Talviajan 70 km/h rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/2007

Transkriptio

1 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/27

2

3 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/27 Tiehallinto Helsinki 27

4 Kannen kuva: Åsa Enberg Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH 4554-v Tiehallinto Liikennetekniikka Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Paula Tuovinen, Åsa Enberg: Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin. Helsinki 27. Tiehallinto, liikennetekniikka. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/ s. + liitt. 1 s. ISSN , TIEH 4582-v. Asiasanat: nopeus, nopeusrajoitukset, ohitus Aiheluokka: 21, 22 TIIVISTELMÄ Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeistuksen mukaan onnettomuuksille alttiilla tieosuuksilla, joilla on kesällä km/h nopeusrajoitus, voidaan nopeusrajoitus alentaa talviajaksi. Talvikaudella 25 otettiin käyttöön talvinopeusrajoitus yhteensä noin 23 tiekilometrillä. Tässä työssä on maastomittausten avulla selvitetty ajoneuvojen matkanopeuksia ja ohitusmääriä kolmessa kohteessa, joissa nopeusrajoitus alennettiin km/h talvikaudeksi 25. Kohteet sijaitsevat maantiellä 167 välillä Koskenkylä-Myrskylä (KVL 7 ajon/vrk), kantatiellä 58 välillä Kangasala-Orivesi (KVL 13 ajon/vrk) ja kantatiellä 56 välillä Jämsänkoski-Mänttä (KVL 1 ajon/vrk). Kaikki tutkimuskohteet ovat kapeita teitä, joilla raskaan liikenteen osuus on suuri. Kaikissa tutkimuskohteissa videokuvattiin molempien ajosuuntien liikennettä kahdessa poikkileikkauksessa. Ensimmäiset mittaukset tehtiin syksyllä ennen talvinopeusrajoituksen voimaantuloa. Talvinopeusrajoituksen aikana tehtiin kaksi mittauskierrosta, talvella ja keväällä 25. Syksyllä ja keväällä videokuvaukset kestivät 8 9 tuntia ja talvella 6 7 tuntia. Maantiellä 167 tutkimusosuuden pituus oli 4,9 km ja kantatiellä 56 2,7 km. Kantatiellä 58 osuuden pituus oli vuoden mittauksissa 5, km ja vuoden 25 mittauksissa 4,4 km. Liikennemäärä oli kaikissa kohteissa mittausten aikana alle 1 ajon/h, raskaan liikenteen osuus oli %. Havaintoja saatiin 25 6 kpl/kohde/mittauskierros. Tulosten perusteella talvikauden nopeusrajoituksella oli selvä vaikutus matkanopeuksiin. Maantiellä 167 kaikkien ajoneuvojen keskimääräinen matkanopeus pieneni 4 km/h ( 76 km/h) ja kantatiellä 58 sekä 56 8 km/h (79 71 km/h ja km/h). Kevyiden ajoneuvojen matkanopeus pieneni kohteesta riippuvaisesti 3 9 km/h ja raskaiden ajoneuvojen 4 6 km/h. Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä riskitasolla,5. Keväällä kaikkien ajoneuvojen matkanopeuksien keskiarvot kasvoivat talven lukemista, mutta jäivät 2 6 km/h alle syksyn nopeustason. Erot kevään ja syksyn välillä olivat tilastollisesti merkitseviä riskitasolla,5. Maantiellä 167 ja kantatiellä 58 puolet matkanopeuksien muutoksesta palautui, kantatiellä 56 neljäsosa. Kaikkien ajoneuvojen keskimääräinen matkanopeus oli maantiellä 167 keväällä 78 km/h, kantatiellä 58 se oli 75 km/h ja kantatiellä km/h. Kevyiden ajoneuvojen keskimääräinen matkanopeus oli keväällä 2 7 km/h ja raskaiden 2 5 km/h pienempi kuin syksyllä, mutta kaikissa tapauksissa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kaikkien ajoneuvojen matkanopeuksien keskihajonnat pienenivät talvinopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen kohteesta riippuvaisesti,3 1,2 km/h. Keväällä matkanopeuksien keskihajonta kasvoi maantiellä 167 ja kantatiellä 58 noin 1 km/h talven lukemista ja oli molemmissa kohteissa jopa jonkin verran suurempi kuin syksyllä. Kantatiellä 56 kaikkien ajoneuvojen matkanopeuksien keskihajonta sen sijaan pieneni keväällä edelleen ja oli 1,5 km/h alhaisempi kuin syksyllä. Talvinopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneiden kuljettajien osuudet kasvoivat selvästi kaikissa kohteissa. Maantiellä 167 osuus kasvoi heti talvella (43 % 81 % 85 %), kantatiellä 58 suurin muutos tapahtui vasta keväällä (45 % 54 % %). Kantatiellä 56 nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajettiin jo syksyllä hyvin yleisesti ja varsinkin keväällä osuus oli erittäin korkea (77 % 86 % 94 %). Suurimmalla osalla kuljettajista nopeusrajoituksen ylitys oli korkeintaan 1 km/h. Talvella ja keväällä näiden kuljettajien osuudet olivat kuitenkin pienemmät kuin syksyllä, eli talvinopeusrajoituksen aikana ylitykset olivat keskimäärin suurempia. Raskaat ajoneuvot ajoivat pääasiassa kuuliaisemmin kuin kevyet ajoneuvot. Ohitusmäärät olivat hyvin pienet varsinkin maantiellä 167 ja kantatiellä 58, jotka ovat mutkaisia ja mäkisiä ja joilla tutkittu tieosuus oli lyhyt. Kevyet ajoneuvot tekivät kaikilla mittauskierroksilla,4,5 aktiivista ohitusta ajoneuvoa kohti ja raskaat,,4 akt.ohit./ajon. Kantatiellä 56 tehtiin selvästi enemmän ohituksia kuin muissa kohteissa. Kevyet tekivät mittauskierroksesta riippuvaisesti,22,27 aktiivista ohitusta ajoneuvoa kohti, raskailla lukema oli,4,13 akt.ohit/ajon. Liikennemäärät olivat tutkimuskohteissa niin vähäiset, että nopeusrajoituksen vaikutusta ohituksiin ei voitu selvittää.

6 Paula Tuovinen, Åsa Enberg: Hastighetsbegränsning vintertid. Inverkan på reshastigheterna. Helsingfors 27. Vägförvaltningen, trafikteknik. Vägförvaltningens interna publikationer 39/ s. + bilagor 1 s. ISSN , TIEH 4582-v. Ämnesord: hastighet, hastighetsbegränsningar, omkörning SAMMANFATTNING Enligt kommunikationsministeriets riktlinjer kan hastighetsbegränsningen vintertid sänkas på olycksbenägna vägsträckor, där hastighetsbegränsningen sommartid är km/h. Vintern 25 infördes vinterhastighetsbegränsningen på sammanlagt 23 vägkilometer. I denna studie har man med hjälp av fältmätningar undersökt fordonens reshastigheter och antalet omkörningar på tre vägsträckor, där hastighetsbegränsningen sänktes från km/h till vintern 25. De undersökta vägsträckorna finns på landsväg 167 mellan Forsby och Mörskom (ÅDT 7 fordon/dygn), på stamväg 58 mellan Kangasala och Orivesi (ÅDT 13 fordon/dygn) och på stamväg 56 mellan Jämsänkoski och Mänttä (ÅDT 1 fordon/dygn). Alla de undersökta vägsträckorna var smala vägar med hög andel tung trafik. På alla vägsträckor videofilmades trafiken i bägge riktningar i två mätpunkter med registernummermetoden. De första mätningarna gjordes hösten innan hastighetsbegränsningen trädde ikraft. Under den tid vinterhastigheterna var ikraft gjordes två mätningar, på vintern och på våren 25. På hösten och våren gjordes 8 9 timmars videofilmningar och på vintern bandades 6 7 timmar. Den undersökta vägsträckan på landsväg 167 var 4,9 km och på stamväg 56 2,7 km. På stamväg 58 var den undersökta vägsträckan 5, km vid mätningarna år och 4,4 km vid mätningarna år 25. Vid alla mätningar var trafikmängderna under 1 fordon/h, andelen tung trafik var %. Antalet erhållna observationer var 25 6 st./vägsträcka/mätning. Enligt resultaten hade vinterhastighetsbegränsningen en klar inverkan på reshastigheterna på vintern. På landsväg 167 minskade alla fordons genomsnittliga reshastighet på vintern med 4 km/h ( 76 km/h) och på stamväg 56 och stamväg 58 med 8 km/h (79 71 km/h och km/h). De lätta fordonens genomsnittliga reshastighet minskade beroende på vägsträcka med 3 9 km/h och de tunga fordonens med 4 6 km/h. Förändringarna var statistiskt signifikanta på signifikansnivån,5. På våren ökade den genomsnittliga reshastigheten för alla fordon jämfört med vintern, men förblev 2 6 km/h under höstens hastighetsnivå. Skillnaderna mellan våren och hösten var statistiskt signifikanta på signifikansnivån,5. På landsväg 167 och stamväg 58 kom hälften av hastighetsminskningen tillbaka och på stamväg 56 en fjärdedel. Den genomsnittliga reshastigheten för alla fordon på våren var 78 km/h på landsväg 167, 75 km/h på stamväg 58 och 79 km/h på stamväg 56. På våren var de lätta fordonens genomsnittliga reshastighet 2 7 km/h lägre och de tunga fordonens 2 5 km/h lägre än på hösten, men skillnaden var inte i alla fall statistiskt signifikant. På vintern minskade reshastigheternas standardavvikelse för alla fordon beroende på vägsträcka med,3 1,2 km/h, efter det att vinterhastighetsbegränsningen infördes. På våren ökade reshastigheternas standardavvikelse på landsväg 167 och stamväg 58 ungefär 1 km/h jämfört med vintern och var på bägge vägsträckorna till och med litet större än på hösten. På stamväg 56 minskade däremot standardavvikelsen för alla fordon på våren ytterligare jämfört med vintern och var 1,5 km/h mindre än på hösten. Efter det att vinterhastighetsbegränsningen trätt ikraft ökade andelen fordon, som körde med en reshastighet högre än hastighetsbegränsningen, märkbart. På landsväg 167 ökade andelen genast på vintern (43 % 81 % 85 %), på stamväg 58 skedde den största ökningen först på våren (45 % 54 % %). På stamväg 56 var det redan på hösten mycket allmänt med reshastigheter högre än hastighetsgränsen och i synnerhet på våren var andelen överhastigheter synnerligen hög (77 % 86 % 94 %). För största delen av förarna var överhastigheten högst 1 km/h. På vintern och våren var denna andel dock mindre än på hösten, dvs. då hastighetsgränsen var var överskridningarna i genomsnitt större. De tunga fordonen körde i huvudsak lydigare än de lätta fordonen. Antalet omkörningar var mycket lågt, i synnerhet på landsväg 167 och stamväg 58, som är krokiga och backiga och där den undersökta vägsträckan var kort. Vid alla mättidpunkter gjorde de lätta fordonen,4,5 aktiva omkörningar per fordon och de tunga fordonen,,4. På stamväg 56, där den undersökta vägsträckan var längre, gjordes klart flera omkörningar än på de andra vägsträckorna. De lätta fordonen gjorde,22,27 aktiva omkörningar per fordon beroende på mättidpunkt, för de tunga fordonen var motsvarande siffror,4,13. Trafikmängderna var så små på de undersökta vägsträckorna att hastighetsbegränsningens inverkan på antalet omkörningar inte kunde utredas.

7 Paula Tuovinen, Åsa Enberg: Wintertime speed limit. Effects on travel speeds. Helsinki 27. Finnish Road Administration. Finnra internal reports 39/ p. + app. 1 p. ISSN , TIEH 4582-v. Keywords: speed, speed limits, overtaking SUMMARY According to the guidelines of the Ministry of Transport and Communications Finland the speed limits can be reduced for the wintertime on roads with high accident proneness where the speed limit is km/h during the summer months. For the winter 25 wintertime speed limit was introduced on 23 road kilometers. In this study travel speeds and number of overtakings have been studied by field measurements on three road sections, where the speed limit was reduced from km/h to for the wintertime 25. The studied road sections are located on road 167 (ADT 7 veh./day), on main road 58 (ADT 1,3 veh./day) and on main road 56 (ADT 1, veh./day). All the road sections were narrow roads with a high share of heavy traffic. On all road sections field measurements were done using the license plate method with video recording in both directions in two measurement points. The first measurements were done in the autumn just before the speed limit was changed from to. During the wintertime speed limit two measurements were done, one in the winter and one in the spring 25. In the autumn and in the spring the video recording times were 8 9 hours and in the winter 6 7 hours. The investigated road section was 4.9 km on road 167 and 2.7 km on main road 56. On main road 58 the road section was 5. km during the measurements in and 4.4 km in 25. During all measurements the traffic flow was below 1 veh./h and the share of heavy vehicles %. The number of observations from each measurement on different roads was According to the results the wintertime speed limit has a clear effect on the travel speed in the winter. On road 167 the average wintertime travel speed for all vehicles decreased 4 km/h ( 76 km/h) and on main roads 56 and 58 8 km/h (79 71 km/h and km/h). Depending on road section the average travel speed of the light vehicles decreased 3 9 km/h and of the heavy vehicles 4 6 km/h. The changes were statistically significant on significance level.5. In the spring the average travel speed for all vehicles increased compared to the winter, but it still remained 2 6 km/h below the autumn speed level. The differences between the spring and autumn were statistically significant. On road 167 and main road 58 half of the travel speed reduction returned and on main road 56 a quarter. The average travel speed for all vehicles in the spring was 78 km/h on road 167, 75 km/h on main road 58 and 79 km/h on main road 56. In the spring the average travel speeds of the light vehicles were 2 7 km/h and of the heavy vehicles 2 5 km/h lower than in the autumn, but the difference was not statistically significant in all cases. In the winter, when the speed limit was, the standard deviation of the travel speeds decreased for all vehicles km/h depending on road section. In the spring the standard deviation of the travel speeds on road 167 and main road 58 increased about 1 km/h compared to the wintertime and it was even a little higher than in the autumn. On main road 56, on the other hand, there was an additional decrease in the standard deviation for all vehicles compared to the winter and the standard deviation was 1.5 km/h lower than in the autumn. When the wintertime speed limit was introduced the share of vehicles driving with a travel speed higher than the speed limit increased remarkably. On road 167 the share increased immediately in the winter (43 % 81 % 85 %), on main road 58 most of the increase occurred only in the spring. On main road 56 travel speeds higher than the speed limit were very common already in the autumn and especially in the spring the share was very high (77 % 86 % 94 %). For most drivers the travel speed exceeded the speed limit by 1 km/h at the most. However, in the winter and in the spring this share was smaller than in the autumn, i.e. when the speed limit was the exceeding of the speed limit was higher. Heavy vehicles usually followed the speed limits better than light vehicles. The number of active overtakings was very small especially on road 167 and main road 58, which are winding and rolling roads and where the studied road section was short. During all measurements the light vehicles made.4.5 active overtakings per vehicle and the heavy vehicles..4 active overt./vehicle. On main road 56 the number of overtakings was clearly higher. Depending on measurement time the light vehicles made active overt./veh., the corresponding figure for the heavy vehicles was The flow rates on all studied road sections were too low for studying the impact of traffic flow on overtaking rates.

8

9 ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeistuksen mukaan onnettomuuksille alttiiden tieosuuksien, joiden nopeusrajoitus on kesällä km/h, nopeusrajoitusta voidaan alentaa talviajaksi. Alennettujen nopeusrajoitusten on todettu pienentävän henkilövahinko-onnettomuuksien määrää ja vakavuutta. Talvikaudeksi 25 nopeusrajoitus alennettiin km/h yhteensä noin 23 tiekilometrillä. Tämän työn tavoitteena on selvittää talvinopeusrajoituksen vaikutuksia ajoneuvojen matkanopeuksiin ja ohitusmääriin. Tulokset perustuvat maastomittauksiin. Selvityksen tilasi Tiehallinnon liikennetekniikka -ryhmä Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriolta. Tilaajan yhdyshenkilönä toimi Pauli Velhonoja. Selvityksen ovat TKK:ssa tehneet DI Paula Tuovinen ja DI Åsa Enberg. Maastomittauksiin ja videoaineistojen käsittelyyn on osallistunut lisäksi laboratoriohenkilökuntaa ja tutkimusapulaisia. Helsingissä maaliskuussa 27 Tiehallinto Keskushallinto

10

11 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 9 Sisältö 1 JOHDANTO 11 2 TUTKIMUSKOHTEET Tutkimuskohteiden sijainti Tutkimuskohteiden kuvaus 13 3 TUTKIMUKSEN AJANKOHTA JA LIIKENNEMÄÄRÄT 15 4 MATKANOPEUDET Matkanopeuksien keskiarvot Matkanopeuksien keskihajonnat Matkanopeusjakaumat Nopeusrajoitusta suuremmat matkanopeudet 26 5 OHITUKSET Ohitusmäärät Ohitusjakaumat 32 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 35 7 LIITTEET 38

12 1 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin

13 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 11 JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeistuksen mukaan onnettomuuksille alttiilla tieosuuksilla, joilla on kesällä km/h nopeusrajoitus, voidaan nopeusrajoitus alentaa talviajaksi. Esimerkiksi kapeille teille, joilla on paljon raskasta liikennettä, nopeusrajoitus voidaan alentaa talveksi :ssa. Talvikaudella 25 otettiin käyttöön talvinopeusrajoitus yhteensä noin 23 tiekilometrillä, joilla nopeusrajoitus oli kesällä km/h. Kohteita oli kaikissa tiepiireissä Vaasan ja Lapin tiepiirejä lukuun ottamatta. Tiet, joilla nopeusrajoitus alennettiin, olivat kapeita ja niillä on tiivistä tienvarsiasutusta ja runsaasti raskasta liikennettä. Osassa kohteista aloite nopeusrajoituksen alentamiseksi oli tullut paikallisilta asukkailta. Tässä työssä on maastomittauksin selvitetty ajoneuvojen matkanopeuksia ja ohitusmääriä kolmessa kohteessa, joissa nopeusrajoitus alennettiin km/h talvikaudeksi 25. Kohteet sijaitsevat maantiellä 167 välillä Koskenkylä-Myrskylä (KVL 7 ajon/vrk), kantatiellä 58 välillä Kangasala- Orivesi (KVL 13 ajon/vrk) ja kantatiellä 56 välillä Jämsänkoski-Mänttä (KVL 1 ajon/vrk). Kaikki tutkimuskohteet ovat kapeita teitä, joilla raskaan liikenteen osuus on suuri. Mittausmenetelmänä käytettiin rekisteritunnustutkimusta videokameroin. Kaikissa tutkimuskohteissa videokuvattiin molempien ajosuuntien liikennettä kahdessa poikkileikkauksessa. Mittauskierroksia oli kolme. Ensimmäiset mittaukset tehtiin syksyllä ennen talvinopeusrajoituksen voimaantuloa. Talvinopeusrajoituksen aikana tehtiin kaksi mittauskierrosta, talvella ja keväällä 25.

14 12 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini TUTKIMUSKOHTEET 2 TUTKIMUSKOHTEET 2.1 Tutkimuskohteiden sijainti Tutkimuskohteiden sijainti maantiellä 167 sekä kantateillä 58 ja 56 on esitetty kuvissa 1 ja 2. Maantiellä 167 tutkimusosuuden pituus oli 4,9 km, kantatiellä 56 osuus oli 2,7 km. Kantatiellä 58 tutkimusosuuden pituus oli 5, km vuonna. Keväällä 25 tutkimusosuus oli hieman lyhyempi, 4,4 km, sillä kohteen pohjoispuolella nopeusrajoitus oli alennettu asutuksen kohdalla 6 km 5 km/h ja nopeusrajoitus 6 km/h alkoi aikaisempaa etelämpää. Pohjoista videokuvauspistettä jouduttiin siirtämään tämän vuoksi noin,6 km etelämmäksi. Tutkimusosuus maantiellä 167 Genimap OY, Lupa L4356 Kuva 1. Tutkimuskohteen sijainti maantiellä 167 Koskenkylän ja Myrskylän välissä. Tutkimusosuus kantatiellä 56 Tutkimusosuus kantatiellä 58 Genimap OY, Lupa L4356 Kuva 2. Tutkimuskohteen sijainti kantatiellä 58 Kangasalan ja Oriveden välissä sekä kantatiellä 56 Jämsänkosken ja Mäntän välissä.

15 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 13 TUTKIMUSKOHTEET Tutkimuskohteista vilkasliikenteisin on kantatie 58, jolla KVL oli vuonna noin 13 ajon/vrk. Vähäliikenteisin on maantie 167, jonka KVL oli noin 7 ajon/vrk. Kantatiellä 56 KVL oli vuonna noin 1 ajon/vrk. Kaikilla teillä tutkittavien osuuksien molemmilla puolilla oli 6 km/h nopeusrajoitukset. Maantiellä 167 ja kantatiellä 58 ne olivat tiekohtaisia, kantatiellä 56 pistekohtaisia (liittymä, koulu). Videokamerat pyrittiin sijoittamaan siten, että tutkimukseen saatiin mukaan mahdollisimman suuri osa tieosuudesta, jolla nopeusrajoitus oli kesällä km/h ja talvella. Maantiellä 167 Myrskylän suuntaan ajettaessa ensimmäinen videokuvauspiste sijaitsi / nopeusrajoitusmerkin kohdalla. Jälkimmäinen kuvauspiste oli muutama metri ennen kuin nopeusrajoitus vaihtui taas 6 km/h:ssa. Koskenkylän suuntaan ajettaessa ensimmäinen videokuvauspiste sijaitsi muutama metri / nopeusrajoitusmerkin jälkeen ja jälkimmäinen kuvauspiste oli 6 km/h nopeusrajoitusmerkin kohdalla. Kantatiellä 58 Oriveden suuntaan ajettaessa ensimmäinen videokuvauspiste oli 517 m nopeusrajoitusmerkin / jälkeen. Jälkimmäinen kuvauspiste oli 125 m ennen kuin nopeusrajoitus vaihtui taas 6 km/h:ssa. Kangasalan suuntaan ajettaessa ensimmäinen kuvauspiste oli 168 m nopeusrajoitusmerkin / jälkeen ja jälkimmäinen kuvauspiste oli 522 m ennen kuin nopeusrajoitus vaihtui taas 6 km/h:ssa. Vuoden 25 kevään mittauksissa pohjoinen videokuvauspoikkileikkaus jouduttiin siirtämään noin,6 km etelämmäksi, kuten edellä on mainittu. Tällöin Oriveden suuntaan ajettaessa jälkimmäinen kuvauspiste sijaitsi 24 m ennen kuin nopeusrajoitus vaihtui 6 km/h:ssa ja Kangasalan suuntaan ajettaessa ensimmäinen kuvauspiste sijaitsi 248 m nopeusrajoitusmerkin jälkeen. Kantatiellä 56 Mänttään päin ajettaessa ensimmäinen videokuvauspiste oli 79 m nopeusrajoituksen / alkukohdan jälkeen. Jälkimmäinen kuvauspiste sijoitettiin poikkeuksellisesti 6 km/h nopeusrajoitusalueelle, sillä nopeusrajoitukset vaihtuivat suunnittain hieman eri kohdassa. Kuvauspiste oli kuitenkin hyvin lähellä nopeusrajoituksen vaihtumiskohtaa, 135 m nopeusrajoitusmerkin 6 km/h jälkeen. Jämsänkoskelle päin ajettaessa ensimmäinen kuvauspiste oli 67 m nopeusrajoitusmerkin / jälkeen ja jälkimmäinen kuvauspiste 65 m ennen kuin nopeusrajoitus vaihtui taas 6 km/h:ssa. 2.2 Tutkimuskohteiden kuvaus Kaikki tutkimuskohteet ovat kapeita teitä, joilla on kapeat pientareet. Tiehallinnon tierekisterin mukaan päällysteleveys on maantiellä 167 koko tutkimusosuudella 6,6 m. Kantatiellä 56 päällysteleveys on 6,5 m lukuunottamatta lyhyttä (184 m) osuutta, jolla leveys on 6, m. Kantatie 58 on leveämpi kuin muut kohteet, päällysteleveys on tierekisterin mukaan 7,5 m. Kohteista on valokuvia liitteessä 1. Maantiellä 167 ajoradan leveys on tierekisterin mukaan Koskenkylästä Myrskylään päin ajettaessa ensin 3,4 km matkalla 6,5 m, jonka jälkeen ajorata kapenee 6,3 metriin lopulle 1,5 km matkalle. Ajokaistojen leveys on si-

16 14 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini TUTKIMUSKOHTEET ten Koskenkylän päässä 3,25 m ja Myrskylän päässä 3,15 m. Maastossa tien reunaviiva oli havaintojen mukaan maalattu 5 1 cm etäisyydelle päällysteen reunasta. Kantatiellä 56 ajoradan leveys oli tierekisterin mukaan Jämsänkoskelta Mänttään päin ajettaessa ensin 9,3 km matkalla 6,5 m ja sen jälkeen lopulla 11,4 km matkalla 6, m. Siten ajokaistojen leveys on Jämsänkosken päässä 3,25 m ja Mäntän päässä 3, m. Myös kantatiellä 56 maastohavaintojen perusteella tien reunaviiva oli maalattu 5 1 cm etäisyydelle päällysteen reunasta. Kantatiellä 58 ajoradan leveys on tierekisterin mukaan koko tutkimusvälillä 7, m, eli ajokaistat ovat 3,5 m levyiset. Maastohavaintojen perusteella reunaviiva oli maalattu noin 2 3 cm etäisyydelle päällysteen reunasta. Maantien 167 tutkimusosuus oli mutkainen. Suoraa tieosuutta oli Tiehallinnon tierekisteritietojen yhteensä 1,8 km, eli 37 % koko tutkimusvälistä. Kaarteet olivat melko pienisäteisiä, pääasiassa 2 75 m. Osuudella oli myös paljon mäkiä, tierekisterin mukaan tasaista oli ainoastaan,6 km. Mäkien pituuskaltevuus oli pääasiassa alle 2,5 %, mutta osuudella oli kolme jyrkkää mäkeä, joissa kaltevuus oli yli 5, %. Kantatien 58 tutkimusosuus oli melko mutkainen ja sillä oli useita jyrkkiä mäkiä. Suoraa tieosuutta oli tierekisterin mukaan yhteensä 2,8 km, eli 55 % koko tutkimusosuudesta (vuoden tutkimusosuus). Kaarresäteet olivat pääasiassa pieniä, m. Tasaista tietä oli rekisterin mukaan yhteensä,6 km. Mäet olivat jyrkkiä, pituuskaltevuus oli pääasiassa 2, 5, %. Osuudella oli lisäksi yhdeksän mäkeä, joissa kaltevuus oli yli 5, %, yhdessä jopa 7,2 %. Kantatien 56 tutkimusosuus oli kohteista loivakaarteisin ja tasaisin. Tierekisterin mukaan täysin suoraa tieosuutta oli 1,2 km eli 49 % koko tutkimusosuudesta. Kaarresäteet olivat pääasiassa 3 12 m. Täysin tasaista tieosuutta oli tierekisterin mukaan yhteensä 2,8 km. Mäkien pituuskaltevuus oli pääasiassa,4 2,9 %. Osuudella oli kolme mäkeä, joissa kaltevuus oli yli 4, %, mutta yhdessäkään se ei ollut yli 5, %. Maantiellä 167 ohittaminen oli sallittu Myrskylään päin ajettaessa yhteensä 2,2 km matkalla (45 % koko osuudesta) ja Koskenkylään päin ajettaessa yhteensä 2,5 km matkalla (51 % osuudesta). Kantatiellä 58 ohittaminen oli sallittu sekä Oriveden että Kangasalan suuntaan ajettaessa suunnittain yhteensä 1,2 km matkalla (24 % ajosuunnan matkasta vuonna ). Vuoden 25 ja pohjoisten videokuvauspoikkileikkausten välillä ohittaminen oli kielletty molempiin ajosuuntiin. Siten ohittaminen oli sallittu myös vuonna 25 molempiin ajosuuntiin ajettaessa suunnittain yhteensä 1,2 km matkalla, mutta vuonna 25 se vastasi noin 27 % ajosuuntien matkasta. Kantatiellä 56 ohittaminen oli sallittu Mäntän suuntaan ajettaessa yhteensä 8,3 km matkalla (4 % osuudesta) ja Jämsänkosken suuntaan ajettaessa yhteensä 8,1 km matkalla (39 % osuudesta).

17 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 15 TUTKIMUKSEN AJANKOHTA JA LIIKENNEMÄÄRÄT 3 TUTKIMUKSEN AJANKOHTA JA LIIKENNEMÄÄRÄT Ensimmäiset maastomittaukset tehtiin vuonna lokakuun loppupuolella nopeusrajoituksen km/h ollessa vielä voimassa. Talvinopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen tehtiin ensimmäiset mittaukset marrasjoulukuussa vuonna. Talvinopeusrajoitus oli tällöin ollut voimassa 4 6 viikkoa. Lisäksi tehtiin mittauksia maalis-huhtikuussa seuraavana vuonna. Tarkat mittauspäivämäärät ovat taulukossa 1. Jäljempänä mittauskierroksista käytetään nimityksiä syksy, talvi ja kevät. Kaikilla mittauskierroksilla videokuvaukset pyrittiin tekemään sellaisella hetkellä, että ajokeli olisi mahdollisimman hyvä. Siten tulokset ovat mahdollisimman vertailukelpoisia. Talven mittaukset tehtiin alkutalvesta ja kevään mittaukset juuri ennen kuin nopeusrajoitukset vaihdettiin takaisin km/h:ssa. Syksyn ja kevään mittauksissa molempien ajosuuntien liikennettä videokuvattiin 8 9 tuntia. Talvella kuvausaika oli pimeyden vuoksi hieman lyhyempi, 6 7 tuntia. Liikennemäärät olivat kaikissa kohteissa vähäiset, alle 1 ajon/h. Taulukko 1. Rekisteritunnustutkimuksen ajankohta ja liikennemäärät kuvausten aikana (15 minuutin aikajaksot) kohteittain ja ajosuunnittain. Päivämäärä Tutkimuskohde Nopeusrajoitus (km/h) Tutkimussuunta Klo Liikennemäärä (ajon/h) Pe Myrskylään Koskenkylään Mt 167 Pe Myrskylään Koskenkylään Pe Myrskylään Koskenkylään Ma Orivedelle Kangasalle Kt 58 Ke Orivedelle Kangasalle Ke Orivedelle Kangasalle Ke Mänttään Jämsänkoskelle Kt 56 Ti Mänttään Jämsänkoskelle To Mänttään Jämsänkoskelle Syksyn mittausten aikana maantiellä 167 ja kantatiellä 58 sää oli pilvinen tai puolipilvinen, lämpötila oli ºC. Kantatiellä 58 oli aamulla paikoittain sumua. Kantatiellä 56 oli pilvistä ja ajoittain tihkusadetta, lämpötila oli noin +5 ºC. Tihkusade oli niin heikkoa, että se ei vaikuttanut mittauksiin.

18 16 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini TUTKIMUKSEN AJANKOHTA JA LIIKENNEMÄÄRÄT Talven mittauksissa maantiellä 167 oli paikoittain sumua, tien pinta oli paljas lumesta, mutta märkä ja lämpötila oli -1 ºC. Kantatiellä 58 oli pilvistä, tie oli paikoittain hieman liukas tai liukkaan näköinen ja lämpötila oli aamulla -7 ºC. Kantatiellä 56 oli talven mittauksissa myös pilvistä ja aamulla pakkasta -6 ºC, mutta tien pinta oli paljas eikä ollut liukkautta. Kevään mittauksissa maantiellä 167 oli aurinkoista, tien pinta oli paljas ja käytännössä täysin kuiva, lämpötila oli aamulla hieman pakkasen puolella, - 2 ºC. Kantatiellä 58 oli aamulla -3 ºC ja pilvistä, mutta päivällä paistoi aurinko. Tien pinta oli paljas ja melkein kuiva, mutta pientareet olivat jäässä. Kantatiellä 56 oli myös aamulla hieman pakkasta, -3 ºC, mutta aurinko paistoi aamusta lähtien. Tien pinta oli pääosin paljas, mutta paikoittain oli märkää pientareiden sulamisvesien valuessa tielle. Havaintojen lukumäärät eri mittauskierroksilla on esitetty taulukoissa 2 4 kohteittain, ajosuunnittain ja ajoneuvotyypeittäin. Kaikkiaan saatiin 25 6 havaintoa / kohde / mittauskierros. Eniten havaintoja saatiin kantatieltä 58, joka oli KVL:n perusteella kohteista vilkasliikenteisin. Maantien 167 ja kantatien 56 havaintomäärät olivat samaa suuruusluokkaa vuoden mittauksissa, keväällä 25 kantatieltä 56 saatiin enemmän havaintoja kuin maantieltä 167. Raskaan liikenteen osuudet olivat kaikissa tutkimuskohteissa melko suuret, % (taulukot 2 4). Raskaiksi ajoneuvoiksi on tässä laskettu kaikki muut paitsi moottoripyörät ja ilman peräkärryä ajavat henkilöautot ja pakettiautot. Raskaiden ajoneuvojen osuus oli kaikissa kohteissa suurin talvella. Suurin osa raskaista ajoneuvoista oli kuorma-autoja. Ilman perävaunua ajavia kuorma-autoja havaittiin 1 27 ja perävaunullisia kuorma-autoja kappaletta / kohde / mittauskierros. Taulukko 2. Ajoneuvojen lukumäärät rekisteritunnustutkimuksissa maantiellä 167. Ajoneuvotyyppi Yht. MAANTIE 167 Talvi Yht. Myrskylään Syksy km/h Koskenkylään Myrskylään Koskenkylään Myrskylään Kevät Koskenkylään Henkilöauto Pakettiauto Moottoripyörä 5 5 Kevyet yht Henkilö- tai pakettiauto peräkärry Linja-auto Kuorma-auto Kuorma-auto + perävaunu Raskaat yht (19 %) (27 %) (21 %) Kaikki Yht.

19 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 17 TUTKIMUKSEN AJANKOHTA JA LIIKENNEMÄÄRÄT Taulukko 3. Ajoneuvojen lukumäärät rekisteritunnustutkimuksissa kantatiellä 58. Ajoneuvotyyppi Syksy km/h Yht. KANTATIE 58 Talvi Yht. Kevät Orivedelle Kangasalle Orivedelle Kangasalle Orivedelle Kangasalle Henkilöauto Pakettiauto Moottoripyörä Kevyet yht Henkilö- tai pakettiauto peräkärry Linja-auto Kuorma-auto Kuorma-auto + perävaunu Raskaat yht (17 %) (24 %) 4 54 Yht. 94 (18 %) Kaikki Taulukko 4. Ajoneuvojen lukumäärät rekisteritunnustutkimuksissa kantatiellä 56. Ajoneuvotyyppi Yht. KANTATIE 56 Talvi Yht. Mänttään Syksy km/h Jämsänkoskelle Mänttään Jämsänkoskelle Mänttään Kevät Jämsänkoskelle Henkilöauto Pakettiauto Moottoripyörä Kevyet yht Henkilö- tai pakettiauto peräkärry Linja-auto Kuorma-auto Kuorma-auto + perävaunu Raskaat yht (21 %) (23 %) (22 %) Kaikki Yht.

20 18 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini MATKANOPEUDET 4 MATKANOPEUDET 4.1 Matkanopeuksien keskiarvot Matkanopeudet pienenivät talvinopeusrajoituksen asettamisen jälkeen kaikissa mittauskohteissa (kuva 3). Maantiellä 167 kaikkien ajoneuvojen keskimääräinen matkanopeus oli talvella 4 km/h pienempi kuin syksyllä ( 76 km/h). Kantatiellä 58 ja 56 matkanopeudet pienenivät vastaavasti keskimäärin 8 km/h (79 71 km/h ja km/h). Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä riskitasolla,5. Matkanopeuksien keskiarvojen 95 %:n luottamusvälit ovat liitteessä 2. Kevyiden ajoneuvojen matkanopeuksissa tapahtuneet muutokset olivat lähes samat kuin kaikkien ajoneuvojen matkanopeusmuutokset, sillä suurin osa ajoneuvoista oli kevyitä. Maantiellä 167 kevyiden ajoneuvojen matkanopeus pieneni 3 km/h (81 78 km/h), kantateillä 58 ja 56 muutokset olivat 8 km/h ja 9 km/h ( 72 km/h ja km/h). Raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen matkanopeus pieneni kohteesta riippuvaisesti 4 6 km/h. Muutos oli pienin maantiellä 167 (77 73 km/h) ja suurin kantatiellä 58 (75 69 km/h). Kantatiellä 56 raskaiden matkanopeus pieneni 81 km/h 76 km/h. Muutokset olivat sekä kevyiden että raskaiden ajoneuvojen osalta tilastollisesti merkitseviä. Keväällä matkanopeuksien keskiarvot pääasiassa kasvoivat talven lukemista, mutta jäivät pienemmiksi kuin syksyllä. Kun tarkastellaan kaikkien ajoneuvojen keskimääräistä matkanopeutta, voidaan havaita, että maantiellä 167 ja kantatiellä 58 puolet matkanopeuksien muutoksesta palautui. Maantiellä 167 kaikkien ajoneuvojen keskimääräinen matkanopeus oli siten keväällä enää 2 km/h pienempi kuin syksyllä ( 78 km/h), kantateillä 58 ero syksyn nopeustasoon oli 4 km/h (79 75 km/h). Kantatiellä 56 matkanopeus kasvoi keväällä hieman maltillisemmin, eroa syksyyn oli vielä 6 km/h (85 79 km/h). Kaikkien ajoneuvojen osalta kevään ja syksyn väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä riskitasolla,5. Kevyiden ajoneuvojen keskimääräiset matkanopeudet olivat keväällä 1 4 km/h suuremmat kuin talvella kohteesta riippuvaisesti. Maantiellä 167 kevyiden ajoneuvojen matkanopeus oli keväällä enää 2 km/h pienempi kuin syksyllä (81 79 km/h), eikä ero ole tilastollisesti merkitsevä. Kantateillä 58 ja 56 kevyiden ajoneuvojen matkanopeudet olivat keväällä vielä 4 km/h ja 7 km/h pienemmät kuin syksyllä ja erot ovat tilastollisesti merkitseviä ( 76 km/h ja km/h). Raskaiden ajoneuvojen keskimääräiset matkanopeudet olivat keväällä 4 km/h suuremmat kuin talvella kohteesta riippuvaisesti, kantatiellä 56 matkanopeus oli täsmälleen sama kuin talvella. Eroa syksyn nopeustasoon jäi vielä 2 5 km/h. Maantiellä 167 ja kantatiellä 56 kevään ja syksyn välinen ero oli tilastollisesti merkitseviä, kantatiellä 58 sen sijaan ei.

21 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 19 MATKANOPEUDET 9 Matkanopeus (km/h) MAANTIE Syksy Talvi Kevät 25 6 Kaikki Kevyet Raskaat 9 85 KANTATIE 58 Matkanopeus (km/h) Syksy Talvi Kevät 25 6 Kaikki Kevyet Raskaat Matkanopeus (km/h) KANTATIE Syksy Talvi Kevät 25 6 Kuva 3. Kaikki Kevyet Raskaat Matkanopeuskeskiarvot kohteittain eri mittauskierroksilla. Matkanopeuksien keskiarvot ajoneuvotyypeittäin on koottu liitteeseen 3. Seuraavassa on tarkasteltu hieman lähemmin henkilöautojen ja perävaunullisten kuorma-autojen matkanopeuksia.

22 2 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini MATKANOPEUDET Maantiellä 167 henkilöautojen keskimääräinen matkanopeus oli talvella 3 km/h pienempi kuin syksyllä, kantatiellä 58 ero oli 7 km/h ja kantatiellä 56 1 km/h (kuva 4). Erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Keväällä henkilöautojen keskimääräiset matkanopeudet nousivat talven lukemista 1 4 km/h. Maantiellä 167 ero syksyn tilanteeseen oli enää 2 km/h, eikä ero ole tilastollisesti merkitsevä. Kantateillä 58 ja 56 eroa syksyyn jäi vielä 3 km/h ja 7 km/h ja erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Matkanopeus (km/h) MAANTIE Matkanopeus (km/h) KANTATIE Henkilöautot Perävaunulliset kuorma-autot 6 Henkilöautot Perävaunulliset kuorma-autot Matkanopeus (km/h) KANTATIE Syksy Kevät 25 6 Henkilöautot Perävaunulliset kuorma-autot Kuva 4. Henkilöautojen ja perävaunullisten kuorma-autojen matkanopeuksien keskiarvot kohteittain. Perävaunullisten kuorma-autojen keskimääräiset matkanopeudet olivat talvinopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen 3 7 km/h pienemmät kuin syksyllä (kuva 4). Muutos oli pienin maantiellä 167 ja se ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Keväällä kantatiellä 56 perävaunullisten kuorma-autojen keskimääräinen matkanopeus ei noussut talven lukemista. Maantiellä 167 ja kantatiellä 58 matkanopeus oli keväällä jonkin verran suurempi kuin talvella (2 km/h ja 4 km/h), eikä ero syksyn tilanteeseen ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuloksia tarkasteltaessa täytyy huomioida, että perävaunullisten kuorma-autojen lukumäärät olivat mittauksissa melko pienet.

23 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 21 MATKANOPEUDET 4.2 Matkanopeuksien keskihajonnat Matkanopeuksien keskihajonta pieneni jonkin verran talvinopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen kaikissa tutkimuskohteissa, kun tarkastellaan kaikkia ajoneuvoja. Muutos oli kohteesta riippuvaisesti,3 1,2 km/h (kuva 5). Suurin muutos havaittiin kantatiellä 56 (8,4 7,2 km/h) ja pienin maantiellä 167 (8, 7,7 km/h). Kantatiellä 58 kaikkien ajoneuvojen matkanopeuksien keskihajonta pieneni 6,7 5,8 km/h. Kevyiden ajoneuvojen matkanopeuksien keskihajonta oli talvella kohteesta riippuvaisesti,3 1, km/h pienempi kuin syksyllä. Raskaiden ajoneuvojen kohdalla muutos ei ollut yhtä selkeä, maantiellä 167 ja kantatiellä 58 keskihajonta pieneni hieman (,7 ja,3 km/h), sen sijaan kantatiellä 56 raskaiden ajoneuvojen keskihajonta ei juurikaan muuttunut (+,1 km/h). Maantiellä 167 ja kantatiellä 58 matkanopeuksien keskihajonnat kasvoivat keväällä talven lukemista. Kevyillä ajoneuvoilla keskihajonnat olivat keväällä jopa jonkin verran suuremmat kuin syksyllä ja vaikutus näkyy myös kaikkien ajoneuvojen tuloksissa. Maantiellä 167 kaikkien ajoneuvojen matkanopeuksien keskihajonta oli keväällä,6 km/h ja kantatiellä 58,1 km/h suurempi kuin syksyllä. Kevyillä ajoneuvoilla erot olivat vastaavasti,6 km/h ja,4 km/h. Myös raskaiden ajoneuvojen keskihajonnat kasvoivat keväällä talven lukemista, mutta jäivät kuitenkin hieman alle syksyn arvojen. Eroa syksyn tilanteeseen oli maantiellä 167 vielä,4 km/h ja kantatiellä 58,2 km/h. Toisin kuin muissa kohteissa, kantatiellä 56 kevyiden ajoneuvojen matkanopeuksien keskihajonta pieneni keväällä talveen verrattuna. Eroa syksyn tilanteeseen kertyi 1,7 km/h. Vaikutus näkyi myös kaikkien ajoneuvojen tuloksissa, joiden mukaan matkanopeuksien keskihajonta oli keväällä 1,5 km/h pienempi kuin syksyllä. Raskaiden ajoneuvojen matkanopeuksien keskihajonta sen sijaan kasvoi myös kantatiellä 56 talven lukemista. Keväällä raskaiden ajoneuvojen keskihajonta oli,4 km/h suurempi kuin syksyllä.

24 22 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini MATKANOPEUDET Matkanopeuksien keskihajonta (km/h) Matkanopeuksien keskihajonta (km/h) Matkanopeuksien keskihajonta (km/h) Kuva 5. MAANTIE Kaikki Kevyet Raskaat KANTATIE Kaikki Kevyet Raskaat KANTATIE Kaikki Kevyet Raskaat Matkanopeuksien keskihajonnat kohteittain. Syksy Talvi Kevät 25 Syksy Talvi Kevät 25 Syksy Talvi Kevät 25

25 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 23 MATKANOPEUDET Henkilöautojen ja perävaunullisten kuorma-autojen matkanopeuksien keskihajonnat ovat kuvassa 6. Matkanopeuksien keskihajonnat ajoneuvotyypeittäin on esitetty liitteessä 3. Kaikissa kohteissa sekä henkilöautojen että perävaunullisten kuormaautojen matkanopeuksien keskihajonnat olivat talvella pienemmät kuin syksyllä. Henkilöautoilla muutos oli kohteesta riippuvaisesti,4,9 km/h ja perävaunullisilla kuorma-autoilla,1 2, km/h. Maantiellä 167 ja kantatiellä 58 sekä henkilöautojen että perävaunullisten kuoma-autojen matkanopeuksien keskihajonnat kasvoivat keväällä talven lukemista ja olivat jonkin verran (,1,5 km/h) suuremmat syksyllä. Kantatiellä 56 henkilöautojen matkanopeuksien keskihajonta sen sijaan pieneni keväällä edelleen ja oli 1,2 km/h pienempi kuin syksyllä. Perävaunullisten kuorma-autojen keskihajonta oli keväällä yhtä suuri kuin talvella. Matkanopeus (km/h) MAANTIE Matkanopeus (km/h) KANTATIE Henkilöautot Perävaunulliset kuorma-autot. Henkilöautot Perävaunulliset kuorma-autot Matkanopeus (km/h) KANTATIE Syksy Kevät 25. Henkilöautot Perävaunulliset kuorma-autot Kuva 6. Henkilöautojen ja perävaunullisten kuorma-autojen matkanopeuksien keskihajonnat kohteittain.

26 24 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini MATKANOPEUDET 4.3 Matkanopeusjakaumat Matkanopeusjakaumia varten havainnot jaettiin nopeusluokkiin, joiden askelkoko oli 5 km/h (esim. 7,1 75, km/h ja 75,1, km/h). Kaikkien ajoneuvojen matkanopeusjakaumat on esitetty kohteittain kuvassa 7. Kaikissa kohteissa oikeanpuoleisimpana on syksyn matkanopeusjakauma, joka on saatu nopeusrajoituksella km/h. Maantiellä 167 syksyn jakauman huippu on luokassa 75 km/h, kantateillä 56 ja 58 luokassa 85 km/h. Talvinopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen jakaumat siirtyivät kaikissa kohteissa vasemmalle, eli kohti pienempää nopeustasoa. Talvella jakauman huippu oli maantiellä 167 nopeusluokassa 7 75 km/h, kantatiellä 58 luokassa 65 ja kantatiellä 56 luokassa 75 km/h. Keväällä matkanopeusjakaumat siirtyivät jonkin verran takaisin oikealle kohti syksyn tilannetta. Maantiellä 167 jakauman huippu oli keväällä samassa nopeusluokassa kuin syksyllä (75 km/h), kantatiellä 58 syksyn ja talven huippujen välissä (7 75 km/h) ja kantatiellä 56 samassa nopeusluokassa kuin talvella (75 km/h). Kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen matkanopeusjakaumat ovat liitteessä 4. Kevyiden ajoneuvojen jakaumat ovat lähes yhtenevät kaikkien ajoneuvojen jakaumien kanssa, sillä suurin osa ajoneuvoista oli kevyitä. Jakaumien huiput ovat samassa nopeusluokassa kantatien 56 syksyn jakaumaa lukuunottamatta. Siellä kevyiden ajoneuvojen jakauman huippu oli syksyllä nopeusluokassa 85 9 km/h, kun se kaikkien ajoneuvojen kohdalla oli yhtä luokkaa alempana. Raskaiden ajoneuvojen matkanopeusjakaumat ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä kuin kevyiden ajoneuvojen jakaumat, sillä raskaiden ajoneuvojen lukumäärät olivat selvästi pienemmät. Maantien 167 ja kantatien 58 jakaumista on kuitenkin havaittavissa sama ilmiö kuin kevyillä ajoneuvoilla: oikealla on syksyn jakauma, vasemmalla talven jakauma ja kevään jakauma on näiden välissä. Kantatiellä 56 talven ja kevään jakaumissa ei ole havaittavissa yhtä selvää eroa kuin muissa kohteissa, mikä näkyi myös siinä, että matkanopeuksien keskiarvo oli yhtä suuri talvella ja keväällä. Raskaiden ajoneuvojen matkanopeusjakauman huippu oli syksyllä maantiellä 167 ja kantatiellä 58 nopeusluokassa 75 km/h, kantatiellä 56 huippu oli luokassa 85 km/h. Talvella jakaumat siirtyivät kaikissa kohteissa vasemmalle siten, että huippu oli yhden nopeusluokan alempana: maantiellä 167 ja kantatiellä 58 luokassa 7 75 km/h ja kantatiellä 56 luokassa 75 km/h. Keväällä jakauman huippu oli maantiellä 167 samassa nopeusluokassa kuin syksyllä (75 km/h) ja kantatiellä 58 samassa nopeusluokassa kuin talvella (7 75 km/h). Kantatiellä 56 jakauman huippu oli keväällä leveä, 7 km/h.

27 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 25 MATKANOPEUDET Osuus ajoneuvoista (%) MAANTIE 167 Syksy Talvi Kevät Matkanopeus (km/h) Osuus ajoneuvoista (%) KANTATIE 58 Syksy Talvi Kevät Matkanopeus (km/h) Osuus ajoneuvoista (%) KANTATIE 56 Syksy Talvi Kevät Matkanopeus (km/h) Kuva 7. Kaikkien ajoneuvojen matkanopeusjakaumat kohteittain eri mittauskierroksilla.

28 26 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini MATKANOPEUDET 4.4 Nopeusrajoitusta suuremmat matkanopeudet Seuraavassa tarkastellaan matkanopeuksia, jotka olivat suurempia kuin voimassa ollut nopeusrajoitus. Näissä tapauksissa kuljettaja on ainakin osan matkaa ajanut ylinopeutta. Kaikkia tutkimusvälillä ylinopeutta ajaneita ei saada selville matkanopeuksien avulla, sillä ylinopeutta ovat saattaneet ajaa osan matkaa myös sellaiset kuljettajat, joiden matkanopeus koko tutkimusväliltä on kuitenkin jäänyt pienemmäksi kuin nopeusrajoitus. Maantiellä 167 matkanopeuden km/h ylitti syksyllä 43 % kaikista ajoneuvoista. Kantatiellä 58 osuus oli samaa suuruusluokkaa, 45 %. Kantatiellä 56 ylittäjiä oli sen sijaan enemmän kuin muissa kohteissa, 77 % (kuva 8). Matkanopeuden km/h ylitti kevyistä ajoneuvoista selvästi useampi kuin raskaista ajoneuvosta. Maantiellä 167 kevyistä ajoneuvoista 48 % ajoi syksyllä yli km/h matkanopeudella, raskaista 22 %. Kantatiellä 58 osuudet olivat 5 % ja 2 %, kantatiellä 56 % ja 65 %. Talvella, nopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen, aikaisempaa useammat kuljettajat ajoivat nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella. Maantiellä 167 osuus lähes kaksinkertaistui: talvella 81 % kaikista ajoneuvoista ajoi yli matkanopeudella. Muissa kohteissa muutos oli pienempi: yli matkanopeudella ajoi kantatiellä 58 kaikista ajoneuvoista 54 %, kantatiellä 56 osuus oli 86 %. Tilanne huononi talvella syksyyn verrattuna erityisesti raskaiden ajoneuvojen joukossa. Maantiellä 167 nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneiden raskaiden ajoneuvojen osuus kolminkertaistui (22 % 69 %), kantatiellä 58 kaksinkertaistui (2 % 45 %) ja kantatiellä 56 kasvoi lähes puolitoistakertaiseksi (65 % 93 %) syksyyn verrattuna. Keväällä nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneiden osuudet pääasiassa kasvoivat jonkin verran talven lukemista. Suurin muutos tapahtui kantatiellä 58, jolla ajettiin talvella kuuliaisemmin kuin muissa kohteissa. Keväällä matkanopeuden ylitti % kevyistä ja % raskaista ajoneuvoista kohteesta riippuvaisesti. Osuudet olivat suurimmat kantatiellä 56 ja pienimmät kantatiellä 58. Liitteessä 5 on esitetty matkanopeuden 7,, 9 ja 1 km/h ylittäneiden ajoneuvojen osuudet kohteittain.

29 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 27 MATKANOPEUDET Osuus ajoneuvoista (%) MAANTIE Kaikki Kevyet Raskaat Syksy Talvi Kevät 25 Osuus ajoneuvoista (%) KANTATIE Kaikki Kevyet Raskaat Syksy Talvi Kevät 25 Osuus ajoneuvoista (% KANTATIE Kaikki Kevyet Raskaat Syksy Talvi Kevät 25 Kuva 8. Nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneiden ajoneuvojen osuudet kohteittain.

30 28 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini MATKANOPEUDET Kaikilla mittauskierroksilla suurin osa nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneista kuljettajista ajoi matkanopeudella, joka oli korkeintaan 1 km/h suurempi kuin nopeusrajoitus (kuva 9). Näiden kuljettajien osuus oli talvella ja keväällä kuitenkin pienempi kuin syksyllä, eli nopeusrajoituksen 7 km/h aikana ylitykset olivat suurempia. Osuus (%) MAANTIE Syksy Talvi Kevät Osuus (%) KANTATIE Syksy Talvi Kevät Osuus (%) KANTATIE Matkanopeus ylitti nopeusrajoituksen korkeintaan 1 km/h 1-2 km/h vähintään 2 km/h Syksy Talvi Kevät Kuva 9. Nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneet kuljettajat luokiteltuna sen mukaan, kuinka suuri nopeusrajoituksen ylitys oli. Kuvassa 1 on samat tulokset esitetty erikseen kevyille ja raskaille ajoneuvoille. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kaikkien ajoneuvojen tulokset. Sekä kevyiden että raskaiden ajoneuvojen joukossa korkeintaan 1 km/h nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneiden kuljettajien osuudet olivat talvella ja keväällä pienemmät kuin syksyllä. Raskaiden ajoneuvojen tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että nopeusrajoitusta yli 2 km/h suurempia matkanopeuksia ei havaittu kuin maantiellä 167 syksyllä.

31 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin 29 MATKANOPEUDET Osuus (%) MAANTIE 167 KEVYET Syksy Talvi Kevät Osuus (%) MAANTIE 167 RASKAAT Syksy Talvi Kevät Osuus (%) KANTATIE 58 KEVYET Syksy Talvi Kevät 4 Osuus (%) KANTATIE 58 RASKAAT Syksy Talvi Kevät Osuus (%) KANTATIE 56 KEVYET Syksy Talvi Kevät Osuus (%) KANTATIE 56 RASKAAT Syksy Talvi Kevät Matkanopeus ylitti nopeusrajoituksen korkeintaan 1 km/h 1-2 km/h vähintään 2 km/h Kuva 1. Nopeusrajoitusta suuremmalla matkanopeudella ajaneet kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen kuljettajat luokiteltuna sen mukaan, kuinka suuri nopeusrajoituksen ylitys oli.

32 3 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiini OHITUKSET 5 OHITUKSET 5.1 Ohitusmäärät Kaikissa mittauskohteissa liikennemäärät olivat niin vähäiset, että liikennevirran ohitustiheyden ja liikennemäärän välillä ei ole riippuvaisuutta. Liikennevirran ohitustiheyttä ei ole tässä tarkemmin käsitelty. Ohituksia tehtiin hyvin vähän varsinkin maantiellä 167 ja kantatiellä 58, joilla tutkimusosuuden pituus oli noin 5 km. Muuta liikennettä hitaammin ajavia ajoneuvoja ei lyhyellä tutkimusosuudella välttämättä ehditty ajaa kiinni, kun liikennemäärä oli vähäinen ja ajoneuvojen aikavälit siten keskimäärin pitkät. Tutkimusosuudet olivat myös mutkaisia ja mäkisiä ja ohituskieltoja oli paljon, varsinkin kantatiellä 58. Kantatiellä 56, jonka tutkimusosuus oli 2 km, ohitusmäärät olivat selvästi suuremmat kuin muissa kohteissa. Osuus oli myös loivakaarteisempi ja tasaisempi kuin muut kohteet. Maantiellä 167 ja kantatiellä 58 kevyet ajoneuvot tekivät kaikilla mittauskierroksilla keskimäärin,4,5 aktiivista ohitusta / ajoneuvo (kuva 11). Raskaiden ajoneuvojen aktiivisten ohitusten lukumäärä oli vastaavasti,,4 akt.ohit/ajon. Talvella ohitusten lukumäärät olivat maantiellä 167 ja kantatiellä 58 pääasiassa hieman pienemmät kuin syksyllä, keväällä sen sijaan ohituksia tehtiin yhtä paljon tai enemmän kuin syksyllä. Erot mittauskierrosten välillä olivat tosin hyvin pienet. Kantatiellä 56 kevyet ajoneuvot tekivät syksyllä keskimäärin,26 aktiivista ohitusta / ajoneuvo. Talvella ohitusten lukumäärä oli lähes sama kuin syksyllä,,27 akt.ohit./ajon. Keväällä kevyet ajoneuvot tekivät ohituksia vähemmän kuin syksyllä,,22 akt.ohit/ajon. Sen sijaan raskaiden ajoneuvojen aktiivisten ohitusten lukumäärä oli sekä talvella että keväällä suurempi kuin syksyllä. Kuvassa 12 on esitetty kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen passiivisten ohitusten lukumäärät kohteittain. Maantiellä 167 ja kantatiellä 58 raskaita ajoneuvoja ohitettiin aikaisempaa vähemmän nopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen. Passiivisten ohitusten lukumäärät olivat talvella ja keväällä noin puolet pienemmät kuin syksyllä (noin,1,5 pass.ohit/ajon). Kevyitä ajoneuvoja ohitettiin sen sijaan yhtä vilkkaasti tai vilkkaammin kuin syksyllä. Kantatiellä 56 raskaiden ajoneuvojen passiiviset ohitukset eivät vähentyneet talvinopeusrajoituksen voimaantulon jälkeen. Passiivisten ohitusten lukumäärä oli kaikilla mittauskierroksilla yhtä suuri,,26 pass.ohit/ajon. Kevyiden ajoneuvojen passiivisten ohitusten lukumäärä oli talvella suurempi ja keväällä pienempi kuin syksyllä. Aktiivisten ja passiivisten ohitusten lukumäärät ajoneuvotyypeittäin ovat liitteessä 6.