RVL. Finrailin irtautuminen mietityttää liikenneohjaajia. Talvipäivät -80-luvun hengessä sivu 24. sivu 6. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Finrailin irtautuminen mietityttää liikenneohjaajia. Talvipäivät -80-luvun hengessä sivu 24. sivu 6. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Finrailin irtautuminen mietityttää liikenneohjaajia sivu 6 Kuvat Seppo Juselius Talvipäivät -80-luvun hengessä sivu 24 Ennakkoilmoitusjärjestelmä uudistuu sivu 12 Työttömien tukiyhdistys työttömien tarpeisiin sivu 21

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri Soile Olmari Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Todellinen vaikuttaja laittaa itsensä likoon Elämme aikaa, jolloin kyseenalaistetaan niin yhteiskunnallisia kuin työelämän toimintamalleja. Ellemme kyseenalaista ja muuta sekä ajatustapaamme ja toimintaamme, putoamme helposti kiihtyvän kehityksen kelkasta. Yhteiskunnallisten muutosten ja taloudellisen murroksen keskellä tarvitaan nopean ja joustavan ajattelun lisäksi tietoa ja taitoa tehdä tarvittavat suunnanmuutokset. Niin loppuun kulunut sana kuin ketterä onkin, se on kuitenkin oivallinen sana kuvaamaan tätä tilannetta. Mutta, mutta, meillä kaikilla ei ole tarvittavia pelimerkkejä eli resursseja, rahaa, kykyä edes hoksata riittävän ajoissa mihin suuntaan ja minkä välineiden avulla olisi luovittava. Jos yksilöllä pelimerkit ovatkin kohdillaan, voimme isomman yhteisön jäsenenä joutua hidastamaan vauhtiamme. Meidän on usein tyytyminen ratkaisuihin, jotka eivät ole täysin mieleemme. Sanalla sanoen koko ajan on oltava hereillä. Olemme valinneet henkilöt Suomen eduskuntaan pysymään hereillä ja tekemään hallituksen avulla meidän yksilöiden elämään vaikuttavia tarpeellisia ratkaisuja. Jos minä yksilönä olen tyytymätön ratkaisuihin, voin neljän vuoden välein vaikuttaa äänestämällä. Toki voin esittää mielipiteeni tänä päivänä hyvinkin monen eri välineen kautta ja koota saman mielisiä ryhmiä asiani tueksi. Seuraavan kerran pääsen äänestämään toukokuussa, kun voin valita mielestäni parhaan edustajan viemään suomalaisten näkökulmia EU:n parlamenttiin. Toivottavasti te muutkin äänestätte. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta uskon demokraattiseen vaikuttamiseen. Räksyttävänä rakkina on helppo haukkua, mutta todellinen vaikuttaminen vaatii tänäkin päivänä usein itsensä likoon laittamista. Näin myös ammattijärjestöissä. Toiminnassa tarvitaan ideoivia, luovia ja rakentavasti kyseenalaistavia henkilöitä, joilla on perustellut näkemykset ja jotka ovat valmiita tekemään työtä muutoksen eteen. Rautatievirkamiesliitossa maaliskuu on vuosikokousten aikaa. Jotta liitto voisi osastojensa avulla tarkistaa suuntaa, tarvitaan toimivia jäseniä. Osastojen johtokunnissa, liiton hallituksessa ja liittovaltuustossa päättävät jäsenet. Liitto tekee, mitä jäsenet demokraattisesti päättävät. Myös luottamusmiehet ovat jäsenten valitsemia tai jos ehdolla on vain yksi henkilö, häneen on tyytyminen. Mitä liitto tekee? Ei ole olemassa mitään epämääräistä liittoa, joka tekisi tai jättäisi tekemättä jotain. On olemassa luottamushenkilöt ja liiton palveluksessa olevat työrukkaset, jotka tekevät mitä jäsenet edustajiensa välityksellä mahdollistavat. Jäsen, kun sinulla on liiton toiminnan kehittämisestä ajatuksia, miksi tyytyisit vain räksyttämään? Osallistu ja vaikuta. Olet enemmän kuin tervetullut. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 1 / 2014 Liikenneohjaajat odottavalla kannalla Liikenneohjaajat ympäri Suomen odottavat, mitä tuleman pitää, kun Finrail irtautuu VR:stä valtion omistajaohjauksen alaisuuteen todennäköisesti 2015 vuoden alussa. Niin myös Kouvolan liikenteenohjauskeskuksessa työskentelevät Finrailissa kehittämisen meininki Riitta Talvenlahti aloitti henkilöstöjohtajana Finrail Oy:ssä viime syksynä: - Koska olen HRihminen henkeen ja vereen kiinnostuin tästä tehtävästä. Olen muutostilanteita rakastava ja pidän siitä, että asioita kehitetään. Työssään hän painottaa muun muassa esimiestyötä. Muut jutut 05 pelisääntöihin tarkennuksia Sopimus- ja neuvottelujärjestelmää uudistetaan. 08 Rautatieturvalaitteista käsi- ja oppikirja Katsaus turvalaitteiden perusteisiin ja toimintaan. 14 Rata 2014 Rautatiet muutoksessa tulevaisuuden näkökulmia avajaisissa. 22 JHL:n työttömyyskassa Sähköiset palvelut osoitteessa 23 Eläkeläisten kuntolomatuet Lähetä hakemuksesi mennessä. 26 Opiskelua Kiljavan opistolla Sääksjärven rannalla kokoontuu viikoittain toistasataa opiskelijaa. 27 Lähikuvassa Outi Mietala Työhyvinvointi sydämen asia. Oulun operaatiopisteessä hyvä henki Jarmo Anttila on työskennellyt VR:n Oulun operaatiopisteessä ryhmäesimiehenä vuodesta 2010: - Työporukkamme on loistava hengeltään. Oulussa tavaraliikenne on hyvin pitkälle alueen sisäistä liikennettä ja vain meillä on tämän alueen tietotaito. Hyvä ajatus Nyt omana yhtiönä näyttäisi olevan enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa. sivulla 9 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella: Hannu-Pekka Mäkelä, Finrail Oy 09 Luottamuksella: Henry Kulin, VR-Yhtymä Oy 18 Leikkeet 19 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Työryhmiä ja organisaatiomuutoksia Työmarkkinoiden yksi suuri kysymys lähitulevaisuudessa on eläkeuudistus ja siihen liittyen työurien pidentäminen. Mekaaninen eläkeiän ylärajan nostaminen ei ratkaise mitään, kun eletään yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten aikakautta. Varsinkin vuorotyöntekijöiden osalta työssä jaksaminen on suuri kysymys ja siihen pitää panostaa. Toinen perustavaa laatua oleva kysymys on neuvottelujärjestelmän uudistaminen. SAK:n tavoitteita näissä neuvotteluissa on muun muassa se, että lakko-oikeutta ei saa rajoittaa ja alipalkkaus pitää kriminalisoida. Työehtosopimusneuvotteluissa Palvelualojen työnantajaliiton (PALTA) kanssa sovituista työryhmistä on osa jo loppusuoralla. Vuosilomalain muutos sairauslomien karenssin ja vuosiloman siirto-oikeuden osalta on kohta valmis. Samoin luottamusmiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä on edennyt työssään. Työaika- ja suunnittelujärjestelmän kehittämistyöryhmä ei ole vielä kokoontunut. Kaikkien työryhmien tuloksista tullaan tiedottamaan myöhemmin. Lippuja R-kioskeista, toimintojen keskittämistä VR Matkustajaliikenteen sopimus R-kioskin kanssa junalippujen myymisestä on puhuttanut lipunmyyjiä. Asiaa on valmisteltu VR:n ja R-kioskin välillä jo kauan. Ensimmäisen kerran RVL kuuli asiasta kesäkuussa 2013 ja varsinainen info-yt käytiin VR oli ilmoittanut, että asia oli salainen sen julkistamiseen saakka, joten myös luottamusmiestemme suut oli tukittu sen asian suhteen, eikä RVL voinut asiaa kommentoida. Koska kyseessä on alihankinta, työnantajalla ei ole neuvotteluvelvollisuutta, vaan ainoastaan informaatiovelvollisuus. Alihankinnalla ei ole VR:n ilmoituksen mukaan vaikutusta asemien lipunmyyntihenkilöstöön. Ikäväksi asian tekee se, että VR on irtisanonut omaa lipunmyyntihenkilöstöään ja tarjoaa nyt samaa työtä ulkopuoliselle yrittäjälle. Toisaalta ei voi kieltää sitä tosiasiaa, että matkustajien ostokäyttäytyminen on totaalisesti muuttunut uusien myyntikanavien myötä. Elämme muutenkin jatkuvien organisaatiomuutosten ja keskittämisen aikaa. VR on ilmoittanut myös operaatiopisteiden työn keskittämisestä Helsinkiin, vaikka nykyinen organisaatio on vasta muutaman vuoden vanha. Vahinko, sillä alueellinen suunnittelu ja ohjaus ovat toimineet hyvin, enkä usko jatkuvien muutosten tekevän hyvää kenenkään työmotivaatiolle. RVL neuvottelee jäsenistön työehtosopimuksen Aina välillä tulee kysymyksiä, miksi kuulua liittoon, kun emme ole pystyneet vaikuttamaan esimerkiksi irtisanomisiin. On totta, että laki on monessa asiassa turhankin suopea työnantajan toimille. Pitää muistaa kuitenkin myös, että korkea järjestäytymisaste auttaa meitä pitämään työehtosopimuksemme nykyisellä hyvällä tasolla. Yleinen työttömyyskassa (YTK) tai muut ammattiliitot eivät neuvottele RVL:n työehtosopimusta, vaan RVL neuvottelee sen itse. Finrailin osalta voidaan todeta, että irrottautuminen VR:stä tulee mitä todennäköisimmin tapahtumaan vuoden 2015 alusta. Sopimatta on edelleen vapaalippumenetyksen kompensoiminen. Finrailin ja liikenneviraston välinen rahoitussopimus on tehty, joten ilmeisesti pääsemme lähiaikoina neuvottelupöytään myös matkalippuasiasta. Huhtikuun 24. on valtuuston sääntömääräinen kokous, jossa käsitellään muun muassa RVL tilinpäätös. RVL:n talous on hyvä; jäsenmaksujen vähetessä olemme tehneet päätöksiä sopeuttaa toimintaamme suhteessa tuloihimme. Edunvalvonta ei ole tästä kärsinyt. Tosiasia on, että jäsenmaksutuotot eivät ole aikoihin riittäneet toiminnan kulujen kattamiseen, vaan niitä on maksettu sijoitusomaisuuden tuotoilla. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

5 Liiton toimiston mahdollinen muutto Kaisaniemenkadulta SAK:n muiden kuljetusliittojen yhteyteen Hakaniemeen on vielä epäselvää. Tosiasia on myös se, että omistamamme tilat Kaisaniemenkadulla joutunevat lähivuosina suurien remonttien alle. Se, missä liiton toimisto sijaitsee, ei ole oleellista, vaan se miten luottamusmiehet ja muut toimijat työnsä tekevät. Pelisääntöihin tarkennuksia Teksti Leena Seretin Kuva Heli Saarela Työpaikan neuvottelusuhteisiin tarvitaan nykyistä toimivammat pelisäännöt, sillä tieto ei kulje, painostus heikennyksiin on yleistä ja sopimuksia rikotaan, tiivistää edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki SAK:sta. Hän toimii SAK:n veturina sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistusneuvotteluissa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä päätettiin ottaa luupin alle työelämäneuvotteluiden pelisäännöt. Kolmenkymmenen henkilön ryhmässä edustettuina ovat keskusjärjestöt ja liitot. Suuren työryhmän apuna on pienempi keskusjärjestövetoinen porukka. Aikaa työlle on syksyn loppuun. Janne Metsämäki Peruskysymysten äärellä Pelisääntökeskustelua viritteli näkyvästi työnantajapuoli, joka on puhunut julkisuudessa roimasta lakkosakkojen korottamisesta. Lakkosakkoihin ja sen myötä lakko-oikeuteen puuttuminen merkitsisi koskemista perustuslaillisiin ihmisoikeuksiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Peruskysymysten äärellä työryhmä pyörii muutoinkin. Yhtenä kivenä kengässä on työnantajien yleistyvä sopimusshoppailu eli hinku vaihtaa yksipuolisesti työehtosopimusta halvempaan mahdolliseen. Sopimusshoppailuun puuttuminen saattaa merkitä työehtosopimuslain uudistamista. Laki on vuodelta 1946, mutta sitä on ajan saatossa täsmennetty ja päivitetty. - Yksi pintaan noussut ilmiö on turvaamistoimi, jota työnantajat yrittävät ujuttaa työrauhajärjestelmään. Sinne se ei alkuperäisen tarkoituksen mukaan kuulu, vaan työtuomioistuin ratkoo työehtosopimuksiin liittyvät erimielisyydet ja työmarkkinaosapuolten väliset kiistat. Laki työriitojen sovittelusta saattaa siis myös olla muutospaineissa: - Yhä yleisempää on, että työnantaja ei maksa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkansaaja saa kyllä omansa käräjäriidan jälkeen, mutta työnantajalle ei koidu mitään sanktiota. Alipalkkauksen kriminalisointi nousee varmasti esille pelisääntökeskustelussa, Metsämäki puntaroi. Vuoropuhelulla eteenpäin Palkansaajien tyytymättömyys nykytilanteeseen käy ilmi SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuoreesta tuloksesta. Kolmannes SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo työnantajansa rikkovan lakeja ja sopimuksia. Joka viides on kokenut työnantajan painostavan työehtojen heikennyksiin. - Palkansaajilla ei ole tällä hetkellä muuta keinoa kuin ulosmarssi, kun työehtoja sopimusten voimassa ollessa yritetään heikentää. Pelisääntökeskustelussa pitäisi päästä kiinni lakkojen perimmäisiin syihin. Usein kyse on siitä, että tieto työpaikalla ei kulje, työnantaja ei noudata sopimuksia ja työnantajien tulkintaetuoikeus painaa liikaa. - Asioita voidaan niin halutessa hoitaa vuoropuhelua, luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta lisäämällä. Välttämättä ei tarvita pykälien nikkarointia, jos tahtoa uudenlaiseen sopimuskulttuuriin löytyy puolin ja toisin, Metsämäki arvioi. Hän toivoo, että työmarkkinaosapuolet löytävät keskenään ratkaisut pelisääntöjen täsmennyksiin, eikä poliittinen valta puutu asiaan. Se on ollut maan tapa sopimiseen perustuvassa suomalaisessa työmarkkinakulttuurissa. Janne Metsämäen lisäksi pelisääntötyöryhmässä ovat SAK:laisesta kentästä puheenjohtajat Ann Selin (PAM), Marko Piirainen (AKT), Riku Aalto (Metalliliitto) ja Jarkko Eloranta (JHL) sekä työehtoasiantuntija Katarina Murto (SAK). RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

6 Kouvolan liikenneohjaajat odottavalla kannalla Teksti ja kuvat Soile Olmari Kouvolan liikenteenohjauksessa on haastattelupäivänä rauhallinen tunnelma. Liikenne sujuu normaalisti ja meneillään on työvuoron vaihto: - Meillä on huippuosaajat, kehuu vuoroesimies Ilkka Kokkonen työkavereitaan. Kouvolan liikenteenohjauskeskuksessa työskentelee 82 Finrail Oy:n kirjoilla olevaa henkilöä. Huhtikuussa aloittaa neljä uutta liikenneohjaajaa, joilla on meneillään työssä oppimisjakso. Tammikuussa vakituisena vuoroesimiehenä aloittanut Ilkka on toiminut liikenteenhoitotehtävissä vuodesta 1982 ensin liikennevirkamiesharjoittelijana ja sitten liikenneohjaajana. Liikenneohjaajat ovat nyt työskennelleet vähän yli vuoden Finrailin kirjoilla. Miten siirto on vaikuttanut? - Me vastaamme junaliikenteestä ja operaattori eli operaatiokeskus Helsingissä hoitaa poikkeustilannejärjestelyt, jos esimerkiksi kalusto hajoaa. Työmme on selkeytynyt, kun sellainen työ on jäänyt pois, mikä ei meille kuulu, Ilkka vastaa. - On myös hyvä asia, että Finrailista on annettu liikenteenohjauskeskusten käyttöön sähköpostiosoite, jonne voi osoittaa kysymyksiä. Niitä onkin lähtenyt melko paljon, kuten henkilöstörahastoon, työterveyshuoltoon, sopimusruokailupaikkoihin ja liikuntapaikkoihin liittyen. Kysyjiä on myös kiinnostanut, kuka on vastapelurina työehtosopimusneuvotteluissa ja tietenkin vapaalippuasia. Vastauksia odotellaan. Ilkka kokee, että Finrailin toiminnasta on tullut hyvin tietoa: - Saamme tietoa muun muassa kuukausittaisista katsauksista, joita alettiin jakaa tammikuussa. It-alalta liikenneohjaajaksi Työharjoittelussa olevan Marko Kekin mielestä liikenneohjaajaopiskelijat on työyhteisössä otettu vastaan mahtavasti: - Alusta asti on tuntenut olevansa tervetullut. - Finrailissa työskentelystä on keskusteltu tosi paljon ja pohdittu, miten asiat tulevat menemään. Tietyt asiat painavat ihmisten mieliä, päällimmäisenä tämä matkustusoikeus. Kaikki ovat odottavalla kannalla, mihin suuntaan asiat kääntyvät. - Monet näkevät muutoksessa myös valopilkkuja ja uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi miksi emme voisi hoitaa itse liikenteenohjauskoulutuksen? Nytkin liikenneohjaajat käyvät opettamassa tulevia ohjaajia. Kouvolassa asuva Marko työskenteli aiemmin it-alalla, viimeksi puolustusvoimissa atk-upseerina. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Vuoroesimiehen tehtäviin kuuluu varmistaa työpisteessä, että kaikki menee hyvin: - Valvon muun muassa, että junat kulkevat aikataulun mukaisesti ja teen yhteistyötä Liikenneviraston rataliikennekeskuksen, pelastuslaitosten ja hätäkeskusten kanssa, Ilkka Kokkonen kertoo.

7 - Kouvolassa työtilanne oli aika heikko ja kun siviilipuolella tietotekniikka-ala on enemmän kaupankäyntiä, se ei ollut enää mielekästä. Kaipasin uusia haasteita. Bongasin TE-toimiston sivuilta mahdollisuuden hakea liikenneohjaajakoulutukseen. Kouvolan neljää paikkaa haki 300 henkilöä ja koko Suomessa 1 500, kun opiskelijoita otettiin yhteensä 24: - Odotukset ovat ylittyneet positiivisesti, vaikka päivittäinen matkustaminen Kouvolan ja Pasilan väliä oli hiukan rankkaa. Halusin kuitenkin viettää aikaa myös vaimon ja kahden lapsemme kanssa. - Junamatkoilla pystyin hoitamaan lukemisen. Olen yllättävän hyvin omaksunut uusia asioita. Meillä on aivan loistava luokka ja hyvät opettajat. Marko ajattelee liikenneohjaajan työtä pidemmällä tähtäimellä: - Tähän pääseminen on ollut sen verran kova ponnistus. Työpaikka Tommi Karte toimii varaluottamusmiehenä Kouvolassa. vaikuttaa enemmän kuin mielekkäältä. Toivon, että minulla on edessä pitkäkestoinen ura. Vuorotyökään ei mietitytä; se on sinällään tuttua. Hän on vastannut tietoliikenteestä muun muassa Suomen rauhanturvajoukoissa Afganistanissa ja Kosovossa. Asetinlaitteen raiteenestot puuttuvat, hiiret vaihtoon Mihin asioihin Ilkan ja Markon mielestä liikenneohjaajan työssä Kouvolassa pitäisi kiinnittää huomiota? - Kun ikää tulee, jaksaminen on yksi asia. Palautuminen varsinkaan yövuorosta ei ole niin helppoa yli 50-vuotiaalle, Ilkka toteaa. Marko Kekin mielestä työssä oppiminen Kouvolassa on sujunut yli odotusten: - Joka päivä on mukava tulla töihin. Kokeneemmilta on tullut tosi hyviä käytännön vinkkejä. - Miten työssä selvitään, tuleeko helpotuksia? Olisiko ikääntyville helpompia vuorotaulumahdollisuuksia? Näyttöjäkin voisi hiukan suurentaa; fonttikoko on älyttömän pientä, Ilkka jatkaa. Lähes päivittäin ongelmia ilmenee jonkin vaihteen aukiajoilmaisussa: - Me emme saa asiaan puuttua; kunnossapidon ihminen käy paikan päällä tarkistamassa tilanteen. Se vie aikansa ja tarkoittaa, että junat ovat myöhässä. Jos saisi parannuksen vain yhteen asiaan, nostaa Ilkka esiin turvallisuuden: - Kehitettävää olisi paljonkin, mutta Kouvolan asetinlaitteen raiteenestojen puuttuminen on todella suuri turvallisuusriski, hän pohtii. Marko puolestaan on tyytyväinen ergonomian tasoon, mutta hiiren ja näppäimistön kanssa on ongelmia: - Moni valittaa, että ne eivät toimi kunnolla. Toki näyttökokojakin voisi hiukan kasvattaa. Pienikin lisäys helpottaisi monen työtä. Jetikoulutusta Haastattelun päätyttyä Kouvolan tornissa alkaa tulossa olevaan uuteen ennakkoilmoitusjärjestelmä Jetiin liittyvä parin tunnin koulutus. - Olemme saaneet hyvin tietoa opastusliikenneohjaaja Leila Toivakalta. Toivottavasti Jeti ja Loki-käyttöliittymä toimivat käytännössä kunnolla. Yleensä uudistukset otetaan käyttöön niin nopealla aikataululla, että ne eivät aina toimi, Ilkka sanoo. - Meille on vähän vilauteltu, mitä tuleman pitää. Jeti varmaan avautuu enemmän, kun veturipäätteet tulevat käyttöön. Nyt saamme jonkunnäköisen pohjan. Käytännössä sitten opitaan, minkälainen se todellisuudessa on, Marko toteaa. Liikenneohjaajia informoidaan Kouvolassa sekä ilmoitustaulupaperien että näyttöpäätteen avulla. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

8 Rautatieturvalaitteista uusi käsi- ja oppikirja Teksti ja kuvat Soile Olmari Lähde Rautatieturvalaitteet-kirja, Liikennevirasto 2014 Liikennevirasto julkaisi tammikuussa alan käsikirjaksi ja oppikirjaksi tarkoitetun Rautatieturvalaitteet-kirjan. Se on lähes 200 kaavion, piirroksen ja valokuvan katsaus turvalaitteiden perusteisiin ja toimintaan. 264-sivuisen kirjan ovat toimittaneet Laura Järvinen ja Jari Viitanen, joiden lisäksi kirjoittajina on seitsemän eri rautatieturvalaitealan asiantuntijaa. Kirjassa käsitellään kattavasti rautatieliikenteen turvaamiseen liittyviä laitteita, kuten asetinlaitteita ja kauko-ohjausjärjestelmiä. Siinä käsitellään myös liikenteenohjausta, varoituslaitoksia, laskumäkiautomatiikkaa, raideosuuksia ja niiden vapaana olon valvontaa sekä ratalaitteita, kuten opastimia ja vaihteita. Tärkeässä roolissa ovat myös junien kulunvalvonta, turvalaitesuunnittelu, turvallisuusvaatimukset niihin liittyvine standardeineen, turvalaitteiden kunnossapito ja elinkaarenhallinta sekä turvalaitetekniikan tulevaisuus. Kirjan alussa on selvitykset käytetyistä lyhenteistä ja määritelmistä. Johdannossa avataan turvalaitteiden käyttötarkoitusta, turvalaitetekniikan ja liikenteenohjauksen kehittymistä Suomessa sekä turvallisuusperiaatteita. Oman lukunsa ovat saaneet Asetinlaitteet, Kulkutiet, Ratalaitteet, Junien kulunvalvonta, Muut turvalaitejärjestelmät, Turvalaitesuunnittelu, Turvallisuusvaatimukset, Käyttöönottotarkastukset, Liikenteenohjaus ja turvalaitteet, Kunnossapito ja elinkaarenhallinta sekä Turvalaitetekniikan tulevaisuus. Lisäksi kirjassa on viisi liitettä: Piirrosmerkit, Termien käännöksiä, Rautatiejärjestelmän turvalaitteisiin liittyvät standardit, Kirjoittajien biografiat ja Kirjoittajien työnjako. Rata tapahtumassa julkaistun kirjan yksi kirjoittaja, VR Track Oy:n suunnittelun tekninen johtaja Lassi Matikainen (oikealla) päivysti VR Trackin näyttelyosastolla. Rautatieturvalaitteet-kirja tarjoaa katsauksen turvalaitteiden perusteisiin ja toimintaan alalla jo toimiville sekä niille, jotka haluavat tutustua tarkemmin rautateiden turvalaitetekniikkaan. Kirjaa voi tilata 35 eurolla osoitteesta 8 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

9 Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy Meiltä halutaan ajatuksia mielestäni aivan uudella tavalla. Tämä asettaa meille myös vastuuta siitä, mitä kysyttäessä vastaamme. Missä mennään? Päällimmäisenä kuluvan talven toimista on jäänyt mieleen sanat kehitys ja hanke. Tässä kohti moni vetää jo liikkuvat taakse, ja ymmärrettävistä syistä, jos vanhoja muistelee. Monet menneet muutokset keskittämisineen ja yhdistämisineen eivät ole olleet meidän parhaaksi. Lähinnä on pitänyt sopeutua tapahtuneeseen ja vaikutusmahdollisuudet ovat olleet pienet. Infran omistajan hankkeetkin etenevät kuten tähänkin asti, mutta tapahtuu muutakin kehitystä, johon pääsemme mukaan ja vaikuttamaan. Uutta ovat tavat tehdä, uudet ovat johtajat ja niin ovat tekijätkin kohta. Vanha kaarti vähenee vauhdilla jo iänkin puolesta. Lisäksi kuluneen vuoden aikana on muutama kokenut työntekijä irtisanoutunut. Ei liene mitään yhtä selittävää asiaa, mutta mietinnän paikka kuitenkin. Onko muutoksen vauhti liian kova, eikö tapahdu mitään, ovatko terveydentilavaatimukset kohdallaan jne.? Kaikkia työhömme liittyviä kysymyksiä pitää nyt voida käsitellä avoimesti ja jopa itsekkäästi meidän kannalta. Määräyksiä toki tulee ja menee talon ulkopuoleltakin, mutta nyt omana yhtiönä näyttäisi olevan enemmän mahdollisuuksia ja kiinnostusta vaikuttaa niihin. Kun jotain muutetaan, sen pitäisi tarkoittaa automaattisesti myös oikein ajoitettua ja tasalaatuista koulutusta kaikille. Usein vain mennään tekniikka edellä, tehdään se minkä tekniikka mahdollistaa ja sitten sen sekaan sovitellaan koulutus ja ohjeet. Taas on vireillä suuriakin muutoksia liikenneviraston puolesta liikenteen ohjaukseen ja käytettäviin välineisiin. On hyvä, että työtä uudistetaan, mutta testaamiseen ei meillä ole varaa. Tässä ei ole mitään uutta. Mutta koulutusasioihin panostetaan yhtiön sisällä nyt enemmän. Osaamisen varmistamiseen kuuluu esimiestyön kehittäminen ja varsinkin vastuiden selkiyttäminen joka tasolla perustiedoista oikeisiin työtapoihin asti. Uusi tehtävä liikenteenohjaustoiminnassa on henkilöstön kehittämispäällikkö, joka aloittanee työnsä vielä kevään aikana. Kaikki esimiestasot saavat nimenomaan meidän yhtiölle räätälöityä koulutusta tämän vuoden aikana. Turvallisuusorganisaatio on myös ollut keskustelujen aiheena jo pitkään. Varmistus saatiin sille, että toiminta jatkuu alueilla ohjauspalvelukeskuksissa lähes siinä määrässä kuin halusimme. Rekrytoinnit tulevat Pasilaan, Tampereelle ja Kouvolaan, Oulussa jatkaa. Tehtävä myös laajenee entisestään, muustakin kuin jt asioista vastaavaksi turvallisuusasiantuntijaksi. Opastusliikenneohjaajienkin työtä ollaan kehittämässä, ja tehtävänkuvat menevät uusiksi. Nimike muuttunee kouluttajaksi. Näin pienissä yksiköissä töiden uudelleen jakaminen aiheuttaa käytännössä muutoksia läpi porukan. Kysymyksiä on tullut siitä, miten yhteistoiminta pelaa Finrailissa? Kyllä se toimii. Luottamusmiesorganisaatio jatkaa nykyisellä vahvuudella myös 2015 alkavalla kaudella, yhteistoimintaelimien kokoonpanoista ja kokoontumisista on yhdessä sovittu. Ennen kaikkea nyt käytetään hyväksi henkilöstön ja henkilöstön edustajien kokemusta ja tietoa. Meiltä halutaan ajatuksia mielestäni aivan uudella tavalla. Tämä asettaa meille kaikille siten myös vastuuta siitä, mitä kysyttäessä vastaamme. Parhailta asiantuntijoilta kysytään mielipidettä sitten jatkossakin. Vapaalippuasia on kesken mutta ei unohdettu. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

10 Henkilöstöjohtaja HR-ihminen henkeen ja vereen Finrail Oy:ssä kehittämisen meininki Teksti ja kuvat Soile Olmari Irtautuminen, palkkahallinto, HR-järjestelmä, työvuorosuunnittelujärjestelmä Tässä on vain murto-osa asioista, jotka kuuluvat Finrailin henkilöstöjohtajan Riitta Talvenlahden työkenttään. Rautateiden liikenteenohjauksen irtautumista valmisteltiin pitkään, kunnes ensimmäisenä askeleena alkoi Finrail Oy:n toiminta VR:n tytäryhtiönä vuoden 2013 alusta. Irtautumisen perusteena on varautuminen rautatieliikenteen kilpailuun. Yksi operaattori ei voi määrätä junien kulkemisia eikä ratakapasiteetin käyttöä. - Finrailin siirtyminen valtion omistajaohjauksen alaisuuteen tapahtuu joko ensi tai seuraavan vuoden alussa, 2015 näyttää hyvältä, Talvenlahti toteaa. - Irtautumista ei haluta tehdä hätiköiden. Tässä asiassa ei voi hosua; sopimusten ja järjestelmien on oltava kunnossa ja henkilöstöllä on oltava työrauha. Talvenlahti kokee isona haasteena sellaisen Finrailin luomisen, jossa ihmiset edelleen viihtyvät ja haluavat tehdä työnsä yhtä hyvin kuin ennen: - Ymmärrän henkilöstön huolen vapaalipun menetyksestä. Miten asiassa edetään, riippuu paljon Liikennevirastosta ja liikenneministeriöstä. - Teimme selvityksen, minkälaisten matkojen päästä ihmiset kulkevat töihin. Osalla on työmatkaa jopa 150 km suuntaansa. Muutostilanteita rakastava Riitta Talvenlahti aloitti työnsä Finraililla syys-lokakuun vaihteessa 2013: - Koska olen HR-ihminen henkeen ja vereen, kiinnostuin tästä uudesta Finrailin tehtävästä. Olen muutostilanteita rakastava ja pidän siitä, että asioita kehitetään. Talvenlahti on aiemminkin käynnistänyt yrityksen HR-toiminnan: - Onnistumiset ja epäonnistumiset olivat kaikki oppimisen paikkoja. - Lisäksi Finrailin toimiala on äärimmäisen kiinnostava. Siihen liittyy turvallisuusajattelu, vuorotyön haasteet, tarkka rekrytointiseula ja paljon myös minulle uutta. Lisäksi VR:stä on tullut positiivinen kuva; sen ilme on kehittynyt ja informaation kulku parantunut. Talvenlahti on nyt kiertänyt kaikissa Finrailin ohjauspalveluissa ja istunut Pasilassa liikenneohjaajan vieressä yhden aamuvuoron: - Ihmettelin ja kyselin tyhmiä. Työstä ei pääse jyvälle ellei sitä seuraa. Käyn myös muualla sitten, kun aikaa on. Ykkösasiana palkkojen maksun varmistaminen Työsarkaa henkilöstöjohtajalla riittää: - Kaikki pitää luoda uusiksi. Esimerkiksi nykyinen kannustinjärjestelmä loppuu kokonaan. Kuitenkin tehtävistä Number One on varmistaa, että henkilöstön palkat juoksevat myös Minimivaatimus on, että ihmiset saavat työstään oikean palkan oikeaan aikaan. Myös työvuorojärjestelmän on toimittava. Jotta se toimii, pitää luoda HR-järjestelmä muun muassa kelpoisuustietoineen. Kaiken on oltava kunnossa ensi vuoden alussa, Talvenlahti painottaa. Hän on palkkaamassa itselleen työparia: - Palkkaamme vähintään vuodeksi määräaikaisen projektityöntekijän koordinoimaan järjestelmien käyttöönottoprojekteja sekä vakituiseksi henkilöstön kehittämispäällikön. Hän huolehtii henkilöstön rekrytoinneista, koulutuksesta ja ammatillisesta kehittymisestä. Esimiehet muutosagentteja Uusien järjestelmien luomisen lisäksi Riitta Talvenlahden työhön kuuluu muun muassa esimiesten tukemista ja kysymyksiin vastaamista: - Meillä on käynnistymässä esimies- 10 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

11 Minimivaatimus on, että ihmiset saavat työstään oikean palkan oikeaan aikaan. Myös työvuorojärjestelmän on toimittava. Työskentely Finrailissa on vastannut hyvin Riitta Talvenlahden odotuksia: - Lähtökohdat olivat hyvät ja nyt toiminnat kehitetään Finrailin näköisiksi. koulutus; esimiehethän ovat muutosagentteja työn arjessa ja ohjauspalveluissa. Keväällä koulutetaan ohjauspäälliköt ja syksyllä muut. - Rekrytoinnitkin käynnistyivät helmikuun lopussa, joten myös työnantajailmeen oli valmistuttava siihen mennessä. Finrailille on tulossa omat www-sivut ja oma intranetti; muutoksessa viestintä on tärkeimpiä osa-alueita. Talvenlahti painottaa paljon esimiestyötä: - Henkilöstön kanssa on tehty määritelmät, minkälainen on hyvä esimies, työntekijä ja palvelut. Yrityksen arvojen muotoileminen on kuitenkin vielä liian aikaista. - Nyt on hyvällä alulla sen määrittäminen, mitä Finrail on yrityksenä ja minkälaisia halutaan olla. Valmis identiteetti ja arvot pitäisi sitten hifistellä huoneentaulun muotoon. Niiden käytäntöön vieminen ei tapahdu PowerPointeilla, pitää jalkautua ja tehdä ihmisten kanssa töitä. - Finrailin henkilökuntaa valmistellaan monioperaattorimaailmaan ja neutraalisuuteen kaikissa asioissa, Riitta Talvenlahti kiteyttää yrityksen neutraaliusroolin. Hän tapasi Rautatievirkamiesliiton toimistossa Finrailin valtakunnallisen pääluottamusmiehen Hannu-Pekka Mäkelän. Keskellä on muotokuva VR:n ensimmäisestä päätirehtööristä Georg Strömbergistä. Jaksamiseen liittyviä hankkeita Finrailissa työskentelee noin 450 henkilöä, joista nelisen sataa on liikenneohjaajia. Miten heidän jaksamisensa työssä varmistetaan? - Tämä asia nostettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja jokaisen esimiehen vastuulla on ottaa se työlistalleen. Olemme myös käynnistämässä vähitellen tutkimushankkeita Työterveyslaitoksen kanssa, Talvenlahti vastaa. - Työhyvinvointiin liittyvä hanke käynnistyy pilottina Pasilan matkustajainfossa. Työpajoissa kerätään henkilöstön näkemyksiä oman työn kehittämisestä ja esimerkiksi siitä, mikä on matkustajainfon tavoite. Näin pyrimme kehittämään työssä jaksamisen lisäksi palveluja. Levitämme pilotin avulla hyviä käytäntöjä. Finrail on pyytänyt myös tarjousta kuormittavuusmittauksen täydentämisestä fyysisesti ja henkisessä mielessä: - Toteutuminen ei ole vielä varmaa; hanke on hinnakas. Asiaa tarkastellaan uudestaan ensi vuoden budjetin yhteydessä. Ei varaa kantapään kautta oppimiseen Yhtenä kiinnostavana teemana Talvenlahti mainitsee ikääntyvien jaksamisen: - Olen aikoinani käynnistänyt Mestarit-työhyvinvointihankkeen yli 55-vuotiaille. Siinä kehitettiin heidän työolojaan ja varmistettiin, että he jaksavat. Hankkeessa tehtiin myös osaamisen siirtämisen käsikirja. - Meidänkin pitäisi miettiä, miten ikääntyvien hiljaista tietoa siirretään junioreille. Meillä ei ole varaa kantapään kautta oppimiseen. - Avainasemassa ovat esimiehet, jotka edesauttavat hyviä suhteita eri-ikäisten välillä. Talvenlahti perehtyi EK:ssa työskennellessään yli sukupolvien -kysymykseen: - Iso haaste on, miten saada nuoret viihtymään ja pysymään töissä. Siihenkin pitää pystyä vastaamaan. Nuoria on kuunneltava ja annettava palautetta muutenkin kuin kehityskeskusteluissa. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

12 Fiksuja ihmisiä töissä Liikennevirasto on Finrailin asiakas, jonka kanssa on alkuvuoden työstetty sopimusta: - Eteneminen neuvotteluissa kaksivuotisen rahoitus- ja palvelusopimuksen solmimiseksi on ollut positiivista. - Liikenteenohjaus on Finrailin ydintä. Mietinnässä on, mitä muita ydintoimintaan liittyviä palveluja voimme asiakkaille tarjota. Talvenlahti kertoo. Hän kiteyttää Finrailin panostukset: - Pelimerkkejä käytetään nyt kehittämiseen, kouluttamiseen ja palkitsemisjärjestelmään. Meidän on tarkoitus olla dynaaminen ja eteenpäin menevä, mutkaton toimija. - Mutkattomuus liittyy tapaamme toimia. Päätökset tehdään nopeasti ja ihmisiä kuunnellaan, ei liikaa byrokratiaa. Haasteena on saada tämä toiminta myös maakuntiin. Suhtaudun positiivisesti tuleviin muutoksiin; meillä on fiksuja ihmisiä töissä. Riitta Talvenlahti Valtiotieteiden maisteri, emba. Henkilöstöjohtaja Finrail Oy:ssä syys-lokakuun vaihteesta Työskenteli aiemmin muun muassa usean vuoden teollisuudessa henkilöstöpäällikkönä ja ennen Finrailiin tuloaan projektipäällikkönä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Taloudellisessa tiedotustoimistossa. Asuu Nurmijärvellä, josta ajaa autolla Vantaankosken asemalle ja jatkaa työmatkaansa junalla. Hänellä on kolme lasta, 11-vuotias poika sekä 15- ja 16-vuotiaat tytöt. HR = Human Resources: henkilöstö HR-toiminta: henkilöstöhallinto, henkilöstöjohtaminen Ennakkoilmoitusjärjestelmä uudistuu nykyaikaiseen muotoon Teksti ja kuvat Soile Olmari Lähde Juha Krögerin puheenvuoro Rata tapahtumassa ja Rautatietekniikka Liikennevirasto uusii liikenneohjaajienkin käytössä olevan ennakkoilmoitusjärjestelmän. Sen nimi Jeti tulee sanoista Junien EnnakkoTiedot. Järjestelmä otetaan käyttöön pilottina maaliskuun lopussa. Veturinkuljettajat tarvitsevat ennakkotietoja junien reitillä olevista poikkeuksellisista tapahtumista ja turvallisuusasioista. Uudistuksella annetaan ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamiselle uusia työkaluja ja käytäntöjä nykyaikaisessa muodossa. - Nykyinen ETJ-järjestelmä ei täytä enää vaatimuksia turvallisuuden eikä järjestelmän käytettävyyden osalta, totesi ratatyökoordinaattori Juha Kröger Rata tapahtumassa. Koska vanhaa järjestelmää voi käyttää kunnolla vain VR:n tietotekniikkajärjestelmien kautta, on kilpailuneutraliteetti ollut yksi keskeinen uudistuksen lähtökohta: - Uusi järjestelmä on avoin kaikille rautatieliikenteen osapuolille. - Sen käyttäminen vaatii kuitenkin uudenaikaisen internetselaimen. Liikenneohjaajat käyttävät Loki-käyttöliittymää kytköksissä Jetiin. - Isossa roolissa järjestelmän käyttämisessä ovat myös liikennesuunnittelijat, jotka sovittavat ratatyöt työurakoihin mahdollisimman optimaalisesti. Reaaliaikaista tiedonvälitystä Kröger mainitsi Jetin merkittävinä muutoksina muun muassa siirtymisen reaaliaikaiseen tietomalliin ja tiedon välitykseen: - Ensimmäisessä vaiheessa tämän vuoden keväällä turvallisuuskriittiset tiedot välitetään veturinkuljettajille tulostamalla ne junien aikataulutietoihin junan reitin osalta. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

13 - Uudistuksen toisessa vaiheessa tiedot toimitetaan junissa ja liikkuvassa kalustossa oleviin veturipäätelaitteisiin, jotka ovat reaaliaikaisessa yhteydessä järjestelmään. Veturipäätelaitteet ovat käytännössä kosketuskäyttöisiä Windows 8.1-tablet-tietokoneita. - Samassa yhteydessä saadaan junien aikataulutiedot ja muut tarvittavat tiedot jaettua sähköisesti kuljettajille. Järjestelmiin suunnitellaan myös esimerkiksi energiataloudellisuutta tukevia Eco Drive -toiminteita sekä tiiviimpiä integraatioita liikenteenhallinnan järjestelmiin, Kröger kertoi. Veturipäätelaite kertoo myös junan sijainnin GPS-datan avulla entistä selkeämmin kaikkien kiskoilla liikkuvien vetureiden ja työkoneiden osalta. Liikennevirasto edellyttää jatkossa, että kaikissa radalla liikkuvissa junissa ja itsenäiseen liikkumiseen kykenevissä koneissa on ko. laite. Merkittävää turvallisuushyötyä Jetin myötä myös ratatöiden paikantaminen ja työn kohdentaminen oikein helpottuu ja tarkentuu. Ratatöiden elinkaari tallentuu alusta loppuun: - Tästä on merkittävää turvallisuushyötyä myös liikenteenohjauksen kannalta. - Suunnitteilla on lisäksi muun muassa ratatyön aloittamiseen liittyvien tarkistusten ja sijainnin varmistaminen. Tästä saadaan merkittäviä hyötyjä esimerkiksi ratatyön henkilöturvallisuudelle sekä liikenteen yleiselle turvallisuudelle, Kröger totesi. Hän mainitsi Jetin helpottavan muutosten tekemistä, kun muutokset päivittyvät sen avulla: - Asiat eivät ole enää muistinvaraisia. Lisäksi tiedot ovat päivitettävissä koko ajan. Ihmisten työajat eivät kuitenkaan muutu, suunnittelun määräajat pitävät eikä ns. lukitusaikaa ole. Järjestelmän käyttökoulutukset ovat olleet kouluttajille 2013 loppuvuoden ja 2014 alkuvuoden välisenä aikana ja Jeti otetaan käyttöön pilottina maaliskuun lopussa. Vanha paperinen ennakkoilmoitus korvataan uudella sähköisellä Jetillä. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

14 Rata 2014 Rautatiet muutoksessa tulevaisuuden näkökulmia Teksti ja kuvat Soile Olmari Joka toinen vuosi järjestetty kaksipäiväinen Rata -tapahtuma keräsi tammikuussa Turun Logomoon yli 600 osallistujaa. Tapahtumassa voi päivittää rata-alan tietämyksensä ja tutustua laajaan kirjoon alalla toimivia ihmisiä. Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin yhteinen Rata tapahtuma koostui lähes tauotta kolmessa salissa pyörineistä Rautatiet muutoksessa -seminaariesitelmistä keskusteluineen. Lisäksi aulassa esitteli toimintaansa kymmeniä alan näytteilleasettajia. Näytteilleasettajien joukossa oli niin tavara- ja ohjelmistotoimittajia kuin teknisten ratkaisujen ja asiantuntijapalvelujen tuottajia. Rautatiealan koulutusta esitteli alan valtakunnallinen oppilaitos Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO). Logomon edessä olevalle radalle oli parkkeerattu tutustumista varten uusi DuettoPlusravintolavaunu ja vaihteen asennusnäytös kiinnosti myös monia. Uusi liikennepolitiikka, uusia innovatiivisia ratkaisuja Avajaisissa kuultiin liikenneministeri Merja Kyllösen puheenvuoro. Hän totesi, että rautatielan suurimmat organisatoriset muutokset tapahtuivat Suomessa miltei 20 vuotta sitten: - Rautatiealan sääntely on ollut kuitenkin jatkuvassa muutoksessa viimeiset vuosikymmenet. - EU:n komissio julkaisi viime vuoden tammikuussa jo neljännen rautateitä koskevan lainsäädäntöpaketin. Näillä uudistuksilla pyritään aina lopulta rautatieliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen ja sisämarkkinoiden edistämiseen sekä rautatiemarkkinoille pääsyn, esimerkiksi teknisten, esteiden poistamiseen. VR:llä on kaukojunaliikenteen henkilöliikenteen yksinoikeus vuoden 2024 loppuun saakka. Merja Kyllönen totesi, että kilpailun avaamisen pelisäännöt EU-tasolla eivät ole vielä valmiina: - Rataverkon taso ei myöskään tarjoa mahdollisuuksia toimivalle kilpailulle. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

15 Kyllönen korosti, että toissa vuonna valmistunut hallituksen liikennepoliittinen selonteko aloitti ns. uuden liikennepolitiikan kauden Suomessa. Se koskee kaikkia liikennemuotoja: - Myös rautatieliikenteessä on pyrittävä uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Kokonaisuudesta on muokattava toimiva ja järkevä järjestelmä. Hän arveli suuren muutoksen tapahtuvan toimijoiden korvien välissä: - Ja, voi, pojat ja tytöt, semmoinen on kaikkein vaikeinta. Ei erillistä rautatieliikennestrategiaa Kyllönen nosti esiin myös pitkäjänteisyyden liikennepolitiikassa. Se tarkoittaa ennen kaikkea vastuullisia valintoja: - Järjestelmän on toimittava kokoajan kaikille riittävän hyvin. Liikennemuodot eivät taistele keskenään, vaan kokonaista suomalaista liikennejärjestelmää kehitettäisiin yhteistyössä. Kyllönen totesi vielä, että Suomessa ei ole tarvetta erilliselle rautatieliikennestrategialle; rautatieliikenne sisältyy meri- ja maantieliikennestrategioihin. Ministeri kiitti Liikenneviraston ja VR:n joukkueita viimeisten vuosien poikkeuksellisen hyvästä yhteistyöstä: - Hyvä keskusteluyhteys Suomen tulevaisuuden ja kansalaisten palvelun eteen on tärkeää. Tulevaisuuden näkökulmia Pääsihteeri Pekka Lindroos valtioneuvoston kansliasta esitteli hallituksen kestävää kasvua ja hyvinvointia käsittelevän Tulevaisuusselonteko 2030 raportin sisältöä (www.vnk.fi/julkaisut): - Siinä on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia näkökulmia evääksi seuraavalle hallitukselle. Valtioneuvosto hyväksyi selonteon viime lokakuussa ja se on nyt eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan käsittelyssä: - Keskeinen tavoite oli koota hallinnossa valmisteltujen lukemattomien strategioiden sisältöjä tiiviisti niin, että periaatelinjaukset mahtuisivat 50 sivulle. - Selonteko pyrki olemaan rohkea ja raikas, mutta se ei pyri ratkaisemaan kaikkia kestävän kehityksen haasteita. Selonteon käsittelyprosessin on tarkoitus tuottaa yhteisen ennakoinnin mallin, Lindroos kertoi. Suomesta logistiikan solmukohta Lindroos toi esiin raideliikenteen tulevaisuuden visioista suurena mahdollisuutena Jäämeren reitin ja Euroopan arktisen radan: - Suomesta voi tulla uusi logistiikan solmukohta ja uudelleen Euroopan johtava logistiikan keskus. - Raaka-aineiden hintojen nousu tekisi osaltaan Suomen kiinnostavaksi, syntyisi myös uutta työllisyyttä. Suomi voisi olla pohjoisen asumisen, elämisen ja arktisen osaamisen omaleimainen mallimaa. Lindroos arveli, että vuoteen 2030 mennessä noin puolet maailmasta on digitaalimaailmaa: - Tämä on merkittävä muutos ja mahdollisuus, Suomessa on kaikki mahdollisuudet kestävälle kasvulle. Tarvitaan vain tilaisuuksiin tarttumista eli mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kasvun aloja ei voi valita, mutta voidaan luoda kestävä, kasvua tukeva toimintaympäristö. Tarvitaan rohkean kokeilevaa yrittäjäkulttuuria - Tulevaisuuden menestymiselle on tarpeen työn, oppimisen ja yrittämisen uusi liitto. Rohkean kokeileva yrittäjäkulttuuri on kasvun edellytys, Lindroos painotti. - Jotta jokaiselle taataan mielekästä tekemistä, tarvitaan joustavampia ratkaisuja muun muassa oppimiseen. Eriarvoistumiskehitys on meillä taittunut, Suomessa on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Lindroos edellyttää kestävän kasvun tueksi julkisen sektorin radikaalia uudistamista: - On siirryttävä tsaarin ajasta innovatiiviseen otteeseen. On siirryttävä tekemään lukuisia kokeiluja heti. Epäonnistuminen on toivottavaa; suurin osa kokeiluista epäonnistuu joka tapauksessa. Pekka Lindroos kehotti ajattelemaan logistiikankin vaihtoehtoja uudella tavalla: - Voisiko tulevaisuudessa olla mahdollista esimerkiksi malmin kuljettaminen ilmalaivoilla? Eri vaihtoehtoja on käytävä läpi ennakkoluulottomasti. Tulevaisuusselonteko hankkeen sivut löytyvät osoitteesta RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

16 Rata 2014 Kuvallisia näkökulmia Iltatilaisuudessa Liikennevirasto palkitsi Tampereen teknillisen yliopiston Ratarakenteet-tutkimusryhmän Vuoden rautatieteko ja kuvat -tunnustuksella. Soile Olmari Tunnustus annettiin ensimmäis- Teksti tä kertaa. Perusteina oli ansiokas ja ennakkoluuloton työ rautateiden kehittämiseksi. Pro Rautatie -yhdistys julisti Kouvolan vuoden rautatiekunnaksi. Yhdistyksen mukaan Kouvolan kaupunki on pitkäjänteisesti edistänyt rautatieliikennettä ja kehittänyt kaupunkia. Vuoden rautatiekunta valitaan joka toinen vuosi ja edellisen kerran se oli Tampere. Logomon narikka pursusi lähes 600 palttoosta ja kymmenistä matkatavaroista Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin järjestämässä Rata tapahtumassa. Seminaariteemat olivat Liikenteen hallinta sekä rautatieliikenne ja yhteiskunta; Rautatietekniikka; Turvallisuus ja riskien hallinta rautateillä sekä Rautatieosaamisen varmistaminen. Kolmessa salissa toteutettujen seminaariesitelmien aikana aulassa oli tilaa liikkua. Ikkunoiden edessä odotti uusi ravintolavaunu tutustujia. 16 Seminaarin osallistujille esitellystä kaksikerroksisesta DuettoPlus-ravintolavaunusta löytyy muun muassa 12-paikkainen kabinetti, yhdeksän singlepaikkaa ja viisi neljän hengen pöytäryhmää. Kokonaispaikkamäärä on 94. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

17 Lounastauolla seminaariväkeä viihdytti Pöyryn osastolla näyttelijä Tom Lindholm esittämällä Tohtori Pekka Tuttavaa Toijalan Näennäisyyden Instituutista. Fläppitaulu sai kyytiä, kun tohtori piirteli muun muassa muuttolintujen reittiä Suomesta etelään ja takaisin. Lindholm muistetaan esimerkiksi mainiosta kanttori Piiparisen roolistaan TV 2:n maalaiskomediasarjassa. Junista ja rautateistä pitävät monet niin pienet kuin isotkin miehet ja naiset. Turun Kiskoliikennekerho (www.netnic.fi/tklk/) perustettiin 1983 yhdistämään kaikkia Turun alueella asuvia rautatie- ja raitiotieharrastajia. Logomon aulassa saattoi kahden päivän ajan ihailla kerhorataa upeine junineen ja rakennuksineen. Toisen kerroksen tasanteelta avautui näkymä betoni- ja kivirakentamisen yhtiö Ruduksen näyttelyosaston avokonttoriin. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

18 Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Palkansaajien näkökannalta muutosturvan kehittäminen on ensi sijalla. Henkilöstön työsuhdeturva on kohotettava yleiselle eurooppalaiselle tasolle. Muutoksen aika myllertää työmarkkinoita Olemme huomanneet vuoden 2009 jälkeen, kuinka muutos myllertää työmaita. Monet uudistukset ovat osaltaan näkyneet ulkoistamisina ja tietotekniikan kehittymisenä. Näistä olemme lukeneet paljon eri yrityksiin - myös VR:ään - kohdistuvina. Eräs muutoksen toteutusmalli Liikenneohjaajien määrä on vuosien saatossa vähentynyt sadoilla. Kun olemme saaneet tietää jo vuosia aikaisemmin hankkeista, jotka riippuvat valtion budjetista, on pitkäaikaisella henkilöstösuunnittelulla pystytty ennakoimaan tilanteita. Toisaalta työntekijät ovat joutuneet sietämään osittaista henkilöstöpulaa ylitöitä tehden. Toinen malli Muissa toimihenkilötehtävissä tietotekniikan kehitys on mahdollistanut muutokset nopeammassa syklissä. Monet meidänkin jäsenemme ovat kokeneet seuraukset, kun manuaalinen tiedonkeruu on vaihtunut koneelliseksi. Kun edellä mainitun kaltaista pitkäaikaista sihtiä ei ole ollut, on helpompi mennä irtisanomisiin. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtäviä on siirtynyt asiakkaan omaksi työksi erilaisten tietoteknisten ratkaisujen kautta. Tämän huomaamme muun muassa pankkipalveluissa. Mallia muualta Suomessa työntekijöillä on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna huono irtisanomissuoja. Muistamme Nokian Saksassa aiheuttamat kohut, jolloin Nokia maksoi tehtaan lopettamisesta kymmeniä tuhansia euroja per työntekijä. Samalla Nokia menetti saksalaisten luottamuksen yhtiötä kohtaan. Kun työantajat Suomessa rutisevat jäykistä systeemeistä, ei ne tässä valossa tunnu oikeudenmukaiselta. Samaan aikaan johdon palkkiot ovat kohonneet kohtuuttomiin korkeuksiin. Tästä myös Tasavallan Presidentti Niinistö on puhunut. Ei ole sen helpompaa tapaa saneerata kuin aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ja tehdä päätös. Vanha tapa, jolloin suunnitelmat tehtiin ikärakenteen huomioiden, oli huomattavasti työläämpi. Nyt olemme tässä päivässä ja uudet tuulet puhaltavat. Voitot halutaan heti. Yhteistoimintalaki lähtee siitä, että tulee neuvotella yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvottelujen kohteena ei ole itse liiketoimintapäätös vaan ainoastaan sen henkilöstövaikutukset. Miten tästä eteenpäin? Palkansaajien näkökannalta muutosturvan kehittäminen on ensi sijalla. Henkilöstön työsuhdeturva on kohotettava yleiselle eurooppalaiselle tasolle, jolloin työntekijätkin saisivat jonkinlaisen irtisanomisrahan/sopeuttamisrahan uuteen ammattiin. Puhutaan kohtuullisesta 1,5 2 vuoden korvauksesta, jota voisi verrata johdon saamiin palkka- ja eläkesopimuksiin. Se voisi olla työvuosiin porrastettu. Samasta taikinasta meidät on kuitenkin tehty, kun oikein silmiin katsotaan. Tätä ei välttämättä saada aikaiseksi yhden yrityksen sisällä, vaan se 18 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

19 vaatisi lakimuutoksia ja uutta ajattelua päätöksentekijöiltä, erityisesti omistajilta. Elämme yhä avoimemmin kilpailun piirissä. Siksi muutosturvan parantaminen erilaisilla tukielementeillä auttaisi tulevien sukupolvien uudelleen kouluttautumista ja selviytymistä. Tieto vanhenee tuota pikaa ja mikään ryhmä ei selviä välttämättä omin avuin. Kuitenkin helpottaa, jos on hyvä pohjakoulutus. Muutospoolistako ratkaisu? VR:llä oli hyvä alku 2012 loppuneessa muutospoolissa ja sitä olisi ollut syytä kehittää tulevaisuuden välineenä. Nyt osa porukasta ei päässyt siihen mukaan kuin työhakuvalmennuksena. Mutta jotain pidempää sopeuttamiskautta tarvitaan. RVL:n jäsenistöä koskevat yt-neuvottelut Operaatiopisteen tavaraliikenneohjaajien ja vetopalveluohjaajien töiden keskittämistä Helsinkiin ja siihen liittyviä hallinnollisia tehtäväsiirtoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkoivat 4.2. VR Trackin kunnossapidon yt-neuvottelut alkoivat 6.2. koskien liiketoiminnan tappiollisuudesta johtuvia säästötavoitteita ja siitä seuraavia mahdollisia lomauttamisia ja irtisanomisia. Yrityspalvelut myyntiryhmän yt-neuvottelut alkoivat koskien avainasiakastiimin uudelleenorganisointia. Kaikkien avainasiakaspäälliköiden työt suunnitellaan keskitettäväksi Helsinkiin. VR Lähiliikenteen uudelleenorganisoitumista koskevat yt-neuvottelut alkoivat Leikkeet Trafin uutiskirje 1/2014 Suomalaisten asiakkaiden valinnanvapaus kasvamassa rautateiden lupa-asioissa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kertoo uutiskirjeessään, että Suomen tavoitteet ovat edenneet hyvin Euroopan unionin neljännen rautatiepaketin teknisen osan käsittelyssä. Euroopan unionin neljännestä rautatiepaketista käydään parhaillaan melkoista kädenvääntöä. Alkuperäisessä esityksessään Euroopan komissio ehdotti, että useimmat rautateiden liikkuvan kaluston tekniset luvat siirtyisivät pois kansallisilta viranomaisilta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että rautatieliikenteen harjoittajien pitäisi hakea turvallisuustodistuksensa sekä kaluston markkinoillesaattamisluvat (nykyinen käyttöönottolupa) Euroopan rautatievirastosta Ranskasta. Perusteluna komission ehdotukselle on, että tällä helpotettaisiin, nopeutettaisiin sekä edullistettaisiin yhtiöiden markkinoillepääsyä Euroopassa. Käytännössä vähennettäisiin protektionismia. Rautatiejohtaja Yrjö Mäkelä Trafista toteaa, että Keski-Euroopassa asia varmaan näin onkin, mutta esimerkiksi Suomen kannalta tilanne on toinen. - Maantieteellisesti me olemme kuin saari ja meillä on vähän EU-maiden välistä rautatieliikennettä. Pelkästään Suomessa täällä toimiva yhtiö joutuisi suotta asioimaan Ranskassa sijaitsevan viraston kanssa. Suomi on omassa esityksessään halunnut lisätä asiakaslähtöisyyttä ja tuoda toimijoille valinnan varaa lupien hakemiseen. - Esityksemme on, että vain yhdessä jäsenvaltiossa toimivat yhtiöt voisivat valita, hakevatko luvat ja todistukset kyseisen valtion kansalliselta viranomaiselta vai Euroopan rautatievirastolta, Mäkelä sanoo. Mäkelän mukaan neuvottelut ovat edistyneet hyvin ja Suomen esittämät asiat ovat mukana jäsenvaltioiden hyväksymässä linjauksessa. Lopputulos on kiinni politiikasta eli neuvoston ja parlamentin kädenväännöstä. - Neljännen rautatiepaketin voimaantulo menee varmaan vuoteen 2017 tai Varsinkin neuvottelut paketin markkinaosasta voivat viivyttää valmistumista, Mäkelä arvioi. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

20 Oulun operaatiopisteessä hyvä henki ja työmotivaatio Teksti ja kuvat Soile Olmari Jarmo Anttila on työskennellyt VR:n Oulun operaatiopisteessä ryhmäesimiehenä vuodesta 2010: - Työporukkamme on loistava hengeltään ja muutenkin se, millä motivaatiolla töitä tehdään, on harvinaista. Itsekin tavaraliikenneohjaajana työskennellyt Jarmo toimii nyt esimiehenä yhteensä seitsemälle tavaraliikenneohjaajalle ja vetovoiman käytönohjaajalle: - Työn jälki on aina kiitettävää ja yhteistyö pelaa meillä hirveän hyvin. Oulun uudella varikolla Nokelassa työskentelee edellä mainitun väen lisäksi veturikuskien käytönohjaajia, veturinkuljettajien käytön suunnittelija sekä kunnossapidon puolella työnjohtajia ja aluejärjestelijöitä: - Kaikkiaan avokonttorissamme on yhtä aikaa töissä henkilöä, Jarmo kertoo. Hyvä henki työyhteisössä Jarmon työhön kuuluu tavaraliikennepäälliköltä tulevien tehtävien lisäksi muun muassa työvuorosuunnittelua, Vip-järjestelmän vientejä ja hoitoa, neuvotteluissa käymistä ja tavaraliikenneohjaajien lomitusta. Hyvä henki ja yhteistyö näkyvät myös VR:n henkilöstötutkimuksen tuloksissa: - Olennaista on molemminpuolinen luottamus ja että kumpikin puoli tietää, mitä tekee ja mitä kummankin puolen odotetaan tekevän, Jarmo korostaa. Hän tietää omasta kokemuksestaan työn vaatimukset ja työkaverit arvostavat hänenkin tekemistään: - Aluksi tehtävä tuntui hankalalta, kun esimies tuli omasta porukasta. - Vuosien mittaan on kuitenkin tullut voimakkaammin esiin se, että minut mielletään esimiehenä eikä vain yhtenä työntekijänä. Esimiehenä päätän tietyistä asioista ja muut ovat olleet päätöksiin yleensä ottaen tyytyväisiä. Energiaa vievät yt-neuvottelut Haasteena Jarmo kokee sen, että henkilökuntaa olisi just eikä melekein : - Sairastamiset ja lomat ovat aina toisten selkänahasta pois. Energiaa vie tällä hetkellä meneillään olevat yhteistoimintaneuvottelut. Jarmo kuuluu VR-Yhtymän valtakunnallisen pääluottamusmiehen Henry Kulinin vetämään Rautatievirkamiesliiton neuvottelijaryhmään. Heidän lisäkseen RVL:n neuvottelijoina toimivat Kari Vähäuski ja Jyrki Virtanen. Neuvottelut muun muassa operaatiopisteiden tavaraliikenneohjauksien keskittämisestä Kouvolasta, Tampereelta ja Oulusta Helsingin Operaatiokeskukseen alkoivat helmikuun alussa ja jatkuvat vielä. - Yt-neuvotteluissa pitää ajatella koko ryhmää ja näiden henkilöiden tulevaisuutta. Oulussa tavaraliikenne on hyvin pitkälle alueen sisäistä liikennettä esimerkiksi pellettikuljetuksia Vartiuksesta Kokkolaan ja vain meillä on tämän alueen tietotaito. - Työskentelemme noin 50 miljoonaa euroa maksaneella uudella varikolla, jossa toimivat jo nyt ne ryhmät, joiden kanssa teemme operaatiopistemaailmaa, Jarmo painottaa. Nuttura kunnossa Jarmo Anttila tuli VR:lle töihin 1987 lähetiksi Oulun varikolle: - Sen jälkeen työskentelin liikennevirkamiesharjoittelijana, junasuorittajana ja kaukoliikenteen konduktöörinä. Ennen nykyisiä tehtäviä toimin tavaraliikenneohjaajana. Perheeseen kuuluvat myös vaimo, 19-vuotias tytär ja 23-vuotias poika, joka ei asu enää kotona. Entisenä kilpaurheilijana Jarmo pitää kuntoaan yllä aktiivisella liikunnalla. Hän kuului aikoinaan jääpallon Suomen mestaruuden voittaneeseen joukkueeseen ja pelasi muutaman maaottelunkin. - Nyt urheilen päivittäin esimerkiksi kuntosalilla. Ikämiesurheilu on nutturan kannalta hyvä asia. 20 Jarmo Anttila pitää ryhmäesimiehen työstään paljon: - Porukka on innostunutta. Meillä on sataprosenttisesti kaikilla mukava tulla töihin. Se on iso asia. Pidän ihmisiä ihmisinä; he eivät ole mitään numeroita. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

21 Työttömien tukiyhdistyksessä edistetään työhön hakemista ja työhön menemistä Teksti ja kuvat Soile Olmari Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson kaipaa työttömien kanssa henkilökohtaisempaa yhteydenpitoa. Tähän hän toivoo liittoja mukaan: - Työttömyyteen kun liittyy usein mahdollinen passivoituminen monella elämänalueella. Tukiyhdistys vastaa omien resurssiensa puitteissa työttömien tarpeisiin: - Järjestämme koulutusta ja kursseja erilaisista teemoista ja tiedotamme niistä. Julkaisemme myös Tatsi-lehteä, jonka työttömät voivat tilata itselleen veloituksetta. Tukiyhdistyksen jäseniä ovat siis SAKlaiset liitot. Jäsenmaksu on 14 senttiä liiton maksavaa jäsentä kohden: - Olemme hakeneet toimintaamme varten myös erilaista julkista rahoitusta. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen varoilla edistämme alle 35-vuotiaiden elämänhallinnan taitoja ja autamme työllistymistä, Gustafsson kertoo. - Tämä Tatsia elämään -projekti kestää vielä tämän vuoden. Projekti sisältää työllisyyttä edistävää koulutusta erilaisista teemoista. Kumppaneitamme ovat myös esimerkiksi Ehyt ry, Takuu-säätiö ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa edistämme työttömien jaksamista. Työllistymishanke Uudellamaalla Tukiyhdistyksen toiminta-alueena on koko Suomi: - Vielä huhtikuun alkupuolella on tulossa alle 35-vuotiaille tarkoitettu Lapissa pidettävä viikon leiri, joka ei maksa osallistujille mitään. - Meillä on Uudellamaalla meneillään esimerkiksi työllistymiseen liittyvä Tatsi-hanke yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, Palvelualojen ammattiliiton ja Metalliliiton kanssa. - Siinä työhönvalmentajat etsivät työttömille liittojen jäsenille työtä. Valmentajat laittavat yhdessä työttömien kanssa hakemisen taidot ja hakupaperit kuntoon. He myös ottavat yhteyttä työnantajiin. Tähän hankkeeseen voivat osallistua myös yksittäiset muidenkin liittojen työttömät, Gustafsson toteaa. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan Tukiyhdistyksen toimitila on Helsingin Hakaniemessä SAK-talossa: - Meitä työntekijöitä on neljä, joista kaksi on työhönvalmentajaa. Heillä on alalta pitkä kokemus ja mentorointitaitoja. Lisäksi nuorten hankkeessa työskentelee projektipäällikkö, joka on köyhyystutkija ja valtiotieteiden tohtori. Jouni Gustafsson on itse aiemmin työskennellyt järjestö- ja projektitehtävissä muun muassa Kiljavan opiston monikulttuurisuusprojektissa. Gustafsson korostaa henkilökohtaisuuden merkitystä: - Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut ovat siirtyneet paljolti nettipalveluiksi; silläkin puolella on vähennetty väkeä. Kaikille jäsenille netti ei kuitenkaan ole paras asioimispaikka. - Henkilökohtainen palvelu voi olla myös tärkeä jäsenetu. Tähän on nyt luotu mallia edellä mainittujen isojen ammattiliittojen kanssa. Myös Pirkanmaalla etsitään henkilökohtaisen palvelun mallia. Jouni Gustafsson naurahtaa, että edistämällä jäsenten työllistymistä, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys tekee itseään tarpeettomaksi: - Edistämme työhön hakemista ja työhön menemistä. Työelämässä on paljon piilotyöpaikkoja, joita olemme onnistuneet myös löytämään. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

22 Terveen elämän edistämistä Tukiyhdistys tekee yhteistyötä lisäksi Palkansaajien hyvinvointi- ja terveys PHT:n (www.pht.fi) kanssa: - Työttömät saavat alennuksia työttömille suunnatuille hyvinvointijaksoille. Ylipäätään edistämme tervettä elämää ja aktivoimme työttömiä, että he pitävät itsensä skarppina. Edistämme liikunta- ja kulttuuriharrastuksia, jotka ovat tärkeitä sekä fyysisen kunnon TATSI on ainoa työttömille suunnattu erikoisjulkaisu, jossa käsitellään henkilökuvien ja -tarinoiden kautta työttömiä koskettavia asioita, kuten työttömyyttä, ammatillista järjestäytymistä ja sosiaaliturvaa. Päätoimittaja on Jouni Gustafsson. Lehti ilmestyi vuonna 2013 tammikuussa paperisena lehtenä kappaleen painoksena ja toisen kerran syksyllä verkkolehtenä. Tatsin nettisivuilla (www.tatsi.org) kävi kävijää tutustumassa sivuston ja lehden sisältöihin. että sosiaalisuuden takia. Pahinta on jäädä neljän seinän sisään tekemättä mitään. Gustafsson toteaa, että suomalainen työelämä on nyt isossa rakennemuutoksessa: - Meille voivat sekä liitot että niiden jäsenet esittää toiveita työttömille tarjottavista palveluista. Meidät tavoittaa myös facebookissa. Tatsi-lehden uusina muotoina on sähköiseen mediaan tuotettu sisältöjä ilmaisista harrastusmahdollisuuksista viikoittain sekä kuvattu työnhakua edesauttava video. Lehti ilmestyy ainoastaan kerran (helmikuussa) vuonna 2014 perinteisen lehden muodossa. Sitä jaetaan lukijoille muun muassa työ- ja elinkeinotoimistojen, sosiaaliasemien, työpajojen ja nuorisokeskusten kautta. Työttömät voivat tilata lehden veloituksetta kotiinsa. 22 JHL:n työttömyyskassan sähköiset palvelut Teksti Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Internet-sivut Työttömyyskassamme sivut löydät internetistä osoitteesta Sieltä löydät tietoa ja ohjeita tilanteisiin, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Myös vuorotteluvapaata suunnitteleva löytää sivuilta tietoa vuorotteluvapaasta ja -korvauksesta. Työnantajia varten työttömyyskassan sivuilta löytyy ohjeita palkkatodistusten kirjoittamiseen sekä niiden lähettämiseen. Helppokäyttöinen laskuri avustaa sinua, jos haluat laskea päivärahasi määrän tai katsoa, paljonko mahdollinen osa-aikatyöstä saatava palkka vaikuttaisi päivärahan määrään. Päivärahan hakijat voivat sivuilta tarkistaa reaaliaikaisen käsittelytilanteen, josta selviää minä päivänä saapuneita hakemuksia kassassa sillä hetkellä käsitellään ja näin saada tietoa myös oman hakemuksen käsittelyajasta. ewertti Nettikassa Työttömyyskassan sivuilta pääset kirjautumaan ewertti Nettikassaan, joka on työttömyyskassan sähköinen asiointipalvelu internetissä. Kirjautua voit sisään miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internetyhteys vuorokauden ajasta riippumatta. Sisään kirjaudutaan omalla jäsennumerolla. ewertti Nettikassassa pystyt selailemaan omia tietojasi ja katsomaan oman hakemuksesi käsittelyvaiheita. Palvelussa voit lähettää sähköisesti ensimmäisen päivärahahakemuksesi ja siihen tarvittavat liitteet. Jatkossa voit lähettää myös jatkohakemukset suoraan ewertti Nettikassan kautta, jolloin päivärahan maksu on nopeampaa ja hakeminen vaivattomampaa. ewertissä voit lähettää käsittelijöille viestejä ja kysymyksiä. Palvelun kautta pääset lukemaan myös vastaukset kysymyksiisi. Tämä on turvallinen tapa viestiä kassan kanssa toisin kuin suoraan kassan sähköpostiin lähetetyt kysymykset, joihin ei tietosuojasyistä voida vastata, mikäli kysymykseen liittyy arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Palvelussa voit selailla maksujasi ja päätöksiäsi. Pääset tarkistamaan myös, paljonko olet käyttänyt tukipäiviäsi. Kaikki työ- ja elinkeinotoimiston työttömyyskassalle lähettämät lausunnot on luettavissa ewertti Nettikassan kautta. eemeli Puhelinkassa eemeli puhelinkassa on käytössäsi kellon ympäri numerossa Soittamalla numeroon saat tietoosi kassan yleisen käsittelytilanteen ja neuvoja yleisimpiin kysymyksiin. Palveluun tunnistaudutaan omalla jäsennumerolla ja henkilötunnuksella. Palveluun tunnistautumalla saat tiedon oman päivärahahakemuksesi käsittelytilanteesta, seuraavan päivärahasi maksupäivän ja jo maksettujen päivien lukumäärän. Voit jättää myös kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen helposti puhelinkassan kautta, jolloin myös maksaminen nopeutuu. Samaan puhelinnumeron soittamalla voit myös asioida henkilökohtaisessa asiakaspalvelussa arkisin klo 9-15 välisenä aikana. Liitteiden lähetys-palvelu Liitteiden lähetys-palvelun kautta voit lähettää sähköisiä liitteitä työttömyyskassalle ilman erillistä sisäänkirjautumista. Tämä mahdollistaa sähköisten liitteiden lähettämisen myös esimerkiksi palkanlaskijoille. Palvelu toimii työttömyyskassan nettisivujen kautta ja pääset siihen kohdasta Hakemusliitteet. Palvelu on suojattu SSL-tekniikalla, joten tavalliseen sähköpostiviestiin verrattuna sen käyttäminen on monin kerroin turvallisempaa. Se on myös sähköpostiin verrattuna nopeampaa, koska liitteet siirtyvät automaattisesti järjestelmään ja ovat lähes heti käytettävissä toisin kuin sähköpostin kautta lähetetyt liitteet. Liitteitä voi lähettää pdf-, tiff- tai jpeg-muotoisina tiedostoina ja yhden lähetettävän tiedoston koko voi olla korkeintaan 2 Mt. JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL 100, HELSINKI Fax https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/

23 RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tarjolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön kautta. Lomatuen suuruus on 350,00 euroa. Tuen myöntämisperusteet Tuen saajan tulee olla Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsen. Kuntoutusajan tulee olla vähintään 5 vuorokauden mittainen. Tukea myönnetään kuntoutus- ja majoituskustannuksista, ei pelkästään majoituksesta. Kuntolomapaikan voi valita mieltymyksensä mukaan KOTIMAAN kohteista. Tuen saajan on itse hoidettava varaukset lomapaikasta. Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseen toimitettavan maksusitoumuksen Vanhainkotisäätiöltä. Lomakohde laskuttaa maksusitoumuksen summan suoraan säätiöltä. Laskuun on merkittävä kuntoutuksen määrä ja laatu. Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saa käyttää toisen henkilön hyväksi. Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön mukaiset. Tuki on voimassa yhden vuoden. Vanhainkotisäätiön hallitus käsittelee hakemukset toukokuussa, jonka jälkeen kaikille hakijoille lähetetään ilmoitus päätöksestä. Lähetä hakemuksesi mennessä Anne Aalto-Mäkelälle, Rautatievirkamiesliitto, Kaisaniemenkatu 10, Helsinki. Lisätietoja antaa Anne Aalto-Mäkelä, puh RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. HENKILÖTIEDOT Nimi: Henkilötunnus: Lähiosoite: Puhelinnumero: TALOUDELLINEN ASEMA Hakijan kuukausitulot ennen verotusta: euroa Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa LOMATUET Aikaisemmat lomatuet: en ole saanut lomatukea olen saanut (vuosi ja järjestö): Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna: En ole hakenut Olen hakenut (järjestö): Perustelut kuntolomatuen saamiseksi: Päiväys / 2014 Hakijan allekirjoitus: H A K I J A T Ä Y T T Ä Ä

24 Urheilulliset talvipäivät -80-luvun Teksti Soile Olmari Kuvat Seppo Juselius Pulkkamäenlaskussa Pirkko Haapsaari. Tehtävärastien yhtenä osiona kaksi henkilöä kuljetti palloa pukeutuneena samaan paitaan. Jälleen noin 100 osallistujaa vastasi RVL:n talvipäiväkutsuun ja osallistui Vuokatissa liikunnalliseen ilotteluun -80-luvun hengessä. Tällä kertaa pakkasta oli kohtuullisesti niin, että ulkolajeissakin tarkeni. Perinteisen laskettelun lisäksi lajeina oli muun muassa pulkkamäenlaskua, Frisbeegolfia, pallon kuljetusta ja muita rastitehtäviä. Sisällä hohtokeilaus on aina suosittu laji. Miesten kolme parasta olivat Paavo Häkli (193 pistettä), Karri Peltola (180 pistettä) ja Isto Laine sekä Pasi Puranen (172 pistettä molemmilla). Naisten parhaat olivat Mervi Kääriä (144 pistettä), Essi Virkkula (135 pistettä) ja Tuula Bjong (132 pistettä). Vesijumpassa palkittiin uskomattomana Smile-taistelijana Ari Toropainen. Smile on käsilautanen, jota käytetään vesijumppavälineenä. Lisäksi pienen muiston saivat kolme ensimmäisinä talvipäiville ilmoittautunutta: Taina ja Erkki Hokkanen, Pasi Puranen ja Kaj Nieminen. 24 Herrasmiehet suksilla: Esa Matila ja Reijo Asikainen. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Pekka Romu ja Eino Pudas pallonkuljetusvauhdissa. Pekka osallistui myös Frisbeegolfiin, jonka paras heittäjä hän oli 26 heitolla. Voittaneen joukkueen muut jäsenet olivat Pirjo Kärnä, Kalevi Sjöstedt ja Seppo Juselius.

25 hengessä Pulkkamäenlaskijat valmistautumassa. Parhaana mäenlaskijana palkittiin pisimmälle laskenut Riitta Lätti (neljäs vasemmalla). Pirjo Kärnä aloittamassa laskuaan. Moni osallistuja huomioi pukeutumisessaan perjantain -80-lukuteeman. Hohtokeilauspaikalla nähtiinkin niin neonvärejä, takatukkia, krepattuja hiuksia kuin olkatoppauksia. Matti Luoma-aho fiilisteli Paula Hyvösen ja Pia Heiskasen keskellä. Matti palkittiin parhaana pukeutujana yhdessä Tiina Kuusisen ja Samu Lappalaisen kanssa. RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

26 Opiskelua Kiljavan opistolla Sääksjärven rannalla Teksti Inari Juntumaa, järjestö- ja luottamusmiesopettaja Nurmijärveläisen metsän siimeksessä kokoontuu viikoittain toistasataa kurssilaista tutkimaan oikeaa työpaikan neuvottelujärjestystä, työoikeuden perusteita, ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta ja ay-liikkeen toiminnan tarkoitusta. Yli puoli vuosisataa vanha opisto laajeni vuosi sitten merkittävästi. Ammatillinen järjestäytyminen sai alkunsa 1800-luvun puolenvälin tienoilla Suomessa. Työväenliikkeellä oli siis jo pitkähkö historia ja suuriakin näyttöjä taustalla, kun vuonna 1950 perustettiin Nurmijärvelle Suomen Ammattiyhdistysopisto. Nykyisestä rakennuksesta päätalo, kirjasto ja hallintorakennus ovat tuolta ajalta peräisin. Sittemmin talon nimeksi vaihtui Kiljavan opisto. Alun perin opisto tarjosi vuosikursseja. Opiskelijat siis tulivat vuodeksi opiskelemaan muun muassa sosiaali- ja talouspolitiikkaa. Tuohon aikaan osa saattoi jatkaa esimerkiksi Työväen Akatemiaan. Monen vuosikurssilaisen elämä muuttui uuden opin myötä. Osa jatkoi aiemmissa tehtävissään, mutta moni siirtyi toimitsijaksi tai kokonaan uusille urille esimerkiksi yliopiston myötä. Vuosikursseista luovuttiin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Tällä hetkellä kurssien kestot vaihtelevat muutamasta päivästä pariin viikkoon. Ainoat selkeät poikkeukset ovat näitä pidemmät ammatilliset kurssit sekä luottamusmieskursseihin sisältyvät neljän viikon ns. Kuukauden kurssi. Tulevaisuuden tekeminen Vaikka kovin pitkälle yhteiskunnallisiin kysymyksiin meneviä kursseja ei tällä hetkellä ole, liittojen puolelta kuulemme, että erilaisia yhteiskunnallisia osioita on tärkeää sisällyttää muihin kursseihin. Syksyllä teimme kyselyn liittoihin. Esiin nousi mitä moninaisimpia yhteiskunnallisia aiheita, joita kursseilla toivottiin käsiteltävän. Liikkeelle lähdettiin ihan siitä, että mistä raha tulee, miksi veroja maksetaan, miten valta jakaantuu yhteiskunnassa, miten vaikutetaan. Ay-liikkeen tulevaisuutta ei nähty erityisen iloisena, joskin isoja muutoksia pidettiin välttämättöminä, jotta eriarvoisuus ei kasva entisestään. Voidaan ajatella, että esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ollut radikaali vain siksi, että naisetkin saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. Vähintään yhtä radikaali oli se seikka, että säätyyhteiskunta lakkautettiin. Kun kaikki työläisetkin saivat äänioikeuden, kaikkiaan äänioikeutettujen määrä noin kymmenkertaistui. Tämänkaltaisten yhteiskunnallisten vapauksien aikaansaaminen oli työväenliikkeen kenties keskeisimpiä tavoitteita. Vastaavasti työolojen parantaminen lähi 1800-luvulla liikkeelle tilanteesta, joka on nyt monin tavoin kaukainen. Yhteiskuntaa muuttava voima Olemme vastanneet kurssisuunnittelulla jo moniin näihin toiveisiin. Joillain kursseilla on osioita, joilla käsitellään ay-liikkeen ja historian vaiheita limittäin. Liike on ollut varsin radikaali yhteiskuntaa muuttava voima. Miksi se ei voisi olla sitä jatkossakin? Kursseilla pohditaan välineitä työelämän parantamiseen sekä henkiseltä että fyysiseltä osalta. Käsitellään yhteistoimintaa, tasa-arvoa, työsuhteen sääntelyä, neuvottelutoimintaa, vuorovaikutusta ja viestintää, kokoustoimintaa, osastojen kehittämistä ja niin edelleen. Paino on yhtäältä tietojen välittämisessä ja toisaalta tiedonhakutaitojen kartuttamisessa ja rohkeuden vahvistamisessa. Näistä syistä kursseilla tehdään paljon ryhmätöitä ja kurssilaiset pääsevät itse esiin. Samalla me-henki edesauttaa myös oppimista. Kiljavan kurssien tärkeimpänä antina mainitaan usein sekin, että kurssilaiset tutustuvat toisiinsa. Näin he oppivat toinen toisiltaan parhaita käytänteitä ja ratkaisuja vaihtaen. Tarjontaa on Kurssit jakautuvat karkeasti ottaen kolmeen lohkoon. Ensinnäkin luottamusmiesten kurssit alkavat viiden päivän peruskurssilla ja jatkuvat kymmenen päivän jatkokurssilla. Peruskoulutukseen kuuluu lisäksi neljän viikon mittainen ns. Kuukauden kurssi, jossa tarkastellaan yhteiskunnallisia rakenteita hieman laajemmin. Paino on kuitenkin myös tällä kurssilla paikallisen toiminnan kehittämisessä. Tällä hetkellä kyseinen kurssi on ainoa laajempi yhteiskunnallinen kurssi. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

27 Luottamusmiehille tarjotaan myös paljon täydennyskursseja. Ne linkittyvät muun muassa työoikeuteen ja yhteistoimintaan sekä työsuojeluun ja -hyvinvointiin. Työsuojelukurssit alkavat samantyyppisesti 5+10 päivän mittaisten kurssien myötä. Täydennyskurssipuolelle kuuluu esimerkiksi työhyvinvointiin, yritystoiminaan ja ergonomiaan tarkemmin pureutuvia kursseja. Siikarannan myötä harrastekursseja Järjestökurssit alkavat tällä hetkellä perusjärjestötoiminnan kurssista, joka on tarkoitettu kaikille järjestötoimijoille, mutta erityisesti kohderyhmänä ovat osastojen vetäjät eli puheenjohtaja ja sihteeri. Samoin viestinnän kolmen päivän paketti kuuluu perustaitojen kartuttamiskursseihin. Siellä opiskellaan sekä kirjallista että suullista viestintää. Täydentäviä kursseja ovat taloudenhoitajille ja tilin/toiminnantarkastajille tarkoitetut kurssit, tieto- ja viestintätekniikan kurssit sekä johtamiseen ja yhteiskuntaan linkittyvät paketit, joilla opiskellaan muun muassa neuvottelutaitoa, viranomaisasiointia sekä järjestöjohtamista. Vuoden takaisen Siikarannan ja Kiljavan opistojen yhdistymisen myötä opiston kurssitarjonta sisältää nyt myös paljon harrastekursseja. Kiljavalle voi siis tulla leikki- ja urheilulomalle koko perheen voimin hiihtolomalla, mutta myös pitkin vuotta esimerkiksi tanssimaan tai sopivaan vuodenaikaan perhokalastamaan. Niin ikään opisto tarjoaa ammatillisia opintoja lähinnä rakennuspuolella, mutta mukana on myös vuoden mittainen erä- ja luonto-oppaan koulutus. Talon väki Talon väki muuttui osittain vuosi sitten, kun Rakennusliiton Siikaranta-opiston toiminta palasi Kiljavan opiston osaksi viime vuosikymmenien jälkeen. Tällä hetkellä luottamusmieskursseja vetävät apulaisrehtori Marjaana Liehu-Törrö sekä Maarit Fred, allekirjoittanut, Ismo Nokelainen, Jan Nordström, Tero Toivanen ja Jari Toivo. Järjestökursseja vedämme Maaritin ja rehtori Ari-Pekka Lundénin kanssa. Työsuojelupuolella ovat Eero Honka, Simo Jästerberg, Outi Mietala ja Elina Östring. Ammatillista koulutusta vetävät Antero Ahonen, Tapio Ala-Kokko, Jouni Ijäs sekä Jouni Hämäläinen. Kurssisihteereinä ovat Saila Lehtinen, Valeria Nikkinen, Riitta Karjalainen, Heidi Sirén sekä Pauliina Saarinen. Omalta osaltamme luomme edellytyksiä Kiljavan hengelle nyt ja tulevaisuudessa tervetuloa kursseille! Lähikuvassa Outi Mietala Työhyvinvointi sydämen asia Teksti Inari Juntumaa Kuva Outi Mietala Kiljavan työsuojelu- ja työhyvinvointiopettaja Outi Mietala siirtyi opetuspuolelle opiston kirjastonhoitajan tehtävistä. Ihmisen hyvinvoinnin Outi näkee kokonaisvaltaisesti: henkinen ja fyysinen nivoutuvat aina yhteen. Taustaltaan Outi on myös kuvataiteilija ja kuvataideterapeutti. Tästä monipuolisuudesta kurssilaisetkin pääsevät nauttimaan kursseilla, joilla Outi hyödyntää taidemenetelmiä monipuolisesti. Niiden kautta avataan muun muassa itsetuntemusta, elämänkokemuksia ja omia vahvuuksia: - Näillä tunneilla on tunne-elämän koko kirjo esillä, Outi toteaa. Työhyvinvointikurssit kuuluvat Kiljavan kurssitarjonnassa työsuojelupuolen täydennyskursseihin. Esimerkiksi Työ ja henkinen hyvinvointi -kurssilla pohditaan jaksamisen rajoja luottamushenkilöt kohtaavat työssään monenlaista. Mihin kaikkeen on venyttävä? RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

28 Nämä kysymykset tulevat usein esiin jo luottamusmiesten peruskurssilla, joilla kurssilaiset yleensä summaavat, että ihmissuhdetaidot (psykologi, neuvottelija, terapeutti, luotettu) ovat luottamusmiehen kenties tärkeimpiä taitoja. Työ ja henkinen hyvinvointi -kurssilla paino on työn, työyhteisön ja -olojen kehittämisessä työsuojelun ja yhteistoiminnan keinoin. Kurssilla avataan yhdessä henkisen hyvinvoinnin edellytyksiä työssä. Näihin liittyvät muun muassa hyvä vuorovaikutus työyhteisössä, päihdekysymykset ja hoitoonohjaus, ravinnon ja liikunnan merkitys jaksamiselle sekä ratkaisukeskeinen lähestymistapa ongelmiin. Outi on kartuttanut itselleen erityisosaamista nimenomaan ratkaisukeskeisyyteen liittyen. Yhdessä tekemistä Vuodelle 2015 Outi on ehdottanut uutta kurssia otsikolla Haastavat ihmissuhteet, jolla tuotetaan kurssilaisille valmiuksia kohdata työpaikan hankalia vuorovaikutustilanteita. Paino kurssilla on nimenomaan työhyvinvoinnin kehittämisessä. - Viestintätilanteiden vastavuoroisuus ja jämäkkyys, palautteen antaminen ja saaminen sekä ratkaisukeskeisyys ovat tässä keskeisiä, Outi muistuttaa. Outi vetää opistolla myös työhyvinvointikorttikoulutuksia. Näiden tavoitteena on saada työpaikalla aikaan prosesseja, jotka lisäävät työhyvinvointia ja yhteistyötä. Kurssi keskittyy työhyvinvoinnin perusasioihin alkaen siitä, mistä työhyvinvoinnissa on kyse ja mitä tarpeita siihen liittyy. Lisäksi sivutaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä sekä työhyvinvointia osana päivittäistä johtamista. Tähän liittyvät muun muassa turvallinen ja terveellinen työ ja -ympäristö, työyhteisön toiminta, osallistuminen sekä terveyden ja työkyvyn edistäminen. Kurssi on suunnattu kaikille työpaikan hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Kiljavan kursseilla painottuvat yhdessä tekeminen ja ryhmätyöt. Kurssilaiset ryhmäytyvät ja luovat hyvää ilmapiiriä toisilleen. Tällaisessa ympäristössä myös oppi ja opin soveltaminen sujuvat leikiten. RVL:n osaston jäsen, kysy koulutusmahdollisuuksia omasta osastostasi. 28 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

29 Vuosikokouskutsu Alla mainittujen Rautatievirkamiesliiton osastojen jäsenet kutsutaan oman osastonsa vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset ja mahdolliset muut esille tulevat asiat. Osallistu ja päätä VAIKUTA! Joensuun osasto ry pe klo pj Minna Raimoahon kotona, Niskakatu 28 A, Joensuu (sisäänkäynti Sepänkadun puolelta). Kokouksen jälkeen tarjotaan iltapala. Tervetuloa! Turun osasto ry la klo Holiday Inn, Eerikinkatu 28, Turku. Liitosta järjestösihteeri Soile Olmari. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokailun. Tervetuloa! Kouvolan osasto ry la klo Hotelli Cumuluksen kabinetti, Kouvola. Liitosta puheenjohtaja Seppo Juselius sekä pääluottamusmiehet Henry Kulin ja Hannu-Pekka Mäkelä. Osasto tarjoaa kokouksen alussa kahvit ja kokouksen loputtua lounaan. Tervetuloa! Seinäjoen osasto ry pe klo Ravintola Daddy s Diner, Kalevankatu 2, Seinäjoki. Liitosta puheenjohtaja Seppo Juselius sekä pääluottamusmiehet Henry Kulin ja Hannu-Pekka Mäkelä. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokailun. Tervetuloa! Vuosikokouskutsu Rautaliikenteenohjaajat ry Raulin vuosikokous pidetään keskiviikkona 26. maaliskuuta 2014 klo Kokouspaikka on ravintola Vltavan ylimmässä kerroksessa Havel-kabinetissa, Elielinaukio 2, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 :n määräämät vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Esityslista jaetaan kokouksessa. Yhdistys tarjoaa kokoukseen osallistuville pientä purtavaa. Kokouksen jälkeen on ennakkoon ilmoittautuneille perinteinen jäsenristeily Tallinnaan. Rauliin voi vielä liittyä jäseneksi Tervetuloa! Rautatieliikenteenohjaajat ry:n johtokunta RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

30 Jutunjuuri Marja Ahokas Etelä-Suomen aluepääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Lopetetaan kaikenmoinen pulina ja tehdään nöyrästi niin kuin sanotaan. Muistakaa ajatella positiivisesti! Minä ainakin olen päättänyt tylysti heittää kaikki negatiiviset asiat olan yli romukoppaan ja alkaa välittömästi ylen positiiviseksi. Pois kaikki harmitukset ja valitukset; ne ovat vain jonninjoutavaa marinaa ja vetävät kulmat kurttuun ja mielen matalaksi. Ilo ja onni siis heijastukoot tästä lähtien niin minun kuin muiden kasvoilta, positiivisuus olkoon mottomme! Mikäs meillä sitten on hätänä? Koko Suomen kansa siis hymyilköön aurinkoisesti kuten eräät poliitikkomme tekevät ja neuvovat kansaa unohtamaan ikävät asiat ja negatiivisuuden. Mikäs meillä on sitten hätänä? Työtä riittää niin, että hyvä kun vapaapäiviä ehtii pitää ja palkinto työn tekemisestä on runsas: saat tehdä työtä. Tehkäämme siis riemumielin työmme ja askareemme kuten Lumikin ja seitsemän kääpiön laulussa Ain laulain työtäs tee. Sillä erotuksella tosin, että todennäköisesti saamme jonkin sortin huomautuksen, jollei ihan varoitusta, että emme teekään niin kuin joissakin standardeissa on kuulemma sovittu. Sovittu vai saneltu? Noh, ei ajatella moisia pieniä ikävyyksiä Tämän koko Suomen työtä tekevän tavis-duunarijoukon pitää siis iloisesti ja antaumuksella joustaa vähintään työajoissa ja palkoissa, sairastaa ei saa ainakaan siitä ei saisi saada palkkaa. (Mokomatkin, vai vielä työnantajan piikkiin sairastavat!) Mieltä ei saa osoittaa, julkisesti ainakaan, saatikka lakkoilla tai moisesta edes puhua. Lopetetaan kaikenmoinen pulina ja tehdään nöyrästi niin kuin sanotaan. Muuten kaatuu koko valtion talous, eikä meitä ohjaava ja opettava omistajaluokka saa omia osinkojaan eikä bonuksiaan. Noh, ei ajatella nyt moisia pieniä ikävyyksiä; sehän ei positiiviseen katsantotapaan kuulu. Nyt kun ankea ja pimeä talvikin on väistynyt, talvenselkä ainakin taittunut, kevään valo ja lämpö antaa lisää vauhtia yhä uusille muutoksen tuulille joka puolella yhteiskuntaa. Saamme kaikki nauttia näistä mieltä sykähdyttävistä puhureista. Muistakaa ajatella positiivisesti! 30 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014

31 JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: puh.(09) fax (09) Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu HELSINKI Henkilötiedot Nimi: Hetu: Eläkkeelle siirtyminen Siirryn eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 1 /

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/07.02.00/2015

Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/07.02.00/2015 Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Töiden priorisointi järjestelmähäiriöissä... 3 3 Mahdolliset ongelmatilanteet, niiden vaikutukset ja toimintaohjeet... 3 3.1 LIIKE työasema ei toimi... 3 3.2

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot