Avoin kuitu tuo nopeat yhteydet 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoin kuitu tuo nopeat yhteydet 3"

Transkriptio

1 PIRKANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI Avoin kuitu tuo nopeat yhteydet 3 Henkilöstön kehittämistä on tutkittu kunnissa Yrittäjyys ja innovatiivisuus palkittiin Pirkan päivänä 8 16

2 Näköalapaikalla Linnun laulua vai oikeaa energiapolitiikkaa Sisältö 2 Näköalapaikalla 3 Avoin kuitu on investointi 50 vuodeksi eteenpäin 5 Lupinet haluaa kuidun kaikille parkanolaisille 7 Maakunnassa esillä 45 tuulivoima-aluetta Pirkanmaan liitto on laatimassa maakuntakaavaa, jossa yhtenä elementtinä on tuulivoima. Tämän lisäksi käymme kaavatyön yhteydessä läpi muutkin maakunnan energiavarat. Tällaisia ovat vesivoima, biomassa, kuten turve ja puu, jäte, biokaasu, ehkä aurinkoenergia ja ainakin mahdollisuudet välttää energiahukkaa. Ensimmäinen oma kysymykseni energia-asioissa oli se, kuinka paljon meillä on mahdollisuutta tuottaa omaa energiaa suhteessa kulutukseemme. Jo nyt me tuotamme lähes sen määrän, mitä maakunnan ihmiset käyttävät asumiseen. Tämä tuotetaan vesivoimalla, turpeella ja puulla. Jotta myös työhön (teollisuutta lukuun ottamatta) ja liikkumiseen kuluvaa energiamäärää vastaava tuotanto olisi omaa tuotantoa, täytyy puun kulutusta lisätä noin puolesta miljoonasta kuutiosta miljoonaan ja rakentaa merkittävästi tuulivoimaa. Karkeasti arvioiden asumisen ja palveluelinkeinojen vaatima energiatarve on vajaat kwh vuodessa maakunnan asukasta kohden. Aukko kulutuksen ja tuotannon välillä on kuitenkin niin suuri, että sen kattamiseen tarvittaisiin useamman sadan suuren tuulivoimalan rakentamista. Puhtaasti laskennallisesti määrän tulisi olla neljän viiden sadan luokkaa. Nyt kaavatyössä tarkasteltaville alueille tämä määrä 2 toki hyvin mahtuisi. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin tuulivoiman rakentamisen mahdollisuudet Suomessa paranevat, sillä nykyjärjestelmin tuulivoima tullee jäämään hyvinkin marginaaliseksi energian tuotantomuodoksi. Jos maailma kuitenkin muuttuisi niin, kuin olen edellä kuvannut, tarkoittaisi se merkittävää muutosta erityisesti pohjoisen Pirkanmaan maaseudun kuvassa, mutta myös erittäin suurta kotimaista kasvusysäystä. Vahvan teollisuuden maakunnassa on syytä odottaa, että rakentamisaikainen vaikutus olisi teollisuudellemme merkittävä ja erityisesti toiminnan elinkaarivaikutukset erittäin suuria. Kansantalouden kaavoissa usein arvioidaan aluetalouteen tulevan rahamäärän vaikuttavan 2,5-kertaisesti alueen talouteen, ennen kuin raha on vuotanut alueelta ulos. Nyt merkittävä osa käyttämästämme energiasta ostetaan ulkomailta, jolloin vaikutukset ovat kaikilta osiltaan maakunnan toimintakykyä heikentäviä. Onko tuulivoima enemmän linnun laulua kuin energiapolitiikkaa, riippuu siitä, miten hyvin Pirkanmaa onnistuu luomaan puitteet vastuulliselle ja ihmiset huomioon ottavalle energian tuotannolle tuulivoiman avulla. Se on meistä itsestämme kiinni. Esa Halme Maakuntajohtaja 8 Osaavalla henkilöstöllä on merkitystä 9 Pirkkalassa hyvää työtä osaamisen edistämiseksi 11 Kun työntekijä osaa ja voi hyvin, niin voi kuntalainenkin 12 Kuntien kehittäminen edellyttää monitasoista uudistumista 14 Kuntalainen kumppanina voi uudistaa demokratiaa 16 Kiilto Family Oy:lle Pirkanmaan palkinto PIRKANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Kivilinna Palaute: puh Graafinen muotoilu: Nalle Ritvola Taitto: Marja Muhonen Kannen kuva: Hannele Kaihola Painopaikka ja painosmäärä: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 1800 kpl Seuraava tiedotuslehti ilmestyy joulukuussa.

3 Tuomas Marttila Avoin kuitu on investointi 50 vuodeksi eteenpäin Kiinteä laajakaista on tasaista ja varmaa tietoliikennevirtaa. Pirkanmaan avoin kuitu -hankkeen tavoitteena on saada nopeat yhteydet pelaamaan myös maaseudulla. Käytännössä se tarkoittaa hyvien yhteyksien myötä sujuvampaa asumista, yrittämistä tai koulunkäyntiä palveluja laajasti kaikkialle. Vanhuksille se mahdollistaa kotona asumisen niin pitkään kuin mahdollista, määrittelee keväällä Pirkanmaan liitossa käynnistyneen hankkeen projektipäällikkö Kaj Söderman. Hän jatkaa, että markkinointi menee nykyään liiaksikin langattomien yhteyksien ehdoilla. Netissä surffaus ja sähköposti toki toimivat mokkulan avulla jollakin tavalla, mutta työnteko ja tiedostojen siirto eivät sitten enää yhtä sujuvasti onnistukaan. Jos lähdetään vähän kauemmaksi valtateistä, yhteydet heikentyvät. Langattomien yhteyksien ihannoijilta on unohtunut, että kiinteät verkot ovat kaiken perusta. 4G:tä ei tule, jos ei saada kuitua mastoihin. Jos halutaan 100 megan laajakaista, on 4G-masto oltava 400 metrin välein. Langaton verkko ei kestä äkillistä isoa kuormitusta. Varsinais-Suomesta on kokemusta sitä, miten kantaväestöltä katoaa taajuus, kun mökkiläistä saapuu kesällä 4G-verkon käyttäjiksi. Kuidulla on siis monta etua. Sen siirtonopeus on sama molempiin suuntiin, mikä mahdollistaa etäpalvelut, suojatun yhteyden takana olevat viranomaispalvelut sekä huippulaatuisen TV-kuvan. Kyläaktiivit mukaan muita innostamaan Avoin kuitu on Pirkanmaan oma lähestymistapa kiinteän laajakaistan rakentamiseen. Tässä hankkeessa kunta tai osuuskunta voi saada julkisen tuen. Siksi lähestymistapakin on erilainen kuin kansallisessa laajakaistahankkees sa, 3

4 jossa tuen sai operaattori. Kunta arvioi nyt omista lähtökohdistaan, mitä haluaa tehdä ja mitä lähtee tukemaan. Kaj Söderman on kiertänyt monissa tapaamisissa, iltamissa ja kyläkokouksissa Pirkanmaalla antamassa infoa kiinteän laajakaistan rakentamisesta. Tilaisuudet antavat mahdollisuuden ajatella konkreettisesti kunnan tai osuuskunnan tarpeita. Hanke on tuottanut myös verk- Valokuitu Erittäin ohut, lasista valmistettu johdin, jota pitkin signaali siirtyy valon muodossa. Ominaisuuksiltaan ja tiedonsiirtokyvyltään ylivoimainen langattomiin ja kupariyhteyksiin verrattuna. Luotettava, rajaton kapasiteetti ja valmius myös tulevaisuuden sähköisten palveluiden käyttöön. Kanava, josta jokainen kotitalous, taloyhtiö ja yritys saa hankkia tarvitsemansa palvelut valitsemiltaan palveluntarjoajilta sen mukaan ketkä kulloinkin sopivinta palvelua parhaaseen hintaan tarjoavat. Avoin valokuituverkko on verkkooperaattorin, kunnan, osuuskunnan tai muun yhteisön omistama ja ylläpitämä fyysinen verkko, johon palveluntarjoajat tuovat sisällön. Verkon omistajat eivät yleensä ole sisällön tuottajia. komateriaalia, jota voi käyttää hyväksi. Avoin kuitu -hankkeen esikuvana on Parkanon kaupungin Lupinet-hanke. Parhaillaan on käynnistymässä EKANEThanke Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla ja Vesilahdella. Kiinnostusta on jo viritelty myös Ylä-Pirkanmaalla. Tavoitteena on, että paikalliset ityrittäjät ja kyläaktiivit pitäisivät kuituiltoja ja innostaisivat muita mukaan. Söderman on tavannut kierroksillaan Avoin, asiakaslähtöinen ja ammattimainen Pirkanmaan avointa kuitua rakennetaan avoimen palvelumallin (Open Access) periaatteella. Verkko ei tarjoa ainoastaan yhden operaattorin palveluita, vaan myös muilla palveluntuottajilla on mahdollisuus tarjota valokuituverkon kautta palveluitaan. Kilpailu säilyy ja valinnanvapaus paranee. Avoin kuitu rakennetaan alueen asukkaiden ja yritysten tarpeiden pohjalta. Asiakkaasta on kiinni, syntyykö kotikuntaan avoin verkko. Avoimessa verkossa asiakas päättää, kenen palveluita verkon avulla käyttää. Pirkanmaan avoimen kuituverkon suunnittelevat ja ylläpitävät alan ammattilaiset. Haja-asutusalueilla nopea yhteys avaa uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Monille yrittäjille kuitu on elinehto. Liike-elämän työtehtäviä voidaan nopean yhteyden avulla tehdä kotoa käsin ja palvelut tuoda kotiin. myös kuntajohtoa ja kertonut heille avoimen kuidun hyödyistä. Keskusteluja käydään myös paikallisten toimijoiden, sähkö- ja puhelinyhtiöiden kanssa. Toiveena on, että vesi- ja jätevesiosuuskuntien edustajat ottaisivat yhteyttä. Kiinteä laajakaista mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön kehittämisen koulu- ja kuntapalveluissa. Se antaa kuntien rajaseuduilla uutta voimaa, tuo tasa-arvoa ja monenlaisia kustannussäästöjä. Joka kuntaan ei tarvitse palkata harvinaisemman kielen opettajaa, vaan opetusta voidaan antaa virtuaalisesti, Söderman sanoo. Ensi vuoden loppuun kestävän Avoin kuitu -hankkeen aikana pyritään saamaan esiselvityshankkeita liikkeelle niin paljon kuin mahdollista, sitten lähdetään toteutukseen. Hankkeen avulla pyrimme varmistamaan, että Pirkanmaalle saadaan investointirahaa. Mietimme koko ajan tulevia rahoituskanavia ja muita mahdollisuuksia. Meille tärkeää on, että palveluja syntyy jatkossakin, Söderman sanoo. Kaj Södermanilla on pitkä kokemus paikallisten verkkoyhteyksien rakentamisesta Varsinais-Suomessa, kuntayhteistyöstä ja EU-hankkeista. Hän on tällä hetkellä Suomen Seutuverkot ry:n puheenjohtaja. Tällä tavalla Pirkanmaa kehittyisi avoimen kuidun avulla Puolen päivän mittaista käyttöönottoneuvontaa kaikille liittyjille Oppiva yritys -koulutusta yrityksille sähköiseen liiketoimintaan hyppäämiseksi Innovaatioleirejä kunnille ja yrityksille siitä, miten sote-palveluja voidaan rakentaa netin päälle Paikalliset kylä-, seniori- ja muut yhdistykset, seurakunnat ja kolmas sektori tuottamaan sisältöjä Julkisia päätteitä kaikissa julkisissa tiloissa, jotta ihmiset voisivat hoitaa asioitaan etäämmälläkin Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhoidossa harvaan asutun maaseudun mahdollisuutena Videopuhelimia ja -neuvotteluhuoneita, jotka mahdollistavat hyvälaatuisen, reaaliaikaisen kuva- ja ääniyhteyden, suuret tiedostojen siirrot sekä organisaatioiden sisäiset ja väliset yhteydet Etäneuvottelut, -koulutukset ja -konsultaatiot, etälääkärin vastaanotto ja hoitoneuvottelut Sähköisten palvelujen käyttöönottoa esimerkiksi diabeteksen hoidossa ja psykiatrisessa hoidossa 4

5 Kansallisesta laajakaistahankkeesta syksyn aikana lisätietoa Lupinet haluaa Pirkanmaan liiton kehittämispäällikkö Marja-Riitta Mattila-Nurmi toteaa, että kuntien palvelujen tuottaminen on tärkeä lähtökohta nyt käynnissä olevalle Pirkanmaan avoin kuitu -hankkeelle. Nyt kunnille annetaan aktiivinen rooli, jossa ne voivat ottaa huomioon omia tarpeitaan palvelujen järjestämisessä. Palvelujen siirtyminen kuntakeskuksiin tuottaa haasteita. Sen takia on tärkeää, että julkisissa tiloissa olisi saatavilla päätteitä ja että yhteydet toimivat. Mattila-Nurmi on vetänyt Pirkanmaan liitossa kansallisesti toteutettavaa Laajakaista hanketta. Tämä hanke käynnistyi hallituksen periaatepäätöksellä joulukuussa Kansallisen hankkeen tavoitteena on ollut nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueilla, joille verkkoja ei kaupallisesti todennäköisesti rakenneta. Kansallinen hanke ei kaikkialla Suomessa tuottanut toivottavaa tulosta. Pirkanmaan alueella tuettavat hankkeet ovat kuitenkin rajallisia. Maakunnassa on käytetty jo myönnetty valtiontuki. Tällä hetkellä kansallisen hankkeen maakunnallisia kiintiöitä ollaan purkamassa. Syksyn aikana asiasta tulee lisätietoa, Mattila-Nurmi sanoo. Mattila-Nurmi sanoo, että kansallinen laajakaistahanke herätti keskustelua ja odotuksia kunnissa. Hankkeessa oli kuitenkin mukana vain pieniä alueita, jotka Pirkanmaallakin olivat tiukasti rajattuja. Nyt ei tarvitse miettiä tontin rajoja vaan laajakaista saadaan haluttaessa kotiin asti. Kustannuksiin voi käyttää kotitalousvähennystä. Nyt on rakennettava perusinfra siten, että se toimii. Kuntapuolelle pitää myös saada innovaatiotoimintamalleja. Lue lisää: Kuvat: Terhi Paavola kuidun kaikille parkanolaisille Parkanon kaupungin Lupinet-hankkeessa valokuituverkkoa tavoitellaan koko Parkanoon noin 900 neliökilometrin alueelle. Jos rahoitus saadaan suunnitellusti, toteutukseen päästään kolmena tulevana kesänä. Kuitua on tarkoitus vetää noin kilometriä ja maanrakennusmääräksi on arvioitu 460 kilometriä. Hankkeella on ollut positiivinen vastaanotto, koska paikkakunnalla on ollut aika paljon ongelmia tietoliikenteen ja tvkuvan kanssa, kertoo tietohallintojohtaja Timo Lehtinen. Parkanolaiset yrittivät tietoliikenneinfran rakentamista jo 2000-alun HubNethankkeen kautta. Aika ei silloin ollut kypsä toteutukselle. Naapurikunnassa Karviassa valokuituverkko rakennettiin julkisen sektorin rahoituksella ja riskillä. Kun rajan toisella puolella yhteydet pelaavat moitteetta ja yhteinen paikallislehti ilmoittelee eri tasoisista ja hintaisista yhteyksistä, se on herättänyt asukkaissa tarvetta saada kuituverkko myös 5

6 Kirsti Kivilinna omaan kuntaan, Lehtinen toteaa. Yrittäjät lähettivät pari vuotta sitten kaupungille kirjeen, jossa kysyttiin aikooko se tehdä tietoliikenneinfran kehittämiseksi jotakin. Poliittinen päätöksenteko polkaisi asian liikkeelle ja tämän vuoden alussa asiasta tehtiin esiselvitys. Lehtinen kertoo, että kuituverkon eduista on kerrottu useissa kylätilaisuuksissa, on pidetty messuja ja rakennettu www-sivut. Tieto on levinnyt myös täsmäpostituksilla ja paikallislehtiin räätälöidyillä jutuilla. Tämän vuoden alussa noin kiinteistöä ilmoitti kiinnostuksestaan ottaa valokuitu kaikkiaan Parkanossa on noin kiinteistöä. Kunnassa vallitsee yksimielisyys siitä, että asiaa kannattaa viedä eteenpäin. 6 Pioneerihanke olisi mallina koko maakunnalle Ajatusmalli on se, että kolmasosa rahoituksesta tulisi asiakkailta, kolmasosa julkista rahaa (EU tms.) ja kolmasosa Parkanon kaupungilta. Kaupunki takaa lainan, joka maksetaan takaisin käytöstä laskutettavilla maksuilla. Yksityistaloudelle lasketut liittymiskustannukset ovat euroa, talo yhti öille ja yrityksille euroa. Muun paletin rahoitus riippuu ELY:n rahoituksen määrästä. Rahoitushakemukseen odotellaan parhaillaan päätöstä. Toivotaan että ELY suhtautuu myön teisesti ja että pioneerihengessä saadaan asia alkuun. Kyselyjä on tullut myös Kurusta, Pohjois-Ikaalisista ja Kihniöstä. Ikaa lisis sa on odottamassa noin 200 esi sopimusta. Nämä voidaan ratkaista myös Pirkanmaan avoin kuitu -hankkeen yhteydessä. Parkanossa valokuituverkkoa jo odotellaan, kertoo tietohallintojohtaja Timo Lehtinen. Lehtinen kertoo, että seuraava etappi on yhteistyö paikallisten teleoperaattorien, suunnittelijoiden ja suunnittelutalojen kanssa. Tarvitaan lupia, kilpailutuksia ja hankkeelle vetäjä. Yritykset tulevat mukaan sitten, kun kuituverkkoa aletaan rakentaa. Parkanossa on noin 120 oman kiinteistön omistavaa yritystä. Noin 90 taloyhtiöstä kiinnostuksestaan on ilmoittanut noin 85. Vapaaajan asuntoja on noin 900 Parkanon alueella. Vaikka esisopimuksen tehneitä on 1 100, kaikkiaan esisopimus koskee lähes parkanolaista.

7 Maakunnassa esillä 45 tuulivoima-aluetta Pirkanmaalla on selvitettävänä tällä hetkellä 45 aluetta, jotka voisivat soveltua tuulivoimatuotantoon. Niihin voi käydä tarkemmin tutustumassa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 nettisivuilla. Alueista kerätään myös lisätietoja alueiden jatkoselvityksiä varten osoitteessa: Selvitystä esitellään ja alueista kerätään tietoja syyskuussa Pälkäneellä ja Sastamalassa pidettävissä asukastilaisuuksissa. Kussakin tilaisuudessa käsitellään pääasiassa isäntäkunnan lisäksi naapurikuntien potentiaalisia tuulivoimaalueita. Esteen sattuessa on mahdollista osallistua myös muiden kuntien tilaisuuksiin. Tutkittavana olevat alueet ovat valikoituneet muun muassa paikkatietotarkastelujen pohjalta ja ne ovat tarkoitettu jatkoselvitysten pohjaksi. Alueiden valintaan ovat vaikuttaneet muun muas sa vaki- ja loma-asutus, lentoturvallisuuteen liittyvät seikat, tuulisuus, tärkeät luontoarvot, sijoittuminen luontomatkailun kannalta tärkeiden alueiden sekä arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen ulkopuolelle. Jo käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden alueita ei selvityksessä tarkastella. Pirkanmaan liitossa on käynnistymäs sä kolme selvitystä, jotka koske vat tuulivoiman vaikutuksia Natura ja linnustolle tärkeisiin alueisiin sekä ar- vokkaisiin kulttuuri ym päristöihin ja maisema-alueisiin. Voima johtoselvityksessä selvitetään tutkitta vien alueiden liitettävyyttä sähkö verk koon. Tulokset otetaan huomioon jatkoselvitystyössä. Pirkanmaan liitossa on käynnissä Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -selvitys, joka liittyy Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluun. Asukastilaisuudet: 12.9 klo Pälkäne, Nuijantalo Onkaalantie 102 (Akaa, Juupajoki, Kangasala, Orivesi Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski) 20.9 klo Sastamala, Kauppalantalo Puistokatu 10 (Hämeenkyrö, Punkalaidun, Sastamala ja Urjala) Selvitystyöhön liittyen järjestetään Tampereella tuulivoimaseminaari, jossa on puhujina monipuolisesti eri tahojen edustajia. Tilaisuus on kaikille avoin. 7

8 H enkilöstön osaamisen kehittämistä maakunnan kunnissa on kartoitettu kevään ja kesän aikana Pirkanmaan liiton hankkeessa. Pirkanmaan kuntien henkilöstön kehittäminen -hankkeen projektipäällikkö Krista Huhta-aho työstää parhaillaan raporttia, jonka aineisto pohjautuu paitsi kuntakierroksiin myös henkilöstön kehittämisestä vastaaville esimiehille suunnattuun kyselyyn. Aineistosta nousee esiin, että esimiehet kokevat henkilöstön kehittämisen erittäin merkityksellisenä, mutta resursseja ja käytössä olevia toimenpiteitä ei ole tarpeeksi. Usein myös suunnitelmallisuus puuttuu kunnan tasolla. Henkilöstöasioihin pureudutaan usein oman toimen ohella tai viransijaise na. Esimerkiksi suuremmilla kunnilla ja kaupungeilla on yksi tai useampi kokopäiväinen henkilöstöhallinnon työntekijä. Käytännön tasolla esimiehet hoitavat suurimman osan henkilöstön kehittämistyöstä. Esimiehet ovat avainroolissa henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä, kehittymisen mahdollistamisessa sekä muutoksen läpiviemisessä, joten esimiesten kouluttamiseen ja motivointiin on ensisijaista panostaa. Varsinaisia henkilöstöstrategioita ja kehittämissuunnitelmia on vaihtelevasti. Henkilöstöstrategioissa on usein lueteltu yleisiä linjauksia, mutta ei keinoja, miten tavoitellaan tai mitataan. Yksikkökohtaisia kehittämissuunnitelmia on kyselyiden mukaan vain pienessä osassa yksiköitä. Suurin osa haastatelluista koki, että henkilöstön kehittämistyö jää paitsioon niin sanottujen pakollisten henkilöstöasioiden rinnalla. Vastauksista tulee esiin, että esimiehet kaipaavat tukea tai koulutusta. Haastattelujen mukaan esimiesten osaamisen johtamisen taidot, valmiudet ja motivaatio ovat vaihtelevia. Esimiehet toivovat muun muassa koko organisaation tasolla kokonaisuuksien ennakointia, koko työyhteisöä koskevia kokonaisvaltaisia ja uudistavia kehittämishankkeita. Konkreettista koulutusta esimiespuolelle kaivataan niin ikään. Vastauksista tulee esiin myös se, että esimiehiä tulee motivoida henkilöstön kehittämiseen. Huhta-aho muistuttaa kuitenkin, että kuntien osaamisen kehittämisen käytänteistä löytyi paljon hyviä ja toimivaksi havaittuja malleja, joiden kokoamisella raporttiin toivotaan olevan hyötyä muillekin kunnille kehitettäessä oman kunnan tai työyksikön toimintatapoja. Hankkeen perustavoitteena onkin jakaa hyväksi koettuja käytäntöjä vapaasti hyödynnettäväksi ja jatkojalostettavaksi kuntien välillä. On myös monia yksiköitä, joissa esimiehet ovat osaavia ja osaamisen kehittämiseen, ennakointiin ja varmistamiseen liittyvät asiat toimivat hienosti. Perehdyttämiseen aikaa, ennakoivaa koulutussuunnittelua Osaamisen kehittämismenetelmissä ko- Osaavalla henkilöstöllä on merkitystä 8

9 rostuvat koulutus, perehdytys ja kehityskeskustelut. Uudemmat kuten coaching tekevät vasta tuloaan. Suurimmalla osalla kunnista onkin työhön perehdyttämiseen liittyviä ohjelmia tai oppaita. Reilut kolmasosa vastanneista sanoo kuitenkin, ettei perehdyttämiseen ole aikaa. Ongelmaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstöä koulutetaan, mutta kattavia koulutuskalentereita ei aina ole tarjolla. Koulutustarpeita tulisi miettiä pidem mällä aikavälillä ja suunnittelun olla ennakoivaa tarvelähtöisen sijasta. Osa henkilöstöstä on kuormitettu koulutuksella ja osaa eivät koulutukset kiinnosta. Hiljaisen tiedon välitystä ei ole esimiesten mukaan varmistettu riittävän hyvin, mikä kävi ilmi yli 60 prosentista vastauksista. Työurat eivät ole jatkossa enää niin pitkiä kuin ennen. Vaihtuvuus tulee olemaan suurempaa, kun nuoremmat ikäluokat astuvat kuvaan. Tieto siirtyy parhaiten avoimessa organisaatiokulttuurissa. Hyväkään perehdytys ei auta, jos työyhteisö ei tue tiedon jakoa. Haastattelujen mukaan monessa kunnassa kaivattaisiin rekrytointeihin lisää suunnitelmallisuutta, osaamista ja ammattimaisuutta. Vaikka eläkkeelle siirtyvien poistuma tiedetään, ei välttämättä pystytä ennakoimaan, mitä substanssiosaamista tarvitaan. Tietyillä aloilla ei ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa saatavilla. Itse rekrytoimiseenkin kaivataan lisää osaamista ja suunnitelmallisuutta. Hyvä työkulttuuri, hyvä työnantajamaine Hyvin hoidettu henkilöstöpolitiikka on mahdollisuus. Työntekijöistä kilpailemiseen on muitakin keinoja kuin palkkaus. Jatkossa tulisi keskittyä siihen, miten rakennetaan toimivaa työyhteisöä ja parempaa esimiestyötä. Mukana Pirkanmaan kuntien henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevassa kyselyssä olivat maakunnan kunnat ja kaupungit Tamperetta lukuun ottamatta. Kysely tehtiin 414 henkilölle, vastauksia tuli 173, vastausprosentti oli 48. Haastatteluja tehtiin 20 ja ne suunnattiin kuntatason henkilöstön kehittämisestä vastaaville henkilöille. Kyselyn kohderyhmänä olivat haastateltujen henkilöiden lisäksi ne esimiehet, jotka vastaavat yksikkönsä osaamisen kehittämisestä. Paljon hakemuksia saavat kunnat, joissa on hyvä työnantajamaine. Huhta-ahon raportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Hankkeen projektiryhmään kuuluvat Sastamalan, Vesilahden, Parkanon ja Mänttä-Vilppulan edustajat. Projektiryhmä antaa syksyn kuluessa suosituksensa siitä, miten tuloksia käytetään jatkossa hyödyksi. Kuva: Zolt Nyvlaszi Pirkkalassa hyvää työtä osaamisen edistämiseksi Pirkkalan Hyvää työtä -henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma tähtää terveyden, turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen ja sitä kautta edistää kuntaorganisaation tuottavuutta ja menestystä. Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä henkilöstön kehittämistä pidetään Pirkkalassa tärkeänä. Kiitos tästä kuuluu johdolle, joka tunnistaa tämän päivän henkilöstöjohtamisen ja siihen panostamisen tärkeyden, sanoo henkilöstöjohtaja Jenni Harjula. Henkilöstön kehittäminen nojaa vuosien kuntastrategiaan. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma päivitetään valtuustokausittain. Ohjelma sisältää toimenpideohjelman, johon asetetaan vuosittaiset tavoitteet. Ohjelman toimenpiteet sisällytetään myös talousarvioon. Toiminnalla on tavoitteet, joiden toteutumista tullaan seuraamaan henkilöstökyselyillä ja kehityskeskusteluissa. Kuntaan on myös palkattu henkilöstösuunnittelija, jonka tehtävänkuvaan kuuluvat työhyvinvointiasiat. 9

10 Työn apuna on palkka- ja henkilöstöhallinnon kokonaisjärjestelmä Populus. Ohjelma mahdollistaa muun muassa kehityskeskustelujen käymisen, osaamisen johtamisen ja monet HR:ään liittyvät toimet. Pirkkalan kunnan palkkalistoilla työskentelee hieman yli henkeä ja keski-ikä on reilut 45,4 vuotta. Työntekijöistä suurin osa on naisia. Kunta tarjoaa monenlaista tyky-toimintaa ja tukee henkilökunnan omaehtoista, omaan työtehtävään liittyvää koulutusta. Pirkkalalla on hyvä työnantajamaine. Tampereen läheisyys vaikuttaa siihen, ettei ole joitakin ammattiryhmiä lukuun ottamatta suuria rekrytointiongelmia ja palkkaus on seutukunnan tasoa. Vastaisuudessa uusi työntekijä saa suunnitelmallisesti perehdytystä, intrasta löytyvät perehdyttämiseen liittyvät tärkeät tiedot ja työyksiköllä on myös perehdytysvastuuta. Eläköitymis- tai sijaisuustapauksissa pyritään huolehtimaan siitä, että tieto siirtyy vaivattomasti. Ikäjohtamisessa tullaan ottamaan huomioon, että erilaiset asiat kannustavat eri ikäluokkia. Pirkkalassa pn pohdittu myös seuraavia asioita: miten motivoida jatkuvasti päivittyvän tekniikan käyttämiseen, millaista strategista johtamista tarvitaan, miten työ motivoi ja miten työhyvinvointiin satsataan. Työaikajoustot, etätyöskentely ja työn ja perheen yhteensovittaminen ovat myös tulevaisuudessa huomioon otettavia asioita. Osa asioista toteutuu jo, mutta esimerkiksi etätyö ei ole mahdollista vielä tällä hetkellä. Tällä tarkoitetaan työskentelyä esimerkiksi kotoa käsin. Toki tekniikka mahdollistaa tänä päivänä joustavan työskentelyn tarvittaessa muun muassa kotoa tai työmatkalta, tietyissä työtehtävissä ja poikkeustilanteissa. Tavoitteena on, että esimiehet käyvät kehityskeskustelut sataprosenttisesti henkilöstönsä osalta. Esimiehiä koulutetaan jatkuvasti ja siihen panostetaan vastaisuudessa entistä enemmän. Positiivista palautetta tulee takaisin, sillä työhyvinvointi ja tyky ovat kaikkien etu. Populus on palkka- ja henkilöstöhallinnon kokonaisjärjestelmä, joka kattaa tiedonkeruun, palkkahallinnon ja henkilöstöhallinnon sekä HR-järjestelmän. Kunta10-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntaalan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Pirkanmaalta mukana ovat Tampere, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Nokian kaupungin Ikinäätähanke lisää kasvavan kaupungin monen eri työyhteisön työhyvinvointia ja työkykyä. Perusliikuntatarjontaa on täydennetty erilaisilla liikuntatempauksilla ja -tapahtumilla sekä kuntotestauksilla. Hankkeessa on aktiivisesti etsitty erilaisia toimintamuotoja sekä kehitetty toimintaa tarpeiden ja tutkimusten mukaan. KKI-ohjelma palkitsi vuonna 2009 Nokian kaupungin Ikinäätähankkeesta. Jenni Harjula nostaa henkilöstön kehittämisessä: 1) Henkilöstön työhyvinvoinnin ja esimiestyöskentelyn kehittäminen (suunnitelma osaamista tukevasta esimieskoulutuksesta) 2) Ammattitaidon ylläpidon tukeminen ja kannustaminen (koulutus, työtehtävien vaihdon mahdollistaminen, resurssipankin käyttöönotto uudelleen) 3) Palkitsemisen kehittäminen (henkilökohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, tulospalkkauksen pilotointi suunnitelmana vuonna 2013, pohdinnassa on ollut myös kertapalkitsemisen mahdollistaminen) Kirsti Kivilinna Projektipäällikkö Krista Huhta-aho (vas.) ja Pirkkalan henkilöstöjohtaja Jenni Harjula kävivät läpi tärkeitä henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä asioita. 10

11 Kun työntekijä osaa ja voi hyvin,niin voi kuntalainenkin Nokian strategiassa osaaminen ja hyvinvointi kytketään kuntalaisen hyvinvointiin. Osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi ovat strategisia painopistealueita, sanoo Nokian henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen. Kaupunki uusi keväällä työhyvinvointisuunnitelmansa. Työhyvinvoinnin ennakointia ja kehittämistä tehdään jatkuvana, suunnitelmallisena prosessina. Siihen tarvitaan muun muassa haastatteluja, osaamisen arviointia ja kehit tämiskeskusteluja. Erilaiset atk-alustat antavat tukea siihen että henkilöstötyö sujuu hyvin ja tieto kulkee osastolta toiselle. Ajan tasalla pysyminen valtakunnallisesti tuo työyhteisöön uutta potkua. Kaupungin edustajat ovat mukana Työhyvinvointia strategisesti valmennuksessa. Tässä valmennuksessa vahvistetaan työhyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä edistetään työelämän laatua ja työssä jatkamista kuntatyössä. Kaupungilla on ollut toimistohenkilöstön hyvinvointia edistävä Ilona-kehittämishanke. Kuntakymppitutkimuksesta taas ammennetaan kehityskohteita. Tyky-toimintaan tuo lisämakua valtakunnallisesti palkittu Ikinäätä-hanke. Kriittinen kohta organisaatiolle on usein, kun tekijöitä alkaa lähteä muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Tällöin syntyy helposti kapeikkoja: tarvitaan uutta väkeä ja hiljaisen tiedon on siirryttävä saumattomasti. Pyrimme yhä enemmän siihen, että signaalit ja viestit kulkevat kahdensuuntaisesti ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Tällöin varmistetaan se, että työntekijät kokevat kehitettävät asiat omikseen. Apuna on esimerkiksi blogijärjestelmä. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että osaaminen vastaa vaatimuksia. Esimiesten tulee pysyä hereillä koulutustarpeista ja huolehtia siitä, että alaiset käyvät koulutuksissa. Kehityskeskusteluissa on apuna Populus-järjestelmä. Uudet sähköiset työkalut ovat olleet käytössä viitisen vuotta. Työkaluja pidetään ajan tasalla, mutta asiat eivät hoidu niiden ehdoilla. Tavoitteena on, että tehtäväkuvat päivitetään tänä vuonna 80 prosenttisesti kaikille kehityskeskustelun yhteydessä. Atk-järjestelmä mahdollistaa koulutustoiveiden siirron suoraan kehityskeskustelusta HR:ään. Asennemuutos työpaikoilla on tärkeä: pitää antaa koulutusta ja pitää palavereita. On selvitettävä, miksi tietyt asiat ovat tärkeitä ja mitä niillä haetaan. Omaehtoisuuteen kannustetaan. Nokialta lähtee vuodessa 60 työntekijää eläkkeelle, muutamia kymmeniä muulla syyllä. Osaamisen kehittäminen ja työssä viihtyminen on sitä, että päästään lopulta eläkkeelle terveenä. Vesa Koskisen ydinjutut: 1) Palkitseminen on tärkeää. Nokialla kehityskohteena tulospalkkiojärjestelmien kehittäminen (pilottina myös nettobudjetointi käyttöön: tulojen ja menojen katsominen yksikkötasolla). 2) Hyvä tyky-toiminta (esimerkiksi yksikköjen työhyvinvointipäivät, kimppaliikuntatuki ja Ikinäätä) 3) Oman kehittämishalun varmistaminen (perehdyttäminen, henkilökohtaisen lisän kehittäminen, työnantajan tuki kouluttautumiselle) Pikkupaloja EU-rahojen jakamisen periaatteet valmistelussa Pirkanmaalla laaditaan parhaillaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa sekä maakunnan yhteistyöasiakirjaa. Kummatkin ovat ohjenuorana siihen kuka jakaa, mihin ja millaisia määriä hankerahoitusta Pirkanmaalla ensi vuonna. Asiakirjat laaditaan joka vuosi ja ne määrittelevät muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta tulevien varojen käyttöä. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (totsu) linjaa maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiä hankkeita sekä niiden tarvitseman rahoituksen määrän. Tärkeintä valmistelussa on, että maakunta saa itse vaikuttaa kehittämisresurssiensa suuntaamiseen. Keskeinen kysymys on, mitä muutosta maakunnassa halutaan saada aikaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma kootaan Pirkanmaan liitossa, mutta sen tekemiseen osallistuvat syksyn aikana keskeiset maakunnalliset sidosryhmät. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 on niin ikään työn alla. Se kootaan myös Pirkanmaan liitossa, mutta valmisteluun osallistuvat rahoittajaviranomaiset, maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö. Yhteistyöasiakirja osoittaa, millaiset valtuudet maakunnassa kukin rahoittaja ja hallinnonala voi jakaa EAKR- tai ESR-rahaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi vuonna Pirkanmaalla on jaettavissa Euroopan aluekehitysrahasta ja valtion rahana yhteensä 5,3 miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahasta ja valtion rahana jaetaan noin 2,4 miljoonaa. Sekä maakunnan toteuttamissuunnitelma että maakunnan yhteistyöasiakirja toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. 11

12 Kuntien kehittäminen edellyttää monitasoista uudistumista Tulevaisuus edellyttää, että kunnissa tarkastellaan omia toimintatapoja ja sisältöjä kuntakoosta tai -rajoista riippumatta, kehityspäällikkö Reijo Kahelin toteaa. Muutostarpeen taustalla ovat sisäsyntyiset, valtakunnalliset ja lainsäädännölliset pakotteet, jotka liittyvät kuntien talouteen, kuntalaisten osallistumiseen, valtionosuusjärjestelmän, kuntalain ja terveydenhuollon uudistuksiin. Pohdiskelu liittyy myös Pirkanmaalla käynnissä olevaan Kahelinin vetämään kuntakehityshankkeeseen, joka etsii vaihtoehtoja hallinto- ja palveluinnovaatioiden toteuttamiseen sekä kuntalaisdemokratiaa koskevaan keskusteluun. Samalla on tarkoitus kehittää yliopiston ja kuntien sekä kuntien ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Pyrimme hakemaan pirkanmaalaisia näkökulmia kuntarakenteesta käytävään keskusteluun. Pirkanmaalla tulee olla vaihtoehtoja, miten maakunnan kehittämistyö tulisi parhaiten toteuttaa. Etukäteen ei päätetä, millä kunta- tai maakuntarakenteella edetään. Hankkeen tutkimusosiossa selvitetään kuntien toimintamalleja eri puolilla Suomea ja Euroopassa. Ramboll Management Consultingin työnä syntyy kolme vaihtoehtoista ja toisistaan poikkeavaa rakennemallia Pirkanmaan kunta- ja aluekehitykseen. Kunnat toteuttavat yhdessä erilaisia kokeiluhankkeita. Niissä haetaan kunnille uusia toimintatapoja ja -sisältöjä niin hankkeen tutkimusosiossa esille nousevissa asioissa kuin kuntien kokemissa muissa kehittämistarpeissa, Kahelin kertoo. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä kokeillaan perusterveydenhuollon tuotteistamista Tampereen kaupunkiseudulla. Vastausta etsitään siihen, miten esimerkiksi kuntien välinen laskutus toimii, kun kuntalainen voi hakeutua mihin tahansa terveydenhuoltoon kunnasta riippuen. Oriveden ja Tampereen kaupungin yhteinen pilotti on nimeltään vuoro vaiku tuksen, osallistumisen ja vaikutta mi sen mallinnus Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Siinä on tarkoituksena selvittää, miten pieni kehyskunta voi olla mukana suunnittelemassa sote-palveluja Tampere isäntäkuntana toimivalla yhteistyö alueella. Tässä haetaan kuntalaisosallisuutta palvelujen suunnittelussa ja to teuttamisessa. Kolmas pilotti on Ylä-Pirkanmaan paik katietoanalyysien hyödyntäminen sote-palvelujen suunnittelussa. Pilotti teh dään Virrat Ruovesi - sekä Mänttä- Vilppula Jämsä -alueella. Lisäksi on tilaa vielä parille pienelle pilotille, Kahelin sanoo. Pilottihankkeilla käytännön kehittämistyöhön Kehittämisosioon kuuluu koko maakuntaa tai kuntaryhmiä kattavien kuntatoimintojen uusien mallien pilotointi. Pilottiehdotukset tulevat kunnista. 12

13 Pikkupaloja Kuntatoimintoja ruoditaan myös seminaareissa, joista ensimmäinen oli elokuussa Tampereella. Elokuussa kokoontuneet ryhmät pohtivat muun muassa paikallista ja alueellista demokratiaa, palvelutuotannon malleja ja innovaatioympäristöjä. Lokakuussa teemana on kuntien hyvinvointipalvelut laajasta kokonaisuudesta katsoen. Kolmas seminaari keskittyy elinkeinopolitiikkaan ja innovaatiotoimintaan. Maakuntaan PPP-kasvurahasto? Pirkanmaalla on selvitetty Pirkanmaan liiton toimeksiannosta kesän aikana, voitaisiinko maakuntaan perustaa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä sijoitusrahasto. Tämä rahasto yhdistäisi julkisia ja yksityisiä varoja ja tarjoaisi niitä kasvuyrityksille puhtaasti markkinaehtoisin järjestelyin. Euroopassa tällaista järjestelyä kutsutaan nimellä Public-Private-Partnership. Työryhmä haastatteli suuntaviivoja mahdolliselle Pirkanmaan alueella toimivalle rahastolle ja selvitti alueen avaintoimijoiden valmiutta osallistua rahaston perustamiseen tai tukemiseen. Selvitykseen haastateltiin Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin, Tredea Oy:n, Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen toimijoita. Selvityksestä käy ilmi, että Pirkanmaalla on tarvetta uudelle riskisijoitusrahastolle, joka keskittyy alkuvaiheen yritysten rahoitukseen. Maakunnassa on lukuisa joukko kasvuyrityksiä ja niitä tukevia tahoja, kuten yrityskiihdyttämöt ja aktiivinen kauppakamari, mutta ne eivät tarjoa kasvuyritysten rahoitusta. Alueelta puuttuu paikallisia business-enkeleitä systemaattisesti aktivoiva ja tukeva taho, joka esittelisi potentiaalisia sijoituskohteita heille ja toimisi sekä riskisijoitusprosessin asiantuntijana että sijoittajana. Alueen julkisilla avaintoimijoilla on merkittävää osaamista ja halua rakentaa kasvuyrityksille suotuisa liiketoimintaympäristö, jonka keskeisenä osana voisi olla riskisijoitusrahasto. Pirkanmaan alueella näyttäisi olevan myös potentiaalista kysyntää riskisijoituspääomalle. Seuraavassa vaiheessa asiaa valmistellaan Tredean vetämän Avoin Tampere -hankkeen puitteissa. Alueiden innovaatiotoiminnan jatko suunnitteilla Osaamiskeskusohjelma päättyy ensi vuoden lopussa. Sen korvaavan uuden kauden kauden instrumenttien suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Kansallisen työryhmän taustavalmistelu saadaan valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Haku ohjelmaan avautuu alueille ensi vuoden alussa. Oskesta saatujen oppien pohjalta on syntymässä uusi alueellinen innovaatioinstrumentti. Se tulee keskittymään suuriin kaupunkiseutuihin ja sen tarkoituksena on vahvistaa innovaatiokeskittymiä. Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä kehitystoimintaa uudentyyp pisillä kehitysympäristöillä ja Tampereen seudulla on tässä hyvää osaamista. On hienoa, että jatkossa myös valtio haluaa tukea tämän tyyppistä toimintaa, kansallisessa työryhmässä istuva Pirkanmaan liiton inno vaatioja tulevaisuusjohtaja Petri Räsänen sanoo. Muun muassa Uuden Tehtaan työ on mainittu esimerkkinä. Tampereen seudun innovaatiotoimijat valmistelevat tulevaa ohjelmaa Tampereen kaupungin ja Tredean johdolla. Pirkanmaa työ ylittää organisaatiorajoja Pirkanmaan tulevaisuustyötä tehdään entistä koordinoidummin ja avoimemmin toimijoiden yhteisissä työpajoissa ja tapahtumissa. Yksi työpajoista oli syyskuun alussa pidetty Pilkahdus- tulevaisuusfoorumi, joka pureutui kasvun problematiikkaan ja muun muassa maakuntakaavoitukseen liittyviin kysymyksiin. Pirkanmaan työssä minimoidaan päällekkäistä työtä ja muodostetaan yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Esimerkiksi tulevaisuustrendejä ja skenaarioita synkronoidaan eli tarkastellaan ja työstetään yhteisesti Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Tampereen seudun kuntayhtymän ja Pirkanmaan liiton kesken. Organisaatioiden rajat ylittävä uudenlainen yhteistyö on maakunnassa otettu positiivisesti vastaan. Maakunnassa on halua jakaa tietoa ja ottaa sitä vastaan tämäntyyppisellä toiminnalla, innovaatio- ja tulevai suusjohtaja Petri Räsänen sanoo. Pirkanmaan tulevaisuuden johtajille on tarjolla syksyn aikana tietojohtamisen käytäntöjä avaava koulutus, joka on osa liiton rahoittamaa ja Tampereen teknillisen yliopiston toteuttamaa PIRTU-hanketta. Mukana on myös kotimaisia ja kansainvälisiä huippuasiantuntijoita. Tietojohtamisen käytännöt kytkeytyvät osaksi maakunnan strategista johtamista. 13

14 Kuvat: Kirsti Kivilinna Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueilla -kehityshanketta Sastamalassa vetävä Niina Lehtinen tunsi saaneensa tiiminsä työstä uusia eväitä omaankin hankkeeseen. Hirveän mielenkiintoista oli pohdiskella asioita oman hankkeenkin kautta ja miettiä, miten kuntalaiset, järjestöt ja yritykset saadaan mukaan, Niina Lehtinen sanoo. Terveyttä edistävä ja elämänhallintaa lisäävä työ kunnassa pitäisi painottua muille toimialoille kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tästä syystä yritämme saada eri toimialat ja sektorit mukaan hyvinvointityöhön. Kuntalainen kumppanina voi uudistaa demokratiaa Yliopistonlehtori Pekka Puustinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta kertoo saaneensa herätyksen siinä, miten eri tavalla kunnat ja yritykset toimivat. Kunnissa on edustuksellisen demokratian ongelma. Kuntalaisen kehitysehdotukset eivät tule esille tai sitten ne tulevat kuntatyöntekijän näkökulmasta. Tai sitten näkökulma on poliittisten ryhmien. Olen järkyttynyt siitä, miten vähän kuntalaisia kuunnellaan. Kuntalainen kumppanina on ehdotus siitä, miten kuntalaisten osaaminen, taidot ja tiedot käytetään kunnan kehittämiseen, Pekka Puustinen sanoo. 14 Otetaan kuntalaiset kumppaneiksi. Näin kuntalaisten osaaminen, tiedot ja taidot käytetään kunnan kehittämiseen. Lääkkeitä pienten kuntien palvelutuotannon ongelmiin syntyi Tampereella järjestetyllä Week of Wicked Problems -innovaatioleirillä. Kuntien innovaatiotuskaa ja syviä huokauksia aiheuttaa se, että ulkopuoli sen vetämät hankkeet eivät tuota toivottua tulosta, resursseja ei ole tarpeeksi ja kunnassa olevaa omaa osaamista ei pystytä hyödyntämään. Ministeriöistä tulee paineita ja kuntalaiset taas kokevat, etteivät oikeasti pääse vaikuttamaan asioihin. Samaa tematiikkaa ovat nostaneet esiin Markku Sotarauta, Toni Saarivirta ja Jari Kolehmainen raportissaan Mikä estää kuntien uudistumista sekä Sitra uuden demokratian konseptissaan. Pirkanmaan liitolle asian pohtiminen puolestaan on tärkeää innovaatio- ja tulevaisuustyön kautta. The Week of Wicked Problems työsti tiimeissä viittä eri teemaa: hyvinvointineuvola, Innokylän tulevaisuus, erikoissairaanhoidon potilaskokemuksen mittaaminen, innovaatiotuska ja syvä huokaus sekä nuorten hukkaan heitetty elämä. Tiimit saivat ongelmien avaamiseksi asiantuntijasparrausta ja ammattimaisen fasilitoinnin innovointinsa tueksi. Mukana oli yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneita ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja aktiiveja. Osallistujia kannustettiin löytämään uusia polkuja avoimen yhteiskehittelyn avulla. Tulevan ohjelmakauden tuomia muutoksia? Tiimimme lähti tutkimaan keinoja, joilla saadaan avoimia innovaatioita kuntasektorille. Sitran mukaan tuottavuus ei kun- nissa ole noussut vuoteen, sanoo kehittämispäällikkö Marja-Riitta Mattila-Nurmi Pirkanmaan liitosta. Hän lisää, että kunta pystyy toteuttamaan kuntalaisten ajatuksia kuntalaisten kanssa, kun käyttöön otetaan uusia osallistuvan demokratian keinoja. Edustuksellinen demokratia ei tuo kuntiin tarpeellista resurssia ja sitä saadaan, kun tuodaan kuntalaisten ja yhteisöjen voimavarat mukaan. Voisimme Pirkanmaalla miettiä, millä keinoilla tämä ajattelutavan muutos voitaisiin lanseerata kunnissa seuraavan ohjelmakauden aikana. Leirin aikana ideaa testattiin myös ottamalla yhteys kuntien kehitysjohtajiin. Palaute oli positiivista. Leirin järjesti Tampereen yliopiston Palveluinnovaatiokeskus sekä Uusi Tehdas yhdessä kumppaniensa kanssa. Kuntalainen kumppanina -idea on esillä Kuntamarkkinoilla syyskuun puolivälissä.

15 Pikkupaloja Sastamala- Huittinen -vesihuolto, Ficam ja UKK-instituutti tärkeitä edunvalvonnassa Sastamala-Huittinen -vesihuoltohanke, Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin sekä UKK-instituutin rahoitus ovat Pirkanmaan liiton edunvalvontalistalla päällimmäisinä. Ne nousevat mahdollisesti syksyn mittaan esiin myös kansanedustajien yhteisissä talousarvioaloitteissa. Isompana linja-asiana on ICTrakennemuutos, jossa ollaan mukana aktiivisesti alueellisessa ja valtakunnallisessa muutosryhmässä. Tähän liittyy ministeri Häkämiehen tapaaminen syyskuussa, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela sanoo. Ensi vuoden budjetti on nimetty työn ja luottamuksen budjetiksi. Talousarvioehdotuksen loppusumma on 53,9 miljardia euroa (v. 2012: 52,5 mrd. euroa). Budjetti sisältää menosäästöjä noin 0,4 miljardia euroa ja veronkorotuksia noin 1,3 miljardia euroa. Eduskunta saa budjettiehdotuksen käsiteltäväkseen ja käsittelee sitä jouluun saakka. Poimintoja Pirkanmaalta: Liikenne: Pirkanmaan liikennehanketavoitteet määräytyivät jo kesäkuussa hyväksytyssä liikennepoliittisessa selonteossa. VM:n budjettiehdotus sisältää keskeneräisissä väylähankkeissa VT12:n Tampereen Rantaväylän tunnelin. Yksityisteiden valtionavun määrää ehdotetaan pudotettavaksi koko maassa 5 miljoonalla eurolla. Ehdotus on 8 miljoonaa euroa, kun se kuluvana vuonna oli 13 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen on ehdotettu sama 10,25 miljoonan euron määräraha kuin kuluvana vuonna. Vesihuolto: Ehdotus ei sisällä lainkaan uusia vesihuoltohankkeita aloitettavaksi ko ko maassa. Keskeneräiset hankkeet jatkuvat. Ympäristöministeriö oli omassa esityksessään esittänyt uutena hank keena aloitettavaksi Sastamalan ja Huittisen välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon aloittamiseen 0,5 miljoonaa euroa. Hanke on kokonaisuudessaan 11 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen määrä olisi 3,3 miljoonaa euroa. ICT-alan muutokset: ICT-rakennemuutospaikkakuntien tilannetta kartoitetaan syksyn aikana. Maakunnan kehittämisraha: Valtiovarainministeriö ehdottaa maakunnan kehittämisrahan leikkaamista koko maassa 5 miljoonalla eurolla, mistä sitomattoman osan leikkaus on 4 miljoonaa euroa. Viime vuonna sitomatonta rahoitusta oli koko maassa 7,5 miljoonaa euroa ja esitys on nyt 3,5 miljoonaa euroa. UKK-instituutin rahoitus: Ehdotuksen mukaan rahoitus olisi euroa, mikä on euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. STM esitti UKK-instituutille 1,1 miljoonaa euroa eli samaa määrärahaa, mikä sillä oli v Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n rahoitus Maakunnan yksi ykköstavoitteista on ollut vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus. Tavoite on ollut 1,0 miljoonan euron rahoitus keskuksen tekemään viranomaistoimintaan. Rahoitusta on ennakkotietojen mukaan tulossa sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä että maa- ja metsätalousministeriöltä, mutta sen varmuudesta ja suuruudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Tapahtumia, kokouksia Pirkanmaan kuntapäivä Tampereella Suomen Kuntaliitto ja PL Maakuntahallitus 24.9., , , ja Maakuntavaltuusto Tampere Myr 14.9., , Kuntajohtajat , Käyntiosoite: Nalkalankatu 12 Postiosoite: PL 76, Tampere Kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs Puhelin: (03) , faksi (03) s-postit: Henkilöstön yhteystiedot: 15

16 Pikkupaloja Kiilto Family Oy:lle Pirkanmaan palkinto Kasvu-veistoksen ja euron rahapalkinnon luovuttivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Antero Saksala, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Hanna Tainio ja maakuntajohtaja Esa Halme. Palkinnon vastaanotti Kiilto Family Oy:n konsernijohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Erkki Solja euron arvoisen innovaatiopalkinnon vastaanottivat Samuli Torssonen, Juuso Kaari ja Jussi Lehtiniemi. Heidät tunnetaan erityisesti menestyselokuva Iron Skyn taustalta. Maakuntahallitus myönsi vuoden 2012 Pirkanmaan palkinnon merkittävästä työstä Pirkanmaan hyväksi ja Pirkanmaan tunnetuksi tekemisestä Lempäälässä kotipaikkaansa pitävälle kansainvälisesti kotimaiselle Kiilto Family Oy:lle. Tämänvuotinen palkinnon saaja on toiminut alallaan jo lähes sata vuotta. Pienestä alusta on kasvanut konserniyritys, joka tänään tunnetaan niin kotimaassa kuin laajalti Euroopassa laadukkaista tuotteistaan ja vastuullisesta tavastaan toimia. Yritys toimii alalla, jossa tuotteiden turvallisuus niin käyttäjille, ympäristölle kuin tekijöilleenkin on keskeisen tärkeää. Siksi yhtiön toimintaperiaatteissa vastuullisuus on nostettu ykkösasiaksi. Ympäristö- ja turvallisuusvastuuta kannetaan luontoa rasittamattomilla tuotteilla, joiden valmistuksessa luonnonvarojen käyttöä on haluttu minimoi da. Sosiaalinen vastuu on toteutunut yrityksen panostuksessa työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamiseen. Yksilön arvo suurenkin yhteisön osana on nähty tärkeänä. Taloudellista vastuuta on kannettu huolehtimalla yhtiön yrityksen kannattavuudesta, kilpailukyvystä ja tehok kuudesta. Tämän myötä on tehty mahdolliseksi myös kahden ensin mainitun vastuullisuuden toteuttaminen. Pirkanmaalaisittain on arvokasta, että nyt palkittava yhtiö on vahvasta kasvusta ja laajentumisesta huolimatta pitänyt kotipaikkansa kotimaakunnassamme ja siten luonut työtä ja toimeentuloa sadoille ja taas sadoille maakun- Perinteistä poiketen Pirkanmaan maakuntahallitus päätti myöntää tänä vuonna myös Pirkanmaan innovaatiopalkinnon tuotantoyhtiö Energia Productions Oy:lle uudenlaisen menestyskonseptin luomisesta pirkanmaalaiseen yritystoimintaan. Palkinnon perusteena on merkittävä innovatiivinen teko maakunnan hyväksi. Maakuntamme on elämässä yhtä historiansa kiinnostavista ajankohdista, jossa yhdistyy vahva perusteltu usko huomiseen ja suuri rakenteellinen murros. Tämä tarkoittaa uudistustarvetta tekemisen tavoissa, hallinnossa, elinkeinoelämän toimintamalleissa, avoimuudes- tamme ihmiselle. Tällä pitkäjänteisellä ja vahvalla toimintojensa ja tuotteiden kehittämisellä yritys on luonut vaurautta ja hyvinvointia Pirkanmaalle. Samalla se on toiminut oivana esimerkkinä pirkanmaalaisesta osaamisesta ja yrittämisestä. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus jakaa Pirkanmaan palkinnon vuosittain Pirkanmaan hyväksi tehdystä merkittäväs tä työstä, joka on edistänyt Pirkanmaan tunnettuisuutta, pirkanmaalaista identiteettiä tai elinolosuhteiden kehit tämistä Pirkanmaalla tai toiminnasta, joka on koh dentunut aivan erityisesti hyödyksi Pirkanmaan maakunnan asukkaille. Palkin to voidaan myöntää yksityiselle henkilölle, yhteenliittymälle tai yhteisölle. Innovatiivinen teko sai myös palkinnon sa ja monessa muussakin asiassa. Erityisen suuren merkityksen oletetaan olevan innovaatiokyvyssä, luovissa toimintamalleissa, avoimissa kehitysympäristöissä ja -yhteisöissä. Tällainen toimintamalli on otettu hyvin käyttöön opiskelijamaailmassa, missä on tehty lukuisia hienoja ja kiinnostavia avauksia, perustettu uudenlaisia yhtiöitä, joiden toimintamaailma on alusta alkaen globaali, löydetty taloudellisesti kiinnostavia tapoja tuottaa uutta oleellisesti aiempaa edullisemmin. Me emme toki pysty arvioimaan sitä, mitkä näistä yhtiöistä tai yhteisöistä luovat uusia kasvavia menestystarinoita, mutta se on selvä, että tämänkaltainen konsepti antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet onnistua teknologisessa ja viestintäteknologisissa rakennemuutoksessamme ja myös uudenlaisen kansainvälisyyden synnyssä. Pirkanmaan kehitys tulee edellyttämään luoviin toimintamalleihin perustuvaa kansainvälisesti pärjäävää yritystoimintaa ja olevien yritysten monipuolista kasvua, joka osaa hyödyntää avoimia kehittämisalustoja ja innovatiivista toimintatapaa. Yksi näyttävimmistä esimerkeistä uudenlaisesta tekemisestä on yhteisö, joka vuosien ajan teki työtä hyvin vaatimattomissa puitteissa, mutta joka onnistui murtamaan lukuisia ennen niin ylipääsemättömiä mittakaavan, kansainvälisyyden ja kasvun esteitä.

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois-Suomi2 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti 2 Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 Kantri on perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan seudun ympäristöklusteri 2 LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot