Laivanrakentaja Aabraham Sirkiä ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laivanrakentaja Aabraham Sirkiä (1870 1948)"

Transkriptio

1 Laivanrakentaja Aabraham Sirkiä ( ) Ihmiskunta lienee harjoittanut vesillä liikkumista jo ammoisista ajoista. Varhaisimpia tietoja löytyy egyptiläisten Niilillä harjoittamasta liikenteestä. Myös kiinalaisten tiedetään harjoittaneen kaupankäyntiin ja valloituksiin tarkoitettua merenkulkua. Viikinkien harjoittamasta merenkulusta löytyy jatkuvasti uutta tietoa. Jo nyt tiedetään, että ennen 1000 lukua viikingit olivat käyneet Venäjän jokien kautta Kaspianmerellä sekä Välimeren kautta Mustallamerellä. He olivat myös Islannin ja Grönlannin kautta vierailleet Pohjois-Amerikassa, siis huomattavasti ennen Kolumbusta. Itämeren maiden ja Suomen meriliikenteeseen on voimakkaasti vaikuttanut Hansaliitto. Liiton toiminnasta löytyy merkkejä mm. Koivistolta 1270-luvulta. Mahtavimmillaan liitto oli 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa. Tärkeimmät hansakaupungit olivat Lyypekki, Rostock, Wismar, Stralsund, Greifswald, Lüneburg, Bremen, Hampuri ja Köln. Kauppakonttoreita oli lisäksi mm. Lontoossa, Bruggessa, Bergenissä ja Novgorodissa. Itämeren piirissä tärkein hansakaupunki oli Tallinna. Suomessa Hansaliiton kauppakeskuksia olivat Turku ja Koroinen. Kustaa Vaasa ja Iivana Julma kielsivät aikanaan hansakaupan. Kustaa Vaasan tarkoituksena oli tehdä Viipurista Itä-Suomen kauppakeskus. Hänen aikanaan kinastelivat kaupunkien porvarit ja talonpoikaislaivurit merenkäyntioikeuksistaan sallittiin talonpoikaispurjehdus laajennettiin purjehdusoikeuksia kaikkiin Itämeren satamiin. Laivat Laivojen yleisinä rakennusaineina on varhaisina vaiheina käytetty puuta. Mänty, kuusi, tammi ja setri ovat olleet käytettyjä puulajeja. Laivojen liikuttelussa lienee käytetyn ihmisvoimia. Suurissa kaleerilaivoissa saattoi olla satoja soutajia. Nk. triereissä 300-luvulla ekr. soutajat istuivat kolmessa eri tasossa laivan molemmilla sivuilla. Aluksi purjeita käytettiin soutajien apuna, mutta myöhemmin ne korvasivat soutajat täysin. Yhdellä raakapuulla varustettu purje lienee vanhimpia malleja. Tätä purjetyyppiä käyttivät mm. viikingit. Kolmikulmaista latinalaispurjetta käytettiin mm. Afrikan ja Kiinan välisessä liikenteessä. Näitä Dhow- laivoja rakennettaneen vieläkin. Kiinassa yleinen purje on ollut dzonkki. Myöhemmin aina nykypäiviin saakka takilointi on muodostunut kahveli- tai raakapurjeista sekä niiden yhdistelmistä. Mastojen lukumäärä on ollut 1 7 kpl. 1

2 Karjalan kannaksen purjelaivoista tiedetään, että 1877 Koivistolla ja Johanneksessa oli 134, Uudellakirkolla ja Kuolemajärvellä 69, Viipurissa 25, Säkkijärvellä 18 ja Lavansaaressa 43 laivaa. 1-mastoinen laiva lienee alussa ollut yleinen. Maailmalla tätä kutsuttiin kutteriksi. Suomessa Jandikai, 2 mastoinen kaljaasi lienee ollut 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Merenkulkuliikenteen alussa se oli lukuisasti käytössä myös muualla Euroopassa. Englannissa se tunnettiin kitsi nimisenä. Molemmat laivatyypit oli varustettu kahvelipurjein. Kannakselaisten laivojen tärkein kohdesatama oli Pietari. Tiedetään kyllä, että purjehduksia olisi ulotettu aina Tukholmaan saakka, mutta Pietari oli tärkein. Kauppatavaroina oli tuonnissa liha, suola, sokeri ja ryynit, viennissä puutavara, kivet, vuodat, turkikset ja tali. Kannakselaisten laivojen omistajina esiintyivät sellaiset nimet kuin Lenkkerit, Haloset, Peusat, Tähkäpäät, Rangit, Pörit, Turtiaiset, Sirkiät, Rehmoset, Sudet, Uutut, Anttalaiset, Juustit, Kyynäräiset, Rumpuset, Rokat, Nikkaset, Juvat, Mellaset ym. 2

3 Laivanrakennus Karjalan kannaksella Ehkä merkittävin laivanrakennuspaikka kannakselaisittain oli Koivisto, vaikka sen lisäksi oli useita muitakin varvia eli telakkapaikkakuntaa. Niitä olivat mm. Lautaranta, Muurila, Seivästö, Junnola ja Ino. Tunnettuja laivanrakennusmestareita olivat Aabraham Sirkiä, Niklas Hietanen, Nikodeemus Hyvönen, Taavetti Muurinen, Kaapre Riski, Pärttyli Matikka, Matti Lipponen, Aug. Hilska, Matti Seppä, Gabriel Rusi jne. Laivanrakennus oli ehkä kiihkeimmillään ensimmäisen maailmansodan aattovuosina, jolloin esim oli Seivästön rannan telakoilla samanaikaisesti rakenteilla 14 alusta. Viimeisin tiedossa oleva laiva oli Lautarannassa 1921 Aug. Hilskan toimesta rakennettu Vesa. Laivanrakennuksessa tarvittu puutavara saatiin yleensä omista metsistä. Tärkeä varustelutarpeiden toimittaja oli Starckjohann Viipurista. Se toimitti metalliosat, köydet, takilatarpeet, purjekankaat ym. Lisäksi oli muita pienempiä alihankkijoita. Starckjohannin toimitukset tapahtuivat velaksi, mutta ei ole tiedossa, että olisi tullut luottotappioita. Itse laivanrakennus aloitettiin talvella kaatamalla tarpeellinen puutavara. Se kuljetettiin jo talvella aiotulle rakennuspaikalle. Puut kaadettiin juurineen, jolloin juurakko-osaa saattoi käyttää hyväkseen. Laivan köli tehtiin kahdesta rungosta, jotka liitettiin yhteen, latvapuolet vastakkain. Juurekset jäivät näin kölin päihin. 3

4 Kun siihen aikaan ei käytetty piirustuksia, jäi laivan muotoilu mestarin osaamisesta kiinni. Muodossa oleellisinta oli tukikaarien muotoilu ja rakentaminen. Kaarien muotoilutapoja tunnettiin kolme. Vanhimmassa tavassa mestari käytti pitkää notkeaa sileäksi vuoltua katajan kaarta piirroitukseen. Muoto määriteltiin lavalla, josta se mittaamalla siirrettiin kaariin. Toisessa tavassa käytettiin hyväksi laivanpuolikasmallia ja lyijytankoa. Lyijytanko taivutettiin ao. kaaren kohdalla mallin ympäri ja saatu muoto taltioitiin ja suurennettiin kaaren mittasuhteisiin. Kun malli rakennettiin niin että siinä ¼ vastaa luonnollista mittaa 12 niin mittasuhteeksi muodostui 1:48. Kolmannessa tavassa käytettiin myös laivanpuolikasmallia, joka oli koottu puutapein ¼ laudoista. Mittoja otettaessa malli purettiin ja mitattiin kaaripaikat. Kaarien valmistuksen jälkeen ne kiinnitettiin köliin. Aabraham Sirkiän mukaan noudatettiin alun perin amerikkalaista patenttitekoa, mutta ei tiedetty, kuka oli tavan Suomeen tuonut. Kun laivan puurunko oli valmistunut, niin sen jälkeen rivimiehet nk. kanapaatsikat rivisivät laivan vesitiiviiksi tervatuilla liinatappuroilla. Sen jälkeen laiva tervattiin ja laskettiin vesille. Laivan mastojen pystytys ja takilointi tehtiin sen jälkeen. Laivan vesillelasku oli aina juhlatilaisuus. Siinä tarvittiin sekä viinaa että laulumiehiä. Jos viina ei riittänyt, laiva saattoi jäädä viinamäelle. Työ jo taiskii jäähä tähä, ko isännäl ol viinaa vähä. 4

5 Laulajista monet olivat kaupanteossaan oppineet ns. halkovenättä, joka ei aina ollut ymmärrettävää eikä edes käännöskelpoista. Tunnettuja laulumiehiä olivat mm. seivästöläiset Tiitus Muurinen, Samuli Lempiäinen, Paavo Muurinen ja Simo Paakki. Vesillelaskun jälkeen veisattiin virsi ja riennettiin juhlataloon syömään ja seurustelemaan. Lopuksi vietettiin reippaat talkootanssit. Aabraham Sirkiä Aabraham Sirkiä syntyi Kuolemajärven pitäjän Karjalaisten kylässä 1870 äitinsä perintötalossa. Ensimmäiset ansiotulonsa hän sai paimentamalla lehmiä 10 vuoden ikäisenä. Omien lehmien ohella hän suostui paimentamaan myös kahden naapurin karjaa. Naapurityönantajat olivat Leppäsen Helena ja Renki-Juuso Ieva. Kesän jälkeen Martin päivänä isännät maksoivat palkkaa ruplan lehmää kohti. Niin tulivat tienatuiksi ensimmäiset rahat. Hänen ollessaan 14 vuoden ikäinen ei Kuolemajärven kunnassa ollut mitään kouluja. Sen sijaan naapurikylässä Uudenkirkon Tarkkalassa toimi kiertokoulu. Aabrahamin vanhemmat opettivat hänelle lukutaidon, kirjoittaa ei silloin kylässä osannut kukaan. Niinpä hän kysyi vanhemmiltaan lupaa päästä Tarkkalan kouluun. Tarkkalan koulun opettaja tarvitsi naapuripitäjäläisen takia luvan rovastilta, joka sen myönsikin. Puolentoista viikon kuluttua opiskelun alkamisesta tuli Uudenkirkon pastori tarkastuskäynnille ja ihmetteli pojan kirjoitustaitoa kivitaululle. Tähän puolentoista viikon jaksoon mahtui Aabraham Sirkiän koko koulunkäynti. Kotioloissa hän teki pikkurysiä ja kävi ongella pitäen näin perheen kaloissa. Kahden vuoden kuluttua hän suoritti rippikoulun, joka sujui helposti. Rippikoulua käydessään hän oli 16 vuotias. Häntä tuli tapaamaan vanha laivanrakentajanaapuri, joka halusi häntä laittamaan Uudenkirkon miehen laivaa. Isä antoi Aabrahamille luvan ja sovittiin 75 kopeekan päiväpalkasta. Tässä korjaustyössä Aabraham oppi käyttämään välineitä ja tietämään mitä laivan kunnostukseen kuuluu. Sitten laivanrakentaja tuli taas pyytämään häntä työhön. Siihen osallistuisi Koivistolta tuleva mestari, joka opettaisi pojalle laivanrakennuksen, jos hän niin haluaisi. Aabraham suostui pyyntöön. Pääsiäisenä aloitettu laiva valmistui marraskuun viimeisenä päivänä. Mestarin opit selvittivät laivanrakennuksessa tarvittavat tiedot perin pohjin. Aabraham Sirkiä maksoi oppirahoja 10 ruplaa ja 2 litraa konjakkia. Tämän jälkeen riitti rakennustöitä niin, että kotitöihin ei ollut aikaa. Piti palkata vieraita kotitöihin. Hänen laivanrakennuskautensa kesti aina vuoteen 1914 asti. Tänä aikana rakennettiin kaikkiaan 18 laivaa. Lautaranta lienee ollut hänen lähin rakennuspaikkansa. Lautaranta oli myös merkittävä kauppapaikka, sillä siellä sijaitsivat kauppias Paavo Halosen liiketilat ja varastot. Paavo Halonen taas harrasti merkittävää liiketoimintaa Venäjän suuntaan. Liiketilojen raunioita saattaa löytää vieläkin. Lautarannan saari niemineen muodosti suojaisan sataman. Kun siellä eräs suojaisa ja jyrkkä niemen osa oli suojan puolella, niin sinne syntyi oiva laivanrakennuspaikka. Tätä vanhaa osaa nimitettiin riviksi. Suojaisuutensa vuoksi tätä rantaa käyttivät hyväkseen myös kalastajat. 5

6 Kuvissa on ylhäällä Aabraham Sirkiä kotipihallaan mukanaan lapsenlapset, serkukset Yrjö Sirkiä ja Liisa Sirkiä, vuosi Alakuvassa Liisa Tiitto s. Sirkiä ja Yrjö Sirkiä, serkukset samassa paikassa Tavallisesti riviltä löytyivät Salomon Kukon kolme isoa soutuvenettä, Taavetti Taurenin moottorivene ja Aabraham Sirkiän perheen soutuvene, joka poikkesi malliltaan muista pulleahkon rakenteensa vuoksi. Riviä käyttivät satamanaan myös satunnaiset vierailijat. Hienoin moottorivene siellä vierailleista lienee 6

7 viipurilaisen liikemiehen Gourewitchin omistama. Muistona noista ajoista riviltä löytyi mieskiertoinen vintturi, jolla voitiin hinata maalle suurehkojakin aluksia. 7

8 Aabraham Sirkiän lisäksi riviä käyttivät laivanrakennuspaikkana lukuista muutkin laivanrakennusmestarit. Tiedossa ovat seuraavat laivat, rakennusvuodet ja rakentajat: Matilda 1898 Gabriel Rusi Muurila 1900 Gabriel Rusi Lilli 1905 Pärtty Matikka Lilli 1909 Matti Seppä Alku 1912 T. Leppänen Aamurusko 1912 Aabraham Sirkiä Elmo 1913 Aabraham Sirkiä Joutsen 1913 Niklas Hyvönen Uimari 1913 T. Muurinen Reima 1914 J. Tuhkanen Helle 1915 Aabraham Sirkiä Aino 1916 Pärtty Matikka Vesa 1921 Aug. Hilska Kannaksen vaurauteen eri kaupankäynneillä niin maateillä, rautateillä kuin meritsekin on ollut merkittävä vaikutus jälkeen on tämän kaupankäynnin vaikenemisen vaikutus ollut huomattava. Kerrotaan, että tukkukauppias Juho Peussa toimitti junakaupalla tavaraa Venäjälle aina Siperiaa myöten. Maitse kuljetettiin tavaraa myös hevoskyydillä Pietariin. Suomen kansainvälinen merenkulku purjein jatkui vielä höyrylaivojen liikenteeseen tulonkin jälkeen aina 1930-luvulle saakka. Sitä harrasti merkittävästi ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustav Eriksson. Muistomerkkeinä suomalaisesta merenkulusta purjelaivakaudelta voidaan löytää esim. Sigyn ja Suomen Joutsen Aurajoelta Turusta, Pommern Maarianhaminassa. Mieltä lämmittävää on löytää Saksasta Münchenin Deutsches Museumista suomalaisen laivan Herzogin Cesilien pienoismalli. Tämä laiva oli merkittävä sen takia, että se voitti aikoinaan suomalaisella miehistöllä varustettuna Euroopan - Australian välisen vehnäpurjehduksen. Hyvinkäällä Heimo Rumpunen 8

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä.

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä. Kaljaasi Maija Himankalaiset Vesa, Juhani ja Juha Särkilä ovat vaalineet himankalaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla kaljaasi Maijan. Esikuvana he käyttivät Mikko Mikonpoika Pöyhtärin rakentamaa

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Entisen Suomen Laatokan alueen veneet ja niiden rakentajat. Luoteinen alue

Entisen Suomen Laatokan alueen veneet ja niiden rakentajat. Luoteinen alue 1 Entisen Suomen Laatokan alueen veneet ja niiden rakentajat Luoteinen alue Luoteinen alue alkaa Laatokan kulmasta Hiitolan pitäjän Kilpolan saaresta. Siellä teki kaksimastoisia, 8metrisiä hevosveneitä,

Lisätiedot

MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015

MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015 MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015 M/v Amiga (Helsinki) Larsmossa 1960 rakennettu moottorivene. Omistaja Rickhard Lundell, Helsinki Aluksen rungon kunnostukseen 3600 euroa. M/s vartiolaiva 55 (Helsinki)

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

1 60.17824 29.48068 4

1 60.17824 29.48068 4 Ino Koordinaattijärjestelmä WGS84 Lähteet: Maanmittauslaitos Karjalan kartat Talojen numerointi perustuu "Kylät kujasineen" -kirjan sivujen 172-173 piirrokseen ja talojen asukkaat s. 169-171 Oiva Uutun,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Sergei Radonezilainen -keppinukke Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Saaroinen (8) Saaroinen

Kalevi Hyytiä Saaroinen (8) Saaroinen Kalevi Hyytiä Saaroinen 1845 1 (8) Saaroinen 1845 Johdanto Tässä yhteenvedossa esittelen Sakkolan Saaroisten kylän väestön vuonna 1845. Aineisto pohjautuu lähinnä henki- ja kirkonkirjatietoihin. Lisälähteenä

Lisätiedot

4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista

4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista 4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n. 500 000 Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista varustamot estsivät uusia satamia ja kohteita Destinaationa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kulttuurin tuotteistaminen. Case: Koiramäen lasten kaupunkiretki Turussa

Kulttuurin tuotteistaminen. Case: Koiramäen lasten kaupunkiretki Turussa Kulttuurin tuotteistaminen Case: Koiramäen lasten kaupunkiretki Turussa Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 5.5.2010 Mistä kaikki sai alkunsa? Matkailun ja majoitusliikkeiden edustajien

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Tuomas Juho Matti Anna Tuomas Matti Peter Tapani Hanna Antti Varpu 1746.

Tuomas Juho Matti Anna Tuomas Matti Peter Tapani Hanna Antti Varpu 1746. Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Tuomas Susi Tuomas 1666 Johanna 1719 Maria 1722 Tuomas 1727 Taulu 1 Tuomas 1743 Juho 1757 Matti 1739 Anna 1748 Tuomas 1743 Matti 1744 Peter 1745 Tapani 1756

Lisätiedot

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2.

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2. 1 Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat Joensuu 23.2.2009 Hannu Puhakka 2 Yhteenvetoa viennin näkökulmasta 3 Finnveran osalta Finnverassa

Lisätiedot

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET:

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET: JUUTALAISUUS AP Juutalaisuus syntyi 1200-luvulla ekr Lähi-idässä. Juutalaisuuden syntyyn ovat vaikuttaneet kantaisä Abraham ja juutalaisten johtajana toiminut Mooses. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI !jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

Tuomas * 1764 Sakkola Hapsar do. Taulu. Kaarina * Sakkola Korhola. Taulu 4. Aune Tuomas Kaarina 1779.

Tuomas * 1764 Sakkola Hapsar do. Taulu. Kaarina * Sakkola Korhola. Taulu 4. Aune Tuomas Kaarina 1779. Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Tuomas Jäppinen Tuomas 1715 Kaarina 1734 Maria 1735 Helena 1739 Elin 1743 Johannes 1746 Anna 1748 Juho 1749 Taulu 1 Aune 1772 Tuomas 1764 Kaarina 1779 Tuomas

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Kuvat Heikki Helin Yhteenveto Aulis Tiensuu

Kuvat Heikki Helin Yhteenveto Aulis Tiensuu Kuvat Heikki Helin Yhteenveto Aulis Tiensuu 1 Venla Pulkkanen Riina Mantila Roosa Kinnunen 2 Anni Sinelampi 3 Venla, Anni, Riina ja Roosa, T15 4x80 m aidat P15 4x 100 m: Arttu Sandberg, Karim Echabid,

Lisätiedot

1. Hallinto ja kokoukset

1. Hallinto ja kokoukset 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 18. huhtikuuta. Äänivaltaisia kokousedustajia oli paikalla seitsemän (7) ja muita osallistujia viisi (5). Kalastusalueen

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle. Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä

Lisätiedot

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön Suomen piensahat 1998 Toimittajat: Esa Ylitalo Aarre Peltola Irma Kulju 14.4.2 523 Piensahat vähentyneet selvästi Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön kokonaismäärän selvittämistä.

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan.

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 2/2011 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA

PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 2/2011 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 2/2011 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA Museoviraston asettaman perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan pöytäkirja numero 2/2011 Aika 25.3.2011 kello 10.30 15.00 Paikka Museovirasto,

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

IFLAn strategiset tavoitteet 2011-2015

IFLAn strategiset tavoitteet 2011-2015 IFLA IFLA (International Federation of Library Associations and Institutions) Kirjastoseurojen ja kirjastojen kansainvälinen liitto 1500 jäsentä 150 maassa Perustettu 1927 Edinburgissa toimisto Haagissa,

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot