TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN JOUTOMAIDEN MERKITYKSET ASUKKAILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN JOUTOMAIDEN MERKITYKSET ASUKKAILLE"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN JOUTOMAIDEN MERKITYKSET ASUKKAILLE Eija Arpiainen, Tiina Nurminen, Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu HALYAS14: Loppuraportti

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TILANNEHAASTATTELUT JOUTOMAIDEN ÄÄRELLÄ Tutkimusasetelma Tutkittavat alueet Aineiston kuvaus Aineiston analysoinnista Työnjako JOUTOMAAT JA MERKITYSTEN MAAILMA Joutomaat kaupungissa Kokemuksellisuuden kautta syntyvät merkitykset MERKITYKSELLISET JOUTOMAAT TAMPEREEN KESKUSTASSA Joutomaiden nykyinen merkitys Joutomaiden mahdollisuudet JOUTOMAIDEN MERKITYKSET KOHTAAVAT SUUNNITTELUN Joutomaiden merkitysten suhde keskustan strategiseen yleiskaavaan Menetelmän arviointia LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Tampereen keskusta-alueella on useita erikokoisia alueita, joilla ei ole selkeää käyttötarkoitusta. Alueet voivat olla täysin tyhjillään ilman käyttötarkoitusta tai niillä voi olla jonkinasteista käyttöä. Pienimuotoinen käyttö on voinut muodostua ajan kuluessa, kun paikkaa on esimerkiksi alettu pitää parkkipaikkana, ohikulkureittinä tai oikopolkuna. Alueen nykyinen käyttötarkoitus ei ole tällöin välttämättä suunnittelijoiden työn tulosta vaan toiminta on syntynyt spontaanisti käytäntöjen muovaamana. Näitä, tässä tutkimuksessa joutomaiksi kutsuttuja alueita, ei välttämättä huomaa ilman erillistä tarkastelua tai ne ovat niin vahvasti osana ihmisten arkipäivän toimintaa, ettei niihin kiinnitetä erillistä huomiota. Joutomaat voivat olla hyvinkin suuria alueita kuten laajoja hiekkakenttiä, mutta tästä tutkimuksessa keskitymme kuitenkin Tampereen keskusta-alueella sijaitseviin helposti rajattaviin ja pienialaisiin joutomaiksi luettaviin alueisiin. Tämä raportti on osa Tampereen kaupunkikeskustan strategista kehittämisprosessia, jonka yhteydessä kehitetään muun muassa uudenlaisia osallistumismenetelmiä, jotta kokemuksellinen tieto saataisiin paremmin näkyviin keskustan kehittämisessä. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu tilannehaastatteluista, joiden avulla tavoitteenamme on tutkia, millaisia merkityksiä kaksi erilaista joutomaa-aluetta saavat ihmisten arjessa. Keskeisessä osassa strategista kehittämisprosessia on myös Tampereen strateginen osayleiskaavatyö, jonka yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu keskustan elävöittäminen. Keskusta-alueen vajaakäyttöisissä alueissa voi piillä osayleiskaavan tavoitteiden osalta potentiaalia, jonka löytäminen kokemuksellisen tiedon avulla voi edistää merkittävästi keskustan elinvoimaisuuden kehittämistä. 3

4 2 TILANNEHAASTATTELUT JOUTOMAIDEN ÄÄRELLÄ 2.1 Tutkimusasetelma Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Tampereen kaupunki 2013c, 5) on linjattu, että osayleiskaavan valmistelu on sidoksissa uuden kaupunkistrategian valmisteluun. Nykyisessä kaupunkistrategiassa on nostettu keskeisiksi tavoitteiksi keskustan elävyys ja keskustan kehittäminen kaupunkiseudun ytimenä. Osayleiskaavasuunnittelun lähtökohdaksi on asetettu siten muun muassa keskustan kaupunkitilojen elävöittäminen, keskustan aseman vahvistaminen urbaanin asumisen paikkana ja keskustan puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvon ja käyttömahdollisuuksien parantaminen sekä viher- ja virkistysverkon jatkuvuudesta huolehtiminen. Kaupungissa sijaitsevia vajaakäyttöisiä alueita, kuten parkkialueita, rakentamattomia tontteja tai epäsiistejä viheralueita pidetään usein joutomaina, jotka ovat jollain tapaa sopimattomia ympäristöönsä nähden ja kaipaisivat jäsentämistä esimerkiksi käyttötarkoituksen osalta. Keskustan kehittämisen kannalta näyttäisi siis siltä, että keskustassa sijaitsevat joutomaa-alueet ovat potentiaalisia alueita kehittää, jotta kaupunkistrategiassa määritetyt tavoitteet täyttyisivät tehokkaammin. Tämän harjoitustyön tarkoituksena on tutkia, millainen merkitys keskusta-alueen kahdella erilaisella joutomaa-alueella on alueella kulkeville ihmisille sekä minkälaista kehittämispotentiaalia asukkaat kokevat alueissa olevan. Tarkoituksena on siis selvittää, minkälaisia merkityksiä keskusta-alueen erilaiset joutomaat saavat ihmisten arkielämässä ja millä tavalla asukkaiden arjessa muotoutuneet merkitykset ovat suhteessa yleiskaavatason tavoitteisiin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisia merkityksiä keskusta-alueella sijaitsevat joutomaa-alueet saavat ohikulkijoiden arkielämässä? 2) Miten arkielämässä muodostuneet merkitykset ovat suhteessa Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan tavoitteisiin? Avainsanat: Tilannehaastattelu, joutomaa, kokemuksellinen tieto, arkipäivän merkitykset 4

5 2.2 Tutkittavat alueet Tutkimuksessa mukava olevat joutomaa-alueet sijaitsevat eri puolilla Tampereen keskusta-aluetta ja ovat myös luonteeltaan erilaisia. Ensimmäinen tutkittava alue sijaitsee Anttilan läheisyydessä, Kuninkaankadun ja Satakunnankadun kulmauksessa (ks. kuvio 1 ja 5) Rakentamattomalla tontilla on meneillään asemakaavamuutos. Tontti on tällä hetkellä sorakenttä, jota käytetään kunnan työntekijöiden parkkipaikkana, mutta asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tontin rakennusoikeuden lisääminen, jotta sorakentälle voidaan rakentaa 7-kerroksinen kerrostalo (ks. kuvio 2). Asemakaavahanke on tullut vireille vuoden 2012 kesäkuun alkupuolella ja asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuodenvaihteessa. (Tampereen kaupunki 2013a) Kuvio 1. Anttilan läheisyydessä ensimmäinen haastattelupaikka Kuninkaankadun ja Satakunnankadun risteyksessä. Tampereen kaupungin kiinteistötoimi järjesti ennen asemakaavahankkeen vireille tuloa tontinluovutuskilpailun. Voittajaksi valittiin VVO Kodit Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n ehdotus Syke, jota pidettiin arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti parhaiten onnistuneena. Ehdotuksen konsepti on kaava-aineiston mukaan urbaaneille laatu- ja ympäristötietoisille asukkaille suunnattu autoton talo, jonka katutasossa on liiketiloja ja liikenteeltä rauhoitetut ulko-oleskelualueet. Kaava-aineistossa on nähtävillä havainnekuvat ehdotuksesta. Tontti on varattu VVO Kodit Oy:lle saakka hankeselvitystä varten. (Tampereen kaupunki 2013a) 5

6 Kuvio 2. Ote kaavan nro 8465 asemakaavaehdotuksesta. (Tampereen kaupunki, 2013a) Toinen tutkittava alue sijaitsee Koulukadun ja Eteläpuiston kulmauksessa musiikkiopiston kanssa samalla tontilla (ks. kuvio 3 ja 5). Joutomaa-alue on tällä hetkellä rakentamaton nurmialue, joka on erotettu aidalla musiikkiopistosta. Alueen reunoilla kasvaa puita ja pensaikkoa alueen Eteläpuiston puoleista kevyenliikenteenväylään rajautuvaa reunaa lukuunottamatta. Tontti on kunnan omistuksessa ja asemakaavassa se kuuluu yleisten rakennusten korttelialueeseen (Y) (ks. kuvio 4). Joutomaa-alueella oleva rakennuspaikka on varattu ym-merkinnällä museorakennukselle. Musiikkiopiston rakennus on puolestaan suojeltu sr-merkinnällä. Pyynikin lähivirkistysalue päättyy joutomaan länsipuolelle Koulukadun toiselle puolelle ja joutomaan eteläpuoleiset alueet ovat osa Eteläpuistoa. Tontin pohjoispuolella sijaitsee entinen kulkutautisairaala. Kuvio 3. Eteläpuiston joutomaa-alue Eteläpuistosta ja Koulukadulta kuvattuna. 6

7 Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmassa on linjattu, että Eteläpuistoon ja sen lähiympäristöön laaditaan vuonna 2015 asemakaava, joka perustuu vuonna 2013 pidettävään kansainväliseen arkkitehtikilpailuun. Kilpailun avulla on tarkoitus pureutua alueen käyttötarkoitukseen ja rakentamisen määrään. (Tampereen kaupunki, 2013c) Ohjelmassa ei ole määritelty tarkemmin, mitä lähiympäristöllä tarkoitetaan, mutta todennäköisesti tutkittava alueemme kuulunee myös suunnittelualueeseen, koska se sijaitsee aivan Eteläpuiston vieressä. Kuvio 4. Ote Tampereen asemakaavasta ja kantakartasta. Eteläpuiston tutkittavan alueen kaavallinen tilanne. (Paikkatietoikkuna 2013) Kuvio 5. Tutkittavat alueet. 7

8 2.3 Aineiston kuvaus Tutkielman aineisto koostuu tilannehaastatteluista. Tilannehaastattelu on liikkuva menetelmä, jota käytetään siellä, missä tutkittava tilanne todellisuudessa tapahtuu. Tutkija on tällöin kiinnostunut tilanteesta, joka syntyy, kun haastateltava tekee jotakin. (Jokinen 2013) Tässä tapauksessa tilanne syntyy, kun haastateltava kulkee juuri tietyn alueen ohi ja luo alueesta käsityksen itselleen. Samalla haastateltava tulee määrittäneeksi, mitä alue hänelle merkitsee. Tilannehaastattelua, kuten monia muita laadullisia aineistonkeruumenetelmiä, käytettäessä tutkimuskohde muotoutuu pitkälti prosessinomaisesti. Tutkijan ymmärrys tutkimuskohteesta lisääntyy haastattelujen yhteydessä tehtyjen havaintojen myötä ja tutkija oppii yhä enemmän tutkimuskohteestaan. Keskeistä menetelmässä on myös informanttien etsiminen. Etsimiseen voi käyttää erilaisia etsintästrategioita, kuten haravointia, kyttäystä tai jäljittämistä. (Nieminen 2013) Tämän tutkimuksen tutkimuskohteen muotoutumista voi pitää myös prosessina, joka alkoi tutkimusaiheen valinnasta jatkuen aineiston analyysiin ja johtopäätöksiin saakka. Informanttein etsintästrategiana käytimme lähinnä kyttäystä, joka tapahtui odottamalla joutomaa-alueen vieressä mahdollisia ohikulkijoita. Käytimme Eteläpuistossa myös pienimuotoista jäljittämistä kävelemällä hieman laajemmin joutomaa-alueen ympäristössä, koska alueella ei ollut haastatteluajankohtina kovin paljon kulkijoita. Haastatteluita tehtiin yhteensä 43 kappaletta. Anttilan kulmalla teimme 23 haastattelua ja Eteläpuistossa teimme 20 haastattelua. Haastateltavia oli hieman enemmän, 51 henkilöä, koska haastattelimme myös seitsemän ryhmää, joista kuudessa oli kaksi ja yhdessä kolme henkilöä. Haastattelut toteutettiin useassa osassa. Anttilan vieressä Kuninkaankadun ja Satakunnankadun risteyksessä haastattelut tehtiin aamupäivällä kun taas Musiikkiopiston viereisellä alueella Koulukadun ja Eteläpuiston risteyksessä haastattelut tehtiin aamupäivällä ja iltapäivällä. Molemmat haastattelupäivät olivat arkipäiviä. Haastattelut kestivät puolestatoista minuutista peräti 15 minuuttiin. Suurin osa haastatteluista kesti kuitenkin noin kolme minuuttia. Haastattelussa käytiin läpi liitteen 1 mukaiset haastattelukysymykset, joiden lisäksi saatettiin esittää myös tarkentavia kysymyksiä. Haastateltavat valikoituivat paikan päällä eli haastatteluja ei sovittu etukäteen. Haastateltaviksi yritimme poimia monenlaisia ihmisiä, jotta saisimme mahdollisimman kattavan aineiston. Haastateltavat edustivat melko tasaisesti molempia sukupuolia ja he olivat monen ikäisiä. 8

9 Haastattelujen perusteella kävi myös ilmi haastateltavien monenlaiset elämänvaiheet, vaikka niistä ei erikseen kysytty. Esimerkiksi muutamalla haastateltavalla oli mukana pieniä lapsia. Haastattelutilanteessa ei kysytty haastateltavien ikää, mutta karkeasti arvioiden haastateltavat on jaoteltavissa neljään eri luokkaan: alle 20-vuotiaat (1 haastattelu), vuotiaat (13 haastattelua), keski-ikäiset (12 haastattelua) ja eläkeläiset (17 haastattelua). Aineistossa korostuvat siis erityisesti hieman iäkkäämmät ihmiset. Haastateltavien syyt liikkeellä oloon erosivat paikasta riippuen. Anttilan kulmalla huomattava osa oli käymässä asioilla, kun taas Eteläpuistossa suurin osa ohikulkijoista oli lenkillä tai ulkoiluttamassa koiraa. Anttilan kulmalla osa haastateltavista oli menossa lounaalle, mitä selitti haastatteluajankohta juuri lounasaikaan. Näiden lisäksi Anttilan kulmalla oli jonkin verran myös lenkkeilijöitä. Eteläpuistossa loput haastateltavista olivat menossa puolestaan töihin, asioille tai hakemaan lasta hoidosta. Huomionarvoista on myös, miten usein haastateltavat kulkevat joutomaa-alueen ohi. Molemmilla tutkittavilla alueilla puolet haastateltavista kulkee päivittäin tai useammin alueen ohi, mikä oli yllättävän paljon. Anttilan kulmalla huomattava osa kulkee kuitenkin myös vain silloin tällöin ja muutama harvoin tai jopa ensimmäistä kertaa. Anttilan kulmalta kuljetaan siis joko todella usein tai harvoin. Eteläpuistossa kuljetaan yhtä lailla myös viikoittain, silloin tällöin tai harvoin, joten siellä haastateltavat kulkevat melko tasaisesti eri verran päivittäisten kulkijoiden ohella. Mikäli haastateltavat perustelivat kulkemisensa määrää, pitivät he usein tärkeänä asuinpaikkansa mainitsemista, oli kyse sitten usein tai harvoin kulkemisesta. Reittivalintaan joutomaa-alueen ohitse näyttäisi siis vaikuttavan erityisesti sen sijainti suhteessa omaan kotiin. Haastateltavat olivat kiinnittäneet enemmän huomiota joutomaa-alueeseen Anttilan kulmalla. Alueeseen oli kiinnitetty huomiota, mikäli sitä käytti parkkipaikkana tai haastateltava kulki sen halki. Alueelta tulevia autoja varottaessa siihen oltiin myös kiinnitetty huomiota. Huomion oli kiinnittänyt myös alueen tulevat rakentamissuunnitelmat ja alueen joutokäyttö. Eteläpuistossa puolet haastateltavista oli kiinnittänyt joutomaa-alueeseen huomiota. Alueelle oltiin haaveiltu omaa taloa ja alueen tyhjillään oloon oltiin kiinnitetty huomiota. Myös useasti ohi kulkemista pidettiin perusteluna alueen huomioimiselle mutta toisaalta se mainittiin myös silloin, kun alueeseen ei oltu kiinnitetty huomiota. Eteläpuiston alue erosi Anttilan kulmasta erityisesti siinä, että monella oli vaikeuksia ylipäätään hahmottaa tutkittava alue Eteläpuistossa. Osa haastateltavista aloittikin puhumalla viereisistä 9

10 alueista, vaikka haastattelut tehtiin joutomaa-alueen vieressä. Alue oli haastatteluiden tekoaikaan lumen peitossa ja alueen ympärillä kulki osittain aitaa. Muun muassa nämä asiat vaikuttivat alueen hahmottamiseen toisaalta vaikeuttavasti ja helpottavasti. Eteläpuiston tutkimuskohde on myös huomattavasti isompi alue kuin Kuninkaankadun ja Satakunnankadun vieressä sijaitseva tutkimuskohde, jonka jokainen hahmotti helposti. Anttilan kulman alueen hahmottamista helpotti myös, että alue erottui selkeästi ympäristöstään ja koko alue näkyi helposti. Vaikka Anttilan kulman joutomaa-alueella on useita nähtävissä olevia käyttötarkoituksia (ks. kuvio 6), vain kuusi haastateltavaa oli käyttänyt aluetta joko parkkeeraamiseen, oikaisemiseen tai hyötyjätepisteen käyttöön. Muutama heistä, jotka eivät olleet käyttäneet aluetta, kokivat parkkipaikkakäytön nimenomaan estävän alueen käyttömahdollisuudet heidän osaltaan, koska alueelle saa parkkeerata vain erikoisluvalla eikä kaikki haastateltavat edes käyttäneet autoa. Eteläpuistossa kukaan haastateltavista ei ollut käyttänyt joutomaa-aluetta. Muutaman haastateltavan mielestä aluetta ei käytä kukaan muukaan ja muutaman mielestä alue ei ollut edes käyttökelpoinen. Vain yksi haastateltava mainitsi alueen halki kulkevan epävirallisen polun (ks. kuvio 6) ja yksi mainitsi alueen sopivan koirien pissatukseen ja lintujen oleskeluun. Kuvio 6. Joutomaa-alueiden nykyisiä käyttötarkoituksia. 2.4 Aineiston analysoinnista Aineisto analysoitiin perinteisen laadullisen aineistolähtöisen analyysin keinoin teemoittelemalla ja luokittelemalla aineistoa etsien sieltä yhtäläisyyksiä ja eroja. Aluksi haastattelut litteroitiin lähestulkoon sanasta sanaan, jotta mitään olennaista ei jäisi epähuomiossa pois. Sen jälkeen aineistoa alettiin analysoida erottaen toisistaan Anttilan kulmalla ja Eteläpuistossa tehdyt haastattelut. Haastatteluista tehtiin kronologiset, tiivistelmän omaiset versiot, joissa vastaukset 10

11 teemoiteltiin kunkin haastattelukysymyksen alle. Tämän jälkeen kunkin kysymyksen alla olevat vastaukset luokiteltiin ja tehtiin kevyttä määrällistä analyysia luokissa olevien vastausten määristä eli kuinka yleisiä minkäkin tyyppiset vastaukset olivat. Seuraavaksi aineistoa käytiin tarkemmin läpi yleisempien teemojen pohjalta, joissa analysoitiin, mikä joutomaa on haastateltaville eli millaisia merkityksiä se saa sekä miten haastateltavat suhtautuvat joutomaihin kaupungissa. 2.5 Työnjako Jaoimme haastattelujen teon siten, että molemmat tekivät vähintään 10 haastattelua kummallakin tutkittavalla alueella. Litteroimme omat haastattelumme ja teimme niistä tiivistelmät. Molemmat tekivät myös aineiston analysointia. Tarkemmin jaotellen meillä oli myös omia vastuualueita: Tiina keskittyi teoriaosuuden kirjallisuuden hankkimiseen ja Eija valmisteli seminaariesityksen ja raportin kartat. Loppuraportin koostimme yhteistuumin. Tosin Eija on nähnyt loppuraportissa suuremman vaivan Tiinan ollessa sairaana. 11

12 3 JOUTOMAAT JA MERKITYSTEN MAAILMA 3.1 Joutomaat kaupungissa Joutomaat ymmärretään monissa yhteyksissä kaupunkirakenteen sisällä olevina vajaakäyttöisinä alueina. Joutomaat voidaan luokitella Tarvaisen, Toivolan ja Mäkisen (2013) mukaan myös aiemman käyttötarkoituksensa mukaan teollisuus-, liikenne ja sekajoutomaiksi, sillä monet joutomaa-alueet ovat syntyneet kaupunkirakenteen muutosten myötä, kun toimintoja on järjestelty kehityksen edetessä uudestaan. Tampereella esimerkiksi Finlaysonin alue voidaan määritellä teollisuusjoutomaaksi, joka on otettu sittemmin monipuolisesti uudenlaiseen käyttöön. Tässä tutkimuksessa mukana olevat joutomaa-alueet ovat molemmat sekajoutomaita, joilla tarkoitetaan esimerkiksi rakentamattomia tontteja tai alueita, joiden kaava on jäänyt toteuttamatta ja joilla ei ole siten ollut mitään suunnitelmallista käyttötarkoitusta. Tämä on toisaalta voinut mahdollistaa alueen vapaamuotoisen ja suunnittelemattoman käytön. Kaiken kaikkiaan joutomaissa onkin keskeistä niille asetettu odotusarvo, johon ladataan tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet, jotka ovat odottavat vielä käyttöönottoa. (Tarvainen, Toivola & Mäkinen 2013) Käytännössä joutomaa-alueiden väliaikainen hyödyntäminen ei välttämättä vaadi kuin vapaaehtoisvoimia, mutta sillä voi saada paljon hyvää aikaan. Tästä esimerkkinä on Tampereen Aspinniemen joutomaa-alue, josta tehtiin kesällä 2012 pariksi kuukaudeksi kaikille avoin oleskeluja tapahtumatila. Kesäsiirtolatoiminta ja sen perustanut Hukkatila ry palkittiin myöhemmin Tampereen kulttuuriteko-palkinnolla. (Hukkatila ry 2013) Kaupungissa sijaitsevat joutomaa-alueet voidaan käsittää myös eräänlaisina urbaaneina kesantoina. Niiden yhteydessä puhutaan usein laajemmin vajaakäytöllä olevista kaupunkitiloista, jotka käsittävät myös esimerkiksi alkuperäisestä käytöstä poistuneet rakennukset ja niiden tyhjät tai vajaakäyttöiset tilat. Tampereen teknillisessä yliopistossa (2012) on ollut vuosina käynnissä Urbaanit kesannot -tutkimushanke, jonka yhteydessä on kehitetty menetelmä urbaanien kesantojen paikkatietojärjestelmiin perustuvaa kartoittamista ja jalostamista varten. Hankkeen tarkoituksena on ollut ennen kaikkea saada vapaat tilat ja niiden tarvitsijat kohtaamaan toisensa, usein väliaikaisesti, ja ideoida kaupunkikesantojen kehityskonsepteja. Urbaaneista kesannoista käytetään myös nimitystä urban brownfields tai greyfields, joilla tarkoitetaan teollisia tai kaupallisia alueita, joilla alkuperäinen toiminta on lakannut ja alue on 12

13 päässyt taantumaan. Turussa on tutkittu kaupungin ruutukaava-alueen reunavyöhykkeellä sijaitsevia ympäristövaurioalueita, kuten teollisuus-, varasto- ja ratapiha-alueita, tavoitteena kaupunkirakenteen eheyttäminen. Tutkimuksen perusteella joutomaat ovat näyttäytyneet kiinnostavina rakentamisen kohteina. (Turun yliopisto 2004) Tampereella tällaisenä urban brownfieldinä voidaan pitää esimerkiksi Nekalan vanhaa teollisuusaluetta, joka vajaakäyttöisyytensä vuoksi näyttää rapistuneelta ja epämääräiseltä alueelta. 3.2 Kokemuksellisuuden kautta syntyvät merkitykset Häklin (2004, 133) mukaan konstruktionismissa keskitytään ihmisten itsestään selvänä pitämään jokapäiväiseen elämismaailmaan, jossa todellisuus tuotetaan ajattelun ja toiminnan avulla. Tämän harjoitustyön näkökulma perustuu pitkälti konstruktionistiseen ajatukseen siitä, että todellisuus muotoutuu sen kautta, minkälaisia merkityksiä ihmiset muodostavat elinympäristöstään. Olennaista on myös nähdä kaupunki yhteiskunnallisesti tuotettuna tilana, jonka sosiaaliseen rakentumisprosessiin sisältyy erilaisia yhteiskunnallisia suhteita, joitä määrittää usein valta (Häkli 2004, 142). Jokinen (2013) nosti puolestaan luennollaan esiin aistikokemukset ja paikan ilmapiirin osana kokemuksellisuutta ja merkitysten antoa. Ihminen konstruoi julkista tilaa aistinvaraisesti ja luo sitä kautta suhdettaan ympäristöön, jolloin kokemuksellisuus tuottaa merkityksiä. Kun havaitsemista ja tietämistä ilmaistaan verbaalisesti, voidaan sen avulla rakentaa tulkintaa merkitysten suhteesta havaittuun. Merkitysten avulla päästään siten kiinni siihen, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa asukkaisiin ja miten asukkaat tuottavat merkitysten kautta paikkoja uudelleen. Sosiaaliset järjestelmät ovat usein kompleksisia ja ennustamattomia (Jokinen 2013). Siten myös ihmisten elinympäristölleen luomat merkitykset voivat muotoutua kaupungissa ennaltaarvaamattomasti ja monimutkaisia merkitysrakenteita pitkin. Paikat voidaan jaotella niiden merkittävyyden mukaan tiheisiin ja ohuisiin paikkoihin. Tiheät paikat koetaan merkityksellisinä ja kokemukseen tiheästä paikasta liittyy usein kuuluvuuden tunnetta, kun taas ohuisiin paikoihin ei synny tämänkaltaisia siteitä ja kokemuksellinen yhteys paikkaan jää syntymättä. Luonnollisesti suurin osa paikoista on ohuita ja vain tietyt paikat muodostuvat tiheiksi. Esimerkiksi Pispalan ryytimaa on kuitenkin tulkittu tiheäksi paikaksi, koska ryytimaasta on tullut asukkaiden luomana ja ylläpitämänä merkityksellinen paikka niin hyvinvoinnin kuin historiallisten ja ekologisten kerrostumien näkökulmasta. (Casey 2001, Jokisen, Viljasen & Willmanin 2011, 35 mukaan) 13

14 Kun tutkimuskohteena ovat merkitykset, on niitä tulkittaessa huomioitava merkitysten monimerkityksellisyys. Merkitykset voidaan nähdä eräänlaisina viesteinä, jonka sanoman viestin lähettäjä pyrkii lähettämään vastaanottajalle. Vastaanottaja voi kuitenkin ymmärtää sanoman eri tavoin, mitä lähettäjä on tarkoittanut, mihin vaikuttavat muun muassa vastaanottajan aiemmat tiedot ja kokemukset. Merkitysten ymmärtäminen on siis puhtaasti tulkintaa. (Moilanen & Räihä 2007, 47) 14

15 4 MERKITYKSELLISET JOUTOMAAT TAMPEREEN KESKUSTASSA 4.1 Joutomaiden nykyinen merkitys Lähtökohtaisesti Anttilan kulman joutomaa-alue hahmotetaan hyvin erilaisista näkökulmista. Aineistosta nousee voimakkaasti esiin alueen epäsiisteys ja rumuus. Alue koetaan kuitenkin myös siistinä ja sopivanlaisena. Alue hahmotetaan myös käyttötarkoituksensa kautta parkkipaikkana tai joutomaana, jolloin alueen esteettisiin ominaisuuksiin ei kiinnitetä juurikaan huomiota. Alueen nykyinen käyttötarkoitus Tampereen kaupungin työntekijöiden parkkipaikkana aiheuttaa myös potentiaalisten alueen käyttäjien ulossulkemista ja alue koetaan tällöin joko meidän tai muiden alueena riippuen siitä, onko haastateltavalla lupa käyttää aluetta parkkeeraamiseen. Eteläpuiston alue hahmottuu aineistossa Anttilan kulman tapaan useasta näkökulmasta. Vastakkain ovat näkemykset hoitamattomasta ja epäsiististä sekä hyvästä ja hienosta alueesta. Aluetta pidetään myös hankalana hahmottaa ja käyttämättömänä, vaikka alueen halki kulkee pieni polku. Alueessa kiinnitetään huomiota siis lähinnä sen esteettisyyteen, mutta alue määrittyy myös käyttötarkoituksensa, tai tässä tapauksessa paremminkin sen puuttumisen, kautta. Huomionarvoista on myös, että vaikka Eteläpuiston joutomaa-alue sijaitsee otollisesti laajan viheralueen vieressä ja on käyttämättömänä potentiaalinen luonnon biodiversiteetin ylläpitäjä, kukaan haastateltavista ei kokenut aluetta merkittäväksi luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vain yksi haastateltava ylipäätään mainitsi, että linnut viihtyvät alueella. Tämä tarkoittaa joko sitä, että luonnon monimuotoisuus ei ole merkityksellistä haastateltaville tai he eivät koe alueen nykyistä olemusta arvokkaana luonnon monimuotoisuuden kannalta. Aineistosta voidaan havaita myös eräs tilannehaastatteluille tyypillinen ilmiö, jota Jokinen (2013) kutsuu refleksiivisyydeksi. Sillä tarkoitetaan ilmauksien avulla paikantumista, jolloin viitataan esimerkiksi itseen tai siihen, mitä katsoo juuri sillä hetkellä. Tämän tutkimuksen aineistossa on paljon viittauksia muun muassa ympäröiviin alueisiin pohdittaessa joutomaalle sopivampaa käyttötarkoitusta tai millaisesta joutomaa-alueesta on ylipäätään kyse (ks. kuvio 7). 15

16 Kuvio 7. Eteläpuiston joutomaa-alueen ympäristöstä esiin nostettuja elementtejä. 4.2 Joutomaiden mahdollisuudet Anttilan kulman alueelle sopivia käyttötarkoituksia on nähtävissä aineistosta useita. Toisaalta alue tulisi säilyttää parkkipaikkana, jolloin aineistosta nousee esiin selkeä tarve korostaa käyttötarkoituksella nimenomaan omaa tarvetta parkkipaikalle keskustassa. Toisaalta alueelle tulisi rakentaa kerrostalo tai toteuttaa jo olemassa olevat suunnitelmat, jotta saataisiin lisää asuntoja ja kallis hukkatila hyötykäyttöön. Toisaalta riittäisi, että aluetta ehostettaisi, jotta keskeisellä paikalla oleva kaupungin häpeäpilkku poistuisi. Aluetta ei juurikaan nähdä kuitenkaan puistona, koska alue sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn kadun varressa. Liiketilojen kannalta alueella nähdään sen sijaan olevan potentiaalia. Anttilan kulman joutomaa-alueelle sopiva käyttötarkitus näyttäytyy kaiken kaikkiaan kovin moninaisena, mikä näkyy aineistossa myös haastateltavien vaihtuvina näkemyksinä haastattelun edetessä. Näkemysten muutokset kertovat kuitenkin myös merkitysten muodostumisen monimutkaisuudesta ja siitä, miten tilanteisia kokemukset ovat. Erityisesti Eteläpuiston osalta aineistossa korostuu alueen vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset, joiden avulla haastateltavat ovat pyrkineet viestittämään alueen monitahoista merkitystä. Ylivoimaisesti eniten joutomaa-alueessa nähdään kuitenkin potentiaalia puistoksi, joka nähdään aina vaihtoehtona myös jollekin toiselle toiminnolle. Neutraaleimmassa merkityksessään alue tulisi jättää nykyisenlaiseksi ja nähdäänpä alue myös julkiselle ja asuinrakentamiselle sopivana alueena. Aineistosta nousee esiin myös alueen ympäristössä oleva parkkipaikkaongelma, mutta joutomaaalueen muuttamista parkkipaikaksi ei juurikaan nähdä sopivana ratkaisuna ongelmaan. Kaiken kaikkiaan aluetta tulisi aineiston perusteella kehittää muuta ympäristöä kunnioittaen ja osana muuta viherverkkoa. 16

17 Tiheän ja ohuen paikan (Casey 2011) näkökulmasta oleellinen huomio on myös se, että aineistossa esiintyy myös tapauksia, joissa haastateltava on kiinnittänyt huomiota alueeseen, mutta ei ole kuitenkaan miettinyt alueen käyttötarkoituksen sopivuutta sen tarkemmin. Tällöin paikkaan ei ole syntynyt niin vahvaa sidosta, että sitä voisi kutsua tiheäksi paikaksi. Toisaalta taas etenkin Anttilan kulmalla alueen käyttäminen parkkipaikkana tekee siitä pienelle osalle vastaajista tiheän paikan. Eteläpuiston joutomaa-alue ei puolestaan näyttäydy oikeastaan kenellekään kovin tiheänä paikkana johtuen osin siitä, ettei alueella ole mitään käyttötarkoitusta ja aivan vieressä on paljon samantyyppistä aluetta, joilla on selkeä käyttötarkoitus. Tiheimmillään alue koetaan säilyttämisen arvoisena viheralueena muuten melko ankeassa kaupunkiympäristössä. Kaiken kaikkiaan aineiston perusteella molemmat joutomaa-alueet näyttäisivätkin olevan melko ohuita paikkoja. Haastatteluissa esitettyjen havainnekuvien (ks. liite 2) avulla pyrittiin saamaan haastateltavien alueelle luomat merkitykset monipuolisemmin esiin. Anttilan kulmalla havainnekuvana oli suunnitelma kerrostalosta, jota alueelle on kaavailtu ja yllättävän moni vastaajista tiesikin alueen suunnitelmista. Suunnitelmaan suhtauduttiin pääosin myönteisesti vedoten esimerkiksi tarpeeseen saada lisää asuntoja keskustaan, mutta monen huomio kiinnittyi rakennuksen moderniin muotokieleen ja väreihin joko myönteisesti tai kielteisesti. Alueelle suunniteltu käyttötarkoitus sai siis positiivisemman vastaanoton kuin toteutus. Suunnitelmaan kielteisesti suhtautuneet kokivat, että heille merkityksellinen avoimuus katoaa ja alue rakennetaan liian täyteen. Eteläpuiston joutomaa-alueen kesäisiin kuviin suhtauduttiin myös suhteellisen myönteisesti, koska avoin nurmialue koettiin parempana kuin alueen nykyisin kesäisin valtaavat nokkoset ja muut kasvit. Havainnekuvan avulla saimmekin tietoa myös alueen tilanteesta kesällä, jota ei talvella pystynyt aluetta tuntematta arvioimaan. Vaikka nurmialuetta pidettiin hyvänä, aluetta tulisi kehittää toiminnallisemmaksi ja enemmän puistomaisemmaksi. Erilaisissa mahdollisissa käyttötarkoituksissa on nähtävissä myös eräänlainen oman ja yleisen edun vastakkainasettelu, jolloin erojen voi osin katsoa johtuvan näkökulmien erosta. Näkökulma kertoo lähinnä siitä, millä tasolla joutomaa on kullekin vastaajalle merkityksellinen. Mikäli alueella ei ole nähdä olevan suoranaista käyttötarkoitusta tai merkitystä itselle, ajatellaan alueen käyttöä enemmän yleisestä, mahdollisimman monia hyödyttävästä näkökulmasta, kuten esimerkiksi alueen esteettistä miellyttävyyttä, joka on kaikkien ohikulkijoiden nähtävissä. Toisaalta alueen esteettisyyden korostaminen voi tarkoittaa myös sitä, että alue on vastaajalle todella merkityksellinen asia, jolloin 17

18 alue on myös oman edun kannalta merkittävä. Puhtaasti oman edun tavoittelijat ovat kuitenkin hyvin tietoisia siitä, että oma etu on ristiriidassa yleisen edun kanssa ja korostavat ymmärrystään. Oman edun tavoittelijoita ovat erityisesti Anttilan kulmalla parkkeeraavat haastateltavat. Erityisesti Anttilan kulmalla korostuu myös eräänlainen välimuoto omasta ja yleisestä edusta, kun haastateltavat korostavat kalliin maan hukkaan heittämistä taloudellisessa mielessä. Tällöin ei ole kyse omasta eikä yhteisestä vaan jonkun muun edusta. Eteläpuistossa oman edun näkökulma tulee esiin lähinnä alueen puistoksi muuttamisen yhteydessä, jolloin itse, muiden kulkijoiden lisäksi, pystyisi esimerkiksi istuskelemaan alueella. Muutoin tarkastelutaso pysyttelee Eteläpuistossa melko yleisellä tasolla, kuten erilaisten asukasryhmien tarpeissa ja viheralueiden tärkeydessä koko kaupungin kannalta. 18

19 5 JOUTOMAIDEN MERKITYKSET KOHTAAVAT SUUNNITTELUN 5.1 Joutomaiden merkitysten suhde keskustan strategiseen yleiskaavaan Joutomaat näyttäytyvät merkityksiltään moninaisina kaupungin asukkaille. Merkitykset ovat hyvin eritasoisia ja niitä luodaan sekä oman että yleisen edun näkökulmasta. Merkitykset ovat myös erilaisia riippuen joutomaan luonteesta ja sijainnista kaupunkirakenteessa. Anttilan kulmalla joutomaa edustaa hukkaan heitettyä kallista maata kun taas Eteläpuistossa joutomaassa nähdään potentiaalia kaikkien asukkaiden yhteiseksi puistomaiseksi toiminnan tilaksi. Merkitysten erilaisuus näkyy myös siinä, minkälaisia alueita asukkaat pitävät joutomaina kaupungissa. Toiset pitävät ranta-alueita tai puistoja joutomaina kun toiset kokevat taas hiekkakentät, kävelykadun tai tyhjillään olevat liikekiinteistöt joutomaana (ks. kuvio 8). Toisaalta on myös asukkaita, joiden mielestä keskustassa ei ole joutomaita. Yhteisenä nimittäjänä näillä kaikilla osin ristiriitaisillakin merkityksillä on kuitenkin se, että joutomaa-alueita tulisi kehittää, oli se sitten ehostamista elävöittämistä, rakentamista tai toimintojen uudelleen järjestämistä. Kuvio 8. Aineistossa mainitut joutomaa-alueet. 19

20 Kuten Ari Jokinen (2013) mainitsi pitämällään luennolla, potentiaaleilla on suuri merkitys suunnittelussa, minkä vuoksi suunnittelijat etsivät juuri niitä, jotta he voisivat mahdollistaa uutta. Tämän tutkimuksen perusteella joutomaissa on monenlaista potentiaalia, joka todentuu ihmisten kokemuksellisessa todellisuudessa. Osayleiskaavatasolla joutomaiden potentiaali konkretisoituu neljään kaavan alustaviin tavoitteisiin liittyvään teemaan: - keskusta urbaanin asumisen paikkana - keskustan kaupunkitilojen elävyys - keskustan puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvot ja käyttömahdollisuudet - keskustan kaupunkikuvan laatutaso Joutomaa nähdään erityisesti aivan keskusta-alueella potentiaalisena asuinrakentamisen alueena ja tarve kaupunkirakenteen tiivistämiselle on yleisesti tiedossa. Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan valmisteluun liittyneessä asiantuntijaseminaareissakin on tunnistettu asukkaiden huoli liiasta tiivistymisestä (FCG 2013, 43). Anttilan kulmalla huoli tiivistyy väljyyden katoamiseen ja Eteläpuistossa puolestaan vehreyden katoamiseen. Kaupunkitiloja ei pidetä tämän tutkimuksen valossa kovinkaan elävinä eivätkä ne houkuttele yhteiseen toimintaan. Kaupungista tuntuu siis puuttuvan elävät ja yhteiset kaupunkitilat. Varsinkin rakentamattomien joutomaiden käyttötarkoitusta ei ole määritelty näkyväksi, joten niissä uskotaan olevan mahdollisuuksia elävöittää kaupunkia. Joutomaat halutaan yhteiseen käyttöön, jolloin esimerkiksi joutomaiden rakentamista vastustetaan, koska alueesta hyötyy silloin hyvin rajattu ihmisjoukko. Esimerkiksi Eteläpuistosta on jo visioitu tamperelaisten olohuonetta, josta tehtäisiin viher- ja kulttuuriverkon solmukohta (FCG 2013, 41), ja sille löytyy tilausta myös tamperelaisten keskuudessa. Asiantuntijaseminaareissa (FCG 2013, 20, 22 ja 51) on nostettu esiin huoli keskustan viherverkon jatkuvuudesta. Pyynikin ja Kaupin välistä viheryhteyttä on tarve kehittää, mutta koska niiden välille ei voida muodostaa varsinaista viherväylää, avainasemaan nousevat kävelyn laatukäytävät. Kuninkaankadun kävelykatu katkeaa nyt Satakunnankatuun, joka on jalankulkuympäristönä melko ikävä. Anttilan kulman joutomaa-alueen tuleva kehittäminen tarjoaa oivan mahdollisuuden kehittää myös kävelyn laatukäytävää alueella ohjaamalla joutomaa-alueen kehittämistä osana miellyttävää kulkuyhteyttä. Eteläpuiston joutomaa-alueen sijainti kahden erilaisen virkistysalueen 20

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana

Kaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana Työryhmä: Kaupunkitilan yhteisöllinen suunnittelu ja tuottaminen Vesa Vihanninjoki Esitelmän abstrakti Filosofista estetiikkaa on koko sen olemassaolon ajan määrittänyt esteettistä arvottamista koskeva

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta Vaalan kunta Vireilletulo: Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx.xx.2016 xx.xx.2016 Kaavaehdotus Hyväksyminen: Kunnanhallitus Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos Selostus koskee

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011.

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011. 2 Vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa Pekosenpuiston alue on merkitty puistoksi, Pekosen polku on poistettu ja muilta osin katuverkosto on säilynyt entisellään (asemakaavan muutoksen selostus). Vanhaa

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.3.2014 RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 17. KAUPUNGINOSA SUTELA, OSA TILASTA 9:0, KATUALUEET JA LIIKENNEALUE VALMISTELIJA PATRICIA BROAS, KAAVOITUSARKKITEHTI,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan muutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelma 9.8.2007 RAHOLA 3023 5, PUISTOALUEEN OSAN LIITTÄMINEN OSAKSI TONTTIA, TEERIVUORENKATU 8, KAAVA NRO 8171. Kaava alue ja kaavan lähivaikutusalue

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi L sten liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi Tänään sukellamme liikennemerkkien runsaaseen maailmaan. Aivan aluksi sinun kannattaa etsiä päivän lehdestä liikennemerkkiaukeama.

Lisätiedot

ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015

ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 403. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki Ylikylä KAAVASELOSTUSLUONNOS KAAVOITUS 2017 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 Asemakaavan muutos Rovaniemen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Vireilletulo: xx.xx.xxxx Versio: 11.6.2015, AK Anttila HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen likimääräinen

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta Vaalan kunta Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus Vireilletulo: 16.9.2016 Nähtävilläolo: Kaavaluonnos 16.9. 30.9.2016 Kaavaehdotus Hyväksyminen: Kunnanhallitus Selostus koskee 16.1.2017

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteli 27 tontit 6 ja 7, kortteli 20 tontti 1, kortteli 21 sekä katu ja VL -alueet Ylikyläntie - Pihkaporintie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1245-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL 2015-010879 9.5.2016 PITÄJÄNMÄKI, STRÖMBERGINTIE 4, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0576_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0576_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1262-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0576_1 HEL 2015-012866 26.8.2016 UIMARANNANTIE 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 22. KAUPUNGINOSA ETUKYLÄ, KORTTELIN 17 TONTTI 1, KORTTELIN 16 KIINTEISTÖT 285-407-2-243 JA 285-407-8-0 SEKÄ PUISTOALUE VALMISTELIJA PATRICIA

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie) 1(5) Suolamännyntie 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014)

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 1 KURSSIN TIEDOT Kurssin nimi: 563351, Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat (5 op) Kohderyhmä: Maantieteen pääaineopiskelijat,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea 1 ROVANIEMI Maankäyttö 7.3.2011 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea Julkinen nähtävilläpito 27.1. 25.2.2011 LAUSUNNOT Lapin ELY keskuksen lausunto 2.3.2011 Rakennustapaohjeiden

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LASTENLINNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.4.2017 Pälkäneen kunta Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Lahdentien ja Pälkänevedentien risteyksen

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE

ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE ROVANIEMEN KAUPUNKI 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot