Valitse kohde. 0. Espoon tuottavuusohjelma loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valitse kohde. 0. Espoon tuottavuusohjelma 20.3.2013. 2009 2012 loppuraportti"

Transkriptio

1 Valitse kohde. 0 Espoon tuottavuusohjelma loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Tausta Tuottavuusohjelman kehittämisalueet ja organisointi Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila Hankkeen yleiskuvaus Hankkeen organisointi Hankkeen tulokset Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila Tavoitetilan toteutuminen Sähköinen asiointi Hankkeen yleiskuvaus Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen organisointi Hankkeen projektit ja niiden tulokset Hankkeen tulokset tiivistelmä Jatkotoimenpiteet Kaupunkiyhteiset prosessit Tietohallinnon projekti Projektille asetetut tavoitteet Projektin organisointi Projektin tulokset Taloushallinnon ja hankinnan projekti Projektin yleiskuvaus Projektille asetetut tavoitteet Projektin organisointi Projektin tulokset Jatkotoimenpiteet Henkilöstöhallinnon projekti Toimialojen omat tuottavuusprojektit Sosiaali- ja terveystoimi Sähköinen asiointi Sivistystoimi Koulukohtainen budjetointi ja opetuksen yksikköhintojen kasvun taittuminen Yhteispalvelusta kokonaisvaltaiseen palvelukeskukseen Hankinnanvaraisten avustusten perusteiden tarkistaminen Suomenkielisten päiväkotien avustavan henkilöstön (laitosapulaiset) määrän vähentäminen ja laitosapulaisten kouluttaminen oppisopimuksella lähihoitajiksi

3 6.3 Tekninen ja ympäristötoimi Yleinen tiivistys Sähköiset palvelut Palveluliiketoimen toimiala Ruokapalveluhenkilöstömitoituksen uudistaminen Espoo Cateringin sähköisten ostojen pilotointi Aromi-ruoantuotanto järjestelmällä Espoo Kiinteistöpalvelut liikelaitoksen kiinteistönhoitopalvelujen ja siivouspalvelujen työnmitoitus Muut tuottavuusprojektit Tuottavuusohjelmasta saadut kokemukset ja kehitysideat

4 Tuottavuusohjelma loppuraportti 1. Tausta Vuosien taloussuunnitelmaa ja vuoden 2009 talousarviota valmisteltaessa kansainvälinen rahamarkkinakriisi syveni, taloustilanne heikkeni nopeasti ja tulevaisuus näytti poikkeuksellisen epävarmalta. Lisäksi Espoon kaupungin talouskehitys oli ollut aiempina vuosina vahvaa ja palvelutasoa oli hyvän tulokehityksen turvin voitu kohottaa. Useiden keskeisten palvelujen osalta Espoon palvelukustannukset olivat vertailujen mukaan suurten kaupunkien sekä väestörakenteeltaan samankaltaisten kaupunkien korkeimpia. Yleisen taloustilanteen yhä heikentyessä suunnitelmakauden verotuloarviota jouduttiin alentamaan yhteensä 260 milj. euroa ja vuoden 2009 verotuloarviota 73 milj. euroa. Puuttuva rahoitus päätettiin taloussuunnitelmapäätöksen yhteydessä kattaa lainanotolla, sillä valmistelun loppuvaiheessa ei ollut enää aikaa mittaviin käyttötalouden tai investointien tarkistuksiin. Valtuusto päätti taloussuunnitelmapäätöksen yhteydessä: - kehottaa kaupunginhallitusta seuraamaan talouden kehitystä ja sen vaikutuksia Espooseen ja esittämään seurannan yhteydessä valtuustolle, voidaanko hyväksytyn talousarvion pohjalta jatkaa sekä ryhtymään riittävän nopeasti tilanteen edellyttämiin toimiin ja tekemään valtuustolle esityksensä tarvittavista korjaavista toimenpiteistä - kehottaa kaupunginhallitusta menokehityksen hallitsemiseksi valmistelemaan toiminnan ja talouden tasapainotusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään huhtikuussa 2009, jolloin talousarviota voidaan myös tarvittaessa tarkistaa Tuottavuusohjelma valmisteltiin kevään 2009 kuluessa ja valtuusto hyväksyi sen Tuottavuusohjelman selostuksessa perusteltiin tuottavuusohjelman käynnistämistä taloustilanteen ja rahoitustasapainon nopealla heikkenemisellä. Samoin asiaa perusteltiin palvelutuotannon korkealla kustannustasolla, joka myös osaltaan edellytti nopeasti rakenteellisia muutoksia, joilla kustannustaso saadaan tulopohjan edellyttämälle tasolle. Ilman rahamarkkinakriisiä ja taloustilanteen heikkenemistä olisi Espoo joka tapauksessa joutunut valmistelemaan keinoja, joilla pysäytetään yhä kiihtyvä menokehitys. Työvoiman saatavuuden todettiin heikentyvän samanaikaisesti kuin eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa ja uudet työelämään tulevat uudet ikäluokat ovat aiempaa pienempiä. Valtuusto hyväksyi valtuustokauden mittaisen tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena oli nostaa käyttötalouden tuottavuutta asteittain 10 % eli 150 milj. euroa valtuustokauden aikana. Valtuusto kehotti jatkamaan tuottavuusohjelmaan sisältyvien kehittämiskohteiden valmistelua ja sisällyttämään ne vuoden 2010 Espoo-strategian päämääriin, valtuustokauden tavoitteisiin ja vuoden 2010 tulostavoitteisiin. Kaupungin oman tuottavuustavoitteen lisäksi valtuusto kehotti asettamaan ja neuvottelemaan konsernija osakkuusyhteisöille sekä PKS-yhteisöille vastaavat tuottavuustavoitteet. Lisäksi tuli käynnistää sopimustarkistusten ja kilpailutusten valmistelu, jolla ostopalveluista saataisiin vastaava tuottavuuden parannus. Tuottavuusohjelmalla haettiin keinoja, joilla erilaisin rakenteellisin toimenpitein sekä kaupungin toimintaa uudelleen arvioimalla saadaan kaupungin toiminnat ja talous valtuustokauden loppuun mennessä kestävälle pohjalle. Lähtökohtana tuottavuusohjelmassa sekä kaupungin toiminnassa ja sen kehittämisessä pidettiin sitä, että kuntalaisille tarjotaan lakisääteiset ja valtuuston strategiapäätösten mukaiset palvelut. Palvelut järjestetään ja niiden rahoitus hoidetaan sillä tavoin, että kaupungin talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Vakava kaupungin

5 talouden epätasapaino hoidetaan ensisijaisesti palvelujen tuotantoprosesseja ja palveluverkkoa kehittämällä sekä joltain osin arvioimalla palvelutasoa uudelleen siten, että kaupungin talouden ja toiminnan tasapaino saavutetaan valtuustokauden loppuun mennessä. Myös kaupungin tulopohjan ja elinvoiman vahvistaminen on kehittämistyössä keskeistä. Toiminnan ja talouden sopeuttamista tuettiin myös investointien aloituslupamenettelyllä, henkilöstön palkkauksen täyttölupamenettelyllä ja hankintojen tehostetulla ohjauksella. 2. Tuottavuusohjelman kehittämisalueet ja organisointi Valtuuston hyväksymässä tuottavuusohjelmassa kehittämiskohteet oli ryhmitelty kaupungin uuden strategiamallin näkökulmien mukaisesti (talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen, elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki). Tällä haluttiin korostaa, että tuottavuuden kehittäminen ja johtaminen ovat pitkäjänteistä kaupungin poliittisen ja palkatun johdon sekä koko organisaation yhteistyötä. Tuottavuusohjelmassa esitetyt kehittämiskohteet eivät olleet vielä suoraan johdettavissa hankkeiksi ja projekteiksi. Tarkempaan valmisteluun ryhdyttiin valtuuston päätöksen jälkeen ja tuottavuusohjelman käynnistäminen sekä toimeenpano haluttiin käynnistää mahdollisimman nopeasti. Loppukeväästä 2009 kaupunginjohtaja asetti konsernitason tuottavuusprojektit: 1. Palveluverkon uudistaminen ja tilojen käytön tehostaminen 2. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja työkalut 3. Sähköisen asioinnin linjaukset, koordinointi ja yhteinen alusta 4. Kaupunkiyhteisten prosessien tehostaminen - Tietohallinnon toimintamalli ja prosessien tehokkuus - HR-prosessien tehostaminen - Taloushallinnon prosessien tehostaminen - Hankintasopimusten ja -prosessien säästöt Konsernitason projektit linjasivat ja loivat edellytyksiä toimialojen omille tuottavuusprojekteille. Kaupungin johtoryhmä toimi tuottavuusohjelmaan sisältyvien projektien johtoryhmänä. Lisäksi konsernitason projekteilla oli yhteinen ohjausryhmä, johon kuuluivat Helena Elkala (pj.), Reijo Tuori, Pirjo Pöyhiä, Olli Isotalo, Aulis Majuri, Pirjo Mutanen, Satu Tyry-Salo ja Maria Jyrkkä (siht.). Palveluverkon uudistaminen, palvelujen järjestäminen ja kaupunkiyhteiset prosessit -projekteihin henkilöstöjärjestöt nimesivät yhden edustajan kuhunkin. Kaupungin tuottavuushankkeissa ja projekteissa noudatettiin samoja henkilöstöpoliittisia periaatteita, joita on noudatettu useiden vuosien aikana kaupungin muutoshankkeissa: - vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan, mutta työtehtävät ja joillakin työyksikkö saattavat muuttua - henkilöstö osallistuu muutosprosessin suunnitteluun ja toteutukseen - viestintä on jatkuvaa - muutosta käsitellään työpaikkakokouksissa ja henkilöstötoimikunnassa. - henkilöstölle järjestetään tarvittaessa muutosvalmennuskoulutusta - esimiehiä tuetaan muutoksen johtamisessa - useimpien tehtävät eivät muutu, mutta jos työntekijän työtehtävät muuttuvat, esimies käy työntekijän kanssa henkilökohtaisen keskustelun ja kartoittaa uusien tehtävien vaatiman osaamisen 4

6 - mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen järjestetään. Tuottavuusprojektien suunnittelun ja aloitusten edetessä projektien jaottelu hankekokonaisuuksiksi tai laajemmiksi projekteiksi selkiytyi. Osa tuottavuusprojekteista osoittautui toiminnan normaaliksi kehittämiseksi, osa projekteista yhdistyi kun ymmärrettiin niiden toimivan tehokkaammin yhdessä. Tässä loppuraportissa Palveluverkon uudistaminen ja tilojen käytön tehostaminen sekä Palvelujen järjestämisen periaatteet ja työkalut ovat yhdistyneet ja niitä käsitellään palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilassa. Useista tuottavuusprojekteista on tehty loppuraportit tai väliraportit, joita tähän tuottavuusohjelman loppuraporttiin on hyödynnetty. 3. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila Hankkeen yleiskuvaus Tuottavuusohjelman keskeisen sisällön muodostivat palveluverkkoon ja tilojen hallintaan sekä palvelujen järjestämiseen liittyvät konsernitason tuottavuusprojektit. Tilojen käytön merkittävyyttä kuvaa se, että kaupungilla oli vuonna 2008 yhteensä noin 800 toimipistettä ja toimitilojen kustannukset olivat vuositasolla noin 160 milj. euroa, eli 11,9 % toimintakustannuksista. 3.2 Hankkeen organisointi Palvelujen järjestämisen sekä palveluverkon uudistamisen ja tilojen hallinnan tehostamisen kehittämistyö käynnistettiin kahdessa erillisessä projektissa huhtikuussa Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan suunnittelemiseksi edellä mainitut projektit yhdistettiin. Projektiryhmään kuuluivat jäseninä Pirjo Mutanen ja Harri Rinne sivistystoimesta, Aulis Majuri ja Riikka Nikulainen sosiaali- ja terveystoimesta, Olli Isotalo, Harri Kivinen ja Jouko Vehkakoski teknisestä ja ympäristötoimesta, Pekka Heikkinen ja Eira Mononen konserniesikunnasta, Paula Hirvonen konsernipalveluista sekä Ritva Korhonen ja Melitta Lempiäinen henkilöstön edustajina. Projektiryhmän puheenjohtajina ovat toimineet Timo Martelius ja Jorma Valve sekä sihteereinä Timo Jaakkola ja Ville Salonen konserniesikunnasta. Projektin ohjausryhmänä on toiminut kaupungin johtoryhmä. Projekti hyödynsi professori Antti Hautamäen johtamaa Metropolin kansainvälinen kilpailukyky - tutkimusta seminaarityöskentelyjen muodossa, joissa on pohdittu mm. kuntalaisten palvelukäyttäytymisen muutosta 2010-luvulla. Lautakunnat ovat helmi-maaliskuun aikana 2010 käyneet joko kokouksissaan tai seminaariensa yhteydessä yleiskeskustelua palvelujen järjestämisen ja palveluverkon periaatteiden ja linjausten vaikutuksista oman sektorin palveluihin ja palveluverkon kehittämiseen. Kaupunginhallitukselle sekä lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajistolle järjestettiin ja valtuustolle esittelyja keskustelutilaisuus alustavista palvelukonsepteista ja tavoitetilasta Projektin tuottamia palvelukonseptiluonnoksia on esitelty kevään 2010 aikana kuntalaisille mm. toimialojen järjestämissä asukastilaisuuksissa, Avoin Espoo sivustolla sekä Facebookissa. Eri yhteyksissä esiin tulleet ajatukset ja ideat on pyritty ottamaan huomioon tavoitetilakonseptia laadittaessa. 3.3 Hankkeen tulokset Palvelujen järjestäminen ja palveluverkon kehittäminen projektoitiin kahden eri projektin tehtäväksi. Projektien työn tuloksena valtuusto päätti alla mainitut palvelujen järjestämistä ja palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet ja linjaukset. Samassa yhteydessä valtuusto 5

7 kehotti kaupunginhallitusta koordinoimaan toimialojen ja lautakuntien palvelujen järjestämisen sekä palveluverkon uudistamisen ja tilojen hallinnan tehostamisen käytännön toteutuksen. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan 2020 tuotiin valtuuston käsittelyyn toukokuussa Palvelujen järjestämisen sekä palveluverkon uudistamisen ja tilojen hallinnan tehostamisen periaatteet: 1. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden 2. Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus 3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen 4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset 5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden 6. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen 7. Suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin 8. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen 9. Tilasuunnittelussa parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuutta, muunneltavuutta ja energiatehokkuutta sekä yhteiskäyttömahdollisuuksia 10. Hallinto- ja palvelutoimitilojen tilatehokkuutta parannetaan Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila suunnitelma on luonteeltaan visionäärinen. Siinä kuvataan tavoitetila, mutta siinä ei määritetä toimenpiteitä, kuvata tarkkaan tulevaa palveluverkkoa tai palvelujen järjestämisen muutoksen vaiheita. Suunnitelma jättää tilaa tulevien vuosien tarkemmalle suunnittelulle ja uusien palveluinnovaatioiden täysimittaiselle hyödyntämiselle. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon kehitystyötä on tarkoitus tehdä systemaattisesti vuosittain yli tulevien valtuustokausien. Myös toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arviointi niin asiakkaan kuin käytettyjen resurssien kannalta tulee olla systemaattista. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan saavuttaminen kestää useita valtuustokausia ja uudistukset koskettavat niin kaupungin palvelujen asiakkaita kuin kaupungin päätöksentekijöitä ja henkilöstöä. Uudistusperiaatteet, vuotuiset tavoitteet ja etenemistahti on viety Espoo-strategiaan ja valtuusto on päättänyt niistä osana kaupungin strategia- ja talousarvioprosessia. Yksityiskohtaisemmat päätökset käsitellään johtosääntöjen mukaisesti lautakunnissa ja tarvittaessa kaupunginhallituksessa. Espoon palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila suunnitelman lähtökohtana ja lopputavoitteena on asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä, jossa keskeistä on palvelujen saatavuus ja esteetön saavutettavuus. Asiakaslähtöisyys merkitsee, että palveluja kehitetään asiakkaan tarpeista käsin. Asiakkaat ovat tiiviisti mukana palvelujen kehittämisessä. Palautteen kerääminen on systemaattista ja sitä hyödynnetään palvelujen järjestämisessä. Asiakaslähtöinen palvelujen kokonaiskonsepti koostuu seuraavista tuotantomuodoista: 1. Asiakkaan itsepalvelut 6

8 2. Vertaistoiminta 3. Sähköiset palvelut 4. Kaupungin oma palvelutuotanto 5. Muiden palvelutuottajien palvelut, jotka toteutetaan seutuyhteystyönä, kumppanuussopimuksin ja palvelusetelein. Kaupunki palvelujen järjestäjänä toimii proaktiivisesti kumppanuuksien kokoajana (orkestroijana) huolehtien siitä, että palvelut ovat saatavilla tehokkaasti ja että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin vaikuttavasti. Palvelun saatavuus edellyttää, että palvelu voidaan tuottaa riittävän kustannustehokkaasti ja että palvelun tuottamiseen on riittävästi henkilökuntaa palvelun laadun ja häiriöttömyyden turvaamiseksi. Palveluyksiköillä on oltava riittävä asiakasvirta, jotta aukioloaikoja voidaan joustavoittaa ja pidentää. Palveluverkkoa tullaan kehittämään pitkäjänteisesti yli toimialarajojen keskittämällä palveluja liikenteen solmukohtiin ja hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskusten ja länsimetron läheisyyteen. Keskeisten palvelupisteiden yhteyteen kootaan palveluita, joiden läheisellä sijainnilla on synergiaetuja asiakkaiden ja kaupungin sekä muiden mahdollisten toimijoiden kanssa. Palveluverkko muodostuu osin lähipalveluista ja osin eriasteisesti keskitetyistä palveluista. Lähipalveluna toteutetaan ensisijaisesti palvelut, joiden käyttö on päivittäistä tai usein toistuvaa ja joille on tunnusomaista turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalveluilla tuetaan asiakkaan omaehtoista selviytymistä kotona ja sitä tarjotaan lähellä asukasta tai kotiin. Lähipalvelu ei välttämättä edellytä fyysistä toimipistettä. Edellä olevien lisäksi palveluverkkoon sisältyy ns. kioskeja, jotka voivat olla muuntuvia ja liikkuvia palvelupisteteitä ja/tai joiden tarve on ajoittaista. Harvemmin käytettäviä ja/tai erityisosaamista edellyttäviä palveluja keskitetään ja niiden saatavuus varmistetaan nykyistä pidemmillä aukioloajoilla. Kumppanuusajattelu korostuu jatkossa palvelutuotannossa ja palvelukonseptien kehittämisessä. Palvelujen järjestäminen siirtyy jatkossa yhä enemmän julkisten ja yksityisten toimijoiden verkostoon, jossa kumppanuussuhteilla on entistä korostuneempi merkitys. Tuottavuuden kehittyminen kiteytyy erityisesti eri tehtävien rajapintojen toimivuuteen. Yli kuntarajojen annettavalla palvelulla tähdätään asiakkaiden saaman palvelun saatavuuden paranemisen lisäksi tuottavuuden nousuun. Tavoitteena on tilojen käyttöasteen nousu, kuntien palveluverkkojen päällekkäisyyksien poisto sekä investointitarpeen väheneminen Tavoitetilan toteutuminen Strategian palveluiden järjestäminen näkökulman valtuustokauden tavoitteita tarkistettiin syksyllä Näkökulman päämäärä päivitettiin seuraavasti Palvelujen järjestämistä ja palvelu-verkkoa on kehitetty tavoitetila konseptin mukaisesti. Päivityksen yhteydessä valtuustokauden tavoitteiksi päätettiin pääosin palvelujen järjestämisen ja palveluverkon uudistamisen periaatteet. Espoo-strategian toteutumisesta on tehty vuoden 2012 lopussa arviointi näkökulmittain. Kokonaisarvio palveluiden järjestämisestä oli, että valtuustokauden tavoitteiden muodostama laaja kokonaisuus ja niissä tehty kehitystyö huomioiden on todettavissa, että palvelujen järjestämisen näkökulmassa on edetty päämäärän suuntaisesti. Päämäärä on luonteeltaan valtuustokautta pidempi, joten sen osalta on kehitystarpeita myös tulevalle valtuustokaudelle. Valtuustokauden tavoitteiden arvioinnissa on todettu myös seuraavaa: Sivistystoimen palveluverkon kehittäminen on jatkunut jokavuotisen investointiohjelman valmistelun yhteydessä. Investointiohjelmassa on huomioitu kaupunginvaltuuston tekemät linjaukset palveluverkosta. Palveluverkon kehittämisessä on ollut vaikeuksia saada lautakunnilta päätöksiä 7

9 joidenkin palvelupisteiden korvaamisesta mm. Rödskogs skola, Soukan kirjasto ym. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kohdalla on joitakin pieniä päiväkoteja lakkautettu, kun uusia on valmistunut. Palveluverkon kokonaissuunnittelua on viivästyttänyt sisäilmaongelmista kärsivien toimitilojen määrän kasvu ja korjaussuunnitelmien valmistelu sekä väistötilojen etsiminen. Palveluverkkosuunnittelua jatketaan ja mm. kouluverkkoselvitys tullaan tekemään sekä suomen- että ruotsinkielisten koulujen osalta. Myös muuta palveluverkkoa kehitetään mm. kirjastopalvelut. Sivistystoimen palveluvalikoimaa on kehitetty ennaltaehkäisevään suuntaan. Kulttuurineuvolatoiminta on laajennettu kolmeen neuvolaan. Espoon liikunta-paikkasuunnitelman laatiminen on aloitettu. Nuorisopalveluissa on lisätty koulu-jen kesäloman ajaksi matalan kynnyksen toimintoja Leppävaaran ja Keski-Espoon nuorisotiloissa sekä tehostettu itsenäistymisen tukemiseen liittyviä palveluita. Opetustoimessa on kehitetty uusia toimintamalleja tukea tarvitseville oppilaille avohoidon lisääntymisen vuoksi sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla palveluverkkoa on kehitetty sosiaali- ja terveyslautakunnan 06/2012 päätöksen mukaisesti osana kaupunkirakenteen kehitystä, yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Uusia toimitiloja suunniteltaessa tavoitteena on n. 10 prosentin toimitilasäästön toteuttaminen nykyiseen verrattuna. Tukipalvelutoimintoja on keskitetty kaupunkitasoisesti hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveystoimen käytössä oli vuonna 2009 tiloja m2 ja vuonna 2012 yhteensä m2. Tilat vähenivät siten vajaan prosentin. Vuoden 2013 talousarviossa on tilavaraus m2, mikä on 3,3 prosenttia vähemmän kuin valtuustokauden ensimmäisenä vuonna. Valtuustokaudella on vähenevissä toimitiloissa pystytty palvelemaan noin viisi prosenttia suurempaa väestöä. Elä ja asu -hoivakeskusten tuleva rakentaminen antaa hyvät edellytykset suunnitella ja toteuttaa senioriasuntoja keskusten läheisyyteen ja hyvän tukikohdan avopalveluille. Tilasuunnittelun kehittäminen uudistuvan palveluverkon tukemiseksi on käynnissä. Sosiaali- ja terveystoimen painopistettä on siirretty laitoshoidosta avopalveluihin mm. lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa. Psykiatrian rakennemuutos on suunniteltu ja toteutettu yhdessä HUSin kanssa. Pitkäaikaispsykiatrista osastohoitoa on vähennetty ja potilaita siirretty asumispalveluihin. HUSin psykiatrian avohoitoa ja Espoon omia mielenterveyspalveluja on vahvistettu valtuustokauden aikana. HUSissa osastohoitoa on pystytty vähentämään myös päiväkirurgista toimintaa lisäämällä. Espoo on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa järjestänyt useita palveluja edellytysten luomiseksi entistä tuottavammalle ja vaikuttavammalle palvelulle. HUS hoitaa sopimuspohjaisesti terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon päivystystä, laboratoriopalveluja, kuvantamistoimintaa, välinehuoltoa ja lääkekeskusta. Uusina valmisteltavina palveluina ovat kiireettömät potilaskuljetukset ja apuvälinehuolto. Espoon uutta sairaalaa suunnitellaan Jorvin sairaalan yhteyteen. Palveluprosesseja uudistettiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa, joista tunnetuin on lonkkaliukumäki. Ison Oman laajennukseen sijoittuvien palvelutoimintojen suunnittelua on tehty yhteistyössä toimialojen kesken. Sosiaali- ja terveystoimessa suun terveydenhoidon ja neuvolatoiminnan palveluja on keskitetty Espoon keskuksen, Espoonlahden, Leppävaaran sekä Tapiolan terveysasemille. Kotihoidon toimitiloja keskitettiin Tapiolan ja Leppävaaran alueilla. Aikuissosiaalityön keskittäminen kahteen toimintayksikköön saatiin toteutettua tavoitteen mukaisesti kun Matinkylän Tiistilän alueella uusi toimintayksikkö saatiin avattua. Vanhusten palveluihin kuuluva Ruusukodin toiminta yhdistettiin osaksi Aurorakodin hoivapalveluja. Kahden vammaisten asumispalveluyksikön toiminta keskitettiin Kiloon valmistuneeseen uuteen asuintaloon. Tekninen ja ympäristötoimessa palveluiden laatua, määrää ja taloudellisuutta on arvioitu mm. oman tuotannon ja ostopalveluiden suhteella ja rahoitusmalleilla. Toimialalla on tehty kustannustehokkuutta parantavia toimenpiteitä kuten toiminnan, organisaatioiden ja palveluiden uudelleenjärjestelyjä Palveluverkkoselvitysten mukaiset toimenpiteet on aloitettu, ja hallinnon tilojen ja tukikohtien käytön tehostamisprojektit etenevät. Tavoitteena on tehostaa toimintamalleja ja - prosesseja sekä parantaa logistiikkaa ja energiatehokkuutta. Palvelujen järjestelyjä edistetään seudullisten yhteisöjen ja yhtiöiden 8

10 toimintamalleilla (HSL, HSY, Länsimetro, Junakalusto Oy) ja Espoon yhtiöiden toimintamalleilla (Koy Espoon toimitilat, Tapiolan keskuspysäköinti Oy, Suurpellon jätehuolto Oy, ym.). Tilakeskus-liikelaitos on osallistunut toimialojen toimintojen järjestämiseen. Investoinneissa on huomioitu palveluverkon kehittäminen. Joistakin pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista (päiväkodit, neuvolat, yksi koulu) on luovuttu ja niiden palveluja on keskitetty isompiin yksiköihin. Toimenpiteitä jatketaan lähivuosien aikana vuosittain. Sisätilaongelmat ja väistötilojen tarve ovat hidastaneet epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumista. Tilahallinnan ohjausta on kehitetty ja tilakeskus on arvioinut prosessien ja tilasuunnittelun ohjeistusta, mutta työ on vielä kesken. Uudis- ja korjausrakentamisessa huomioidaan tilojen muunneltavuus sekä energiatehokkuus. Uusiutuvaa energiaa käyttäviä kiinteistöjä on otettu käyttöön. Tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia on tutkittu, mutta sen osalta on vielä paljon tehtävää. Tekninen ja ympäristötoimi hakee energiasäästöhankkeilla tuottavuuden tehostumista. Tilasuunnittelulla parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuuden ja muunneltavuuden lisäksi myös energiatehokkuutta. Toiminnassa korostetaan hankintojen taloudellisuutta ja energiatehokkuutta. Energiakatselmuksia ja energiainvestointeja on jatkettu ja toimialan energiansäästöhankkeet ovat edenneet. Merkittäviä uusiutuvan energian hankkeita on käynnissä ja niiden toteutuminen arvioidaan 2013/14 aikana. 4 Sähköinen asiointi 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Sähköisen asioinnin hankkeen tavoitteena oli luoda toteutusedellytyksiä tuottavuusohjelman sähköisille asiointipalveluille. Hankkeessa mm. otettiin käyttöön sähköisen asioinnin alusta, joka on perusinvestointi ja edellytys sähköisten palvelujen tehokkaalle, yhtenäiselle ja kustannustehokkaalle rakentamiselle. Uusien palveluiden tuottavuushyötyjä ja niiden toteutumista seurataan palvelutoiminnan kehittämisprojekteissa. Sähköisen asioinnin hanke vastaa siitä, että sähköisen palvelun vaatimat yleisja sovelluskäyttöiset palvelut ja komponentit ovat sähköisen asioinnin alustalla käytettävissä ja sekä siitä, että toteutettavat palvelut ovat alustan kanssa yhteensopivia. Vuosittain kehitettävistä uusista sähköisistä palveluista päätetään Espoon suunnittelu- ja hyväksymiskäytäntöjen mukaisesti. Myös kehitettävät pääkaupunkiseudun yhteiset sähköiset palvelut ja verkkoviestinnän linjaukset otetaan huomioon alustan kehittämisessä. Sähköisen asioinnin arkkitehtuuria luotaessa otetaan huomioon sekä julkishallinnon arkkitehtuurilinjaukset että Espoon kaupungin kokonaisarkkitehtuurihanke. 4.2 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteet olivat: - luoda edellytykset tuottavuusohjelmaan sisätyvien sähköisen asioinnin ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien palvelujen kehittämiselle sekä varmistaa sähköisen asioinnin yhtenäisyys ja yhteisten palvelukonseptien ja teknisten palveluiden hyödyntäminen erilaisissa sähköisissä kuntalaispalveluissa - toteuttaa moderniin arkkitehtuuriin pohjautuva kaikkien toimialojen tarpeisiin tarkoitettu yhteinen ja kehittyvä sähköinen asiointialusta, jossa integraatio toimii niin omien palveluiden kuin ulkopuolistenkin palveluiden osalta. Uusien verkkopalveluiden tulee olla helppoja, nopeita ja edullisia toteuttaa ja niillä mahdollistetaan turvallinen ja vuorovaikutteinen kanssakäynti Espoon kaupungin ja kuntalaisen välillä 9

11 - suunnitella ja ottaa vaiheittain käyttöön uusi tapa tehdä työtä sähköisessä ympäristössä, jossa henkilön työtehtävien mukaiset tiedot, palvelut ja verkostot ovat helppokäyttöisiä ja saatavilla - nostaa työn tuottavuutta erityisesti asiantuntija- ja esimiestyössä uuden työtavan ja sitä tukevan teknisen ympäristön avulla - parantaa palveluiden yhteiskäyttöisyyttä ja eri toimialojen huomioon ottoa keskittämällä verkkopalveluiden kehittäminen, ylläpito ja seuranta. Samalla varmistetaan hallinnointiin ja koordinointiin tarvittavien henkilöiden osaaminen ja saatavuus - tuottaa Espoon kaupungille räätälöity, KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuuri-mallin mukainen kehittämissuunnitelma ja jalkauttaa siihen liittyvät toimintamallit Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tuotokset ovat: - sähköisen asioinnin arkkitehtuuri (infrastruktuuri ja hallinnointimalli) - yhteinen, kehittyvä, turvallinen ja koordinoitu sähköisen asioinnin- ja julkaisutoiminnan ympäristö kuntalaisen ja Espoon kaupungin työntekijän käyttöön - tukitoiminnot sähköisten palvelujen- ja julkaisutoiminnan ylläpidolle ja kehittämiselle - sähköisen asioinnin kehittämistä ohjaavat linjaukset ja kehittämissuunnitelma - ensimmäinen asiointipalvelu 4.3 Hankkeen organisointi Hanketoimiston tehtävänä on suunnitella hankekokonaisuus ja hankkeeseen kuuluvat projektit, varmistaa hankkeiden ja projektien eteneminen, ohjata kokonaisuutta, huolehtia projektikäytänteiden noudattamisesta, valmistella asiat johtoryhmään sekä huolehtia viestinnästä organisaatiolle. Lisäksi hankejohtajan vastuulla on sähköisen asioinnin arkkitehtuurin laatiminen. Hankejohtaja osallistuu projektien ohjausryhmien kokouksiin. Hanketoimistoon kuuluvat seuraavat henkilöt: Marke Kaukonen, hankejohtaja Virpi Pakkala, verkkosivustojen uudistaminen, projektipäällikkö Santeri Paakko, työskentelytavat, projektipäällikkö Sampsa Räsänen, ryhmätyöohjelmiston käyttöönotto, projektityöntekijä Ritva Suominen, sähköisen asioinnin alusta, projektipäällikkö Anne Lindström, nykyisten palvelujen siirto, projektipäällikkö Ahti Parviainen nuorisotoimen avustushakemus, projektipäällikkö Sini Sormunen palautejärjestelmä, projektipäällikkö ( asti) Jani Jussila, palveluseteli, projektipäällikkö Arja Kaikkonen, Extranet ja asiakastuki, projektipäällikkö Marko Kukkonen, toimijarekisteri, projektipäällikkö Hankkeen johtoryhmänä toimii tietohallinnon johtoryhmä. 4.4 Hankkeen projektit ja niiden tulokset Projekteilla oli pääsääntöisesti oma projektisuunnitelma, projekti- ja ohjausryhmä. Syksyllä 2012 hanke jaettiin kahteen osioon. Toisessa osiossa kehitetään kuntalaispalveluita ja toisessa espoolaisia työskentelytapoja. 10

12 Tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin kehittäminen projekti Tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin kehittäminen -projekti vastaa sähköisen asiointialustan käyttöönotosta ja kehittämisestä, sähköisen asioinnin vaatimista integraatioista ja infrastruktuurin muutoksesta. Sähköisen asiointialustan käyttöönottoprojektissa otettiin käyttöön sähköisen asioinnin alustan ensimmäinen versio referenssitoteutuksen (nuorisopalveluiden avustushakemus) avulla. Sähköisen asioinnin alustan ensimmäinen versio on toteutettu. Toteutus sisältää yleiskäyttöisiä palveluita, jotka ovat alustan perustoiminnallisuutta. Alustan palveluihin tukeutuva Nuorisotoimen avustushakemus asiointipalvelun kohdeavustusten hakeminen on toteutettu. Tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin osalta alustan, asiointipalvelun ja julkaisujärjestelmän tarvitsema palvelinympäristö on rakennettu. Tekninen ympäristö kattaa tarvittavan pääsynhallinta- ja verkkotopologiaratkaisun. Suunniteltuihin tavoitteisiin päästiin sekä alustan että infrastruktuurin osalta. Sähköiset työskentelytavat projekti Sähköiset työskentelytavat - projektin tehtävänä on selvittää keinoja ja menetelmiä, joilla tehostetaan sisäistä työskentelyä. Projekti jakautuu seuraaviin alaprojekteihin: Ryhmätyötilojen konseptointi (SharePoint) käyttöönotto SharePoint 2010 kehitysprojekti Yhtenäisen viestintäratkaisun (Lync) pilotti ja käyttöönottoprojekti Dokumentinhallinnan yleisjäsennys Vuoden 2011 aika luotiin toimintamalleja ja pelisääntöjä miten uusien työkalujen avulla yksiköt, ryhmät ja verkostot voivat tehostaa yhteistä dokumenttienhallintaa ja viestintää. Uusien työkalujen tuomia mahdollisuuksia otetaan kuitenkin käyttöön eri yksiköissä hyvin eri tahtiin. Uusien mahdollisuuksien myötä on huomattu, että uusien työkalujen käyttöönotto on tiiviisti sidoksissa myös toimintatapojen, pelisääntöjen ja työprosessien muutokseen. Ilman näiden kaikkien asioiden miettimistä, sopimista ja muuttamista ei saada kaikkea tehoa irti uusista työkaluista Suurin hyöty saadaan kun yksikkö uusien työkalujen käyttöönoton yhteydessä kehittää omia prosessejaan ja työskentelytapoja. Työskentelyn tehokkuutta lisätään mm. siirtämällä yhteiset dokumentit ja tiimien sisäinen viestintä SharePointin ryhmätyötiloihin. Essin uudistuessa kaupungin sisäiset ohjeet sekä osa muusta tietosisällöstä tullaan jakamaan ryhmätyötiloissa. Henkilöstön keskinäistä viestintää ja yhteistyötä kehitetään ja edistetään jatkamalla pikaviestit ja verkkokokoukset mahdollistavan Lync-ohjelman käyttöönottoa. Ohjelman käyttö vaatii Outlookin sähköisen kalenterin käyttöä. Kalenteria käytetään organisaatiossa rajoitetusti, joten pikaviestiohjelman käyttöönoton yhteydessä myös Outlookin sähköisen kalenterin käyttöönottoa edistetään. Kokousresurssien varaus uudistetaan siten, että samalla järjestelmällä varataan sekä kokoustilat ja henkilöt. Varausten yhteydessä voidaan tehdä myös tarjoilutilaukset. Uudet SharePoint2010:lla toteutetut konseptin mukaiset työtilat otettiin käyttöön 1.6., jolloin tiedostojen siirto aloitettiin. SharePoint2010 peruskoulutuksissa on käynyt vuoden 2012 aikana noin 380 henkilöä, työtilan omistajakoulutuksissa on käynyt noin 120 ja työtilojen omistajille suunnatuissa muuntokoulutuksissa noin 200 henkeä. Lync-ohjelman tilausprosessi on automatisoitu ja laajamittainen levitys käynnistynyt. Espoossa on tällä hetkellä noin 1800 Lync-käyttäjää.. Molempien ohjelmien käyttöönottoa tukemaan on tehty kirjallisia ohjeita ja videoita. Uuden sisäisten kokousresurssien varausohjelman määrittelytyö on tehty ja käyttöönotto alkanut. 11

13 Extranet -projekti Extranet-projektin tavoitteena on tuottaa konseptisuunnitelman mukaiset extranet-palvelut yhteistyökumppaneiden ja Espoon kaupungin työntekijöiden käyttöön. Käyttöliittymä tarjoaa yhteistyökumppaneille samat sähköiset työskentelyvälineet kuin kaupungin työtekijöilläkin on käytössään. Espoon kaupungin yhteistyöprojekteissa on käytettävissä sähköinen työskentelyalusta, alkuvaiheessa ryhmätyötilat, joihin voidaan antaa käyttöoikeuksia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Ratkaisu tehostaa verkostomaista työskentelyä, projektien hallintaa ja tukee sähköisten työskentelytapojen leviämistä. Myös dokumenttien hallinta helpottuu ja yhtenäistyy. Toiminto pilotoidaan ja käyttöönotetaan kevään 2013 aikana. Verkkosivustojen uudistaminen projekti Projekti vastasi internet- ja intranet-sivustojen uudistamisesta ja vanhojen sivustojen sisällön siirrosta uuteen julkaisujärjestelmään. Verkkosivustojen uudistaminen -projektin tuloksena espoo.fi- ja Essisivustojen sisällöt ja ilmeet uudistettiin, laadittiin sivustoille tyylioppaat ja kehitettiin sisällöntuotantomallia. Lisäksi otettiin käyttöön uusi julkaisujärjestelmä ja koulutettiin sisällöntuottajat. Espoo.fi:n ensimmäisen vaihe julkaistiin ja Essin ensimmäinen vaihe tullaan julkaisemaan huhtikuun lopussa. Uudistusprojektin yhteydessä toteutetaan niin sanotut itsenäiset sivustot Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselle, Sellosalille, Espoon kaupunginmuseolle ja näyttelykeskus WeeGeelle. Lisäksi kilpailutettiin ja käyttöönotettiin uusi Snoobi-kävijäseurantaohjelma. Uusi Essi otettiin käyttöön ilman herätteitä ja integraatiota ryhmätyötiloihin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sivut julkaistiin 13.2., Sellosalin 30.3., kaupungin museon ja Weegeen Kevään aikana siirryttiin ns. jatkuvan palvelun malliin. Jatkuvan palvelun seurantaryhmässä on sekä Espoon että toimittajan edustajat. Espoosta ryhmään on nimetty edustajat joka toimialalle, erillissivustoille ja tietotekniikkapalveluille. Sähköisten palvelujen siirto projekti Sähköisten palveluiden siirto -projektissa arvioidaan, missä muodossa ja mitkä nykyisistä palveluista siirretään uusituille verkkosivuille. Palveluiden siirron yhteydessä sähköisiä palveluita kehitetään vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Projekti eteni pääsääntöisesti intra- ja internet-sivustojen projektien aikataulujen mukaisesti. Joitakin siirrettäviä palveluita (mm. nuoriso- ja liikuntaseurahaku, kuulutukset) ei saatu toteutettua siihen mennessä, kun sivustot julkaistiin vaan ne julkaistiin kevään 2012 aikana. Palautejärjestelmä-projekti Palautejärjestelmä-projekti vastasi ulkoisen palautejärjestelmän käyttöönotosta, palautteen käsittelyyn liittyvistä prosessien kehittämisestä ja toimintamallien muutoksesta. Palautejärjestelmä on otettu käyttöön samanaikaisesti kun verkkosivusto uudistettiin. Kertakirjautuminen ja herätesammiotoiminnallisuus otettiin käyttöön syksyllä

14 Nuorisopalveluiden avustushakemus projekti Projekti vastaa avustushakemus-prosessin sähköistämisestä ja siihen liittyvistä prosessien ja toimintamallien muutoksesta. Nuorisopalveluissa käyttöönotetun avustushakemuksen laajentamisesta muihin toimijoihin (esim. kaupunkikulttuuri, kulttuuripalvelut, liikunta, vapaa sivistystyö) päätetään nuorisopalveluiden yleisavustushakemuksen käytöstä saatujen kokemusten perusteella. Toimijarekisteri projekti Projektissa tehdään sähköisen asioinnin tarvitseman toimijarekisterin vaatimusmäärittely, jonka perusteella toimijarekisteri voidaan kilpailuttaa. Tavoitteena on, että rekisteri voidaan laajentaa asiakkaan perustietojen master-dataksi. Toimijatietoja käytetään sähköisessä asioinnissa vahvasti tunnistetun toimijan asiointipalvelujen lomakkeiden esitäyttötietoina (tavoitettavuus- ja yhteystiedot). Toimijatiedot liitetään OmaEspookäyttäjään ja tietojen rajattu (puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ylläpitäminen itsepalveluperiaatteella sallitaan. Toimijarekisteri tulee toimimaan Espoon tietojärjestelmä-ympäristössä ja se sekä hyödyttää että hyödyntää Espoolle rakennettavaa sähköisen asioinnin alustaa ja sen tarjoamia palveluita. Toimijatietoja käyttäviä sähköisiä asiointipalveluja ovat esim. avustus- ja lupahakemukset, resurssien (aika, kurssi ym.) varaaminen. Toimijarekisterin sisältö ja toiminnallisuus on hyödynnettävissä myöhempiä tarpeita varten esim. asiakkuuden hallintaan ja keskitettyyn asiakaspalveluun. Toimijarekisterin toteutus ja tuotantoon vienti tapahtuu vuoden 2013 aikana. Sähköisen asioinnin asiakastuki projekti Sähköisen asioinnin asiakastuki -projektissa määritellään, miten sähköisten palvelujen keskitetty asiakastuki toteutetaan. Käyttäjätuki tarjoaa sähköisten asiointipalveluiden asiakkaille neuvontakanavan nk. yhden luukun periaatteen kautta. Mikäli keskitetty tukipiste ei pysty ratkaisemaan asiaa, tukipiste välittää asian asiantuntijoille ja vastaa siitä, että tukipyyntö tulee ratkaistua. Palvelun kautta annetaan tukea ja neuvontaa kaikille Espoon kaupungin tarjoamille sähköisille asiointipalveluille riippumatta siitä, kenen tarjoama ja tuottama palvelu on. Sähköisen asioinnin asiakastuki on osa kuntalaisten asiakaspalvelua ja toteutetaan samoin kuin muu keskitetty asiakaspalvelu. Kehittäminen liittyy asiakaspalvelun laajempaan kehittämisprojektiin. Sähköisen asioinnin käyttöliittymäohjeistus projekti Sähköisen asioinnin käyttöliittymäohjeistus -projektin tehtävänä on laatia Espoon kaupungin sähköisten asiointipalvelujen käyttöliittymäohje, jota käytetään uusia asiointipalveluita toteutettaessa. Tavoitteena on, että asiakkaalle tarjotaan mahdollisimman samanlainen käyttökokemus, vaikka palvelut ovat eri toimittajien toteuttamia. Ohje sähköisten asiointipalveluiden käyttöliittymien toteutukselle tehtiin loppuvuodesta 2012 Palveluseteli projekti Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteutuminen ovat yhä voimakkaammin esillä kuntien järjestämisvastuulla olevista palveluista puhuttaessa. Palvelusetelilaki vastasi osaltaan tähän tarpeeseen. Kunnan rooli tulee yhä enemmän muuttumaan palvelun tuottajasta niiden järjestäjäksi. 13

15 Manuaalisella palvelujärjestelmällä ei pystytä vastaamaan uuden toimintaympäristön ja järjestämisvastuun vaatimuksiin. Palvelusetelin hyödyt lisää asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä sähköisen asioinnin mahdollisuus koskien palvelujen varaamista, omien tietojen ajantasaista seurantaa sekä palautteen ja reklamaation tekemistä tarjoaa uuden työkalun palveluohjauksen tueksi sisältäen ajantasaisen tiedon sekä palvelusetelien että ostopalvelujen tuottajien saatavuudesta ja kapasiteetista järjestelmä mahdollistaa yhtäläiset mahdollisuudet tuottajaksi hakeutumiseen sekä pienille että suurille palveluntuottajille Palveluseteli-projektissa oli tavoitteena tehdää tekninen palveluntuottajarekisterin määrittely suun terveydenhuoltoon, vanhusten asumispalveluun ja vammaispalvelun henkilökohtaiseen apuun sekä vammaispalvelun henkilökohtaisen avun palveluseteliprosessien sähköistämiseen. Lähtökohtana olivat Sitran kanssa tehtyjen määrittelyjen tulokset. Lisäksi käynnistettiin suurten kuntien kanssa palvelusetelien ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisuja koskeva yhteishanke. Hankkeen tavoitteena oli: löytää uusia palveluseteliprosesseja helpottavia ja nopeuttavia toimintamalleja tehdä niitä tukevien tietojärjestelmäratkaisujen vaatimusmäärittelyt luoda uutta arkkitehtuurimallia, jolla useiden kaupunkien ja mahdollisesti valtionhallinnon toimijoiden ja järjestelmien kokonaisuus voi toimia selvittää miten palvelusetelin sähköistetyn kokonaisprosessin toimintamallit ja hyödyt siirretään ostopalvelujen hallintaan Tarvittavan tietojärjestelmätuen puute on suurin yksittäinen palvelusetelien käytön laajentumisen esteenä ollut tekijä. Ilman toimivaa järjestelmää lisääntyvät volyymit aiheuttavat lisääntyvän työvoiman tarpeen. Nykyisellään, manuaalisesti toteutettuna, toimintamalli on kuitenkin liian raskas kaikille osapuolille. Vähentääkseen palvelusetelien ja ostopalvelujen kautta järjestettyjen palvelujen hallinnoinnin taakkaa, seitsemän kaupunkia Espoo, Helsinki, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa ovat toteuttaneet palvelusetelien käyttöä ja ostopalvelujen hankintaa tukevan tietojärjestelmäratkaisun vaatimusmäärittelyn. Vaatimusmäärittelyn keskeisenä tavoitteena oli sen mukaisen tietojärjestelmäratkaisun toteuttamiskelpoisuus. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi määrittelyvaiheessa käytiin teknistä vuoropuhelua PSOP-järjestelmän toteuttamisesta kiinnostuneiden järjestelmätoimittajien kanssa. Tämän suunnitelman mukaisessa projektissa ja SADe-sote-rahoitushakemuksen kuntaosapuolina ovat Espoo, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Isäntäkaupunki Turku järjestää hanketoimistossa tarvittavat resurssit. Tässä projektissa ovat osapuolina myös KL-Kuntahankinnat sekä Kuntien Tiera Oy sekä alustavasti Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto. Kaupunkien ja Tieran roolit tullaan määrittelemään tarkemmin PSOP-järjestelmän hankinnan valmistelun yhteydessä. Tavoitetilan määrittely saatiin hankekaupunkien kanssa valmiiksi viime keväällä 2012, jonka jälkeen etenemistä toteutusvaiheeseen ovat hidastaneet sopimusneuvottelut. Hanketoimisto on siirretty loppusyksyllä Turkuun, jota ennen vetovastuussa oli Espoo. Toteutusvaiheen Kick Off pidettiin tammikuussa 2013i. Projektin jatkolla on haastava aikataulu, koska tarjouspyyntödokumentit toteuttajan 14

16 kilpailuttamiseksi on tavoitteena saada valmiiksi huhtikuuhun mennessä ja toimittaja valituksi kesäkuuhun mennessä. 4.5 Hankkeen tulokset tiivistelmä Sähköisen asioinnin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ( ) otettiin käyttöön sähköinen asiointialusta vaihe 1. III/11 dokumentoitiin sähköisen asioinnin alusta ja kuvattiin toimintamalli, miten uudet asiointipalvelut hyödyntävät asiointipalveluita II/12 käynnistettiin sähköisen asiointialustan vaiheen 2 toteutus III/11 uudistettiin Espoo.fi-sivut ja kehitettiin sivuston ylläpidon ja kehittämisen toimintamalli I/12 tehtiin tietoturvatarkistus Espoo.fi-sivustoille I/12 tehtiin Näkovammaliiton esittämät parannukset Espoo.fi-sivustoon III/12 otettiin käyttöön karttapohjainen palautejärjestelmä ja kehitettiin toimintamallia I/12 siirrettiin vanhoilla Espoo.fi sivuilla olleet asiointipalvelut uusituille verkkosivuille I/12 otettiin käyttöön nuorisotoimen sähköinen avustushakemus I/12 määriteltiin palveluseteliä varten palveluntuottajarekisteri suun terveydenhuoltoon, vanhusten hoiva-asumiseen sekä vammaisten henkilökohtaiseen apuun palveluntuottajarekisteri ja sähköinen palveluseteli, II/11 valmisteltiin suurten kaupunkien yhteishankkeena palvelusetelien kokonaisprosessin sähköistämisen konsepti ja sen toteuttamisen edellyttämät vaatimusmäärittelyt ja hankinta-asiakirjat I/2012 toteuteltiin Espoo.fi-sivuston ja uusituin Essin vaatimat muutokset Espoon kaupungin tieto- ja viestintätekniseen ympäristöön I/12 pilotoitiin ja otettiin käyttöön sisäistä työskentelyä tehostavia työkaluja (SharePoint, Lync) I/12 tehtiin Extranetin määrittely III/11 tehtiin toimijarekisterin vaatimusmäärittely III/11 Sähköisen asioinnin hankkeen toisessa vaiheessa ( ) julkaistiin uusitut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Sellosalon, kaupunginmuseon ja Weegee-näyttelykeskuksen sivut II/12 otettiin käyttöön uusittu intranet Essi II/12 otettiin käyttöön SharePointin uusi versio ja useita ryhmätyötä ja tiedon jakamista tehostavia työvälineitä (mm. haku) III/12 järjesteltiin SharePointin muuntokoulutuksia ja tietoiskua IV/12 toteutettiin extranet pilottikäyttöä varten IV/12 tehtiin tietoturvatarkistukset sähköisen asioinnin alustaan, avustushakemussovellukseen ja ekstranettiin IV/12 tehtiin ohjeet sähköisten asiointipalveluiden käyttöliittymien toteutukselle III/12 käynnistettiin sähköisen asioinnin kehittäjien verkoston toiminta III/12 Vuodelle 2012 koottiin sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelma, jossa on kaikki vuonna 2012 käyttöönotettavat ja valmistelussa olevat sähköiset palvelut, ei vain sähköisen asioinnin hankkeessa toteutettavat palvelut. Kehittämissuunnitelman hyväksyi hankkeen johtoryhmä Sähköisen asioinnin arkkitehtuurityössä kuvattiin sähköisen asioinnin linjaukset ja periaatteet, mutta muu viitearkkitehtuuri vaati vielä viimeistelyä. 15

17 4.6 Jatkotoimenpiteet Alustava tavoitteet: Tarjotaan kuntalaisella, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille helppoja, käyttäjäystävällisiä neuvonta- ja asiointipalveluita oikeassa palvelukanavassa Kehitetään uudenlaisia palvelumalleja Kehitetään jokapäiväistä arkea helpottavia asiointipalveluita Kehittämisen painopisteenä on palvelut, joissa käyttäjinä on isot asiakasryhmät tai isot volyymit Palveluiden kehittämisessä hyödynnetään kansallisia ratkaisuja 5 Kaupunkiyhteiset prosessit Konserniyhteisissä prosesseissa on tavoitteena yhtenäinen toimintamalli. Konserniyhteisten prosessien projekteissa tulee vahvistaa ja selkiyttää ohjausta, kuvata ja ottaa käyttöön yhtenäiset prosessit ja palvelut koko organisaatiossa sekä hakea edelleen keskittämisestä tuottavuushyötyjä. 5.1 Tietohallinnon projekti Projektin työn pohjana oli tietohallinnon johtoryhmän hyväksymä tietohallinnon toimintamalli, jota valmisteltiin projektissa Projektille asetetut tavoitteet Projektin tehtävänä oli uudistaa tietohallintotoimintoa ja -prosesseja siten, että tietohallinto tukee vahvasti palvelujen kehittämistä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Päivittäisten tieto- ja viestintätekniikka-asioiden hoito on tehokasta ja osaavaa, ICT-palvelut ovat kustannustehokkaita ja sovellukset sekä pääte- ym. laitteet tarkoituksenmukaisia. Kaupungin johtoryhmä on täsmentänyt projektin tavoitteita ja antanut tehtäväksi tarkastella toimintamallia tuottavuuden näkökulmasta. Projektin tavoitteena oli uudistaa tietohallintotoimintoa ja prosesseja siten, että päivittäisten tieto- ja viestintätekniikka-asioiden hoito on tehokasta ja osaavaa tietohallinto tukee hyvin palvelutoimintaa ICT-palvelut ja sopimukset ovat kustannustehokkaita sovellukset ja pääte- ym. laitteet ovat tarkoituksenmukaisia Tuottavuustavoitteena on saada projektin toimenpitein ICT-kustannukset vuoden 2012 loppuun mennessä 2,8 milj. euroa nykyistä alhaisemmalle tasolle kuin vuonna 2008, jolloin. vuosikustannukset olivat yhteensä 37 milj. euroa. Tuottavuutta tavoitellaan sekä ostopalveluista (2/3) että omasta henkilötyöstä (1/3) Projektin organisointi Ohjausryhmänä toimi konserniyhteisten prosessien ohjausryhmä: - Helena Elkala, puheenjohtaja 16

18 - Minna-Kaarina Forssén, konsernipalvelut - Olli Isotalo, TYT - Pirjo Mutanen, SITO - Aulis Majuri, SOTET - Reijo Tuori, konserniesikunta - Satu Tyry-Salo, konserniesikunta Tietohallinnon ohjausryhmä ohjasi toimintamallityötä. Taloudellisen tietoteknisen ympäristön toteuttaminen oli linjan vastuulla ja osa-alueiden vetäjät nimettiin tietotekniikkapalvelut yksiköstä. Hankintapalvelujen ICT-tuote- ja palvelualueryhmän vastuulla oli ohjata ICT-sopimusten hyötyjen toteutumista ja raportoida projektin ydintiimille. HR-yksikkö ja henkilöstöpalvelut ohjeisti ja tuki henkilöstösuunnitelman laadinnassa ja toimeenpanossa. Projektin ydintiimin muodostivat Eira Mononen ja Marke Kaukonen. Toimialojen tietohallintojohtajat osallistuivat työhön tietohallinnon ohjausryhmässä ja vastasivat muutosten toimeenpanosta toimialalla. Toimialojen tietohallintohenkilöt osallistuivat työpajoihin, joissa käsiteltiin mm. projektin tavoitteita, arvioitiin vaihtoehtoisia toimintamalleja, työstettiin keskeisiä prosesseja sekä arvioitiin toimeenpanon edellytyksiä oli uuden toimintamallin startti-tilaisuus Projektin tulokset Lähtötilanteessa tietohallinto-nimikkeellä oli 84 henkilöä. Näistä kuuden tehtävät eivät olleet tietohallintotehtäviä ja heidän nimikkeensä muutettiin vastaamaan tehtäviä. Neljä henkilöä siirtyi ERPtukeen ja neljä siirtyi tilausvastaavaksi hankintapalveluihin. Varsinaisia tietohallintotehtäviä oli 70. Kahdeksalle henkilölle räätälöitiin tietohallintotehtävät siihen asti, kun he saavuttavat henkilökohtaisen eläkeiän. Projekti tarkensi tietohallinnon toimintamallia seuraavasti Tietohallinnon kokonaisuus muodostuu seuraavista asiantuntijuusalueista, joilla Espoo-strategiaa ja toimialojen palvelujen tarpeisiin vastataan: 17

19 Tietohallinnon kokonaisuus Espoo-strategia Strateginen ICT-suunnittelu ja ICT-johtaminen TOIMIALAT Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijuusalueet Toimialat Ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen konsultointi Arkkitehtuurit, integraatio, tiedot Sähköinen asioinnin alustan ja komponenttien kehittäminen Tietoturva Projektinhallinta ja menetelmät Toimittajahallinta ja palvelun kehittäminen ICT-teknologia Tuotteistus ja controller-toiminto Palvelutoimittajat Eira Mononen/KE Marke Kaukonen/TTP ICT- ja tietojärjestelmäpalvelut Konserniesikunnassa on tietohallinnon kokonaisuuden ohjaus. Toimialojen esikunnissa on palvelutoiminnan kehittämistä tukeva ja ohjaava sekä kaupungin kokonaisuuteen yhteen sovittava tietohallinto. Tietoteknisen infrastruktuurin ja yhteisten järjestelmien palvelut sekä osaaminen ovat konsernipalvelujen tietotekniikkapalveluissa. Tietohallinnon toimintamalli organisointi ja rooli Konserniesikunta Tietohallinnon asiantuntijat Strateginen tietohallinnon johtaminen ja ohjaus ja kaupungin johdon tuki: kokonaisarkkitehtuurit ja linjaukset ja tietoja viestintätekniikan hyödyntämisen ohjaus Tieto- ja viestintätekniikka on strateginen mahdollistaja Linjaaminen ja kokonaisohjaus Toimialan esikunta Tietohallintoyksikkö Palvelutoiminnan kehittämisen mahdollistaminen ja johdon tukeminen Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa hyvät palvelut kuntalaisille Laaja-alainen ja asiantuntijuus ja muutosten tuki Konsernipalvelut / tietotekniikkapalvelut Tieto- ja viestintätekniikan palvelut: neuvonta ja ohjeistus, toimivat tekniset ympäristöt, teknologian kehittämisen tuki, yhteisten tietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin ratkaisujen tuki ja kehittäminen Tehokkaat tietohallintoprosessit mahdollistavat kaupungin palvelutoiminnan sujuvuuden Hyvä oman alan osaaminen ja toimivat asiakaslähtöiset prosessit

20 Uuden toimintamallin mukaisesti projektissa suunniteltiin ja kuvattiin Tehtävät ja prosessit, resurssitarve ja organisointi Henkilöstö- ja osaamisrakenne Henkilöstösuunnitelman mukainen eteneminen Tehtävä- ja organisaatiorakenne muodostui seuraavaksi: Tietohallinnon resursointi KONSERNIESIKUNTA 4 ICT-johtaja 1 Erityisasiantuntija 3 TOIMIALAN ESIKUNTA / tietohallintoyksikkö SOTET 10 SITO 11 TYT 6 Tietohallintojohtaja 1 Ratkaisuasiantuntija 4 Järjestelmäasiantuntija 5 Tietohallintojohtaja 1 Ratkaisuasiantuntija 4 Järjestelmäasiantuntija 6 Tietohallintojohtaja 1 Ratkaisuasiantuntija 3 Järjestelmäasiantuntija 2 TIETOTEKNIIKKAPALVELUT 22 Johtaja 1 Ratkaisuasiantuntija 5 Järjestelmäasiantuntija 5 ICT-erityisasiantuntija 4 ICT-asiantuntija 7 Kehittämistarpeet Palvelut Teknologiaosaaminen ja tuki Yhteensä 53 tietohallintotehtävää Tietohallinnon tehtävät ja nimikkeet yhtenäistettiin ja palkat harmonisoitiin. Tehtävien osaamis- ja kelpoisuusvaatimukset kuvattiin. Henkilöstölle suunniteltiin täydennyskoulutus, joka toteutettiin v Taloudellisen tietoteknisen ympäristön tehostamiseksi Käytiin läpi palvelusopimuksia ja haettiin kustannushyötyjä puhe- ja dataliikenteen kustannuksia pystyttiin alentamaan uusilla palveluratkaisuilla ja optiovuosi-neuvottelujen tuloksena joistakin sopimuksista saatiin pienehköjä kustannushyötyjä Rakennettiin kuituverkkoa, jolla haettiin kustannushyötyjä tietoliikennekustannuksiin. Erityisesti kuituverkko tuo merkittäviä laatuhyötyjä tarjoamalla palvelujen vaatiman kapasiteetin ja toimintavarmuuden Työasema- ja päätelaiteympäristöä kehitettiin lisättiin tulostamista verkkotulostimille ja vähennettiin oheistulostimien määrää päätelaitteisiin haettiin virtualisointiratkaisuja, joilla laitteiden vaativuutta, käyttöikää ja hallintaa voitaisiin tehostaa. 19

Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos: Talous: Taulukko 1. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen.

Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos: Talous: Taulukko 1. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Päämäärä Oma Valtuustokauden valtuustokau tavoitteet (Espoostrategia) den tavoite Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos: Talous: Taulukko 1 Mittari / Tulostavoite arviointikriteeri / tavoite 31.10

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 0.09.016 Sivu 1 / 1 3887/016 0.0.00 108 Lausunto Tila- ja asuntojaoston kaupunginhallitukselle esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien 017 01 investointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita)

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita) OHEISMATERIAALI Sivistystoimi / suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 1 1861/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 22 22.4.2013 Kaupunginhallitus 151 6.5.2013 80 Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan päämäärä: Oulu on (vuonna 2020 Euroopan) älykkäimmin ja vastuullisimmin digitalisaation mahdollisuuksia toiminnassaan

Lisätiedot

Parasta palvelua. Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. Helsinki

Parasta palvelua. Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. Helsinki Parasta palvelua Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Helsinki 16.1.2015 Jani Moliis Copyright Kuntien Tiera Oy Sisältö 1. Uudistuksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari, 10.12.2014 Karri Vainio Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 27.5.2016 JUHANI HEIKKA OULUN KAUPUNKI / KOORDINAATIORYHMÄN PJ. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lakivalmistelun

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5. Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot