Avoin kuitu tuo nopeat yhteydet 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoin kuitu tuo nopeat yhteydet 3"

Transkriptio

1 PIRKANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI Avoin kuitu tuo nopeat yhteydet 3 Henkilöstön kehittämistä on tutkittu kunnissa Yrittäjyys ja innovatiivisuus palkittiin Pirkan päivänä 8 16

2 Näköalapaikalla Linnun laulua vai oikeaa energiapolitiikkaa Sisältö 2 Näköalapaikalla 3 Avoin kuitu on investointi 50 vuodeksi eteenpäin 5 Lupinet haluaa kuidun kaikille parkanolaisille 7 Maakunnassa esillä 45 tuulivoima-aluetta Pirkanmaan liitto on laatimassa maakuntakaavaa, jossa yhtenä elementtinä on tuulivoima. Tämän lisäksi käymme kaavatyön yhteydessä läpi muutkin maakunnan energiavarat. Tällaisia ovat vesivoima, biomassa, kuten turve ja puu, jäte, biokaasu, ehkä aurinkoenergia ja ainakin mahdollisuudet välttää energiahukkaa. Ensimmäinen oma kysymykseni energia-asioissa oli se, kuinka paljon meillä on mahdollisuutta tuottaa omaa energiaa suhteessa kulutukseemme. Jo nyt me tuotamme lähes sen määrän, mitä maakunnan ihmiset käyttävät asumiseen. Tämä tuotetaan vesivoimalla, turpeella ja puulla. Jotta myös työhön (teollisuutta lukuun ottamatta) ja liikkumiseen kuluvaa energiamäärää vastaava tuotanto olisi omaa tuotantoa, täytyy puun kulutusta lisätä noin puolesta miljoonasta kuutiosta miljoonaan ja rakentaa merkittävästi tuulivoimaa. Karkeasti arvioiden asumisen ja palveluelinkeinojen vaatima energiatarve on vajaat kwh vuodessa maakunnan asukasta kohden. Aukko kulutuksen ja tuotannon välillä on kuitenkin niin suuri, että sen kattamiseen tarvittaisiin useamman sadan suuren tuulivoimalan rakentamista. Puhtaasti laskennallisesti määrän tulisi olla neljän viiden sadan luokkaa. Nyt kaavatyössä tarkasteltaville alueille tämä määrä 2 toki hyvin mahtuisi. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin tuulivoiman rakentamisen mahdollisuudet Suomessa paranevat, sillä nykyjärjestelmin tuulivoima tullee jäämään hyvinkin marginaaliseksi energian tuotantomuodoksi. Jos maailma kuitenkin muuttuisi niin, kuin olen edellä kuvannut, tarkoittaisi se merkittävää muutosta erityisesti pohjoisen Pirkanmaan maaseudun kuvassa, mutta myös erittäin suurta kotimaista kasvusysäystä. Vahvan teollisuuden maakunnassa on syytä odottaa, että rakentamisaikainen vaikutus olisi teollisuudellemme merkittävä ja erityisesti toiminnan elinkaarivaikutukset erittäin suuria. Kansantalouden kaavoissa usein arvioidaan aluetalouteen tulevan rahamäärän vaikuttavan 2,5-kertaisesti alueen talouteen, ennen kuin raha on vuotanut alueelta ulos. Nyt merkittävä osa käyttämästämme energiasta ostetaan ulkomailta, jolloin vaikutukset ovat kaikilta osiltaan maakunnan toimintakykyä heikentäviä. Onko tuulivoima enemmän linnun laulua kuin energiapolitiikkaa, riippuu siitä, miten hyvin Pirkanmaa onnistuu luomaan puitteet vastuulliselle ja ihmiset huomioon ottavalle energian tuotannolle tuulivoiman avulla. Se on meistä itsestämme kiinni. Esa Halme Maakuntajohtaja 8 Osaavalla henkilöstöllä on merkitystä 9 Pirkkalassa hyvää työtä osaamisen edistämiseksi 11 Kun työntekijä osaa ja voi hyvin, niin voi kuntalainenkin 12 Kuntien kehittäminen edellyttää monitasoista uudistumista 14 Kuntalainen kumppanina voi uudistaa demokratiaa 16 Kiilto Family Oy:lle Pirkanmaan palkinto PIRKANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Kivilinna Palaute: puh Graafinen muotoilu: Nalle Ritvola Taitto: Marja Muhonen Kannen kuva: Hannele Kaihola Painopaikka ja painosmäärä: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 1800 kpl Seuraava tiedotuslehti ilmestyy joulukuussa.

3 Tuomas Marttila Avoin kuitu on investointi 50 vuodeksi eteenpäin Kiinteä laajakaista on tasaista ja varmaa tietoliikennevirtaa. Pirkanmaan avoin kuitu -hankkeen tavoitteena on saada nopeat yhteydet pelaamaan myös maaseudulla. Käytännössä se tarkoittaa hyvien yhteyksien myötä sujuvampaa asumista, yrittämistä tai koulunkäyntiä palveluja laajasti kaikkialle. Vanhuksille se mahdollistaa kotona asumisen niin pitkään kuin mahdollista, määrittelee keväällä Pirkanmaan liitossa käynnistyneen hankkeen projektipäällikkö Kaj Söderman. Hän jatkaa, että markkinointi menee nykyään liiaksikin langattomien yhteyksien ehdoilla. Netissä surffaus ja sähköposti toki toimivat mokkulan avulla jollakin tavalla, mutta työnteko ja tiedostojen siirto eivät sitten enää yhtä sujuvasti onnistukaan. Jos lähdetään vähän kauemmaksi valtateistä, yhteydet heikentyvät. Langattomien yhteyksien ihannoijilta on unohtunut, että kiinteät verkot ovat kaiken perusta. 4G:tä ei tule, jos ei saada kuitua mastoihin. Jos halutaan 100 megan laajakaista, on 4G-masto oltava 400 metrin välein. Langaton verkko ei kestä äkillistä isoa kuormitusta. Varsinais-Suomesta on kokemusta sitä, miten kantaväestöltä katoaa taajuus, kun mökkiläistä saapuu kesällä 4G-verkon käyttäjiksi. Kuidulla on siis monta etua. Sen siirtonopeus on sama molempiin suuntiin, mikä mahdollistaa etäpalvelut, suojatun yhteyden takana olevat viranomaispalvelut sekä huippulaatuisen TV-kuvan. Kyläaktiivit mukaan muita innostamaan Avoin kuitu on Pirkanmaan oma lähestymistapa kiinteän laajakaistan rakentamiseen. Tässä hankkeessa kunta tai osuuskunta voi saada julkisen tuen. Siksi lähestymistapakin on erilainen kuin kansallisessa laajakaistahankkees sa, 3

4 jossa tuen sai operaattori. Kunta arvioi nyt omista lähtökohdistaan, mitä haluaa tehdä ja mitä lähtee tukemaan. Kaj Söderman on kiertänyt monissa tapaamisissa, iltamissa ja kyläkokouksissa Pirkanmaalla antamassa infoa kiinteän laajakaistan rakentamisesta. Tilaisuudet antavat mahdollisuuden ajatella konkreettisesti kunnan tai osuuskunnan tarpeita. Hanke on tuottanut myös verk- Valokuitu Erittäin ohut, lasista valmistettu johdin, jota pitkin signaali siirtyy valon muodossa. Ominaisuuksiltaan ja tiedonsiirtokyvyltään ylivoimainen langattomiin ja kupariyhteyksiin verrattuna. Luotettava, rajaton kapasiteetti ja valmius myös tulevaisuuden sähköisten palveluiden käyttöön. Kanava, josta jokainen kotitalous, taloyhtiö ja yritys saa hankkia tarvitsemansa palvelut valitsemiltaan palveluntarjoajilta sen mukaan ketkä kulloinkin sopivinta palvelua parhaaseen hintaan tarjoavat. Avoin valokuituverkko on verkkooperaattorin, kunnan, osuuskunnan tai muun yhteisön omistama ja ylläpitämä fyysinen verkko, johon palveluntarjoajat tuovat sisällön. Verkon omistajat eivät yleensä ole sisällön tuottajia. komateriaalia, jota voi käyttää hyväksi. Avoin kuitu -hankkeen esikuvana on Parkanon kaupungin Lupinet-hanke. Parhaillaan on käynnistymässä EKANEThanke Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla ja Vesilahdella. Kiinnostusta on jo viritelty myös Ylä-Pirkanmaalla. Tavoitteena on, että paikalliset ityrittäjät ja kyläaktiivit pitäisivät kuituiltoja ja innostaisivat muita mukaan. Söderman on tavannut kierroksillaan Avoin, asiakaslähtöinen ja ammattimainen Pirkanmaan avointa kuitua rakennetaan avoimen palvelumallin (Open Access) periaatteella. Verkko ei tarjoa ainoastaan yhden operaattorin palveluita, vaan myös muilla palveluntuottajilla on mahdollisuus tarjota valokuituverkon kautta palveluitaan. Kilpailu säilyy ja valinnanvapaus paranee. Avoin kuitu rakennetaan alueen asukkaiden ja yritysten tarpeiden pohjalta. Asiakkaasta on kiinni, syntyykö kotikuntaan avoin verkko. Avoimessa verkossa asiakas päättää, kenen palveluita verkon avulla käyttää. Pirkanmaan avoimen kuituverkon suunnittelevat ja ylläpitävät alan ammattilaiset. Haja-asutusalueilla nopea yhteys avaa uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Monille yrittäjille kuitu on elinehto. Liike-elämän työtehtäviä voidaan nopean yhteyden avulla tehdä kotoa käsin ja palvelut tuoda kotiin. myös kuntajohtoa ja kertonut heille avoimen kuidun hyödyistä. Keskusteluja käydään myös paikallisten toimijoiden, sähkö- ja puhelinyhtiöiden kanssa. Toiveena on, että vesi- ja jätevesiosuuskuntien edustajat ottaisivat yhteyttä. Kiinteä laajakaista mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön kehittämisen koulu- ja kuntapalveluissa. Se antaa kuntien rajaseuduilla uutta voimaa, tuo tasa-arvoa ja monenlaisia kustannussäästöjä. Joka kuntaan ei tarvitse palkata harvinaisemman kielen opettajaa, vaan opetusta voidaan antaa virtuaalisesti, Söderman sanoo. Ensi vuoden loppuun kestävän Avoin kuitu -hankkeen aikana pyritään saamaan esiselvityshankkeita liikkeelle niin paljon kuin mahdollista, sitten lähdetään toteutukseen. Hankkeen avulla pyrimme varmistamaan, että Pirkanmaalle saadaan investointirahaa. Mietimme koko ajan tulevia rahoituskanavia ja muita mahdollisuuksia. Meille tärkeää on, että palveluja syntyy jatkossakin, Söderman sanoo. Kaj Södermanilla on pitkä kokemus paikallisten verkkoyhteyksien rakentamisesta Varsinais-Suomessa, kuntayhteistyöstä ja EU-hankkeista. Hän on tällä hetkellä Suomen Seutuverkot ry:n puheenjohtaja. Tällä tavalla Pirkanmaa kehittyisi avoimen kuidun avulla Puolen päivän mittaista käyttöönottoneuvontaa kaikille liittyjille Oppiva yritys -koulutusta yrityksille sähköiseen liiketoimintaan hyppäämiseksi Innovaatioleirejä kunnille ja yrityksille siitä, miten sote-palveluja voidaan rakentaa netin päälle Paikalliset kylä-, seniori- ja muut yhdistykset, seurakunnat ja kolmas sektori tuottamaan sisältöjä Julkisia päätteitä kaikissa julkisissa tiloissa, jotta ihmiset voisivat hoitaa asioitaan etäämmälläkin Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhoidossa harvaan asutun maaseudun mahdollisuutena Videopuhelimia ja -neuvotteluhuoneita, jotka mahdollistavat hyvälaatuisen, reaaliaikaisen kuva- ja ääniyhteyden, suuret tiedostojen siirrot sekä organisaatioiden sisäiset ja väliset yhteydet Etäneuvottelut, -koulutukset ja -konsultaatiot, etälääkärin vastaanotto ja hoitoneuvottelut Sähköisten palvelujen käyttöönottoa esimerkiksi diabeteksen hoidossa ja psykiatrisessa hoidossa 4

5 Kansallisesta laajakaistahankkeesta syksyn aikana lisätietoa Lupinet haluaa Pirkanmaan liiton kehittämispäällikkö Marja-Riitta Mattila-Nurmi toteaa, että kuntien palvelujen tuottaminen on tärkeä lähtökohta nyt käynnissä olevalle Pirkanmaan avoin kuitu -hankkeelle. Nyt kunnille annetaan aktiivinen rooli, jossa ne voivat ottaa huomioon omia tarpeitaan palvelujen järjestämisessä. Palvelujen siirtyminen kuntakeskuksiin tuottaa haasteita. Sen takia on tärkeää, että julkisissa tiloissa olisi saatavilla päätteitä ja että yhteydet toimivat. Mattila-Nurmi on vetänyt Pirkanmaan liitossa kansallisesti toteutettavaa Laajakaista hanketta. Tämä hanke käynnistyi hallituksen periaatepäätöksellä joulukuussa Kansallisen hankkeen tavoitteena on ollut nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueilla, joille verkkoja ei kaupallisesti todennäköisesti rakenneta. Kansallinen hanke ei kaikkialla Suomessa tuottanut toivottavaa tulosta. Pirkanmaan alueella tuettavat hankkeet ovat kuitenkin rajallisia. Maakunnassa on käytetty jo myönnetty valtiontuki. Tällä hetkellä kansallisen hankkeen maakunnallisia kiintiöitä ollaan purkamassa. Syksyn aikana asiasta tulee lisätietoa, Mattila-Nurmi sanoo. Mattila-Nurmi sanoo, että kansallinen laajakaistahanke herätti keskustelua ja odotuksia kunnissa. Hankkeessa oli kuitenkin mukana vain pieniä alueita, jotka Pirkanmaallakin olivat tiukasti rajattuja. Nyt ei tarvitse miettiä tontin rajoja vaan laajakaista saadaan haluttaessa kotiin asti. Kustannuksiin voi käyttää kotitalousvähennystä. Nyt on rakennettava perusinfra siten, että se toimii. Kuntapuolelle pitää myös saada innovaatiotoimintamalleja. Lue lisää: Kuvat: Terhi Paavola kuidun kaikille parkanolaisille Parkanon kaupungin Lupinet-hankkeessa valokuituverkkoa tavoitellaan koko Parkanoon noin 900 neliökilometrin alueelle. Jos rahoitus saadaan suunnitellusti, toteutukseen päästään kolmena tulevana kesänä. Kuitua on tarkoitus vetää noin kilometriä ja maanrakennusmääräksi on arvioitu 460 kilometriä. Hankkeella on ollut positiivinen vastaanotto, koska paikkakunnalla on ollut aika paljon ongelmia tietoliikenteen ja tvkuvan kanssa, kertoo tietohallintojohtaja Timo Lehtinen. Parkanolaiset yrittivät tietoliikenneinfran rakentamista jo 2000-alun HubNethankkeen kautta. Aika ei silloin ollut kypsä toteutukselle. Naapurikunnassa Karviassa valokuituverkko rakennettiin julkisen sektorin rahoituksella ja riskillä. Kun rajan toisella puolella yhteydet pelaavat moitteetta ja yhteinen paikallislehti ilmoittelee eri tasoisista ja hintaisista yhteyksistä, se on herättänyt asukkaissa tarvetta saada kuituverkko myös 5

6 Kirsti Kivilinna omaan kuntaan, Lehtinen toteaa. Yrittäjät lähettivät pari vuotta sitten kaupungille kirjeen, jossa kysyttiin aikooko se tehdä tietoliikenneinfran kehittämiseksi jotakin. Poliittinen päätöksenteko polkaisi asian liikkeelle ja tämän vuoden alussa asiasta tehtiin esiselvitys. Lehtinen kertoo, että kuituverkon eduista on kerrottu useissa kylätilaisuuksissa, on pidetty messuja ja rakennettu www-sivut. Tieto on levinnyt myös täsmäpostituksilla ja paikallislehtiin räätälöidyillä jutuilla. Tämän vuoden alussa noin kiinteistöä ilmoitti kiinnostuksestaan ottaa valokuitu kaikkiaan Parkanossa on noin kiinteistöä. Kunnassa vallitsee yksimielisyys siitä, että asiaa kannattaa viedä eteenpäin. 6 Pioneerihanke olisi mallina koko maakunnalle Ajatusmalli on se, että kolmasosa rahoituksesta tulisi asiakkailta, kolmasosa julkista rahaa (EU tms.) ja kolmasosa Parkanon kaupungilta. Kaupunki takaa lainan, joka maksetaan takaisin käytöstä laskutettavilla maksuilla. Yksityistaloudelle lasketut liittymiskustannukset ovat euroa, talo yhti öille ja yrityksille euroa. Muun paletin rahoitus riippuu ELY:n rahoituksen määrästä. Rahoitushakemukseen odotellaan parhaillaan päätöstä. Toivotaan että ELY suhtautuu myön teisesti ja että pioneerihengessä saadaan asia alkuun. Kyselyjä on tullut myös Kurusta, Pohjois-Ikaalisista ja Kihniöstä. Ikaa lisis sa on odottamassa noin 200 esi sopimusta. Nämä voidaan ratkaista myös Pirkanmaan avoin kuitu -hankkeen yhteydessä. Parkanossa valokuituverkkoa jo odotellaan, kertoo tietohallintojohtaja Timo Lehtinen. Lehtinen kertoo, että seuraava etappi on yhteistyö paikallisten teleoperaattorien, suunnittelijoiden ja suunnittelutalojen kanssa. Tarvitaan lupia, kilpailutuksia ja hankkeelle vetäjä. Yritykset tulevat mukaan sitten, kun kuituverkkoa aletaan rakentaa. Parkanossa on noin 120 oman kiinteistön omistavaa yritystä. Noin 90 taloyhtiöstä kiinnostuksestaan on ilmoittanut noin 85. Vapaaajan asuntoja on noin 900 Parkanon alueella. Vaikka esisopimuksen tehneitä on 1 100, kaikkiaan esisopimus koskee lähes parkanolaista.

7 Maakunnassa esillä 45 tuulivoima-aluetta Pirkanmaalla on selvitettävänä tällä hetkellä 45 aluetta, jotka voisivat soveltua tuulivoimatuotantoon. Niihin voi käydä tarkemmin tutustumassa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 nettisivuilla. Alueista kerätään myös lisätietoja alueiden jatkoselvityksiä varten osoitteessa: Selvitystä esitellään ja alueista kerätään tietoja syyskuussa Pälkäneellä ja Sastamalassa pidettävissä asukastilaisuuksissa. Kussakin tilaisuudessa käsitellään pääasiassa isäntäkunnan lisäksi naapurikuntien potentiaalisia tuulivoimaalueita. Esteen sattuessa on mahdollista osallistua myös muiden kuntien tilaisuuksiin. Tutkittavana olevat alueet ovat valikoituneet muun muassa paikkatietotarkastelujen pohjalta ja ne ovat tarkoitettu jatkoselvitysten pohjaksi. Alueiden valintaan ovat vaikuttaneet muun muas sa vaki- ja loma-asutus, lentoturvallisuuteen liittyvät seikat, tuulisuus, tärkeät luontoarvot, sijoittuminen luontomatkailun kannalta tärkeiden alueiden sekä arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen ulkopuolelle. Jo käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden alueita ei selvityksessä tarkastella. Pirkanmaan liitossa on käynnistymäs sä kolme selvitystä, jotka koske vat tuulivoiman vaikutuksia Natura ja linnustolle tärkeisiin alueisiin sekä ar- vokkaisiin kulttuuri ym päristöihin ja maisema-alueisiin. Voima johtoselvityksessä selvitetään tutkitta vien alueiden liitettävyyttä sähkö verk koon. Tulokset otetaan huomioon jatkoselvitystyössä. Pirkanmaan liitossa on käynnissä Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -selvitys, joka liittyy Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluun. Asukastilaisuudet: 12.9 klo Pälkäne, Nuijantalo Onkaalantie 102 (Akaa, Juupajoki, Kangasala, Orivesi Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski) 20.9 klo Sastamala, Kauppalantalo Puistokatu 10 (Hämeenkyrö, Punkalaidun, Sastamala ja Urjala) Selvitystyöhön liittyen järjestetään Tampereella tuulivoimaseminaari, jossa on puhujina monipuolisesti eri tahojen edustajia. Tilaisuus on kaikille avoin. 7

8 H enkilöstön osaamisen kehittämistä maakunnan kunnissa on kartoitettu kevään ja kesän aikana Pirkanmaan liiton hankkeessa. Pirkanmaan kuntien henkilöstön kehittäminen -hankkeen projektipäällikkö Krista Huhta-aho työstää parhaillaan raporttia, jonka aineisto pohjautuu paitsi kuntakierroksiin myös henkilöstön kehittämisestä vastaaville esimiehille suunnattuun kyselyyn. Aineistosta nousee esiin, että esimiehet kokevat henkilöstön kehittämisen erittäin merkityksellisenä, mutta resursseja ja käytössä olevia toimenpiteitä ei ole tarpeeksi. Usein myös suunnitelmallisuus puuttuu kunnan tasolla. Henkilöstöasioihin pureudutaan usein oman toimen ohella tai viransijaise na. Esimerkiksi suuremmilla kunnilla ja kaupungeilla on yksi tai useampi kokopäiväinen henkilöstöhallinnon työntekijä. Käytännön tasolla esimiehet hoitavat suurimman osan henkilöstön kehittämistyöstä. Esimiehet ovat avainroolissa henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä, kehittymisen mahdollistamisessa sekä muutoksen läpiviemisessä, joten esimiesten kouluttamiseen ja motivointiin on ensisijaista panostaa. Varsinaisia henkilöstöstrategioita ja kehittämissuunnitelmia on vaihtelevasti. Henkilöstöstrategioissa on usein lueteltu yleisiä linjauksia, mutta ei keinoja, miten tavoitellaan tai mitataan. Yksikkökohtaisia kehittämissuunnitelmia on kyselyiden mukaan vain pienessä osassa yksiköitä. Suurin osa haastatelluista koki, että henkilöstön kehittämistyö jää paitsioon niin sanottujen pakollisten henkilöstöasioiden rinnalla. Vastauksista tulee esiin, että esimiehet kaipaavat tukea tai koulutusta. Haastattelujen mukaan esimiesten osaamisen johtamisen taidot, valmiudet ja motivaatio ovat vaihtelevia. Esimiehet toivovat muun muassa koko organisaation tasolla kokonaisuuksien ennakointia, koko työyhteisöä koskevia kokonaisvaltaisia ja uudistavia kehittämishankkeita. Konkreettista koulutusta esimiespuolelle kaivataan niin ikään. Vastauksista tulee esiin myös se, että esimiehiä tulee motivoida henkilöstön kehittämiseen. Huhta-aho muistuttaa kuitenkin, että kuntien osaamisen kehittämisen käytänteistä löytyi paljon hyviä ja toimivaksi havaittuja malleja, joiden kokoamisella raporttiin toivotaan olevan hyötyä muillekin kunnille kehitettäessä oman kunnan tai työyksikön toimintatapoja. Hankkeen perustavoitteena onkin jakaa hyväksi koettuja käytäntöjä vapaasti hyödynnettäväksi ja jatkojalostettavaksi kuntien välillä. On myös monia yksiköitä, joissa esimiehet ovat osaavia ja osaamisen kehittämiseen, ennakointiin ja varmistamiseen liittyvät asiat toimivat hienosti. Perehdyttämiseen aikaa, ennakoivaa koulutussuunnittelua Osaamisen kehittämismenetelmissä ko- Osaavalla henkilöstöllä on merkitystä 8

9 rostuvat koulutus, perehdytys ja kehityskeskustelut. Uudemmat kuten coaching tekevät vasta tuloaan. Suurimmalla osalla kunnista onkin työhön perehdyttämiseen liittyviä ohjelmia tai oppaita. Reilut kolmasosa vastanneista sanoo kuitenkin, ettei perehdyttämiseen ole aikaa. Ongelmaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstöä koulutetaan, mutta kattavia koulutuskalentereita ei aina ole tarjolla. Koulutustarpeita tulisi miettiä pidem mällä aikavälillä ja suunnittelun olla ennakoivaa tarvelähtöisen sijasta. Osa henkilöstöstä on kuormitettu koulutuksella ja osaa eivät koulutukset kiinnosta. Hiljaisen tiedon välitystä ei ole esimiesten mukaan varmistettu riittävän hyvin, mikä kävi ilmi yli 60 prosentista vastauksista. Työurat eivät ole jatkossa enää niin pitkiä kuin ennen. Vaihtuvuus tulee olemaan suurempaa, kun nuoremmat ikäluokat astuvat kuvaan. Tieto siirtyy parhaiten avoimessa organisaatiokulttuurissa. Hyväkään perehdytys ei auta, jos työyhteisö ei tue tiedon jakoa. Haastattelujen mukaan monessa kunnassa kaivattaisiin rekrytointeihin lisää suunnitelmallisuutta, osaamista ja ammattimaisuutta. Vaikka eläkkeelle siirtyvien poistuma tiedetään, ei välttämättä pystytä ennakoimaan, mitä substanssiosaamista tarvitaan. Tietyillä aloilla ei ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa saatavilla. Itse rekrytoimiseenkin kaivataan lisää osaamista ja suunnitelmallisuutta. Hyvä työkulttuuri, hyvä työnantajamaine Hyvin hoidettu henkilöstöpolitiikka on mahdollisuus. Työntekijöistä kilpailemiseen on muitakin keinoja kuin palkkaus. Jatkossa tulisi keskittyä siihen, miten rakennetaan toimivaa työyhteisöä ja parempaa esimiestyötä. Mukana Pirkanmaan kuntien henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevassa kyselyssä olivat maakunnan kunnat ja kaupungit Tamperetta lukuun ottamatta. Kysely tehtiin 414 henkilölle, vastauksia tuli 173, vastausprosentti oli 48. Haastatteluja tehtiin 20 ja ne suunnattiin kuntatason henkilöstön kehittämisestä vastaaville henkilöille. Kyselyn kohderyhmänä olivat haastateltujen henkilöiden lisäksi ne esimiehet, jotka vastaavat yksikkönsä osaamisen kehittämisestä. Paljon hakemuksia saavat kunnat, joissa on hyvä työnantajamaine. Huhta-ahon raportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Hankkeen projektiryhmään kuuluvat Sastamalan, Vesilahden, Parkanon ja Mänttä-Vilppulan edustajat. Projektiryhmä antaa syksyn kuluessa suosituksensa siitä, miten tuloksia käytetään jatkossa hyödyksi. Kuva: Zolt Nyvlaszi Pirkkalassa hyvää työtä osaamisen edistämiseksi Pirkkalan Hyvää työtä -henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma tähtää terveyden, turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen ja sitä kautta edistää kuntaorganisaation tuottavuutta ja menestystä. Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä henkilöstön kehittämistä pidetään Pirkkalassa tärkeänä. Kiitos tästä kuuluu johdolle, joka tunnistaa tämän päivän henkilöstöjohtamisen ja siihen panostamisen tärkeyden, sanoo henkilöstöjohtaja Jenni Harjula. Henkilöstön kehittäminen nojaa vuosien kuntastrategiaan. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma päivitetään valtuustokausittain. Ohjelma sisältää toimenpideohjelman, johon asetetaan vuosittaiset tavoitteet. Ohjelman toimenpiteet sisällytetään myös talousarvioon. Toiminnalla on tavoitteet, joiden toteutumista tullaan seuraamaan henkilöstökyselyillä ja kehityskeskusteluissa. Kuntaan on myös palkattu henkilöstösuunnittelija, jonka tehtävänkuvaan kuuluvat työhyvinvointiasiat. 9

10 Työn apuna on palkka- ja henkilöstöhallinnon kokonaisjärjestelmä Populus. Ohjelma mahdollistaa muun muassa kehityskeskustelujen käymisen, osaamisen johtamisen ja monet HR:ään liittyvät toimet. Pirkkalan kunnan palkkalistoilla työskentelee hieman yli henkeä ja keski-ikä on reilut 45,4 vuotta. Työntekijöistä suurin osa on naisia. Kunta tarjoaa monenlaista tyky-toimintaa ja tukee henkilökunnan omaehtoista, omaan työtehtävään liittyvää koulutusta. Pirkkalalla on hyvä työnantajamaine. Tampereen läheisyys vaikuttaa siihen, ettei ole joitakin ammattiryhmiä lukuun ottamatta suuria rekrytointiongelmia ja palkkaus on seutukunnan tasoa. Vastaisuudessa uusi työntekijä saa suunnitelmallisesti perehdytystä, intrasta löytyvät perehdyttämiseen liittyvät tärkeät tiedot ja työyksiköllä on myös perehdytysvastuuta. Eläköitymis- tai sijaisuustapauksissa pyritään huolehtimaan siitä, että tieto siirtyy vaivattomasti. Ikäjohtamisessa tullaan ottamaan huomioon, että erilaiset asiat kannustavat eri ikäluokkia. Pirkkalassa pn pohdittu myös seuraavia asioita: miten motivoida jatkuvasti päivittyvän tekniikan käyttämiseen, millaista strategista johtamista tarvitaan, miten työ motivoi ja miten työhyvinvointiin satsataan. Työaikajoustot, etätyöskentely ja työn ja perheen yhteensovittaminen ovat myös tulevaisuudessa huomioon otettavia asioita. Osa asioista toteutuu jo, mutta esimerkiksi etätyö ei ole mahdollista vielä tällä hetkellä. Tällä tarkoitetaan työskentelyä esimerkiksi kotoa käsin. Toki tekniikka mahdollistaa tänä päivänä joustavan työskentelyn tarvittaessa muun muassa kotoa tai työmatkalta, tietyissä työtehtävissä ja poikkeustilanteissa. Tavoitteena on, että esimiehet käyvät kehityskeskustelut sataprosenttisesti henkilöstönsä osalta. Esimiehiä koulutetaan jatkuvasti ja siihen panostetaan vastaisuudessa entistä enemmän. Positiivista palautetta tulee takaisin, sillä työhyvinvointi ja tyky ovat kaikkien etu. Populus on palkka- ja henkilöstöhallinnon kokonaisjärjestelmä, joka kattaa tiedonkeruun, palkkahallinnon ja henkilöstöhallinnon sekä HR-järjestelmän. Kunta10-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntaalan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Pirkanmaalta mukana ovat Tampere, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Nokian kaupungin Ikinäätähanke lisää kasvavan kaupungin monen eri työyhteisön työhyvinvointia ja työkykyä. Perusliikuntatarjontaa on täydennetty erilaisilla liikuntatempauksilla ja -tapahtumilla sekä kuntotestauksilla. Hankkeessa on aktiivisesti etsitty erilaisia toimintamuotoja sekä kehitetty toimintaa tarpeiden ja tutkimusten mukaan. KKI-ohjelma palkitsi vuonna 2009 Nokian kaupungin Ikinäätähankkeesta. Jenni Harjula nostaa henkilöstön kehittämisessä: 1) Henkilöstön työhyvinvoinnin ja esimiestyöskentelyn kehittäminen (suunnitelma osaamista tukevasta esimieskoulutuksesta) 2) Ammattitaidon ylläpidon tukeminen ja kannustaminen (koulutus, työtehtävien vaihdon mahdollistaminen, resurssipankin käyttöönotto uudelleen) 3) Palkitsemisen kehittäminen (henkilökohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, tulospalkkauksen pilotointi suunnitelmana vuonna 2013, pohdinnassa on ollut myös kertapalkitsemisen mahdollistaminen) Kirsti Kivilinna Projektipäällikkö Krista Huhta-aho (vas.) ja Pirkkalan henkilöstöjohtaja Jenni Harjula kävivät läpi tärkeitä henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä asioita. 10

11 Kun työntekijä osaa ja voi hyvin,niin voi kuntalainenkin Nokian strategiassa osaaminen ja hyvinvointi kytketään kuntalaisen hyvinvointiin. Osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi ovat strategisia painopistealueita, sanoo Nokian henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen. Kaupunki uusi keväällä työhyvinvointisuunnitelmansa. Työhyvinvoinnin ennakointia ja kehittämistä tehdään jatkuvana, suunnitelmallisena prosessina. Siihen tarvitaan muun muassa haastatteluja, osaamisen arviointia ja kehit tämiskeskusteluja. Erilaiset atk-alustat antavat tukea siihen että henkilöstötyö sujuu hyvin ja tieto kulkee osastolta toiselle. Ajan tasalla pysyminen valtakunnallisesti tuo työyhteisöön uutta potkua. Kaupungin edustajat ovat mukana Työhyvinvointia strategisesti valmennuksessa. Tässä valmennuksessa vahvistetaan työhyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä edistetään työelämän laatua ja työssä jatkamista kuntatyössä. Kaupungilla on ollut toimistohenkilöstön hyvinvointia edistävä Ilona-kehittämishanke. Kuntakymppitutkimuksesta taas ammennetaan kehityskohteita. Tyky-toimintaan tuo lisämakua valtakunnallisesti palkittu Ikinäätä-hanke. Kriittinen kohta organisaatiolle on usein, kun tekijöitä alkaa lähteä muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Tällöin syntyy helposti kapeikkoja: tarvitaan uutta väkeä ja hiljaisen tiedon on siirryttävä saumattomasti. Pyrimme yhä enemmän siihen, että signaalit ja viestit kulkevat kahdensuuntaisesti ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Tällöin varmistetaan se, että työntekijät kokevat kehitettävät asiat omikseen. Apuna on esimerkiksi blogijärjestelmä. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että osaaminen vastaa vaatimuksia. Esimiesten tulee pysyä hereillä koulutustarpeista ja huolehtia siitä, että alaiset käyvät koulutuksissa. Kehityskeskusteluissa on apuna Populus-järjestelmä. Uudet sähköiset työkalut ovat olleet käytössä viitisen vuotta. Työkaluja pidetään ajan tasalla, mutta asiat eivät hoidu niiden ehdoilla. Tavoitteena on, että tehtäväkuvat päivitetään tänä vuonna 80 prosenttisesti kaikille kehityskeskustelun yhteydessä. Atk-järjestelmä mahdollistaa koulutustoiveiden siirron suoraan kehityskeskustelusta HR:ään. Asennemuutos työpaikoilla on tärkeä: pitää antaa koulutusta ja pitää palavereita. On selvitettävä, miksi tietyt asiat ovat tärkeitä ja mitä niillä haetaan. Omaehtoisuuteen kannustetaan. Nokialta lähtee vuodessa 60 työntekijää eläkkeelle, muutamia kymmeniä muulla syyllä. Osaamisen kehittäminen ja työssä viihtyminen on sitä, että päästään lopulta eläkkeelle terveenä. Vesa Koskisen ydinjutut: 1) Palkitseminen on tärkeää. Nokialla kehityskohteena tulospalkkiojärjestelmien kehittäminen (pilottina myös nettobudjetointi käyttöön: tulojen ja menojen katsominen yksikkötasolla). 2) Hyvä tyky-toiminta (esimerkiksi yksikköjen työhyvinvointipäivät, kimppaliikuntatuki ja Ikinäätä) 3) Oman kehittämishalun varmistaminen (perehdyttäminen, henkilökohtaisen lisän kehittäminen, työnantajan tuki kouluttautumiselle) Pikkupaloja EU-rahojen jakamisen periaatteet valmistelussa Pirkanmaalla laaditaan parhaillaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa sekä maakunnan yhteistyöasiakirjaa. Kummatkin ovat ohjenuorana siihen kuka jakaa, mihin ja millaisia määriä hankerahoitusta Pirkanmaalla ensi vuonna. Asiakirjat laaditaan joka vuosi ja ne määrittelevät muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta tulevien varojen käyttöä. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (totsu) linjaa maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiä hankkeita sekä niiden tarvitseman rahoituksen määrän. Tärkeintä valmistelussa on, että maakunta saa itse vaikuttaa kehittämisresurssiensa suuntaamiseen. Keskeinen kysymys on, mitä muutosta maakunnassa halutaan saada aikaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma kootaan Pirkanmaan liitossa, mutta sen tekemiseen osallistuvat syksyn aikana keskeiset maakunnalliset sidosryhmät. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 on niin ikään työn alla. Se kootaan myös Pirkanmaan liitossa, mutta valmisteluun osallistuvat rahoittajaviranomaiset, maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö. Yhteistyöasiakirja osoittaa, millaiset valtuudet maakunnassa kukin rahoittaja ja hallinnonala voi jakaa EAKR- tai ESR-rahaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi vuonna Pirkanmaalla on jaettavissa Euroopan aluekehitysrahasta ja valtion rahana yhteensä 5,3 miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahasta ja valtion rahana jaetaan noin 2,4 miljoonaa. Sekä maakunnan toteuttamissuunnitelma että maakunnan yhteistyöasiakirja toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. 11

12 Kuntien kehittäminen edellyttää monitasoista uudistumista Tulevaisuus edellyttää, että kunnissa tarkastellaan omia toimintatapoja ja sisältöjä kuntakoosta tai -rajoista riippumatta, kehityspäällikkö Reijo Kahelin toteaa. Muutostarpeen taustalla ovat sisäsyntyiset, valtakunnalliset ja lainsäädännölliset pakotteet, jotka liittyvät kuntien talouteen, kuntalaisten osallistumiseen, valtionosuusjärjestelmän, kuntalain ja terveydenhuollon uudistuksiin. Pohdiskelu liittyy myös Pirkanmaalla käynnissä olevaan Kahelinin vetämään kuntakehityshankkeeseen, joka etsii vaihtoehtoja hallinto- ja palveluinnovaatioiden toteuttamiseen sekä kuntalaisdemokratiaa koskevaan keskusteluun. Samalla on tarkoitus kehittää yliopiston ja kuntien sekä kuntien ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Pyrimme hakemaan pirkanmaalaisia näkökulmia kuntarakenteesta käytävään keskusteluun. Pirkanmaalla tulee olla vaihtoehtoja, miten maakunnan kehittämistyö tulisi parhaiten toteuttaa. Etukäteen ei päätetä, millä kunta- tai maakuntarakenteella edetään. Hankkeen tutkimusosiossa selvitetään kuntien toimintamalleja eri puolilla Suomea ja Euroopassa. Ramboll Management Consultingin työnä syntyy kolme vaihtoehtoista ja toisistaan poikkeavaa rakennemallia Pirkanmaan kunta- ja aluekehitykseen. Kunnat toteuttavat yhdessä erilaisia kokeiluhankkeita. Niissä haetaan kunnille uusia toimintatapoja ja -sisältöjä niin hankkeen tutkimusosiossa esille nousevissa asioissa kuin kuntien kokemissa muissa kehittämistarpeissa, Kahelin kertoo. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä kokeillaan perusterveydenhuollon tuotteistamista Tampereen kaupunkiseudulla. Vastausta etsitään siihen, miten esimerkiksi kuntien välinen laskutus toimii, kun kuntalainen voi hakeutua mihin tahansa terveydenhuoltoon kunnasta riippuen. Oriveden ja Tampereen kaupungin yhteinen pilotti on nimeltään vuoro vaiku tuksen, osallistumisen ja vaikutta mi sen mallinnus Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Siinä on tarkoituksena selvittää, miten pieni kehyskunta voi olla mukana suunnittelemassa sote-palveluja Tampere isäntäkuntana toimivalla yhteistyö alueella. Tässä haetaan kuntalaisosallisuutta palvelujen suunnittelussa ja to teuttamisessa. Kolmas pilotti on Ylä-Pirkanmaan paik katietoanalyysien hyödyntäminen sote-palvelujen suunnittelussa. Pilotti teh dään Virrat Ruovesi - sekä Mänttä- Vilppula Jämsä -alueella. Lisäksi on tilaa vielä parille pienelle pilotille, Kahelin sanoo. Pilottihankkeilla käytännön kehittämistyöhön Kehittämisosioon kuuluu koko maakuntaa tai kuntaryhmiä kattavien kuntatoimintojen uusien mallien pilotointi. Pilottiehdotukset tulevat kunnista. 12

13 Pikkupaloja Kuntatoimintoja ruoditaan myös seminaareissa, joista ensimmäinen oli elokuussa Tampereella. Elokuussa kokoontuneet ryhmät pohtivat muun muassa paikallista ja alueellista demokratiaa, palvelutuotannon malleja ja innovaatioympäristöjä. Lokakuussa teemana on kuntien hyvinvointipalvelut laajasta kokonaisuudesta katsoen. Kolmas seminaari keskittyy elinkeinopolitiikkaan ja innovaatiotoimintaan. Maakuntaan PPP-kasvurahasto? Pirkanmaalla on selvitetty Pirkanmaan liiton toimeksiannosta kesän aikana, voitaisiinko maakuntaan perustaa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä sijoitusrahasto. Tämä rahasto yhdistäisi julkisia ja yksityisiä varoja ja tarjoaisi niitä kasvuyrityksille puhtaasti markkinaehtoisin järjestelyin. Euroopassa tällaista järjestelyä kutsutaan nimellä Public-Private-Partnership. Työryhmä haastatteli suuntaviivoja mahdolliselle Pirkanmaan alueella toimivalle rahastolle ja selvitti alueen avaintoimijoiden valmiutta osallistua rahaston perustamiseen tai tukemiseen. Selvitykseen haastateltiin Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin, Tredea Oy:n, Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen toimijoita. Selvityksestä käy ilmi, että Pirkanmaalla on tarvetta uudelle riskisijoitusrahastolle, joka keskittyy alkuvaiheen yritysten rahoitukseen. Maakunnassa on lukuisa joukko kasvuyrityksiä ja niitä tukevia tahoja, kuten yrityskiihdyttämöt ja aktiivinen kauppakamari, mutta ne eivät tarjoa kasvuyritysten rahoitusta. Alueelta puuttuu paikallisia business-enkeleitä systemaattisesti aktivoiva ja tukeva taho, joka esittelisi potentiaalisia sijoituskohteita heille ja toimisi sekä riskisijoitusprosessin asiantuntijana että sijoittajana. Alueen julkisilla avaintoimijoilla on merkittävää osaamista ja halua rakentaa kasvuyrityksille suotuisa liiketoimintaympäristö, jonka keskeisenä osana voisi olla riskisijoitusrahasto. Pirkanmaan alueella näyttäisi olevan myös potentiaalista kysyntää riskisijoituspääomalle. Seuraavassa vaiheessa asiaa valmistellaan Tredean vetämän Avoin Tampere -hankkeen puitteissa. Alueiden innovaatiotoiminnan jatko suunnitteilla Osaamiskeskusohjelma päättyy ensi vuoden lopussa. Sen korvaavan uuden kauden kauden instrumenttien suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Kansallisen työryhmän taustavalmistelu saadaan valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Haku ohjelmaan avautuu alueille ensi vuoden alussa. Oskesta saatujen oppien pohjalta on syntymässä uusi alueellinen innovaatioinstrumentti. Se tulee keskittymään suuriin kaupunkiseutuihin ja sen tarkoituksena on vahvistaa innovaatiokeskittymiä. Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä kehitystoimintaa uudentyyp pisillä kehitysympäristöillä ja Tampereen seudulla on tässä hyvää osaamista. On hienoa, että jatkossa myös valtio haluaa tukea tämän tyyppistä toimintaa, kansallisessa työryhmässä istuva Pirkanmaan liiton inno vaatioja tulevaisuusjohtaja Petri Räsänen sanoo. Muun muassa Uuden Tehtaan työ on mainittu esimerkkinä. Tampereen seudun innovaatiotoimijat valmistelevat tulevaa ohjelmaa Tampereen kaupungin ja Tredean johdolla. Pirkanmaa työ ylittää organisaatiorajoja Pirkanmaan tulevaisuustyötä tehdään entistä koordinoidummin ja avoimemmin toimijoiden yhteisissä työpajoissa ja tapahtumissa. Yksi työpajoista oli syyskuun alussa pidetty Pilkahdus- tulevaisuusfoorumi, joka pureutui kasvun problematiikkaan ja muun muassa maakuntakaavoitukseen liittyviin kysymyksiin. Pirkanmaan työssä minimoidaan päällekkäistä työtä ja muodostetaan yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Esimerkiksi tulevaisuustrendejä ja skenaarioita synkronoidaan eli tarkastellaan ja työstetään yhteisesti Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Tampereen seudun kuntayhtymän ja Pirkanmaan liiton kesken. Organisaatioiden rajat ylittävä uudenlainen yhteistyö on maakunnassa otettu positiivisesti vastaan. Maakunnassa on halua jakaa tietoa ja ottaa sitä vastaan tämäntyyppisellä toiminnalla, innovaatio- ja tulevai suusjohtaja Petri Räsänen sanoo. Pirkanmaan tulevaisuuden johtajille on tarjolla syksyn aikana tietojohtamisen käytäntöjä avaava koulutus, joka on osa liiton rahoittamaa ja Tampereen teknillisen yliopiston toteuttamaa PIRTU-hanketta. Mukana on myös kotimaisia ja kansainvälisiä huippuasiantuntijoita. Tietojohtamisen käytännöt kytkeytyvät osaksi maakunnan strategista johtamista. 13

14 Kuvat: Kirsti Kivilinna Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueilla -kehityshanketta Sastamalassa vetävä Niina Lehtinen tunsi saaneensa tiiminsä työstä uusia eväitä omaankin hankkeeseen. Hirveän mielenkiintoista oli pohdiskella asioita oman hankkeenkin kautta ja miettiä, miten kuntalaiset, järjestöt ja yritykset saadaan mukaan, Niina Lehtinen sanoo. Terveyttä edistävä ja elämänhallintaa lisäävä työ kunnassa pitäisi painottua muille toimialoille kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tästä syystä yritämme saada eri toimialat ja sektorit mukaan hyvinvointityöhön. Kuntalainen kumppanina voi uudistaa demokratiaa Yliopistonlehtori Pekka Puustinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta kertoo saaneensa herätyksen siinä, miten eri tavalla kunnat ja yritykset toimivat. Kunnissa on edustuksellisen demokratian ongelma. Kuntalaisen kehitysehdotukset eivät tule esille tai sitten ne tulevat kuntatyöntekijän näkökulmasta. Tai sitten näkökulma on poliittisten ryhmien. Olen järkyttynyt siitä, miten vähän kuntalaisia kuunnellaan. Kuntalainen kumppanina on ehdotus siitä, miten kuntalaisten osaaminen, taidot ja tiedot käytetään kunnan kehittämiseen, Pekka Puustinen sanoo. 14 Otetaan kuntalaiset kumppaneiksi. Näin kuntalaisten osaaminen, tiedot ja taidot käytetään kunnan kehittämiseen. Lääkkeitä pienten kuntien palvelutuotannon ongelmiin syntyi Tampereella järjestetyllä Week of Wicked Problems -innovaatioleirillä. Kuntien innovaatiotuskaa ja syviä huokauksia aiheuttaa se, että ulkopuoli sen vetämät hankkeet eivät tuota toivottua tulosta, resursseja ei ole tarpeeksi ja kunnassa olevaa omaa osaamista ei pystytä hyödyntämään. Ministeriöistä tulee paineita ja kuntalaiset taas kokevat, etteivät oikeasti pääse vaikuttamaan asioihin. Samaa tematiikkaa ovat nostaneet esiin Markku Sotarauta, Toni Saarivirta ja Jari Kolehmainen raportissaan Mikä estää kuntien uudistumista sekä Sitra uuden demokratian konseptissaan. Pirkanmaan liitolle asian pohtiminen puolestaan on tärkeää innovaatio- ja tulevaisuustyön kautta. The Week of Wicked Problems työsti tiimeissä viittä eri teemaa: hyvinvointineuvola, Innokylän tulevaisuus, erikoissairaanhoidon potilaskokemuksen mittaaminen, innovaatiotuska ja syvä huokaus sekä nuorten hukkaan heitetty elämä. Tiimit saivat ongelmien avaamiseksi asiantuntijasparrausta ja ammattimaisen fasilitoinnin innovointinsa tueksi. Mukana oli yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneita ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja aktiiveja. Osallistujia kannustettiin löytämään uusia polkuja avoimen yhteiskehittelyn avulla. Tulevan ohjelmakauden tuomia muutoksia? Tiimimme lähti tutkimaan keinoja, joilla saadaan avoimia innovaatioita kuntasektorille. Sitran mukaan tuottavuus ei kun- nissa ole noussut vuoteen, sanoo kehittämispäällikkö Marja-Riitta Mattila-Nurmi Pirkanmaan liitosta. Hän lisää, että kunta pystyy toteuttamaan kuntalaisten ajatuksia kuntalaisten kanssa, kun käyttöön otetaan uusia osallistuvan demokratian keinoja. Edustuksellinen demokratia ei tuo kuntiin tarpeellista resurssia ja sitä saadaan, kun tuodaan kuntalaisten ja yhteisöjen voimavarat mukaan. Voisimme Pirkanmaalla miettiä, millä keinoilla tämä ajattelutavan muutos voitaisiin lanseerata kunnissa seuraavan ohjelmakauden aikana. Leirin aikana ideaa testattiin myös ottamalla yhteys kuntien kehitysjohtajiin. Palaute oli positiivista. Leirin järjesti Tampereen yliopiston Palveluinnovaatiokeskus sekä Uusi Tehdas yhdessä kumppaniensa kanssa. Kuntalainen kumppanina -idea on esillä Kuntamarkkinoilla syyskuun puolivälissä.

15 Pikkupaloja Sastamala- Huittinen -vesihuolto, Ficam ja UKK-instituutti tärkeitä edunvalvonnassa Sastamala-Huittinen -vesihuoltohanke, Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin sekä UKK-instituutin rahoitus ovat Pirkanmaan liiton edunvalvontalistalla päällimmäisinä. Ne nousevat mahdollisesti syksyn mittaan esiin myös kansanedustajien yhteisissä talousarvioaloitteissa. Isompana linja-asiana on ICTrakennemuutos, jossa ollaan mukana aktiivisesti alueellisessa ja valtakunnallisessa muutosryhmässä. Tähän liittyy ministeri Häkämiehen tapaaminen syyskuussa, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela sanoo. Ensi vuoden budjetti on nimetty työn ja luottamuksen budjetiksi. Talousarvioehdotuksen loppusumma on 53,9 miljardia euroa (v. 2012: 52,5 mrd. euroa). Budjetti sisältää menosäästöjä noin 0,4 miljardia euroa ja veronkorotuksia noin 1,3 miljardia euroa. Eduskunta saa budjettiehdotuksen käsiteltäväkseen ja käsittelee sitä jouluun saakka. Poimintoja Pirkanmaalta: Liikenne: Pirkanmaan liikennehanketavoitteet määräytyivät jo kesäkuussa hyväksytyssä liikennepoliittisessa selonteossa. VM:n budjettiehdotus sisältää keskeneräisissä väylähankkeissa VT12:n Tampereen Rantaväylän tunnelin. Yksityisteiden valtionavun määrää ehdotetaan pudotettavaksi koko maassa 5 miljoonalla eurolla. Ehdotus on 8 miljoonaa euroa, kun se kuluvana vuonna oli 13 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen on ehdotettu sama 10,25 miljoonan euron määräraha kuin kuluvana vuonna. Vesihuolto: Ehdotus ei sisällä lainkaan uusia vesihuoltohankkeita aloitettavaksi ko ko maassa. Keskeneräiset hankkeet jatkuvat. Ympäristöministeriö oli omassa esityksessään esittänyt uutena hank keena aloitettavaksi Sastamalan ja Huittisen välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon aloittamiseen 0,5 miljoonaa euroa. Hanke on kokonaisuudessaan 11 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen määrä olisi 3,3 miljoonaa euroa. ICT-alan muutokset: ICT-rakennemuutospaikkakuntien tilannetta kartoitetaan syksyn aikana. Maakunnan kehittämisraha: Valtiovarainministeriö ehdottaa maakunnan kehittämisrahan leikkaamista koko maassa 5 miljoonalla eurolla, mistä sitomattoman osan leikkaus on 4 miljoonaa euroa. Viime vuonna sitomatonta rahoitusta oli koko maassa 7,5 miljoonaa euroa ja esitys on nyt 3,5 miljoonaa euroa. UKK-instituutin rahoitus: Ehdotuksen mukaan rahoitus olisi euroa, mikä on euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. STM esitti UKK-instituutille 1,1 miljoonaa euroa eli samaa määrärahaa, mikä sillä oli v Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n rahoitus Maakunnan yksi ykköstavoitteista on ollut vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus. Tavoite on ollut 1,0 miljoonan euron rahoitus keskuksen tekemään viranomaistoimintaan. Rahoitusta on ennakkotietojen mukaan tulossa sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä että maa- ja metsätalousministeriöltä, mutta sen varmuudesta ja suuruudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Tapahtumia, kokouksia Pirkanmaan kuntapäivä Tampereella Suomen Kuntaliitto ja PL Maakuntahallitus 24.9., , , ja Maakuntavaltuusto Tampere Myr 14.9., , Kuntajohtajat , Käyntiosoite: Nalkalankatu 12 Postiosoite: PL 76, Tampere Kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs Puhelin: (03) , faksi (03) s-postit: Henkilöstön yhteystiedot: 15

16 Pikkupaloja Kiilto Family Oy:lle Pirkanmaan palkinto Kasvu-veistoksen ja euron rahapalkinnon luovuttivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Antero Saksala, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Hanna Tainio ja maakuntajohtaja Esa Halme. Palkinnon vastaanotti Kiilto Family Oy:n konsernijohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Erkki Solja euron arvoisen innovaatiopalkinnon vastaanottivat Samuli Torssonen, Juuso Kaari ja Jussi Lehtiniemi. Heidät tunnetaan erityisesti menestyselokuva Iron Skyn taustalta. Maakuntahallitus myönsi vuoden 2012 Pirkanmaan palkinnon merkittävästä työstä Pirkanmaan hyväksi ja Pirkanmaan tunnetuksi tekemisestä Lempäälässä kotipaikkaansa pitävälle kansainvälisesti kotimaiselle Kiilto Family Oy:lle. Tämänvuotinen palkinnon saaja on toiminut alallaan jo lähes sata vuotta. Pienestä alusta on kasvanut konserniyritys, joka tänään tunnetaan niin kotimaassa kuin laajalti Euroopassa laadukkaista tuotteistaan ja vastuullisesta tavastaan toimia. Yritys toimii alalla, jossa tuotteiden turvallisuus niin käyttäjille, ympäristölle kuin tekijöilleenkin on keskeisen tärkeää. Siksi yhtiön toimintaperiaatteissa vastuullisuus on nostettu ykkösasiaksi. Ympäristö- ja turvallisuusvastuuta kannetaan luontoa rasittamattomilla tuotteilla, joiden valmistuksessa luonnonvarojen käyttöä on haluttu minimoi da. Sosiaalinen vastuu on toteutunut yrityksen panostuksessa työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamiseen. Yksilön arvo suurenkin yhteisön osana on nähty tärkeänä. Taloudellista vastuuta on kannettu huolehtimalla yhtiön yrityksen kannattavuudesta, kilpailukyvystä ja tehok kuudesta. Tämän myötä on tehty mahdolliseksi myös kahden ensin mainitun vastuullisuuden toteuttaminen. Pirkanmaalaisittain on arvokasta, että nyt palkittava yhtiö on vahvasta kasvusta ja laajentumisesta huolimatta pitänyt kotipaikkansa kotimaakunnassamme ja siten luonut työtä ja toimeentuloa sadoille ja taas sadoille maakun- Perinteistä poiketen Pirkanmaan maakuntahallitus päätti myöntää tänä vuonna myös Pirkanmaan innovaatiopalkinnon tuotantoyhtiö Energia Productions Oy:lle uudenlaisen menestyskonseptin luomisesta pirkanmaalaiseen yritystoimintaan. Palkinnon perusteena on merkittävä innovatiivinen teko maakunnan hyväksi. Maakuntamme on elämässä yhtä historiansa kiinnostavista ajankohdista, jossa yhdistyy vahva perusteltu usko huomiseen ja suuri rakenteellinen murros. Tämä tarkoittaa uudistustarvetta tekemisen tavoissa, hallinnossa, elinkeinoelämän toimintamalleissa, avoimuudes- tamme ihmiselle. Tällä pitkäjänteisellä ja vahvalla toimintojensa ja tuotteiden kehittämisellä yritys on luonut vaurautta ja hyvinvointia Pirkanmaalle. Samalla se on toiminut oivana esimerkkinä pirkanmaalaisesta osaamisesta ja yrittämisestä. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus jakaa Pirkanmaan palkinnon vuosittain Pirkanmaan hyväksi tehdystä merkittäväs tä työstä, joka on edistänyt Pirkanmaan tunnettuisuutta, pirkanmaalaista identiteettiä tai elinolosuhteiden kehit tämistä Pirkanmaalla tai toiminnasta, joka on koh dentunut aivan erityisesti hyödyksi Pirkanmaan maakunnan asukkaille. Palkin to voidaan myöntää yksityiselle henkilölle, yhteenliittymälle tai yhteisölle. Innovatiivinen teko sai myös palkinnon sa ja monessa muussakin asiassa. Erityisen suuren merkityksen oletetaan olevan innovaatiokyvyssä, luovissa toimintamalleissa, avoimissa kehitysympäristöissä ja -yhteisöissä. Tällainen toimintamalli on otettu hyvin käyttöön opiskelijamaailmassa, missä on tehty lukuisia hienoja ja kiinnostavia avauksia, perustettu uudenlaisia yhtiöitä, joiden toimintamaailma on alusta alkaen globaali, löydetty taloudellisesti kiinnostavia tapoja tuottaa uutta oleellisesti aiempaa edullisemmin. Me emme toki pysty arvioimaan sitä, mitkä näistä yhtiöistä tai yhteisöistä luovat uusia kasvavia menestystarinoita, mutta se on selvä, että tämänkaltainen konsepti antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet onnistua teknologisessa ja viestintäteknologisissa rakennemuutoksessamme ja myös uudenlaisen kansainvälisyyden synnyssä. Pirkanmaan kehitys tulee edellyttämään luoviin toimintamalleihin perustuvaa kansainvälisesti pärjäävää yritystoimintaa ja olevien yritysten monipuolista kasvua, joka osaa hyödyntää avoimia kehittämisalustoja ja innovatiivista toimintatapaa. Yksi näyttävimmistä esimerkeistä uudenlaisesta tekemisestä on yhteisö, joka vuosien ajan teki työtä hyvin vaatimattomissa puitteissa, mutta joka onnistui murtamaan lukuisia ennen niin ylipääsemättömiä mittakaavan, kansainvälisyyden ja kasvun esteitä.

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Miksi Potkuri tehtiin ja miten siinä on onnistuttu?

Miksi Potkuri tehtiin ja miten siinä on onnistuttu? Miksi Potkuri tehtiin ja miten siinä on onnistuttu? Kalle Euro Turun seudun kehittämiskeskus Timo Metsä Tokila Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Potkurin speksit Valmistelu alkoi 1/2004 Kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot