JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 SISÄLLYSLUETTELO 46 LAUSUNTO YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KUNNALLISISTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSISTÄ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS JUUPAJOEN KUNNAN TALOUDEN TILAN ARVIOINTIA VALTIONOSUUSUUDISTUS LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTASTRATEGIALUONNOKSEEN JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KUNTALIITOSSELVITYS TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Esko Välttilä Heidi Frolov Martta Lepistö Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Sirkka Viiala Lea Nurminen Mervi Korhonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja perusturvajohtaja sivistystoimenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Sikiö ja Martta Lepistö. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Heikki Sikiö pöytäkirjantarkastaja Martta Lepistö pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ LAUSUNTO YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KUNNALLISISTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSISTÄ Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan pyytää lausuntoa valmistelemastaan luonnosehdotuksesta kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. Mahdollinen lausunto on toimitettava mennessä. Alueellinen jätehuoltojaosto on omalta osaltaan hyväksynyt valmisteilla olevan esityksen kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. ( , 5) Alueellinen jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan aloittaa jäsenkuntien voimassa olevien jätehuoltomääräysten uudistustyön uuden jätelain mukaisiksi. Lisäksi jaosto päätti, että jätehuoltomääräysten uudistustyö tehdään yhteistyössä toimialueen kuntien, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja jäsenkuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Aikaisemmat kuntakohtaiset jätehuoltomääräykset on hyväksytty kunnissa pääasiassa vuosina 2005 ja 2006 vanhan jätelainsäädännön ollessa voimassa. Uuden jätelain (646/2011) ja jäteasetuksen (179/2012) tultua voimaan kuntien nykyiset jätehuoltomääräykset ovat monelta osin ristiriidassa uuden lainsäädännön kanssa. Tämän vuoksi kuntien jätehuoltomääräysten uudistustyö uuden lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi on ollut tarpeen aloittaa. Aikaisemmat jätehuoltomääräykset on valmisteltu yhteistyössä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n edustajien kesken. Jätehuoltojaoston päätöksellä kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistyötä varten perustettiin työryhmä, jossa edustettuina olivat jäsenkuntien ympäristönsuojelunviranomaiset sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n edustajat. Uudistustyön tavoitteena on ollut luoda yhtenäiset jätehuoltomääräykset Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakaskuntien alueelle. Pakkausjätteen kiinteistöittäinen kuljetus Jätehuoltomääräysten uudistustyön yhtenä tavoitteena on ollut alueellisen jätehuoltojaoston tekemän päätöksen mukaisesti mahdollistaa, että kunta voi huolehtia jätelain 35 :n 1 momentin mukaisesti erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä, mikäli tuottajat eivät sitä järjestä. Jätelain 49 :n mukaan tuottajan on järjestettävä käytöstä poistetuille tuotteille vastaanottopaikkoja siten, että tuotteen voi maksutta ja vaivattomasti luovuttaa näin järjestettyyn jätehuoltoon. Alun perin jätelain siirtymäsäännösten mukaan tuottajien oli järjestettävä pakkausjätteen vastaanottoverkosto mennessä.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Pakkausjäteasetuksen valmistelu on kuitenkin viivästynyt ja eduskunta hyväksyi jätelain muutoksen, jolla tuottajien velvoite järjestää kotitalouksien pakkausjätteen keräysverkosto siirtyy vuoden 2016 alkuun. Kuten lokakuussa 2012, edelleen näyttää siltä, etteivät lasi-, metalli-, muovi- ja kuitupakkausten tuottajayhteisöt olisi järjestämässä erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäistä kuljetusta, mikäli lainsäädäntö ei tuottajia tähän velvoita. Luonnosvaiheessa ( ) olevassa valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteestä on annettu tuottajia koskevia velvoitteita koskien lasi-, metalli-, muovi- ja kuitupakkausten vastaanottopaikkojen määrää ja keräysverkoston laajuutta. Maksuttoman kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämistä ei ole luonnoksessa velvoitettu. Jätelain etusijajärjestyksen mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Lisäksi jätelain jätteiden erilläänpitovelvollisuuden mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Pirkanmaan seudulla lasin, metallin ja kartongin syntypaikkalajittelu ja erilliskeräys olisi ensiarvoisen tärkeää niin jätelain tavoitteiden jalkauttamisen kuin jätehuollon teknisen järjestämisen kannalta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ovat rakentamassa materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden energiahyödyntämistä varten hyötyvoimalaitosta. Hyötyvoimalaitokseen sekajätteen mukana päätyvä lasi ja metalli päätyvät voimalaitoksen tuhkaan ja asettavat lisähaasteita voimalaitostuhkien käsittelyyn ja heikentävät oleellisesti mahdollisuuksia tuhkan hyötykäyttöön. Alueellisen jätehuoltojaoston tekemän päätöksen mukaan kiinteistöjen tulisi saada vapaaehtoisesti päättää, ottavatko ne käyttöönsä kunnan järjestämän kiinteistöittäisen pakkausjätteen keräyksen. Mikäli jätehuoltomääräyksissä asetetaan kiinteistöille erilliskeräysvelvoitteita koskien pakkausjätteitä, kyse ei ole vapaaehtoisuudesta. Pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet ovat näin ollen toistaiseksi jätetty pois jätehuoltomääräyksistä. Etusijajärjestyksen ja jätteen erilläänpitovelvollisuuden toteutumiseksi sekä jätehuollon teknisiä ratkaisuja

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ ajatellen pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen asiaa tulee kuitenkin harkita nopealla aikataululla mahdollisesti vielä jaoston tämän toimikauden aikana. Jätehuoltomääräysten keskeiset muutokset Jätehuoltomääräysten uudistustyön pohjana on käytetty aikaisempia kuntakohtaisia jätehuoltomääräyksiä sekä Kuntaliiton mallia kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi. Jätehuoltomääräysten rakenteessa on otettu huomioon jätelain 92 :n mukainen menettely kunnan jätehuoltomääräyksiä annettaessa niin, että mahdolliset useammin päivitystä vaativat asiat kuten kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen aluerajaukset eivät ole mukana jätehuoltomääräyksissä, vaan niistä esitetään tehtävän erillinen jätehuoltojaoston päätös. Terminologian osalta keskeinen muutos on aikaisemmassa jätelainsäädännössä käytettyjen termien järjestetty jätteenkuljetus ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus korvaaminen nykylainsäädännön mukaisilla termeillä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella tarkoitetaan kunnan vastuulle säädetyn jätteen kuljettamista kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan määräämään jätteen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kunta vastaa siitä, että jätelain 32 :ssä kunnan vastuulle säädetty jäte kuljetetaan kiinteistöltä joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena jätelain 36 :n mukaisesti tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena jätelain 37 :n mukaisesti. Yksi merkittävimmistä jätelain muutoksista koskee kunnan määräysvallan rajoittumista pääosin vain sen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Näin ollen myös jätehuoltomääräyksistä on rajattu pois elinkeinotoiminnan tuottama jäte muilta osin kuin yleiseen jätteen asianmukaiseen käsittelyyn ja jätehuollon teknisiin asioihin liittyen. Lisäksi yhtenä merkittävänä muutoksena aikaisempiin jätehuoltomääräyksiin nähden on asumisessa syntyvien lietteiden kuljetusta ja käsittelyä koskevien pykälien lisääminen kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin, pois lukien asumisessa syntyvien lietteiden vastaanottopaikkojen määrittely. Asumisessa syntyvien lietteiden vastaanottopaikat esitetään määriteltäväksi erillisellä alueellisen jätehuoltojaoston päätöksellä. Ehdotus kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi liitteenä n:o 1. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista yhteistoiminta-alueen kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Valtuusto on pitänyt kokouksensa ja käsitellyt pykälät 5-8. Valtuusto teki päätökset seuraavista asioista: - Kuntalaisaloite neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä kuntaliitosasiassa - Juupajoen terveyspalvelujen järjestäminen /markkinaoikeuden päätös. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset laillisiksi ja valitusajan jälkeen täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätösten osalta voidaan ryhtyä täytäntöönpanotoimiin myös ennen lainvoimaisuutta siltä osin, kun se on Kuntalain 98 :n mukaan mahdollista. Hallitus valtuuttaa valmisteluvaiheessa hankkimaan tarvittaman määrän asiantuntija-apua kilpailutusprosessiin. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kunnan, joka tytäryhtiöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Luonnos Juupajoen kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomukseksi vuodelta 2013 on esityslistan liitteenä n:o 2. Toimintakertomukseen sisältyy konsernituloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahoituslaskelma sekä niihin liittyviä tunnuslukuja. Esityslistan liitteenä n:o 3 ovat tuloslaskelman toteutumavertailu ja toteutumavertailu tulo- ja menolajeittain. Tilikauden tulos on 76426,19 euroa alijäämäinen. Tuloslaskelmassa tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,23 euroa, jonka jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu ,96 euroa. Tilinpäätös on jonkin verran talousarviossa arvioitua heikompi.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Verotulokertymä ylitti talousarviossa arvioidun 5 % eli veroja kertyi euroa arvioitua enemmän. Kasvua on vuoden 2012 verokertymään verrattuna 15 %. Kunnallisverokertymän kasvua selittää suurelta osin veroprosentin korottaminen prosenttiyksiköllä vuodelle Lisäksi kaikkien kuntien verotulojen kasvua selittää osaltaan verojen tilitysrytmin muutos vuoden 2013 lopussa. Juupajoen kunnan verotulojen kokonaismäärä kertomusvuonna oli 6,3 milj. euroa. Valtionosuudet kertyivät ennakoidusti ja niiden kokonaismäärä on 5 milj. euroa. Toimintakulut ylittyivät eurolla ollen kokonaisuudessaan ,41 euroa (mukana myös sis.kulut). Toimintamenojen kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna on 5,4 %. Toimintatuottoja kertyi euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintatuottojen kokonaismäärä on ,67 euroa (mukana myös sis.tuotot). Tilinpäätösvuosi sisältää merkittävän määrän kertaluonteisia tuloja, yhteensä euroa. Ko. summasta Rotkon alueen luonnonsuojelupäätökseen liittyvää korvausta on euroa ja euroa myyntivoittoa saatiin Peltolammi tilasta tehdyllä kahden metsäkappaleen myynnillä. Merkittävimmät talousarvion ylitykset aiheutuivat oman toiminnan osalta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelyihin liittyvän potilastietojärjestelmän käyttöönotosta (käyttöönottoprojektin osuus n euroa), lasten päivähoidon kustannusten kasvusta (nettomenojen ylitys euroa), vanhainkodin kustannusten kasvusta (nettomenojen ylitys euroa) sekä koulukuljetusten menoylityksestä ( eur). Kangasalan yhteistoiminta-alueen järjestämän perusterveydenhuollon kustannukset ylittivät eurolla talousarviossa arvioidun. Kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna oli kuitenkin vain 1,3 %. Kustannusten kasvu aiheutui terveyskeskusten vuodeosastohoidosta ja ostopalvelulääkärien kustannuksista. Erikoissairaanhoidon kustannukset sen sijaan kasvoivat huomattavasti vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden, peräti 11,2 %. Vuoden 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset olivat kokonaisuudessaan ,99 euroa (tp 2012/ eur). Kasvua aiheutui kalliin hoidon lisälaskutuksesta sekä ensihoidon kustannusten noususta. Vastuualuejohtajat ovat kokouksessa selvittämässä tilinpäätöstä omalta osaltaan. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää 1. esittää kunnanvaltuustolle, että poistoero ,23 euroa tuloutetaan, jonka jälkeen tilikauden alijäämä ,96 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille,

