Tie de Teknologia. Lähtölaukaus. 7. puiteohjelmaan. Eu roo pan. ja 5/2006. Ilmakehän ilmiöt paljastuvat Sodankylässä

Transkriptio

1 Eu roo pan Tie de Teknologia ja 5/2006 Lähtölaukaus 7. puiteohjelmaan Palveluja parempaan arkeen Ubiikki yhteiskunta on askeleen päässä Ilmakehän ilmiöt paljastuvat Sodankylässä

2 Pk-yrityksille kotipesä Kehittymään pyrkivien pienten ja keskisuurten yritysten tulisi löytää oma pesänsä 7. puiteohjelmasta. Monen tutkijan high tech -yrityksille soveltuvat kuitenkin toisenlaiset ohjelmaosiot kuin yhden insinöörin yritykselle Liikkuu ajatusten voimalla Olisiko kätevää siirtää tietokoneen hiirtä ajatuksen voimalla? Tutkija Laura Kauhanen testaa keksintöä kollegallaan Pasi Jylängillä EUREKAn mallille seuraajia Ilman eurooppalaista yhteistyöverkostoa moni menestystarina jäisi syntymättä. Esimerkiksi eurooppalaiset mikropiirien valmistajat ovat yltäneet EUREKAn ansiosta maailman parhaimpien joukkoon vuosikerta (5 numeroa vuodessa) Julkaisija: Tekes Toimituksen osoite: Tekes, PL 69, HELSINKI, fax /eu Päätoimittaja: Mai Tolonen p Toimituspäällikkö: Marie Mäkinen Toimitussihteeri: Terhi Hakala / Unionimedia Oy Toimituskunta: Eeva Ahola, Eija Auranen, Maija Hakkarainen, Heikki Hannula, Marjatta Hurme, Kimmo Kanto, Mikko Pitkänen, Håkan Sandell, Pauli Stigell, Karin Wikman, Erja Ämmälahti Ulkoasu: Tomi Westerholm / Unionimedia Oy, Helsinki Kansikuva: Tekes Tilaukset: Lehden fax-numeroon tai säh kö pos ti osoit tee seen Painopaikka: Forssan kirjapaino ISSN Lehden aineisto on vapaasti lainattavissa, lähde mainittava. Euroopan tiede ja teknologia -lehti kertoo eurooppalaisesta tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä ja eu roop pa lai ses ta tut ki mus po litii kas ta. Seuraamme erityisesti EU:n tut ki muk sen puiteohjelmaa, EUREKA-aloitetta, COSTia ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn toi min taa. Lehden sivuilta voit lukea suomalaisten kokemuksia kansainvälisistä t&k-hankkeista sekä ihmisistä EU:n tut ki mus po li tii kan taustalla. 2 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

3 5/2006 Tiede ja teknologia Ajankohtaista 3 Palveluja ja teknologiaa parempaan arkeen ja asumiseen 6 Immateriaalioikeudet tienristeyksessä 8 Ubiikki tietoyhteiskunta tulee 9 Puiteohjelma Seitsemäs puiteohjelma starttaa 10 Pk-yrityksille oma kotipesä 11 Uudesta CIP-ohjelmasta apua innovatiivisille yrityksille 12 Komissaari kannustaa tutkijoita sinnikkyyteen 14 Huippuosaamisen verkostoissa viritellään projekti-ideoita 15 Liikkuu ajatusten voimalla 16 Telakat hakevat vauhtia yhteistyöstä 18 Rysänperä 19 Avaruustoiminta Huippuluokan kaukokartoitusta 20 Mittauksia maasta korkeuksiin 22 Polaarivuosi 24 Avaruusalalle oma teknologiayhteisö 25 Verkostot ja ihmiset EUREKAn mallille seuraajia 26 COST: Tulevaisuudesta kilpailuvaltti 28 Tekniikka ja natiivit helpottavat kääntäjän arkea 30 Näkökulma: Partnerius standardi, epävarma vai kohtalokas peli? 31 Pääkirjoitus Kari Tilli Suomi kiirehtii ICT-sektorin yhteistyöaloitteita Professori Pekka Himanen vertasi äskettäin Suomen Kuvalehden haastattelussa Suomea lässähtäneeseen huippuurheilijaan, joka mietiskelee, miten saisi takaisin kadotetun kuntonsa tekemättä mitään muuta kuin aina vain uusia skenaarioita. Himanen piiskaa Eurooppaa pikaisiin toimenpiteisiin kilpailukyvyn, luovuuden ja innovaatioiden kehittämiseksi. Suomella on EU-puheenjohtajuuskaudellaan mahdollisuus edistää Euroopan kilpailukykyä ja uusiutumista. Marraskuussa Helsingissä pidettävä IST2006-konferenssi käynnistää tieto- ja viestintäsektorin tutkimus- ja kehityshankkeiden valmistelun seitsemännen puiteohjelman ensimmäisiä hakuja varten. Valmistelutyötä on jo tehty Helsingissä esillä olevissa teknologiayhteisöissä. Näistä Suomen kannalta keskeisin on Artemis, johon Suomi on vahvasti sitoutunut, ja jonka käynnistämistä pääministeri Matti Vanhanen on kiirehtinyt EU-foorumeilla. Artemis on IST2006-konferenssissa myös epävirallisten keskustelujen kohteena. Tekes on kutsunut komission kanssa ICT-asioista vastaavia EU-jäsenmaiden päättäjiä epäviralliseen National IST Directors Forum -kokoukseen. Tavoitteena on nopeuttaa Artemisja Eniac- yhteisöaloitteiden toimintatapojen määrittelyä sekä etsiä mahdollisia uusia yhteistyöaiheita täydentämään puiteohjelman ja EUREKAn klustereiden muodostamaa kokonaisuutta. EU:n rahoittaman CISTRANA-projektin mukaan jäsenmaat ovat halukkaita lisäämään kansallisten ohjelmien välistä yhteistyötä. Kokouksessa määritellään uusia aiheita yhteistyön käynnistämiseksi. Suomalaisten osallistuminen kuudennen puiteohjelman IST-ohjelmaan ja EUREKAn ICT-sektorin klustereihin on ollut hyvällä tasolla. Tekesin tavoitteena on lisätä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista yhteistyöhön. Uskomme, että seitsemäs puiteohjelma pk-sektorin uusine kannusteineen, teknologiayhteisöt ja EUREKA sekä IST2006-konferenssi tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia uusien asiakassuhteiden ja verkostojen rakentamiseen. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

4 Ajankohtaista Tekes Juho Rissanen Kiina EU-vuosi täydessä vauhdissa Kiinan ja Euroopan unionin tieteen ja teknologian teemavuosi avattiin Brysselissä tämän vuoden lokakuussa. Teemavuotta värittää liuta tapahtumia, joiden tavoitteena on kannustaa eurooppalaisia ja kiinalaisia ideoiden, osaajien ja resurssien vaihtoon sekä käymään keskustelua tiede- ja teknologiastrategioista. Yhteistyötä halutaan lisätä terveydenhuollon, energia- ja ympäristöntutkimuksen sekä elintarvike- ja biotieteiden aloilla. Kiinan ja EU:n yhteisiä haasteita on muun muassa löytää korvaavia ratkaisuja hupeneville energiavarastoille, hillitä ilmastonmuutosta ja erilaisten tautien kuten lintuinfluenssan leviämistä. Ovet avoinna joulu-tammikuussa EU-, EUREKA- ja COST-hankkeista kiinnostuneille on ollut tarjolla kerran kuussa avoimien ovien päiviä Tekesissä. Tunnin mittaiset vastaanottoajat asiantuntijoiden kanssa ovat osoittautuneet suosituiksi ja käytäntöä jatketaan myös ensi vuonna. Sovi kahdenkeskinen tai pienryhmätapaaminen Suomen EU-T&K-sihteeristön, EU- REKAn tai COSTin edustajan kanssa Tekesiin. Tapaamisessa voidaan käydä läpi kansainvälisiä hankeideoita ja kertoa eri yhteistyömuotojen tavoitteista ja projektien kasaamisesta. Kerro varauksen yhteydessä toiveistasi tapaamista varten ja teitä kiinnostavasta ohjelmasta tai tutkimusalueesta. Ovet ovat avoinna jälleen 13. joulukuuta 2006, 17. tammikuuta sekä 24. tammikuuta 2007 klo Lisätietoja ja ajanvarauspyynnöt Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

5 ERC julkaisi ensimmäisen haun suunnitelman Merkittävimmät tutkimusinfrastruktuurihankkeet listattu Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on julkaissut ensimmäisen työohjelmaversion vuoden 2007 hauista ja rahoitussuunnitelmista. Rahoitusta huippututkimukselle Euroopassa myönnetään seitsemännen puiteohjelman Ideat-ohjelmasta. ERC:n tehtävänä on miettiä, miten ohjelmaa pyöritetään ja rahoitettavat hankkeet valitaan. ERC kohdentaa ensimmäisen haun tutkijoille, jotka ovat väitelleet tohtoriksi yli kaksi, mutta alle kahdeksan vuotta ennen haun määräaikaa. Ylärajan osalta on mahdollista tapauskohtaisesti joustaa kymmeneen vuoteen. Itsenäiselle tutkijanuralle tähtäävän huippututkijan vuosittaisen starttirahoituksen suuruus vaihtelee :sta euroon. Rahoitusta on mahdollista hakea kerrallaan viideksi vuodeksi. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ESFRI julkisti lokakuussa historian ensimmäisen tutkimusinfrastruktuurien kehittämissuunnitelman Euroopalle. Tiekartaksi kutsuttuun suunnitelmaan sisältyy 35 eri vaiheessa olevaa, keskeisintä hanketta seuraavilta aloilta: ympäristötieteet, energia, materiaalitieteet, astrofysiikka, astronomia, hiukkas- ja ydinfysiikka, biolääketiede ja muut biotieteet, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet sekä laskenta ja tiedonkäsittely. Suunnitelma sisältää muun muassa biopankit, ikääntyvän väestön tutkimusaineistot, Aurora Borealis -tutkimusjäänmurtajan sekä EELT-teleskoopin (European Extremely Large Telescope). Myös suomalaistutkijat voivat hyödyntää näitä eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja. Tiekartan julkistamisen myötä Suomessa tullaan arvioimaan, mihin eurooppalaisiin hankkeisiin Suomen olisi syytä sitoutua pitkäjänteisesti ja mitä kansallisia tutkimuksen infrastruktuurihankkeita tulisi priorisoida. Tiekartassa on esitetty myös arviot eri hankkeiden budjeteista. Tutkimusinfrastruktuurit ovat suuria laitteistoja, tutkimusvälineistöjä, tietokantoja ja verkostoja. Tiekartan laatiminen kesti kaksi vuotta ja työhön osallistui yli tuhat asiantuntijaa eri tieteen ja teknologian aloilta Euroopasta ja muualta maailmasta. Työssä on ollut mukana myös suomalaisia asiantuntijoita. index_en.cfm?p=3_library Euroopan komissio ERAWATCH kurkistaa eurooppalaisiin innovaatioympäristöihin Tutkimus- ja tiedepolitiikan parissa työskentelevät voivat tutustua eurooppalaisiin tutkimusmaisemiin syksyllä Internetiin avatun ERAWATCH-sivuston kautta. Sivut tarjoavat tietoa eri maiden tutkimuspolitiikoista ja innovaatiojärjestelmistä, tutkimus- ja teknologiaohjelmista ja tutkimusta rahoittavista organisaatioista. Lisäksi löytyy linkkejä uutisiin, dokumentteihin ja julkaisuihin tutkimuksen tilasta ja indikaattoreista. Palvelun takana ovat Euroopan komission tutkimuksen ja yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) pääosastot, yhteistyössä Cordiksen kanssa. Tällä hetkellä ERAWATCH-palvelussa voi tutustua 37 eri maan järjestelmiin. Innovaatioita asiantuntijavoimin Euroopan komissio kokosi asiantuntijaryhmän innovaatioiden ja palveluiden tiimoilta. Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston kokoaman asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida, tukevatko nykyiset innovaatiopolitiikat palvelumarkkinoita. Ryhmä antaa komissiolle toimenpide-ehdotuksia palveluinnovaatioiden kehittämiseksi. Suomalaisväriä ryhmässä edustaa Tiina Tanninen-Ahonen Tekesistä. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii professori Jeremy Howels Manchesterin yliopistosta. Arvioinnin ja kehittämistoiminnan lähtökohtana on komission äskettäin julkaisema raportti Putting knowledge into practice: a broad-based innovation strategy for the EU. Raportti tarkastelee, miten yliopistot, yrittäjyyssektori ja rahoitus voitaisiin paremmin linkittää toisiinsa, jotta palvelusektorilla nähtäisiin yhä enemmän innovaatio-käynnistyksiä. Ryhmän raportti valmistuu joulukuussa 2006, jonka jälkeen järjestetään yleisölle avoin konsultaatio. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 5

6 Tiede ja teknologia Rahoitusta saatavilla Rahoitusta on mahdollista saada kansallisiin AALhankkeisiin, joissa on terveydenhuollon näkökulma. Viisivuotisen FinnWell-ohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Ajatuksena on, että teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanaikaisesti kehitetään uusia toimintatapoja yhtä innovatiivisesti kuin itse tuotteita. FinnWell on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmista. Kokonaislaajuudeltaan 150 miljoonan euron ohjelmasta Tekesin osuus on noin puolet ja osallistujien osuus puolet. Ohjelmassa rahoitetaan kolmenlaisia projekteja: hoidon ja diagnostiikan teknologioiden kehittäminen hoitoa, seurantaa tai sairauksien ennaltaehkäisyä tukevien tietoteknisten tuotteiden ja järjestelmien kehittäminen terveydenhuollon toimintaprosessien kehittäminen. Muita toimijoita AAL-alueella Suomessa ovat muun muassa Suomen Akatemia, joka on rahoittanut ikääntymisen tutkimusta. Myös Sitra, Kela ja Stakes sekä sosiaali- ja terveysministeriö pyrkivät löytämään ratkaisuja AAL-teeman kysymyksiin. ICT-ohjelmassa AAL:n liittyviä hakuja IST2006-konferenssissa Helsingissä käydään läpi työohjelmaa aihealueittain ja kerrataan hakumenettelyä. Ensimmäinen haku avautuu tammikuussa 2007 ja päättyy huhtikuussa Toinen haku avautuu touko-kesäkuussa 2007 ja päättyy syys-lokakuussa ICT-alueelta rahoitusta on tulossa eurooppalaisiin tutkimuksellisiin AAL-hankkeisiin. AAL:n tavoitteisiin istuvia aihekokonaisuuksia ovat ICT for Independent Living and Inclusion ja Towards sustainable and personalised healthcare. ICT-työohjelmaluonnos on jo saatavilla. AAL169 kansainvälinen ohjelmayhteistyö Kansainvälisissä AAL-hankkeissa lähestymistapa on teknologiaa soveltava ja painopiste teknologian mahdollistamien palveluiden kehittämisessä ja pilotoinnissa. Tämä on uusi ohjelmayhteistyön muoto, jota suunnitellaan toteutettavaksi rinnan seitsemännen puiteohjelman kanssa. Siinä hankkeet arvioidaan ja valitaan Euroopan tasolla, mutta rahoituksessa asioidaan Tekesin kanssa. Toteutuminen varmistuu kevään 2007 kuluessa. /ohjelmat/fi nnwell 6 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 Palveluja ja teknologiaa Parempaan Palvelukeskuksen päivystävä hoitaja saa hälytyksen: ikääntyneen asiakkaan hyvinvointiranneke on havainnut kantajansa tilassa muutoksen, joka saattaa olla merkki avuntarpeesta. Aikaisemmin vanhus tarttui hädän hetkellä turvapuhelimeen, mutta nykyään hän selviää itsenäisesti älykkään ja oppivan laitteen ja kotikunnan häntä varten räätälöimien palveluiden turvin. Ikääntyneet eivät ole ainoa kuluttajaryhmä, joka tarvitsee tukea ja turvaa arjessa pärjäämiseen. Palveluja vapaa-ajan ja asumisen helpottamiseksi voivat käyttää myös muut kuin seniorikansalaiset, vaikka seniorien osuus väestöstä kasvaakin jatkuvasti. Harrastustoimintaa, yhteiskunnallista vaikuttamista tai arjen askareista selviämistä varten pyritään kehittämään uusia palveluja ja teknologisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan ylläpitää ihmisen aktiivisuutta omassa elinympäristössään. Tavoitetilaa kutsutaan nimellä Ambient Assisted Living eli AAL. Ambient Assisted Living on vaikeasti suomennettava käsite. Teknologia-asiantuntija Pekka Kahri Tekesistä yrittää havainnollistaa termiä: AAL on kehyskäsite, joka kos- Euroopan komissio

7 Tekes Teknologia ei korvaa inhimillistä apua Oikealla asialla ollaan, toteaa sosiaaligerontologian professori Antti Karisto Helsingin yliopistosta kuullessaan Tekesin AAL-hankkeesta. Suomessa vallitsee pitkälle menevä konsensus siitä, että ihmisten pitäisi pystyä asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä omassa kodissaan. Tätä pyrkimystä tulee tukea. Ikääntyvien ihmisten tarpeet eivät aikaisemmin ole juuri olleet esillä asumista ja asuinympäristöjä suunniteltaessa. Esimerkiksi lähiöt rakennettiin lähinnä nuorille lapsiperheille ajattelematta sitä, että siellä pitäisi viihtyä ja tulla toimeen vielä vanhanakin. Väestöllinen muutos on niin raju, että on korkea aika miettiä, millaista on ikäystävällinen asuminen, Karisto pohtii. Professorin mukaan turvarannekkeet ja valvontakamerat eivät korvaa inhimillistä kanssakäymistä ja apua. Teknologiaa toki tarvitaan, eikä sen käytön tarvitse merkitä vanhuuden epäinhimillistämistä. Silmälasitkin ovat teknologinen apuväline, samoin hissi. Kumpaakaan ei pidetä mitenkään kummitusmaisena. Nyt pitää miettiä, millaisia ovat ne hisseihin ja silmälaseihin verrattavissa olevat nykykeksinnöt, joiden avulla arkielämää voidaan helpottaa. Vanhan ihmisen toimintakyvyssä ei ole kyse vain fyysisestä ja kognitiivisesta kapasiteetista vaan monimuotoisen toimintaympäristön antamista mahdollisuuksista ja asettamista rajoista. Koti ja lähiympäristö ovat syvästi henkilökohtaista tilaa, joten niihin tulee kajota pieteetillä, Antti Karisto painottaa. arkeen ja asumiseen kettaa laajaa aluetta. Lähtökohtana on, miten tieto- ja viestintäteknologioiden ja niitä uudella tavalla hyödyntävien palvelujen avulla voidaan tukea ikääntyvän väestön itsenäistä suoriutumista. AAL liittyy asumiseen ja siihen, miten ympäristö, rakennukset, kodit ja erilaiset palvelut tukevat kansalaista. Se liittyy myös terveydenhuoltoon ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Tavoitteena on pidentää aikaa, jonka ihminen voi asua ja elää siinä ympäristössä jossa haluaa. Kotona ihmiset kokevat, että elämänlaatu pysyy korkeana. Palvelujen tuominen kotiin on taloudellisesti kannattavinta. Laitoksissa kustannukset saattavat moninkertaistua ja hoito- henkilökunnan resurssit tulevat usein vastaan, Kahri pohtii. Vanhuksissa vara parempi Arkeen ja asumiseen liittyvien palvelujen tavoitteena on esimerkiksi ennakoida ja seurata tehokkaammin kansansairauksien kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien tai dementian kehittymistä. Suurimmat haasteet liittyvät olemassa olevien teknologioiden käyttöönottoon ja palvelujen kehittämiseen yli organisaatiorajojen ja hoitokustannusten säästöön. AAL ei saisi tarjota pelkkiä teknisiä ratkaisuja vaan laajemmin palveluja eri kuluttajaryhmille. Kahri kannustaa niin kuntia, yhteisöjä kuin yrityksiä miettimään, miten ne voisivat yhteistyössä monipuolistaa ja uudistaa palvelujaan. Ikääntyvässä väestössä on potentiaalia. Ihmiset tarvitsevat erilaisia tuotteita ja palveluja eri elämänvaiheissa. Vastuu omasta hyvinvoinnista on siirtymässä enemmän yksilölle itselleen. Kahrin mukaan suomalaiset ovat hyvinvointiteknologioiden edelläkävijöitä ja myös palvelujen innovatiivisessa kehittämisessä ollaan varsin pitkällä. Myös Japanissa ja monissa Keski-Euroopan maissa nähdään AAL tärkeänä väestön ikääntymisen vuoksi. Maija Hakkarainen Teknologian käytön ei tarvitse merkitä vanhuuden epäinhimillistämistä. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

8 Tiede ja teknologia Immateriaalioikeudet tienristeyksessä Aineettomat eli immateriaalioikeudet (Intellectual Property Rights eli IPR) ovat viime vuosina tulleet keskeiseen asemaan liiketoiminnassa. Patentti- ja tavaramerkkiasiat eivät enää ole tutkimustoiminnan taustalla vaikuttavia teknisiä seikkoja vaan strategisesti merkittävä osa toimintakokonaisuutta. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden IPR at the Crossroads -konferenssissa syyskuussa keskusteltiin nykypäivän IPR:ien suojelemisesta ja tilasta Euroopassa. Puhujina ja osallistujina oli alan keskeisiä vaikuttajia erilaisista organisaatioista komissiosta, yrityksistä, yliopistoista ja alan järjestöistä. Komission yritysosaston IPR-yksikön päällikkö Erik Nooteboom viittasi esityksessään komission teettämään selvitykseen patentin taloudellisesta arvosta. Selvityksen mukaan patentin arvo ei ole sama kuin patentoidun keksinnön. Tämä johtuu kerrannaisvaikutuksista, jotka patentin ympärille muodostettu liiketoiminta voi saavuttaa. Kun patentoitu keksintö kaupallistetaan, sen liiketoiminnallinen arvo on suurempi kuin pelkän teknisen ongelmanratkaisun. Tässä on myös keksinnön ja innovaation ero. Pienille yrityksille yksittäinen patentti on selvitysten mukaan merkitsevämpi kuin suurille yrityksille. Mielenkiintoista oli, että pienet yritykset lisensioivat patenttejaan huomattavasti enemmän kuin suuret yritykset, jotka hyödyntävät pääosin itse patenttinsa. Nukkuvat patentit liikenteeseen Kaikkea keksittyä ei kuitenkaan hyödynnetä, sillä lähes 36 prosenttia patenteista jätetään hyödyntämättä oman toiminnan tai lisensioinnin kautta. Pienet yritykset käyttävät patenttejaan aktiivisemmin kuin suuret. Se johtuu siitä, että pienten yritysten patentit yleensä liittyvät niiden ydinliiketoimintaan, kun taas suuret yritykset patentoivat paljon myös varmuuden vuoksi. Käyttämättömien eli nukkuvien patenttien herättäminen ja lisensointi aloittavien yritysten voimavaraksi voisi olla yksi ratkaisu Euroopan kilpailukyvyn nostamiseksi. Nooteboomin mukaan patenttien hyödyntämismahdollisuuksia ja lisensointimarkkinoita tulee edelleen parantaa Euroopassa myös poliittisin toimenpitein, jotta patenttien taloudellisista mahdollisuuksista saadaan paras hyöty. Professori Ove Granstrand Kalmersin yliopistosta hahmottaa ajankuvan osuvasti todeten, että olennaisinta ei ole eri liiketoiminta-alueiden jaottelu vaan toimintojen sulauttaminen. Yrityksen johtoportaan, insinöörien, IPR-osaston ja teknologiayksikön tulisi toimia sulautetusti siten, että ne tukevat toisiaan. Tulevaisuuden IPR-strategiassa ei ole kyse siitä, mitä yrityksen IPRosasto tekee, vaan mitkä ovat yrityksen keinot liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten IPR:ien hallinta saadaan kiinteäksi osaksi hallintoa ja tuotekehitystä. Aineettomien oikeuksien hallinta on aivan yhtä tärkeää ellei tärkeämpää kuin kiinteän omaisuuden. Avoimen patenttikonsultaation tulokset vuoden lopulla Komissiossa työskennellään parhaillaan alkuvuonna 2006 tehdyn avoimen patenttikonsultaation pohjalta. Konsultaatiolla pyydettiin kaikkien toimijoiden kommentteja eurooppalaisen patenttijärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta. Tavoitteena on varmistaa, että tulevat patenttijärjestelmän uudistukset vastaavat toimijoiden tarpeita ja vaatimuksia. Saatujen yli vastauksen perusteella patenttijärjestelmältä edellytetään laadukkuutta, oikeusvarmuutta, kustannustehokkuutta ja kannustavuutta. Sekä yhteisöpatenttia että yhteistä eurooppalaista patenttituomioistuinta pidetään tavoiteltavina, mutta päämääränä tulee olla yksinkertainen järjestelmä, ei lisää byrokratiaa eikä etenkään lisää kustannuksia. Komission IPR-yksikön varajohtaja Miriam Söderholm lupaa, että poliittiset suositukset patenttijärjestelmän tulevaisuudesta ovat valmiit vuoden 2006 loppuun mennessä. Maija Lönnqvist Mikko Pitkänen Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

9 Risto Silvola, Tulli Yksittäisten matkatavaroiden löytyminen lentokentältä helpottuu uudella RFID-tekniikalla. Ubiikki tietoyhteiskunta tulee Euroopan komissio Suomen EU-puheenjohtajuuskauden i2010 -seminaarissa mietittiin, kuinka Eurooppa suuntaa kohti uudenlaista tietoyhteiskuntaa. Tarvittava teknologia on olemassa, kyse on vain hallitusta toimeenpanosta. Komissaari Viviane Reding puhui uuden tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista i2010-seminaarissa. Liikenne- ja viestintäministeriön, Euroopan komission ja Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto Enisan järjestämässä konferenssissa tarkasteltiin uuden tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnalliselle päätöksenteolle, liiketoiminnalle ja kansalaisille. Ubiikilla yhteiskunnalla eli uudella arjen tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan tietoyhteiskunnan seuraavaa vaihetta, jossa toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tieto- ja viestintäpalveluihin. Ihmiset eivät osta teknologiaa sen itsensä vuoksi. Olemme todella onnistuneet, kun teknologiaa ei edes huomaa, komissaari Viviane Reding totesi. Parhaillaan pohditaan kuumeisesti olemassa olevan uuden tekniikan vaikutuksia muun muassa tietoturvaan, sähköisiin palveluihin ja viestintäverkkoihin. Tavaroiden Internet Yksi päivän puheenaihe oli RFID-tekniikka. Lyhenne tulee sanoista Radio Frequency Identification Device, ja se tarkoittaa radioaalloilla tapahtuvaa laitteen tunnistamista. RFID mahdollistaa tavaroiden Internetin, jossa tuotteet ja esineet voidaan paikantaa fyysisessä ympäristössään. Uusi tekniikka luo mielenkiintoisia tulevaisuudennäkymiä. Tutkimusten mukaan viisi prosenttia lentokoneiden myöhästelystä johtuu siitä, että laukkunsa jo ruumaan lähettänyt matkustaja ei ilmestykään koneeseen ja lastia joudutaan purkamaan. Parhaillaan tutkitaan, miten laukku ja matkustaja merkitään RFID-tekniikalla siten, että molemmat löytyvät hetkessä suurelta lentokentältä. Näin säästyy aikaa ja rahaa sekä matkustajilta että lentoyhtiöiltä. Ubiikki tietoyhteiskunta tuo mukanaan myös haasteita. Turvallisuudesta, käyttäjäystävällisyydestä, yksityisyydestä ja omistusoikeuksista herää todennäköisesti monenlaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Jos esineitä seurataan niiden radioaalloilla ilmoitettavan identiteetin perusteella, miksei myös ihmisiä voisi laittaa kartalle samalla teknologialla? Harry Potterin seikkailuista tuttu kelmien kartta on vain askeleen päässä arkielämästämme. Siihen tarvittava tekniikka on jo olemassa. Mikko Pitkänen i2010 European Information Society for Growth and Employment society/eeurope/i2010/index_en.htm Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

10 Uutiset Puiteohjelma Juha Saari / Kuvakori. puiteohjelma starttaa Euroopan komissio on valmistellut ensimmäisten hakujen sisältöjä eli työohjelmia kesästä asti. Lopulliset versiot ovat valmiina vuoden loppuun mennessä. Tutustu työohjelmiin ja otsikoihin nyt, sillä hakemuksen valmisteluaikaa on vain muutama kuukausi haun avauduttua. Lähes kaikki seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmat avaavat hakunsa ensi vuoden alussa. Ensimmäiset määräpäivät ovat keväällä, joten viimeistään nyt projekti-ideat ja hankekokoonpanot tulisi virittää valmiiksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät seitsemännestä puiteohjelmasta ja sen osallistumissäännöistä tämän vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisten hakujen työohjelmia on luonnosteltu jo kesästä asti, jotta hakujulistukset ja lopulliset työohjelmat sisältökuvauksineen ja aikatauluineen saadaan nopeasti julkaistua Cordiksen www-sivuilla. Työohjelmat viittä vaille valmiit Seitsemännen puiteohjelman eri osioiden työohjelmia on kierrätetty ympäri Eurooppaa ja monet asiasta kiinnostuneet ovat onnistuneet saamaansa käsiinsä luonnoksen. Työohjelmien eri versioiden välillä voi olla suuriakin eroja, joten hakijan kannattaa ehdottomasti hankkia itselleen lopullinen versio Cordiksesta. Monet työohjelmista kattavat vain vuoden 2007 hakutiedot, jotkut taas sisältävät kahden vuoden hakusuunnitelmat. Työohjelmien lopussa on listattu hakuaikataulut sekä aihealuekohtaiset budjetit. Tarkista kuitenkin aina haun omalta sivulta todellinen määräpäivä ja kellonaika. Myöhässä saapuneita hakemuksia ei arvioida. Arviointi on paras oppi Seitsemännessä puiteohjelmassa jatkuvat monet jo edelliseltä ohjelmakaudelta tutuiksi tulleet teemat. Hankemuotoja komissio viilaa niin, että tutkimusprojekteja voidaan toteuttaa joko pidemmän tai lyhyemmän mittakaavan hankkeina. Aikaisemmin hakijat tunnistivat nämä projektit lyhenteillä IP ja STREP. Pienemmät hankemuodot yhdistetään, ja niitä kutsutaan koordinointi- ja tukitoimiksi. Huippuosaamisen verkostot säilyvät ennallaan, mutta niidenkin rahoituslaskentaa pyritään yksinkertaistamaan. Paras tapa päästä jyvälle puiteohjelmamaailmasta on ilmoittautua hakemusten arvioijaksi komissioon. Komissio etsii jatkuvasti uusia nimiä etenkin yritysmaailman edustajat ja naiset ovat kysyttyjä arvioijia. Arviointi Brysselissä vie tavallisesti viikon verran, joissakin ohjelmissa hakemuksia voi lukea myös osittain kotoa käsin. Arvioijaehdokkaan kannattaa varautua myös lyhyeen ennakkovaroitukseen arviointien alkamisesta. Maija Hakkarainen 10 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

11 Pk-yrityksille oma kotipesä Miksi seitsemännessä puiteohjelmissa painotetaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia? Entä miksi pk-yrityksille on olemassa omia sääntöjä ja ohjelmaosioita? Syy pk-yritysten erityisasemaan on niiden suuri merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Lähes 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on pkyrityksiä. Kaksi kolmasosaa Euroopan yksityisen sektorin työpaikoista on pk-yrityksissä, ja 67 prosenttia bruttokansantuotteesta syntyy pk-yrityksissä. Pk-yritykset ovat avainasemassa, kun uutta tietoa muokataan uusiksi tuotteiksi, palveluiksi tai prosesseiksi. Euroopan 23 miljoonaa pk-yritystä ovat kuitenkin kovin erilaisia. Joukkoon mahtuu perinteisiä käsityöpajoja ja palveluyrityksiä, mutta myös kasvuyrityksiä ja high tech -yrityksiä. Pk-yritysten, jotka pyrkivät kasvamaan, innovoimaan ja kehittymään, tulisi jatkossa löytää oma kotipesänsä puiteohjelmasta. Monen tutkijan high tech -yrityksille soveltuvat kuitenkin toisenlaiset ohjelmaosiot kuin yhden insinöörin yritykselle. Yhteistyöosio high tech -yrityksille Yhteistyöosio jakautuu kymmeneen teemaan, joiden tutkimusaiheet on ennalta määritelty niin sanotuissa työohjelmissa. Näihin tutkimushankkeisiin halutaan mukaan etenkin high tech -yrityksiä. Osallistumalla isoon hankkeeseen myös pk-yritys pääsee verkottumaan alansa parhaiden kanssa. Useilla teema-alueilla (muun muassa terveys, nanomateriaalit ja -prosessit, ympäristö, energia) on lisäksi määritelty omia otsikoita ja tutkimusaiheita pk-yritysten vetämille pienemmille projekteille. Komission rahoitus pk-yrityksille on 75 prosenttia. Ideat-osio alan parhaille Alansa parhaat pk-yritykset voivat hakea rahoitusta perustutkimuksellisiin hankkeisiin Ideat-osiosta. Hankkeen tieteellinen laatu on ainoa arviointikriteeri. Komission rahoitus on sata prosenttia. Ihmiset-osiosta työvoimaa Ihmiset-osio (Marie Curie) rahoittaa tutkijavaihtoa yritys- ja tutkimusmaailman välillä. Yritys voi palkata komission rahoituksella ulkomaalaisen tutkijan määräajaksi tai jatkokouluttaa henkilöstöään ulkomaisessa yliopistossa. Valmiudet-osiosta tutkimuspalveluita Erityiset pk-yritysohjelmat jatkuvat. CRAFT kulkee vastedes nimellä Tutkimus pk-yritysten tueksi ja kollektiivinen tutkimus nimellä Tutkimus pk-yritysjärjestöjen tueksi. Tärkein ero yhteistyö-osion hankkeisiin on se, että otsikoita ei ole määrätty ennalta ja tutkimustyö tulee ulkoistaa tutkimuspalveluja tarjoavalle taholle. Toisin sanoen ryhmä pk-yrityksiä tai teollisuusliitto ostaa tarvitsemansa tutkimustyön komission rahoituksen turvin. Ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti yrityksille, joilla ei ole riittävästi omia tutkijaresursseja, mutta myös high tech -yritykset voivat ostaa täydentäviä tutkimuspalveluja. Työn teettäjällä on oikeus tuloksiin. Puiteohjelmasta löytyy monia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Tekes kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan kansainväliseen t&k-yhteistyöhön. Apupalveluja esimerkiksi hakemuksen kirjoittamiseen voi ostaa Tekesin valmistelurahoituksen avulla. Futureimagebank Euroopan Tiede ja Teknologia 5/

12 Puiteohjelma Mikä muuttuu? Merkittävin uudistus ja kannuste pkosallistujille on, että komissio kattaa jatkossa 75 prosenttia pk-osallistujan t&k-kustannuksista. Vaikka suurin hyöty kansainvälisestä t&k-projektista ei yleensä ole raha vaan syntynyt verkosto ja esimerkiksi uudet markkinat, korkeampi rahoitusosuus voi kuitenkin madaltaa pk-yrityksen osallistumiskynnystä. Toinen tärkeä uudistus on yhteisvastuusta luopuminen. Osallistujat eivät enää jatkossa ole vastuussa toistensa tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, vaan mahdolliset konkursseista tai muista ongelmista aiheutuneet tappiot korvataan yhteisestä riskirahastosta. Jatkossa pk-yrityksiltä ei siksi tarvitse vaatia erillisiä pankkitakuita. Puiteohjelman rinnalla käynnistyy myös uusi CIP-ohjelma (Competitiveness and Innovation Framework Programme). Puiteohjelman t&k-toimia voidaan yrittää kaupallistaa ja demonstroida CIP-ohjelman avulla. Uudesta CIP-ohjelmasta Euroopan komission kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma on räätälöity pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka pyrkivät kansainväliseen kasvuun ja menestykseen. Karin Wikman kv_valmraha.html puiteohjelma.html Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma EIP kahmaisee kolmeen lohkoon jaetusta CIP-ohjelmasta (Competitiveness and Innovation Framework Programme) suurimman osan, noin 60 prosenttia. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma eli IEE sekä tiedon ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma ICT jakavat loppuosan budjetista. Komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolla Antti Karhunen valmistelee parhaillaan kollegojensa kanssa innovoinnin ohjelman ensi vuoden työohjelmaa. Karhunen työskentelee ohjelmasta vastaavan yksikön apulaispäällikkönä. Karhunen uskoo, että EIP-ohjelman toimeenpano voi alkaa jakaa jo tam- mikuussa. Hän kuitenkin toppuuttelee yrittäjiä. Pk-yritysten ei kannata alkaa soitella suoraan komissioon, sillä tavoitteena on parantaa yritysten toimintaympäristöä eikä jakaa varoja suoraan yrittäjille. Karhusen mukaan varat jaetaan suoraan komission budjetista. Päätökset tuen saajista eivät ole sidottu hakijan jäsenmaihin ja niiden kokoon. Hankkeiden laatu ratkaisee. CIPin kokonaispotti on 3,6 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Rahamäärää voisi verrata kahvikupilliseen vettä kylpyammeessa, sillä eurooppalaiset rakennerahastot saavat samana aikana jäsenvaltioiden kautta eri kohteisiin noin 360 miljardia ja pelkästään tieteeseen ja tutkimukseen 12 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

13 Tekes apua innovatiivisille yrityksille käytetään 50 miljardia vastaavana ajanjaksona. Rahoitusta kolmella tavalla Karhusen mukaan EIP-hankkeita rahoitetaan kolmella tavalla. Osa työohjelmasta toteutetaan julkisten tarjouskilpailujen kautta. Osalle rahoista haemme ehdotuksia eri puolilta tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Noin puolet budjetista osoitetaan suoraan rahoitusinstrumentteihin. Julkisen tarjouskilpailun kautta toteutettavista hankkeista Karhunen mainitsee esimerkkinä erilaisten tutkimusten ja analyysien tilaamisen yrityksiltä tai tutkimuslaitoksilta sekä kansainvälisten konferenssien järjestämisen. Hyvä esimerkki hankkeesta, jossa komissio hakee ehdotuksia ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, on yritysten tukipalveluverkostojen yhtenäistäminen. Tällä hetkellä jäsenmaissa toimii yli kuusisataa yrityksille tieto- ja innovaatiopalveluita välittävää toimistoa. Rahoitusinstrumenttien osalta Karhunen mainitsee riskipääomamarkkinoiden kehittämisen rahastosijoitusten, takausjärjestelmien ja valmiuksien parantamisen kautta. Näiden avulla varoja voidaan kanavoida Euroopan investointirahaston kautta sekä alkaville että kasvaville pk-yrityksille. Tavoitteena on rohkaista riskisijoittajia panostamaan innovatiivisiin pk-yrityksiin. Komissiossa on havahduttu huomaamaan, että pienestä ponnistavat ja kansainvälisille markkinoille tähtäävät eurooppalaiset yritykset kärsivät usein kasvun kannalta kriittisessä vaiheessa rahapulasta eivätkä pysty kasvattamaan toimintaansa hyvän alun jälkeen. Ne valuvat kuoleman laaksoon ja kuihtuvat ilman riskirahoitusta. EIP-ohjelmasta toivotaan parannusta tähän ongelmaan. Antti Karhunen komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääsosastolta. Risto Rumpunen Risto Rumpunen Mikroyrityksissä on korkeintaan kymmenen työntekijää ja alle 2 miljoonan euron liikevaihto. Pienissä yrityksissä voi olla korkeintaan 50 työntekijää ja kymmenen miljoonan liikevaihto. Keskisuureksi yritykseksi voidaan luokitella alle 43 miljoonan euron liikevaihdolla toimivat yritykset, joissa työskentelee alle 250 työntekijää. enterprise_policy/cip/index_en.htm Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 1

14 Puiteohjelma Euroopan komissio Komissaari kannustaa tutkijoita sinnikkyyteen Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tuo uusia mahdollisuuksia itsenäistyville huippututkijoille. Myös tutkimuskomissaari Janez Potočnikilla on hyvä mieli, sillä ERC on merkittävä panostus eurooppalaisen tutkimuksen laatuun. Euroopan tutkimusneuvoston ensimmäinen haku (ERC Starting Independent Researcher Grant) rahoittaa nuoria huippututkijoita noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Rahoitusta myönnetään tutkimusehdotuksen erinomaisen laadun ja tutkijan kyvykkyyden perusteella. Potočnik on tyytyväinen, että tutkimusneuvoston kautta voidaan avustaa myös yksittäisiä tutkijoita, mikä on harvinaista puiteohjelmarahoituksessa. Me saatamme alulle tutkijoiden mestariliigan, hän kertoo. Komissio ei puutu hakemusten arvioimiseen, vaan sen hoitavat ulkopuoliset asiantuntijat. Tutkimusneuvosto tulee olemaan täysin autonominen toimija, Potočnik tähdentää. Hän lähettää terveisensä tulevaisuuden huippututkijoille, jotka vielä miettivät hakupapereidensa lähettämistä. Hae, hae ja hae! Tällaista tilaisuutta ei ennen ole tarjottu. Käytä tilaisuus hyväksesi, jos sinulla on ainutlaatuisia, kehityskelpoisia ideoita. Jos ensimmäisellä kerralla ei onnista, yritä uudelleen. Komissaarilla on takanaan vuosien kokemus tutkijan työstä, joten hän ymmärtää hyvin pettymyksiä. Niitä sattuu jokaiselle. Toivon lupaavien tutkijoiden muistavan, että eteen tulee myös uusia mahdollisuuksia. Pahinta on jättää hakematta. Jokaisen pitää ottaa vastuu menestymisestään, sillä ketään ei tulla kotoa hakemaan. Aloitteellisuutta peliin Huippututkimus ei yksistään riitä takaamaan eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukykyisyyttä. Siihen tarvitaan aktiivisia ja tavoitteisiin sitoutuneita jäsenmaita ja ihmisiä. Komissaarin mukaan suurin vastuu rivitutkijan äänen kuulumisesta on hänellä itsellään. EU luo puitteet ja rakenteet, jotka auttavat tutkijoita keskittymään siihen, mitä he osaavat parhaiten, eli tutkimukseen. Potočnik myöntää, ettei huippuosaamisella ole välttämättä kaikissa EU-maissa samaa merkitystä. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää meitä työskentelemästä samojen tavoitteiden puolesta. Haemme parhaista parhaimpia. Lähtökohtana on, että vähitellen myös ne, jotka eivät vielä tälle tasolle yllä, saavuttaisivat parhaimmiston. Tuloksena on koko Euroopan kehittyminen. Ja mikä sitten on eurooppalaisen tutkimuksen menestyksen salaisuus tulevaisuudessa, jos ei puhuta puiteohjelmasta? Yksi suurimmista haasteista ja samalla menestystekijöistä on markkinoiden ja tiedon yhdistäminen. Siinä on vielä haastetta. Jatta Väisänen 14 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

15 Huippuosaamisen verkostoissa viritellään Projekti-ideoita Tekes EU:n kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa otettiin käyttöön tutkimuksen huippuosaamisen verkostot (Networks of Excellence) yhtenä uutena rahoitusmuotona. Verkostojen tavoitteena on parantaa tutkimuksen tasoa kasvattamalla kriittistä massaa ja vähentämällä tutkimuksen pirstoutumista. Huippuosaamisen verkostot herättivät alussa epätietoisuutta. Tutkijat ovat kuitenkin menneet aktiivisesti mukaan verkostoihin. Suomesta 32 organisaatiota osallistuu 58 verkostoon, joita on kaikkiaan 137. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (ETLA) tehtiin tänä vuonna kysely siitä, millaisia ovat suomalaisten osallistujien kokemukset tästä uudesta välineestä. Enemmistö osallistujista tulee yliopistoista, mutta verkostoissa on paljon jäseniä myös tutkimuslaitoksista. Yritysjäseniä verkostoissa on yhteensä kuusi. Kimmokkeena yhteistyö hyvien kumppanien kanssa Huippuosaamisen verkostojen toimintojen painopisteet ja strategiset tavoitteet eroavat riippuen tutkimusalueesta ja sen keskeisistä toimijoista. Yhteistä verkostoille on, että ne järjestävät paljon kokouksia. Kokousten avulla edistetään verkostojen toimintoja, joista yksi keskeisiä on yhteisten tutkimushankkeiden aikaansaaminen. Hankkeita rahoitetaan sitten muuta kautta. Osa verkostoista pyrkii välttämään liian tiheää matkustamista järjestämällä videokonferensseja. Nämä eivät kuitenkaan täysin korvaa tapaamisia kasvokkain. Verkostot järjestävät myös kesäkouluja ja kursseja tohtoriopiskelijoille ja kehittävät oppivaatimuk- sia. Verkostot edistävät tutkijoiden ja opiskelijoiden vierailuja toistensa laitoksiin, auttavat tietokantojen ja tutkimusvälineiden yhteiskäytössä sekä edistävät tutkimusmenetelmien kehittämistä. Merkittävin motiivi suomalaisten osallistujien liittymiselle verkostoihin on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvien kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen sisällölliset tavoitteet on toinen, suunnilleen yhtä tärkeä syy. Suomalaiset osallistujat ovat motivoituneita kehittämään jäsenorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä ja yhteisiä strategioita. Verkostojen välineet ovat melko vähäiset. Niillä on osallistujaa ja vuotta kohden vähän rahaa käytettävissään, ja niiden pitäisi muutaman vuoden EU-rahoituskauden jälkeen kyetä tekemään toiminnastaan pysyvää. Kuinka se tapahtuu, on verkostoilla vielä mietittävänä. Yhteistoiminnan organisointi maksaa, eikä pysyvän rahoituspohjan löytyminen ole helppoa. Suomalaiset osallistujat ovat tyytyväisiä saamiinsa uusiin kontakteihin sekä tiedon ja yhteistyön lisääntymiseen. Suurin kritiikin aihe on verkostojen hallinnon byrokraattisuus, varsinkin kun sitä verrataan liikkeellä olevien varojen suuruuteen. Terttu Luukkonen Lisätietoa: Euroopan Tiede ja Teknologia 5/

16 Puiteohjelma Liikkuu ajatusten voimalla Olisiko kätevää siirtää tietokoneen hiirtä ajatuksen voimalla? Ainakin halvauspotilaan elämänlaatua keksintö parantaisi paljon. Terhi Hakala Tutkija Laura Kauhanen laittaa kollegansa Pasi Jylängin päähän lakin, josta roikkuu musta johtonippu. Johdot on kiinnitetty lakissa oleviin punaisina vilkkuviin elektrodeihin. Kauhanen työntää ruiskun Jylängin kalloa vasten ja on antavinaan piston. Ruiskutan elektrodin ja päänahan väliin sähköisesti johtavaa tahnaa, joka mahdollistaa jännitteiden mittaamisen elektrodien välillä, Kauhanen kertoo. Todellisuudessa Kauhanen ja Jylänki vain demonstroivat, miten toimii Teknillisellä korkeakoululla (TKK) kehitetty aivokäyttöliittymä. Sen perusidea on, että ihminen pystyy ajatusten avulla ohjaamaan yksinkertaisia tietokonesovelluksia kuten näytöllä olevaa hiirtä tai virtuaalista näppäimistöä. Ensimmäisiä aivokäyttöliittymäkokeita tehtiin jo 70-luvun puolivälissä. Tietokoneen yleistyttyä liittymät ovat kehittyneet hurjaa vauhtia, Laura Kauhanen taustoittaa. Hän työskentelee TKK:n laskennallisen tekniikan laboratorion tutkijaryhmässä, joka tekee aivokäyttöliittymätutkimusta MAIA-projektissa. Projekti on osa FET-ohjelmaa (Future and Emerging Technologies). Suomen lisäksi siihen osallistuu partnereita Belgiasta, Italiasta ja Sveitsistä. Aivot korvaavat kädet Aivokäyttöliittymä on tarkoitettu erityisesti ihmisille, joiden lihakset eivät toimi normaalisti ja jotka eivät siksi pysty liikuttamaan käsiään. Heitä ovat muun muassa neliraajahalvauspotilaat ja ALS-tautia sairastavat. ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on neurologinen sairaus, jonka syytä ei tarkkaan tunneta ja joka rappeuttaa sairastuneen lihastoiminnot. ALS-potilailla aivot toimivat kuitenkin normaalisti, ja he voivat elää pitkäänkin. Stephen Hawking on tunnettu ALS-potilas, Kauhanen viittaa kuuluun fyysikkoon. MAIA-projektissa kehitettyä aivokäyttöliittymää on testattu paitsi laboratoriossa myös usealla neliraajahalvauspotilaalla muun muassa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä. Mutta miten on mahdollista, että kone pystyy lukemaan ihmisen ajatuksia? Kyse ei ole varsinaisesti ajatusten luvusta vaan erilaisten aivotilojen tulkitsemisesta. Aivojen toimintaa pystytään mittaamaan useallakin menetelmällä. Me käytämme EEGmenetelmää. Tutkija Pasi Jylänki testaa aivokäyttöliittymää tietokoneella. 16 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

17 Lyhenne tulee sanoista elektroenkefalografia, aivosähkökäyrä. EEG:tä on käytetty muun muassa uni- ja epilepsiatutkimuksessa. Kun ajattelemme jotain, aivojen hermosolut aktivoituvat. Kun niitä aktivoituu riittävän paljon yhtä aikaa, esimerkiksi silloin kun ajattelen oikean käteni liikuttamista, vasen aivopuoliskoni aktivoituu. EEG:n avulla pystymme mittaamaan aktivaatiosta aiheutuneita sähkökentän muutoksia, Kauhanen selittää. Kehitteillä älykäs pyörätuoli TKK:n tehtävä on mallintaa matemaattisesti aivojen sähköisiä aktivaatioita ja tutkia, miten niitä voidaan hyödyntää tietokonesovellusten ohjaamisessa. Parhaillaan testattavana on Leuvenin yliopistossa Belgiassa kehitetty pyörätuolisimulaattori. Älykkään pyörätuolin tarkoitus on välttää törmäykset esimerkiksi ovenkulmaan. Koehenkilömme harjoittelevat ohjaamaan pyörätuolia kehittämällämme aivokäyttöliittymällä virtuaalisessa ympäristössä, Kauhanen sanoo. Tarkoitus on tutkia, millaisia aivokäyttöliittymäkomentoja pyörätuolin ohjauksessa tarvitaan. Olisiko tuolin parempi totella esimerkiksi komentoa mene olohuoneeseen vai käänny oikealle, Pasi Jylänki täsmentää. Tutkijat eivät osaa arvioida, milloin aivokäyttöliittymä on tavallisten ihmisen käytössä. Ensi vuonna päättyvälle MAIA-projektille on kuitenkin suunnitteilla jatkoa. Meidän on tarkoitus jatkaa yhteistyötä ainakin belgialaisen robotiikkalaboratorion kanssa, Kauhanen kertoo. Tieto- ja viestintäalalle etsitään läpimurtoja FET-toimilla Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetaan tieto- ja viestintäalan projekteja, jotka avaavat uusia tutkimussuuntia ja haastavat olemassa olevat teknologiat. Näitä suunnannäyttäjähankkeita kutsutaan nimellä FET (Future and Emerging Technologies). Rahoitus jaetaan kahden eri toimen kautta: ennakoivat toimet (FET proactive) kohdistuvat ennalta määritellyille tutkimusalueille, avoin FET (FET Open) tukee uusien ja haastavien tutkimusideoiden toteutusta. FET Open -ideoita voi ehdottaa aiheista, joita ei muualta työohjelmateksteistä löydy. Parhaimmillaan FET Open avaa uusia valtavirran ICT-teemoja. FETien pitää sisältää uusia ajatuksia ja olla riittävän riskipitoisia, mutta projekteille tulee nähdä hyödyntämismahdollisuuksia kuitenkin jollain aikavälillä, listaa yksikön varapäällikkö Pekka Karp komission tietoyhteiskunnan ja median pääosastolta. Monitieteisyyskin on etu. Esimerkkinä ovat FETin käynnistämät biologiasta inspiraatiota hakevien tietotekniikkojen kehittämisohjelmat. Niissä huipputason neurotutkijat työskentelevät yhdessä informaatiotekniikan osaajien kanssa aivokuoren informaatiokäsittelyn mekanismien selvittämiseksi. Jotta lupaavat uudet avaukset eivät päättyisi kuin kananlento, FET proactiven avulla pyritään jatkuvuuteen ja kypsyneiden tutkimusaiheiden siirtämiseen muihin ICT-ohjelman osiin. Karp kertoo esimerkin FETin toimivuudesta: Euroopassa oli 90-luvun puolessavälissä vain kourallinen kvanttilaskentaan perehtyneitä tutkijoita. Vuonna 1999 komissio avasi aiheesta proaktiivisen FET-haun, jonka tavoitteena oli tuoda yhteen fysiikan ja tietotekniikan huippuosaaminen. Ohjelman ansiosta kvanttilaskennan tutkimus on Euroopassa laajentunut ja säilyttänyt asemansa tieteen eturintamassa. Nyt yksi tutkimuksen osa-alue, kvanttikryptografia on jo siirtynyt muuhun osaan ICT-ohjelmaa ja ensimmäinen alan yritys on syntynyt Sveitsiin. Kvanttitietokoneeseen tähtäävä tutkimus on edelleen FETin toimilistalla pitkäjänteisyytensä ja vaativuutensa takia. Jatta Väisänen FET löytyy ICT-ohjelmasta FET Open -haku on kaksivaiheinen: lyhyet hakemukset arvioidaan jatkuvasti ja täydet kolmen kuukauden välein. Haun budjetti on 65 miljoonaa euroa vuoden 2008 loppuun asti. Vuoden 2007 FET proactive -aiheita ovat nanomittakaavan järjestelmät ja laitteet, mukautuvat järjestelmät sekä biologisten ja ICTjärjestelmien konvergenssi. Ensimmäisen haun budjetti on 60 miljoonaa euroa. Maija Hakkarainen Terhi Hakala Pekka Karpin mukaan FET ei ole räätälöity vain yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, sillä noin seitsemän prosenttia rahoituksesta menee yrityksille. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006 4/

18 Puiteohjelma Pekka Sipola Kari Airaksinen (vas.), Mervi Pitkänen ja Pentti Kujala vastaavat eurooppalaisten telakoiden yhteistyöhankkeesta Suomen Aker Yardsilla. Kari Airaksinen kuitenkin painottaa, että tulevaisuutta on ennakoitava. Jatkuva kehitystyö on tärkeää, täydentää InterSHIPin projektivastaava Pentti Kujala. Telakat hakevat vauhtia eurooppalaisesta yhteistyöstä Suuret eurooppalaiset laivanrakennustelakat ovat ryhtyneet historiansa suurimpaan yhteistyöhankkeeseen risteilyalusten rakentamisessa. Suomesta mukana on Aker Yards. Suomen Aker Yards on mukana eurooppalaisessa InterSHIPprojektissa, jossa on tarkoitus kehittää uusia menetelmiä ja työkaluja luksusristeilijöiden, matkustajalaivojen ja ropax-laivojen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon. Projekti alkoi EU:n kuudennessa puiteohjelmassa vuonna 2003 ja kestää ensi vuoden loppuun. Aker Yards toimii sen koordinaattorina. Mukana ovat kaikki suuret eurooppalaiset telakat. Tavoitteena on panostaa alan eurooppalaiseen teknologian kehittämiseen, sanoo Inter- SHIP-projektin toimitusjohtaja Kari Airaksinen. Projektiin osallistuvilla laivanrakennustelakoilla on jo sadan prosentin markkinaosuus risteilyalusten rakentamisessa maailmassa. Kilpailukyvystä ei siis pitäisi olla suuri huoli. Ainutlaatuista yhteistyötä Merkittävää InterSHIPissä on, etteivät eurooppalaiset telakat ole tehneet ennen näin mittavaa yhteistyötä. Hankkeen arvo on yhteensä 38 miljoonaa euroa. Euroopan komissio rahoittaa projektia 19 miljoonalla eurolla ja telakat investoivat itse loput. Vaikka telakat kilpailevat keskenään, ne ovat löytäneet samankaltaisia kehitysasioita, jotka koskettavat kaikkia telakoita, Airaksinen tähdentää. Kaikkiaan InterSHIPiin osallistuu seitsemän eurooppalaista telakkaa sekä noin 60 toimittajaa kaikista EUmaista. Suomesta projekteissa ovat mukana Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT sekä lukuisa joukko suomalaisen meriklusterin yrityksiä. Osallistuviin telakoihin kuuluvat muun muassa Aker Yards Ranskasta, Fincantieri Italiasta, Navantia Espanjasta ja Meyer Werft Saksasta. Neljän vuoden aikana toteutetaan 26 yksittäistä projektia. Kukin telakka vastaa noin 3 4 projektista. Ainutlaatuista tässä on, että panostamme vahvasti tulosten nopeaan käyttöönottoon. Jo nyt on pystytty osoittamaan merkittäviä kustannussäästöjä, Airaksinen huomauttaa. Säästöt syntyvät, kun laiva pystytään suunnittelemaan ja rakentamaan nopeammin. Tutkimus- ja kehityspäällikkö Mervi Pitkänen mainitsee, että pyrkimyksenä on lyhentää jokaista laivanrakennusprosessin vaihetta. InterSHIP kattaa koko laivanrakennusprosessin suunnittelusta laivan käyttöönottoon, sanoo Kujala. 18 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006

19 Parempia työkaluja InterSHIP-projekti jaetaan kuuteen tutkimusklusteriin. Niissä kehitetään muun muassa sähköisiä hankintamenetelmiä ja suunnittelujärjestelmiä. Tiedonhallintaa parannetaan mallintamalla muun muassa suunnittelu- ja tuotantoprosesseja, joilla voidaan simuloida työvoiman tarvetta sekä kustannuksia. Lisäksi tutkitaan, miten runkotuotantoon voidaan kehittää tehokkaampia tuotantotapoja kuten robotisointia ja laserhybridihitsaustekniikkaa. Laserhitsaus on nopeampaa ja puhtaampaa kuin perinteinen hitsaus, ja se mahdollistaa ohuempien materiaalien käytön, Kujala perustelee. Toinen uusi tuotantotapa on varustelun teollistaminen ja moduloinnin käyttö. Perinteisesti laiva on rakennettu alusta loppuun paikan päällä telakalla, mutta teollistetussa valmistuksessa laivanosia valmistetaan erillisillä pajoilla moduuleina. Lopuksi osat tuodaan telakalle rakenteilla olevaan laivaan. Tätä uutta varustelutapaa on jo käytetty meillä aiemmin. Tutkimme, "Yhteistyö on sujunut kulttuurieroista huolimatta." miten metodeja voidaan soveltaa laajamittaisesti laivaprojekteissa, Mervi Pitkänen selvittää. Jotta laivanrakennusteollisuus pysyisi kilpailukykyisenä, tarvitsemme laajamittaista modulointia, Airaksinen lisää. Kuin virtuaaliyritys Miten sitten Suomen Aker Yards koordinoi näin valtavaa kehitysprojektia? Kari Airaksinen kertoo, että sitä johdetaan kuin yritystä. Kyseessä on eräänlainen virtuaalinen yritys, hän selventää. Kullakin telakalla on projektivastaava, ja lisäksi yksittäisillä projekteilla on omat projektipäällikkönsä. Suomen Aker Yardsin projektivastaavina toimivat Mervi Pitkänen ja Pentti Kujala. InterSHIPin toimitusjohtaja Airaksinen johtaa projektivastaavien johtoryhmätyötä sekä tiedottaa hankkeen etenemisestä projektin hallitukselle, jossa istuvat telakoiden toimitusjohtajat. Lisäksi hän on yhteydessä Euroopan komissioon. EU toivoo, että tietoa jaetaan myös muille kuin osallistujille, Ai- raksinen sanoo. Yritysmalli on Airaksisen mukaan osoittautunut hyväksi tavaksi johtaa monikansallista projektia. Yhteistyö on sujunut kulttuurieroista huolimatta. Kulttuurieroista Airaksinen mainitsee esimerkkinä sen, että Pohjois- ja Keski-Euroopassa on totuttu nopeampaan päätöksentekoon kuin Etelä-Euroopassa. Tiiviit tapaamiset ovat kuitenkin hänen mukaansa edistäneet yhteistyötä. Johtoryhmä kokoontuu kerran kolmessa kuukaudessa, ja uusien menetelmien käyttöönottoa seurataan vähintään kolmen kuukauden välein kokoontuvissa workshopeissa Kokouksista on tullut suositumpia, kun tuloksia on alkanut tulla enemmän, Kujala kertoo. Terhi Hakala Missä on paikkani, kusta mun palkkani? Kuuluvi käytäväl hiljainen huokaus... Herra Huu kyseli toissaviikolla organisaatiojärjestelyn yhteydessä verkostoltaan juoruja. Olisikohan teillä jo tietoa, miten meille käy? Enpä ole selvillä, vaikka luonnoksia jo liikkuukin, vastasi von Rysänperä empaattisena. Kaverille toki on forwardoitava luonnos jos toinenkin, vaikka voipi olla, ettei nimi listalta löydy. Olisko parempi pimennossa? Vai käytäväl lamppujen loisteessa Vain kuljailla puhelin kämmenessä Kai numero säilyy mut muusta en tiedä. Kirjeenvaihtajamme rysään tarttuu säännöllisesti kiemuroita EU:n paperi- ja hallintoviidakosta. Euroopan Tiede ja Teknologia 5/

20 Avaruustoiminta Kanadalaiset tyytyväisiä yhteistyöhön suomalaisten kanssa Huippuluokan kaukokartoitusta Suomi ja Kanada ovat kolmen vuoden ajan tehneet laajaa tutkimusyhteistyötä entistä parempien, kaupallisten kaukokartoitussovellusten suunnittelemiseksi. Kaukokartoituksella mitataan muun muassa maanpinnan muutoksia, jään paksuutta ja mahdollisten öljyvahinkojen laajuutta. Suomessa vierailleet Kanadan avaruusjärjestön CSA:n edustajat olivat tyytyväisiä yhteistyön hedelmiin. Tekes, Kanadan avaruushallinto CSA (Canadian Space Agency) sekä useat avaruusteknologiaan erikoistuneet tutkimuskeskukset ja yritykset ovat tehneet yli kolme vuotta kaukokartoitussovelluksiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteena on parantaa teknologista osaamista ja kehittää Suomen ja Kanadan taloudellisia mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. CSA kuuluu Euroopan avaruusjärjestöön ESAan ainoana Euroopan ulkopuolisena organisaationa. Kahdenkymmenenviiden vuoden yhteistyön aikana Kanadan teollisuus on saanut ESAlta tilauksia yli 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin eli yli 320 miljoonan euron arvosta. Kaukokartoitussatelliitit tutkivat maanpintaa niin sanotuilla SAR-tutkilla. Ne lähettävät maanpintaa kohti mikroaaltoenergiapulssin ja mittaavat satelliittiin palanneen energian määrän. SAR-tutkia voidaan käyttää myös pilvisellä, sateisella ja pimeällä säällä. Jopa millimetrin muutokset maanpinnassa voidaan havaita. Satelliittikuvatulkinnassa käytetään SAR-interferometriaa. SAR-kuvista muodostetaan interferogrammi eli vaihe-ero. Kaukokartoitussatelliiteilla tutkitaan muun muassa maanpinnan muutoksia, maankuoren liikettä, metsiä, jään paksuutta ja mahdollisten öljyonnettomuuksien vaikutuksia. Lisäksi ne soveltuvat Katrinan tapaisten hirmumyrskyjen tuhojen tarkkailuun. Synergiahyödyt selvät Kanada on pinta-alaltaan 30 kertaa Suomea suurempi, mutta avaruusteknologiassa maat täydentävät toisiaan. Projektipäällikkö Lyse Champagne CSA:sta sanoo, että kahden melko pienen avaruusteknologiamaan yhteistyöllä saadaan monenlaisia hyötyjä. Me hyödymme molempien maiden asiantuntemuksesta, joka johtaa kasvavaan teknologiseen suorituskykyyn. Suomalaiset toimijat tulevat tutuksi Atlantin toisella puolella, ja kanadalaiset yritykset saavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopasta ja Venäjältä omien tai ESAn kanssa yhteistyössä tehtävien hankkeiden kautta. Vaihdamme osaamista sen sijaan, että molemmat tekisivät samoja asioita, Champagne toteaa. Suomalaiskanadalaista yhteistyötä suunniteltaessa pidettiin huolta siitä, etteivät partnerit kilpaile toistensa kanssa. Työskentely suomalaisten kanssa on saanut Kanadassa myönteistä huomiota, ja kanadalaiset ovat käyneet vuorostaan opissa Suomessa. Lokakuun alussa pidetyillä Paikkatietomarkkinoilla vieraili parikymmentä kanadalaisten tutkimuslaitosten ja yritysten edustajaa. Yhteistä kiinnostusta riittää Suomen ja Kanadan maantieteellisissä oloissa on paljon yhteistä. Maat sijaitsevat suurin piirtein samalla leveysasteella, ilmasto on samankaltainen ja molemmissa maissa on suuria havumetsävyöhykkeitä, soita ja vesistöjä. Champagnen mukaan maantieteelliset tekijät eivät sinänsä helpota yhteistyötä, mutta ne takaavat, että tutkittavaa riittää. Yhteisten kiinnostuksenkohteiden ja tavoitteiden takia on luontevaa toimia yhdessä. Yhteistyö nostaa kah- 20 Euroopan Tiede ja Teknologia 5/2006