn parantaminen perustuu usein uusien ideoiden hyödyntämiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen, osaavaan työvoimaan ja työn uudenlaiseen organisointiin. Kilpailukyvyn yksi osatekijä on myös hyvä yritystoimintaa tukeva liiketoimintaympäristö. Uuden menestyvän yrityksen käynnistäminen edellyttää ennakkoluulotonta yritystoimintaa ja vahvaa yrittäjyyttä. Kainuussa on noin yritysten toimipaikkaa (pois luettuna alkutuotanto), mikä on 1,2 % valtakunnan kaikista yrityksistä. Yli 92 % yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä. Elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta tärkeä mittari yritysten nettolisäys yrityskantaan nähden on Kainuussa alhaisemmalla tasolla kuin valtakunnassa keskimäärin. Kainuulaiset yritykset näkevät syksyn suhdannebarometrin mukaan eniten kehittämistarpeita markkinoinnissa ja myynnissä sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Yritysten tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on noussut viime vuosina sekä Kainuussa että koko maassa. Kainuulaiset yritykset ovat tyytyväisimpiä asuinympäristöön, toimitilojen ja tonttien saatavuuteen sekä tietoliikenneyhteyksiin. Vähiten tyytyväisiä ollaan koulutustarjontaan, yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen. EU-rakennerahastokaudella sekä Euroopan aluekehitysrahaston että Euroopan sosiaalirahaston ohjelmilla pystytään tukemaan monipuolisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. EAKR-rahoitusta kohdennetaan kehittämishankkeisiin, jotka parantavat yritysten tuottavuutta, kasvua ja kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä. Yritysten, korkeakoulujen ja muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten verkottumista edistetään innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi ja innovaatioiden tuotteistamiseksi markkinoille. ESR-ohjelman toimenpiteillä tuetaan hankkeita, jotka parantavat ja ylläpitävät työntekijöiden ja yrittäjien osaamista, kehittävät työorganisaatioita ja turvaavat ihmisten edellytyksiä saada työtä ja jaksaa työelämässä entistä pidempään. Vaikka yritysten suhdannekuva on kesän jälkeen heikentynyt selvästi, tulisi kaikilla toimialoilla uskaltaa uudistua ja kehittää toimintaa. Myös yritysten toimintaympäristö vaatii jatkuvaa kehittämistä. Rakennerahastorahoitus voi olla mukana niin yksittäisen yrityksen toiminnan kehittämisessä kuin toimintaympäristön kehittämisessä rakennerahastoilla parannetaan kainuulaista hyvinvointia! Jaana Korhonen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen johtaja Idea Kainuusta -lehti Kajaanin ammattikorkeakoulu oli todella ajanhermolla, kun se aloitti vuonna 2009 pelialan koulutuslinjan. Menestyksen yhtenä tukipilarina on ollut Kajak Games Studio -investointihanke, jossa oppilaitokseen luotiin korkeatasoinen peli- ja simulaatioalan toimintaympäristö. Hankkeen alussa asetettiin pitkän aikavälin tavoitteeksi, että Kainuun alueelle syntyy useita kansainvälisestikin merkittäviä peli- ja simulaatioalan yrityksiä. Pelialan lehtori Veli-Pekka Piirainen voi olla reilusti ylpeä opiskelijoiden yrittäjyyden alkuaskelista joidenkin kohdalla voi puhua jopa harppauksista. Esimerkiksi opiskelijamme Mika Karkinen meni vaihtoon Kiinaan, loi siellä kontaktit ja nyt hänen yrityksensä myy 3D-mallintamista alihankintatyönä, jossa hän konseptoi tarvittavat mallit ja valvoo laatua. Varsinainen mallintamistyö ja teksturointi tehdään sitten Kiinassa. Pari muutakin opiskelijoiden yritystä on jo lähtenyt liikkeelle, ja kun opiskelijat etenevät opinnoissaan, on yrityksiä tulossa lisää, Piirainen iloitsee. Koulutus tuo yrityksiä Opiskelijoiden perustamien yritysten lisäksi hankkeessa pyrittiin saamaan alueelle muitakin pelialan yrityksiä, jotka pystyvät hyötymään monipuolisesta tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan kanssa. Perusteilla on yksi yritys, joka ei ole opiskelijoiden, vaan muutamat pelialan konkarit ovat perustamassa kansainvälisen firmansa tänne juuri ammattitaitoisen työvoiman vuoksi, Piirainen vihjaa. Myös helsinkiläinen Supercell Oy sijoitti pohjoisen studionsa Kajaaniin, jotta sillä olisi lähellä saatavissa osaavaa henkilökuntaa pelituotantoon. Yrittäjyyteen opiskelijoita ohjaa omien opettajien lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun Innovan henkilökunta. Innovasta opiskelijat saavat sparrausta ja käytännön apua yrityksen pyörittämiseen. Innova on todella hyvä apu opiskelijoiden kannustamisessa yrittäjyyteen. Innovan ja pelialan yhteistyönä on lähdössä liikkeelle uusi hanke, jossa haetaan sijoittajia ja luodaan yksityinen pääomarahasto pelikehitystä varten. Rahastosta aloittelevien yritysten olisi mahdollista saada sijoituksena noin 10 Kajak Game Studio Kajaanin ammattikorkeakoulu Päätoimittaja: Jorma Teittinen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Lehden jutut: Lehden kuvat: Taitto: euron summia. Sijoituksen avulla ne pystyisivät hakemaan esimerkiksi Tekesin tuotekehityslainaa ja tekemään tuotteensa markkinoille. Hankkeelle haetaan rahoitusta Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehitysrahastosta. Pelistudio hankerahalla Kajak Game Studio -investointihankkeessa ammattikorkeakoululle luotiin 24-paikkainen pelistudio, jossa opiskelijat keräävät opintopisteitä sekä moni myös tekee pohjatyötä omaa yritystä varten. Oppilaitoksen omia ohjelmistolisenssejä ei ole mahdollista hyödyntää kaupalliseen toimintaan. Studio laitteineen ja ohjelmistoineen mahdollistaa pelialan opiskelijoille ja aloittaville alan yrityksille kaupallisten pelien kehittämisen. Kajak Game Studio on Suomen ensimmäinen pelialan yrityskiihdyttämö, Piirainen Uusi peliäänilinja Tänä syksynä aloitti 60 pelialalle mielivää oppilasta. Heistä 40 pääsee vuoden vaihteessa suuntautumaan varsinaisesti koulutusalalle, joten edessä on motivaation ja taidonnäytteiden kautta tapahtuva karsinta. Ensi syksynä aloittavista opiskelijoista osa voi erikoistua myös peliääniin ja -musiikkiin. Linjalle valituilla toinen opintovuosi kuluu Ruotsin yhteistyöoppilaitoksessa. Tähän mennessä opiskelijat ovat voineet erikoistua peliohjelmointiin, -grafiikkaan, -suunnitteluun ja -tuotantoon. Toinen uudistus sijoittuu Kajaanin ammattikorkeakoulun insinöörilinjalle. Keväällä alkaa haku ensi syksynä alkavaan peliteknologian insinöörikoulutukseen. Siltä linjalta tulee valmistumaan kovan tason koodareita huippupeleissä, 3D-käyttöliittymissä ja vaativissa simulaatioissa tarvittavan 3D-reaaliaikagrafiikan ohjelmointiin. Pelialan kolmannen vuosikurssin opiskelijat tekevät parhaillaan harjoittelua. Osaajia on muun muassa Berliinissä, Helsingissä ja Oulussa niinkin nimekkäissä yrityksissä kuin Wooga, Digital Chocolate, Bugbear ja LudoCraft. Osa tekee harjoittelua opiskelijoiden Kajak Games -osuuskunnassa oman tuotekehityksen parissa. Pelialan koulutus tekee vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Kumppanikorkeakoulujen listalle tuli juuri uusi edustaja Etelä-Koreasta EAKR, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Painopaikka: Kajaanin kirjapaino Jarkko Suutari ja Janne Sirviö tekivät lokakuussa työvuoroa Ideahuoneessa kuten muutkin Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinoinnin opiskelijat. Idea kainuulaisten keksintöjen esittelyyn ihmisvirtojen äärellä tuli Innovaatio ja yrittäjyyskeskus Innovasta. Kajaanin ammattikorkeakoulun Innovaatioja yrittäjyyskeskus Innovan opastamana opiskelijat ja opettajat rakensivat Prisman pikkuliiketilaan Ideahuoneen. Tiloissa opiskelijat esittelivät kainuulaisten yrittäjien keksintöjä ja tuotteita. Markkinoinnin opiskelijat tekivät paikan päällä tuotteista markkinointi- ja ostotapatutkimuksia, muut opiskelijat muun muassa kannattavuuslaskentaa. Innovan varsinainen voima tulee juuri opiskelijoista ja opettajista, ja me kuusi Innovan työntekijää olemme toiminnan kiihdyttäjiä, kuvailee projektipäällikkö Kimmo Nikkanen. Jo neljä yritystä Innovasta Kajaanin ammattikorkeakoulun Innovaatioja yrittäjyyskeskus Innovan kotipesä on keskellä ammattikorkeakoulun kampusta, Taito 1:n rakennuksessa. Keskus sai alkunsa Euroopan aluekehitysrahaston tukemasta hankkeesta. Innovan yhtenä tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli Kajaanin ammattikorkeakoulun yrittäjyys- sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioopintojen toteuttamiseen. Toimintamallin myötä opiskelijoiden ja opettajien on mahdollista tuottaa ammattitaitoisessa ohjauksessa uusia tuotteita, palveluita ja yrityksiä. Innovassa kypsytellään tällä hetkellä yhteensä 13 yritysaihiota. Opiskelijoilla työn alla on 10 yritystä ja opettajilla kaksi. Yksi tulee ammattikorkeakoulun ulkopuolelta. Kaupparekisteriin on syntynyt jo neljä yritystä Innovan avustuksella, Nikkanen iloitsee. Pitkäkestoisiin koulutuksiin osallistui kevätlukukaudella 424 opiskelijaa. Aiheina koulutuksissa olivat muun muassa johtaminen, liiketoiminnan tuotteistaminen, tutkimus- ja kehitystoiminta, markkinointi, mainonta, tuloksen laskenta sekä verotus. Lyhytkestoisissa sparrauksissa on ollut jatkuvasti mukana noin 40 opiskelijaa, joista pääosa edustaa pelialaa. Jo 28 opettajaa on mukana toiminnassa, Nikkanen listaa. Sisäistä yrittäjyyttä Innovassa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimiaan asioita käytäntöön ja harjoittelemaan yrittäjyyteen liittyviä asioita yhdessä muiden kanssa. Sisäisen yrittäjyyden sekä esimies- ja alaistaitojen hallitseminen ovat erittäin arvokkaita osaamisia nykypäivän työelämässä. Vaikka vain pienestä joukosta opiskelijoita tulee yrittäjiä, nämä taidot ja osaamiset kantavat kaikkia työelämässä eteenpäin, Kimmo Nikkanen muistuttaa. Tämän syksyn isoihin ponnistuksiin kuului Ideahuoneen lisäksi sidosryhmäseminaari, jossa puhui muun muassa leijonakapteeni Timo Jutila. Seminaariin osallistui yli 100 kainuulaista yrittäjää ja esimiestä. Sidosryhmäseminaarin tavoitteena oli päästä vielä yksi askel lähemmäs alueen yrityksiä sekä saada aikaan kummiyritysten ja opiskelijoiden yhteistyöverkosto ammentamaan uutta hyvää yhteisöllisestä voimasta. Innovassa suunnitellaan lisätilojen käyttöönottoa, sillä toiminta on koko ajan laajentunut. Myös muun muassa kansainväliset BBA-opiskelijat pääsevät antamaan kielellistä ja kulttuurillista osaamistaan monialaiseen yhteistyöhön. Innovaatio- ja yrittäjyyskeskus Innova Kajaanin ammattikorkeakoulu

3 4 Idea Kainuusta 5 Kehittyvä yritys ansaitsee euroja PHD Nordic, Paikallis-Sähkö ja Eristysurakointi Heikkinen ovat yrityksiä, jotka ennakkoluulottomasti kehittävät toimintaansa. Tavoitteellisen kasvun ansiosta jokaiselle niistä on myönnetty Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yritysten kehittämisavustusta. Yrityksille, jotka kehittävät toimintaansa ja investoivat, on nyt vielä hyvin euroja saatavilla, Karjalainen kannustaa. PHD Nordic Oy kehittää nestekäsittely- ja testaussovellusta, jota odottaa terveydenhuollon ja teollisuuden alalla lähes rajattomat kansainväliset markkinat. PHD Nordic Oy kehittää nestekäsittely- ja testaussovellusta, jota odottaa terveydenhuollon ja teollisuuden alalla lähes rajattomat kansainväliset markkinat. Toimialanamme on lääkintäkojeiden ja -tarvikkeiden suunnittelu, valmistus ja myynti, mutta oli todella vaikea saada yrityksen toimiala yhteen lokeroon, Mikko Ovaska naurahtaa. Yrityksen tuote perustuu keksintöön, jossa yhdistyvät elektroniikka, tietotekniikka, kemia ja fysiikka. Vuonna 2010 perustetussa PHD Nordicissa työskentelevät Mikko Ovaska, Martti Kauppi, Kalle Kemppainen ja Matti Jormakka, kaikki tekniikan alalta korkeakoulusta valmistuneita tai valmistuvia insinöörejä. Kauppi tekee parhaillaan diplomityönään ohjelmakehitystä testikonseptia varten. Idea innovaatioon lähti akateemisesta tutkimuksesta. Sen pohjalta yrittäjät ryhtyivät tekemään omaa tuotettaan eri tieteenaloja yhdistäen. Kajaanilaisten nuorten ammattilaisten keksintö on vakuuttanut myös Tekesin, joka valitsi PHD Nordicin mukaan elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Intian valtuuskuntaan. Rahoitusta keksinnölle PHD Nordic sai euroa kehittämisavustusta yrityksen toiminnan käynnistämiseen sekä tuotekehityksen aloittamiseen nesteiden analysoinnissa ja mittauksessa. Avustus on ELY-keskuksen myöntämää ja osaksi Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa. Myös ELY:n tuotteistetut asiantuntijapalvelut auttoivat tuoreita yrittäjiä alkutaipaleella. ELY-keskuksen ohjauksen myötä pääsimme nopeasti kartalle eikä enää tarvinnut paikasta toiseen juosta ja kysellä, Kauppi ja Ovaska vakuuttavat. Yrityksessä on osattu hyödyntää muitakin rahoituskanavia, kuten ELY-keskuksen myöntämää valmistelurahoitusta ja Tekesin rahoitusta. Sähköpalot historiaan Paikallis-Sähkö Oy kehitti täysin uuden liiketoiminta-alueen saamansa kehitysavustuksen avulla. Sähköpalotilastojen karun kertoman myötä yrityksessä lähdettiin työstämään teknisiä ratkaisuja ja palvelua, jossa lämpökamerakuvauksen, ultraäänimittauksen sekä kattavan sähkönlaadun mittaamisen myötä pystytään paikantamaan vaarakohdat. Uutta tuotteessa oli monen eri osa-alueen systemaattinen yhdistäminen sähköpalojen ehkäisemiseksi. Tarjoamme palveluamme esimerkiksi maatiloille, sairaaloihin, kouluihin ja muihin kohteisiin, missä on suuria sähkötehoja ja sähköpalot aiheuttavat suuren uhkan. Paikallistamisen ja korjaamisen jälkeen sähköjärjestelmälle pystytään antamaan vuodeksi takuu, etteivät ne aiheuta sähköpaloja, kertoo toimitusjohtaja Jukka Kivimäki. Uusi liiketoiminta-ala työllistää noin kymmenen henkeä. Vuosina kehitetylle tuotteelle on ollut kysyntää, ja lähiaikoina yritys päässee sanomaan palvelun tuottaneen myös plussamerkkistä tulosta suuresta investoinnista huolimatta. Paikallis-Sähkö sai projektiinsa Euroopan aluekehitysrahaston osatukemaa kehittämisavustusta euroa. Ennakkohuoltopalvelun kehittämisen lisäksi huomattavasti pienempi osa avustuksesta kohdistui tietojärjestelmien kehittämiseen. Rahoituksen saaminen oli ratkaisevaa, mahdollisesti ilman sitä emme olisi lähteneet näin suureen investointiin. Omaa rahaamme on tähän laitettu noin puoli miljoonaa euroa, mikä on raskas sijoitus kokoisellemme yritykselle, Kivimäki muistuttaa. Uusi palvelu on levittänyt valtakunnalliseksi yritystoiminnan, joka aikaisemmin keskittyi Kainuuseen ja Oulun seudulle. Sotkamosta vuonna 1959 alkunsa saanut Paikallis-Sähkö työllistää 135 henkeä ja lisäksi 10 tytäryhtiössään Kuusamossa. Apua sukupolvenvaihdokseen Eristysurakointi Heikkinen Oy:ssä yrityksen vetovastuu vaihdettiin sukupolvelta toiselle viime vuonna. Apua suureen projektiin tuli ELY-keskuksen tuotteistetuista asiantuntijapalveluista, joiden avulla prosessia ryhdyttiin suunnittelemaan jo vuoden 2009 puolella. Asiantuntijan apu oli ehdottomasti tarpeen sukupolvenvaihdoksen tekemisessä. Hinta-laatusuhteeltaan juuri sopiva palvelu, uusi osakas Esa Mikkonen sanoo. Samaan hankekokonaisuuteen nivoutui myös tuotantolaitteiden ja atk-järjestelmien kehittäminen. Yhteensä yritys sai kehittämisavustusta euroa. Kehitysavustuksen myötä otimme samalla käyttöön taloushallinto-ohjelmat, joita yrityksessä ei aikaisemmin ollut lainkaan. Mikkoselle ohjelmistojen käyttäminen on tuttua, sillä hän oli työskennellyt niiden parissa ennen perheyritykseen mukaantuloa. Sen sijaan yrityksen muu arki vaati paljon opettelua. Vuonna 1985 perustettu yritys tekee putki-, lvi- ja laite-eristyksiä aliurakointina isommille alan yrityksille. Kehitysavustuksesta saimme rahaa avainhenkilön palkkatukeen. Tuki oli todella tärkeä, sillä sen avulla pystyi rauhassa vuoden ajamaan uusia osakkaita sisään yritykseen. Paikallis-Sähkö Oy tarjoaa lämpökamerakuvausta ja ultraäänimittausta kohteisiin, missä on suuria sähkötehoja ja sähköpalot aiheuttavat uhkan. Paikallistamisen ja korjaamisen jälkeen sähköjärjestelmälle pystytään antamaan takuu vuodeksi, etteivät ne aiheuta sähköpaloja. Avustus tukee yritysten kasvua Jokapäiväiseen toimintaan tukea ei saa, vaan yrityksen suunnitelmissa on oltava kokonaisvaltainen, merkittävä hanke ja mielellään isompia investointeja. Avustuksen tarkoituksena on parantaa yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä, kertoo Sanna Karjalainen. Karjalainen käsittelee yhtenä yritystutkijana EAKR-hakemuksia Kainuun ELY-keskuksessa. Hän on perehtynyt erityisesti metalli-, rakennus-, kivi- ja kaivannaisteollisuuden sekä matkailualan hankkeisiin. Kehittämistukea myönnetään lähinnä pienille ja keskisuurille yrityksille. Suuri yritys voi saada myönteisen päätöksen, jos hankkeella on merkittäviä vaikutuksia alueen työllisyyteen ja pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Myös hankkeiden kokonaisrahoitus on oltava kunnossa. Avustuksia myönnetään vain yrityksille, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Tuen myöntäminen perustuu lakiin, asetukseen, rahoituslinjauksiin ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Avustusta matka- ja messukuluihin ELY-keskus myöntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamaa avustusta kasvuhakuisille yrityksille niiden liiketoiminnan kehittämiseen. Kehittämisavustusta voi hakea esimerkiksi investointeihin, kansainvälistymiseen ja muihin kehittämistoimenpiteisiin. Investoinneissa pienten yritysten avustusprosentti on 35. Yrityksen yleisiin kehittämistoimenpiteisiin tukea saa 50 % verran. Tukea voi käyttää muun muassa ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankintaan, matka- ja messukuluihin sekä hankkeeseen liittyviin palkkakustannuksiin. 50 % on merkittävä määrä, Karjalainen painottaa. Kun hakija toimittaa ELY-keskukseen valmiit lomakkeet sekä hankesuunnitelmat liitteineen, hakemuksen käsittely on sujuvaa ja päätöksen saa nopeasti. Sähköisen hakujärjestelmän myötä paperit voi täyttää kotikoneella. Jos lomakkeiden täyttö tuntuu ylivoimaiselta, on apua lähellä. ELY-keskuksen, Yritys-Suomen ja Kainuun Edun asiantuntijat auttavat lomakkeiden laadinnassa, jos joku kokee ne liian monimutkaiseksi. On tärkeää, että meihin otetaan yhteyttä hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä, jotta voimme olla mukana hankkeen suunnittelussa, Karjalainen muistuttaa. Paljon euroja jäljellä Kun yritys saa myöntävän päätöksen, on sillä kaksi vuotta aikaa toteuttaa suunnitelmat. Nykyisillä kriteereillä Euroopan aluekehitysrahastosta saa avustuksia vuoden 2013 loppuun saakka, jos vain rahastossa on vielä käyttövaraa. Kainuussa on oikein hyvä tilanne rahamäärässä. Yrityksille, jotka kehittävät toimintaansa ja investoivat, on nyt vielä hyvin euroja saatavilla, Karjalainen kannustaa. ANNA PALAUTETTA! Otamme mielellämme vastaan palautetta Idea Kainuu lehden kehittämiseksi. Palauteviestit voi lähettää osoitteeseen:

4 6 Idea Kainuusta 7 Hankkeen myötä matkailualueet saavat kehittämiseensä lisää uusia ideoita. Asukkaat ja matkailijat puolestaan pääsevät vaikuttamaan alueiden suunnitteluun. Anne Tolvanen Yhteistyöstä voimaa Kainuuseen perustetun Heapson Oy:n pohjalaisyrittäjät uskovat verkostoitumisen voimaan. Siksi yritys lähti mukaan Teollisuus Kainuu -hankkeeseen, jossa luodaan yritysten kesken luottamuksellista yhteistyötä. Veli-Matti Ojasen ja Juha Pälvimaan polku johti Kainuuseen Talvivaaran myötä. Heapson Oy perustettiin Sotkamoon vuoden 2010 helmikuussa palvelemaan muoviputkistoasioissa ensisijaisesti Euroopan suurimman nikkelikaivoksen tarpeita. Ensimmäisessä vaiheessa tulimme rakentamaan bioliuotuksen primäärikasojen kastelujärjestelmiä, johon liittyy yrityksemme kasapoika-nimikin. Kaivos oli miehille tuttu jo sen alkuajoilta 2005, jolloin silloisessa työssämme olimme läheisesti suunnittelemassa ja myöhemmin toteuttamassa polyeteenisiä putkistoratkaisuja kaivoksen haasteellisiin tarpeisiin, Ojanen ja Pälvimaa kertovat. Insinööriyrittäjillä on pitkä ja monipuolinen kokemus muoviputkijärjestelmien tekniikasta ja tuotannosta sekä niiden vaativista asennuskohteista. Ennen omaa yritystä kaksikko työskenteli kymmenisen vuotta merkittävän kansainvälisen muoviputkistojen valmistajan leivissä useissa eri tehtävissä. Yrittäjähenkiset ja asiakasläheiset hyvin yhteensopivat toimintatavat ajoivat meidät yhteiselle yrittäjyyden tielle, joskin monen sattuman saattelemana. Hankkeesta kumppaneita Kajaanin-reissuillaan Pälvimaa ja Ojanen istuvat usein Teuvo Nissilän toimistossa Kainuun Edulla. Nissilä vetää Teollisuus Kainuu -hanketta, jossa kehitetään metalli-, suunnittelu-, muovi- ja pintakäsittely-yritysten liiketoimintaa sekä valmiuksia tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Heapson on yksi hankkeessa mukana olevasta 21 yrityksestä. Heapson on hyvä esimerkki siitä, miten kannattaa lähteä hakemaan yhteistyötä vieraallakin maalla, Nissilä sanoo. Avainasiana Teollisuus Kainuussa on oman yrityksen kehittämisen ohessa verkostoituminen saman tai läheisen alan kainuulaisyritysten kanssa. Verkostoitumista odottaa hankkeelta myös Heapsonin yrittäjät. Hankkeen kautta heillä on mahdollista luoda kanavia uusien asiakkaiden ja tuotteiden löytämiseen kotimaan markkinoilta. Olemme alkutaipaleella Teollisuus Kainuu -yhteistyössä, mutta hankkeen vetäjien laaja kokemus, yhteistyöverkosto ja toimintatapa antavat vahvaa uskoa tavoitteidemme toteutumiseen tätä kautta, Pälvimaa ja Ojanen sanovat. Heapson työllistää noin 30 henkilöä. Yrityksen suurin ja merkittävin asiakas on edelleen Talvivaaran kaivos. Talvivaaran kaivoksen bioliuotuskasojen putkistojen rakentamisen lisäksi yritys on mukana uusien putkilinjojen rakentamisessa sekä merkittäviltä osin putkistojen vaatimissa huolto- ja kunnossapitotoimissa. Tavoitteenamme on olla ensinnäkin Talvivaaran läheinen yhteistyökumppani koko kaivoksen suunnitellun toiminta-ajan, eli noin 45 vuotta, ja lisäksi pystyä tuottamaan laadukkaita muoviputkistopalveluita myös uusille asiakkaille ympäri Suomea, yrittäjät sanovat. Metallialalle työpaikkoja Tulevien vuosikymmenien aikana kontaktit muihin kainuulaisyrityksiin ovat Heapsonille tärkeitä. Teollisuus Kainuussa kannustetaan yrityksiä kasvuun ja etsitään niille yhteistyömuotoja, yhteisiä tuotteita, tuoteperheitä tai palvelukokonaisuuksia. Haluamme pitää nykyiset hankkeen alojen työpaikat Kainuussa ja luoda niitä lisää, Teuvo Nissilä painottaa. Samaa alaa ja vielä samaa maakuntaa edustavien yritysten voisi luulla kilpailevan keskenään asiakkaista. Luottamukselliset suhteet kuitenkin takaavat sen, että kilpailun sijaan yhteistyöstä saadaan voimaa tuotannon lisäämiseen ja kansainvälistymiseen. Tuttujen yritysten kesken on helppo sopia yhteistyöstä muun muassa tuotantohuippujen aikana. Hyvä esimerkki on suomussalmelainen MEHI Oy, joka valmistaa konepajateollisuuden erityistyökaluja ja vie niitä Kiinaan. Yrityksen verkostosta saama tuotantoapu oli tarpeen, jotta Kiinaan tilaukset saatiin toimitettiin nopeasti aikataulun mukaisesti, Nissilä Teollisuus Kainuu Metapartin perillinen Teollisuus Kainuu jatkaa Metapart-hankkeen aloittamalla tiellä. Metalliyrittäjät olivat itse miettineet verkostoitumista, joten 12 yrityksen ideasta käynnistettiin hanke vuonna Teollisuus Kainuussa mukaan on otettu muitakin läheisiä toimialoja, minkä myötä yritysmäärä on nousi 21:een. Kaikki Metapart-yritykset jatkavat edelleen uudessa hankkeessa. Yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 750 henkeä, iloitsee vuodesta 2002 asti yrityksiä sparrannut Nissilä. Teollisuus Kainuu -hanke syntyi huolesta, kuinka turvataan metallialan ammattitaitoinen työvoima Kainuussa. Tilastojen mukaan vuonna 2015 eläköityy kerralla suuri määrä alan osaajia. Hankkeessa huolehdimme myös siitä, että alueella koulutetaan tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa. Teemme tiivistä yhteistyötä maakunnan oppilaitosten kanssa. Perusteista kansainvälistymiseen Teollisuus Kainuu Kainuun Etu Oy EAKR, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Apuvälineenä yritysten liiketoiminnan terävöittämisessä on Progressanalyysiohjelma, jonka perusteella Nissilä pystyy tarttumaan ongelmakohtiin. Kymmenen vuotta metalliyritysten kanssa yhteistä tietä kulkenut Nissilä on huomannut, että esimerkiksi kirjallinen liiketoimintasuunnitelma voi olla vieras käsite. Jos liiketoimintasuunnitelma on vain yrittäjän korvien välissä, on se suuri riski koko yrityksen tulevaisuudelle, hän huomauttaa. Joissakin yrityksissä liiketoimintasuunnitelmat ja muut perusasiat ovat jo hyvin hoidettu, mutta toiminnan laajentamiseen maakunnan ja jopa valtakunnan rajojen ulkopuolelle tarvitaan apua. Yritysneuvonnassa ja kehityksen tukemisessa avustavat muun muassa ELY-keskus, Tekes ja Yritys-Suomipalvelut. Henkilökemiat ovat tärkeä asia hankkeessamme, joten täysin lennosta emme ota uusia yrityksiä mukaan. Uusia jäsenet valitaan harkiten, ja ne voivat olla myös muualta Kainuuseen tulevia yrityksiä, jotka haluavat verkostoitua alueella. Kokemukset aluesuunnittelun tueksi Matkailun ja luontoarvojen yhdistäminen vaatii tasapainottelua etenkin kaavoittamisessa. Kauniiksi koetun maiseman luonne voi muuttua rakentamisen myötä. Toisaalta matkailuyritysten ja -alueen kehittyminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Viranomaisten kaavoitusurakka helpottuu, kun alueselvitysten lisäksi työtä ohjaa kansalaisten luontoon liittämistä kokemuksista kerätty paikkatieto. Lokakuussa Kainuussa alkoi hanke, jossa kehitetään sosioekolologisia työkaluja Vaara-Kainuun matkailualueiden suunnitteluun. Pilottialueina hankkeessa ovat Paljakka ja Ukkohalla, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Hankkeessa kerätään laaja-alaisesti tietoa pilottikohteiden ympäristöstä ja alueille osoitetusta arvostuksesta. Ekologiseen tietoon kuuluu muun muassa luontokohteista tehdyt lajisto- ja luontotyyppi-inventoinnit, tieteelliset tutkimustulokset sekä luontoharrastajien keräämä tieto. Sosiologista tietoa ovat maankäyttöön liittyvät arvot, perinnetieto sekä matkailijoiden ja matkailuyrittäjien kokemukset kohteista. Nämä yhdistämällä saamme sosioekologista tietoa, hankevetäjä Anne Tolvanen Tolvanen työskentelee Metsäntutkimuslaitoksessa ja Oulun yliopistossa metsäekologian professorina. Metlan lisäksi hankkeessa käytetään Aalto-yliopiston ja Metsähallituksen asiantuntijoita. Käyttöpaine vs. luontoarvot Hankkeessa kehitetään internetpohjaista pehmo-gis-menetelmää matkailualueille soveltuvaksi sosiaalisen tiedon keruumuodoksi. Julkiseen käyttöön vietävän paikkatietosovelluksen avulla Ukkohallan ja Paljakan alueelta saadaan luontoon liittyviä kokemuksia, arvostuksia ja muuta vastaavaa tietoa. Tieto yhdistetään alueelta saatavissa olevan ekologisen tiedon kanssa. Pehmo-GIS:iä ei ole aiemmin käytetty matkailualueilla eikä missään ole yhdistetty siihen ekologista paikkatietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta. Pilottialueet pystyvät käyttämään tätä erityisasemaansa hyväksi markkinoinnissaan, Tolvanen Kun kerättyä informaatiota yhdistetään karttapohjalle, nähdään ristiriidoille alttiit kohteet, missä kohtaavat esimerkiksi käyttäjien mielestä tärkeät luontoarvot ja matkailuyrittämiseen liittyvä korkea käyttöpaine. Tiedon pohjalta luomme alueiden ekologiaan ja ihmisten arvoihin perustuvan luokitusjärjestelmän, jossa alueita määritellään soveltuvuudeltaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaisiin luokkiin. Järjestelmää voi hyödyntää jatkossa muillakin matkailualueilla tiedon keräämiseen ja aluesuunnitteluun, Tolvanen sanoo. Lisäideoita matkailuyrittäjyyteen Sosioekologisia työkaluja Vaara-Kainuun matkailualueiden suunnitteluun, VAAKA Hankkeen toteuttaja: Metsäntutkimuslaitos Hankkeen budjetti: EAKR,, Kainuun Etu Oy, Puolangan kunta, Aalto-yliopisto, Metsähallitus, Ukkohalla Oy, Puolanka-Paljakka matkailuyhdistys ry Kansan parista kerätyn tiedon ansiosta hankkeen luoma toimintamalli lisää maankäytön sosiaalista hyväksyttävyyttä ja ekologista kestävyyttä. Matkailuelinkeinon kasvu edellyttää kaavamuutosta tai ainakin alueen käytön pitkäaikaista linjausta. Haasteellista on esimerkiksi eri elinkeinojen tai erilaisten matkailumuotojen yhteensovittaminen tai eriyttäminen alueiden suunnittelussa ja kehittämisessä, Tolvanen muistuttaa. Hankkeen tutkimustuloksia pystytään hyödyntämään laajemmin Kainuussa sekä valtakunnallisesti luonto- ja kulttuurimatkailutuotteiden kehittämisessä. Hankkeen aikana tehtävät työpajat antavat alueen yrittäjille oivan verkostoitumismahdollisuuden. Hankkeen myötä matkailualueet saavat kehittämiseensä lisää uusia ideoita. Asukkaat ja matkailijat puolestaan pääsevät vaikuttamaan alueiden suunnitteluun.

5 8 Vertaistukea hankekiemuroihin Verna Mustonen uskoo Kainuun tulevaisuuteen. Hän haluaa tehdä töitä kotimaakuntansa kehittymisen eteen uutena ESR-koordinaattorina. ESR-hankepapereiden kanssa pähkäilevät voivat olla varmoja, että heitä ELY-keskuksessa neuvova ja ohjaava Verna Mustonen pystyy samaistumaan hakijan tuntoihin. Aiemmin olen ollut hankkeissa sekä toteuttajana että ulkoisena arvioijana. Nyt ESR-koordinaattorina pääsen näkemään prosessin viranomaisen näkökulmasta, hän Verna Mustonen aloitti uudessa työssään syyskuun alussa. Hänen vastuullaan ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan hankkeet. Päivät täyttyvät lähinnä rahoitusta hakevien ohjaamisesta ja neuvonnasta, hankeneuvotteluista hakijoiden kanssa sekä päätösten valmistelusta ja esittelystä. Lisäksi Mustonen tekee hallinnollisia tehtäviä ja valvoo hankkeita. Tutkijasta koordinaattoriksi Ennen ESR-koordinaattoriksi siirtymistä Mustonen työskenteli projektitutkijana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa. Tutkijana perehdyin niin Euroopan aluekehitys- kuin Euroopan sosiaalirahastoon, maaseuturahastoon ja erillisohjelmiin sekä kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin. Työhöni kuului myös muista rahoituskanavista rahoitettujen hankkeiden ja ohjelmien ulkoisia arviointeja. Viitisen vuotta kestäneen työn aikana hän teki aluetutkimuksia muun muassa väestöön ja työllisyyteen liittyen. Aluetutkimukset sopivat hyvin vuonna 2004 Turun yliopistosta valmistuneelle filosofian maisterille, jonka pääaineena oli maantiede ja pitkänä sivuaineena ympäristötiede. Kainuu lähellä sydäntä 31-vuotias koordinaattori tuntee Kainuun, sillä hän on lähtöisin Sotkamon Naapurinvaaralta. Valmistumisen jälkeen Mustonen palasi mielellään takaisin kotikonnuilleen, sillä Kainuun kehittäminen ja maakunnan menestyminen ovat lähellä hänen sydäntään. ESR-koordinaattori uskoo vahvasti Kainuun tulevaisuuteen. Odotan, että saan tehdä yhteistyötä kainuulaisten organisaatioiden, yritysten, yhteisöjen ja ihmisten kanssa sekä olla mukana hankkeissa, joista on konkreettista hyötyä ja todellisia vaikutuksia tavallisten ihmisten elämään, hän pohtii uutta työtään. Jo yliopistoaikanaan Mustonen täytti opintopistesarakkeita innolla muun muassa englannin, ranskan ja venäjän opiskelulla. Nyt hän on jatkanut venäjän kielen opintoja kansalaisopistossa. Vapaa-aikanani myös remontoin kotia yhdessä puolisoni kanssa, käyn sienessä, luen dekkareita ja kuuntelen äänikirjoja, kertoo Sotkamon Pohjois-Tipakselle kotiutunut Mustonen. Ota yhteyttä! Verna Mustonen, ESR-koordinaattori,, p , Oppia yrityksen avainhenkilöille Yrittäjien ja yrityksen muiden avainhenkilöiden kouluttaminen pitää liiketoiminnan ajanhermolla. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Kainuussa -hankkeen kohderyhmänä ovat toimivat yritykset ja niiden liiketoiminnan kasvun, kehittämisen ja kansainvälistymisen tukeminen. Hanke tarjoaa yrityksille tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja johtamiskoulutusta sekä konsultointia. Vuoden 2008 lokakuusta lähtien hankkeen palvelut ovat tavoittaneet jo yli 200 yritystä. Tavoitteena on saada palvelujen avulla yrityksen kehittämisprosessista pitkäjänteinen. Vuosi vuodelta uutena mukaan tulevien yritysten määrä pienenee, vaikka osallistuvien yritysten määrä pysyy suunnilleen samana tai kasvaa. Tämä kertoo siitä, että yritykset ovat ymmärtäneet palveluidemme hyödyn sekä käyttävät niitä uudelleen ja säännöllisesti liiketoimintansa kehittämiseen, projektipäällikkö Päivi Lappalainen Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ovat pkyritysten elinkaaren eri vaiheisiin tarkoitettu työkalu. Asiantuntijoiden opastukselle yrityksessä voidaan vahvistaa ja kehittää yrityksen sekä yrityksen johdon- ja avainhenkilöiden osaamista erilaisissa muuttuvissa tilanteissa. Asiantuntijapalveluiden kautta on vuodesta 2008 lähtien tehty noin 330 asiakkuutta, Lappalainen sanoo. Johtamiskoulutukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisesti kilpailuttamia koulutuspaketteja, jotka liittyvät erityisesti liikkeenjohtotaitojen kehittämiseen. Parhaillaan Kainuussa käynnissä ovat toimitusjohtaja-, myynti- ja markkinointivalmennukset sekä kaksi kansainvälistymisohjelmaa. Marraskuussa on alkamassa uusi toimitusjohtajavalmennus. Koulutustarpeita kuunnellaan herkällä korvalla yrityskentältä itse yrittäjiltä. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Kainuussa -hankkeen palvelut ovat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamia. Niissä tuki tulee heti, ja yritykset maksavat osallistumisestaan vain omavastuuosuuden, Lappalainen tarkentaa. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Kainuussa noin 4,4 miljoonaa Yritys-Suomi palvelee koko Kainuussa Lähes jokainen aloittava yrittäjä tai yrityksensä kehittämisestä kiinnostunut kainuulainen käyttää jossain vaiheessa Yritys-Suomen palveluita. Yritys-Suomi on valtakunnallinen toimintamalli, jonka tavoitteena on taata jokaisessa Suomen kolkassa yrityksille ja yrityksen perustajille tasapuoliset ja yhtäläiset palvelut. Näihin lukeutuvat muun muassa neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalvelut. Tärkein kohderyhmämme on aloittavat tai juuri yrityksen aloittaneet yrittäjät. Yritys-Suomi palveluiden kautta neuvomme kaikkien alojen yrittäjiä ja osaamme ohjata heidät tarvittaessa alansa asiantuntijoiden luokse yhteistyöverkostossamme, projektipäällikkö Ari Kainulainen Kainuussa Yritys-Suomen toimintaa toteutetaan ja kehitetään Kainuun alueen seudulliset yrityspalvelut -hankkeen kautta. Projekti on saanut tukea Euroopan sosiaalirahastosta. Satoja uusia yrityksiä Yritys-Suomen tarpeellisuuden voi nähdä asiakastilastoista. Vuonna 2011 yhdeksän kuukauden aikana uusia yrityksiä perustettiin koko Kainuun alueella 233 ja niistä meidän kauttamme 95. Koulutuksissa oli noin 180 osallistujaa ja starttirahalausuntoja annoimme 112, Kainulainen listaa. Yritys-Suomen palvelut ovat tavoitettavissa puhelin- ja verkkopalveluina tai asiantuntijoilta kasvokkain ympäri Kainuuta olevissa toimipisteissä. Kajaanissa avattiin maaliskuussa Linnankatu 6:een yhteinen asiakaspalvelupiste, jossa yrittäjyyteen ohjaavat ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Kainuun Edun asiantuntijat. Länsi-Kainuun yhteisessä neuvontapisteessä työskentelee viisi henkilöä. Itä-Kainuussa yritysneuvojalta saa apua Sotkamon kunnantalon palvelupisteessä ja pääsääntöisesti tiistaisin Kuhmon Woodpolis+-tiloissa. Suomussalmella kunnantalon palvelupisteessä on oma yritysneuvojansa, joka vierailee tarpeen mukaan muissa Ylä-Kainuun kunnissa ja tekee yhteistyötä kuntien elinkeinovastaavien kanssa. Tutustu! Kainuun alueen seudulliset yrityspalvelut

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Yritysten rahoitus- ja kehittämispäivä Kuusamossa 26.4.2016 Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Kari Skyttä 26.4.2016 Myönnetty rahoitus v. 2015

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot