Tilinpäätös HSY:n hallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2014. HSY:n hallitus 20.3.2015"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (09) Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Sisällys 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Toimintaympäristö Toiminta tilikaudella Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristövastuu Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloksen muodostuminen toimialoittain Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja menot Rahoitusasema ja sen muutokset Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän toteutumisvertailut Strategisten tavoitteiden toteutuminen Strategisten hankkeiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase

4 2.3 Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tukipalvelujen toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja merkinnät 84 2

5 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi 2014 oli menestyksekäs niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Tilikauden tulos oli 12,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja aikaisempien tilikausien kumulatiivinen alijäämä taseessa saatiin katettua kokonaisuudessaan. Hyvästä tuloksesta huolimatta on huomattava, ettei tulorahoitus edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän investointeja. Tulevina vuosina haasteena on mittava investointiohjelma ja sen rahoitus, joka edellyttää sekä pitkäjänteisen taksapolitiikan jatkamista että tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Vuoden aikana HSY rakensi uutta vesihuoltoverkostoa noin 95 km ja saneerasi vanhaa noin 13 km. Länsi- Espoon runkolinjahankkeen rakentaminen jatkui Leppävaaran alittavan vesihuoltotunnelin osalta. Pitkäkosken uusi alavesisäiliö otettiin kokonaisuudessaan käyttöön syksyllä. Myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9. puhdistuslinja saatiin operatiiviseen käyttöön. Yhtymäkokous hyväksyi joulukuussa Blominmäen jätevedenpuhdistamon tarkennetun hankesuunnitelman siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Suunnittelutyöt ovat edenneet aikataulussaan ja joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhinta sekä alueen tiejärjestelyt. Uuden puhdistamon arvioidaan valmistuvan vuonna Jätehuollossa tapahtui merkittävä käänne, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin maaliskuun alussa koekäyttöön ja syyskuun alusta kaupalliseen käyttöön. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi, kun jätteet ohjattiin energiahyötykäyttöön jätevoimalaan. Syksyllä 2015 valmistuvan Ruskeasannan Sortti-aseman maanrakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta ja rakennusurakka aloitettiin. Kompostointilaitoksen saneeraustöistä pääosa valmistui ja laitos on valmiina käsittelemään talvella 2015 koekäyttöön otettavasta biokaasulaitoksesta syntyvän mädätteen. Näin biojätteen sisältämä energia voidaan hyödyntää biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa. Syksyllä 2013 aloitettu strategiatyö saatiin päätökseen, kun yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa vuoteen 2020 ulottuvan uuden strategian. HSY:n uudet tavoitteet keskittyvät erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen pääpainopisteenä materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotetaan saavutettavan taloudellista hyötyä, joka heijastuu myönteisesti asiakasmaksujen korotustarpeisiin ja velkaantumiseen. Uudet työtavat ja tekniset ratkaisut edellyttävät osaamista, jonka kehittämistä HSY tukee koulutuksella ja urakiertomahdollisuuksilla. Vuoden aikana HSY:ssä laadittiin työhyvinvointiohjelma vuosille Vuosittain tarkistettavaan ohjelmaan on kirjattu työsuojelun ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet, joita täydennetään vuosittaisilla kehittämiskohteilla ja suunnitelmilla. Vuonna 2013 toteutetun henkilöstökyselyn tulosten perusteella laadittiin toimenpideohjelma, jota toteutettiin vuoden 2014 aikana ja seurattiin väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen tulevana vuonna. Osana HSY:n palkkausjärjestelmän kehittämistä saatettiin päätökseen työsuorituksen arviointijärjestelmä, jonka mukaiset uudet henkilökohtaiset lisät maksettiin lokakuussa. Puhtaasti parempaa arkea! Raimo Inkinen toimitusjohtaja 3

6 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat. Hallitus 2014 Varsinaiset jäsenet Enroth Matti (KOK/Helsinki), puheenjohtaja Jääskeläinen Markku J. (SDP/Vantaa) Kauppinen Sirpa (Vihr/Vantaa) Koulumies Terhi (KOK/Helsinki) Krabbe Johanna (KOK/Helsinki) Kuikka Essi (Vihr/Helsinki) Kuusisto Kari (KOK/Espoo) Lahti Timo (Vihr/Espoo) Portin Anders (RKP/Espoo) Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen) Sademies Olli (PS/Helsinki) Tyystjärvi Kati (Vas/Vantaa) Vainikka Mirka (SDP/Helsinki) Vuorela Antti (SDP/Helsinki) Henkilökohtaiset varajäsenet Härkönen Teppo (KOK/Helsinki) Hako Jukka (SDP/Vantaa) Vauhkonen Jouni (Vihr/Vantaa) Pekkala Maria (KOK/Helsinki) Mehtonen Katri (KOK/Helsinki) Koppanen Anna (Vihr/Helsinki) Vahervuori Hilkka (KOK/Espoo) Saramäki Kaarina (Vihr/Espoo) Sjövall Mikael (RKP/Helsinki) Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen) Kukkonen Jarno (PS/Espoo) Väätäinen Eero (Vas/Vantaa) Nurminen Pentti (SDP/Helsinki) Laakkonen Miriikka (SDP/Helsinki) Asiantuntijajäsenet Penttilä Hannu, Helsinki Louko Olavi, Espoo Lipponen Martti, Vantaa Widèn Torsten, Kauniainen Tarkastuslautakunta 2014 Varsinaiset jäsenet Merjola-Repo Nina (KOK/Vantaa), puheenjohtaja Kivelä Marianne (KOK/Kauniainen) Ruuth Minna (KOK/Helsinki) Näre Sari (Vihr/Helsinki), varapuheenjohtaja Pietikäinen Jarkko (Vihr/Vantaa) Turunen Aarno (SDP/Espoo) Vahtera Pauli (Ps/Vantaa) Henkilökohtaiset varajäsenet Luomaranta Ritva-Liisa (KOK/Espoo) Eklund Pertti (KOK/Kauniainen) Toveri Maarit (KOK/Helsinki) Vainionpää Antti (Vihr/Helsinki) Matikka Marjo (Vihr/Espoo) Paunio Pekka (SDP/Helsinki) Vuorinen Timo (PS/Vantaa) 4

7 HSY:n organisaatio Muutokset organisaatiossa 2014 HSY:n neuvonta aloitti toimintansa vuoden alusta alkaen osana viestintä- ja neuvontayksikköä. Samassa yhteydessä jäsenkuntien ja HSY:n välisellä sopimuksella vuonna 2013 HSY:n hoidettavaksi siirtynyt Ilmastoinfo siirrettiin seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta osaksi neuvontaa. Muutoksella saadaan viestintä ja neuvonta toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Näin neuvonnan osaaminen kehittyy monitoimialaiseksi, resurssit saadaan tasapainoon ja toiminta kokonaisuutena tehokkaaksi. Asiakaspalvelun organisaatiomuutos saatettiin loppuun siirtämällä jätehuollon laskutuksen ja perinnän tehtävät henkilöstöineen asiakaspalveluyksikköön vuoden alusta alkaen. 5

8 1.1.3 Toimintaympäristö Valtionvarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan epävarma taloustilanne jatkuu edelleen. Ennusteen mukaan vuoden 2014 nollakasvu kääntyy vuonna 2015 hienoiseen 0,9 % nousuun samalla kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Julkinen talous oli jo kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen ja julkisyhteisöjen velan määrä on sopeutustoimista huolimatta ylittämässä 60 % rajan vuoden 2015 aikana. Julkisen talouden paranemisen ehto on reaalitalouden suotuisa kehitys. Rakenteellisten uudistusten toteuttamisella on kiire talouspoliittisen uskottavuuden ja kasvun edellytysten säilyttämiseksi. Vuoden 2014 osalta inflaatio jäänee 1,1 % tasolle. Raakaöljyn hinta on laskenut voimakkaasti vuoden loppua kohti. Rahoitusmarkkinoilla inflaatio-odotukset ovat erittäin alhaiset, joka mahdollistaa keskuspankeille epätavallisen rahapolitiikan jatkamisen. Korkotaso on säilynyt edelleen alhaisella tasolla, eikä suurta muutosta tilanteeseen näy. Työvoimakustannusten kasvu on ollut maltillista. Ansiotasoindeksillä mitaten vuonna 2014 ansiotason muutos oli 1,4 % ja vuodelle 2015 muutokseksi ennustetaan 1,2 %. Helsingin seudulla tuotanto on kääntynyt vuoden aikana loivaan nousuun erityisesti informaatio- ja viestintäaloilla. Rakentaminen, liike-elämän ja kotitalouksien palvelut ovat myös kasvussa samalla kun teollisuuden ja kuljetustoiminnan lasku on pysähtynyt. Kaupan alalla lasku jatkuu edelleen. Uusia yrityksiä on perustettu vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat laskussa, mutta hintataso on edelleen korkea. Toimitilamarkkinoilla tyhjiä toimitiloja on aiempaa enemmän. Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä supistui 2 % ja sen ennustetaan supistuvan edelleen vuonna Talonrakennustöiden aloitusten määrä jäi matalimmalle tasolle sitten vuoden Myös toimitilarakentaminen supistuu, eivätkä infrarakentamisen näkymät ole yhtään paremmat. Talouden hiipumisen myötä rakennuskustannusten hinta- ja kustannuspaineet ovat pysyneet maltillisina. Rakennuskustannusten kasvu on vuoden aikana ollut keskimäärin 0,9 %. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2014 Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan asukasluku kasvoi henkilöllä (+1,5 %). Väestörekisterikeskuksen mukaan jäsenkuntien alueella asui vuoden lopussa yhteensä asukasta. Kasvu aiheutuu pääosin muuttovoitosta. Lainsäädännössä on tapahtunut useita muutoksia. Hallitus antoi marraskuussa esityksensä uudeksi kuntalaiksi, joka edistää asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uusi kuntalaki tulee voimaan vuonna 2015 niin pian kun eduskunta on käsitellyt lakiesitykset. Vesihuoltolain muutokset astuivat voimaan syyskuun alusta. Muutoksilla parannetaan vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä, asiakkaan asemaa sekä hulevesien kokonaishallintaa. Suurimmat muutokset koskevat hulevesien viemäröintiä koskevia säännöksiä, joita on kirjattu myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Jätelainsäädännöstä valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä annettiin kesällä ja sen täytäntöönpano toteutuu käytännössä vaiheittain Aiemmin vuonna 2013 valtioneuvosto hyväksyi kaksi asetusta, jotka lopettavat orgaanisen ja biohajoavan jätteen sijoittamisen kaatopaikoille vuoteen 2016 mennessä. Valtionvarainministeriön käynnistämä metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys valmistui joulukuun alussa. Selvityksessä esitetään uuden kunnan muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan osalta sekä tarkasteltu mahdollisuutta osakuntaliitokseen Tuusulan eteläosaan liittyen. Kuntien hallitukset kokoavat kuntalaisten mielipiteet ja vievät esitykset valtuustojen käsittelyyn kevättalven aikana. Joulukuussa valmistui myös luonnos hallituksen esitykseksi metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi, joka lähettiin lausunnoille kuntiin ja kuntayhtymiin. Lakiluonnos sisältää metropolihallinnon perusteet sääntelevän lain metropolihallinnosta sekä muutosehdotuksia kahteenkymmeneen eri substanssilakiin. HSY:n osalta laki koskee nykyisen seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen hoitamia tehtäviä. 6

9 miljoonaa m Toiminta tilikaudella HSY tuotti vuonna 2014 vesi- ja jätehuoltopalveluja yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle ja yrityksille. Talousvettä tuotettiin ja jätevettä puhdistettiin myös toiminta-alueen ulkopuolisille vesihuoltolaitoksille sekä hoidettiin jätehuoltopalvelut sopimusperusteisesti Kirkkonummen kunnalle. Seutu- ja ympäristötietoja tuotettiin pääkaupunkiseudulle ja osin laajemmalle, Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. VESIHUOLTO Veden tuotannossa laskeva trendi Vuonna 2014 talousvettä tuotettiin Vanhankaupungin, Pitkäkosken ja Dämmanin vedenpuhdistamoilla yhteensä 89,4 milj. m 3, joka oli 0,7 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista ja se täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet. Veden pumppauksen trendi oli laskeva koko vuoden 2014 ajan. Tilikauden aikana aloitettiin valmistelut Dämmanin vedenpuhdistamon sulkemiseksi, joka mahdollistuu Länsi-Espoon runkolinjojen valmistumisen jälkeen Laskutetun veden määrä oli 73,0 milj. m 3, josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,8 milj. m 3, ja alueen ulkopuolelle 1,1 milj. m 3. Laskutettu vedenmyynti kasvoi 0,9 % edellisestä vuodesta. Laskutetut vesimäärät eivät ole suoraan suhteessa tuotetun veden määrään johtuen vesimittareiden luennan viiveistä ja laskutuksen rytmeistä. Laskutetun veden määrä seuraa tuotetun veden trendiä viiveellä. Tuotettu ja laskutettu vesimäärä ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Veden tuotanto 91,2 94,1 93,4 90,0 89,4 Laskutettu vedenmyynti 72,4 73,1 71,9 72,3 73,0 Jätevesien määrät tavanomaisella tasolla Käsiteltäväksi tulevien jätevesien määrät koostuvat vedenkäytöstä syntyvästä jätevedestä sekä vuotovedestä ja sekaviemärialueen hulevesistä. Vuotovesien määrä riippuu voimakkaasti sademääristä. Vuonna 2014 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 129,6 milj. m3, joka oli 1,5 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Vuosi oli melko vähäsateinen ja -luminen, mikä edesauttoi puhdistamoiden hyvää toimintaa. Käsiteltävistä jätevesistä 116,1 milj. m 3 syntyi HSY:n toiminta-alueelta ja 13,5 milj. m 3 alueen ulkopuolelta. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupaehtojen mukaiset tavoitteet sekä HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulos oli vuonna 2014 OCP-indeksillä mitattuna erittäin hyvä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2014 laitosohituksia. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen fosforin osalta oli 33,3 tonnia (tavoite 40 tonnia) ja typen osalta 972 tonnia (tavoite 1200 tonnia). 7

10 miljoonaa m3 Käsitelty jätevesimäärä ,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Käsitelty jätevesimäärä 125,5 139,2 152,3 131,4 129,6 Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua, jonka tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 70 %, joka on seurausta vuosien sähköntuotannon tehostamiseen liittyvistä investoinneista. Näistä yksi oli 2013 käyttöönotettu Viikinmäen uusi biokaasumoottori ja vuonna 2014 käyttöönotettu ORC-laitteisto. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Toisena sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi. Lietteen jatkojalostus sujui suunnitellusti ja multatuotteilla oli hyvä kysyntä. Multaa ja maanparannuskompostia myytiin yhteensä noin m3, joka oli tuotantosuunnitelmassa arvioitu taso ja 19 % enemmän kuin vuonna Vesihuoltoverkostoa laajennettiin, ylläpidettiin verkoston kuntoa ja investoitiin laitoksiin Vesihuoltoverkosto (km) Verkostoa yhteensä Uutta verkostoa rakennettu v Vanhaa verkostoa saneerattu v Vesijohdot ,0 4,9 Jäte- ja sekavesiviemärit ,5 6,2 Hulevesiviemärit ,0 1,6 Yhteensä ,5 12,7 Vuonna 2014 korjattiin äkillisiä vesijohtojen putkirikkoja 219 kpl ja viemäritukoksia avattiin 78 kpl. Kulutuskeskeytysaika oli 5,2 minuuttia/asukas. Katujohtovuotoja ja viemäritukoksia oli vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuotena. Yleistynyt käytäntö korjata vuodot paineellisena ja vuotojen kokonaismäärän aleneminen pienensivät myös kulutuskeskeytysaikaa verrattuna edelliseen vuoteen. Pienellä alueella Tapiolassa oli joulukuussa terveydensuojeluviranomaisen määräämä viikon kestänyt vedenjakelun keskeytys talousveden hygieenisen ongelman takia. Vesihuollon alueverkoston investointeja jatkettiin investointiohjelman mukaisesti monissa aluekohteissa. Keskeisiä uudisrakennuskohteita olivat Helsingissä Honkasuo, Kruunuvuorenranta ja Myllypuro, Espoossa Kaitaa-Finnoo, Lahnus, Turvesolmu, Nupuri, Laaksolahdentie, Niittykumpu ja Pellaksenmäki sekä Vantaalla Kivistö, Tikkurila, Keimolanmäki, Pähkinärinne ja Hämevaara. Haja-asutuskohteista toteutettiin mm. Nupurinkallion aluetta. Tapiolan keskus -projektin yhteydessä suunniteltiin vesihuollon erikoisratkaisuja maanalaisten tilojen yhteyteen. Verkostorakentamisen yhteydessä käytettävien uusiomateriaalien käytölle luotiin edellytyksiä laatimalla betonimurskeen ja vaahtolasimurskeen käyttöä koskevia ohjeistuksia. Verkostosaneerausten keskeisiä hankkeita olivat Helsingissä Käätypolku ja Helytie, Espoossa Lippajärven viemärin saneeraus, Hakamaankuja ja Joel Rundin tie; Kauniaisissa Alppitie ja Yrjö Liipolan tie sekä Van- 8

11 taalla Vaskivuorentie, Maratontie, Kurjenpolventie ja Talvikkitie. Suurin osa verkostosaneeraushankkeista jouduttiin hankkeiden tyypistä johtuen toteuttamaan aukikaivamalla, mikä on huomattavasti ns. kaivamattomia saneerausmenetelmiä kalliimpaa. Kaivamattomia saneerausmenetelmiä pyritään kuitenkin käyttämään kaikissa niissä kohteissa, joissa se on teknisesti mahdollista. Pitkäkosken vedenpuhdistamolla uusi alavesisäiliö otettiin osin käyttöön kesällä ja säiliö saatiin kokonaisuudessaan operatiiviseen käyttöön lokakuussa. Vedenpuhdistuksen kapasiteetin kasvattamiseen liittyvä Vanhankaupungin hiekkasuodatuksen saneerausurakka käynnistyi syyskuussa ja se valmistuu keväällä Pitkäkosken korkeapainepumppauksen saneerauksen pumppuhankinnasta ja saneerausurakasta päätettiin syyskuussa, mutta pumppujen pitkästä toimitusajasta johtuen varsinaiset työt alkavat kesällä 2015 ja valmistuvat keväällä Vedenjakelun merkittävin hanke oli Länsi-Espoon runkolinjahanke, jonka rakennustyöt jatkuivat Leppävaaran vesihuoltotunnelissa, Espoon keskuspuistossa sekä Pitäjänmäki-Perkkaa osuudella. Hankkeeseen liittyvien viimeisten urakkaosuuksien käynnistyminen on viivästynyt Suurpellossa ja Kuurinkalliossa maanomistus- ja sijoituslupatekijöistä sekä Perkkaalla aluerakentamisen suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen. Hankkeen viimeiset urakkaosuudet käynnistynevät vuoden 2015 alkupuolella. Tikkurilan vesitornin suunniteltua saneerausta jouduttiin lykkäämään suunnitellusta, sillä kuntotutkimukset ja saneerausvaihtoehtoselvitykset ovat olleet erittäin vaativia. On mahdollista, että nykyinen säiliö joudutaan purkamaan ja rakentamaan sen tilalle korvaava ylävesisäiliö. Uuden mahdollisen vesitornin vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on selvitetty yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Viemäröinnin osalta keskeisin hanke on Mäntymäki-Vallila viemäritunneli, joka eteni aikataulussa. Suunnitteilla oleva Pisararata tulee risteämään viemäritunnelin kanssa ja tämä tullee aiheuttamaan muutoksia myös viemäritunnelin rakenteisiin. Jätevedenpuhdistuksessa Viikinmäen 9-puhdistuslinjan käyttöönottourakkaan liittyvät työt valmistuivat kesällä ja linja saatiin operatiiviseen käyttöön syksyn aikana. Blominmäen jätevedenpuhdistamon osalta pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu etenivät aikataulun mukaisesti. Puhdistamoa koskeva asemakaava sai lainvoiman lokakuussa ja kallioluolaston rakennuslupahakemus jätettiin marraskuussa. Joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhintaurakka sekä Blominmetsäntien-Blominmetsänpolun kadunrakennusurakka. Yhtymäkokous hyväksyi Blominmäen jätevedenpuhdistamon hankesuunnitelman tarkennuksen joulukuussa siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. JÄTEHUOLTO Asiakaskiinteistöiltä kuljetettujen jätteiden määrä kasvoi Jätehuollon noin asiakaskiinteistöllä tehtiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,9 miljoonaa jäteasiatyhjennystä ja kuljetettiin jätteitä yhteensä tonnia, joka on 1,3 % enemmän kuin vuonna Kasvu selittyy marraskuussa 2013 aloitetulla kiinteistöitäisellä lasin- ja metallinkeräyksellä. Kuljetetuista jätteistä tonnia oli sekajätettä, tonnia biojätettä ja muuta jätettä tonnia. Sekajätteen ja biojätteen määrät pysyivät lähes edellisvuotisella tasolla muiden jätteiden määrän kasvaessa tonnilla. Vuoden aikana kilpailutettiin 13 jätteenkuljetuksen urakka-aluetta, josta keväällä 3 biojätteen urakkaa Espoossa ja Kirkkonummella ja 7 sekajätteen urakkaa Espoossa. Syksyllä kilpailutettiin 3 urakka-aluetta jotka kattavat koko HSY:n toimialueen pahvin ja erityisjätteiden (makkilanta ja biologinen jäte) osalta. Koko HSY:n alueella on yhteensä 81 urakka-aluetta. Kilpailutuksien myötä kuljetusurakoiden hinnat laskivat aiemmasta. 9

12 Tonnia Jätteenkuljetusten osalta suurin muutos vuonna 2014 oli Vantaan Energian jätevoimalan käyttöönotto. Ensimmäiset kuormat voimalaan toimitettiin Jätevoimalan käyttöönoton myötä jätehuollon toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Suurin muutos on voimalan toimiminen ympärivuorokautisesti. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat häiriötilanteet johtavat koko logistiikkaketjun muuttamiseen. Poikkeustilanteet heijastuvat koko jätehuollon toimialalle ja vaativat nopeaa reagointia. Tämän varalle on rakennettu toimintamalleja, joita on myös jouduttu käyttämään kuluneen vuoden aikana. Uudistetun jätelain mukaan yksityisessä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte kuuluu kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Kuljetuspalveluissa on kartoitettu edellä mainittuja toimijoita vuoden 2014 aikana. Myös kiinteistökohtaisen kartongin keräyksen aloittamista valmisteltiin. Ensimmäiset valmistelut koskivat Vantaan alueen kilpailutusta. Lokakuussa 2015 alkavien Vantaan urakoiden kilpailutus järjestetään vuoden 2015 alussa. Koko HSY:n alueen kartonginkeräys kilpailutetaan vaiheittain siten, että keräys on täydessä laajuudessaan vuonna Kuljetettu jätemäärä Kuljetettu jätemäärä Kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttö alkoi ja kaupallinen käyttö Siirtyminen syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen jätevoimalassa on ollut merkittävä muutos koko toimialan kannalta. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi, kun jätevoimalaan toimitettiin energiahyötykäyttöön yhteensä noin tonnia jätettä. Loppusijoitettavia jätetonneja vastaanotettiin vuonna 2014 noin tonnia, kun edellisvuonna määrä oli noin tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä ja maa-aineksia yhteensä tonnia, mikä on 40 % vähemmän kuin vuonna Maa-ainesten ja hyödynnettävän rakennusjätteiden määrä laski noin tonnia. Kaatopaikkakäsittelyn merkittävä väheneminen on vaikuttanut siihen, että hyödynnettäville maa-aineksille ei ollut yhtä suurta käyttötarvetta kuin aikaisempina vuosina. Käsiteltävän biojätteen määrä oli tonnia, 2 % vähemmän kuin vuonna Jätevoimalan käyttöönoton johdosta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kuorma-autoliikenteen aukioloaikaa lyhennettiin 1.9 alkaen ajalle klo Aukioloajan lyhenemisellä ei ole vaikutusta Ämmässuon Sorttiaseman aukioloon, joka palvelee yksityisasiakkaita normaalisti kello 21 saakka. Jätteenpolton lopputuotteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta käynnistettiin voimalan käynnistyttyä. Voimalaitostuhkien ja -kuonien käsittelyä suoritetaan vuodet 2014 ja 2015 tutkimusyhteistyönä HSY:n ja Rosk n Roll:n kesken. Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä tapa toteuttaa osapuolten vastuulla oleva tuhkien ja kuonien käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. 10

13 Tonnia Tonnia Tonnia Tonnia Tonnia Jätevoimalassa syntyi vuonna 2014 HSY:n vastuulle kuuluvaa kuonaa noin tonnia ja kattilatuhkaa noin tonnia. Tuhka käsiteltiin stabiloimalla ja se loppusijoitettiin Ämmässuolle rakennettuun vaarallisen jätteen soluun. Kuonaa käsiteltiin laitteistolla, jolla siitä erilaisten mekaanisten prosessien avulla kerättiin mahdollisimman tehokkaasti talteen magneettiset ja ei-magneettiset metallit sekä seulottiin mineraaliaines hyödyntämisen kannalta optimaalisiin raekokoihin. Käsitelty jätemäärä yhteensä Käsitelty jätemäärä yhteensä Käsitelty biojäte Energ.hyödyn.jäte Käsitelty sekajäte Käsitelty biojäte Käsitellyt maa-ainekset Muut käsitellyt jätteet Käsitellyt maaainekset Muut käsitellyt jätteet Uusi kaatopaikka-asetus asettaa jatkossa rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Tästä syystä Ämmässuolle valmistui esikäsittelyä vaativien jäte-erien vastaanotto- ja käsittelypaikka HSY:n kuljetusten ulkopuolisille jätteille, joiden toimittamisesta suoraan voimalaan ei ole sovittu. Uudessa lajittelukatoksessa vas- 11

14 Käyntiä taanotettava jäte lajitellaan kierrätystä, energiahyödyntämistä sekä loppusijoittamista varten. Lisäksi Ämmässuolla kehitetään maa-ainesten uusiokäyttöä tukevaa käsittelytoimintaa. HSY:n hallitus päätti , että HSY perustaa yhdessä Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. Yhteisyritys hallinnoi ja markkinoi HSY:n ja RR:n ns. vapaata kapasiteettia eli lakisääteisen jätemäärän ylittävää kapasiteettia. Yhtiö mitoittaa toimintansa siten, että HSY:n ja RR:n lakisääteiselle jätteelle on aina olemassa sen tarvitsema kapasiteetti ja jätevoimalaan toimitetaan vuosittain vähintään sen optimaalisen toiminnan edellyttämä määrä tonnia jätettä. Yhtiö maksaa osakkeenomistajilleen vuosittain osinkoa, joka jaetaan omistajien kesken osakassopimuksen mukaisesti vapaiden polttokapasiteettien suhteen perusteella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitettavan jätteen määrän vähentyessä alueen toiminta tulee muuttumaan. Aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta ekoteollisuuskeskukseksi Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Projektille on saatu Tekesiltä INKA -rahoitusta ja selvitystyötä on tehty yhdessä VTT:n kanssa. Asiakaskäynnit Sortti-asemilla kääntyivät laskuun Kivikon, Konalan ja Ämmässuon Sortti-asemilla sekä Munkinmäen jäteasemalla kävi vuonna 2014 yhteensä asiakasta. Asiakasmäärät laskivat 2,8 % edellisvuoteen vuoteen verrattuna. Käynneistä 46,5 % oli Kivikossa, 35 % Konalassa, 11,5 % Ämmässuolla ja 7 % Munkinmäessä. Maksavien asiakkaiden osuus oli yhteensä 69 % ja ilmaisasiakkaiden osuus 31 % Sorttiasemien asiakasmäärät Sorttiasemien asiakasmäärät Sortti-asemien palvelu tulee parantumaan vuoden 2015 aikana, kun Ruskeasannan Sortti-asema avataan syksyn aikana. Vuonna 2014 aseman maanrakennustyöt saatiin päätökseen ja varsinainen rakentaminen aloitettiin. Ruskeasannan Sortti-asema tulee tasoittamaan Kivikon ja Konalan asemien kävijämääriä erityisesti ruuhkahuippuina, jolloin kaikkien Sortti-asemien asioinnista odotetaan tulevan sujuvampaa. Kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin edelleen. Vuonna 2014 rakennettiin ja uudistettiin kymmenen alueellista kierrätyspistettä. Kierrätyspisteitä oli käytössä vuoden 2014 lopussa yhteensä 132 kappaletta. Heinäkuussa 2014 annettu pakkausjäteasetus muuttaa pakkausten jätehuoltoon liittyvää vastuunjakoa. Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä siirtyy tuottajille HSY on käynyt neuvotteluja kierrätyspistetoiminnan järjestämisestä tuottajien kanssa. 12

15 Sortti-asemilla ja alueellisissa kierrätyspisteissä kerättiin jätteitä yhteensä tonnia. Lisäksi tuottajavastuun alaisia jätteitä (kyllästettyä puuta, se-romua ja pahvia) vastaanotettiin tonnia. Huhti-toukokuussa HSY:n kiertävät keräysautot keräsivät koteihin kertyneitä vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä metalliromua pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella lähes 300 pysähdyspaikalla. Yhteensä kiertävillä keräysautoilla kerättiin jätettä noin 420 tonnia (sisältyy erilliskerättyyn jätemäärään), josta yli puolet oli sähkölaiteromua. Jätehuollon investointien painopiste biojätteiden käsittelyn tehostamisessa Vuoden 2014 aikana jätteenkäsittelyssä investoitiin erityisesti biojätteen käsittelyn tehostamiseen. Pääosa kompostointilaitoksen saneeraustöistä valmistui. Saneerauksella nykyinen kompostointilaitos modifioidaan käsittelemään myös biokaasulaitoksen lopputuote eli mädäte. Keväällä käynnistettiin myös biokaasulaitoksen rakennustyöt. Näiden investointien valmistuttua biojäte voidaan käsitellä mahdollisimman energiatehokkaasti ja haitattomasti hyödyntämällä biojätteen sisältämä energia biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa ja samalla tuottamalla biojätteestä maanparannuskompostia. Vuoden 2014 ja 2015 aikana tehtävillä biokaasulaitoksen investoineilla nostetaan samalla käsittelylaitosten kapasiteettia ja käytettävyyttä. Biokaasulaitoksen rakennustyöt valmistuvat kesällä Keväällä käynnistettiin Vantaalla Ruskeasannan Sortti-aseman rakennustyöt erillisellä maanrakennusurakalla, joka valmistui jatkourakkana toteutettavia talonrakennusurakoita varten marraskuussa Sortti-asema valmistuu kaikilta osin käyttöönotettavaksi lokakuun 2015 alkuun mennessä. Jätevoimalan tuhkan käsittelyä varten valmistui keväällä tuhkasolun katos ja tuhkan käsittelyyn liittyvät työt. Jätteen käsittelyä varten valmistui syksyllä ns. rakennusjätteen käsittelykatos, jossa voidaan käsitellä useita erilaisia jätelaatuja niiden hyödyntämiseksi ja loppusijoittamiseksi. Viimeistely- ja esirakennustöiden yhteydessä valmistettiin aikaisempien vuosien tapaan merkittävä määrä kiviaineksia rakennustöiden yhteydessä alueella syntyneestä louheesta. SEUTU- JA YMPÄRISTÖTIETO Tiedon tuottamisen ja jalostamisen järjestelmiä uudistettiin Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin 11 mittausasemalla seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Mittausasemilla seurattiin tärkeimpien kaupunki-ilman epäpuhtauksien sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia. Laskelmien ja mittausten tueksi Pasilassa ylläpidettiin omaa säähavaintoasemaa. Lisäksi HSY huolehti ilmanlaadun seurannasta muualla Uudellamaalla, jossa ilmanlaatua mitattiin kahdella mittausasemalla. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi ilmanlaadun tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmä, joka parantaa kustannustehokkuutta ja tuo uusia mahdollisuuksia mittauslaitteiden etähallintaan. Seudullisessa perusrekisterissä (SePe) ylläpidettiin pääkaupunkiseudun ajantasaisia ja yhtenäisiä rekisterija paikkatietoja. Vuonna 2014 selainpohjaisen karttakäyttöliittymän tekninen alusta uudistettiin, mikä parantaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää SePe:n tietoja ja yhdistää niitä muihin tietoaineistoihin. HSY koordinoi pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteisen, maanpeitettä kuvaavan paikkatietoaineiston hankinnan. Lokakuussa julkaistiin Helsingin seudun yrityskatsaus. HSY vastaa maankäytön asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantaraporttien kokoamisesta ja seurantatiedon tuottamisesta yhteistyössä Uudenmaan liiton, HSL:n, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. HSY kokosi laajan seurantaraportin keväällä ja katsauksen syksyllä sekä tuotti toimintaympäristötietoa aiesopimukseen sisältyvää seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja siihen sisältyvää asuntostrategiaa varten. Syyskuussa järjestettiin Helsingin seudun asuntotoimikunnan puitteissa Sosiaalisesti kestävä metropoli -työpaja, jonka tavoitteena oli tarjota uusia työkaluja metropolialueen seudulliseen suunnitteluun. 13

16 HSY tuotti seudun kasvihuonekaasupäästölaskennat ja muut kuntien suunnittelutarpeita palvelevat ilmastopäästöjä koskevat tiedot. Seudun ilmastotyön tuloksia kuvaavat avainindikaattorit tuotettiin yhteistyössä jäsenkaupunkien ja HSL:n kanssa. Seudun ilmastotyön katsaus julkaistiin puolivuosittain ja pääkaupunkiseudun ilmastoraportti joulukuussa. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toteutumisen seuranta toteutettiin uudella seurantamenetelmällä. Seutu- ja ympäristötieto tuotti myös tiedot pääkaupunkiseudun jätevirroista, HSY:n energiatase- ja kasvihuonekaasupäästötiedot ja -analyysit sekä kehitti HSY:n materiaalitaselaskentaa. Tietoja avattiin ja saatettiin käyttöön sidosryhmiä palvellen Ilmanlaatutiedot toimitettiin reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja ilmanlaatuportaaliin. Lisäksi ilmanlaadusta tiedotettiin arkipäivisin eri medioissa ja Twitterissä sekä huonosta ilmanlaadusta hälyttävän tekstiviestipalvelun kautta. Ilmanlaadun merkityksestä tehtiin kaupunkisuunnittelua tukevia selvityksiä. Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa koottiin hyviä käytäntöjä ilmanlaadun huomioon ottamisesta suunnittelussa. Vuonna 2014 otettiin käyttöön malli ilmanlaadun huomioon ottamiseksi kaupunkisuunnittelussa. Ilmanlaadun merkitystä esiteltiin useissa sidosryhmille suunnatuissa koulutus- ja työpajatilaisuuksissa kaupunkien tarpeiden mukaisesti. Järjestimme myös ilmanlaadun tutkimusseminaarin uusimpien tutkimusten tuloksista. Tietojen avaamista edistettiin HSY:ssä laatimalla tietojen avaamisen suunnitelma ja HSY:n tiedon avaamisen malli. HSY:n verkkosivujen uudistuksen yhteydessä avattiin HSY:n avoimen datan verkkosivut, jonne avatut aineistot koottiin maksuttomasti ladattavaksi vapaaseen käyttöön. Kuntapäättäjille ja muille sidosryhmille järjestettiin pääkaupunkiseudun ilmastoseminaari, jonka teema oli muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tässä maamme suurimmassa ilmastoalan seminaarissa jaettiin myös Vuoden Petraaja -palkinto. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta järjestettiin sidosryhmäseminaari huhtikuussa ja ilmastotyön avainindikaattorit julkistettiin medialle ja päättäjille suunnatulla ilmastoaamiaisella marraskuussa. Kaupunkien ekotukihenkilöitä koulutettiin yhteistyössä kaupunkien kanssa. Maaliskuussa järjestettiin paikkatietoseminaari paikkatiedon hyödyntämisen monipuolisesta soveltamisesta. Ilmansuojelua ja ilmastotyötä edistettiin tutkimus- ja kehityshankkeilla HSY osallistui tutkimuksiin, joissa selvittiin mm. eri tekijöiden vaikutusta ilmanlaatuun sekä ilmansaasteille altistumista ja niiden terveysvaikutuksia. Tutkimusten painopistealueita olivat puunpolton ja liikenteen päästöt sekä katupöly. Verkostoyhteistyötä tiivistettiin alan tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda ilmanlaadun innovaatio- ja osaamiskeskittymä osana Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa. HSY osallistui nelivuotiseen EU:n Life+ -ohjelman hankkeeseen Katujen talvi- ja kevätkunnossapidon parhaat käytännöt kaupunki-ilmassa leijuvan katupölyn vähentämiseksi parhaiden käytäntöjen demonstrointi sekä strategian kehittäminen ja käyttöön otto (Redust). Hankkeessa kehitettiin ja testattiin uusia kustannustehokkaita katupölyn torjunnan menetelmiä pääkaupunkiseudulla. Tulosten pohjalta koottiin parhaat käytännöt ja luotiin strategia katupölyn haittojen vähentämiseksi. HSY osallistui myös Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hankkeeseen, jonka lopputuloksista muodostettiin verkkopohjainen Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. CliPLivE Climate-Proof Living Environment -hankkeessa tuotettiin kuntien käyttöön karttapohjaisia suunnitteluaineistoja ja edistettiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen tiedon ja kokemusten vaihtoa muun muassa Venäjän ja Suomen välillä. HSY valmisteli yhteistyössä jäsenkaupunkien elinkeinotoimen ja sidosryhmien kanssa Kestävän kaupunkiseudun palvelut EcoHUB hanketta. Mikäli hankkeelle saadaan EU:n tukirahoitus, se toteutetaan vuosina Ilmastotavoitteiden toteutumista ja seudun kilpailukykyä edistävässä hankkeessa rakennetaan avoimen datan pohjalle pääkaupunkiseudun paikkatietoon ja ympäristötietoon pohjautuva liiketoiminnan kehitysympäristö, joka toimii testialustana cleantech-hankkeille. 14

17 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä HSY:n konserni laajenee vuoden 2015 alusta toimintansa aloittavalla Uudenmaan Woima Oy:llä, joka huolehtii Vantaan jätevoimalan vapaan (lakisääteisen jätemäärän ylittävän) polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista. HSY:n ja Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa perustamasta yhtiöstä HSY:n omistusosuus on 80 %. Yhtiön on arvioitu tulouttavan HSY:lle toiminnan alkuvuosina vuodesta 2016 lähtien noin 1 miljoonaa vuodessa osinkoina parantaen jätehuollon toimialan tulosta. Tuotto-odotukset kuitenkin alenevat pidemmällä aikavälillä vapaan polttokapasiteetin vähetessä. Muiden nykyisten konserniyhteisöjen toiminnassa ja taloudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön virkamiesten valmistelema ehdotus metropolilainsäädännöksi valmistui joulun alla. Ehdotuksen mukaan 14 Helsingin seudun kunnan alueelle perustettaisiin metropolihallinto, jonka keskeisimpiä tehtäviä olisivat asumisen ja maapolitiikan sekä joukkoliikennejärjestelmän strateginen suunnittelu ja kehittäminen, maakuntakaavan korvaavan metropolikaavan laatiminen sekä joukkoliikenteen hoitaminen koko metropolialueella. Mikäli esitys menee läpi, HSY:stä metropolihallintoon siirtyisi pääosa seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tehtävistä eli ilman laadun seuranta oheistehtävineen, ilmastonmuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti HSY:n tulos pysyy edelleen ylijäämäisenä koko suunnitelmakauden ajan. Vuonna 2014 erityisesti toimintakulut jäivät budjetoitua merkittävästi pienemmiksi ja on syytä olettaa, että tämä heijastuu myös tulevalle suunnitelmakaudelle parantaen sekä vuosikatetta että tilikauden tulosta taloussuunnitelmassa esitettyä enemmän. Tulorahoitus ei kuitenkaan edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän kasvavaa investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. Suunnitelmakauden lopulla pääomamenoista (investoinnit ja lainojen lyhennykset) vain noin 55 % katetaan tulorahoituksella. Uutta ulkopuolista lainaa jouduttaneen nostamaan vuosien aikana yhteensä noin 237 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Tämä osaltaan heijastuu tulosta heikentävästi rahoitusmenojen kasvuna. Pysyvien vastaavien keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot viiden vuoden tarkastelujaksolla ovat 90,6 miljoonaa euroa vuodessa, kun keskimääräiset poistonalaiset investoinnit samalla aikavälillä ovat 138,1 miljoonaa euroa vuodessa. Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu normaalille noin 100 miljoonan euron vuositasolle vuosikymmenen loppupuolella, jolloin myös vuosittain kasvava poistotaso ylittää vuotuisten investointien määrän. Yksi lähivuosien suurimmista hankkeista on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen, jonka kokonaishinnaksi arvioidaan 371 miljoonaa euroa. 15

18 1.1.6 Henkilöstö Yksikkö Palkat Sivukulut Palkat yhteensä Henkilöstö Henkilöstö Muutos Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Tukipalvelut Asiakaspalvelu Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen - palkat - luottamushlöt, palkkiot Yhteensä HSY:n henkilöstömäärä väheni tilanteessa 12 henkilöllä edellisestä vuodesta. Jätehuollon toimialalta siirtyi vuoden alusta neuvonnan henkilöstö yhteiseen viestintä- ja neuvontayksikköön, johon siirtyi myös ilmastoinfon henkilöstö seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta. Muutokset näkyvät vastaavana lisäyksenä ohjauksen ja kehittämisen henkilömäärässä. Lisäksi jätehuollon toimialalta siirtyi laskutusta ja perintää hoitavat henkilöt asiakaspalveluyksikköön. Henkilöstön keskimääräinen määrä vuoden aikana henkilötyövuosina oli 757,3 htv, joka oli 17,4 htv henkilöstösuunnitelman mukaista määrää 774,7 htv pienempi. Henkilötyövuosiin on laskettu mukaan kesätyöntekijät sekä palkalliset opinnäytetyöntekijät ja muut palkalliset lyhytaikaiset työsuhteet. Tarkemmat tiedot henkilöstöstä esitetään erillisessä HSY:n henkilöstökertomuksessa Työhyvinvointiohjelma hyväksyttiin Toimitusjohtaja hyväksyi joulukuussa vuosille laaditun työhyvinvointiohjelman. Vuosittain tarkistettavaan ja tarpeellisin osin päivitettävään ohjelmaan on kirjattu HSY:n työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet ja se toimii myös työturvallisuuslain tarkoittamana työsuojelun toimintaohjelmana. Toimialat ja tulosalueet sekä työyksiköt täydentävät ohjelmaa omilla vuosittaisilla kehittämiskohteillaan ja suunnitelmillaan. Työhyvinvointiohjelmaa laadittaessa on huomioitu lainsäädännön velvoitteet, HSY:n strategiset tavoitteet sekä olemassa oleva tieto henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta (sairauspoissaolot, työtapaturmat, henkilöstökyselyn tulokset, työterveyshuoltoon kertynyt yleistason tieto jne.) Ohjelman sisällön tarkempi käsittely on jatkossa osana esimiesten koulutusta. Henkilöstöhallinto on osaltaan lisännyt yhteistyötä HSY:n eri yksiköiden kanssa sekä antanut apua ja tukea erityisesti sitä tarvitseville esimiehille mm. työkykyhaasteisiin liittyvissä asioissa. Yhteistyötä on tiivistetty ja kehitetty myös ulospäin työeläkeyhtiön, vakuutusyhtiön sekä työterveyshuollon kanssa. Esimerkiksi työkykyhaasteiden käsittelyyn, raportointiin ja seurantaan on haettu entistä toimivampaa yhteistyökokonaisuutta. Työsuojelun, työterveyden ja työturvallisuuden toimintakäytäntöjä on kehitetty osana HSY:n yhteistä toiminta- ja laatujärjestelmän rakentamista. Syksyllä kilpailutettiin työterveyshuollon palvelut entisessä laajuudessaan. Vuoden 2014 aikana toteutettiin vuonna 2013 tehdyn henkilöstökyselyn perusteella laadittua toimenpideohjelmaa. Keskeisiä toimenpiteitä on nostettu tuloskortteihin ja niiden toteutumista on seurattu väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen vuonna 2015, jolloin syksyllä toteutetaan toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaava uusi henkilöstökysely. 16

19 Uusi HR-järjestelmä otettiin käyttöön Alkukesällä 2014 otettiin käyttöön uusi HR-järjestelmä Hertta. Käyttöönottoa edelsivät palvelussuhteen elinkaareen liittyvien prosessien ja toimintatapojen uudistaminen ja yhdenmukaistaminen sekä henkilöstöasioiden päätöksentekoon liittyvät delegointipäätökset. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmässä otettiin käyttöön poissaolo- ja vuosilomalomakkeet, palvelussuhdetietojen muutokset ja työsopimusten laadinta. Syksyn kuluessa järjestelmään rakennettiin sähköisen rekrytoinnin osuutta, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Rekrytointityökalun avulla kaikki työhakemukset vastaanotetaan ja käsitellään jatkossa sähköisesti. Yhtenä tavoitteena vuodelle 2014 oli ottaa käyttöön Hertassa osaamiseen liittyvä osio ja laatia osaamisen johtamisen kehittämisen tiekartta. Osana tiekarttaa kehityskeskustelulomakkeet päivitettiin ja vietiin Herttaan. Kehityskeskusteluista nousevat strategiset osaamistarpeet saadaan raportoitua järjestelmästä johdolle jatkotyöstämistä varten. Lisäksi vuoden aikana laadittiin esimiesten osaamispolut sekä määriteltiin sihteerien ja assistenttien avainkompetenssit. Osaamisen kehittämiseen liittyen vuoden aikana laadittiin HSY:n yleinen perehdyttämissuunnitelma ja järjestettiin Tervetuloa Taloon -perehdytyspäivät. Kesällä pidettyyn perehdyttämispäivään osallistui sekä kesätyöntekijöitä että myös muita uusia työntekijöitä. Syksyllä pidettiin perehdyttämispäivä uusille työntekijöille. Hertan käyttökoulutusta järjestettiin avainkäyttäjille, esimiehille ja henkilöstölle sekä laadittiin Herttaan itseopiskelumateriaaleja. HR-asioiden ohjeistusta ja tiedottamista parannettiin mm. päivittämällä Hessun (intranet) sivuja ja uusimalla esimiessivustoa. Syksyllä aloitettiin esimiesten uutiskirjeiden lähetys sähköpostilla kerran kuukaudessa. Esimiestyöhön liittyviä ajankohtaisaiheita on käsitelty ympäri vuoden esimies- ja päällikköpäivillä. Osaamisen kehittämisen ryhmä kartoitti mm. osaamisen kehittämisen tarpeita. Työsuorituksen arviointijärjestelmän (TSA) laatiminen saatettiin päätökseen osana palkkausjärjestelmän kehittämistä. Ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset henkilökohtaiset TSA-lisät maksettiin lokakuussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa uusittiin sopimus työsuhdematkalipuista. Etätyöohjeita ja sopimusta uudistettiin siten, että mahdollisuus rajoitettuun etätyöhön jatkuu vuoden 2015 loppuun. 17

20 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit HSY:n toimintaan, erityisesti vesihuollon toimialaan, liittyy poikkeuksellisen suuri vahinkoriski. Putkistoissa paineistettuna virtaava vesi sekä jätevesi muodostavat erityisen riskin kosteusvaurioille tai biologiselle päästölle verkoston rikkoontuessa. Lisäksi paineenalaisena virtaava vesi voi putken rikkoontuessa aiheuttaa mekaanisesti vaurioita. Viemärin tukkeutuminen tai pumppaamon toimintahäiriö voi aiheuttaa jäteveden virtaamisen maastoon tai vesistöön (viemäriylivuoto). Vastaavasti puhdistamolla tapahtuvassa häiriö- tai vikaantumistilanteessa puhdistamatonta tai vajaasti puhdistettua jätevettä joudutaan laskemaan purkuvesistöön (puhdistamoylivuoto). Vesihuoltolaitostoimintaan liittyviä riskejä ei ole mahdollista kokonaan eliminoida, toiminnassa keskitytään vahinkotapahtumien määrän ja niiden seurausten minimointiin. Riskien vähentäminen huomioidaan suunnitteluvaiheesta alkaen: Putkiverkot toteutetaan siten, että mahdollinen vuoto ohjautuu ensisijaisesti maastoon tai vesistöön rakennetun tilan sijasta, kriittiset kohdat vahvistetaan, erityisen arassa tai riskialttiissa ympäristössä putket varustetaan suojarakenteilla ja putkistojen reittejä suunniteltaessa otetaan huomioon muu infrastruktuuri. Verkkojen kunnon seuranta erilaisin menetelmin ja saneeraustoimenpiteiden oikea kohdentaminen estää osaltaan verkon osien ikääntymisestä aiheutuvia riskejä. Toiminnalliset riskit Merkittäviä toiminnallisia riskejä ovat eräät henkilöstöriskit, mm. avainresurssien pitkät poissaolot kriittisissä toiminnoissa. Joissakin tehtävissä henkilöstön saatavuutta heikentää työvoiman niukka tarjonta ja kilpailu yksityisen sektorin kanssa. Hiljaisen tiedon ja osaamisen siirto uusille työntekijöille on haasteellista. Henkilövahinkojen osalta erityisesti kaivantotyöt ovat riskialtis alue. Henkilöstöriskejä vähennetään mm. varmistamalla resurssien riittävyys päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen siten, että resurssit vastaavat tarvetta ja suunnitelmia. Lisäksi riskejä vähentävät ammattitaitoinen johtaminen, muutosten hallitut läpiviennit, henkilöstön suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen sekä palkkatason ja muiden työsuhde-etujen pitäminen asianmukaisella tasolla. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota tapaturmien estämiseksi. Riskikartoituksessa esille nousivat myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit, merkittävimpinä yhdestä järjestelmätoimittajasta täysin riippuvat tietojärjestelmät ja/tai hyvin ohuet resurssit toimittajan tai oman organisaation palveluksessa. Muita riskejä ovat mm. IT-laitteiden, -järjestelmien ja yhteyksien ajoittaiset toimintahäiriöt. Riskejä voidaan vähentää välttämällä räätälöityjä järjestelmiä, varaamalla riittävästi IT-resursseja järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä minimoimalla sopimuksin henkilöriskejä toimittajilla. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät mm. taloudellisten suhdanteiden vaihteluun, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat HSY:n tuloihin erityisesti jätehuollon toimialalla. Lainasalkussa tai korkojohdannaisissa on olemassa korkoriski, jota vähennetään noudattamalla varovaista korkosuojauspolitiikkaa. Muita riskejä sisältyy sekä myyntilaskutukseen sekä ostolaskujen käsittely- ja maksuprosessin toimintaan. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa

21 1.1.8 Ympäristövastuu HSY:n yhtenä strategisena päämääränä vuonna 2014 oli toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Toiminnan kulmakivenä on jatkuva parantaminen. HSY sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Vuonna 2014 laadittiin uusi strategia vuosille Siinä visiona ovat vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Yhtenä strategisena päämääränä on ympäristön tilan parantuminen. Pyrimme tulevaisuudessa parantamaan kotitalouksien jätteiden kokonais-, materiaali- ja energiahyötykäyttöä ja vähentämään jätevedenpuhdistuksen ravinnepäästöjä ja epäpuhtauksia sekä kasvihuonepäästöjä. Vähennämme sekaviemäröidyn verkon jätevesien ylivuotoja ja verkostoon pumpattuja vesimääriä. Pyrimme vähentämään myös kotitalouksien sekajätteen määrää mm. lasien, metallin, kuitupakkausten ja muiden hyödynnettävien materiaalien määrän pienentämisellä sekajätteessä. HSY:n perustettiin vuonna 2014 ympäristöryhmä, jonka vastuulla on valmistella johtoryhmille tarvittava materiaali ja koota ympäristöohjelma osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tuottaa ja koota ympäristöohjelman toteutuminen HSY:n johtoryhmälle sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelle ympäristövastuuraportointia varten. Energian kulutus ja tuotanto (1) HSY kulutti vuonna 2013 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus pieneni 4 prosenttia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma energiatuotanto oli 27 GWh ja laitoksen energiaomavaraisuusaste 69 %. Sähkönkulutusta saatiin vähennettyä 1,9 % edellisestä vuodesta. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä MWh ja biokaasua myytiin MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottama biokaasu myytiin Gasumille liikennepolttoainekäyttöön. Fortum rakensi vuoden 2014 aikana Suomenojan jätevedenpuhdistamolle puhdistetun jäteveden lämmöntalteenottolaitoksen, ja sen kautta kaasun hyödyntämisaste nousi 100 %:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon osalta solmittiin Fortumin kanssa sopimus puhdistetun jäteveden hukkalämmön hyödyntämisestä Espoon kaukolämpötuotannossa.. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella otettiin vuonna 2014 käyttöön raakaveden lämmön talteenottolaitos. Sen tuottama lämpö käytetään vedenpuhdistuslaitoksen toimitilojen lämmitykseen. HSY on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen tavoitteena yhteensä 17 GWh:n eli noin 9 % energiansäästö vuoteen 2017 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tavoite saavutetaan merkittävillä investoinneilla sekä jalkauttamalla energiatehokkuus koko organisaation läpileikkaavaksi tavoitteeksi lukuisilla toimenpiteillä. HSY on sitoutunut neuvottelemaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen jatkosta vuosille Kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jäte- 1 Esitetyt luvut vuodelta 2013; vuoden 2014 luvut valmistuvat osittain vasta tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. 19

22 vedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %). Vuoteen 2012 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt pienenivät noin 7 prosenttia. Itämeri HSY suhtautuu vakavasti Itämeren suojeluun. Itämerihaasteen toimenpideohjelma HSY:ssä koostuu meren kuormitukseen vaikuttavista toimista, joissa ympäristön tilaa parannetaan jätevedenpuhdistusta ja viemäriverkostoa koskevin hankkein. HSY kehittää Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkostoa ylivuotojen vähentämiseksi. Vuonna 2014 valmistui viemäritunneliyhteys Meilahden ja Rajasaaren välille, joka vähentää rankoilla sateilla tapahtuvia sekaviemärin ylivuotoja Rajasaaren edustalla. Vuonna 2014 valmistui Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle uusi biologinen puhdistuslinja, joka lisää laitoksen käsittelykapasiteettia noin 12 %. Vuonna 2014 Ympäristöministeriö myönsi HSY:lle rahoitusta ravinteiden poistoa ja kierrätystä tehostavien prosessien kehittämiseen jätevedenpuhdistuksessa. Kehittämishankkeet toteutetaan vuosina Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Itämereen kasvoi hieman edellisen vuoden ennätyksellisen hyvään tulokseen nähden. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus Suomenlahteen oli 21 tonnia (+10 % vuodesta 2013). Typpikuormitus oli 424 tonnia (+26 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon fosforin kuormitus mereen oli 12 tonnia (+9 %) ja typenpoistotulos parani kuormituksen mereen ollessa 549 tonnia (-8 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Likaiset vedet johdettiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta TSR-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 18 kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason rajaarvoa. Melu koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin yksi kappale. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi syyskuun alussa. Jätteenkäsittely muuttui ja tulee edelleen muuttumaan merkittävästi Vantaan Energian jätevoimalan käynnistyttyä. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä vähenee oleellisesti ja painopiste siirtyy materiaalien jalostukseen ja hyötykäyttöön. Tilanteeseen vaikuttaa myös 2016 voimaan tuleva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Uuden tilanteen myötä on syntynyt visio materiaalien kierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymästä (ekoteollisuuskeskus), jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n kanssa. Kierrätys ja materiaalitehokkuus HSY on aloittanut lasin ja metallin erilliskeräyksen kaikilla vähintään 20 asunnon kiinteistöillä. Kartongin keräyksen vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä HSY aloittaa vuonna HSY:n tavoitteena on kierrätysmahdollisuuksien parantaminen myös kierrätyspisteitä lisäämällä. HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2014 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonum- 20

23 mella on tällä hetkellä yhteensä 132 kierrätyspistettä. Vastuu pakkausjätteen (lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkaukset) kierrätyksestä siirtyy pakkausten tuottajille vuoden 2016 alussa. HSY neuvottelee pakkausjätteen tuottajia edustavan Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa HSY:n alueen kierrätyspisteverkoston tulevaisuudesta. Sortti-asemaverkosto laajenee Vantaalle Ruskeasannan Sortti-aseman valmistuessa vuonna Sortti-asemilla käynnistettiin keväällä 2014 Sortti-asemien asioinnin kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa asiointia ja asiakaspalvelua asemilla. EAKR-rahoitteisen Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja jätteen määrän vähentämiseksi, hyötykäytön tehostamiseksi sekä ympäristötietouden ja osaamisen lisäämiseksi. Oppilaitoksille, isännöitsijöille, julkishallinnolle ja kotitalouksille tuotettiin uusia toimintamalleja sekä neuvonnan aineistoja. HSY:n kehittämä Petra-jätevertailu vakiintui käyttöön Turun ja Lahden seuduilla ja yhteistyötä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa jatketaan. 21

24 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla johto pyrkii varmistamaan toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. HSY:n yhtymäkokous hyväksyi kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. HSY:n hallitus hyväksyi ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi HSY-konsernissa. Tavoitteena on vastata uudistuneen kuntalain vaatimuksiin ja vahvistaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa konsernissa. Kuntayhtymän toimintakertomuksessa tulee kuntalain mukaan esittää selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. HSY:n jokainen toimiala ja tulosalue sekä konserniyhteisö Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (PSV) antoivat osana konsernin tilinpäätösprosessia selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kuntalain selontekoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Selonteot tehtiin HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä PSV:n dokumentoituina itsearviointeina COSO-erm viitekehyksen mukaisesti laadittua arviointikehikkoa käyttäen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, riskienhallinta, valvontatoiminnot, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. Valvontaympäristö Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessit on määritelty ja tavoitteiden asettaminen perustuu HSY:n strategiaan. Yhtymäkokous hyväksyi HSY:n strategian vuosille Uusi strategia on huomioitu toiminta- ja taloussuunnitelmassa Hallituksen joulukuussa 2014 hyväksymissä uudistetuissa ohjeissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi kuvataan valvontaympäristö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt kohdealueittain. Valvontaympäristöä on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on nyt vakiintunut. HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä konserniyhteisö PSV:n itsearvioinneissa valvontaympäristön kysymykset koskivat toiminnan vastaavuutta HSY:n strategiaan, arvoihin ja toimintaperiaatteisiin nähden, TTStavoitteiden linjausta strategian mukaisesti, toimintaprosessien kuvausta ja ajantasaisuutta sekä henkilöstön vastuualueiden määrittelyä ja selkeyttä. Itsearvioinnin vastausten perusteella valvontaympäristö on suurimmalta osin vaatimusten mukainen. Toimintaprosessien kuvauksissa on jonkin verran aikatauluviiveitä ja puutteita, jotka on kuitenkin itsearvioinneissa tunnistettu, ja korjaavat toimenpiteet on suunniteltu. Henkilöstön vastuualueiden määrittelyssä on pieniä viiveitä johtuen lähinnä organisaatio- ja tehtävämuutoksista. PSV:n osalta toiminnan sovittaminen HSY:n strategian mukaiseksi otetaan kehittämiskohteeksi. 22

25 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. Riskienhallinnan periaatteet on kuvattu HSY:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä koskevassa toimintaohjeessa. Riskienhallinta sisällytetään kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan ja johtamiseen vuosikellon mukaisesti. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset arvioidaan ensin toimiala- ja tulosaluekohtaisesti, ja arviointityön tuloksena muodostetaan toimiala- ja tulosaluekohtaiset riskikartat. Merkittävät riskit koko HSY- tasolla tunnistetaan toimiala- ja tulosaluekohtaisista riskikartoista ja kootaan yhteen HSY -tasoiseksi riskikartaksi, joka päivitetään vuosittain. Riskienkartoitukseen sisällytetään myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Johtoryhmä hyväksyi HSY:n uusimman riskikartan HSY:n riskikartassa nimetyistä riskeistä ja toimenpideohjelmien toteutumisesta raportoidaan myös HSY:n tarkastuslautakunnalle säännöllisesti. HSY:llä on valmiuslain mukainen valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen sekä valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa että väestön turvallisuutta uhkaavissa erityistilanteissa. HSY:n valmiussuunnitelma päivitetään säännöllisesti. Riskienhallinnan itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat riskien tunnistamiseen ja merkittävyyden arviointiin, riskirajojen määrittelyyn, riskienhallinnan toimenpiteiden suunnitteluun ja vastuuhenkilöiden nimeämiseen sekä riskejä koskevaan tiedonkulkuun toimialoilta ja tulosalueilta HSY:n riskienhallintapäällikölle. Itsearvioinnin vastausten mukaan toimialat, tulosalueet ja HSY:n konserniyhteisö PSV ovat kaikki tunnistaneet keskeiset riskit ja arvioineet ne määrittämällä riskien todennäköisyyden ja vaikuttavuuden. Merkittävimmille riskeille ei ole kuitenkaan asetettu riskirajoja. Riskirajojen määrittely on tunnistettu kehittämiskohteeksi, joka toteutetaan niiden riskien osalta kuin se on mahdollista v loppuun mennessä. Merkittävien riskien hallintaan on nimetty vastuuhenkilöt, Riskienhallinnan toimenpideohjelmien seurannassa sekä toimenpiteiden ja raportoinnin ajoittamisessa HSY:n johtamisen vuosikelloon ilmeni ongelmia ja puutteita. Näiltä osin on tarvetta kehittää myös HSY:n sisäistä tiedonkulkua. Valvontatoiminnot Valvontatoimet koostuvat ohjeista ja toimintatavoista, joiden tavoitteena on varmistaa, että organisaatio toimii johdon antamien ohjeiden mukaisesti. Valvontatoimia suoritetaan kaikkialla organisaatiossa, kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Niihin luetaan mm. päätöksentekomenettelyt, erityyppiset toiminnan tarkastukset, hyväksymismenettelyt, todentamiset, täsmäytykset, omaisuuden turvaamistoimet ja työtehtävien eriyttämiset. Toimintatapoja ja ohjeistusta on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on jo hyvällä tasolla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön v koko HSY:n kattava toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Tavoitteena on järjestelmän sertifiointi vuonna Toimintajärjestelmässä on kuvattu keskeiset toimintaprosessit, täydennetty ohjeistusta ja kytketty ohjeistus prosesseihin. Toimintajärjestelmä auditointeineen on selkeyttänyt ja parantanut valvontatoimien kokonaisuutta. 23

26 Tällä hetkellä jätehuollon toimialalla on käytössä sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Vesihuollon toimialalla vedenpuhdistusosaston käyttölaboratorion tärkeimmät kemialliset ja mikrobiologiset menetelmät on akkreditoitu. Laadunvalvonta ja -ohjaus -ryhmän näytteenottajilla on ympäristönäytteenottajan pätevyystodistus erikoisalana vesi- ja vesistönäytteet. Ilmanlaadun mittaustoiminnassa on ISO-standardin mukainen laatujärjestelmä. Valvontatoimintojen itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat henkilöstön vastuisiin ja toimivaltaan, taloudellisten väärinkäytösten kannalta vaarallisiin työyhdistelmiin, tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden nimeämiseen, hankintavaltuuksiin ja menojen hyväksymisoikeuksiin sekä toimintaohjeiden noudattamisen valvontaan. Valvontatoimintojen toteuttaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Eniten epäselvyyksiä ja puutteita on tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden ja varahenkilöiden nimeämisessä. HSY:n tietojärjestelmien hallintomallia uudistetaan keväällä Uuden hallintomallin eräänä tavoitteena on selkiyttää tietojärjestelmien käytön ja käytön valvonnan vastuita. Henkilöstön vastuiden ja toimivallan määrittelyn osalta koettiin tarpeelliseksi tehdä joitain tarkistuksia ja täsmennyksiä esim. allekirjoitusoikeuksien osalta. Informaatio ja kommunikaatio Informaatio on olennainen osa sisäistä valvontaa. Jotta organisaatiossa työskentelevät voivat suoriutua tehtävistään, tulee tarvittava olennainen tieto olla käytettävissä ja omaksuttavissa. Lisäksi tiedon tulee välittyä tehtävän edellyttämässä käyttökelpoisessa muodossa ja oikeaan aikaan. HSY:ssä on toimivat johtoryhmäkäytännöt ja sisäinen viestintä. Johto on osallistunut sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tukevien toimintaohjeiden valmisteluun ja viemiseen käytäntöön. Ohjeistus on kaikkien luettavissa HSY:n intranetissä. Käyttöönotettu HSY:n toimintajärjestelmä on tuonut entistä helpommin omaksuttavaan muotoon informaation toimintaprosesseista ja niiden kytkeytymisestä toisiinsa. Informaatiota ja kommunikaatiota koskevat itsearvioinnin kysymykset kohdistuivat tiedonkulkuun johdolle ja muille asianmukaisille tahoille, säännöllisiin palaverikäytäntöihin sekä suunnitelmalliseen tiedottamiseen internetissä, sisäisessä intranetissä ja muussa tiedottamisessa. Informaatio ja kommunikaatio on hyvällä tasolla. Informoitavien henkilöiden luettelon osalta havaittiin pienehköjä täydennystarpeita lähinnä IT-ympäristön muutoksesta tiedottamisessa. HSY:n konserniyhteisöjen raportointikäytännöt kuvataan vuoden 2015 aikana julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa. Seuranta Seurannalla tarkoitetaan niitä toimia, joilla johto todentaa ja varmistaa, että edellä kuvattu sisäisen valvonnan järjestelmä toimii. Keskeistä on jatkuva toiminnan ja talouden seuranta, poikkeamien analysointi ja ennakointi. Esimiehet seuraavat jatkuvasti toimintaohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastus tukee HSY:n johtoa sisäisen valvonnan seurannassa ja siten organisaation tavoitteiden saavuttamisessa suorittamalla erillistarkastuksia HSY:n toiminnan kannalta merkittävillä riskialueilla. Hallitukselle laadittiin kaksi osavuosikatsausta, jotka sisälsivät sekä toiminnan että talouden toteutuman, ennusteen ja poikkeamien analysoinnin. Talouden raportointi tapahtuu kuukausittain sekä HSY:n johtoryhmässä että toimialojen johtoryhmissä. Käyttötalouden raportointi on saatu hyvälle tasolle. Investointien seurantaa kehitetään edelleen maksuperusteisesta seurannasta suoriteperusteisen seurannan suuntaan, jotta ennustettavuus paranee. Seurannan osalta itsearvioinnissa kysyttiin säännöllisten seuranta- ja raportointivelvoitteiden asettamisesta, seurantaraporttien käsittelystä ja havaittujen poikkeamien korjaamisesta ilman viiveitä, valvontatoimenpitei- 24

27 den riittävyyden ja tehokkuuden seurannasta sekä valvontatoimenpiteiden sopeuttamisesta muuttuviin olosuhteisiin. Saatujen vastausten perusteella seuranta toimii pääosin hyvin. Kehittämiskohteeksi on tunnistettu seurannan kattavuuden ja dokumentoinnin edelleen kehittäminen. HSY:n konserniyhteisöjen osalta vaadittavia seurantatoimenpiteitä täsmennetään v julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa ja siinä noudatetaan hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta. Tarkastustyö perustuu vuosittain laadittavaan toimitusjohtajan hyväksymään tarkastussuunnitelmaan. Sisäinen tarkastus vaihtaa informaatiota kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastaavan tahon kanssa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden varmistamiseen liittyen. HSY:llä on oma kokopäiväinen sisäinen tarkastaja, joka vastaa tarkastustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista kuntayhtymässä. Tarkastuksista raportoitiin HSY:n johdolle, hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle sekä erikseen tarkastuskohteen vastuuhenkilölle tarkastuksen päätyttyä. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman 2014 mukaiset tarkastukset kohdistuivat suoraveloituspalvelun päättymiseen, HSY:n keskitettyyn hankintaprosessiin, kuntayhtymän palveluksesta poislähtöprosessiin, erilaisiin ulkoistettuihin palveluihin, HSY:n kumppanuushankkeiden hallinnointiin sekä erillislaskutettavien laskutukseen. Tehdyissä vuosisuunnitelman mukaisissa tarkastuksissa ei todettu kriittisiä havaintoja kuntayhtymän sisäisen valvonnan toimivuuteen liittyen. 25

28 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintatuotot yhteensä 344,2 miljoonaa Toimintakulut yhteensä 178,7 miljoonaa HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2014 olivat yhteensä 344,2 miljoonaa, josta 228,3 miljoonaa oli vesihuollon ja 106,7 miljoonaa jätehuollon myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat 4,2 miljoonaa. Muita tuottoja kertyi 5,0 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön sisältää vesihuollon investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät, taseeseen aktivoidut henkilöstökulut 1,8 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 178,7 miljoonaa, josta henkilöstökulut 42,4 miljoonaa, palvelujen ostot 94,8 miljoonaa, materiaalihankinnat 27,4 miljoonaa ja muut toimintakulut 14,0 miljoonaa euroa. Muihin toimintakuluihin sisältyy 0,1 miljoonan suuruinen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen muutos. Kirjanpitolain 5:14 mukaisella varauksella katetaan kaatopaikkojen vastaiset jälkihoitokustannukset. Toimintakate oli 167,3 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat yhteensä 5,5 miljoonaa ja rahoituskulut 72,6 miljoonaa euroa. Pysyvistä vastaavista tehtävät poistot olivat 87,7 miljoonaa. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen. Vuosina 2004, 2005 ja 2007 jätehuollon ylijäämäisestä tuloksesta osa on kirjattu vapaaehtoiseksi varaukseksi jätteenkäsittelyn, aluekeräyksen ja kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä edistäviin investointeihin. Varauksen määrä taseessa oli tilikauden alussa 1,8 miljoonaa euroa. Varaus purettiin loppuun tilikauden aikana ja siihen liittyvää poistoeroa lisättiin 1,1 miljoonalla. Vesihuollon tuloksesta maksettava tulovero oli 0,8 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen. 26

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE)

VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) Hallitus 28 20.03.2015 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 1087/00.01.013.0133/2015 Hallitus 28 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 08.12.2014 Sivu 1 / 1 1857/00.04.01/2014 75 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ylimääräinen yhtymäkokous 19.12.2014 kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3063/02.02.00/2015 38 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2016-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio,

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti.

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti. H1 mos 11fra Oy JÅMSÅ HIMOS-INFRA OY Himos-lnfra Oy kuuluu Jämsä-konserniin kaupungin omistamana tytäryhteisönä. Yhtiö perustettiin 19.5.1999 ja se merkittiin kaupparekisteriin 1.7.1999 (Y-tunnus 1543389-6).

Lisätiedot

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 1 Ympäristövastuu 2015 Puhtaasti parempaa palvelua HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi Vettä läpäisemätön pinta Seudullisessa maanpeiteaineistossa Ympäristötalon seminaari 24.11.2014 Outi Kesäniemi Sisältö 1) Seudullinen maanpeiteaineisto 1) Taustaa 2) Aineiston tuottaminen 2) Longinojan

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 30.9.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen PKS neuvottelukunta päätti 12.2.2008, että pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 11.5.2007 nro 4/2007

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 11.5.2007 nro 4/2007 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Perjantai 11.5.2007 kello 13.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 23.03.2015 Sivu 1 / 1 1333/00.04.01/2015 10 Espoon kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Länsimetro Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 31.3.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen,

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Ympäristötoimiala Lautakunta: Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Turun kaupungin ympäristötoimialan johto sekä ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 8.8.2014 kello 13.00 14.20 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 21.10.2013 Sivu 1 / 1 4437/00.04.02/2013 76 Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) 816 23000 Marja-Leena Remes, puh. (09)

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot