Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Poistui klo 16.

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ AIKA klo 15:00-16:14 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Poistui klo Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Jäsen Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Pöytäkirjan tarkastaja Mäkelä Jani Pöytäkirjan tarkastaja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Torniainen Ari - Grönlund Joonas - Holopainen Hanna - Poissaolevat

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus 4 3 Ennakkoäänestyspaikat kevään 2019 eduskuntavaaleissa, 5 europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa 4 Vaalipäivän äänestyspaikat kevään 2019 eduskuntavaaleissa, 11 europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa 5 Laitosäänestyspaikat ja kotiäänestys kevään eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa 6 Kuntalain 28 :n mukainen aloite: Panssarimuseon 17 perustaminen, jatkoaloite 7 Viranhaltijapäätökset 27 8 Tiedoksi merkittävät asiat 28 9 Etelä-Karjalan Pesula Oy -tilannekatsaus Muutoksenhakuohjeet 31

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Riitta Munnukka ja Jani Mäkelä. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Ennakkoäänestyspaikat kevään 2019 eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1940/ /2018 LPR/1941/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Toimistopalvelupäällikkö Raija Tokkola puh Eduskuntavaalit järjestetään ja eduskuntavaalien ennakkoäänestys Europarlamenttivaalit ja niiden kanssa mahdollisesti samaan aikaan toimitettavat maakuntavaalit (ns. yhdistelmävaalit) järjestetään ja ennakkoäänestys Vaalilain mukaan kukin kunta päättää itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista. Oikeusministeriön päivätyn kirjeen mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on ilmoitettu Väestörekisterikeskukselle vaalitietojärjestelmässä eduskuntavaalien osalta viimeistään ja europarlamenttivaalien ja maakuntavaalien osalta viimeistään sellaisina kuin ne ovat käytössä kevään 2019 vaaleissa. Oikeusministeriön kirjeessä kehotetaan kiinnittämään huomiota siihen, että ennakkoäänestyspaikkoja on riittävästi, niissä on riittävästi tilaa ja vaalitoimitsijoita ja että ne olisivat mahdollisimman pysyviä. Ministeriön mukaan hyviä kokemuksia ennakkoäänestyspaikoista aiemmissa vaaleissa on saatu mm. posteista, kirjastoista, kauppakeskusten aulatiloista, kunnanvirastoista, oppilaitoksista ja palvelukeskuksista. Ennakkoäänestyspaikat ovat Lappeenrannassa olleet kaupungin itse hoitamia ennakkoäänestyspaikkoja. Presidentinvaalissa, eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa käytössä on ollut 11

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Esittelijän ehdotus ennakkoäänestyspaikkaa. Edellisissä vaaleissa käytössä olleet ennakkoäänestyspaikat on tarkastettu ja seuraavaa muutosta esitetään: Lauritsalan kirjasto on ollut yhtenä ennakkoäänestyspaikkana ja sen tilalle uudeksi ennakkoäänestyspaikaksi esitetään Lauritsalan palvelukeskuksen ravintola Lauraa (eteisaula) (Hallituskatu 17-19, Lappeenranta), joka esteettömänä tilana palvelisi paremmin äänestäjiä kuin Lauritsalan kirjasto. Muilta osin ennakkoäänestys on tarkoituksenmukaista järjestää edellisissä vaaleissa käytössä olleissa ennakkoäänestyspaikoissa, pois lukien Prisma yhdistelmävaaleista (europarlamentti- ja maakuntavaalit), koska tila on Etelä-Karjalan Osuuskaupan ilmoituksen mukaan varattu tuona aikana muuhun käyttöön. Ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat noudattavat aiemman käytännön mukaisia aukioloaikoja.(jw) Kaupunginhallitus päättää, että kevään 2019 vaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat ovat seuraavat: Eduskuntavaalien 2019 ennakkoäänestyspaikat: Kaupungintalo, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta ke 3.4. pe 5.4. klo 8 16 ma 8.4. ti 9.4. klo 8 16 Pääkirjasto, Valtakatu 47, Lappeenranta ke 3.4. pe 5.4. klo la 6.4. klo su 7.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo Lauritsalan palvelukeskuksen ravintola Laura, Hallituskatu 17-19, Lappeenranta ke 3.4. to 4.4. klo 10 19

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ pe 5.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo Sammonlahden kirjasto, Sammontori 2, Lappeenranta ke 3.4. to 4.4. klo pe 5.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo Joutsenon kirjasto, Keskuskatu 2, Joutseno ke 3.4. to 4.4. klo pe 5.4. la 6.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo Ylämaan kirjasto, Aapistie 1, Ylämaa ke 3.4. klo 9 12 to 4.4. klo 9 16 pe 5.4. klo 9 12 su 7.4. klo ma 8.4. klo ti 9.4. klo 9 16 Voisalmen kirjasto, Voisalmentie 19, Lappeenranta ke 3.4. klo to 4.4. pe 5.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo Korvenkylän kirjasto, Asematie 20, Rauha ke 3.4. pe 5.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo Kauppakeskus Citymarket, Toikansuontie 4, Lappeenranta

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ ke 3.4. pe 5.4. klo 9 20 la 6.4. klo su 7.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo 9 20 Kauppakeskus Prisma, Puhakankatu 9-11, Lappeenranta ke 3.4. pe 5.4. klo 9 20 la 6.4. klo su 7.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo 9 20 Ylioppilastalo Laserkatu 10, Lappeenranta ke 3.4. pe 5.4. klo ma 8.4. ti 9.4. klo Yhdistelmävaalien (europarlamenttivaalien ja niiden kanssa mahdollisesti samaan aikaan toimitettavien maakuntavaalien) 2019 ennakkoäänestyspaikat: Kaupungintalo, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta ke pe klo 8 16 ma ti klo 8 16 Pääkirjasto, Valtakatu 47, Lappeenranta ke pe klo la klo su klo ma ti klo Lauritsalan palvelukeskuksen ravintola Laura, Hallituskatu 17-19, Lappeenranta ke to klo pe klo ma ti klo 10 19

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Sammonlahden kirjasto, Sammontori 2, Lappeenranta ke to klo pe klo ma ti klo Joutsenon kirjasto, Keskuskatu 2, Joutseno ke to klo pe la klo ma ti klo Ylämaan kirjasto, Aapistie 1, Ylämaa ke klo 9 12 to klo 9 16 pe klo 9 12 su klo ma klo ti klo 9 16 Voisalmen kirjasto, Voisalmentie 19, Lappeenranta ke klo to pe klo ma ti klo Korvenkylän kirjasto, Asematie 20, Rauha ke pe klo ma ti klo Kauppakeskus Citymarket, Toikansuontie 4, Lappeenranta ke pe klo 9 20 la klo su klo 12 16

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ ma ti klo 9 20 Ylioppilastalo Laserkatu 10, Lappeenranta ke pe klo ma ti klo Päätös Hyväksyttiin.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Vaalipäivän äänestyspaikat kevään 2019 eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1940/ /2018 LPR/1941/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Toimistopalvelupäällikkö Raija Tokkola etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh Eduskuntavaalit järjestetään Europarlamenttivaalit ja niiden kanssa mahdollisesti samaan aikaan toimitettavat maakuntavaalit (ns. yhdistelmävaalit) järjestetään Kaupunginhallituksen tulee hyvissä ajoin määrätä kunnan äänestysalueiden vaalipäivän äänestyspaikat. Lappeenrannan kaupungissa on 20 äänestysaluetta. Edellisissä vaaleissa käytössä olleet äänestyspaikat on tarkastettu ja ovat käytettävissä myös kevään 2019 vaaleissa.(jw) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että kevään 2019 eduskuntavaalien, europarlamenttivaalien ja niiden kanssa mahdollisesti samaan aikaan toimitettavien maakuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikat ovat seuraavat: Äänestysalue Äänestyspaikka 001 Kimpinen Kimpisen koulu Pohjolankatu 23, Lpr 002 Leiri Lönnrotin koulukeskuksen ruokala, Lönnrotinkatu 1-3, Lpr 003 Sammonlahti Sammonlahden yläkoulu, Saunakivenkatu 12, Lpr

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Ruoholampi Lappeen koulu, Järviniitunkatu 2, Lpr 005 Voisalmi Voisalmen koulu, Voisalmentie 19, Lpr 006 Kaukas Kaukaan koulu, Parkkarilankatu 41, Lpr 007 Lauritsala Lauritsalan koulu, Hallituskatu 22, Lpr 008 Hakali Lauritsalan työväentalo, Hakalinkatu 1, Lpr 009 Pontus Pontuksen koulu, Muukontie 12, Lpr 010 Myllymäki Myllymäen koulu, Hiessillankatu 10, Lpr 011 Mäntylä Mäntylän päiväkoti Kaarnepolku 3, Lpr 012 Korkea-aho Korkea-ahon koulu, Korkea-ahontie 737, Lpr 013 Ylämaa Ylämaan koulu, Aapistie 1, Ylämaa 014 Kasukkala Kasukkalan koulu, Vainikkalantie 171, Lpr 015 Nuijamaa Nuijamaan koulu, Pihkalanjärventie 8, Nuijamaa 016 Ravattila Ravattilan koulu, Penttiläntie 635, Joutseno 017 Joutseno Joutsenon koulu, Penttiläntie 4, Joutseno 018 Pulp Pulpin päiväkoti, Linjatie 9, Pulp 019 Honkalahti Joutsenon työväentalo, Huvitie 7, Joutseno 020 Korvenkylä Korvenkylän koulu, Asematie 20, Rauha Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyydet: Risto Kakkola hallintolaki 28 5.kohta(yhteisöjäävi). Merkittiin, että puheenjohtajana tämän asian osalta toimi 1.varapuheejohtaja Jyri Hänninen.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Laitosäänestyspaikat ja kotiäänestys kevään 2019 eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1940/ /2018 LPR/1941/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Toimistopalvelupäällikkö Raija Tokkola etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh Laitosäänestys Kaupunginhallituksen tulee vaalilain 9 :n mukaan tehdä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lisäksi päätös ns. laitosäänestyspaikoista. Näitä ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Vaalilain 46 :n mukaan äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka joka on otettu rangaistuslaitokseen, saa äänestää ennakolta kyseisessä laitoksessa. Laitoksessa tilapäisesti olevat tai laitoksen henkilökunta eivät saa äänestää laitoksessa ennakolta. Vuoden 2018 presidentinvaalin laitosäänestyspaikkoina olivat seuraavat paikat: Etelä-Karjalan keskussairaala Armilan kuntoutuskeskus Toivokoti Sammonkoti Veljeskoti Lehmuskoti Juurakkokadun palvelukodit Hulda ja Kaarle Wäinönkoti Valto Käkelän katu 1, Lpr Armilankatu 44, Lpr Lönnrotinkatu 5, Lpr Hietakallionkatu 5, Lpr Snellmaninkatu 25, Lpr Armilankatu 33, Lpr Juurakkokatu 3, Lpr Kauppakatu 58 60, Lpr

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Hoivakoti Wilhelmiina Onnelantien palvelutalo Palvelukoti Hopeahelmi Selman Koti Laurankoti Kasarminportin palvelutalo Pienniemenkadun palvelukoti Ortamonpuiston palvelukoti Palvelutalo Kangasvuokko Penttiläntien palvelukoti Leivontien palvelukoti Suvantokoti Veteraanien palvelutalo Välskärintien erityisasumisyksikkö Kosenkoti/Tapiokoti Pappilankoti Palvelukoti Satakieli Oljamikoti Kuntoutumiskoti Meininki Laurinkoti Luukkaankoti Mainio Vire/Lappeenrannan palvelukoti Lappeenkoto Ryhmäkoti Siltala Kotkankatu 1, Lpr Onnelantie 32,53500 Lpr Ruukinmäentie 5, Lpr Selmankatu 5, Lpr Hallituskatu 17 19, Lpr Valtakatu 6, Lpr Pienniemenkatu 3, Lpr Läntinen kanavatie 53, Lpr Välskärintie 4, Joutseno Penttiläntie 19, Joutseno Leivontie 4, Joutseno Pytinkitie 59, Joutseno Joutsenkuja 6, Joutseno Välskärintie 2, Joutseno Pappilantie 1, Ylämaa Ierikankuja 1, Joutseno Korpimetsänkatu 3, Lpr Rintalankatu 2, Lpr Vanhatie 2, Joutseno Hallituskatu 8, Lpr Hallituskatu 10 12, Lpr Korpisuonkatu 6, Lpr Rintalankatu 2 A ja 2 B, Lpr Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä on pyydetty asiantuntijalausunto laitosäänestyspaikoista vuoden 2019 eduskunta- ja yhdistelmävaaleja varten. Lausunnon mukaisesti luettelosta on poistettu Kuntoutuskoti Meininki, koska kuntouttavan toiminnan periaatteena on hakeutua normaalien palvelujen piiriin sekä Laurinkoti ja Luukkaankoti, koska asukkaat eivät sairaudestaan johtuen pysty täysin ymmärtämään äänestyksen periaatteita tai merkitystä. Henkilökuntaa on ohjattu tarvittaessa pyytämään asukkaalle kotiäänestys, mikäli siellä on asukas, joka haluaa ja pystyy äänestämään. Listalle on lisätty Mattilan asumisyksikkö tasapuolisuuden vuoksi. Asukkaat ovat samankuntoisia kuin muissa, jo listalla olevissa sosiaalihuollon toimintayksiköiden laitosäänetyspaikoissa. Kotiäänestys Vaalilain 46 :n mukaan äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan Suomessa siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Esittelijän ehdotus Kotiäänestykseen oikeutetun on kirjallisesti tai puhelimitse ilmoitettava halukkuudestaan äänestää ennakolta kotonaan viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen klo kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. (Vaalilaki 55 ) Keskusvaalilautakunta lähettää oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti hyvissä ajoin ennen viimeistä ilmoittautumisaikaa kotiäänestyksen ilmoittautumislomakkeita sellaisille äänioikeutetuille, jotka ovat edellisissä vaaleissa äänestäneet kotonaan.(jw) Kaupunginhallitus päättää, että ennakkoäänestyksen laitosäänestyspaikkoja kevään 2019 eduskunta-, europarlamenttija mahdollisissa maakuntavaaleissa ovat seuraavat laitokset: Armilan kuntoutuskeskus Esperi Hoitokoti Pappilankoti Esperi Joutsenon Suvanto Etelä-Karjalan keskussairaala Hoivakoti Hopeahelmi Hoivakoti Wilhelmiina Juurakkokadun palvelukodit Hulda ja Kaarle Kasarminportin palvelutalo Kosenkoti/Tapiokoti Laurankoti Lehmuskoti Leivontien palvelukoti Mattilan asumisyksikkö Mehiläinen Oy/Lappeenkoto Oljamikoti Onnelantien palvelutalo Ortamonpuiston palvelukoti Palvelutalo Kangasvuokko Penttiläntien palvelukoti Pienniemenkadun palvelukoti Ryhmäkoti Siltala Sammonkoti Satakieli Selmankoti Toivokoti Veljeskoti Veteraanien palvelutalo Armilankatu 44, Lpr Ierikankuja 1, Joutseno Pytinkitie 59, Joutseno Valto Käkelän katu 1, Lpr Ruukinmäentie 5, Lpr Kotkankatu 1, Lpr Juurakkokatu 3, Lpr Valtakatu 6, Lpr Pappilantie 1, Ylämaa Hallituskatu 17-19, Lpr Armilankatu 33, Lpr Leivontie 4, Joutseno Mattilantie 1, 53650, Lpr Korpisuonkatu 6, Lpr Rintalankatu 2, Lpr Onnelantie 32, Lpr Läntinen kanavatie 53, Lpr Välskärintie 4,54100 Joutseno Penttiläntie 19, Joutseno Pienniemenkatu 3, Lpr Rintalankatu 2 A ja 2B, Lpr Hietakallionkatu 5, Lpr Korpimetsänkatu 3, Lpr Selmankatu 5, Lpr Lönnrotinkatu 5, Lpr Snellmaninkatu 25, Lpr Joutsenkuja 6, Joutseno

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Wäinönkoti Välskäri Kauppakatu 58-60, Lpr Välskärintie 2, Joutseno Päätös Hyväksyttiin.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Kuntalain 28 :n mukainen aloite: Panssarimuseon perustaminen, jatkoaloite Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1756/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 334 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. II kaupunginsihteeri Kujansivu Alina etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kuntalaisaloite: Enemmän vetovoimaa toisi Lappeenrannalle enemmän elinvoimaa Panssarimuseon perustaminen ilmailumuseon yhteyteen Nykyinen ilmailumuseoyhdistys toimii harrastelijain voimin ilman julkista rahoitusta. Yhdistys ylläpitää ilmailumuseota ( alle euron omarahoitteisella budjetilla. Museolla on reilusti toista tuhatta kotija ulkomaista vierailijaa kesäkauden aikana, jolloin museo on avoinna yleisölle. Esitetyillä toimilla erittäin kiinnostava vierailukohde lisää merkittävästi mielenkiintoisen vierailukohteen vetovoimaa sekä itse kaupunkilaisille että koti- ja ulkomaisille matkailijoille. Esitän kunnioittavasti seuraavaa: 1) Museolle järjestetään valtioneuvoston päätöksen ja tieliikenneasetuksen mukainen opastus (Liite 1), sillä nykyinen opastus on riittämätön. 2) Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museonkehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin yhtiön oma

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ varainhankinta on, kuitenkin enintään euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus. Lisäksi esitän kunnioittavasti seuraavaa: 3) IImailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisämaata lentokentälle. Panssarimuseotoiminnan organisoimisen yksityiskohdista IImailumuseoyhdistyksen puitteissa tai sen kanssa sovitaan, tai muulla tavoin, erillisessä yhteistyösopimuksessa. Lappeenrannan museon lausunto : Panssarimuseon perustaminen ilmailumuseon yhteyteen Lausuntoa Lappeenrannan museoilta on pyytänyt II kaupunginsihteeri kyseisestä aloitteesta Aloitteessa Matti S. Kurkela kirjaa kolme eri kohtaa vetovoimaisuuden lisäämiseksi alueella. 1. Museolle järjestetään valtionneuvoston päätöksen ja tieliikenneasetuksen mukainen opastus (Liite 1), sillä nykyinen opastus on riittämätön. 2. Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin on yhdistyksen oma varainhankinta, kuitenkin enintään euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus. 3. Ilmailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisä maata lentokentältä. Aloitteen tekijä ehdottaa yksityiskohtaisempaa organisointia Ilmailumuseon kanssa yhdessä erillisillä yhteistyösopimuksilla. Aloitteen takana on yksityishenkilö, ei Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry. IImailumuseoyhdistyksen henkilöt ovat tietoisia, että kuntalain mukainen aloite on tullut Lappeenrannan kaupungille.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Aloite kohta 1: OPASTUS Palvelukohdeopasteet ovat tieliikenneasetuksen mukaisia liikennemerkkejä, jotka sijoitetaan maantien tiealueelle ja niille tarvitaan aina lupa ELY-keskukselta. Jos kohteella on jo luvalliset opasteet, mutta opasteisiin halutaan muutoksia, tulee luvansaajan hakea uutta lupaa. Katuverkolla luvan palvelukohteiden opasteiden sijoittamiseen myöntää kunta ja yksityisteillä tien omistaja. Toimijan on itse haettava palvelukohde opastetta. Mikään ulkopuolinen taho (kaupunki tai ELY-keskus) ei järjestä opastusta. Lupaa haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Tiehallinnon palvelukohteiden viitoitusoppaassa 07-v-palvelukohteiden viitoitus.pdf todetaan seuraavaa nähtävyysmerkkiryhmän merkeistä: Museo tai historiallinen rakennus (772 a), nähtävyysmerkkiryhmän merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa (LMP 384/94). Opastuksen edellytyksenä on myös, että kohteet ovat hyvin hoidettuja, aukioloajoiltaan riittäviä ja avoinna kesäaikaan vähintään viitenä päivänä viikossa. Kohteen kunnossapitäjä tulee olla määritelty ja maanteiltä viitoitettavassa kohteessa tulee olla riittävästi pysäköintitilaa. Suosituksen museon, historiallisesti merkittävän rakennuksen tai rakennushistoriallisen kohteen viitoituskelpoisuudesta antaa Museovirasto. Museoista viitoituskelpoisia ovat yleensä ainakin maakunnan merkittävimpään neljännekseen kuuluvat kohteet. Taajamassa sijaitseva museo tai historiallinen rakennus voidaan viitoittaa lähiopastuksena, jos viitoitukselle on liikenteellinen tarve tai viitoitustarve on todettu kunnan opastussuunnitelmassa. Taajamassa olevaa kohdetta ei yleensä viitoiteta maantieltä. v-palvelukohteiden viitoitus.pdf Muu nähtävyys (772 f), merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa (LMP 384/94) Muu nähtävyys voi olla arkeologinen kohde, muistomerkki, taiteellinen nähtävyys tai historiallinen nähtävyys, joka ei ole rakennus. Tällaisia nähtävyyksiä ovat muun muassa linnavuoret, muinaisjäännösalueet, linnojen rauniot, linnoitukset, sotiin liittyvät vallit ja muut rakennelmat, kanavat, sillat, museotiet, kansalliset kaupunkipuistot ja kokonaisuudet, joissa on useanlaisia elementtejä. Suosituksen merkittävästä historiallisesta nähtävyydestä antaa Museovirasto. Suosituksen merkittävästä taiteellisesta nähtävyydestä antaa läänin taidetoimikunta.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Aloite kohta 2. TALOUDELLINEN TUKEMINEN Maakuntamuseo ei jaa alueellaan toimiville paikallismuseoille avustuksia. Konsultoimme ja avustamme apurahahakemuksissa mm. harkinnan varaiset Museoviraston rahoitukset. Aloite kohta 3. ILMAILUMUSEON YHTEYTEEN PERUSTETAAN PANSSARIMUSEO Karjalan ilmailumuseo toimii ansiokkaasti harrastajapohjalta ja kunnioittaa Lappeenrannan lentokentän historiaa ja Suomen sotilasilmailun historiaa. Lappeenrannan lentokenttä on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista kentistä. Sisällissodan päätyttyä keväällä 1918 maahamme alettiin puuhata paremmin organisoitua systemaattista hävittäjäkoulutusta. Ensimmäiset maakoneita varten tarkoitetut koulutuskentät perustettiin Antrean Päähkjärven jälkeen Lappeenrantaan, Uttiin ja sittemmin myös Santahaminaan. Vuosina kenttä toimii sotilaskenttänä ja kesällä 1944 yhtenä hävittäjien tärkeimmistä tukikohdista. Vuonna 1951 aloitettiin säännöllinen matkustajaliikenne aiemmin sotilaskäytössä olleelle lentokentälle. Karjalan ilmailumuseon toiminta nykyisen lentokentän kupeessa on siis perusteltua ja liittyy Lappeenrannan historiaan. Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry. pitää yllä Karjalan ilmailumuseota Lappeenrannan lentokentän läheisyydessä (Lentokentäntie 37) kahdessa hallissa. Suomessa on tarpeeksi kattava sotahistoriallinen museoverkko, eikä uudelle museolle ole tarvetta. Suomessa on kolme ammatillisesti hoidettua sotahistoriallista museota, Panssarimuseo, Sotamuseo ja museo Militaria. Ne kaikki kolme omalta osaltaan jo tallentavat sotahistoriaa. Panssarimuseo on ammatillisesti hoidettu sota historiallinen erikoismuseo, jonka päätehtävä on kerätä, tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa. Panssarimuseo toimii puolustushallinnon keskusmuseona, Sotamuseon ohjauksessa ja valvonnassa, niin kuin asiasta puolustusministeriön päätöksellä 149/5/Järj/ on määrätty. Museo harjoittaa yhteistyötä muiden sotahistoriallisten erikoismuseoiden kanssa ja on yhteistyössä sitä hyödyttävällä tavalla muiden museoiden kanssa maailmanlaajuisella tasolla. Museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Sotamuseolla on puolustusvoimien omistaman esineistön osalta kokonaisvastuu. Panssarimuseon näyttelyt suunnitellaan ja toteutetaan osittain yhteistyössä Sotamuseon kanssa. Kts.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Esittelijän ehdotus Sotamuseo on Puolustusvoimien keskusmuseo ja valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo. Puolustusvoimien sotilasmuseotoiminta koostuu Sotamuseosta, sen yhteistyömuseoista sekä joukko-osastojen ja sotilaslaitosten perinnehuoneista. Sotamuseoon on vuosikymmenten aikana talletettu satoja tuhansia Suomen sotahistoriaan liittyviä esineitä ja valokuvia ja ne ovat laajimmat sotahistorialliset kokoelmat Suomessa. Sotamuseo tarjoaa sotahistoriaan liittyvää osaamista ja palveluja suurelle yleisölle, Puolustusvoimille ja muille viranomaisille sekä alan tutkijoille. Lisäksi Suomessa toimii museo Militaria, jonka tehtävänä on aselajien kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen tallentamalla ja säilyttämällä niiden aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä, harjoittamalla tutkimusta, opetustoimintaa, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä järjestämällä museotapahtumia. Militaria on ammatillisesti hoidettu museo ja se on Sotamuseon yhteistyömuseo. IImailumuseolla on vahva side Lappeenrannan ja Etelä-karjalan alueen lennostojen ja ilmailun historiaa jo kohta sadan vuoden ajalta (1918). Valtakunnalliset ammatillisesti hoidetut sotamuseot kattavat hyvin sotahistoriaan ja eri aselajien kulttuuriperintöön liittyvän sektorin museomaailmassa, eikä siksi ole syytä perustaa uutta panssarimuseota Etelä-Karjalaan, jonne panssarijoukkoosastoilla ei ole luonnollista yhtymäkohtaa- eikä historiaa. Lisäksi keskustelussa Kaakkois-Suomen ilmailuyhdistyksen puheenjohtajan Kimmo Marttisen kanssa, ilmeni, ettei IImailumuseoyhdistyksellä ole halua laajentaa toimintaansa panssarivaunuihin. Yhdistys on sanonut, että Rakuunamäellä olevat neljä panssarivaunua voidaan väliaikaisesti siirtää museon tontille tarvittaessa. Kaupunginhallitus merkitsee kuntalaisaloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi ja saattaa sen vastauksenaan aloitteentekijälle. Päätös Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely:

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu Kuntalaisaloitteen jatkoaloite : Kaupungin hallitukselle jatko-aloite Kiitän hyvin valmistellusta ja selvitetystä vastauksesta aloitteeseeni. Se antaa kuitenkin aihetta joihinkin painaviin lisähuomautuksiin. Pyydänkin kunnioittavasti asian ottamista uuteen käsittelyyn jäljempänä esiintuotavin perusteluin. Ensinnäkin aloite koskee Lappeenrannan vetovoimaisuuden kasvattamista. Lappeenrannan vetovoima ja kiinnostavuus itse kaupunkilaisille ja matkailijoille ei lisäänny sillä, että muualla Suomessa on täydellisimpiä ja ammattimaisesti hoidettuja laajoja "oikeaoppisia" museoita, joiden ylläpito on luonnollisesti kallista. Lappeenrannan ilmailumuseo on jo osoittautunut sekä kaupunkilaisia että ulkomaalaisia ja kotimaisia matkailijoita kiinnostavaksi kohteeksi. Yhtä lailla voisi argumentoida, että Lappeenrannassa ei tarvita teatteria kun Helsingissä on Kansallisteatteri ja joukko muita teattereita. Liioitellen ja kärjistäen voisi sanoa, että Helsinki ei tarvitsisi Oopperataloa kun sellainen on Tukholmassa, Tallinassa ja monessa muussa kaupungissa. Toiseksi Lappeenrannan ilmailumuseon kustannukset kaupungille ovat olleet pyöreä 0. Yhdistys sen sijaan maksaa maanvuokraa ja kiinteistöveroa mikä on noin puolet yhdistyksen budjetista. Voi siis sanoa, että toiminta on suoraan taloudellisesti tuottavaa kaupungille puhumattakaan sen epäsuorasta myönteisestä vaikutuksesta. Kolmanneksi rahoitusapua on haettu kaupungilta ei Maakuntamuseolta. Mielestäni vähin mitä kaupunki voisi tehdä olisi kaupungin luopuminen maanvuokran perimisestä ja kiinteistöverosta eli yhdistyksen vapauttaminen molemmista näistä rasituksista.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Neljänneksi mitä tulee liikennemerkein ja opastein ohjaamiseen luontevin ja todennäköisesti myös varmin tapa saada riittävät opasteet olisi 1) kaupungin puolta yhdistyksen hakemukselle tai 2) yhteinen hakemus tai 3) kaupungin hakemus yhdistyksen valtuutuksella. Lainattu säännösteksti on ollut tiedossamme. llman kaupungin puoltoa hakemuksen menestys on epävarma. Viidenneksi yhdistys on puheenjohtajansa Kimmo Marttisen suulla, mikä on myös pöytäkirjaan merkitty, ilmoittanut yhdistyksellä olevan mahdollisuus ottaa panssarit tontilleen näytteille toistaiseksi. Nyt panssarit ovat hieman syrjässä ja muodostavat melko vaatimattoman kokonaisuuden. Yhdessä ilmailumuseon kanssa kokonaisuudesta tulisi merkittävästi kiinnostavampi. Yhdistys voisi, erikseen sovittavalla tavalla, ottaa vastuulleen panssarien suojaamisen ja huollon. Sen sijaan se huomio, että panssareilla ei ole mitään "kotipaikkaa" Lappeenrannassa, niin kuin lentokenttä on ilmailulle, on mielestäni sodankäynnille hyvin vieras. Panssareilla ei ole "kotipesää" mistä lähdetään sotatoimiin ja mihin palataan tehtävän päätyttyä niin kuin lentokoneilla - mikäli ne sitten lainkaan palaavat. Panssareilla on ollut hyvin merkittävä rooli koko jatkosodan aikana ja myös suurhyökkäyksen torjunnassa eivätkä ne ole röyhineet ja rouhineet vain yhdessä paikassa vaan pitkin ja poikin Karjalan kannasta ja Pohjois- Karjalaa. Stalinin asettaman tavoite suurhyökkäykselle oli Lappeenrannan valtaus elokuussa Panssarit kuuluvat Lappeenrantaan hyvin luontevasti ja perustellusti ja ehkä paremmin kuin minnekään muualle. Olen vakuuttunut että esittämäni järjestely, joka vähimmillään merkitsisi panssareiden siirtämistä toistaiseksi ilmailumuseon alueelle, lisäisi synergiaa ja molempien kohteiden kiinnostavuutta tarjoten sekä kaupunkilaisille että matkailijoille entistäkin mielenkiintoisemman tutustumiskohteen. Tämä on oma täysin henkilökohtainen ehdotukseni eikä yhdistyksen, jonka johtokunnan jäsen kyllä nyttemmin olen. Tässä ei ole mitään yhdistyksen sitoumusta. Tätä mahdollisuutta ja tilaisuutta ei kannattaisi ohittaa. Pienellä panostuksella saavutettaisiin merkittäviä etuja ja vahvistettaisiin jo nyt mielenkiintoista kohdetta Lappeenrannassa.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Jos asiaa halutaan kaikilta tai joltain osin viedä eteenpäin asiasta olisi neuvoteltava pitkäaikainen yhteistyösopimus kaupungin ja yhdistyksen välillä. Jos näin tahdotaan menetellä oikea kontakti henkilö on yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen Strategiajohtajan lausunto: Panssarimuseota koskeva jatkoaloite Aloite ja siihen liittyvä jatkoaloite tukee kaupungin strategiaa, joka painottaa mm. monipuolisen vapaa-ajan toimintaa ja tapahtumia. Strategian toimintasuunnitelma linjaa myös joidenkin museo- ja näyttelykohteiden rahoitusta. Suunnitelman painopisteenä on mm. Saimaan luontokohteiden esittely. Panssarimuseoon liittyvien sisältöjen rahoitukseen sen sijaan ei ole varauduttu. Saimaan lentokenttäsäätiö sr:n toimitusjohtajan roolissa en näe mahdollisena, että säätiö luovuttaa sen omistamia alueita panssarimuseolle tai muullekaan toiminnalle ilmaiseksi. Säätiö voi antaa tarkempien keskustelujen jälkeen maa-alueen vuokratarjouksen, mikäli panssarikaluston sijoittelu ilmailumuseoyhdistyksen jo vuokraamalle alueelle ei onnistu. Rahoitusjohtajan lausunto: Rahoitusjohtajan lausunto kansalaisaloitteeseen Panssarimuseon perustamiseksi (jatko-aloite): Vastaan omalta osaltani alkuperäisen aloitteen kohtiin: 2. Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin on yhdistyksen oma varainhankinta, kuitenkin enintään euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus. 3. Ilmailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisä maata lentokentältä. ja jatkoaloitteen kohtiin: Rahoitusapua on haettu kaupungilta ei Maakuntamuseolta. Mielestäni vähin mitä kaupunki voisi tehdä olisi kaupungin luopuminen maanvuokran perimisestä ja kiinteistöverosta eli yhdistyksen vapauttaminen molemmista näistä rasituksista.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupungin avustusjärjestelmää ollaan muuttamassa parhaillaan. Muutostyön tavoitteena on siirtyminen enemmän kumppanuussopimustyyppiseen yhteistyöhön. Nykyistä määrärahaa ei kuitenkaan olla kasvattamassa. Yhdistys maksaa maanvuokraa Saimaan Lentoasemasäätiölle eikä Lappeenrannan kaupungille. Maanvuokrasta neuvotteleminen on säätiön ja yhdistyksen välinen asia. Samoin mahdollisesta laajennuksen tarvitsemasta lisämaasta ja sen vuokrasta on neuvoteltava säätiön kanssa. Kiinteistövero ja sen periminen on laissa säädetty. Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Laissa mainitun tuloverolain 22 :n mukaan Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Lappeenrannassa ei ole määritetty yleishyödyllisille yhteisöille alempaa kiinteistöveroprosenttia. Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry maksoi saamani tiedon mukaan vuonna 2017 kiinteistöveroa 226,69 euroa omistamistaan rakennuksista. Kaupungin on kuitenkin kohdeltava yhdistyksiä ja vastaavia toimijoita tasapuolisesti, joten ilman tarkempaa selvitystä kaikkien vastaavanlaisten yhdistysten vapauttamisesta kiinteistöverosta, en voi puoltaa aloitteen kyseistä kohtaa. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan lausunto : Senaatti-kiinteistöjen ja Maasotakoulun kanssa on keskusteltu

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Esittelijän ehdotus Rakuunamäen asemakaavamuutokseen liittyen, että kaupungin näkökulmasta on toivottavaa, että panssarivaunut säilyvät Rakuunamäen alueella, missä ne liittyvät kiinteästi alueen varuskuntahistoriaan ja ovat yksi näkyvä osa alueen kaupunkikuvaa. Panssarivaunut on huomioitu myös asemakaavassa. llmailumuseon tienvarsikyltit on toteutettu tienviittoina jotka on asennettu vuonna 2017 Lavolankadun ja Lentokentäntien liittymään Lentoasema - viittojen yhteyteen. Tämä toteutustapa on sovittu yhteisesti kadut ja ympäristön sekä llmailumuseon edustajien kesken. (JI) Kaupunginhallitus merkitsee kuntalaisaloitteen jatkoaloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja saattaa ne vastauksenaan aloitteentekijälle. Päätös Esittelijä täydensi päätösesitystä seuraavasti: Kaupunginhallitus toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteille. Hyväksyttiin täydennetyssä muodossa. Täytäntöönpano Aloitteen tekijä

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Viranhaltijapäätökset Esittelijän ehdotus Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätökset LPR/2321/ /2018 Lappeenranta-asukaslehden painatus ja jakelu, optiovuoden käyttö LPR/2244/ /2018 Vieraanvaraisuuden osoittaminen Suomen musiikkioppilaitosten liiton valtakunnallisten kevätpäivien yhteydessä Viranhaltijapäätökset ovat oheismateriaalina ja nähtävänä kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Viranhaltijapäätökset. Merkitään tiedoksi Päätös Hyväksyttiin.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1875/ /2018 Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen, lausuntopyyntö Etelä- Karjalan jätehuoltomääräysten päivityksestä LPR/349/ /2018 Tiesuunnitelmat: Mätön maantien parantaminen välillä Ylijärvi-Mättö > tiesuunnitelma maantien (Mätöntie) parantamiseksi välillä Ylijärvi - kunnan raja LPR/2344/ /2018 Luonnonsuojelualueen Kavinojan luonnonsuojeluale YSA perustamisesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Saapuneet pöytäkirjat Saapuneet päätökset Lasten ja nuorten lautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Vanhusneuvoston pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. LPR/1875/ /2018 Etelä-Karjalan jätelautakunnan päätös Etelä- Karjalan jätehuoltomääräyksistä alkaen. Päätös on oheismateriaalina ja julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Ympäristö Jätehuolto.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Saapuneet yleiskirjeet Esittelijän ehdotus LPR/349/ /2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös: Maantien (Mätöntie) parantaminen välillä Ylijärvikunnan raja, Lappeenranta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on päättänyt, että kyseiset rakennustyön alaisena olleet tieosuudet luovutetaan yleisen liikenteen käyttöön LPR/2344/ /2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta. Päätöksellä toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSOohjelma). Alue täyttää luontoarvoiltaan METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet ja on tarpeen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Päätökset ovat nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Kuntaliiton yleiskirje: Suomen kuntaliiton suositus kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista Kirje on saatettu tiedoksi hyvinvointi- ja sivistyspalveluihin, taloushallintoon ja tarkastustoimeen. Kirje on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa.(ak) Merkitään tiedoksi Päätös Hyväksyttiin.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Etelä-Karjalan Pesula Oy -tilannekatsaus Merkittiin tiedoksi kaupunginsihteeri Juha Willbergin esittelemä tilannekatsaus.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 1 2, 6 8 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 3 5 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 3 5 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: puh , fax Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , puh Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/ päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoite liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan