Opas VMBaro-henkilöstökyselyjärjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Veli-Matti Lehtonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas VMBaro-henkilöstökyselyjärjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Veli-Matti Lehtonen"

Transkriptio

1 Opas VMBar-henkilöstökyselyjärjestelmän tehkkaaseen hyödyntämiseen Veli-Matti Lehtnen Marraskuu 2010

2

3 2 Sisällys sivu 1 Jhdant 3 2 VMBar-henkilöstökyselyjärjestelmän tarkitus 3 3 Mitä VMBar-työtyytyväisyystutkimus mittaa 6 4 Työtyytyväisyyskyselyn tteutus 8 5 Työtyytyväisyystutkimuksen tietjen analysinti Työtyytyväisyystutkimuksen analysinti VMBarn tiedista kstetun yksinkertaisen yhteenvettaulukn avulla Työtyytyväisyyden tas analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Työtyytyväisyyden kehitys analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Työtyytyväisyyden vertailu analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Työtyytyväisyysindeksien muutsten ja ertusten tilastllinen merkitsevyys Yhteenvetanalyysi tassta, kehityksestä ja vertailusta analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Lisäanalysintimahdllisuuksia VMBarsta tutettavien raprttien phjalta 19 6 Timenpiteet ja taviteasettelu työtyytyväisyyden parantamiseksi kiinteänä sana jhtamisjärjestelmää 22 7 Lpuksi 25 8 Lähteet 25 Liitteet Liite 1 Liite 2 YLEISOHJE: Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän timivuuden selvittämiseksi 27 Työtyytyväisyysbarmetrin kysymysten summamuuttujien mudstumisen analysinti faktrianalyysilla 40 Liite 3 Esimerkki VMBarn vastausjakaumaraprtista 43 Liite 4 Esimerkki VMBarn vastausten jakaumasta henkilöstöryhmittäin 44

4 3 1 Jhdant Opas n tarkitettu edistämään työtyytyväisyystutkimuksen tietjen entistä parempaa hyväksikäyttöä rganisaatin jhtamisessa ja työhyvinvintityössä. Näillä n suraviivainen yhteys rganisaatin timinnallisiin ja asiakastulksiin. Oppaan khdejukkna vat työtyytyväisyystutkimusten testa, analysinnista ja hyväksikäytöstä vastaavat asiantuntijat sekä esimiehet ja jht. Opasta n käsitelty inhimillisten vimavarjen jhtamisen kehittämisryhmässä, jnka jäseniltä n saatu arvkkaita kmmentteja ja parannusehdtuksia ppaan sisältöön. Ryhmän puheenjhtajana timii finanssineuvs Veli-Matti Lehtnen valtivarainministeriön henkilöstösastlta ja jäseninä talus- ja hallintjhtaja Raija-Liisa Aalt Valtin taludellisesta tutkimuskeskuksesta, työmarkkina-analyytikk Mika Happnen valtivarainministeriön henkilöstösastlta, henkilöstöpäällikkö Tim Huikk Sumen ympäristökeskuksesta, neuvtteleva virkamies Päivi Lanttla valtivarainministeriön henkilöstösastlta, tutkija Kati Mikknen Pääesikunnasta, henkilöstöjhtaja Kalevi Mäkelä Liikenneviraststa, timitusjhtaja Rist Suminen HR Practicesista, henkilöstöjhtaja Riitta Tlvanen Valtin teknillisestä tutkimuskeskuksesta, hallitusneuvs Tuija Wilska valtivarainministeriön henkilöstösastlta, erikistutkija Irma Väänänen-Tmpp Valtiknttrista ja henkilöstöjhtaja Maritta Yläranta Maanmittauslaitksesta. Lisäksi pasta vat kmmentineet valtivarainministeriön henkilöstösastlta finanssineuvs Leena Lappalainen, tutkimussihteeri Taina Nikkanen ja tutkimussihteeri Anne Valtnen. Kun jäljempänä ppaassa puhutaan henkilöstöstä, siihen kuuluvat myös jht ja esimiehet. Heidän työhyvinvintinsa ylläpit ja parantaminen vat yhtä tärkeitä kuin muun henkilöstön. Se n surastaan elineht rganisaatin tulksellisen timinnan perustana levalle hyvinvintijhtamiselle. 2 VMBar-henkilöstökyselyjärjestelmän tarkitus VMBar -henkilöstökyselyjärjestelmä n henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaava ilmapiiritutkimus. Se n ilmapuntari, jlla tunnistetaan mahdllisimman kattavasti työelämän laadun eri sa-alueilla henkilöstön työtyytyväisyyden tila ja muuts. Työtyytyväisyystutkimuksen avulla rganisaati saa tdellisen kuvan siitä, mitä henkilöstö ajattelee työyhteisönsä jhtamisesta ja tiedn kulusta, töidensä sisällön mnipulisuudesta ja haastavuudesta, palkkauksen kannustavuudesta, saamisen kehittymisen tuesta, työilmapiiristä ja yhteistyöstä, työlista ja työantajakuvasta. Tutkimuksella n tarkitus saada rehellinen ja ait kuva siitä, mitä ihmiset tuntevat asiista. Nämä tuntemukset, jita ei vi esimerkiksi tieteellisyyden nimissä kyseenalaistaa ikeina tai väärinä mielipiteinä, vat keskeisinä taustavaikuttimina siinä, miten henkilö valjastaa saamisensa ja muut avunsa tehtäviensä ja rganisaatin timintatavitteiden tteuttamiseen. VMBar-järjestelmän yksityiskhtainen kuvaus n liitteessä 1 ja löytyy käyttööntthjeineen myös Internetistä sitteesta Seuraavassa n nstettu esiin VMBarn henkilöstön työtyytyväisyystutkimukseen liittyviä tärkeimpiä minaisuuksia: VMbar-järjestelmä n valtin budjettitaluden rganisaatiille maksutn ja rganisaati pystyy itse tekemään järjestelmällä tutkimuksen (js rganisaati haluaa staa tiettimittajalta lisäpalveluja, rganisaati itse maksaa siitä aiheutuvat kustannukset)

5 4 keskeistä n kysymysten sisällön selkeys, vastaamisen helppus (vähän kysymyksiä ja kysymyksiin pystyy vastaamaan ilman hjetta) tistettavuus (pidetään kysymyspatteri pääsin muuttumattmana ja kysely tehdään samalta ajankhdalta) selkeä tulkinta - ei sekiteta muita asiita barmetriin, barmetri ei le myöskään tiveiden tynnyri luttamuksellisuus vertailukelpisuus (vrt. kriittisyys kysymyssisällön maan räätälöintiin) järjestelmän helppkäyttöisyys ja autmatiikka (laaja tulstepaketti masta rganisaatista ja vertailutulsteet rganisaatin sisältä, eri rganisaatityypeistä, eri hallinnnalilta ja kk valtilta) Työtulksen synty n mnien tekijöiden tul, kuten kuvista 1 ilmenee (Valtivarainministeriö 2005, 47). Pelkistettynä kuvin sanma n, että js jkin klmesta tuln tekijästä saa arvn 0, niin kk työtuls n 0. Ei siis esimerkiksi riitä, että henkilöstö n saavaa, vaan myös mtivaatiasiiden, jita mitataan pääsin työtyytyväisyydellä, tulee lla kunnssa. Kuvi 1. Työtulksen synnyn kaava MOTIVAATIO (työtyytyväisyys) x KYVYT x ONNISTUMISEN MAHDOLLISUU- DET = TYÖ- TULOS arvt ja asenteet, situtuminen, työn sisältö ja haastavuus, valtuuttaminen, kehittymisen mahdllisuudet, henkilön saama palaute, kannustava palkinta saaminen, hiljainen tiet, fyysinen työkunt, psyykkinen työkunt, ssiaalinen työkunt töiden rganisinti ja prsessinti, tavitteiden asetanta, työilmapiiri, työtverituki, työvälineet, laadukas jhtaminen Edempänä esitetyn perusteella rganisaatin jhdn, esimiesten ja HR-asiantuntijiden tulee lla jatkuvasti selvillä henkilöstön työtyytyväisyyden tilasta ja kehityksestä. Mielipiteet tällaisia ei pidä henkilöstöltä kysyä tulee heittää rmukppaan. Vaikka kullakin yksilöllä n vastuu masta työstään, saamisestaan ja työyhteisöstään sen rakentavana jäsenenä, niin jhdn, esimiesten, henkilöstöasiista vastaavien asiantuntijiden ja muun henkilöstön tulee ttaa kehittämisen ja kehittymisen perustaksi tyytyväisyystutkimusten tulkset ja pyrkiä massa rlissaan parantamaan asiita. Suurin rlivastuu näistä n tietenkin jhdlla ja esimiehillä, jiden käytössä pitäisi lla tiedt ja taidt sekä keint asiiden parantamiseksi. Hyvinvinnin jhtaminen tulee sisältyä lennaisena sana rganisaatin jhtamisjärjestelmään. Organisaatin vusittaisissa tulsspimuksissa tulisi työtyytyväisyydelle asettaa tavitteita, tehdä timenpiteitä ja seurata tavitteiden tteutusta. Työ lähtee liikkeelle rganisaatin jhtryhmästä ja se valutetaan alemmille tasille ja tuls- ja kehityskeskusteluissa aina yksilötaslle asti. Tiedn hyväksikäyttöä jhtamisessa n käsitelty mm. ppaassa Haasteena jhtamisen laajentaminen valtinhallinnssa II (Valtivarainministeriö 2007).

6 5 Henkilöstön työtyytyväisyyteen vaikuttavat henkilötaslla saaminen ja mtivitumistas sekä rganisaatitaslla tehtävien merkitys/arvstus rganisaatille ja palkinta, ks. kuvi 2. Kuvi 2 YKSI- LÖ ORGA- NISAA- TIO Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät Tiedt ja taidt (saaminen) Mtivitusmistas (timintatas) Palkinta Rli, tehtävien tärkeys rganisaatille Työtyytyväisyys Osaaminen Osaaminen n jkaisen työntekijän tulksenten perusta ja nimenmaan se, että henkilöllä n hänen työtehtäviensä vaatima saaminen. Osaamisella tarkitetaan Työn vaatimien tietjen hallintaa ja niiden sveltamista käytännön työtehtäviin eli kykyä selviytyä työn haasteista Js henkilön saaminen ei riitä työtehtävistä selviämiseen ilman khtuuttmia pnnisteluja, seurauksena n stressi sairastuminen ja pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläköityminen. Se, että tehtävistä suriutuu helpsti, ei tarkita sitä, että töiden pitäisi lla helppja, vaan päinvastin niiden pitää lla riittävän haastavia. Työssä ppimisen kannalta työtehtävien pitää lla haasteiltaan ja vaativuudeltaan nusujhteisia, mikä kasvattaa saamista. Osaamiseen kuuluu lennaisena myös työyhteisön saamisen kasvattaminen eli tiedn hankinta, jak ja yhdistäminen. Mtivitumistas Mtivitumistassta jhtuu kuinka valmis henkilö n antamaan ulkisen ja sisäisen tietnsa rganisaatin ja sen jäsenten sekä asiakkaiden käyttöön. Rli, tehtävien tärkeys rganisaatille Jkaiselle henkilölle n tärkeää, että rganisaati arvstaa hänen tekemisiään ja henkilö itse tuntee levansa rganisaatin kautta asiakkaille hyödyllinen sekä selkeää lisäarva tuttava. Siksi ei saisi lla töitä, jilla ei le rganisaatille ja/tai sen asiakkaille arva.

7 6 Palkinta Palkinta n keskeinen työtyytyväisyystekijä. Palkkatas kert, miten rganisaati arvstaa kutakin yksilöä ja hänen työtänsä. Työtyytyväisyyden kannalta n tärkeää, että henkilö kkee saavansa työnsä vaativuuden perustella ikean suuruista palkkaa ympäristöönsä, erityisesti saman vaativuustasn maaviin työtvereihin nähden. Tinen kannustava elementti n kkeek yksilö, että palkka n vaativuuden lisäksi yhteydessä hänen työsuritukseensa, ammatinhallintaansa ja työnsä määrään. Varsinaiseen palkintaan sisältyvät myös eurmäärältään hyvin vähäpätöiset palkkit, kuten esimerkiksi kaksi lippua kulttuuri- tai urheilutilaisuuksiin, ravintlaillallinen kahdelle sekä julkiset/yksityiset tunnustukset ja pelkät kiitkset. Näiden mtivaativaikutus saattaa lla hyvin merkittäväkin. Se, millainen palkan kannustavuusvaikutus n, vaihtelee tehtävien vastuutuksen ja sisällön mukaan. Palkalla n suuri vaikutus työmtivaatin, js tehtävät vat ulkapäin hjattuja ja sisältävät vähän virikkeitä. Js taas henkilö vi itse määrätä tekemisistään ja tehtävät vat hyvin virikkeellisiä, työn sisällöllä vi lla palkkaa suurempi vaikutus työmtivaatin (Lehtnen Veli-Matti 2007, 64-65). 3 Mitä VMBar-työtyytyväisyystutkimus mittaa VMBar mittaa rganisaatin henkilöstön tuntemuksia siitä, miten heitä jhdetaan, miten selvät vat heidän työtavitteensa ja miten haastavia työt vat, miten palkkausjärjestelmät tunnetaan ja miten palkkausjärjestelmän tavitteet tteutuvat käytännössä, miten henkilöstön saamisen kerryttämistä ja urakehitystä tuetaan, minkälainen n työilmapiiri ja miten yhteistyö timii, mitkä vat työlt (työn ja yksityiselämän yhteensvittaminen, työpaikan varmuus, yleinen jaksaminen sekä työtilat ja välineet), miten avimesti ja laajasti tiet kulkee ja mikä n ulkpulinen työnantajakuva ja miten arvt ymmärretään ja tteutetaan käytännössä. Edellä mainitut asiat luvat henkilöstön työtyytyväisyyden perustan, jta ilman tulsten tek rganisaatissa ei le mahdllista. Työtyytyväisyystutkimuksessa saadaan esiin henkilöstön dtuksia. Niihin khdistetut kehittämispanstukset eivät näy heti työtyytyväisyyden ja saamisperustan parantumisena. Saattaa lla, että jht, esimiehet ja muukin henkilöstö jskus kyseenalaistavat mien käytännöllisten näkemystensä ja teriiden phjalta henkilöstökyselyjen tulksia. Näin ei vi menetellä, vaan kaikki kyselyissä esiinnusseet ja eniten parannusta vaativat ngelmat pitää avata, asettaa parannettaville asiille tavitteet sekä tehdä krjaavia täsmätimenpiteitä. Kyselyssä havaittuja vahvuuksia rganisaati vi hyödyntää timintansa kehittämisessä ja uudistamisessa. Varsinainen työtyytyväisyyskysely kstuu kahdeksasta pääkhdasta, jtka sisältävät 2-5 työtyytyväisyyskysymystä. Kaikkiaan näitä yksittäisiä työtyytyväisyysindeksien laskennassa käytettäviä kysymyksiä n 29. Nämä ilmenevät seuraavan sivun tauluksta 1. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyn vakikysymyssisällössä n 6 erillistä kysymystä, jtka kskevat henkilökierta, työpaikan vaihta, työpaikan susittelua, uudistumista ja innvatiivisuutta, työhyvinvintia ja työuran jatkamista, ks. liite 1.

8 7 Taulukk 1 Työtyytyväisyysbarmetrin kysymykset pääkhdittain 1 Jhtaminen 1.1 Esimiehen antama tuki työntessa ja sen edellytysten lunnissa 1.2 Töiden yleinen rganisinti työyhteisössä 1.3 Esimiehen antama palaute työtulksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä 1.4 Oikeudenmukainen khtelu esimiehen tahlta 1.5 Jhdn timinta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 2.1 Tuls- ja muiden työtavitteiden selkeys 2.2 Työn itsenäisyys ja mahdllisuus vaikuttaa työn sisältöön 2.3 Työn haastavuus 2.4 Työn innstavuus ja työssä kettu työn il 3 Palkkaus 3.1 Palkkauksen perusteiden selkeys ja ymmärrettävyys 3.2 Palkkauksen suhde työn asettamaan vaativuuteen 3.3 Palkkauksen muuttuminen työsurituksen muutksen myötä 3.4 Palkkauksen ikeudenmukaisuus 4 Kehittymisen tuki 4.1 Uralla eteneminen ja sen tukeminen työyhteisössä 4.2 Työpaikkakulutusmahdllisuudet ja muut saamisen kehittämistimenpiteet 4.3 Tuls- ja kehityskeskustelujen timivuus saamisen kehittämisessä 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 5.1 Sisäinen yhteistyö ja työilmapiiri työyhteisössä 5.2 Oikeudenmukainen khtelu työtvereiden tahlta 5.3 Osaamisen ja työpanksen arvstus työyhteisössä 5.4 Sukupulten tasa-arvn tteutuminen työyhteisössä 6 Työlt 6.1 Mahdllisuudet yhteensvittaa työ- ja yksityiselämä 6.2 Työpaikan varmuus nyt ja tulevaisuudessa 6.3 Jaksaminen ja energisyys 6.4 Työtilat ja työvälineet 7 Tiedn kulku 7.1 Sisäinen viestintä ja tiednkulku työyhteisössä 7.2 Työyhteisön avimuus asiiden valmistelussa ja päätöksentessa 8 Työnantajakuva 8.1 Työpaikan maine hyvänä työnantajana 8.2 Arvjen selkeys ja ymmärrettävyys 8.3 Arvjen tteutuminen käytännössä Liitteessä 2 leva faktrianalyysi sittaa, että VMBarn työtyytyväisyyskyselyn 29:stä yksittäisestä kysymysmuuttujasta kstetut pääkhdat (summamuuttujat) vat tereettiselta phjalta kknaisuudessaan ikein kstettu. Valtivarainministeriön hallinnnalan rganisaatiiden Strategista henkilöstöjhtamista kskeneen valmennushjelman yhteydessä nusi tarve tuttaa VMBarn kysymysten phjalta summaindeksit tukemaan jhtamis- ja esimiestyön tavitteellisuutta sekä saamisen ja työhyvinvinnin jhtamista. Näin huhtikuussa 2010 käyttööntetun VMBarn työtyytyväisyyssvelluksen uuden kysymyssisällön käyttööntn yhteydessä tulsteisiin lisättiin klme vakikysymyssisällöstä autmaattisesti tulstuvaa ksteindeksiä eli Jhtajuusindeksi, Osaamisen jhtamisindeksi ja Henkisten ja fyysisten työljen jhtamisindeksi.

9 8 Ksteindeksien sisältö, jnka perustana vat valmennushjelman sallistujien ryhmätyön tulkset sekä liitteestä 2 ilmenevät faktrianalyysin tulkset, ilmenee liitteen 1 khdasta Jhtajuusindeksiin sisällytettiin uudistetun työtyytyväisyyskyselyn pääkhdan 1 Jhtaminen kysymysten lisäksi pääkhdan 7 Tiedn kulku kysymykset, ks. taulukk 1. Faktrianalyysi sitti, että Sisäinen viestintä ja tiednkulku työyhteisössä ja Työyhteisön avimuus asiiden valmistelussa ja päätöksentessa vat kiinteä sa jhtamista. Tämä n tettava humin kun rganisaatin työtyytyväisyyden ja työhyvinvinnin perustana levia asiita käsitellään ja parannetaan. Jhtajuusindeksi n siten tulkinnallisesti ristiriidatn ja tereettisesti ikein sisällötetty mittari. Osaamisen jhtamisindeksi kstuu pääkhtien 2 Työn sisältö ja haasteellisuus ja 4 kehittymisen tuen kysymyksistä, ks. taulukk 1. Indeksi kert, että työn sisältöön ja haasteellisuuteen liittyvät asiat, kuten Työn itsenäisyys ja mahdllisuus vaikuttaa työn sisältöön, Työn haastavuus ja Työn innstavuus ja työssä kettu työn il vat keskeisiä taustavaikuttimia, jissa työtyytyväisyyden tulee lla mahdllisimman hyvä, jtta tehkas työssäppiminen lisi mahdllista. Yleisesti tdettu tsiasia n, että valtasa, nin 70 prsenttia saamisen kehittymisestä tapahtuu käytännön työtä tehden, henkilöstöä valtuuttaen ja teettäen henkilöstöllä haastavuudeltaan nusujhteisia ja virikkeellisiä töitä. Valtuuttamisella tarkitetaan menettelytapja, jilla yksilöt valtuutetaan timimaan itsenäisesti ja tekemään päätöksiä valtuuksiensa rajissa. Edelleen saamisen kehittymiseen vidaan vaikuttaa urakehityksestä hulehtimalla, työpaikkakulutuksella sekä muilla saamisen kehittämistimenpiteillä. Oleellista myös n, että tuls- ja kehityskeskustelut vat käytännössä timivia saaminen kehittäminen työkaluja. Liitteestä 2 ilmenevä faktrianalyysi tukee teriapulelta sitä, että mudstettu saamisen jhtamisindeksi kstuu ikeista työtyytyväisyyskysymyksistä. Näin saamisen jhtamisindeksi n myös käyttökelpinen mittari. Henkisten ja fyysisten työljen jhtamisindeksi mudstuu työilmapiiri- ja työlkhdista eli työtyytyväisyyskyselyn pääkhtien 5 ja 6 kysymyksistä, ks. taulukk 1. Tässä summaindeksissä n yhdistetty spimuksenvaraisesti kaksi erillistä asiakknaisuutta eli työilmapiiri ja yhteistyö sekä työlt. Näiden yhdistämiselle ei tereettisesti löydy vankkaa perustaa, ks. liitteen 2 faktrianalyysi. 4 Työtyytyväisyyskyselyn tteutus Kun työtyytyväisyyskyselyä lähdetään VMBarlla tteuttamaan, khdehenkilöille tulee selvittää kyselyn käyttötarkitus, kyselyn ten (vastaamisen) ja hyväksikäytön aikataulu (analysinti, tilaisuudet, timenpiteet), vastausten käsittelyyn ja tietjen julkistamiseen liittyvä ehdtn luttamuksellisuus, kyselyn analysintitapa sekä kyselyn hyödyntäminen, jssa kerrtaan, että kyselyn phjalta tehdään parantamistimenpiteitä ja että, niiden tteutumista myös seurataan. Kullekin rganisaatille n tärkeää, että työtyytyväisyystutkimuksella saadaan esiin henkilöstön mahdllisimman ajantasaiset, kattavat ja aidt mielipiteet. Tätä vidaan edesauttaa em. kyselyn tekn ja hyväksikäyttöön liittyvien asiiden esiintunnilla. Kyselyn vastausprsentin pitäisi lla mahdllisimman krkea, jtta tuls kuvaisi kk henkilöstön mielipidettä. Vaikea n antaa rajaa, jnka vastausprsentin tulisi ylittää, jtta tiedustelun tulsten perusteella vitaisiin vetää jhtpäätöksiä timenpiteiden perustaksi. Tsin pienelläkin

10 9 tksella saadaan lutettava kuva sillin, js ts vastaa henkilöstö- ym. rakenteeltaan kk henkilöstön perusjukka. Vunna 2009 VMBar-kyselyn tehneiden rganisaatiiden keskimääräinen työtyytyväisyystiedustelujen vastausprsentti li 65, alakvartiilin llessa 58 prsenttia ja yläkvartiilin 73 prsenttia. Taviteltavana vähimmäisvastausprsenttina vidaan pitää 60. Vaikka kyselyyn vastaisi alle 60 prsenttia henkilöstöstä, tulksia vidaan edelleen käyttää hyväksi, mutta pienemmällä lutettavuudella. Alhainen vastausprsentti n j sinänsä merkki rganisaatin henkilöstön hunsta työtyytyväisyydestä sekä avimuuden ja vurvaikutuksen kuilusta henkilöstön ja jhdn/esimiesten välillä. Alhaisen vastausprsentin taustalta löytyy edellä mainittu työyhteisön avimuuden puute, jhn liittyy yksittäisten henkilöiden pelk heidän vastaustensa tunnistamisesta. Avimien ja ei-myönteisten mielipiteiden esittämisen usktaan vaikuttavan negatiivisesti henkilön asemaan ja khteluun esimiesten tahlta. Siksi rganisaatiissa ja niiden yksiköissä tulisi vallita avin keskustelun salliva mniarvisuuden ilmapiiri, jssa jkainen vi esittää mielipiteensä asiista, jutumatta sen takia kärsimään millään tavalla. Tämä n yksi innvatiivisen työyhteisön perusedellytys nykypäivänä. Valitettavasti kaikissa rganisaatiissa avin ja ristiriidatn ilmapiiri ei le vieläkään arkipäivää. Kun rganisaati tekee työtyytyväisyyskyselyn, kyselystä vastuussa levien tulee vakuuttavasti krstaa, että kenenkään yksittäiset vastaukset eivät tule jhdn, esimiesten, henkilöstöhallinnn asiantuntijiden eikä muidenkaan tietn eli että vastaaminen n täysin luttamuksellista. Tämä n j varmistettu itse järjestelmässä, sillä VMBar-tutkimusaineist ei sisällä mitään yksilötunnisteita, ainastaan lukitellen kysyttyjä taustatietja, jten henkilöä ei aineiststa pystytä tunnistamaan. Järjestelmää käyttävillä rganisaatiilla ei le käytössä vastaajakhtaista aineista, vaan se n palvelukeskuskneella. Tutkimuksesta rganisaati saa tulstettua vain valmisraprtteja, jissa tiedt näkyvät yksittäisissä lukissa ainastaan, js niissä n vähintään 5 havainta. Rajaa krtettiin vuden 2009 julukuussa 3:sta 5:een useiden asiakkaiden tivmuksesta. VMBar-järjestelmässä saadaan käyttöön tarvittaessa salausmenettely, ettei kyselystä pystytä atk-ammattilaisten avulla tunnistamaan edes työasemaa, jsta kyselyyn n vastattu. Tämä n sinänsä täysin turha varmistustimenpide, kska vaaraa tämän kaltaiselle timinnalle ei valtivarainministeriön mistamassa järjestelmässä missään tapauksessa le lemassa. Susiteltavaa n, ettei sanallisia vastauksia sisältävää raprttia jaeta yleisesti henkilöstölle, kska tietja pitää hyväksikäyttää valistuneesti ja sudattaa jhdn, esimiesten ja työtyytyväisyyskyselyjen analysinnista vastaavien HR-asiantuntijiden timesta. Työtyytyväisyysmittausten tulksia ei saa suraan liittää taludellisten etuuksien saantiin, kuten esimerkiksi rganisaatin henkilöstön tulspalkkauksen satekijäksi. Tällöin tulspalkkin tavitteiden saavuttamiseksi ja ylittämiseksi, tulspalkkin tivssa henkilöstö saattaa vastata kyselyyn tarkituksella yläkanttiin (sitä saat mitä mittaat). Tällöin työtyytyväisyystutkimus antaa väärän kuvan henkilöstön työtyytyväisyydestä. Edellä esitetystä piketen työtyytyväisyyskyselyn vastausprsentti visi lla yhteydessä jhnkin palkintamenettelyyn. Jhdn ja esimiesten khdalla henkilöstön työtyytyväisyys n keskeinen ja susiteltava tulksellisuuden mittari ja sitä kannattaa käyttää mm. tulshjauksessa (eri tasilla), jhtamisspimuksissa sekä jhdn ja esimiesten tulspalkkauksessa.

11 10 Henkilöstön myönteiseen suhtautumiseen työtyytyväisyystutkimusten tekn vaikuttaa keskeisesti myös se, analysidaank ja käsitelläänkö työtyytyväisyystutkimuksen tulksia rganisaatissa ja sen yksiköissä tavitteena löytää havaittujen vaikeimpien kipupisteiden phjalta keskeiset parantamiskhteet ja ryhdytäänkö knkreettisiin parantamistimenpiteisiin. Oleellista työtyytyväisyyskyselyn hyödyntämisprsessissa n kyselyjen purku yhdessä kk henkilöstön kanssa ja asiiden parantaminen käytännössä eli tekeminen. Kun henkilöstö humaa, että kyselyjä ei tehdä vain mudn vuksi, vaan niitä myös hyödynnetään työyhteisön kehittämisessä, niin vastausprsentit sekä vastausten aitus ja laatu paranevat. Työtyytyväisyyskyselyn sekä muun rganisaatikhtaisen infrmaatin phjalta tapahtuvassa työyhteisön kehittämistyössä rganisaati vi hyväksikäyttää seuraavalla sivulla levaa Sumen ympäristökeskuksessa käytössä levaa prsessikuvausta. Sumen ympäristökeskus sai Valtiknttrin Kaiku-työhyvinvintipalkinnn vunna 2009 työhyvinvinnin pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ja innvatiivisista käytännöistä. Kiteytettynä timenpiteet työtyytyväisyyskyselyn vastausten laadun ja vastausprsentin nstamiseksi ja hyväksikäytön parantamiseksi vat seuraavat: rganisaatilla n ylimmästä jhdsta lähtevä avin ja keskustelun salliva innvatiivinen ilmapiiri, jssa kyselyn tulkset näkyvät knkreettisina parantamistimenpiteinä, kyselyjen saatetekstissä tudaan esiin ehdtn luttamuksellisuus sekä järjestelmän että käsittelijöiden tahlta, annetaan kyselyyn riittävästi vastausaikaa, jtta lmista ja virkamatkista hulimatta siihen mahdllisimman mni pystyisi vastaamaan (tärkeää n tehdä kyselyt aikajaksna, jihin ei sisälly yleisiä lmakausia), kysely tehdään vusittain suunnilleen samaan aikaan siten, että kysely päättyy k. kalenterivuden aikana (työtyytyväisyyskyselyä ei vi muilla kyselyillä krvata), rganisaatissa/yksiköissä n lemassa kyselyjen purku- ja hyödyntämismenettely, jssa parantamistyötä tehdään aidsti yhdessä kk henkilöstön kanssa, työtyytyväisyyskyselyn tulsten phjalta päätetään 1-3 tteutettavasta parantamistimenpiteestä, jiden tteutumista myös seurataan. Parantamistimenpiteiden ei tarvitse aina lla suuria esim. hankkeita, vaan pääasia n, että jatkuvasti tehdään jtain.

12 11 Sykettä työyhteisöön - työyhteisön kehittämismalli Prsessikuvaus apuvälineeksi yksiköille/ryhmille/tiimeille 1) Vaihe 1 Vaihe 2 Työyhteisön kehittämistarve tullut esiin - esim. havaintja timintangelmista, valituksia henkilöstöltä tai asiakkailta, esimiestai työtyytyväisyyskyselytulkset Kehittämistarpeen tarkentaminen - yhteinen keskustelu -> vahvuuksien ja kehittämiskhteiden listaaminen -> yhteinen näkemys kehittämistarpeesta ja päätös kehittämisestä Kehittämiskhteiden valinta/pririsinti Vaihe 3 - valitaan svitulta kehittämisalueelta 1-3 keskeistä ja mahdllisimman knkreettista parannettavaa tai vahvistettavaa khdetta Vaihe 4 Tavitteiden asettaminen ja timintasuunnitelman laatiminen - tavitteista ja timenpiteistä spiminen - aikataulun laatiminen - vastuista ja seurannasta spiminen Situtuminen Esimiesten ja henkilöstön situtuminen kehittämiskhteiden tarvekartituksessa, jatkselvittelyssä ja kehittämistimenpiteiden tteutuksessa ja seurannassa n tärkeä. Menetelmät Paras tapa hitaa alkuselvittely (vaiheet 1-3) n asiiden avin yhteinen käsittely. Keskustelua vi aktivida pari- tai pienryhmätyöskentelyllä. Suunnittelu- ja tteutusvaiheessa vi tarpeen mukaan käyttää ulkpulista apua. Omatimisuus, sallistavat menetelmät ja itsearviinti edistävät mm. avimuutta, kehittämistaitja, ppimista ja situtumista. Vaihe 5 Vaihe 6 Vaihe 7 Suunnitelman tteuttaminen ja seuranta - tteutus svitun työnjan, timintatapjen ja vastuiden mukaisesti - yhteisökkukset keskeinen kein seurata tteutuksen etenemistä, ideida ja työstää asiita, muuttaa timintatapja, jakaa ja hyödyntää kkemuksia jne. Kehittämisprsessin arviinti - suunnitelman tteuduttua työyhteisö keskustelee kkemuksista sekä arvii kehittämistulksia ja vaikuttavuutta Jatktimenpiteet - raprtinti esim. jhdlle - hyvien käytäntöjen markkininti - kehittämistyön jatkaminen (esim. uuden prsessin alittaminen) Asiantuntija-apu Työyhteisön haasteet, ngelma tai kk tilanne saattaa lla sellainen, että ulkpulinen apu n tarpeen. Hyvin tehty tarveselvitys auttaa asiantuntijan ja menetelmän valinnassa. Asiantuntijina vivat timia työterveyshulln ammattilaiset, työyhteisökehittäjät, työnhjaajat ja muut knsultit. SYKEn mat asiantuntijat (kulutus- ja henkilöstöryhmissä) tukevat yksiköitä ja vivat jissakin tapauksissa timia myös kehittäjinä. 1) Sumen ympäristökeskus, HYVO-ryhmä

13 12 5 Työtyytyväisyystutkimuksen tietjen analysinti Työtyytyväisyystutkimuksen yksityiskhtainen analyysi ja purkumenettely luvat perustan tutkimuksen vaikuttavalle hyväksikäytölle. Mnissa virastissa n lemassa systemaattisia työtyyytyväisyytutkimusten purkumalleja. Näistä esimerkkeinä vat edellisessä luvussa 4 leva SYKEn prsessimalli, Tullihallituksen purkumalli (Valtivarainministeriö 2007, ja Kuluttajavirastn työtyytyväisyyskyselyn käsittelymalli. Kuvin 3 kaavissa n havainnllistettu työtyytyväisyystutkimuksen analysintia ja hyödyntämistä. Analyysin phjana vat rganisaatin strategiat ja timinnalliset tavitteet. Henkilöstöön liittyvien jhtamis- ja muiden timenpiteiden, kuten työtyytyväisyyden ja työhyvinvinnin parantaminen, tuleekin lla kiinteässä yhteydessä rganisaatin kknaisjhtamiseen sekä tulkselliseen timintaan ja sen parantamiseen. Työtyytyväisyyteen liittyvän jatkuvan seurannan ja analyysin phjana tarvitaan tunnuslukuihin perustuvaa tieta siitä, mikä n tilanne massa rganisaatissa, sen yksiköissä ja muilla tavilla lukitelluissa henkilöstöryhmissä. Tarkasteltavan rganisaatikknaisuuden tietja rganisaatitaslla verrataan muihin ja erityisesti samantyyppisiin rganisaatiihin (virasttyyppi, hallinnnala) sekä rganisaatin sisäisessä tarkastelussa lisäksi muihin yksiköihin. Vertailu vidaan tehdä myös valtin ulkpulisiin samantyyppisiin rganisaatiihin, js niistä n saatavissa tieta. Analyysissä kiinnitetään humita työtyytyväisyysindeksien absluuttiseen tasn sekä vastaajien jakaumaan tyytymättämiin ja tyytyväisiin eri lukituksilla, tteutuneeseen kehitykseen sekä tasn ja kehitykseen verrattuna muihin rganisaatiihin (yksikköihin). Vertailuanalyysin phjalta saadaan asemitua henkilöstön nykyinen työtyytyväisyyden tila ja löydetään keskeisimmät parantamistarpeet. Mitä enemmän tunnusluvut vat ympäristöön nähden hunmmat, sitä tärkeämpää n ttaa asia knkreettisen parantamistyön khteeksi. Kuvi 3 Työtyytyväisyystietjen hyväksikäyttöprsessi rganisaatissa Organisaatin strategiat, ml. henkilöstöstrategia sekä timinnalliset ja henkilöstöstrategiset tavitteet Työtyytyväisyysindeksit ja muut tunnusluvut (ma rganisaati > yksiköt > muut lukitukset); vertailutiedt muista rganisaatiista Tietjen analysinti (tas, kehitys, vertailu) ja muut tekijät Kk henkilöstön kattavien purkutilaisuuksien tteutus sekä kehittämis-/parantamiskhteista päättäminen Seuranta ja mittaaminen Timenpiteiden tehstaminen Työyhteisön yhteisöllisyys ja ppiminen Parantamisen timenpidesuunnitelman tekeminen ja tekemisen aikataulutus, vastuutus ja resurssinti Tavitteiden asetanta (numeerisia, seurattavia) Timenpiteiden tteutus (hyvät tapausesimerkit)

14 13 Seuraavaksi tehdään timenpidesuunnitelma, jka sisältää knkreettiset timenpiteet työtyytyväisyydessä levien asiiden parantamiseksi. Timenpidesuunnitelma sisältää rganisaatin ylimmästä jhdsta lähtevän timeksiannn/tuen sekä timenpiteiden kknaisvastuun, timenpiteiden tteutuksen vastuutuksen, aikataulun sekä tarvittavien henkilö- ja taludellisten resurssien varaamisen. Yksityiskhtaisemmassa rganisaatianalyysissä työtyytyväisyyttä ja sen kehitystä pitää tarkastella kk rganisaatitasn lisäksi yksiköittäin ja muilla tarpeellisilla taustaryhmityksillä, kuten henkilöstö- ja ikäryhmittäin. Eli pitää tunnistaa, missä tyytyväisyystekijöissä ja esimerkiksi missä henkilöstöryhmissä/-ryhmässä n parantamistarvetta. Tällöin timenpiteet vidaan sisällöttää ja täsmäkhdentaa ikein. Esimerkiksi työtyytyväisyydessä työn sisältöön ja haasteellisuuteen liittyy eniten parannettavaa yleensä lähinnä tukihenkilöistä kstuvassa ryhmässä muu henkilöstö, kun taas jhdlla, esimiehillä ja asiantuntijilla tyytyväisyys työn sisällön suhteen n yleensä hyvä. Kun rganisaati alkaa analysida VMBarn tulksia n hyödyllistä tuttaa ainakin liitteen 3 VMBarn vastausjakaumaraprtti, jsta ilmenee vastaajien lukumäärät ja jakaumat kysymysten vastausvaihtehdittain sekä liitteen 4 raprtti, jsta ilmenee kysymysten vastausvaihtehtjen jakautuminen henkilöstöryhmittäin Työtyytyväisyystutkimuksen analysinti VMBarn tiedista kstetun yksinkertaisen yhteenvettaulukn avulla Työtyytyväisyystutkimuksen tulksien analyysissa rganisaatissa vidaan hyväksikäyttää jäljempänä levan VMBartiedista tutetun taulukn 2 tapaista esimerkkiasetelmaa. Tauluksta ilmenee esimerkkirganisaatin (= tässä kk valtin tiet) henkilöstön työtyytyväisyysindeksit pääryhmittäin ja kysymyksittäin vusilta , indeksipisteiden ertus vudesta 2008 vuteen 2009, rganisaatin ja vertailuryhmän indeksipisteiden ertus vunna Vertailutietna n käytetty lähinnä työtyytyväisyydeltään parhaimpien hallinnnaljen työtyytyväisyysindeksien keskiarva vudelta Analyysissä humi kiinnitetään rganisaatin työtyytyväisyysindeksien tasn tarkasteluvunna kehitykseen (5 vutta tai 3 vutta tai aika, jna tiedt rganisaatissa vat saatavissa) vertailuun (esimerkiksi ma virasttyyppi, tai muu/muut verkkiryhmät). Tavitetasna rganisaatilla vi lla valtin tai man rganisaatiryhmän tai rganisaatin esimerkillisen yksikön tai muu tarkituksenmukainen vertailutiet, esimerkiksi valtin tai virasttyypin työtyytyväisyystiedn yläkvartiili. Analyysissä annetaan työtyytyväisyysindeksien taslle, kehitykselle ja vertailulle plussia tai miinuksia taulukn 2 alaviitteestä ilmenevien tulkintjen mukaisesti. Eli mitä enemmän analyysitaulukssa jkin työtyytyväisyyskysymys saa plussia sitä paremmin asiat vat ja mitä enempi jkin työtyytyväisyyskysymys saa miinuksia sitä hunmmin asiat vat. Tältä phjalta löydetään keskeisimmät kehittämiskhteet Työtyytyväisyyden tas analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Vunna 2009 valtin henkilöstön havainnittaiset kknaistyytyväisyysindeksit jakaantuivat havainnittain kuvin 4 mukaisesti. Jakauma nudattaa karkeasti nrmaalijakaumaa llen

15 14 vin vasemmalle eli hyviä arvsanja n annettu enemmän kuin hunja. Valtasa eli 60 prsenttia henkilöstöstä sijittuu kknaistyötyytyväisyydeltään indeksilukkaan 3-3,99 (indeksin vaihteluväli n 1-5). Havainnista 31 prsenttia n indeksilukassa 3-3,49 ja 29 prsenttia n indeksilukassa 3,5-3,99. Vastaajista runsaalla 2 prsentilla kknaistyötyytyväisyysindeksi li alle 2 ja 15 prsentilla kknaistyytyväisyysindeksi li 4 tai yli. Kuvi 4 Kknaistyötyytyväisyysindeksien jakaantuminen indeksilukittain vunna ,00 Prsenttia havainnista 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1-1,49 1,5-1,99 2-2,49 2,5-2,99 3-3,49 3,5-3,99 4-4,49 4,5-5 Työtyytyväisyysindeksilukka Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteiklla 1-5 vidaan pitää indeksilukua 3. Js työtyytyväisyysindeksi (kknaisindeksi, pääryhmäindeksi, kysymyksittäiset indeksit) n 3:n alapulella, siihen n kiinnitettävä kriittistä humita ja n ryhdyttävä tarvittaessa krjaustimenpiteisiin, ks. taulukk 2. Indeksin llessa 3-3,5 henkilöstön työtyytyväisyys n tyydyttävällä taslla, vaikkakin parantamistimenpiteille n tarvetta. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 vidaan puhua nrmaalia paremmasta tassta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden vidaan tdeta levan kunnssa. On krstettava, että rganisaatiittain timinnasta, henkilöstörakenteesta ja kulttuurista jhtuen arvasetelmissa n erja. Merkinnät tasn salta tehdään seuraavan arviintiasteikn mukaisesti. Edellä mainitun phjalta n päädytty tasn salta seuraavaan arviintiasteikkn, jssa n hunin tas ja +++ paras tas: Työtyytyväisyysindeksilukka: Arviintimerkintä: 1,00-2, ,50-2, ,75-2,99-3,00-3,50 3,51-3,75 + 3,76-4, ,01-5,00 +++

16 15 Taulukk 2/1 Työtyytyväisyystutkimuksen tulsten analyysin aputaulukk (rganisaati x) Virast Vertailu Analyysi 1) Tavite Tas Kehitys Kehitys ertus ver- ertus ertus virast tastyltiili kehitai- ylä-kvar vert. 1 Jhtaminen 3,29 3,26 3,29 3,35 3,38 0,03 0,09 3,41-0, , työntessa 3,49 3,47 3,50 3,55 3,58 0,03 0,09 3,61-0, ,75 Töiden yleinen rganisinti 1.2 työyhteisössä 3,08 3,02 3,06 3,11 3,15 0,04 0,07 3,16-0, ,31 Palautteen saanti työtulksista ja 1.3 ammatinhallinnasta 3,15 3,13 3,16 3,22 3,25 0,03 0,10 3,28-0, ,39 Oikeudenmukainen ja inhimillinen 1.4 khtelu työyhteisössä 3,43 3,42 3,45 3,50 3,53 0,03 0,10 3,60-0, ,70 2 Työn sisältö ja haasteellisuus Tuls- ja muiden työtavitteiden 3,65 3,64 3,67 3,64 3,68 0,04 0,03 3,69-0, , selkeys 3,48 3,47 3,46 3,49 3,51 0,02 0,03 3,55-0, ,63 Työn itsenäisyys ja mahdllisuus 2.2 vaikuttaa työn sisältöön 3,84 3,83 3,86 3,81 3,84 0,03 0,00 3,87-0, , Työn haastavuus 3,81 3,82 3,86 3,82 3,86 Työn innstavuus ja työssä kettu 0,04 0,05 3,86 0, , työn il 3,47 3,45 3,49 3,46 3,50 0,04 0,03 3,51-0, ,63 3 Palkkaus 2,67 2,69 2,66 2,78 2,86 0,08 0,19 2,96-0, ,07 Palkkauksen perusteiden selkeys 3.1 ja ymmärrettävyys 2,93 2,86 2,84 2,97 3,07 0,10 0,14 3,11-0, ,28 Palkkauksen suhde työn 3.2 asettamaan vaativuuteen 2,58 2,63 2,59 2,73 2,82 0,09 0,24 2,94-0, ,11 Palkkauksen muuttuminen 3.3 työsurituksen muutksen myötä 2,58 2,63 2,60 2,69 2,74 0,05 0,16 2,85-0, , Palkkauksen ikeudenmukaisuus 2,60 2,65 2,63 2,74 2,81 0,07 0,21 2,95-0, ,03 4 Kehittymisen tuki 3,23 3,19 3,20 3,22 3,25 0,03 0,02 3,28-0, ,40 Uralla eteneminen ja sen 4.1 tukeminen työyhteisössä 3,04 3,03 3,05 3,08 3,13 0,05 0,09 3,24-0, ,25 Työpaikkakulutus- ja muut saamisen kehittämismahdllisuudet 4.2 3,42 3,35 3,36 3,36 3,38 0,02-0,04 3,45-0, ,54 1) Analyysin tulkintamerkit: Tasvertailu: Kehitys tai vertailu (indeksipisteiden ertus/muuts): Työtyytyväisyysindeksi Hunnnus. indeksipistettä Parannus, indeksipistettä 1,00-2, ,01-0,04-0,01-0,04 + 2,50-2, ,05-0, ,05-0, ,75-2,99-0,10-0, ,10-0, ,00-3,50 0,20 ja yli ,20 ja yli ,51-3,75 + 3,76-4, ,01-5,

17 16 Taulukk 2/2 Työtyytyväisyystutkimuksen tulsten analyysin aputaulukk (rganisaati x) Virast Vertailu Analyysi 1) Tavite Tas Kehitys Kehitys ertus ertus ertus virast tas -vert. kehitys 2010 vertailu ylä-kvartiili Työyhteisön sisäinen yhteistyö ja 5.1 työilmapiiri 3,45 3,42 3,46 3,51 3,54 0,03 0,09 3,61-0, ,69 Oikeudenmukainen ja inhimillinen 5.2 khtelu työtvereiden tahlta 3,78 3,80 3,82 3,84 3,87 0,03 0,09 3,91-0, ,98 Osaamisen ja työpanksen 5.3 arvstus työyhteisössä 3,52 3,50 3,55 3,57 3,60 0,03 0,08 3,63-0, ,70 Sukupulten tasa-arvn 5.4 tteutuminen työyhteisössä 3,62 3,61 3,65 3,71 3,73 0,02 0,11 3,78-0, ,88 6 Työlt 3,52 3,48 3,46 3,49 3,50 0,01-0,02 3,56-0, ,67 Mahdllisuudet yhdistää työ- ja 6.1 yksityiselämä Työpaikan varmuus nyt ja 3,62 3,61 3,63 3,65 3,68 0,03 0,06 3,72-0, , tulevaisuudessa 3,44 3,38 3,29 3,39 3,39 0,00-0,05 3,38 0, , Jaksaminen ja energisyys 3,32 3,27 3,29 3,32 3,35 0,03 0,03 3,35 0,00 + 3, Työtilat ja työvälineet 3,69 3,67 3,65 3,61 3,63 0,02-0,06 3,80-0, ,86 7 Tiedn kulku 3,06 2,99 3,01 3,08 3,10 0,02 0,04 3,14-0, ,29 Työyhteisön sisäinen viestintä ja 7.1 tiedn kulku 3,15 3,10 3,09 3,16 3,19 0,03 0,04 3,22-0, ,36 Työyhteisön avimuus asiiden 7.2 valmistelussa ja päätöksentessa 2,96 2,89 2,93 3,00 3,02 0,02 0,06 3,07-0, ,23 8 Työnantajakuva 3,19 3,15 3,13 3,15 3,19 0,04 0,00 3,19 0,00 3,43 Työnantajan julkikuva hyvänä 8.1 työnantajana 3,39 3,36 3,30 3,33 3,38 0,05-0,01 3,45-0, , ymmärrettävyys Arvjen tteutuminenn 3,27 3,24 3,21 3,24 3,26 0,02-0,01 3,25 0, , käytännössä 2,88 2,84 2,85 2,88 2,92 0,04 0,04 2,89 0, ,15 Y Yhteensä 3,31 3,28 3,29 3,32 3,36 0,04 0,05 3,40-0, ,49 1) Analyysin tulkintamerkit: Tasvertailu: Kehitys tai vertailu (indeksipisteiden ertus): Työtyytyväisyysindeksi Hunnnus, indeksipistettä Parannus, indeksipistettä 1,00-2, ,01-0,04-0,01-0,04 + 2,50-2, ,05-0, ,05-0, ,75-2,99-0,10-0, ,10-0, ,00-3,50 0,20 ja yli ,20 ja yli ,51-3,75 + 3,76-4, ,01-5, Työtyytyväisyyden kehitys analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Kehitystä kuvataan muutksella eli vertailuajankhtien välisellä indeksiarvjen ertuksella. Vertailu tehdään 5 tai klmen vuden aikavälinä tai jpa kahden vuden välillä, js aineista ei le enempää. VMBarn tulsteista nähdään, miten työtyytyväisyys n kehittynyt eri rganisaatitasilla ja lukituksilla vusittain. Vusittaista kehitystä vidaan tarkastella taulukn 2 numeerisen tiedn ja esimerkiksi jäljempänä levan kuvin 8 tapaisten työtyytyväisyyden eri jakaumatietjen perusteella.

18 17 Taulukn 2 esimerkissä n tisaalta tarkasteltu, miten työtyytyväisyysindeksit vat muuttuneet tekijöittäin indeksipisteissä vudesta 2005 vuteen 2009 ja tisaalta tarkasteluvuden 2009 kehitystä edellisestä vudesta. Arviintipisteytys n esimerkkitaulukssa tehty vusilta Arviintiasteikk n seuraava: Hunnnus, Arviinti- Parannus, Arviintiindeksipistettä: merkintä: indeksipistettä: merkintä: 0,01-0,04-0,01-0,04 + 0,05-0, ,05-0, ,10-0, ,10-0, ,20 ja yli ,20 ja yli ++++ Organisaati vi tarvittaessa käyttää taulukssa 2 esitetyssä analyysissa myös maa tai edellä esitetyn arviintiasteikn sijasta seuraavaa lukkaväleiltään suurempaa asteikka: Hunnnus, Arviinti- Parannus, Arviintiindeksipistettä: merkintä: indeksipistettä: merkintä: 0,01-0,09-0,01-0,09 + 0,10-0, ,10-0, ,20-0, ,20-0, ,30 ja yli ,30 ja yli Työtyytyväisyyden vertailu analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Taulukn 2 avulla tehtävässä vertailuanalyysissa arviintiasteikk n sama kuin edellä kehityksessä eli: Hunmpi kuin Arviinti- Parempi kuin Arviintivertailukhde, merkintä: vertailukhde, Merkintä: indeksipistettä: indeksipistettä: 0,01-0,04-0,01-0,04 + 0,05-0, ,05-0, ,10-0, ,10-0, ,20 ja yli ,20 ja yli ++++ Organisaati vi tarvittaessa käyttää taulukssa 2 esitetyssä vertailuanalyysissa myös maa tai edellä esitetyn arviintiasteikn sijasta seuraavaa lukkaväleiltään suurempaa asteikka: Hunmpi kuin Arviinti- Parempi kuin Arviintivertailukhde, merkintä: vertailukhde, Merkintä: indeksipistettä: indeksipistettä: 0,01-0,09-0,01-0,09 + 0,10-0, ,10-0, ,20-0, ,20-0, ,30 ja yli ,30 ja yli Työtyytyväisyysindeksien muutsten ja ertusten tilastllinen merkitsevyys Tyhjentävästi ei vi sana, mikä n vertailtavien työtyytyväisyysindeksien ertuksen tai muutksen tilastllinen merkitsevyys. Se riippuu

19 18 työtyytyväisyystutkimuksen aineistn sisältyvien vastaajien määrästä (havaintaineistn ksta n), työtyytyväisyystutkimuksen aineistn peittävyydestä (vastausprsentista) ja saadun tsaineistn hyvyydestä kuvata kk työtyytyväisyystutkimuksen khteena levien henkilöiden työtyytyväisyyttä sekä tarkasteltavan indeksin absluuttisen numerarvn suuruudesta. Seuraavassa asetelmassa n annettu esimerkkilukuja, ei absluuttisia ttuuksia, työtyytyväisyysindeksien muutsten tai ertusten itseisarvjen tilastllisen merkitsevyyden arviimiseksi. Kk valtin merkitsevyysrajja vidaan sveltaa myös hallinnnalataslla. Asetelmassa Organisaati tarkittaa nrmaalia rganisaatita, jnka henkilölukumäärä n henkilöä ja Pieni rganisaati tarkittaa alle 100 hengen rganisaatita. Js pienessä rganisaatissa kyselyn vastausprsentti n suuri pieniäkin muutksia n pidettävä merkittävinä esimerkkitaulukn rajista hulimatta. Työtyytyväisyysindeksien numeerisen ertuksen tai muutksen itseisarv: tilastllisesti tilastllisesti tilastllisesti melkein merkitsevä merkitsevä erittäin merkitsevä Kk valti 0,04 0,05-0,09 0,10 tai yli Organisaati 0,08-0,11 0,12-0,14 0,15 tai yli Pieni rganisaati 0,18-0,20 0,21-0,25 0,26 ja yli Yhteenvetanalyysi tassta, kehityksestä ja vertailusta analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Analyysin kknaistuls saadaan tarkastelemalla plussien ja miinusten yhteismäärää. Js taulukn 2 analyysisarakkeessa n työtyytyväisyystekijän khdalla enemmän plussia kuin miinuksia, niin työtyytyväisyys n asian suhteen likimain kunnssa. Js taas miinuksia n enemmän kuin plussia, niin työtyytyväisyystekijän mittaamassa ilmiössä n parannettavaa. Taulukn 2 esimerkkianalyysin phjalta parannusta vaativiksi työtyytyväisyystekijöiksi nusevat 3.3 Palkkauksen muuttuminen työsurituksen muutsten myötä 4 Kehittymisen tuki kknaisuudessaan 6.4 Työtilat ja työvälineet 8.1 Työnantajan julkikuva hyvänä työnantajana Analysintia ei vi tehdä näin kaavamaisesti, vaan siinä tulee ttaa laajempi näkemys asiihin kuin plussien ja miinusten lukumäärän tarkastelu. Vidaan painttaa erilailla yksittäisiä tekijöitä (tas kehitys vertailu). Organisaati vi kiinnittää päähumin esimerkiksi työtyytyväisyysindeksien muuttumiseen edellisestä vudesta, varsinkin js rganisaatin jhtamisjärjestelmässä työtyytyväisyydelle n asetettu vusikehitykseen perustuvia tavitteita. Js ja kun rganisaatilla n henkilöstöstrategisia tavitteita, ne pitää ttaa analyysissa ja parannustimenpiteissä humin jne. Taulukk 2 antaa analysinnille vain yhden tarkastelu- ja havainnintitavan. VMBarn tulsteiden mahdllistamia laajempia analysintitapja ilmenee seuravasta luvusta 5.2.

20 Lisäanalysintimahdllisuuksia VMBarsta tutettavien raprttien phjalta Kun analysidaan työtyytyväisyyden tasa, ei aina riitä, että tarkastellaan vaan työtyytyväisyysindeksejä. Tarve n lisäksi tarkastella jakaumia eli miten vastaukset jakaantuvat kysymyksittäin ja taustalukituksittain tyytyväisiin ja tyytymättömiin. Kuvista 5 ilmenevät vudelta 2009 valtin henkilöstön työtyytyväisyysindeksien jakaumat työn sisällön ja haasteellisuuden salta ja kuvista 6 pääkhdan Työn sisältö- ja haasteellisuus työtyytyväisyysindeksien jakaumat henkilöstöryhmittäin, ikälukittain ja sukupulen mukaan (VMBar). Analyysissa n tarpeen tunnistaa keskiarv- ja jakaumatietjen sekä taustamuuttujittain lukiteltujen tietjen avulla khdistuvatk parannettavat asiat kk henkilöstöön vai khdistuvatk ngelmat esimerkiksi jhnkin henkilöstöryhmään. Prautumisessa mennään niin yksityiskhtaiselle taslle kun n tarpeen. Syvällisissäkään analyyseissa ei le vaaraa yksilön paljastumisesta, kska VMBarsta tiet tulstuu kussakin tulstettavassa lukassa vain, js siitä n vähintään 5 havainta. Kuvista 5 nähdään, että kknaisuudessaan valtilla työn sisältöön ja haasteellisuuteen llaan hyvin tyytyväisiä, sillä khdan hunimmassakin työtyytyväisyyskysymyksessä lähes 60 prsenttia li tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Eniten parantamishaasteita n 2.1 Tulsja muiden työtavitteiden selkeydessä ja 2.4 Työn innstavuudessa ja työssä ketussa työn ilssa, jissa tyytymättömiä li prsenttia henkilöstöstä. On humattava, että vaikka työtyytyväisyys jssain tekijässä n hyvällä taslla, niin silti aina n tarve parantaa asiita ja minimissään pitää asiat saavutetulla hyvällä taslla, jka myös vaatii jhtamistimenpiteitä. VMBarssa taustalukituksina n yksikkö (aina rganisaatin ma lukitus), henkilöstöryhmä, sukupuli, ikä, kulutustausta ja palvelussuhteen pysyvyys, ks. liite 1. Organisaati määrittelee itse yksikkölukituksensa ja vi tehdä uusiakin lukituksia ja tarvittaessa mukata em. valmiita lukituksia. On muistettava, että kun mukataan VMBarn valmiita lukituksia, niin rganisaati menettää vertailumahdllisuuden muuhun valtin. Js lukituksia tehdään VMBarssa levia tarkemmilla lukituksilla, ne kannattaa tehdä siten, että tarkat lukitukset summautuvat VMBarn karkeammalle lukitustaslle. Tällöin vidaan säilyttää vertailumahdllisuus. Kuvi 5 Henkilöstön työtyytyväisyyden jakauma työn sisällössä ja haasteellisuudessa valtilla vunna 2009 (VMBar)

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Henkilöstön työsuhteen tehokas hallinta vt. Toimitusjohtaja Marita Lehikoinen, FCG Kuntarekry Oy Page 1

Henkilöstön työsuhteen tehokas hallinta vt. Toimitusjohtaja Marita Lehikoinen, FCG Kuntarekry Oy Page 1 Henkilöstön työsuhteen tehkas hallinta vt. Timitusjhtaja Marita Lehikinen, FCG Kuntarekry Oy 21.9.2016 Page 1 Tarjamme rganisaatin HR-timinnlle, jhdlle, esimiehille ja henkilöstölle palveluita, jiden avulla

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996 Kansantaludellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 Palkkatas ja kknaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Sumessa 1963-1996 MKA LNDEN VTT, vs. prfessri Helsingin ylipist, kansantalustieteen laits 1 Jhdant

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

Liite 1 5 Oulun ylipistn henkilöstöhjelma 2013-2015 Työryhmän esitys 25.3.2013 Oulun ylipist n kansainvälisesti hukutteleva ja vetvimainen työnantaja. Osaava henkilöstö lu kansainvälisen huippuylipistn.

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja Tutanttaluden laits Palvelujen tutteistamisen käsikirja Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen Tiina Tuminen, Katriina Järvi, Mikk H. Lehtnen, Jesse Valtanen, Miia Martinsu TIEDE + TEKNOLOGIA

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen

Lisätiedot

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10.

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10. 15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot