LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI"

Transkriptio

1 EU Interreg IIIA CG13046 sivu 1 (11) Lohjan koulut ja ympäristö Muistio LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI Aika tiistaina kello Paikka Läsnä Metsola-sali, Lohja 1. Anneli Haataja, ympäristövastaava, Karstun koulu 2. Markku Hakalahti, kaupunginpuutarhuri, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus 3. Markku Heinonen, rehtori, Pullin koulu 4. Hannele Ilomäki-Piirilä, opettaja, Harjun koulu 5. Jorma Kaasinen, tilahallintopäällikkö, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus 6. Pirkko Kainiemi, projektisihteeri, Helsingin yliopisto / Palmenia 7. Malin Karell, opettaja, Källhagens skola 8. Heikki Karjalainen, opettaja (ymp.vastaava), Asemanpellon koulu 9. Hannu Kononen, rehtori, Mäntynummen koulu 10. Leena Kunttu, opettaja (ymp.vastaava), Rauhalan koulu 11. Erkka Laininen, ympäristöasiantuntija, OKKA-säätiö 12. Elina Lehto, kaupunginjohtaja, Lohjan kaupunki 13. Jaana Lehtonen, ympäristönsuojelupäällikkö, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus 14. Juha Lemberg, opetuspäällikkö, Lohjan sivistyskeskus 15. Tommi Lievemaa, muusikko 16. Maria Lindén, tiedottaja, Rosk'n Roll Oy 17. Marketta Lindström, opettaja, Järnefeltin koulu 18. Eila Lipponen, rehtori, Perttilän koulu 19. Marjatta Luhtasela, opettaja (ymp.vastaava), Linderin koulu 20. Markku Nieminen, projektipäällikkö, Hyvinkään kaupunki 21. Arto Nybom, muusikko 22. Erja Ojanperä-Torvinen, opettaja, Muijalan koulu 23. Esko Palomäki, isännöitsijä, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus 24. Pirjo Piesala, opettaja, Mäntynummen koulu 25. Kirsti Puustinen, johtava kaupunginpuutarhuri, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus 26. Raimo Rissanen, isännöitsijä, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus 27. Annette Ruti, opettaja (ymp.vastaava), Muijalan koulu 28. Virpi Sahi, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto / Palmenia 29. Christer Slotte, opettaja (ymp.vastaava), Virkby Gymnasiun 30. Renata Svedlin, sivistystoimenjohtaja, Karjaan kaupunki 31. Taina Syrjänen, lastentarhanopettaja (ymp.vastaava), Voudinpuiston päiväkoti 32. Arja Tikkala, opettaja (ymp. vastaava), Ojamon koulu 33. Antti Tuomainen, johtaja, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus 34. Juulia Tuominen, projektikoordinaattori, Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa hanke, Lahti 35. Maarit Turkki, rehtori, Lohjansaaren koulu 36. Markku Vuorikoski, kiinteistönhoitaja, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus Projektipäällikkö Jaana Lehtonen Projektikoordinaattori Virpi Sahi Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto HY / Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa jaana.lehtonen@lohja.fi virpi.sahi@helsinki.fi

2 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 2 (11) 1 Seminaarin avaus Projektikoordinaattori Virpi Sahi toivotti osallistujat tervetulleiksi ja seminaarin avajaisiksi kohotettiin malja. Kaupunginjohtaja Elina Lehto piti avauspuheenvuoron aiheesta Miksi kaupungin hallintokuntien välinen yhteistyö on tärkeää?. Nykypäivänä kuntien tehtävät eivät yksiselitteisesti jakaudu perinteisille sektoreille, ja myös mm. tilaaja-tuottajamalli edellyttää uudenlaista vuoropuhelua. Niinpä hyviä tuloksia ja laadukkaita palveluita on vaikeaa saavuttaa ilman hallintokuntien välistä yhteistyötä. Lohjan koulut ja ympäristö hanke on rakentanut yhteistyötä yli sektorirajojen erittäin innostavalla tavalla ja samaten hankkeen verkkosivut ovat hyvät ja tarpeelliset. Hanke on kaiken kaikkiaan ollut erittäin tervetullut yhteistyön rakentaja, ja loppuraporttiluonnoksen sekä verkkosivujen perusteella tuloksellinen. 2 Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja sivistyskeskuksen yhteistyötarpeet tulevaisuudessa Kaupunkisuunnittelukeskuksen johtaja Antti Tuomainen alusti aiheesta. Hänen mukaansa yhteistyötarpeita voi tarkastella kolmella tasolla: strateginen suunnittelu, operatiivinen toiminta sekä asiantuntemus ja valistus. 1) Strateginen suunnittelu väestöennusteet, palvelutuotannon aluejaot, palveluverkko ja tilaverkko! uudis- ja korjausrakentamisen pitkän tähtäimen suunnitelma osaaminen, elinkeinot, yrityselämä, hankkeet 2) Operatiivinen toiminta rakentaminen: hankesuunnittelu, projektiyhteistyö, käyttöönotto kunnallistekniikka: rakenteelliset turvallisuusratkaisut kouluteillä kiinteistönhoito: yhdessä sovittu laatutaso ja tuotteistus, sopimus; asiakaspalaute, kehittäminen ruoka- ja siivouspalvelut: yhdessä sovittu laatutaso ja tuotteistus, sopimus; asiakaspalaute, kehittäminen sisäisten palveluiden kehittäminen: kustannustehokkuus, toimintamallien hiominen; tilojen tehokas käyttö uudet asuinalueet: käyttöönoton vaikutus hetkellisiin lapsimääriin 3) Asiantuntemus ja valistus kaupunkisuunnittelu: o energiansäästö, jätehuolto, vesi o kestävä kehitys o luonto o pihat o liikenneturvallisuus o ravinto

3 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 3 (11) sivistys: o rakennuskulttuuri / kaavoitus o liikuntapalvelut / kaavoitus, kunnallistekniikka 3 Lohjan koulut ja ympäristö - hankkeen kokemuksia ja tuloksia a) Hankkeen esittely Ympäristövalvontapäällikkö Jaana Lehtonen kertoi hankkeen taustoista ympäristönsuojelutoimiston kannalta. Ympäristönsuojelun vastuualue on laaja ja tehtävien toteuttaminen edellyttää yhteistyötä lukuisten tahojen kanssa (mm. kaupungin muut hallintokunnat). Ympäristönsuojelun yhteistyömallin tarkoituksena on systematisoida tehtävää yhteistyötä eli päästä järjestelmällisiin keskusteluihin ja sopimiseen yhteistyön painopisteistä. Hankerahoitus tuo kaivattuja lisäresursseja käytännön ympäristönsuojelutyöhön. Virpi Sahi esitteli hanketta ja laatimaansa loppuraporttiluonnosta (hankkeen tavoitteet, toimintamuotoja ja -teemoja, tapahtumia valokuvin sekä hankkeen kustannukset). b) Osallistujien kommenttipuheenvuorot Osallistujien kommenttipuheenvuoroja pitivät tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen, isännöitsijä Raimo Rissanen, rehtori Eila Lipponen ja opettaja Pirjo Piesala. Tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen otti kommenttipuheenvuorossaan kantaa pihasuunnitteluun ja pihan kiinteistönhoitoon liittyviin asioihin. Hän korosti, että tarve käyttäjien kanssa tehtävään yhteissuunnitteluun on kasvanut. Teemoina koulupihojen kuntoisuus ja mm. valmistuskeittiöverkosto vuoropuhelu vanhempainyhdistysten kanssa on tiivistynyt. Myös yhteistyötä sivistys- ja teknisen toimen kesken on tarkoitus lisätä. Esimerkiksi energiansäästöä ei synny pelkästään teknisin toimenpitein, vaan tarvitaan käyttäjien kulutustietoisuuden lisäämistä (mm. tavoitteet ja seuranta). Energiansäästökilpailuista saatiin hyviä kokemuksia; tämäntapaista toimintaa on tarkoitus jatkaa jossain muodossa. Myös tilahallinnon käyttäjäkysely, josta saadaan tärkeää palautetta, uusitaan vuoden 2004 lopussa. Koulupihojen suunnittelussa pyritään aiempaa parempaan yhteistyöhön. Käyttäjien näkemykset on saatava mukaan rakennuttajan suunnitteluryhmiin. Käyttäjien on itse tuotava tarpeet esille ja tässä rehtorit ovat tärkeässä roolissa. Tarvittaessa on perustettava pihasuunnitteluryhmä. Koulupihojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava talvikausi (mm. esteettömyys ja materiaalien kestävyys aurauskaluston kannalta). Havukasvit ovat vihreitä myös talvella. Pihojen laatutasolla on suora vaikutus kunnossapitoon ja käyttötalouteen. Laatutason pohjana on nyt vuonna 2003 suoritettu kiinteistönhoidon mitoitus, joka määrittelee resurssit. Samalla suoritettiin kiinteistönhoitotyön tuotteistaminen. Tällä hetkellä 1 kiinteistönhoitoalue on ulkoistettu. Isännöitsijä Raimo Rissanen havainnollisti kommenttipuheenvuorossaan, kuinka toimintatavan valinnalla voidaan ehkäistä jätteen syntyä. Avustajina hän käytti jäteohjetyöryhmässä mukana olleita henkilöitä.

4 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 4 (11) Rehtori Eila Lipponen kertoi, mitä kokemuksia Perttilän koulussa oli saatu ympäristötoiminnasta ja kuinka Lohjan koulut ja ympäristö hanke oli tukenut koulun omia pyrkimyksiä. Perttilän koulu lähti mukaan hankkeeseen, koska kestävä kehitys oli opetustoimen tavoitteissa ja aihe sisältyy opetussuunnitelman aihekokonaisuuteen. Hanke tuki koulun toimintakulttuuria: Perttilän koulussa painoalueiksi oli valittu ympäristökasvatus sekä turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö. Koulun oma toiminta on tähdännyt ekologisen elämäntavan edistämiseen ja peruslähtökohtana on ollut pysyvän muutoksen aikaansaaminen, mikä tarkoittaa mm. seuraavaa pitkäjänteiden suunnittelu on ydinasia edetään pienin askelin muutos tapahtuu sekä mielissä että arjen toiminnassa oppilaiden osallistuvuus; ekoagentit koko henkilökunta suunnittelussa mukana => tuki toiminnalle Perttilän koulun omaan ympäristötoimintaan on kuulunut seuraavia asioita: Ympäristövastaavat on valittu Käytänteiden kartoitus (3.-6.-luokkalaiset kartoittivat silloiset käytänteet) => Ympäristösuunnitelma (konkreettinen suunnitelma konkreettisin tavoittein) Kyselytutkimus (monipuolisempi tutkimus, jossa myös kodit olivat vastaamassa) =>Turvallinen ja viihtyisä koulu-ympäristö => Suunnitelma => Koulun piha-alue Yhteistyö kiinteistönhoidon, puistopuolen, siivouspalvelun,ympäristönsuojelun kanssa => muistiot Keräysastiat, jätehuolto, piha-alueen kunnostaminen Pitkäjänteisen suunnittelun ja toiminnan tuloksena on saatu aikaan seuraavaa: Paperin ja pahvin lajittelu Energiansäästökilpailun koulusarjan voitto julkistettiin keväällä 2004: Perttilän koulu teki todella kovan tuloksen. Se pudotti lämmön ominaiskulutusta 20,2 %, sähkön kulutusta 14,3 % ja veden kulutusta 20,5 % edellisestä vuodesta. Biojätelajittelu kokeiluna meneillään: luokissa keräyspisteet; biojäte ja sekajäte Piha-alueen kunnostaminen; laadittu suunnitelma etenee Oppilaiden osallistuvuus Yhteenvetona Eila Lipponen totesi, että prosessin kuluessa moni asia on nytkähtänyt liikkeelle (mm. ympäristösuunnitelma ja pihan kunnostussuunnitelma on laadittu; toiminta jatkuu). Lohjan koulut ja ympäristö hanke on tukenut koulun omaa toimintaa ja hankkeen verkkosivuilta löytyy keskeistä tietoa sekä linkkejä. Yhteiset palaverit ovat olleet pohjana hallintokuntien väliselle yhteistyölle ja yhteistyö koulutasolla lisääntynyt. Eila Lipponen kaipasi kuitenkin sivistyskeskuksen puolelta jonkinlaista kokoavaa näkemystä siitä, kuinka näissä asioissa edetään rintamana. Myös resursseja toimintaan kaivataan lisää. Eila Lipposen mukaan koululla on tarpeellista olla oma kiinteistönhoitoryhmä, joka kokoontuisi esim. 2 kertaa lukuvuodessa (vrt. oppilashuoltoryhmä). Ryhmä kootaan koulun

5 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 5 (11) tarpeen mukaan (esim. isännöitsijä, puutarhuri, kiinteistönhoitaja, rehtori, siivous- ja keittiöpuoli, ympäristönsuojelu jne.). Opettaja Pirjo Piesala Mäntynummen koulusta arvioi hanketta sen näkemyksen pohjalta, jonka hän oli muodostanut seurattuaan noin 20 vuotta koulujen ympäristöasioita sekä toimittuaan Lohjan koulujen ohjaavana ympäristökasvatuksen opettajana. Kokemus on osoittanut, että ympäristöasioissa ei luokkaopetus riitä, vaan koulun on välitettävä oppilaille arvoja omalla toiminnallaan. Ympäristöasioissa kyse on usein normaalin peruskäyttäytymisen omaksumisesta (vrt. tervehtiminen). Arkikäytänteiden muokkaaminen on äärimmäisen hidasta ja tässä hanke on järkevöittänyt ruohonjuuritason toimintaa mm. tarjoamalla kootusti perustietoa ja ohjeita verkkosivuille. Pysyvä tietopankki on sekä hyvä vaivan säästäjä että jatkuvuuden turvaaja. Hankkeen aikana on päästy alkuun, jatkoa tarvitaan. Tärkeää olisi mm. yhteistyöverkoston ylläpito, sivistyskeskuksen esimiesten siunauksen saaminen toiminnalle sekä Pedanetverkkotyökalun hyödyntäminen. 4 Kestävä kehitys opetussuunnitelmatyön haasteena Välipalan ja taukomusiikin jälkeen opetuspäällikkö Juha Lemberg puhui kestävästä kehityksestä opetussuunnitelmatyön haasteena. Hän laittoi osallistujat miettimään, mitä ihminen tarvitsee elääkseen hyvää elämää. Vastaukset olivat varsin moninaisia (perustarpeiden tyydyttämisestä henkisiin asioihin), mistä ilmeni asian monitahoisuus. 5 Kuinka koulujen ympäristöyhteistyötä jatketaan vuonna 2005? Työskentelyn aluksi osallistujat jakaantuivat piha-, luonto, jäte- energia/vesi- ja opetusryhmiin oman valintansa mukaan. Ryhmissä pohdittiin, kuinka teemaan liittyviä asioita tulisi kehittää ylläpidon, opetuksen ja organisoinnin näkökulmasta. Jokainen ryhmä sai tiedokseen hankkeen aikana kootut ideat. Tehtävänä oli täydentää ja konkretisoida valmiita ideoita tai laatia uusia ehdotuksia (mitä tehdään, kuka tekee ja milloin). a) Energia ja vesi HANKKEEN AIKANA KOOTUT IDEAT RYHMÄN EHDOTUKSET Hankkeen verkkosivujen päivittäminen (tilahallinto, vesilaitos? Ks. kuva

6 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 6 (11) OPETUS YLLÄPITO Veden tutkiminen jokamiehen teksti -> suojelu FyKe Veden ominaisuudet Viemäröinti Puhdistaminen (2014) Veden kierto FyKe Energia: sähkön ominaisuuksia Energianlähteitä: uusiutuvat uusiutumattomat Ilmiöt on uusiutuvaa ENERGIAA säästöt INFOA hyötyä säästäjille? kaluston tekninen taso TU-työt Teknologia Energian käyttö vempaimia Keskustelussa todettiin, että palaute koululta kiinteistönhoidolle tulee antaa ajoissa. Palautteenantoa ja siihen liittyviä järjestelmiä tulisi kehittää. b) Luonto HANKKEEN AIKANA KOOTUT IDEAT Laaditaan muistakin tärkeistä retkikohteista tietopaketit hyödynnetään Christer Slotten kuvia RYHMÄN EHDOTUKSET Koulun oman ympäristön kartoittaminen noin kilometrin säteellä koulusta (konsultti avuksia kouluille)-> kirjanen, jossa kaikki koottuna / nettiin kooste Järvi, harju, suo, rakennettu luonto Luontopolut mm. Virkkalan ja Aseman pururatojen maastoon Säännölliset opettajien tapaamiset 2 krt/lukuvuosi jatkossakin tärkeitä Keskustelussa korostettiin, että kaupungin kouluille (ja osalle kunnan kouluista) ei ole lainkaan tehty lähiympäristön kartoitusta. Suunnistusseurojen jo laatimia karttoja kannattaisi hyödyntää, esim. Hiidenkiertäjät (yhteyshenkilö Arja Tikkala). Tietöiden vaikutus ennakoitava koulujen lähiympäristöä kehitettäessä.

7 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 7 (11) c) Koulupihat HANKKEEN AIKANA KOOTUT IDEAT 1) Luodaan kaupunkisuunnittelukeskuksen ja koulun käyttäjien kesken yhteinen toimintamalli uudisrakentamiselle sekä nykyisten pihojen ylläpitoon ja kunnostukseen (case: Perttilä), tavoitteena käyttäjien osallistuminen ja resurssien tehokas suuntaaminen. Esim. Oman koulun pihasuunnitelma ohje verkkosivuille 2) Pihojen laatukartoitus ammatti-ihmisen avulla Pihojen laatuluokitus toimivaksi työkaluksi: kunnossapidon tason realistinen valinta, kunnostuskohteiden priorisointi, johdon sitoutuminen, seuranta -> suunnittelun ja budjetoinnin yhteispeli paranee Lapset/nuoret mukaan suunnitteluun ja puutarhatöihin Hankkeistetaan pihojen kehittäminen ja haetaan ulkopuolista rahoitusta RYHMÄN EHDOTUKSET 1) Pihakatselmus (alustava): isännöitsijä ja pihan käyttäjä, puutarhuri -> kirjataan muistio Järjestelmien toimivuusselvitykset (esim. kuivatus) tekninen Käyttäjien toiveet: välineet, pelialueet, turvallisuus, istutukset Kootaan hankesuunnitelma Kustannusarvio Hankesuunnitelmaa verrataan kaupungin kuntotutkimusohjelmaan Esitetään hankesuunnitelma investointiohjelmaan uudisrakentamisessa mietitään pihan suunnittelua jo hankesuunnittelun yhteydessä 2) Laatukartoitus = nykyinen mitoitus / tuotteistaminen Lohjan mallipihan luominen ja esittely verkkosivuilla pihojen luontokohteiden säilyttäminen d) Jätehuolto HANKKEEN AIKANA KOOTUT IDEAT 1) jäteohjeiden päivittäminen verkkosivuilla tarvittaessa (tilahallinto) 2) Aikataulutet suunnitelmat jätetilojen uusimiselle eräissä kohteissa 3) Keskitetty sisäkeräysastioiden hankinta kohteisiin sivistyskeskuksen toimesta, sponsorointi (Orthex?) Jätteen synnyn ehkäisy hankinnoissa Yhteisen toimintatavan sopiminen kouluittain jätehuoltoon liittyen (jätteen välttäminen, astioiden tyhjennys, ongelmajätteiden kuljetus yms.) RYHMÄN EHDOTUKSET 1) Ympäristötoimi ylläpitää? sivustoa myös mainostettava 2) jätetilojen 1-2 uusimista/vuosi (syväkeräys tai aitaus) vaikea tehdä tärkeysjärjestystä pitemmälle ajanjaksolle suuret riskikohteet ensin myös koulujen uusimisen yhteydessä 3) Koulut hoitavat resurssiensa mukaan, ei keskitettyä hankintaa Ryhmän esitys herätti keskustelua verkkosivujen ylläpitovastuusta eli mm. siitä, miten vastuu tiedon keruusta ja toisaalta sivuston teknisestä ylläpidosta jakautuu. Ympäristönsuojelutoimisto sovittiin, että verkkosivuston jatkokehittämisestä ja ylläpidosta

8 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 8 (11) järjestetään erillinen palaveri asianomaisten tahojen kesken (mm. Rosk n Roll, tilahallinto, ympäristönsuojelutoimisto). Lisäksi todettiin, että käyttäjien kannattaa mainostaa sivustoa kollegoilleen jos pitävät sitä hyvänä. Toivottiin myös, että jätteen reitti keräyksestä käsittelyyn esitettäisiin selkeästi sivustolla. e) Opetussuunnitelmat ja opetus HANKKEEN AIKANA KOOTUT IDEAT Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus aidosti osaksi sivistystoimen strategiaa, ja koko ketjun (rehtorit, opettajat - koulutoimisivistyslautakunta - toimialajohto) sitoutumin. Sivistyskeskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen johdon yhteiset linjaukset koulujen pihoja, jätehuoltoa tms. yhteisiä asioita koskien Koulujen OPS-työn tukeminen kuntatason kestävän kehityksen OPS:lla sekä koulutuksella/ohjeistuksella Poikkihallinnollisten (ylläpito+ opetus) ympäristötiimien perustaminen koulukohtaisesti Palkallisen työajan järjestäminen opettajille ympäristöasioiden kehittämistä varten (kouluttautuminen, koulun ympäristökasvatuksen OPS:n laadinta, yhteistyö ylläpitopuolen kanssa) RYHMÄN EHDOTUKSET Joka koululla ympäristövastaava -> ympäristövastaavat tapaavat Ympäristöasioiden vastaava henkilö (korvaus työstä!) Selvitetään kuntatason opetussuunnitelman ja aihekokonaisuuksien tilanne Sivuston ylläpito: ympäristökeskus Juha Lemberg lupasi selvittää, onko joka koululla tällä hetkellä ympäristövastaava. Ympäristövastaavien työhön osoitetaan tietty tuntimäärä, joka maksetaan koulun kehyksestä. Sen sijaan ympäristövastaavien koordinaattorin työlle etsitään raami opetustoimen budjetista. Ympäristön säästäminen (vesi, energia ) on taloudellista, mutta säästö ei kohdennu sivistyskeskuksen budjettiin. 6 Koulujen ympäristöasioiden kehittämisen sudenkuopat ja suositukset sekä evästykset jatkotyöhön Lohjalla Ympäristöasiantuntija Erkka Laininen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiöstä arvioi hanketta saamansa ennakkomateriaalin sekä iltapäivän aikana kuulemansa perusteella. Lisäksi hän rohkaisi jatkamaan hyvin alkanutta työtä antamalla konkreettisia vinkkejä. Hankkeessa onnistunutta on: yli puolet Lohjan kouluista mukana. laaja osanotto (myös rehtoreita), ylhäältä alas (kaupunginjohtaja ruohonjuuritason toiminta).

9 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 9 (11) lähtökohtana yhteistyö ja verkostoituminen on hyvä, koska koulu ei voi toimia ympäristöasioissa yksin (asemasokeus koska se joku muu tulee hoitamaan asian pois). selkeät teemakokonaisuudet (kartoittelu ja paperin tuottaminen minimoitu -> ihmiset tulevat mukaan konkreettiseen toimintaan). tukea teknisen puolen ja käyttäjien yhteistyölle (tekninen toteutus + kouluissa tapahtuva ohjeistus, koulutus, seuranta). esimerkit kouluista, joissa toisten hallintokuntien edustajat ovat ottaneet kasvatusroolia (kouluyhteistyö on kokonaisuus, opetus/ylläpito kahtiajako on turha). Vinkkejä: Vastuu hankinnoista ei usein ole kouluissa, vaan hankinnat hoidetaan keskitetysti. Hankintojen ympäristönäkökohtia ovat mm. pakkauskoot, ympäristömerkit ja lähituotteet. Esimerkkejä ympäristöystävälliseen hankintapolitiikkaan (ohjeistus, tarjouspyynnöt) voi hakea Porista tai Lahdesta. Teknisen puolen seurantatiedot kannattaa saattaa koulujen tiedoksi ensi tilassa, jotta käyttäjät tietävät onko tavoitteisiin päästy. Tätä voi miettiä keskitetysti kaupungin tasolla. Koulujen kannattaa viestittää investointitarpeet tekniselle puolelle ajoissa. Eväitä jatkotyölle Jatkossakin olisi hyödyllistä ylläpitää yhteyshenkilöiden verkostoa ja säännöllisiä tapaamisia. Käytäntöjen dokumentointia kannattaa jatkaa, jotta päästään pois henkilösidonnaisuudesta. Työn jatkuvuuden turvaaminen kouluissa o Perttilän koulu (kartoitus, katselmointi, kaikkien osallistuminen). o Vastuiden määrittely kouluissa: ympäristövastaavat tai mieluiten ympäristöryhmä (= edustettuina eri oppiaineita, oppilaat, ylläpito, rehtorin päätäntävalta. Ympäristövastaava koordinoi, muut tuovat muun asiantuntemuksen). o Ympäristösuunnitelma = jatkuvan parantamisen työväline: toteutuneen toiminnan kuvaus / hahmotelmat eivät riitä, tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpidesuunnitelmia -> ohjaava vaikutus, kun suunnitelmaan pakko ottaa kantaa -> mahdollisuus arvioida. o Opetuspuolen kehittäminen: ympäristökasvatuksen tavoitteena on opettaa luontotietoa, luonnossa toimimista sekä osallistumista ja vaikuttamista. Varsinkin osallistumiseen ja vaikuttamiseen kiinnitettävä huomiota (nyt vapaamatkustajan ongelma), eli oppilaat mukaan tekemään ja arvioimaan.

10 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 10 (11) 7 Palaute hankkeesta Seminaarin lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus antaa palautetta Lohjan koulut ja ympäristö hankkeesta. Palautetta antoi 15 seminaariosallistujaa, mistä ohessa kooste. Mikä on ollut hankkeessa mielestäsi onnistunutta? Poikkihallinnollinen yhteistyö, yhteisöllisyys, konkreettiset asiat, ihmisten innostus Tuki kouluille, konkreettista toimintaa, alku työskentelylle -> eri hallintokunnat Verkostoituminen eri koulujen ympäristöasioihin liittyvien tahojen kesken, onnistuneita tilaisuuksia, hyvät www-sivut luotu Olen tullut hankkeeseen vasta nyt eli loppuseminaari oli ensimmäinen osallistumiseni Tapaamiset ja keskustelut asiantuntijoita eri aloilta erilaiset näkökulmat Yhteistyön opettelu onnistui (jäte) Samasta asiasta kiinnostuneet opettajat ovat kokoontuneet ajatuksia vaihtamaan, yhteistyö eri hallinnonalojen kanssa Innostunut, motivoiva, innostava hankkeen vetäjä, ohessa on myös konkretisoitunut hallintokuntien välisen vuoropuhelun puutteet, jonka seurauksena ei ole ymmärretty mistä on puhe Hyviä vetäjiä Nettisivut+tietosisältö Jäteasioissa päästy todella eteenpäin (1-2 katosta/vuosi), luontopolku Pähkinäniemeen, netissä tietoa ja apua asiasta Verkkosivujen tekeminen, toisten mielipiteiden kuuleminen, yhteyksien saaminen muihin sama asiaa hoitaviin henkilöihin Pyrkimys yhteistyöhön ja keskusteluun hallintorajoja ylittävästi. Ulkopuolisena on saanut paljon lisää taustatietoa/eväitä koulumaailman toiminnasta Tärkeän asian eteneminen laajalla rintamalla. On pyritty konkreettisiin kehittämisaskeleihin Innostava ja osaava ohjaaja Virpi! Mitä kehittämisen varaa hankkeessa on ollut? Ajan rajallisuus? Panostus tulevaisuuteen Maailma ei ole täysin valmis Jatko ylläpidon säilyttämiseksi Jatkuvuus turvattava Käyttäjäkunnan, opetus- ja sivistystoimen käyttäjät olisi pitänyt saada voimallisemmin mukaan työhön (sitoutuminen olisi ollut vahvempaa). Ympäristötyö käytännössä kouluissa olisi voinut olla projektin aikana vilkkaampaa Koululle, opelle aikaa resurssia pysähtyä näissä asioissa. Ei hankevetäjän vika. Jatkoa tarvittaisiin, ylläpitoa ympäristökasvatusasioihin

11 EU Interreg IIIA CG13046 PÄÄTÖSSEMINAARI sivu 11 (11) Mitä muita terveisiä haluat lähettää hankkeen vetäjille? Oikein hyvät ja sinnikkäät vetäjät Miellyttävä ilmapiiri, napakka koordinoija Virpi Jatkoseuranta -> tapahtuuko hankekunnassa jotain vielä ½ vuoden kuluttuakin Kiitos! Infoa eri tilaisuuksista on tullut kiitettävästi, samoin raportteja ja pöytäkirjoja, aina ei vain kouluilta ole päässyt lähtemään vaikka olisi ollut kiinnostustakin Kiitoksia. Hyvää jatkoa Suurkiitos Eri osapuolet tasaisesti mukaan = osastot vastaavat, että joku on mukana Onnistunut hanke kaiken kaikkiaan, joka antoi lisäarvoa itse työn lisäksi organisaatioomme Kiitos, olet ollut tarmokas ja ns. jämpti, asioita eteenpäin tyrkkivä (+todella kaunis lauluääni). Kiitos hyvästä työstä! Vastanneet olivat olleet mukana seuraavissa hankkeen tilaisuuksissa/toiminnoissa: Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa (8 vastaajaa) Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin (5 vastaajaa) Koulujen pihaforum (5 vastaajaa) Pähkinäniemen luontopolun avaus (3 vastaajaa) Koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä (6 vastaajaa) Olen osallistunut hankkeen muuhun työskentelyyn (3 vastaajaa) En ole osallistunut tilaisuuksiin/työskentelyyn, mutta olen muuten seurannut hanketta / kuullut siitä (2 vastaajaa) Olen tutustunut Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivuihin (13 vastaajaa)