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ allekirjoittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä 3. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ JUUPAJOEN KUNNAN TALOUDEN TILAN ARVIOINTIA 2014 Kunnallistalouden emeritus professori Pentti Meklin teki vuonna 2009 Juupajoen kunnan talouden tilasta arvion. Tuolloin todettiin mm., että kunnan talous oli kirjanpidollisesti juuri ja juuri tasapainossa ja että talouden myönteiselle kehitykselle oli paitsi mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, jotka realisoituessaan heikentävät merkittävästi Juupajoen kunnan toimintaedellytyksiä. Vuoden 2009 jälkeen kuntakentässä ja julkisessa taloudessa on tapahtunut paljon. Juupajoen kunta päätti tilata Pentti Mekliniltä Juupajoen kunnan talouden tilan arvion vuonna Meklinin uudessa raportissa on tarkasteltu mennyttä kehitystä vuodesta 2001 alkaen, mutta kuitenkin painottaen vuoden 2009 jälkeistä kehitystä. Talouden tilan ja kehityksen arvioinnille on pohjaa haettu myös vertaamalla kehitystä muiden kuntien ja koko kuntakentän tilanteeseen. Tässä vertailukohteiksi on valittu Orivesi, Mänttä-Vilppula ja kaikki kunnat yhteensä. Raportissa myös arvioidaan Juupajoen kunnan talouden kehitysnäkymiä tulevina vuosina vuoden 2014 tilanteeseen. Asiaselostukseen on kirjattu keskeisiä otteita Pentti Meklinin analyysistä. Juupajoen tulevaisuuden näkymät: Mistä tilanteesta Juupajoki lähtee tulevaisuuteen? Kohti tulevaisuutta Juupajoki lähtee heikkenevästä taloustilanteesta. - kirjanpidollisesti kunnalla on hieman kertynyttä ylijäämää, mutta parin viime vuosien kehitys on kääntynyt alijäämäiseksi veroprosenttien korottamisesta huolimatta (kirjanpidollinen tasapaino) - tulorahoitusjäämä on kasvanut aivan viime vuosina kun tulorahoitus ei ole riittänyt nettoinvestointeihin (rahoituksellinen tasapaino) - tämä näkyy lainakannan nopeana kasvuna viime vuosina. Vuoden 2013 lopussa lainakanta on vielä kohtuullinen, mutta huolestuttavaa on nousu. Hitaasti kasvavien tulojen taustalla on - verotulojen kasvu on viime vuosina lähes pysähtynyt. Vuoden 2013 verotulot kasvoivat veroprosentin korottamisen ja tilitysjärjestelmän muutoksen seurauksena. - kunta on kerännyt menneinä vuosina kunnallisverotulonsa vertailukohteisiin nähden hieman alhaisemmalla veroprosentilla, mutta vuoden 2013 veroprosentti ylitti hieman kuntien keskiarvon. - verorahoituksen kasvu on perustunut valtionosuuksien kasvamiseen - tulojen kasvattamismahdollisuudet perustuvat lähinnä veroprosenttien korotukseen. Menopuolella taustalla on - asukaskohtaiset nettokustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ peruskoulun oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat ja kasvusuunnassa - kunnan investointitaso on ollut melko alhainen, mutta ilmeisesti tarpeisiin suhteutettuna riittävä. Kunnan tulevan talouden kehityksen taustalla ovat monet tekijät, mm. yleinen taloudellinen kehitys, valtion kuntiin kohdistamat toimenpiteet sekä kunnan väestön ja elinkeinoelämän kehitys. Tulevaisuus on monilta osin epävarma, mutta on jotakin tekijöitä, joista voidaan saada pohjaa tulevan kehityksen ennakoimiseen. Nämä tekijät liittyvät erityisesti väestöön ja valtion toimenpiteisiin. Kunta voi vaikuttaa vain osaan kunnan tulojen ja menojen kehitykseen. Ennakoitavissa oleva talouskehitys ja julkisen talouden tulevaisuuden näkymät Viime vuosina talouskasvu on ollut pientä koko maailman taloudessa ja useat euromaat ovat ajautuneet vakavaan kriisiin. Valtiot ovat velkaantuneet ja budjetit ovat alijäämäisiä. Suomen julkisen talouden kehitys on ollut samansuuntainen kuin monissa muissa maissa, vaikkakin nykyinen tila useisiin muihin maihin verrattuna on tyydyttävä. Hallitus on ryhtynyt kuromaan umpeen syntyvää kestävyysvajetta erilaisten rakenteellisten uudistusten avulla. Vaikka kuntien kirjanpidon tilinpäätökset osoittavat ylijäämää, ovat kunnat rahoituksellisesti alijäämäisiä. Rakenneuudistusten keskeisenä kohteena ovat kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut, niiden karsiminen ja tuottavuuden parantaminen. Tämä tarkoittaa kuntien kannalta valtionosuusrahoituksen kasvun hidastumista, pysähtymistä, jopa supistamista. Vaikka talouskasvusta näyttääkin olevan orastavia merkkejä, ilmeisesti talouskasvu jatkuu vielä pitkään hitaana. Tämä tarkoittaa sitä, että talouskasvun tuoma verotulojen automaattinen kasvu on myös hidasta. Väestön rakenne ja kehitys Väestön kehityksessä oleellista on väestön määrän muutos ja väestön rakenteen muutos. Juupajoen väestön määrä on pienentynyt v yli yhden prosentin vuosivauhtia. Lisäksi väestön määrän sisällä on tapahtunut selvä muutos. Lasten 0-6 -vuotiaiden määrä on supistunut 10,9 %:lla ja yli 64-vuotiaiden määrä on kasvanut 14,2 %:lla. Näillä molemmilla on vaikutusta sekä kunnan kokonaistulojen kehitykseen että kokonaismenoihin. Juupajoen väestökehityksessä positiivisen signaalin antoi kuitenkin vuoden 2013 lopun tilanne. Ennusteen vastaisesti väestön määrä on kasvanut hieman edellisestä vuodesta ja on tilaston mukaan 2040.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Päätelmät tulojen osalta Tulojen kehityksen näkökulmasta Juupajoen tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Tekijät, joihin kunta ei juuri voi vaikuttaa, vähintään hidastavat tai jopa pysäyttävät tulojen kasvun. Kunnan väline tulojen lisäämiseen on veroprosenttien korottaminen. - Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Jos valtionosuusuudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, supistaisi uudistus Juupajoen valtionosuuksia parin tuloveroprosentin verran siirtymäkauden jälkeen. - Veroprosentteihin tuo myös painetta jo nykyinen tilanne. Vuoden 2013 verotilityksiin sisältyi pari kertaluonteista verotulojen tilitystä (Juupajoen tarkka osuus ei nyt ole tiedossa, mutta se lienee alle yhden veroprosentin suuruinen). Näistä kertaluonteisesta eristä huolimatta kunnan tilinpäätös oli hieman alijäämäinen. - tulevaisuutta silmällä pitäen on myös huomattava, että vuoden 2013 hyvä verokertymä pienentää verotulontasausta vuonna 2015, jos silloin on voimassa nykyisen kaltainen tasausjärjestelmä. - Näiden järjestelmämuutoksista johtuvien veroprosenttien korotuspaineiden lisäksi tulevat luonnollisesti myös menojenkasvusta aiheutuvat korotuspaineet. Päätelmät menojen kehityksen osalta Mikäli yhteiskunnallinen muutos jatkuu entiseen malliin, tulevaisuudessa kuntien menojen kasvupaineet vain lisääntyvät erityisesti väestön ikärakenteen muuttumisen johdosta. Toinen menopaineita lisäävä syy on palvelutasovaatimusten kasvu. Vaikka maaseudulla asuvien ihmisten palveluodotukset eivät useinkaan ole korkeat, aiheuttavat yleiset kehityssuunnat sen, että palveluja järjestäviltä yksiköiltä edellytetään koko ajan korkeampaa palvelutasoa, vaikka samanaikaisesti olisikin pyrkimystä lieventää mm. henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Juupajoen asukaskohtaiset nettokäyttömenot ovat viime vuosina kasvaneet ja ylittävät nyt maan kuntien keskiarvon. Palvelutarpeiden kasvu jatkuu väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Samanaikaisesti palvelutasovaatimukset kasvavat. - Tulevaisuudessa menojen hallinnan kannalta keskeinen on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden osuus kunnan nettokäyttökustannuksista on lähes 70 % ja niihin kohdistuu runsaasti kasvupaineita. Vuoden 2011 tietojen mukaan Juupajoen terveys- ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut menot ovat hieman kuntien keskitasoa korkeammat. - Opetuksen ja kulttuurin nettokäyttökustannukset ovat noin 23 %, josta peruskoulun osuus suurin. Kunnan nettokäyttökustannuksista peruskoulujen osuus on noin 18 %. Peruskoulujen oppilaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat korkeat. Menojen kasvun hallinnan kannalta edessä on rakenteellisten

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ päätöksien tekeminen, kun ennusteiden mukaan lapsien ja nuorien ikäluokat pienenevät. - Tehtäväkohtaiset valtionosuudet kattavat nykyisellään iän ja sairastavuuden tuottamista menoista laskennallisesti noin kolmanneksen ja kunnan on maksettava kaksi kolmasosaa. Tämä osuuden kunta maksaa verotuloistaan ja verotuloksen tasauksesta saamillaan tuloilla. Kun valtionosuudet ovat sidottu pääosin asukaslukuun, väestön määrän aleneminen vähentää kunnan saamaa valtionosuutta kokonaisuudessaan. Kustannukset eivät suoraan vähene väestön määrän mukaan. Kiinteät kustannukset, esimerkiksi koulun kustannukset, pysyvät pitkään lähes muuttumattomina vaikka oppilasmäärä laskee. Kun talouskasvu ilmeisesti tulevaisuudessa on hidasta ja veroprosenttien jatkuva korottaminen ei ole mahdollista, selviytyminen edellyttää palvelutuotannossa perusteellisia rakenteellisia uudistuksia, joilla määrältään ja laadultaan riittävät palvelut voidaan turvata. Kunnan on parannettava tuottavuutta hillitäkseen menojen kasvua tai supistaakseen menoja. Juupajoen tilanne on samantapainen monissa väestöään menettävissä Suomen pienissä kunnissa. Ratkaisuvaihtoehdot ovat myös samantapaiset. On myös syytä korostaa, että pelkästään kuntaliitokset itsessään eivät yleensä tuo ratkaisuja, vaan samalla on tehtävä toimenpiteitä menojen kasvun hillitsemiseksi ja sopeuttamiseksi tulojen asettamiin raameihin. Asiasta on järjestetty kunnanvaltuuston iltakoulu , jossa Pentti Meklin oli paikalla esittelemässä analyysiä. Raportti kokonaisuudessaan on lähetetty sähköisenä kunnanhallituksen jäsenille ja tarvittaessa saatavilla kunnanvirastosta. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi Pentti Meklinin raportin Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014 ja saattaa raportin edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ VALTIONOSUUSUUDISTUS 2015 Kunnanhallitus Valtionvarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto on pyytänyt kuntien mahdollisia kommentteja selvitysmies Arno Miettisen alustavasta ja Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemästä ehdotuksesta mennessä sähköisesti www-linkkiä hyväksi käyttäen. Kommentit on myös ollut mahdollista toimittaa paperilla valtionvarainministeriöön, Kunta- ja aluehallintoosasto PL 28, VALTIONEUVOSTO. Uudistuksen keskeiset pääperiaatteet ja laskentakriteerit: 1. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus tasausraja 100 % (nykyisin %) tasauslisä 80 % (nykyisin 100 %) tasausvähennys 30 % lisättynä tasausrajan ylittävän osan luonnollinen logaritmi>tasausvähennys liukuva (nykyisin kiinteä 37 %) tulojen tasaukseen siirretään 700 milj. euroa (kustannusten tasauksesta, euroa/as tasasuuruisesti kuntien omarahoitusosuutta kasvattamalla) 2. Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät: ikärakenne ja sairastavuus (painot THL:n ja VATTin selvityksistä, muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia) työttömyysaste (kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste/koko maan keskiarvo) kaksikielisyys (kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella, asukasluvun perusteella jaetaan n. 35 % ja ruotsinkielisten perusteella 65 % koko summasta) vieraskielisyys (kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) asukastiheys (kunnan kerroin = koko maan keskiarvo/kunnan asukastiheys, kerroin rajattu maksimissaan 20:een) saaristo (varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen = korotus on kolminkertainen) koulutustausta (kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) 3. Lisäosat syrjäisyys (syrjäisyysluvun perusteella, jos syrjäisyysluku on yli 1,5 = kunnan kerroin on kolminkertainen)

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ saamelaisten kotiseutualueen lisä (saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella kerrottuna saamenkielisten osuudella koko väestöstä) työpaikkaomavaraisuus (kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin). Kunnille varataan mahdollisuus kommentoida Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemiä valtionosuusuudistuksen laskentakriteereitä ja kuntakohtaisia koelaskelmia. Selvitysmies toivoo kuntien kommentoivan alustavaa ehdotusta ja ottavan kantaa erityisesti ehdotuksen järjestelmän sisältöön, kriteereihin ja laskentaperusteisiin. Kommentointiaikaa on saakka. Valtionosuusuudistuksen vuosien 2011 ja 2012 kuntakohtaisiin tietoihin perustuvien koelaskelmien perusteella Juupajoen kunta menettäisi valtionosuuksia 259 euroa asukasta kohden, eli vuoden 2012 asukasluvulla laskettuna yhteensä noin milj. euroa. Lopulliset laskelmat tarkentuvat, kun ne lasketaan vuoden 2012 verotiedoin sekä muuten vuoden 2013 asukasluku ym. tiedoilla. Valtionosuusuudistuksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelyn mukaan kunnittaisessa muutoksessa käytettäisiin vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa. Uudistuksen jatkovalmistelu etenee siten, että kunnilta tulevan palautteen pohjalta tehdään vielä arvio erityisesti laskentakriteerien ja siirtymätasauksen osalta. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi kuntakuulemisen jälkeen. hallituksen esitys lähtee lausunnoille helmikuussa Eduskunnan käsittelyyn esitys toimitetaan huhtikuussa ja tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi esityksen kevätistuntokaudella Uusi valtionosuuslaki on tarkoitus tulla voimaan 2015 vuoden alusta. Valtionosuusuudistusta koskevaan ehdotukseen on viranhaltijatyönä laadittu kommentit, jotka on aikataulun vuoksi lähetetty valtiovarainministeriöön mennessä. Lähetetty kirjelmä on liitteenä kokoukseen osallistuville. Samoin esityslistan ohessa lähetetään Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikön koonti uudistuksesta ja sen vaikutuksista Pirkanmaan kunnille. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi valtionosuusuudistuksen linjaukset sekä Juupajoen kunnalta lähetetyt kommentit koskien uudistusta. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Valtiovarainministeriö on lähettänyt kuntiin seuraavan lausuntopyynnön: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Hallitusohjelman mukaan kuntauudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on muun muassa poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Valtiovarainministeriön asettaman selvitysmiehen toimeksiannon mukaan valtionosuusperusteiden uudistamisessa tuli tarkastella muun muassa perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tavoitteeksi asetettiin uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmä hallitusohjelmassa linjatulla tavalla siten, että uusi lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Lähtökohtana on, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjako ei muutu valtionosuusuudistuksen johdosta. Valtiovarainministeriön asettama selvitysmies Arno Miettinen on valmistellut kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain uudistamista keväästä 2012 alkaen. Hän julkisti alustavat uudistuslinjauksensa helmikuussa Seuraavana vaiheena valtiovarainministeriö lähetti kunnille kommentoitavaksi selvitysmiehen tarkennetut uudistusesitykset ja kriteerit kuntakohtaisine laskelmineen. Kunnilta pyydettiin lausuntoa mm. laskentakriteerien määrästä ja sisällöstä, siirtymäkauden pituudesta ja ylipäätään järjestelmäuudistuksen tarpeesta. Selvitysmies on valmistellut liitteenä olevan luonnoksen hallituksen esitykseksi, jonka mukaisesti hän ehdottaa valtionosuusjärjestelmää uudistettavaksi. Valtionosuuslaskelmat on päivitetty vuoden 2014 valtionosuusmäärien tasolle. Uudet kuntakohtaiset laskelmat uudistuksen vaikutuksista valtionosuuksiin ovat kuntien käytössä lausuntokierroksen aikana. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi ja kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ ehdotettaviin kriteereihin - ikäryhmien ja sairastavuuden painoihin - muiden kriteerien painoihin - määräytymisperusteiden laskentaperiaatteisiin - verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen - siirtymätasauksen kestoon ja porrastukseen Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään klo 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen valtiovarainministerio@vm.fi. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunnanhallitus uudistaa tammikuussa annetun lausunnon asiasta. Liite 7. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTASTRATEGIALUONNOKSEEN 2040 Pirkanmaan maakuntaliitossa on valmisteltu vuoteen 2040 tähtäävää maakuntastrategiaa. Maakuntaliitto tiedustelee maakunnan kehittämisen yhteistyötahoilta kommentteja strategian luonnosversioon. Erityisesti maakuntaliitto toivoo esityksiä ja konkretisointeja strategian ohjelmallisen osion sisältöön (ohjelmakauden muutostavoitteet ja niitä toteuttavat kärkitoimenpiteet). Maakuntatasolla suunnittelu muodostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntaohjelmasta ja maakuntakaavasta. Maakuntasuunnitelma on pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma (20 vuotta), jossa esitetään maakunnan tavoiteltu alueellinen kehitys ja kehittämistyön linjaukset. Maakunta-ohjelmalla konkretisoidaan suunnitelman tavoitteita ja sen tarkastelumittakaava on neljä vuotta. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma on aiemmin valmisteltu omina prosesseinaan ja dokumentoitu erillisinä asiakirjoina. Nyt molempia on kirjoitettu yhtäaikaisesti ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden, Pirkanmaan maakuntastrategian. Tavoitevuoteen 2040 tähtäävää maakuntastrategiaa on valmisteltu Pirkanmaan liitossa kokoavalla otteella, mikä on tarkoittanut maakunnan moniäänisen tavoitekentän kartoittamista ja yhteensovitustyötä. Työn pohjalta on tunnistettu alla olevat kehittämisteemat, joiden alle maakunnalliset lähivuosien tavoitelinjaukset kirjataan muutosta ostavassa hengessä. 1. Välkky: Älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen 2. Ehyt: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla 3. Kestävä: Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja asuinympäristöt 4. Saavutettava: Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa (horisontaaliteema) Strategiaan kirjattavat valinnat kuvaavat muutoksiin johtavien polkujen alkupäätä, eivät koko tarvittavaa muutosketjua. Valintojen onnistuneisuutta arvioidaan ja suuntaa muutetaan tarvittaessa strategiakauden edetessä. Kommentit strategian luonnokseen ja ympäristöselostukseen pyydetään toimittamaan sähköisesti aluesuunnittelija Mikko Koposelle mennessä. Esityslistan liitteenä n:o 4 on Pirkanmaan maakuntastrategialuonnos ja ympäristöselostusluonnos.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus antaa esityslistan liitteen mukaisen lausunnon Pirkanmaan maakuntastrategialuonnokseen. Muutettu päätösehdotus: Siirretään seuraavaan kokoukseen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KUNTALIITOSSELVITYS Kunnanhallitus Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisselvitysprosessi käynnistyi puheenjohtajistojen tapaamisissa talvella 2012 ja keväällä 2013 käytyjen neuvottelujen pohjalta. Kuntaliitosselvityksen tekemisen perusteena on kuntarakennelain velvoite yhdistymisselvityksen tekemiseen, Juupajoen kunnan vaikeudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä sekä kuntien tiukentunut taloustilanne. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan esittää Oriveden kaupungille rakennelain mukaisen kuntaliitosselvityksen tekemistä siten, että selvitystyö olisi valmiina helmikuun loppuun mennessä Oriveden kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että Oriveden kaupunki on valmis yhteiseen kuntaliitosselvitykseen. Valtuustot päättivät myös hakea valtiolta poikkeusta kuntarakennelain mukaiseen selvitysalueeseen, koska Juupajoki-Orivesi selvitysalue on alle asukasta. Poikkeuslupa on edellytys yhdistymisavustuksen ja selvitysavustuksen saamiselle. Valtiovarainministeriö on luvannut päätöksen poikkeusluvasta mahdollisimman pian mahdollisesti jo tammikuun lopulla Kuntaliitosselvitystyö toteutettiin elokuu 2013 tammikuu 2014 välisenä aikana. Selvitystyön toteuttamiseen ovat osallistuneet FCG:n konsultit Jarkko Majava ja Jaakko Joensuu. Selvitystyötä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, joka kokoontui seitsemän kertaa. Ohjausryhmässä on ollut lisäksi molempien kuntien kuntajohtajat sekä henkilöstön edustus. Selvitystyötä tekemään ohjausryhmä nimesi kolme alatyöryhmää: elinvoimaisuustyöryhmä, palvelutyöryhmä ja talous-, henkilöstö ja tietohallintoryhmä. Valtuustojen yhteistapaaminen pidettiin , jossa valtuutetuille esiteltiin selvitystyön keskeisiä tuloksia. Juupajoen valtuustolle on selvitystyön etenemistä informoitu kokousten yhteydessä sekä erillisissä iltakouluissa ja valtuustoseminaarissa. Selvitystyön yhteydessä on järjestetty kaksi kuntalaistilaisuutta Juupajoella ja Orivedellä. Selvitystyöhön liittyen on myös käyty keskustelua asiasta mm. Juupajoen kyläyhdistysten kanssa. Käytössä on lisäksi ollut verkkosivut, josta on ollut saatavilla kokousten pöytäkirjat sekä muuta selvitystyöhön liittyvää materiaalia. Juupajoella selvitystyön materiaalia on ollut myös nähtävillä kirjastossa. Paikallislehti on aktiivisesti uutisoinut selvitystyön etenemisestä. Henkilöstön kanssa kuntaliitosselvityksen kulloinkin ajankohtaista tilannetta on käsitelty yhteistoimintatyöryhmässä sekä työpaikkakokouksissa.

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tampereen kaupunkiseudun kunnat (ml. Orivesi) käynnistivät jo syksyllä 2012 kuntarakenneselvityksen laadinnan selvitysmies Rauno Saaren johdolla ennakoiden tulossa olevaa kuntarakennelain mukaista selvitysvelvoitetta. Juupajoen kunta esitti mukaanpääsyä em. selvitykseen perusteluna tiivis yhteinen palvelurakenne Oriveden kanssa. Tampereen elinvoimaselvityksen piiriä ei kuitenkaan haluttu laajentaa kaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Juupajoen ja Oriveden keskinäinen kuntaliitoselvitys on kuitenkin liitetty osaksi Tampereen kaupunkiseutuselvitystä. Kaupunkiseutuselvityksen yhteydessä on mm. toteutettu kaupunkiseudun kuntien kuuleminen mahdollisesta halukkuudesta osallistua Juupajoki-Orivesi selvitykseen, mikä puolestaan liittyy mahdollisen poikkeusluvan saamiseen. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa mikäli se parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä. Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymistä voidaan perustella seuraavilla seikoilla: - Juupajoen ja Oriveden selvitysalue (n as.) ei täytä kuntarakennelaissa edellytettyä selvitysalueen väestöpohjaa ( as). Sen sijaan Juupajoki ja Orivesi muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen ja yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Kuntakeskusten välinen etäisyys on vain 16 km. - Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia. Liitoksen myötä myös Juupajoen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Oriveden palvelujen tapaan Tampereen kaupungin tuottamiksi. Tämä tuo varmuutta ja pitkäjänteisyyttä alueen palvelujen kehittämiseen. - Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palvelujen yhteensovittamiseksi tarkastella palveluita kokonaisuudessaan uuden kunnan näkökulmasta. Suuremman kunnan on mahdollista paremmin uudistaa palvelutuotannon rakenteita ja tuotantotapoja tavoitteena tehokkuus, taloudellisuus ja tuottavuus. Palveluprosesseja tullaan kehittämään ja uudistamaan hyödyntäen mm. sähköisiä asiointipalveluja. Palvelutuotantoa järjestetään tarvittaessa uudelleen, kun se on palveluiden laatu huomioon ottaen järkevää ja taloudellisesti perusteltua.

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kuntaliitos vahvistaa Oriveden kaupungin asemaa Tampereen koillispuolisena palvelujen ja työpaikkojen keskuksena. Lisäksi Oriveden kaupungin elinkeinojakauma monipuolistuu Juupajoen merkittävän jalostussektorin myötä. Kuntien yhdistyessä tullaan panostamaan uuden kunnan kilpailukykyisyyden ja vetovoiman parantamiseen, mikä luo hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehittymiseen. Uuden Oriveden profiilia tullaan kirkastamaan siten, että kaupunki erottuu omaperäisenä ja houkuttelevana asuinalueena, joka tavoittelee hallittua osuutta Pirkanmaan maakunnan tulevien vuosien väestönkasvusta. Oriveden hyvää liikenteellistä sijaintia valtatie 9 ja kantateiden sekä rautatieliikenteen risteysalueella tullaan hyödyntämään edellä esitettyjen väestö ja elinkeinotoimen tavoitteiden saavuttamisessa. Selvityksen perusteella Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisen täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä edellytystä. Näin ollen kuntajakoa voidaan muuttaa siten, että Juupajoen kunnan toiminta lakkaa ja se liitetään Oriveden kaupunkiin Mikäli kuntaliitos Juupajoki-Orivesi toteutuu, Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Tampereen kaupungin toimesta yhteistoiminta-alueella. Tämän vuoksi yhdistymissopimuksesta on pyydetty Tampereen kaupungin lausunto mennessä koskien yhdistymissopimuksen kirjauksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja po. henkilöstöstä. Yhdistymisesitys käsittää yhdistymissopimuksen, kuntaliitosselvityksen loppuraportin sekä alatyöryhmien raportit liitteineen. Aineisto kokonaisuudessaan julkaistaan avoimella verkkosivulla ja se on luettavissa myös Juupajoen kirjastossa, jotta kaikilla kuntalaisilla ja henkilöstöön kuuluvilla on mahdollisuus siihen perehtyä. Lisäksi helmikuun alussa pidetään kaksi kuntalaistilaisuutta (Juupajoella ja Orivedellä ), joissa esitellään selvitystyön tuloksia. Kuntarakennelain 7 :n mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusta koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Esityslistan liitteenä n:o 5 ovat kuntien yhdistymissopimus ja kuntaliitosselvityksen loppuraportti. Alatyöryhmien raportit on jaettu luottamushenkilöille jo aiemmin ja ne ovat lisäksi nähtävillä kokouksessa. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunnanhallitus hyväksyy Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisesityksen liitteineen asetettavaksi julkisesti nähtäville.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Lisäksi kunnanhallitus hyväksyi liitteenä n:o 6 olevan yhdistymisesityksen. Kunnanhallitus Kuntaliitosselvitykseen liittyvät toiset kuntalaistilaisuudet on pidetty Juupajoella ja Orivedellä. Tilaisuuksien tarkoituksena oli kertoa kuntalaisille liitoksen vaikutuksista sekä kuulla kuntalaisten mielipiteitä asiaan. Kuntaliitosselvityksen ohjausryhmä totesi kokouksessaan käytyjen kuntalaistilaisuuksien vastanneen niille asetettuja tavoitteita. Lisäksi todettiin, että kuntalaisia on kuitenkin jatkossakin informoitava selkeästi ja riittävästi kuntaliitosselvityksen jatkovalmistelusta. Koko kunnan henkilöstölle suunnattu infotilaisuus kuntaliitosselvityksestä on pidetty Juupajoella ja Orivedellä Yhteistoimintamenettelyn mukaisessa toimielimessä asiaa on käsitelty Juupajoella , , , ja Kuntaliitosselvitykseen liittyvää aineistoa on ollut prosessin ajan täydentyen nähtävillä kuntien nettisivuilla sekä Juupajoella kirjastossa, Lähimmäisen Tuvalla ja Lylyn kylätuvalla. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla oli kuntarakennelain 7 :n mukaan tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Yhdistymisesitys ja -sopimus liitteineen ovat olleet Juupajoella ja Orivedellä nähtävänä Huomautusten jättöaika päättyi kello 15. Määräaikaan mennessä Oriveden kaupungille ei jätetty yhtään huomautusta. Juupajoen kunnalle tuli huomautuksia yhteensä 10 kpl. Huomautuksissa kritisoidaan kuntaliitoksen toteuttamistapaa, liian nopeaa aikataulua sekä yhdistymissopimuksen sisältöä. Myös yhdistymissopimuksen noudattamista epäillään ja kannetaan huolta siitä, että Juupajoen palvelut siirtyvät Orivedelle tai jopa Tampereelle asti ja että päätösvalta karkaa kauas. Oriveden heikko taloustilanne nähdään myös huolestuttavana asiana mahdollisessa kuntaliitoksessa. Ohjausryhmä käsitteli jätetyt huomautukset kokouksessaan ja totesi, että kuntien yhdistymisen valmistelu on tapahtunut Juupajoen kunnanvaltuuston ja Oriveden kaupunginvaltuuston päätösten sekä kuntarakennelain mukaisesti. Ohjausryhmä totesi, että Juupajoen ja Oriveden kaupungin kesken laadittu yhdistymisesitys ja yhdistymissopimus ovat kuntarakennelain mukaisia ja noudattelevat kuntien yhdessä asettamia tavoitteita kuntien yhdistymiselle ja uuden kunnan kehittämiselle.

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Edelleen ohjausryhmä toteaa kantanaan, että Juupajoen kunnanhallitukselle jätetyt huomautukset eivät edellytä muutoksia kunnanhallituksen mukaisesti julkisesti nähtäville asetettuun Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisesitykseen tai yhdistymissopimukseen. Valtiovarainministeriö on pyytänyt Jämsän kaupungilta, Kuhmoisten kunnalta, Mänttä-Vilppulan kaupungilta ja Ruoveden kunnalta lausuntoa siitä, haluavatko ne tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Juupajoen ja Oriveden kanssa. Kaikki kunnat ovat ilmoittaneet lausunnoissaan, etteivät ne halua liittyä Juupajoen ja Oriveden muodostamaan selvitysalueeseen. Kuntaliitoksen ohjausryhmän totesi kokouksessaan, etteivät lausunnot aiheuta toimenpiteitä ao. kuntaliitosvalmisteluun. Juupajoen kuntalaiset keräsivät 212 allekirjoittajaa aloitteeseen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä kuntien yhdistymisasiassa. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan , että aloitteessa esitettyä neuvoaantavaa kunnallista kansanäänestystä ei järjestetä kuntajaon muutosesitykselle asetetusta aikataulusta johtuen. Asiaan liittyen on Väestörekisterikeskus kirjeellään ilmoittanut, että vaalilain 8 :n mukaisesti kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin nykyinen äänestysaluejako on valtuuston päätöksillä voimassa alkaen toimitettavissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Päätökset ovat siis voimassa vuonna 2015 toimitettavissa eduskuntavaaleissa. Vaalilain 8 :n mukaan kunnan on ilmoitettava äänestysalueen muuttamista koskevasta valtuuston päätöksestä mennessä maistraatille. Äänestysalueen muuttamista koskeva päätös on ilmoitettava myös kuntajaotuksen muuttamista koskevissa tilanteissa, jos äänestysaluejako ehditään muuttaa ja ilmoittaa maistraatille mennessä. Mikäli kuntaliitos toteutuu, on tarkoituksenmukaista, että entisen Juupajoen kunnan alue muodostaa yhden Oriveden kaupungin äänestysalueen, koska Juupajoella jo nyt on ainoastaan yksi äänestysalue. Asiasta päätöksen tekee Oriveden kaupunki. Valtiovarainministeriö on päivätyllä päätöksellään myöntänyt poikkeuksen kuntarakennelain 4 c :ssä säädetyn palveluperusteen osoittamasta alueesta Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin muodostamalle selvitysalueelle. Päätös tarkoittaa myös käytännössä sitä, että kuntaliitoksen toteutuessa maksetaan kuntaliitosavustusta 2,0 milj. euroa. Lisäksi Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisselvitykseen voidaan erikseen hakea myös selvitysavustusta. Hakemuksen selvitysavustuksesta tekee kuntaliitosselvityksen käynnistänyt Juupajoen kunta. Kuntaliitosselvitystä on käsitelty Juupajoen kunnanvaltuuston päätösvalmistelua linjaavissa iltakouluissa ja , valtuuston strategiapäivässä

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ , valtuuston iltakoulussa ja valtuustoseminaarissa sekä Oriveden kanssa yhteisessä seminaarissa Kuntarakennelain mukainen ilmoitus ministeriölle kuntaliitosselvitysalueesta on käsitelty Juupajoen valtuuston kokouksessa Selvityksen etenemisestä on annettu tilannekatsaus valtuustolle Yhdistymissopimusluonnos ja muu selvitysmateriaali on esitelty Juupajoen valtuuston iltakoulussa Kuntaliitosneuvottelujen ohjausryhmään ovat Juupajoelta kuuluneet valtuuston puheenjohtaja Jani Jauhiainen, valtuuston I varapuheenjohtaja Aarno Niemelä, valtuuston II varapuheenjohtaja Antti Rahkonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylä, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Juha Soikka, kunnanjohtaja Pirkko Lindström ja henkilöstön edustaja Niko Oksa. Oriveden kaupungin edustajina ovat olleet valtuuston puheenjohtaja Riitta Jakara, valtuuston I varapuheenjohtaja Kalle Uotila, valtuuston II varapuheenjohtaja Antti Nieminen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Viljanen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jussi Järvinen, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto ja henkilöstön edustaja Harri Lehen. Ohjausryhmä on ollut päätöksissään yksimielinen. Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisesitys, yhdistymissopimus ja kuntaliitosselvityksen loppuraportti ovat esityslistan liitteenä n:o 5. Kuntalaisten huomautukset ovat esityslistan liitteenä n:o 6. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunnanhallitus päättää antaa kuntalaisten huomautuksiin seuraavan lausunnon: Kunnanhallitus on tutustunut kuntalaisten jättämiin huomautuksiin ja toteaa, että kuntien yhdistymisen valmistelu ja kuntaliitosselvitystyö on tapahtunut Juupajoen kunnanvaltuuston päätösten ja kuntarakennelain mukaisesti. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus (4b ) tarkoittaa, että yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä (6 ) ja siihen liittyvä yhdistymissopimus (8 ). Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin kesken laadittu yhdistymisesitys ja yhdistymissopimus ovat kuntarakennelain mukaisia ja noudattelevat kuntien yhdessä asettamia tavoitteita kuntien yhdistymiselle ja uuden kunnan kehittämiselle. Yhdistymissopimukseen liittyvissä neuvotteluissa Juupajoen kunnan edustajat ovat tuoneet esiin juupajokelaisten tärkeinä pitämiä asioita mm. palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen, alueen elinvoimaisuuteen ja investointeihin liittyen. Neuvotteluissa esillä olleet asiat on huomioitu yhdistymissopimuksessa.