KYMIN OSAKEYHTIÖN 100-VUOTISSÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 KYMIN OSAKEYHTIÖN VUOTISSÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

2

3 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 Apurahojen jakotilaisuus 3 Konsertit 3 Kymin Nikkarit 3 Kuulas -teatteritapahtuma 3 Konttoritilat ja arkistointi APURAHAT 5 Toiminta-alueen apurahat 5 Muut apurahat 7 Apurahoista ja projekteista HALLINTO 9 Hallitus 9 Sijoitustoimikunta 9 Valtuuskunta 11 Apurahalautakunta 11 Tilintarkastajat TALOUS 13 Talous 14 Tuloslaskelma 15 Tase 17 In Memoriam 18 Kymiyhtiön työväenasuntotuotannon lyhyt kehityshistoria 23 Kuulaksesta entistä vahvempi ja verkostoituneempi MYÖNNETYT APURAHAT Toiminta-alueen apurahat 33 Kouvolan apurahat 36 Muun Kymenlaakson apurahat 37 Muut apurahat 38 Erityisapurahat 39 Stipendit Kouvolan ja muun Kymenlaakson oppilaitoksiin VUOSIKERTOMUS

4 2 VUOSIKERTOMUS 2014

5 YLEISTÄ Vuosi 2014 oli Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön 42. toimintavuosi. Säätiö myönsi toimintavuoden aikana apurahoina, stipendeinä ja muuna toimintatukena yhteensä euroa. Apurahoja ja stipendejä sai 1361 henkilöä, yhdistystä ja ryhmää. Sääntöjen 4 :n mukaan on vähintään kolmannes jaettujen apurahojen määrästä vuosittain käytettävä opintotoiminnan tukemiseen. Vuonna 2014 tähän tarkoitukseen käytettiin euroa eli 41,3 prosenttia myönnettyjen apurahojen yhteismäärästä. Myönnetyistä apurahoista on tarkempia tietoja vuosikertomuksen osiossa Apurahat. Luettelo apurahojen ja stipendien saajista on kertomuksen lopussa. APURAHOJEN JAKOTILAISUUS Kuusankoskitalossa pidetyn apurahojen jakotilaisuuden tervehdyssanat lausui apurahalautakunnan puheenjohtaja Petteri Metiäinen. Apurahansaajien puheenvuoron käytti rehtori, yrittäjä ja Kuusankosken Taideruukki ry:n puheenjohtaja Vesa Parvinen. Juhlan ohjelma koostui apurahansaajien musiikki- ja tanssiesityksistä. KONSERTIT Säätiö hankki vuoden aikana yhteensä 500 lippua Kuusankoskitalossa järjestettyihin kahdeksaan eri konserttiin. Liput oli tarkoitettu säätiön toiminta-alueen palveluksessa oleville, eläkeläisille sekä heidän perheenjäsenilleen. KYMIN NIKKARIT Säätiö on jatkanut yhteistyötään Kymin Nikkarit ry:n kanssa. Uutena toimintana yhdistys hoiti säätiön hankkimien konserttilippujen jakelun. Kuusankoskitalossa järjestettiin toista kertaa joulujuhla Kymin ja Voikkaan tehtaiden eläkeläisille. Juhlaan osallistui noin 350 vierasta. KUULAS TEATTERITAPAHTUMA Lasten kansainvälinen teatteritapahtuma Kuulas on Kuusankoskella vuosittain järjestettävä tapahtuma. Vuodesta 1988 järjestetty tapahtuma on suunnattu perheille, päiväkoti- ja koululaisryhmille, lasten ja nuorten kanssa työskenteleville sekä teatterialan toimijoille. Teatteriesityksiä on eri-ikäisille lapsille aina vauvoista alakouluikäisiin. Säätiö on useana vuotena tukenut teatteritapahtumaa apurahoin. Kuulaksen kehittämistä varten käynnistettiin syksyllä 2012 Tulevaisuuden Kuulas -hanke, jossa säätiö oli osarahoittajana. Hanke toteutettiin Kuusankosken Teatterin toimiessa projektin hallinnoijana. Projektipäällikkönä oli Anne Jokivirta. Hankkeen loppuraportissa on otettu kantaa Kuulas -tapahtuman organisaatio- ja rahoitusrakenteeseen, tapahtumapaketteihin ja verkostoitumiseen sekä markkinointimahdollisuuksiin. KONTTORITILAT JA ARKISTOINTI Säätiön konttoritilat sijaitsevat Kuusankoskella samassa rakennuksessa lääkärikeskus Dextran kanssa. Säätiö on vuoden aikana keskittänyt hallinnolliset tehtävänsä kolmeen huoneeseen rakennuksen toisessa kerroksessa. Huonejärjestelyjen yhteydessä on säätiön arkistoja käyty läpi ja saatettu ne uuden arkistosuunnitelman mukaiseen tilaan. Säätiöllä on arkistoja sekä konttorissaan Kuusankoskella että UPM-Kymmenen ajanmukaisessa keskusarkistossa Valkeakoskella. VUOSIKERTOMUS

7 APURAHAT Vuoden 2014 apurahat julistettiin haettaviksi mennessä ilmoituksella, joka julkaistiin useissa sanomalehdissä sekä internetissä. Määräaikana jätettiin hakemusta, yhteismäärältään euroa. Apurahalautakunnan ehdotuksen perusteella hallitus myönsi vuoden 2014 keväällä apurahaa, yhteensä euroa. säätion antama tuki vuonna 2014 (euroa) Keväällä jaettujen apurahojen lisäksi säätiö jakoi vuoden aikana muitakin apurahoja, stipendejä ja muuta toimintatukea. Hallitukselle vuoden aikana saapuneiden hakemusten perusteella myönnettiin seitsemän erityisapurahaa, yhteensä euroa. Kouvolan ja muun Kymenlaakson oppilaitoksissa opiskeleville jaettiin 266 stipendiä, yhteensä euroa. Lisäksi hankittiin konserttilippuja toiminta-alueella UPM-Kymmene Oyj:n palveluksessa oleville ja eläkeläisille sekä heidän perheenjäsenilleen yhteensä eurolla. Toimintavuoden aikana maksettiin lisäksi euron erityisapuraha, josta päätös oli tehty vuoden 2013 aikana. Yhteensä apurahoja, stipendejä ja muuta toimintatukea maksettiin toimintavuoden aikana euroa. Säätiön myöntämät apurahat jakautuivat eri hakijaryhmien kesken seuraavasti: TOIMINTA-ALUEEN APURAHAT kpl euroa Palveluksessa olevien henkilöiden, eläkeläisten sekä heidän perheenjäsentensä opinto-, kulttuuri-, harrastus- ja virkistystoiminta Rekisteröidyt yhdistykset ja muut yhteisöt Oppilaitoksille myönnetyt stipendit Yhteensä Opintotoiminta Harrastustoiminta Kulttuuritoiminta Virkistystoiminta MUUT APURAHAT Henkilökohtaiset apurahat Yhteisökohtaiset apurahat Oppilaitoksille myönnetyt stipendit Yhteensä MYÖNNETYT APURAHAT JA STIPENDIT YHTEENSÄ VUOSIKERTOMUS

9 APURAHOISTA JA PROJEKTEISTA Seuraaville hakijoille myönnettiin vähintään euron suuruinen apuraha: yhteisöt Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry ja Suomen Metsästäjäliiton Kymen Piiri ry, Nuorten Eräkerho Kouvolan alueella -projektin toiminnan tukeminen, Kouvolan Urheiluakatemia (KymLi ry), vuotiaiden liikunnan ja urheilun kehittämishankkeen tukeminen, Kymenlaakson AMK:n opintoryhmät, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kuuden opiskelijaryhmän opintomatkat, Työväen Näyttämöiden Liitto ry, Kuulas Kansainvälinen Lasten Teatteritapahtuma Kouvolassa, euroa Iitin musiikkijuhlayhdistys ry, Iitin Musiikkijuhlien kustannuksiin, Kymin Nikkarit ry, Toiminnan ja tapahtumien tukeminen, Kumu Junior Team ry, Jalkapallojuniorien turnaustoiminta kotimaassa sekä Pärnu Summer Cup, Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry, Juniorijääkiekkoilun C joukkueet 700 /joukkue sekä taito- ja muodostelmaluistelu 1.000, Tehtaan valossa valotaidetapahtuma, Tehtaan valossa -valotaidetapahtuma-alueen rakentaminen, Korian Ponsi ry / Kouvolan jalkapallo, Kouvolan jalkapal- loseurojen joukkueiden harjoitusleirit ja yhteisryhmien taitotoiminnan kehittäminen, Kouvot ry, Juniorien turnaustoimintaan ja seuran 50-vuotisjuhlavuoden järjestelyihin 1.000, Kuusankosken Puhti ry, Pesäpallojuniorien leiri- ja turnaustoiminta, Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 ry, Ammattiosaston hallituksen opinto- ja tutustumismatka Brysseliin, Sudet ry, Juniorijoukkueiden G C turnaustoiminta, henkilökohtaiset apurahat Kujala Emilia, Väitöskirjatutkimus suomalaisnuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja sedentaarisuuteen vaikuttavista psykososiaalisista tekijöistä, kolmen kuukauden työskentelyapuraha, Laukkanen Sonja, Kolmen kuukauden väitöskirjatyöskentelyapuraha Leidenin yliopistossa Alankomaissa aiheena globalisaatio tiibetiläiskylässä II, Maunula Melina, Joustava alueellinen innovaatiojärjestelmä rakennemuutostoimialan ja sen yritysten tukena -väitöskirjatutkimus, kolmen kuukauden työskentelyapuraha, Mäkinen Tatu, Post doc -tutkimustyö ulkomailla, matkakulut, Virolainen Ilkka, tietoinen johtaminen -tutkimuksen tekeminen, kolmen kuukauden työskentelyapuraha, VUOSIKERTOMUS

11 HALLINTO HALLITUS Säätiön hallitukseen kuuluvat UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen valitsema puheenjohtaja, säätiön valtuuskunnan valitsema varapuheenjohtaja sekä valtuuskunnan valitsemat yhteensä viisi työntekijä- ja toimihenkilöjäsentä. Valtuuskunta valitsee lisäksi kaksi hallituksen varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksivuotinen. Säätiön hallitukseen kuuluivat toimikauden 2014 seuraavat henkilöt: Jussi Kivinen puheenjohtaja, Kouvolan hovioikeuden presidentti emeritus Juha Järvinen varapuheenjohtaja työntekijäryhmästä Reino Grönlund jäsen toimihenkilöryhmästä Jani Honkanen jäsen työntekijäryhmästä Seppo Kylliäinen jäsen toimihenkilöryhmästä Jukka Puustinen jäsen toimihenkilöryhmästä Jukka Tuominen jäsen työntekijäryhmästä Teija Ahola varajäsen toimihenkilöryhmästä Kai Nyyssönen varajäsen työntekijäryhmästä Hallituksen sihteerinä toimi säätiön asiamies Stig-Olof Lindholm. Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana yhdeksän kertaa. SIJOITUSTOIMIKUNTA Hallituksen alaisena toimiva sijoitustoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa. Sijoitustoimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajana hallituksen varapuheenjohtaja. Jäseninä ovat hallituksen muut jäsenet sekä sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström. Asiamies on toiminut sijoitustoimikunnan sihteerinä. VALTUUSKUNTA Valtuuskuntaan, jonka puheenjohtajan UPM-Kymmene Oyj:n hallitus nimittää, kuului puheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä. UPM-Kymmene Oyj:n palveluksessa Kuusankoskella vakituisesti työskentelevät henkilöt valitsevat keskuudestaan valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain täytetään puolet jäsenten ja varajäsenten paikoista. Säätiön valtuuskuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: Jussi Kivinen puheenjohtaja Kouvolan hovioikeuden presidentti emeritus Työntekijäryhmien valitsemat jäsenet Juha Järvinen varapj Paavo Pesonen jäsen 2014 Kati Tähti jäsen 2014 Tommi Bragge jäsen Päivi Kajander jäsen Pertti Mäkelä jäsen Kari Tiitinen jäsen Mikko Kosonen varajäsen 2014 Kai Nyyssönen varajäsen Toimihenkilöryhmien valitsemat jäsenet Reino Grönlund jäsen 2014 Kirsi Hedström jäsen 2014 Tuomo Lindén jäsen 2014 Jukka Puustinen jäsen 2014 Seppo Kylliäinen jäsen Jonna Linden jäsen Kirsti Stylman-Anttila jäsen Jukka Suortanen jäsen Juhani Einolander varajäsen 2014 Mikko Pajari varajäsen Valtuuskunta oli vuoden 2012 syyskokouksessa valinnut varapuheenjohtajaksi vuosiksi Juha Järvisen. Toimintavuoden aikana valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa. VUOSIKERTOMUS

13 APURAHALAUTAKUNTA Apurahalautakunnan tehtävänä on käsitellä apurahahakemukset ja toimintavuoden määrärahan puitteissa valmistella hallituksen vahvistettavaksi ehdotus apurahojen myöntämisestä. Apurahalautakuntaan kuuluu kymmenen varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Heidät valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että valtuuskunta valitsee kuusi varsinaista jäsentä ja molemmat varajäsenet sekä UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaanjohtaja kaksi jäsentä. Lisäksi säätiön hallitus valitsee apurahalautakuntaan kaksi varsinaista jäsentä. Apurahalautakuntaan kuuluivat vuonna 2013 ja 2014 valtuuskunnan vuoden 2012 syyskokouksessa valitsemina: Teija Ahola toimihenkilöryhmästä Reino Grönlund toimihenkilöryhmästä Ari Järvinen työntekijäryhmästä Jukka Koponen työntekijäryhmästä Seppo Kylliäinen toimihenkilöryhmästä Paavo Pesonen työntekijäryhmästä Varajäsenet Keijo Vilkki työntekijäryhmästä Jukka Puustinen toimihenkilöryhmästä UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaanjohtaja Juha Kääriäinen oli valinnut apurahalautakuntaan vuosiksi 2013 ja 2014 Petteri Metiäisen ja Kirsti Stylman-Anttilan. Apurahalautakunta valitsi keskuudestaan toimikauden puheenjohtajaksi Petteri Metiäisen ja varapuheenjohtajaksi Seppo Kylliäisen. Pirkko Vaara toimi lautakunnan sihteerinä ja häntä avusti Sini Aalto. Apurahalautakunta kokoontui toimikauden aikana viisi kertaa. Säätiön pitkäaikainen sihteeri Pirkko Vaara menehtyi yllättäen syyskuussa. Uutena sihteerinä säätiön palveluksessa aloitti lokakuun lopulla Tiina Laine. TILINTARKASTAJAT UPM-Kymmene Oyj nimeää yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan, joiden tulee yhdessä valtuuskunnan valitsemien tilintarkastajien kanssa tarkastaa kahden seuraavan tilivuoden tilinpitoa ja hallintoa. UPM-Kymmene Oyj:n hallitus oli syksyllä 2012 nimennyt tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastajan, taloust. maist. Jouko Taipaleen ja hänen varahenkilökseen kauppat. maist. Christina Variksen. Valtuuskunnan vuoden 2012 syyskokouksessa oli valittu varsinaisiksi tilintarkastajiksi HTM-tilintarkastaja, sosionomi Tapani Kivelä (varamies HTM-tilintarkastaja Reijo Haka) ja HTM-tilintarkastaja Jarmo Kuntonen (varamies KHT-tilintarkastaja Pasi Waris). Hallitus oli valinnut apurahalautakuntaan päättyväksi toimikaudeksi Pekka J. Pöysän ja Seija Ämmälahden. VUOSIKERTOMUS

15 TALOUS Säätiön omistamien osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen markkina-arvo kertomusvuoden lopussa oli 41,0 milj. euroa (38,3 milj. euroa vuonna 2013). Sääntöjen mukaan säätiön on pysyvästi säilytettävä omistuksessaan osa UPM- Kymmene Oyj:n osakkeista. Vuoden 2014 päättyessä tuon erän markkina-arvo oli 18,8 milj. euroa eli noin 45,8 % säätiön varallisuudesta. SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVON JAKAUMA VUODEN LOPUSSA (%) Osa säätiön varallisuudesta on hoidettu Nordeassa valtakirjalla. Nordean kanssa tehty sopimus ajanmukaistettiin syksyllä Uudet sopimukset käsittävät pohjoismaisia osakkeita sisältävän valtakirjasalkun sekä joukkovelkakirjalainoja käsittävän sijoitusneuvontasalkun. Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri omaisuuslajeihin vuosina ilmenee oheisesta kuvasta. Sijoitustoiminnan tuotot olivat yhteensä 2,7 milj. euroa, josta määrästä oli osinko- ja korkotuottoja 1,8 milj. euroa. Sijoitustoiminnan kulut olivat 1,0 milj. euroa, josta arvonalennuksia 0,8 milj. euroa. Säätiön varsinaisen toiminnan kokonaiskulut kertomusvuonna olivat 1,4 milj. euroa. Kuluista suurin osa, 86 %, on apurahoja, stipendejä ja muuta toimintatukea. Säätiön varainhoidon tulos kertomusvuonna sekä säätiön taloudellinen asema käyvät ilmi oheisesta tilinpäätöksestä. HALLITUKSEN KIITOKSET Säätiön hallitus esittää parhaimmat kiitoksensa kaikille niille, jotka ovat eri tavoin edistäneet säätiön toimintaa, sekä UPM-Kymmene Oyj:lle saamastaan tuesta ja avusta. Osakkeet, UPM Osakkeet, muut yritykset Sijoitusrahasto-osuudet Korkosijoitukset Kouvolassa 24. helmikuuta 2015 Jussi Kivinen Reino Grönlund Juha Järvinen Jukka Puustinen Jani Honkanen Seppo Kylliäinen Jukka Tuominen VUOSIKERTOMUS

16 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Palkkiot , ,43 Palkat , ,00 Eläkevakuutusmaksut , ,63 Sosiaaliturvamaksut -254,66-122,20 Muut sosiaalivakuutukset -114,88 0,00 Henkilöstökulut yhteensä , ,26 Apurahat , ,25 Apurahat, ennakkoperintälain alaiset , ,00 Tutkimus-, projekti- ja erityisapurahat , ,00 Koululaisstipendit , ,00 Apurahan palautukset , ,34 Tapahtumat , ,50 Apurahat yhteensä , ,41 Poistot 0,00 0,00 Muut kulut , ,74 Tuotto-/kulujäämä , ,41 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot , ,34 Korkotuotot , ,48 Muut sijoitustoiminnan tuotot , ,01 Tuotot yhteensä , ,83 Kulut Arvopapereiden hoitokulut , ,95 Muut sijoitustoiminnan kulut , ,90 Kulut yhteensä , ,85 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,98 Tilikauden yli-/alijäämä , ,57 14 VUOSIKERTOMUS 2014

17 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet , ,53 Joukkovelkakirjalainat , ,50 Sijoitukset yhteensä , ,03 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset , ,96 Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset , ,29 Rahat ja pankkisaamiset , ,32 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,57 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,60 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,82 Sidotut rahastot , ,23 Vapaat rahastot , ,35 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,05 Tilikauden yli-/alijäämä , ,57 Oma pääoma yhteensä , ,02 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Muut lyhytaikaiset velat , ,50 Siirtovelat 4.939, ,08 Vieras pääoma yhteensä , ,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,60 VUOSIKERTOMUS

19 IN MEMORIAM Säätiön pitkäaikainen sihteeri Pirkko Vaara menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena. Pirkko oli tullut Kymin palvelukseen Kuusankoskelle sihteeritehtäviin vuonna Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tehtävät tulivat hänelle tutuiksi jo 1990-luvulla, kun hän avusti säätiön silloista apurahalautakunnan sihteeriä apurahojen käsittelyssä. Vuodesta 2001 lähtien Pirkko vastasi säätiön toimisto- ja sihteeritehtävistä. Säätiön apurahatoiminta on viimeisten vuoden aikana laajentunut merkittävästi ja Pirkon käsien kautta onkin kulkenut yli 1500 apurahahakemusta vuosittain. Hänen tehtäviinsä kuuluivat apurahahakemusten käsittelyn ja apurahapäätösten toteutuksen lisäksi säätiön moninaiset hallinnolliset tehtävät. Säätiön tehtävien lisäksi hänellä oli UPM:n Kymin tehtaan sidosryhmävierailuihin liittyviä velvoitteita. Vapaa-aikana Pirkon kiinnostuksen kohteina olivat erityisesti taide, sotilaskotityö ja kielten opiskelu. Pirkko harrasti myös piirtämistä ja maalaamista. Säätiön sihteerinä Pirkko oli tekemisissä lukemattomien ihmisten kanssa. Pirkon palveleva ja auttava luonne sai useasti kiitosta apurahojen hakijoilta ja neuvoa pyytäviltä henkilöiltä. Pirkko oli säätiön kasvot tehtaalaisille, tehtaan eläkeläisille sekä kaikille kouvolalaisille, jotka säätiöltä hakivat tukea opiskeluunsa tai harrastuksiinsa. Stig-Olof Lindholm säätiön asiamies ja Pirkon monivuotinen työtoveri VUOSIKERTOMUS

20 Rurik Wasastjerna: kymiyhtiön työväenasuntotuotannon lyhyt kehityshistoria Näkymä Puistokadun nelitalon eli ns. sokeritoppatalon katolta.(vas.) Kuvaaaja: Kari Järvenkylä. Näkymä Puistokadun sokeritoppatalon sisääntulopuolelta. (oik.) Edellisessä vuosikertomuksessa käsittelin Kymin ja Kuusankosken teollisuusalueiden rakennusperintöä. Tällä kertaa tarkastelen lyhyesti Kymiyhtiön ja sen edeltäjien työväenasuntojen rakentamista. Virkamiesportaan ja työläisten asumistaso ovat perinteisesti poikenneet toisistaan jyrkästi. Suunnittelun ja rakentamisen laatua verrattaessa ero häviää. Arkkitehtonisesti kummankin kategorian asumukset muodostavat yhtenäistä, kunkin aikakauden parhaita pyrkimyksiä ilmentävää miljöötä. Kaikkein vanhimmat kasarmimaiset työväenasumukset on purettu. Samoin on käynyt Kymintehtaan nelitaloille, jotka edustivat paikkakunnan ensimmäisiä pyrkimyksiä kehittää uusia, terveellisempiä ja viihtyisämpiä työväen asumisratkaisuja. Talot saivat aikanaan tunnustusta teollisuustarkastaja Lennart Gripenbergin käydessä Kuusankoskella vuonna Onnellista on kuitenkin se, että 1910-luvulta lähtien säilyneet virkailija- ja työläisasunnot muodostavat varsin ehjän ja katkeamattoman jatkumon, josta voidaan lukea niin asumismuotojen kuin arkkitehtuuritrendien historiaa. Samalla rakennukset ja alueet ovat tilaajansa ja suunnittelijansa ainutlaatuisia tulkintoja ajan ja paikan vaatimuksista. Jos työväenasumisen ensimmäinen kehitysaskel on purettu, on toinen jo säilynyt. Kymiyhtiön rakennusmestarin Wolmar Forsbergin 1910-luvun loppupuoliskolla suunnittelemat asuinrakennukset ovat varhaisten nelitalojen selviä kehitelmiä. Näitä rakennettiin mm. Kuusanniemen Myllyhuokoon ja Puistomaalle. Viimemainitulla alueella on säilynyt kolme neljän ja kaksi kahden perheen taloa. Pohjaratkaisussa on niukoissa puitteissa selvää pyrkimystä asumistoimintojen erotteluun, mikä liittyy yhtiön teettämien tuberkuloositutkimusten perusteella laadittuihin suosituksiin. Suurehkojen lunetti-ikkunoiden puhkaisemat pyramidikatot korostavat pohjaratkaisun neliömäisyyttä ja antavat taloille tunnusomaisen kompaktin hahmon. Kummankin akselin suhteen symmetriset, pystyrimavuoratut julkisivut kantavat klassisismia enteilevän myöhäisjugendin leimaa. Niitä jäsentävät kooltaan vaihtelevat pieniruutui- 18 VUOSIKERTOMUS 2014

21 Itä-Naukiolainen paritalo. Näkymä Kesäkujalta. Sudeettilaistalo. (yllä) 1940-luvun paritalo Länsi-Naukiossa. (alla) Itä-Naukiolainen yhden perheen talo. Näkymä Kesäkujalta. (yllä) Näkymä Suvikujalta. (alla) set ikkunat antavat taloille huvilamaista ilmettä. Talot edustavat Kymiyhtiön ensimmäistä asumisoffensiivia, jonka toimitusjohtaja Björkenheim käynnisti yhtiön vapauduttua velkojien holhouksesta. Pohjaratkaisuiltaan ja arkkitehtuuriltaan harvinaiset talot ovat siten historiallisesti ainutlaatuisia ja Kymiyhtiön erään rakentamisvaiheen ainoita säilyneitä edustajia. Työväenasumisen seuraavan vaiheen suunnittelusta vastasi arkkitehti Bertel Liljequist, joka Kymiyhtiön kanssa vuonna 1920 tehdyssä sopimuksessa lupasi käyttää kuusi työpäivää kuukaudessa yhtiön tehtäviin. Liljequistin kehittämää paritalotyyppiä alettiin rakentaa Naukioon vuonna Työväen asumisesta käyty vilkas julkinen keskustelu sekä lukuisat konferenssit ja kilpailut näkyvät ratkaisujen yhtenäistymisessä. Naukion talot muistuttavat monia muita samanaikaisia hankkeita ja edustavat jonkinlaista synteesiä siihenastisten tutkimustulosten ja käytettävissä olleiden resurssien optimaalisesta käytöstä. Naukion kohtalonvuodet osuivat lukujen vaihteeseen, kun alueen purkaminen oli esillä. Sisäasiainministeriön ja Museoviraston vastustus johti kuitenkin lopulta alueen säilymiseen. Itä-Naukiosta tehtiin vuoden 1983 peruskorjauksen ja täydennysrakentamisen asuntomessukohde. Väljät puutarhamaiset tontit ja klassisismin hengessä aistikkaan hillitysti koristellut talot ovat tehneet Naukiosta alueen, jonka suosio on viime aikoina vain vahvistunut. Naukioon liittyy mielenkiintoinen rakennekokeilu, jonka tavoitteena oli löytää perinteistä hirsirakentamista paremmin sarjatuotantoon soveltuva rakennustapa. Näppärä mutta ilmastoomme liian hataraksi todettu pystylankkurakenne korvattiin 1920-luvulla sittemmin vuosikymmenten vakioratkaisuksi muodostuneella purueristeisellä rankorakenteella. Samaa rakennustyyppiä sovellettiin pienin koristemuutoksin Myllykalliolla ja Pilkanpellolla luvun lopulta toiseen maailmansotaan Kymiyhtiö tuki työläistensä asumista mm. lainoilla sekä materiaali- ja suunnitteluavulla, mutta ei itse rakennuttanut asuntoja. Sodan jälkeen tilanne muuttui. Asuntopula ja tar- VUOSIKERTOMUS

22 ve välttää maan pakkolunastuksia ajoi yhtiön jälleen rakentamisen uralle. Naukioon ja Myllykalliolle kehitettiin modernisoitu muunnos 1920-luvun paritalosta. Pohjaratkaisu oli muuten lähes sama kuin vanhoissa taloissa, mutta kamari muuttui keittiöksi ja tupakeittiö olohuoneeksi, mikä vastasi 1930-luvun funktionalismin mukanaan tuomia käsityksiä asunnon toimintojen erottelusta. Lisäksi ullakkohuoneet oli järjestetty itsenäisiksi hellahuonetyyppisiksi asunnoiksi, jotka asuntotilanteen parannuttua voitiin yhdistää alakerran asuntoihin. Rakennusten ulkohahmokin pysyi lähes muuttumattomana. Vain aukotus ja ulkoverhous noudattivat 1940-luvun modernin askeettista linjaa pystyrimavuorauksineen ja kapean kehyslistan rajaamine ikkunoineen. Ajan merkittävin satsaus työväen asunto-olojen kohentamisen saralla oli Sudeetin asuinalueen rakentaminen Tähteeseen. Samanlaisista taloista koostuvan alueen ilmeeseen on pienillä mutta tehokkailla keinoilla saatu elävyyttä. Tonttikadut erkanevat suorassa kulmassa Tähteentiestä kääntyäkseen pian 30 astetta länteen. Kun suorat näkymät Tähteentielle näin katkaistaan, alue rauhoittuu, perspektiivit lyhenevät ja katunäkymistä tulee vaihtelevampia. Ratkaisu on tunnusomainen aikakauden kaavoitustyylille, joka vierasti symmetriaa ja pitkiä, suoria perspektiivejä. Toinen Sudeetin suunnittelijoiden käyttämä suosittu tehokeino oli talojen sijoittaminen vinottain katulinjaan nähden. Pää- ja talousrakennuksen yhteenkytkeminen katoksella luo suojaista pihatilaa ja tavanomaisesta, erillisten rakennusnappuloiden muodostamasta tonttimaisemasta poikkeavat näkymät. On leimallista Kymiyhtiön ambitioille yhdyskuntarakentamisen ja arkkitehtuurin alal- Itä-Naukion havainnepiirros vuodelta 1980, ajalta ennen asuntomessujen mukanaan tuomaa täydennysrakentamista. Arkkitehtuuritoimisto Pekkala- Seppänen Ky. Kouvolan kaupunginarkisto Kymiyhtiön paritalotyyppi. Bertel Liljequist Kouvolan kaupunginarkisto 20 VUOSIKERTOMUS 2014

23 la, ettei se tuona tyyppitalosuunnittelun luvattuna aikana tyytynyt valitsemaan soveltuvia ratkaisuja olemassa olevasta valtavasta valikoimasta, vaan teetti Liljequistilla ja hänen yhtiökumppanillaan Arne Helanderilla kokonaan uuden talotyypin. Siitä laadittiin kaksi variaatiota, joiden täysikokoiset mallit pystytettiin Kymiyhtiön paperisaliin, missä ihmiset saivat käydä tutustumassa vaihtoehtoihin ja antamassa palautteensa. Arkkitehtien kehittämä ratkaisu on perusominaisuuksiltaan ajan muiden tyyppitalojen kaltainen, mutta poikkeaa valtavirrasta tilajäsentelyn suhteen. Kahden savupiipun käyttö on mahdollistanut vapaan, modernin ja kompaktin pohjaratkaisun, jossa tilojen liittyminen toisiinsa vastaa meidänkin aikanamme vallitsevia käsityksiä. Tässä suhteessa Sudeetin talot ovat sukua niille ratkaisuille, jotka Alvar Aalto 1930-luvun lopulla kehitteli Ahlströmin Varkauden talotehtaille. Mielenkiintoinen kuriositeetti on se, että Sudeetin piirustuksissa viitataan Varkauden modulijärjestelmään, vaikka talot toteutettiin täysin perinteisin menetelmin ns. pitkäs- Pienten yksityiskohtien tärkeys: ikkuna-aukkoja kehystävä kapea lista ja eri väriin maalattu karmi antavat siron ilmeen. Näkymä Haapakujalta. tä tavarasta eivätkä näin ollen edellyttäneet modulijärjestelmän käyttöä. Todennäköisesti Talousrakennuksen ikkuna. (alla) Paritalon nurkkaharkotusta Itä-Naukiosta. Paritalon ikkuna Itä-Naukiosta. kilpailijan rakennejärjestelmän tai jopa tuotannon käyttöä harkittiin yhtenä vaihtoehtona. Kymiyhtiön asuntotuotanto jatkui Sudeetinkin jälkeen tuottaen useita arkkitehtonisesti ansiokkaita rakennuskohteita, mutta puhtaiden työväen asuinalueiden aikakausi oli ohi. Sudeetti muodostaa näin ollen Kymiyhtiön työväenasuntosuunnittelun huipentuman. Arkkitehtonisen ominaislaatunsa hyvin säilyttänyt alue on edelleen elinvoimainen ja suosittu asuinpaikka. VUOSIKERTOMUS

25 Anne Jokivirta: kuulaksesta entistä vahvempi ja verkostoituneempi Lasten Teatteritapahtuma Kuulaksella on pitkä ja vaikuttava historia Kouvolan Kuusankoskella. Taiteellisesti tasokas ja kunnianhimoinen sekä kansainvälisyydessään ainutlaatuinen teatteritapahtuma on jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan tuonut joka kevät aitoa lasten iloa ja yhdessä kokemisen riemua Kuusankoskitalolle ja sen ympäristöön. Kaksivuotisen Tulevaisuuden Kuulas -hankkeen kautta merkittävästä teatteritapahtumasta pyrittiin luomaan entistä vahvempi ja vetovoimaisempi Pohjois- Kymenlaakson alueen matkailukohde. Keskeisenä tavoitteena oli lisätä Kuulaksen tunnettuutta ja alueellista verkostoitumista sekä kehittää maaseutua tukevaa kulttuurimatkailua. laajat yhteistyöneuvottelut tuottivat tulosta Hankkeessa onnistuttiin herättämään paikallisten toimijoiden innostus oman alueensa kehittämiseksi. Suunnitellut yhteistyömuodot laajentavat Kuulaksen tapahtuma-aluetta Kouvolan maaseutualueille. Näin reuna-alueiden lapsiperheillä sekä päiväkoti- ja koululaisryhmillä on paremmat mahdollisuudet päästä mukaan tapahtumaan. Yhdessä matkailutoimijoiden kanssa ideoidut tapahtumapaketit elävöittävät myös maaseutualueiden elämää. Ne lisäävät alueiden elinvoimaisuutta, edistävät paikallisten asukkaiden hyvinvointia sekä houkuttelevat matkailijoita. Vuosina toteutetulle Tulevaisuuden Kuulas -hankkeelle myönnettiin apurahaa euroa. VUOSIKERTOMUS

26 MYÖNNETYT APURAHAT 2014 TOIMINTA-ALUEEN APURAHAT (euroa) Palveluksessa olevat, opintotoiminta, tieteellinen ja taiteellinen toiminta Aalto Sini Englannin kielen kurssi Maltalla, viikko Andersson Jari Espanjan kielen kurssi Espanjassa, 3 viikkoa 900 En Satu Englannin kielen kurssi USA:ssa, 2 viikkoa Forssell Tea Ranskan kielen kurssi Ranskassa, viikko Jokinen Matti Englannin kielen kurssi Kanadassa, 2 viikkoa Laaksonen Juha-Matti Ranskan kielen kurssi Ranskassa, viikko Lång Anssi Saksan kielen kurssi Saksassa, viikko Nieminen Tero Englannin kielen kurssi Maltalla, viikko Nuija Matti Perustason energiatodistuksen laatijakoulutus Nyyssönen Kai Englannin kielen kurssi Maltalla, 2 viikkoa Penttilä Ari Englannin kielen kurssi Maltalla, viikko Rintala Marko Tuotantotalouden DI-tutkinto, diplomityö 500 Roimola Eerik Linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden uusinta 750 Rossi Kerttu Valmennus- ja fasilitointitaitojen kehittäminen ja parantaminen Saarinen Tero Englannin kielen kurssi USA:ssa, viikko Sormunen Ilkka Englannin kielen kurssi Maltalla, 2 viikkoa Stadig Ari Englannin kielen kurssi Maltalla, 2 viikkoa Tapola Lauri Big Data ja uudet it-teknologiat -koulutukset Vaara Pirkko Englannin kielen kurssi Englannissa, viikko Vanhalakka Esa Licensed Master Practitioner of NLP II Palveluksessa olevat, harrastustoiminta Blomberg Lasse Golfharrastus Erkinharju Visakimmo Golfharrastus Forsström Markku Golfharrastus Hangasluoma Jari Golfharrastus 800 Heikkinen Jori Golfharrastus Heinonen Heikki Pianonsoiton opiskelu Henttu Janne Golfharrastus Honkanen Jarkko Golfharrastus Huang Yafang Golfharrastus Hämäläinen Harri Aikidoharrastus Järvinen Ari Golfharrastus Kajander Päivi Hopeatyön peruskurssi Valamon luostarissa 900 Kangasperko Janne Kalastusharrastus 500 Kattelus Tatu Jääkiekkoharrastus Kero Pirjo Golfharrastus Kiiskinen Teemu Golfharrastus Kosonen Jari Golfharrastus Kuitikka Petri Golfharrastus Kujala Kari Golfharrastus Kunttu Petri Golfharrastus 900 Kylliäinen Seppo Kuntosaliharrastus 800 Laatu Pekka Kuntosaliharrastus 600 Lantta Mikko Golfharrastus Lavonen Sakari Tenniskurssi Lemmetty Kari Golfharrastus Luoma Minna Golfharrastus Luostarinen Rauno Tanssiharrastus 500 Majuri Ville Kalastusharrastus 500 Mäkipää Jouni Kalastusharrastus Narinen Juha Laskuvarjohyppykurssi 800 Nikkinen Katarina Kilpasuunnistus ja kuntourheilu Nikula Markku Golfharrastus Ojala Tero Juoksu- ja suunnistusharrastus kotimaassa Pajari Arsi Lavatanssiharrastus 500 Pakarinen Sari Kuntoiluharrastus Palmu Janne Ralliharrastus Parkkinen Petri Golfharrastus Peltola Kimmo Salibandyn valmennus- ja harrastustoiminta 900 Puustinen Ari Golfharrastus Puustinen Jukka Golfharrastus Rantanen Janne Metsästysharrastus 900 Salminen Jari Golfharrastus Simonen Minna Golfharrastus Sokura Jari Drag race -autoharrastus Taitonen Anneli Kuntoiluharrastus Toivonen Serafiina Golfharrastus Tommiska Juha Lohikalastusharrastus VUOSIKERTOMUS 2014

Näytä lisää