Tilinpäätös HSY:n hallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2014. HSY:n hallitus 20.3.2015"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (09) Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Sisällys 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Toimintaympäristö Toiminta tilikaudella Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristövastuu Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloksen muodostuminen toimialoittain Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja menot Rahoitusasema ja sen muutokset Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän toteutumisvertailut Strategisten tavoitteiden toteutuminen Strategisten hankkeiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase

4 2.3 Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tukipalvelujen toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja merkinnät 84 2

5 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi 2014 oli menestyksekäs niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Tilikauden tulos oli 12,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja aikaisempien tilikausien kumulatiivinen alijäämä taseessa saatiin katettua kokonaisuudessaan. Hyvästä tuloksesta huolimatta on huomattava, ettei tulorahoitus edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän investointeja. Tulevina vuosina haasteena on mittava investointiohjelma ja sen rahoitus, joka edellyttää sekä pitkäjänteisen taksapolitiikan jatkamista että tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Vuoden aikana HSY rakensi uutta vesihuoltoverkostoa noin 95 km ja saneerasi vanhaa noin 13 km. Länsi- Espoon runkolinjahankkeen rakentaminen jatkui Leppävaaran alittavan vesihuoltotunnelin osalta. Pitkäkosken uusi alavesisäiliö otettiin kokonaisuudessaan käyttöön syksyllä. Myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9. puhdistuslinja saatiin operatiiviseen käyttöön. Yhtymäkokous hyväksyi joulukuussa Blominmäen jätevedenpuhdistamon tarkennetun hankesuunnitelman siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Suunnittelutyöt ovat edenneet aikataulussaan ja joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhinta sekä alueen tiejärjestelyt. Uuden puhdistamon arvioidaan valmistuvan vuonna Jätehuollossa tapahtui merkittävä käänne, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin maaliskuun alussa koekäyttöön ja syyskuun alusta kaupalliseen käyttöön. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi, kun jätteet ohjattiin energiahyötykäyttöön jätevoimalaan. Syksyllä 2015 valmistuvan Ruskeasannan Sortti-aseman maanrakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta ja rakennusurakka aloitettiin. Kompostointilaitoksen saneeraustöistä pääosa valmistui ja laitos on valmiina käsittelemään talvella 2015 koekäyttöön otettavasta biokaasulaitoksesta syntyvän mädätteen. Näin biojätteen sisältämä energia voidaan hyödyntää biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa. Syksyllä 2013 aloitettu strategiatyö saatiin päätökseen, kun yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa vuoteen 2020 ulottuvan uuden strategian. HSY:n uudet tavoitteet keskittyvät erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen pääpainopisteenä materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotetaan saavutettavan taloudellista hyötyä, joka heijastuu myönteisesti asiakasmaksujen korotustarpeisiin ja velkaantumiseen. Uudet työtavat ja tekniset ratkaisut edellyttävät osaamista, jonka kehittämistä HSY tukee koulutuksella ja urakiertomahdollisuuksilla. Vuoden aikana HSY:ssä laadittiin työhyvinvointiohjelma vuosille Vuosittain tarkistettavaan ohjelmaan on kirjattu työsuojelun ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet, joita täydennetään vuosittaisilla kehittämiskohteilla ja suunnitelmilla. Vuonna 2013 toteutetun henkilöstökyselyn tulosten perusteella laadittiin toimenpideohjelma, jota toteutettiin vuoden 2014 aikana ja seurattiin väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen tulevana vuonna. Osana HSY:n palkkausjärjestelmän kehittämistä saatettiin päätökseen työsuorituksen arviointijärjestelmä, jonka mukaiset uudet henkilökohtaiset lisät maksettiin lokakuussa. Puhtaasti parempaa arkea! Raimo Inkinen toimitusjohtaja 3

6 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat. Hallitus 2014 Varsinaiset jäsenet Enroth Matti (KOK/Helsinki), puheenjohtaja Jääskeläinen Markku J. (SDP/Vantaa) Kauppinen Sirpa (Vihr/Vantaa) Koulumies Terhi (KOK/Helsinki) Krabbe Johanna (KOK/Helsinki) Kuikka Essi (Vihr/Helsinki) Kuusisto Kari (KOK/Espoo) Lahti Timo (Vihr/Espoo) Portin Anders (RKP/Espoo) Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen) Sademies Olli (PS/Helsinki) Tyystjärvi Kati (Vas/Vantaa) Vainikka Mirka (SDP/Helsinki) Vuorela Antti (SDP/Helsinki) Henkilökohtaiset varajäsenet Härkönen Teppo (KOK/Helsinki) Hako Jukka (SDP/Vantaa) Vauhkonen Jouni (Vihr/Vantaa) Pekkala Maria (KOK/Helsinki) Mehtonen Katri (KOK/Helsinki) Koppanen Anna (Vihr/Helsinki) Vahervuori Hilkka (KOK/Espoo) Saramäki Kaarina (Vihr/Espoo) Sjövall Mikael (RKP/Helsinki) Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen) Kukkonen Jarno (PS/Espoo) Väätäinen Eero (Vas/Vantaa) Nurminen Pentti (SDP/Helsinki) Laakkonen Miriikka (SDP/Helsinki) Asiantuntijajäsenet Penttilä Hannu, Helsinki Louko Olavi, Espoo Lipponen Martti, Vantaa Widèn Torsten, Kauniainen Tarkastuslautakunta 2014 Varsinaiset jäsenet Merjola-Repo Nina (KOK/Vantaa), puheenjohtaja Kivelä Marianne (KOK/Kauniainen) Ruuth Minna (KOK/Helsinki) Näre Sari (Vihr/Helsinki), varapuheenjohtaja Pietikäinen Jarkko (Vihr/Vantaa) Turunen Aarno (SDP/Espoo) Vahtera Pauli (Ps/Vantaa) Henkilökohtaiset varajäsenet Luomaranta Ritva-Liisa (KOK/Espoo) Eklund Pertti (KOK/Kauniainen) Toveri Maarit (KOK/Helsinki) Vainionpää Antti (Vihr/Helsinki) Matikka Marjo (Vihr/Espoo) Paunio Pekka (SDP/Helsinki) Vuorinen Timo (PS/Vantaa) 4

7 HSY:n organisaatio Muutokset organisaatiossa 2014 HSY:n neuvonta aloitti toimintansa vuoden alusta alkaen osana viestintä- ja neuvontayksikköä. Samassa yhteydessä jäsenkuntien ja HSY:n välisellä sopimuksella vuonna 2013 HSY:n hoidettavaksi siirtynyt Ilmastoinfo siirrettiin seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta osaksi neuvontaa. Muutoksella saadaan viestintä ja neuvonta toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Näin neuvonnan osaaminen kehittyy monitoimialaiseksi, resurssit saadaan tasapainoon ja toiminta kokonaisuutena tehokkaaksi. Asiakaspalvelun organisaatiomuutos saatettiin loppuun siirtämällä jätehuollon laskutuksen ja perinnän tehtävät henkilöstöineen asiakaspalveluyksikköön vuoden alusta alkaen. 5

8 1.1.3 Toimintaympäristö Valtionvarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan epävarma taloustilanne jatkuu edelleen. Ennusteen mukaan vuoden 2014 nollakasvu kääntyy vuonna 2015 hienoiseen 0,9 % nousuun samalla kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Julkinen talous oli jo kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen ja julkisyhteisöjen velan määrä on sopeutustoimista huolimatta ylittämässä 60 % rajan vuoden 2015 aikana. Julkisen talouden paranemisen ehto on reaalitalouden suotuisa kehitys. Rakenteellisten uudistusten toteuttamisella on kiire talouspoliittisen uskottavuuden ja kasvun edellytysten säilyttämiseksi. Vuoden 2014 osalta inflaatio jäänee 1,1 % tasolle. Raakaöljyn hinta on laskenut voimakkaasti vuoden loppua kohti. Rahoitusmarkkinoilla inflaatio-odotukset ovat erittäin alhaiset, joka mahdollistaa keskuspankeille epätavallisen rahapolitiikan jatkamisen. Korkotaso on säilynyt edelleen alhaisella tasolla, eikä suurta muutosta tilanteeseen näy. Työvoimakustannusten kasvu on ollut maltillista. Ansiotasoindeksillä mitaten vuonna 2014 ansiotason muutos oli 1,4 % ja vuodelle 2015 muutokseksi ennustetaan 1,2 %. Helsingin seudulla tuotanto on kääntynyt vuoden aikana loivaan nousuun erityisesti informaatio- ja viestintäaloilla. Rakentaminen, liike-elämän ja kotitalouksien palvelut ovat myös kasvussa samalla kun teollisuuden ja kuljetustoiminnan lasku on pysähtynyt. Kaupan alalla lasku jatkuu edelleen. Uusia yrityksiä on perustettu vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat laskussa, mutta hintataso on edelleen korkea. Toimitilamarkkinoilla tyhjiä toimitiloja on aiempaa enemmän. Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä supistui 2 % ja sen ennustetaan supistuvan edelleen vuonna Talonrakennustöiden aloitusten määrä jäi matalimmalle tasolle sitten vuoden Myös toimitilarakentaminen supistuu, eivätkä infrarakentamisen näkymät ole yhtään paremmat. Talouden hiipumisen myötä rakennuskustannusten hinta- ja kustannuspaineet ovat pysyneet maltillisina. Rakennuskustannusten kasvu on vuoden aikana ollut keskimäärin 0,9 %. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2014 Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan asukasluku kasvoi henkilöllä (+1,5 %). Väestörekisterikeskuksen mukaan jäsenkuntien alueella asui vuoden lopussa yhteensä asukasta. Kasvu aiheutuu pääosin muuttovoitosta. Lainsäädännössä on tapahtunut useita muutoksia. Hallitus antoi marraskuussa esityksensä uudeksi kuntalaiksi, joka edistää asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uusi kuntalaki tulee voimaan vuonna 2015 niin pian kun eduskunta on käsitellyt lakiesitykset. Vesihuoltolain muutokset astuivat voimaan syyskuun alusta. Muutoksilla parannetaan vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä, asiakkaan asemaa sekä hulevesien kokonaishallintaa. Suurimmat muutokset koskevat hulevesien viemäröintiä koskevia säännöksiä, joita on kirjattu myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Jätelainsäädännöstä valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä annettiin kesällä ja sen täytäntöönpano toteutuu käytännössä vaiheittain Aiemmin vuonna 2013 valtioneuvosto hyväksyi kaksi asetusta, jotka lopettavat orgaanisen ja biohajoavan jätteen sijoittamisen kaatopaikoille vuoteen 2016 mennessä. Valtionvarainministeriön käynnistämä metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys valmistui joulukuun alussa. Selvityksessä esitetään uuden kunnan muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan osalta sekä tarkasteltu mahdollisuutta osakuntaliitokseen Tuusulan eteläosaan liittyen. Kuntien hallitukset kokoavat kuntalaisten mielipiteet ja vievät esitykset valtuustojen käsittelyyn kevättalven aikana. Joulukuussa valmistui myös luonnos hallituksen esitykseksi metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi, joka lähettiin lausunnoille kuntiin ja kuntayhtymiin. Lakiluonnos sisältää metropolihallinnon perusteet sääntelevän lain metropolihallinnosta sekä muutosehdotuksia kahteenkymmeneen eri substanssilakiin. HSY:n osalta laki koskee nykyisen seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen hoitamia tehtäviä. 6

9 miljoonaa m Toiminta tilikaudella HSY tuotti vuonna 2014 vesi- ja jätehuoltopalveluja yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle ja yrityksille. Talousvettä tuotettiin ja jätevettä puhdistettiin myös toiminta-alueen ulkopuolisille vesihuoltolaitoksille sekä hoidettiin jätehuoltopalvelut sopimusperusteisesti Kirkkonummen kunnalle. Seutu- ja ympäristötietoja tuotettiin pääkaupunkiseudulle ja osin laajemmalle, Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. VESIHUOLTO Veden tuotannossa laskeva trendi Vuonna 2014 talousvettä tuotettiin Vanhankaupungin, Pitkäkosken ja Dämmanin vedenpuhdistamoilla yhteensä 89,4 milj. m 3, joka oli 0,7 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista ja se täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet. Veden pumppauksen trendi oli laskeva koko vuoden 2014 ajan. Tilikauden aikana aloitettiin valmistelut Dämmanin vedenpuhdistamon sulkemiseksi, joka mahdollistuu Länsi-Espoon runkolinjojen valmistumisen jälkeen Laskutetun veden määrä oli 73,0 milj. m 3, josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,8 milj. m 3, ja alueen ulkopuolelle 1,1 milj. m 3. Laskutettu vedenmyynti kasvoi 0,9 % edellisestä vuodesta. Laskutetut vesimäärät eivät ole suoraan suhteessa tuotetun veden määrään johtuen vesimittareiden luennan viiveistä ja laskutuksen rytmeistä. Laskutetun veden määrä seuraa tuotetun veden trendiä viiveellä. Tuotettu ja laskutettu vesimäärä ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Veden tuotanto 91,2 94,1 93,4 90,0 89,4 Laskutettu vedenmyynti 72,4 73,1 71,9 72,3 73,0 Jätevesien määrät tavanomaisella tasolla Käsiteltäväksi tulevien jätevesien määrät koostuvat vedenkäytöstä syntyvästä jätevedestä sekä vuotovedestä ja sekaviemärialueen hulevesistä. Vuotovesien määrä riippuu voimakkaasti sademääristä. Vuonna 2014 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 129,6 milj. m3, joka oli 1,5 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Vuosi oli melko vähäsateinen ja -luminen, mikä edesauttoi puhdistamoiden hyvää toimintaa. Käsiteltävistä jätevesistä 116,1 milj. m 3 syntyi HSY:n toiminta-alueelta ja 13,5 milj. m 3 alueen ulkopuolelta. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupaehtojen mukaiset tavoitteet sekä HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulos oli vuonna 2014 OCP-indeksillä mitattuna erittäin hyvä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2014 laitosohituksia. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen fosforin osalta oli 33,3 tonnia (tavoite 40 tonnia) ja typen osalta 972 tonnia (tavoite 1200 tonnia). 7

10 miljoonaa m3 Käsitelty jätevesimäärä ,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Käsitelty jätevesimäärä 125,5 139,2 152,3 131,4 129,6 Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua, jonka tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 70 %, joka on seurausta vuosien sähköntuotannon tehostamiseen liittyvistä investoinneista. Näistä yksi oli 2013 käyttöönotettu Viikinmäen uusi biokaasumoottori ja vuonna 2014 käyttöönotettu ORC-laitteisto. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Toisena sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi. Lietteen jatkojalostus sujui suunnitellusti ja multatuotteilla oli hyvä kysyntä. Multaa ja maanparannuskompostia myytiin yhteensä noin m3, joka oli tuotantosuunnitelmassa arvioitu taso ja 19 % enemmän kuin vuonna Vesihuoltoverkostoa laajennettiin, ylläpidettiin verkoston kuntoa ja investoitiin laitoksiin Vesihuoltoverkosto (km) Verkostoa yhteensä Uutta verkostoa rakennettu v Vanhaa verkostoa saneerattu v Vesijohdot ,0 4,9 Jäte- ja sekavesiviemärit ,5 6,2 Hulevesiviemärit ,0 1,6 Yhteensä ,5 12,7 Vuonna 2014 korjattiin äkillisiä vesijohtojen putkirikkoja 219 kpl ja viemäritukoksia avattiin 78 kpl. Kulutuskeskeytysaika oli 5,2 minuuttia/asukas. Katujohtovuotoja ja viemäritukoksia oli vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuotena. Yleistynyt käytäntö korjata vuodot paineellisena ja vuotojen kokonaismäärän aleneminen pienensivät myös kulutuskeskeytysaikaa verrattuna edelliseen vuoteen. Pienellä alueella Tapiolassa oli joulukuussa terveydensuojeluviranomaisen määräämä viikon kestänyt vedenjakelun keskeytys talousveden hygieenisen ongelman takia. Vesihuollon alueverkoston investointeja jatkettiin investointiohjelman mukaisesti monissa aluekohteissa. Keskeisiä uudisrakennuskohteita olivat Helsingissä Honkasuo, Kruunuvuorenranta ja Myllypuro, Espoossa Kaitaa-Finnoo, Lahnus, Turvesolmu, Nupuri, Laaksolahdentie, Niittykumpu ja Pellaksenmäki sekä Vantaalla Kivistö, Tikkurila, Keimolanmäki, Pähkinärinne ja Hämevaara. Haja-asutuskohteista toteutettiin mm. Nupurinkallion aluetta. Tapiolan keskus -projektin yhteydessä suunniteltiin vesihuollon erikoisratkaisuja maanalaisten tilojen yhteyteen. Verkostorakentamisen yhteydessä käytettävien uusiomateriaalien käytölle luotiin edellytyksiä laatimalla betonimurskeen ja vaahtolasimurskeen käyttöä koskevia ohjeistuksia. Verkostosaneerausten keskeisiä hankkeita olivat Helsingissä Käätypolku ja Helytie, Espoossa Lippajärven viemärin saneeraus, Hakamaankuja ja Joel Rundin tie; Kauniaisissa Alppitie ja Yrjö Liipolan tie sekä Van- 8

11 taalla Vaskivuorentie, Maratontie, Kurjenpolventie ja Talvikkitie. Suurin osa verkostosaneeraushankkeista jouduttiin hankkeiden tyypistä johtuen toteuttamaan aukikaivamalla, mikä on huomattavasti ns. kaivamattomia saneerausmenetelmiä kalliimpaa. Kaivamattomia saneerausmenetelmiä pyritään kuitenkin käyttämään kaikissa niissä kohteissa, joissa se on teknisesti mahdollista. Pitkäkosken vedenpuhdistamolla uusi alavesisäiliö otettiin osin käyttöön kesällä ja säiliö saatiin kokonaisuudessaan operatiiviseen käyttöön lokakuussa. Vedenpuhdistuksen kapasiteetin kasvattamiseen liittyvä Vanhankaupungin hiekkasuodatuksen saneerausurakka käynnistyi syyskuussa ja se valmistuu keväällä Pitkäkosken korkeapainepumppauksen saneerauksen pumppuhankinnasta ja saneerausurakasta päätettiin syyskuussa, mutta pumppujen pitkästä toimitusajasta johtuen varsinaiset työt alkavat kesällä 2015 ja valmistuvat keväällä Vedenjakelun merkittävin hanke oli Länsi-Espoon runkolinjahanke, jonka rakennustyöt jatkuivat Leppävaaran vesihuoltotunnelissa, Espoon keskuspuistossa sekä Pitäjänmäki-Perkkaa osuudella. Hankkeeseen liittyvien viimeisten urakkaosuuksien käynnistyminen on viivästynyt Suurpellossa ja Kuurinkalliossa maanomistus- ja sijoituslupatekijöistä sekä Perkkaalla aluerakentamisen suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen. Hankkeen viimeiset urakkaosuudet käynnistynevät vuoden 2015 alkupuolella. Tikkurilan vesitornin suunniteltua saneerausta jouduttiin lykkäämään suunnitellusta, sillä kuntotutkimukset ja saneerausvaihtoehtoselvitykset ovat olleet erittäin vaativia. On mahdollista, että nykyinen säiliö joudutaan purkamaan ja rakentamaan sen tilalle korvaava ylävesisäiliö. Uuden mahdollisen vesitornin vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on selvitetty yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Viemäröinnin osalta keskeisin hanke on Mäntymäki-Vallila viemäritunneli, joka eteni aikataulussa. Suunnitteilla oleva Pisararata tulee risteämään viemäritunnelin kanssa ja tämä tullee aiheuttamaan muutoksia myös viemäritunnelin rakenteisiin. Jätevedenpuhdistuksessa Viikinmäen 9-puhdistuslinjan käyttöönottourakkaan liittyvät työt valmistuivat kesällä ja linja saatiin operatiiviseen käyttöön syksyn aikana. Blominmäen jätevedenpuhdistamon osalta pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu etenivät aikataulun mukaisesti. Puhdistamoa koskeva asemakaava sai lainvoiman lokakuussa ja kallioluolaston rakennuslupahakemus jätettiin marraskuussa. Joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhintaurakka sekä Blominmetsäntien-Blominmetsänpolun kadunrakennusurakka. Yhtymäkokous hyväksyi Blominmäen jätevedenpuhdistamon hankesuunnitelman tarkennuksen joulukuussa siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. JÄTEHUOLTO Asiakaskiinteistöiltä kuljetettujen jätteiden määrä kasvoi Jätehuollon noin asiakaskiinteistöllä tehtiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,9 miljoonaa jäteasiatyhjennystä ja kuljetettiin jätteitä yhteensä tonnia, joka on 1,3 % enemmän kuin vuonna Kasvu selittyy marraskuussa 2013 aloitetulla kiinteistöitäisellä lasin- ja metallinkeräyksellä. Kuljetetuista jätteistä tonnia oli sekajätettä, tonnia biojätettä ja muuta jätettä tonnia. Sekajätteen ja biojätteen määrät pysyivät lähes edellisvuotisella tasolla muiden jätteiden määrän kasvaessa tonnilla. Vuoden aikana kilpailutettiin 13 jätteenkuljetuksen urakka-aluetta, josta keväällä 3 biojätteen urakkaa Espoossa ja Kirkkonummella ja 7 sekajätteen urakkaa Espoossa. Syksyllä kilpailutettiin 3 urakka-aluetta jotka kattavat koko HSY:n toimialueen pahvin ja erityisjätteiden (makkilanta ja biologinen jäte) osalta. Koko HSY:n alueella on yhteensä 81 urakka-aluetta. Kilpailutuksien myötä kuljetusurakoiden hinnat laskivat aiemmasta. 9

12 Tonnia Jätteenkuljetusten osalta suurin muutos vuonna 2014 oli Vantaan Energian jätevoimalan käyttöönotto. Ensimmäiset kuormat voimalaan toimitettiin Jätevoimalan käyttöönoton myötä jätehuollon toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Suurin muutos on voimalan toimiminen ympärivuorokautisesti. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat häiriötilanteet johtavat koko logistiikkaketjun muuttamiseen. Poikkeustilanteet heijastuvat koko jätehuollon toimialalle ja vaativat nopeaa reagointia. Tämän varalle on rakennettu toimintamalleja, joita on myös jouduttu käyttämään kuluneen vuoden aikana. Uudistetun jätelain mukaan yksityisessä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte kuuluu kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Kuljetuspalveluissa on kartoitettu edellä mainittuja toimijoita vuoden 2014 aikana. Myös kiinteistökohtaisen kartongin keräyksen aloittamista valmisteltiin. Ensimmäiset valmistelut koskivat Vantaan alueen kilpailutusta. Lokakuussa 2015 alkavien Vantaan urakoiden kilpailutus järjestetään vuoden 2015 alussa. Koko HSY:n alueen kartonginkeräys kilpailutetaan vaiheittain siten, että keräys on täydessä laajuudessaan vuonna Kuljetettu jätemäärä Kuljetettu jätemäärä Kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttö alkoi ja kaupallinen käyttö Siirtyminen syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen jätevoimalassa on ollut merkittävä muutos koko toimialan kannalta. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi, kun jätevoimalaan toimitettiin energiahyötykäyttöön yhteensä noin tonnia jätettä. Loppusijoitettavia jätetonneja vastaanotettiin vuonna 2014 noin tonnia, kun edellisvuonna määrä oli noin tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä ja maa-aineksia yhteensä tonnia, mikä on 40 % vähemmän kuin vuonna Maa-ainesten ja hyödynnettävän rakennusjätteiden määrä laski noin tonnia. Kaatopaikkakäsittelyn merkittävä väheneminen on vaikuttanut siihen, että hyödynnettäville maa-aineksille ei ollut yhtä suurta käyttötarvetta kuin aikaisempina vuosina. Käsiteltävän biojätteen määrä oli tonnia, 2 % vähemmän kuin vuonna Jätevoimalan käyttöönoton johdosta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kuorma-autoliikenteen aukioloaikaa lyhennettiin 1.9 alkaen ajalle klo Aukioloajan lyhenemisellä ei ole vaikutusta Ämmässuon Sorttiaseman aukioloon, joka palvelee yksityisasiakkaita normaalisti kello 21 saakka. Jätteenpolton lopputuotteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta käynnistettiin voimalan käynnistyttyä. Voimalaitostuhkien ja -kuonien käsittelyä suoritetaan vuodet 2014 ja 2015 tutkimusyhteistyönä HSY:n ja Rosk n Roll:n kesken. Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä tapa toteuttaa osapuolten vastuulla oleva tuhkien ja kuonien käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. 10

13 Tonnia Tonnia Tonnia Tonnia Tonnia Jätevoimalassa syntyi vuonna 2014 HSY:n vastuulle kuuluvaa kuonaa noin tonnia ja kattilatuhkaa noin tonnia. Tuhka käsiteltiin stabiloimalla ja se loppusijoitettiin Ämmässuolle rakennettuun vaarallisen jätteen soluun. Kuonaa käsiteltiin laitteistolla, jolla siitä erilaisten mekaanisten prosessien avulla kerättiin mahdollisimman tehokkaasti talteen magneettiset ja ei-magneettiset metallit sekä seulottiin mineraaliaines hyödyntämisen kannalta optimaalisiin raekokoihin. Käsitelty jätemäärä yhteensä Käsitelty jätemäärä yhteensä Käsitelty biojäte Energ.hyödyn.jäte Käsitelty sekajäte Käsitelty biojäte Käsitellyt maa-ainekset Muut käsitellyt jätteet Käsitellyt maaainekset Muut käsitellyt jätteet Uusi kaatopaikka-asetus asettaa jatkossa rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Tästä syystä Ämmässuolle valmistui esikäsittelyä vaativien jäte-erien vastaanotto- ja käsittelypaikka HSY:n kuljetusten ulkopuolisille jätteille, joiden toimittamisesta suoraan voimalaan ei ole sovittu. Uudessa lajittelukatoksessa vas- 11

14 Käyntiä taanotettava jäte lajitellaan kierrätystä, energiahyödyntämistä sekä loppusijoittamista varten. Lisäksi Ämmässuolla kehitetään maa-ainesten uusiokäyttöä tukevaa käsittelytoimintaa. HSY:n hallitus päätti , että HSY perustaa yhdessä Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. Yhteisyritys hallinnoi ja markkinoi HSY:n ja RR:n ns. vapaata kapasiteettia eli lakisääteisen jätemäärän ylittävää kapasiteettia. Yhtiö mitoittaa toimintansa siten, että HSY:n ja RR:n lakisääteiselle jätteelle on aina olemassa sen tarvitsema kapasiteetti ja jätevoimalaan toimitetaan vuosittain vähintään sen optimaalisen toiminnan edellyttämä määrä tonnia jätettä. Yhtiö maksaa osakkeenomistajilleen vuosittain osinkoa, joka jaetaan omistajien kesken osakassopimuksen mukaisesti vapaiden polttokapasiteettien suhteen perusteella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitettavan jätteen määrän vähentyessä alueen toiminta tulee muuttumaan. Aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta ekoteollisuuskeskukseksi Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Projektille on saatu Tekesiltä INKA -rahoitusta ja selvitystyötä on tehty yhdessä VTT:n kanssa. Asiakaskäynnit Sortti-asemilla kääntyivät laskuun Kivikon, Konalan ja Ämmässuon Sortti-asemilla sekä Munkinmäen jäteasemalla kävi vuonna 2014 yhteensä asiakasta. Asiakasmäärät laskivat 2,8 % edellisvuoteen vuoteen verrattuna. Käynneistä 46,5 % oli Kivikossa, 35 % Konalassa, 11,5 % Ämmässuolla ja 7 % Munkinmäessä. Maksavien asiakkaiden osuus oli yhteensä 69 % ja ilmaisasiakkaiden osuus 31 % Sorttiasemien asiakasmäärät Sorttiasemien asiakasmäärät Sortti-asemien palvelu tulee parantumaan vuoden 2015 aikana, kun Ruskeasannan Sortti-asema avataan syksyn aikana. Vuonna 2014 aseman maanrakennustyöt saatiin päätökseen ja varsinainen rakentaminen aloitettiin. Ruskeasannan Sortti-asema tulee tasoittamaan Kivikon ja Konalan asemien kävijämääriä erityisesti ruuhkahuippuina, jolloin kaikkien Sortti-asemien asioinnista odotetaan tulevan sujuvampaa. Kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin edelleen. Vuonna 2014 rakennettiin ja uudistettiin kymmenen alueellista kierrätyspistettä. Kierrätyspisteitä oli käytössä vuoden 2014 lopussa yhteensä 132 kappaletta. Heinäkuussa 2014 annettu pakkausjäteasetus muuttaa pakkausten jätehuoltoon liittyvää vastuunjakoa. Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä siirtyy tuottajille HSY on käynyt neuvotteluja kierrätyspistetoiminnan järjestämisestä tuottajien kanssa. 12

15 Sortti-asemilla ja alueellisissa kierrätyspisteissä kerättiin jätteitä yhteensä tonnia. Lisäksi tuottajavastuun alaisia jätteitä (kyllästettyä puuta, se-romua ja pahvia) vastaanotettiin tonnia. Huhti-toukokuussa HSY:n kiertävät keräysautot keräsivät koteihin kertyneitä vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä metalliromua pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella lähes 300 pysähdyspaikalla. Yhteensä kiertävillä keräysautoilla kerättiin jätettä noin 420 tonnia (sisältyy erilliskerättyyn jätemäärään), josta yli puolet oli sähkölaiteromua. Jätehuollon investointien painopiste biojätteiden käsittelyn tehostamisessa Vuoden 2014 aikana jätteenkäsittelyssä investoitiin erityisesti biojätteen käsittelyn tehostamiseen. Pääosa kompostointilaitoksen saneeraustöistä valmistui. Saneerauksella nykyinen kompostointilaitos modifioidaan käsittelemään myös biokaasulaitoksen lopputuote eli mädäte. Keväällä käynnistettiin myös biokaasulaitoksen rakennustyöt. Näiden investointien valmistuttua biojäte voidaan käsitellä mahdollisimman energiatehokkaasti ja haitattomasti hyödyntämällä biojätteen sisältämä energia biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa ja samalla tuottamalla biojätteestä maanparannuskompostia. Vuoden 2014 ja 2015 aikana tehtävillä biokaasulaitoksen investoineilla nostetaan samalla käsittelylaitosten kapasiteettia ja käytettävyyttä. Biokaasulaitoksen rakennustyöt valmistuvat kesällä Keväällä käynnistettiin Vantaalla Ruskeasannan Sortti-aseman rakennustyöt erillisellä maanrakennusurakalla, joka valmistui jatkourakkana toteutettavia talonrakennusurakoita varten marraskuussa Sortti-asema valmistuu kaikilta osin käyttöönotettavaksi lokakuun 2015 alkuun mennessä. Jätevoimalan tuhkan käsittelyä varten valmistui keväällä tuhkasolun katos ja tuhkan käsittelyyn liittyvät työt. Jätteen käsittelyä varten valmistui syksyllä ns. rakennusjätteen käsittelykatos, jossa voidaan käsitellä useita erilaisia jätelaatuja niiden hyödyntämiseksi ja loppusijoittamiseksi. Viimeistely- ja esirakennustöiden yhteydessä valmistettiin aikaisempien vuosien tapaan merkittävä määrä kiviaineksia rakennustöiden yhteydessä alueella syntyneestä louheesta. SEUTU- JA YMPÄRISTÖTIETO Tiedon tuottamisen ja jalostamisen järjestelmiä uudistettiin Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin 11 mittausasemalla seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Mittausasemilla seurattiin tärkeimpien kaupunki-ilman epäpuhtauksien sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia. Laskelmien ja mittausten tueksi Pasilassa ylläpidettiin omaa säähavaintoasemaa. Lisäksi HSY huolehti ilmanlaadun seurannasta muualla Uudellamaalla, jossa ilmanlaatua mitattiin kahdella mittausasemalla. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi ilmanlaadun tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmä, joka parantaa kustannustehokkuutta ja tuo uusia mahdollisuuksia mittauslaitteiden etähallintaan. Seudullisessa perusrekisterissä (SePe) ylläpidettiin pääkaupunkiseudun ajantasaisia ja yhtenäisiä rekisterija paikkatietoja. Vuonna 2014 selainpohjaisen karttakäyttöliittymän tekninen alusta uudistettiin, mikä parantaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää SePe:n tietoja ja yhdistää niitä muihin tietoaineistoihin. HSY koordinoi pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteisen, maanpeitettä kuvaavan paikkatietoaineiston hankinnan. Lokakuussa julkaistiin Helsingin seudun yrityskatsaus. HSY vastaa maankäytön asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantaraporttien kokoamisesta ja seurantatiedon tuottamisesta yhteistyössä Uudenmaan liiton, HSL:n, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. HSY kokosi laajan seurantaraportin keväällä ja katsauksen syksyllä sekä tuotti toimintaympäristötietoa aiesopimukseen sisältyvää seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja siihen sisältyvää asuntostrategiaa varten. Syyskuussa järjestettiin Helsingin seudun asuntotoimikunnan puitteissa Sosiaalisesti kestävä metropoli -työpaja, jonka tavoitteena oli tarjota uusia työkaluja metropolialueen seudulliseen suunnitteluun. 13

16 HSY tuotti seudun kasvihuonekaasupäästölaskennat ja muut kuntien suunnittelutarpeita palvelevat ilmastopäästöjä koskevat tiedot. Seudun ilmastotyön tuloksia kuvaavat avainindikaattorit tuotettiin yhteistyössä jäsenkaupunkien ja HSL:n kanssa. Seudun ilmastotyön katsaus julkaistiin puolivuosittain ja pääkaupunkiseudun ilmastoraportti joulukuussa. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toteutumisen seuranta toteutettiin uudella seurantamenetelmällä. Seutu- ja ympäristötieto tuotti myös tiedot pääkaupunkiseudun jätevirroista, HSY:n energiatase- ja kasvihuonekaasupäästötiedot ja -analyysit sekä kehitti HSY:n materiaalitaselaskentaa. Tietoja avattiin ja saatettiin käyttöön sidosryhmiä palvellen Ilmanlaatutiedot toimitettiin reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja ilmanlaatuportaaliin. Lisäksi ilmanlaadusta tiedotettiin arkipäivisin eri medioissa ja Twitterissä sekä huonosta ilmanlaadusta hälyttävän tekstiviestipalvelun kautta. Ilmanlaadun merkityksestä tehtiin kaupunkisuunnittelua tukevia selvityksiä. Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa koottiin hyviä käytäntöjä ilmanlaadun huomioon ottamisesta suunnittelussa. Vuonna 2014 otettiin käyttöön malli ilmanlaadun huomioon ottamiseksi kaupunkisuunnittelussa. Ilmanlaadun merkitystä esiteltiin useissa sidosryhmille suunnatuissa koulutus- ja työpajatilaisuuksissa kaupunkien tarpeiden mukaisesti. Järjestimme myös ilmanlaadun tutkimusseminaarin uusimpien tutkimusten tuloksista. Tietojen avaamista edistettiin HSY:ssä laatimalla tietojen avaamisen suunnitelma ja HSY:n tiedon avaamisen malli. HSY:n verkkosivujen uudistuksen yhteydessä avattiin HSY:n avoimen datan verkkosivut, jonne avatut aineistot koottiin maksuttomasti ladattavaksi vapaaseen käyttöön. Kuntapäättäjille ja muille sidosryhmille järjestettiin pääkaupunkiseudun ilmastoseminaari, jonka teema oli muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tässä maamme suurimmassa ilmastoalan seminaarissa jaettiin myös Vuoden Petraaja -palkinto. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta järjestettiin sidosryhmäseminaari huhtikuussa ja ilmastotyön avainindikaattorit julkistettiin medialle ja päättäjille suunnatulla ilmastoaamiaisella marraskuussa. Kaupunkien ekotukihenkilöitä koulutettiin yhteistyössä kaupunkien kanssa. Maaliskuussa järjestettiin paikkatietoseminaari paikkatiedon hyödyntämisen monipuolisesta soveltamisesta. Ilmansuojelua ja ilmastotyötä edistettiin tutkimus- ja kehityshankkeilla HSY osallistui tutkimuksiin, joissa selvittiin mm. eri tekijöiden vaikutusta ilmanlaatuun sekä ilmansaasteille altistumista ja niiden terveysvaikutuksia. Tutkimusten painopistealueita olivat puunpolton ja liikenteen päästöt sekä katupöly. Verkostoyhteistyötä tiivistettiin alan tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda ilmanlaadun innovaatio- ja osaamiskeskittymä osana Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa. HSY osallistui nelivuotiseen EU:n Life+ -ohjelman hankkeeseen Katujen talvi- ja kevätkunnossapidon parhaat käytännöt kaupunki-ilmassa leijuvan katupölyn vähentämiseksi parhaiden käytäntöjen demonstrointi sekä strategian kehittäminen ja käyttöön otto (Redust). Hankkeessa kehitettiin ja testattiin uusia kustannustehokkaita katupölyn torjunnan menetelmiä pääkaupunkiseudulla. Tulosten pohjalta koottiin parhaat käytännöt ja luotiin strategia katupölyn haittojen vähentämiseksi. HSY osallistui myös Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hankkeeseen, jonka lopputuloksista muodostettiin verkkopohjainen Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. CliPLivE Climate-Proof Living Environment -hankkeessa tuotettiin kuntien käyttöön karttapohjaisia suunnitteluaineistoja ja edistettiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen tiedon ja kokemusten vaihtoa muun muassa Venäjän ja Suomen välillä. HSY valmisteli yhteistyössä jäsenkaupunkien elinkeinotoimen ja sidosryhmien kanssa Kestävän kaupunkiseudun palvelut EcoHUB hanketta. Mikäli hankkeelle saadaan EU:n tukirahoitus, se toteutetaan vuosina Ilmastotavoitteiden toteutumista ja seudun kilpailukykyä edistävässä hankkeessa rakennetaan avoimen datan pohjalle pääkaupunkiseudun paikkatietoon ja ympäristötietoon pohjautuva liiketoiminnan kehitysympäristö, joka toimii testialustana cleantech-hankkeille. 14

17 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä HSY:n konserni laajenee vuoden 2015 alusta toimintansa aloittavalla Uudenmaan Woima Oy:llä, joka huolehtii Vantaan jätevoimalan vapaan (lakisääteisen jätemäärän ylittävän) polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista. HSY:n ja Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa perustamasta yhtiöstä HSY:n omistusosuus on 80 %. Yhtiön on arvioitu tulouttavan HSY:lle toiminnan alkuvuosina vuodesta 2016 lähtien noin 1 miljoonaa vuodessa osinkoina parantaen jätehuollon toimialan tulosta. Tuotto-odotukset kuitenkin alenevat pidemmällä aikavälillä vapaan polttokapasiteetin vähetessä. Muiden nykyisten konserniyhteisöjen toiminnassa ja taloudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön virkamiesten valmistelema ehdotus metropolilainsäädännöksi valmistui joulun alla. Ehdotuksen mukaan 14 Helsingin seudun kunnan alueelle perustettaisiin metropolihallinto, jonka keskeisimpiä tehtäviä olisivat asumisen ja maapolitiikan sekä joukkoliikennejärjestelmän strateginen suunnittelu ja kehittäminen, maakuntakaavan korvaavan metropolikaavan laatiminen sekä joukkoliikenteen hoitaminen koko metropolialueella. Mikäli esitys menee läpi, HSY:stä metropolihallintoon siirtyisi pääosa seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tehtävistä eli ilman laadun seuranta oheistehtävineen, ilmastonmuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti HSY:n tulos pysyy edelleen ylijäämäisenä koko suunnitelmakauden ajan. Vuonna 2014 erityisesti toimintakulut jäivät budjetoitua merkittävästi pienemmiksi ja on syytä olettaa, että tämä heijastuu myös tulevalle suunnitelmakaudelle parantaen sekä vuosikatetta että tilikauden tulosta taloussuunnitelmassa esitettyä enemmän. Tulorahoitus ei kuitenkaan edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän kasvavaa investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. Suunnitelmakauden lopulla pääomamenoista (investoinnit ja lainojen lyhennykset) vain noin 55 % katetaan tulorahoituksella. Uutta ulkopuolista lainaa jouduttaneen nostamaan vuosien aikana yhteensä noin 237 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Tämä osaltaan heijastuu tulosta heikentävästi rahoitusmenojen kasvuna. Pysyvien vastaavien keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot viiden vuoden tarkastelujaksolla ovat 90,6 miljoonaa euroa vuodessa, kun keskimääräiset poistonalaiset investoinnit samalla aikavälillä ovat 138,1 miljoonaa euroa vuodessa. Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu normaalille noin 100 miljoonan euron vuositasolle vuosikymmenen loppupuolella, jolloin myös vuosittain kasvava poistotaso ylittää vuotuisten investointien määrän. Yksi lähivuosien suurimmista hankkeista on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen, jonka kokonaishinnaksi arvioidaan 371 miljoonaa euroa. 15

18 1.1.6 Henkilöstö Yksikkö Palkat Sivukulut Palkat yhteensä Henkilöstö Henkilöstö Muutos Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Tukipalvelut Asiakaspalvelu Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen - palkat - luottamushlöt, palkkiot Yhteensä HSY:n henkilöstömäärä väheni tilanteessa 12 henkilöllä edellisestä vuodesta. Jätehuollon toimialalta siirtyi vuoden alusta neuvonnan henkilöstö yhteiseen viestintä- ja neuvontayksikköön, johon siirtyi myös ilmastoinfon henkilöstö seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta. Muutokset näkyvät vastaavana lisäyksenä ohjauksen ja kehittämisen henkilömäärässä. Lisäksi jätehuollon toimialalta siirtyi laskutusta ja perintää hoitavat henkilöt asiakaspalveluyksikköön. Henkilöstön keskimääräinen määrä vuoden aikana henkilötyövuosina oli 757,3 htv, joka oli 17,4 htv henkilöstösuunnitelman mukaista määrää 774,7 htv pienempi. Henkilötyövuosiin on laskettu mukaan kesätyöntekijät sekä palkalliset opinnäytetyöntekijät ja muut palkalliset lyhytaikaiset työsuhteet. Tarkemmat tiedot henkilöstöstä esitetään erillisessä HSY:n henkilöstökertomuksessa Työhyvinvointiohjelma hyväksyttiin Toimitusjohtaja hyväksyi joulukuussa vuosille laaditun työhyvinvointiohjelman. Vuosittain tarkistettavaan ja tarpeellisin osin päivitettävään ohjelmaan on kirjattu HSY:n työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet ja se toimii myös työturvallisuuslain tarkoittamana työsuojelun toimintaohjelmana. Toimialat ja tulosalueet sekä työyksiköt täydentävät ohjelmaa omilla vuosittaisilla kehittämiskohteillaan ja suunnitelmillaan. Työhyvinvointiohjelmaa laadittaessa on huomioitu lainsäädännön velvoitteet, HSY:n strategiset tavoitteet sekä olemassa oleva tieto henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta (sairauspoissaolot, työtapaturmat, henkilöstökyselyn tulokset, työterveyshuoltoon kertynyt yleistason tieto jne.) Ohjelman sisällön tarkempi käsittely on jatkossa osana esimiesten koulutusta. Henkilöstöhallinto on osaltaan lisännyt yhteistyötä HSY:n eri yksiköiden kanssa sekä antanut apua ja tukea erityisesti sitä tarvitseville esimiehille mm. työkykyhaasteisiin liittyvissä asioissa. Yhteistyötä on tiivistetty ja kehitetty myös ulospäin työeläkeyhtiön, vakuutusyhtiön sekä työterveyshuollon kanssa. Esimerkiksi työkykyhaasteiden käsittelyyn, raportointiin ja seurantaan on haettu entistä toimivampaa yhteistyökokonaisuutta. Työsuojelun, työterveyden ja työturvallisuuden toimintakäytäntöjä on kehitetty osana HSY:n yhteistä toiminta- ja laatujärjestelmän rakentamista. Syksyllä kilpailutettiin työterveyshuollon palvelut entisessä laajuudessaan. Vuoden 2014 aikana toteutettiin vuonna 2013 tehdyn henkilöstökyselyn perusteella laadittua toimenpideohjelmaa. Keskeisiä toimenpiteitä on nostettu tuloskortteihin ja niiden toteutumista on seurattu väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen vuonna 2015, jolloin syksyllä toteutetaan toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaava uusi henkilöstökysely. 16

19 Uusi HR-järjestelmä otettiin käyttöön Alkukesällä 2014 otettiin käyttöön uusi HR-järjestelmä Hertta. Käyttöönottoa edelsivät palvelussuhteen elinkaareen liittyvien prosessien ja toimintatapojen uudistaminen ja yhdenmukaistaminen sekä henkilöstöasioiden päätöksentekoon liittyvät delegointipäätökset. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmässä otettiin käyttöön poissaolo- ja vuosilomalomakkeet, palvelussuhdetietojen muutokset ja työsopimusten laadinta. Syksyn kuluessa järjestelmään rakennettiin sähköisen rekrytoinnin osuutta, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Rekrytointityökalun avulla kaikki työhakemukset vastaanotetaan ja käsitellään jatkossa sähköisesti. Yhtenä tavoitteena vuodelle 2014 oli ottaa käyttöön Hertassa osaamiseen liittyvä osio ja laatia osaamisen johtamisen kehittämisen tiekartta. Osana tiekarttaa kehityskeskustelulomakkeet päivitettiin ja vietiin Herttaan. Kehityskeskusteluista nousevat strategiset osaamistarpeet saadaan raportoitua järjestelmästä johdolle jatkotyöstämistä varten. Lisäksi vuoden aikana laadittiin esimiesten osaamispolut sekä määriteltiin sihteerien ja assistenttien avainkompetenssit. Osaamisen kehittämiseen liittyen vuoden aikana laadittiin HSY:n yleinen perehdyttämissuunnitelma ja järjestettiin Tervetuloa Taloon -perehdytyspäivät. Kesällä pidettyyn perehdyttämispäivään osallistui sekä kesätyöntekijöitä että myös muita uusia työntekijöitä. Syksyllä pidettiin perehdyttämispäivä uusille työntekijöille. Hertan käyttökoulutusta järjestettiin avainkäyttäjille, esimiehille ja henkilöstölle sekä laadittiin Herttaan itseopiskelumateriaaleja. HR-asioiden ohjeistusta ja tiedottamista parannettiin mm. päivittämällä Hessun (intranet) sivuja ja uusimalla esimiessivustoa. Syksyllä aloitettiin esimiesten uutiskirjeiden lähetys sähköpostilla kerran kuukaudessa. Esimiestyöhön liittyviä ajankohtaisaiheita on käsitelty ympäri vuoden esimies- ja päällikköpäivillä. Osaamisen kehittämisen ryhmä kartoitti mm. osaamisen kehittämisen tarpeita. Työsuorituksen arviointijärjestelmän (TSA) laatiminen saatettiin päätökseen osana palkkausjärjestelmän kehittämistä. Ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset henkilökohtaiset TSA-lisät maksettiin lokakuussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa uusittiin sopimus työsuhdematkalipuista. Etätyöohjeita ja sopimusta uudistettiin siten, että mahdollisuus rajoitettuun etätyöhön jatkuu vuoden 2015 loppuun. 17

20 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit HSY:n toimintaan, erityisesti vesihuollon toimialaan, liittyy poikkeuksellisen suuri vahinkoriski. Putkistoissa paineistettuna virtaava vesi sekä jätevesi muodostavat erityisen riskin kosteusvaurioille tai biologiselle päästölle verkoston rikkoontuessa. Lisäksi paineenalaisena virtaava vesi voi putken rikkoontuessa aiheuttaa mekaanisesti vaurioita. Viemärin tukkeutuminen tai pumppaamon toimintahäiriö voi aiheuttaa jäteveden virtaamisen maastoon tai vesistöön (viemäriylivuoto). Vastaavasti puhdistamolla tapahtuvassa häiriö- tai vikaantumistilanteessa puhdistamatonta tai vajaasti puhdistettua jätevettä joudutaan laskemaan purkuvesistöön (puhdistamoylivuoto). Vesihuoltolaitostoimintaan liittyviä riskejä ei ole mahdollista kokonaan eliminoida, toiminnassa keskitytään vahinkotapahtumien määrän ja niiden seurausten minimointiin. Riskien vähentäminen huomioidaan suunnitteluvaiheesta alkaen: Putkiverkot toteutetaan siten, että mahdollinen vuoto ohjautuu ensisijaisesti maastoon tai vesistöön rakennetun tilan sijasta, kriittiset kohdat vahvistetaan, erityisen arassa tai riskialttiissa ympäristössä putket varustetaan suojarakenteilla ja putkistojen reittejä suunniteltaessa otetaan huomioon muu infrastruktuuri. Verkkojen kunnon seuranta erilaisin menetelmin ja saneeraustoimenpiteiden oikea kohdentaminen estää osaltaan verkon osien ikääntymisestä aiheutuvia riskejä. Toiminnalliset riskit Merkittäviä toiminnallisia riskejä ovat eräät henkilöstöriskit, mm. avainresurssien pitkät poissaolot kriittisissä toiminnoissa. Joissakin tehtävissä henkilöstön saatavuutta heikentää työvoiman niukka tarjonta ja kilpailu yksityisen sektorin kanssa. Hiljaisen tiedon ja osaamisen siirto uusille työntekijöille on haasteellista. Henkilövahinkojen osalta erityisesti kaivantotyöt ovat riskialtis alue. Henkilöstöriskejä vähennetään mm. varmistamalla resurssien riittävyys päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen siten, että resurssit vastaavat tarvetta ja suunnitelmia. Lisäksi riskejä vähentävät ammattitaitoinen johtaminen, muutosten hallitut läpiviennit, henkilöstön suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen sekä palkkatason ja muiden työsuhde-etujen pitäminen asianmukaisella tasolla. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota tapaturmien estämiseksi. Riskikartoituksessa esille nousivat myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit, merkittävimpinä yhdestä järjestelmätoimittajasta täysin riippuvat tietojärjestelmät ja/tai hyvin ohuet resurssit toimittajan tai oman organisaation palveluksessa. Muita riskejä ovat mm. IT-laitteiden, -järjestelmien ja yhteyksien ajoittaiset toimintahäiriöt. Riskejä voidaan vähentää välttämällä räätälöityjä järjestelmiä, varaamalla riittävästi IT-resursseja järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä minimoimalla sopimuksin henkilöriskejä toimittajilla. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät mm. taloudellisten suhdanteiden vaihteluun, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat HSY:n tuloihin erityisesti jätehuollon toimialalla. Lainasalkussa tai korkojohdannaisissa on olemassa korkoriski, jota vähennetään noudattamalla varovaista korkosuojauspolitiikkaa. Muita riskejä sisältyy sekä myyntilaskutukseen sekä ostolaskujen käsittely- ja maksuprosessin toimintaan. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa

21 1.1.8 Ympäristövastuu HSY:n yhtenä strategisena päämääränä vuonna 2014 oli toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Toiminnan kulmakivenä on jatkuva parantaminen. HSY sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Vuonna 2014 laadittiin uusi strategia vuosille Siinä visiona ovat vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Yhtenä strategisena päämääränä on ympäristön tilan parantuminen. Pyrimme tulevaisuudessa parantamaan kotitalouksien jätteiden kokonais-, materiaali- ja energiahyötykäyttöä ja vähentämään jätevedenpuhdistuksen ravinnepäästöjä ja epäpuhtauksia sekä kasvihuonepäästöjä. Vähennämme sekaviemäröidyn verkon jätevesien ylivuotoja ja verkostoon pumpattuja vesimääriä. Pyrimme vähentämään myös kotitalouksien sekajätteen määrää mm. lasien, metallin, kuitupakkausten ja muiden hyödynnettävien materiaalien määrän pienentämisellä sekajätteessä. HSY:n perustettiin vuonna 2014 ympäristöryhmä, jonka vastuulla on valmistella johtoryhmille tarvittava materiaali ja koota ympäristöohjelma osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tuottaa ja koota ympäristöohjelman toteutuminen HSY:n johtoryhmälle sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelle ympäristövastuuraportointia varten. Energian kulutus ja tuotanto (1) HSY kulutti vuonna 2013 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus pieneni 4 prosenttia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma energiatuotanto oli 27 GWh ja laitoksen energiaomavaraisuusaste 69 %. Sähkönkulutusta saatiin vähennettyä 1,9 % edellisestä vuodesta. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä MWh ja biokaasua myytiin MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottama biokaasu myytiin Gasumille liikennepolttoainekäyttöön. Fortum rakensi vuoden 2014 aikana Suomenojan jätevedenpuhdistamolle puhdistetun jäteveden lämmöntalteenottolaitoksen, ja sen kautta kaasun hyödyntämisaste nousi 100 %:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon osalta solmittiin Fortumin kanssa sopimus puhdistetun jäteveden hukkalämmön hyödyntämisestä Espoon kaukolämpötuotannossa.. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella otettiin vuonna 2014 käyttöön raakaveden lämmön talteenottolaitos. Sen tuottama lämpö käytetään vedenpuhdistuslaitoksen toimitilojen lämmitykseen. HSY on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen tavoitteena yhteensä 17 GWh:n eli noin 9 % energiansäästö vuoteen 2017 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tavoite saavutetaan merkittävillä investoinneilla sekä jalkauttamalla energiatehokkuus koko organisaation läpileikkaavaksi tavoitteeksi lukuisilla toimenpiteillä. HSY on sitoutunut neuvottelemaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen jatkosta vuosille Kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jäte- 1 Esitetyt luvut vuodelta 2013; vuoden 2014 luvut valmistuvat osittain vasta tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. 19

22 vedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %). Vuoteen 2012 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt pienenivät noin 7 prosenttia. Itämeri HSY suhtautuu vakavasti Itämeren suojeluun. Itämerihaasteen toimenpideohjelma HSY:ssä koostuu meren kuormitukseen vaikuttavista toimista, joissa ympäristön tilaa parannetaan jätevedenpuhdistusta ja viemäriverkostoa koskevin hankkein. HSY kehittää Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkostoa ylivuotojen vähentämiseksi. Vuonna 2014 valmistui viemäritunneliyhteys Meilahden ja Rajasaaren välille, joka vähentää rankoilla sateilla tapahtuvia sekaviemärin ylivuotoja Rajasaaren edustalla. Vuonna 2014 valmistui Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle uusi biologinen puhdistuslinja, joka lisää laitoksen käsittelykapasiteettia noin 12 %. Vuonna 2014 Ympäristöministeriö myönsi HSY:lle rahoitusta ravinteiden poistoa ja kierrätystä tehostavien prosessien kehittämiseen jätevedenpuhdistuksessa. Kehittämishankkeet toteutetaan vuosina Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Itämereen kasvoi hieman edellisen vuoden ennätyksellisen hyvään tulokseen nähden. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus Suomenlahteen oli 21 tonnia (+10 % vuodesta 2013). Typpikuormitus oli 424 tonnia (+26 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon fosforin kuormitus mereen oli 12 tonnia (+9 %) ja typenpoistotulos parani kuormituksen mereen ollessa 549 tonnia (-8 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Likaiset vedet johdettiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta TSR-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 18 kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason rajaarvoa. Melu koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin yksi kappale. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi syyskuun alussa. Jätteenkäsittely muuttui ja tulee edelleen muuttumaan merkittävästi Vantaan Energian jätevoimalan käynnistyttyä. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä vähenee oleellisesti ja painopiste siirtyy materiaalien jalostukseen ja hyötykäyttöön. Tilanteeseen vaikuttaa myös 2016 voimaan tuleva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Uuden tilanteen myötä on syntynyt visio materiaalien kierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymästä (ekoteollisuuskeskus), jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n kanssa. Kierrätys ja materiaalitehokkuus HSY on aloittanut lasin ja metallin erilliskeräyksen kaikilla vähintään 20 asunnon kiinteistöillä. Kartongin keräyksen vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä HSY aloittaa vuonna HSY:n tavoitteena on kierrätysmahdollisuuksien parantaminen myös kierrätyspisteitä lisäämällä. HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2014 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonum- 20

23 mella on tällä hetkellä yhteensä 132 kierrätyspistettä. Vastuu pakkausjätteen (lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkaukset) kierrätyksestä siirtyy pakkausten tuottajille vuoden 2016 alussa. HSY neuvottelee pakkausjätteen tuottajia edustavan Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa HSY:n alueen kierrätyspisteverkoston tulevaisuudesta. Sortti-asemaverkosto laajenee Vantaalle Ruskeasannan Sortti-aseman valmistuessa vuonna Sortti-asemilla käynnistettiin keväällä 2014 Sortti-asemien asioinnin kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa asiointia ja asiakaspalvelua asemilla. EAKR-rahoitteisen Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja jätteen määrän vähentämiseksi, hyötykäytön tehostamiseksi sekä ympäristötietouden ja osaamisen lisäämiseksi. Oppilaitoksille, isännöitsijöille, julkishallinnolle ja kotitalouksille tuotettiin uusia toimintamalleja sekä neuvonnan aineistoja. HSY:n kehittämä Petra-jätevertailu vakiintui käyttöön Turun ja Lahden seuduilla ja yhteistyötä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa jatketaan. 21

24 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla johto pyrkii varmistamaan toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. HSY:n yhtymäkokous hyväksyi kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. HSY:n hallitus hyväksyi ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi HSY-konsernissa. Tavoitteena on vastata uudistuneen kuntalain vaatimuksiin ja vahvistaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa konsernissa. Kuntayhtymän toimintakertomuksessa tulee kuntalain mukaan esittää selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. HSY:n jokainen toimiala ja tulosalue sekä konserniyhteisö Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (PSV) antoivat osana konsernin tilinpäätösprosessia selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kuntalain selontekoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Selonteot tehtiin HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä PSV:n dokumentoituina itsearviointeina COSO-erm viitekehyksen mukaisesti laadittua arviointikehikkoa käyttäen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, riskienhallinta, valvontatoiminnot, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. Valvontaympäristö Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessit on määritelty ja tavoitteiden asettaminen perustuu HSY:n strategiaan. Yhtymäkokous hyväksyi HSY:n strategian vuosille Uusi strategia on huomioitu toiminta- ja taloussuunnitelmassa Hallituksen joulukuussa 2014 hyväksymissä uudistetuissa ohjeissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi kuvataan valvontaympäristö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt kohdealueittain. Valvontaympäristöä on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on nyt vakiintunut. HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä konserniyhteisö PSV:n itsearvioinneissa valvontaympäristön kysymykset koskivat toiminnan vastaavuutta HSY:n strategiaan, arvoihin ja toimintaperiaatteisiin nähden, TTStavoitteiden linjausta strategian mukaisesti, toimintaprosessien kuvausta ja ajantasaisuutta sekä henkilöstön vastuualueiden määrittelyä ja selkeyttä. Itsearvioinnin vastausten perusteella valvontaympäristö on suurimmalta osin vaatimusten mukainen. Toimintaprosessien kuvauksissa on jonkin verran aikatauluviiveitä ja puutteita, jotka on kuitenkin itsearvioinneissa tunnistettu, ja korjaavat toimenpiteet on suunniteltu. Henkilöstön vastuualueiden määrittelyssä on pieniä viiveitä johtuen lähinnä organisaatio- ja tehtävämuutoksista. PSV:n osalta toiminnan sovittaminen HSY:n strategian mukaiseksi otetaan kehittämiskohteeksi. 22

25 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. Riskienhallinnan periaatteet on kuvattu HSY:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä koskevassa toimintaohjeessa. Riskienhallinta sisällytetään kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan ja johtamiseen vuosikellon mukaisesti. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset arvioidaan ensin toimiala- ja tulosaluekohtaisesti, ja arviointityön tuloksena muodostetaan toimiala- ja tulosaluekohtaiset riskikartat. Merkittävät riskit koko HSY- tasolla tunnistetaan toimiala- ja tulosaluekohtaisista riskikartoista ja kootaan yhteen HSY -tasoiseksi riskikartaksi, joka päivitetään vuosittain. Riskienkartoitukseen sisällytetään myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Johtoryhmä hyväksyi HSY:n uusimman riskikartan HSY:n riskikartassa nimetyistä riskeistä ja toimenpideohjelmien toteutumisesta raportoidaan myös HSY:n tarkastuslautakunnalle säännöllisesti. HSY:llä on valmiuslain mukainen valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen sekä valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa että väestön turvallisuutta uhkaavissa erityistilanteissa. HSY:n valmiussuunnitelma päivitetään säännöllisesti. Riskienhallinnan itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat riskien tunnistamiseen ja merkittävyyden arviointiin, riskirajojen määrittelyyn, riskienhallinnan toimenpiteiden suunnitteluun ja vastuuhenkilöiden nimeämiseen sekä riskejä koskevaan tiedonkulkuun toimialoilta ja tulosalueilta HSY:n riskienhallintapäällikölle. Itsearvioinnin vastausten mukaan toimialat, tulosalueet ja HSY:n konserniyhteisö PSV ovat kaikki tunnistaneet keskeiset riskit ja arvioineet ne määrittämällä riskien todennäköisyyden ja vaikuttavuuden. Merkittävimmille riskeille ei ole kuitenkaan asetettu riskirajoja. Riskirajojen määrittely on tunnistettu kehittämiskohteeksi, joka toteutetaan niiden riskien osalta kuin se on mahdollista v loppuun mennessä. Merkittävien riskien hallintaan on nimetty vastuuhenkilöt, Riskienhallinnan toimenpideohjelmien seurannassa sekä toimenpiteiden ja raportoinnin ajoittamisessa HSY:n johtamisen vuosikelloon ilmeni ongelmia ja puutteita. Näiltä osin on tarvetta kehittää myös HSY:n sisäistä tiedonkulkua. Valvontatoiminnot Valvontatoimet koostuvat ohjeista ja toimintatavoista, joiden tavoitteena on varmistaa, että organisaatio toimii johdon antamien ohjeiden mukaisesti. Valvontatoimia suoritetaan kaikkialla organisaatiossa, kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Niihin luetaan mm. päätöksentekomenettelyt, erityyppiset toiminnan tarkastukset, hyväksymismenettelyt, todentamiset, täsmäytykset, omaisuuden turvaamistoimet ja työtehtävien eriyttämiset. Toimintatapoja ja ohjeistusta on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on jo hyvällä tasolla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön v koko HSY:n kattava toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Tavoitteena on järjestelmän sertifiointi vuonna Toimintajärjestelmässä on kuvattu keskeiset toimintaprosessit, täydennetty ohjeistusta ja kytketty ohjeistus prosesseihin. Toimintajärjestelmä auditointeineen on selkeyttänyt ja parantanut valvontatoimien kokonaisuutta. 23

26 Tällä hetkellä jätehuollon toimialalla on käytössä sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Vesihuollon toimialalla vedenpuhdistusosaston käyttölaboratorion tärkeimmät kemialliset ja mikrobiologiset menetelmät on akkreditoitu. Laadunvalvonta ja -ohjaus -ryhmän näytteenottajilla on ympäristönäytteenottajan pätevyystodistus erikoisalana vesi- ja vesistönäytteet. Ilmanlaadun mittaustoiminnassa on ISO-standardin mukainen laatujärjestelmä. Valvontatoimintojen itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat henkilöstön vastuisiin ja toimivaltaan, taloudellisten väärinkäytösten kannalta vaarallisiin työyhdistelmiin, tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden nimeämiseen, hankintavaltuuksiin ja menojen hyväksymisoikeuksiin sekä toimintaohjeiden noudattamisen valvontaan. Valvontatoimintojen toteuttaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Eniten epäselvyyksiä ja puutteita on tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden ja varahenkilöiden nimeämisessä. HSY:n tietojärjestelmien hallintomallia uudistetaan keväällä Uuden hallintomallin eräänä tavoitteena on selkiyttää tietojärjestelmien käytön ja käytön valvonnan vastuita. Henkilöstön vastuiden ja toimivallan määrittelyn osalta koettiin tarpeelliseksi tehdä joitain tarkistuksia ja täsmennyksiä esim. allekirjoitusoikeuksien osalta. Informaatio ja kommunikaatio Informaatio on olennainen osa sisäistä valvontaa. Jotta organisaatiossa työskentelevät voivat suoriutua tehtävistään, tulee tarvittava olennainen tieto olla käytettävissä ja omaksuttavissa. Lisäksi tiedon tulee välittyä tehtävän edellyttämässä käyttökelpoisessa muodossa ja oikeaan aikaan. HSY:ssä on toimivat johtoryhmäkäytännöt ja sisäinen viestintä. Johto on osallistunut sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tukevien toimintaohjeiden valmisteluun ja viemiseen käytäntöön. Ohjeistus on kaikkien luettavissa HSY:n intranetissä. Käyttöönotettu HSY:n toimintajärjestelmä on tuonut entistä helpommin omaksuttavaan muotoon informaation toimintaprosesseista ja niiden kytkeytymisestä toisiinsa. Informaatiota ja kommunikaatiota koskevat itsearvioinnin kysymykset kohdistuivat tiedonkulkuun johdolle ja muille asianmukaisille tahoille, säännöllisiin palaverikäytäntöihin sekä suunnitelmalliseen tiedottamiseen internetissä, sisäisessä intranetissä ja muussa tiedottamisessa. Informaatio ja kommunikaatio on hyvällä tasolla. Informoitavien henkilöiden luettelon osalta havaittiin pienehköjä täydennystarpeita lähinnä IT-ympäristön muutoksesta tiedottamisessa. HSY:n konserniyhteisöjen raportointikäytännöt kuvataan vuoden 2015 aikana julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa. Seuranta Seurannalla tarkoitetaan niitä toimia, joilla johto todentaa ja varmistaa, että edellä kuvattu sisäisen valvonnan järjestelmä toimii. Keskeistä on jatkuva toiminnan ja talouden seuranta, poikkeamien analysointi ja ennakointi. Esimiehet seuraavat jatkuvasti toimintaohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastus tukee HSY:n johtoa sisäisen valvonnan seurannassa ja siten organisaation tavoitteiden saavuttamisessa suorittamalla erillistarkastuksia HSY:n toiminnan kannalta merkittävillä riskialueilla. Hallitukselle laadittiin kaksi osavuosikatsausta, jotka sisälsivät sekä toiminnan että talouden toteutuman, ennusteen ja poikkeamien analysoinnin. Talouden raportointi tapahtuu kuukausittain sekä HSY:n johtoryhmässä että toimialojen johtoryhmissä. Käyttötalouden raportointi on saatu hyvälle tasolle. Investointien seurantaa kehitetään edelleen maksuperusteisesta seurannasta suoriteperusteisen seurannan suuntaan, jotta ennustettavuus paranee. Seurannan osalta itsearvioinnissa kysyttiin säännöllisten seuranta- ja raportointivelvoitteiden asettamisesta, seurantaraporttien käsittelystä ja havaittujen poikkeamien korjaamisesta ilman viiveitä, valvontatoimenpitei- 24

27 den riittävyyden ja tehokkuuden seurannasta sekä valvontatoimenpiteiden sopeuttamisesta muuttuviin olosuhteisiin. Saatujen vastausten perusteella seuranta toimii pääosin hyvin. Kehittämiskohteeksi on tunnistettu seurannan kattavuuden ja dokumentoinnin edelleen kehittäminen. HSY:n konserniyhteisöjen osalta vaadittavia seurantatoimenpiteitä täsmennetään v julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa ja siinä noudatetaan hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta. Tarkastustyö perustuu vuosittain laadittavaan toimitusjohtajan hyväksymään tarkastussuunnitelmaan. Sisäinen tarkastus vaihtaa informaatiota kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastaavan tahon kanssa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden varmistamiseen liittyen. HSY:llä on oma kokopäiväinen sisäinen tarkastaja, joka vastaa tarkastustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista kuntayhtymässä. Tarkastuksista raportoitiin HSY:n johdolle, hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle sekä erikseen tarkastuskohteen vastuuhenkilölle tarkastuksen päätyttyä. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman 2014 mukaiset tarkastukset kohdistuivat suoraveloituspalvelun päättymiseen, HSY:n keskitettyyn hankintaprosessiin, kuntayhtymän palveluksesta poislähtöprosessiin, erilaisiin ulkoistettuihin palveluihin, HSY:n kumppanuushankkeiden hallinnointiin sekä erillislaskutettavien laskutukseen. Tehdyissä vuosisuunnitelman mukaisissa tarkastuksissa ei todettu kriittisiä havaintoja kuntayhtymän sisäisen valvonnan toimivuuteen liittyen. 25

28 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintatuotot yhteensä 344,2 miljoonaa Toimintakulut yhteensä 178,7 miljoonaa HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2014 olivat yhteensä 344,2 miljoonaa, josta 228,3 miljoonaa oli vesihuollon ja 106,7 miljoonaa jätehuollon myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat 4,2 miljoonaa. Muita tuottoja kertyi 5,0 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön sisältää vesihuollon investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät, taseeseen aktivoidut henkilöstökulut 1,8 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 178,7 miljoonaa, josta henkilöstökulut 42,4 miljoonaa, palvelujen ostot 94,8 miljoonaa, materiaalihankinnat 27,4 miljoonaa ja muut toimintakulut 14,0 miljoonaa euroa. Muihin toimintakuluihin sisältyy 0,1 miljoonan suuruinen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen muutos. Kirjanpitolain 5:14 mukaisella varauksella katetaan kaatopaikkojen vastaiset jälkihoitokustannukset. Toimintakate oli 167,3 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat yhteensä 5,5 miljoonaa ja rahoituskulut 72,6 miljoonaa euroa. Pysyvistä vastaavista tehtävät poistot olivat 87,7 miljoonaa. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen. Vuosina 2004, 2005 ja 2007 jätehuollon ylijäämäisestä tuloksesta osa on kirjattu vapaaehtoiseksi varaukseksi jätteenkäsittelyn, aluekeräyksen ja kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä edistäviin investointeihin. Varauksen määrä taseessa oli tilikauden alussa 1,8 miljoonaa euroa. Varaus purettiin loppuun tilikauden aikana ja siihen liittyvää poistoeroa lisättiin 1,1 miljoonalla. Vesihuollon tuloksesta maksettava tulovero oli 0,8 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen. 26

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. HSY:n hallitus 21.3.2014

Tilinpäätös 2013. HSY:n hallitus 21.3.2014 Tilinpäätös 2013 HSY:n hallitus 21.3.2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE)

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) Hallitus 112 17.10.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 397/02.020.200/2014 Hallitus 112 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen,

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Vuosikertomus 2014. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto

Vuosikertomus 2014. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto 1 Vuosikertomus 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto isältö Toimitusjohtajan katsaus 4 HSY pääkaupunkiseudun palveluksessa 7 Vesihuolto

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa EFSI seminaari 17.9.2015 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 17.9.2015 HSY:n investointihankkeista HSY:llä on suuri investointitarve erityisesti

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 25.08.2014 Sivu 1 / 1 2853/02.02.00/2014 49 Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Vuosikertomus 2013. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto

Vuosikertomus 2013. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto 1 Vuosikertomus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto isältö Toimitusjohtajan katsaus Puhtaasti parempaa arkea Vesihuolto Jätehuolto Seutu-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 19.3.2014 20.3.2014 HSY strategia 2020 Hallitus 28.2.2014 Visio 2020 Strategiset päämäärät (vaikutukset) Mahdollistajat Vastuulliset, tehokkaat ja

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian päätuotteina ovat sähkö ja kaukolämpö 2013 Liikevaihto 379 M Liikevoitto 38 M Asiakkaita n.110.000

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Jätevesien vesistöriskin hallinta

Jätevesien vesistöriskin hallinta 19.10.2012 1 Jätevesien vesistöriskin hallinta Vantaan II tulvaseminaari Tulvariskialueiden monimuotoinen maankäyttö Tommi Fred 19.10.2012 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla Tommi Fred,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän TILINPÄÄTÖS 2012 1 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 3 1.1.2 HSY:n

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Jätehuollon talousmalli 2015-2024

Jätehuollon talousmalli 2015-2024 Jätehuollon talousmalli 215-224 Jätehuollon talousmallinnuksen lähtökohdat 1/2 Lähtökohtana TTS -vuosi 216 Vantaan jätevoimalan vaikutukset mukana TTS:ssä Tulossa olevat toiminnalliset muutokset mukana

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Uudistettu SeutuRuutu- seudulliset rekisteri- ja paikkatiedot helposti käyttöön Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY 28.5.2015

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

1861/00.04.01.00/2015

1861/00.04.01.00/2015 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1861/00.04.01.00/2015 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11.

Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11. Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11.2013 VESI UHKASI LOPPUA 250 000 IHMISELTÄ!? 10.1.2013 Alatunniste

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 19.6.2013 klo 16-16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Matti Varis Katja Muotka Jari

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot