Liikenne- ja viestintäministeriö Viestintämarkkinaosasto Mediayksikkö Taustaa: direktiivin 3a artiklan implementointi Suomessa

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö TAUSTAMUISTIO Viestintämarkkinaosasto Mediayksikkö Asia: Erityistä yhteiskunnallista merkitystä omaavien tapahtumien televisiointi 1. Taustaa: direktiivin 3a artiklan implementointi Suomessa Erityistä yhteiskunnallista merkitystä omaavien tapahtumien (jäljempänä yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat ) televisioinnista säädetään televisio ilman rajoja -direktiivin (neuvoston direktiivi 89/552/ETY televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta, muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY) 3a artiklassa. Artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat määrittää, mitkä tapahtumat omaavat sellaista yhteiskunnallista merkitystä, että merkittävän osan tämän jäsenvaltion yleisöstä tulee voida seurata niitä osittain tai kokonaan joko suorana tai nauhoitettuina lähetyksinä maksuttomilla televisiokanavilla. Artiklan tavoitteena on suojella yleisen edun mukaista tavoitetta eli suuren yleisön oikeutta saada tietoa yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Direktiivin 3a artikla saatettiin Suomessa voimaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998, HE 34/1998 vp.) 20 :n säännöksellä, joka kuuluu seuraavasti: Jos televisiotoiminnan harjoittaja on hankkinut yksinoikeuden lähettää sellaisen tapahtuman, jonka jokin Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio on ottanut televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/36/EY 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ja Euroopan yhteisöjen komission varmistamaan luetteloon, se ei saa käyttää yksinoikeutta siten, ettei merkittävä osa kyseisen valtion yleisöstä voi seurata tapahtumaa koskevaa lähetystä maksuttomalla televisiokanavalla niin kuin kyseisessä valtiossa säädetään. Mitä 1 momentissa säädetään yksinoikeuksien käyttämisestä, sovelletaan vastaavasti eurooppalaisen rajat ylittävistä televisiolähetyksistä tehdyn yleissopimuksen muutospöytäkirjan CM (98)93 9 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainittuihin tapahtumiin. ( /490) Tarvittaessa säädetään valtioneuvoston asetuksella, mitkä tapahtumat ovat Suomessa yhteiskunnallisen merkittävyytensä vuoksi sellaisia, että niitä koskevat lähetykset on välitettävä Suomen alueelle siten, että merkittävä osa yleisöstä voi seurata niitä vapaasti vastaanotettavissa olevassa muodossa kokonaan tai osittain joko suorana tai nauhoitettuna lähetyksenä. Tässä momentissa tarkoitettua yhteiskunnallisesti merkittävää tapahtumaa koskeva televisiolähetys katsotaan välitetyksi merkittävälle osalle yleisöä, jos 90 prosenttia väestöstä voi vastaanottaa lähetyksen ilman erillistä korvausta. ( /394) Jos yksinoikeuden hankkinut televisiotoiminnan harjoittaja ei toteuta 1 momentissa tarkoitettua lähetystä itse, se on velvollinen luovuttamaan toiselle televisiotoiminnan harjoittajalle oikeuden tapahtuman lähettämiseen, jos tämä pyytää sitä vähintään kuu-

2 2 si kuukautta ennen tapahtuman alkamista. Lähetysoikeuden luovuttavalla televisiotoiminnan harjoittajalla on oikeus saada luovutuksesta täysi korvaus. ( /394) Säännöksen tavoitteena on turvata yleisölle mahdollisuus seurata erityistä yhteiskunnallista merkitystä omaavia tapahtumia maksuttomien televisiokanavien välityksellä. Säännöksen esitöiden mukaan tapahtumien yhteiskunnallisen merkittävyyden määrittelyn on perustuttava avoimeen ja selkeään menettelyyn. Televisiotoiminnan harjoittajien, tilaisuuksien järjestäjien ja eri maiden viranomaisten on oltava hyvissä ajoin tietoisia mahdollisista tapahtumien televisiointeja koskevista rajoituksista. Näistä syistä televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 20 :n 3 momentissa säädetään, että yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien määrittely tehdään valtioneuvoston asetuksella. Tämä nähtiin perustelluksi myös siksi, että asetus muodostaa yleisesti velvoittavan säännöksen kaikkien Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden viranomaisille. Televisio- ja radiotoimintalain eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunta tarkasteli säännöstä perustuslain omaisuuden suojan kannalta. Valiokunnan mukaan säännöksen soveltamisessa on otettava huomioon, että sen tavoitteena on turvata tärkeitä yleisen edun mukaisia tavoitteita. Valiokunnan mukaan on myös huomattava, että säännöksen soveltaminen ei merkitse yksinoikeudesta luopumista vaan sen käytön rajoittamista, velvoittamalla ulottamaan lähetystoiminta merkittävään osaan kyseisen valtion yleisöstä. Kun vielä varmistetaan, että televisiotoiminnan harjoittaja on ennalta tietoinen kyseiseen tapahtumaan liittyvistä lähetysoikeuden rajoituksista, ei säännöstä valiokunnan mukaan voida pitää perustuslain omaisuudensuojasäännöksen vastaisena. Suomen lainsäädännössä ei ole ennen direktiivin 3a artiklan implementointia ollut sellaista säännöstä, jonka perusteella tietyt tapahtumat olisi voitu määritellä yhteiskunnallisesti merkittäviksi ja liittää niitä koskevien yksinoikeuksien käyttöön tiettyjä rajoituksia. Suomessa ei myöskään direktiivin implementoimisen jälkeen ole annettu asetusta siitä, mitkä tapahtumat omaavat sellaista yhteiskunnallista merkitystä, että ne tulisi lähettää maksuttomien televisiokanavien puolella. Yleisradio Oy on toistuvasti esittänyt listan laatimista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista, viimeksi keväällä Televisiotoiminnan tekninen kehitys on liikenne- ja viestintäministeriön mielestä johtanut myös Suomessa siihen, että yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien määrittäminen ja niitä koskevien yksinoikeuksien käytön sääntely on tullut ajankohtaiseksi. Digitalisoitumisen seurauksena maksutelevisiotoiminta on oletettavasti lisääntymässä. Yhä useammilla valtakunnallisilla lähetystoiminnan harjoittajilla on jo nyt maksuttoman kanavan lisäksi erilaisia maksullisia palveluja, joiden käyttö on teknisen kehityksen myötä muodostumassa kuluttajille vaivattomaksi. Samoin eri ohjelmien sijoittelu ja jakaminen maksuttomalle ja maksulliselle puolelle tulee todennäköisesti olemaan yhä tavanomaisempaa. Yleisenä kehityspiirteenä voidaan siten olettaa olevan maksuttomien ja maksullisten televisiopalvelujen rajan madaltuminen ja maksutelevisiotoiminnan yleistyminen. Tämä kehitys saattaa johtaa myös siihen, että yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia koskevia lähetyksiä sijoitetaan kokonaan tai osittain maksullisten televisiopalvelujen puolelle. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi määritellä valtioneuvoston asetuksella ne yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat, jotka tulee lähettää televisio- ja radiotoimintalain 20 :n mukaisesti maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. 2. Esitettyjen toimenpiteiden kansallinen valmistelu Yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien määrittely suoritetaan televisio- ja radiotoimintalain mukaisesti avointa ja selkeää menettelyä noudattaen. Tarkemmin tapahtumien lähetysoikeuksien käyttöön liittyvien toimenpiteiden valmistelussa noudatetaan soveltuvin osin komission esittämää menettelyjärjestystä. Tämän mukaisesti valmistelu suoritetaan seuraavasti: toimenpiteiden suunnit-

3 telu ilmoittaminen komissiolle arviointivaihe komission päätös asiassa toimenpiteiden hyväksyminen kansallisella tasolla julkaiseminen EY:n virallisessa lehdessä. Kuulemisen keskeisenä tarkoituksena on informoida eri tahoja asian valmistelusta, saada kyseisten tahojen mielipiteitä asian valmistelua varten sekä kartoittaa laajasti esitettyjen toimenpiteiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti ensimmäisen yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointia koskevan kuulemistilaisuuden 23 päivänä tammikuuta Eri sidosryhmien tuolloin esittämien näkemysten pohjalta ei asian valmistelua vielä kuitenkaan päätetty aloittaa. Ministeriö järjesti uuden kuulemistilaisuuden 4 päivänä maaliskuuta 2005 jossa oli myös läsnä laajasti niin televisiotoiminnan harjoittajien ja urheilujärjestöjen kuin viranomaisten edustajia. Paikalle kutsutut tahot esittivät näkemyksensä yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointia koskevan valtioneuvoston asetuksen tarpeellisuudesta ja sisällöstä. Niiden perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että listan kannatus jakaantuu kolmeen luokkaan: 1. tahoihin, jotka pitävät listan laatimista tärkeänä, 2. tahoihin, jotka eivät pidä listan laatimista tarpeellisena mutta eivät myöskään vastusta sitä ja 3. tahoihin, joiden mielestä listaa ei tule laatia. Kannatusta sai lähinnä suppea lista, johon otettaisiin vain keskeisimmät kansainväliset urheilutapahtumat. Tällaista listaa myös vastusti vain muutama taho. Kuulemistilaisuudessa esitettyjen mielipiteiden perusteella silloinen liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen päätti käynnistää valmisteluprosessin niiden tapahtumien määrittämiseksi, joilla voidaan katsoa olevan yhteiskunnallista merkitystä Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi päivätyllä kirjeellä listalle otettavien tapahtumien alkuperäisten oikeudenhaltijoiden mielipiteitä asiasta. Oikeudenhaltijoiden lähettämiä lausuntoja käsitellään kunkin tapahtuman yksityiskohtaisissa perusteluissa (kappale 4) Yleisiä lähtökohtia yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien määrittelylle Yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtuminen lähetysoikeuksien käyttöön liittyvien toimenpiteiden tarkoituksena on turvata yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista televisiotoiminnassa. Yleisen edun mukaisena tavoitteena pidetään tässä yhteydessä sitä, että suurella yleisöllä on mahdollisuus seurata yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Toisaalta toimenpiteillä ei tule perusteettomasti ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti puuttua urheilutapahtuminen lähetysoikeuksia koskevien markkinoiden toimintaan. Tämän vuoksi valmistelun lähtökohtana on, että valtioneuvoston asetukseen otettujen yksittäisten tapahtuminen lista on suppea ja siihen otettaan vain ne tapahtumat, joilla voidaan perustellusti katsoa olevan yhteiskunnallista merkitystä Suomessa. Yhteiskunnallisen merkittävyyden määrittelyssä on pidetty lähtökohtana televisio ilman rajoja - direktiivin johdanto-osan 21 kappaleessa esitettyä määritelmää. Tämän mukaisesti yhteiskunnallisesti merkittävinä voidaan pitää sellaisia tapahtumia, jotka ovat ainutlaatuisia ja jotka kiinnostavat suurta yleisöä Euroopan unionissa tai tietyssä jäsenvaltiossa tai tietyn jäsenvaltion merkittävässä osassa. Tämän lisäksi tapahtumat tulee järjestää ennakkoon ja niiden järjestäjillä tulee olla laillinen oikeus myydä tapahtuman lähetysoikeudet. Esimerkkeinä tällaisista tapahtumista on direktiivin johdanto-osan 18 kappaleessa mainittu olympialaiset sekä jalkapallon MM- ja EM-kilpailut. Jokaisen tapahtuman yhteiskunnallista merkittävyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti. Tässä arvioinnissa otetaan soveltuvin osin huomioon komission esittämät sisällölliset kriteerit yhteiskunnallisen merkittävyyden määrittelyssä. Näiden mukaisesti tapahtumalla voidaan katsoa olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä Suomessa, jos kaksi seuraavista kriteereistä sen kohdalla täyttyy:

4 4 1. tapahtuma on perinteisesti herättänyt suurta mielenkiintoa suomalaisten keskuudessa ja sen lopputuloksella on ollut erityinen ja yleinen merkitys Suomessa, 2. tapahtumalla on yleisesti tunnustettu olevan erityistä kulttuurista merkitystä suomalaisten keskuudessa ja se on kulttuurisen identiteetin ilmaisun väline, 3. tapahtuma on kansallisesti merkittävä kansainvälinen urheilutapahtuma, johon osallistuu suomalaisia urheilijoita tai joukkueita, 4. tapahtumaa on voitu seurata maksuttomien televisiokanavien kautta ja lähetyksillä on ollut laaja katsojakunta. Yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien määrittelyssä noudatetaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 20 :n asettamia vaatimuksia sekä komission esittämiä menettelyllisiä lähtökohtia televisiodirektiivin 3a artiklan soveltamisessa. Kiteytetysti nämä menettelylliset lähtökohdat voidaan esittää seuraavasti: 1. Yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat määritellään selkeästi ja täsmällisesti. Tämän mukaisesti kyseiset tapahtumat määritellään joko tapahtumina (kuten FIS:n pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut ) tai yksilöllisesti määritellen (kuten FI- FA:n järjestämien jalkapallon MM -loppukilpailujen avaus-, semifinaali- ja loppuottelu sekä Suomen maajoukkueen ottelut ). Tapahtumien selkeä ja täsmällinen määrittely on ensiarvoisen tärkeää lähetystoiminnan harjoittajien ja oikeuksienhaltijoiden suunnitellessa toimintaansa. 2. Tapahtumat määrittelään avointa menettelyä noudattaen. Tämän mukaisesti tapahtumat on määriteltävä julkisten kriteerien perusteella ja niiden valinnassa on kuultava asiaan liittyviä osapuolia kuten lähetystoiminnanharjoittajia, tapahtumien järjestäjiä, urheilu- ja katsojajärjestöjä sekä viranomaisia. 3. Toimenpiteet on määriteltävä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Ehdotettujen toimenpiteiden tulee siten aidosti suojella yleisen edun mukaista tavoitetta eli turvata yleisölle mahdollisuus seurata yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia maksuttomien televisiokanavien välityksellä. Ehdotettujen toimenpiteiden tulee olla myös tarpeellisia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi eikä niillä tule perusteettomasti vaikeuttaa kyseisten tapahtumien lähetysoikeuksia koskevien markkinoiden toimintaa. 4. Ehdotettujen toimenpiteiden voimaantulosta on tiedotettava hyvissä ajoin, mikä myös on ensiarvoisen tärkeää oikeuksienhaltijoiden ja lähetystoiminnan harjoittajien suunnitellessa toimintaansa. 4. Yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat ja niiden yksityiskohtaiset perustelut Kansainvälisen olympiakomitean (IOC) järjestämät kesä- ja talviolympialaiset (kokonaan tai osittain suorana tai nauhoitettuna lähetyksenä) Kansainvälisen olympiakomitean järjestämät kesäolympialaiset ovat maailman vanhin, merkittävin ja lajikirjoltaan laajin yksittäinen urheilutapahtuma. Suuren lajikirjonsa vuoksi kesäolympialaiset herättävät laajaa yhteiskunnallista kiinnostusta niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Tapahtuman sisältämiin lajeihin on vakiintuneesti osallistunut laajasti myös suomalaisia urheilijoita. Perinteisesti kesäolympialaisia on voitu Suomessa seurata maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella ja niillä on ollut merkittävä katsojakunta. Esimerkiksi Ateenan vuoden 2004 kesäolympialaisten keskikatsojamäärä oli noin henkilöä lähetystä kohti. Tässä on kuitenkin huomattava, että tapahtuman pitkän keston ja laajan lajikirjon vuoksi keskikatsojamäärä ei kerro yksittäisten lajien suosiota. Yksittäisiä lajeja on seurannut jopa yli miljoona katsojaa.

5 5 Kesäolympialaisten laajuuden ja pitkän keston vuoksi on selvää, että kaikkia tapahtuman sisältämiä lajeja ei voida lähettää kokonaisuudessaan suorana lähetyksenä. Näin ollen on perusteltua, että lähetystoiminnan harjoittaja eri lajien televisioinnissa voi noudattaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Suorissa lähetyksissä voidaan esimerkiksi esittää katkelmia eri lajeista, jolloin ohjelmistoon voidaan poimia muun muassa sellaisten lajien välieriä tai loppukilpailuja, joissa on mukana suomalaisia urheilijoita. Urheilutapahtuman televisiointiin liittyvät toimitukselliset valinnat ovat kuitenkin täysin lähetystoiminnan harjoittajan harkinnassa. Myös talviolympialaiset ovat sellainen kansainvälinen urheilutapahtuma, joka on perinteisesti herättänyt laajaa kiinnostusta suomalaisten keskuudessa. Tämä on johtunut erityisesti siitä, että monilla talviolympialaisten lajeilla on aktiivinen harrastajakunta Suomessa ja tapahtuman sisältämiin kilpailuihin osallistuu suomalaisia urheilijoita, jotka ovat maailman kärkitasoa lajissaan. Myös talviolympialaisia on perinteisesti voinut seurata maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella ja niillä on ollut laaja katsojakunta. Esimerkiksi Salt Lake Cityn talviolympialaisia vuonna 2002 seurasi keskimäärin katsojaa lähetystä kohti. Yksittäisten lajien kuten hiihdon ja mäkihypyn katsojaluvut ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, jopa yli 1,5 miljoonaa katsojaa. Myös talviolympilaisten televisiointiin liittyvät toimitukselliset valinnat ovat täysin lähetystoiminnan harjoittajan harkinnassa. Kansainvälinen olympiakomitea (IOC) on puoltanut päivätyssä kirjeessä kesä- ja talviolympialaisten sisällyttämistä yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listaan. IOC:n mukaan erityisesti Olympialaisten avajais- ja päättäjäisseremoniat sekä tiettyjen tarkemmin mainitsemattomien lajien loppukilpailut tulisi sisällyttää kyseiseen listaan. Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n järjestämien miesten jalkapallon MM loppukilpailujen avaus-, semifinaali- ja loppuottelut, sekä Suomen maajoukkueen ottelut (kokonaan suorana lähetyksenä) Miesten jalkapallon MM-loppukilpailut ovat kansainvälisesti arvostettu ja seurattu urheilutapahtuma. Vaikka Suomen maajoukkue onkin viime vuosina karsiutunut MM-lopputurnauksesta, on tapahtuma herättänyt suurta mielenkiintoa myös Suomessa. Tapahtumaa on tavallisesti voinut Suomessa seurata maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella ja sen otteluilla on ollut merkittävä katsojakunta. Esimerkiksi vuoden 2002 MM-loppukilpailujen pudotuspelit keräsivät keskimäärin katsojaa lähetystä kohti ja semifinaalit sekä loppuottelu noin katsojaa lähetystä kohti. Tässä on vielä otettava huomioon se, että Koreassa ja Japanissa järjestetyn turnauksen ottelut lähetettiin suorana Suomen aikaa aamupäivisin. Miesten jalkapallon MM-loppukilpailujen avaus, semifinaali- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut tulee näyttää kokonaan suorana lähetyksenä. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA piti päivätyssä kirjeessään yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointia tärkeänä asiakysymyksenä. FIFA on parhaillaan tarkastelemassa yleisesti merkittävien tapahtumien televisiointiin liittyviä kysymyksiä, minkä vuoksi se ei voinut ottaa kantaa asiaan. Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n järjestämät miesten jalkapallon EM-loppukilpailujen avaus-, semifinaali- ja loppuottelut, sekä Suomen maajoukkueen ottelut (kokonaan suorana lähetyksenä) Miesten jalkapallon EM-loppukilpailut ovat kansainvälisesti arvostettu urheilutapahtuma, joka on herättänyt suurta mielenkiintoa eurooppalaisten katsojien keskuudessa. Vaikka Suomen maajouk-

6 kue onkin viime vuosina karsiutunut EM-lopputurnauksesta, on tapahtuma herättänyt suurta mielenkiintoa myös suomalaisten televisiokatsojien keskuudessa. Tapahtumaa on perinteisesti voitu Suomessa seurata maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella, ja lähetyksillä on ollut Suomessa merkittävä katsojakunta. Esimerkiksi vuoden 2004 EM-loppukilpailujen semifinaaliottelujen keskikatsojamäärä oli n katsojaa lähetystä kohti ja loppuottelun n katsojaa. Miesten jalkapallon EM-loppukilpailujen avaus-, semifinaali- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut tulee lähettää kokonaan suorana lähetyksenä. Euroopan jalkapalloliitto UEFA painotti päivätyssä kirjeessä, että sen lähtökohtiin on perinteisesti kuulunut kansallisesti merkittävien jalkapallo-otteluiden lähettäminen maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Toisaalta UEFA katsoo, että tällaisen periaatteen tulisi olla myös urheilutapahtumien televisioinnista vastaavien tahojen lähtökohtana, ilman lainsäädännön asettamia velvoitteita. UEFA painotti myös, että nyt valmisteltavassa lainsäädännössä ei tule suosia yhtä lähetystoiminnan harjoittajaa, vaan asettaa eri toimijat yhdenvertaiseen asemaan. Samoin UE- FA tähdensi, että lainsäädännön valmistelussa tulisi huomioida viestinnän tekninen kehitys ja mahdollisuus välittää urheiluohjelmia erilaisten välitystekniikoiden turvin. 6 Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) järjestämien miesten jääkiekon MM-kilpailujen Suomen maajoukkueen ottelut (kokonaan suorana lähetyksenä) Miesten jääkiekon MM-kilpailut ja erityisesti Suomen maajoukkueen ottelut ovat yksi seuratuimmista urheilutapahtumista Suomessa ja herättävät siten laajaa yhteiskunnallista kiinnostusta. Jääkiekolla on Suomessa varsin laaja ja aktiivinen harrastajakunta ja Suomen maajoukkue on viimeisen kymmenen vuoden aikana yltänyt MM-kilpailuissa aina pudotuspeleihin. Myös katsojalukujen perusteella jääkiekko herättää suurta kiinnostusta Suomessa. Esimerkiksi vuoden 2004 MMloppukilpailuja katsoi keskimäärin henkilöä lähetystä kohti ja 2000-luvun kilpailuissa katsojia on ollut keskimäärin lähetystä kohti. Suomen maajoukkueen otteluissa katsojamäärä on ollut huomattavasti korkeampi, kuten vuoden 2004 ja 2005 MM-kilpailujen ratkaisevissa pudotuspeleissä noin 1,3 miljoonaa katsojaa. Suomen maajoukkueen päästyä vuoden 2001 kilpailujen finaaliin nousi katsojaluku jopa yli 2 miljoonan. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta jääkiekon MM-kilpailuja on Suomessa voitu seurata maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Miesten jääkiekon MM-kilpailujen Suomen maajoukkueen ottelut on lähetettävä kokonaan suorina lähetyksinä. Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) ei päivätyssä kirjeessä ottanut tarkemmin kantaa siihen, tulisiko sen järjestämät jääkiekon MM-kilpailut sijoittaa yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listaan. Tähän liittyen IIHF viittasi siihen, että MM-kilpailujen televisiointioikeudet on myönnetty Yleisradiolle aina vuoteen 2011 asti ja niiden näkyvyys maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella on näin ollen turvattu. Vuoden 2011 jälkeisestä tilanteesta IIHF ei lausunut mitään. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) pohjoismaisen hiihtolajien MM-kilpailut (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty), (kokonaan tai osittain suorana tai nauhoitettuna lähetyksenä) Kansainvälisen hiihtoliiton järjestämien pohjoismaisten hiihtolajien - maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn kilpailujen suosio suomalaisten keskuudessa on merkittävä. Tähän vaikuttaa pitkälti se, että hiihtolajeilla on Suomessa kansallisurheilun asema ja Suomen maajoukkueen urheilijat näissä lajeissa edustavat kansainvälistä kärkeä. Myös katsojalukujen perusteella pohjoismaisten lajien

7 MM-kilpailut herättävät suurta yhteiskunnallista kiinnostusta. Esimerkiksi vuoden 2005 MMkilpailuja katsoi keskimäärin henkilöä lähetystä kohti. Yksittäistä urheilulajeista esimerkiksi mäkihyppy on kerännyt 1,1 1,4 miljoonaa katsojaa ja maastohiihto yli 1,4 miljoonaa katsojaa. Tapahtumaa on perinteisesti voinut Suomessa seurata maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. MM-kilpailujen eri lajit tulee televisioida lähtökohtaisesti kokonaan suorana lähetyksenä, mutta lajien päällekkäisyyden vuoksi osa niistä voidaan televisioida osittain suorana lähetyksenä tai nauhoitettuna lähetyksenä. Tapahtuman televisiointiin liittyvät toimitukselliset valinnat ovat lähetystoiminnan harjoittajan harkinnassa.. Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) puolsi päivätyssä kirjeessä pohjoismaisten hiihtolajien sisällyttämistä yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listaan. FIS kannatti yleisemminkin sellaista lähtökohtaa, jonka tavoitteena on turvata merkittävien tapahtumien, kuten FIS:n pohjoismaisten hiihtolajien ja alppilajien näkyvyys maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Toisaalta FIS painotti, että kyseisten tapahtumien televisiointioikeuksien hinnoittelu tulee suorittaa markkinalähtöisesti riippumatta siitä, onko tapahtuma sisällytetty yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listaan vai ei. 7 Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) järjestämät yleisurheilun MM-kilpailut Kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun MM-kilpailut on merkittävä kansainvälinen yleisurheilutapahtuma, joka on herättänyt laajaa yhteiskunnallista kiinnostusta niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Tapahtuman sisältämiin lajeihin on vakiintuneesti osallistunut laajasti myös suomalaisia urheilijoita, jotka ovat lajissaan kansainvälistä kärkitasoa. Perinteisesti yleisurheilun MM-kilpailuja on voinut Suomessa seurata maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella ja niillä on ollut merkittävä katsojakunta. Esimerkiksi vuoden 2003 MM-kilpailuja seurasi keskimäärin katsojaa. Tässä on kuitenkin huomattava, että tapahtuman pitkän keston ja laajan lajikirjon vuoksi keskikatsojamäärä ei kerro yksittäisten lajien suosiota. Esimerkiksi Helsingissä järjestettyjen vuoden 2005 yleisurheilun MM-kilpailujen yksittäisiä lajeja seurasi jopa yli 1,3 miljoona katsojaa. MM-kilpailujen laajuuden ja pitkän keston vuoksi kaikkia tapahtuman sisältämiä lajeja ei voida lähettää kokonaisuudessaan suorana lähetyksenä. Näin ollen on perusteltua, että lähetystoiminnan harjoittaja eri lajien televisioinnissa voi noudattaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Suorissa lähetyksissä voidaan esimerkiksi esittää katkelmia muun muassa sellaisten lajien välieriä tai loppukilpailuja, joissa on mukana suomalaisia urheilijoita. Urheilutapahtuman televisiointiin liittyvät toimitukselliset valinnat ovat kuitenkin täysin lähetystoiminnan harjoittajan harkinnassa. Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) ei ole vielä tätä muistiota kirjoitettaessa vastannut liikenne- ja viestintäministeriön lähettämään lausuntopyyntöön koskien yleisurheilun MM-kilpailujen sisällyttämisestä yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listaan. 5. Yksinoikeuksien käyttöön liittyviä erityiskysymyksiä Edelleen lisensiointi Ehdotetut toimenpiteet eivät vaikuta listalle otettavien urheilutapahtumien televisiointioikeuksien edelleen lisensiointiin. Voimassa olevan lainsäädännön ja nyt ehdotettavan sääntelyn mukaan yksinoikeuden hankkinut televisiotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää yksinoikeuttaan tavalla, joka estää merkittävää osaa yleisöstä seuraamasta tapahtumaa maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Yksinoikeuden käyttämisenä ei pidetä televisiointioikeuksien edelleen lisensoin-

8 tia, joten yksinoikeuden hankkinut taho voi myydä kyseiset oikeudet edelleen ilman lainsäädännön asettamia rajoituksia. Televisiointioikeuksien käyttöön vaikuttaa televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 20 :n 4 momentti, jonka mukaan yksinoikeuden hankkinut televisiotoiminnan harjoittaja on velvollinen luovuttamaan toiselle televisiotoiminnan harjoittajalle oikeuden tapahtuman lähettämiseen, jos se ei itse toteuta säännöksessä tarkoitettua lähetystä. Toisen televisiotoiminnan harjoittajan tulee pyytää lähetysoikeuden luovuttamista vähintään kuusi kuukautta ennen tapahtuman alkamista. Lähetysoikeuden luovuttavalla televisiotoiminnan harjoittajalla on oikeus saada luovutuksesta täysi korvaus. Mikäli televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 20 :n 4 momentin mukaisesta lähetysoikeuden luovuttamisesta ei ole päästy sopimukseen, voidaan asia saattaa edellä mainitun lain 20 a :n mukaan Viestintäviraston ratkaistavaksi. Säännökseen ei ehdoteta muutoksia Ehdotettujen toimenpiteiden aiheuttamat vaikutukset Vaikutukset listalle otettavien tapahtumien näkyvyyteen Listalle ehdotettavien tapahtumien televisiointioikeudet on vakiintuneesti hankkinut Yleisradio Oy, ja ne ovat olleet maksuttomasti yleisön vastaanotettavissa Näin ollen nyt ehdotettavat toimenpiteet eivät muuta listalle otettavien tapahtumien näkyvyyttä kansallisessa televisiotarjonnassa, vaan lähinnä turvaavat sen, että kyseiset tapahtumat televisioidaan myös jatkossa maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Vaikutukset oikeudenhaltijoihin ja lähetysoikeuksien markkinoihin Ehdotettavat toimenpiteet eivät välittömästi vaikuta tapahtumien alkuperäisten oikeuksien haltijoiden asemaan. Voimassa olevan ja nyt ehdotettavan sääntelyn mukaan lähetysoikeudet hankkinut televisiotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää näitä oikeuksia niin, että merkittävä osa yleisöstä ei voi seurata lähetyksiä maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Ehdotetut toimenpiteet voivat kuitenkin välillisesti vaikuttaa alkuperäisten oikeuksien haltijoiden asemaan rajoittamalla niiden televisiotoiminnan harjoittajien määrää, jotka voivat tosiasiallisesti hankkia listalle otettavien tapahtumien lähetysoikeuksia. Näin ollen ehdotetut toimenpiteet voivat rajoittaa kyseisten tapahtumien lähetysoikeuksia koskevaa kilpailua ja siten laskea niiden taloudellista arvoa. On kuitenkin huomattava, että maksullisessa televisiotoiminnassa lyhyet urheilutapahtumat tuottavat vähemmän uusia asiakassuhteita kuin pitkät kausiluontoiset urheilutapahtumat. Näin ollen maksullisen televisiotoiminnan harjoittajat tuskin pyrkisivät hankkimaan yhteiskunnallisesti merkittäviksi määriteltyjen tapahtumien lähetysoikeuksia, koska niiden taloudellisesti tehokas hyödyntäminen on mahdollista lähinnä maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Kun ehdotetut toimenpiteet eivät kiellä mainostamista kyseisten tapahtumien televisioinnin yhteydessä, eivät ne siten estä kaupallisia televisiotoiminnan harjoittajia hankkimasta tapahtumien lähetysoikeuksia. Toimenpiteet eivät muutoinkaan aseta julkisen palvelun yhtiötä ja kaupallisia televisiotoiminnan harjoittajia eri asemaan lähetysoikeuksien hankinnassa. Näin ollen voidaan todeta, että ehdotetuilla toimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia listalle otettavien tapahtumien lähetysoikeuksien markkinoihin Suomessa. Vaikutukset jo luovutettujen lähetysoikeuksien käyttöön Ehdotettu asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan X.X.200X. Sääntelyllä ei kuitenkaan ole taannehtivia vaikutuksia, eikä se siten koske niiden listalle otettavien tapahtumien lähetysoikeuksien käyttöä, jotka on hankittu ennen X.X.200X.

9 7. Asian valmisteluaikataulu Nyt saatavien lausuntojen perusteella valmistellaan lopullinen muistio, joka toimitetaan komission alaisen televisiodirektiivin yhteyskomitean (Contact Committee) käsiteltäväksi. Komitean annettua lausuntonsa asiasta, valmistellaan asiaa koskeva valtioneuvoston asetus. Hyväksytty asetus julkaistaan tämän jälkeen EY:n virallisessa lehdessä. Viestintämarkkinaosaston tämän hetkisen arvion mukaan merkittävien tapahtumien lista saataisiin komitean arvioitavaksi loppuvuodesta 2005 tai alkuvuodesta 2006 (riippuen yhteyskomitean kokousaikataulusta), ja komitean lausunto asiassa saataisiin kevään 2006 aikana. Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus valmisteltaisiin myös kevään 2006 aikana. 9