KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus Valmisteluvaihe,

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Suunnittelualue Tiivistelmä Osayleiskaavaprosessin vaiheet Kaavatyön aloitusvaihe Selvitysten laatiminen ja päivittäminen Keskustan kehittämissuunnitelma Kaavaluonnosvaihe Kaavaehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen Osallistuminen ja vuorovaikutus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Maisema Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Maanomistus Yhdyskuntatekniikka Liikenne Väestö ja asuminen Työpaikat ja palvelut Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Suunnittelun tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT Kunnan asettamat tavoitteet Viranomaisten asettamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Yleiskaavan kuvaus Aluevaraukset Mitoitus Alueiden käyttötarkoitusta kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät Rakennetun ympäristönarvot Ympäristön häiriötekijät Yleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin perusta...38

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus II 6.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavatyön eteneminen jatkossa...41 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisneuvottelun pöytäkirja Mitoitus (FCG Planeko Oy, 2008) ERILLISET ASIAKIRJAT JA LÄHTEET Liikennemääräkartta 2007, Tiehallinto / Vaasan tiepiiri (2008). Maanmittauslaitos, Karttapaikka (2008). Tilastokeskus, Ympäristöhallinnon Hertta- ja Oiva tietojärjestelmät, Geologian tutkimuskeskus, GTK. Länsi-Suomen ympäristökeskus (2008). Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kaustisen kunta, LVM, Liikenneturva, Poliisi (2006). Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma Oy Talentek Ab ja Strafica Oy (2006). Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Keski- Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Kokkola.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 1 ( ) KAUSTISEN KUNTA KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaavan tarkoitus 1.3 Suunnittelualue Selostus liittyy päivättyyn keskustan osayleiskaavaan. Kaavan laatimisesta Kaustisen kunnan ohjauksessa on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy (ent. FCG Planeko Oy). Kaavan vireille tulo: vuoden 2007 kaavoituskatsaus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): Osayleiskaavan selvitykset on tehty vuosina Kaustisen kunta teetti osayleiskaavan pohjaksi Kaustisen kuntakeskuksen kehittämissuunnitelman, joka valmistui syksyllä 2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan, alkaen Kunnanhallitus päätti xx.xx.2010 asettaa osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville Luonnosvaiheen valmisteluaineisto nähtävillä (MRA 30 ): xx.xx.- xx.xx.2010 Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen: xx.xx.20xx Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): xx.xx.- x.x.20xx Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): xx.xx.20xx Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavan: xx.xx.20xx Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan: xx.xx.20xx Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM- ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Rakennuspaikkoja ei kuitenkaan osoiteta asemakaava-alueiden välittömässä läheisyydessä. Osayleiskaava-alue sijaitsee Kaustisen kirkonkylässä, kunnan keskustassa. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet. Suunnittelualuetta rajaavat lännessä Kruunupyyn kunnan raja, pohjoisessa Salonkylän osayleiskaava ja etelässä Järvelän osayleiskaava. Järvelän ja Salonkylän alueille on laadittu yhteinen osayleiskaava (2006). Idässä suunnittelualuetta rajaavat Österharjun metsäalueet. Suunnittelualue on kooltaan yhteensä noin 16 km², josta vesialueita noin 0,4 km². Rantaviivaa on Perhonjoen rannat mukaan lukien yhteensä noin 10 km. Suunnittelualueesta suurin osa on lähes rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueen keskellä sijaitsee Kaustisen ydinkeskusta, jota ympäröivät pientaloalueet.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 2 ( ) Kuva 1. Yleiskaava koskee Kaustisen keskustaa ja sen lähiympäristöä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010). 1.4 Tiivistelmä Laadittavalla osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Kaustisen kunnassa, Kirkonseudun alueella. Kunnanhallitus on hyväksynyt Kirkonseudun osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä. Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan. Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2006) henkisenä. Kaavaa varten tehtiin kaava-alueen laajennusosien luontoselvitys sekä Kaustisen kuntaa koskeva kaupan selvitys. Lisäksi alueelta tehtiin kantatilaselvitys.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 3 ( ) Kaavatyön pohjaksi luotiin keskustan kehittämissuunnitelma. Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan Unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle. Tavoitteiden, selvitysten, viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden, kehittämissuunnitelman sekä osallitumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadun palautteen perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos. Osayleiskaavan tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A- ja AM-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Rakennuspaikkoja ei kuitenkaan osoiteta asemakaava-alueiden välittömässä läheisyydessä.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 4 ( ) 2 Osayleiskaavaprosessin vaiheet 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe Kaustisen kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta Alueella on ollut voimassa rakennuskielto saakka. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia. Alun perin Rannikon ja saariston osayleiskaavoitus on merkitty kunnan kaavoitusohjelmaan vuosille Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaustisen kunta pyysi tarjousta kirkonkylän (keskustan) osayleiskaavan laatimisesta. Tekninen lautakunta valitsi kaavaa laativaksi tahoksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n (ent. FCG Planeko Oy, Suunnittelukeskus Oy). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaustisella. Keskustan osayleiskaavan laatimiseen liittyvät selvitykset tehtiin vuosina Alueelta on tehty emätilaselvitys. 2.2 Selvitysten laatiminen ja päivittäminen FCG aloitti kaavan laatimisen keväällä Kaavatyöhön liittyen laadittiin seuraavat selvitykset: 2.3 Keskustan kehittämissuunnitelma Luontoselvitys kaava-alueen laajennusosille (Toholammen ja Teerijärven suunnat). FCG Planeko Oy, Kaustisen kaupallinen selvitys. Työssä päivitettiin Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tiedot Kaustisen kunnan osalta. FCG Planeko Oy, Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, Kaustisen kunta, Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan Unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työ tehtiin FCG:ssä Kaustisen kunnan toimeksiannosta. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle: keskustan kehittäminen entistä enemmän kaikkia väestöryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 5 ( ) 2.4 Kaavaluonnosvaihe 2.5 Kaavaehdotusvaihe 2.6 Kaavan hyväksyminen keskustan rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen yhdistettynä yhdyskuntarakentamisen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen elinkeinoelämän toimintaedellytysten, palveluiden ja kevytliikenneympäristön kehittäminen toiminnallisena kokonaisuutena keskustaajaman toimivuuden, näkyvyyden, vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantaminen. Osayleiskaavan luonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville syksyllä Osayleiskaavan ehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja niiden aiheuttamien muutosten tekemisen jälkeen. 2.7 Osallistuminen ja vuorovaikutus Lopullisen kaavan hyväksyy Kaustisen kunnanvaltuusto. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. A Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Kuntalaiset Kunnassa työssäkäyvät henkilöt Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen asukkaat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät B Viranomaiset Länsi-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o ent. Länsi-Suomen ympäristökeskus o ent. Tiehallinto / Vaasan tiepiiri Keski-Pohjanmaan liitto K.H.Renlundin museo / Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Palo-/pelastusviranomainen Pohjanmaan TE-keskus Museovirasto C Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Energia- ja teleyhtiöt Luonnonsuojelupiiri Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 6 ( ) 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaustisen kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaustiselta on matkaa Kokkolaan 45 km, Pietarsaareen 55 km ja Kannukseen 60 km. Kaustisen pinta-ala on 361,22 km 2. Vuonna 2006 Kaustisen asukasluku oli 4348 henkeä. Kaustisen pääelinkeinot ovat palvelut, jalostus sekä maa- ja metsätalous. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet. Alueen tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 13 ja kantatie 63. Kuva 2. Kaava-alueen rajaus Maisema Maisemarakenne Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksu sekä rannikko ovat tasaista kapeiden jokilaaksojen viljelysaluetta. Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksun kunnat kuuluvat siihen. Tälle alueelle sijoittuvat Himanka, Kannus, Lohtaja, Kälviä, Ullava, Kaustinen, Veteli ja osa Toholampea ja Kokkolaa. Keski- Pohjanmaan jokiseutu ja rannikkoalueella vuorottelevat jokilaaksot, lähes huomaamattomiksi tasoittuneet harjujaksot ja drumliiniharjanteet. Harjujaksot päättyvät rannikolla Vattajan ja Kalajoen laajoihin lentohiekkakenttiin. Moreenimuodostumia, drumliineja, kumpumoreeneja, suuria siirtolohkareita ja huuhtoutuneita louhikoita esiintyy jokilaaksojen välisillä alueilla. Laajimmat peltoalueet avautuvat Lestijoen jokilaaksossa ja Kokkolan entisillä merenpohjan savikoilla. Muualla pellot seuraavat pikkujokien varsia kapeina nauhoina, leveten yleensä vain alajuoksun varsilla laajemmiksi aukeiksi. Jokilaaksojen

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 7 ( ) väliin jää asumattomia sydänmaita, karuja mäntykankaita, rämeitä ja nevoja. (Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy 2001) Maisemakuva Keski-Pohjanmaa sijoittuu kahden maisemamaakunnan, Pohjanmaan ja Suomenselän, alueelle. Maakunnalle on tyypillistä järvien vähäisyys sekä jokilaaksojen halkaisemat metsä- ja suoseudut. Rikasta merellistä perintöä edustavat rannikon maankohoamisrannat, taajamat ja kalastaja-yhdyskunnat. Merellisen luoteisosan vastakohtana on Suomenselän alue järvineen ja erämaineen. Keski-Pohjanmaan perinteistä maisemakuvaa hallitsevat luonnonmaisemien ohella kulttuurimaisemat: kylät, asutusryhmät, viljelykset ja laitumet. Maakunnalle on tunnusomaista jokivarsille kehittynyt asustustoiminta. Viime vuosikymmenten suurimpia maisemallisia muutoksia aiheuttaneet tekijät ovat olleet etenkin maatalouden ja rakentamisen tehostuminen. Perinteisen, luonnon niittyjä laaja-alaisesti hyödyntäneen maatalouden nykyaikaistuminen on toisaalta lisännyt avoimuutta tehokkaasti käytetyillä viljelyalueilla ja toisaalta vähentänyt avoimuutta aiemmin laidunnetuilla tai niitetyillä viljelysten reuna-alueilla ja rannoilla. Muutosten myötä perinteinen rakennuskanta on väistymässä ja maisemakuva yksipuolistumassa. Muutos ei sinänsä ole haitallista, se kuuluu luonnollisena osa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Negatiivisena muutokset on koettu silloin kuin ne uhkaavat tärkeäksi koettuja arvoja, kuten maisemaa, luontoa tai perinteitä. (Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy 2001) Kulttuurimaisema ja arvokkaat maisema-alueet Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti ja ylikunnallisesti arvokkaat maisemaalue-ehdotukset edustavat maakunnalle luonteenomaisia ja edustavimpia luonnonmaisemia, maatalouskyliä ja keskustaajamien kulttuurihistoriallisia kohteita. Paikallisesti arvokkaat maisema-alue-ehdotukset ovat pienempiä maalaisympäristöjä. Näistä kokonaisuuksista useilla on runsaasti hyvin arvokkaitakin osatekijöitä, mutta vähäisen laajuutensa vuoksi ovat karsiintuneet pois ylikunnallisesta luokasta paikallisesti arvokkaiksi. Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan pohjoispuolella Perhonjokilaakson kulttuurimaisema on kapea viljelty jokilaakso, noin seitsemän kilometrin pituinen ja keskimäärin kilometrin levyinen. Laakson kummallakin puolella kulkee maisemaa rajaava harjujakso. Laakso on vanhaa asuinaluetta, ja siellä on useita kyliä. Kivikautiset asuinpaikat sijoittuvat nykyisten kylien läheisyyteen. Kaussenkankaaseen ja Luomalaan lienee tullut asutusta jo 1400-luvulla, sillä nämä ovat Penttilän talon kanssa vanhimpia taloja Kokkolan ylämailla. Kaussenkangas, Luomala ja Puumala ovat sijoittuneet Perhonjoen eteläpuolella vanhan maantien varteen mäkiosuuksille. Avoimen jokilaaksoviljelysmaiseman keskellä sijaitsevalla Kaussenkankaalla oleva vanha perinteinen maalaispiha erottuu ympäristöstään ja on maisemallisesti hyvin arvokas. Kankaalla on säilynyt kolme uljasta pohjalaistaloyksilöä joiden viereen on rakennettu kaksi uutta päärakennusta. Tänä päivänä pihapiirinä toimiva ympäristö edustaa vanhaa raittiasutusta.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 8 ( ) Kuva 3. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan pohjoispuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan eteläpuolella Maisema-alue keskustan eteläpuolella on noin viiden kilometrin pituinen ja kilometrin levyinen. Luonnonpiirteet asettavat kylämaisemalle selkeät visuaaliset rajat. Maisema-alue on topografialtaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Perusolemukseltaan maisema-alue edustaa kallio- ja harjualueiden kehystämää luode-kaakkoissuuntaista viljavaa jokivarsimaisemaa, jonka maisemarakenteen perusrungon muodostavat joki, melko tasainen viljelty Perhonjokilaakso ja sitä rajaavat ympäristöstä selkeästi, korkeammat karuhkot metsäiset, osittain soistuneet moreeni- ja kallioselänteet sekä joen itäpuolella harjujakso. Nämä ovat olleet perinteisesti kyläläisille myös näköala- marjastus- ja retkeilypaikkoja. Jokilaaksoa rajaavat kallioalueet ovat suhteellisen korkeita muuhun ympäristöön verrattuna ja hallitsevat maisemakuvaa. Perinteiseen kulttuurimaisemaan Kaustisella kuuluu jokivarsiasutus. Suurin osa asutuksesta on vieläkin jokivarsien tuntumassa, joskin maaviljelyn merkitys ei ole enää niin suuri. Perinteinen Perhonjokivarsimaisema on muuttunut varsinkin salaojituksen ja latojen katoamisen seurauksena. Maisemakuvallisesti joki on merkittävin elementti maisemarakenteessa, vaikkakin sen rantojen vesakoituminen onkin muuttanut sen luonnetta. Joelle avautuu nykypäivänä ainoastaan harvoista paikoista näköalaoja, sillä jokivarsi on hyvin pensoittunut ja ainoastaan maiseman halki kiemurteleva pensoittunut nauha kertoo joen olemassaolosta. Peltoalueiden avoimen kokonaisuuden säilyttäminen avoimena on sekä maisemakuvan että kulttuurihistorian kannalta tärkeää. Lisäksi useat rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet pihapiireineen vaativat ympärilleen tilaa. Perhonjoen länsipuolella asutus on sijoittunut nauhamaisesti sekä jokirantaan että vanhan tien varteen. Vanhan tien varressa on sotilastorppa 1700-luvun puolivälistä, vanha kievari 1800-luvun puolivälistä sekä Kentalanmäen tiivis asutus. Kentalanmäkeen eli Pelimanninmäkeen liittyy voimakkaasti pelimannihistoria. Mäellä on mm. Konsta Jylhän vaimon kotitalo. Maisema-alueella sijaitsee paikallisesti merkittävä Rantakosken laidun. Lampaat ja lehmät ovat laiduntaneet kivistä rantalaidunta noin 40 vuotta. Kohde on pinta-alaltaan 0,2 ha ja sen läheisyydessä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä kivikautisia asuinjäännöksiä.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 9 ( ) Jokilaakson itärannalla kulkee harjujakso, johon Perhonjoen itäpuolinen asutus tukeutuu. Järvelässä on asutusta myös jokirannassa. Täältä voidaan mainita vanhat Luomalan ja Kentalan (1700-luvulta) talot, jotka on siirretty jokirantaan muusikkojen taloiksi. Perhonjoen itäpuolella on tiehen tehty oikaisu, ja sen varrelle on tullut jonkin verran uutta asutusta. Vanhoista silloista on jäljellä Penttilän jokisilta keskustassa. Järvelän kohdalla olevan riippusillan osalle on suunniteltu palauttava saneeraus, joka tullaan toteuttamaan lähiaikoina. Saneerauksessa sillan puukaiteet palautetaan ja nykyään ainoastaan kevyen liikenteen käytössä oleva silta palautetaan myös ajoneuvoliikenteen käyttöön. Kuva 4. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan eteläpuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001) Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä, pinnanmuodot Kuva 5. Kaustisen maaperäkartta (GTK 2008).

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 10 ( ) Kaava-alueella on hyvin monipuolinen maaperä. Perhonjoen varsilla maaperä on pääosin hietaa. Joen varsilla on kuitenkin myös hiesualueita ja alueita, joilla on hienoa hietaa. Joen itäpuolella on hiekkavyöhyke, jonka sisällä on soraalue Kaustisen keskustan koillispuolella. Hiekkavyöhykkeestä itään löytyy sara- ja rahkaturvealueita. Turvealueiden jälkeen maaperä on pääosin moreenia. Perhonjoen länsipuoli koostuu pääosin sara- ja rahkaturvealueista sekä moreenialueista. Kaustisen keskustan lounaispuolella on kallioalue (Puhkion kallio). Puhkion kalliosta luoteeseen on myös toinen pienempi kallioalue. Vesiolosuhteet Pohjavesi Kaustisen kuntaa halkoo luode-kaakko suuntainen harjujakso, joka jakautuu Kaustisen pohjoispuolella kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi. Näistä laajempi harjujakso jatkuu luoteeseen Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin läpi Pohjanlahteen. Pienempi harjujakso jatkuu Kaustisen pohjoisosassa pohjoisluoteeseen haarautuen edelleen kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi Nuolinenjärven eteläpuolella. Murroslaaksoa reunustavat kallioiset selänteet, joiden rinnealueet ovat hiekkamoreenipeitteisiä. Parhaiten vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset jatkuvat murroslaakson keskiosiin paksun savikerroksen peittäminä. Suunnittelualueella on pohjavesialueita, mutta myös suunnittelualueen pohjoispuolella on myös vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Oosinharjun, Kaustin, Åsen A, Åsen B, Koppeloharjun, Peltokydönharjun ja Pläkkisenharjun vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suojelusuunnitelma on tehty vuonna Pohjavesialueet sijoittuvat Kaustisen kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevat yksityiset Jylhän ja Kuorikosken vesiosuuskuntien vedenottamot sekä Kaustisen vesilaitoksen pohjavedenottamoita. Kuva 6. Kaustisen pohjavesialueet.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 11 ( ) Taulukko 1. Kaustisen pohjavesialueet suunnittelualueella (Hertta tietojärjestelmä ). Pohjavesialueen nimi Pohjavesialueen tunnus Pohjavesialueen luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala [km2] Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [m3/d] Åsen A A Åsen A A Oosinharju Oosinharju Oosinharju Kausti Kausti Kausti Pintavesi Kaustisen tärkein vesistö on Perhonjoki. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueilla olevista pienistä järvistä. Latvaalueilta joki laskee Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Täältä joki laskee 160 kilometrin pituisen juoksunsa jälkeen Perämereen maakuntakeskuksen, Kokkolan, pohjoispuolitse. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004) Tulvariski Kaustisen keskustan alueelle ei ole laadittu tulvakarttaa. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi Kaustisen keskustaan ja lähialueille lausunnon alimmasta rakennuskorkeuksista Rakennuskorkeuksien määrittämisperusteita on sen jälkeen täsmennetty maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurtulvatyöryhmän loppuraportissa. Siinä esitetään, että tulvaalueille ei sijoiteta uusia rakennuksia, rakenteita eikä muita toimintoja niin, että tulva aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa. Yleiskaava-alue sijaitsee Perhonjoen paaluvälillä Perhonjokivarresta on hajahavaintoja tulvakorkeuksista ja alue on ilmakuvattu kevään 2000 tulvan aikana. Tuolloin tulva vastasi suuruudeltaan noin 1/20 tulvan toistuvuutta. Tulvahavaintojen ja Pirttikosken voimalaitoksen lupapäätöksen perusteella arvioidaan kerran sadassa vuodessa toistuvalla tulvalla vedenkorkeuden nykytilassa olevan N 60 -tasossa seuraavan: - kaava-alueen alavirranpuoleisella rajalla (paalulla ) + 53,70 m - Pirttikosken voimalaitoksen alapuolella (paalulla ) + 54,00 m - Pirttikosken voimalaitoksen yläpuolella (paalulla ) + 55,30 m - Mosalankosken alapuolella (paalulla ) + 55,40 m - Mosalankosken yläpuolella (paalulla ) + 57,50 m - kaava-alueen ylävirranpuoleisella rajalla (paalulla ) + 57,70 m Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön lausunnon mukaan alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä näihin arvioituihin tulvakorkeuksiin lisätään laskennan epävarmuudesta, jääpatojen vaarasta, ilmastonmuutoksen ennakoinnista sekä muista tekijöistä johtuva lisäkorkeus 0,7 m. Kastuessaan vaurioituvat tavanomaiset rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympäristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet tai toiminnot tulisi sijoittaa tätäkin ylemmäs. Suvannoissa välikorkeudet voidaan määrittää tapauskohtaisesti.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 12 ( ) Kuva 7. Perhonjoki (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004). Laajennusalueet Kaustisen yleiskaavaa varten tehtiin tarkempi luontoselvitys kahdelta erilliseltä yleiskaavan laajennusalueelta, jotka sijaitsevat Teerijärventien ja Toholammintien varressa yhteensä n. 360 ha alueella. Teerijärventien alue (n. 180 ha) muodostuu matalien moreenikankaiden talousmetsistä, joiden ympärillä on ojitettuja soita. Alueella on myös ampumarata ja viljelyksessä oleva pelto. Tervahauta Kanelbackenin pohjoispuolella on vielä epäselvästi näkyvissä. Alueen metsät ovat enimmäkseen karunpuoleista tuoretta kangasta (ns. metsälauhatyyppiä) sekä kangasrämettä. Kruuppakkalla ja Råbackenilla esiintyy kuivahkoa kangasta. Peruskallio on esillä muutamissa kohdin alueen eteläreunassa. Kalliopaljastumien ympärillä on kuivaa kangasta. Alueen suot ovat ojitettuja isovarpu- ja pallosararämeitä. Isonevan reunaalueen pohjoisrajalla on tupasvillarämettä. Teerijärventien alueella Hestopsin mäki on uudistusikäistä kuusikkoa. Muuten alue on männyn ja kuusen muodostamaa sekametsää. Soilla kasvaa koivua runsaana sekapuustona. Toholammintien alue (n. 180 ha) muodostuu Ison ja Pienen Kalaveden sekä Mustaojan ympäristön rantanevoista sekä niitä ympäröivistä talousmetsistä ja ojitetuista puustoisista soista. Peruskalliota ei havaittu alueella mutta pieniä muinaisrantakivikoita eli ns. pirunpeltoja on useita, mm. Mustalammin pohjoisrannalla. Harjumuodostelmia ei havaittu. Kalavedenoja (Hyötyvedenoja) on tummavetinen ja hiekkapohjainen pikkujoki, jossa on kesäaikaan voimakas virtaus. Joki laskee Vissaveden tekojärvestä

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 13 ( ) Ison Kalaveden kautta Tastulanjärveen. Toholammintien pohjoispuolella joki meanderoi ja siinä on muutama lohkareinen koskipaikka. Toholammintien alueen metsämaisema on tavanomaista nuorten metsien, taimikoiden ja aukeiden maisemaa. Pienen Kalaveden itäpuoli on suurimmaksi osaksi aukeaa. Lehtipuista esiintyy lähinnä vain koivua. Pienen Kalaveden etelärannalla erottuu ympäristöstä uudistusikäinen kuusikko. Kalavedenhaassa on vanha kuusen ja haavan muodostama hoitoheitto sekametsikkö, jossa on runsaasti lahopuuta ja pystyynkuolevia, yli-ikäisiä kuusia. Kuivahko kangas ja karunpuoleinen tuore kangas ovat vallitsevia Toholammintien alueella. Kalavedenojan varressa Toholammintien pohjoispuolella on kosteaksi lahdoksi palautunutta vanhaa peltoa. Lähellä tietä rinnelehto on luonnontilaisen kaltaista ja lievän pohjavesivaikutuksen ansiosta rehevää. Alueen soista Pienen ja Ison Kalaveden ympäristön suot muodostavat luonnontilaisen kokonaisuuden. Rantanevat ovat märkää ja melko karua luhtanevaa ja saranevaa. Purojen kohdalla on ruohoista luhtaa, pajuluhtaa ja Ison Kalaveden lähtöuoman ympärillä myös koivuluhtaa. Nevanreunoilla on luonnontilaista muurainkorpea, metsäkortekorpea, ruohoista kangaskorpea ja tupasvillarämettä. Pienen Kalaveden eteläpäähän laskee luonnontilaisen kaltainen korpipuro. Luonnontilaiset luhdat ja korvet on Suomessa arvioitu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Mustalammen rantanevat ovat karua lyhytkorsinevaa. Muuten alueen suot ovat ojitettuja, runsaspuustoisia rämeitä. Alueella esiintyy lisäksi pensoittunutta joutomaata kaatopaikan vanhalla täyttömäellä. Täyttömäen alapuolella on suotovesistä syntynyttä märkää luhtaa. Kasvillisuus Toholammintien alueella Kalavedenojan varsi Toholammintien pohjoispuolella on kasvistoltaan paikallisesti arvokas alue. Se on tuoretta ja kosteaa lehtoa, lähdekorpea sekä lehdoksi palautuvaa vanhaa peltoa. Pohjavesivaikutus on heikkoa ja näkyy tihkupintoina, joilla kasvaa mm. suokelttoa ja korpiorvokkia (kuva). Paatsama, tuomi ja kataja muodostavat tiheän pensaskerroksen. Joen koskipaikkojen kohdalla on suursaniaisten, ruokohelven ja viitakastikan muodostamaa kosteaa lehtoa. Puusto on jokivarressa lehtipuuvaltaista ja osittain puhdasta harmaalepikkoa. Vesikasveista havaittiin Toholammintien alueen järvissä ulpukka, lumme ja isovesiherne. Ison Kalaveden länsipuoliskossa on laaja järvikorteikko. Luontodirektiivin liitteen IV (A) lajit Teerijärventien alueella Hestopsin rinteessä on pienialainen liito-oravan käyttämä metsikkö, joka on mahdollisesti myös pesäpaikka. Suohon viettävässä varttuneessa kuusikossa on ainakin kymmenen kuusen alla hyvin runsaasti liito-oravan papanoita. Kuusissa on palokärjen tekemiä liito-oravalle sopivia koloja, joiden alla on runsaasti papanoita. Metsä ei ole liito-oravalle optimaalinen, koska siinä eikä koko luontoselvitysalueellakaan kasva lainkaan haapaa eikä leppää. Toholammintien alueella Kalavedenojalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka varttuneessa kuusikossa, jonka vieressä on leppää ja haapaa kasvava jokiranta-alue. Erään tiheäoksaisen kuusen alla on myös edellisiltä vuosilta peräisin olevia papanoita mattona maassa ja latvuksessa on (epäselvästi erottuvia) risupesiä. Kyseessä on todennäköisesti pesäpuu. Sen ympärillä on parisenkymmentä liito-oravan merkkaamaa kuusta. Toinen liito-oravan käyttämä metsikkö on Kalavedenhaassa, missä on yliikäisissä kuusissa runsaasti palokärjen tekemiä, liito-oravalle sopivia koloja

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 14 ( ) sekä runsaasti liito-oravan papanoita. Selkeää pesäpuuta ei löytynyt. Alueella on runsaasti liito-oravalle sopivia ruokailupuita, erityisesti haapaa. Ympäristöhallinnon rekisterissä on tieto liito-oravasta Vanhanhaudankankaalta Kalavedentien varresta ( ). Tällä paikalla on kaksi haapaa, joissa liito-oravat käyvät ruokailemassa. Mitään pesintään viittaavaa ei havaittu tällä paikalla. Lepakoita ei havaittu Toholammintien alueen järvillä. Alueilta ei ole tiedossa lepakoille sopivia pesä-, päiväpiilo- tai talvehtimispaikkoja. Muista luontodirektiivilajeista viitasammakkoa voi esiintyä Toholammintien alueen järvillä. Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luontoselvityksen alueilla ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :ssä lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain 10 :ssä luetelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä esiintyy luonnontilaisen kaltaisia puroja Pienellä Kalavedellä sekä rantaluhtaa Isolla ja Pienellä Kalavedellä. Luonnontilaisen kaltainen puro on myös vesilain 15 ja 17 :ssä mainittu suojeltava luontotyyppi. Uhanalaisista luontotyypeistä esiintyy Isolla ja Pienellä Kalavedellä mm. metsä-, pensaikko- ja avoluhtaa, muurainkorpea ja metsäkortekorpea luonnontilaisen kaltaisina luontotyyppeinä. Kalavedenojan varressa esiintyy uhanalaista lähdekorpea. Uhanalaisista lajeista alueilla esiintyy tiltaltti ja liito-orava, joka on myös luontodirektiivin suojelema laji. Alueella on kolme liito-oravan elinympäristöä, jotka ovat Kalavedenhaassa, Kalavedenojan varressa (Toholammintien alue) sekä Hestopsin rinteessä (Teerijärventien alue). Pesimälinnusto Teerijärventien alueella ei esiinny huomionarvoisia lajeja. Toholammintien alueella Kalavesillä pesii vesilinnuista laulujoutsen ja rantalinnuista kurki, liro ja taivaanvuohi. Ison Kalaveden tiheä saraikko ja korteikko muodostavat suojaisan pesäpaikan kurjelle ja joutsenelle. Muille vesilinnuille alueen vedet eivät tarjoa juuri pesäpaikkoja. Sorsista havaittiin järvillä pesivänä vain haapana. Kalavedenojan rehevissä lehtomaisissa rinteissä pesii mm. uhanalaiseksi luokiteltu tiltaltti ja peukaloinen. Suojelukohteet, erityiset luontokohteet Teerijärventien alue, Hestopsin rinne Liito-oravan mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Toholammintien alue, Kalavedenoja Rehevä, lehtomainen jokivarsi. Eteläpäässä pienellä alueella lähdekorpea, missä tihkupintoja. Ruohojen, saniaisten ja pensaiden muodostama kasvillisuus, joka ei kestä hyvin kulutusta. Puusto lehtipuuvaltaista, runsaasti harmaaleppää. Rannassa iäkkäitä koivuja. Liito-oravan ruokailualuetta. Ylärinteessä kuusikon reunassa liito-oravan pesäpaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Toholammintien alue, Kalavedet ja Kalavedenhaka Luonontilainen, vaikeakulkuinen suomaisema, mihin kuuluu uhanalaisia luhtaja korpityyppejä. Kurjen ja joutsenen pesäpaikka. Kalavedenhaan yli-ikäisessä metsikössä liito-oravan mahdollinen pesäpaikka. Voidaan esittää esim. virkistysalueena tai metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Kalavedenhaan metsikkö sopisi metsätalouden ympäristötukikohteeksi.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 15 ( ) Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Kaustisen kirkonmäki Kaustisen kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaustisen kirkonmäki kohoaa kirkonkylän yläpuolelle Perhonjokilaaksossa. Sisäviisteinen keskitornilla varustettu ristikirkko ja sen lounaispuolella oleva pohjalainen, kolminivelinen tapuli muodostavat näyttävän kokonaisuuden Kappelinkankaalla vanhan, kiviaidan reunustaman hautausmaan keskellä. Kirkkoa ja tapulia ympäröi runsaspuustoinen kirkkopiha ja hautausmaa. Kirkkopihaa ja hautausmaata kiertävän polun varrella sijaitsee kotiseutumuseona toimiva, todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä rakennettu lainajyvämakasiini. Kaustisen kirkko valmistui 1777 Matti Kuorikosken johdolla ja vuotta myöhemmin 1778 hän johti kellotapulin pystytystä. Kirkkoa korotettiin 1859 Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkko korjattiin 1954 taiteilija Ilmari Wirkkalan ja Veikko Larkaksen johdolla. Jälkimmäisessä korjauksessa uusittiin penkit ja korotettiin lattia. Vuonna 2006 valmistuneen korjauksen suunnitteli arkkitehti Hanna Lyytinen. (Museoviraston kotisivut 2010) Muu rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Keski-Pohjanmaan maakunnan arvokkaimmat kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet ovat perinteisiä pohjalaisia pihapiirejä, kuntien kirkonympäristöjä, huvila-alueita, kuntien keskeisiä kauppapaikkoja sekä yksittäisiä merkittäviä rakennuksia. Suuri osa arvokkaista kulttuuri- ja rakennushistoriallisista kohteista sijaitsevat maisema-alueilla. Säilynyt keskipohjalainen rakennuskulttuuri on pääasiassa peräisin 1800-luvulta ja sitä nuoremmalta ajalta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Puiset rakennukset ovat tuhoutuneet tulipaloissa tai ne on saatettu käyttää toisaalla uudelleen rakennusmateriaalina luvulta periytyvää rakennuskantaa on Suomessa vähän, varsinkin puiset rakennukset ovat äärimmäinen harvinaisuus luvun rakennuskannasta on jäljellä Keski-Pohjanmaalla joitakin asuinrakennuksia. Tervakaupan tuoma hyvinvointi on tuonut mukanaan vaurautta, joka on edelleen nähtävissä korkeatasoisessa rakennuskulttuurissa. Laivanrakennus oli opettanut kirvesmiehet taitaviksi rakentajiksi, jota taitoa sovellettiin laajemmalti esimerkiksi kirkkojen rakentamiseen. Tyypillisesti keskipohjalainen, vaurautta ilmentävä leveärunkoinen rakennustyyppi, sivukamaritupa, kehittyi 1700-luvulla leviten kautta maakunnan. Sivukamaritupia on vielä jäljellä kahdentoista Keski- Pohjanmaan kunnan alueella yhteensä runsaat 100 rakennusta. Tunnetuimpia sivukamaritupia ovat Kaustisen Pelimannitalo ja Kokkolan Hakalaxin voudintalo. Rakennuskulttuuria, joka on peräisin 1800-luvun lopulta, on lukumääräisesti jäljellä edellisiä enemmän sekä maaseudulla että taajamissa luvun aikana kehittyi uusklassismiin pohjautuva pohjalaiseksi mielletty rakennustyyppi. Kaksikerroksiset pohjalaistalot ovat tyypillisesti eteläpohjalaisia, mutta niitä on lukuisia myös Keski-Pohjanmaalla. Perinteisen talonpoikaisrakentamisen murros alkoi 1900-luvulle tultaessa, jolloin uudenaikaiset tyyppipiirustukset alkoivat vaikuttaa rakentamiseen luvun alkupuolen rakennuskannasta on jäljellä kohtalaisen runsaasti, mutta koska sitä ei koeta riittävän vanhaksi, se on myös suurimman häviämisuhan alainen. (Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy 2001)

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 16 ( ) Muinaisjäännökset Suunnittelualueella on neljä muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Luomalankangas Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Koivuräme Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Isoklumpi Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Kangas Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä on kolme muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Kalavedenoja Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Pööskallio Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Kultti- ja tarinapaikat Ajoitus: Ajoittamaton Kohdenimi: Ali-Huntus Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 17 ( ) Kuva 8. Muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (OIVA/HERTTA tietojärjestelmä) Maanomistus Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Taajama-alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. 20 kv verkosto sähköverkosto kattaa koko rakennetun suunnittelualueen osan. 110 kv suurjännitelinja kulkee suunnittelualueen länsiosassa. Kaustisen kunta kuuluu seudulliseen jätehuoltoyhteistyön piiriin. Kuva 9. Jäteveden toiminta-alue Kaustisen keskustaajaman läheisyydessä (musta rajaus).

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 18 ( ) Liikenne Kaustisen tieverkon rungon muodostavat Perhonjoen suuntainen valtatie 13 (Kokkola-Jyväskylä-Mikkeli-Lappeenranta) ja kantatie 63 (Kauhava- Kaustinen-Ylivieska). Tieverkkoa täydentävät naapurikuntiin ja kyliin suuntautuvat yhteydet, joista tärkein on Köyhäjoentie (yhdystie 7511) Halsualle. Myös kyliin suuntautuvat tiet ovat Tiehallinnon ylläpitämiä yhdysteitä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Valtatie 13 kulkee kaava-alueen läpi etelä pohjoissuunnassa ja kantatie 63 lounais koillissuunnassa. Valtatie 13 palvelee valtakunnallisia luoteiskaakkoissuuntaisia poikittaisyhteyksiä. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella tapahtuvan tavaraliikenteen osalta valtatien 13 ja kantateiden merkitys raskaan liikenteen reittinä on kuitenkin suhteellisen vähäinen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Kuva 10. Suunnittelualueen ja lähiympäristön tieverkko. Yleiset tiet punaisella, kadut turkoosilla ja yksityistiet ruskealla (HERTTA tietojärjestelmä). Keski-Pohjanmaan kunnissa ja etenkin haja-asutusalueilla tieverkon rungon muodostaa alempiasteinen tieverkko, johon kuuluvat seutu- ja yhdystiet sekä yksityistiet. Seututiet toimivat seutukuntien sisäisinä yhteyksinä ja keräävät liikennettä päätieverkolle. Pääosa yhdysteistä on paikallista maankäyttöä ja alueiden virkistyskäyttöä palvelevia teitä. Alemman tieverkon kehittämistarpeet liittyvät pääosin nykyisten yhteyksien laadulliseen parantamiseen. Tavaraliikenteen näkökulmasta alemmalla tieverkolla on keskeinen rooli osana kuljetusketjun infrastruktuuria (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen palvelujen keskittyminen Kokkolaan ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointiliikenteestä suuntautuu sinne. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen, joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 19 ( ) Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 (2006) mukaan tulevaisuudessa Keski-Pohjanmaalla liikennemäärien kasvua tapahtuu Kokkolan alueen lisäksi lähinnä päätieverkolla alemmalla tieverkolla liikennemäärät eivät kasva, vaan saattavat paikoin jopa laskea. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on mainittu kehittämiskohteeksi kantatie 63, jonka geometriaan ja poikkileikkaukseen liittyvät puutteet poistetaan. Toimenpiteillä parannetaan erityisesti raskaan liikenteen olosuhteita. Parantamisen myötä kantatielle 63 siirtyy jonkin verran liikennettä valtatieltä 8. Lisäksi mainitaan tarve kehittää kevyenliikenteen yhteyksiä Kaustisen ja Vetelin kuntien välillä. Kuva 11. Teiden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Kaustisen lähialueella vuonna Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella katkoviivalla. (Tiehallinto 2008). Kaava-alueen tieverkko koostuu yleisten teiden lisäksi keskustan alueen katuverkosta sekä pää- ja yhdystieverkkoon liittyvistä yksityisistä ajoteistä. Keskustan alueen tärkeimmät yhteydet ovat yleisiä teitä. Jylhäntie on yhdystie 17947, Virkkalantie on yhdystie ja Kappelintie - Pajalantie Varilantie muodostavat yhdystien Asuntoalueilla liikennöidään kunnan ylläpitämiä katuja pitkin. Keskeisimpiä kokoojakatuja asuntoalueilla ovat Ylijoentie, Knöysingintie, Harjutie, Siltatie, Rajatie, Vissavedentie ja Kalliontie. Muut kadut palvelevat ensisijaisesti kadunvarren maankäyttöä tonttikatuna (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Kaustisen keskusta-alueen keskimääräiset liikennemäärät on esitetty oheisessa kuvassa. Keskusta-alueella suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 13 ja kantatiellä 63.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 20 ( ) Kuva 12. Liikennemäärät keskusta-alueen yleisillä teillä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Keskustan asuinalueilla on otettu käyttöön alueelliset nopeusrajoitukset. Nopeusrajoituksia on tuettu rakentamalla rakenteellisia hidasteita asuinalueiden sisäisille väylille. Haja-asutusalueen koulujen läheisyydessä nopeusrajoituksena on 60 km/h, paitsi Salonkylän koululla, jossa perusnopeus on 80 km/h. Koulujen luona ei ole muita erityisjärjestelyitä kuin lapsista varoittava liikennemerkki. Saattoliikenteen järjestelyt sijoittuvat yleensä koulujen pihoille. Keskustan koululla puuttuu lapsimerkki ja saattoliikenteen järjestelyt ovat liiketalon pihalla muun liikenteen seassa jäsentymättömästi. Yleisten teiden ja keskusta-alueen nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa kuvassa (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 21 ( ) Kuva 13. Nopeusrajoitukset keskusta-alueen yleisillä teillä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Kaustisen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2006) alueen liikenneturvallisuutta heikentäviksi ongelmatekijöiksi nousivat: piha-alueiden järjestelyjen sekavuus kevyen liikenteen järjestelyiden puutteet pääteiden risteysjärjestelyt (mm. nelihaaraliittymät) ylinopeudet Pääosa onnettomuuksista Kaustisella tapahtuu valtatiellä 13 ja kantatiellä 63. Liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelman mukaan kiireellisimpiä kehityskohteita ovat Oosinharjun ja keskustan välinen kevyen liikenteen yhteys, taajama-alueen aluerajoituksen päivittäminen, uuden Kansanopiston alueen liikenneyhteydet valtatien 13 poikki sekä kantatien 63 ja Jylhäntien liittymän parantaminen. Kevyt liikenne Kevyt liikenne on eroteltu yleisillä teillä omille väylilleen vain keskustan välittömässä läheisyydessä. Alikulkukäytäviä kevyelle liikenteelle on valtatien 13 ja kantatien 63 liittymässä, koulukeskuksen kohdalla sekä Virkkalantien ja kantatien 63 liittymässä. Koulukeskuksen kohdalla olevan alikulun yhteydessä oiotaan paljon tasossa tien yli. Kevyen liikenteen väylät ja alikulut yleisillä teillä taajamassa ilmenevät oheisesta kuvasta (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 22 ( ) Kuva 14. Kevyenliikenteen verkko keskusta-alueen yleisten teiden varsilla (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Juna-, lento- ja vesiliikenne Lähin rautatieasema sijaitsee Kokkolassa noin 45 kilometrin päässä Kaustiselta. Kokkolan läpi kulkeva Seinäjoki Oulu-ratayhteys kuuluu rautateiden runkoverkkoon. Rata on sähköistetty ja sillä on yksi linjaraide. Radalla liikennöidään sekä henkilö että tavaraliikennettä. Kaustisen kunta kuuluu ratakäytävän vaikutusalueeseen. Lähin lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä (Kokkolan-Pietarsaaren lentoasema) noin 40 kilometrin päässä Kaustiselta. Kruunupyyn lentoasema palvelee ensisijaisesti kotimaan säännöllisiä lentoyhteyksiä. Joukkoliikenne Keski-Pohjanmaan alueen bussijärjestelmän perustana ovat vakiovuorot, jotka tarjoavat yhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä. Vakiovuoroliikennettä täydentää pikavuoroliikenne, jota liikennöidään muun muassa Kaustisen alueella valtatiellä 13. Vakiovuoroliikenne mahdollistaa kohtuulliset työmatkayhteydet ja välttävät asiointiyhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä. Kaustisen ja Vetelin välillä sekä Kaustiselta Kokkolan suuntaan linjaautoliikenne on melko vilkasta. Kaustisen kunnassa toimii lisäksi paikallinen palvelu- ja kutsuliikenne (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006) Väestö ja asuminen Väestömäärä ja väestöennuste Kaustisen asuminen sijoittuu pääosaltaan keskustaan ja kyliin (Jylhä, Järvelä, Köyhäjoki, Kola, Nikula, Puumalan kylät, Salonkylä-Viiperi sekä Vintturi ja Tastula). Noin puolet kunnan väestöstä asuu Kirkonseudulla. Kunnan taajamoitumisaste on noin 60 %. Kaustisella on tarjolla yli 100 rakentamatonta

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 23 ( ) tonttia, joista suurin osa sijoittuu keskustaan. Keskustan lisäksi tontteja on tarjolla mm. Varilassa, Jylhässä ja Salonkylässä sekä Vintturissa ja Tastulassa ( Uusi asuntorakentaminen jakautuu suunnilleen puoliksi keskustan ja haja-asutusalueen kesken. Kaustisen kunnan väkiluku oli vuoden 2010 heinäkuussa 4300, vuonna 2007 yhteensä Vuonna 2007 Kaustisen seudun väkiluku oli ja Keski- Pohjanmaan maakunnan yhteensä (Tilastokeskus 2008). Kaustisen väestömäärä on laskenut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ruotsinkielisten henkilöiden osuus on vajaan kahden prosentin luokkaa ja ulkomaalaisten osuus alle prosentin luokkaa koko kunnan väestöstä. Taulukko 1. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan asukasluku vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2007 (Tilastokeskus 2008). Asukasluku Muutos % Kaustinen ,1 % Kaustisen seutukunta ,1 % KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA ,7 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kaustisen väestö tulee edelleen vähenemään seuraavien vuosikymmenten aikana. Ennusteen mukaan vuonna 2040 kunnan väestö on vähentynyt noin 11 % vuoden 2007 tasosta. Vuonna 2040 Kaustisella olisi näin ollen noin asukasta. Ennusteen mukaan myös Kaustisen seutukunnan väkiluku vähenee, mutta Keski-Pohjanmaan maakunnan väkiluku kasvaa hieman tulevina vuosikymmeninä. Taulukko 2. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2008). Väestöennuste Muutos % Kaustinen ,2 % Kaustisen seutukunta ,7 % KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA ,9 % Kaustisen väestöstä oli vuonna 2007 alle 7-vuotiaita 8,3 %, 7-14-vuotiaita 9,5 %, vuotiaita 64,4 %, vuotiaita 9,1 % ja yli 74-vuotiatia 8,6 %. Lasten ja yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli Kaustisella ja muualla Keski-Pohjanmaalla hieman koko maan keskiarvoa suurempi. Kaustisella ja Keski-Pohjanmaalla vuotiaitten osuus oli puolestaan noin 2 % pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan, Keski-Pohjanmaan maakunnan ja koko Suomen väestön ikärakenne vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008). Väestön ikärakenne Kaustinen 8,3 % 9,5 % 64,4 % 9,1 % 8,6 % Kaustisen seutukunta 8,4 % 10,2 % 62,0 % 9,6 % 9,7 % KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA 8,6 % 10,3 % 64,1 % 8,8 % 8,2 % KOKO MAA 7,6 % 9,2 % 66,6 % 8,7 % 7,8 % Asuminen Vuonna 2009 Kaustisella oli yhteensä 1725 ja vuonna asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko oli Kaustisella 2,6 henkeä. Koko maassa asuntokunnan keskikoko oli 2,1 henkeä (Tilastokeskus 2008).

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 24 ( ) Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus oli vuoden 2008 lopussa Kaustisella 19,7 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2006 lopussa oli puolestaan 96,6 % (Tilastokeskus 2010). Taulukko 4. Asuntokunnat Kaustisella vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008). Asuntokunnat 2007 Kaustinen Koko maa kpl % % 1 henkilö ,4 % 40,4 % 2 henkilöä ,1 % 32,8 % 3 henkilöä ,6 % 11,8 % 4 henkilöä ,6 % 9,7 % 5 + henkilöä ,3 % 5,4 % Yhteensä % 100 % Kaustisella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä asuinrakennusta. Kaikista asuinrakennuksista 94 % oli erillisiä pientaloja ja kaikista asuinhuoneistoista 75,8 % sijoittui erillisiin pientaloihin. Kaustisella kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta on selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 5. Asuinrakennukset Kaustisella vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008). Asuinrakennukset 2007 Kaustinen Koko maa kpl % % Erilliset pientalot ,0 % 89,2 % Rivi- ja ketjutalot 83 5,5 % 6,2 % Asuinkerrostalot 7 0,5 % 4,6 % Yhteensä % 100 % Taulukko 6. Asunnot Kaustisella vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008). Asunnot 2007 Kaustinen Koko maa kpl % % Erilliset pientalot ,8 % 40,1 % Rivi- ja ketjutalot ,9 % 13,8 % Asuinkerrostalot 37 1,9 % 44,1 % Muu rakennus 45 2,4 % 2,0 % Yhteensä % 100 % Loma-asutus Työpaikat ja palvelut Vuonna 2007 Kaustisella oli yhteensä 189 kesämökkiä, mikä on 44 kesämökkiä 1000 asukasta kohti. Koko maassa kesämökkejä oli samana vuonna 90 kpl/1000 asukasta (Tilastokeskus 2008). Työpaikat ja työllisyys Kaustisen kunnan alueella oli työpaikkoja vuonna 2005 yhteensä Yritystoimipaikkoja oli samana vuonna yhteensä 297. Eniten työpaikkoja oli palvelujen (58 %) ja alkutuotannon (22 %) parissa. Kaustisella alkutuotannon osuus on huomattavasti suurempi kuin Keski-Pohjanmaalla keskimäärin. Taulukko 7. Työpaikkarakenne Kaustisella vuonna 2005 (Tilastokeskus 2008). Työpaikkarakenne 2005 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Kaustinen % % % 39 2 %