Tie de Teknologia. Lähtölaukaus. 7. puiteohjelmaan. Eu roo pan. ja 5/2006. Ilmakehän ilmiöt paljastuvat Sodankylässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tie de Teknologia. Lähtölaukaus. 7. puiteohjelmaan. Eu roo pan. ja 5/2006. Ilmakehän ilmiöt paljastuvat Sodankylässä"

Transkriptio

1 Eu roo pan Tie de Teknologia ja 5/2006 Lähtölaukaus 7. puiteohjelmaan Palveluja parempaan arkeen Ubiikki yhteiskunta on askeleen päässä Ilmakehän ilmiöt paljastuvat Sodankylässä

2 Pk-yrityksille kotipesä Kehittymään pyrkivien pienten ja keskisuurten yritysten tulisi löytää oma pesänsä 7. puiteohjelmasta. Monen tutkijan high tech -yrityksille soveltuvat kuitenkin toisenlaiset ohjelmaosiot kuin yhden insinöörin yritykselle Liikkuu ajatusten voimalla Olisiko kätevää siirtää tietokoneen hiirtä ajatuksen voimalla? Tutkija Laura Kauhanen testaa keksintöä kollegallaan Pasi Jylängillä EUREKAn mallille seuraajia Ilman eurooppalaista yhteistyöverkostoa moni menestystarina jäisi syntymättä. Esimerkiksi eurooppalaiset mikropiirien valmistajat ovat yltäneet EUREKAn ansiosta maailman parhaimpien joukkoon vuosikerta (5 numeroa vuodessa) Julkaisija: Tekes Toimituksen osoite: Tekes, PL 69, HELSINKI, fax /eu Päätoimittaja: Mai Tolonen p Toimituspäällikkö: Marie Mäkinen Toimitussihteeri: Terhi Hakala / Unionimedia Oy Toimituskunta: Eeva Ahola, Eija Auranen, Maija Hakkarainen, Heikki Hannula, Marjatta Hurme, Kimmo Kanto, Mikko Pitkänen, Håkan Sandell, Pauli Stigell, Karin Wikman, Erja Ämmälahti Ulkoasu: Tomi Westerholm / Unionimedia Oy, Helsinki Kansikuva: Tekes Tilaukset: Lehden fax-numeroon tai säh kö pos ti osoit tee seen Painopaikka: Forssan kirjapaino ISSN Lehden aineisto on vapaasti lainattavissa, lähde mainittava. Euroopan tiede ja teknologia -lehti kertoo eurooppalaisesta tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä ja eu roop pa lai ses ta tut ki mus po litii kas ta. Seuraamme erityisesti EU:n tut ki muk sen puiteohjelmaa, EUREKA-aloitetta, COSTia ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn toi min taa. Lehden sivuilta voit lukea suomalaisten kokemuksia kansainvälisistä t&k-hankkeista sekä ihmisistä EU:n tut ki mus po li tii kan taustalla. 2 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

3 5/2006 Tiede ja teknologia Ajankohtaista 3 Palveluja ja teknologiaa parempaan arkeen ja asumiseen 6 Immateriaalioikeudet tienristeyksessä 8 Ubiikki tietoyhteiskunta tulee 9 Puiteohjelma Seitsemäs puiteohjelma starttaa 10 Pk-yrityksille oma kotipesä 11 Uudesta CIP-ohjelmasta apua innovatiivisille yrityksille 12 Komissaari kannustaa tutkijoita sinnikkyyteen 14 Huippuosaamisen verkostoissa viritellään projekti-ideoita 15 Liikkuu ajatusten voimalla 16 Telakat hakevat vauhtia yhteistyöstä 18 Rysänperä 19 Avaruustoiminta Huippuluokan kaukokartoitusta 20 Mittauksia maasta korkeuksiin 22 Polaarivuosi 24 Avaruusalalle oma teknologiayhteisö 25 Verkostot ja ihmiset EUREKAn mallille seuraajia 26 COST: Tulevaisuudesta kilpailuvaltti 28 Tekniikka ja natiivit helpottavat kääntäjän arkea 30 Näkökulma: Partnerius standardi, epävarma vai kohtalokas peli? 31 Pääkirjoitus Kari Tilli Suomi kiirehtii ICT-sektorin yhteistyöaloitteita Professori Pekka Himanen vertasi äskettäin Suomen Kuvalehden haastattelussa Suomea lässähtäneeseen huippuurheilijaan, joka mietiskelee, miten saisi takaisin kadotetun kuntonsa tekemättä mitään muuta kuin aina vain uusia skenaarioita. Himanen piiskaa Eurooppaa pikaisiin toimenpiteisiin kilpailukyvyn, luovuuden ja innovaatioiden kehittämiseksi. Suomella on EU-puheenjohtajuuskaudellaan mahdollisuus edistää Euroopan kilpailukykyä ja uusiutumista. Marraskuussa Helsingissä pidettävä IST2006-konferenssi käynnistää tieto- ja viestintäsektorin tutkimus- ja kehityshankkeiden valmistelun seitsemännen puiteohjelman ensimmäisiä hakuja varten. Valmistelutyötä on jo tehty Helsingissä esillä olevissa teknologiayhteisöissä. Näistä Suomen kannalta keskeisin on Artemis, johon Suomi on vahvasti sitoutunut, ja jonka käynnistämistä pääministeri Matti Vanhanen on kiirehtinyt EU-foorumeilla. Artemis on IST2006-konferenssissa myös epävirallisten keskustelujen kohteena. Tekes on kutsunut komission kanssa ICT-asioista vastaavia EU-jäsenmaiden päättäjiä epäviralliseen National IST Directors Forum -kokoukseen. Tavoitteena on nopeuttaa Artemisja Eniac- yhteisöaloitteiden toimintatapojen määrittelyä sekä etsiä mahdollisia uusia yhteistyöaiheita täydentämään puiteohjelman ja EUREKAn klustereiden muodostamaa kokonaisuutta. EU:n rahoittaman CISTRANA-projektin mukaan jäsenmaat ovat halukkaita lisäämään kansallisten ohjelmien välistä yhteistyötä. Kokouksessa määritellään uusia aiheita yhteistyön käynnistämiseksi. Suomalaisten osallistuminen kuudennen puiteohjelman IST-ohjelmaan ja EUREKAn ICT-sektorin klustereihin on ollut hyvällä tasolla. Tekesin tavoitteena on lisätä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista yhteistyöhön. Uskomme, että seitsemäs puiteohjelma pk-sektorin uusine kannusteineen, teknologiayhteisöt ja EUREKA sekä IST2006-konferenssi tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia uusien asiakassuhteiden ja verkostojen rakentamiseen. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

4 Ajankohtaista Tekes Juho Rissanen Kiina EU-vuosi täydessä vauhdissa Kiinan ja Euroopan unionin tieteen ja teknologian teemavuosi avattiin Brysselissä tämän vuoden lokakuussa. Teemavuotta värittää liuta tapahtumia, joiden tavoitteena on kannustaa eurooppalaisia ja kiinalaisia ideoiden, osaajien ja resurssien vaihtoon sekä käymään keskustelua tiede- ja teknologiastrategioista. Yhteistyötä halutaan lisätä terveydenhuollon, energia- ja ympäristöntutkimuksen sekä elintarvike- ja biotieteiden aloilla. Kiinan ja EU:n yhteisiä haasteita on muun muassa löytää korvaavia ratkaisuja hupeneville energiavarastoille, hillitä ilmastonmuutosta ja erilaisten tautien kuten lintuinfluenssan leviämistä. Ovet avoinna joulu-tammikuussa EU-, EUREKA- ja COST-hankkeista kiinnostuneille on ollut tarjolla kerran kuussa avoimien ovien päiviä Tekesissä. Tunnin mittaiset vastaanottoajat asiantuntijoiden kanssa ovat osoittautuneet suosituiksi ja käytäntöä jatketaan myös ensi vuonna. Sovi kahdenkeskinen tai pienryhmätapaaminen Suomen EU-T&K-sihteeristön, EU- REKAn tai COSTin edustajan kanssa Tekesiin. Tapaamisessa voidaan käydä läpi kansainvälisiä hankeideoita ja kertoa eri yhteistyömuotojen tavoitteista ja projektien kasaamisesta. Kerro varauksen yhteydessä toiveistasi tapaamista varten ja teitä kiinnostavasta ohjelmasta tai tutkimusalueesta. Ovet ovat avoinna jälleen 13. joulukuuta 2006, 17. tammikuuta sekä 24. tammikuuta 2007 klo Lisätietoja ja ajanvarauspyynnöt Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

5 ERC julkaisi ensimmäisen haun suunnitelman Merkittävimmät tutkimusinfrastruktuurihankkeet listattu Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on julkaissut ensimmäisen työohjelmaversion vuoden 2007 hauista ja rahoitussuunnitelmista. Rahoitusta huippututkimukselle Euroopassa myönnetään seitsemännen puiteohjelman Ideat-ohjelmasta. ERC:n tehtävänä on miettiä, miten ohjelmaa pyöritetään ja rahoitettavat hankkeet valitaan. ERC kohdentaa ensimmäisen haun tutkijoille, jotka ovat väitelleet tohtoriksi yli kaksi, mutta alle kahdeksan vuotta ennen haun määräaikaa. Ylärajan osalta on mahdollista tapauskohtaisesti joustaa kymmeneen vuoteen. Itsenäiselle tutkijanuralle tähtäävän huippututkijan vuosittaisen starttirahoituksen suuruus vaihtelee :sta euroon. Rahoitusta on mahdollista hakea kerrallaan viideksi vuodeksi. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ESFRI julkisti lokakuussa historian ensimmäisen tutkimusinfrastruktuurien kehittämissuunnitelman Euroopalle. Tiekartaksi kutsuttuun suunnitelmaan sisältyy 35 eri vaiheessa olevaa, keskeisintä hanketta seuraavilta aloilta: ympäristötieteet, energia, materiaalitieteet, astrofysiikka, astronomia, hiukkas- ja ydinfysiikka, biolääketiede ja muut biotieteet, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet sekä laskenta ja tiedonkäsittely. Suunnitelma sisältää muun muassa biopankit, ikääntyvän väestön tutkimusaineistot, Aurora Borealis -tutkimusjäänmurtajan sekä EELT-teleskoopin (European Extremely Large Telescope). Myös suomalaistutkijat voivat hyödyntää näitä eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja. Tiekartan julkistamisen myötä Suomessa tullaan arvioimaan, mihin eurooppalaisiin hankkeisiin Suomen olisi syytä sitoutua pitkäjänteisesti ja mitä kansallisia tutkimuksen infrastruktuurihankkeita tulisi priorisoida. Tiekartassa on esitetty myös arviot eri hankkeiden budjeteista. Tutkimusinfrastruktuurit ovat suuria laitteistoja, tutkimusvälineistöjä, tietokantoja ja verkostoja. Tiekartan laatiminen kesti kaksi vuotta ja työhön osallistui yli tuhat asiantuntijaa eri tieteen ja teknologian aloilta Euroopasta ja muualta maailmasta. Työssä on ollut mukana myös suomalaisia asiantuntijoita. index_en.cfm?p=3_library Euroopan komissio ERAWATCH kurkistaa eurooppalaisiin innovaatioympäristöihin Tutkimus- ja tiedepolitiikan parissa työskentelevät voivat tutustua eurooppalaisiin tutkimusmaisemiin syksyllä Internetiin avatun ERAWATCH-sivuston kautta. Sivut tarjoavat tietoa eri maiden tutkimuspolitiikoista ja innovaatiojärjestelmistä, tutkimus- ja teknologiaohjelmista ja tutkimusta rahoittavista organisaatioista. Lisäksi löytyy linkkejä uutisiin, dokumentteihin ja julkaisuihin tutkimuksen tilasta ja indikaattoreista. Palvelun takana ovat Euroopan komission tutkimuksen ja yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) pääosastot, yhteistyössä Cordiksen kanssa. Tällä hetkellä ERAWATCH-palvelussa voi tutustua 37 eri maan järjestelmiin. Innovaatioita asiantuntijavoimin Euroopan komissio kokosi asiantuntijaryhmän innovaatioiden ja palveluiden tiimoilta. Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston kokoaman asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida, tukevatko nykyiset innovaatiopolitiikat palvelumarkkinoita. Ryhmä antaa komissiolle toimenpide-ehdotuksia palveluinnovaatioiden kehittämiseksi. Suomalaisväriä ryhmässä edustaa Tiina Tanninen-Ahonen Tekesistä. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii professori Jeremy Howels Manchesterin yliopistosta. Arvioinnin ja kehittämistoiminnan lähtökohtana on komission äskettäin julkaisema raportti Putting knowledge into practice: a broad-based innovation strategy for the EU. Raportti tarkastelee, miten yliopistot, yrittäjyyssektori ja rahoitus voitaisiin paremmin linkittää toisiinsa, jotta palvelusektorilla nähtäisiin yhä enemmän innovaatio-käynnistyksiä. Ryhmän raportti valmistuu joulukuussa 2006, jonka jälkeen järjestetään yleisölle avoin konsultaatio. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 5

6 Tiede ja teknologia Rahoitusta saatavilla Rahoitusta on mahdollista saada kansallisiin AALhankkeisiin, joissa on terveydenhuollon näkökulma. Viisivuotisen FinnWell-ohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Ajatuksena on, että teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanaikaisesti kehitetään uusia toimintatapoja yhtä innovatiivisesti kuin itse tuotteita. FinnWell on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmista. Kokonaislaajuudeltaan 150 miljoonan euron ohjelmasta Tekesin osuus on noin puolet ja osallistujien osuus puolet. Ohjelmassa rahoitetaan kolmenlaisia projekteja: hoidon ja diagnostiikan teknologioiden kehittäminen hoitoa, seurantaa tai sairauksien ennaltaehkäisyä tukevien tietoteknisten tuotteiden ja järjestelmien kehittäminen terveydenhuollon toimintaprosessien kehittäminen. Muita toimijoita AAL-alueella Suomessa ovat muun muassa Suomen Akatemia, joka on rahoittanut ikääntymisen tutkimusta. Myös Sitra, Kela ja Stakes sekä sosiaali- ja terveysministeriö pyrkivät löytämään ratkaisuja AAL-teeman kysymyksiin. ICT-ohjelmassa AAL:n liittyviä hakuja IST2006-konferenssissa Helsingissä käydään läpi työohjelmaa aihealueittain ja kerrataan hakumenettelyä. Ensimmäinen haku avautuu tammikuussa 2007 ja päättyy huhtikuussa Toinen haku avautuu touko-kesäkuussa 2007 ja päättyy syys-lokakuussa ICT-alueelta rahoitusta on tulossa eurooppalaisiin tutkimuksellisiin AAL-hankkeisiin. AAL:n tavoitteisiin istuvia aihekokonaisuuksia ovat ICT for Independent Living and Inclusion ja Towards sustainable and personalised healthcare. ICT-työohjelmaluonnos on jo saatavilla. AAL169 kansainvälinen ohjelmayhteistyö Kansainvälisissä AAL-hankkeissa lähestymistapa on teknologiaa soveltava ja painopiste teknologian mahdollistamien palveluiden kehittämisessä ja pilotoinnissa. Tämä on uusi ohjelmayhteistyön muoto, jota suunnitellaan toteutettavaksi rinnan seitsemännen puiteohjelman kanssa. Siinä hankkeet arvioidaan ja valitaan Euroopan tasolla, mutta rahoituksessa asioidaan Tekesin kanssa. Toteutuminen varmistuu kevään 2007 kuluessa. /ohjelmat/fi nnwell 6 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 Palveluja ja teknologiaa Parempaan Palvelukeskuksen päivystävä hoitaja saa hälytyksen: ikääntyneen asiakkaan hyvinvointiranneke on havainnut kantajansa tilassa muutoksen, joka saattaa olla merkki avuntarpeesta. Aikaisemmin vanhus tarttui hädän hetkellä turvapuhelimeen, mutta nykyään hän selviää itsenäisesti älykkään ja oppivan laitteen ja kotikunnan häntä varten räätälöimien palveluiden turvin. Ikääntyneet eivät ole ainoa kuluttajaryhmä, joka tarvitsee tukea ja turvaa arjessa pärjäämiseen. Palveluja vapaa-ajan ja asumisen helpottamiseksi voivat käyttää myös muut kuin seniorikansalaiset, vaikka seniorien osuus väestöstä kasvaakin jatkuvasti. Harrastustoimintaa, yhteiskunnallista vaikuttamista tai arjen askareista selviämistä varten pyritään kehittämään uusia palveluja ja teknologisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan ylläpitää ihmisen aktiivisuutta omassa elinympäristössään. Tavoitetilaa kutsutaan nimellä Ambient Assisted Living eli AAL. Ambient Assisted Living on vaikeasti suomennettava käsite. Teknologia-asiantuntija Pekka Kahri Tekesistä yrittää havainnollistaa termiä: AAL on kehyskäsite, joka kos- Euroopan komissio

7 Tekes Teknologia ei korvaa inhimillistä apua Oikealla asialla ollaan, toteaa sosiaaligerontologian professori Antti Karisto Helsingin yliopistosta kuullessaan Tekesin AAL-hankkeesta. Suomessa vallitsee pitkälle menevä konsensus siitä, että ihmisten pitäisi pystyä asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä omassa kodissaan. Tätä pyrkimystä tulee tukea. Ikääntyvien ihmisten tarpeet eivät aikaisemmin ole juuri olleet esillä asumista ja asuinympäristöjä suunniteltaessa. Esimerkiksi lähiöt rakennettiin lähinnä nuorille lapsiperheille ajattelematta sitä, että siellä pitäisi viihtyä ja tulla toimeen vielä vanhanakin. Väestöllinen muutos on niin raju, että on korkea aika miettiä, millaista on ikäystävällinen asuminen, Karisto pohtii. Professorin mukaan turvarannekkeet ja valvontakamerat eivät korvaa inhimillistä kanssakäymistä ja apua. Teknologiaa toki tarvitaan, eikä sen käytön tarvitse merkitä vanhuuden epäinhimillistämistä. Silmälasitkin ovat teknologinen apuväline, samoin hissi. Kumpaakaan ei pidetä mitenkään kummitusmaisena. Nyt pitää miettiä, millaisia ovat ne hisseihin ja silmälaseihin verrattavissa olevat nykykeksinnöt, joiden avulla arkielämää voidaan helpottaa. Vanhan ihmisen toimintakyvyssä ei ole kyse vain fyysisestä ja kognitiivisesta kapasiteetista vaan monimuotoisen toimintaympäristön antamista mahdollisuuksista ja asettamista rajoista. Koti ja lähiympäristö ovat syvästi henkilökohtaista tilaa, joten niihin tulee kajota pieteetillä, Antti Karisto painottaa. arkeen ja asumiseen kettaa laajaa aluetta. Lähtökohtana on, miten tieto- ja viestintäteknologioiden ja niitä uudella tavalla hyödyntävien palvelujen avulla voidaan tukea ikääntyvän väestön itsenäistä suoriutumista. AAL liittyy asumiseen ja siihen, miten ympäristö, rakennukset, kodit ja erilaiset palvelut tukevat kansalaista. Se liittyy myös terveydenhuoltoon ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Tavoitteena on pidentää aikaa, jonka ihminen voi asua ja elää siinä ympäristössä jossa haluaa. Kotona ihmiset kokevat, että elämänlaatu pysyy korkeana. Palvelujen tuominen kotiin on taloudellisesti kannattavinta. Laitoksissa kustannukset saattavat moninkertaistua ja hoito- henkilökunnan resurssit tulevat usein vastaan, Kahri pohtii. Vanhuksissa vara parempi Arkeen ja asumiseen liittyvien palvelujen tavoitteena on esimerkiksi ennakoida ja seurata tehokkaammin kansansairauksien kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien tai dementian kehittymistä. Suurimmat haasteet liittyvät olemassa olevien teknologioiden käyttöönottoon ja palvelujen kehittämiseen yli organisaatiorajojen ja hoitokustannusten säästöön. AAL ei saisi tarjota pelkkiä teknisiä ratkaisuja vaan laajemmin palveluja eri kuluttajaryhmille. Kahri kannustaa niin kuntia, yhteisöjä kuin yrityksiä miettimään, miten ne voisivat yhteistyössä monipuolistaa ja uudistaa palvelujaan. Ikääntyvässä väestössä on potentiaalia. Ihmiset tarvitsevat erilaisia tuotteita ja palveluja eri elämänvaiheissa. Vastuu omasta hyvinvoinnista on siirtymässä enemmän yksilölle itselleen. Kahrin mukaan suomalaiset ovat hyvinvointiteknologioiden edelläkävijöitä ja myös palvelujen innovatiivisessa kehittämisessä ollaan varsin pitkällä. Myös Japanissa ja monissa Keski-Euroopan maissa nähdään AAL tärkeänä väestön ikääntymisen vuoksi. Maija Hakkarainen Teknologian käytön ei tarvitse merkitä vanhuuden epäinhimillistämistä. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

8 Tiede ja teknologia Immateriaalioikeudet tienristeyksessä Aineettomat eli immateriaalioikeudet (Intellectual Property Rights eli IPR) ovat viime vuosina tulleet keskeiseen asemaan liiketoiminnassa. Patentti- ja tavaramerkkiasiat eivät enää ole tutkimustoiminnan taustalla vaikuttavia teknisiä seikkoja vaan strategisesti merkittävä osa toimintakokonaisuutta. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden IPR at the Crossroads -konferenssissa syyskuussa keskusteltiin nykypäivän IPR:ien suojelemisesta ja tilasta Euroopassa. Puhujina ja osallistujina oli alan keskeisiä vaikuttajia erilaisista organisaatioista komissiosta, yrityksistä, yliopistoista ja alan järjestöistä. Komission yritysosaston IPR-yksikön päällikkö Erik Nooteboom viittasi esityksessään komission teettämään selvitykseen patentin taloudellisesta arvosta. Selvityksen mukaan patentin arvo ei ole sama kuin patentoidun keksinnön. Tämä johtuu kerrannaisvaikutuksista, jotka patentin ympärille muodostettu liiketoiminta voi saavuttaa. Kun patentoitu keksintö kaupallistetaan, sen liiketoiminnallinen arvo on suurempi kuin pelkän teknisen ongelmanratkaisun. Tässä on myös keksinnön ja innovaation ero. Pienille yrityksille yksittäinen patentti on selvitysten mukaan merkitsevämpi kuin suurille yrityksille. Mielenkiintoista oli, että pienet yritykset lisensioivat patenttejaan huomattavasti enemmän kuin suuret yritykset, jotka hyödyntävät pääosin itse patenttinsa. Nukkuvat patentit liikenteeseen Kaikkea keksittyä ei kuitenkaan hyödynnetä, sillä lähes 36 prosenttia patenteista jätetään hyödyntämättä oman toiminnan tai lisensioinnin kautta. Pienet yritykset käyttävät patenttejaan aktiivisemmin kuin suuret. Se johtuu siitä, että pienten yritysten patentit yleensä liittyvät niiden ydinliiketoimintaan, kun taas suuret yritykset patentoivat paljon myös varmuuden vuoksi. Käyttämättömien eli nukkuvien patenttien herättäminen ja lisensointi aloittavien yritysten voimavaraksi voisi olla yksi ratkaisu Euroopan kilpailukyvyn nostamiseksi. Nooteboomin mukaan patenttien hyödyntämismahdollisuuksia ja lisensointimarkkinoita tulee edelleen parantaa Euroopassa myös poliittisin toimenpitein, jotta patenttien taloudellisista mahdollisuuksista saadaan paras hyöty. Professori Ove Granstrand Kalmersin yliopistosta hahmottaa ajankuvan osuvasti todeten, että olennaisinta ei ole eri liiketoiminta-alueiden jaottelu vaan toimintojen sulauttaminen. Yrityksen johtoportaan, insinöörien, IPR-osaston ja teknologiayksikön tulisi toimia sulautetusti siten, että ne tukevat toisiaan. Tulevaisuuden IPR-strategiassa ei ole kyse siitä, mitä yrityksen IPRosasto tekee, vaan mitkä ovat yrityksen keinot liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten IPR:ien hallinta saadaan kiinteäksi osaksi hallintoa ja tuotekehitystä. Aineettomien oikeuksien hallinta on aivan yhtä tärkeää ellei tärkeämpää kuin kiinteän omaisuuden. Avoimen patenttikonsultaation tulokset vuoden lopulla Komissiossa työskennellään parhaillaan alkuvuonna 2006 tehdyn avoimen patenttikonsultaation pohjalta. Konsultaatiolla pyydettiin kaikkien toimijoiden kommentteja eurooppalaisen patenttijärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta. Tavoitteena on varmistaa, että tulevat patenttijärjestelmän uudistukset vastaavat toimijoiden tarpeita ja vaatimuksia. Saatujen yli vastauksen perusteella patenttijärjestelmältä edellytetään laadukkuutta, oikeusvarmuutta, kustannustehokkuutta ja kannustavuutta. Sekä yhteisöpatenttia että yhteistä eurooppalaista patenttituomioistuinta pidetään tavoiteltavina, mutta päämääränä tulee olla yksinkertainen järjestelmä, ei lisää byrokratiaa eikä etenkään lisää kustannuksia. Komission IPR-yksikön varajohtaja Miriam Söderholm lupaa, että poliittiset suositukset patenttijärjestelmän tulevaisuudesta ovat valmiit vuoden 2006 loppuun mennessä. Maija Lönnqvist Mikko Pitkänen Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

9 Risto Silvola, Tulli Yksittäisten matkatavaroiden löytyminen lentokentältä helpottuu uudella RFID-tekniikalla. Ubiikki tietoyhteiskunta tulee Euroopan komissio Suomen EU-puheenjohtajuuskauden i2010 -seminaarissa mietittiin, kuinka Eurooppa suuntaa kohti uudenlaista tietoyhteiskuntaa. Tarvittava teknologia on olemassa, kyse on vain hallitusta toimeenpanosta. Komissaari Viviane Reding puhui uuden tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista i2010-seminaarissa. Liikenne- ja viestintäministeriön, Euroopan komission ja Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto Enisan järjestämässä konferenssissa tarkasteltiin uuden tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnalliselle päätöksenteolle, liiketoiminnalle ja kansalaisille. Ubiikilla yhteiskunnalla eli uudella arjen tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan tietoyhteiskunnan seuraavaa vaihetta, jossa toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tieto- ja viestintäpalveluihin. Ihmiset eivät osta teknologiaa sen itsensä vuoksi. Olemme todella onnistuneet, kun teknologiaa ei edes huomaa, komissaari Viviane Reding totesi. Parhaillaan pohditaan kuumeisesti olemassa olevan uuden tekniikan vaikutuksia muun muassa tietoturvaan, sähköisiin palveluihin ja viestintäverkkoihin. Tavaroiden Internet Yksi päivän puheenaihe oli RFID-tekniikka. Lyhenne tulee sanoista Radio Frequency Identification Device, ja se tarkoittaa radioaalloilla tapahtuvaa laitteen tunnistamista. RFID mahdollistaa tavaroiden Internetin, jossa tuotteet ja esineet voidaan paikantaa fyysisessä ympäristössään. Uusi tekniikka luo mielenkiintoisia tulevaisuudennäkymiä. Tutkimusten mukaan viisi prosenttia lentokoneiden myöhästelystä johtuu siitä, että laukkunsa jo ruumaan lähettänyt matkustaja ei ilmestykään koneeseen ja lastia joudutaan purkamaan. Parhaillaan tutkitaan, miten laukku ja matkustaja merkitään RFID-tekniikalla siten, että molemmat löytyvät hetkessä suurelta lentokentältä. Näin säästyy aikaa ja rahaa sekä matkustajilta että lentoyhtiöiltä. Ubiikki tietoyhteiskunta tuo mukanaan myös haasteita. Turvallisuudesta, käyttäjäystävällisyydestä, yksityisyydestä ja omistusoikeuksista herää todennäköisesti monenlaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Jos esineitä seurataan niiden radioaalloilla ilmoitettavan identiteetin perusteella, miksei myös ihmisiä voisi laittaa kartalle samalla teknologialla? Harry Potterin seikkailuista tuttu kelmien kartta on vain askeleen päässä arkielämästämme. Siihen tarvittava tekniikka on jo olemassa. Mikko Pitkänen i2010 European Information Society for Growth and Employment society/eeurope/i2010/index_en.htm Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

10 Uutiset Puiteohjelma Juha Saari / Kuvakori. puiteohjelma starttaa Euroopan komissio on valmistellut ensimmäisten hakujen sisältöjä eli työohjelmia kesästä asti. Lopulliset versiot ovat valmiina vuoden loppuun mennessä. Tutustu työohjelmiin ja otsikoihin nyt, sillä hakemuksen valmisteluaikaa on vain muutama kuukausi haun avauduttua. Lähes kaikki seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmat avaavat hakunsa ensi vuoden alussa. Ensimmäiset määräpäivät ovat keväällä, joten viimeistään nyt projekti-ideat ja hankekokoonpanot tulisi virittää valmiiksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät seitsemännestä puiteohjelmasta ja sen osallistumissäännöistä tämän vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisten hakujen työohjelmia on luonnosteltu jo kesästä asti, jotta hakujulistukset ja lopulliset työohjelmat sisältökuvauksineen ja aikatauluineen saadaan nopeasti julkaistua Cordiksen www-sivuilla. Työohjelmat viittä vaille valmiit Seitsemännen puiteohjelman eri osioiden työohjelmia on kierrätetty ympäri Eurooppaa ja monet asiasta kiinnostuneet ovat onnistuneet saamaansa käsiinsä luonnoksen. Työohjelmien eri versioiden välillä voi olla suuriakin eroja, joten hakijan kannattaa ehdottomasti hankkia itselleen lopullinen versio Cordiksesta. Monet työohjelmista kattavat vain vuoden 2007 hakutiedot, jotkut taas sisältävät kahden vuoden hakusuunnitelmat. Työohjelmien lopussa on listattu hakuaikataulut sekä aihealuekohtaiset budjetit. Tarkista kuitenkin aina haun omalta sivulta todellinen määräpäivä ja kellonaika. Myöhässä saapuneita hakemuksia ei arvioida. Arviointi on paras oppi Seitsemännessä puiteohjelmassa jatkuvat monet jo edelliseltä ohjelmakaudelta tutuiksi tulleet teemat. Hankemuotoja komissio viilaa niin, että tutkimusprojekteja voidaan toteuttaa joko pidemmän tai lyhyemmän mittakaavan hankkeina. Aikaisemmin hakijat tunnistivat nämä projektit lyhenteillä IP ja STREP. Pienemmät hankemuodot yhdistetään, ja niitä kutsutaan koordinointi- ja tukitoimiksi. Huippuosaamisen verkostot säilyvät ennallaan, mutta niidenkin rahoituslaskentaa pyritään yksinkertaistamaan. Paras tapa päästä jyvälle puiteohjelmamaailmasta on ilmoittautua hakemusten arvioijaksi komissioon. Komissio etsii jatkuvasti uusia nimiä etenkin yritysmaailman edustajat ja naiset ovat kysyttyjä arvioijia. Arviointi Brysselissä vie tavallisesti viikon verran, joissakin ohjelmissa hakemuksia voi lukea myös osittain kotoa käsin. Arvioijaehdokkaan kannattaa varautua myös lyhyeen ennakkovaroitukseen arviointien alkamisesta. Maija Hakkarainen 10 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

11 Pk-yrityksille oma kotipesä Miksi seitsemännessä puiteohjelmissa painotetaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia? Entä miksi pk-yrityksille on olemassa omia sääntöjä ja ohjelmaosioita? Syy pk-yritysten erityisasemaan on niiden suuri merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Lähes 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on pkyrityksiä. Kaksi kolmasosaa Euroopan yksityisen sektorin työpaikoista on pk-yrityksissä, ja 67 prosenttia bruttokansantuotteesta syntyy pk-yrityksissä. Pk-yritykset ovat avainasemassa, kun uutta tietoa muokataan uusiksi tuotteiksi, palveluiksi tai prosesseiksi. Euroopan 23 miljoonaa pk-yritystä ovat kuitenkin kovin erilaisia. Joukkoon mahtuu perinteisiä käsityöpajoja ja palveluyrityksiä, mutta myös kasvuyrityksiä ja high tech -yrityksiä. Pk-yritysten, jotka pyrkivät kasvamaan, innovoimaan ja kehittymään, tulisi jatkossa löytää oma kotipesänsä puiteohjelmasta. Monen tutkijan high tech -yrityksille soveltuvat kuitenkin toisenlaiset ohjelmaosiot kuin yhden insinöörin yritykselle. Yhteistyöosio high tech -yrityksille Yhteistyöosio jakautuu kymmeneen teemaan, joiden tutkimusaiheet on ennalta määritelty niin sanotuissa työohjelmissa. Näihin tutkimushankkeisiin halutaan mukaan etenkin high tech -yrityksiä. Osallistumalla isoon hankkeeseen myös pk-yritys pääsee verkottumaan alansa parhaiden kanssa. Useilla teema-alueilla (muun muassa terveys, nanomateriaalit ja -prosessit, ympäristö, energia) on lisäksi määritelty omia otsikoita ja tutkimusaiheita pk-yritysten vetämille pienemmille projekteille. Komission rahoitus pk-yrityksille on 75 prosenttia. Ideat-osio alan parhaille Alansa parhaat pk-yritykset voivat hakea rahoitusta perustutkimuksellisiin hankkeisiin Ideat-osiosta. Hankkeen tieteellinen laatu on ainoa arviointikriteeri. Komission rahoitus on sata prosenttia. Ihmiset-osiosta työvoimaa Ihmiset-osio (Marie Curie) rahoittaa tutkijavaihtoa yritys- ja tutkimusmaailman välillä. Yritys voi palkata komission rahoituksella ulkomaalaisen tutkijan määräajaksi tai jatkokouluttaa henkilöstöään ulkomaisessa yliopistossa. Valmiudet-osiosta tutkimuspalveluita Erityiset pk-yritysohjelmat jatkuvat. CRAFT kulkee vastedes nimellä Tutkimus pk-yritysten tueksi ja kollektiivinen tutkimus nimellä Tutkimus pk-yritysjärjestöjen tueksi. Tärkein ero yhteistyö-osion hankkeisiin on se, että otsikoita ei ole määrätty ennalta ja tutkimustyö tulee ulkoistaa tutkimuspalveluja tarjoavalle taholle. Toisin sanoen ryhmä pk-yrityksiä tai teollisuusliitto ostaa tarvitsemansa tutkimustyön komission rahoituksen turvin. Ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti yrityksille, joilla ei ole riittävästi omia tutkijaresursseja, mutta myös high tech -yritykset voivat ostaa täydentäviä tutkimuspalveluja. Työn teettäjällä on oikeus tuloksiin. Puiteohjelmasta löytyy monia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Tekes kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan kansainväliseen t&k-yhteistyöhön. Apupalveluja esimerkiksi hakemuksen kirjoittamiseen voi ostaa Tekesin valmistelurahoituksen avulla. Futureimagebank Euroopan Tiede ja Teknologia 5/

12 Puiteohjelma Mikä muuttuu? Merkittävin uudistus ja kannuste pkosallistujille on, että komissio kattaa jatkossa 75 prosenttia pk-osallistujan t&k-kustannuksista. Vaikka suurin hyöty kansainvälisestä t&k-projektista ei yleensä ole raha vaan syntynyt verkosto ja esimerkiksi uudet markkinat, korkeampi rahoitusosuus voi kuitenkin madaltaa pk-yrityksen osallistumiskynnystä. Toinen tärkeä uudistus on yhteisvastuusta luopuminen. Osallistujat eivät enää jatkossa ole vastuussa toistensa tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, vaan mahdolliset konkursseista tai muista ongelmista aiheutuneet tappiot korvataan yhteisestä riskirahastosta. Jatkossa pk-yrityksiltä ei siksi tarvitse vaatia erillisiä pankkitakuita. Puiteohjelman rinnalla käynnistyy myös uusi CIP-ohjelma (Competitiveness and Innovation Framework Programme). Puiteohjelman t&k-toimia voidaan yrittää kaupallistaa ja demonstroida CIP-ohjelman avulla. Uudesta CIP-ohjelmasta Euroopan komission kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma on räätälöity pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka pyrkivät kansainväliseen kasvuun ja menestykseen. Karin Wikman kv_valmraha.html puiteohjelma.html Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma EIP kahmaisee kolmeen lohkoon jaetusta CIP-ohjelmasta (Competitiveness and Innovation Framework Programme) suurimman osan, noin 60 prosenttia. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma eli IEE sekä tiedon ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma ICT jakavat loppuosan budjetista. Komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolla Antti Karhunen valmistelee parhaillaan kollegojensa kanssa innovoinnin ohjelman ensi vuoden työohjelmaa. Karhunen työskentelee ohjelmasta vastaavan yksikön apulaispäällikkönä. Karhunen uskoo, että EIP-ohjelman toimeenpano voi alkaa jakaa jo tam- mikuussa. Hän kuitenkin toppuuttelee yrittäjiä. Pk-yritysten ei kannata alkaa soitella suoraan komissioon, sillä tavoitteena on parantaa yritysten toimintaympäristöä eikä jakaa varoja suoraan yrittäjille. Karhusen mukaan varat jaetaan suoraan komission budjetista. Päätökset tuen saajista eivät ole sidottu hakijan jäsenmaihin ja niiden kokoon. Hankkeiden laatu ratkaisee. CIPin kokonaispotti on 3,6 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Rahamäärää voisi verrata kahvikupilliseen vettä kylpyammeessa, sillä eurooppalaiset rakennerahastot saavat samana aikana jäsenvaltioiden kautta eri kohteisiin noin 360 miljardia ja pelkästään tieteeseen ja tutkimukseen 12 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

13 Tekes apua innovatiivisille yrityksille käytetään 50 miljardia vastaavana ajanjaksona. Rahoitusta kolmella tavalla Karhusen mukaan EIP-hankkeita rahoitetaan kolmella tavalla. Osa työohjelmasta toteutetaan julkisten tarjouskilpailujen kautta. Osalle rahoista haemme ehdotuksia eri puolilta tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Noin puolet budjetista osoitetaan suoraan rahoitusinstrumentteihin. Julkisen tarjouskilpailun kautta toteutettavista hankkeista Karhunen mainitsee esimerkkinä erilaisten tutkimusten ja analyysien tilaamisen yrityksiltä tai tutkimuslaitoksilta sekä kansainvälisten konferenssien järjestämisen. Hyvä esimerkki hankkeesta, jossa komissio hakee ehdotuksia ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, on yritysten tukipalveluverkostojen yhtenäistäminen. Tällä hetkellä jäsenmaissa toimii yli kuusisataa yrityksille tieto- ja innovaatiopalveluita välittävää toimistoa. Rahoitusinstrumenttien osalta Karhunen mainitsee riskipääomamarkkinoiden kehittämisen rahastosijoitusten, takausjärjestelmien ja valmiuksien parantamisen kautta. Näiden avulla varoja voidaan kanavoida Euroopan investointirahaston kautta sekä alkaville että kasvaville pk-yrityksille. Tavoitteena on rohkaista riskisijoittajia panostamaan innovatiivisiin pk-yrityksiin. Komissiossa on havahduttu huomaamaan, että pienestä ponnistavat ja kansainvälisille markkinoille tähtäävät eurooppalaiset yritykset kärsivät usein kasvun kannalta kriittisessä vaiheessa rahapulasta eivätkä pysty kasvattamaan toimintaansa hyvän alun jälkeen. Ne valuvat kuoleman laaksoon ja kuihtuvat ilman riskirahoitusta. EIP-ohjelmasta toivotaan parannusta tähän ongelmaan. Antti Karhunen komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääsosastolta. Risto Rumpunen Risto Rumpunen Mikroyrityksissä on korkeintaan kymmenen työntekijää ja alle 2 miljoonan euron liikevaihto. Pienissä yrityksissä voi olla korkeintaan 50 työntekijää ja kymmenen miljoonan liikevaihto. Keskisuureksi yritykseksi voidaan luokitella alle 43 miljoonan euron liikevaihdolla toimivat yritykset, joissa työskentelee alle 250 työntekijää. enterprise_policy/cip/index_en.htm Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 1

14 Puiteohjelma Euroopan komissio Komissaari kannustaa tutkijoita sinnikkyyteen Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tuo uusia mahdollisuuksia itsenäistyville huippututkijoille. Myös tutkimuskomissaari Janez Potočnikilla on hyvä mieli, sillä ERC on merkittävä panostus eurooppalaisen tutkimuksen laatuun. Euroopan tutkimusneuvoston ensimmäinen haku (ERC Starting Independent Researcher Grant) rahoittaa nuoria huippututkijoita noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Rahoitusta myönnetään tutkimusehdotuksen erinomaisen laadun ja tutkijan kyvykkyyden perusteella. Potočnik on tyytyväinen, että tutkimusneuvoston kautta voidaan avustaa myös yksittäisiä tutkijoita, mikä on harvinaista puiteohjelmarahoituksessa. Me saatamme alulle tutkijoiden mestariliigan, hän kertoo. Komissio ei puutu hakemusten arvioimiseen, vaan sen hoitavat ulkopuoliset asiantuntijat. Tutkimusneuvosto tulee olemaan täysin autonominen toimija, Potočnik tähdentää. Hän lähettää terveisensä tulevaisuuden huippututkijoille, jotka vielä miettivät hakupapereidensa lähettämistä. Hae, hae ja hae! Tällaista tilaisuutta ei ennen ole tarjottu. Käytä tilaisuus hyväksesi, jos sinulla on ainutlaatuisia, kehityskelpoisia ideoita. Jos ensimmäisellä kerralla ei onnista, yritä uudelleen. Komissaarilla on takanaan vuosien kokemus tutkijan työstä, joten hän ymmärtää hyvin pettymyksiä. Niitä sattuu jokaiselle. Toivon lupaavien tutkijoiden muistavan, että eteen tulee myös uusia mahdollisuuksia. Pahinta on jättää hakematta. Jokaisen pitää ottaa vastuu menestymisestään, sillä ketään ei tulla kotoa hakemaan. Aloitteellisuutta peliin Huippututkimus ei yksistään riitä takaamaan eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukykyisyyttä. Siihen tarvitaan aktiivisia ja tavoitteisiin sitoutuneita jäsenmaita ja ihmisiä. Komissaarin mukaan suurin vastuu rivitutkijan äänen kuulumisesta on hänellä itsellään. EU luo puitteet ja rakenteet, jotka auttavat tutkijoita keskittymään siihen, mitä he osaavat parhaiten, eli tutkimukseen. Potočnik myöntää, ettei huippuosaamisella ole välttämättä kaikissa EU-maissa samaa merkitystä. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää meitä työskentelemästä samojen tavoitteiden puolesta. Haemme parhaista parhaimpia. Lähtökohtana on, että vähitellen myös ne, jotka eivät vielä tälle tasolle yllä, saavuttaisivat parhaimmiston. Tuloksena on koko Euroopan kehittyminen. Ja mikä sitten on eurooppalaisen tutkimuksen menestyksen salaisuus tulevaisuudessa, jos ei puhuta puiteohjelmasta? Yksi suurimmista haasteista ja samalla menestystekijöistä on markkinoiden ja tiedon yhdistäminen. Siinä on vielä haastetta. Jatta Väisänen 14 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

15 Huippuosaamisen verkostoissa viritellään Projekti-ideoita Tekes EU:n kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa otettiin käyttöön tutkimuksen huippuosaamisen verkostot (Networks of Excellence) yhtenä uutena rahoitusmuotona. Verkostojen tavoitteena on parantaa tutkimuksen tasoa kasvattamalla kriittistä massaa ja vähentämällä tutkimuksen pirstoutumista. Huippuosaamisen verkostot herättivät alussa epätietoisuutta. Tutkijat ovat kuitenkin menneet aktiivisesti mukaan verkostoihin. Suomesta 32 organisaatiota osallistuu 58 verkostoon, joita on kaikkiaan 137. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (ETLA) tehtiin tänä vuonna kysely siitä, millaisia ovat suomalaisten osallistujien kokemukset tästä uudesta välineestä. Enemmistö osallistujista tulee yliopistoista, mutta verkostoissa on paljon jäseniä myös tutkimuslaitoksista. Yritysjäseniä verkostoissa on yhteensä kuusi. Kimmokkeena yhteistyö hyvien kumppanien kanssa Huippuosaamisen verkostojen toimintojen painopisteet ja strategiset tavoitteet eroavat riippuen tutkimusalueesta ja sen keskeisistä toimijoista. Yhteistä verkostoille on, että ne järjestävät paljon kokouksia. Kokousten avulla edistetään verkostojen toimintoja, joista yksi keskeisiä on yhteisten tutkimushankkeiden aikaansaaminen. Hankkeita rahoitetaan sitten muuta kautta. Osa verkostoista pyrkii välttämään liian tiheää matkustamista järjestämällä videokonferensseja. Nämä eivät kuitenkaan täysin korvaa tapaamisia kasvokkain. Verkostot järjestävät myös kesäkouluja ja kursseja tohtoriopiskelijoille ja kehittävät oppivaatimuk- sia. Verkostot edistävät tutkijoiden ja opiskelijoiden vierailuja toistensa laitoksiin, auttavat tietokantojen ja tutkimusvälineiden yhteiskäytössä sekä edistävät tutkimusmenetelmien kehittämistä. Merkittävin motiivi suomalaisten osallistujien liittymiselle verkostoihin on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvien kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen sisällölliset tavoitteet on toinen, suunnilleen yhtä tärkeä syy. Suomalaiset osallistujat ovat motivoituneita kehittämään jäsenorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä ja yhteisiä strategioita. Verkostojen välineet ovat melko vähäiset. Niillä on osallistujaa ja vuotta kohden vähän rahaa käytettävissään, ja niiden pitäisi muutaman vuoden EU-rahoituskauden jälkeen kyetä tekemään toiminnastaan pysyvää. Kuinka se tapahtuu, on verkostoilla vielä mietittävänä. Yhteistoiminnan organisointi maksaa, eikä pysyvän rahoituspohjan löytyminen ole helppoa. Suomalaiset osallistujat ovat tyytyväisiä saamiinsa uusiin kontakteihin sekä tiedon ja yhteistyön lisääntymiseen. Suurin kritiikin aihe on verkostojen hallinnon byrokraattisuus, varsinkin kun sitä verrataan liikkeellä olevien varojen suuruuteen. Terttu Luukkonen Lisätietoa: Euroopan Tiede ja Teknologia 5/

16 Puiteohjelma Liikkuu ajatusten voimalla Olisiko kätevää siirtää tietokoneen hiirtä ajatuksen voimalla? Ainakin halvauspotilaan elämänlaatua keksintö parantaisi paljon. Terhi Hakala Tutkija Laura Kauhanen laittaa kollegansa Pasi Jylängin päähän lakin, josta roikkuu musta johtonippu. Johdot on kiinnitetty lakissa oleviin punaisina vilkkuviin elektrodeihin. Kauhanen työntää ruiskun Jylängin kalloa vasten ja on antavinaan piston. Ruiskutan elektrodin ja päänahan väliin sähköisesti johtavaa tahnaa, joka mahdollistaa jännitteiden mittaamisen elektrodien välillä, Kauhanen kertoo. Todellisuudessa Kauhanen ja Jylänki vain demonstroivat, miten toimii Teknillisellä korkeakoululla (TKK) kehitetty aivokäyttöliittymä. Sen perusidea on, että ihminen pystyy ajatusten avulla ohjaamaan yksinkertaisia tietokonesovelluksia kuten näytöllä olevaa hiirtä tai virtuaalista näppäimistöä. Ensimmäisiä aivokäyttöliittymäkokeita tehtiin jo 70-luvun puolivälissä. Tietokoneen yleistyttyä liittymät ovat kehittyneet hurjaa vauhtia, Laura Kauhanen taustoittaa. Hän työskentelee TKK:n laskennallisen tekniikan laboratorion tutkijaryhmässä, joka tekee aivokäyttöliittymätutkimusta MAIA-projektissa. Projekti on osa FET-ohjelmaa (Future and Emerging Technologies). Suomen lisäksi siihen osallistuu partnereita Belgiasta, Italiasta ja Sveitsistä. Aivot korvaavat kädet Aivokäyttöliittymä on tarkoitettu erityisesti ihmisille, joiden lihakset eivät toimi normaalisti ja jotka eivät siksi pysty liikuttamaan käsiään. Heitä ovat muun muassa neliraajahalvauspotilaat ja ALS-tautia sairastavat. ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on neurologinen sairaus, jonka syytä ei tarkkaan tunneta ja joka rappeuttaa sairastuneen lihastoiminnot. ALS-potilailla aivot toimivat kuitenkin normaalisti, ja he voivat elää pitkäänkin. Stephen Hawking on tunnettu ALS-potilas, Kauhanen viittaa kuuluun fyysikkoon. MAIA-projektissa kehitettyä aivokäyttöliittymää on testattu paitsi laboratoriossa myös usealla neliraajahalvauspotilaalla muun muassa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä. Mutta miten on mahdollista, että kone pystyy lukemaan ihmisen ajatuksia? Kyse ei ole varsinaisesti ajatusten luvusta vaan erilaisten aivotilojen tulkitsemisesta. Aivojen toimintaa pystytään mittaamaan useallakin menetelmällä. Me käytämme EEGmenetelmää. Tutkija Pasi Jylänki testaa aivokäyttöliittymää tietokoneella. 16 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

17 Lyhenne tulee sanoista elektroenkefalografia, aivosähkökäyrä. EEG:tä on käytetty muun muassa uni- ja epilepsiatutkimuksessa. Kun ajattelemme jotain, aivojen hermosolut aktivoituvat. Kun niitä aktivoituu riittävän paljon yhtä aikaa, esimerkiksi silloin kun ajattelen oikean käteni liikuttamista, vasen aivopuoliskoni aktivoituu. EEG:n avulla pystymme mittaamaan aktivaatiosta aiheutuneita sähkökentän muutoksia, Kauhanen selittää. Kehitteillä älykäs pyörätuoli TKK:n tehtävä on mallintaa matemaattisesti aivojen sähköisiä aktivaatioita ja tutkia, miten niitä voidaan hyödyntää tietokonesovellusten ohjaamisessa. Parhaillaan testattavana on Leuvenin yliopistossa Belgiassa kehitetty pyörätuolisimulaattori. Älykkään pyörätuolin tarkoitus on välttää törmäykset esimerkiksi ovenkulmaan. Koehenkilömme harjoittelevat ohjaamaan pyörätuolia kehittämällämme aivokäyttöliittymällä virtuaalisessa ympäristössä, Kauhanen sanoo. Tarkoitus on tutkia, millaisia aivokäyttöliittymäkomentoja pyörätuolin ohjauksessa tarvitaan. Olisiko tuolin parempi totella esimerkiksi komentoa mene olohuoneeseen vai käänny oikealle, Pasi Jylänki täsmentää. Tutkijat eivät osaa arvioida, milloin aivokäyttöliittymä on tavallisten ihmisen käytössä. Ensi vuonna päättyvälle MAIA-projektille on kuitenkin suunnitteilla jatkoa. Meidän on tarkoitus jatkaa yhteistyötä ainakin belgialaisen robotiikkalaboratorion kanssa, Kauhanen kertoo. Tieto- ja viestintäalalle etsitään läpimurtoja FET-toimilla Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetaan tieto- ja viestintäalan projekteja, jotka avaavat uusia tutkimussuuntia ja haastavat olemassa olevat teknologiat. Näitä suunnannäyttäjähankkeita kutsutaan nimellä FET (Future and Emerging Technologies). Rahoitus jaetaan kahden eri toimen kautta: ennakoivat toimet (FET proactive) kohdistuvat ennalta määritellyille tutkimusalueille, avoin FET (FET Open) tukee uusien ja haastavien tutkimusideoiden toteutusta. FET Open -ideoita voi ehdottaa aiheista, joita ei muualta työohjelmateksteistä löydy. Parhaimmillaan FET Open avaa uusia valtavirran ICT-teemoja. FETien pitää sisältää uusia ajatuksia ja olla riittävän riskipitoisia, mutta projekteille tulee nähdä hyödyntämismahdollisuuksia kuitenkin jollain aikavälillä, listaa yksikön varapäällikkö Pekka Karp komission tietoyhteiskunnan ja median pääosastolta. Monitieteisyyskin on etu. Esimerkkinä ovat FETin käynnistämät biologiasta inspiraatiota hakevien tietotekniikkojen kehittämisohjelmat. Niissä huipputason neurotutkijat työskentelevät yhdessä informaatiotekniikan osaajien kanssa aivokuoren informaatiokäsittelyn mekanismien selvittämiseksi. Jotta lupaavat uudet avaukset eivät päättyisi kuin kananlento, FET proactiven avulla pyritään jatkuvuuteen ja kypsyneiden tutkimusaiheiden siirtämiseen muihin ICT-ohjelman osiin. Karp kertoo esimerkin FETin toimivuudesta: Euroopassa oli 90-luvun puolessavälissä vain kourallinen kvanttilaskentaan perehtyneitä tutkijoita. Vuonna 1999 komissio avasi aiheesta proaktiivisen FET-haun, jonka tavoitteena oli tuoda yhteen fysiikan ja tietotekniikan huippuosaaminen. Ohjelman ansiosta kvanttilaskennan tutkimus on Euroopassa laajentunut ja säilyttänyt asemansa tieteen eturintamassa. Nyt yksi tutkimuksen osa-alue, kvanttikryptografia on jo siirtynyt muuhun osaan ICT-ohjelmaa ja ensimmäinen alan yritys on syntynyt Sveitsiin. Kvanttitietokoneeseen tähtäävä tutkimus on edelleen FETin toimilistalla pitkäjänteisyytensä ja vaativuutensa takia. Jatta Väisänen FET löytyy ICT-ohjelmasta FET Open -haku on kaksivaiheinen: lyhyet hakemukset arvioidaan jatkuvasti ja täydet kolmen kuukauden välein. Haun budjetti on 65 miljoonaa euroa vuoden 2008 loppuun asti. Vuoden 2007 FET proactive -aiheita ovat nanomittakaavan järjestelmät ja laitteet, mukautuvat järjestelmät sekä biologisten ja ICTjärjestelmien konvergenssi. Ensimmäisen haun budjetti on 60 miljoonaa euroa. Maija Hakkarainen Terhi Hakala Pekka Karpin mukaan FET ei ole räätälöity vain yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, sillä noin seitsemän prosenttia rahoituksesta menee yrityksille. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 4/

18 Puiteohjelma Pekka Sipola Kari Airaksinen (vas.), Mervi Pitkänen ja Pentti Kujala vastaavat eurooppalaisten telakoiden yhteistyöhankkeesta Suomen Aker Yardsilla. Kari Airaksinen kuitenkin painottaa, että tulevaisuutta on ennakoitava. Jatkuva kehitystyö on tärkeää, täydentää InterSHIPin projektivastaava Pentti Kujala. Telakat hakevat vauhtia eurooppalaisesta yhteistyöstä Suuret eurooppalaiset laivanrakennustelakat ovat ryhtyneet historiansa suurimpaan yhteistyöhankkeeseen risteilyalusten rakentamisessa. Suomesta mukana on Aker Yards. Suomen Aker Yards on mukana eurooppalaisessa InterSHIPprojektissa, jossa on tarkoitus kehittää uusia menetelmiä ja työkaluja luksusristeilijöiden, matkustajalaivojen ja ropax-laivojen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon. Projekti alkoi EU:n kuudennessa puiteohjelmassa vuonna 2003 ja kestää ensi vuoden loppuun. Aker Yards toimii sen koordinaattorina. Mukana ovat kaikki suuret eurooppalaiset telakat. Tavoitteena on panostaa alan eurooppalaiseen teknologian kehittämiseen, sanoo Inter- SHIP-projektin toimitusjohtaja Kari Airaksinen. Projektiin osallistuvilla laivanrakennustelakoilla on jo sadan prosentin markkinaosuus risteilyalusten rakentamisessa maailmassa. Kilpailukyvystä ei siis pitäisi olla suuri huoli. Ainutlaatuista yhteistyötä Merkittävää InterSHIPissä on, etteivät eurooppalaiset telakat ole tehneet ennen näin mittavaa yhteistyötä. Hankkeen arvo on yhteensä 38 miljoonaa euroa. Euroopan komissio rahoittaa projektia 19 miljoonalla eurolla ja telakat investoivat itse loput. Vaikka telakat kilpailevat keskenään, ne ovat löytäneet samankaltaisia kehitysasioita, jotka koskettavat kaikkia telakoita, Airaksinen tähdentää. Kaikkiaan InterSHIPiin osallistuu seitsemän eurooppalaista telakkaa sekä noin 60 toimittajaa kaikista EUmaista. Suomesta projekteissa ovat mukana Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT sekä lukuisa joukko suomalaisen meriklusterin yrityksiä. Osallistuviin telakoihin kuuluvat muun muassa Aker Yards Ranskasta, Fincantieri Italiasta, Navantia Espanjasta ja Meyer Werft Saksasta. Neljän vuoden aikana toteutetaan 26 yksittäistä projektia. Kukin telakka vastaa noin 3 4 projektista. Ainutlaatuista tässä on, että panostamme vahvasti tulosten nopeaan käyttöönottoon. Jo nyt on pystytty osoittamaan merkittäviä kustannussäästöjä, Airaksinen huomauttaa. Säästöt syntyvät, kun laiva pystytään suunnittelemaan ja rakentamaan nopeammin. Tutkimus- ja kehityspäällikkö Mervi Pitkänen mainitsee, että pyrkimyksenä on lyhentää jokaista laivanrakennusprosessin vaihetta. InterSHIP kattaa koko laivanrakennusprosessin suunnittelusta laivan käyttöönottoon, sanoo Kujala. 18 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

19 Parempia työkaluja InterSHIP-projekti jaetaan kuuteen tutkimusklusteriin. Niissä kehitetään muun muassa sähköisiä hankintamenetelmiä ja suunnittelujärjestelmiä. Tiedonhallintaa parannetaan mallintamalla muun muassa suunnittelu- ja tuotantoprosesseja, joilla voidaan simuloida työvoiman tarvetta sekä kustannuksia. Lisäksi tutkitaan, miten runkotuotantoon voidaan kehittää tehokkaampia tuotantotapoja kuten robotisointia ja laserhybridihitsaustekniikkaa. Laserhitsaus on nopeampaa ja puhtaampaa kuin perinteinen hitsaus, ja se mahdollistaa ohuempien materiaalien käytön, Kujala perustelee. Toinen uusi tuotantotapa on varustelun teollistaminen ja moduloinnin käyttö. Perinteisesti laiva on rakennettu alusta loppuun paikan päällä telakalla, mutta teollistetussa valmistuksessa laivanosia valmistetaan erillisillä pajoilla moduuleina. Lopuksi osat tuodaan telakalle rakenteilla olevaan laivaan. Tätä uutta varustelutapaa on jo käytetty meillä aiemmin. Tutkimme, "Yhteistyö on sujunut kulttuurieroista huolimatta." miten metodeja voidaan soveltaa laajamittaisesti laivaprojekteissa, Mervi Pitkänen selvittää. Jotta laivanrakennusteollisuus pysyisi kilpailukykyisenä, tarvitsemme laajamittaista modulointia, Airaksinen lisää. Kuin virtuaaliyritys Miten sitten Suomen Aker Yards koordinoi näin valtavaa kehitysprojektia? Kari Airaksinen kertoo, että sitä johdetaan kuin yritystä. Kyseessä on eräänlainen virtuaalinen yritys, hän selventää. Kullakin telakalla on projektivastaava, ja lisäksi yksittäisillä projekteilla on omat projektipäällikkönsä. Suomen Aker Yardsin projektivastaavina toimivat Mervi Pitkänen ja Pentti Kujala. InterSHIPin toimitusjohtaja Airaksinen johtaa projektivastaavien johtoryhmätyötä sekä tiedottaa hankkeen etenemisestä projektin hallitukselle, jossa istuvat telakoiden toimitusjohtajat. Lisäksi hän on yhteydessä Euroopan komissioon. EU toivoo, että tietoa jaetaan myös muille kuin osallistujille, Ai- raksinen sanoo. Yritysmalli on Airaksisen mukaan osoittautunut hyväksi tavaksi johtaa monikansallista projektia. Yhteistyö on sujunut kulttuurieroista huolimatta. Kulttuurieroista Airaksinen mainitsee esimerkkinä sen, että Pohjois- ja Keski-Euroopassa on totuttu nopeampaan päätöksentekoon kuin Etelä-Euroopassa. Tiiviit tapaamiset ovat kuitenkin hänen mukaansa edistäneet yhteistyötä. Johtoryhmä kokoontuu kerran kolmessa kuukaudessa, ja uusien menetelmien käyttöönottoa seurataan vähintään kolmen kuukauden välein kokoontuvissa workshopeissa Kokouksista on tullut suositumpia, kun tuloksia on alkanut tulla enemmän, Kujala kertoo. Terhi Hakala Missä on paikkani, kusta mun palkkani? Kuuluvi käytäväl hiljainen huokaus... Herra Huu kyseli toissaviikolla organisaatiojärjestelyn yhteydessä verkostoltaan juoruja. Olisikohan teillä jo tietoa, miten meille käy? Enpä ole selvillä, vaikka luonnoksia jo liikkuukin, vastasi von Rysänperä empaattisena. Kaverille toki on forwardoitava luonnos jos toinenkin, vaikka voipi olla, ettei nimi listalta löydy. Olisko parempi pimennossa? Vai käytäväl lamppujen loisteessa Vain kuljailla puhelin kämmenessä Kai numero säilyy mut muusta en tiedä. Kirjeenvaihtajamme rysään tarttuu säännöllisesti kiemuroita EU:n paperi- ja hallintoviidakosta. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/

20 Avaruustoiminta Kanadalaiset tyytyväisiä yhteistyöhön suomalaisten kanssa Huippuluokan kaukokartoitusta Suomi ja Kanada ovat kolmen vuoden ajan tehneet laajaa tutkimusyhteistyötä entistä parempien, kaupallisten kaukokartoitussovellusten suunnittelemiseksi. Kaukokartoituksella mitataan muun muassa maanpinnan muutoksia, jään paksuutta ja mahdollisten öljyvahinkojen laajuutta. Suomessa vierailleet Kanadan avaruusjärjestön CSA:n edustajat olivat tyytyväisiä yhteistyön hedelmiin. Tekes, Kanadan avaruushallinto CSA (Canadian Space Agency) sekä useat avaruusteknologiaan erikoistuneet tutkimuskeskukset ja yritykset ovat tehneet yli kolme vuotta kaukokartoitussovelluksiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteena on parantaa teknologista osaamista ja kehittää Suomen ja Kanadan taloudellisia mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. CSA kuuluu Euroopan avaruusjärjestöön ESAan ainoana Euroopan ulkopuolisena organisaationa. Kahdenkymmenenviiden vuoden yhteistyön aikana Kanadan teollisuus on saanut ESAlta tilauksia yli 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin eli yli 320 miljoonan euron arvosta. Kaukokartoitussatelliitit tutkivat maanpintaa niin sanotuilla SAR-tutkilla. Ne lähettävät maanpintaa kohti mikroaaltoenergiapulssin ja mittaavat satelliittiin palanneen energian määrän. SAR-tutkia voidaan käyttää myös pilvisellä, sateisella ja pimeällä säällä. Jopa millimetrin muutokset maanpinnassa voidaan havaita. Satelliittikuvatulkinnassa käytetään SAR-interferometriaa. SAR-kuvista muodostetaan interferogrammi eli vaihe-ero. Kaukokartoitussatelliiteilla tutkitaan muun muassa maanpinnan muutoksia, maankuoren liikettä, metsiä, jään paksuutta ja mahdollisten öljyonnettomuuksien vaikutuksia. Lisäksi ne soveltuvat Katrinan tapaisten hirmumyrskyjen tuhojen tarkkailuun. Synergiahyödyt selvät Kanada on pinta-alaltaan 30 kertaa Suomea suurempi, mutta avaruusteknologiassa maat täydentävät toisiaan. Projektipäällikkö Lyse Champagne CSA:sta sanoo, että kahden melko pienen avaruusteknologiamaan yhteistyöllä saadaan monenlaisia hyötyjä. Me hyödymme molempien maiden asiantuntemuksesta, joka johtaa kasvavaan teknologiseen suorituskykyyn. Suomalaiset toimijat tulevat tutuksi Atlantin toisella puolella, ja kanadalaiset yritykset saavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopasta ja Venäjältä omien tai ESAn kanssa yhteistyössä tehtävien hankkeiden kautta. Vaihdamme osaamista sen sijaan, että molemmat tekisivät samoja asioita, Champagne toteaa. Suomalaiskanadalaista yhteistyötä suunniteltaessa pidettiin huolta siitä, etteivät partnerit kilpaile toistensa kanssa. Työskentely suomalaisten kanssa on saanut Kanadassa myönteistä huomiota, ja kanadalaiset ovat käyneet vuorostaan opissa Suomessa. Lokakuun alussa pidetyillä Paikkatietomarkkinoilla vieraili parikymmentä kanadalaisten tutkimuslaitosten ja yritysten edustajaa. Yhteistä kiinnostusta riittää Suomen ja Kanadan maantieteellisissä oloissa on paljon yhteistä. Maat sijaitsevat suurin piirtein samalla leveysasteella, ilmasto on samankaltainen ja molemmissa maissa on suuria havumetsävyöhykkeitä, soita ja vesistöjä. Champagnen mukaan maantieteelliset tekijät eivät sinänsä helpota yhteistyötä, mutta ne takaavat, että tutkittavaa riittää. Yhteisten kiinnostuksenkohteiden ja tavoitteiden takia on luontevaa toimia yhdessä. Yhteistyö nostaa kah- 20 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

EU:n suorat rahoitusohjelmat

EU:n suorat rahoitusohjelmat EU:n suorat rahoitusohjelmat Mistä massia hyville ideoille? 27.3.2015 Kotkan Höyrypanimo Marja Holopainen Marja Holopainen, Cursor Oy, 27.3.2015 1 Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013)

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013) EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013) Surffaa netissä tietoa tutkimuksen 7. puiteohjelmasta Suomeksi www.tekes.fi/eu/fin/7po Komission sivut tutkijoille http://cordis.europa.eu.int/fp7/ Tutkimuspolitiikkaa

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes 1 Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin EU:lta rahoitusta

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi HYVÄ HANKE koulutus Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa Silta kohti Horisonttia: H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa Maija Hakkarainen Tekes, EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat (EUTI) sähköposti: maija.hakkarainen(at)tekes.fi; p. 010 605

Lisätiedot

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Timo Taskinen 22.8.2013 Tutkimuspalvelupäivät EU National contact point (NCP) Kansallinen yhteyshenkilö tutkimuksen ohjelmissa NCP:n rooli ja tehtävät

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Horisontti 2020 paikkatietoalan yrityksille

Horisontti 2020 paikkatietoalan yrityksille Horisontti 2020 paikkatietoalan yrityksille Anna Hedenborg & Pertti Woitsch, Geowise Oy FLIC klusteritapaaminen 21.5.2014 Yleisesti puiteohjelmasta Horisontti 2020 puiteohjelmalla rahoitetaan eurooppalaisia

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 Tekes pk-yritykset voivat hakea rahoitusta jatkuvasti joko teknologiaohjelmiin liittyen tai riippumatta teknologiaohjelmista

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (PO7)

SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (PO7) Mitä Euroopassa tutkitaan SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (PO7) Eurooppalaisen tutkimuksen nostaminen johtoasemaan Eurooppalaisen tutkimuksen saattaminen uudelle tasolle Tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskeva

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EUTI, Tekes 9/2014 DM #1326337 EU-rahoituksesta Hallinnoidaan Suomesta: mm. Rakennerahastot EAKR, maatalouden tuki EU:n budjetti Hallinnoidaan

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet Hanna Vuorinen 14.5.2014 Ammattikorkeakoulujen osallistuminen EU:n 7. puiteohjelmassa 2007-2013

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Miksi? Ikäihmisten elämänlaatu: kotona asumisen edellytysten

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Käytännön vinkkejä apua ja tietoa tarjolla Heini Günther 16.1.2014 www.tekes.eu EUTI - EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat Outi

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot