/14 SALON KAUPUNKI LÄHETE
|
|
- Heli Aino Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURUN HALLINTO-OIKEUS Yliopistonkatu 34, PL 32, Turku Puhelin Faksi Sähköposti Salon kaupunginhallitus PL SALO LÄHETE SALON KAUPUNKI rwo 6 Ar',r'lSto ` / /14/ /14/ /14/ /14/ /14/ /14/ /14/ /14/4102 TIEDOKSI Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään kehottanut Salon kaupunginvaltuustoa käsittelemään uudelleen Salon keskustan osayleiskaavaa koskevan päätöksen Hallinto-oikeus lähettää ohessa jäljennökset kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista (maankäyttö- ja rakennuslaki 195 ). Asian valmistelusta hallinto-oikeudessa vastaa Veronica Storträsk. Soili Leino lainkäyttösihteeri alkuisiin numeroihin soitettaessa puheluista peritään vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu.
2 `f 1ylo;-. Turun hallinto-oikeus Yliopistonkatu 34 / PL Turku 14t11-1wUn Turun hallinto-oikeudelle Kiinteistöjen Oy Horninkatu 9, Kiinteistö Oy Salon Turuntie 10 ja As Oy Moision Rantapuisto A, B ja C (Rummunlyöjänkatu 30-32) puolesta esitän kunnioittaen, että Salon kaupunginvaltuuston tekemä, Salon keskustan osayleiskaava 2035:n hyväksymistä koskenut päätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Yleistä Salon keskustan osayleiskaava 2035:n lainvastaisuudesta - Osayleiskaava ei tiukkoine säätelyineen mahdollista ydinkeskustan tarvittavaa uudistumista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (valtioneuvoston päätös ), Salon seudun maakuntakaavan (vahvistunut ) eikä Salon yleiskaava 2020:n (lainvoimainen ) ohjeiden mukaisesti heikentäen näin kaupungin aluekeskusasemaa. Osayleiskaava ei myöskään hyödynnä Salo-Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavan (vahvistettu ) nopeaa ratayhteyttä kaupunkirakenteessa. Osayleiskaava on epäjohdonmukainen tavoitteisiinsa nähden ja täynnä merkintöjä ja määräyksiä, jotka eivät kuulu yleiskaavaan. Kaavoittajan pätevyyttäkään ei ilmoiteta lain vaatimaksi. Osayleiskaava ei perustu riittäviin, ajan tasalla oleviin selvityksiin, eikä kaavan olennaisia vaikutuksia ole kuvattu. Kaavan toteutumisesta, tarvittavien asemakaavan muutosten laatimisesta tai muista toteuttamisjärjestelyistä ja seurannasta ei ole annettu tietoa. Kaavavalmisteluun ei ole voinut osallistua vuorovaikutteisesti eikä yhdenvertaisesti. Palautteiden esittäjän tilannetta on heikennetty ilman perusteita. Osallistumis - ja arviointisuunnitelmassa ( ) esitetyt lupaukset eivät toteudu. Kaavoituksen henkilörekisterit on esitetty julkisuudessa luvatta. 1
3 Ydinkeskusta ei kehity, kaupungin aluekeskusasema heikentyy Tavoitteiden vastaisesti ydinkeskusta (C- ja C-1-alueet sekä Salonjoen itäranta) ei pääse osayleiskaavan perusteella kehittymään monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena. Tämä johtuu kaavan yksityiskohtaisesta esit ystavasta sekä epäselvist ä määräyksistä. Kaavan tiukan ohjausvaikutuksen on jo nykykäytännössäkin vaikea tai mahdoton konkretisoitua. Palvelujen saatavuus ei alueella varmistu, ja kaupungin aluekeskusasema heikkenee. Osayleiskaava ei noudata näin yleispiirteisempien, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Salon seudun maakuntakaavan, Salo- Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavan eikä Salon yleiskaava 2020:n ohjeita maankäyttö- ja rakennuslain (tekstissä MRL) 24 ja 39 :n mukaisesti. Varsinais-Suomen liittokin esitti jo osayleiskaavan luonnosvaiheen lausunnossaan (palauteraportti /A5), että "Salon keskustan osayleiskaava 2035 ehdotuksen valmistelun tulee selkeämmin olla tiivistä asemakaupunkia tavoittelevaa ja visioivaa suunnittelua, jolla osaltaan voidaan edistää ja perustella myös vahvistetun maakuntakaavan mukaista oikoratahanketta." Näitä tarkistuksia ei ole osayleiskaavaan tehty, vaan kaavaluonnos pysyi samana ehdotusvaiheessakin. Rakentamismahdollisuuksien on virheellisesti selitetty syntyvän pelkästään suuren kokonaisrakennusoikeuden perusteella. Käytännössä rakennusoikeuksia ei pystytä hyödyntämään kerroslukuja, autopaikkoja sekä liiketiloja koskevista, tiukoista kaavamääräyksistä johtuen. Myös Salon ongelmalliset ja kalliit perustamisolot on jätetty vaille huomiota. Täydennysrakentaminen ei näin käynnisty eikä olevia rakenteita voida käyttää hyödyksi. Jo pitkään alueella toimineiden yrittäjien asiantuntemus on ohitettu tässä täysin. Kaavaehdotus ei sisällä MRL 9 :n edellyttämiä rakentamistapaan ja kaupunkikuvaan, rakennus- ja kaavatalouteen sekä kaupalliseen toimintaan liittyviä tutkimuksia eikä selvityksiä, jotta keskustan uudistumiselle olisi pystytty luomaan todellisia mahdollisuuksia. Kaavan vaikutuksia ei ole riittävän monipuolisesti ja perustellusti selvitetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen (tekstissä MRA) 1 :n eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (tekstissä OAS) mukaisesti. Osayleiskaava ei ole "laajalti hyväksytty" tavoitteidensa mukaisesti. Kaavan luonnosvaiheessa kaupunginhallituksessa ja vielä valtuustokäsittelyssä tuotiin esille kaavan lukuisat ongelmat muutosehdotuksin ja yritettiin saada tarvittavaa monipuolisuutta sen sisältöön ja esitystapaan. Tavoitteet toteutumatta asemakaavan esitystavalla Osayleiskaavassa on käytetty asemakaavojen merkintöjä ja määräyksiä yleiskaavalle sopimattomin vaikutuksin. Yleiskaavan antamin suuntaviivoin pitäisi rakentamista ohjata tarkemmin asemakaavalla sekä yhteistyöllä hankkeiden toteuttamisessa. Nyt osayleiskaava ikään kuin ohjaa suoraan rakennuslupia, mikä ei ole mahdollista. Asemakaavoitukselle ei jää tarvittavaa valmisteluvaraa, vaan osayleiskaava ohjaa toteutuessaan asemakaavan muutokset tiukasti identtisiksi itsensä kanssa tulevista hankkeista riippumatta. Tämän ohjausvaikutuksen laatu ei kaavaselostuksessa varmistu myönteiseksi. 2
4 Tiukkojen, yksityiskohtaisten kaavamerkintöjen ja -määräysten tueksi ei ole laadittu yhtä yksityiskohtaisia, ajan tasalla olevia selvityksiä kortteleiden rakentamistavasta, kaupunkikuvasta, perustamisoloista tai autopaikoitustarpeesta. Myöskään merkintöjen ja määräysten vaikutuksia alueen toteuttamiselle ei ole kuvattu. Esim. käyttämätön kerrosala tai lisärakennusoikeus ei sellaisenaan osoita mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle, vaan tilanteet olisi pitänyt selvittää tarkemmin.tämä olisi ollut välttämätöntä, jotta MRL 39 :n sekä MRA 16 :n edellyttämät yleiskaavan sisältö- ja esitystapavaatimukset olisivat toteutuneet. OAS:ssä on mainittu v hyväksytty kaavarunko, ja että sen vaikutus on todettu riittämättömäksi. Kaavarunkoa on pidetty jonkinlaisena vertailukohteena osayleiskaavalle, mutta sitä ei ole kuvattu. Myöskään ei ole ilmoitettu, missä riittämättömyyttä on havaittu. Epäselväksi jää, mihin "linjanvetoa" tarvitaan. Osayleiskaavasta ei selviä, mihin on yritetty hakea muutosta, rakennettuun ympäristöön, voimassa oleviin asemakaavoihin, kaavarunko v. 2004:ään tai johonkin muuhun. Osayleiskaavan käyttökelpoisuus tulevissa tilanteissa on esitystavastaan johtuen rajoitettua ja epäselvää, koska alueelle hakeutuvia hankkeita ei tässä vaiheessa vielä tiedetä. Kaupungin rakennemuutostilanne taas tarvitsee runsaasti monipuolisia uudistumismahdollisuuksia, joita osayleiskaava tulee jopa estämään. Käytännön tilanteiden vaatiman monipuolisuuden lisääminen myöhemmin ei ole mahdollista ilman valituksia kaavan yksityiskohtaisuudesta johtuen. Osayleiskaavan esitystavasta syntyy näin kohtuutonta haittaa ydinkeskustan kehitykselle. Rakennetulla alueella on yleensäkin vaikeaa käynnistää täydennysrakentamista, mutta tällä osayleiskaavalla se jopa estetään. Rakentamiskorkeutta on kuviteltu säädeltävän tiukoilla kerroslukumääräyksillä, vaikka kerrosluku ei sellaisenaan edes kerro rakentamisen korkeutta. Valittuja kerroslukuja ei ole perusteltu kaupunkikuvallisilla tai muillakaan selvityksillä. Kerroslukumerkinnät vaihtelevat sattumanvaraisesti, eikä kiinteistönomistajia ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti kaavasuunnittelussa. Osayleiskaavassa on käytetty laajalti voimassa olevia asemakaavojakin matalampaa kerroslukua IV. Siihen on yhdistetty maanalainen autopaikoitus sekä liikkeiden monet sijoittamisvaatimukset, mikä on Salon kalliissa perustamisoloissa taloudellisesti toimimaton yhtälö. Sille ei ole kaupunkikuvallisia perusteita, esim. Horninkatu 9:ssä. Vastineeseen lisätty yksi havainnekuva on teoreettinen ja irti kokonaisuudesta. Ydinkeskustassa on runsaasti ennen v valmistuneita asemakaavoja. Niissä kerrosluku IV vastaa korkeudeltaan usein uudempien asemakaavojen kerroslukua VI, koska kellari ja ullakko lisäävät rakennusten kerroksia. Voimassa olevien asemakaavojen sallima rakentaminen on kaupunkikuvassa näiltä osin korkeampaa kuin osayleiskaavan kerroslukukäytännön sallima rakentaminen. Tätä ei ole otettu huomioon. Ullakkotilat joudutaan osayleiskaavan perusteella toteuttamaan epätaloudellisesti ja rakenneteknisesti vaativalla tavalla maanalaisiin tiloihin. Kaavan perusteluista puuttuvatkin rakentamisen taloudelliset selvitykset. Yllättävä, vailla kaupunkikuvallisia perusteita on osayleiskaavassa esitetty, korkea maamerkki radan tuntumassa, joka on ideanakin jo kulunut. 3
5 Kaavamääräyksissä on epätarkkuutta puhuttaessa tonteista mm. rakentamistehokkuuden yhteydessä, koska tontteja ei yleiskaavassa esitetä. Koska tonttien kokotietojakaan ei ole, on määräys liikkeille ja toimistoille vaaditusta, vähintään 50 %:n osuudesta katutason pohjakerroksen alasta täysin epämääräinen. Myös maanalaisten autopaikoitustilojen yhdistäminen tonttien välillä on pakollista kaavamääräyksen mukaan, vaikka tontteja ei tiedetä eikä niiden tulevia omistajiakaan. Kyseisten tilojen yhdistäminen ei yleensä käytännössä onnistu. Hankkeet eivät siis ollenkaan käynnisty. Tontti-merkintää ei ole selostuksessa selvitetty. Vailla uskottavia, käytännön perusteita on osayleiskaavan autopaikkanormin muutos maantason ja maanalaisen tilan välillä, samoin autopaikoituksen pakottaminen pysäköintilaitoksiin tai kerrospysäköintiin tontilla. Autopaikkojen määrää koskevien määräysten perusteluna on todettu harhaanjohtavasti, että autopaikkanormit ovat linjassa muiden kaupunkien kanssa. Vertailuna voidaan mainita Jyväskylän keskustaan sijoittuva, suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen perustuva Kankaan osayleiskaava (k.valt. hyv ), jossa AK- ja C-alueiden sekä liike-, palvelu- ja toimistorakennusten autopaikkoja on oltava vähintään lap/100 krs-m2-140 k-m2. Salon osayleiskaavassa vastaavat autopaikkanormit ovat 1 ap/ 50 krs-m2-84 krs-m2. Vertailukohteina voidaan pitää myös Nokian keskustan osayleiskaavaa 2030 (k.valt. hyv ) ja Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 (k.valt. hyv ), joissa autopaikkanormeja ei esitetä ollenkaan. Niissä ei ole myöskään esitetty kerroslukuja eikä rakennusoikeuksia. Kaavamääräys vanhan rakennuslain (kaavat ennen ) kerrosalan ja -luvun huomioimisesta on epäselvä ja ristiriidassa kerroslukumääräysten kanssa. Näin hämätään osallisia näennäisjoustavuudella, koska muut kaavamerkinnät ja -määräykset kumoavat tämän määräyksen. Tulevaisuuteen tähtäävä osayleiskaava on laadittu vastoin ympäristöministeriön yleiskaavoitukselle annettuja ohjeita, "Yleiskaavoituksen uusia tuulia", 10/2013, jonka tiivistelmässä todetaan seuraavaa: "Strategisessa yleiskaavatyössä on tärkeää tunnistaa sellaisia suuntaviivoja kehittämisperiaatteista ja reunaehdoista, joissa ei pureuduta liian konkreettisesti ratkaisujen yksityiskohtiin, mutta osoitetaan suuntaa jatkossa tehtäville valinnoille. Strategisen yleiskaavoituksen kehittäminen vahvistaa kaavahierarkian toimivuutta ja kokonaisuuden hallintaa joustavuuden ja reagointiherkkyyden vaatimukset huomioon ottaen. Yleiskaavoituksen kehittäminen strategisempaan suuntaan vaatii monen tahon yhteispeliä. Täytyy löytää tapoja käsitellä asioiden keskeneräisyyttä ja hyväksyä se, että kaikkea ei päätetä tässä ja nyt. Tarvitaan viranomaiskulttuuria, missä katsotaan enemmän kokonaisuutta oman sektorinäkökulman rinnalla." Puutteelliset selvitykset, vaikutuksista ei tietoa Keskustan osayleiskaavaan aivan keskeisesti kuuluvassa kaupallisessa selvityksessä on olennaisia puutteita, kuten jo aiemmin mainituissa rakentamistapaan ja kaupunkikuvaan sekä talouteen liittyvissä selvityksissäkin. Salon elinkeinoelämän suurten muutostenkin vuoksi v valmistunut kaupallinen 4
6 selvitys olisi pitänyt päivittää ja tarkentaa ydinkeskustan palvelujen osalta maankäyttöön ja rakentamistapaan kytkeytyen. Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys ei ole riittävän yksityiskohtainen kaavamääräysten perusteluksi. Tiukat kaavamääräykset estävät ydinkeskustan uudistumista ja hajauttavat kaupallisia toimintoja. Tiloja jää tyhjilleen. Ydinkeskustan palvelujen kysynnän säilyminen edellyttäisi asuntojen lisäämistä ja lisää asutusta. Uusia asumismahdollisuuksia on päinvastoin rajoitettu kaavamääräyksellä C1-alueella. Kaavamääräysten tueksi ei ole esitetty riittäviä perusteluja eikä selkeää, pitkäjänteistä vaikutusten arviointia MRL 9 :n mukaisesti. Myös liikenteen osalta selvitykset ovat puutteellisia. ELY-keskuskin on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota selvitysten puutteellisuuteen. Osayleiskaavassa ei ole selvitetty, mitä asemakaavoja on tarkoitus sen perusteella muuttaa ja missä järjestyksessä. Myöskään kaavoitukseen liittyviä maapoliittisia linjauksia tai muita toteuttamistoimia ei ole selvitetty. Seurantaa ei ole kuvattu ollenkaan. Kaavaselostuksesta puuttuu myös kokonaan tieto siitä, miten eri mielipiteet, muistutukset ja muut palautteet ovat vaikuttaneet tai olleet vaikuttamatta kaavaehdotuksen sisältöön. Osayleiskaavan selostus ei näin noudata MRA 17 :n vaatimuksia. Kaava-aineiston perusteella ydinkeskustan kehitys olisi ajan kuluessa suotuisampaa ilman laadittua osayleiskaavaa. OAS:ssa mainittu "yhteisten suuntaviivojen selville saaminen" ei ole toteutunut. Epäluottamusta on lisännyt kaavan laatijoiden pätevyys, jota ei ole ilmoitettu MRA 3 :n mukaiseksi. Vuorovaikutteisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumattomuus Asuntotuotannon ja elinkeinoelämän kehittämistarpeita on tuotu esille lukuisissa mielipiteissä ja muistutuksissa. Palautteisiin ei ole annettu vastineita ollenkaan tai ne ovat olleet epäasiallisia ja virheellisiä. Mielipiteen ja muistutuksen esittäjän asemaa on heikennetty. Osayleiskaavan valmistelussa ei ole näin noudatettu MRL 6 :n eikä 62 :n vaatimuksia. Osallisilla ei ole ollut lain edellyttämiä oikeuksia osallistua vuorovaikutteisesti kaavan valmisteluun. Koska kaikkia kaavan vaikutuksia ei ole kuvattu, ei myöskään osallisilla ole ollut mahdollisuuksia niiden arviointiin. Palautteiden vaikutuksia osayleiskaavaan ei ole kuvattu. Julkisuuteen tuotiin kahteen kertaan lähes sama juridinen osayleiskaavaehdotus. Ainakin ns. kaavaluonnosvaiheen pitäisi olla keskeinen mielipiteiden vaihtamisessa, vaihtoehtojen esittämisessä ja mahdollisten, uusien johtopäätösten tekemisessä. Luonnosvaiheen lähes 60 palautteeseeen annettiin yhteinen, ylimalkainen vastine epäselvine tai puutteellisine perusteluineen. Vastine ei ollut nykyisen lain mukaisesti vuorovaikutteista, vaan käytöstä poistunutta kuulemista. Osallisten esittämiin näkökohtiin ei annettu vastauksia eikä myöskään etsitty yhteisiä ratkaisuja esitettyihin ongelmiin. Kaavan luonnosvaiheen 60 ja ehdotusvaiheen 30 palautteesta huolimatta muutoksia ei juurikaan tehty. Tarkistukset olivat sattumanvaraisia. Ne eivät perustuneet mihinkään, yhteisesti tiedossa olleeseen selvitykseen, esim. kerroslukujen osalta. 5
7 Palautteiden antamisen jälkeen edustamieni kiinteistöjen tilannetta vielä huononnettiin. Kiinteistöjä koskeneesta mielipiteestä laadittu tiivistelmä oli virheellinen. Oy Horninkatu 9:n kohdalla kerrosluvut eivät vastanneet mielipiteessä esitettyjä, ja Kiinteistö Oy Salon Turuntie 10:n osalta esitetyt asiat oli jätetty kokonaan pois tiivistelmästä. Mielipiteessä esitettiin mm. suurempia kerroslukuja, mutta kerroslukua pienennettiin. Rakentamiskorkeudet sekä kaupunkikuva ovat keskeisiä rakentamismahdollisuuksiin sekä kunnan identiteettiin liittyviä kysymyksiä, joista pitää voida käydä laajaa keskustelua. Niistä päätti saamamme vastineen mukaan vain kuntaorganisaation pieni ohjausryhmä. Mielipiteitä esittäneet tuotiin erikseen, yksityiskohtaisesti julkisuuteen palautteineen, mutta vastine mielipiteisiin oli yhteinen ja ylimalkainen. Mielipiteeseemme ei vastattu. Muistutukseemme annettiin epäasiallinen vastine. Mm. ullakoiden osalta vastattiin, että niitä voi rakentaa, mutta ei ilmoitettu, että se tapahtuu kaavamääräyksen perusteella yhtä kerrosta asemakaavan sallimaa matalammalla kerrosluvulla. Rummunlyöjänkadun osalta mainitaan, että "alueen kerroslukua on laskettu saadun vuorovaikutuksen tuoman aineiston perusteella." Esittämäni mielipide oli jätetty em. aineiston ulkopuolelle. Lisäksi vastineessa oli alleviivattuna liikekatu ikään kuin ei ymmärrettäisi, että pihan puolelle ei liiketiloja toteuteta. Sitä paitsi liikekatu ei esiinny kaavamääräyksissä. Vastineessa olivat myös Salonjoen itä- ja länsirannat menneet sekaisin. Moision alueelle ei ole tarkoitus toteuttaa "ikävää ympäristöä", kuten vastineessa väit et tiin. Toimintamme aset ett iin näin muita huonompaan asemaan. Vastineilta edellytetään totuudenmukaisuutta ja asiallisuutta. Ne eivät toteutuneet. Kaavoituksen henkilörekisteri oli esillä julkisuudessa henkilötietolain vastaisesti kahteen kertaan. Muistutuksen esittäjien rekisterissä nimeäni ei ollut esillä johtuen asiaa koskeneesta huomautuksestani. Yhteenvedon epäyhtenäistä esitystapaa ei kuitenkaan julkisuudessa perusteltu. Näin muistutus edustamieni kiinteistöjen osalta saatettiin muihin verrattuna huonompaan asemaan, ikään kuin nimi olisi muistutuksestamme unohtunut. Virheistä ja laiminlyönneistä johtuen palautteiden käsittely vastineineen ei ollut yleiskaavalta vaadittavaa tasoa. Hyvä hallintotapa, hallintolain 6 :n yhdenvertaisuus- ja objektiviteettiperiaate eivät ole kaavoituksessa toteutuneet. Hallintolain 46 :n vaatimukset eivät ole täyttyneet päätösten perusteluissa. 6
8 Edellä olevin perustein osayleiskaavan sisältämien monien epäjohdonmukaisuuksien ja epäselvyyksien aiheuttama haitta on maanomistajille, edustamilleni kiinteistöille kohtuuttoman suuri. Saloon 20 vuoden ajan useita asuinliikerakennuksia rakentaneelle osayleiskaava ei anna mahdollisuuksia ydinkeskustan kehittämiseen. Osayleiskaava tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja toteuttaa uusi kaavavalmistelu ydinkeskustan kehitystä hyödyntävällä tavalla. Vijo Sammalmaa Yhtiöiden Oy Horninkatu 9, Kiint. Oy Salon Turuntie 10 ja As Oy Moision Rantapuisto A, B ja C hallitusten puheenjohtaja Yhteystiedot: osoite Eerikinkatu 22 b A 6, Turku puhelin s-posti veijo.sammalmaa@rakentajamestarit.com Liitteet: Liite 1 Salon kaupunginvaltuuston päätös Liite 2a-c Mielipide, sen esiintyminen internet'issä ja vastinekooste Liite 3a-b Muistutus ja sen esiintyminen internet'issä vastineineen 7
9 1(3) Markku Axelsson Hämeentie 29 A Salo Turun Hallinto -oikeus PL TURKU Saapui postitse T u r u n hallinto-oikeus Asia: Muutoksenhaku Salon kaupunginvaltuuston päätökseen Salon keskustan osayleiskaavasta Viite: Salon kaupunginvaltuuston pöytäkirja / Salon keskustan osayleiskaava 2035 / Hyväksymisvaihe Osayleiskaava t uo taloudellisen hyödyn Suur - Seudun Osuuskaupalle Salon kaupunki käynnisti kaupungin keskustan uuden osayleiskaavan valmistelun lokakuussa Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Salon keskustan uuden osayleiskaavan 2035 (LIITE 1). Osayleiskaava -alueella sijaitsee Suur -Seudun Osuuskaupan omistama ns. myllykiinteistö osoitteessa Mariankatu 12. Tämän kiinteistön , Armfeltin kaupunginosan korttelissa KTY-1 rakennusoikeus on 6531 m2 voimassa olevassa asemakaavassa (LIITE 2) tonttitehokkuuden ollessa e=0,6 ja tontin pinta -alan ollessa m2. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa osayleiskaavassa Suur -Seudun Osuuskaupan ns. myllykiinteistön tonttitehokkuus nostettiin tonttitehokkuuteen e=2.2. Suur- Seudun Osuuskaupan ns. myllykiinteistön rakennusoikeus nousee täten uudella kaavapäätöksellä 6531 kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin. Erit yinen hyöty Suur - Seudun Osuuskaupalle kyseisessä osayleiskaavassa Osayleiskaavamuutoksella aikaansaatiin erityinen hyöty Suur-Seudun Osuuskaupalle. Rakennusoikeuden nostaminen kiinteistöllä yli kerrosneliömetrillä nostavat kiinteistön arvoa yli 7 miljoonalla eurolla. Päätöksenteon puolueettomuuden vaarantuminen on ulkopuolisten havaittavissa Suur-Seudun Osuuskauppa ostajana ja Salon sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys myyjänä ovat solm ineet keskinäistä kiinteistökauppaa koskevan kauppakirjan (LIITE 3). Kauppakirjalla ostaja sai myyjältä hallinnan Työväentalon kiinteistöön Salon keskustasta. Kiinteistöön kuuluu v rakennettu Työväentalo sekä v rakennettu liikerakennus liittymineen, ainesosineen ja tarpeistoineen. Kiinteistössä toim ii m m. m yyjän eli työväenyhdistyksen toimisto, kerhohuone, juhlasali ja Salon Vilpas ry: n toimisto. Kiinteistön rakennusoikeus on voimassa olevan asem akaavan mukaan 4364 m 2 ja olem assa olevat rakennukset voidaan purkaa. Ostaja on lehdistötiedotteessaan ilmoittanut ostavansa erityisesti kiinteistön rakennusoikeutta (LIITE 4).
10 2 (3) Myyjän puolesta kiinteistökauppakirjan ovat allekirjoittaneet työväenyhdistyksen johtokunnan silloinen puheenjohtaja Risto Keto-oja ja yhdistyksen taloudenhoitaja Juha Mäkilä. Kiinteistökaupalla Työväentalon omistus- ja hallintaoikeus siirtyivät Suur- Seudun Osuuskaupalle heti kaupantekopäivänä Vaikka omistus - ja hallintaoikeus siirtyivät Suur -Seudun Osuuskaupalle on työväenyhdistyksellä rakennuksen vapaa käyttöoikeus rakennuksen purkuajankohtaan saakka jopa vuoteen 2030 asti. Kiinteistökauppakirjassa (LIITE 3) myyjän oikeudet käyttää myytyä kiinteistöä ja erikoiset oikeudet (etuudet ) on sovittu yksityiskohtaisesti myyjän eduksi seuraavasti: - myyjällä eli työväenyhdistyksellä on vapaa käyttöoikeus kaupantekohetkestä olemassa olevaan kiinteistöön ja työväentaloon, kunnes rakennus puretaan - ostaja eli Suur-Seudun Osuuskauppa järjestää myyjälle korvauksetta väliaikaiset tilat kunnes uusi liikerakennus valmistuu - myyjä saa jatkossa uudesta liikerakennuksesta kokoontumis- ja toimistotilan käyttöoikeuden 10 vuodeksi uuden liikerakennuksen käyttöönotosta lukien käsittäen mm. 80 m2 suuruisen toimistotilan - Salon Vilpas ry: n työväentalossa kaupantekohetkellä olevan toim iston vuokratulot menevät edelleen myyjälle eli työväenyhdistykselle - Salon Sosiaalidem okraattisen Työväenyhdistyksen työväentalossa järjestämien tilaisuuksien tulot menevät m yyjän eli työväenyhdistyksen tuloiksi - vapaa käyttöoikeus tiloihin päättyy viim eistään vuonna 2030, jollei rakentamista jostain syystä johtuen suoriteta Salon sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen vapaa käyttöoikeus Suur Seudun Osuuskaupan om istam an kiinteistön toimitiloihin tarkoittaa sitä, että Salon sosiaalidem okraattinen työväenyhdistys saa toimintaansa taloudellista tukea Suur-Seudun Osuuskaupalta vuodesta 2012 alkaen siihen asti kunnes rakennus puretaan, jopa vuoteen 2030 asti. Lisäksi erikoisia etuja ovat työväenyhdistyksen oikeudet kolmannen osapuolen (Salon Vilpas ry) vuokraan toisen osapuolen (Suur-Seudun Osuuskauppa) om istamassa kiinteistössä, jonka käytöstä työväenyhdistys ei maksa vastiketta tai kiinteistönhoitokorvausta Osuuskaupalle. Edellä lueteltujen erikoisten etujen, tulojen ja vuokrien m äärä Salon kaupallisessa ydinkeskustassa on euroa/ kuukaudessa. Edellä m ainitut seikat tarkoittavat, että Suur- Seudun Osuuskauppa on antanut ja antaa taloudelliseksi tueksi ja puoluetueksi katsottavia etuuksia Salon sosiaalidemokraattiselle työväenyhdistykselle alkaen arviolta euroa/ kuukaudessa, noin euroa vuosittain. Salon sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys saa vuosina jatkuvaa taloudellista tukea Suur-Seudun Osuuskaupalta. Salon keskustan osayleiskaavan 2035 päätöksentekoon osallistuivat Salon sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen jäsenet Jorma Elovaara, Leena Ahonen-Ojala, Saija Karnisto, Piia Keto-Oja, Saku Nikkanen, Katja Taimela, Simo Vesa ja Pirjo Virtanen (LIITE 5).
11 3 (3) Hallintolain kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä. Osayleiskaavan käsittelyssä on olemassa ulkopuolisen havaittava syy puolueettom uuden vaarantum iseen. Kiinteistöä koskevan kauppakirjan nojalla toisaalta Suur-Seudun Osuuskaupan ja toisaalta Salon sosiaalidem okraattisen työväenyhdistyksen välillä on keskustan osayleiskaavan 2035 valmistelun ja päätöksentekovaiheissa voimassa kiinteä taloudellinen sopimus, jossa jaetaan keskinäisiä, merkittäviä taloudellisia etuja ja taloudellista puoluetukea säännöllisesti ja pitkäaikaisesti vuosina Osayleiskaavan päätöksentekoon osallistunut kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Saija Karnisto työskentelee Salon sosiaalidem okraattisen työväenyhdistyksen toimistonhoitajana (LIITE 6). Hän työskentel ee työväental olla, jonka om istaa ja jonka kiinteistökustannukset kustantaa Suur-Seudun Osuuskauppa. Osayleiskaavapäätös tulee kumota ja palauttaa uudelleen valmisteluun Salon kaupunginvaltuuston päätös Salon keskustan osayleiskaavasta 2035 tulee kum ota em. perusteilla ja palauttaa uudelleen valm isteluun. Ystävällisin terveisin Markku Axelssq,. Hämeentie 29 A Salo markkuaxelsson(at)gm ail.com LIITTEET: 6 kpl
12 Turun hallinto-oikeus Yliopistonkatu 34 / PL Turku Saapui postitse Tw-L111 hall into-oikeus Turun hallinto-oikeudelle Kiinteistöjen, Tehdaskadun varsi (2. kaupunginosan kortteleiden 10,11 ja 14), Helsingintie 1 ja 2 (1. kaupunginosan kortteleiden 2 ja 1) sekä Örninkatu 2 (4. kaupunginosan korttelin 9) puolesta esitän kunnioittaen, että Salon kaupunginvaltuuston tekemä, Salon keskustan osayleiskaava 2035:n hyväksymistä koskenut päätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Osayleiskaavan valmistelussa ei ole vuorovaikutteisuus toteutunut. Kaava vaikeuttaa pitkään yksityiskohtaisella ja vailla todellisia perusteita olevalla sisällöllään ja esitystavallaan alueen kehittämistä. Kaavoituksen perustana olevat selvitykset ovat puutteellisia ja vanhentuneita kaavan vaikutusten kuvaamiseen. Kaavan toteuttamista tai seurannan järjestämistä ei esitetä. Myös kaavan laatijan pätevyys jää epäselväksi. Kaavan ongelmallisuutta osoittavat äänestyspäätökset kaupunginhallituksessa ja myös -valtuustossa. Kaava ei ole laajalti hyväksytty tavoitteidensa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden puutteet Osallisilla ei ole ollut lain edellyttämiä oikeuksia saada vastauksia ja vaikutusten arviointia palautteisiinsa. Kaavan alkuvaiheen seminaareista vain pieni osa on ollut yleisiä ja nekin vailla vaikutusta. Näiden jälkeen julkisuuteen tuotiin kahteen kertaan hyvin yksityiskohtainen, juridinen osayleiskaavaehdotus määräyksineen ja selostuksineen. Ainakin ns. kaavaluonnosvaiheen pitäisi olla keskeinen mielipiteiden vaihtamisessa, vaihtoehtojen esittämisessä ja uusien johtopäätösten tekemisessä. Ne eivät olleet mahdollisia. Lähes 60 palautteeseen annettiin vain yhteinen, ylimalkainen ja perusteluiltaan epäuskottava vastinekooste Palautteisiin ei vastattu. Kaava-asiakirjoissakaan ei ole mainintaa osallisten palautteiden vaikutuksista kaavan sisältöön. 1
13 Kiinteistöjen asemaa huononnettiin mielipiteen esittämisen jälkeen ilman perusteluja. Näin meneteltiin Hornin alueella, jolla aikaisemmin asumiselle osoitettu alue (AK, IV, e=1,0) muutettiin teollisuuskäyttöön (TY, III, e=1,0). Uuden teollisuuden sijoittaminen alueelle tulee tuottamaan ongelmia viereiselle asumiselle suojelurakennuksineen. Kaavaratkaisu vaikeuttaa myös tarvittavaa aluerakenteellista muutosta ja samalla menetetään kaupungin keskustan tarvitsemia, uusia asuntoja Salonjoen varrella. Mielipiteitä esittäneiden nimet olivat julkisesti esillä, vaikka keskeisiä olivat mielipiteissä esitetyt asiat. Kaavoituksen henkilörekistereitä ei olisi saanut henkilötietolain mukaan julkisuudessa esittää. Kaavoituksen toteutumattomat tavoitteet Tulevaa kehitystä perustellaan suurella rakennusoikeuden kokonaismäärällä todeten samalla, ettei se välttämättä toteudu. Kaavan kerroslukumääräykset estävät todellisuudessa rakennusoikeuksien käytön. Kaava heikentää näin myös Salon yleiskaava 2020:n antamia suuntaviivoja ydinkeskustan uudistumiselle. Asumisen tarpeet, palvelujen saatavuus sekä elinkeinoelämän toimintaedellytykset kuuluvat osayleiskaavan keskeisiin sisältövaatimuksiin. Ne eivät kaavalla toteudu. Ydinkeskustan asuin- ja liikerakennuksille yleisesti ehdotettu 1V-kerroksinen rakentamistapa ja Salon maaperässä kalliisti toteutettavat maanalaiset autopaikoitustilat ovat taloudellisesti toimimaton yhtälö, joka ei toteudu. Näin estetään asuntojen täydennysrakentaminen ydinkeskustassa, jossa uusia asuntoja asukkaineen tarvitaan erikoispalvelujen kysynnän ja keskustan elinvoimaisuuden säilymiseksi. Keskustan täydennysrakentaminen on jo muutenkin teknisesti, taloudellisesti ja myös kaupunkikuvallisesti vaativaa. Meriniityn alueelle esitetty 111 -kerroksisuus rajoittaa alueen uudistumista ja toimintamahdollisuuksia. Se on myös kaupunkikuvallisesti teoreettinen, koska kerrosten korkeudet vaihtelevat suuresti toimintojen mukaan. Tiukkaa kaavakuria on korostettu toteamalla, että kerrosluvut ja tehokkuudet ovat enimmäislukuja, joita ei saa asemakaavalla ylittää. Tästä huolimatta radan tuntumaan on osoitettu korkeampaa rakentamista (TP-2, X, e=2,0) ilman uskottavia ja tasapuolisia perusteluja, koska vastaavaa rakentamista ei ole esitetty koko radan varren alueelle, rautatieasemaa vastapäätä. Viereisellä teollisuuskiinteistöllä (KMT-1, III, e=1,0) sen toteutuminen olisi ollut todennäköisempää. Maamerkkiesitykset eivät paranna Salon identiteettiä, koska samoja on nähty monilla paikkakunnilla jo vuosikymmeniä sitten. Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät suojelukohteet on kaavakartalla esitetty yhtä arvokkaina kuin valtakunnallisesti merkittävät kohteet. Tämä hei- 2
14 kentää arvokkaimpien suojelukohteiden asemaa ja muiden kohteiden järkevää säilymistä. Suojeltavien rakennusten joukossa on erittäin huonokuntoisia rakennuksia, joita ei voida pitää pystyssä puhumattakaan, että niille voitaisiin osoittaa jotain uutta käyttöä ilman olennaisia turvallisuusriskejä. Näitä ovat Salonjoen rannalla olevat Hornin alueen vanhat teollisuusrakennukset (sr 32) uudella asuntoalueella (AK, V, e=1,0). Niiden dokumentoinnin pitäisi riittää historiallisen arvon säilymiselle. Ainakin pohjoisemmasta, suuremmasta rakennuksesta pitäisi voida luopua. Näin alueen muut, suojeltavat rakennukset voisivat saada tuekseen uutta, miljöökokonaisuuteen sopivaa asutusta. Kaavaratkaisussa olisi samalla pitänyt huolehtia siitä, että aikaa myöten keskustan teollisuus siirtyy Salonjoen itärannalta kauemmaksi ja tekee tilaa asumiselle sekä palveluille. Tätä ei tue uusien teollisuustoimintojen sijoittaminen Salonjoen varrelle, suojeltavien rakennusten viereen (TY, III, e=1,0). Yleisesti suojeluesitysten perustelut eivät nojautuneet riittäviin, yksityiskohtaisiin selvityksiin. Yhden suojelukohteen poistaminenkin kävi helposti kaupunginhallituksen äänestyspäätöksellä Luontokohteissa vaaditut rakentamisrajoitukset, esim. luo 17 Vähäjoen varrella, eivät selviä viittauksin Luontoselvitykseen v. 2005, jossa kohteet eivät edes esiinny samoin merkinnöin kuin kaavakartalla. Luontokohteen vieressä olisi pitänyt laajentaa uutta pientaloaluetta Leinonkatua hyödyntäen (AP, II, e=0,5). Näin olisivat myös rakennussuojelun ja luonnon erityiskohteet voineet saada tuekseen uutta asutusta ja ansaitsemansa ympäristökokonaisuuden. Alueen toteutumiselle ei ole nyt taloudellisia perusteita. Tarkkoja asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä käytetään ilman, että niiden välityksellä selviää alueiden käytön pääperiaatteet yleiskaavalta edellytettävällä tavalla. Kaavasta ei selviä, mihin yritetään hakea muutosta, rakennettuun ympäristöön, voimassa oleviin asemakaavoihin, kaavarunko v. 2004:ään tai johonkin muuhun. Oikeusvaikutteisen kaavan pitäisi aikaa myöten pystyä myönteisesti ohjaamaan täysin tuntemattomiakin hankkeita. Kaava toimii ikään kuin se jo ohjaisi suoraan rakennuslupia, mikä ei ole mahdollista. Yksityiskohtainen esitystapa johtaa tulevaisuudessa turhiin muutostarpeisiin, jotka hidastavat alueiden toteuttamista. Joustavuuden ja harkinnanvaraisuuden lisääminen myöhemmissä käytännön tilanteissa taas johtaisi valituskierteisiin. Tästä syntyy kohtuutonta haittaa alueen toivotulle kehitykselle. Kaavamääräyksissä on epätarkkuutta puhuttaessa tonteista rakentamistehokkuuden yhteydessä. Kaavaehdotuksen vaatima, C-alueiden liiketilojen 50 %:n osuus katutason tilasta, liikkeiden rakentaminen kahteen kerrokseen sekä erittäin tiukat autopaikkanormit maanalaisine tiloineen ja laitoskytkentöineen estävät rakennushankkeiden käynnistymisen. Kaavamääräys vanhan rakennuslain (kaavat ennen ) kerrosalan ja -luvun huomioimisesta on hämäävä, koska uudet kaavamääräykset kumoavat sen. 3
15 Osayleiskaavasta ei selviä, mitä asemakaavoja on sen perusteella tarkoitus muuttaa, ja missä järjestyksessä. Kaavan toteutukseen liittyviä maapoliittisia suuntaviivoja ja toimenpiteitä ei ole ollenkaan selvitetty. Osayleiskaavalta edellytetään määrätietoisuutta alueen toteuttamisessa sekä varautumista ennakoimattomiin tapahtumiin juuri mahdollisia toteuttamistapoja koskevan suunnittelun avuin. Kaavan toteutuksen ajoitusta ja seurantaa ei ole kuvattu ollenkaan. Selvitysten vaiavaisuus ia vaikutusten epäselvyys Ydinkeskustan palvelukokonaisuus olisi edellyttänyt tuekseen ajan tasalla olevaa kaupallista selvitystä, joka olisi kytkeytynyt osayleiskaavoitukseen. Vuonna 2011 valmistunutta kaupallista selvitystä olisi pitänyt tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys ei ole riittävän yksityiskohtainen perusteluksi kaavamääräyksille. Salo on laajan alueen kaupallinen keskus, mutta tiukat kaavamääräykset estävät ydinkeskustan rakentamista ja hajauttavat kaupallisia toimintoja. Liiketilojen useiden, yksityiskohtaisten kaavamääräysten tueksi ei ole esitetty riittäviä perusteluja ja vaikutusten arviointia. Ydinkeskustan erikoispalvelujen säilyminen edellyttäisi asuntojen lisäämistä ja lisää asukkaita kysynnän ylläpitämiseksi. Uusia asumismahdollisuuksia kaavassa sen sijaan rajoitetaan. Myös liikenteen osalta selvitykset ovat puutteellisia. Maininta, että tiukat autopaikkanormit ovat linjassa muiden kaupunkien kanssa, on harhaanjohtava. Muissa keskustojen osayleiskaavoissa ei autopaikkoja usein edes sisällytetä kaavamääräyksiin. Asemakaavatarkkuudella annetuilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ei ole tukenaan vastaavalla tarkkuudella tehtyjä, rakentamistapaa, kaupunkikuvaa, perustamisolosuhteita ja autopaikoitusta koskevia selvityksiä ja eikä arviointeja niiden vaikutuksista. Rakentamiskorkeutta oletetaan säädeltävän tiukoilla kerroslukumääräyksillä. Kerrosluku ei kuitenkaan yksiselitteisesti kerro rakentamisen korkeutta, eikä tiukan säätelyn kaupunkikuvallinen tarkoitus selviä. Kaava-asiakirjoissa ei ole selvitetty, mitä linjanvedolla tarkoitetaan eikä sen olemuksesta pitkällä aikavälillä. Myöskään ei ole kuvausta tilanteesta, jossa osayleiskaavaa ei ollenkaan laadittaisi. Siitä selviäisi kaavan heikentävä merkitys alueen kehitykselle. Kaavan uskottavuus horjuu myös sen laatijoiden osalta, koska heidän pätevyyttään ei ole ilmoitettu, eikä se varmistu lainmukaiseksi. Kaavan valmistelussa ei ole vuorovaikutteisuuden ja tiedottamisen osalta noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n eikä 62 :n vaatimuksia. Henkilötietolain vaatimuksia on rikottu kaavoituksen henkilörekisterin esittämisessä. 4
16 Kaavan sisältö, esitystapa ja selostus eivät noudata maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n eikä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 16 ja 17 :n vaatimuksia. Kaavoitukseen liittyvät selvitykset eivät ole riittävän yksityiskohtaisia toimiakseen asemakaavatasoisen esitystavan perusteluina eikä kaikkia tarvittavia kaavan vaikutuksia ole kuvattu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n eikä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisesti. Kaavaehdotuksesta ei myöskään selviä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 :n mukaisesti kaavan laatijan pätevyys. Edellä olevan perusteella Salon keskustan osayleiskaavaehdotus 2035 ei täytä lain vaatimuksia ja sen hyväksymistä koskeva päätös tulee kumota. Salossa. X 2014 Kiinteistöjen, Tehdaskadun varsi, Helsingintiel ja 2 sekä Örninkatu 2 puolesta Jorma Nieminen Yhteystiedot: Jorma Nieminen, Finnfoam Oy os. Satamakatu 5, Salo puh s-posti Liite 1: Kaupunginvaltuuston päätös Liite 2a: Mielipide tiivistelmässä internet"issä Liite 2b: Mielipiteisiin annettu vastine 5
17 Turun hallinto-oikeus Yliopistonkatu 34 / PL Turku Turun hallinto-oikeudelle Esitän kunnioittaen, että Salon kaupunginvaltuuston keskustan osayleiskaava 2035:n hyväksymistä koskenut päätös kumotaan, ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Salon ydinkeskustassa omistamaamme kiinteistöä, Vilhonkatu 11-13, koskevat osayleiskaavassa keskeisesti seuraavat kaavamerkinnät ja -määräykset: C-1 Keskustatoimintojen alue Liike- ja/tai toimistotilaa tulee rakentaa kahteen ensimmäiseen kerrokseen ja nämä tilat tulee olla yhdistettävissä tonttien välillä. Alueelle voidaan rakentaa asuntoja edellyttäen, että liiketilojen pysäköintija huoltotilat voidaan toteuttaa. Alueen autopaikoitus sijoittuu pääosin maanalaisiin tiloihin, jossa pysäköintjärjestelyt tulee olla yhdistettävissä tonttien välillä luiskin ja ajoyhteyksin. e=2,2 VI Korttelin tai sen osan suurin sallittu tehokkuusluku, eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Korttelin tai sen osan suurin sallittu kerrosluku, joka sisältää kerrosalaan kuulumattomat tilat kuten ullakon Kävelypainotteinen katu (Vilhonkatu, tältä osin) YLEI SMÄÄRÄYKSET:: Vanhan rakennuslain (kaavat ennen ) aikaisilla alueilla kaavoja uudistettaessa, kerrosalan laskentaperiaatteissa ja kerrosluvun määrittelyssä huomioidaan vanhan rakennuslain mahdollistama rakentaminen. Pysäköintimääräykset: Käytettävän rakennusoikeuden ylittäessä rakennustehokkuuden e=1,1, on kaikki autopaikat kyseisen tehokkuuden ylittävän kerrosalan osalta lunastettava pysäköintilaitoksesta tai osoitettava kerrospysäköintinä tontilla. - Asuminen: yksi kutakin kerrosalan 84 neliömetriä kohti kuitenkin vähintään yksi autopaikka asuntoa kohden. - Liiketilat: yksi kutakin kerrosalan 60 neliömetriä kohti. - Toimisto-, ravintola-ja kokoontumistilat: yksi kutakin kerrosalan 84 neliömetriä kohti. (Maantasopysäköinnissä suuremmat autopaikkamäärävaatimukset) 1
18 Salo on rakennemuutostilanteessa, jossa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tulisi osoittaa monipuolisesti vaihtoehtoja kaupungin kehitykselle. Siinä on avainasemassa ydinkeskustan uudistuminen, jolla Salo voi lunastaa asemansa tulevaisuudessakin laajan alueen palvelukeskuksena. Ydinkeskusta on alueena hyvin myös rautatietä käyttävien saavutettavissa, mikä antaa lisämahdollisuuksia asumiselle ja työpaikoille. Keskustan osayleiskaavalla nämä mahdollisuudet jäävät täysipainotteisesti käyttämättä. Tavoitteidensa vastaisesti osayleiskaavaa on vaikea tai jopa mahdoton käytännössä toteuttaa sitovien kaavamääräystensä perusteella. Osayleiskaavaa valmisteltaessa ei ole selvitetty rakentamistaloutta eikä otettu huomioon ongelmallisia ja kalliita perustamisoloja. Myös kaupunkikuvan vetovoimaisuus kytkettynä kaupallisen toiminnan menestyksellisyyteen on jäänyt vaille riittäviä selvityksiä. Kerrosluku- ja rakentamistehokkuusmerkinnät, liikkeiden sijoittamista, asuntojen ja ullakoiden rajoittamista, maanalaisen autopaikoituksen toteuttamista ja autopaikkamääriä koskevat vaatimukset on yksipuolisesti, vailla toteuttajatahojen tukea sisällytetty osayleiskaavaan. Osayleiskaava ei ole tavoitteidensa mukaisesti yleisesti hyväksytty linjanveto tulevalle rakentamiselle. Kerroslukujen määräytyminen ei perustu mihinkään yleisesti tiedossa olevaan, hyväksyttyyn selvitykseen, vaan se on tehty sattumanvaraisesti. Selvittämättä on jäänyt myös hyöty siitä, että uilakot on sisällytetty kerroslukuihin. Kaavamääräyksen vuoksi varastotilat joudutaan sijoittamaan kalliisti ja teknisesti vaikeasti toteutettaviin, maanalaisiin tiloihin. Rakennusoikeuksien määrittely on tehty vastaavin heikkouksin, vailla kokonaisselvitystä. Osayleiskaavalla ilmoitetaan ydinkeskustan saavan lisää arvonnousua ja suuren kokonaisrakennusoikeuden avaavan rakentamismahdollisuuksia. Nämä kuitenkin kumoutuvat monien kaavamääräysten vaatimuksilla, jotka tyrehdyttävät rakentamisen. Epäselvyyttä lisäävät osayleiskaavassa tontteja koskevat kaavamääräykset. Tontit kuuluvat vasta asemakaavavaiheeseen. C-1- alueella vaatimus liiketilojen sekä maanalaisten tilojen yhdistämisestä tonttien välillä on varmuudella mahdollista vain yhden omistajan omistaessa tontit. Osayleiskaavan aikajänteellä voi tapahtua paljonkin muutoksia omistustilanteessa eivätkä kaikkien toimijoiden rakentamisen ajoitukset ole samanaikaisia. Tämä lisää kohtuuttoman paljon haittaa kaavan toteuttamiselle. Autopaikkanormien on ilmoitettu olevan linjassa muiden kaupunkien kanssa osoittamatta tarkemmin väitteen todenperäisyyttä. Ilman tarkempia, liikennettä ja autopaikoitustarpeita koskevia selvityksiä ja tulevaisuuden analyysejä eivät esitetyt autopaikoitusnormit ole luotettavia. Erikoispalvelujen menestyminen alueella tarvitsee tulevaisuudessa lisäksi runsaasti kadunvarsipysäköintiä, mikä on jäänyt vähälle huomiolle kaavassa. 2
19 Kaava -asiakirjoissa ei kuvata ollenkaan tulevia asemakaavanmuutostarpeita tai muitakaan toteuttamistoimia. Se olisi ollut oleellinen tieto näin yksityiskohtaisen osayleiskaavan ohjausvaikutuksesta. Myös kaavamääräys vanhan rakennuslain mukaisten kaavojen huomioimisesta on vaikutuksiltaan epäselvä. Osayleiskaavasta ei selviä, miten ja missä huomioiminen toteutuu. Edellä mainituin perusteluin osayleiskaava ei yksityiskohtaisuudessaan nojaudu riittäviin, yhtä yksityiskohtaisiin ja ajan tasalla oleviin selvityksiin MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti. Osayleiskaavan sisältö ei noudata MRL :n 39 :n vaatimuksia epäselvine ja osaltaan asemakaavoille kuuluvine merkintöineen ja määräyksineen. Kaavaselostuksesta puuttuvat kokonaan MRA 17 :ssä edellytetyt selvitykset osayleiskaavan toteutuksen ajoituksesta ja seurannasta, eikä kaavan olennaisia vaikutuksia ole kuvattu riittävän monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti. Kaavaratkaisua on perusteltu yksipuolisin arvioin, ottamatta huomioon toteuttajatahojen mielipiteitä ja asiantuntemusta. Näin on laiminlyöty MRL 62 :n mukaisen vuorovaikutteisuuden toteutuminen. Näine monine puutteineen osayleiskaava ei tarjoa Salon kaupunkikehitykselle tarvittavaa tukea, vaan päinvastoin se jopa estää alueen uudistumista pitkällä aikavälillä. Tästä syystä kaavan hyväksymistä koskenut päätös pitää kumota ja aloittaa kaavan valmistelu uudelleen, uusin näkökulmin ja yhteistyöpainotuksin. ` t Mikko Ketonen TS-Yhtymä, Vilhonkatu 11-13, Salo hallituksen puheenjohtaja Yhteystiedot: TS-Yhtymä Kauppiaskatu Turku p Liite: Salon kaupunginvaltuuston päätös
20 TURUN HALLINTO-OIKEUS Yliopistonkatu 34 PL 32 Saapui postitse Turku T1ur Hui hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeudelle Ns" Ratapolun tontit "-alueen puolesta esitän että Salon keskustan osayleiskaava 2035 palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Salon asemakaavassa 1887 Tullhusgatanin varrella olevat tontit varattiin normaaleiksi asuintonteiksi. Kun Karjaan rata rakennettiin Salon kautta ne tontit, joista osia jäi rautatiealueen alle, luovutettiin VR:lle. VR käytti ne osat tonteista, joita ei tarvittu rata-alueeseen, asuinrakennusten rakentamiseen. Rakennukset ovat nyt 90-vuotiaita tai vanhempia. Nämä asuintontit on myöhemmin kaavoitettu liikennealueeksi. VR luopui toiminnalleen tarpeettomista tontinosista ja myi ne rakennuksineen. ELSA-radan suunnittelun yhteydessä kaavoitettiin lisää asuintontteja liikennealueiksi, mutta ei korjattu "Ratapolun tontteja " koska ne olivat VR:n hallussa. ELSA-radan laajat tarkemmin määrittelemättömät aluevaraukset olivat kuitenkin suuri este alueiden kehittämiselle, joten päätettiin tehdä tarkempi ESA-linjaus. "Ratapolun tonttien" omistajat ovat useasti pyytäneet kaupunkia tarkistamaan asemakaavaa ratalinjauksen osalta. Kaupungin vastaus on että se odottaa "ESAradan toteutussuunnittelua ". Väitän että sellaista suunnitelmaa ei tule seuraavan 30 vuoden aikana. Tonttien oston yhteydessä käydyissä neuvotteluissa VR ja museovirasto olivat samaa mieltä kuin kaupunki että kaikkien etu on että rakennukset kunnostetaan ja tontit kehitetään ajanmukaisesti. Kaupunki myönsi poikkeamispäätöksen ratavartijan torpan laajentamiseksi mutta ELY-keskus eväsi poikkeamisen ja sanoi että kaupungin tulee hoitaa asia kaavoituksella. Kaupunki viis veisaa ELY-keskuksen ohjeista. Osayleiskaavassa jätetään po. alue seisomaan ja odottamaan jotakin jota yhä suuremmalla todennäköisyydellä ei koskaan tule. (Monetasiat tukevat radan uutta linjausta jos sellainen joskus tulee.) Em. syistä johtuen esitämme että ns. "Ratapolun tontit" palautetaan alkuperäiseen käyttöön siten että niistä varataan vapaaksi se osa mitä mahdollinen rata joskus tarvitsee. Salossa Tapani Takio, osaomistaja
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma
1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3.KAUPUNGINOSA KORTTELI 126 TONTTIT 1 JA 2, KOSKIKATU 40 JA 42 Suunnittelualue sijaitsee 3. kaupunginosan korttelin 126 tontilla
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.2.2018 ASEMAKAAVA KESKUSPUISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), kortteleita 20, 21, 26 ja katualuetta
Lisätiedot2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET
RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa
LisätiedotAkm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotLENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
Lisätiedot1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS
LisätiedotOsallistumis ja arviointisuunnitelma
ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit
LisätiedotYLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)
LisätiedotNiittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote
Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotLepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015
30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2014 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen
Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen
LisätiedotPELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PELKOSENNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS PYHÄTUNTURI / OSA-ALUE C SOUTAJAN RANNAN ALUE Pyhätunturin matkailualueella korttelissa 582 kiinteistöjen 583-403-77-1, 583-403-77-45 ja 583-403-77-46 alueilla OSALLISTUMIS-
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotHANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL
LisätiedotKorttelin 4001 asemakaava
Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2019 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa itä-suomun
LisätiedotSodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012
Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää
LisätiedotASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.
691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER
KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
LisätiedotAsemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41
(OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.
LisätiedotAsemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014
Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotTAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010
TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotAsemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen
Tekninen lautakunta 289 04.09.2013 Kaupunginhallitus 423 09.09.2013 Kaupunginhallitus 373 15.09.2014 Kaupunginvaltuusto 84 29.09.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako, 64 Skinnarila, kortteli 81, virkistys-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan
LisätiedotTalkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1
Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
18.11.2014 NAANTALIN KAUPUNKI Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan muutos I Muutosalue koskee tiloja: Kummeli 529-409-5-3, Kaukoranta 529-409-4-2 Tamminiemi I 529-402-1-40, Tamminiemi II 529-412-1-36,
Lisätiedot1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan
LisätiedotN12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos
Kaupunkisuunnittelulautakunta 32 17.03.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 20.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 11.02.2016 Kaupunginhallitus 70 22.02.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 61 24.05.2016
LisätiedotASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101
ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO
LisätiedotRAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 5.10.2018 1(6) RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS 5.10.2018 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA Korttelit 3063 Uimahallin ja Jyvälänpuiston päiväkodin alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2018 Suunnittelualue Suunnittelun kohteena on noin 1,5
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotAsemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta 191 13.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 22.03.2016 Kaupunginhallitus 119 04.04.2016 Kaupunginhallitus 219 20.06.2016 Kaupunginvaltuusto 53 27.06.2016 Asemakaavan muutos,
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5199 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.3.2018 ASEMAKAAVA MUSIIKKIOPISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), korttelia 21 koskeva asemakaavan
LisätiedotRAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 12.12.2017 YLEISTÄ Maankäyttö-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 27.3.2018 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0619 Lamminkadun eteläpään asemakaavamuutos 6. (Suopelto) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAUDNKORVA I C ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ORTOKUVA ALUEELTA 2011 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Haudankorva I C: Haudankorvan kaupunginosan
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 1. 1(8) Kurikan kaupunki Asemakaavamuutos koskien Nummi (3) korttelia 11 sekä virkistysaluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalue Nummen kaupunginosassa Liite
LisätiedotSIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos
SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön
LisätiedotKemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos
Tohmajärven kunta Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos 7.12.2018 1/5 7.12.2018 Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Sisältö 1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 Suunnittelualueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola
LisätiedotAsemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotPALTAMON KUNTA Tekniset palvelut
1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue
LisätiedotPäiväys HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Päiväys 26.5.2014 HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. TORPANTIE 33 Asemakaavan ja tonttijaon
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.3.2017 MARMORIKUJA 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002208 Tontin omistaja hakee asemakaavan muutosta osoitteessa Marmorikuja 6. Asemakaavaa on esitetty muutettavaksi niin,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN
LisätiedotPosio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 05.04.2018 Seitap Oy 2018 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotT o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s
LisätiedotTaapurintien asemakaava
Taapurintien asemakaava Asemakaavan vaiheittainen muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Taapurintien asemakaavan vaiheittainen muutos Kaavan päiväys Kiinteistöt
LisätiedotKAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi
Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5197 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 28.11.2017 ASEMAKAAVA VENETMÄEN ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 5. kaupunginosaa (Järventausta), korttelin osaa 379 koskeva
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KORTTELI 13, tontti 6 Rovakatu 31
ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KORTTELI 13, tontti 6 Rovakatu 31 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS JA SUUNNITTELUPALVEUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT 2008 2 Suunnittelualue:
LisätiedotSimo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin
LisätiedotKIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS
KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635
ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 635 osa puistosta VP ja osa katualueesta Kaavan laatija REJLERS
LisätiedotRAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 10.4.2018 0 YLEISTÄ Maankäyttö-
LisätiedotKAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.8.2017 SPINELLIKUJAN PYSÄKÖINTILAITOS ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002351 Kaavamuutosalue sijaitsee 23. Kivistön kaupunginosassa osoitteessa Spinellikuja 2 (tontti 23-183-2).
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti
OAS A-2716 1 (6) A-2716 22.5.2017 Asemakaavan muutos Kurenojantie pää, Villähde Lahti.fi OAS A-2716 2 (6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan
Lisätiedot