Opas VMBaro-henkilöstökyselyjärjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Veli-Matti Lehtonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas VMBaro-henkilöstökyselyjärjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Veli-Matti Lehtonen"

Transkriptio

1 Opas VMBar-henkilöstökyselyjärjestelmän tehkkaaseen hyödyntämiseen Veli-Matti Lehtnen Marraskuu 2010

2

3 2 Sisällys sivu 1 Jhdant 3 2 VMBar-henkilöstökyselyjärjestelmän tarkitus 3 3 Mitä VMBar-työtyytyväisyystutkimus mittaa 6 4 Työtyytyväisyyskyselyn tteutus 8 5 Työtyytyväisyystutkimuksen tietjen analysinti Työtyytyväisyystutkimuksen analysinti VMBarn tiedista kstetun yksinkertaisen yhteenvettaulukn avulla Työtyytyväisyyden tas analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Työtyytyväisyyden kehitys analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Työtyytyväisyyden vertailu analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Työtyytyväisyysindeksien muutsten ja ertusten tilastllinen merkitsevyys Yhteenvetanalyysi tassta, kehityksestä ja vertailusta analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Lisäanalysintimahdllisuuksia VMBarsta tutettavien raprttien phjalta 19 6 Timenpiteet ja taviteasettelu työtyytyväisyyden parantamiseksi kiinteänä sana jhtamisjärjestelmää 22 7 Lpuksi 25 8 Lähteet 25 Liitteet Liite 1 Liite 2 YLEISOHJE: Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän timivuuden selvittämiseksi 27 Työtyytyväisyysbarmetrin kysymysten summamuuttujien mudstumisen analysinti faktrianalyysilla 40 Liite 3 Esimerkki VMBarn vastausjakaumaraprtista 43 Liite 4 Esimerkki VMBarn vastausten jakaumasta henkilöstöryhmittäin 44

4 3 1 Jhdant Opas n tarkitettu edistämään työtyytyväisyystutkimuksen tietjen entistä parempaa hyväksikäyttöä rganisaatin jhtamisessa ja työhyvinvintityössä. Näillä n suraviivainen yhteys rganisaatin timinnallisiin ja asiakastulksiin. Oppaan khdejukkna vat työtyytyväisyystutkimusten testa, analysinnista ja hyväksikäytöstä vastaavat asiantuntijat sekä esimiehet ja jht. Opasta n käsitelty inhimillisten vimavarjen jhtamisen kehittämisryhmässä, jnka jäseniltä n saatu arvkkaita kmmentteja ja parannusehdtuksia ppaan sisältöön. Ryhmän puheenjhtajana timii finanssineuvs Veli-Matti Lehtnen valtivarainministeriön henkilöstösastlta ja jäseninä talus- ja hallintjhtaja Raija-Liisa Aalt Valtin taludellisesta tutkimuskeskuksesta, työmarkkina-analyytikk Mika Happnen valtivarainministeriön henkilöstösastlta, henkilöstöpäällikkö Tim Huikk Sumen ympäristökeskuksesta, neuvtteleva virkamies Päivi Lanttla valtivarainministeriön henkilöstösastlta, tutkija Kati Mikknen Pääesikunnasta, henkilöstöjhtaja Kalevi Mäkelä Liikenneviraststa, timitusjhtaja Rist Suminen HR Practicesista, henkilöstöjhtaja Riitta Tlvanen Valtin teknillisestä tutkimuskeskuksesta, hallitusneuvs Tuija Wilska valtivarainministeriön henkilöstösastlta, erikistutkija Irma Väänänen-Tmpp Valtiknttrista ja henkilöstöjhtaja Maritta Yläranta Maanmittauslaitksesta. Lisäksi pasta vat kmmentineet valtivarainministeriön henkilöstösastlta finanssineuvs Leena Lappalainen, tutkimussihteeri Taina Nikkanen ja tutkimussihteeri Anne Valtnen. Kun jäljempänä ppaassa puhutaan henkilöstöstä, siihen kuuluvat myös jht ja esimiehet. Heidän työhyvinvintinsa ylläpit ja parantaminen vat yhtä tärkeitä kuin muun henkilöstön. Se n surastaan elineht rganisaatin tulksellisen timinnan perustana levalle hyvinvintijhtamiselle. 2 VMBar-henkilöstökyselyjärjestelmän tarkitus VMBar -henkilöstökyselyjärjestelmä n henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaava ilmapiiritutkimus. Se n ilmapuntari, jlla tunnistetaan mahdllisimman kattavasti työelämän laadun eri sa-alueilla henkilöstön työtyytyväisyyden tila ja muuts. Työtyytyväisyystutkimuksen avulla rganisaati saa tdellisen kuvan siitä, mitä henkilöstö ajattelee työyhteisönsä jhtamisesta ja tiedn kulusta, töidensä sisällön mnipulisuudesta ja haastavuudesta, palkkauksen kannustavuudesta, saamisen kehittymisen tuesta, työilmapiiristä ja yhteistyöstä, työlista ja työantajakuvasta. Tutkimuksella n tarkitus saada rehellinen ja ait kuva siitä, mitä ihmiset tuntevat asiista. Nämä tuntemukset, jita ei vi esimerkiksi tieteellisyyden nimissä kyseenalaistaa ikeina tai väärinä mielipiteinä, vat keskeisinä taustavaikuttimina siinä, miten henkilö valjastaa saamisensa ja muut avunsa tehtäviensä ja rganisaatin timintatavitteiden tteuttamiseen. VMBar-järjestelmän yksityiskhtainen kuvaus n liitteessä 1 ja löytyy käyttööntthjeineen myös Internetistä sitteesta Seuraavassa n nstettu esiin VMBarn henkilöstön työtyytyväisyystutkimukseen liittyviä tärkeimpiä minaisuuksia: VMbar-järjestelmä n valtin budjettitaluden rganisaatiille maksutn ja rganisaati pystyy itse tekemään järjestelmällä tutkimuksen (js rganisaati haluaa staa tiettimittajalta lisäpalveluja, rganisaati itse maksaa siitä aiheutuvat kustannukset)

5 4 keskeistä n kysymysten sisällön selkeys, vastaamisen helppus (vähän kysymyksiä ja kysymyksiin pystyy vastaamaan ilman hjetta) tistettavuus (pidetään kysymyspatteri pääsin muuttumattmana ja kysely tehdään samalta ajankhdalta) selkeä tulkinta - ei sekiteta muita asiita barmetriin, barmetri ei le myöskään tiveiden tynnyri luttamuksellisuus vertailukelpisuus (vrt. kriittisyys kysymyssisällön maan räätälöintiin) järjestelmän helppkäyttöisyys ja autmatiikka (laaja tulstepaketti masta rganisaatista ja vertailutulsteet rganisaatin sisältä, eri rganisaatityypeistä, eri hallinnnalilta ja kk valtilta) Työtulksen synty n mnien tekijöiden tul, kuten kuvista 1 ilmenee (Valtivarainministeriö 2005, 47). Pelkistettynä kuvin sanma n, että js jkin klmesta tuln tekijästä saa arvn 0, niin kk työtuls n 0. Ei siis esimerkiksi riitä, että henkilöstö n saavaa, vaan myös mtivaatiasiiden, jita mitataan pääsin työtyytyväisyydellä, tulee lla kunnssa. Kuvi 1. Työtulksen synnyn kaava MOTIVAATIO (työtyytyväisyys) x KYVYT x ONNISTUMISEN MAHDOLLISUU- DET = TYÖ- TULOS arvt ja asenteet, situtuminen, työn sisältö ja haastavuus, valtuuttaminen, kehittymisen mahdllisuudet, henkilön saama palaute, kannustava palkinta saaminen, hiljainen tiet, fyysinen työkunt, psyykkinen työkunt, ssiaalinen työkunt töiden rganisinti ja prsessinti, tavitteiden asetanta, työilmapiiri, työtverituki, työvälineet, laadukas jhtaminen Edempänä esitetyn perusteella rganisaatin jhdn, esimiesten ja HR-asiantuntijiden tulee lla jatkuvasti selvillä henkilöstön työtyytyväisyyden tilasta ja kehityksestä. Mielipiteet tällaisia ei pidä henkilöstöltä kysyä tulee heittää rmukppaan. Vaikka kullakin yksilöllä n vastuu masta työstään, saamisestaan ja työyhteisöstään sen rakentavana jäsenenä, niin jhdn, esimiesten, henkilöstöasiista vastaavien asiantuntijiden ja muun henkilöstön tulee ttaa kehittämisen ja kehittymisen perustaksi tyytyväisyystutkimusten tulkset ja pyrkiä massa rlissaan parantamaan asiita. Suurin rlivastuu näistä n tietenkin jhdlla ja esimiehillä, jiden käytössä pitäisi lla tiedt ja taidt sekä keint asiiden parantamiseksi. Hyvinvinnin jhtaminen tulee sisältyä lennaisena sana rganisaatin jhtamisjärjestelmään. Organisaatin vusittaisissa tulsspimuksissa tulisi työtyytyväisyydelle asettaa tavitteita, tehdä timenpiteitä ja seurata tavitteiden tteutusta. Työ lähtee liikkeelle rganisaatin jhtryhmästä ja se valutetaan alemmille tasille ja tuls- ja kehityskeskusteluissa aina yksilötaslle asti. Tiedn hyväksikäyttöä jhtamisessa n käsitelty mm. ppaassa Haasteena jhtamisen laajentaminen valtinhallinnssa II (Valtivarainministeriö 2007).

6 5 Henkilöstön työtyytyväisyyteen vaikuttavat henkilötaslla saaminen ja mtivitumistas sekä rganisaatitaslla tehtävien merkitys/arvstus rganisaatille ja palkinta, ks. kuvi 2. Kuvi 2 YKSI- LÖ ORGA- NISAA- TIO Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät Tiedt ja taidt (saaminen) Mtivitusmistas (timintatas) Palkinta Rli, tehtävien tärkeys rganisaatille Työtyytyväisyys Osaaminen Osaaminen n jkaisen työntekijän tulksenten perusta ja nimenmaan se, että henkilöllä n hänen työtehtäviensä vaatima saaminen. Osaamisella tarkitetaan Työn vaatimien tietjen hallintaa ja niiden sveltamista käytännön työtehtäviin eli kykyä selviytyä työn haasteista Js henkilön saaminen ei riitä työtehtävistä selviämiseen ilman khtuuttmia pnnisteluja, seurauksena n stressi sairastuminen ja pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläköityminen. Se, että tehtävistä suriutuu helpsti, ei tarkita sitä, että töiden pitäisi lla helppja, vaan päinvastin niiden pitää lla riittävän haastavia. Työssä ppimisen kannalta työtehtävien pitää lla haasteiltaan ja vaativuudeltaan nusujhteisia, mikä kasvattaa saamista. Osaamiseen kuuluu lennaisena myös työyhteisön saamisen kasvattaminen eli tiedn hankinta, jak ja yhdistäminen. Mtivitumistas Mtivitumistassta jhtuu kuinka valmis henkilö n antamaan ulkisen ja sisäisen tietnsa rganisaatin ja sen jäsenten sekä asiakkaiden käyttöön. Rli, tehtävien tärkeys rganisaatille Jkaiselle henkilölle n tärkeää, että rganisaati arvstaa hänen tekemisiään ja henkilö itse tuntee levansa rganisaatin kautta asiakkaille hyödyllinen sekä selkeää lisäarva tuttava. Siksi ei saisi lla töitä, jilla ei le rganisaatille ja/tai sen asiakkaille arva.

7 6 Palkinta Palkinta n keskeinen työtyytyväisyystekijä. Palkkatas kert, miten rganisaati arvstaa kutakin yksilöä ja hänen työtänsä. Työtyytyväisyyden kannalta n tärkeää, että henkilö kkee saavansa työnsä vaativuuden perustella ikean suuruista palkkaa ympäristöönsä, erityisesti saman vaativuustasn maaviin työtvereihin nähden. Tinen kannustava elementti n kkeek yksilö, että palkka n vaativuuden lisäksi yhteydessä hänen työsuritukseensa, ammatinhallintaansa ja työnsä määrään. Varsinaiseen palkintaan sisältyvät myös eurmäärältään hyvin vähäpätöiset palkkit, kuten esimerkiksi kaksi lippua kulttuuri- tai urheilutilaisuuksiin, ravintlaillallinen kahdelle sekä julkiset/yksityiset tunnustukset ja pelkät kiitkset. Näiden mtivaativaikutus saattaa lla hyvin merkittäväkin. Se, millainen palkan kannustavuusvaikutus n, vaihtelee tehtävien vastuutuksen ja sisällön mukaan. Palkalla n suuri vaikutus työmtivaatin, js tehtävät vat ulkapäin hjattuja ja sisältävät vähän virikkeitä. Js taas henkilö vi itse määrätä tekemisistään ja tehtävät vat hyvin virikkeellisiä, työn sisällöllä vi lla palkkaa suurempi vaikutus työmtivaatin (Lehtnen Veli-Matti 2007, 64-65). 3 Mitä VMBar-työtyytyväisyystutkimus mittaa VMBar mittaa rganisaatin henkilöstön tuntemuksia siitä, miten heitä jhdetaan, miten selvät vat heidän työtavitteensa ja miten haastavia työt vat, miten palkkausjärjestelmät tunnetaan ja miten palkkausjärjestelmän tavitteet tteutuvat käytännössä, miten henkilöstön saamisen kerryttämistä ja urakehitystä tuetaan, minkälainen n työilmapiiri ja miten yhteistyö timii, mitkä vat työlt (työn ja yksityiselämän yhteensvittaminen, työpaikan varmuus, yleinen jaksaminen sekä työtilat ja välineet), miten avimesti ja laajasti tiet kulkee ja mikä n ulkpulinen työnantajakuva ja miten arvt ymmärretään ja tteutetaan käytännössä. Edellä mainitut asiat luvat henkilöstön työtyytyväisyyden perustan, jta ilman tulsten tek rganisaatissa ei le mahdllista. Työtyytyväisyystutkimuksessa saadaan esiin henkilöstön dtuksia. Niihin khdistetut kehittämispanstukset eivät näy heti työtyytyväisyyden ja saamisperustan parantumisena. Saattaa lla, että jht, esimiehet ja muukin henkilöstö jskus kyseenalaistavat mien käytännöllisten näkemystensä ja teriiden phjalta henkilöstökyselyjen tulksia. Näin ei vi menetellä, vaan kaikki kyselyissä esiinnusseet ja eniten parannusta vaativat ngelmat pitää avata, asettaa parannettaville asiille tavitteet sekä tehdä krjaavia täsmätimenpiteitä. Kyselyssä havaittuja vahvuuksia rganisaati vi hyödyntää timintansa kehittämisessä ja uudistamisessa. Varsinainen työtyytyväisyyskysely kstuu kahdeksasta pääkhdasta, jtka sisältävät 2-5 työtyytyväisyyskysymystä. Kaikkiaan näitä yksittäisiä työtyytyväisyysindeksien laskennassa käytettäviä kysymyksiä n 29. Nämä ilmenevät seuraavan sivun tauluksta 1. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyn vakikysymyssisällössä n 6 erillistä kysymystä, jtka kskevat henkilökierta, työpaikan vaihta, työpaikan susittelua, uudistumista ja innvatiivisuutta, työhyvinvintia ja työuran jatkamista, ks. liite 1.

8 7 Taulukk 1 Työtyytyväisyysbarmetrin kysymykset pääkhdittain 1 Jhtaminen 1.1 Esimiehen antama tuki työntessa ja sen edellytysten lunnissa 1.2 Töiden yleinen rganisinti työyhteisössä 1.3 Esimiehen antama palaute työtulksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä 1.4 Oikeudenmukainen khtelu esimiehen tahlta 1.5 Jhdn timinta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 2.1 Tuls- ja muiden työtavitteiden selkeys 2.2 Työn itsenäisyys ja mahdllisuus vaikuttaa työn sisältöön 2.3 Työn haastavuus 2.4 Työn innstavuus ja työssä kettu työn il 3 Palkkaus 3.1 Palkkauksen perusteiden selkeys ja ymmärrettävyys 3.2 Palkkauksen suhde työn asettamaan vaativuuteen 3.3 Palkkauksen muuttuminen työsurituksen muutksen myötä 3.4 Palkkauksen ikeudenmukaisuus 4 Kehittymisen tuki 4.1 Uralla eteneminen ja sen tukeminen työyhteisössä 4.2 Työpaikkakulutusmahdllisuudet ja muut saamisen kehittämistimenpiteet 4.3 Tuls- ja kehityskeskustelujen timivuus saamisen kehittämisessä 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 5.1 Sisäinen yhteistyö ja työilmapiiri työyhteisössä 5.2 Oikeudenmukainen khtelu työtvereiden tahlta 5.3 Osaamisen ja työpanksen arvstus työyhteisössä 5.4 Sukupulten tasa-arvn tteutuminen työyhteisössä 6 Työlt 6.1 Mahdllisuudet yhteensvittaa työ- ja yksityiselämä 6.2 Työpaikan varmuus nyt ja tulevaisuudessa 6.3 Jaksaminen ja energisyys 6.4 Työtilat ja työvälineet 7 Tiedn kulku 7.1 Sisäinen viestintä ja tiednkulku työyhteisössä 7.2 Työyhteisön avimuus asiiden valmistelussa ja päätöksentessa 8 Työnantajakuva 8.1 Työpaikan maine hyvänä työnantajana 8.2 Arvjen selkeys ja ymmärrettävyys 8.3 Arvjen tteutuminen käytännössä Liitteessä 2 leva faktrianalyysi sittaa, että VMBarn työtyytyväisyyskyselyn 29:stä yksittäisestä kysymysmuuttujasta kstetut pääkhdat (summamuuttujat) vat tereettiselta phjalta kknaisuudessaan ikein kstettu. Valtivarainministeriön hallinnnalan rganisaatiiden Strategista henkilöstöjhtamista kskeneen valmennushjelman yhteydessä nusi tarve tuttaa VMBarn kysymysten phjalta summaindeksit tukemaan jhtamis- ja esimiestyön tavitteellisuutta sekä saamisen ja työhyvinvinnin jhtamista. Näin huhtikuussa 2010 käyttööntetun VMBarn työtyytyväisyyssvelluksen uuden kysymyssisällön käyttööntn yhteydessä tulsteisiin lisättiin klme vakikysymyssisällöstä autmaattisesti tulstuvaa ksteindeksiä eli Jhtajuusindeksi, Osaamisen jhtamisindeksi ja Henkisten ja fyysisten työljen jhtamisindeksi.

9 8 Ksteindeksien sisältö, jnka perustana vat valmennushjelman sallistujien ryhmätyön tulkset sekä liitteestä 2 ilmenevät faktrianalyysin tulkset, ilmenee liitteen 1 khdasta Jhtajuusindeksiin sisällytettiin uudistetun työtyytyväisyyskyselyn pääkhdan 1 Jhtaminen kysymysten lisäksi pääkhdan 7 Tiedn kulku kysymykset, ks. taulukk 1. Faktrianalyysi sitti, että Sisäinen viestintä ja tiednkulku työyhteisössä ja Työyhteisön avimuus asiiden valmistelussa ja päätöksentessa vat kiinteä sa jhtamista. Tämä n tettava humin kun rganisaatin työtyytyväisyyden ja työhyvinvinnin perustana levia asiita käsitellään ja parannetaan. Jhtajuusindeksi n siten tulkinnallisesti ristiriidatn ja tereettisesti ikein sisällötetty mittari. Osaamisen jhtamisindeksi kstuu pääkhtien 2 Työn sisältö ja haasteellisuus ja 4 kehittymisen tuen kysymyksistä, ks. taulukk 1. Indeksi kert, että työn sisältöön ja haasteellisuuteen liittyvät asiat, kuten Työn itsenäisyys ja mahdllisuus vaikuttaa työn sisältöön, Työn haastavuus ja Työn innstavuus ja työssä kettu työn il vat keskeisiä taustavaikuttimia, jissa työtyytyväisyyden tulee lla mahdllisimman hyvä, jtta tehkas työssäppiminen lisi mahdllista. Yleisesti tdettu tsiasia n, että valtasa, nin 70 prsenttia saamisen kehittymisestä tapahtuu käytännön työtä tehden, henkilöstöä valtuuttaen ja teettäen henkilöstöllä haastavuudeltaan nusujhteisia ja virikkeellisiä töitä. Valtuuttamisella tarkitetaan menettelytapja, jilla yksilöt valtuutetaan timimaan itsenäisesti ja tekemään päätöksiä valtuuksiensa rajissa. Edelleen saamisen kehittymiseen vidaan vaikuttaa urakehityksestä hulehtimalla, työpaikkakulutuksella sekä muilla saamisen kehittämistimenpiteillä. Oleellista myös n, että tuls- ja kehityskeskustelut vat käytännössä timivia saaminen kehittäminen työkaluja. Liitteestä 2 ilmenevä faktrianalyysi tukee teriapulelta sitä, että mudstettu saamisen jhtamisindeksi kstuu ikeista työtyytyväisyyskysymyksistä. Näin saamisen jhtamisindeksi n myös käyttökelpinen mittari. Henkisten ja fyysisten työljen jhtamisindeksi mudstuu työilmapiiri- ja työlkhdista eli työtyytyväisyyskyselyn pääkhtien 5 ja 6 kysymyksistä, ks. taulukk 1. Tässä summaindeksissä n yhdistetty spimuksenvaraisesti kaksi erillistä asiakknaisuutta eli työilmapiiri ja yhteistyö sekä työlt. Näiden yhdistämiselle ei tereettisesti löydy vankkaa perustaa, ks. liitteen 2 faktrianalyysi. 4 Työtyytyväisyyskyselyn tteutus Kun työtyytyväisyyskyselyä lähdetään VMBarlla tteuttamaan, khdehenkilöille tulee selvittää kyselyn käyttötarkitus, kyselyn ten (vastaamisen) ja hyväksikäytön aikataulu (analysinti, tilaisuudet, timenpiteet), vastausten käsittelyyn ja tietjen julkistamiseen liittyvä ehdtn luttamuksellisuus, kyselyn analysintitapa sekä kyselyn hyödyntäminen, jssa kerrtaan, että kyselyn phjalta tehdään parantamistimenpiteitä ja että, niiden tteutumista myös seurataan. Kullekin rganisaatille n tärkeää, että työtyytyväisyystutkimuksella saadaan esiin henkilöstön mahdllisimman ajantasaiset, kattavat ja aidt mielipiteet. Tätä vidaan edesauttaa em. kyselyn tekn ja hyväksikäyttöön liittyvien asiiden esiintunnilla. Kyselyn vastausprsentin pitäisi lla mahdllisimman krkea, jtta tuls kuvaisi kk henkilöstön mielipidettä. Vaikea n antaa rajaa, jnka vastausprsentin tulisi ylittää, jtta tiedustelun tulsten perusteella vitaisiin vetää jhtpäätöksiä timenpiteiden perustaksi. Tsin pienelläkin

10 9 tksella saadaan lutettava kuva sillin, js ts vastaa henkilöstö- ym. rakenteeltaan kk henkilöstön perusjukka. Vunna 2009 VMBar-kyselyn tehneiden rganisaatiiden keskimääräinen työtyytyväisyystiedustelujen vastausprsentti li 65, alakvartiilin llessa 58 prsenttia ja yläkvartiilin 73 prsenttia. Taviteltavana vähimmäisvastausprsenttina vidaan pitää 60. Vaikka kyselyyn vastaisi alle 60 prsenttia henkilöstöstä, tulksia vidaan edelleen käyttää hyväksi, mutta pienemmällä lutettavuudella. Alhainen vastausprsentti n j sinänsä merkki rganisaatin henkilöstön hunsta työtyytyväisyydestä sekä avimuuden ja vurvaikutuksen kuilusta henkilöstön ja jhdn/esimiesten välillä. Alhaisen vastausprsentin taustalta löytyy edellä mainittu työyhteisön avimuuden puute, jhn liittyy yksittäisten henkilöiden pelk heidän vastaustensa tunnistamisesta. Avimien ja ei-myönteisten mielipiteiden esittämisen usktaan vaikuttavan negatiivisesti henkilön asemaan ja khteluun esimiesten tahlta. Siksi rganisaatiissa ja niiden yksiköissä tulisi vallita avin keskustelun salliva mniarvisuuden ilmapiiri, jssa jkainen vi esittää mielipiteensä asiista, jutumatta sen takia kärsimään millään tavalla. Tämä n yksi innvatiivisen työyhteisön perusedellytys nykypäivänä. Valitettavasti kaikissa rganisaatiissa avin ja ristiriidatn ilmapiiri ei le vieläkään arkipäivää. Kun rganisaati tekee työtyytyväisyyskyselyn, kyselystä vastuussa levien tulee vakuuttavasti krstaa, että kenenkään yksittäiset vastaukset eivät tule jhdn, esimiesten, henkilöstöhallinnn asiantuntijiden eikä muidenkaan tietn eli että vastaaminen n täysin luttamuksellista. Tämä n j varmistettu itse järjestelmässä, sillä VMBar-tutkimusaineist ei sisällä mitään yksilötunnisteita, ainastaan lukitellen kysyttyjä taustatietja, jten henkilöä ei aineiststa pystytä tunnistamaan. Järjestelmää käyttävillä rganisaatiilla ei le käytössä vastaajakhtaista aineista, vaan se n palvelukeskuskneella. Tutkimuksesta rganisaati saa tulstettua vain valmisraprtteja, jissa tiedt näkyvät yksittäisissä lukissa ainastaan, js niissä n vähintään 5 havainta. Rajaa krtettiin vuden 2009 julukuussa 3:sta 5:een useiden asiakkaiden tivmuksesta. VMBar-järjestelmässä saadaan käyttöön tarvittaessa salausmenettely, ettei kyselystä pystytä atk-ammattilaisten avulla tunnistamaan edes työasemaa, jsta kyselyyn n vastattu. Tämä n sinänsä täysin turha varmistustimenpide, kska vaaraa tämän kaltaiselle timinnalle ei valtivarainministeriön mistamassa järjestelmässä missään tapauksessa le lemassa. Susiteltavaa n, ettei sanallisia vastauksia sisältävää raprttia jaeta yleisesti henkilöstölle, kska tietja pitää hyväksikäyttää valistuneesti ja sudattaa jhdn, esimiesten ja työtyytyväisyyskyselyjen analysinnista vastaavien HR-asiantuntijiden timesta. Työtyytyväisyysmittausten tulksia ei saa suraan liittää taludellisten etuuksien saantiin, kuten esimerkiksi rganisaatin henkilöstön tulspalkkauksen satekijäksi. Tällöin tulspalkkin tavitteiden saavuttamiseksi ja ylittämiseksi, tulspalkkin tivssa henkilöstö saattaa vastata kyselyyn tarkituksella yläkanttiin (sitä saat mitä mittaat). Tällöin työtyytyväisyystutkimus antaa väärän kuvan henkilöstön työtyytyväisyydestä. Edellä esitetystä piketen työtyytyväisyyskyselyn vastausprsentti visi lla yhteydessä jhnkin palkintamenettelyyn. Jhdn ja esimiesten khdalla henkilöstön työtyytyväisyys n keskeinen ja susiteltava tulksellisuuden mittari ja sitä kannattaa käyttää mm. tulshjauksessa (eri tasilla), jhtamisspimuksissa sekä jhdn ja esimiesten tulspalkkauksessa.

11 10 Henkilöstön myönteiseen suhtautumiseen työtyytyväisyystutkimusten tekn vaikuttaa keskeisesti myös se, analysidaank ja käsitelläänkö työtyytyväisyystutkimuksen tulksia rganisaatissa ja sen yksiköissä tavitteena löytää havaittujen vaikeimpien kipupisteiden phjalta keskeiset parantamiskhteet ja ryhdytäänkö knkreettisiin parantamistimenpiteisiin. Oleellista työtyytyväisyyskyselyn hyödyntämisprsessissa n kyselyjen purku yhdessä kk henkilöstön kanssa ja asiiden parantaminen käytännössä eli tekeminen. Kun henkilöstö humaa, että kyselyjä ei tehdä vain mudn vuksi, vaan niitä myös hyödynnetään työyhteisön kehittämisessä, niin vastausprsentit sekä vastausten aitus ja laatu paranevat. Työtyytyväisyyskyselyn sekä muun rganisaatikhtaisen infrmaatin phjalta tapahtuvassa työyhteisön kehittämistyössä rganisaati vi hyväksikäyttää seuraavalla sivulla levaa Sumen ympäristökeskuksessa käytössä levaa prsessikuvausta. Sumen ympäristökeskus sai Valtiknttrin Kaiku-työhyvinvintipalkinnn vunna 2009 työhyvinvinnin pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ja innvatiivisista käytännöistä. Kiteytettynä timenpiteet työtyytyväisyyskyselyn vastausten laadun ja vastausprsentin nstamiseksi ja hyväksikäytön parantamiseksi vat seuraavat: rganisaatilla n ylimmästä jhdsta lähtevä avin ja keskustelun salliva innvatiivinen ilmapiiri, jssa kyselyn tulkset näkyvät knkreettisina parantamistimenpiteinä, kyselyjen saatetekstissä tudaan esiin ehdtn luttamuksellisuus sekä järjestelmän että käsittelijöiden tahlta, annetaan kyselyyn riittävästi vastausaikaa, jtta lmista ja virkamatkista hulimatta siihen mahdllisimman mni pystyisi vastaamaan (tärkeää n tehdä kyselyt aikajaksna, jihin ei sisälly yleisiä lmakausia), kysely tehdään vusittain suunnilleen samaan aikaan siten, että kysely päättyy k. kalenterivuden aikana (työtyytyväisyyskyselyä ei vi muilla kyselyillä krvata), rganisaatissa/yksiköissä n lemassa kyselyjen purku- ja hyödyntämismenettely, jssa parantamistyötä tehdään aidsti yhdessä kk henkilöstön kanssa, työtyytyväisyyskyselyn tulsten phjalta päätetään 1-3 tteutettavasta parantamistimenpiteestä, jiden tteutumista myös seurataan. Parantamistimenpiteiden ei tarvitse aina lla suuria esim. hankkeita, vaan pääasia n, että jatkuvasti tehdään jtain.

12 11 Sykettä työyhteisöön - työyhteisön kehittämismalli Prsessikuvaus apuvälineeksi yksiköille/ryhmille/tiimeille 1) Vaihe 1 Vaihe 2 Työyhteisön kehittämistarve tullut esiin - esim. havaintja timintangelmista, valituksia henkilöstöltä tai asiakkailta, esimiestai työtyytyväisyyskyselytulkset Kehittämistarpeen tarkentaminen - yhteinen keskustelu -> vahvuuksien ja kehittämiskhteiden listaaminen -> yhteinen näkemys kehittämistarpeesta ja päätös kehittämisestä Kehittämiskhteiden valinta/pririsinti Vaihe 3 - valitaan svitulta kehittämisalueelta 1-3 keskeistä ja mahdllisimman knkreettista parannettavaa tai vahvistettavaa khdetta Vaihe 4 Tavitteiden asettaminen ja timintasuunnitelman laatiminen - tavitteista ja timenpiteistä spiminen - aikataulun laatiminen - vastuista ja seurannasta spiminen Situtuminen Esimiesten ja henkilöstön situtuminen kehittämiskhteiden tarvekartituksessa, jatkselvittelyssä ja kehittämistimenpiteiden tteutuksessa ja seurannassa n tärkeä. Menetelmät Paras tapa hitaa alkuselvittely (vaiheet 1-3) n asiiden avin yhteinen käsittely. Keskustelua vi aktivida pari- tai pienryhmätyöskentelyllä. Suunnittelu- ja tteutusvaiheessa vi tarpeen mukaan käyttää ulkpulista apua. Omatimisuus, sallistavat menetelmät ja itsearviinti edistävät mm. avimuutta, kehittämistaitja, ppimista ja situtumista. Vaihe 5 Vaihe 6 Vaihe 7 Suunnitelman tteuttaminen ja seuranta - tteutus svitun työnjan, timintatapjen ja vastuiden mukaisesti - yhteisökkukset keskeinen kein seurata tteutuksen etenemistä, ideida ja työstää asiita, muuttaa timintatapja, jakaa ja hyödyntää kkemuksia jne. Kehittämisprsessin arviinti - suunnitelman tteuduttua työyhteisö keskustelee kkemuksista sekä arvii kehittämistulksia ja vaikuttavuutta Jatktimenpiteet - raprtinti esim. jhdlle - hyvien käytäntöjen markkininti - kehittämistyön jatkaminen (esim. uuden prsessin alittaminen) Asiantuntija-apu Työyhteisön haasteet, ngelma tai kk tilanne saattaa lla sellainen, että ulkpulinen apu n tarpeen. Hyvin tehty tarveselvitys auttaa asiantuntijan ja menetelmän valinnassa. Asiantuntijina vivat timia työterveyshulln ammattilaiset, työyhteisökehittäjät, työnhjaajat ja muut knsultit. SYKEn mat asiantuntijat (kulutus- ja henkilöstöryhmissä) tukevat yksiköitä ja vivat jissakin tapauksissa timia myös kehittäjinä. 1) Sumen ympäristökeskus, HYVO-ryhmä

13 12 5 Työtyytyväisyystutkimuksen tietjen analysinti Työtyytyväisyystutkimuksen yksityiskhtainen analyysi ja purkumenettely luvat perustan tutkimuksen vaikuttavalle hyväksikäytölle. Mnissa virastissa n lemassa systemaattisia työtyyytyväisyytutkimusten purkumalleja. Näistä esimerkkeinä vat edellisessä luvussa 4 leva SYKEn prsessimalli, Tullihallituksen purkumalli (Valtivarainministeriö 2007, ja Kuluttajavirastn työtyytyväisyyskyselyn käsittelymalli. Kuvin 3 kaavissa n havainnllistettu työtyytyväisyystutkimuksen analysintia ja hyödyntämistä. Analyysin phjana vat rganisaatin strategiat ja timinnalliset tavitteet. Henkilöstöön liittyvien jhtamis- ja muiden timenpiteiden, kuten työtyytyväisyyden ja työhyvinvinnin parantaminen, tuleekin lla kiinteässä yhteydessä rganisaatin kknaisjhtamiseen sekä tulkselliseen timintaan ja sen parantamiseen. Työtyytyväisyyteen liittyvän jatkuvan seurannan ja analyysin phjana tarvitaan tunnuslukuihin perustuvaa tieta siitä, mikä n tilanne massa rganisaatissa, sen yksiköissä ja muilla tavilla lukitelluissa henkilöstöryhmissä. Tarkasteltavan rganisaatikknaisuuden tietja rganisaatitaslla verrataan muihin ja erityisesti samantyyppisiin rganisaatiihin (virasttyyppi, hallinnnala) sekä rganisaatin sisäisessä tarkastelussa lisäksi muihin yksiköihin. Vertailu vidaan tehdä myös valtin ulkpulisiin samantyyppisiin rganisaatiihin, js niistä n saatavissa tieta. Analyysissä kiinnitetään humita työtyytyväisyysindeksien absluuttiseen tasn sekä vastaajien jakaumaan tyytymättämiin ja tyytyväisiin eri lukituksilla, tteutuneeseen kehitykseen sekä tasn ja kehitykseen verrattuna muihin rganisaatiihin (yksikköihin). Vertailuanalyysin phjalta saadaan asemitua henkilöstön nykyinen työtyytyväisyyden tila ja löydetään keskeisimmät parantamistarpeet. Mitä enemmän tunnusluvut vat ympäristöön nähden hunmmat, sitä tärkeämpää n ttaa asia knkreettisen parantamistyön khteeksi. Kuvi 3 Työtyytyväisyystietjen hyväksikäyttöprsessi rganisaatissa Organisaatin strategiat, ml. henkilöstöstrategia sekä timinnalliset ja henkilöstöstrategiset tavitteet Työtyytyväisyysindeksit ja muut tunnusluvut (ma rganisaati > yksiköt > muut lukitukset); vertailutiedt muista rganisaatiista Tietjen analysinti (tas, kehitys, vertailu) ja muut tekijät Kk henkilöstön kattavien purkutilaisuuksien tteutus sekä kehittämis-/parantamiskhteista päättäminen Seuranta ja mittaaminen Timenpiteiden tehstaminen Työyhteisön yhteisöllisyys ja ppiminen Parantamisen timenpidesuunnitelman tekeminen ja tekemisen aikataulutus, vastuutus ja resurssinti Tavitteiden asetanta (numeerisia, seurattavia) Timenpiteiden tteutus (hyvät tapausesimerkit)

14 13 Seuraavaksi tehdään timenpidesuunnitelma, jka sisältää knkreettiset timenpiteet työtyytyväisyydessä levien asiiden parantamiseksi. Timenpidesuunnitelma sisältää rganisaatin ylimmästä jhdsta lähtevän timeksiannn/tuen sekä timenpiteiden kknaisvastuun, timenpiteiden tteutuksen vastuutuksen, aikataulun sekä tarvittavien henkilö- ja taludellisten resurssien varaamisen. Yksityiskhtaisemmassa rganisaatianalyysissä työtyytyväisyyttä ja sen kehitystä pitää tarkastella kk rganisaatitasn lisäksi yksiköittäin ja muilla tarpeellisilla taustaryhmityksillä, kuten henkilöstö- ja ikäryhmittäin. Eli pitää tunnistaa, missä tyytyväisyystekijöissä ja esimerkiksi missä henkilöstöryhmissä/-ryhmässä n parantamistarvetta. Tällöin timenpiteet vidaan sisällöttää ja täsmäkhdentaa ikein. Esimerkiksi työtyytyväisyydessä työn sisältöön ja haasteellisuuteen liittyy eniten parannettavaa yleensä lähinnä tukihenkilöistä kstuvassa ryhmässä muu henkilöstö, kun taas jhdlla, esimiehillä ja asiantuntijilla tyytyväisyys työn sisällön suhteen n yleensä hyvä. Kun rganisaati alkaa analysida VMBarn tulksia n hyödyllistä tuttaa ainakin liitteen 3 VMBarn vastausjakaumaraprtti, jsta ilmenee vastaajien lukumäärät ja jakaumat kysymysten vastausvaihtehdittain sekä liitteen 4 raprtti, jsta ilmenee kysymysten vastausvaihtehtjen jakautuminen henkilöstöryhmittäin Työtyytyväisyystutkimuksen analysinti VMBarn tiedista kstetun yksinkertaisen yhteenvettaulukn avulla Työtyytyväisyystutkimuksen tulksien analyysissa rganisaatissa vidaan hyväksikäyttää jäljempänä levan VMBartiedista tutetun taulukn 2 tapaista esimerkkiasetelmaa. Tauluksta ilmenee esimerkkirganisaatin (= tässä kk valtin tiet) henkilöstön työtyytyväisyysindeksit pääryhmittäin ja kysymyksittäin vusilta , indeksipisteiden ertus vudesta 2008 vuteen 2009, rganisaatin ja vertailuryhmän indeksipisteiden ertus vunna Vertailutietna n käytetty lähinnä työtyytyväisyydeltään parhaimpien hallinnnaljen työtyytyväisyysindeksien keskiarva vudelta Analyysissä humi kiinnitetään rganisaatin työtyytyväisyysindeksien tasn tarkasteluvunna kehitykseen (5 vutta tai 3 vutta tai aika, jna tiedt rganisaatissa vat saatavissa) vertailuun (esimerkiksi ma virasttyyppi, tai muu/muut verkkiryhmät). Tavitetasna rganisaatilla vi lla valtin tai man rganisaatiryhmän tai rganisaatin esimerkillisen yksikön tai muu tarkituksenmukainen vertailutiet, esimerkiksi valtin tai virasttyypin työtyytyväisyystiedn yläkvartiili. Analyysissä annetaan työtyytyväisyysindeksien taslle, kehitykselle ja vertailulle plussia tai miinuksia taulukn 2 alaviitteestä ilmenevien tulkintjen mukaisesti. Eli mitä enemmän analyysitaulukssa jkin työtyytyväisyyskysymys saa plussia sitä paremmin asiat vat ja mitä enempi jkin työtyytyväisyyskysymys saa miinuksia sitä hunmmin asiat vat. Tältä phjalta löydetään keskeisimmät kehittämiskhteet Työtyytyväisyyden tas analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Vunna 2009 valtin henkilöstön havainnittaiset kknaistyytyväisyysindeksit jakaantuivat havainnittain kuvin 4 mukaisesti. Jakauma nudattaa karkeasti nrmaalijakaumaa llen

15 14 vin vasemmalle eli hyviä arvsanja n annettu enemmän kuin hunja. Valtasa eli 60 prsenttia henkilöstöstä sijittuu kknaistyötyytyväisyydeltään indeksilukkaan 3-3,99 (indeksin vaihteluväli n 1-5). Havainnista 31 prsenttia n indeksilukassa 3-3,49 ja 29 prsenttia n indeksilukassa 3,5-3,99. Vastaajista runsaalla 2 prsentilla kknaistyötyytyväisyysindeksi li alle 2 ja 15 prsentilla kknaistyytyväisyysindeksi li 4 tai yli. Kuvi 4 Kknaistyötyytyväisyysindeksien jakaantuminen indeksilukittain vunna ,00 Prsenttia havainnista 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1-1,49 1,5-1,99 2-2,49 2,5-2,99 3-3,49 3,5-3,99 4-4,49 4,5-5 Työtyytyväisyysindeksilukka Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteiklla 1-5 vidaan pitää indeksilukua 3. Js työtyytyväisyysindeksi (kknaisindeksi, pääryhmäindeksi, kysymyksittäiset indeksit) n 3:n alapulella, siihen n kiinnitettävä kriittistä humita ja n ryhdyttävä tarvittaessa krjaustimenpiteisiin, ks. taulukk 2. Indeksin llessa 3-3,5 henkilöstön työtyytyväisyys n tyydyttävällä taslla, vaikkakin parantamistimenpiteille n tarvetta. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 vidaan puhua nrmaalia paremmasta tassta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden vidaan tdeta levan kunnssa. On krstettava, että rganisaatiittain timinnasta, henkilöstörakenteesta ja kulttuurista jhtuen arvasetelmissa n erja. Merkinnät tasn salta tehdään seuraavan arviintiasteikn mukaisesti. Edellä mainitun phjalta n päädytty tasn salta seuraavaan arviintiasteikkn, jssa n hunin tas ja +++ paras tas: Työtyytyväisyysindeksilukka: Arviintimerkintä: 1,00-2, ,50-2, ,75-2,99-3,00-3,50 3,51-3,75 + 3,76-4, ,01-5,00 +++

16 15 Taulukk 2/1 Työtyytyväisyystutkimuksen tulsten analyysin aputaulukk (rganisaati x) Virast Vertailu Analyysi 1) Tavite Tas Kehitys Kehitys ertus ver- ertus ertus virast tastyltiili kehitai- ylä-kvar vert. 1 Jhtaminen 3,29 3,26 3,29 3,35 3,38 0,03 0,09 3,41-0, , työntessa 3,49 3,47 3,50 3,55 3,58 0,03 0,09 3,61-0, ,75 Töiden yleinen rganisinti 1.2 työyhteisössä 3,08 3,02 3,06 3,11 3,15 0,04 0,07 3,16-0, ,31 Palautteen saanti työtulksista ja 1.3 ammatinhallinnasta 3,15 3,13 3,16 3,22 3,25 0,03 0,10 3,28-0, ,39 Oikeudenmukainen ja inhimillinen 1.4 khtelu työyhteisössä 3,43 3,42 3,45 3,50 3,53 0,03 0,10 3,60-0, ,70 2 Työn sisältö ja haasteellisuus Tuls- ja muiden työtavitteiden 3,65 3,64 3,67 3,64 3,68 0,04 0,03 3,69-0, , selkeys 3,48 3,47 3,46 3,49 3,51 0,02 0,03 3,55-0, ,63 Työn itsenäisyys ja mahdllisuus 2.2 vaikuttaa työn sisältöön 3,84 3,83 3,86 3,81 3,84 0,03 0,00 3,87-0, , Työn haastavuus 3,81 3,82 3,86 3,82 3,86 Työn innstavuus ja työssä kettu 0,04 0,05 3,86 0, , työn il 3,47 3,45 3,49 3,46 3,50 0,04 0,03 3,51-0, ,63 3 Palkkaus 2,67 2,69 2,66 2,78 2,86 0,08 0,19 2,96-0, ,07 Palkkauksen perusteiden selkeys 3.1 ja ymmärrettävyys 2,93 2,86 2,84 2,97 3,07 0,10 0,14 3,11-0, ,28 Palkkauksen suhde työn 3.2 asettamaan vaativuuteen 2,58 2,63 2,59 2,73 2,82 0,09 0,24 2,94-0, ,11 Palkkauksen muuttuminen 3.3 työsurituksen muutksen myötä 2,58 2,63 2,60 2,69 2,74 0,05 0,16 2,85-0, , Palkkauksen ikeudenmukaisuus 2,60 2,65 2,63 2,74 2,81 0,07 0,21 2,95-0, ,03 4 Kehittymisen tuki 3,23 3,19 3,20 3,22 3,25 0,03 0,02 3,28-0, ,40 Uralla eteneminen ja sen 4.1 tukeminen työyhteisössä 3,04 3,03 3,05 3,08 3,13 0,05 0,09 3,24-0, ,25 Työpaikkakulutus- ja muut saamisen kehittämismahdllisuudet 4.2 3,42 3,35 3,36 3,36 3,38 0,02-0,04 3,45-0, ,54 1) Analyysin tulkintamerkit: Tasvertailu: Kehitys tai vertailu (indeksipisteiden ertus/muuts): Työtyytyväisyysindeksi Hunnnus. indeksipistettä Parannus, indeksipistettä 1,00-2, ,01-0,04-0,01-0,04 + 2,50-2, ,05-0, ,05-0, ,75-2,99-0,10-0, ,10-0, ,00-3,50 0,20 ja yli ,20 ja yli ,51-3,75 + 3,76-4, ,01-5,

17 16 Taulukk 2/2 Työtyytyväisyystutkimuksen tulsten analyysin aputaulukk (rganisaati x) Virast Vertailu Analyysi 1) Tavite Tas Kehitys Kehitys ertus ertus ertus virast tas -vert. kehitys 2010 vertailu ylä-kvartiili Työyhteisön sisäinen yhteistyö ja 5.1 työilmapiiri 3,45 3,42 3,46 3,51 3,54 0,03 0,09 3,61-0, ,69 Oikeudenmukainen ja inhimillinen 5.2 khtelu työtvereiden tahlta 3,78 3,80 3,82 3,84 3,87 0,03 0,09 3,91-0, ,98 Osaamisen ja työpanksen 5.3 arvstus työyhteisössä 3,52 3,50 3,55 3,57 3,60 0,03 0,08 3,63-0, ,70 Sukupulten tasa-arvn 5.4 tteutuminen työyhteisössä 3,62 3,61 3,65 3,71 3,73 0,02 0,11 3,78-0, ,88 6 Työlt 3,52 3,48 3,46 3,49 3,50 0,01-0,02 3,56-0, ,67 Mahdllisuudet yhdistää työ- ja 6.1 yksityiselämä Työpaikan varmuus nyt ja 3,62 3,61 3,63 3,65 3,68 0,03 0,06 3,72-0, , tulevaisuudessa 3,44 3,38 3,29 3,39 3,39 0,00-0,05 3,38 0, , Jaksaminen ja energisyys 3,32 3,27 3,29 3,32 3,35 0,03 0,03 3,35 0,00 + 3, Työtilat ja työvälineet 3,69 3,67 3,65 3,61 3,63 0,02-0,06 3,80-0, ,86 7 Tiedn kulku 3,06 2,99 3,01 3,08 3,10 0,02 0,04 3,14-0, ,29 Työyhteisön sisäinen viestintä ja 7.1 tiedn kulku 3,15 3,10 3,09 3,16 3,19 0,03 0,04 3,22-0, ,36 Työyhteisön avimuus asiiden 7.2 valmistelussa ja päätöksentessa 2,96 2,89 2,93 3,00 3,02 0,02 0,06 3,07-0, ,23 8 Työnantajakuva 3,19 3,15 3,13 3,15 3,19 0,04 0,00 3,19 0,00 3,43 Työnantajan julkikuva hyvänä 8.1 työnantajana 3,39 3,36 3,30 3,33 3,38 0,05-0,01 3,45-0, , ymmärrettävyys Arvjen tteutuminenn 3,27 3,24 3,21 3,24 3,26 0,02-0,01 3,25 0, , käytännössä 2,88 2,84 2,85 2,88 2,92 0,04 0,04 2,89 0, ,15 Y Yhteensä 3,31 3,28 3,29 3,32 3,36 0,04 0,05 3,40-0, ,49 1) Analyysin tulkintamerkit: Tasvertailu: Kehitys tai vertailu (indeksipisteiden ertus): Työtyytyväisyysindeksi Hunnnus, indeksipistettä Parannus, indeksipistettä 1,00-2, ,01-0,04-0,01-0,04 + 2,50-2, ,05-0, ,05-0, ,75-2,99-0,10-0, ,10-0, ,00-3,50 0,20 ja yli ,20 ja yli ,51-3,75 + 3,76-4, ,01-5, Työtyytyväisyyden kehitys analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Kehitystä kuvataan muutksella eli vertailuajankhtien välisellä indeksiarvjen ertuksella. Vertailu tehdään 5 tai klmen vuden aikavälinä tai jpa kahden vuden välillä, js aineista ei le enempää. VMBarn tulsteista nähdään, miten työtyytyväisyys n kehittynyt eri rganisaatitasilla ja lukituksilla vusittain. Vusittaista kehitystä vidaan tarkastella taulukn 2 numeerisen tiedn ja esimerkiksi jäljempänä levan kuvin 8 tapaisten työtyytyväisyyden eri jakaumatietjen perusteella.

18 17 Taulukn 2 esimerkissä n tisaalta tarkasteltu, miten työtyytyväisyysindeksit vat muuttuneet tekijöittäin indeksipisteissä vudesta 2005 vuteen 2009 ja tisaalta tarkasteluvuden 2009 kehitystä edellisestä vudesta. Arviintipisteytys n esimerkkitaulukssa tehty vusilta Arviintiasteikk n seuraava: Hunnnus, Arviinti- Parannus, Arviintiindeksipistettä: merkintä: indeksipistettä: merkintä: 0,01-0,04-0,01-0,04 + 0,05-0, ,05-0, ,10-0, ,10-0, ,20 ja yli ,20 ja yli ++++ Organisaati vi tarvittaessa käyttää taulukssa 2 esitetyssä analyysissa myös maa tai edellä esitetyn arviintiasteikn sijasta seuraavaa lukkaväleiltään suurempaa asteikka: Hunnnus, Arviinti- Parannus, Arviintiindeksipistettä: merkintä: indeksipistettä: merkintä: 0,01-0,09-0,01-0,09 + 0,10-0, ,10-0, ,20-0, ,20-0, ,30 ja yli ,30 ja yli Työtyytyväisyyden vertailu analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Taulukn 2 avulla tehtävässä vertailuanalyysissa arviintiasteikk n sama kuin edellä kehityksessä eli: Hunmpi kuin Arviinti- Parempi kuin Arviintivertailukhde, merkintä: vertailukhde, Merkintä: indeksipistettä: indeksipistettä: 0,01-0,04-0,01-0,04 + 0,05-0, ,05-0, ,10-0, ,10-0, ,20 ja yli ,20 ja yli ++++ Organisaati vi tarvittaessa käyttää taulukssa 2 esitetyssä vertailuanalyysissa myös maa tai edellä esitetyn arviintiasteikn sijasta seuraavaa lukkaväleiltään suurempaa asteikka: Hunmpi kuin Arviinti- Parempi kuin Arviintivertailukhde, merkintä: vertailukhde, Merkintä: indeksipistettä: indeksipistettä: 0,01-0,09-0,01-0,09 + 0,10-0, ,10-0, ,20-0, ,20-0, ,30 ja yli ,30 ja yli Työtyytyväisyysindeksien muutsten ja ertusten tilastllinen merkitsevyys Tyhjentävästi ei vi sana, mikä n vertailtavien työtyytyväisyysindeksien ertuksen tai muutksen tilastllinen merkitsevyys. Se riippuu

19 18 työtyytyväisyystutkimuksen aineistn sisältyvien vastaajien määrästä (havaintaineistn ksta n), työtyytyväisyystutkimuksen aineistn peittävyydestä (vastausprsentista) ja saadun tsaineistn hyvyydestä kuvata kk työtyytyväisyystutkimuksen khteena levien henkilöiden työtyytyväisyyttä sekä tarkasteltavan indeksin absluuttisen numerarvn suuruudesta. Seuraavassa asetelmassa n annettu esimerkkilukuja, ei absluuttisia ttuuksia, työtyytyväisyysindeksien muutsten tai ertusten itseisarvjen tilastllisen merkitsevyyden arviimiseksi. Kk valtin merkitsevyysrajja vidaan sveltaa myös hallinnnalataslla. Asetelmassa Organisaati tarkittaa nrmaalia rganisaatita, jnka henkilölukumäärä n henkilöä ja Pieni rganisaati tarkittaa alle 100 hengen rganisaatita. Js pienessä rganisaatissa kyselyn vastausprsentti n suuri pieniäkin muutksia n pidettävä merkittävinä esimerkkitaulukn rajista hulimatta. Työtyytyväisyysindeksien numeerisen ertuksen tai muutksen itseisarv: tilastllisesti tilastllisesti tilastllisesti melkein merkitsevä merkitsevä erittäin merkitsevä Kk valti 0,04 0,05-0,09 0,10 tai yli Organisaati 0,08-0,11 0,12-0,14 0,15 tai yli Pieni rganisaati 0,18-0,20 0,21-0,25 0,26 ja yli Yhteenvetanalyysi tassta, kehityksestä ja vertailusta analyysin phjana levassa esimerkkiasetelmassa Analyysin kknaistuls saadaan tarkastelemalla plussien ja miinusten yhteismäärää. Js taulukn 2 analyysisarakkeessa n työtyytyväisyystekijän khdalla enemmän plussia kuin miinuksia, niin työtyytyväisyys n asian suhteen likimain kunnssa. Js taas miinuksia n enemmän kuin plussia, niin työtyytyväisyystekijän mittaamassa ilmiössä n parannettavaa. Taulukn 2 esimerkkianalyysin phjalta parannusta vaativiksi työtyytyväisyystekijöiksi nusevat 3.3 Palkkauksen muuttuminen työsurituksen muutsten myötä 4 Kehittymisen tuki kknaisuudessaan 6.4 Työtilat ja työvälineet 8.1 Työnantajan julkikuva hyvänä työnantajana Analysintia ei vi tehdä näin kaavamaisesti, vaan siinä tulee ttaa laajempi näkemys asiihin kuin plussien ja miinusten lukumäärän tarkastelu. Vidaan painttaa erilailla yksittäisiä tekijöitä (tas kehitys vertailu). Organisaati vi kiinnittää päähumin esimerkiksi työtyytyväisyysindeksien muuttumiseen edellisestä vudesta, varsinkin js rganisaatin jhtamisjärjestelmässä työtyytyväisyydelle n asetettu vusikehitykseen perustuvia tavitteita. Js ja kun rganisaatilla n henkilöstöstrategisia tavitteita, ne pitää ttaa analyysissa ja parannustimenpiteissä humin jne. Taulukk 2 antaa analysinnille vain yhden tarkastelu- ja havainnintitavan. VMBarn tulsteiden mahdllistamia laajempia analysintitapja ilmenee seuravasta luvusta 5.2.

20 Lisäanalysintimahdllisuuksia VMBarsta tutettavien raprttien phjalta Kun analysidaan työtyytyväisyyden tasa, ei aina riitä, että tarkastellaan vaan työtyytyväisyysindeksejä. Tarve n lisäksi tarkastella jakaumia eli miten vastaukset jakaantuvat kysymyksittäin ja taustalukituksittain tyytyväisiin ja tyytymättömiin. Kuvista 5 ilmenevät vudelta 2009 valtin henkilöstön työtyytyväisyysindeksien jakaumat työn sisällön ja haasteellisuuden salta ja kuvista 6 pääkhdan Työn sisältö- ja haasteellisuus työtyytyväisyysindeksien jakaumat henkilöstöryhmittäin, ikälukittain ja sukupulen mukaan (VMBar). Analyysissa n tarpeen tunnistaa keskiarv- ja jakaumatietjen sekä taustamuuttujittain lukiteltujen tietjen avulla khdistuvatk parannettavat asiat kk henkilöstöön vai khdistuvatk ngelmat esimerkiksi jhnkin henkilöstöryhmään. Prautumisessa mennään niin yksityiskhtaiselle taslle kun n tarpeen. Syvällisissäkään analyyseissa ei le vaaraa yksilön paljastumisesta, kska VMBarsta tiet tulstuu kussakin tulstettavassa lukassa vain, js siitä n vähintään 5 havainta. Kuvista 5 nähdään, että kknaisuudessaan valtilla työn sisältöön ja haasteellisuuteen llaan hyvin tyytyväisiä, sillä khdan hunimmassakin työtyytyväisyyskysymyksessä lähes 60 prsenttia li tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Eniten parantamishaasteita n 2.1 Tulsja muiden työtavitteiden selkeydessä ja 2.4 Työn innstavuudessa ja työssä ketussa työn ilssa, jissa tyytymättömiä li prsenttia henkilöstöstä. On humattava, että vaikka työtyytyväisyys jssain tekijässä n hyvällä taslla, niin silti aina n tarve parantaa asiita ja minimissään pitää asiat saavutetulla hyvällä taslla, jka myös vaatii jhtamistimenpiteitä. VMBarssa taustalukituksina n yksikkö (aina rganisaatin ma lukitus), henkilöstöryhmä, sukupuli, ikä, kulutustausta ja palvelussuhteen pysyvyys, ks. liite 1. Organisaati määrittelee itse yksikkölukituksensa ja vi tehdä uusiakin lukituksia ja tarvittaessa mukata em. valmiita lukituksia. On muistettava, että kun mukataan VMBarn valmiita lukituksia, niin rganisaati menettää vertailumahdllisuuden muuhun valtin. Js lukituksia tehdään VMBarssa levia tarkemmilla lukituksilla, ne kannattaa tehdä siten, että tarkat lukitukset summautuvat VMBarn karkeammalle lukitustaslle. Tällöin vidaan säilyttää vertailumahdllisuus. Kuvi 5 Henkilöstön työtyytyväisyyden jakauma työn sisällössä ja haasteellisuudessa valtilla vunna 2009 (VMBar)

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle.

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle. 4event Matkapas 4event n perustettu vunna 2001 tumaan hyödyllistä ja innstavaa sisältöä työikäiselle väestölle. Tapaamme vusittain yli 40 000 ihmistä palveluissamme. Jkainen khtaaminen n meille mahdllisuus

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne 1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Perheystävällisyys-henkilöstökysely

Perheystävällisyys-henkilöstökysely Perheystävällinen työpaikka -hjelman tteutusvaiheen henkilöstökysely Dkumenttiphja Väestöliitt Lunns 19.11.2015 Perheystävällisyys-henkilöstökysely Useissa vastauksissa käytössä 5-prtainen asteikk (1 =

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 14.12.2004 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

KoiraNet-jalostustietojärjestelmän asetukset ja käyttöohjeet SPK:lle

KoiraNet-jalostustietojärjestelmän asetukset ja käyttöohjeet SPK:lle 1 KiraNet-jalstustietjärjestelmän asetukset ja käyttöhjeet SPK:lle Selaimen asetusten muuttaminen rtukhtaiseksi Sumen Kennelliitn Kiranet-jalstustietjärjestelmään pääsee SKL:n internet sitteesta www.kennelliitt.fi/fi/

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista Asiakastiedte hinnastn ja tietjärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista 1.Hinnastn uudistamisen yleiset periaatteet 2.1.9.2015 vimaan tulevat harjittelumaksut ja etuhinnittelu 3.Hinnastn

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot