Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Transkriptio

1 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2012 Hyväksytty Pohjois-Suomen EAKR seurantakomiteassa Täydennetty 9/2013

2 2

3 1. JOHDANTO OHJELMA-ALUEEN KUVAUS OHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET TALOUDELLINEN KEHITYS KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA JA SUOMESSA POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT KANSALLINEN ALUEPOLITIIKKA OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA OHJELMANMUUTOKSET SEURANTAKOMITEA JA SEN SIHTEERISTÖ MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄT, SIHTEERISTÖT SEKÄ MUUT YHTEISTYÖRYHMÄN NIMEÄMÄT TOIMIELIMET ALUETASON KOORDINAATIO YHTEISTYÖASIAKIRJOJEN LAATIMINEN VUODELLE RAKENNERAHASTOTIETOJÄRJESTELMIEN KEHITYS VUODEN 2012 AIKANA KANSALLINEN JOUSTOVARAUS YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN HALLINNOLLINEN YHTEENSOVITUS SISÄLLÖLLINEN YHTEENSOVITUS OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN OHJELMAN STRATEGINEN TOTEUTUMINEN TOIMINTALINJOITTAIN OHJELMAN TULOKSELLISUUDEN MITTAAMINEN LISSABONIN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TOIMENPIDEOHJELMAN SUHDE EUROOPPA 2020 STRATEGIAAN EU:N ITÄMEREN ALUEEN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA ILMENNEET ONGELMAT JA RISKIT RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN SITOUMUKSET JA MAKSATUKSET RAHOITUKSEN KOHDENTUMINEN MENOLUOKITTAIN JA ALUEITTAIN N+2 SÄÄNNÖN TOTEUTUMINEN TEKNINEN TUKI TOIMIEN PYSYVYYS SUURHANKKEET ERITYISRAHOITUKSEN SEURAAMINEN VIESTINTÄ KANSALLISEN TASON VIESTINTÄ ALUEEN KESKEISET VIESTINTÄTOIMENPITEET V ARVIOINTI VALVONTA TARKASTUSVIRANOMAISEN TOIMINTA MENOJEN TUKIKELPOISUUDEN JA TOSIASIALLISUUDEN TARKASTAMINEN (ART 13.2) HALLINTOVIRANOMAISEN VALVONTA YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMISTA KOSKEVAT TIEDOT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

4 4

5 5 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Rakennerahastokaudella Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelma- alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja samalla myös yksi sen harvaan asutuimpia NUTS 2 alueita. Se kattaa 44 % Suomen pinta-alasta ja 12,1 % Suomen väestöstä. Alueella on vahvaa vientivetoista metsä-, metalli-, teräs-, kemian- ja prosessiteollisuutta. Suurteollisuus on keskittynyt alueen rannikkokaupunkeihin Kemi-Tornioon, Ouluun, Raaheen ja Kokkolaan. Kukin kaupunki omaa vientiä varten toimivan ja kehittyvän sataman, jolle raideliikenteen ja muun liikennejärjestelmän toimivuus on keskeistä. Huippuosaamista alueelta löytyy muun muassa biotieteessä, tietoteollisuudessa, matkailussa ja arktisessa osaamisessa. Viime vuosina kaivosteollisuus on noussut merkittäväksi tulevaisuuden uudeksi toimialaksi. Pohjois-Suomen yritysrakenne on hyvin mikroyrityspainotteinen. Alle 10 henkeä työllistävien yritysten osuus on 93 % koko yrityskannasta ja yli 50 henkeä työllistävien yritysten osuus on vain 1 %. Viimeisimmän tilastointivuoden (2011) aikana yritysten toimipaikkojen määrä kasvoi 114 toimipaikalla ja henkilöstö lisääntyi työntekijällä. Myös liikevaihto kasvoi hieman edelliseen vuoteen (2010) verrattuna. Suurteollisuuden työntekijämäärä on vähentynyt merkittävästi, mutta samalla erityisesti mikroyritysten määrä on noussut. Työpaikat ovat painottuneet teollisuudesta ja julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin palvelualalle. Osittain tähän on vaikuttanut se, että yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan palveluyrityksille. Muutos ohjelma-asiakirjan valmisteluvaiheeseen verrattuna on ollut huomattava. Suomi on EU:n ja koko maailman kärkimaiden joukossa t&k - panostuksellaan, ja tunnetusti Oulun seudun rooli siinä on keskeinen. Pohjois-Suomen alueen t&k -panostukset kaksinkertaistuivat vuodesta 2000 vuoteen 2007 mennessä ja olivat huipussaan vuonna 2008 (1 144 milj. ). Hiipumista tapahtui hiukan vuosina 2009 ja 2010, mutta vuonna 2011 t&k menot olivat jo 1 104,7 milj., joka on 15 % koko maan t&k -menoista. Erityisesti yksityisen sektorin t&k panostuksen osuus on Pohjois-Suomessa muuta maata korkeampi. Myös Pohjois-Suomen väestön koulutustaso on noussut pikkuhiljaa ja tutkinnon suorittaneiden määrä ylitti vuonna 2010 maan keskiarvon ollen vuonna 2011 jo 68,4 % (v maan keskiarvo 67,7 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kuitenkin edelleen 3 % maan keskiarvon alapuolella. Erot ohjelma-alueen ja myös maakuntien sisällä ovat suuria. Maakunta- ja kaupunkikeskukset kasvavat. Väestö- ja ikärakenteeltaan Lapin tulevaisuus näyttää haastavammalta kuin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan. Myös työllisyydessä on edelleen merkittäviä alueellisia eroavuuksia. Ohjelman tavoitteena olevan maksimissaan 9 %:n työttömyysasteen saavuttamisessa on edelleen haastetta, vaikka tavoitetta kohden ollaankin viime vuosina merkittävästi edetty; vuoden 2011 lopulla työttömyysaste oli 11,7 % (vuoden 2010 lopulla 12,1 % ja v lopulla 13,9 %). Vastaava tilanne on myös 68 %:n työllisyysasteen saavuttamisessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Työllisyysaste oli vuoden 2011 lopulla 66,6 % (61,5 % vuoden 2010 lopussa ja 60 % vuoden 2009 lopussa). Kuluvan ohjelmakauden aikana aluetta on kohdannut kaksi merkittävää rakennemuutosta; metsäteollisuuden- ja ICT alan työpaikkamenetykset ovat olleet huomattavia. Edellä mainitut sekä myös muut pienemmät rakennemuutokset ovat koskettaneen erityisesti miesvaltaisia aloja, joka on osaltaan vaikuttanut rakennerahastovarojen suuntaamiseen.

6 6 Muun muassa edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin aluekehittämis- ja rakennerahastovaroin. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Pohjois-Suomen EAKR ohjelma keskittyy ohjelma-asiakirjan mukaan lähinnä neljään asiaan: 1) innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen 2) yritysten kasvun edistämiseen 3) saavutettavuuden parantamiseen 4) vetovoimatekijöiden vahvistamiseen Innovaatiokilpailukykyä lisätään suuntaamalla rahoitusta erityisesti kehittäjäverkostoihin, jotka yhdistävät innovaatiojärjestelmän kolme keskeistä tahoa: tutkimus ja koulutus, julkinen hallinto ja elinkeinoelämä sekä edistämällä innovaatiotoimintaa pk yrityksissä. Yritysten kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta. Keskeistä on yritysten liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä verkostoitumisen edistäminen. Saavutettavuudessa pääpaino on logistiikan ja liikenne- ja viestintäpalveluiden parantamisessa sekä sähköisten palveluiden kehittämisessä. Vetovoimatekijöiden vahvistamisessa kehittämistoimenpiteet kohdennetaan yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen sekä viihtyvyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen. Ohjelman määrälliset tavoitteet: Uudet työpaikat (htv) - miehet - naiset Uudet yritykset (kpl) - josta naisyrityksiä Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 76,2 Tasa-arvohankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 10 Ympäristöpositiiviset hankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä 20 Ohjelman toteutusta ohjaavat seuraavat keskeiset läpäisyperiaatteet: Kumppanuus Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Näiden periaatteiden toteutumista kannustetaan ja tuetaan kaikilla hanketoiminnan tasoilla.

7 7 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Yleinen kansainvälinen talouskehitys Vuonna 2010 maailmantalous nousi nopeasti lamasta, mutta aktiviteetti hidastui uudestaan vuonna 2011 ja edelleen jatkoi hidastumistaan vuonna Vuoden 2009 lamassa maailman yksityinen kulutus supistui yhteensä vähän yli 10 % ja investoinnit noin 30 %. Globaali kulutus on toipunut ja ilmeisesti ylitti vuonna 2012 lamaa edeltäneen tasonsa. Globaalit investoinnit ovat toipuneet hitaammin ja jääneet noin 10 % lamaa edeltäneen tason alle ja huomattavasti jälkeen lamaa edeltäneestä trendikasvusta. Finanssikriisissä myös maailmankauppa romahti noin 10 %, osaltaan kaupan rahoituksen vaikeuksien vuoksi. Vaikka myös maailmankauppa on elpynyt, sen vauhti on jäänyt lamaa edeltävästä; vuosina 2011 ja 2012 kauppa kasvoi vain noin 2 %:n vauhtia. Erityisesti teollisuusmaissa kansainvälisen kaupan kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja kääntyi uudelleen hitaaseen laskuun vuonna Kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja erityisesti kehittyvään Aasiaan, jossa kauppa kasvoi vuonna 2012 yli 8 %:n vauhtia. Ennen lamaa maailman talous muuttui jatkuvasti tuonti- ja vienti-intensiivisemmäksi, kun maailmankauppa kasvoi selvästi tuotantoa nopeammin. Finanssikriisin yhteydessä globalisaatiossa tapahtui rakenteellinen muutos. Vuosina kauppa ja tuotanto ovat kasvaneet samaa tahtia ja vuonna 2012 maailmankauppa kasvoi hitaammin kuin tuotanto. Suomen vienti on kärsinyt ongelmista finanssikriisissä ja sen jälkeen. Suomen vienti romahti lamassa enemmän kuin maailmankauppa, eikä Suomen vienti ole päässyt kiinni edes maailmankaupan hidastuneeseen vauhtiin. Vuosina Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa ja jopa enemmän kuin Espanja ja Italia. Lisäksi Suomi on menettänyt markkinaosuutta erityisen paljon nopeasti kasvavissa BRIC-maissa. Suomen viennin ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös kilpailukyvyssä ja suomalaisessa vientitarjonnassa. Yhdysvallat toipui finanssikriisistä nopeasti, mutta elpyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin aiemmista taantumista. Lamassa romahtaneen asuntorakentamisen pohja ilmeisesti saavutettiin vuonna 2012 ja esimerkiksi rakennusluvat ja aloitukset kasvoivat 30 % ja 40 % edellisestä vuodesta. Maan työttömyys on kuitenkin jäänyt historiaan nähden hyvin korkealle tasolle ja kokoaikainen työllisyys oli vuonna 2012 huomattavasti lamaa edeltäneen tasoa alempi. Elpymistä on edistetty sekä finanssi- että rahapolitiikalla, mutta sitä on hidastanut kotitalouksien ja rahoitussektorin taseiden sopeutus. EU:n talous kärsi lamasta Yhdysvaltoja enemmän ja myös siitä toipuminen on ollut hitaampaa. Esimerkiksi euroalue kääntyi uudelleen taantumaan vuonna Euroalueella työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti. Myös kehittyvät maat kuten Kiina kärsivät finanssikriisistä muun muassa kaupan heikentyneen rahoituksen ja teollisuusmaiden vaimean kulutus- ja investointikysynnän vuoksi. Kiinan BKT kuitenkin kääntyi vahvaan nousuun, joka sekin hidastui vuonna 2012 noin 8 %:n vauhtiin. Kiinassa kasvua on tuettu vahvalla elvytyksellä, jonka seurauksena maan investointien osuus BKT:sta nousi noin 42 %:n tasolta vuosina noin 47 %:iin BKT:sta.

8 8 Keskuspankit ovat tukeneet elpymistä sekä ennätyksellisen alhaisilla koroilla että uusilla epätavallisilla toimilla. Tämän seurauksena korkotasot varsinkin teollisuusmaissa ovat olleet hyvin alhaiset ja jopa inflaatiota alemmat vuosina Teollisuusmaiden hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta huolimatta monien raaka-aineiden hinnat ovat pysytelleet korkealla. Esimerkiksi Brent-öljy on nimellisesti kalliimpaa kuin koskaan; se maksoi vuonna 2011 keskimäärin 111 USD (80 EUR) ja vuonna 2012 keskimäärin 112 USD (87 EUR) tynnyriltä. Korkeita hintoja on ylläpitänyt kehittyvien maiden kysynnän kasvu. Vuosina 2011 ja 2012 Yhdysvaltojen markkinoilla raakaöljyn tuotanto on kasvanut erittäin nopeasti. Tämän seurauksena amerikkalaisten öljylaatujen (WTI, Midland) hinnat ovat olleet % alle Brent-hinnan, kun ne aiemmin olivat sitä hieman kalliimpia. Energiaintensiiviset pohjoisamerikkalaiset teollisuuden ja palvelun alat ovat saaneet kilpailuedun suhteessa eurooppalaisiin. Suomen talouden kehitys Suomen talous häilyi taantuman partaalla viime vuonna. Kokonaistuotanto supistui 0,2 %. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 talousarvion perustaksi varten oletti kesällä 2011 että BKT lisääntyisi 1,8 %. Ennusteen ja toteutuman välinen ero vaikuttaa suurelta, mutta se on itse asiassa keskimääräistä pienempi, sillä valtiovarainministeriön kyseisen ajankohdan ennustevirheiden suuruus on viiden viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin vajaat neljä prosenttiyksikköä. Kokonaistuotannon arvo lisääntyi 2,6 %, kun ennuste oli 4,5 %. BKT:n hinta arvioitiin lähes oikein, joten ero tuli määrän supistumisesta. Suhteellisesti suurin ero ennusteen ja toteutuman välillä oli ulkomaankaupassa. Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kysyntä supisti vientiä 1,4 %, kun viennin odotettiin kasvavan 3,5 %. Vientiaktiviteetti hidastui, kuten odotettiin, mutta maailmankaupan ennakoitua jyrkemmän hidastumisen seurauksena enemmän kuin kesällä 2011 odotettiin. Viennin lasku oli laaja-alaista, sillä sekä tavaroiden että palveluiden vienti jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Erityisen selvästi vähenivät perusmetalli- sekä sähkötekniikkateollisuuden tuotteiden vienti. Öljytuotteiden vienti sen sijaan lisääntyi määrältään lähes kymmeneksen. Toinen kemianteollisuuden vahva vientiala oli peruskemikaalituotteet. Vaihtotaseen ylijäämän odotettiin jatkuvan runsaan prosentin suuruisena suhteessa kokonaistuotantoon, mutta itse asiassa vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 18 vuoteen jo v ja v alijäämä syveni 1,6 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vaimentunut talouskasvu laski tuotannollisen kapasiteetin käyttöastetta ja heikensi kasvunäkymiä, jotka yhdessä vähensivät investointitarvetta. Investoinnit vähenivät 2,9 %, kun investointeihin ennakoitiin hidastuvaa kasvua. Investoinnit vähenivät laajalla rintamalla, sillä niin rakennus- kuin laiteinvestoinnitkin jäivät edellistä vuotta pienemmiksi. Vähemmän kiinteiden investointien määrä kuitenkin lisääntyi. Supistuneiden viennin ja investointien seurauksena tuontitarve väheni, ja tuonti supistui 3,7 %. Tuonnin kasvun odotettiin hiipuvan vain hieman, 2,9 prosenttiin. Selvimmin supistuivat kestokulutustavaroiden - etenkin autojen - tuonti kun autoveromuutos keväällä 2012 supisti uusien autojen rekisteröintiä. Kulutuksen kehitys ennakoitiin sen sijaan hyvinkin tarkkaan. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui viime vuonna 1,6 prosenttiin, juuri saman verran kuin ennuste syksyllä 2011 oletti. Yksityisen kulutuksen kasvua tukivat työllisyyden lisääntyminen ja palkkojen nousu. Kulutuksen kasvu kohdistui etenkin palveluihin sekä huonekaluihin ja vaatteisiin. Julkinen kulutus lisääntyi puolestaan 0,8 %, vain kymmenyksen enemmän kuin ennustettiin.

9 Talousarvion veropohjan muodostavista tekijöistä yksityisen kulutuksen arvon kasvu hidastui viime vuonna 4,3 prosenttiin, kun kesällä 2011 kasvua odotettiin 4,7 %. Palkkasumman kasvu hidastui 3,2 prosenttiin, kun ennusteessa kasvua odotettiin 3,8 %. Työttömyysasteen odotettiin laskevan 7,6 prosenttiin työvoimasta, kun toteutunut työttömyysaste oli lähes sama, 7,7 %. Inflaation odotettiin nopeutuvan 3,3 prosenttiin, mutta todellisuudessa kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui 2,8 prosenttiin Pohjois-Suomen tila ja kehitysnäkymät Tilanne maakunnittain Tämän hetkinen tilanne Pohjois-Suomen maakunnissa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) on melko eri tyyppinen, joten asiaa on hyvä tarkastella maakunnittain. Pohjois-Pohjanmaa Kansainvälinen talouden taantuma heijastuu muun maan tavoin Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämään ja työmarkkinoihin. Teollisuustuotanto on alhainen useilla toimialoilla ja teollisuuden työvoima on vähentynyt aiemmasta. Kaupassa ja rakentamisessa taantuma iski yrityksiin vuoden 2012 puolella. Maakunnan työllisyyttä on ylläpitänyt taantuman aikana erityisesti palveluliiketoiminta. Merkittävästi vähentynyt vienti pitää alueen kasvuodotukset maltillisina. Taantuma on vähentänyt taloudellista toimintaa, mutta tulevaisuudenuskoa ja alueen kehittämisaktiivisuutta tulevan nousukauden varalle se ei ole nujertanut. Merkittävää viennin, investointien ja talouden toipumista odotetaan vuoden 2014 puolella. Alueen suuri haaste on ICT alan rakennemuutos. ICT-ala on ollut merkittävä talouden tukipilari Pohjois- Pohjanmaalla jo parin vuosikymmenen ajan. Oulun seutu nimettiinkin äkilliseksi rakennemuutosalueeksi syksyllä Tähän mennessä muutoksesta on selvitty suhteellisen hyvin, mutta murros on edelleen merkittävä kehittämiskohde maakunnassa. Suunnitteilla olevat suurinvestoinnin (Pyhäjoen ydinvoimala, Laguna-hanke) ovat luoneet positiivista odotusta Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Pohjois-Suomeen. Viime aikoina suurhankkeen eivät kuitenkaan ole edenneet aivan toivotulla tavalla. Pohjois-Pohjanmaalla on huomattava määrä osaavaa työvoimaa reservissä. Yksi keino vähentää maakunnan työttömien määrää on edistää osaajien ja työnantajien kohtaamista, vähentää työllistymisen esteitä sekä lisätä hakijoiden tietoutta myös lähialueen mahdollisuuksista. Erityisen huolestuttavaa on nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Vuoden 2013 alusta aloitetun Nuorisotakuun toteuttaminen herättää suuria odotuksia. Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne on monipuolinen ja vakaa ja menestynyt viime vuosina hyvin alueiden välisessä kilpailussa. Maakunnassa ei myöskään ole rakennemuutosuhan alaisia toimialoja. Alue on mittavimmat rakennemuutoksensa (tevanake, maatalous) läpikäynyt jo ennen nykyistä ohjelmakautta. Yritykset investoivat ja uusia yrityksiä perustetaan alueelle varsin hyvää tahtia, erityisesti kaupan- ja palvelualalla. Alueen suurteollisuuden tila on vakaa, vaikkakin sinkin maailmanmarkkinahinnan lasku näkyi

10 sekä liikevaihdon että viennin supistumisena vuonna Alueen suurteollisuuden lähiajan uusinvestoinnit maakuntaan ovat noin 110 milj., joka antaa vakaata pohjaa työpaikkojen säilymiselle ja mm. uuden palveluliiketoiminnan syntymiselle. Myös Kokkolan satama investoi vahvasti. Suurteollisuuden investoinnit ja vireä yrityselämä perustelevat toimivien lentoyhteyksien suurta merkitystä alueelle. Alueella vahva luonnonvara-ala (maatalous, turkistalous) elää varsin hyvää kautta tällä hetkellä. Turkisten maailmanmarkkinahinnat ovat hyvät, maataloudessa on investoitu vilkkaasti ja toimiala on elinkelpoinen. Myös suhdanneherkässä veneteollisuudessa eletään tasaista vaihetta. Alueen haasteena on osaavan työvoiman saannin turvaaminen alueen kehittyville yrityksille. Onneksi alueen työttömien rakenne on edullinen; alueella on vähän pitkäaikaistyöttömyyttä ja iäkkäitä työttömiä. Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on jo nyt akuutti. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto edellyttää yhä enemmän yhteensovitusta ja räätälöityjä toimenpiteitä. Yhtenä heikkoutena alueella nähdään vanhempien ikäpolvien alhainen koulutustaso, joka yhdistettynä nouseviin tuottavuusvaatimuksiin heikentävät työllistymismahdollisuuksia. 10 Lappi Alueen vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus: kärkinä matkailu ja palvelut, kaivosala sekä vahva perusteollisuus, jonka viennin viimeaikainen kehitys on ollut positiivinen. Outokummun laajennuksen valmistuttua ferrokromin tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan. Kaivosalan myönteinen kehitys on vaikuttanut erityisesti metalliteollisuuteen positiivisesti. Vuoden 2013 alussa Lapissa toimi neljä metallimalmikaivosta ja suunnitteilla on kolme suurta kaivoshanketta. Myös energiasektoriin liittyy positiivisia odotuksia. Yleinen tunnelma alueella on varovainen. Lapissa on isoja hankkeita vireillä erityisesti kaivossektorilla sekä matkailussa ja energia-alalla, mutta niiden samoin kuin muiden yritysinvestointien toteuttamista lykätään talouden epävarmuustekijöistä johtuen. Yritysrahoituksen kysyntä on edellisvuosia vaimeampaa ja samoin aloittaneiden yritysten määrä oli vuonna 2012 edellisvuotta alhaisempi. Tavaraliikenteen määrä on edelleen kasvussa. Pohjois-Suomeen suuntautuva raskaan liikenteen määrä kasvoi vuonna 2012 merkittävästi ja liikennemäärät olivat suurimmat kahdeksaan vuoteen. Onneksi päätieverkon liikennöitävyys ja tieverkon kunto on pääosin hyvällä tasolla. Alueella on tehty ratainvestointeja jotka valmistuivat vuoden 2012 lopulla, mutta kasvavan kaivostoiminnan myötä myös uusia rautatieyhteystarpeita on näköpiirissä. Lentoliikenteen saavutettavuus ja hintataso on haaste alueen elinkeinoelämän kehitykselle. Matkailun ja palveluiden tilanne ja lähiajan näkymät ovat positiiviset. Venäläisten kasvavalla ympärivuotisella matkailulla sekä ostosmatkailulla on suuri merkitys. Matkailijoita tulee entistä enemmän myös Aasian maista sekä useista Euroopan maista. Uhkatekijöinä on väestörakenteen vinoutuminen, alueen sisäisten erojen kasvaminen sekä koulutustarjonnan heikkeneminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Työttömyys lisääntyi vuonna 2012 ja kasvun arvioidaan jatkuvan. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvava ongelma. Erityisesti yli 60-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt, samoin vastavalmistuneiden työttömyys. Toimialoista työttömyys on kasvanut eniten rakennusalalla. Matkailualalle on työllisyystilanteen heikentymisen myötä saatu tekijöitä kausiluontoisiin tehtäviin aiempaa paremmin ja työntekijöitä on tarjolla laajalti eri puolilta Suomea. Työvoiman saatavuus on kuitenkin jatkossakin matkailualalla tehtävien kausiluontoisuudesta johtuen

11 11 haaste. Alueen oppilaitokset ovat huomioineet hyvin kaivosalan työvoimatarpeen lisääntymisen koulutustarjonnassaan Näköpiirissä olevia merkittävimpiä tulevaisuuden mahdollisuuksia koko Pohjois-Suomelle Luonnonvarojen hyödyntäminen (kaivannaisala, matkailu) Pohjois-Suomen sekä muualla Barentsin alueella (Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi, Luoteis-Venäjä) käynnissä olevat sekä lähivuosien aikana tapahtuvat miljardi-investoinnit Luonnonvarojen hyödyntäminen on yksi Pohjois-Suomen alueen merkittävimmistä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Erityisesti kaivannaisteollisuuden ja ympäristöarvojen yhteensovittamisella tulee olemaan suuri merkitys Pohjois-Suomen kehitykselle. Se edellyttää kaivannaisteollisuuteen liittyvän osaamisen ja tutkimustoiminnan edelleen kehittämistä sekä osaavan työvoiman turvaamista alalle. Pohjois-Suomen sekä muualla Barentsin alueella (Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi, Luoteis-Venäjä) käynnissä olevat sekä lähivuosien aikana tapahtuvat miljardi-investoinnit tarjoavat valtavan potentiaalin talousalueemme yrityksille. Vuoteen 2020 mennessä Pohjois-Norjaan on suunniteltu investoitavaksi kymmeniä miljardeja euroja, pääasiassa pohjoisten öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseksi. Nämä teollisuuden investoinnit, sekä Luoteisväylän lisääntyvä rahtilaivaliikenne, tekevät Pohjois-Norjan satamakaupunkien laajennukset välttämättömiksi sekä satamien, lentoliikenteen, muun logistiikan että koko infrastruktuurin osalta. Ensimmäisenä konkreettisena isona investointina julkaistiin 2013 alkupuolella Statnetin 512 kilometriä pitkä 420kV voimalinjalaajennus Hammerfestiin saakka. Norjalaisten ongelmana investointiensa toteuttamisessa on sekä yritysten että tekijöiden puute Pohjois-Norjan alueella. Statnetin hankkeeseen onkin avoimesti kutsuttu kansainvälisiä toimijoita järjestettävään alihankkijatapaamiseen. Pohjois-Ruotsin suurin potentiaali kohdistuu etenkin Kiiruna-Gällivaara akselille, jossa Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB investoi vuosittain 5 miljardia kruunua rautamalmin vuosituotantonsa lisäämiseksi nykyisestä 26 Mt:sta 37 Mt:iin vuoteen 2018 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä nykyisten Kiirunan ja Jällivaaran Malmbergetin lisäinvestointeja että kolmen uuden kaivoksen avaamista Svappavaaraan, Leveäniemeen ja Mertaiseen. Lisäksi etenkin rakennuspuolella potentiaalia lisää Kiirunan ja Jällivaaran kaupunkien siirto maan luhistuma-alueelta. Siirtosuunnitelmia on tehty vuosia, mutta vasta keväällä 2013 LKAB aloitti viimein ensimmäisen uuden asuntoalueen rakennustyöt. Sekä uusia asuntoalueita että uusia kiinteistöjä, kouluja, urheiluhalleja, jne. tullaan rakentamaan vuosittain jo pelkästään LKAB:n toimesta noin 250 asuntoa/vuosi Kiirunassa ja Jällivaarassa. Suomessa kotimainen kaksoisratahanke työllistää paikallisesti maanrakennusyrityksiä jo nyt, ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet teettävät huomattavan määrän etenkin maanrakennustöitä. Kaivosala tulee myös Suomessa tekemään laajoja investointeja. Esimerkiksi terästuotteita, teollisuuden kunnossapitoa, pinnoituksia sekä kokonaisia tehdaskokonaisuuksia tehdään tälläkin hetkellä alueeltamme useille Suomen kaivoksille. Toteutuessaan Pyhäjoen ydinvoimalahanke tarkoittaa valtaisaa työkuormaa vuosien aikana jo pelkästään suunnitellun 1000 hengen majoituskylän ja sen ympäristön rakentamisessa, teiden rakentamisessa, satama-alueen valmisteluissa jne. Alueemme toimijoiden tuleekin tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta tuleviin tarjouskilpailuihin pystytään vastaamaan.

12 Väestökehitys Vuonna 2012 Suomen väkiluku lisääntyi :lla ja Pohjois-Suomen NUTS2 -suuralueen väkiluku kasvoi hieman yli 2 400:lla henkilöllä. Vuoden 2012 lopussa Pohjois-Suomessa asui ihmistä, mikä on 12 % koko maan väestöstä. Vuonna 2012 Keski-Pohjanmaan väestö kasvoi 126:lla ja Lapin väheni 486:lla henkilöllä, kun taas Pohjois-Pohjanmaa kasvoi asukkaan verran. Edellisvuodesta Lapin väestötappio suureni ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan väestökasvu pieneni. Keskimääräinen asukastiheys Pohjois-Suomessa on 4,9 asukasta neliökilometrillä. Pohjois-Suomessa on kaksi äidinkielensä perusteella erityistä kotimaista vähemmistöväestöryhmää; ruotsinkieliset ja saamelaiset. Keskipohjalaisista noin henkilöä on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja valtaosa heistä asuu Kokkolassa. Äidinkieleltään saamenkielisiä on Suomessa Heistä 70 % asuu Lapissa. Kieliryhmistä vieraskieliset ovat vahvimmin kasvava ryhmä. 20 vuodessa vieraskielisten joukko on kymmenkertaistunut. Määrä on nyt noin ja kieliryhmiä on noin 30. Taulukko 1. Väestömuutokset Pohjois-Suomessa 2000-luvulla Pohjois-Suomen väestön kasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen, kuntien välisen nettomuuton pienenemiseen ja siirtolaisuuden kasvuun. Kehityksessä on suuria alueellisia eroja. Tilastokeskuksen Pohjois-Suomelle laatiman väestöennusteen mukaisesti seuraavan 15 vuoden aikana työikäisen väestön määrä putoaa :sta :n henkilön tasolle, ja kääntyy nousuun vasta 2030-luvulla. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, jossa suuret ikäluokat siirtyvät eläkeiän piiriin. Työvoiman tarjonta supistuu huomattavasti. Ellei tarjontaa jatkossa kyetä lisäämään, joustaa työvoiman kysyntä sillä seurauksella että työpaikkamäärä saattaa laskea. Muuttoliikkeellä ja erityisesti maahanmuutolla voidaan vaikuttaa tähän kokonaisuuteen jonkin verran. Edellä mainitusta johtuen olosuhteet työttömyyden laskulle ovat hyvät. Pohjois-Pohjanmaan tilanne on suotuisin korkean syntyvyyden johdosta. Toisaalta kun on paljon nuoria ikäluokkia, on myös potentiaalisia poismuuttajia enemmän, ellei alueellinen vetovoima on riittävän korkealla tasolla.

13 13 Kuva 1. Väestöennuste tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Suomen suuralueella Taulukko 2. Työllisyysluvut Pohjois-Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvulla Elinkeinorakenne ja työllisyyden kehitys Alueen elinkeinorakenne on viime vuosina muuttunut siten, että työpaikkamäärä on laskenut jonkin verran alkutuotannon piirissä ja huomattavasti teollisuudessa. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat pääsääntöisesti lisänneet työpaikkamääräänsä. Kokonaismuutos vuosina on negatiivinen, mutta vuonna 2010 työpaikat kuitenkin lisääntyivät useimmilla toimialoilla. Ko. ajanjaksolla koko maassa työpaikat vähenivät työpaikkaa, josta Pohjois-Suomen osuus oli vain eli 4 %. Alkutuotannon työpaikan väheneminen vastasi 12 % alan supistumisesta Suomessa. Alkutuotannon supistuminen oli kuitenkin hitaampaa Pohjois-Suomessa kuin koko maassa. Kaivostoiminta ja huoltotoiminta kasvoi Pohjois-Suomessa mutta väheni muissa maakunnissa yhteenlaskettuna. Kasvu syntyi Lapin maakunnassa. Teollisuudessa työpaikan väheneminen oli 10 % koko maan taantumasta. Ammatillinen toiminta, joka koostuu mm. liikeelämän palveluista, kehittyi Pohjois-Suomessa vahvasti. Koko maan kasvusta Pohjois-Suomen noin 1700 työpaikan lisäys oli 17 %. Kasvu syntyi Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

14 14 Taulukko 3. Työpaikkojen kehitys 2000-luvulla Pohjois-Suomessa Kuva 2. Teollisuuden rakenne alatoimialoittain vuonna 2010 Pohjois-Suomessa Työpaikat ja sukupuolinäkökulma Volyymiltaan suurimmat muutokset työpaikkamäärissä naisten osalta on julkisen hallinnon, koulutuksen ja SoTe-alan sektorilla, joka kasvoi ajanjaksolla huimat 2700 työpaikkaa, miesten osalta alan työllisyys pysyi aikaisemmalla tasolla. Teollisuuden työpaikat vähenivät naisilla 1700 työpaikan verran. Miehillä vastaava pudotus oli työpaikkaa. Suurin kompensaatio tuli ammatillisen, tieteellisen ja teknisen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan piiristä, jonka työpaikkamäärä kasvoi miesten osalta työpaikkaa. Naisten vastaava kasvu oli 440 työpaikkaa. Seuraavaksi suurimmat vähennykset olivat miesten

15 15 kohdalla alkutuotannon, rakentamisen ja kaupan, kuljetuksen ja majoituksen toimialoilla. Naisten osalta työpaikkamäärä laski merkittävästi vain alkutuotannon piirissä teollisuuden ohella. Myönteinen työllisyyskehitys on seurausta sekä yksityisen että julkisen palvelusektorin kehityksestä. Julkisen sektorin kasvu on kokonaisuudessaan naistyöpaikkoja ja suurelta osin SoTe -alaa ja on huomattava, että hoiva-alalla mukana on myös yksityisen sektorin työpaikkoja. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta koostuu pääosin liike-elämän palveluista, joten ne ovat yhteydessä teollisuuteen. Palvelutalouden nousu näkyy siis monin tavoin mm. teollisuuden toimintojen ulkoistamisena. kuva 3. Työpaikkamuutos vuosina sukupuolen mukaan Työpaikkamuutos sukupuolen mukaan yhteensä -1800, 0,7 %, miehet -4000, 3 % ja naiset 2130, 1,7 % (X) Toimiala tuntematon (R-U) Muut palvelut (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; (L) Kiinteistöalan toiminta (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (J) Informaatio ja viestintä (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; (F) Rakentaminen (C) Teollisuus (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, (A) Maa-, metsä- ja kalatalous miehet naiset Yrityssektorin tilanne vuoden 2010 jälkeen Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ulottuvat tällä hetkellä vuoden 2010 loppuun. Suhdannetietojen (kuva 5.) mukaan kehitys on jatkunut hyvänä myös vuosina 2011 ja Koko maahan verrattuna Pohjois-Suomen yritystoimipaikat kasvoivat hieman hitaammin kuin maassa keskimäärin (kuva 4.). Henkilöstömäärän kasvu oli nopeampaa ja liikevaihdon kasvu selvästi hitaampaa. Liikevaihdolla mitattuna Pohjois-Suomessa kasvu oli vain muutaman prosentin kymmenyksen kun koko maassa se oli 2,7 %, 10 miljardia euroa.

16 16 kuva 4. Yrityssektorin kehitys Yritysrekisterin mukaan vuosina kuva 5. Yritysten henkilöstömäärän kehitys Suhdannepalvelun mukaan q Yritysten henkilöstömäärän kehitys Pohjois-Suomen maakunnissa ja koko maassa

17 17 kuva 6. Liikevaihdon kehitys , Tilastokeskus Yritysten liikevaihdon volyymi oli pienempi vuonna 2011 kuin vuonna 2007, mutta viime vuodet ovat olleet kuitenkin taantuman jälkeen myönteistä kehitystä Koulutusrakenteen kehitys Väestön koulutustaso nousee koko maassa ja myös Pohjois-Suomessa. Vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden määrä 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ylitti maan keskiarvon ja oli 68,2%. Korkea- asteen tutkinnon suorittaneissa Pohjois-Suomi on vielä noin 3 prosenttiyksikköä maan keskiarvon alapuolella. Keski-asteen tutkintojen osuus on perinteisen vahvaa edelleen. Taulukko 4. Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneet Pohjois-Suomessa Pohjois-Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoa tavoittelevaa korkeakoulu-opiskelijaa ja noin osa-

18 tai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina että niiden soveltajina ja siirtäjinä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomessa, kuten muuallakin Suomessa on tapahtumassa korkeakoulutuksen rakenteellista kehittymistä, joka voi tarkoittaa myös koulutuksen keskittämistä. Viitteitä tästä on yliopistokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta ainakin Raahen ja Oulun sekä Kajaanin ja Oulun välillä. 18 Pohjois-Suomen korkeakoulujen kehittämisnäkymät Lapin korkeakoulutusta kehitetään parhaillaan rakenteellisesti korkeakoulukonserniksi yhdessä Lapin yliopiston sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kesken. Näin terävöitetään korkeakoulujen työnjakoa ja luodaan kilpailukykyisempää korkeakouluopetusta sekä tutkimus- kehittämisja palvelutoimintaa. Korkeakoulukonsernin innovaatiotoiminnan painopistealat ovat elämysten, kulttuurin ja matkailun Lappi, hyvinvoinnin Lappi, luonnonvarojen Lappi ja teollisuuden Lappi. Korkeakoulukonsernin kärkinä kehitetään matkailun koulutus- ja tutkimusinstituuttia sekä kulttuuri-instituuttia. Keski-Pohjanmaan korkeakoulutuksen rungon muodostavat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Yliopistokeskuksen vahvuutena on onnistunut profiloituminen aikuiskoulutukseen, profiloitumista tukeva vahvuus aikuispedagogiikassa, hyvät toimintaedellytykset ammattikorkeakoulun kanssa sekä julkisen sektorin pitkäjänteinen sitoutuminen yliopistokeskuksen toimintaan. Ammattikorkeakoulu profiloituu toiminnassaan vahvaan osaamiseen ja työelämälähtöiseen koulutukseen. Molemmat organisaatiot ovat vahvoja EAKR- hanketoimijoita, joilla on omia vahvuuksia tukevaa hanketoimintaa. Selvitysmies professori Jorma Rantasen raportti Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittämiseksi ( ) esitti, että korkeakoulujen välisen strategisen tason yhteistyötä tulee tehostaa perustamalla alueellinen tutkimus- ja koulutusneuvosto sekä parantaa alueen tutkimus- ja koulutusintensiteettiä. Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulujen ja tutkimusverkostojen kehitystyötä toteutetaan muun muassa Oulun innovaatioallianssiin kautta. Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, sektoritutkimuslaitokset ja keskeiset yritykset vahvistavat yhteistyötään ja selkeyttävät keskinäistä profilointia ja työnjakoa tutkimustoiminnassa allianssin jäseninä. Oulun innovaatioallianssin kohdealat ovat internet-tutkimus (CIE), painettu elektroniikka (PrintoCent), kansainvälinen liiketoiminta (MAIGBE), ympäristö- ja energia sekä terveys ja hyvinvointiteknologia (CHT). Allianssin päätoimijoista Oulun yliopisto keskittyy huippututkimukseen, korkeatasoiseen strategiseen perustutkimukseen, tiedelähtöiseen ja samalla elinkeinoelämärelevanttiin koulutukseen ja kaikilla näillä osa-alueilla yhteistyöhön kansainvälisissä verkostoissa. Ammattikorkeakoulu profiloituu työelämäläheiseen koulutukseen, alueen ja elinkeinoelämän koulutus- ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, yrityksiä palvelevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, tuotekehitykseen, testaukseen ja testiympäristöihin.

19 19 Kuva 7. Pohjois-Suomen korkeakouluverkosto Tutkimus- ja kehittämistoiminta Pohjois-Suomen suuralueen tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 tarkalleen 1 104,7 miljoonaa euroa. T&K -menot kasvoivat parin vuoden tauon jälkeen. Erityisesti yrityssektorilla pystyttiin tutkimuksen euromääriä nostamaan edellisvuodesta. Taulukko 5. T&K -toiminta Pohjois-Suomessa 2000-luvulla, milj. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden toteuttaminen (tavoitepäätös) Valtioneuvoston loppuvuodesta 2011 päättämissä valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa

20 vuosille (tavoitepäätös) linjataan hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. 20 Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Vuoden 2012 aikana on suunnattu toimia tavoitepäätöksessä esiin nostettujen erityiskysymysten mukaisesti. Näitä ovat äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Käytännössä tätä on edistetty vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden ohjelman laadinnassa sekä maakunnissa uusien maakuntaohjelmien ( ) valmistelussa. Hallinnonalojen aluekehittäminen Hallinnonalojen toimintaa ohjataan substanssistrategioiden sekä kansallisten ja EU-säädösten mukaisesti. Näillä linjauksilla ja toimenpiteillä on suoria vaikutuksia alueiden hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Vaikuttavuuden parantamiseksi ministeriöiden alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään mahdollisuuksien mukaan hallinnonalojen muihin strategisiin suunnitteluasiakirjoihin ja sektoripolitiikkojen toteuttamiseen. Näkökulmien yhteensovittamisella lisätään hallinnonalan toimien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä poistetaan mahdollisesti päällekkäistä, osin jopa ristiriitaista toimintaa. Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän ja lainsäädännön uudistaminen Tavoitepäätöksen linjauksen perusteella Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetettiin vuoden 2011 lopussa kansallisena aluekehittämisen erityisohjelmana. KOKO-ohjelmaan kuuluneista verkostoista Innovaatio ja osaaminen, Luovat alat ja kulttuuri, Hyvinvointi sekä Venäjä jatkoivat toimintaansa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuoden 2012 alkupuolella alettiin selvittää alueiden kehittämisestä säädetyn lain sekä rakennerahastolain yhdistämistä, jotta kansallinen ja EU-suunnittelujärjestelmä ja ohjelmatyö saataisiin samaan lakiin. Myös laajentuvan neuvottelu- ja sopimusmenettelyn suhdetta suunnittelujärjestelmään haluttiin selventää. Lisäksi EU:n rakennerahastokautta koskevat uudet säännökset tulee saattaa ajan tasalle ohjelmakauden alkuun mennessä. Selvitystyön jälkeen uudistustyö käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriössä lakihankkeena toukokuussa. Työtä ohjaa valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Tavoitteena oli, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2013, mutta siirtyy syysistuntokaudelle ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2014 alussa.

21 21 Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi kesäkuussa 2012 kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan valmistelemat kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Näissä toimenpideohjelmissa määritellään kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet. Toimenpideohjelmat toteuttavat laissa alueiden kehittämisestä ja laissa saariston kehityksen edistämisestä määriteltyjä tavoitteita, jotka tähtäävät tasapainoiseen aluekehitykseen koko maassa. Toimenpideohjelmien linjausten toteuttaminen käynnistyi suunnitelman mukaisesti välittömästi. Linjaukset otetaan huomioon ja sovitetaan yhteen laadittaessa uusia maakuntaohjelmia vuosille Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta antavat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle selvityksen toimenpideohjelmien toteutumisesta hallituskauden aikana. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan metropolialueella ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla kehitetään sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa kaupunkiseutujen pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa mm. innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin seudun metropolialue ja muut yli asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua ao. kaupunkiseuduilla. Syksyllä 2012 kasvusopimusmenettelyä valmisteli sitä varten asetettu työryhmä. Hakuohjeet menettelyyn julkaistiin joulukuussa Osaamiskeskusohjelman (OSKE, ) toiminta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Erityisenä tavoitteena on osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Osaamiskeskusohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti vuonna 2010 suoritetun väliarvioinnin perusteella tarkistettiin ohjelmaan kuuluvat osaamisklusterit ja -keskukset ohjelman loppukaudeksi Osaamiskeskusohjelman strategisia painopisteitä uudistettiin siten, että toimintaa kohdennetaan entistä vahvemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Uuden instrumentin, Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja sen lähtökohtana on vahvistaa innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimenpiteiden synergiaa. Haku uuteen INKA-ohjelmaan käynnistettiin joulukuussa 2012.

22 Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Metropolipolitiikkaa koordinoidaan ja sen painopisteet määritellään metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Kukin ministeriö vastaa yhteisten suuntaviivojen pohjalta osaltaan metropolipolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta hallinnonalalla. Neuvottelukuntaa avustaa ja valmistelee eri ministeriöiden edustajista koostuva sihteeristö. 22 Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Seutukuntien määrä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Seutukuntajaon valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessään, että seutukuntajaosta luovutaan. Käytössä ollut seutukuntajako todettiin kuntien rakenteellisen muutoksen ja jo vakiintuneen yhteistyön vuoksi vanhentuneeksi. Kuntien yhteistyöalueet voidaan määritellä joustavasti alueiden kehittämislain 25 :n mukaisesti maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä. Päätös otetaan huomioon uuden alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Alueellistaminen Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä hallituskaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Alueellistamistoimia on toteutettuina henkilötyövuotta, niiden lisäksi päätettyinä 714 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 317 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta (ns. bruttoluku). Alueellistamistoimista (brutto) noin henkilötyövuotta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden välisinä siirtoina alueellistamispaikkakunnille. Siten nettotoimenpiteet ovat vajaat henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on noin 3 200, lisäksi päätettyjä noin 600 ja suunnitelmia noin 300 henkilötyövuotta. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä.

23 23 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2012 Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelmaan ei tehty muutosesityksiä vuonna Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu mm. käsitellä kansallisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevia esityksiä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Vuonna 2012 ARNE kokoontui 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. EU:n rahastokauden valmistelua, rakennerahastojen hallintoa ja hankkeiden rahoitusta koskevien säädöksien valmistelua, kuluvan ohjelmakauden strategian toteutumista, ohjelmien etenemistä ja arviointituloksia, rakennemuutoksiin varautumista, ELY-keskusten strategioiden ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien valmistelua, valtioneuvoston asettaman Itä- ja Pohjois- Suomen ohjelman valmistelua, maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikkaa, innovaatiokeskittymäpolitiikkaa sekä talousarvion alueellisia vaikutuksia. ARNEn roolissa alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan osalta korostuu poikkihallinnollisuus ja eri aloitteiden ja toimien koordinointi. ARNE toimii keskustelufoorumina ja linjaa keskeisiä alueiden kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Sen toiminnan vaikutukset ohjelmien toimeenpanoon ovat välillisiä siten, että ne heijastuvat ohjelmatasolle seurantakomiteoissa käydyn keskustelun kautta. ARNE:n keskustelussa rakennerahastoihin liittyen korostui vuonna 2012 EU:n rahastokauden valmistelu. Ohjelmakauden toteutuksesta keskusteltaessa pohdittiin syitä, jotka ovat aiheuttaneet haasteita ohjelmien toteutukselle. Käytettävissä olevien varojen osittaiseen siirtymiseen hankkeisiin sitomattomina budjettivuodelta toiselle nähtiin syynä mm. kauden viivästynyt käynnistyminen, jota hankaloitti tietojärjestelmien myöhästynyt käyttöönotto. ARNE:ssa ja EAKR- ja ESR-ohjelmien seurantakomiteoissa käsiteltiin vuoden lopulla kansallisen strategisen raportin luonnosta. Saatujen kommenttien perusteella jalostettiin raportin kuvausta sosioekonomisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä valtakunnallisesti ja alueellisesti lisäämällä sisältöä myös koulutuspolitiikasta ja osaamisesta sekä innovaatiotoiminnasta ja yrittäjyydestä. ARNE:lle käsittelyyn toimitettiin arviointitiedosta yhteenveto. Arvioitsijat esittelivät teemoittaisten EAKRarviointien keskeisiä havaintoja ja suosituksia. ARNE:n keskustelussa tuotiin esiin kysymys siitä onko tehty arvioinnin arviointia ylipäätään ja mietittiin erilaisia tieto- ja analyysitarpeita eri tasoilla. Lisäksi pohdittiin nk. väliportaan arviointia, jossa kerättäisiin jäsennellympää tietoa esim. maakunnan tasolla alueen hankkeista. Arvioitsijat esittelivät lisäksi osana EAKR-ohjelmien teeman 3 (alueiden saavuttavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) tehtyä menetelmäkehittämispainotteista casetutkimusta, joka keskittyi pohtimaan verkostoitumisen vaikutusten arvioinnin menetelmiä ja siihen liittyvää tiedon hankintaa. ARNE:n keskustelussa todettiin näiden tutkimustulosten vahvistavan Pohjois-Savossa toteutetun tutkimuksen pohjalta syntyneitä ajatuksia. Lisäksi todettiin, että olisi kiinnostavaa selvittää myös maaseuturahoituksella toteutettuja verkosto- ja yhteistyöhankkeita, etenkin kun tulevalla kaudella lisätään painoa yritysverkostohankkeisiin.

24 24 TEM järjesti osana ARNE:n työskentelyä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät Ohjelmassa käsiteltiin alueiden kehittämistä kansallisten ja EU:n osarahoittamien välineiden kokonaisuutena. ARNE:n jäsenet käyttivät puheenvuoroja mm. naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä alueiden kehittämisessä, tulevan EU:n rahastokauden valmistelusta, keskeisten alueiden kehittämisen ja EU:n osarahoittaman toiminnan rahoittajina toimivien organisaatioiden tulevaisuuden näkymistä ja strategioiden ja yhteensovittamisesta ja toteutuksesta. Neuvottelukunta on nimetty kumppanuusperiaatetta noudattaen. Siinä ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Ohjelmakauden edetessä seurantakomitean työ painottuu entistä enemmän ohjelman vaikuttavuuden arviointiin. Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Kevään seurantakomitea järjestettiin Pohjois-Pohjanmaalla, Rokualla ja syyskokous Helsingissä Rokualla erityisteemana oli matkailu ja sen ympärillä tapahtuva kehittämistoiminta sekä pääomasijoitustoiminta rakennerahastovaroin. Seurantakomitea tutustui mm. Liminganlahden luontokeskukseen, Rokua Geoparkiin sekä kuuli esittelyn merkittävästä uudesta matkailumarkkinoinnin yhteistyöavauksesta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kesken; Lapland- North of Finland- matkailun imagomarkkinointihanke. Helsingin kokous järjestettiin toistamiseen Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueiden yhteiskokouksena. Erityisteemana oli näiden kahden alueen vertailu sekä tilastojen että ohjelmien toteutuksen näkökulmasta. Kokouksessa kuultiin myös ajankohtaiskatsaukset Euroopan taloustilanteesta sekä tulevan kauden valmistelutilanteesta. Seurantakomitea ei nähnyt suuria huolia Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteutuksessa tai ylipäätään tarvetta ohjelman muutoksiin. Näköpiirissä ei ole myöskään uhkia, jotka vaarantaisivat ohjelman 100 % toteutumisen. Seurantakomitean sihteeristö on kokoontunut vuoden 2010 aikana 3 kertaa. Sihteeristön puheenjohtajuus on sovittu vuosittain kiertäväksi ja vuonna 2012 puheenjohtajamaakuntana toimi Lappi. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Maakuntien yhteistyöryhmien ja niiden sihteeristöjen toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2012 (vuoden 2008 raportista selviää ao. toimintaelinten toimintatapa). Yhteistyöryhmät ja niiden sihteeristöt ovat kokoontuneet v seuraavasti:

25 25 MYR sihteeristö Maaseutujaos YVA työryhmä Pohjois-Pohjanmaa Lappi 5 12 Keski-Pohjanmaa 5 8 Vuonna 2012 yhteistyöryhmissä käsiteltiin normaalien EAKR ohjelman toteutumiskatsausten, MYAK valmistelun, hankekäsittelyiden jne. lisäksi mm. maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat vuosille , ELY-keskusten strategiset tulossopimukset vuosille , ESR ja maaseuturahaston, kansallisten erityisohjelmien sekä rajaohjelmien tilannekatsaukset. Pohjois-Pohjanmaalla selviteltiin lisäksi mm. alueellisen EAKR osarahoitteisen riskisijoitusrahaston perustamista. Vuonna 2012 keskiössä oli myös tulevaan EU:n ohjelmakauteen valmistautuminen. MYRrien roolin vahvistuminen strategisena ohjaajana sekä toimikentän laajentuminen kattamaan myös kansalliset erityisohjelmat on vahvistanut aluekehittämiskokonaisuuden parempaa koordinaatiota alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla toimii edellä mainittujen lisäksi myös maaseutujaos ja YVA työryhmä. Vastaavat tehtävät hoidetaan Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla muiden olemassa olevien toimielinten työn yhteydessä (maakuntaohjelman teemaryhmät, MYR sihteeristö) sekä lausuntomenettelyin. Vuonna 2012 maaseutujaos kokoontui neljä kertaa. Maaseutujaos käsitteli päättyneen vuoden tulosten ja kuluvan vuoden toteutuksen lisäksi mm. maaseutuohjelman loppuohjelmakauden painotuksia, toimintaryhmien rahoituskehyksiä, kyläverkkohankkeiden päivitettyjä linjauksia sekä hyväksyi osaltaan mm. Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseutustrategian vuosille YVA työryhmä ei kokoontunut vuonna aluetason koordinaatio Pohjois-Suomen kolmen maakunnan välinen EAKR ohjelman koordinaatio on organisoitu siten, että yksi alueen maakuntaliitoista on yhteisellä sopimuksella valittu ns. koordinaatiomaakunnaksi. Ohjelmakaudella tästä koordinaatiosta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto. Koordinaatiotehtäviin kuuluu mm. seurantakomitean ja sen sihteeristön sekä koordinaatiotyöryhmän asioiden valmistelu, ohjelman toteutumisen tarkempi seuranta ja analysointi, Pohjois-Suomi tason aluekehitystä kuvaavien sekä yleisten että ohjelmalle asetettujen keskeisten tunnuslukujen ja indikaattoreiden seuranta ja analysointi, vuosiraporttien ja muiden tarvittavien yhteisten asiakirjojen ja asioiden valmistelu sekä P-S tason viestintä. Yhteisenä epävirallisena toimielimenä toimiin Pohjois-Suomen EAKR koordinaatiotyöryhmä, jolle koordinaatiomaakunta raportoi säännöllisesti ohjelman etenemisestä ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista. Koordinaatiotyöryhmässä on sovittu tarvituista, joko hallintoviranomaisen ohjeistamista tai itse huomatuista toimenpiteistä ohjelman täysimääräisen ja onnistuneen toimeenpanon varmistamiseksi. Koordinaatiotyöryhmässä on käyty lisäksi keskustelua yhteisistä teemoista ja hankkeista, joiden osalta nähdään järkeväksi toimia yhtä maakuntaa laajemmin (ylimaakunnallisten hankeaihioiden käsittely). Pohjois-Suomen yhteiset kannanotot ja ohjelman onnistunutta toimeenpanoa edistävät ehdotukset hallintoviranomaiselle valmistellaan niin ikään koordinaatiotyöryhmässä. Koordinaatiotyöryhmä on alueellamme koettu erittäin käyttökelpoiseksi ja joustavasti toimivaksi maakuntien väliseksi yhteistyöfoorumiksi, jota käytäntöä halutaan jatkaa myös tulevalla kaudella.

26 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2012 Yhteistyöasiakirjaprosessissa (ns. MYAK prosessi) suunnataan käytettävissä olevat EAKR ohjelmavarat sekä valtion vastinrahat eri hallinnonalojen ja rahoittajatahojen käyttöön sekä tehdään mahdolliset reservivaraukset mm. ylimaakunnalliseen hanketoimintaan. Kukin maakunta arvioi samassa yhteydessä kerrytettävän kuntarahan määrän toimintalinjoittain. Yhteistyöasiakirjat tehdään maakunnittain jokaiselle vuodelle erikseen ja ne hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. ESR alueellista osioita koskevien yhteistyöasiakirjojen laatiminen tehdään samassa yhteydessä. Pohjois-Suomen vuoden 2012 rahoituskehys (EAKR+valtio) oli yhteensä 65,237 milj.. Ko. rahoituskehystä pienensi valtion vastinrahan leikkaus ( 4,906 milj. ), joka tuli korvata alueellisella rahoituksella. Äkillisiin rakennemuutoksiin osoitettiin vuoden 2012 kehyksestä 4,082 milj. ja tekniseen tukeen 3,698 milj.. Kehys 2012 (EAKR+valtio) 65,237 milj. - tekninen tuki - 3,698 milj. - joustovaraus - 4,082 milj. - valtion vastinrahan leikkaus - 4,906 milj. Vuoden 2012 alueellisessa MYAK prosessissa 52,551 milj. Lisäksi vuonna 2012 oli luonnollisesti käytettävissä edellisiltä vuosilta vielä sitomatta jääneet myöntövaltuudet, jotka eivät vaatineet uudelleenbudjetointia. Ohjelmakauden pääasiallinen budjetointimenettely toteutettiin v ja varat saatiin käyttöön alkuvuodesta Rakennerahastotietojärjestelmien kehitys vuoden 2012 aikana EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin vuoden 2012 aikana vielä jonkin verran toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2011 aikana. Pääpaino oli rahoitustietojen korjaustoimintojen valmistumisessa sekä näiden vaatimissa raporttimuutoksissa. Tammikuussa 2012 otettiin käyttöön molempien järjestelmien hakemus-, päätös- ja maksatusprosesseissa ns. lump sum -kustannusmalli, eli kertakorvauskustannusmalli. Alkuvuodesta valmistui myös rahoituksen peruutustapahtumien syöttö. Tällä toiminnolla voidaan poistaa komission maksupyynnöstä sinne kuulumattomat erät. Kesäkuussa saatiin tuotantokäyttöön EURA 2007:ssä muistiokorjaustoiminto, jolla voidaan korjata maksatusprosessien yhteydessä virheellisesti toimitettuja kunnan, muun julkisen ja yksityisen rahoituksen tietoja. Projektien sulkemistoiminnon yhteydessä syntyvien purkautuneiden sidontojen ja varausten tiedonsiirrot EURA 2007:ään Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmästä valmistuivat huhtikuussa Wepa 2007 (Valtteri) - järjestelmään tehtiin loppuvuoden aikana myös mittavia muutoksia virheellisesti syötettyjen takaisinperintätietojen korjaamista varten. Vuoden 2012 aikana toteutettiin myös runsaasti rahoituksen korjaustietojen vaatimia muutoksia raportointiin. Takaisinperintätietojen ja muistiokorjaustietojen siirrot Tuki järjestelmästä EURA järjestelmään valmistuivat loppuvuodesta 2012.

27 Finnveran EAKR-projektien tiedonsiirrot EURA järjestelmään valmistuivat maaliskuussa, ja lokakuun alussa valmistui myös Finnveran projektien takaisinperintätietojen syöttö. Tämä toteutettiin EURA järjestelmään, sillä muutostyöt Finnveran omaan järjestelmään olisivat olleet huomattavasti suuritöisemmät. Näin vältyttiin myös kyseisten tietojen siirrolta. 27 Vuoden 2012 aikana suuntauduttiin jo voimakkaasti tulevan ohjelmakauden tietojärjestelmäratkaisun suunnitteluun ja hankintaan, sillä riittävässä valmiusasteessa toimivien sähköisten rakennerahastopalvelujen tulee olla käytettävissä heti vuoden 2014 alussa uuden ohjelmakauden alkaessa. Tulevan ohjelmakauden EURA järjestelmän toteutus aloitettiin loppuvuodesta TUKI2000-järjestelmän osalta otettiin vuoden 2012 kesäkuussa käyttöön uusi korjaavat toimenpiteet -osio, joka korvasi ohjelmakauden osalta aikaisemman takaisinperintäosion. Loppuvuonna 2012 otettiin käyttöön myös rahoitustietojen korjaustoiminto, joka mahdollisti kunnan ja muun julkisen rahoituksen tietojen korjaamisen. Yritystukien sähköistä asiointia kehitettiin edelleen maksatushakemusten sähköisen haun osalta. Yrtti raportointijärjestelmään toteutettiin sähköisten avustushakemusten raportointi sekä ylläpitoluontoiset muutokset EAKR-raporteille. Loppuvuonna aloitettiin järjestelmä- ja laitealustan sekä verkkoympäristön vaihdokseen liittyvät muutostyöt, minkä johdosta itse raportointiin liittyvä kehitystyö jäädytettiin. Uusi ympäristö otettiin tuotantokäyttöön huhtikuussa Kansallinen joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Varaus voidaan ottaa käyttöön, esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Rakennerahastojen kansallinen joustovaraus täydentää puhtaasti kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja. Valtion perinteinen toimintatapa ennen vuotta 2006 oli perustaa erilaisia alueellisia työryhmiä pohtimaan korkeasta työttömyydestä kärsivien paikkakuntien tilannetta. Työryhmien ehdottamat toimenpiteet tulivat kuitenkin lähes järjestään liian myöhään tai ei ollenkaan, sillä alueiden työttömyys oli jo ehtinyt nousta korkealle, eikä toimista ollut riittävästi hyötyä. Budjetissa ei myöskään ollut varattuna erityistä rahoitusta äkillisistä rakennemuutoksista aiheutuvien ongelmien hoitamiseen luvun puolivälin rajujen joukkoirtisanomisten (metsä- ja paperiteollisuus, ICT) opettamana valtio otti käyttöön uuden, nopeamman reagointitavan. Vuodesta 2007 lähtien Suomi on varautunut äkillisiin rakennemuutoksiin kiintiöimällä vuosittain tietyn määrän varoja näiden hoitamiseen. Vuonna 2012 varattuna oli 26 miljoonan euron

28 määräraha, josta noin 40 % koostui puhtaasti kansallista rahoituslähteistä (yritystuet, työllisyysperusteiset investointituet) ja noin 60 % rakennerahastovaroista (EAKR ja ESR, sekä niihin liittyvä valtion vastinraha). Käytettävissä on lisäksi Muutosturvavarat (kansallinen määräraha) Työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat (kansallinen määräraha) Suomen tämän päivän lähtökohtana on, että äkillisiin rakennemuutoksiin reagoidaan niin nopeasti, ettei pitkäaikaistyöttömyyttä pääse syntymään. Onnistumisen edellytys on eri osapuolten (valtion viranomaiset, kunnat, rakennemuutoksen toteuttava yritys, työntekijöiden edustajat sekä korvaavia työpaikkoja tarjoavat yritykset) hyvä ja ripeä yhteistyö. Tärkeää on myös se, että tilanteen hoitamiseen on varattu riittävät määrärahat, jotka ovat myös nopeasti käyttöön otettavissa. 28 Äkilliset rakennemuutosalueet Pohjois-Suomessa ja EAKR varojen käyttö niiden hoitamiseen Valtioneuvosto on nimennyt ohjelmakauden kuluessa seuraavat alueet Pohjois-Suomesta varsinaisiksi kansallisiksi rakennemuutosalueiksi: Itä-Lapin seutukunta (Kemijärvi, Salla, Posio, Savukoski, Pelkosenniemi) vuosiksi Stora Enso Oyj Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen, irtisanottuja 215 Nivala- Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnat (P-P) vuosiksi Incap Furniture Oy huonekalutehtaan lakkauttaminen + alihankinta, irtisanottuja 219 (alihankkijat mukaan lukien työttömäksi jääneet 323) Oulun seutukunta (P-P) vuosiksi pitkään jatkunut ICT alan rakennemuutos ja Nokian rajut irtisanomiset v Näille alueille on vuosina osoitettu kansallista erityismäärärahaa suoraan valtion budjetista. Rakennerahastojen (EAKR, ESR ) osallistuminen äkillisten rakennemuutosten lieventämiseen Pohjois-Suomen EAKR- ohjelmasta on vuosien aikana osoitettu 21,274 milj. (EAKR+valtio) käytettäväksi äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen sekä edellä mainituilla varsinaisilla että muilla alueen lievemmillä rakennemuutosalueilla. Alueen käyttöön on osoitettu rahoitusta myös Manner-Suomen ESR ohjelmasta tehdystä joustovarauksesta. Taulukko 6. Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman joustovaraus vuosina (EU+valtio): Vuosi Joustovaraus , , , , , ,082 Yhteensä 21,274

29 29 Taulukko 7. Alueelle osoitettujen EAKR rakennemuutosvarojen kohdentuminen maakunnittain : EU+valtio Osuus % Lappi ,6 % Pohjois-Pohjanmaa ,6 % Keski-Pohjanmaa ,9 % Yhteensä % Vuosien aikana Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmasta on rahoitettu 69 rakennemuutoshanketta, joille on myönnetty rahoitusta (EU+valtio) yhteensä 14,6 milj.. Noin 32 % varoista on suuntautunut yritystukiin ja noin 68 % muihin kehittämistoimenpiteisiin. Rakennerahastoista (EAKR, ESR) osoitetuilla rakennemuutosvaroilla on reagoitu ensisijaisesti seuraaviin merkittäviin rakennemuutostilanteisiin: Stora Enso Oyj Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen + muut Itä-Lapin ja Kemi-Tornion työpaikkamenetykset (Lappi), v Lestijärven huonekalutehtaan palo (Keski-Pohjanmaa), v Atria Liha Pouttu Oy:n Kannuksen tehtaan sulkeminen (Keski-Pohjanmaa), v Incap Furnituren Kärsämäen huonekalutehtaan lakkauttaminen + muut lähinnä puualan irtisanomiset (Pohjois-Pohjanmaa) v Nivala-Haapajärven seutukuntaan kohdistuneet ICT alan tuotannon supistustoimet Nokian siirtäessä alihankintaansa tuotantokustannuksiltaan halvempiin maihin (Pohjois-Pohjanmaa, jatkunut useamman vuoden ajan) Hituran kaivoksen konkurssi /talouslamasta aiheutunut nikkelin voimakas hinnan pudotus vuodesta 2008 lähtien (Pohjois-Pohjanmaa) Ruostumattomasta teräksestä putken osia valmistavan Oy Outokumpu Stainless Tubular Products Ab:n Vetelin yksikön tuotantotoiminnan lopettamispäätös (Keski-Pohjanmaa v. 2009) Taantuman aiheuttama Lapin matkailualan vuosia jatkuneen kasvun pysähtyminen, viennin hiipuminen sekä teollisten työpaikkojen väheneminen Oulunseudun ICT - ja elektroniikka-alan pitkään jatkunut ja erityisesti vuoteen 2012 kohdistunut voimakas rakennemuutos Lapissa EAKR rakennemuutosvarat on kohdennettu suunnitelmallisesti Itä-Lapin ja Kemi-Tornion seutukuntiin matkailun ja kaivosalan kärkihankkeisiin, jotka omaavat suurimman potentiaalin vastata teollisten seutujen ja alojen rakennemuutokseen. Äkillisessä rakennemuutostilanteessa ja kuntien heikentyneessä rahoitustilanteessa EAKR-rahoituksen merkitys on entisestään kasvanut. Ilman rahoitusta kunnilla ei ole mahdollisuutta omin varoin käynnistää kaikkia työllistämiseen ja kehittämiseen vaadittavia hankkeita. Rahoituksen avulla on pystytty rakentamaan sellaista alustaa, mikä mahdollistaa yksityisten investointien käynnistymisiä ja kehittymistä. Toimenpiteiden kautta on voitu synnyttää uusia ja säilyttää olemassa olevia työpaikkoja valituille strategisille painopistealoille sekä on mahdollistettu innovatiivisten toimialojen kehittyminen. Kemijärvi on käyttänyt tehokkaasti eri rahoitusinstrumentteja, kuten EAKR - rahoitusta elinkeinostrategiassa valituilla painopistealoilla synnyttäen ja säilyttäen merkittävän määrän työpaikkoja.

30 Keski-Pohjanmaa on suunnannut rakennemuutosvaransa korvaavien puualan tai sitä lähellä olevien työpaikkojen luomiseen, uuden yritystoiminnan synnyttämiseen sekä toimenpiteisiin, joilla sparrataan ensisijaisesti alueella jo olevia yrityksiä kehittämistoimenpiteisiin liiketoimintansa kasvattamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi menetettyjen tilalle. Myös aluemarkkinointi, uusien yritysten houkutteleminen alueelle ja yritysten kasvun vaatimat investoinnit ovat olleet kehittämistoimenpiteiden kohteena. Tulokset ovat olleet hyviä ja valtaosa työttömäksi jääneistä on sijoittunut uusiin tehtäviin. Pohjois-Pohjanmaa on suunnannut rakennemuutosvaransa ensisijaisesti Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukuntiin sekä Oulunseudulle kohdistuviin yritystukiin (55 %) sekä yrityksiä palvelevaan infraan (20 %), mm. energiapuun toimitusketjua palveleva Haapakenttä -hanke. Lopuilla varoilla (25 %) on vastattu Oulunseudun ICT alan murrokseen ja Nivala-Haapajärven seudun rakennemuutokseen mm. markkinoimalla alueen osaamista ja potentiaalia sijoittumisalueena sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille sekä kehittämällä uusia toimintamalleja negatiivisen kehityksen kääntämiseksi uusiksi mahdollisuuksiksi. 30 Suurin osa EAKR varoin rahoitetuista rakennemuutoshankkeista on vielä meneillään (suljettu 27/69), joten hankkeiden lopullisia vaikutuksia rakennemuutoksesta selviytymiseen on vielä ennenaikaista arvioida. Tärkeää on, että äkillisten rakennemuutosten vaatimiin toimenpiteisiin on erityisrahoitusta käytettävissä, ja että asioihin tartutaan ripeästi, rahoitetaan niitä sitten puhtaasti kansallisin tai rakennerahastovaroin. Äkillisten rakennemuutostentilanteiden kohdalla onkin onnistuttu erityisen hyvin hyödyntämään ja yhteen sovittamaan eri rahoitusvälineiden (sekä kansallisten että rakennerahastovarojen EAKR, ESR) suomia mahdollisuuksia kokonaistilanteen korjaamiseksi. Rakennerahastovarojen käyttäminen äkillisiin rakennemuutoksiin on kuitenkin vinouttanut jonkin verran Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toimintalinjakohtaista toteutusta, koska rahoitetut rakennemuutoshankkeet ovat painottuneet toimintalinjaan 3 (43 % myönnetystä EU+valtio rahoituksesta), eivätkä ole luonteeltaan olleet Lissabonin strategiaa tukevia.

31 31 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla koordinaatiosta ja yhteensovituksesta on vastannut valtioneuvoston asettama Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). ARNE:n toimintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.2. Suuraluetasolla kunkin EAKR-ohjelma-alueen seurantakomiteat ja niiden sihteeristöt sekä koordinaatiotyöryhmät (EAKR, ESR) käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Alueellisella tasolla eri rahastojen ja ohjelmien yhteensovitus tapahtuu maakunnittain maakunnan yhteistyöryhmissä (MYR) ja niiden sihteeristöissä, joilla on vastuu aluekehittämistoimien koordinoinnista. Yhteistyöryhmä voi lisäksi perustaa erillisen jaoston maaseuturahastosta rahoitettavien toimenpiteiden alueellista tarkastelua varten. Maakunnan yhteistyöasiakirjan laadinnan yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä on saanut tiedoksi ESR-ohjelman valtakunnallista osiota koskevat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja rahoituksen kohdentumista koskevat raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strategisena yhteen kokoajana aluetasolla toimivat maakuntaohjelmat, joihin kirjataan kunkin maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet ja määritellään eri rahoitusvälineiden roolit näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmissa kuvataan keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmista ja rahoituslähteistä saamia kehittämisresursseja lähivuosina tullaan suuntaamaan. Vuoden 2010 alusta voimaan astunut uusi kansallinen lainsäädäntö vahvisti edelleen maakunnan yhteistyöryhmän roolia strategisena ja alueen kehittämistoimien koordinoijana. Tehtäväkenttää laajennettiin kattamaan myös kansalliset erityisohjelmat. Vuoden 2010 alusta voimaan astunut ELY-keskus uudistus on niin ikään parantanut tiedon vaihtoa ja eri rahastojen yhteensovitusta ELYjen sisällä. Kaikkinensa Pohjois-Suomen alueella nähdään tarvetta EU ja kansallisten tukitoimenpiteiden yhteensovituksen edelleen kehittämiselle (esimerkiksi kansallisti rahoitettavien työllisyystoimenpiteiden ja ESR varoin rahoitettavien toimenpiteiden entistä parempi yhteensovitus). 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-ohjelman kanssa Rakennerahastovarojen (EAKR, ESR) eriyttäminen omiin ohjelmiinsa sekä jako alueelliseen ja valtakunnalliseen osioon on koettu alueen maakuntien liitoissa heikennykseksi verrattuna edellisiin ohjelmakausiin. Onneksi tämä on otettu huomioon tulevaa ohjelmakautta suunniteltaessa ja ollaan palaamassa kauden käytäntöön, jossa ESR- ja EAKR-ohjelma yhdistetään yhteen ja samaan ohjelmaan.

32 Pohjois-Suomen suuralueella ESR -rahoitusta on kokonaisuudessaan kohdennettu suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin ja ohjelmalla on pystytty hyvin vastaamaan nopeisiin rakenteellisiin muutoksiin. Rakennemuutosalueilla on pyritty nopeasti vaikuttamaan alueen työllisyyden ja talouden elpymiseen mm. rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä sekä yritysten osaamisen lisäämisellä. Nopeiden muutosten ohella on pystytty vastaamaan myös hitaasti eteneviin rakenteellisiin muutoksiin, jotka eivät poistu vaikka niiden ajankohtaisuus tilapäisesti heikkenisikin: rahoituksella on pyritty mm. pidentämään työuria edistämällä työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Hankevalinnassa on otettu huomioon alueelliset maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmien mukaiset painotukset sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja kansalliset strategiset painotukset. ESR-toiminnan suuntaamisessa on huomioitu Pohjois-Suomen erityispiirteet mm. alueen nuoret sekä kaivos- ja muiden suurhankkeiden tarpeet. Alueosion ohella ESR-toimenpiteitä on toteutettu valtakunnallisten kehittämisohjelmien kautta rahoitettuina hankkeina, joissa yhdistyvät valtakunnalliset strategiat ja alueelliset tarpeet. Pohjoissuomalaiset toimijat ovat osallistuneet esim. valtakunnallisina verkostoina toteutettuihin hankkeisiin ja profiloituneet niissä omien vahvuuksien mukaisesti. Kaikilta osin valtakunnallisen osion ja alueosion toiminnan kytkentä ei ole kuitenkaan ollut riittävää. ESR-toiminnan eräs tärkeä saavutus onkin kumppanuuden ja verkostoitumisen lisääminen; toiminnalla on edistetty uusien toimijoiden yhteistyötä ja saatu hankkeiden tuloksia leviämään. Myös kansainvälisiä yhteyksiä on edistetty mm. yritysten ja oppilaitosten hyvien käytäntöjen levittämisen ja etsimisen kautta. Hyvien käytäntöjen laajempaan hyödyntämiseen tulisi kuitenkin edelleen kiinnittää enemmän huomiota, jotta vaikuttavuus leviäisi laajemmalle ja kehittäminen jatkuisi suoraan aiempien tulosten pohjalta. ESR-toiminnan tavoitteena on tuoda lisäarvoa kansalliseen toimintaan. Rahoituksella onkin tuettu kehittämistoimia, joiden tukeminen ei yleensä kansallisen rahoituksen kautta ole mahdollista. Useissa organisaatioissa ESR-rahoitus on erittäin merkittävä kehittämisresurssi, jonka avulla kehitetyt hyvät käytännöt ja uudet innovatiiviset toimintamallit siirtyvät pysyväksi osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. ESR-hankkeissa syntyy myös paljon sosiaalisia innovaatioita, mitä ei kuitenkaan aina riittävästi tuoda esille varsinaisina tuloksina, vaikka niillä on suuri merkitys organisaatioiden toiminnan kehittymisen kannalta. Kokonaisuutena ESR-rahoituksella on saavutettu selkeä vipuvoimavaikutus työllisyyteen, osaamisen lisäämiseen, yrittäjyyteen ja Pohjois-Suomen kehittymiseen. 32 Esimerkkinä onnistuneesta yhteensovituksesta voidaan mainita Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa toteutettava hankekokonaisuus. EAKR varoin on ammattikorkeakouluun perustettu prosessiteollisuuden kunnossapidon analyysilaboratorio. ESR varoin taas on rahoitettu ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön osaamista siten, että se kykenee käyttämään tehokkaasti laboratorion laitteita ja tarjoamaan osaamispalveluja niitä tarvitseville yrityksille. Yhdessä nämä hankkeet muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalle voidaan pitkällä tähtäimellä muodostaa prosessiteollisuuden kunnossapitoteknologian osaamiskeskittymä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun. Tämä osaamiskeskittymä voi palvella koko maan prosessiteollisuutta. Lapissa toteutetaan Terveys- ja hyvinvointipysäkki pyörille ESR -hanketta (S11790), jonka kautta Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tuottamia terveys- ja hyvinvointipalveluja voidaan tarjota liikkuvassa yksikössä. Terveys- ja hyvinvointipysäkki tarjoaa alueen asukkaille ohjattuna opiskelijatyönä toteutettuja hoito- ja hyvinvointipalveluja. Koska Länsi-Pohjan alueella etäisyydet ovat pitkät, on väestön tasa-arvoisuuden periaatteen toteutumisen kannalta tärkeää saavuttaa palvelujen

33 ulkopuolelle jäävät yksilöt ja ryhmät. Erityisen merkittävän kohderyhmän alueella muodostaa syrjäseutujen iäkäs väestö. Hankkeessa kehitetään uudenlainen oppimisympäristö, jossa monialainen työskentely toteutuu. Mukana ovat sosiaali-, terveys- ja fysioterapia-koulutukset. Hyvinvointibussi on hankittu ja varustettu rinnakkaisen EAKR-hankkeen (A31744) rahoituksella. Terveys- ja hyvinvointibussi liikkuu Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian jäsenkuntien alueella, jossa on noin 150 kylää; bussin kotipaikkana on Kemi. KaiKu - Kaivoskoulutuksen kehittäminen (Kunnossapidon opetuksen kehittäminen) -hankkeen (S11549) tavoitteena on kehittää kaivosalan koulutustarjontaa muokkaamalla nykyistä koulutusjärjestelmää ja oppimisympäristöä. Hankkeessa kehitetään henkilöstön tietoja ja taitoja vastaamaan kaivoskoulutuksen nykypäivän vaatimuksen tasoa ja laajennetaan heidän tietämystä raskaan kone- ja kuljetuskaluston huolto-, kunnossapito- ja korjauskoulutuksesta. Projektin tuloksena syntyy alueellisesti kattava koulutustarjonta kaivannaisteollisuuden saralla. Hankkeessa verkostoidutaan kaivoskoneiden valmistajien, maahantuojien, alan huoltoyritysten kaivosyhtiöiden kanssa. Kokonaisuuteen kuuluvalla EAKR:n kautta rahoitetulla KaiKu - Kaivoskoulutuksen kehittäminen. Kaivoksien kunnossapidon ja tehdaspalvelun opetuksen, opetustilojen ja koneiden/laitteiden kehittämishankkeella (A31446) kehitetään Sodankylä-instituutin kaivosalan koulutustarjontaa muokkaamalla ja kehittämällä nykyisiä koulutustiloja ja -materiaaleja soveltumaan paremmin tulevaisuuden tuomiin rakennemuutoksiin. Hankkeessa päivitetään ja kehitetään kaivosten kunnossapidon ja tehdaspalvelun opetustiloja sekä koneita ja laitteita. Tuloksena on alueellisesti kattava ja korkeatasoinen oppimisympäristö ja materiaalit. Pohjois-Pohjanmaalla hyviä tuloksia EAKR:n ja ESR:n yhteensovituksessa on saavutettu mm. seutukuntien yritystoiminnan (yritysneuvonta- ja ohjauspalvelut) ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Matkailualueilla (esim. Syötteellä) on toteutettu investointi- ja kehittämishankkeita (Tekojärvi, opastuspalvelut, latuverkostot) EAKR varoin ja ESR osarahoituksella on toteutettu matkailuyritysten yhteisiä laatujärjestelmiä. Myös vuoriklusteriin liittyvässä kehittämistoiminnassa on EAKR:n ja ESR:n yhteiskäyttö ollut merkittävää. 33 Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä olevan MOPOTuning Osallisuuteen perustuva menetelmä nuorten miesten liikuntaan aktivointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn -hankkeen (S11580) tarkoituksena on edistää pohjoissuomalaisten nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä. Hankkeen taustalla on huoli nuorten miesten syrjäytymisen lisääntymisestä, sillä tutkimusten mukaan epäterveet elintavat ja syrjäytyminen kasautuvat erityisesti nuorille miehille. Tämä näkyy myös Puolustusvoimien tilastoissa, joiden mukaan varusmiespalveluksesta lykkäystä tai vapautuksen terveyssyistä saaneiden miesten määrä on lisääntynyt huolestuttavasti ja on erityisen korkea Oulun alueella. Oulun Diakonissalaitoksen säätiön, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiön/ Virpiniemen liikuntaopiston ja Oulun kaupungin toteuttamassa hankkeessa on tarkoituksena selvittää, millainen kehitettävän nuorten hyvinvointivalmennuspalvelun tulisi olla, jotta se aktivoisi nuoria miehiä huolehtimaan terveydestään. Tutkimustietoon sekä nuorten omaan osallistumiseen ja osaamiseen perustuen MOPO-hankkeessa kehitetään uusi, nuorille tuttuja teknologioita hyödyntävä palvelu, joka aktivoi nuoria fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Hanke tuottaa näyttöä nuorten osallisuutta ja tietokonepeliympäristöä hyödyntävän aktivointimenetelmän vaikuttavuudesta väestötasolla. Hankkeessa koulutetaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn monialainen toimijaverkosto, joka koostuu kehitettävässä palveluverkostossa toimivista Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen sekä järjestösektorin toimijoista. Kutsuntatilaisuuksiin vuosina 2011, 2012 ja 2013 osallistuvat nuoret miehet ovat hankkeen välillistä kohderyhmää. MOPOhankekokonaisuuteen kuuluu neljä eri osahanketta, joista kahteen on myönnetty EAKR-rahoitus TEKESin

34 34 kautta (CallUp&Go ja MOPOCoach) ja yksi osio on rahoitettu OKM:n rahoituksella (ViritäMOPO). EAKRrahoitteisella CallUp&Go hankkeella on kehitetty peliteknologia, jota ESR-rahoitteisessa MOPOTuninghankkeessa testataan ja kehitetään edelleen Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Työnjako EAKR:n ja maaseutuohjelman välillä koetaan Pohjois-Suomessa käytännössä melko toimivaksi. Alustava linjaus työnjaosta on tehty jo ohjelma-asiakirjoissa. Tämän lisäksi kussakin ELY-keskuksessa on tehty asiaa koskevat tarkemmat periaatelinjaukset, jotka on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmissä. Tarvittaessa yritystutkijat käyvät tapauskohtaisesti keskustelua siitä, kumman ohjelman kautta hanke soveltuu paremmin rahoitettavaksi. Taulukko 8. Työnjakoa voidaan kuvata karkeasti seuraavalla taulukolla EAKR Maaseuturahasto Maantieteellinen jako taajamat ja kaupunkikeskustat harvaan asuttu ja ydinmaaseutu Energiahankkeet (bioenergia) Matkailu Maatilan yhteydessä toimivat mikroyritykset Muut maaseudun mikroyritykset (alle 10 henk työll) Yli 10 henk työll yritykset Elintarvikkeiden ensimmäisen asteen jatkojalostus - paikallista suurempien energiayksiköiden perustaminen - laajat teknologiahankkeet - laajat toimintaohjelmat - matkailukeskukset ja keskittymät ja isot matkailuyritykset -laajempaan verkostoon kuuluvat - kv potentiaalia omaavat ja kasvuhakuiset - erityisen osaamisintensiiviset ja innovatiiviset - EAKR varoin - raaka-aineeseen liittyvät hankkeet - paikalliset energiayksiköt - maaseudulla toimivat mikroyritykset - maatila- ja luontomatkailu -vain maaseuturahastosta - kaikki muut - rahoitetaan vain maaseuturahastosta Pohjois-Suomen EAKR ohjelmalla on tuettu maaseudun kehittymistä rahoittamalla erityisesti yhteyksiä ja infraa, asukkaiden elinolosuhteiden ja palveluiden kehittämistä sekä ympäristötoimia. Myös maaseudulle ulottuvien yrityspalveluiden kehittäminen ja verkostoituminen sekä yritysten kesken että pääasiassa maakuntakeskuksissa sijaitsevien tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa ovat olleet merkittäviä EAKR rahoitteisia toimia maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. Maantieteellisesti EAKR rahoitus on painottunut taajamiin ja kaupunkikeskustoihin ja maaseuturahoitus harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle.

35 35 Esimerkki yhteensovituksesta: Lapissa on toteutettu uusiutuvan energian hankekokonaisuus, jonka toteutukseen on osallistuttu sekä maaseuturahaston, sosiaalirahaston että aluekehittämisrahaston varoin. Pohjois-Pohjanmaalla on EAKR:n kautta tuettu matkailukeskuksiin (Ruka, Syöte, Rokua, Kalajoki) kohdistuvia hankkeita. Näiden ulkopuolella olevat pienet matkailun ohjelmapalveluita tarjoavat yritykset ovat taasen olleet maaseutuohjelman asiakkaita Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Kansallisten erityisohjelmien määrä on vähentynyt ohjelmakauden alkuvuosista. Ohjelmakaudella toteutettavia kansallisia erityisohjelmia ovat olleet osaamiskeskusohjelma (OSKE), aluekeskusohjelma (AKO), alueellinen maaseutuohjelma (AMO) sekä saaristo-ohjelma. Vuoden 2010 alusta aluekeskusohjelma (AKO) ja alueellinen maaseutuohjelma (AMO) yhdistyivät KOKO ohjelmaksi. KOKO ohjelman elinkaari jäi melko lyhyeksi ja se ajettiin alas vuoden 2011 loppuun mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä korvasi saaristo-ohjelman. Kansallisten erityisohjelmien rooli on ollut lähinnä koordinoiva. P-S EAKR ohjelmasta rahoitetuista hankkeista noin neljänneksellä (21,7 % myönnetystä EU+valtio osuudesta ja 27 % myönnetystä julkisesta rahoituksesta ) on selkeä yhteys kansallisiin erityisohjelmiin (hankkeet syntyneet ao. verkostojen pohjalta). EAKR ohjelman yhteensovitusta kansallisiin erityisohjelmiin on turvannut mm. se, että edellä esitettyjen ohjelmien perusrahoitusta koskeva päätöksenteko (pl. Saaristo-ohjelma) kulkee maakuntien liittojen kautta, ja ohjelmien pohjalta syntyvien hankkeiden toteuttaminen on rahoitettu pitkälti rakennerahastovaroin (MYR, sihteeristö käsittelyt jne.). Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Osaamiskeskusohjelmien tavoitteena on ollut parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla on tuettu alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Noin 12 % Pohjois-Suomen EAKR ohjelmasta myönnetystä julkisesta rahoituksesta on kohdistui hankkeisiin, joilla oli selkeä yhteys osaamiskeskusohjelmiin. Pääosa rahoitetuista hankkeista on kohdistunut toimintalinjaan 2. Pohjois-Suomessa on toiminut vuosina neljä osaamiskeskusohjelmaa, joiden perusrahoitukseen on saatu valtion rahoitusta seuraavasti: ,245 milj ,340 milj ,230 milj ,320 milj ,400 milj ,070 milj.

36 36 Taulukko 9. Osaamiskeskusohjelmat ja klusterit, joissa Pohjois-Suomen osaamiskeskusohjelmat olivat mukana ja niiden rahoitusosuudet v. 2012: Maakunta Osaamiskeskusohjelma/klusteri, jossa mukana Perusrahoitus 2012 ( ) Pohjois-Pohjanmaa Oulun seudun osaamiskeskus HealthBio- Terveyden bioteknologia Hyvinvointi Jokapaikan tietotekniikka Nanoteknologia Ympäristöteknologia osaamisklusterien yhteiset Raahen seudun osaamiskeskus Meriosaaminen (ml. Tornion ja Nivalan liittännäisjäsenet) Lappi Lapin osaamiskeskus Matkailu ja elämystuotanto Keski-Pohjanmaa Kokkolan seudun osaamiskeskus Uusiutuva metsäteollisuus Nanoteknologia P-S yhteensä Kansallisilla varoilla hoidetaan Osaamiskeskusohjelmien perusrahoitus sekä ns. siemenhankkeet. Osaamiskeskusohjelmien pohjalta syntyneille mittavammille kehittämishankkeille haetaan rahoitusta lähinnä rakennerahastojen (EAKR, ESR), EU:n puiteohjelmien, sekä TEKESin ja Suomen akatemian kautta. EAKR:n kautta on rahoitettu mm. tarvittavia tutkimus- ja kehittämisympäristöjä, joiden rahoittamiseen ei ole saatavissa muuta rahoitusta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla valtaosa osaamiskeskusohjelman pohjalta syntyneistä hankkeista ohjautuu rahoitettavaksi Tekesin kautta (kansalliset varat). EAKR:ään ohjautuneita hankkeita on syntynyt eniten Jokapaikan tietotekniikkaan ja Nanoteknologiaan liittyen. Keski-Pohjanmaalla osaamiskeskusohjelma on tuottanut EAKR ohjelmaan mm. kemian alan oppimis- ja tutkimusympäristöhankkeita. Lapissa toteutettavan osaamiskeskusohjelman ja Pohjois-Suomen EAKR- ohjelman yhteys matkailutoimialalla on vahva. OSKE ohjelmille ei enää vuonna 2013 osoiteta uusia määrärahoja. OSKE ohjelmat korvaa kansallinen INKA ohjelma. Aluekeskusohjelma AKO (vuoden 2010 alusta KOKO ohjelman sisään) Aluekeskusohjelmien tavoitteena oli kehittää aluekeskusten vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä kaikki maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi. Aluekeskukset muodostuivat toiminnallisesti yhtenäisistä, työssäkäyntiin, asumiseen sekä palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustuvista kaupunkiseuduista.

37 37 Pohjois-Suomen alueella toteutettiin vuosina seitsemää aluekeskusohjelmaa, joiden perusrahoitukseen saatiin valtion rahoitusta seuraavasti: ,155 milj ,565 milj ,472 milj. Näiden kautta syntyvät varsinaiset aluekeskusohjelmaa toteuttavat kehittämis- ja investointihankkeet on rahoitettu pääasiassa rakennerahastovaroin. Vuoden 2010 alusta AKO- ja AMO ohjelmat yhdistettiin KOKO ohjelmaksi. Noin 8 %:lla rahoitetuista EAKR hankkeista (myönnetty EU+valtio) on yhteys aluekeskusohjelmaan (AKO). Hankkeet kohdistuvat pääasiassa TL 2 (59 %) ja TL 3 (37 %). Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma/alueellinen maaseutuosio AMO (vuoden 2010 alusta osa KOKO ohjelmaa) Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteena oli uudistaa ja monipuolistaa elinkeinoja sekä turvata ja kehittää palveluja maaseudulla sovittamalla yhteen maaseutua koskevia eri hallinnonalojen toimenpiteitä. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteutus alueilla tapahtuu AMO ohjelmien kautta. AMOt toimivat alueilla, jotka eivät kuuluneet aluekeskusohjelman (AKO) piiriin. Pohjois-Suomen maakunnissa toteutettavien AMO ohjelmien perusrahoitus maakunnittain v : Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa P-S yhteensä Vain 1 %:lla rahoitetuista EAKR hankkeista on selkeä yhteys alueelliseen maaseutuohjelmaan (AMO). AMO -ohjelmien pohjalta syntyneet hankkeet on rahoitettu pääasiassa Manner-Suomen maaseutuohjelman ja kansallisin varoin. Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO Vuoden 2010 alusta AKO ja AMO ohjelmat yhdistyivät KOKO ohjelmaksi. KOKO on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jolla tuetaan paikallistason (seutu) strategista kehittämistä ja parannetaan aluekehittämiseen osallistuvien tahojen yhteistyötä. Ohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen erityisohjelma ja osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. Päättäessään valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista valtioneuvosto päätti, ettei KOKO ohjelmaa jatketa kansallisena erityisohjelmana vuoden 2011 jälkeen. Pohjois-Suomen alueella toimi vuosina kaksitoista (12) KOKO ohjelmaa, joiden vuosittainen kansallinen perusrahoitus (maakunnan kehittämisraha) oli yhteensä noin 1,5 milj. ja kokonaisbudjetti noin 3 milj. euroa. Seutukohtaisten KOKO ohjelmien lisäksi KOKO ohjelman tavoitteita tuettiin seitsemällä valtakunnallisella verkostolla, joihin alueet ovat ilmoittautuneet omien kiinnostustensa mukaisesti mukaan. Matkailuverkoston valtakunnallinen koordinointivastuu on Pohjois-Suomen alueella (Kalajoki) ja koordinointiin on osoitettu edellä mainittujen varojen lisäksi rahoitus.

38 38 KOKO ohjelmaan liittyville hankkeille oli mennessä kohdistunut noin 4 % sekä myönnetystä EAKR +valtio osuudesta että koko myönnetystä julkisesta rahoituksesta. Saaristo-ohjelma Vuosina on toteutettu myös valtioneuvoston joulukuussa 2006 hyväksymää saaristo-ohjelmaa vuosille Ohjelman tavoitteena on hyödyntää saaria, merta, järviä, jokia ja ranta-alueita aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Ohjelma kohdistui periaatteessa kaikkiin kuntiin maassa. Alle 1 %:lla P-S EAKR ohjelmasta rahoitetuista hankkeista on yhteys saaristo-ohjelmaan. Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös saariston kehittämisestä v korvasi saaristoohjelman.

39 39 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN 4.1 Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan keskeisenä tavoitteena on Pohjois-Suomen elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun, tuottavuuden ja kansainvälistymisen edistäminen sekä t&k -toiminnan lisääminen pk-yrityksissä. Toimintalinjan keskeisenä kohderyhmänä ovat alkavat ja jo toimivat kasvuhakuiset yritykset. Toimintalinjan vaikuttavuus ja strategisen toteutuksen onnistuneisuus (oma arvio) Yritystoiminnan uudistamiseen ja kasvuun liittyviä tukia tarvitaan Pohjois-Suomessa. Alueella on paljon pienimuotoista yritystoimintaa, jonka liikkeelle lähtöä on ollut tarkoituksenmukaista edesauttaa. Alueella on myös runsaasti innovaatiotoimintaa, jonka kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi kaipaa tukea eikä alueella ei ole käytettävissä riskipääomaa samalla tavalla kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Pohjois-Suomen maakunnat ja niiden yritystoiminta on ollut jatkuvassa rakennemuutoksessa koko luvun. Voimakkainta muutos on ollut ns. perinteisillä vahvoilla toimialoilla eli metalli- ja metsäteollisuuden aloilla. Viimeaikoina myös luvulla voimakkaassa kasvussa ollut Nokia- vetoinen elektroniikka- ja ohjelmistoteollisuus on voimakkaasti supistanut toimintaansa. Samanaikaisesti valtion ja valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikat ovat supistuneet muuta maata voimakkaammin. Työpaikkojen menetykset ovat kohdistuneet erityisesti miesvaltaisille toimialoille. EU- ohjelmavaroilla on tämän rakennemuutoksen aikana ollut huomattava merkitys yksityisten työpaikkojen luomisessa sekä EAKR-, ESRettä EMR- varoin. Kokonaistyöpaikkamäärän muutoksella mitattuna ajanjaksolla kaikki kolme Pohjois-Suomen maakuntaa sijoittuvat viiden parhaan maakunnan joukkoon Suomessa. Vastaavana aikana yksityisen sektorin työpaikkojen lisäys oli suurinta Keski-Pohjanmaalla (7,4 %), Lapissa kolmanneksi (5,5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla neljänneksi suurinta (5,1 %). Koko maan kasvun keskiarvot olivat noin 2,5 % vastaavalla ajanjaksolla. Koko luvun työpaikkamuutokset maakuntakeskuksissakin olivat huomattavia, Oulu 20 %, Kokkola 20 % ja Rovaniemi 14 %. Kuluvalla ohjelmakaudella pk- sektorin yritykset ovat Lissabonin strategian mukaisesti panostaneet uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, uuden teknologian soveltamiseen ja käyttöönottoon. Yritystuista noin 60 % kohdistui näihin toimintoihin. Vaikka näillä menetelmillä haetaan tuottavuuden kasvua ja kilpailukyvyn vahvistamista ovat myös yritysten henkilöstömäärät kasvaneet lukuun ottamatta taantuman vuotta Voimakkainta henkilöstömäärän kasvu yrityksissä oli vuonna Rakennemuutoksessa on aina myös uuden yritystoiminnan synnyttämisenmahdollisuus. Suuremmat ja tuottavuutta lisäävät yritykset tehostavat toimintojaan ulkoistamalla liiketoiminnastaan osia, jotka eivät ole yrityksen osaamisen ydinaluetta. Näin on avautunut mahdollisuus synnyttää uutta palveluliiketoimintaa jo toiminnassa olevien yritysten yhteyteen. Yritystuista lähes 30 % on kohdistunut yritystoiminnan monipuolistamiseen ja vahvistamiseen sekä uuden yritystoiminnan synnyttämiseen.

40 Ulkopuolisen arvioinnin keskeiset huomiot Pohjois-Suomen EAKR - ohjelman toteuttamiseen (yritystuet) toimintalinjalla 1: 40 EAKR ohjelmista on valtakunnallisesti tarkasteltuna tuettu etenkin perinteisiä toimialoja ja sitä kautta jo olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä, palveluyritystoiminnan jäädessä noin kolmasosaan. Pohjois-Suomen ohjelmassa painottuu palveluyritystoiminta muuta maata vahvemmin. Palvelualan yritysten saama tuki on lähes puolet teollisuusyritysten saamasta tuesta. Erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminta erottuu selkeästi Itä- ja Pohjois-Suomessa, samoin informaatio- ja viestintäalan yritykset. Myös luovien alojen osuus vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Luovien alojen osuus on jopa 10% myönnetystä tuesta, kun se esimerkiksi Varsinais-Suomessa on vain 1 %. EAKR rahoituksen vaikutus yrityskannan kehitykseen on ollut merkittävintä Itä- ja Pohjois- Suomessa Suomen EAKR ohjelmissa on varsin hyvin onnistuttu tukemaan sellaisia yrityksiä ja kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat edesauttaneet kansainvälistymistä ja kasvua, mm. Lapissa viennin arvon kehitys on kasvanut suhteessa eniten koko maassa vuosina Samoin vientiä harjoittavien yritysten lukumäärän kehitys on ollut selkeästi voimakkainta Lapissa. Toimintalinjan 1 julkinen kehys vuosille on yhteensä ja siitä oli mennessä sidottu virallisilla rahoituspäätöksillä 84,9 % eli Yksityisen rahoituksen osuus TL 1 kokonaisrahoituksesta on ollut luonnollisesti merkittävä (noin 70 %). Taulukko 10. Toimintalinjan 1 kokonaisrahoituksen muodostuminen mennessä: Sidottu Osuus EU+valtio sidotusta 28,6 %% Kunta+muu julkinen ,6 % Yksityinen ,8 % Yhteensä ,0 % Taulukko 11. TL 1 rahoituksen kohdentuminen Sidottu EU+valtio ( ) Osuus % Sidottu julkinen Osuus % Hankkeita ELYjen myöntämät yritystuet ,5 % ,3 % Finnveran laina- ja takaustoiminta (korkotuet) * ,6 % ,1 % Finnvera/pääomasijoitustoiminta** ,7 % ,6 % 1 Liittojen myöntämä rahoitus ,2 % ,0 % 42 Yhteensä % ,0 % *Finnveran luvut eivät sisällä hallinnointikorvausta ** Finnveran pääomasijoitustoiminta on merkitty yhdeksi hankkeeksi (sijoituskohteita useampi)

41 41 Pohjois-Suomen yrityskanta on hyvin mikro- ja pienyritysvaltainen. Noin toimipaikasta 93 % työllistää alle 10 henkilöä ja näistäkin valtaosa on vain yhden tai muutaman henkilön työllistäviä henkilöä työllistävien yritysten osuus on 6 % ja työllistävien osuus 1 %. Yli 250 henkeä työllistäviä suuryrityksiä on vain 30 (v tietoja). Toimintalinjan 1 keskeisenä tehtävänä on edesauttaa alueemme mikroyrityksiä kasvamaan pienyrityksiksi ja kasvuhakuisia pienyrityksiä edelleen pk yrityksiksi. Alueen yritysrakenteesta johtuen suorien yritystukien sekä läheltä saatavien räätälöityjen yrityspalveluiden merkitys tässä työssä korostuu. Ei ole realismia, että pienillä yrityksillä olisi mahdollisuuksia tai valmiuksia omiin t&k satsauksiin ennen kuin tietyt perusasiat ja puitteet ovat kunnossa. Toimintalinjan 1 varat onkin suunnattu ensisijaisesti alkavien ja pienten yritysten perusvalmiuksien luomiseen (hautomotoiminta, kone- ja laiteinvestoinnit, uuden teknologian käyttöönotto, ICT:n hyödyntäminen, verkostoituminen) sekä kasvuhaluisten yritysten mahdollisimman monipuoliseen tukemiseen. Pidemmällä olevien yritysten kohdalla rahoitus on painottunut tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen ko. yrityksissä. Toimintalinjan 1 rahoituksesta yli 90 % on kohdistunut yritysten toteuttamiin kehittämis- ja investointihankkeisiin (ml. Finnveran rahoitus), joilla on pääasiassa uudistettu teknologiaa sekä toiminta- ja tuotantotapoja. Loppuosa eli vajaa 10 % rahoituksesta on suuntautunut maakuntien liittojen rahoittamiin kehittämishankkeisiin, joilla on pyritty erityisesti verkostoitumisen kautta luomaan edellytyksiä yritysten kasvulle, parannettu yritysten liiketoimintaosaamista sekä edistetty mm. ICT sovellusten hyödyntämistä yritystoiminnassa. Myös uusien yritysten syntyä tukeva hautomotoiminta on ollut merkittävää ja tuloksellista toimintalinjalla 1. Yritystuet (ml. Finnvera) Yritystukien kysyntä on ollut Pohjois-Suomessa yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta vilkasta. Yritystukia (yritysten kehittämisavustuksia ja toimintaympäristötukia) on EAKR ohjelmasta haettu vuonna 2012 noin 67,7 milj. edestä, mikä on vain noin 1 milj. vähemmän kuin edellisvuonna (69 milj. /2011, 72 milj. /2010 ja 65 milj. /2009). Erityisesti Keski-Pohjanmaalla kysyntä on ollut edellisvuosia vilkkaampaa. Pohjois-Suomen ELY-keskukset olivat vuoden 2012 loppuun mennessä myöntäneet toimintalinjan 1 rahoitusta yritysten kehittämis- ja investointihankkeeseen ja Finnveran korko- ja takausprovisiotukea investointihankkeeseen. Yritystuista 73 % on suunnattu pieniin ja mikroyrityksiin ja 22 % keskisuuriin yrityksiin. Suurille yrityksille rahoituksesta on suuntautunut 3 % ja kuntaomisteisille yhtiöille vajaa 2 %. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti suuria yrityksiä tuetaan vain silloin, kun ne ovat osa hanketta, joka edistää teknologian siirtoa pk-yrityksiin tai toimialan klusteroitumista. Valtaosa yrityksille myönnetyistä investointi- ja kehittämisavustuksista (43 %) on kohdistunut uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Yksittäisenä toimialana tukea on suuntautunut eniten puutavara- ja puutuoteteollisuuteen (16 % myönnetystä EU+valtio rahoituksesta).

42 42 Taulukko 12. Yritysten kehittämis- ja investointiavustusten (ml. Finnvera) kohdentuminen myöntöperusteen mukaan Osuus % Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto 43,3 % Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen ja vahvistaminen 15,6 % Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 15,5 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 12,4 % Uudet rahoitusjärjestelyt /Finnvera (pl. pääomasijoitustoiminta) 8,6 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 3,4 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 1,2 % Yhteensä 100,0 % Yritystukien kohdentuminen on esitetty yllä myöntöperusteen mukaan. Ohjelma-asiakirjan mukainen menoluokkatarkastelu ei juurikaan palvele alueemme yritystukien seurantaa. Pääosa yritystuille soveltuvista menoluokista pohjautuu tavalla tai toisella t&k&i -toimintaan, jonka tyyppiseen toimintaan pääosalla alueemme yrityksistä ei ole vielä edellytyksiä. Muu investointi yrityksiin menoluokka muodostuu näin ollen selkeästi suurimmaksi menoluokaksi antamatta tarkempaa kuvaa todellisesta rahoituksen suuntautumisesta. Yritystuista puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että merkittävä osa Pohjois- Suomen yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä maaseudulla toimivia yrityksiä, joiden osalta yritystuet rahoitetaan Suomen tekemän linjauksen perusteella pääasiassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Hyvän kokonaiskuvan etenkin maaseudulla toimivien yritysten kehittämisrahoituksesta ja vaikuttavuudesta saa tarkastelemalla näitä kahta rahoitusvälinettä yhteisesti. Suurimmat mennessä rahoitetut yritystukihankkeet TL 1: 1) Teräskuonan jalostus/tapojärvi Oy, toteutunut julkinen rahoitus (Lappi) 2) Uusi höyläämö/veljekset Vaara Oy, suunniteltu julkinen rahoitus (Lappi) 3) Tiedonsiirtokaapelitoiminnan käynnistäminen Oulussa/Nestor Cables Oy, toteutunut julkinen rahoitus (P-P) 4) Rakennushanke Gielas /Tunturikiinteistöt Oy, toteutunut julkinen rahoitus (Lappi) Kaikkinensa toimintalinjasta 1 on rahoitettu vain alle 10 hanketta, joiden julkinen tuki ylittää 1 milj. euroa. Esimerkkejä vaikuttavuudeltaan merkittävistä yrityshankkeista: Hakija: RD VELHO OY Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, yritystuet Myönnetty julkinen rahoitus yhteensä: Ylivieskasta yrityshautomosta käsin on käynnistynyt nyt jo valtakunnallisesti toimiva insinööritoimisto RD Velho Oy ( alun perin Velho Engineering Oy), jolle on tehty tällä ohjelmakaudella kolme liiketoiminnan kehittämiseen liittynyttä tukipäätöstä ja jota myös TEKES on rahoittanut. Käynnistysvaiheessa kolme henkilöä työllistänyt yritys työllistää nyt Ylivieskassa, Oulussa, Vaasassa, Tampereella, Hyvinkäällä ja Vantaalla yhteensä n. 100 henkilöä. Yrityksellä on parhaillaan vireillä kansainvälisen toiminnan merkittävään laajentamiseen liittyvä EAKR- hakemus. Yrityksen toiminta on ollut hyvin kannattavaa ja sen talous on kunnossa.

43 43 Hakija: CHAMPION DOORS OY Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, yritystuet Myönnetty julkinen rahoitus: Nivalassa toimiva Champion Door on hyvin vahvasti kasvanut ja hyvin menestynyt lentokone-, varasto- ja teollisuushalleihin kangasnosto-ovia valmistava teollinen yritys, jonka toiminta painottuu kansainväliseen toimintaan. Yritykselle on tehty EAKR ohjelman kautta 2 kehittämisavustuspäätöstä kuluvan ohjelmakauden aikana, liittyen uuden tuotantolinjan perustamiseen sekä vientitoiminnan tuottavuuden kehittämiseen. Yritys työllistää tällä hetkellä hieman alle 50 henkilöä. Hakija: TERMATER OY Rahoittaja: Pohjanmaan ELY-keskus, yritystuet Myönnetty julkinen rahoitus: Kyseessä on vuodesta 2006 toiminut katto-, seinä- ja lattiaelementtejä valmistava yritys, jonka elementtien tuotekehitystä ja siihen liittyviä investointeja on tuettu ko. hankkeella. Yritys on koko toiminta-aikansa vienyt läpi useita kehittämisprosesseja niin tuotannon kuin uusien tuotteiden kehittämiseksi. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on ollut mahdollistaa yrityksen nopea ja kannattava kasvu ja yrityksen toiminta onkin ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Tällä hetkellä yritys työllistää verkostokumppaneineen (valmistus, kuljetus ja asennus) noin 30 henkilöä. Yrityksen toiminnan kehittämisessä on käytetty monipuolisesti myös muita tarjolla olevia palveluita ja rahoituksia, mm. Tekesin valmistelurahoitusta. Voimakkaan kasvun vaiheessa yritys palkkasi 10 uutta työntekijää ja koulutus toteutettiin ESR -rahoitteisen Protek -hankkeen kautta rekrytointikoulutuksena. Yritys on tarvinnut kehittämisvaiheissaan asiantuntija-apua myös erilaisiin liiketoiminnallisiin kehittämisprojekteihin. Näiden toteuttamiseen on käytetty mm. ELY -keskuksen palvelutuotteita sekä alueella käynnissä olevia EAKR -rahoitteisia hankkeita. Yritys on erittäin innovatiivinen kasvuyritys, jolla on luonnollisesti myös kasvuyrityksen haasteet, mutta käytettävissä olevat tukipalvelut ovat edistäneet yrityksen kasvua, investointeja ja tuotekehitystä merkittävästi. Pääomasijoitustoiminta Vuoden 2009 lopulla tehtiin päätökset pääomasijoitustoiminnan käynnistämisestä EAKR ohjelmissa (TL 1) ja toimintaan varattiin koko maassa 17,529 miljoonaa euroa. Pääomasijoitustoimintaa ei kuitenkaan vielä vuoden 2010 aikana saatu lainsäädäntö ym. teknistä syistä käynnistymään. Käynnistyminen tapahtui elokuussa Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmasta varoja Finnveran pääomasijoitustoiminnan käyttöön ohjattiin 3,0 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj on sijoittanut saamansa EAKR varat lainoina tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön, joka sijoittaa niitä Euroopan komissiolle ilmoitetun valtiontukiohjelmansa mukaisesti innovatiivisiin suomalaisiin alkavan vaiheen yhtiöihin. Kullekin ohjelma-alueelle on perustettu

44 44 aloitusrahaston sisään omat seurantayksikkönsä, joilla seurataan varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Rakenteessa Finnvera Oyj toimii tuen välittävänä toimielimenä. Pohjois-Suomen EAKR pääomasijoitusvaroin oli vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitettu kuutta (6) alkavaa yritystä. Tehtyjen sijoituspäätösten yhteismäärä oli 2,7 miljoonaa euroa, joten varat ovat käytännössä sitoutuneet. Maakuntien liittojen kautta rahoitetut TL 1 kehittämishankkeet Yleisellä tasolla voidaan todeta ao. rahoituksen kohdistuneen täydentämään alueellista yrityspalvelutarjontaa. Maakuntien liittojen myöntämä rahoitus (42 hanketta) on kohdistunut pääasiassa yrityksille tarjottaviin verkosto- ja tukipalveluihin, liiketoimintaosaamisen lisäämiseen ja liiketoimintojen uudistamiseen sekä tietotekniikan hyödyntämisen lisäämiseen yrityksissä. Alueen imagomarkkinointi (ml kansainvälistyminen) on ollut myös vahvasti mukana toimintalinjan 1 toteutuksessa. Keski- Pohjanmaalla rahoitus on suunnattu pääasiassa alueellisten yrityspalveluiden monipuolistamiseen, yritysten tietoteknisten valmiuksien parantamiseen ja liiketoimintaosaamisen kasvattamiseen. Pohjois- Pohjanmaalla keskiössä on imagomarkkinoinnin lisäksi ollut yrityshautomotoiminta sekä yritysten liiketoimintaosaamisen lisääminen. Lapissa rahoitus on kohdentunut matkailuelinkeinon tuote- ja imagomarkkinointiin. Erityispiirteenä liittojen toimintalinjasta 1 rahoittamissa hankkeissa on ollut se, että niihin on osallistunut merkittävä määrä yrityksiä (2 397 yritystä/42 hanketta) eli myös näillä hankkeilla on ollut vahva yrityskytkentä. Hankkeiden avulla on edesautettu 768 työpaikan ja 217 uuden yrityksen syntymistä. Syntyneistä työpaikoista 39 % on ollut naistyöpaikkoja ja syntyneistä yrityksistä 38 % naisten perustamia. Sekä uudet yritykset että työpaikat ovat syntyneet Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Lapissa liitto on toiminut hyvin rajallisesti rahoittajana toimintalinjassa 1, eikä työpaikkoja ole sinne tätä kautta syntynyt. Rahoitetuista 42 kehittämishankkeesta on mennessä suljettu 17, joten kokonaisvaltaista näkemystä rahoituksen vaikuttavuudesta on vielä ennenaikaista arvioida. TL 1 isoimmat liittojen rahoittamat kehittämishankkeet mennessä: Ylimaakunnallinen Lapland - North of Finland imagomarkkinointi -hanke (A31600) - suunniteltu kokonaisrahoitus 5,800 milj. (EU+valtio 70 %, kunnat ja muu julkinen 30 %) - Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen matkailun imagomarkkinointihanke International Marketing Approach for the Growth on Oulu (A30064) - kokonaisrahoitus 1,772 milj. (EU+valtio 53 %, kunnat 41 %, yksityinen 6 %) - järjestelmällinen ja pitkäjänteinen Oulun seudun markkinoiminen sijoittumiskohteena uusille yrityksille sekä alueen pk- yritysten kansainvälistymisen tukeminen Kuusamo Lapland The Call on Four Seasons (A30063) - kokonaisrahoitus 1,600 milj. (EU+valtio 56 %, kunnat 25 %, yksityinen 19 %) - matkailun kansainvälistymishanke

45 45 Esimerkki maakunnan liiton rahoittamasta alueen ja sen yritysten kilpailukykyä edistävästä hankkeesta: Lappi-brändin kehittämishanke LABRA (A31428) Toteuttaja: Lapin liitto Toteuttamisaika: Toteutunut kokonaisrahoitus: (EU+valtio 90 %, kunnat 5 %, tulot 6 %) Päärahoittaja: Lapin liitto Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kaikki toimialat kattava yhteinen brändi määrittelyineen. Projekti sai lappilaista osallistumaan brändin kehittämiseen. Prosessin tuloksena syntyi Lappibrändin tavoitemielikuvan pääviesti Lapland-Above Ordinary : Lappi on henkisesti, maantieteellisesti ja teoissaan tavanomaisen yläpuolella. Lappi brändi julkistettiin näyttävässä ulkoilmatapahtumassa Rovaniemellä. Joulukuussa 2012 julkistettiin brändikäsikirja toimeenpanoa varten sekä käynnistettiin myös avaintoimijoiden perehdyttäminen brändin käyttöön. Hanke on kasvattanut yleistä ymmärrystä brändin merkityksestä aluemarkkinoinnin ja kilpailukyvyn kannalta. Brändiosaaminen on hankkeen myötä laajentunut kaikilla toimialoilla Lapissa, ja se vahvistaa eri elinkeinojen rinnakkaista olemassaoloa ja menestymistä. Esimerkki yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä pääomasijoituskelpoisuuden parantamiseen tähtäävästä hankkeesta: Start up and Grow! (A31853) Toteuttaja: Oulun kaupunki/businessoulu liikelaitos Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: (EAKR+valtio 60 %, kunnat 37 %, yksityinen 3 %) Kokemukset osoittavat että yrityksille tehtävä kehitystyö nopeuttaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä ja yritysten pääomasijoituskelpoisuuden kehittäminen ja pääoman hakemisessa avustaminen edistää pääoman saatavuutta. Hankkeen päätavoitteena on parantaa yritysten pääomasijoituskelpoisuutta ja pääoman hankkimista sekä kansainvälistymisosaamista merkittävästi. Hankkeessa aktivoidaan ja kartoitetaan voimakasta kasvua tavoittelevia kohdeyrityksiä - toimialasta riippumatta. Kohdeyrityksille laaditaan kasvu- ja kehittämisohjelma. Projektin vaikutuksesta yritysten liiketoimintaosaaminen kehittyy voimakkaasti ja konkretisoituu myynti- ja vientitoimintana. Hankkeessa myös avustetaan yritysten vaativien teknologiahankkeiden suunnittelua ja rahoituksen hankintaa (mm. yksityinen, Tekesin t&k- ja NIY-rahoitus). Työtä tekevät BusinessOulun asiantuntijat ja ulkoistettu yrityskehitysasiantuntija. Hankkeessa verkostoidutaan parhaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin rahoittaja- ja pääomasijoittajatahoihin ja -verkostoihin mm. Euroopassa ja USA:ssa sekä tarkoin valittujen vastaavien yrityshautomoiden ja yritystoiminnan kehittämisorganisaatioiden kanssa. Projektin vaikutuksesta syntyy sijoittamisen toimintamalli ja verkosto, joka koostuu bisnesenkeleistä ja pääomasijoittajista, yrityskehitysorganisaatioista Oulussa, Suomessa sekä maailmalla. Tavoitteena on saada aikaan yli 200 toimijan verkosto.

46 Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 100 yritystä, synnyttää 250 uutta työpaikkaa ja 10 uutta yritystä sekä saavuttaa 20 miljoonan kasvurahoitus. Vuoden 2012 loppuun mennessä hankkeeseen on osallistunut 81 yritystä, joihin on syntynyt hankkeen aikana 180 uutta työpaikkaa ja yritysten saama kasvurahoitus on ollut noin 33 milj.. 46 Esimerkki äkilliseen rakennemuutokseen reagointi -hankkeesta: Vahva Kannus (A31626) Toteuttaja: Kannuksen kaupunki Toteuttamisaika: Toteutunut kokonaisrahoitus: (EU+valtio 70 %, kunnat 26 %, yksityinen 4 %) Päärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto Hanke on osa muutosprosessia, jonka käynnisti Atria Liha-Poutun 114 työntekijän irtisanomiset pienessä Kannuksen kaupungissa. Hankkeen keskeisenä tehtävänä oli saada aikaan olemassa olevien kasvuhakuisten yritysten liiketoimintojen uudistumista ja vahvistumista, aktivoida yrityksiä kehittämisinvestointeihin, pyrkiä lisäämään yrityspalveluiden ja ulkopuolisen asiantuntijuuden käyttöä yritysten kehittämisessä sekä tätä kautta synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa alueelle. Projektin tuloksena Kannukseen syntyi 40 uutta työpaikkaa sekä 9 uutta yritystä. Erityisen hyvin projektilla pystyttiin madaltamaan yritysten kynnystä käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita yrityksen kehittämisessä. Pienillä yrityksillä jo kynnys ottaa yhteyttä asiantuntijaorganisaatioihin on korkea, ja tämä kynnys ylitettiin usean yrityksen kohdalla projektin avustuksella. Ylimaakunnallinen hanketoiminta toimintalinjassa 1 Toimintalinjasta 1 on mennessä rahoitettu yksi ylimaakunnallinen hanke Lapland North of Finland imagomarkkinointi (A31600), jonka toteutus on vielä meneillään. Hanke on merkittävä päänavaus Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhteiselle matkailun imagomarkkinoinnille. Hanke on yksi suurimpia julkisen tuen saaneita hankkeita koko Pohjois-Suomen EAKR ohjelmassa.

47 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan keskeisenä tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen osalta. Toimintalinjan vaikuttavuus ja strategisen toteutuksen onnistuneisuus (oma arvio) Pohjois-Suomeen on EAKR -varoin synnytetty useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä innovaatio t&k ja oppimisympäristöjä, joita on kuvattu tarkemmin alla. Näiden ympäristöjen tarvelähtöisyys ja yrityskytkentä on ollut vahva. Pohjois-Suomen tutkimus-, innovaatio- ja oppimisympäristöillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä. Yhteisenä toimialana taustalla kaikilla maakunnilla on mm. kaivannaistoiminta ja siihen liittyvät tutkimus-, innovaatio- ja oppimisympäristöt. Pohjois-Pohjanmaalla on kaivannaistoimialalla profiloiduttu koulutus- ja innovaatioympäristöihin ja Lapissa toisen asteen koulutukseen, kaivannaistoiminnan sosiaalisiin vaikutuksiin sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Keski-Pohjanmaa on jo vuosia panostanut kemian prosessiosaamiseen ja testausympäristöihin, jota osaamista tarvitaan mineraalien jatkojalostuksessa. Pohjois-Suomen maakunnat huomioivat myös ympäristövastuullisuuden kaivostoimintaan liittyvässä tutkimustoiminnassa, siitä esimerkkinä mm. ylimaakunnallinen hanketoiminta. Toinen merkittävä yhtäläisyys löytyy maakuntien profiloitumisessa ydinosaamisensa vahvistamiseen. Älykkään erikoistumisen strategiaa on kaikissa maakunnissa toteutettu jo pidemmän aikaa. Lappi ja Lapin yritykset ovat panostaneet merkittävästi matkailualan kehittämiseen. Matkailualan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa on vahvistettu luovien alojen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimustoiminnalla. Pohjois-Pohjanmaa on profiloitunut elektroniikkateollisuuden osaajana. Vaikka rakennemuutos on koskettanut toimialaa voimakkaasti, erikoistumista on vahvistettu ja jalostettu painettavan elektroniikan osaamisen lisäämisellä. Alueen vahva yrityshautomotoiminta on vauhdittanut rakennemuutosta ja lisännyt uusien yritysten perustamista merkittävästi. Erityisosaamista maakunnassa löytyy myös energian, metallin ja materiaalitekniikan toimialoilla. Keski-Pohjanmaalla prosessiosaamisen sekä kemian tutkimuksen lisäksi erityisesti ohjelmistoteollisuutta on hyödynnetty onnistuneesti muilla toimialoilla. Kehittämistoimenpiteitä on suunnattu painotetusti myös hyvinvointiteknologian kaupallistamiseen sekä yritysten tuottavuutta lisääviin oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Ulkopuolisen arvioinnin huomiot liittyen EAKR rahoituksen merkitykseen alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä: Pohjois-Suomessa on painotettu suhteessa muuta maata enemmän t&k infrastruktuuria Pohjois-Suomessa on myös jonkin verran muusta maasta poiketen käynnistetty paljon hankkeita, jotka ovat kohdistuneet kansalaisille tarkoitettuihin palveluihin ja sovelluksiin

48 48 Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan suoraan kohdistuvat kehittämishankkeet korostuvat sellaisissa maakunnissa, joissa innovaatio ja t&k toiminnan volyymi on maan keskiarvoa heikompi, kuten Lapissa. Keski-Pohjanmaalla EAKR hanketoiminnassa painottuu yritysten innovaatiotoimintaympäristön kehittäminen ja Pohjois-Pohjanmaalla tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ydinelementit. Pohjois-Pohjanmaan vähäisempi yrityksiin painottuminen johtuu osittain alueen veturiyritysten oman kehittämistoiminnan vahvuudesta sekä kansallisten kehittämisresurssien (mm. Tekes) merkittävästä roolista. EAKR varoin on keskitytty kehittämään alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä vahvistamalla olemassa olevia vahvuuksia Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulukentän kautta. Pohjois-Suomeen syntyneet merkittävät osaamiskeskittymät, joissa EAKR rahoituksen rooli on ollut keskeinen: Matkailu (kv markkinointi, luonnonvaraosaaminen) Luovat alat ja kulttuuri (poikkisektoriaalisuus, elokuva, musiikki) Hyvinvointi (palvelurakenteet, fysiologia, kylmäosaaminen) Kaivannaisteollisuus (2. asteen koulutus, sosiaaliset vaikutukset, kvyhteistyö) Kansainvälinen toiminta (yhteistyö Venäjä, Ruotsi, Norja) Teollisuus (suurteollisuus, alihankinta) Saamelaiskulttuuri Painettava elektroniikka Energia (Uusiutuva energia ja energiatehokkuus) Metalli (ultralujat teräkset) Ympäristötoimiala (vesi- ja ilmastoosaaminen) Kaivosala (koulutus- ja innovaatioympäristöt) ICT Matkailu Yrityshautomotoiminta AS Prosessiosaaminen (prosessiteollisuuden testausympäristö) Kemia (mm. akkumateriaalien tutkimus- ja testausympäristö) Hyvinvointiosaaminen (mm. toimintakyvyn mittaaminen) ICT (Langaton tiedonsiirto) Oppimisalustat ja ympäristöt (Verkko-opetus) Alueen kunnianhimoisena tavoitteena (johon myös EAKR- varoin on myös panostettu merkittävästi) on, että, Lappi on Euroopan johtava kestävän luoto- ja elämysmatkailun kohde vuonna 2020 että, Pohjois-Pohjanmaalle syntyy maailmanluokan painetun älyn teollistamisyksikkö, joka tuo Suomeen vientiteollisuuden työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä että, Keski-Pohjanmaalle syntyy vahva kemian osaamiseen ja mm. litiumin ja akkukemikaali en mahdollisuuksiin perustuva kansainvälisen tason osaamiskeskittymä

49 49 Käytettävissä olevilla EAKR -varoilla on ollut suuri merkitys Pohjois-Suomen innovaatioympäristöjen kehittämiselle. Rahoitettujen kokonaisuuksien kautta alueelle on syntynyt erittäin korkealuokkaista osaamispääomaa mm. kemian (muovit ja komposiitit, nanoteknologia, akkukemikaalit), kaivannais- ja metalliteollisuuden, tieto- ja viestintäteknologian, painettavan elektroniikan, ympäristöteknologian, hyvinvoinnin sekä matkailun aloilla. Koska tutkimusympäristöjen toteutukseen ei ole saatavissa rahoitusta esimerkiksi Tekesin, Suomen Akatemian tai yliopistojen kautta, on EAKR -rahoituksen merkitys korostunut juuri tässä toiminnassa. Alueellisella vahvalla tutkimustoiminnalla luodaan pitkällä tähtäimellä pohjaa uusien työpaikkojen syntymiselle sekä sidotaan ne myös pysyvämmin alueelle. Toimintalinjan 2 varoja ei ole kuitenkaan käytetty pelkästään ympäristöjen luomiseen, vaan vahvasti myös uuden tutkimustiedon jalkauttamiseen alueen yrityksiin. Toimintalinjan 2 vuosien julkinen kehys on yhteensä ja siitä on mennessä sidottu virallisilla rahoituspäätöksillä eli 88,4 %. Kuntien osallistuminen toimintalinjan rahoittamiseen on ollut vahvaa; 25 % sidotusta julkisesta rahoituksesta on tullut kunnilta. Toimintalinjan 2 varoista (EU+valtio) 93 % on suunnattu tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen, innovointiin ja yrittäjyyteen ja 6 % tietoyhteiskuntahankkeisiin. Yksittäisinä menoluokkina on tuettu eniten TTK-infrastruktuuriin (26 %) sekä Teknologian siirtoon ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen liittyvää hanketoimintaa (25 %). Tutkimuskeskusten TTK toimiin on kohdennettu 19 % rahoituksesta. Muiden menoluokkien osuus on jäänyt alle 10 %:iin. Taulukko 13. Toimintalinjan 2 EAKR rahoitus on mennessä kohdistunut seuraavasti ( ): Osuus % Sidottu EU+valtio Maakunnan liittojen myöntämä rahoitus 72,2 % Tekes 12,4 % ELYt, yt (yritysten kehittämisavustukset ja toimintaympäristötukihankkeet) 8,8 % ELYt (ympäristöteknologia ja työllisyysperusteiset investointituet) 6,6 % Yhteensä 100,0 % >% % Maakunnan liittojen myöntämä rahoitus on kohdistunut pääasiassa innovaatio-, t&k- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Innovaatiotoiminnan osalta on onnistuttu viemään eteenpäin erityisesti metalli- ja puutoimialaa, tieto- ja viestintäteknologiaa, materiaaliteknologiaa, bio- ja terveystutkimusta sekä painettavaa elektroniikkaa. Merkittävää panostusta on kohdennettu myös ympäristötoimialaan, luoviin aloihin ja hyvinvointialaan. Ilman rakennerahastovaroja ei alueperusteista kehittämistoimintaa olisi ollut mahdollista viedä samassa mittakaavassa eteenpäin eikä toiminta olisi ollut yhtä monialaista. Tutkimusinfrastruktuurin osalta rahoitusta on Pohjois-Pohjanmaalla suunnattu uusimmat teknologian mukaisiin laitteistoihin. Mittavimpia investointeja on tehty mm. painettavaan älykkyyteen, ympäristöteknologiaan ja kaivosteollisuuteen liittyen. Lapissa EAKR rahoitteinen t&k toiminta on kohdistunut matkailun, kylmäteknologian ja muotoilualojen t&k- ympäristön rakentamiseen ja edelleen kehittämiseen. Materiaalien käytettävyyden (lujuus, kovuus, sitkeys jne.) osalta oppimis- ja t&k

50 ympäristöä on vahvistettu mm. Kemi-Tornion alueella M-Lab hankkeella. Keskeistä toiminnassa on ollut myös Living Lab verkoston tutkimusympäristön hyödyntäminen ja vahvistaminen. Keski-Pohjanmaalla t&k -hankkeet ovat kohdentuneet erityisesti kemian- ja prosessiteollisuuden- sekä hyvinvoinnin aloille. Kaikkiin edellä mainittuihin toimialoihin kohdistuu myös suuria tulevaisuuden odotuksia. Keski-Pohjanmaa on kohdistanut rahoitustaan voimakkaasti myös oppimisalustojen ja ympäristöjen vahvistamiseen sekä myös t&k toiminnan toimintaympäristöjen vahvistamiseen. Näiden hankkeiden sekä myös sisältötuotannon Verkko- ja media 2013 hankkeen toiminta-alustana tulee keskeisesti toimimaan Keski-Pohjanmaan maakuntaverkko, jota rakennetaan maakunnan liiton rahoituksella toimintalinjalla 3. Pohjois-Pohjanmaalla on panostettu mm. mobiili- ja simultaatio- oppimisympäristöjen kehittämiseen ja Lapissa etäopetustoiminnan kehittämiseen. 50 ELY-keskusten rahoittamat ympäristö-/ympäristöteknologiahankkeet Ympäristöteknologia -hankkeet ovat painottuneet vahvasti vesistötutkimukseen, teollisuuden aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseen sekä haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyyn. Hankkeilla on mm. edistetty teollisuusprosesseissa syntyvien sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttöä sekä kehitetty ympäristön tilaa seuraavia mittaustekniikoita ja - menetelmiä. Toteutettujen hankkeiden avulla on lisätty myös kansalaisten ympäristötietoisuutta. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla on panostettu ilmastoasioihin laatimalla alueellinen ilmastostategia sekä ilmastoportti, jonka tarkoituksena on aktivoida kuntalaisia ja elinkeinoelämää konkreettisiin toimenpiteisiin energian säästämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) hankkeessa kehitetään menetelmiä, jolla voidaan mitata yhdyskuntarakenteen ja erityisesti eri kaavoitusratkaisujen ilmastoystävällisyyttä. ELY-keskusten yritystuet (yritysten kehittämisavustukset ja toimintaympäristön kehittämisavustukset) Toimintalinjasta 2 on rahoitettu 46 yrityksen kehittämisavustushanketta. Kehittämisavustukset on kohdistettu pääasiassa kuntien yritysten käyttöön rakentamiin teollisuus-/toimitilahankkeisiin eli ns. kuntien hallihankkeisiin. Toimintaympäristötukihankkeiden lähtökohtana on ollut synnyttää alueelle uusia yrityksille suunnattuja palveluja sekä tuottaa mm. tarvittavia yritystoimintaa palvelevia taustaselvityksiä. Toimintaympäristötukihankkeilla on tuettu yrityshautomotoimien sekä seudullisten yrityspalveluiden käynnistämistä (pääasiassa palkka- ja asiantuntijakulut sekä tarvittavat koneet ja laitteet). Esimerkiksi Lapissa toimintaympäristön kehittämishankkeilla on rahoitettu erityisesti yritysten verkostoitumishankkeita digitaalisen median keinoin sekä seudullisten yrityspalveluiden kehittymistä. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat mm. Heavy High tech Partnerbook verkkopalvelun kehittäminen ja Levi Digit mobiili verkkopalvelu yrityksille. ELYjen rahoittamat työllisyysperusteiset investointitukihankkeet TL 2 Työllisyysperusteinen investointituki on ollut tukimuotona käytössä toimintalinjalla 2 ainoastaan Pohjois- Pohjanmaalla vuosina Rahoitus on kohdennettu yrityskeskittymien/yrityspuistojen

51 toimintaympäristöjen rakentamiseen ja kehittämiseen. Entisille tavoite 6 alueille on toteutettu kokonaan uusia yrityskeskittymiä ja muilla alueilla on kehitetty jo olemassa olevia yrityspuistoja. Pohjois-Suomen EAKR ohjelman TL 2 periaatteiden mukaisesti yritystoiminta tarvitsee synergiaa ja monipuolisia palveluja tarjoavia alueita. Yksittäisen yrityksen on usein vaikea rahoittaa laadukasta ympäristöä, joten tarvitaan innovatiivisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ratkaisuja yritysalueiden yleiseen kehittämiseen. Yritysalueiden rakentamisessa on huomioitu uusimmat maanrakennus- ja energiaratkaisut, valaistuksissa on käytetty vähäenergistä tekniikkaa ja hulavesien johtamiseen on otettu käyttöön uudenlaisia menetelmiä. Yrityskeskittymähankkeiden ja niiden tiimoilta järjestettyjen infotilaisuuksien myötä alueelle sijoittavat yritykset ovat tiivistäneet yhteistyötään ja löytäneet myös uusia yhteistyömahdollisuuksia liiketoimintansa kehittämiseksi. 51 Tekes rahoitus EAKR -ohjelman TEKES -rahoitus kohdistuu julkiseen tutkimukseen. Yksittäisten yritysten tuotekehitysprojektit rahoitetaan kansallisin Tekes -varoin. Pohjois-Suomen EAKR -rahoitteiset Tekeshankkeet ovat olleet pääasiassa yliopistojen toteuttamia. Osuus mennessä sidotusta Tekes rahoituksesta (EAKR+valtio): Osuus % Yliopisto 54 % Kuntayhtymä 23 % Ammattikorkeakoulu 15 % Tutkimuslaitos 8 % Yhteensä 100 % Suurimmat rahoitetut Tekes hankkeet maakunnittain kuvastavat hyvin kunkin maakunnan keskeisiä t&k - toiminnan painopisteitä, mm. matkailu, painettava elektroniikka, vesiosaaminen sekä kemia ja langaton tiedonsiirto: Sidottu EU+valtio Sähkökäyttöiset pienajoneuvot matkailukäytössä (Lappi) 0,953 milj. Integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli: kestävä pohjoinen talvikaupunki (P-P) 0,778 milj. Painettavan elektroniikan ja optiikan mittaustekniikat (P-P) 0,720 milj. Pienten metallipitoisuuksien mittaus jatkuvatoimisesti vesimatriisista (P-P) 0,709 milj. MediPro: Simulaatiopedagogiikka ensihoidon koulutus- ja palveluprosesseissa (Lappi) 0,664 milj. Langaton anturitekniikka ja NDT-menetelmät muovikomposiittien laadun- 0,200 milj. varmistuksessa (K-P) Tekes rahoituksen (EAKR+valtio) jakautuminen maakunnittain: Sidottu EU+valtio Osuus % Hankkeita Keski-Pohjanmaa ,0 % 1 Lappi ,3 % 33 Pohjois-Pohjanmaa ,7 % 37 Yhteensä ,0 % 71

52 52 Esimerkki merkittävästä ympäristöteknologiahankkeesta: Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella (HaKu), A30988 Päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hankkeen päätoteuttaja: MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Osatoteuttajat: GTK, RKTL, Oulun yliopisto, P-P:n ympäristökeskus Kokonaiskustannukset: (EAKR+valtio 80 %, Kunnat 19 %, yksityinen 1 %) Hankkeen toteutusaika: Hanke pureutui laajalla rannikkoalueella merkittävään ympäristöongelmaan, joka estää vesien hyvän tilan saavuttamisen monissa vesistöissä. Hankkeessa on kehitetty ja testattu uusia happamuushaittojen vähentämismenetelmiä, mitä on voitu suoraan hyödyntää esimerkiksi metsäojituksien vesiensuojelussa. Hankkeessa tehtyjen happamien sulfaattimaiden kartoituksella on laajoja soveltamismahdollisuuksia mm. kaikessa maankäytön suunnittelussa. Tulokset ja kokemukset ovat olleet apuna, kun on laadittu suomalaisten happamien sulfaattimaiden määritelmä, riskiluokitus sekä opas esiintymisympäristöistä ja tunnistamisesta. Projektin tulokset auttavat myös mm. EU:n vesipuitedirektiivin ja happamien sulfaattimaiden strategian toimeenpanossa. Esimerkki ELY-keskuksen rahoittamasta työllisyysperusteisesta investointihankkeesta: Haapakenttä (A31430) Toteuttaja: Haapaveden kaupunki Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: (EAKR+valtio 45 %, kunnat 30 %, yksityinen 25 %) Haapavesi kuului äkilliseen rakennemuutosalueeseen v ja tärkeimpänä elvytystoimenpiteenä on ollut luoda uusia työpaikkoja seudulle menetettyjen tilalle. Hankkeessa on rakennettu 5 ha kokoinen puuterminaali Haapavedelle, joka tulee toimimaan useiden biopolttoainetoimittajien yhteisenä energiapuun varastointi ja käsittelypaikkana. Terminaali tulee korvaamaan metsässä tapahtuvaa haketusta ja varastointia. Projektin tuloksena syntyi uusi tapa käsitellä ja varastoida puuta energiakäyttöön. Hankkeella on edistetty paikallisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä fossiilisten tuontipolttoaineiden asemesta sekä vaikutettu myönteisesti vähähiilisen energian käytön edistämiseen. Hankkeen toteutusmallia kunta/yritys yhteistyönä on esitelty muille kunnille ja se on myös monistettavissa muilla alueilla. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää 64 uutta työpaikkaa ja 4 uutta yritystä. Toteuma hankkeen päättyessä oli 16 uutta työpaikkaa ja 1 uusi yritys. Hankkeen työllisyysvaikutuksia seurataan hankkeen päättymisen jälkeen 5 vuoden ajan ja osa tavoitelluista työpaikoista syntyy vasta viiveellä.

53 53 Esimerkki tutkimustiedon jalkauttamista yrityksiin tukevasta hankkeesta: e-solutions, Yritysten liiketoiminnan kehittäminen Toteuttaja: Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius Päärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto Toteuttamisaika: Kokonaiskustannukset: (EU+valtio 70 %, kunnat ja muu julkinen 21 %, yksityinen 9 %) Pienimmissä alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä on usein ongelmana ICT:n ratkaisujen alhainen hyödyntämistaso sekä oman t&k -toiminnan vähäinen toteuttaminen. Syitä näihin ongelmiin voivat olla esim. resurssien sitominen perusliiketoiminnan toteuttamiseen, tietämyksen puute tarjolla olevista ratkaisuista tai tietämyksen puute liiketoimintatukea tarjoavista toimijoista. Projektin tavoitteena on kehittää yritysten liiketoimintaa ja aktivoida yritysten t&k -toimintaa eri ICT-alan osa-alueet huomioon ottaen. Projektin toiminta keskittyy erityisesti yritysten tietojärjestelmiin ja tietoteknisiin palveluihin, toiminta- ja tuotekehitysprosesseihin sekä niiden määrittämiseen ja soveltuvien menetelmien kehittämiseen ja parantamiseen. Alueen yritysten ja toimialojen tarpeita tarkastellaan laajaalaisissa ja monipuolisissa kokonaisuuksissa. Projekti tarjoaa oman asiantuntijuutensa kautta puolueetonta, henkilökohtaista ja edullista asiantuntijuutta yrityksille, jotka haluavat kartoittaa ja toteuttaa yrityksen nykyiseen ja tulevaan toimintaan soveltuvia teknologisia ratkaisuja. Tavoitteena on kehittää yrityksiä pitkävaikutteisesti, kokonaisvaltaisesti ja hallitusti. Pyrkimyksenä on, että yksittäinen yritys on projektin asiakkaana vuosia, kehitysvaiheesta toiseen. Hanke pyrkii olemaan alueen pk-yritysten oman t&k toiminnan tukena ja levittämään myös muiden Kokkolan yliopistokeskuksen informaatioteknologiayksikön projektien tutkimustoiminnan tuloksia alueen liike-elämän hyödynnettäväksi. Esimerkki koulutuksen/oppimisympäristön työelämävastaavuuden parantamiseen liittyvästä kehittämis- ja investointihankkeesta: KaiKu Kaivoskoulutuksen kehittäminen (A31446) Toteuttaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Päärahoittaja: Lapin liitto Toteuttamisaika: Kokonaiskustannukset: (EU+valtio 80 %, kunnat 20 %) Kyseessä on kaivoksien kunnossapidon ja tehdaspalvelun opetuksen, opetustilojen ja niihin liittyvien koneiden/laitteiden kehittämishanke. Kehittämishankkeen lähtökohtana on ollut vastata kohdealueen rakennemuutoksiin. Hankkeessa on kehitetty kaivosalan koulutustarjontaa muokkaamalla ja kehittämällä nykyisiä koulutustiloja ja - materiaaleja vastaamaan kaivos- ja maanrakennusalan tulevaisuuden koulutusvaatimuksiin. Hankkeessa on rakennettu oppimisympäristö, jossa oppilaat pääsevät turvallisesti oppimaan ja harjoittelemaan kaivoksien kunnossapitoon liittyviä tehtäviä. Hankittu kuljetusyksikkö varusteineen

54 mahdollistaa myös koulutuksen mobiiliuden eli koulutus voidaan tarvittaessa siirtää kulloiseenkin koulutusja työympäristöön, joka parhaiten tukee koulutusta. Projektin investointeihin ovatkin kuuluneet myös kaivosalan työkoneet ja työkonesimulaattorit, joiden avulla opiskelijat oppivat käyttämään koneita, huoltamaan niitä sekä harjoittelemaan kunnossapidontehtäviä. Projektilla on ollut välittömiä myönteisiä vaikutuksia opetusympäristön, opetustason sekä alan vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Hankkeella on edistetty kaivoskoulutuksen kehittämistä, jolla maksimoidaan kaivosalan hyödyt alueella myös pitkällä aikavälillä. Sen tuloksena on synnytetty alueellisesti kattava ja korkeatasoinen koulutustarjonta kaivannaisteollisuuden saralla. Hankkeen myötä on myös synnytetty puitteet uudelle koulutuksen osalle (kaivoskoneasentaja), joka voidaan jatkossa liittää osaksi kaivostutkintoa. Hankkeen myötä yritysten ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on myös tiivistynyt. Yhteistyö alan yritysten kanssa varmisti, että tehdyt hankinnat vastaavat alan tarpeisiin ja vaatimuksiin. Rinnan EAKR hankkeen kanssa on toteutettu ESR rahoitteinen KaiKu - Kaivoskoulutuksen kehittäminen (Kunnossapidon opetuksen kehittäminen) -hanke (S11549), joka pureutuu alan opetuksen kehittämiseen. 54 Esimerkki biopolttoaineiden käyttöä edistävästä hankkeesta: Bioenergiapörssi (A31722) Toteuttaja: Oulunkaaren kuntayhtymä Osatoteuttaja: Suomen metsäkeskus Päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Toteuttamisaika: Kokonaiskustannukset: (EU+valtio 70 %, kunnat ja muu julkinen 20 %, yksityinen 10 %) EU ja kansallisten ympäristötavoitteiden mukaan biopolttoaineiden käyttöä tulisi lisätä lähivuosina merkittävästi, minkä vuoksi myös biopolttoaineiden markkinointia tulee laajentaa. Bioenergiapörssi hankkeessa on luotu uudenlainen Internetissä toimiva energiapuun kauppapaikka, joka kattaa koko energiapuun arvoketjun, aina metsästä valmiiksi hakkeeksi. Valtakunnan tasolla Bioenergiapörssiä voidaan pitää yhtenä pioneerina sähköisen puukaupan kehittelyssä. Hankkeen tavoitteena on synnyttää 40 uutta työpaikkaa ja 3 uutta yritystä. Hanke ei ole vielä mennessä synnyttänyt suoraan uusia työpaikkoja tai yrityksiä, mutta sillä on ollut välillisiä työllistävää vaikutusta niille yrityksille, jotka ovat toimineet Bioenergiapörssin kautta. Ylimaakunnallinen hanketoiminta toimintalinjassa 2 Pohjois-Suomen maakunnat ovat vuosien yhteistyöasiakirjojen laadinnan yhteydessä varautuneet rahoittamaan ylimaakunnallista hanketoimintaa jättämällä rahoitusta ns. ohjelmareserviin tätä tarkoitusta varten. Ylimaakunnallinen hanketoiminta ollut kuitenkin melko vähäistä. Kansainvälistä ulottuvuutta omaavia hankkeita on toteutettu pääasiassa muiden EU rahoituslähteiden kautta (mm. Interreg ohjelmat, Pohjoinen Periferia, ENPI jne.) Ohjelmasta on mennessä rahoitettu 18 ylimaakunnallista hanketta, joista 13 on kohdistunut toimintalinjaan 2. Ylimaakunnallisten hankkeiden päätoteuttajat ovat olleet pääsääntöisesti Pohjois-

55 55 Pohjanmaalta ja niihin on osallistunut osatoteuttajia muista maakunnista. Päärahoittajana on toiminut useimmiten maakunnan liitto. Virallisen rahoituspäätöksen omaavat ylimaakunnalliset hankkeet (TL 2) mennessä: 1) P-S:n Multipolis teknologiakeskusten kilpailukykyprojekti (P-P, Lappi, K-P)* 2) P-S:n kansainvälistymisen ja innovaatiokilpailukyvyn kehittäminen (P-P, Lappi, K-P)* 3) Elinkeinopainotteinen Barents strategia (P-P, Lappi, K-P)* 4) NR verkostohanke (Lappi, P-P, K-P) 5) R&D Wood (P-P, K-P) 6) MINACT 2 (P-P, Lappi)* 7) NRT tuotantostudioiden yhteistoimintahanke (P-P, Lappi)* 8) Vanhusten huollon resurssien ja hoidon laadun varmistaminen (K-P, P-P) 9) HYVISTO (P-P, K-P) 10) Meripohjola kasvuvyöhyke kehittämishanke (K-P, P-P) 11) Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi - ja hallintamenetelmät (P-P, Lappi) 12) Hanhikivi yhteyshanke (P-P, K-P) 13) Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa ympäristövaikutusten arviointi, mittaus ja minimointi - SULKA (Lappi, P-P, K-P) *toiminta päättynyt vastuumaakunta alleviivattu Pohjois-Pohjanmaalla on rahoitettu lisäksi suuralueiden rajat ylittävä ylimaakunnallinen Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke -hanke yhteistyössä Kainuun kanssa (Itä-Suomen EAKR ohjelma). TL 2 ylimaakunnallisista hankkeista puolet on vielä toteuttamisvaiheessa, joten kattavaa näkemystä ylimaakunnallisen hanketoiminnan kokonaisvaikutuksista suhteessa maakunnittaisiin hankkeisiin on vielä vaikea arvioida. Päättyneistä hankkeista mm. Barents -strategia on huomioitu työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa aluestrategia 2020 työssä ja uusimmalla vuoden 2012 lopulla rahoitetulla Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa odotetaan olevan suurta alueellista ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Kaikkinensa aineksia ylimaakunnalliseen hanketoimintaa voisi olla enemmänkin mm. alueelle laadittujen yhteisten strategioiden pohjalta. Koko Pohjois-Suomen alueelle (ml. Kainuu) on laadittu Avoin Pohjois- Suomi strategia 2011 tukemaan Pohjois-Suomen myönteistä kehitystä sekä Suomen korkeakoulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi strategia vahvistamaan ja tukemaan alueen korkeakoulujen yhteistyötä ja kehittämistoimintaa. Vuoden 2010 aikana Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueelle valmistui Botnia strategia, jonka missiona on Botnia alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen sekä keskinäisen yhteistyön syventäminen sekä laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen koulutuksessa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Yhteisenä visiona on saada vuoteen 2015 mennessä Botnia-alueen korkeakoulujen yhteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä osaaminen kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuun asemaan, ja luoda alueelle ainutlaatuisia työelämälähtöisiä koulutusväyliä. Korkeakoulujen rakenteellisen ja toiminnallisen yhteistyön avulla halutaan nostaa alueen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan kilpailtu rahoitus ja alueen väestön koulutustaso vähintään valtakunnan keskitasolle. Mm. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ylimaakunnallinen Meripohjola kehitysvyöhykehanke pohjautuu edellä mainittuihin strategioihin.

56 56 Esimerkki merkittävästä ylimaakunnallisesta tutkimusympäristö -hankkeesta: Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa ympäristövaikutusten arviointi, mittaus ja minimointi SULKA (A32164) Toteuttaja: Oulun yliopisto, prosessi- ja ympäristöteknologian osasto, Oulu Osatoteuttajat: Oulun yliopisto/cemis-oulu Sotkamon yksikkö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, GTK, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu Päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: (EU+valtio 80 %, kunnat ja muu julkinen 16 %, yksityinen 4 %) Rikki on mukana metallien valmistuksessa kaikissa operaatiovaiheissa louhinnasta metalliin saakka ja aiheuttaa vapautuessaan ilmaan, veteen ja maaperään liittyviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Projektilla haetaan ratkaisua näihin ongelmiin kehittämällä uusia menetelmiä rikkiyhdisteiden mittaamiseen ja monitorointiin sekä kartoittamalla ja kehittämällä sopivia menetelmiä rikiyhdistein aiheuttamien ympäristöongelmien minimoimiseen kaivostoiminnassa. Lisäksi tavoitteena on luoda rikkipäästöjen ehkäisyä tukeva tietämyksenhallinta malli. Yleisenä tavoitteena on, että kaivosalalla toimivien yritysten ja tutkimustahojen tietotaito rikkiyhdisteiden mittaukseen ja käsittelyyn kasvaa merkittävästi. Hanketta on painotettu vahvasti rikin ympäristövaikutuksiin nimenomaan pidemmällä tähtäimellä, koska tämä asia kiinnostaa yrityksiä eniten. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Suomen maakunnat. Hanke muodostaa eri puolella Pohjois- Suomen sijaitsevien tutkimusyksiköiden toimivan verkoston/tutkimusympäristön, joka hyödyntää kunkin vahvuuksia. Hankkeella ei ole merkittäviä suoria työpaikkavaikutuksia. Projektin myötä erityisesti uusia teknologioita ja palveluratkaisuja kehittävien ja tarjoavien yritysten synty- ja kasvumahdollisuuden paranevat ja myös kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky paranee.

57 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Toimintalinjan rahoitus on ollut hyvin kysyttyä ja koko ohjelmakauden julkinen kehys ( ) oli jo mennessä ylitetty. Tästä johtuen toimintalinjalle 3 ei enää vuonna 2013 uusia EU+valtion varoja osoitettu. Tällä haluttiin varmistaa toimintalinjojen 1 ja 2 täysimääräinen julkisen rahoituksen toteutuminen. TL 3 julkisesta kehyksestä oli mennessä sidottu 119,5 %. Toimintalinjan luonteesta johtuen kuntien panostus kyseisen toimintalinjan rahoituksessa on ollut hyvin merkittävä; 46 % koko sidotusta julkisesta rahoituksesta. Toimintalinjan keskeisenä tavoitteena on lisätä Pohjois-Suomen vetovoimaa sekä parantaa yritysten saavutettavuutta ja tuotteiden pääsyä markkinoille ja tätä kautta lisätä alueen kilpailukykyä. Toimintalinjan vaikuttavuus ja strategisen toteutuksen onnistuneisuus Alueen vetovoimaisuuden lisääntymistä kuvaa mm. se, että Lapin matkailu teki uuden ennätyksen vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lapin majoitusliikkeissä oli vuonna 2012 yhteensä 2,4 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellinen ennätys oli vuodelta 2008, jolloin yöpymisiä oli vähemmän. Ulkomaisten rekisteröityjen yöpymisten kasvu Lapissa (ml. Kuusamo/Ruka ) oli 13,5 %. Suurimmat kasvut tulivat Japanista (90 %) ja Venäjältä (37 %). Oulun lentoasemalle vuosi 2012 oli huippuvuosi ja lentoasemalla ylitettiin ensimmäisen kerran miljoonan matkustajan raja. Myös Lapin lentokentistä Rovaniemen, Enontekiön, Ivalon ja Kittilän matkustajamäärät kasvoivat vuosina Alkuvuodesta 2013 matkustajamääriä ovat kuitenkin laskeneet kaikilla muilla Pohjois-Suomen kentillä paitsi Rovaniemellä ja Ivalossa, johtuen osittain supistuneesta tarjonnasta ja lentolippujen hintatasosta. Alueen vetovoiman lisääntymistä kuvaa myös alueen työpaikkojen määrän tasainen kasvu koko Suomen EU jäsenyyden ajan aina vuoteen 2009 saakka, jolloin työpaikat vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna noin työpaikalla ollen melko tasan työpaikkaa. Vuonna 2010 työpaikkakehitys oli jälleen positiivinen ja lisäystä oli noin työpaikkaa. Alueelta 2000-luvulla vähentyneitä valtion työpaikkoja (7 500) on saatu korvattua yksityisillä työpaikoilla, joita on 2000-luvulla syntynyt hiukan vajaa Maahanmuutto Pohjois-Suomen alueelle on lisääntynyt 30 % vuodesta 2006 vuoteen 2012, kun se koko maassa vastaavana aikana lisääntyi 39 %. Toimintalinjan rahoituksesta valtaosa on kohdistunut matkailun vetovoiman lisäämiseen (29 %) ja saavutettavuutta parantavaan liikenneinfraan (24 %). Ympäristön suojeluun ja riskien ehkäisyyn on kohdistunut myös merkittävä osuus (16 %) varoista. Energiahankkeiden osuus TL 3 toteutuksessa on jäänyt oletettua vähäisemmäksi (2 %), mutta huomioitavaa on, että merkittävimmät uusiutuvaan energiaan liittyvät hankkeet on rahoitettu rajat ylittävän yhteistyön -ohjelmien kautta sekä puhtaasti kansallisin varoin. Mm. Keski-Pohjanmaalla on käynnissä kolme mittavaa Interreg hanketta. Interreg IVA Pohjoisen kautta rahoitettu HighBio hankekokonaisuus (2,9 milj. ) keskittyy biomassan kaasutuksen ja

58 58 lopputuotteiden tuotekehitykseen. Interreg IVA Botnia-Atlantican kautta rahoitetussa ForestPower hankkeessa (4,6 milj. ) keskitytään metsäbiomassojen korjuutekniikan ja - logistiikan kehittämiseen. Kuva 8. Sidottu EU+valtio rahoitus % 2% 29% Matkailu Liikenneinfra 12% Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy Kulttuuri 16% TTK, innovointi ja yrittäjyys 24% Energia Rahoitetuista hankkeista suurin osa on ollut matkailuelinkeinoon ja matkailukeskittymiin liittyviä suunnittelu-, kehittämis- ja investointihankkeita (ml. ympäristön parantamishankkeet), joilla on ollut merkittävä vaikutus alueen vetovoimaisuuden lisääntymiseen ja tätä kautta erityisesti matkailuelinkeinon toimintaedellytysten parantumiseen. Rahoituksen kohteena on ollut matkailukeskittymien kokonaisvaltaisia kehittämissuunnitelmia ja näihin liittyviä investointeja tapahtumamatkailun kehittämishankkeita kaupunki- ja kuntakeskusten kehittämissuunnitelmia ja näihin liittyviä investointeja moottorikelkka-, vaellus- ja hiihtoreitistöjen rakentamista ja palveluvarustuksen parantamista kulttuurikohteisiin liittyviä investointeja vesistöjen ja ympäristön kunnostushankkeita kansainvälistymishankkeita Matkailun ohella rahoitusta on suunnattu muutamaan isoon matkailua ja laajemmin elinkeinoelämää palvelevaan infra -hankkeeseen sekä pienimuotoisiin elinkeinoelämän tarpeisiin perustuviin liikennejärjestelyihin, jotka ovat muodostaneet pullonkauloja elinkeinoelämän kehittymiselle lentokenttäinvestoinnit (Oulu, Kuusamo) satamainvestoinnit (Raahe, Kalajoki) vesi- ja viemäröintihankkeet (erityisesti matkailukeskittymien tarpeita palvelevat) pienimuotoiset liikennejärjestelyt (alikulkusillat, kevyenliikenteenväylät, tien siirrot) Kaikissa maakunnissa on toteutettu myös saavutettavuuden parantamiseen olennaisesti liittyviä sähköisten palveluiden kehittämishankkeita Keski-Pohjanmaan maakuntaverkko kokonaisuus (A30688, A30557, A31683, A31687)

59 59 UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa (A30387) SoTe:n sähköinen toimintatapa ja teknologia, Pohjois-Pohjanmaa (A30350) Keskeisten asiakaspalveluprosessien ja asiakaspalvelukeskuksen toiminnan mallintaminen, Lappi (A30298) INTERaktiivinen Tornio (A30304) EPPI-Pohjois-Pohjanmaan etäpalveluprojekti (31826) Tämän lisäksi pienempiä osuuksia rahoituksesta on suunnattu alueen vetovoimaisuuden lisäämiseen yritysten ja työntekijöiden sijoittumisen näkökulmasta (alueen markkinointi ja rekrytointihankkeet), mm. Keski-Pohjanmaan viestintä ja markkinointihankkeet NYT 2 (A30117) ja Vimma (A31532) Rekrytointi- ja tulomuuttopalvelu, OSKU (A30233) Vetoa! Osaavan työvoiman rekrytointi ja aluemarkkinointi (A31540) Kokkolan suurteollisuusalueen etablointien edistäminen (A31539) Myös energiakysymyksiin ja ympäristöasioihin on pureuduttu TL 3 varoin, mm. Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto (A30045) Uusiutuvan energian yrityskeskus, Pohjois-Pohjanmaa (A30016) BTL-laitoksen esiselvitys, Pohjois-Pohjanmaa (A30012) Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan mannertuulivoimaselvitys (P-P, K-P) Esimerkkejä ympäristön tilan parantamiseen tähtäävistä TL 3 hankkeista tuodaan lisää esille kohdassa 4.7. (Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen/kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi). Toimintalinja 3:lle asetetut määrälliset työpaikkatavoitteet on mennessä jo saavutettu muiden, paitsi naisten perustamien yritysten osalta. Taulukko 14 TL 3 tavoitteiden toteutuminen Tavoite Toteutunut Toteuma % Uudet työpaikat % - josta naistyöpaikat % Uudet yritykset % - joista naisten perustamat % Esimerkki suurimmasta TL 3 rahoitetusta hankkeesta: Oulun lentoaseman asemarakennuksen laajennus ja muutostyöt (A31566) Toteuttaja: Finavia Oyj Päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toteuttamisaika: Toteutuneet kokonaiskustannukset: 18,821 milj. (EU+valtio 20 %, muu julkinen 80 %)

60 Tähän mennessä kokonaiskustannuksiltaan suurin hanke koko P-S EAKR ohjelmassa on ollut Oulun lentokenttäinvestointi. Projektin lähtökohtana on ollut parantaa Oulun lentoyhteyksien laajentamismahdollisuuksia ja matkustajapalveluiden tasoa. Tavoitteena oli lentoaseman kapasiteetin kasvattaminen 1,5 miljoonalle matkustajalle ja tätä kautta Oulun seudun liike-elämän liikenneyhteyksien laajentamisen. Projektissa toteutettiin terminaalirakennuksen ja asematason laajennus sekä vanhan terminaaliosan muutostyöt. Oulun lentoaseman kapasiteetti ja palvelutaso on nyt merkittävästi parantunut. Projekti on myös tuonut lentoasemalle uusia toimintatapoja mm. matkustajasiltojen käytön myötä. 60 Esimerkki vahvasti elinkeinokytkentäisestä aluemarkkinointihankkeesta: Kokkolan suurteollisuusalueen etablointien edistäminen (A31539) Toteuttaja: Kokkolanseudun Kehitys Oy Päärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto Toteuttamisaika: Kokonaiskustannukset: (EU+valtio 70 %, kunnat 20 %, yksityinen 10 %) Kokkolan suurteollisuusalueella on noin 70 ha raskaan kemian teollisuuden omaavaa vapaata teollisuusaluetta. Alue on Skandinavian suurin epäorgaanisen kemian alan keskittymä joka omaa hyvät logistiset yhteydet ja jossa on mahdollista saavuttaa synergioita olemassa olevan teollisuuden kanssa. Hankkeen keskeisenä tehtävä on ollut edesauttaa uuden yritystoiminnan sijoittumista alueelle mm. kohentamalla suurteollisuusalueen imagoa, rakentamalla kohdennettu palvelu- ja myyntimalli sijoittumisneuvontaan ja potentiaalisten sijoittujien kontaktointiin, sekä luomalla malli, jolla alueen sivuvirtoja voidaan hyödyntää kannattavana uutena liiketoimintana. Projektin tuloksena alueelle on sijoittunut 12 uutta yritystä ja sinne on syntynyt 101 uutta työpaikkaa. Lisäksi projekti on omalta osaltaan vaikuttanut alueella jo toimivien yritysten yli 100 milj. uusinvestointeihin; Boliden Kokkola Oy Hopean talteenottolinja, OMG Kokkola Chemicals Oy Akkukemikaalitehdas ja Oy Woikoski Ab ilmakaasutehdas sekä Vetytehdas. Näiden uusinvestointien rakennusaikaiset työpaikkavaikutukset tulevat olemaan noin 400 miestyövuonna. Esimerkki kulttuuriympäristön tilaa parantavasta ja vetovoimaa lisäävästä hankkeesta: Toteuttaja: Raahen kaupunki Päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toteuttamisaika: Toteutuneet kokonaiskustannukset: (EU+valtio 40 %, kunta 60 %) Raahen kaupungin historiallisen yleisilmeen kannalta Pekkatorin, Kirkkoaukion ja Vanhan Raahen katujen kunto on merkittävä. Pekkatorin ja Kirkkoaukion historiallinen merkitys on kiistaton, mutta liiketoiminnalliset ja matkailulliset mahdollisuudet ovat edelleen hyödyntämättä. Alue on historiallisesti ja arkkitehtoonisesti arvokas. Valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden säilyttävä ja ennallistava

61 kunnostaminen toimii esimerkkinä ja kannustimena koko Vanhan Raahen tuleville kunnostustoimille. Samalla katupintojen lasku parantaa vanhojen kiinteistöjen perustusten ja pihojen kuivatusta. Alueen suunnittelutyössä arvioidaan myös vanhan kaupungin liikennejärjestelyjä. Keskeinen osa liikennejärjestelmää on Pekkatori, jonka läpi on raskaan liikenteen nykyisin mahdollista kulkea. Raskas liikenne halutaan ohjata käyttämään pääliikenneväyliä. Kirkonedustan ja Pekkatorin alueiden suunnittelun ja rakentamisen toteuttaminen ovat hankkeen keskeisimmät toimenpiteet. 61 Esimerkki merkittävästä ympäristöhankkeesta: Kylästä kylään reittihanke (A32314) Toteuttaja: Metsähallitus, Luontopalvelut Lappi Päärahoittaja: Lapin ELY-keskus Toteuttamisaika: Kokonaiskustannukset: (EU+valtio 70 %, kunnat 15 %, yksityinen 15 %) Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on muodostaa Lapin kesämatkailun kansainvälinen veturituote Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon ja sitä ympäröiviin kyliin tukeutuen. Hankekokonaisuudessa huomioidaan kestävän kehityksen kaikki kolme ulottuvuutta; ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kokonaisuudessa luodaan retkeilijöille helposti löydettävä palvelutarjonnan verkosto kansallispuiston ympärille, jolloin kansallispuiston reittejä käytetään lähinnä päiväetappien kulkemiseen. Kunnostettavat ja rakennettavat reitistöt varmistavat ainutlaatuisen luonnonympäristön säilymisen kansallispuistossa vilkkaimmin käytetyillä reiteillä. Hankekokonaisuuteen liittyvässä käynnissä olevassa Pallas-Ylläs Charter valmisteluhankkeessa (EAKR) käynnistetään mm. kv. yhteistyö Charter Park verkostoon kuuluvien puistojen kanssa. Valmisteluvaiheessa on kunnostus ja opassuunnitelmien toteutushanke (EAKR) ja Puisto-oppaat ja yhteistyökumppanit luontomatkailun edelläkävijöinä koulutushanke (ESR). Suunnitteilla on myös Kylästä kylään kesämatkailutuotteen tuotteistaminen ja kumppaniyritysten markkinointi hanke sekä reittien ja verkostojen edelleen kehittäminen. Esimerkki TL 3 kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta ja merkittäviä luontoarvoja omaavasta vetovoimaisuutta lisäävästä hankekokonaisuudesta: Varjakan alue on kulttuurihistoriallisesti valtakunnallisesti arvokas saarisahayhdyskunta, joka on yksi maamme parhaiten säilyneitä. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluva Aikionlahti. Varjakan luonto on monipuolista ja eri kasvillisuustyyppejä sijaitsee pienellä pinta-alalla runsaasti. Hankekokonaisuudella on kunnostettu alueen kohteita sekä rakennettu luontopolku. Varjakan alueen kehittämiskokonaisuus Pohjois-Pohjanmaalla * Liminganlahden lintuvesiin kuuluvan Aikionlahden kunnostaminen (A31060) * Valtakunnallisesti arvokkaan Varjakan kartanon alueen peruskorjaaminen matkailu-, järjestö- ja oppimiskäyttöön (A31489) * Varjakan ja Aikion kulttuuri- ja luontoreitin toteuttaminen oppimisympäristönä (A31482) * Varjakan saaren valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö käyttöön (A32128)

62 62 Ylimaakunnallinen hanketoiminta toimintalinjassa 3 Toimintalinjasta 3 on mennessä rahoitettu neljä ylimaakunnallista hanketta o o o o Perämeren öljyntorjunnan kehittäminen, PÖK (Lappi, P-P, K-P) Lentoyhteyksien kehittämishanke (Lappi, P-P)* Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan mannertuulivoimaselvitys (P-P, K-P)* Alaviirteenlahden-Kekolahden veneilyreittihanke (P-P, K-P) * mennessä päättyneet hankkeet Toimintalinjan 3 luonne ei lähtökohtaisesti ole ylimaakunnallista toimintaa suosiva; kyseinen toimintalinja pohjautuu maakuntakohtaisille erilaisuuksille ja mahdollistaa eriytyvien maakunnallisten tarpeiden huomioimisen. Ylimaakunnallisena on toteutettu lähinnä ympäristöön liittyviä sekä selvitystyyppisiä hankkeita, joissa intressit ovat yhteiset, eikä alueellisilla erityispiirteillä ole vaikutusta. Esimerkki pienestä tehokkaasta ylimaakunnallisesta hankkeesta: Perämeren öljyntorjunnan kehittäminen, PÖK (A31551) Toteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Toteuttamisaika: Kokonaiskustannukset: (EU+valtio 70 %, kunnat 30 %) Kyseessä on ylimaakunnallinen hanke, jossa kaikki Pohjois-Suomen maakunnat ovat mukana. Projektissa on laadittu riskiarvio alusöljy- ja kemikaalivahinkojen todennäköisyydestä alueella, selvitetty käytettävissä olevat voimavarat vahinkotilanteessa sekä alueen arvokkaat luoto-, matkailu- ja virkistyskäyttökohteet. Lisäksi on kehitetty ympäristövahinkoviranomaisten käyttöön Internet pohjainen paikkatietojärjestelmä. Suurten öljyvahinkojen torjunta edellyttää viranomaisorganisaatioilta laajaa yhteystyötä ja kykyä ottaa toimintaan mukaan myös muita organisaatioita sekä vapaaehtoisia. Hankkeessa ovat olleet osallisena kaikki jollain tavalla öljyntorjuntaan liittyvät viranomaiset alueella. Tähän saakka yhteystyötä tässä laajuudessa öljyntorjuntaan osallistuvilla viranomaisilla ei ole ollut. Toimintaa jatketaan perustamalla alueelle erillinen öljyntorjunnan neuvottelukunta, joka koostuu kaikista alueen öljyntorjuntaa osallistuvista viranomaisista sekä vapaaehtoisen kentän edustajista. Hankkeessa luodut yhteistyökuviot ja mallit ovat parantaneet mahdollisuuksia vastata mahdolliseen öljyvahinkoon Perämerellä ja sitä kautta ympäristön turvallisuus on parantunut.

63 Ohjelman tuloksellisuuden mittaaminen Ohjelmalle asetettujen ydinindikaattoreiden toteutuminen näyttää erittäin hyvältä. Uusia yrityksiä koskeva tavoite (1 500) on jo tilanteessa ylitetty. Uusien työpaikkojen osalta ollaan 75 %:ssa tavoitteesta, vaikka Finnveran työpaikkavaikutuksia ei ole vielä huomioitu. Ne huomioitaessa toteuma nousisi jo 93 %:iin. Lissabonin strategian mukaisuutta koskeva tavoite 76,2 % on toteutunut. Tasa-arvo vaikutuksiltaan myönteisten hankkeiden osuus on ollut tavoiteltu 10 % ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus reilusti yli tavoitteen. Se missä ollaan tavoitteista vielä selkeästi jäljessä ovat naistyöpaikat. Niitä ei ole syntynyt tavoitellusti. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että ohjelma painottuu erityisesti yksityisten työpaikkojen luomiseen ja naistyöpaikat ovat ylipäätäänkin enemmän julkisella puolella (sote ala, kunnat jne). Myös alueelle kohdistuneet äkilliset rakennemuutokset ovat kohdistuneet vahvasti miesvoittoisille toimialoille ja ohjelmalla on pyritty edistämään uusien työpaikkojen syntymistä erityisesti näille irtisanotuille. Naistyöpaikkojen syntymiseen liittyen huomioitavaa on, että naistyöpaikkoja maaseutualueille on syntynyt esimerkiksi maaseutuohjelman/ leader toimenpiteiden kautta. Luonnonvarateollisuuden alihankinta ja palvelutoiminta on vahvistunut Pohjois-Suomessa merkittävästi ja mm. kaivostoiminta ja tekniset alat ylipäätään voisivat tarjota hyvin työtä myös naisille. Koulutukseen hakeudutaan kuitenkin edelleen sukupuolivalikoivasti ja ohjelman kautta tätä isoa kuvaa on vaikea nähdä muutettavaksi. Syntyneistä t&k - työpaikoista valtaosa on myös miestyöpaikkoja. Ohjelman ydinindikaattoreita tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että indikaattoriseurannassa huomioidaan vain suoraan syntyneet työpaikat; EAKR toiminnassa hankkeiden välilliset työpaikkavaikutukset ovat myös merkittävät. Syntyneiden uusien työpaikkojen sijaan olisi myös parempi käyttää termiä hanke vaikuttanut merkittävästi niin ja niin monen työpaikan syntymiseen, koska monen työpaikan syntymisen takana on useita vaikuttimia; ei vain yksittäinen hanke ja sen toimenpiteet. Taulukko 15. Ohjelman tuloksellisuutta mittaavien ydinindikaattoreiden toteutuminen : Tavoite Toteutunut Tot % Uudet työpaikat (kpl) * - joista naistyöpaikkojen osuus ,8 % 63,1 % Uudet yritykset (kpl)** - joista naisten perustamia ,1 % 36,7 % T&k toiminnan määrä (osuus EAKR kehyksestä)*** 25 % 27,1 % Uudet t&k -työpaikat ,3 % Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten määrä **** 350 ei saatavissa ei saatavissa Lissabonin strategia mukaiset hankkeet, % ohjelman 76,2 % 76,3 %

64 64 EAKR -kehyksestä Tasa-arvohankkeet, % ohjelman EAKR kehyksestä (tasaarvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet)*** Ympäristöpositiiviset hankkeen, % ohjelman EAKR kehyksestä *** 10 % 10,4 % 20 % 34,0 % *Sisältää EURA hankkeiden osalta seurantalomakkeiden mukaisen tiedon ja TUKI2000 osalta vain loppuun maksettujen hankkeiden tiedot. Finnveran osalta saatavissa tässä vaiheessa vain suunnitelmavaiheen tieto, jota ei ole otettu mukaan taulukkoon (on arvioitua työpaikkaa) ** Uusien yritysten osalta mukana myös Finnveran tieto (yritys syntyy silloin, kun tuki myönnetään) ***toteuma on osuus sidotusta EU+valtio osuudesta Rahoitetuista hankkeista kappalemääräisesti 16,0 % on ollut tasa-arvomyönteisiä ja 19,8 % ympäristöpositiivisia. Taulukko 16. Syntyneet työpaikat toimintalinjoittain mennessä: Tavoite EURA2007 TUKI2000* Yhteensä Tot % TL josta naistyöpaikat 37,9 % (3 600) TL josta naistyöpaikat 40 % (400) TL josta naistyöpaikat 40 % (200) Yht josta naistyöpaikat 38,2 % (4 200) ,2 % 32,4 % 185,5 % 24,2 % 187,8 % 47,2 % 74,8 % 32,2 % *Tuki 2000 osalta huomioitu loppuun maksetut hankkeet ** Finnveran osalta saatavissa vain suunnitelmavaiheen tieto, jota ei ole otettu tässä huomioon Taulukko 17. Syntyneet yritykset toimintalinjoittain mennessä: Tavoite EURA2007 TUKI2000* Yhteensä Tot % TL naisten perustamia 40 % (400) TL naisten perustamia 37,5 % (150) TL naisten perustamia 80 % (80 ) Yht naisten perustamia 42 % (630) ,2 % 40,8 % 87,8 % 23,1 % 122,0 % 34,4 % 114,1 % 36,7 % * Tuki 2000 osalta huomioitu vain loppuun maksetut hankkeet, tieto sisältää Finnveran (Finnveran kautta syntyneet yritykset 755 kohdistuvat TL 1)

65 65 Taulukko 18. Työpaikkavaikutukset maakunnittain: Pohjois-Pohjanmaan Lappi Keski-Pohjanmaa Osuus syntyneistä uusista työpaikoista 67 % 22 % 12 % Osuus syntyneistä t&k - työpaikoista 82 % 12 % 6 % Osuus syntyneistä uusista yrityksistä 78 % 17 % 5 % Vaikuttavuuden mittaaminen Vaikuttavuusmittareilla tarkastellaan ohjelma-alueen yleistä kehitystä ohjelmakauden aikana. Vaikuttavuusmittareiden tavoitteet on asetettu Pohjois-Suomen maakuntasuunnitelmien ja maakuntaohjelmien tavoitteiden perusteella. Ohjelman vaikutusta kyseisiin mittareihin ei voida suoraan todeta, mutta ohjelman toimenpiteillä pyritään osaltaan edesauttamaan tavoitteiden toteutumista. Taulukko 19. Vaikuttavuuden mittarit, Pohjois-Suomen EAKR ohjelma tavoite 2013 väestö NUTS väestö koko maa työpaikat työvoima työikäiset (15-64v) työlliset työttömät työttömyys% (tyött/työvoima) 16,1 10,9 11,7 13,9 12,1 11, vuotias väestö työll.aste työl/18-64 v.) työllisyysaste % (työl/15-64v) yritysten toimipaikat yritysten henkilöstö yritysten liikevaihto (milj ) bkt suomessa (milj. ) käypiin hintoihin ,2 66,7 66,5 64,1 65,6 66,6 58,8 62,4 62, ,5 62, Vuoden 2012 viralliset tilastotiedot saadaan aikaisintaan vuoden 2013 lopulla ja pääsääntöisesti vasta vuoden 2014 aikana.

66 Lissabonin strategian toteutuminen Menoluokkakohtaisen toteuman mukaan 76,3 % Pohjois-Suomen EAKR ohjelmasta myönnetystä EAKR+ valtion rahoituksesta on kohdistunut Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin. Tämä vastaa ohjelmalle asetettua tavoitetta (76,2 % EAKR -osuudesta). Lissabonin strategian mukaisuuteen on ohjelman edetessä kiinnitetty enenevässä määrin huomioita ja osuus on noussut koko ajan toteutuksen edetessä. Alkuvuosien alhaista toteumaa selittää TL 3 etupainotteinen toteutuminen ja se, että erityisesti toimintalinjasta 3 on rahoitettu merkittävä määrä matkailua tukevia hankkeita, jotka kirjautuvat menoluokka 57, jota ei ole listattu Lissabonin strategiaa toteuttavaksi. Matkailu on Pohjois-Suomessa, erityisesti Lapissa, yksi merkittävimmistä toimialoista ja työllistäjistä, jonka ympärille on muodostunut laaja, koko Suomen mittaluokassa merkittävä osaamis- ja innovaatiokeskittymä. Alue näkee merkittävän osan toteutetuista matkailuhankkeista myös Lissabonin strategiaa tukeviksi, vaikka niitä ei seurannassa ole huomioitukaan. Myös ohjelmasta toteutetut äkilliset rakennemuutoshankkeet alentavat Lissabonin strategian mukaisuutta. Rakennemuutosvarat ovat kohdentuneet lähinnä toimintalinjaan 3, eivätkä ole luonteeltaan Lissabonin strategiaa toteuttavia. 4.4 Rakennerahastostrategian toteutuminen Strategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Strategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn, työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen, aluetalouden kehitykseen, yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, koulutustason nousuun ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen. Työllisyys ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset EAKR-rakennerahasto-ohjelmat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä ja toimintalinjojen sisällöt on pitkälti harmonisoitu. Käytännössä ohjelmissa voi toteuttaa ainoastaan sellaisia toimia, jotka tukevat kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. Rakennerahastostrategiassa ei itsessään ole määritelty määrällisiä indikaattoreita, vaan ne on johdettu toimenpideohjelmista määritellyistä määrällisistä tavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty ohjelmittain ja yhteensä EAKR toimenpideohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat (ei sis. Finnveran toimilla synnytettyjä uusia työpaikkoja, joista saatavilla vain suunnitelmavaiheen tieto).

67 67 Taulukko 20. Määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuma Tavoite Yhteensä Toteuma aste Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht ,7 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,1 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,3 % Uudet yritykset yht ,8 % -joista naisten ,1 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht ,3 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,6 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht ,8 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,8 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,6 % Uudet yritykset yht ,5 % -joista naisten ,8 % Rakennerahastot ovat tukeneet Suomen eri alueita elinkeinorakenteen uudistamisessa. Palvelualojen osuus tuotantorakenteessa on edelleen kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yritysten toimintaympäristöä on kyetty uudistamaan ja vahvistamaan. Myös alueiden yritystoimintaa on kehitetty merkittävästi rakennerahastovaroin. Uusien yritysten perustaminen, olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja laajentaminen sekä monipuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen ovat samalla olleet malliesimerkki EAKR- ja ESR-hankkeiden mahdollisuuksista toimia toisiaan täydentäen. Yritysten alueellisia ja paikallisia toimintaympäristöjä on myös kehitetty etenkin EAKR-varoin esim. parantamalla pienyritysten logistista saavutettavuutta uudistamalla paikallista energia- ja jätehuoltoa ympäristöystävällisemmäksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Kestävän kasvun alalla on tehty avauksia mm. cleantech-osaamisessa ja yritystoiminnassa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun kehittämisessä. Luovuuden ja osaamisen merkitys kaikessa tuotannossa kasvaa jatkuvasti.

68 Rakennerahastot ovat vaikuttaneet alueellisesti kattavan koulutusverkoston säilymiseen. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa on vahvistunut ohjelmakauden aikana merkittävästi. Ammattikoulutuksen roolia osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistettu lisäämällä ammattikoulutuksen, yritystoiminnan ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Alueilla oleva kehityspotentiaali on saatu tehokkaaseen käyttöön. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä oman kehittymisensä ja kilpailukykynsä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on koottu verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi, jotka ovat vahva kansallinen voimavara. Rakennerahastovaroin on voitu vastata myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen erityisvaikeuksiin, jotka kulminoituvat mm. pitkiin etäisyyksiin ja lähtökohtaisesti alhaisempiin yritystoiminnan edellytyksiin. Saavutettavuutta tukevat hankkeet ovat olleet tärkeässä asemassa alueellisessa liikenteen ja yritysympäristöjen kehittämisessä. Suomen rakennerahastostrategia ja sen toteuttamiseksi laaditut alueelliset työllisyys ja kilpailukyky -tavoitteen mukaiset ohjelmat ovat olleet tavoitteiltaan ja toteutukseltaan monimuotoisia. Ohjelmilla ja EU:n rakennerahoituksella on pystytty vastaamaan ohjelmakauden muuttuneessa taloudellisessa toimintaympäristössä nousseisiin haasteisiin sekä ohjelmarakenteen joustavuuden ja sisällöllisen monipuolisuuden että hallinnollisesti jakaantuneen toimintavastuun johdosta. Rakennerahastotoimintaa hallinnoivat välittävät toimielimet ovat voineet tarjota muuttuvissa tilanteissa kullekin alueelle sopivia rahoitusvälineitä ja toimintamalleja. EAKR-ohjelmissa on otettu käyttöön pääomasijoitustoiminta uutena rahoitusinstrumenttina Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Ohjelmakauden kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ja 2008 välitarkistetun ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin ja huomioidaan EU:n tilanteen muuttuminen vuodesta 2000 ennen kaikkea välitön tarve toipua talouskriisistä. Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3. Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen

69 69 Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Eurooppalainen digitaalistrategia Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella käytössä oleviin menoluokkiin, joita on käytetty Lissabonin strategian toteutumisen seurannassa. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaa-antavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden toimenpiteiden merkitystä Eurooppa 2020 strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR-ohjelmia keskenään suhteessa molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Taulukossa 16 on kuvattu Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 42 % Pohjois-Suomen ohjelmassa mennessä päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR+valtio -rahoitus). Kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä osuus on n. 43 %. Lähes puolet ohjelmassa tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja lähes kolmannes kestävän kasvun prioriteettiin. Toisin kuin Suomen muissa EAKRohjelmissa, osallistavan kasvun prioriteettiin ei Pohjois-Suomen ohjelmassa ole kohdistunut lainkaan toimenpiteitä. Eurooppa 2020 strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan n. 81 % tehdyistä EAKR+valtio - sidonnoista, kun vastaava osuus kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä on n. 83 %. Verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen on menoluokkien avulla määritetty Eurooppa 2020 strategian toteutusaste Pohjois- Suomessa noussut 0,9 prosenttiyksikköä, kun se kaikissa muissa EAKR-ohjelmissa on vuoden 2012 aikana hieman laskenut. Älykäs kasvu prioriteetin osuus on vuodessa noussut 0,7 %-yksikköä ja kestävä kasvu prioriteetin osuuden 0,2 %-yksikköä. Menoluokkien indikatiivinen ryhmittely prioriteettien ja lippulaivojen alle toimenpidemenua hyväksikäyttäen on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

70 Eurooppa Taulukko 21. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa mennessä tehdyt sidonnat (EAKR+valtio) menoluokittain suhteessa Eurooppa 2020 strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin Eurooppa strategian prioriteetit Eurooppa strategian lippulaivat Pohjois-Suomi EAKR-ohjelmat yhteensä Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Innovaatiounioni 41,7 % 42,7 % Digitaaliagenda 7,5 % 7,0 % Nuoret liikkeellä 0,0 % 0,5 % Yhteensä 49,2 % 50,2 % Resurssitehokas Eurooppa 5,7 % 7,2 % Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka 26,3 % 23,8 % Yhteensä 32,0 % 30,9 % Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 0,0 % 1,6 % Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen foorumi 0,0 % 0,4 % Yhteensä 0,0 % 1,9 % Eurooppa menoluokat yhteensä 81,2 % 83,0 % Muut menoluokat 18,8 % 17,0 % Kaikki yhteensä 100,0 % 100,0 % 4.6 EU:n Itämeren alueen strategian toteutuminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Vilnassa maaliskuuta 2012 järjestetyssä Itämeristrategiaa käsittelevässä järjestyksessä kolmannessa työkokouksessa käsiteltiin paitsi Itämeristrategian painopisteiden toteutumista nykyisen ohjelmakauden ohjelmissa myös sitä, miten strategia tulisi ottaa huomioon tulevan ohjelmakauden kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia laadittaessa. Työkokouksessa esiteltiin mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ylimaakunnallisten hankkeiden toteutusta esimerkkinä onnistuneesta alueellisesta yhteistyömallista. Itämeristrategiaa ja sen toteutusta käsiteltiin vuonna 2012 kaikkien EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteoiden kokouksissa sekä pidetyssä vuosikokouksessa. Seurantakomiteoille ja komission edustajille esitettiin ajankohtaiskatsaus strategian toteutusvaiheesta ja EAKR -toimenpideohjelmissa rahoitettujen hankkeiden roolista strategian toteutuksessa. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2012 EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin oli vakiintunut luontevaksi osaksi normaalia viranomaistyötä. Itämeristrategian toimintasuunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2012 ja lopullinen versio hyväksyttiin helmikuussa Vaikka strategian painopisteiden määrä kasvaa kahdella ja painopisteiden määritelmiä on tarkistettu, ei toimivaa seurantajärjestelmää ole kuluvan kauden osalta enää mielekästä uudistaa, vaan tarkistetun toimintasuunni-

71 71 telman mukainen uusi painopiste- tai tavoitelistaus otetaan käyttöön tulevassa, ohjelmakaudelle valmisteltavassa seurantajärjestelmässä. EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2012 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 93 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, runsaat 3 prosenttia kaikista hankkeista (taulukko 16). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 53 miljoonaa euroa, eli noin 9 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan yli puolet Itämeristrategiaa tukevista hankkeista ja sidonnoista liittyi strategian I pilariin (Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena). Pohjois-Suomen ohjelmassa merkittävimmäksi painopistealueeksi on noussut A4: Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue, johon on kohdistunut 22 % Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden julkisesta rahoituksesta. Myös painopisteet C11 (Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen), A1 (Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle) sekä C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla) korostuvat Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmassa. Sen sijaan vuoden vaihteeseen mennessä ei ollut tunnistettu yhtäkään IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta.

72 Taulukko 22. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa (EAKR+valtio/julkinen rahoitus yhteensä) 72 Painopistealue Sidottu EAKR+valtio Sidottu julkinen Osuus Hankkeita Osuus A1: Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle ,4 % 16 17,2 % A2: Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla ,1 % 7 7,5 % A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen ,9 % 3 3,2 % A4: Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue ,9 % 8 8,6 % A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ,0 % 14 15,1 % B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ,1 % 13 14,0 % B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen ,1 % 5 5,4 % B9: Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen ,3 % 1 1,1 % C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen ,5 % 1 1,1 % C11: Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen ,0 % 7 7,5 % C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla ,7 % 18 19,4 % Kaikki yhteensä ,0 % ,0 % Ohjelma yhteensä ,1 % EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuus ohjelmasta ,9 % 9,1 % 3,1 % Vaikka EAKR -toimenpideohjelmia laadittaessa ei Itämeristrategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. Ohjelmien kolmesta päätoimintalinjasta erityisesti 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen) ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa 47 % Itämeristrategiaa tukevista hankkeista mutta vain neljännes niihin kohdistuneesta rahoituksesta on toimintalinjalla 2. Sen sijaan Itämeristrategiaa tukevasta rahoituksesta 68 % sijoittuu toimintalinjalle 3 (hankkeista vain 32 %). Kolmannen toimintalinjan muita EAKR-ohjelmia suurempaa roolia Itämeristrategian toteuttamisessa Pohjois-Suomessa selittävät osaltaan useat matkailu- ja infrastruktuurihankkeet, joiden on tulkittu sisällöltään tukevan Itämeristrategiaa. Kolmannen toimintalinjan kaikista sidonnoista yli viidesosa onkin kohdistunut Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin. Taulukko 23: Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet, P-S EAKR TL Sidottu julkinen rahoitus Osuus Osuus TL:n sidonnoista Hankkeita, kpl Osuus ,1 % 2,0 % 19 20,4 % ,3 % 6,5 % 44 47,3 % ,6 % 21,2 % 30 32,3 % Yhteensä ,0 % 9,1 % ,0 % Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR-hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä.

73 73 Esimerkki Tekes rahoitteisesta Itämeri strategiaa tukevasta hankkeesta: Biomateriaalipohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Päärahoittaja: Tekes Hankkeen päätoteuttaja: Oulun yliopisto Kokonaiskustannukset: (josta EAKR+valtio ) Hankkeen toteutusaika: Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) teräksen ja ferrokromin valmistus aiheuttaa noin 9 % osuuden. Jotta raudan ja teräksen valmistuksen GHG-päästöt todella voisivat laskea, on pelkistyksessä käytettävän energialähteen fossiilisen hiilen osuuden (fossil carbon intensity) laskettava. Projektissa keskitytään biomateriapohjaisen pelkistysaineen käyttömahdollisuuksien, prosessoinnin ja vaikutusten arviointiin nykyisissä metallurgisissa prosesseissa. Hakijoiden näkemyksen mukaan biopohjaisen pelkistysaineen osittaisenkin käytön aloittaminen metallurgisessa teollisuudessa olisi mittakaavaltaan niin laajamuotoista, että sillä voidaan arvioida olevan huomattava vaikutus myös valtakunnallisen bioenergiantavoitteen saavuttamiseen. Alueellisesti vaikutus olisi erittäin merkittävä koko hankkeen arvoketjua ajatellen, metsäbiomassan tuottajista terästeollisuuteen. Hanke on osa laajempaa Koillismaalta käynnistettyä puuhiilen hyödyntämismahdollisuuksien lisäämiseen tähtäävää kokonaisuutta. Tässä hankkeessa eli kokonaisuuden tutkimuksellisessa osiossa ovat osarahoittajina mukana Rautaruukki Oyj, Taivalkosken kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hanke saa kansainvälistä asiantuntijatukea Suomen Akatemian projektin GreenSteel Advisory Boardilta. Aktiivista yhteistyötä tehdään Åbo Akademin ja Aalto-yliopiston kanssa. Hanke tukee Itämeristrategian painopistealaa B.7 Itämerestä vaurauden alue/alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. 4.7 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman horisontaalisia tavoitteita ovat: Kumppanuus Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Kumppanuus Ohjelmakauden toiminnassa leimaan antavaa on verkostoitumiseen ja kumppanuuteen kannustaminen. Pelkästään yhden toimijan yksinään toteuttamia hankkeita ei käytännössä ole (pl. luonnollisesti suorat yritystuet). Tutkimus-, kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot ovat verkostoituneet keskenään ja ao. tahojen toteuttamissa hankkeissa on pääsääntöisesti mukana myös suuri joukko yrityksiä. Ohjelmasta on toteutettu runsaasti myös ns. yhteishankkeita, vaikka niiden kokoon juoksu ohjelmakauden alussa koettiinkin työlääksi. Kumppanuudessa ja toimijoiden verkostoitumisessa maakuntien sisällä on menty aimo harppaus eteenpäin. Sen sijaan verkostoitumisessa alueiden välillä ja kansainvälisten kumppanuuksien aikaansaamisessa jää vielä tehtävää tulevalle kaudelle.

74 Yhteisöllisyyttä edistäväksi toiminnaksi on EURA2007 järjestelmään merkitty 11,4 % hanketoiminnasta (myönnetty EU+valtion rahoitus) ja 5,3 % rahoitetuista hankkeista. Yhteisöllisyys terminä soveltuu huonosti EAKR -tyyppiseen hanketoimintaan; kuvaa paremmin esimerkiksi leader tyyppistä toimintaa (mm. kylien kehittämishankkeet). EAKR ohjelmassa kumppanuus toteutuu vahvasti eri tahojen verkostoitumisen kautta (kehittäjä-, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, kunnat jne). 74 Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Pohjois-Suomen EAKR ohjelman vaikutukset on arvioitu ohjelman valmisteluvaiheessa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-lain) mukaisella menettelyllä. SOVA -lailla on pantu kansallisesti täytäntöön ns. SEA -direktiivi (2001/42/EY). Ohjelman ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten hallintaan sisältyy haitallisten ympäristövaikutusten arviointi ja ennaltaehkäisy hankkeiden valinta ja käynnistysvaiheessa sekä vaikutusten seuranta toteutusvaiheessa. Vaikutusten arvioinnin eteneminen pääpiirteittäin (vaihtelee hiukan maakunnittain): 1) Hakija esittämät hankkeen ympäristövaikutukset (hakemusprosessiin sisältyvä erillislomake) 2) Rahoittajan arvio hankkeen ympäristövaikutuksista sekä tarvittavista toimenpiteistä (vaatiiko YVA työryhmän tai muun erilliskäsittelyn) 3) YVA työryhmän tai vastaava käsittely 4) Tarvittavat asiantuntijalausunnot/luvat/muutokset/hakijan ohjeistus jne 5) Rahoittajan kielteinen/myönteinen päätös Hakijoiden esittämien hakemusten YVA -arvioinnit käsitellään rahoitusviranomaisten valmistelussa ja tarvittaessa MYR -sihteeristössä/yva työryhmässä. Pohjois-Pohjanmaalla toimii erityinen maakunnan yhteistyöryhmän asettama YVA -ryhmä, joka poimii hakemusjoukosta ympäristö- ja tasa-arvonäkökulmasta merkittävimpiä hankkeita omaan käsittelyynsä. Ryhmässä on rahoitusviranomaisten lisäksi ulkopuolista ympäristö- ja tasa-arvoasiantuntemusta. YVA -ryhmä ohjeistaa tarvittaessa vaikutusarviointien täydentämistä. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla samantyyppinen prosessi hoidetaan YVA -työryhmän sijaan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön työskentelyn yhteydessä sekä lausuntomenettelyin. Pohjois-Suomen EAKR ohjelmasta rahoitetaan sekä kehittämis- että investointihankkeita. EAKR hankkeiden ympäristövaikutuksiin liittyvät prosessit eivät eroa Suomessa käytössä olevasta normaalista menettelystä ympäristövaikutuksia arvioitaessa ja negatiivisia ympäristövaikutuksia ehkäistäessä. Rahoitettavat investoinnit vaativat vähintään rakennusluvan, usein myös ympäristöluvan, jossa asetetaan tarvittavat lupaehdot ja seurantavelvoitteet negatiivisten vaikutusten rajoittamiseksi. Tämän lisäksi merkittävät maankäytölliset hankkeet käsitellään kaavoituksessa ja siihen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa. Kehittämishankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset syntyvät lähinnä ketjun loppupäässä, mikäli kehittämistoiminta johtaa myöhemmin investointihankkeisiin ja ne edelleen uuteen tuotantoon tai tuotantokapasiteetin kasvuun. Aivan uudenlaisen haasteen ympäristövaikutusten negatiivisten vaikutusten arviointiin ja minimoimiseen asettaa kasvava kaivosteollisuus. Tähän haasteeseen Pohjois-Suomen maakunnat ovat vastanneet mm. ylimaakunnallisella Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa ympäristövaikutusten arviointi, mittaus ja minimointi hankkeella. Hankkeessa keskitytään vahvasti prosessien kestävyyteen ja ympäristövaikutuksiin nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Projektissa pyritään

75 samalla myös mahdollisten innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Hanke toteutetaan ajalla Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopisto, mutta hanke verkottaa samalla eri puolilla (myös fyysisesti kaukana toisistaan olevat) sijaitsevat tutkimusyksiköt toimivaksi koko Pohjois-Suomen kattavaksi tutkimusympäristöksi, joka hyödyntää kunkin tahon vahvuuksia. Hankkeessa on mukana myös joukko aktiivisia yrityksiä. 75 Rakennerahastojen yleisasetuksen mukaan rakennerahastojen tavoitteiden saavuttamiseen tulee pyrkiä kestävän kehityksen puitteissa, ja varoilla tulee edistää ympäristön suojelua ja parantamista. Kestävä kehitys terminä kattaa sekä taloudelliset, sosiaaliset että ympäristövaikutukset. Pohjois-Suomen EAKR ohjelman merkittävimmäksi ympäristövaikutukseksi on arvioitu se, että ohjelma nopeuttaa elinkeinotoiminnan ympäristökuormituksen alenemista. Tämä johtuu siitä, että ohjelma suosii puhtaamman teknologian kehittämistä teollisuustuotantoon ja että tuetut kasvualat kuormittavat ympäristöä hyvin vähän perinteiseen teolliseen tuotantoon nähden. Pohjois-Suomen EAKR ohjelmasta rahoitetuilla kehittämishankkeilla on edistetty alueen toimijoiden mahdollisuuksia ympäristön kannalta positiivisiin toimiin maakunnallisten strategioiden ja selvitysten avulla (mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ilmastostrategiat, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, ympäristön hoitosuunnitelmat, Perämeren öljyntorjuntahanke). Rahoitetuilla kehittämishankkeilla on pyritty vaikuttamaan ympäristöön myös tuottamalla toimijoille tietoa keinoista vähentää kuormitusta esimerkiksi turvetuotannon valumavesien käsittelyyn ja happaman vesistökuormituksen ehkäisyyn liittyen. Hanketoiminnan kautta on valmistunut paikkatietomenetelmiin pohjautuva työkalu, jonka avulla voidaan laskea kaupan suuryksiköiden liikennepäästöjä ja tuottaa siten vertailutietoa päätöksenteon tueksi kaupan suuryksiköiden optimaalista sijaintia arvioitaessa. Kestävää kehitystä edistäviä hankkeita ovat olleet myös erilaiset ympäristön tilaan ja teollisuuden synnyttämiin jätteisiin liittyvät t&k hankkeet (teollisuuden jätevirtoihin, jätteiden käsittelyyn, hyötykäytön ja kierrätyksen edistämiseen tähtäävät hankkeet ) sekä vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä edistävät hankkeet. Ohjelmasta on rahoitettu myös ympäristön monitoroinnin ja ympäristön tilan seurannan indikaattoreiden kehittämishankkeita. Kehittämishankkeiden positiiviset ympäristövaikutukset näkyvät tulevaisuudessa alueen yritysten ja julkisten organisaatioiden hyödyntäessä tuotettua tietoa toiminnoissaan. Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmasta rahoitetuilla investointihankkeilla on tähän mennessä vaikutettu positiivisesti ympäristöön esimerkiksi matkailualueille rakennetuilla reiteillä ja muilla virkistysrakenteilla, jotka ohjaavat alueen käyttäjiä valmiiksi merkityille reiteille ja vähentävät siten matkailu- ja virkistyskäytöstä aiheutuvaa luonnon kulumista. Arvokkaiden luonto- ja kulttuuriperintökohteiden kunnostamisella on pyritty turvaamaan luonnon monimuotoisuuden ja alueen kulttuuriarvojen säilyminen, mutta toisaalta mahdollistamaan näiden kohteiden matkailu- ja virkistyskäyttö kestävällä tavalla. Useat ohjelmakaudella rahoitetut hankkeet tukevat osaltaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoitosuunnitelman toteuttamista, jonka tavoitteena on vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ja turvaaminen. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on ohjelmasta rahoitettu hankkeita, joissa perustetaan kosteikkoja, rakennetaan ekologisia hulevesien käsittelyalueita ja liitetään haja-asutus- ja

76 matkailualueita jätevesien käsittelyverkostoon. Näiden hankkeiden todelliset vaikutukset ympäristön tilaan ovat nähtävissä vasta myöhemmin. Ohjelmavaroin on parannettu myös asumis- ja vapaa-ajan viihtyvyyttä mm. kuntakeskusten kohentamishankkeilla, matkailukeskusten kehittämishankkeilla sekä kulttuurikohteiden ennallistamisella. 76 Ohjelmasta ei ole rahoitettu hankkeita, joilla olisi huomattavia ympäristöhaittoja. Ympäristölupamenettelyn kautta negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan minimoida. Hanketoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat pyritään hankkeissa ottamaan yleisesti huomioon, esimerkiksi yrityskeskittymät pyritään toteuttamaan laadukkailla ja ympäristönäkökohdat huomioivilla ratkaisuilla siten, että yritystoiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus pienenee. Hankkeiden negatiiviset ympäristövaikutukset ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä. Vaikutukset ovat lähinnä infrahankkeiden töiden aikaisia vaikutuksia, kuten melua, pakokaasupäästöjä ja töidenaikaista vesistön samentumista jne. Pohjois-Suomen EAKR ohjelmalle on asetettu seuraavia asiaan liittyviä mittareita: ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus 20 % (myönnetystä EAKR rahoituksesta) Tavoite (osuus EU rah) Toteutunut (osuus EU+valtio rah) TL 1 19 % 27,5 % TL 2 8 % 29,7 % TL 3 28 % 61,5 % Yhteensä 20 % 34,0 % SEA-direktiivin toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: o Teollisuuden ja energiatuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt o kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvät hankkeet (osuus EU-rahoituksesta) Hiilidioksidipäästöjä vähentävien projektin osuus on ollut 2,3 % myönnetystä EAKR+valtion rahoituksesta, joka on pienempi, kuin muilla suuralueilla keskimäärin (EAKR ohjelmat yhteensä 4,6 %). Kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden osuus myönnetyistä EAKR+valtio -varoista on 2,3 %, joka on selkeästi pienempi osuus kuin muilla suuralueilla (EAKR ohjelmissa yhteensä 5,9 %). Taulukko 24. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (1000 t, Teollisuus ja energiatuotanto) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario Hiilidioksidilukuun sisältyvät energiatuotannon ja teollisuuden pistelähteiden hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä sekä prosessiperäiset päästöt. Vuoden 2011 tiedot ovat osittain ennakkoarvioita.

77 EU:n tasolla kestävä kehitys on määritelty unionin vuonna 2006 tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa. Alla esimerkkejä Pohjois-Suomen EAKR ohjelmasta toteutetuista kestävää kehitystä edistävistä hankkeista kestävän kehityksen raportoinnista annetun suosituksen mukaisesti osa-alueittain: 77 1) Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys (A31282) sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ilmastostrategiat (A30710, A31257) P-P: ILMO Oulun seudun ilmastoportaali (A31598) ja Ilmastoystävällinen kaavoitus ILKA (A31578) K-P: Vaihtoehtoisten energialähteiden käyttömahdollisuuksien kartoitus ja pilotointi (A31341). Päätavoitteena on edistää vaihtoehtoisten energiamuotojen (geoenergia) käyttöä sekä luoda uusia energiaratkaisuja ja uutta liiketoimintaa alueelle. 2) Ihmisten elinympäristöt ja terveys P-P: Vireä Malisjoki I ja II (A30402 ja A31806) P-P: TIIROSTA TERVOON vaihe II, Suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet (A31434) Lappi: Rovaniemen keskusten vetovoimaisuuden lisääminen, Kemijoen rantaalueen yleis- ja toteuttamissuunnitelman laadinta (A30945). Tavoitteena on lisätä keskustan asuinviihtyisyyttä, kehittää matkailullista vetovoimaa sekä parantaa yritysten toimintaympäristöä ja edellytyksiä. K-P: Vetelin kuntakeskuksen eheyttäminen, selvityshanke (A30400) 3) Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö P-P: Nurmesjärven lintuvesialueen kunnostus sekä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhdistäminen (A31289) P-P: Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen, POSKI (A31746). Tavoitteena on turvata laadukkaan pohjaveden ja kiviainesten saanti sekä osoittaa kiviainesten ottoon pitkällä aikavälillä soveltuvat alueet. Lappi: Maisemanhoidosta työtä Lappiin (A30810). Tavoitteena on lisätä merkittävästi vähenneiden perinneympäristöjen hoitoa Lapissa neuvonnan, koulutuksen ja yhteistyön avulla. K-P: Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivitys (A30804), Hankkeessa etsitään keinoja pohjavesien suojelun tehostamiseen sekä kartoitetaan pohjavesien suojelun riskitekijät sekä etsitään ratkaisuja riskien poistamiseksi. K-P: Elinvoimainen Lestijoen vesistö (A30880)

78 78 4) Kulttuuriympärist öjen suojelu P-P: Valtakunnallisesti arvokkaan Varjakan kartanon alueen peruskorjaaminen matkailukäyttöön (A31489) Lappi: Tornion kirkon kunnostamisinvestoinnit (A30808). Tavoitteena säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas v valmistunut kirkko ja kellotapuli kunnostamalla rakennusten paanukatot. K-P: Mäkiraonmäki (A31344). Tavoitteena on kunnostaa ja kehittää valtakunnallisesti merkittävästä kulttuuriympäristökohteesta toimiva kulttuurimatkailukohde. 5) Kestävä kulutus ja tuotanto P-P: Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely TUKOS (A30466) P-P: Kaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja liikennepäästöt Oulun seudulla (A30706) K-P: Sivuvesi selvityshanke (A31048). Hankkeessa kartoitetaan alueen kemiaa soveltavan teollisuuden tarpeet sivu- ja jätevesien käsittelyssä ja hyödyntämisessä sekä edesautetaan uusien tehokkaampien teknologiaratkaisujen aikaansaamista yritysten tarpeisiin. K-P: NAHKAJÄTE-Ympäristömyönteisten tuotantomenetelmien edistäminen nahantuotannossa jätteenkäsittelyn kokonaisvaltaisella kehittämisellä sisältäen mm. metallipitoisten jätelietteiden jatkokäsittelyn, ja metallien talteenoton sekä hyötykäytön selvittämisen (A30759) Lappi: Ekopisteiden, aluekeräyspisteiden ja hyötyjäteasemien rakentaminen kuntayhtymän toiminta-alueella (A30719) 6) Kestävä liikenne 7) Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto Toteutettu pääasiassa ESR -hankkeina

79 79 Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Tasa-arvon edistäminen eri sukupuolten, väestöryhmien ja alueiden kesken on yksi keskeisiä Pohjois- Suomen EAKR -ohjelman periaatteita. Ohjelma-asiakirja sisältää kohdennettuja erityistoimia tasa-arvon edistämiseksi; vaikutetaan mm. miesten ja naisten ammattirakenteen monipuolistamiseen ja naistyöpaikkojen syntymiseen, turvataan palveluiden saatavuutta syrjäisimmillä seuduilla, kohdennetaan erityistoimia mm. saamelaisten omaan kulttuuriin perustuvan yrittäjyyden tukemiseen jne. EAKR varojen merkitys korostuu erityisesti alueellisen tasa-arvon edistäjänä. Rakennerahastovarat tarjoavat omat kehittämisresurssit Pohjois-Suomen harvaan asutuimmille alueille (ent. 6 alueiden erityisrahoitus). EAKR varoin on kyetty poistamaan mm. saavutettavuuteen liittyviä haittoja ja tarjoamaan tätä kautta mahdollisuus myös syrjäisimmillä seuduilla toimiville yrityksille pysyä kiristyvässä kilpailussa mukana. Seuranta järjestelmän tasa-arvoa koskeva raportti ei anna asiasta täysin oikeaa kuvaa, koska vain harva tämän tyyppinen hanke on merkitty EURA järjestelmään tasa-arvoa edistäväksi. Naistyöpaikkojen osuudessa syntyneistä työpaikoista ollaan enää hieman jäljessä tavoitteesta (tavoite 38 %, toteuma 32 %). Sen sijaan naisten perustamien yritysten syntymisessä ollaan vielä kaukana tavoitteesta (tavoite 42 %, toteutunut 28 %). Ohjelmassa ei ole asetettu erityistä tavoitetta naisia koskevien t&k työpaikkojen osalta. Tulokset kuitenkin osoittavat, että syntyneet t&k- työpaikat ovat nekin painottuneet vahvasti miehiin (naistyöpaikkojen osuus vain 21 %). Tältä osin ohjelman toteutuksessa ei ole onnistuttu tavoitellusti ja onkin syytä pohtia, mitä asian suhteen olisi tehtävissä tulevalla ohjelmakaudella. Tosin valtakunnallisesti tarkasteltunakin erityisesti yritysten t&k -henkilöstö painottuu vastaavalla tavalla miehiin (80 % v. 2011). Taulukko 25. Pohjois-Suomen ohjelmalle asetettujen tasa-arvoon liittyvien määrällisten tavoitteiden toteutuminen mennessä (TUKI2000 tietojen osalta loppuun maksetut, ei sisällä Finnveran tietoja): Tavoite % Toteutunut % Naistyöpaikkojen osuus syntyneistä työpaikoista 38,2 % 32,2 % Naisten perustamien yritysten osuus syntyneistä uusista yrityksistä 42,0 % 28,8 % Tasa-arvohankkeiden määrä, % ohjelman EAKR kehyksestä * - tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet (sukupuolten välinen tasa-arvo) -tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet (kaikenlainen tasa-arvo) * toteutunut tieto % -osuus myönnetystä EAKR +valtion rahoituksesta 10,0 % 9,4 % 10,4 % Esimerkki tasa-arvon edistämisestä eri väestöryhmien kesken Esimerkkinä yksittäisestä hankkeesta, jolla panostetaan merkittävästi vähemmistökulttuurin kehittämiseen on Lapin liiton rahoittama Saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttamisprojekti (A30119). Hankkeessa rakennettiin Inarin kirkonkylään pitkään suunniteltu Sajokseksi nimetty saamelaiskulttuurikeskus, joka toimii saamelaiskulttuurin- ja hallinnon keskittymänä sekä saamelaisten parlamenttitalona Suomessa. Saamelaiskulttuurikeskushankkeen aikana rakennettu toiminnallinen kokonaisuus tilaratkaisuineen ja

80 80 nykyaikaisine välineineen tarjoaa hyvät toimintaedellytykset saamenkielen ja kulttuurin vaalimiselle ja kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen. Saamelaiskäräjät ja keskuksen muut toimijat ovat saaneet kauan kaipaamansa, riittävät ja asianmukaiset toimitilat, jotka antavat asianmukaiset puitteet kunkin toimijan tehtävien hoitamiseen. Saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttamishanke oli pitkä ja monisyinen investointihanke, jonka toteuttamisessa oli mukana laaja joukko eri toimijoita, organisaatioita ja yhteistyötahoja. Saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelun kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu järjestettiin vuonna 2008, rakennustyöt aloitettiin keväällä 2010 ja rakentaminen saatiin aikataulun mukaisesti päätökseen vuoden 2011 lopulla. Keskus luovutettiin projektisuunnitelman mukaisesti vuokralaisten käyttöön ja yleisölle se avattiin Esimerkki alueellisen tasa-arvon lisäämisestä Alueellista tasa-arvoa on edistetty erityisesti tukemalla palveluiden (erityisesti sähköisten palveluiden) saatavuutta koko Pohjois-Suomen alueella. Yksi mittavimmista rahoitetuista hankkeista on Keski- Pohjanmaalla rahoitettu Keski-Pohjanmaan maakuntaverkko -hankekokonaisuus. 4.8 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit Merkittäviä riskejä ohjelman toteutuksessa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. P-S EAKR ohjelman virallinen sidonta-aste tilanteessa on erittäin hyvä (sidottu julkisesta kehyksestä 93,8 %). Huomioiden tämä ja tiedossa olevat varaukset (jotka alkuvuodesta 2013 ylittivät jo 100 %), ei alueella nähdä riskiä sille, että ohjelmavaroja jäisi käyttämättä. Valtion vastinrahan leikkaus vuosilta 2011 ja 2012 aiheutti loppuvuodesta 2011 pelkoa siitä, että vajetta ei kyettäisi kuntarahoituksella paikkaamaan toimintalinjoilla 1 ja 2. Tilanne on kuitenkin hyvä. Alueen kunnat ovat halunneet satsata tulevaisuuteen ja ovat osallistuneet ohjelman toteutukseen vahvasti. Ohjelman edetessä toteutuksen painopiste on siirtynyt TL 3 painotteisuudesta toimintalinjojen 1 ja 2 toteuttamiseen ja tätä kautta myös Lissabonin strategialle asetettu tavoite(76,2 %) ollaan saavutettu. Asetetuista työpaikkatavoitteesta on vuoden 2012 loppuun mennessä toteutunut 74,8 %. Oletuksena on että tavoitteet tullaan saavuttamaan ja ylittämäänkin, koska esimerkiksi yritystukien osalta tuossa toteumaprosentissa on huomioitu vasta loppuun maksetut yritystukihankkeet, eikä lainkaan Finnveran rahoituksen vaikutuksia. Myös muut asetetut ydinindikaattoritavoitteet tullaan saavuttamaan; osa on jo ylitetty reippaasti. Jälkeen tultaneen kuitenkin jäämään naisten perustamille yrityksille asetusta tavoitteesta. Alueen toimenpiteet ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteutus on edennyt ohjelmalle asetettujen keskeisten teemojen ja tavoitteiden mukaisena.

81 Eräät ohjelmaan sisältyvät erityisteemat eivät ole kuitenkaan edenneet aivan suunnitellusti. Näitä ovat mm. uusiutuvan energiankäytön edistäminen, ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät kehittämistoimenpiteet sekä sähköisten palveluiden kehittäminen. Pohjois-Suomen maakunnat ovat pyrkineet edesauttamaan kyseisten teemojen toteutumista mm. järjestämällä kohdennettuja hakuja edellä mainittuihin teemoihin. Kansainvälisten verkostojen luomiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole Pohjois-Suomen EAKR ohjelmassa painottuneet aivan odotetulla tavalla. Näihin on keskitytty vahvasti alueella toteutettavissa Interreg/ENPI ohjelmissa ja EAKR painotus on jäänyt tästä johtuen vähemmälle. Rahoituksen kohdentumista liittymissopimuksen mukaisille entisille tavoite 6 alueille on edistetty mm. painottamalla hakuilmoituksissa näitä alueita. Näille alueille myönnetyn rahoituksen osuus kaikesta myönnetystä EAKR+valtio rahoituksesta oli mennessä 52,9 % (tavoite 56 %). Naisyrittäjyyden lisäämiseksi ei ole erillistoimenpiteitä toistaiseksi toteutettu. Lissabonin strategianmukaisuutta ja sen painottamista on pidetty vahvasti esillä Pohjois-Suomen rahoittajien yhteiskokouksissa sekä maakunnan yhteistyöryhmissä ja sihteeristöissä. Tarvittavan kansallisen vastinrahan (kuntarahan )kerryttämiseksi erityisesti toimintalijoilla 1 ja 2 on mm. Lapissa tehty erillinen käyttösuunnitelma loppuohjelmakaudelle, jossa rahoituksen painopisteitä on tarkistettu. Myös tukitasoja ollaan tarvittaessa tarkistettu kaikissa maakunnissa. 81 Tarkastusviranomaisen järjestelmätarkastusten havainnot Joulukuussa 2012 valmistui tarkastusviranomaisen opetus- ja kulttuuriministeriöön ja ympäristöministeriöön tekemien järjestelmätarkastusten raportit. Ministeriöillä on käytettävissään vain teknistä tukea. Molempien tarkastusten johtopäätös hallintojärjestelmän luotettavuudesta oli 3 eli hallintojärjestelmä toimii osittain; merkittäviä muutostarpeita. Ministeriöissä havaitut puutteet liittyivät tarkastusten mukaan siihen, että omien teknisen tuen hankkeiden menoja ei ole valvottu riittävällä tarkkuudella ja dokumentoidusti sekä siihen, että rakennerahastohallinnon tehtäviä ei riittävästi ollut eriytetty eri henkilöille. Tarkastuksissa ei kuitenkaan havaittu, että ministeriöiden saama tuki olisi käytetty virheellisesti. Tarkastuksia koskevat korjaavat toimenpiteet käynnistyivät hallintoviranomaisen ja ministeriöiden toimesta vuonna 2013.

82 82 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1 Sitoumukset ja maksatukset Taulukko 26. Ohjelma-asiakirjan mukainen rahoituskehys Toimintalinja EUrahoitus Kansallinen julkinen yhteensä Julkinen kokonaisrahoitus EU:n osuus julkisesta rahoituksesta Euroopan investointipankki (EIB) (a) (b) (c)=(a)+(b) (f)=(a)/(e) (g) (h) Yksityinen rahoitus Toimintalinja ,0 % Toimintalinja ,0 % Toimintalinja ,0 % Toimintalinja ,0 % 0 Yhteensä ,0 % Taulukko 27. Rahoituksen toteutuminen (sitoumukset) mennessä ( ) Toimintalinja Julkinen kehys Sidottu EU+valtio Sidottu kunta + muu julkinen Sidottu julkinen yhteensä Sidottu yksityinen Kaikki yhteensä Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Yhteensä Taulukko 28. Toimintalinjojen toteutuminen (sidonnat) prosentuaalisesti mennessä verrattuna ko. toimintalinjan ohjelmakauden julkiseen kehykseen: TL 1 84,9 % TL 2 88,4 % TL 3 119,5 % TL 4 77,1 % Yhteensä 93,8 % Kansallisen julkisen rahoituksen toteutuminen Ohjelmiin tarvittavan kansallisen julkisen rahoituksen jakautumisesta valtion ja kuntien kesken on päätetty kansallisesti. Pohjois-Suomen EAKR ohjelman osalta vaadittavan kunta + muun julkisen rahoituksen osuus ohjelmatasolla oli alun perin 11,7 % koko julkisesta rahoituksesta ja valtion osuus 38,3 %. Vuosina 2011 ja 2012 valtion vastinrahaa leikattiin ja kuntarahavaade nousi ohjelmatasolla 13 %:iin. Vuoden 2012 loppuun mennessä sidotun kuntarahan (+ muun julkisen) osuus julkisesta rahoituksesta oli 24 %. Alueen kunnat ovat omalla panoksellaan osallistuneet ohjelman toteutukseen selkeästi arvioitua osuuttaan enemmän ja tätä kautta ohjelman kokonaisvolyymi on noussut merkittävästi.

83 83 Ohjelmaan arvioidun yksityisen rahoituksen toteutuminen Pohjois-Suomen ohjelmaan on arvioitu sidottavan yksityistä rahaa yhteensä , joka on noin 43 % ohjelmalle suunnitellusta kokonaisvolyymista. Vuoden 2012 loppuun mennessä yksityistä rahaa oli sidottu ohjelmaan hiukan arvioitua enemmän eli yhteensä 44,3 % ohjelman toteutuneesta kokonaisvolyymista koostuu yksityisestä rahoituksesta. Taulukko 29. Rahoituksen jakautuminen rahoitusmuodoittain (osuus sidotusta EAKR+valtio rahoituksesta): Koodi Rahoitusmuoto % (arvioitu EAKR osuus ) Sidottu EAKR+valtio osuus Sidottu % 01 Tuki, jota ei makseta takaisin 93,6 % ,9 % 02 Tuki (laina, korkotuki, takaukset) 03 Riskipääoma (sijoitus, riskipääomarahasto) 2,5 % ,5 % 1,8 % ,7 % 04 Muut rahoitusmuodot 0,0 % 0 0 % Yhteensä 100,0 % ,0 % Taulukko 30. Rahoituksen jakautuminen taloudellisen toiminnan mukaan (osuus sidotusta EAKR + valtion rahoituksesta, ei sisällä Finnveraa) Yhteensä Osuus Ei sovelleta ,8 % Maatalous, riistatalous ja metsätalous ,6 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ,9 % Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus ,3 % Kulkuneuvojen valmistus ,0 % Muualle luokittelematon valmistus ,5 % Energiaa tuottavien aineiden kaivostoiminta ja louhinta ,1 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,4 % Veden keruu, puhdistus ja jakelu ,8 % Posti- ja teleliikenne ,0 % Kuljetus ,7 % Rakentaminen ,0 % Tukku- ja vähittäiskauppa ,3 % Hotellit ja ravintolat ,7 % Rahoituksen välitys ,8 % Kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta ,7 % Julkinen hallinto ,9 %

84 84 Koulutus ,9 % Terveydenhuoltopalvelut ,2 % Sosiaalityö, sosiaalipalvelut, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ,4 % Ympäristöön liittyvä toiminta ,9 % Muualle luokittelemattomat palvelut ,0 % Tyhjä Yhteensä ,0 % Taulukon osalta on huomioitava, että ao. jaottelu ei palvele hanketoimintaan kokonaisuutena. Suuri osa hankkeista jää luokittelun ulkopuolelle ja kirjautuvat kohtaan 00 Ei sovelleta. Taulukko 31. Maksatusten toteutuminen mennessä ( ), ml Finnvera Toimintalinja Julkinen kehys Maksettu EU+valtio Maksettu kunta + muu julkinen Maksettu julkinen yhteensä Maksettu yksityinen Kaikki yhteensä Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Yhteensä Taulukko 32. Toimintalinjojen maksatusten toteutuminen prosentuaalisesti mennessä verrattuna ko. toimintalinjan ohjelmakauden julkiseen kehykseen maksettu julkisesta kehyksestä mennessä TL 1 54,9 % TL 2 57,6 % TL 3 94,3 % TL 4 55,1 % Yhteensä 64,9 % EU+valtion osuus koko maksetusta julkisesta rahoituksesta on 76 % ja kuntien osuus 24,0 %.

85 85 Taulukko 33. Maksupyynnöt, tehdyt maksatukset ja komissiolta saadut maksut mennessä, Pohjois-Suomi Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus¹ Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elimen maksamat menot 2 Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä³ Toimintalinja , , , ,61 Toimintalinja , , , ,82 Toimintalinja , , , ,96 Toimintalinja , , , ,10 Yhteensä , , , ,48 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , ,48 1 EAKR+valtio 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot ³ kohdistuvat maksut 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ja alueittain Taulukko 34. Rahoituksen jakautuminen menoluokittain mennessä Menoluokka EAKR rahoitus (arvio) Tavoite % Sidottu EU+valtio mennessä osuus (%) sidotusta EU +valtio osuudesta 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet ,8 % ,6 % 02* TTK-infrastruktuuri ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeisten koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskustan kesken 04 * Tuki TTK-toiminnalle, erityisesti pkyrityksille 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 06* Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi ,0 % ,9 % ,5 % ,5 % ,7 % ,3 % ,5 % ,3 % ,2 % ,2 % 07* Investointi suoraan tutkimukseen ja ,8 % ,0 %

86 innovointiin liittyviin yrityksiin 08* Muu investointi yrityksiin ,6 % ,8 % 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä ,5 % ,3 % 11 # Tieto- ja viestintäteknologiat ,4 % 13* Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 14* Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 15* Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden teknologioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ,3 % ,1 % ,9 % ,5 % ,8 % ,5 % 22 # Kansalliset tiet ,5 % 23 # Alueelliset/paikalliset tiet ,4 % 24 # Pyörätiet ,9 % 25 # Kaupunkiliikenne ,5 % 26* Multimodaaliliikenne ,7 % ,4 % 29 # Lentoasemat 30 # Satamat ,2 % 41 # Uusiutuva energia: biomassa ,1 % 43* Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energiahallinta 44 # Kotitalous- ja teollisuusjätteen käsittely ,7 % ,8 % ,3 % 45 # Vedenkäsittely ja -jakelu ,3 % 46 # Jätevedenkäsittely ,1 % 49 # Ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen 51 # Biologisen monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun edistäminen (ml. natura) 52 * # Saastumattoman kaupunkiliikenteen edistäminen 54 Muut ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 58 # Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 60 Muu tuki kulttuuripalvelujen kehittämiseksi ,0 % ,1 % ,6 % ,5 % ,6 % ,1 % ,9 % ,3 % ,9 % ,6 % ,5 % ,6 % 72 # Koulutusjärjestelmien uudistukset ,0 % 86

87 työllisyyden kehittämiseksi, perus- ja amm koulutuksen soveltuvuus työelämän tarpeisiin jne. 75 # ,0 % 85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus 86 # Arviointi ja tutkimukset, tiedotus, viestintä ,0 % ,0 % ,3 % Yhteensä % ,0 % josta * ,2 % ,3 % 87 EU:n yleisasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisiin tavoitteisiin (kilpailukyvyn edistäminen ja työpaikkojen luominen) tulisi kohdistaa vähintään 75 % alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen menoista (= Lissabonin strategian toteuttaminen). Ko. menoluokat merkitty *. Menoluokat, joita ei ole ohjelma-asiakirjassa merkitty käyttöön otettavaksi, mutta joihin on kuitenkin rahoitusta kohdistunut on merkitty #. Taulukko 35. Kymmenen tärkeintä yksittäistä menoluokkaa ohjelma-asiakirjassa ja niiden toteutuminen 10 tärkeintä ohjelmaasiakirjassa (indikatiivinen arvio) 10 tärkeintä toteumatilanteessa Menoluokka % Menoluokka % 08* 12,6 % 08* 15,8 % 03* 11,5 % 09* 9,5 % 57 8,1 % 03* 6,9 % 02* 7,0 % 02* 8,9 % 07* 6,8 % 57 2,0 % 09* 6,5 % 01* 10,3 % 13* 6,2 % 05* 3,1 % 04* 5,7 % 06* 4,3 % 43* 4,7 % 04* 0,8 % 05* 4,5 % 85 6,3 % Taulukko 36. Rahoituksen jakautuminen aluetyypeittäin mennessä (osuus EAKR + valtion rahoituksesta, ml. Finnvera) Koodi Aluetyyppi Tavoite (osuus EAKR rahoituksesta) % Toteuma % 00 Ei sovelleta ,0 % 01 Kaupunkialueet 40 % ,7 % 03 Saaret ,1 % 04 Harvaan ja hyvin harvaan asutut alueet 39 % ,7 % 05 Maaseutualueet (muut) 21 % ,1 % Tekninen tuki ,3 % Yhteensä 100 % %

88 N+2 säännön toteutuminen N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 säännön laskentatapaa tarkistettiin v siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovellettu vuoden 2007 osalta, mutta tulevien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2012 lopussa tuli olla maksettuna vuosien 2008, 2009 ja 2010 kehyksiä + kolmea kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Maksatukset toteutuivat kaikissa Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa vuoden 2012 aikana riittävän hyvin, jotta N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden Pohjois- Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (404,0 milj. euroa) saavuttivat vuoden 2012 lopun N+2 minimivaateen (256,6 milj. euroa) Suomen EAKR-ohjelmista selvimmin (158 %:sesti). 5.4 Tekninen tuki Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelmaasiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR -rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 24,902 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Ohjelmakauden teknisestä tuesta (EU+valtio) oli mennessä sidottu 19,194 milj. eli 77,1 %. Sidotuista varoista 92,6 % kohdistui valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaa ja tarkastustoimintaan ja 7,4 % arviointiin ja viestintään. Vuonna 2012 käyttöön saadun teknisen tuen (EU+valtio) osuus oli yhteensä , josta maakuntiin käyttöön jaettiin 74 % ja keskushallinnon käyttöön 26 %. Pohjois-Suomen ohjelma-alueella oli ohjelman toimeenpanossa palkattuna rakennerahastohenkilöstöä EAKR teknisen tuen varoin yhteensä 47 henkilötyövuoden verran vuonna Tämän lisäksi sekä ministeriöissä että alueella tehdään rakennerahastotoimintaan liittyvää valmistelu ja toimeenpanotyötä kansallisin (valtion) ja alueellisin (kuntien) budjettivaroin. Toimeenpanon tehokkuutta on selvitelty mm. arviointiraportissa. Taulukko 37. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma: Teknisen tuen käyttösuunnitelmat vuodelle 2012 YHTEENVETO TEKNISEN TUEN INDIKATIIVISESTA JAKAUTUMISESTA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Maakunnat Keskushall. Yhteensä Osuus Valmistelu ,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,5 % Seuranta ,0 % Tarkastus ,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,4 % Arviointi ja tutkimukset ,1 % Tiedotus ja viestintä ,4 % Menoluokka 86 yhteensä ,6 % Tekninen tuki yhteensä ,0 %

89 89 TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN MAAKUNNISSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,2 % Seuranta 0 0,0 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,2 % Arviointi ja tutkimukset 0 0,0 % Tiedotus ja viestintä ,8 % Menoluokka 86 yhteensä ,8 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % Yhteensä Palkattava henkilöstö (htv) 1,1 7,0 25,0 18,7 51,8 - maakunnan liitto 1,1 4,5 12,0 9,7 27,3 - ELY-keskus 2,5 13,0 9,0 24,5 TEKNISEN TUEN JAKAUTUMINEN TOIMIJOITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Osuus Maakunnan liitto yht ,8 % - TEM:n hallinnonala ,1 % - OKM:n hallinnonala ,7 % - STM:n hallinnonala 0 0,0 % ELY-keskukset yht ,2 % - TEM:n hallinnonala ,8 % - YM:n hallinnonala ,4 % Yhteensä ,0 % TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN KESKUSHALLINNOSSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) TEM* OKM YM Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,8 % Seuranta ,8 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,6 % Arviointi ja tutkimukset ,4 % Tiedotus ja viestintä ,0 % Menoluokka 86 yhteensä ,4 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % *) TEM:n luvut sisältävät myös Pohjois-Suomen osuuden EAKR-toimenpideohjelmille yhteisistä seuranta-, arviointi- ja viestintäkuluista. 5.5 Toimien pysyvyys Asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisia toimien pysyvyyteen liittyviä huomattavia muutoksia tai niistä seuranneita takaisinperintöjä ei ohjelmassa ole ollut.

90 Suurhankkeet EAKR:stä voidaan rahoittaa toimenpideohjelman osana menoja, jotka liittyvät toimeen, johon sisältyy täsmällisen taloudellisen tai teknisen tehtävän suorittamiseksi tarkoitettu yhtenäinen työ-, toiminta- tai palvelukokonaisuus, jolla on selvästi määritellyt tavoitteet ja jonka kokonaiskustannukset ovat ympäristöalalla yli 25 miljoonaa euroa ja muilla aloilla yli 50 miljoonaa euroa. Tällaisia ns. suurhankkeita ei ole Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmasta toteutettu. P-S EAKR ohjelmasta mennessä rahoitettu kokonaiskustannuksiltaan suurin hanke on Oulun lentokenttäinvestointi, jonka toteutuneet kokonaiskustannukset ovat 18,8 milj., josta EU+valtion osuus on yhteensä 3,7 milj Erityisrahoituksen seuraaminen Pohjois-Suomen EAKR ohjelman rahoituksesta 55,6 % (173 milj. eli 35 /as./vuosi) on saatu harvan asutuksen ja maantieteellisten epäkohtien johdosta ns. erityismäärärahana. Ohjelma-asiakirjan mukaan erityismääräraha tullaan suuntaamaan liittymissopimuksen mukaisille tavoite 6 alueille. Määrärahat suunnataan toimintaan, jolla lievennetään harvaan asuttujen alueiden erityisongelmia ja vastataan niiden aiheuttamiin haasteisiin mennessä myönnetystä EAKR+ valtion rahoituksesta eli 52,9 % on kohdistunut ko. alueille. Tämä on vielä hitusen alle tavoitteen. TL 1 varoista (lähinnä suorat yritystuet ) on ao. aluille kohdistunut 54 %, TL 2 (osaaminen) rahoituksesta 53 % ja TL 3 (saavutettavuus, vetovoima) rahoituksesta 62 %. Liittymissopimuksen mukaiset entiset tavoite 6 alueet on merkitty karttaan kirkkaan sinisellä. Näitä alueita ovat Lappi kokonaisuudessaan, Nivala-Haapajärven, Siikalatvan, Oulunkaaren ja Koillismaan seutukunnat Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kaustisen seutukunta Keski-Pohjanmaalla. Huomioitavaa on, että suuri osa entisillä tavoite 6 alueilla sijaitsevista yrityksistä on maaseudulla toimivia alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, jotka rahoitetaan pääasiassa maaseudun kehittämisrahaston kautta.

91 91 6. VIESTINTÄ 6.1 Kansallisen tason viestintä Vuoden 2012 hallintoviranomaisen rakennerahastoviestintä keskittyi tulosviestintään, tilaisuuksiin suurelle yleisölle ja viranomaisille sekä ohjelmakauden viestinnän valmisteluun. Hyvää hanketoimintaa esiteltiin niin tilaisuuksissa kuin rakennerahastot.fi -sivuilla ja rakennerahastojenuutiskirjeessä. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan 9. toukokuuta lähtien. Tietoa kansalaisille EU Arjessa -tapahtumat EU Arjessa -kiertue on ollut rakennerahastotoiminnalle ja hankkeiden näkyvyyden lisäämiselle merkittävä foorumi. Yhteistyö EU:n komission hallintoviranomaisen, Suomen edustuston, Euroopan parlamentin tiedotustoimiston, Eurooppatiedotuksen ja eduskuntatiedotuksen kanssa on lisännyt EU:n ymmärrettävyyttä ja näkyvyyttä ihmisten arjessa. Tilaisuuksien lähtökohtina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Päämediayhteistyökumppani YLE on ollut keskeisessä roolissa positiivisen julkisuuden saamisessa. Vuonna 2012 EU Arjessa järjestettiin Turussa (teemana EU:n sisämarkkinat), 4.5. Lahdessa (teemana kansalaisten vaikutusmahdollisuudet) Seinäjoella (teemana ruoka) ja Lappeenrannassa (teemana raja). Kaikissa tilaisuuksissa järjestettiin sekä yleisötapahtuma joko torilla tai kauppakeskuksessa että yleisölle avoin seminaari tapahtumapäivän teemasta. Tilaisuuksissa esiteltiin yhteensä 17 EAKR- ja ESRhanketta. Kaikista tilaisuuksista kirjoitettiin juttu rakennerahastojen uutiskirjeeseen mukana olleista hankkeista. Tilaisuuksia hanketoimijoille ja aluekehittäjille Tilaisuudet hanketoimijoille ja aluekehittäjille toteutettiin yhteistyössä rakennerahastotoiminnassa mukana olevien hallinnonalojen kesken. Kevätkylvö aluekehittäjien valtakunnallinen seminaari Tampereella kokosi noin 200 aluekehittäjää ideoimaan ja jakamaan kokemuksia. Keskeisinä teemoina olivat rakennemuutos ja aktiivinen ikääntyminen. Kevätkylvö etsi vastausta kysymyksiin, mihin suuntaan aluekehityksessä halutaan mennä ja mistä siihen löytyy parhaat lähtökohdat. Vastauksina olivat muun muassa alueen toimijoiden välinen yhteistyö, fokusointi, kansainvälistyminen, rakenteiden rohkeampi rikkominen, ohjelmien selkeyttäminen ja byrokraattisuuden vähentäminen. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita Pirkanmaalta. Kestävä kehitys hyvä ympäristö ja hyvä elämä -seminaari Helsingissä käsitteli kestävää kehitystä kolmesta näkökulmasta: ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tilaisuudessa käsiteltiin kestävän kehityksen haasteita ja mahdollisuuksia, kerrottiin ympäristöarvioinnista ja vähähiilisestä yhteiskunnasta sekä esiteltiin teeman puitteissa työskenteleviä EAKR- ja ESR-hankkeita. Tilaisuutta varten oli valmisteltu rakennerahastojen uutiskirjeen teemanumero, jonka painettua versiota jaettiin osallistujille. Seminaarissa oli käytössä viestiseinä, jolle osallistujat voivat kirjoittaa kommentteja netissä, ja fasilitaattori välitti niitä kaikkien nähtäviksi. Tilaisuudessa oli noin 100 osallistujaa. Sadonkorjuuseminaari 2012 kasvun soundit stagella -seminaari Kuopiossa tarjosi osallistujille tietoa ohjelmakaudesta , tarkasteli nuorten sosiaalista vahvistamista eri näkökulmista sekä ja esitteli T&K- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi seminaarin keskeisenä sisältönä oli tuotteistaminen ja sen avulla hanketoiminnan tulosten levittäminen. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa. Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2012 yhteensä 5 rakennerahastoihin liittyvää tiedotetta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä oli yhteensä 8 rakennerahastouutista. TEM:n

92 92 uutiskirjeessä tiedotettiin myös kaikista hallintoviranomaisen järjestämistä aluekehittäjille suunnatuista tilaisuuksista sekä EU Arjessa -tapahtumista. Verkkopalvelu Rakennerahastot.fi -verkkopalvelussa jatkettiin hyvän hanketoiminnan esittelyä. Lukijoille tarjottiin muun muassa yritystoiminnan esimerkkejä. Horisontaalisiin painotuksiin panostettiin siten, että kestävä kehitys ja sukupuolten tasa-arvo saivat omat osionsa. Viranomaisille suunnattu osio uudistettiin kesällä Verkkopalvelun käyttäjäseurannan mukaan käyntejä palveluun on kaikkiaan per kuukausi. Kymmenelle käytetyimmälle sivulle tulee käyntejä kuukaudessa. Käytetyimpiä sivuja ovat viestintä ja graafinen ohjeistus, logot, hakijalle ja toteuttajalle, rakennerahasto-ohjelmat, Eura2007 (linkin kautta pääsy tietojärjestelmään) sekä uutiskirje. Myös verkkopalvelun kieliversiot nousivat käyttäjäseurannassa kärkipäähän. Viranomaisosiossa on käyntiä kuukaudessa. TEM:n harjoittelija Heidi Gröndahl teki syksyllä 2012 verkkopalvelusta kyselyn rakennerahastoviranomaisille ja hanketoimijoille. Molemmissa kyselyissä vastaanottajia oli noin 150 ja vastausprosentti noin 40. Kyselyn perusteella rakennerahastot.fi on visuaalisesti miellyttävä, omia tiedontarpeita palveleva, ajankohtainen ja kiinnostava. Kehitettävää on palautteen mukaan rakenteen logiikassa, helppokäyttöisyydessä ja kohderyhmien selkiyttämisessä. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä ohjeistukseen. Sivuille kaivattiin lisää esimerkkejä toteutetuista hankkeista sekä toimiva kysymys ja vastaus -palsta. Lisäksi toivottiin hakuajoista tiedottamista keskitetysti ja parempia ruotsinkielisiä palveluita. Kyselyssä oli myös sosiaalisen mediaan liittyviä kysymyksiä. Viranomaisista 66 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa ja hanketoimijoista 86 prosenttia. Sosiaalisen median hyödyiksi hanketoiminnassa nousivat esiin toimijoiden verkottuminen, byrokraattisen kuvan väheneminen sekä käytännön ohjeet ja esimerkit hanketoiminnan tueksi. Uutiskirje Sähköinen uutiskirje ilmestyi 11 kertaa vuoden 2012 aikana kesänumeron 6-7/2012 ollessa yhteisnumero. Uutiskirjeestä tehtiin kaksi teemanumeroa, joista otettiin 300 kappaleen painos. Numero 8/2012 oli kestävän kehityksen teemanumero ja numero 9/2012 sukupuolten tasa-arvon teemanumero. Myös alue- ja rakennepolitiikan neuvottelupäiville valmisteltiin tilaisuuteen liittyvä numero, josta otettiin painos. Uutiskirje on saanut positiivista palautetta. Uutiskirjeellä on noin tuhat tilaajaa. Tilaisuudet viranomaisille TEM järjesti alue- ja rakennepolitiikan neuvottelupäivät Helsingissä kansalliseen, alueelliseen ja paikallistason aluekehittämistyöhön osallistuville. Tilaisuuden aiheina olivat muun muassa muuttuva alueja kuntarakenne, alueiden kehittämisen strategia ja toteutus sekä tulevaisuuden näkymät. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja työministeri Lauri Ihalainen. Kutsun yhteydessä lähetettiin päivän aiheisiin liittyvä kysely. Kyselyn tulokset julkaistiin neuvottelupäivillä jaossa olleessa rakennerahastojen uutiskirjeessä. Vastausten viestinä oli tiivistettynä: työrauhaa, selkeitä valintoja ja parempaa yhteistyötä. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata suorana lähetyksenä internetissä. Valtakunnallinen viestintäverkosto Hallintoviranomainen, suuralueet ja muut ministeriöt jatkoivat viestintäyhteistyötä rakennerahastojen viestintäverkostossa. Viestintäverkoston toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän vastuuhenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toimintaa on ennen kaikkea projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoiminen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottaminen.

93 93 Viestintäverkosto kokoontui kokonaisuudessaan yhden kerran Helsingissä, jolloin käsiteltiin ajankohtaisia viestintäasioita, esiteltiin osallistujatahojen tilannekatsaukset ja käytiin lähetekeskustelua tulevan ohjelmakauden verkkopalveluista. Työkokouksessa käytiin läpi myös rakennerahastoviestinnän arvioinnin suositukset. Viestintäverkoston joukosta koottiin pienempi noin 30 henkilön verkkopalvelut työryhmä, jota vetää hallintoviranomainen. Hallintoviranomainen järjesti ryhmälle videoneuvottelun kahdesti syksyllä Näiden keskustelujen pohjalta hallintoviranomainen ryhtyi hakemaan uudistettavalle rakennerahastot.fi - verkkopalvelulle teknistä toteutustapaa. Kansainväliset verkostot Hallintoviranomaisen edustaja osallistuu EU:n komission INFORM- ja INIO-viestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Lisäksi suuralueiden ja muiden ministeriöiden edustajia on osallistunut kokouksiin. INFORM (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto)kokoontui vuonna 2012 kerran ja INIO (työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus) kaksi kertaa. Lisäksi joulukuussa pidettiin verkostojen yhteiskokous. Jäsenmaiden ja komission yhteistyössä toteutettavan naisten ja miesten tasa-arvoa ohjelmatyössä edistävän Gender Mainstreaming Community of Practice -verkoston viestintäryhmän työhön osallistuttiin välittämällä hyviä suomalaisia tasa-arvoa edistäviä viestintäkäytäntöjä ESR-hankkeista. EURoma-verkosto valmistelee opasta siitä, kuinka romanit huomioidaan tulevissa rakennerahastoohjelmissa eri jäsenmaissa. Hallintoviranomainen osallistui verkoston syksyn kokoukseen. Lisäksi verkostossa on valmisteilla opas kuntien käyttöön. Jäsenmaat voivat halutessaan kääntää oppaan ja muokata oman maansa tarpeiden mukaiseksi. 6.2 Alueen keskeiset viestintätoimenpiteet v Normaaleja, juoksevia viestintätoimenpiteistä v ovat olleet mm. Seurantakomitean tiedotteet Maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) tiedotteet Maakunnan liittojen muut tiedotteet ELY-keskusten rahoituskatsaukset ja asiakaslehdet julkaistut hakuilmoitukset P-S rakennerahastosivuston ylläpito lehdistötiedotteet hanketoiminnasta Hankkeiden ja rakennerahastotoiminnan esittely useissa eri foorumeissa, mm. o maakuntahallitukset ja valtuustot o alueen kansanedustaja- ja kuntajohtajatapaamiset o Suomen kuntaliiton vierailut, kunta- ja seutukuntatapaamiset o muut yhteistyötapaamiset Erityisiä vuoden 2012 viestintätoimenpiteitä ovat olleet: Infotilaisuus Lump Sum hausta toimijoille Eurooppa seminaari Oulussa Kunta- ja aluekehityspäivät Lapissa syyskuussa Europe in my region tilaisuus marraskuussa Pohjois-Pohjanmaalla Hyvää hanketoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla esite Useat uuden ohjelmakauden valmisteluun liittyvät info ja kuulemistilaisuudet (sekä P-S tasolla että maakunnittain)

94 94 Erityisenä viestintään liittyvänä uutena piirteenä voidaan mainita toimijoiden verkostoimisen ja yhteistyön lisääntyminen myös viestinnällisissä asioissa; yhteisesitteet, seminaarit jne. Suunnitteilla on merkittävimpiä hankkeita koskevan video- ja esitemateriaalin tuottaminen syksyllä Viestintä on asia, jossa on aina parantamisen varaa. Hallintoviranomainen on ohjelmakauden edetessä nostanut profiiliaan viestintäasioissa ja mittavimmat viestintätapahtumat on toteutettu hallintoviranomaisen ja alueen yhteistyönä. Tämä on koettu selkeäksi parannukseksi aikaisempaan nähden. Alueellisessa viestinnässä painopiste on ollut alueellisten toimijoiden tavoittamisessa ja ajantasaisen tiedon jakamisessa heille, sekä alueellisen median kiinnostuksen herättämisessä. Vuonna 2012 on erityisesti painotettu hankkeiden tuloksista kertomiseen.

95 95 7. ARVIOINTI Vuonna 2012 EAKR arvioinnin pääpaino oli arvioinnin ulottamisessa maakuntatasolle teemoissa 2 ja 3. Näin kokonaistarkastelun rinnalle saatiin alueellinen ulottuvuus, joka tarjosi uudenlaista tietoa. Teemoja 2 ja 3 koskeva tarkastelu on ulkoisen arvioijan näkemys toimenpideohjelman tähänastisen toteutuksen perusteella. Keskeistä ovat arviot ja suositukset ohjelman toteutuksesta ja ne on syytä huomioida seuraavaa ohjelmakautta valmisteltaessa. Teeman 1 ( EAKR toimenpideohjelmien hallinnointijärjestelmän toimivuus) kohdalla ei vuonna 2012 tehty lisäarviointia verrattuna aiempiin vuosiin, vaan teeman arviointi on tältä osin valmis. Teema 2 : EAKR rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantumiseen Aluekohtaiset tarkastelut EAKR-yritystukirahoituksen kohdentuminen on tarkentunut aluetasolla. Kunkin ELY -alueen osalta on tehty maakuntaohjelmiin perustuva rahoitetun toiminnan typologisointi siitä, a) minkälaista yritystoimintaa ja kehittämishankkeita kullakin alueella on tuettu, b) suhteessa siihen, mitkä ovat maakuntien omat kehittämispainotukset. Tämän typologisoinnin tarkoitus ei ole ollut ottaa kantaa siihen, onko suuri painotus maakunnan kärkitoimialoille ollut hyvä vai huono asia. Sen sijaan tarkastelun tavoitteena on ollut osoittaa, yhtäältä missä määrin EAKR-rahoituksella on merkitystä maakuntaohjelmien toteutuksessa ja toisaalta missä määrin maakuntaohjelmat ovat ohjanneet EAKR-yritysavustusten jakautumista. Lisäksi tarkastelulla voidaan tunnistaa mahdollisia aukkokohtia mahdollisesti vähemmälle tuelle jääneiden toimialojen tukemisesta, ja sitä kautta tehdä päätelmiä, miten hyvin yritysrahoituksen kanavoituminen tukee kansallista rakennerahastostrategiaa. Aluekohtaisessa profiilissa on pyritty yhdistämään eri arviointilähteistä kerättyä aineistoa tiiviiseen esitysmuotoon. Profiileissa on tarkasteltu myönnettyjen yritystukien kohdentumista TOL-toimialaluokittain sekä pyritty myös arvioitsijoiden oman analyysin perusteella jakamaan myönnetyt yritystuet maakuntaohjelmissa mainittuihin kärkitoimialoihin. Käytännössä maakuntakohtainen rahoitetun toiminnan typologisointi on tehty käsin luokittelemalla työja elinkeinoministeriön toimittamasta yritystukidatasta. Luokittelua varten maakuntakohtaiset kärkitoimialat on ensin koottu kunkin maakunnan maakuntaohjelmasta. Analyysissa päätettiin käyttää ajantasaisuuden vuoksi voimassa olevia maakuntaohjelmia, vaikka edelliset ohjelmat olisivatkin ajoittuneet paremmin vastaamaan käynnissä olevaa rakennerahasto-ohjelmakautta. Yritystuet on luokiteltu kärkitoimialoittain niiden nelinumeroisen toimialaluokan mukaan arvioimalla, mihin luokkaan ne sopivat parhaiten. Haastetta ja tulkinnanvaraisuutta luokitteluun tuo se, ettei maakuntien kärkitoimialoja ole määritelty toimialaluokkien mukaan, vaan osa niistä on hyvinkin löyhästi määriteltyjä, klusterinkaltaisia, monien eri toimialojen yhdistelmiä. Niiden ELY-alueiden osalta, jotka koostuvat kahdesta eri maakunnasta, on tarkasteltu molempien maakuntaohjelmien kärkitoimialoja yhdistettynä, sillä yritystukiaineisto ei ole ollut eroteltavissa maakuntakohtaisesti.

96 96 Yhteenvetoa aluetarkastelun tuloksista ELY-aluetarkastelut osoittavat, että selvästi suurin osa tuesta on kanavoitunut teollisuusyrityksiin. Maakuntakohtaiset kärkitoimialatarkastelut osoittavat, että suuri osa tuesta on kanavoitu niille teollisuuden aloille, jotka ovat maakuntaohjelman kärkitoimialoja. Sen sijaan, huolimatta siitä, että kaikissa maakuntaohjelmissa kasvavat toimialat, kuten hyvinvointipalvelut, ICT ja luovat alat on nostettu kärkikohteiksi, ei EAKR-yritystukea ole kanavoitunut näille aloille. Kasvavia toimialoja tuetaan varmasti muilta toimintalinjoilta, koska toiminta on luonteeltaan riskialttiimpaa ja kokeilevampaa, mutta rakennerahastostrategian mukaan myös yritystukia tulisi kohdentaa näille aloille tosin tavoitetasoa ei ole millään tavalla määritelty. Teema 3: EAKR rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattorien kehittäminen Hanketoimintaan liittyvät johtopäätökset Hankkeiden loppuraporttien tiivistelmiin perustuvasta analyysista on mahdollista tehdä johtopäätöksiä, jotka voivat auttaa rakennerahasto-ohjelmia hallinnoivia viranomaisia suuntaamaan hankerahoitusta ja arvioimaan sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. EAKR:n toimintalinjasta 2 rahoitettujen hankkeiden loppuraporttien systemaattinen analyysi osoittaa kuitenkin sen, kuinka haastavaa loppuraporttien perusteella on tehdä johtopäätöksiä hanketoiminnan vaikuttavuudesta. EURA - järjestelmän indikaattoritiedot (syntyneet työpaikat ja hanketoimintaan osallistuneet yritykset) vaikuttavat sisältävän hankekohtaisesti ja maakuntakohtaisesti erilaisia tulkintoja. Hankkeiden loppuraportit poikkeavat toisistaan välillä hyvinkin selvästi, eikä niissä raportoituja asioita kytketä ilmoitettuihin indikaattoritietoihin. Toteutetuista hankkeista nousee erityisesti esiin kaksi erilaista ryhmää. Monet hankkeet toimivat investointeina alueiden oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Toinen merkittävä hankejoukko taas toimii suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Tämä joukko nousee esiin seurantajärjestelmässä, sillä yrityskontaktit antavat niille mahdollisuuden saavuttaa asetettuja indikaattoritavoitteita. Oppimis- ja tutkimusympäristöihin panostavat hankkeet taas toimivat pitkäjänteisesti alueen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tämän työn vaikutukset näkyvät välillisesti pidemmän ajan kuluessa. Näiden kahden hankeryhmän merkitysten arvioimiseksi tulisi kehittää erilaiset järjestelmät. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen merkitys rakentuu sen kautta, miten hankkeet onnistuvat yhdessä luomaan ja kehittämään menestyviä toimialaklustereita. Yrityskentän kanssa toimivien hankkeiden merkitys taas rakentuu toimintaan osallistuvien yritysten kokeman hyödyn ympärille. Tämä kannustaa hankkeita keräämään asiakaspalautetta ja hyödyntämään sitä osana loppuraportointiaan. Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista kertookin tarpeesta kehittää hanketoiminnan raportoinnin ja tietojärjestelmiin kirjattavien indikaattoreiden yhteyttä. Hanketoimijoita tulisi ohjeistaa tarkemmin loppuraporttien kirjoittamisessa ja loppuraporttien tulisi olla muodoltaan yhteneväisiä. Loppuraportin kirjoittamista pitäisi ohjata selkeämmin ja se tulisi kytkeä hanketoimintaa kuvaaviin indikaattoreihin. EAKR -seurantajärjestelmään tulisi rakentaa hankekohtaisempaa seurantaa esimerkiksi hankkeiden erilaisia toimintatapoja noudattaen. Toiminnan alueellista merkitystä voidaan myös oppia ymmärtämään erillistutkimusten kautta, jotka keskittyvät täsmällisiin kysymyksiin ja kunkin alueen kannalta oleellisiin teemoihin.

97 97 Hankeraportoinnin analyysi ja kehittämisehdotukset Yksi keskeisemmistä hanketoiminnan seurannan ja arvioinnin haasteista on tämän ja monien aikaisempien arviointien perusteella hankkeista koottavan seurantatiedon puutteellisuus ja epätasainen laatu. Tämä vaikeuttaa sekä hallinnoivan viranomaisen hankeseurantaa, arviointityötä sekä hankkeiden tulosten kommunikointia. Osana arvioinnin seurantajärjestelmän ja indikaattorityön kehittävää arviointia arviointiryhmä kävi läpi nykyistä hankeseurantajärjestelmää. Nykymuotoinen tavoitteisiin ja mittareihin liittyvä osio hankehakemuksessa on arvioitsijoiden mielestä lähtökohdiltaan oikea. Sen käyttämisessä on kuitenkin nykymuodossaan arvioinnin perusteella kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin hakemuksissa ei ole riittävän selkeästi kuvattu hankkeen tavoitteisiin liittyviä seurantamittareita, ts. miten tavoitteiden etenemistä tullaan mittamaan. Tämä korostuu erityisesti hankkeen tulosten sekä laadullisten vaikutusten seurannan ja mittaamisen osalta. Toiseksi, näitä hankkeen tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia ei johdonmukaisesti seurata hankkeen seurantalomakkeessa, väliraporteissa ja loppuraportissa. Esimerkiksi projektin loppuraportissa pyydetään esittämään yhteenveto projektin tuloksista ja vaikutuksista erityiskysymyksiin (tasa-arvo ja ympäristö), minkä lisäksi kootaan indikaattoritieto yleisistä vaikuttavuusmittareista. Sen sijaan loppuraportissa ei (arvioitsijoiden saaman materiaalin perusteella) johdonmukaisesti peilata saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja sidosryhmätyytyväisyyttä asetettuihin tavoitteisiin. Loppuraportissa ei tästä johtuen välttämättä edes anneta tietoa kaikista tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvistä tuloksista. Lisäksi hankkeen seurannan kannalta olisi tärkeää myös selkeästi seurata ja kirjata hankkeen eri vaiheiden edistyminen ja se missä määrin näissä on onnistuttu tai näitä on jouduttu hankkeen aikana muuttamaan. Nykyisen kauden hankehakemuksessa on myös erikseen määritelty kohta 10: Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään?. Tämä kohta on arvioitsijoiden mielestä hyvä säilyttää, mutta siihen vaadittava selostus tulisi olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Hakemuksessa tulisi selkeästi kuvata a) käytössä olevan ohjelmatason tuotosmittarin tai -mittareiden seuranta ja tiedonkeruu b) hankkeen tavoitteisiin kohdistuvien tuotos-vaikuttavuusindikaattoreiden tiedonkeruu sekä c) osallistujilta ja kohderyhmiltä kerättävän palauteaineiston keruu. Erityisesti hanketasolla vastuu hankkeiden tuotosindikaattoreista lepää pitkälti hankkeiden suunnittelijoiden harteilla. Jo hankehakemusvaiheessa pitäisi pystyä (aiempaa selkeämmin) kuvaamaan hankkeen vaikutuslogiikka, se millaisia panoksia hankkeeseen laitetaan sekä millaisia tuotoksia hankkeesta on tarkoitus saada. Hankeseurannan ja -valvonnan tehostaminen taas edellyttää panosten (lähinnä rahoitus) seurannan lisäksi yksityiskohtaisempaa toiminnan ja tuotosten seurantaa (näihin liittyvien laadullisten ja määrällisten mittareiden avulla) hankeraportoinnin ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Lisäksi tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa palautetiedon keräämistä ja raportointia hankkeen osallistujilta, sidosryhmiltä ja ohjausryhmältä. Tiedonkeruu voisi olla vapaaehtoista eri hankevaiheisiin ja toimenpiteisiin liittyen. Sen sijaan hankkeen loppuraportissa tulisi edellyttää sekä laadullista että kvantitatiivista (valitulla tyytyväisyysasteikolla) palautetietoa. Hankesuunnitelman osalta voisi olla myös mielekästä nykyistä selkeämmin seurata esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Tämä mahdollistaisi toiminnan johdonmukaisen seurannan erityisesti sellaisissa hankkeissa, joissa lopputulosta kuvaa parhaiten tietyn toimenpiteen toteuttaminen tai valmiiksi saattaminen (tyypillistä esimerkiksi t&k-infrastruktuurihankkeissa tai selvitystyyppisissä hankkeissa).

98 98 Maakuntakohtaiset analyysit Maakuntakohtaiset analyysit ovat rakennettu siten, että ensimmäisenä esitellään maakunnan osaamis- ja innovaatioprofiileihin liittyviä tietoja. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä kuvaava tieto koostuu pääosin tilastollisesta aineistosta, jonka tietolähteinä ovat toimineet tilastokeskus, Tekes sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi maakuntakuvauksien taustatietoja koostettaessa on käyty läpi kunkin maakunnan vuosien maakuntaohjelmasta tehty tiivistelmä sekä EURA2007- järjestelmästä kootut toimintalinjaa 2 koskevat perustiedot maakuntien hankerahoituksesta. Maakuntakohtaisia profiileja on syvennetty päättyneiden hankkeiden loppuraporttien tiivistelmillä. Mukana tarkastelussa ovat olleet hankkeet, jotka ovat päättyneet ja joista on ollut saatavilla loppuraportit marraskuuhun 2011 mennessä sekä aikavälillä raportoidut hankkeet. Uudenmaan maakunnan osalta ei ole rahoitettu yhtään toimintalinja kahden hanketta marraskuuhun 2011 mennessä, joten Uudenmaan maakunta puuttuu maakuntakohtaisista vertailuista.

99 99 8. VALVONTA 8.1 Tarkastusviranomaisen toiminta Tarkastusviranomainen on jatkanut Manner-Suomen neljään EAKR-ohjelmaan kohdistuvien hanketarkastusten toteuttamista täysipainoisesti vuonna Tarkastusten kohteiksi valittiin satunnaisotannalla 107 hanketta, joiden menoja oli sisältynyt vuonna 2011 Suomesta komissiolle toimitettuihin välimaksupyyntöihin. Hankkeissa tarkastettujen menojen yhteismäärä oli 17,7 miljoonaa euroa. Tarkastetuista hankkeista 19 hankkeessa havaittiin yhteensä euroa tarkastusviranomaisen tulkinnan mukaan tukikelvottomia menoja. Havaitut virheet olivat 0,5 % tarkastettujen menojen määrästä, mikä jäi alle 2 %:n olennaisuusrajan. Laadullisia, vähäisiä EU-tiedotukseen liittyviä puutteita tai puutteita kynnysarvon alittavissa hankinnoissa havaittiin kuudessa hankkeessa. Tarkastuskaudella suoritettiin 6 välittäviin toimielimiin kohdistunutta järjestelmätarkastusta. Niissä havaittujen ongelmien ei katsottu olevan luonteeltaan siinä mielessä järjestelmää koskevia, että ongelmien voitaisiin olettaa aiheuttavan järjestelmällisesti tukikelvottomien menojen raportointia komissiolle. Tekemiensä tarkastusten perusteella tarkastusviranomainen saattoi antaa vuodelta 2012 huomautuksia sisältämättömän lausunnon ja todeta, että ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmä tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että komissiolle esitetyt menoilmoitukset ovat oikeellisia, ja näin ollen riittävän varmuuden siitä, että kyseiset maksut ovat laillisia ja sääntöjen mukaisia. Tarkastusstrategiaa päivitettiin vuonna 2012 tarkastusviranomaisen tarkastussuunnitelman ja työ- ja elinkeinoministeriön organisaatiomuutoksen osalta. Aiempien vuosien tapaan järjestelmätarkastukset toteutettiin tarkastusviranomaisen oman henkilöstön toimesta. Hanketarkastuksista sen sijaan noin 75 % suoritti kaksi ulkopuolista palveluntarjoajaa (Deloitte & Touche Oy sekä Oy Audiator Ab), jotka valittiin tehtävään avoimen kilpailutusmenettelyn perusteella. Kummankin palveluntarjoajan kanssa on tehty optiona jatkosopimus hanketarkastusten tekemisestä vuosille Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Välittävät toimielimet vastaavat rakennerahastolain (1401/2006) 44 :n mukaisesti rahoittamiensa hankkeiden osalta menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuteen liittyvistä hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Menojen tarkastaminen välittävissä toimielimissä on hallintoviranomaisen antaman tehtävien eriyttämistä koskevan ohjeen mukaisesti eriytetty tuen myöntämiseen ja takaisinperintätehtäviin ml. muut korjaavat toimenpiteet liittyvistä tehtävistä. EAKR-hankkeiden rahoituksessa on otettu käyttöön vuosien 2011 ja 2012 aikana flat rate- ja lump sum kustannusmallit. Kustannusmallien käyttöönotolla pyritään vähentämään tuensaajien hallinnollista taakkaa sekä nopeuttamaan maksatuksia. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen

100 tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000-järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Sen lisäksi, mitä hankkeen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi on tehty hankkeen valintaprosessin aikana, tulee myös maksatusvaiheessa mm. verrata tietojärjestelmistä saatavia eri ohjelmakausien rahastoja koskevia tuensaajaluetteloita / -tietoja ristiin. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Pohjois-Suomen ohjelmassa mennessä maksupäätöksillä menoja yhteensä noin 713,3 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 48,1 miljoonaa euroa eli 6,32 % haetuista menoista. Menot jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: 100 Taulukko 38. Maksatuspäätöksillä hylätyt menot (euroa) mennessä Pohjois-Suomen EAKRohjelmassa (Lähde : EURA 2007, TUKI2000) Toimintalinja Haetut menot Hyväksytyt menot Hylätyt menot Hylätyt menot % haetuista , , , ,47 Yhteensä ,32 Vuonna 2012 hyväksyttyjä menoja oli noin 186,8 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin 15,4 miljoonaa euroa eli 7,66 %. Kuva 9. Hylättyjen menojen %-osuus maksatushakemuksissa haetuista menoista yhteensä vuonna 2012 ja vuosina toimintalinjoittain: Ohjelma yhteensä 7,66 6,32 TL 4 TL 3 TL 2 0,30 0,47 1,85 2,39 1,61 2, Hylätyt menot % haetuista Hylätyt menot % haetuista TL 1 11,90 9,00 0,00 5,00 10,00 15,00