Mittaamisen mullistukset. VRS-teknologian nykytila ja tulevaisuus. Ajanmittaus ja paikannus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittaamisen mullistukset. VRS-teknologian nykytila ja tulevaisuus. Ajanmittaus ja paikannus"

Transkriptio

1 3/2010 Mittaamisen mullistukset VRS-teknologian nykytila ja tulevaisuus Ajanmittaus ja paikannus Paikkatietojen kysyntä kasvaa Liikkuvaa maanmittausta Digiroadista laatutietoja Paikkatiedot Elisan liiketoiminnassa Teollisuusmittaukset Seutuyhteistyö

2 Leica Viva Anna mittausvisioittesi toteutua... let us inspire you Leica Viva Monipuolisempaa järjestelmää et löydä Leica Vivan uudenlainen mittausmaailma koostuu uusimman teknologian mittauslaitteista, tuottavista ohjelmista ja ainutlaatuisesta web-portaalista. Vivassa on täydellinen valikoima GNSS-ratkaisuja integroiduista modulaarisiin. Uusissa GNSS-sensoreissa on intenna-teknologia ja useita tiedon tallennus- ja siirtomahdollisuuksia. Leica Viva TPS on luokkansa nopein takymetri, ja Viva tarjoaa myös tutut SmartPolen ja SmartStationin. Sekä TPS että GPS käyttävät samoja uusia langattomia, intenna-teknologialla ja kameralla varustettuja maastotallentimia. Kaikkia toimintoja ohjataan tehokkaalla Leica Viva SmartWorx -laiteohjelmistolla. Käyttäjän tukena on myös Geosystems -palvelu, joka sisältää kaiken informaation hankituista tuotteista, niiden huoltovaiheista, teknisen tuen ja koulutuksen. Tervetuloa Leica Vivan maailmaan let us inspire you. Nilomark Oy (09) ,

3 s i s ä l t ö 3/ Martin Vermeer (pääkirjoitus) Mittaamisen mullistukset maanmittausalalla 6 Pasi Laurila Aika ja paikka 9 Seppo Tötterström Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen 14 Mika Leivo Pekka Lehtosen haastateltavana: Paikkatietojen kysyntä kasvaa 10 % vuodessa 16 Ari Tella Liikkuvasti maanmittausta Pasi Laurila Tarkka ajan määritys ja paikannus ovat välttämättömiä monien yhteiskunnan ja yritysten ylläpitämien palveluiden ja tietojärjestelmien sekä ihmisten arkipäiväisen olemisen kannalta. S Riitta Vaniala Digiroadista laatutietoja onko järkee vai ei? 21 Jukka Otajärvi Elisalla paikkatiedot valjastettiin tukemaan liiketoimintaa 24 Kimmo Jäppinen Teollisuusmittaus kasvava geodesian osa-alue 27 RAJALINJALLA 28 Pentti Siitonen ja Ari-Veikko Anttiroiko Seutuyhteistyö etenee teknisellä sektorilla 31 FIG-UUTISIA MIKA LEIVO Ilmaisista kartoista huolimatta paikkatietojen soveltaminen tulee voimakkaasti kasvamaan. S Simo Mikkola Ruotsin pakkolunastuslainsäädännön muuttamisesta 34 Matti Holopainen Asioiden valmistelua ja Päätöksentekoa aidosti kansalaisen parhaaksiko? 36 HÄRKÄÄ SARVISTA 38 Pekka V. Virtanen MaanmittauS insinöörien exlibrikset osa 3 40 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA ARI TELLA Maanmittauslaitos selvittää liikkuvan työn käyttömahdollisuutta toimitustuotannon toimitusinsinööreille. S Uusia säädöksiä 45 JARRUMIES 46 UUTISIA 56 KESKUSTELUA 58 RESUME 60 Palveluhakemisto Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Tekniikan ylioppilas Juulia Laine tietoimituksen GPS-mittauksessa. Kuva: Antero Aaltonen.

4 Aikaa varautua. Aikaa pelastaa. Paikkatiedolla on merkitystä. Paikkatieto on entistä merkittävämpi osa päivittäisiä palveluitamme. Oikea tieto sijainnista parantaa resurssien ohjausta, kertoo tuotantoketjun tilannekuvan ja auttaa ostopotentiaalin tunnistamisessa. Paikkatiedolla on arvoa eri toimialojen palveluille. Logican ratkaisut kattavat mm. kartta- ja paikkatietopalvelut, julkisen liikenteen palvelut, yleisen turvallisuuden ratkaisuja ja kuntien paikkatietoratkaisuja. Laajan kartta-aineistotarjontamme, kuten suorakäyttö-, rasteri- ja vektoriaineistot, saa käyttöön aineistoina tai palveluna. Lisätietoja:

5 P Ä Ä K I R J O I T U S Mitta amisen mullistukset ma anmittausalalla ielä vuonna 1920, heti Suomen it- V senäistymisen jälkeen, 70 % väestöstä sai elantonsa maataloudesta. Nyt, vaikka syömme paremmin kuin koskaan, työllistää maatalous vain vaivaiset 4 % väestöstä. Syy tähän on tietysti rationalisointi, mekanisointi ja viime aikoina digitalisointi. Voisi ajatella, että maatalous ei ole enää Suomelle tärkeä. Mutta tämä olisi virhe: täytyyhän syödä! Samanlainen kehitys on näkynyt maan mittausalalla, etenkin geodesiassa. Syy tähän on myös teknologinen kehitys: digitaaliset teknologiat, näihin perustuvat satelliittipaikannus GPS-paikannin on tietokone! ja uudet kartoitusmenetelmät kuten ilmalaserkeilaus, sekin täysin digitaalista. Kehityksen seurauksena suuri määrä kenttä- tai toimistotyötä on rationalisoitu pois: vertauskuvana jo kauan sitten maisemasta poislahonneet kolmiomittaustornit. Kuten maataloustuotanto on laadultaan ja monimuotoisuudeltaan aivan eri luokkaa nyt kuin juuri itsenäistyneessä Suomessa, on myös maanmittausala nykyään vaikuttavan monimuotoista ja sen tuotteet historiallisesti vertaansa vailla. Tämä vaatii pieneltä ammatinharjoittajakunnalta osaamistason, josta 1920-luvun suomalaiset geodeetit olivat voineet vain haaveilla. Uudessa maanmittausteknologiassa näen kolme päälinjaa: digitaali- eli tietokoneteknologia englanniksi ICT, satelliittipaikannus ja muut avaruusteknologiat kuten maanmittausalan kaukokartoitus, satelliittialtimetria ja painovoimakentän kartoitus avaruudesta, sekä kansan geodesia, uudet mahdollisuudet tavalliselle kansalaiselle osallistua ympäristönsä kartoitukseen. Alan koulutus ja opetus, kaikilla tasoilla, on keskeistä. Jos se ei vastaa haasteisiin, on suuri vaara, että uusia teknologioita tullaan käyttämään ilman tarvittavaa perusteiden ymmärtämistä ja osaamista, ja voi syntyä hyvinkin kalliita möhläyksiä. Korkea osaamistaso myös kansallisesti on siis olennaista. Akateemisessa koulutuksessa yhdistyy tutkimus ja opetus. Yksi osaamisalue, jossa Aalto-yliopisto on perinteisesti ollut vahva, on koordinaat- On pelottavaa, kuinka pieni on Suomessa ja Pohjoismaissa tiettyjen teknologioiden osaajien lukumäärä. Kirjoittaja simuloidut lokaatiolasit päässään. Laitteessa on integroitu GPS- ja inertiapaikannus, silmälasinäyttö kameroineen, langaton liitäntä paikkatietokantaan ja älykäs maamerkkinavigointisofta. tijärjestelmät ja -muunnokset Suomessa. Aalto-yliopiston maanmittarit ovat olleet aktiivisesti mukana konsultoimassa mm. kuntia. Satelliittipaikannuksen tuloksena modernit vertaus- ja korkeusjärjestelmät ovat perinteisiä hyvin paljon tarkempia. Tärkeämpi ero on, että ne ovat geosentrisia eli sidottuja Maan massakeskipisteeseen tai vastaavasti geosentriseen vertausellipsoidiin. Uuden teknologian tuoma äärimmäinen tarkkuus tuo mukanaan omia ongelmia: vertausjärjestelmää määritettäessä on otettava huomioon mannerten hidas tektoninen siirtoliike sekä Fennoskandi assa postglasiaalinen maannousu. Kaikkialla maapallolla on otettava huomioon merenpinnan nousu yhdistettäessä mareografien ja satelliittien merenpinnan mittauksia. Tarvittava asiantuntemus on uusi. Yleiskartoituksessa on jo melkein vuosisadan ajan käytetty ilmakuvausta eli fotogrammetriaa stereokuvausmenetelmänä. Aivan viime vuosina käyttöön on tullut uusi ilmalaserkeilausteknologia, joka on aidosti kolmiulotteista. Yhdessä digitaalikuvauksen kanssa se voi lähiaikoina kokonaan korvata perinteisen ilmakuvakartoituksen. Menetelmässä yhdistyy digitaalitekniikka ja satelliittipaikannus: kuvauskoneen tarkka sijainti avaruudessa saadaan satelliittipaikannuksen avulla. Menetelmä on vasta äsken kehittynyt riittävän kypsäksi operationaaliseen käyttöön, mutta alalla on vielä paljon menetelmätutkimusta tehtävissä. Siinä missä tähän saakka on käytetty paperikarttoja, otetaan enenevässä määrin käyttöön sähköisiä aineistoja, sähköisesti visualisoituina: GPS-autonavigaatio on jo osaa päivittäistä elämää, mutta myös esim. kaavoituksessa ja infrarakentamisen suunnittelussa nähdään yhä enemmän kolmiulotteisia visualisaatioita, joiden sisällä havaitsija voi liikkua. Kansantason malli on Google Earth. Kansan geodesia merkitsee, että myös tavallinen kansalainen voi osallistua käytännön kartoitustehtäviin, lisätä paikallistietoja, paikkaan sidottuja valokuvia jne. Äärimmillään tämä merkitsee sitä, että kansalainen liikkuu maisemassa päässään lokaatiolasit, jotka näyttävät alueen paikkatietoa näkyvän maiseman päälle käyttäen integroitua satelliitti-, inertia- ja maamerkkinavigaatiota. Tämän vision suurimmat haasteet ovat ohjelmiston saralla. Tässä visionääriset yksilöt ja pikkufirmat voivat pärjätä hyvin. Lähitulevaisuudessa, itse asiassa jo nyt, tulemme näkemään aivan uusia osaamisalueita: nykypaikannusteknologiat, paikkaperusteiset palvelut, tukiasemapalvelut jne. Akateemisen opetuksen ja tutkimuksen merkitys alalla tulee korostumaan entisestään. On suorastaan pelottavaa, kuinka pieni on tällä hetkellä Suomessa ja jopa Pohjoismaissa tiettyjen teknologioiden osaajien lukumäärä! Martin Vermeer Kirjoittaja on Geodesian professori Aalto-yliopistossa martin.vermeer tkk.fi 5

6 Jorma Koski Pasi Laurila Aika ja paikka Tarkka ajan määritys ja nopea paikannus ovat välttämättömiä monien yhteiskunnan ja yritysten ylläpitämien palveluiden ja tietojärjestelmien sekä ihmisten arkielämän kannalta. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään satelliittipaikanninta liikkuessaan maastossa, vesillä ja maanteillä. Harva kuitenkaan viitsii tai näkee tarpeelliseksi miettiä paikannuksen perusteita. Paikka ehkä mielletään sijaintina jossakin koordinaatistossa. Paikka ilmaistaan joko astemittaisina tai metrimittaisina koordinaatteina, jos koordinaattien esittämiselle on tarvetta. Paikka siis ymmärretään lähinnä geometrisena asiana. Kuitenkin paikannuksessa ennen ja nyt on kyse geometrian rinnalla ajan mittauksesta. Nykyisin tarkka ajan määritys ja nopea paikannus ovat välttämättömiä monien yhteiskunnan ja yritysten ylläpitämien palveluiden ja tietojärjestelmien sekä ihmisten arkielämän kannalta. Aika ja paikka kiinnittyvät taivaalle Teknisestä kehityksestä huolimatta paikannuksen perusmäärittelyissä on aikojen myötä tapahtunut vain vähän muutoksia. Tähtitaivaan näennäinen pyörimisliike maapallon suhteen on ajan ja paikan määrittelyjen taustalla oleva luonnonilmiö. Tähtien, Auringon ja Kuun vuorokautiset, kuukausittaiset ja vuotuiset liikkeet luovat ajanmittauksen perustan. Tähtitaivaan pyöriminen antaa myös mahdollisuuden kiinnittää paikannuksessa käytettävät koordinaatistot täsmällisesti havaittaviin ilmiöihin. Laajemmin katsoen tähtitaivaan pyöriminen on koko tieteellisen maailmankuvan kehityksen kannalta keskeinen ilmiö. (Kuvio 1.) Paikka maapallolla ja taivaalla Paikka maapallolla ilmaistaan luontevimmin maantieteellisten koordinaattien avulla. Maantieteelliset koordinaatit voi ymmärtää ehkä parhaiten ajattelemalla itsensä maapallon keskipisteeseen. Asioita katsotaan siis maapallon keskipisteestä käsin. Leveyskulma on havaintopaikan ja 6

7 ekvaattorin välinen kulma. Pituuskulma puolestaan on havaintopaikan ja Greenwichin meridiaanien välinen kulma. Ekvaattori eli päiväntasaaja on luonnollinen Maan pyörimisliikkeeseen ja mittoihin liittyvä koordinaattien kiinnityskohta. Pituuskulman kiinnittävä Greenwichin meridiaani on sen sijaan kansainväliseen sopimukseen (1884) perustuva vertailukohta. Se on myös ajanmittauksessa käytettävä vertailukohta, joten aika ja paikka liittyvät tälläkin tavoin toisiinsa. Tähtitaivaan kohteiden paikka ilmoitetaan ekvaattorijärjestelmässä. Järjestelmän vertailutasona on maapallon ekvaattori. Taivaalla olevan kohteen deklinaatio vastaa maantieteellistä leveyskulmaa. Kummallakin koordinaatilla on sama vertailutaso. Rektaskensio vastaa maantieteellistä pituuskulmaa. Rektaskensio on kuitenkin kevättasauspisteen eikä Greenwichin meridiaanin suhteen mitattava kulma. Kevätpäiväntasaus on hetki, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle puoliskolle. Siirtyminen tapahtuu vuosittain vaihdellen maaliskuun päivien välisenä aikana. Kevätpäiväntasauksen hetkellä Aurinko sijaitsee taivaanpallolla kevättasauspisteessä, joka sijaitsee nykyisin Kalojen tähdistössä. Kuvio 1. Tähtitaivaan pyöriminen mittaa aikaa ja määrittää paikannuksessa käytettävien koordinaatistojen kiinnityskohdat ja perussuunnat. Pohjantähti (Polaris) ja Etelän risti (Crux) auttavat löytämään perussuunnat. Aika on longitudi ja longitudi on aika Maapallon ja tähtitaivaan koordinaatistot liittyvät toisiinsa ajanmittauksen kautta. Asiaan liittyviä käsitteitä ovat muun muassa tähtiaika ja tuntikulma. Tähtiaika on kevättasauspisteen tuntikulma. Tähtiaika ja tuntikulma muuttuvat tasaisesti maapallon pyörimisliikkeen tahdissa. Perustellusti voidaan sanoa, että sekä maapallon että tähtitaivaan kohteiden osalta aika ja paikka liittyvät läheisesti toisiinsa. Tarkka paikannus tuli mahdolliseksi vasta, kun 1700-luvulla onnistuttiin valmistamaan riittävän tarkka ja varmakäyntinen kello, joka säilytti lähtöpaikan ajan myös purjelaivassa. Kello on erityisesti välttämätön apuväline pituusasteen eli longitudin määrittämisen kannalta. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Pituusasteen eli longitudin mittaus perustuu ajan mittaukseen. John Harrisonin merikello vuodelta 1735 on ensimmäinen kello, jolla pystyttiin kuljettamaan vertailupituuspiirin aikaa silloisten vaatimusten mukaisella tarkkuudella. Harrisonin kellon käyntivirhe oli noin 1 sekunti viikossa. Nykyisin tarkimman ajan mittaajan optisen strontium-hilakellon käyntivirhe on noin sekunti 300 miljoonassa vuodessa. Kuvalähde: harrison_sea_clocks/h1.htm. Paikka oikean taivaan alla Ennen satelliittipaikannuksen aikakautta ainoa todella maailmanlaajuinen paikannusmenetelmä oli tähtitieteellinen paikannus. Se perustuu yksinkertaisimmillaan ekvaattorijärjestelmässä sijainniltaan tunnettujen kohteiden korkeuskulman ja havaintohetken ajan mittaamiseen. Havaintokohde voi olla tähti, Aurinko, planeetta tai Kuu. Kun havaitaan koh- Kuvio 3. Havaitsijan paikka voidaan laskea mittaamalla kahden tähtitaivaan kohteen korkeuskulmat ja havaintohetkien aika. Havaitsijan paikka on sijoittajaympyröiden leikkauspisteessä. Tarkassa tähtitieteellisessä paikannuksessa pituus- ja leveyspiirit mitataan erikseen. 7

8 teen korkeuskulma, voidaan havaitsija sijoittaa asemaympyrälle. Asemaympyrä on maapallon pinnalla oleva kuvitteellinen ympyrä, jonka jokaisesta pisteestä korkeuskulma havaintokohteeseen on sama. Jos havaitaan myös toisen kohteen korkeuskulma, muodostuu toinen asemaympyrä. Havaitsijan paikka on näiden ympyröiden leikkauspisteessä. Koska leikkauspisteitä on kaksi, pitää mittaajan tietää likimäärin oma sijaintinsa. Likimäärin tietäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että havaitsija tietää olevansa Suomessa. (Kuvio 3.) Tähtitieteellisen paikanmäärityksen mittausvälineet ovat yksinkertaisimmillaan sekstantti ja tarkkakäyntinen kello. Tarkkakäyntistä kelloa kutsutaan kronometriksi. Tavanomaiset, esimerkiksi purjehdukseen liittyvät mittaukset ovat melko yksinkertaisia, mutta havaintoihin liittyvät laskut ovat jokseenkin monimutkaisia ja aikaa vieviä. Paikka keinotaivaan alla Nykyaikainen satelliittipaikannus on jokapäiväisessä käytössä tarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan ylivertaista tähtitieteelliseen paikannukseen verrattuna. Satelliittipaikannuksessa havaitsijan ei juuri tarvitse mitata eikä laskea, koska mittauslaitteet toimivat automaattisesti. Toimintojen automaattisuus ei välttämättä ole hyväksi asioiden ymmärtämisen ja ongelmatilanteiden havaitsemisen kannalta. Useimmiten mittaukset kuitenkin sujuvat satelliittipaikannuksella. Paikannussatelliitit muodostavat keinotaivaan, jonka kohteisiin kiinnitytään etäisyydenmittauksella. Satelliittipaikannin mittaa etäisyyksiä satelliitteihin niiden lähettämien signaalien kulkuaikojen perusteella. Tarkimmissa suhteellisissa mittauksissa mitataan etäisyyksiä myös toisiin satelliittipaikantimiin. Ajan hallinta on oleellinen asia satelliittipaikannuksessa sekä etäisyyksien mittauksen että paikannuksen kokonaisuuden hallinnan kannalta. Kun järjestelmän kaikki osat, satelliitit, maapallo ja havaitsija, ovat liikkeessä, kokonaisuus ei pysy kasassa ilman tarkkaa ajan mittausta. Ajassa ja paikassa on haastetta Aika ja paikka ovat erittäin monitasoisia ja haastavia käsitteitä. Aika ja paikka liittyvät toisiinsa jo ajan ja matkan perusyksiköiden, sekunnin ja metrin, määrittelyjen kautta. Myös aika- ja koordinaattijärjestelmien määrittelyt liittyvät suoraan toisiinsa. Erityisesti aikaa voidaan tarkastella ainakin filosofian, fysiikan, tekniikan ja kokemuksellisuuden näkökulmista. Aika onkin teknisen määrittelyn rinnalla syvästi inhimillinen käsite. Jos halutaan lisää syvällisyyttä tarinaan, voidaan todeta, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan aika ja avaruus ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa ja lisäksi painovoima on ajan ja avaruuden geometrinen ominaisuus. Esimerkiksi satelliittipaikannuksessa pitää ottaa huomioon suhteellisuusteorian selittämät vaikutukset aikaan. Tulevaisuudessa ajan mittauksen avulla taidetaan tehdä geodeettista perustutkimusta. Kirjoittaja on TkL ja maanmittaustekniikan yliopettaja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Sähköposti pasi.laurila ramk.fi. Tarkkuustaso Mittauksen tarkoitus 100 m 10 m Halutaan tietää yleisesti missä ollaan 10 m 1 m Halutaan pysyä reitillä (tie, katu, vesiväylä) ja löytää haluttu kohde 1 m 0,1 m Halutaan kerätä paikkatietoja kartoitusta ja tutkimusta varten 0,1 m 0,01 m Halutaan kartoittaa maastoa ja rakennettua ympäristöä tarkasti ja ohjata rakentamista 0,01 m 0,001 m Halutaan tehdä tarkkoja geodeettisia ja geofysikaalisia mittauksia ja ohjata vaativien kohteiden rakentamista 0,001 m 0,0001 m Halutaan tehdä tieteellisiä tutkimuksia ja mitata erityiskohteita Jo muinaiset kreikkalaiset osasivat määritellä paikannuksen asioita. Esimerkiksi leveys- ja pituuspiirit ovat heiltä peräisin. Ihmiset ovat aina osanneet ajatella ja pyrkineet ymmärtämään ja parantamaan olemistaan. Lähinnä tekniset edellytykset toteuttaa vanhoja ja kestäviä perusajatuksia ovat muuttuneet. Ajassa ja paikassa on aina ollut haastetta. Kuinka tarkkaa paikannusta tarvitaan? Kun John Harrison ( ) rakensi merikellojaan, tavoitteena oli paikannusmenetelmä, joka määrittää longitudin isoympyrällä puolen asteen tarkkuudella. Matkana tämä tarkoittaa noin 50 kilometrin paikannustarkkuutta. Nykyisin tällainen tarkkuus ei riitä mihinkään vaan vaativimmissa tehtävissä pitää pystyä millimetrin tarkkoihin etäisyyksien ja sijainnin mittauksiin. Maapallo ympärysmitta on astemittana 360 ja aikamitassa 24 h. Aste ( ) jakaantuu minuutteihin (') ja sekunteihin ("), niin että 1 = 60' = 3 600". Myös tunti jakaantuu minuutteihin (min) ja sekunteihin (s) kuten aste: 1 h = 60 min = s. Aste- ja aikamittojen yhteys rakentuu sen tiedon varaan, että maapallo pyörähtää täyden kierroksen eli 360 vuorokaudessa eli 24 tunnissa. Tämän perusteella voidaan laskea seuraavat vastaavuudet: 360 = 24 h, 15 = 1 h, 1 = 4 min, 1' = 4 s ja 1" = 0,067 s. Aste- ja aikamitat voidaan rinnastaa myös matkaan, koska maapallon ympärysmitta (360 eli 24 h) on matkana noin km. Tämän perusteella saadaan likimääräiset vastaavuudet, että päiväntasaajalla tai meridiaanin suunnassa 1" = 30 m, 1 s = 460 m ja 1 m = 0,033" = 0,0022 s. Satelliittipaikannuksessa pitää huomioida myös valon nopeus, joka on noin km/s eli m/s. Tämän tiedon perusteella valo etenee metrin 3, sekunnissa eli 3,3 nanosekunnissa. Jos tavoitteena on vähintään 10 metrin paikannustarkkuus, tähtitieteellisessä paikannuksessa havaintohetken aika pitää mitata paremmin kuin 0,02 sekunnin tarkkuudella. Tämä ei kotikonstein onnistu. Satelliittipaikannuksessa puolestaan mittaussignaalin kulkuaika pitää mitata paremmin kuin 30 nanosekunnin tarkkuudella. Tälle tarkkuustasolle on mahdollista päästä halvimmillakin satelliittipaikantimilla. Toki paikannustarkkuuteen vaikuttavat ajanmittauksen lisäksi mittauksen geometria, havaintokojeet, havaintomenetelmät, ympäristöolosuhteet, mittaukseen käytetty aika ja havaintojen toisto. 8

9 Seppo Tötterström Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen VRS-teknologia on jo vakiintunut viime vuosina päämenetelmäksi tarkoissa GPS/GNSS-mittaussovelluksissa niin Suomessa, Euroopassa kuin useissa muissakin maissa ympäri maailman. VRS:n kyky mallintaa ja minimoida reaaliaikaisesti GNSS-signaaleihin vaikuttavia virhelähteitä mahdollistaen tarkat ja luotettavat mittaustulokset niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla sekä VRS:n tuottavat ja monipuoliset mittausmenetelmät ovat ratkaisevasti vaikuttaneet VRS-teknologian laajaan käyttöönottoon eri maissa ja organisaatioissa. Tänä päivänä VRS-teknologiaa käytetään laajalti erilaisissa reaaliaikaisissa ja jälkilaskentaan perustuvissa tarkoissa GNSSsovelluksissa niin maanmittauksen, rakentamisen, paikkatiedon, ympäristön kuin tutkimuksen tarpeisiin. VRS:ää 10 vuotta Suomessa VRS-teknologia on ollut jokapäiväisessä toiminnassa Suomessa jo yli 10 vuotta. Geotrim Oy aloitti vuosituhannen vaihteessa kehittämään tehokkaampia menetelmiä satelliittimittauksille ja tämän tuloksena vuonna 2000 syntyi VRS-teknologiaan pohjautuva tukiasemaverkkojärjestelmä Suomeen. Ensivaiheessa vuosina tehtiin eri tahojen toimesta laajoja tutkimuksia VRSjärjestelmän ja -teknologian toimivuudesta sekä ominaisuuksista erilaisissa GPSmittaussovelluksissa Suomen olosuhteissa. Tästä VRS laajeni tuotantokäyttöön 9

10 VRS-teknologian levinneisyys maailmalla. VRS-verkko ja laskentakeskus Suomessa, VRSnet.fi. VRS-järjestelmän toimintaperiaate. vuonna Etelä-Suomen alueelle. Maanmittauslaitoksen mukaan tulo VRS-verkon käyttäjäksi vuonna 2003 oli ensi arvoinen tärkeää verkon laajenemisen nopeuttamiseksi ja valtakunnallisen kattavuuden mahdollistamiseksi. Vuoden 2005 keväällä VRS-verkko saavutti täyden valtakunnallisen peiton mahdollistaen tarkat reaaliaikaiset ja jälkilaskentaan perustuvat satelliittimittaukset ympäri Suomen. VRS-järjestelmän kehitys on jatkuvaa ja alkuvaiheen GPS-järjestelmästä siirryttiin ensin Glonass-järjestelmän kehittymisen myötä GPS/Glonass-järjestelmään ja siitä edelleen multisatelliittijärjestelmään GNSS:ää tukevaksi, joka huomioi myös tulevaisuuden kehityksen satelliittijärjestelmissä ja -teknologioissa. Esimerkkejä satelliittijärjestelmien kehityksestä tulevina vuosina ovat mm. GPS:n modernisoinnin jatkuminen, Glonassin uudistuminen, eurooppalaisen Galileo-järjestelmän käyttöönotto sekä mahdollisesti muiden globaalien satelliittijärjestelmien kuten kiinalaisen Compass-järjestelmän mahdollinen mukaantulo GNSS-perheeseen. VRS-järjestelmän jatkuvaan kehittymiseen liittyy keskeisenä osana uusimpien satelliitti-, järjestelmä-, ohjelmisto-, tietoliikenne- ja laiteteknologioiden hyödyntäminen. Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy aina myös vastustusta ja epäilystä sen toimivuudesta. Syynä on yleensä tietämättömyys tai tiedon puute. Näin oli myös VRS:n osalta alkuvaiheessa. Tietämyksen lisääminen ja käyttäjiltä saadut realistiset käyttökokemukset varmistivat kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa VRS:n hyväksynnän myös Suomessa. VRS:n osalta on tehty niin Suomessa kuin kansainvälisestikkin vuosien mittaan lukuisa määrä erilaisia riippumattomia tutkimuksia, joissa on todennettu VRS:n hyötytekijät niin tarkkuudessa, luotettavuudessa, mittausmenetelmien monipuolisuudessa ja kustannustehokkuudessa sekä todettu VRS varmaksi ja luotettavaksi palveluksi. Nykyisin VRS:n hyötyjä ei enää kyseenalaisteta vaan VRS on ollut jo vuosia hyväksytty ja tunnustettu teknologia sekä suunnannäyttäjä mittaustekniikan soveltajille ja käyttäjille. Voidaan ansaitusti todeta, ettei GPS/GNSS-mittauksissa ole enää paluuta vanhaan liikuteltavaan tai kiinteään yksittäistukiasemaratkaisuun tai niistä johdettuun yksittäisten tukiasemien muodostamaan ns. verkkoon, joissa kaikissa on toiminnallisia, laadullisia ja tuottavuuteen liittyviä merkittäviä haittatekijöitä. Tällä hetkellä VRS-verkko on edelleen ainut todellinen tukiasemaverkkoratkaisu Suomessa, joka kykenee reaaliaikaiseen 10

11 ilmakehän ja muiden GNSS-signaaleihin vaikuttavien häiriötekijöiden tehokkaaseen virheenmallinnukseen sekä monipuolisesti tarjoamaan reaaliaikaista ja jälkilaskentaan perustuvaa palvelua kattavasti eri tarkkuusluokan GNSS-sovelluksille. Maailmalla VRS-teknologiaan perustuvia tukiasemaverkkojärjestelmiä on jo yli 60 maassa ja yli 250 verkossa. Pääosa maailmalla käytössä olevista tukiasemaverkoista käyttää nimenomaan VRS-teknologiaa. Mistä VRS-järjestelmä muodostuu ja miten se toimii Suomessa Suomessa on käytössä Geotrim Oy:n ylläpitämä GNSS-satelliittiteknologiaan perustuva valtakunnallinen VRS-tukiasemaverkkojärjestelmä, joka koostuu yli 90 GNSS-tukiasemasta ja laskentakeskuksesta Vantaalla sekä sen tuottamasta VRS-palvelusta. Vuoden 2010 alussa VRSverkolle annettiin uusi nimi, VRSnet.fi, kuvaamaan VRS-teknologian merkitystä satelliittimittauksessa ja tukiasemaverkkojärjestelmän kehitystä valtakunnallisella tasolla. VRSnet.fi perustuu suljettuun, valvottuun ja ehdottoman luotettavaan tiedonsiirtoverkkoon, joka on hyväksytty viranomaiskäyttöön. VRS-järjestelmä tuottaa mittaustulokset suoraan Euref-Fin koordinaatistossa ja lisäksi muissa koordinaattijärjestelmissä. VRS-järjestelmä on tarkka ja homogeeninen koko Suomen alueella. VRSnet.fi-palvelun avulla mittaaja pystyy tekemään GPS/GNSS-mittaukset niin reaaliaikaisella DGPS-, H-Star- ja RTK-tekniikalla kuin jälkilaskennallakin kaikkialla Suomessa ilman omaa tai toisen osapuolen yksittäistä tukiasemaa. Käyttäjä tarvitsee vain yhden liikkuvan GPS/ GNSS-vastaanottimen eli tuottavanpään mittausten suorittamiseksi. VRS-järjestelmän ydin on edistyksellinen ohjelmistoteknologia, jolla pystytään reaaliaikaisesti mallintamaan ja minimoimaan ilmakehän aiheuttamat ja muut signaaleihin vaikuttavat häiriöt ja virheet GNSS-mittauksissa. VRS-järjestelmä luo automaattisesti reaaliaikakäyttäjälle virtuaalitukiaseman ja yksilöllisen virhekorjatun korjausviestin mittaukseen mahdollistaen näin optimaaliset mittaustulokset maantieteellisestä sijainnista riippumatta. VRSnet.fi tarjoaa monipuoliset palvelumuodot eri tyyppisiin mittaussovelluksiin 24/7/365-palveluna ympäri vuoden. Palvelumuodosta ja laitteistosta riippuen tarkkuusluokkia ovat 1 mm, 1 cm, 10 cm, 30 cm, 50 cm ja 1 m. VRSnet. fi on avoin kaikille laitemerkeille, mobii- Esimerkki reaaliaikamittausten tyypillisistä tarkkuuksista eri menetelmillä. Ennuste auringonpilkkujakson aktiivisuudesta (http://solarscience.msfc.nasa.gov). Jakauma VRS-verkon käyttäjäorganisaatioista Suomessa. 11

12 Joskus mittauskohteet ovat mittaajan työskentelyolosuhteiden osalta haastavat. VRS RTK -mittausta Inarinjärvellä litiedonsiirtotekniikoille ja GPS/GNSSmittaussovelluksille. VRS-järjestelmän merkitys käyttäjille ja organisaatioille VRS:n merkitys koostuu monista yksityiskohdista, joista muodostuu laaja kokonaisuus. Käyttäjätasolla hyödyt tulevat esille esimerkiksi käytön vaivattomuutena, nopeampina ja helpompina mittauksina sekä toimintavarmuutena. Organisaatiotasolla taas hyötyjä ovat esimerkiksi tarkemmat ja luotettavammat mittaustulokset, parempi koordinaatiston hallinta, pienemmät investointi-, ylläpito,- huolto- ja päivityskustannukset, monipuolisemmat käyttösovellukset, parempi tuottavuus ja tehokkuus sekä turvattu kehitys tulevaisuuteen. Kokonaishyödyt ovat kansantaloudellisestikkin merkittäviä laadukkaampina sijainti- ja paikkatietoina sekä tuottavuuden merkittävänä kasvuna. Hyötyjen muuntaminen euroiksi ei toki ole aina yksiselitteistä eikä kovin helppoa, mutta VRS:n käyttäjiltä saatujen kokemusten perusteella verrattaessa VRS:ää muihin käytettävissä oleviin tukiasemajärjestelmiin niin VRS:llä saavutettavat hyödyt ovat tuhansia jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa mittausyksikköä kohden riippuen käyttösovelluksesta ja organisaatiosta. VRS-teknologian merkitys tulee lähitulevaisuudessa entisestään korostumaan johtuen mm. ilmakehäaktiivisuuden voimakkaasti kohoamisesta seuraavien vuosien aikana. Noin 11 vuoden sykleissä etenevä auringonpilkkumaksimi saavutetaan ennusteen mukaan jälleen vuonna , mikä merkitsee ilmäkehäaktiivisuuden voimakasta kohoamista ja se taas tulee haittaamaan GPS/ GNSS-mittauksia yleisesti lähivuosina. Yksittäiset tukiasemajärjestelmät tai yksittäisten tukiasemien muodostamat tukiasemaverkot eivät kykene ratkaisemaan ionosfääriä, jolloin mittauksen tarkkuus, luotettavuus, tuottavuus ja koko mittaustoiminta kärsii merkittävästi tai pahimmillaan jopa estyy kokonaan. Sen sijaan VRS:n reaaliaikainen ionosfäärimallinnus minimoi tehokkaasti ionosfäärin vaikutusta ja mahdollistaa tarkan, luotettavan ja tuottavan mittauksen valtakunnallisesti voimakkaasti kohoavan ionosfääri-aktiviteetinkin aikana. VRS-mittauksen sovellusalueita ja VRS-verkon käyttäjiä Suomessa VRS:n sovellusalueet ja käyttökohteet ovat laajentuneet merkittävästi viime vuosina. Monilla sovellusalueilla käytetään laajaalaisesti sekä reaaliaikaista että jälkilaskentaan perustuvia mittausmenetelmiä. Erityisesti DGPS ja H-Star paikkatietomittausten kohdalla jälkilaskennan käyttö on voimakkaasti kasvanut kiitos automatisoidun jälkilaskentaprosessin, joka tekee mittausmenetelmästä käyttäjälle nopean ja vaivattoman. Kaikkiaan tyypillisiä VRS:n käyttösegmenttejä ovat mm. maanmittaukseen, kaikkeen rakentamiseen, paikkatietoon, ympäristöön ja tutkimuksiin sekä moniin erikoistoimintoihin liittyvät sovellukset. Ketkä ovat VRS-verkon käyttäjiä Suomessa? Käytännössä kaikki merkittävät GPS/ GNSS-mittausta tekevät toimijat käyttä- 12

13 vät tänä päivänä VRS:ää monipuolisesti mittaus- ja paikannussovelluksissaan eri puolilla Suomea. VRS-palvelun piirissä on jo yli 400 käyttäjäorganisaatiota valtakunnallisesti ja kattavasti eri toimintasektoreilta. Jakaumakuvasta näkyy prosentuaalinen osuus eri organisaatiotyyppien osalta. VRS-mittauksen sovellusalueita ja käsitteitä VRS-teknologian tulevaisuus VRS-teknologian merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään kasvavaan. Uusien satelliittijärjestelmien ja -signaalien sekä laiteteknologioiden käyttöönotto ei suinkaan poista VRS-teknologian tarvetta, päinvastoin, on tiedossa, että jatkossakin tarvitaan tarkoissa GNSSmittauksissa maanpäällistä suhteellisen tiheää tukiasemaverkkoa ja tehokkaaseen reaaliaikaiseen virheenmallinnukseen kykenevää järjestelmää eli VRS-teknologiaa. Satelliittijärjestelmien kehittyminen tulee merkitsemään myös uusia sovellus- ja käyttöalueita sekä olemassa olevien sovellusympäristöjen käytön laajentumista sekä aivan uusia käyttäjäryhmiä satelliittimittauksen hyödyntäjäksi. Myös mittausten tarkkuus-, luotettavuus- ja toimintavarmuustekijät tulevat edelleen jatkossa korostumaan. Suomessa VRSnet.fi-järjestelmää kehitetään jatkuvasti yhteistyössä eri yhteistyötahojen ja käyttäjäorganisaatioiden kanssa. On myös nähtävissä, että erilaiset mobiiliratkaisut, niiden käyttösovellukset ja mobiilit tiedonsiirtoteknologiat tulevat jatkossa voimakkaasti kehittymään ja lisääntymään, mikä mahdollistaa myös erilaisten lisäpalvelujen tuottamisen VRS:n palvelualustalta. VRSnet.fi jatkaa GNSSteknologian edelläkävijänä Suomessa ja turvaa paikallisesti ja valtakunnallisesti mittaustoiminnan tulevaisuuteen. Kirjoittaja on tuotepäällikkö geotrim Oy:ssä. Sähköposti seppo.totterstrom geotrim.fi. RTK-mittaus GNSS/takymetri-yhteiskäyttö DGPS/H-Star-paikkatietomittaus Agri-maataloussovellukset Infra-työkoneautomaatio Ympäristö ja rakentaminen VRS (Virtual Reference Station) eli virtuaalitukiasemajärjestelmä tarkoittaa kokonaisuutta, joka koostuu kiinteiden GNSS-tukiasemien muodostamasta verkosta, erilaisista tie toliikenneteknologioista, laskentakeskuksesta ja ohjelmistoteknologiasta, joka reaaliaikaisesti korjaa GNSS-mittauksiin ja -signaaleihin vaikuttavia virheitä ja tuottaa optimaalisen korjausdatan monipuolisesti erilaisiin GNSS -paikannus- ja mittaussovelluksiin. Suomessa on käytössä Geotrim Oy:n ylläpitämä valtakunnallinen VRStukiasemaverkkojärjestelmä ja -palvelu nimeltään VRSnet.fi. GNSS (Global navigation Satellite Systems) on yleistermi, jolla tarkoitetaan satelliittipaikannusjärjestelmiä, joilla on globaali peitto (esim. amerikkalainen GPS-järjestelmä, venäläinen Glonass-järjestelmä ja tuleva eurooppalainen Galileo-järjestelmä). GNSS:llä tarkoitetaan yleisesti myös monisatelliittijärjestelmää hyödyntävää teknologiaa, joka käyttää hyväksi useampaa kuin yhtä satelliittijärjestelmää. RTK (Real Time Kinematic) on reaalikaista GPS/GNSS-mittausta cm-tarkkuudella. DGPS/DGNSS on joko reaalikaista tai jälkilaskennalla suoritettua GPS- tai GNSS-mittausta tyypillisesti 0,5 2 m:n tarkkuudella. Laitteet ovat yleensä pienempiä ja toimivat paremmin peitteellisessä maastossa kuin RTK-laitteet. H-Star-tekniikka yhdistää RTK- ja DGPS/DGNSS-tekniikan hyviä puolia. H-Star on joko reaalikaista tai jälkilaskennalla suoritettua GPS- tai GNSS-mittausta tyypillisesti 0,1-0,3 m:n tarkkuudella. 13

14 Kuva ja kartta Karttakeskus Haastattelu: Pekka Lehtonen Mika Leivo: Paikkatietojen kysyntä kasvaa 10 % vuodessa Karttakeskus täytti syksyllä 90 vuotta ja julkaisi historiikin. Kirjan sivuilta näyttäytyvät tuttu, vanha Maanmittaushallituksen Kivipaino, Karttapaino, Karttakeskus ja myös yrityksen uudemmat vaiheet Genimapina ja sitten osana Affecto Oy:tä, nyt taas nasevalla nimellä, Karttakeskus. Vanha Karttakeskus oli karttojen painaja, karttatuotteiden kustantaja ja jakelija; 1990-luvun alusta alkoi murros, sanoo Mika Leivo, Karttakeskusliiketoimintayksikön johtaja. Graafisten karttatuotteiden perinteinen siivu on enää viidenneksen Karttakeskuksen liikevaihdosta. Muu on paikkatietoihin liittyvää palvelua. Aikaisemmin sanottiin, että vuosituhannen vaihteessa kukaan ei enää osta paperikarttoja. No, eiväthän ne hävinneet. Kustantamisessa ja paperimuotoisissa tuotteissa on kuitenkin tapahtunut muutos: tarkkaan harkitut ja kohdennetut tuotteet voivat pärjätä, massiiviset, isot yleisteokset eivät, tietosanakirjat ovat kuolleet eivätkä isot karttaeepokset enää myy. Ulkoilukartat matkaoppaiden kera käyvät kaupaksi. Ulkoilukarttojen myynti kasvoikin viime vuonna. Leivo on tehnyt aikaisemmin hyvän työrupeaman Siemensillä telekommunikaatioverkkojen myynnissä sekä sitten Xeroxilla. Affectolla Leivo on ollut eri tehtävissä nelisen vuotta, joista viimeiset kaksi Karttakeskuksessa. Taustaltaan hän on tietoliikenneinsinööri ja EMBA. Pitkä ura tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja -palveluiden maailmassa on auttanut paikkatietoasioihinkin syventymisessä. Tutkimus avaa paikkatiedon näköaloja Juhlavuotenamme olemme pohtineet liiketoiminnan painopisteitä, siis mistä kasvua on saatavissa, Leivo kertoo. Teetimme selvityksen Suomen ja pohjoismaiden paikkatietomarkkinoista. Tutkimuksen mukaan paikkatietomarkkinoiden arvo Suomessa on noin miljoonaa euroa. Alan vuosittaisen, noin 10 % kasvun odotetaan jatkuvan. Lisenssien myynnin suhteellinen osuus säilyy entisellään, noin viidenneksenä. Kasvu pohjautuu Leivon mukaan palve luiden kysynnän, siis räätälöitävien asiakaskohtaisten ratkaisujen kasvuun. Asiakaskohtainen toteutus voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän yhteyteen kytkettyä karttapalvelua, jolla yrityksen liiketoimintaa esitetään kartalla. Osoittautui, että paikkatietoinvestointien määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on meillä jäljessä Ruotsista, Norjasta ja useista Keski-Euroopan maista. Voimme siis odottaa lisäinvestointeja paikkatietoon. Kolmas piirre on nähty jo parin vuoden ajan: yritykset ja julkishallinto ulkoistavat paikkatiedon käsittelyä ja hallintaa, Leivo arvioi. Vanha Karttakeskus oli karttojen painaja, nykyinen haluaa olla johtava paikkatietopalveluiden tarjoaja. 14

15 Ulkoistaminen paikkatietohallinnan tuleva kuva Moni yritys on halunnut ulkoistaa paikkatietohallinnon ammattilaisten tehtäväksi. Paikkatietopalveluiden kehittäminenhän ei ole esimerkiksi maarakennus- tai kiinteistöalan yritysten ydinliiketoimintaa. Siitä kasvaa kysyntää. Keihäänkärkinä ovat Leivon mukaan siis ulkoistaminen ja palveluiden kehittäminen. Ennen myytiin lisenssi ja aineisto ja uskottiin, että asiakas pystyy hyödyntämään kokonaisuutta. Pystyykin mutta ei ole ydinbisnestä tehdä esimerkiksi paikkatietoanalyysejä. Kauppapaikkojen suunnittelu tai liikennevirtojen ohjelmointi ovat edullisempia ja tehokkaampia jättää paikkatietoosaajan tehtäväksi, Leivo painottaa. Paikkatiedot ovat arkipäivää Markkinoilla on nähtävissä myös kasvava kustannus-hyötytietoisuus. Paikkatietoinvestointien hyödyt on pystyttävä mittamaan ja investointikustannukset perustelemaan. On hienoa, että Nokia toi kännyköihin kartat ja navigaattorit ja että autonavigaattorit ovat yleistyneet. Paikkatiedot ovat näin arkipäiväistyneet. Siitä on suuri apu, kun asiakkaalle kerrotaan, kuinka liiketoiminnassa käytetään paikkatietoa: kuinka säästyy kustannuksia ja kuinka päätöksentekokin terävöityy. Ilmaiset karttapalvelut, kuten Google Maps, muodostavat Leivon mielestä alan toimijoille haasteen. Ihmisten mielikuva siitä, että kaikkea saa verkosta ilmaiseksi, ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Mikäli yritys haluaa perustaa operatiivista liiketoimintaansa karttapalvelun päälle tai tukea sitä karttaratkaisuilla, ei ilmaiseen, siis katteettomaan laatulupaukseen, voi luottaa. Googlen ja Microsoftin BING-kartoista on olemassa yritystason palveluvaatimuksia vastaavat maksulliset versiot. Näiden kartta-aineistojen päälle pitää kuitenkin tehdä ohjelmointi- ja sovitustyötä. Siinä piilee alan toimijoiden mahdollisuus tarjota palvelujaan globaalien yritysten rinnalla. Karttakeskuksella on silti tarjolla edelleen ylivertainen kartta-aineisto Suomesta, jota voidaan käyttää palveluratkaisuna samaan tapaan kuin Google- tai BING-karttaaineistoa. Ilmaisista kartoista huolimatta paikkatietojen soveltaminen tulee voimakkaasti kasvamaan. Ilmaispalvelujen yleistyminen on tehnyt paikkatiedosta arkipäivää: paikkatiedon tulo yritykseen ja julkissektorille kasvattaa myös Karttakeskuksen liiketoimintaa. Paikkatieto ei ole enää salatiedettä, jota piti asiakkaille selittää, kuten vuosikymmen sitten. Aineistojen hinnoittelumuutokset hallitusti Keskustelu käy hallinnon datan avaamisesta vapaaseen käyttöön. Näin meneteltiin esimerkiksi Britanniassa, jossa OS (Ordinary Survey) avasi huhtikuun alussa osan aineistojaan täysin vapaasti ja maksutta käytettäväksi. Parhaillaan hallinnossa on useampikin työryhmä pohtimassa, miten dataa tulisi vapauttaa Suomessa. Miltä tämä kehitys näyttää paikkatietoyrityksen kannalta? Muutoksen pitää tapahtua hallitusti. Se on oleellista. Yrityksillä on työntekijöitä, iso määrä hankkeita sekä aineistoja, joita jalostetaan. Jos muutos tehdään ennakoidusti ja hallitusti, jalostustyö ei häviä. Jos kerralla rysäytetään, voi monelle syntyä illuusio, että kaikki osaisivat itse käsitellä ja jalostaa aineistoja. Sillä olisi lyhyellä välillä dramaattisia vaikutuksia paikkatietoyrityksille. Toisaalta, kun 10 vuotta sitten alettiin tehdä Digiroadia, arveltiin, ettei Karttakeskuksen omaa tieaineistoa enää tarvittaisi ja aineistobisnes loppuisi. Näin ei käynyt. Käsittelytarve ja osaamisen tarve eivät katoa: ei kaikista tule yhdessä yössä osaajia vaikka aineisto olisikin ilmaista. On myös kysyttävä, miten rahoitetaan aineistojen säilyminen laadukkaana, jos budjettirahoitus vähenee. Nythän Maanmittauslaitos saa suurimman osan tuloista, kun myymme dataa ja niitä rahoja käytetään aineistojen ylläpitoon. Saadaanko vastaava korvaava raha jostakin? Ilmaiseksi muuttaminen ei saa merkitä huonompilaatuista aineistoa. Leivo kritisoi sitä, ettei yrityksiltä ole kertaakaan virallisesti kysytty muutoksen merkityksestä ja mitä tulisi ottaa huomioon yritysten kannalta. Vaikutukset yrityssektorille pitää ottaa huomioon. Mitä aineistojen maksuttomuus merkitsisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Riippuu siitä, millä tavalla muutos tehdään. Jos se tapahtuu kerralla, suuri määrä liikevaihtoa katoaa aineistojen jälleenmyyntitulojen hävitessä. Siinä sivussa on vaara kadota työpaikkoja, koska aineistoja ilmaiseksi saavat saattavat ajatella, etteivät muutakaan palvelua tarvitse. Jos tehdään maltillisesti, pystytään tilanne varmaan hallitsemaan. Oikea malli olisi Leivon mukaan kertoa aikataulu ja kuunnella yrityksiä, miten muutos pitäisi toteuttaa. Tehdään se yhdessä hallitusti. En usko pilotointeihin, joissa aineistoa jaettaisiin jokin aika maksutta. Sehän on kuin kokeeksi jaettaisiin Alkosta viinaa ilmaiseksi. Aineistot ilmaiseksi vaiko maksusta? Suhtaudun neutraalin varovaisesti. Kaikessa tässä muutoksessa on muistettava, että julkinen sektori ei saa ruveta kilpailemaan yksityissektorin kanssa ja tuottamaan ilmaiseksi valmiita kartta- ja aineistotuotteita. Paikkatiedon jalostaminen pitäisi jättää yrityksille Mikä pitäisi jatkossa olla viranomaisten ja yksityisten työnjako paikkatietomarkkinoissa? Julkissektorin tehtävä on huolehtia peruspaikkatietokannoista, pelkistettynä se tarkoittaa maastotietokantaa. Yksityinen sektori voi jalostaa erilaisia tuotteita. Leivo kysyy, onko laitoksen tarpeen tehdä itse maastotietokannasta jalosteita ja eikö painetunkin maastokartan tekemisen voisi ulkoistaa. Laitos voisi keskittyä tietovarastojen ylläpitoon ja jättää kaiken jalostamisen, sekä digitaaliset että painetut tuotteet, yksityiselle sektorille. Miten Affecto yhdistää paikkatiedot muihin liiketoimintoihinsa? Jatkossa hyödyt lisääntyvät paikkatietojen arkipäiväistyessä: esimerkiksi kun Affecto tekee isolle suomalaiselle kauppaketjulle liiketoiminta-analysointia, Karttakeskus yhdistää liiketoimintatiedot kartalle. Mitä paikkatietopohjaisia palveluja lähivuosina tulee mobiililaitteisiin? Muutos on ollut iso, kun ilmaiset kartat tulivat Nokialle. Uskon kohderyhmätuotteisiin. Olemme tuoneet ensimmäiset tuotteet kuluttajien saataville myös iphone-puhelimiin. Apple Storesta on saatavilla pari retkeilyopasta. Tutkimme jatkuvasti markkinaa ja mietimme, mitä meidän kannattaa eri mobiililaitteisiin tehdä. Karttakeskus on historiansa aikana ollut välillä oma yritys ja välillä osa isompaa organisaatiota. Miten jatkossa, onko Karttakeskus osa Affectoa? Tätä on muuttuvassa maailmassa mahdoton sanoa. Affecton paikkatietopalvelut on keskitetty Karttakeskukseen. Onko Karttakeskus profiloitumassa kilpailutilanteessa jollekin alueelle? Kaikki näkevät, ettemme enää ole leimallisesti kustantaja. Meillä on tietokantoja, joista teemme kustannustehokkaasti myös painettuja karttoja. Affecto muodostaa Paikkatietoliiketoiminnastaan Karttakeskus Oy:n vuoden vaihteessa. Se jatkaa konsernin täysin omistamana tytäryhtiönä paikkatietoliiketoimintojen kehittämistä Affecton liiketoiminta-alueella. 15

16 Antero Aaltonen Liikkuvan työn käyttö on parhaimmillaan ns. yhden miehen/naisen toimituksessa, jossa toimitusinsinööri tekee mahdollisimman paljon toimituksen vaiheista. Liikkuvasti maanmittausta Ari Tella Maanmittauslaitoksessa tehtiin vuonna 2009 toimituksia kaikkiaan kpl, joista lohkomisia oli Toimitustuotantoon käytettiin kaikkiaan noin 660 henkilötyövuotta. Maanmittari on aina liikkunut maastossa asianosaisten luona mukanaan erilaisia välineitä. Ajan saatossa kalusto on vaihdellut mittapöydästä tämän päivän GPS-laitteistoon. Kokouspaikalla on pidetty aina kirjaa ja siinäkin ovat välineet vaihdelleet sulkakynästä tämän päivän kannettaviin tietokoneisiin. Nykyajan Liikkuvalla työllä on moninaisia vaikutuksia työn sisältöön ja työyhteisöön. ismeistä yksi on liikkuva työ. Mitä se pitää sisällään? Muuttaako se jotain päivittäisessä työssä? Mikä liikkuu Kannettava tietokone liikkuu maanmittarin mukana. Lähes jokaisella toimituksia tekevällä toimitusinsinöörillä on kannettava tietokone. Toimituspaikalla sitä on käytetty yleensä pöytäkirjojen tekemiseen. Siihen on voinut ottaa toimistolta mukaan muuta aineistoa vaikka asianosaisille heijastamista varten isommissa toimituksissa. Langattomien tietoverkkojen kehittyessä on tullut mahdolliseksi kannettavan tietokoneen kytkeminen työpaikan sisäiseen tietoverkkoon siten, että kaikki työpaikalla käytössä olevat ohjelmistot, tiedot ja palvelut ovat kannettavan tietokoneen ulottuvissa ajassa ja paikasta riippumatta. Miten saadaan yhteys laitosverkkoon Muualla kuin työpaikalla työskentely onnistuu joko langallisen ADSL-liittymän kautta tai langattomasti. Ohjelmistojen käyttö on sujuvaa vähintään megabitin ADSL-liittymällä tai vastaavalla 3Gyhteydellä. Lähes toimistotasoisen käyttökokemuksen mahdollistaa palvelimille asennettujen ohjelmistojen käyttö virtualisointitekniikalla. 16

17 Heinäkuussa 2010 tuli voimaan laajakaistan yleispalveluvelvoite, jonka taso on 1 megabitti sekunnissa. Ministeri Suvi Lindénin mukaan tavoitteena on, että vuonna 2013 kolme keskenään kilpailevaa kolmannen sukupolven eli 3Gmatkaviestinverkkoa kattaisi vähintään 97 prosenttia väestöstä. Mitä yhteyksien mahdollistaminen on edellyttänyt MML:lta Liikkuvan työn selvittäminen aloitettiin vuonna Parhaillaan on menossa liikkuvan työn käyttöönottoprojekti. MML:n tietoverkossa olevia tuotanto- ja muita ohjelmistoja käytetään palvelimilta, jolloin tietoverkon kuorma minimoituu. Tämä on mahdollistanut liikkuvan työn käyttöönoton jopa langottomilla tiedonsiirtotavoilla. Muuttuuko työ Olemme käyneet keskustelua MML:ssa siitä, onko liikkuva työn mahdollistava kannettava tietokone vain tekninen apuväli siinä kuin kännykkäkin. Olemme päätymässä siihen, että se on kokonaisen uuden toimintatavan mahdollistava uudistus, jolla on moninaisia vaikutuksia niin työn sisältöön kuin työyhteisöön. Työssä muuttuu ennen kaikkea liikkuminen. Kun kotona ja toimituspaikalla on käytettävissä samat tiedot kuin toimistolla, niin käyntitarve toimistolla vähenee. Edullisimmillaan liikkuva työ on silloin, kun koti on lähellä toimitusaluetta ja maanmittaustoimisto sijaitsee kauempana. Toimituspaikalla liikkuvalla työasemalla voi varmistaa eri rekisterien tietosisältöjä. Asianosaisten luona tilanteen niin salliessa tuotantojärjestelmään voi viedä suoraan esim. GPS:n mittausdatan kartan laadinnan pohjaksi. Halutessaan toimitusinsinööri voi tehdä toimituskartan tuotantojärjestelmällä käytännössä valmiiksi ja varmistaa mittaustietojen oikeellisuuden jo toimituspaikalla. Toimituspöytäkirjankin tekeminen onnistuu suoraan JAKO-välineellä. Toimituspäivän päätteeksi voi kunnantalolla, hotellissa tai kotona viedä toimituksen tiedot suoraan tuotantojärjestelmään, jopa rekisteröintivalmiiksi, odottamaan vain valitusajan päättymistä ennen rekisteröintiä. Kenen käyttöön Liikkuva työ soveltuu kaikkien niiden käyttöön, jotka tekevät työtehtäviä muualla kuin toimistossa. Työasema on yksi ja sama kannettava tietokone, jota käytetään ollaanpa sitten toimituspaikalla, omassa työhuoneessa, kokouksessa työpaikalla, kunnan talolla tai kotona. Vuoden 2010 liikkuvan työn käyttöönotto koskee 120 toimitusinsinööriä. Toimitusinsinöörit pääsevät kaikkiin tuotantojärjestelmiin kannettavalla tietokoneellaan. Noin 80 muulla henkilöllä on mahdollisuus päästä maanmittauslaitoksen sisäiseen laitosverkkoon mistä tahansa, milloin tahansa. Tämä vapauttaa työnteon ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Liikkuvan työn käyttö on parhaimmillaan ns. yhden miehen toimituksessa, jossa toimitusinsinööri tekee mahdollisimman paljon toimituksen vaiheista. Yleensä vain toimituksen lopputyöt kuten toimituksen asiakirjojen lähettäminen ja laskun tekeminen jää toimiston muulle henkilökunnalle. Mitä hyötyä Merkittävän hyöty on liikkumistarpeen väheneminen kodin ja maanmittaustoimiston välillä. Toimitusten läpimenoaika nopeutuu, kun toimituksen asiakirjojen valmistaminen ei enää jää viikkojen eikä kuukausien päähän. Myös laatu paranee kun toimitukset voi viedä tuotantojärjestelmään saman päivän aikana, kun asiat ovat vielä hyvin muistissa. Toimitus tulee tehdyksi mahdollisimman valmiiksi yhdellä kerralla, mikä vähentää tarvittavien kosketusten määrää, ja sitä kautta tehokkuus paranee. Asiakas saa näin moninaista hyötyä. Suuria asianosaismääriä sisältävissä toimituksissa voidaan toimituksen olennaiset asiakirjat heijastaa kaikkien nähtäville. Tarvittaessa voidaan suunnitelmia muuttaa suoraan tuotantojärjestelmissä ja kertoa asianosaisille erilaisia vaihtoehtoja. Liikkuva työ mahdollistaa toimistotilojen rakenteen ja suuruuden uudelleen harkinnan. Toimistotiloja voidaan vähentää nykyisistä toimistoinsinöörikohtaisista työhuoneista ryhmätyötiloihin, jossa useat työntekijät työskentelevät samassa tilassa. Eikä ympäristönäkökohtia voi väheksyä. Kun matkustaminen vähenee, niin ympäristökin säästyy. Onko vaaroja On ja ei ole. Riippuu, miten liikkuva työ käytännössä toteutetaan. Maanmittauslaitoksessa liikkuvaa työtä tekevien kanssa tehdään erillinen sopimus asiasta, jossa kuvataan tarkasti työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Olennaista on, että kaikista asioista on sovittuna pelisäännöt. Työntekijän kannalta merkittävintä on käynti harvemmin toimistolla. Puhutaan ns. hiljaisesta tiedosta, jonka saanti saattaa vaarantua. Liikkuva työ asettaa uusia haasteita esimiestyölle, kun työntekijän tapaaminen harventuu. Liikkuva työ perustuu esimiehen ja työntekijän väliseen luottamukseen ja vastuuseen. Silmätysten kommunikointi vähenee, mutta sähköisten viestimien avulla kommunikointi on kuitenkin helppoa, kunhan sen muistaa tehdä esim. videoneuvottelun avulla. Vaarana on kuitenkin, että työntekijä erkaantuu ja jopa erakoituu työyhteisestä. Siksi onkin tärkeää, että liikkuvassa työssä oleva työntekijä säilyttää vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen tiimin muihin jäseniin. Säännölliset palaverit ja työpaikalla käynnit helpottavat tätä asiaa. Tulevaisuus Muutaman vuoden päästä on arkipäivää, että työt tehdään, missä se on kulloiseenkin tilanteeseen sopivinta huomioiden niin ympäristö kuin työn tehokkuusvaatimukset. Kaiken takana on tarve ja halu palvella asiakasta entistä paremmin. Palvelun parantaminen on toimitusten yksityiskohtaisten tietojen vientiä toimituspaikalla tai heti toimituksen jälkeen originaalijärjestelmiin. Tämä tarkoittaa laadukkaampien, nopeammin tehtyjen ja kustannustehokkaampien toimitusten tekemistä asiakastarpeiden mukaisesti. Toimitusprosessiin tulee lähitulevaisuudessa vaikuttamaan vuonna 2012 valmistuva uusi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri sekä vuosikymmenen puolessa välissä valmistuva sähköinen kiinteistönvaihdanta. Molempien kehitystyön yhteydessä tullaan kehittämään myös nykyisiä toimitustuotantoon liittyviä prosesseja entistä virtaviivaisemmiksi digitaalisten menettelyjen avulla. Jos liikkuvan työn osittainen käyttöönotto onnistuu vuonna 2010 odotusten mukaisesti, niin liikkuvaa työtä tullaan laajentamaan normaaliksi menettelytavaksi kaikissa niissä Maanmittauslaitoksen prosesseissa ja muussa toiminnassa, joista siitä saavutetaan hyötyä. Kirjoittaja on yli-insinööri, joka työskentelee Maanmittauslaitoksen keskushallinnossa prosessinomistajana. Hän on ollut mukana liikkuvaan työhön liittyvissä projekteissa vuodesta 2006 lähtien. Sähköposti ari.tella nls.fi. 17

18 Riitta Vaniala Keväällä 2010 Digiroadaineistosta on julkaistu numeerisia laatutietoja, ensimmäistä kertaa sitten Digiroadin ensiilmestymisen Miksi laatutietoja mitataan, miten niitä mitataan, kuka laatutiedoista oikein hyötyy? INSPIRE, Suomen laki ja asetus velvoittavat Yleisellä tasolla INSPIRE tavoittelee yksittäisten paikkatietoaineistojen laajempaa käytettävyyttä ja aineistojen yhteiskäyttöä ristiin muiden paikkatietoaineistojen kanssa. INSPIRE-direktiivistä ja -toimenpiteistä ovat tässä lehdessä aiemmin kirjoittaneet mm. Antti Rainio (Maankäyttö 2/2009) ja Antti Jakobsson (Maankäyttö 1/2010). Yhteiskäyttöisyys on hieno tavoite, joka optimaalisesti toimiessaan palvelee ensisijaisesti hyödyntäjiä. Tämän ns. sekakäytön edellytys on, että eri paikkatietoaineistoja voidaan vertailla keskenään. Vertailu onnistuu, kun paikkatietoaineistoista on samalla sapluunalla tehdyt kuvailut (metatiedot): mikä ominaismittakaava, mikä vertausjärjestelmä, mikä laatu, mitkä käyttökelpoisuustiedot, jne. Vertailu on kosolti helpompaa, kun metatietojen lisäksi on käytettävissä eri aineistojen digitaalisia mallipaloja. Digitaalisten aineistojen julkinen saatavuus on määrätty Suomen laissa: Yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto on oltava saatavilla tietoverkossa aineiston katselua ja siirtämistä varten. Asetus velvoittaa, että tietyistä paikkatietoaineistoista on laadittava metatiedot mukaan lukien laatutiedot ja liitettävä ne hakupalveluun viimeistään JHS suosittaa Myös Julkisen Hallinnon Suositus 160 (JHS160: Paikkatiedon laadunhallinta) perustelee paikkatiedon laadun mittaamista Digiroadista laatutietoja onko järkee vai ei? sillä, että laatutietojen tuntemisella tietoaineistojen harmonisointi ja yhteiskäyttö ovat mahdollisia. JHS160 on hyvä työkalu laadunarviointiin: se ohjeistaa varsin yksityiskohtaisesti, kuitenkin ymmärrettävästi, millainen prosessi paikkatiedon laadunarviointi on. Suosituksen laatijat ovat onnistuneet luomaan selkeän ohjeen laadunarvioinnista laatutekijöineen ja laatumittareineen. Laki ja asetus siis velvoittavat nimettyjä organisaatioita tuottamaan yhteiskäyttöisiä paikkatietoaineistoja. JHS160 ja JHS158 (Paikkatiedon metatiedot) ohjeistavat, miten laatua arvioidaan ja miten laatua raportoidaan määrämuotoisesti. Mikä ihmeen laatumalli? Laatutiedot ovat paikkatietoaineistojen mielenkiintoinen ja tärkeä elementti, varsinkin hyödyntäjille. Laatutiedot ilmaisevat, miten täydellistä tai puutteellista paikkatietoaineisto on, miten tarkkaa tai epätarkkaa se on temaattisesti tai spatiaalisesti, jne. Jotta laatutiedoista saa tolkkua, niiden on oltava yhteisesti sovitun mallin (standardin) mukaisesti mitattuja ja mieluiten numeerisia. Numeeriset laatutiedot ovat yksi keskeisimpiä paikkatietoaineistojen vertailussa käytettäviä elementtejä: laatutietojen avulla löydetään aineistoketjusta heikoin lenkki, ja muutamalla laskutoimituksella Rodeo / Tero Sivula 18

19 saadaan koko paikkatietoaineistoketjun numeerinen laatutieto. Laatutiedot eivät kuitenkaan yksin riitä: tietoaineiston laatua tulisi mittaamisen ohella myös ohjata ja seurata systemaattisesti. Systemaattinen seuranta on edellytys tietoaineiston jatkuvalle parantamiselle, joka on yksi yleisen laadunhallinnan keskeisistä periaatteista. Jatkuvaa parantamista varten tarvitaan työkalu ja toimenpidesuunnitelma, joka voi olla spesifisti tietylle tietoaineistolle, kuten Digiroadille, suunniteltu laatumalli. Digiroad-laatumallin suunnittelun lähtökohta oli saada vastaus peruskysymykseen: mikä on Digiroadin laatu, miten hyvin Digiroad vastaa niitä lähdeaineistoja, joista Digiroad koostetaan? Laatumallia lähdettiinkin vuonna 2009 rakentamaan käytännön tarpeesta, ei niinkään lain tai asetuksen pakottamana. Laatutason selvittämisen lisäksi haluttiin käsikirja, jossa olisi kootusti toimintaohjeita Digiroad-operaattorille sekä seurannan ja valvonnan välineitä Liikennevirastolle (Digiroadin omistaja). mintamalli ja prosessit, tietolajikohtaiset laatutavoitteet, laadunarviointiajot ja laaturaportointi. Laatumallin ensimmäinen versio valmistui joulukuussa 2009, ja jatkokehittelyn tuloksena uusi versio kesäkuussa Laadunhallinnan näkökulmasta tämäkään versio ei ole lopullinen; laadunhallinta on paitsi laatutavoitteiden toteutumisen seurantaa myös jatkuvaa prosessien kehittämistä. Digiroadin laadunarvioinnin menetelmä perustuu JHS160-suositukseen. Yleisesti laadunarvioinnissa referensseinä voidaan käyttää esimerkiksi kohdemallin kriteereitä, käyttäjävaatimuksia tai tietotuotekuvausta. Digiroad-aineiston referensseiksi on luontevaa valita lähdeaineistot, joista Digiroad tuotetaan. Näistä keskeisimpiä ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokanta (MTK) ja Liikenneviraston Tierekisteri, tarkasti ottaen MTK:sta ja Tierekisteristä irrotetut siirtotiedostot (ks. alempi kaavio). Toistaiseksi laadunarvioinnissa tarkastellaan sovittuja Digiroadin tietolajeja; arvioinnissa on mukana tällä hetkellä 14 tietolajia. Laatutaso tiedetään siis tietolajikohtaisesti. Tietolajeja lisätään laadunarviointiin sitä mukaa, kun täydellisiä tai muutoin soveltuvia referenssejä saadaan digitaalisessa muodossa. Laatutekijöinä käytetään pääasiallisesti täydellisyyttä ja temaattista tarkkuutta, myös sijaintitarkkuutta arvioidaan joidenkin tietolajien osalta. Laadunarviointiajoja tehdään aina ennen Digiroad-julkaisuja, jolloin tuoreimmat laaturaportit saadaan julkaisujen yhteyteen. Laaturaportit julkaistaan myös Digiroad-sivustolla (www.digiroad.fi). Ketkä hyötyvät ja miten? Onko laatumallin rakentamisessa sitten ollut järkeä vai ei? Digiroadin laadunarviointi hyödyntää niin Digiroad-operaattoria, Liikennevirastoa kuin hyödyntäjiäkin. Operaattorilla on nyt ensimmäistä kertaa käytössään laatutavoitteet, joihin tuotannossa tulee pyrkiä. Todetut poikkeamat käsitellään Liikenneviraston kanssa ja dokumentoidaan systemaattisesti, jolloin tehdyille päätöksille jää laatumallin mukainen dokumentti. Laatumallin perusteella Operaattorin laatupäällikkö voi tehdä tuotannon sisäisiä auditointeja. Laatutulokset sellaisenaan kertovat Liikennevirastolle tuotantoprosessin onnistumisesta (Operaattorin osuus + prosessin muut komponentit, kuten käytössä olevat ohjelmistot). Liikennevirasto Digiroad-omistajana voi halutessaan, laatumallin ohjeistoon peilaten, auditoida Operaattorin tuotantotoimintaa. Myös hyödyntäjät hyötyvät laaturaporteista: ei tarvitse arvailla Digiroadin Digiroad-laatumalli ohjeistaa ja määrittelee Digiroad-laatumalli on laadunhallinnan käsikirja, jossa kuvataan ja määritellään Digiroad-tuotanto alusta loppuun: toi- YLLÄPITOTIETOJA MAANMITTAUS- LAITOKSELTA DIGIROAD-TUOTANTOPROSESSI SIIRTOTIEDOSTOT MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANNASTA LÄHDEAINEISTOT YLLÄPITOTIETOJA LIIKENNEVIRASTOLTA VASTAANOTTO, IMPORTOINTI, KÄSITTELY DIGIROAD-AINEISTO = DIGIROAD-TIETOKANNASSA OLEVA AINEISTO LAADUNARVIOINTI= VERTAILU REFERENSSEIHIN REFERENSSIAINEISTOT SIIRTOTIEDOSTOT LIIKENNEVIRASTON TIEREKISTERISTÄ JA PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄSTÄ VASTAANOTTO, IMPORTOINTI, KÄSITTELY DIGIROAD-AINEISTO = DIGIROAD-TIETOKANNASSA OLEVA AINEISTO LAADUNARVIOINTI, LAATURAPORTOINTI, EKSPORTOINTI DIGIROAD-TIETOTUOTE = DIGIROAD-AINEISTO, JONKA LAATUTASO TIEDETÄÄN YLLÄPITOTIETOJA KUNNILTA, HSL:LTA, RHK:LTA, JNE. SIIRTOTIEDOSTOT KUNNILTA Digiroad lyhyesti Digiroad on kansallinen, Liikenneviraston vastuulla oleva tietojärjestelmä. Siihen on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot. Digiroadissa yhdistetään tietoja, jotka ylläpitoon vastuutetut organisaatiot toimittavat säännöllisesti Operaattorille. Tärkeimpiä ylläpito-organisaatioita ovat Maanmittauslaitos, Liikennevirasto ja kunnat. Operaattori vastaanottaa muutostietoja, tallentaa ne tietokantaan ja koostaa sovittua prosessia noudattaen eri lähteistä tulevista tiedoista Digiroad-aineiston (ks. ylempi kaavio). Digiroad-tietopalvelun kautta tietojen jatkojalostajat, sovellusten ja palvelujen tuottajat sekä viranomaiset saavat kattavaa ja ajantasaista tietoa palvelujen ja suunnittelun tueksi. Digiroadista ilmestyy uusi, ajantasaistettu julkaisu neljä kertaa vuodessa. Katso lisätietoja 19

20 Yhdistetty GIS- ja RTK-vastaanotin Topcon GRS-1 GIS-vastaanotin, joka on päivitettä vissä täys - veriseksi RTK GNSS -kaksitaajuusvastaanottimeksi Kevyt ja pienikokoinen, paino vain 0,7 kg (RTK- varustuksessa 2,3 kg) Täysin uudessa hintaluokassa Lukemattomia käyttö kohteita TopSURV-ohjelmistolla GRS-1 soveltuu maanmittausja rakennuskäyttöön ja Topcon/ESRI-ohjelmistolla GISsovelluksiin. Windows Mobile -käyttöjärjestelmän ansiosta GRS-1 on käytettävyydeltään huippuluokkaa. Sisäinen kompassi ja 2.0 megapikselin auto fokuskamera, jolla kuvat 1GB:n Flashmuistiin tai SD-kortille. Erinomainen liitettävyys: SD-muistikorttipaikka USB- ja sarjaportti Bluetooth ja WiFi TOPGEO OY Sarkatie 3 5, Vantaa Puh. (09) oikeellisuutta tai laatutasoa, nyt se on standardein menetelmin mitattu. Digiroad-laaturaportit antavat aineistolle luotettavuutta. Uusimmat Digiroadlaaturaportit osoittavat, että Digiroad-prosessi ei huononna laatua lähdeaineistoihin verrattuna, ei ainakaan merkittävästi. Digiroadia voi siis laatumielessä käyttää siinä missä muitakin liikenneverkostoaineistoja. Miten tästä eteenpäin? Digiroad on valmistautunut hyvin tuleviin velvoitteisiin ja kehittämistarpeisiin: direktiivin vaatimat metatiedot on laadittu, tietolajikohtaiset laatutiedot on mitattu, esimerkkiaineistoja on ladattavissa jo nyt Digiroad-sivustolta. Lieneekö Digiroad ensimmäisiä julkisia maksuttomia paikkatietoaineistoja, jotka ovat ladattavissa kansallisesta paikkatietoportaalista? Laadunhallinta ei koskaan ole valmista tai täydellistä. Seuraava kehittämiskohde on nykyisen tuotantoprosessin hiominen siten, että Digiroad on laadultaan vieläkin parempaa kuin nyt. Tähän osuuteen voi Operaattori vielä osittain vaikuttaa. Laadunarviointiin pyritään myös lisäämään uusia Digiroad-tietolajeja sitä mukaa kuin se vain on mahdollista. Nyt rajoitteina ovat laadunhallintaprosessiin sopivien referenssien puute: referenssit eivät ole digitaalisia, ne ovat epätäydellisiä tai muutoin rakenteellisesti sellaisia, että niitä ei voi tai niitä on liian työläs käyttää laadunarvioinnissa. Hyödyntäjiltä on tullut selkeä indikaatio, että Digiroadin laatutulosten pitäisi kertoa laatutaso todelliseen tiestöön verrattuna, ei pelkästään siirtotiedostoihin verrattuna. Seuraava isompi kehittämiskohde olisikin referenssien täydentäminen niillä tiedoilla, jotka vastaavat todellista tiestöä. Laadunarvioinnin näkökulmasta tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi käyttämällä Digiroad-laatumittauksissa referenssinä todellista tiestötietoa (maastomittauksia). Digiroad ei kuitenkaan ole aineiston primäärituottaja, eikä sen perustehtävä ole jalkautua kentälle. Yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa voitaisiin koota jo kerättyä, valtakunnassa olemassa olevaa tiestötietoutta, jonka käyttö referenssinä Digiroad-laadunarvioinnissa voitaisiin selvittää. Toinen vaihtoehto olisi yhdistää Digiroad-laadunarviointiin tuotantoprosessissa nyt käytettävien referenssien (eli siirtotiedostojen) laatutietoja vaan niitä ei juurikaan ole olemassa, poikkeuksena MTK. Laatutietojen, kuten muidenkin metatietojen, tulisi syntyä aineiston tuottamisen yhteydessä ja kulkea kiinteästi aineiston mukana jatkokäyttöä varten. Hyödyntäjien esittämä tarve on varsin ymmärrettävä ja perusteltu. Sen toteuttamiseen eivät yksin Digiroad-Operaattorin lihakset riitä, lisäksi tarvitaan avointa kansallista viranomaisyhteistyötä. Kirjoittaja on FM, ins (y-amk), joka työskentelee Digiroad-Operaattorilla ja toimii Digiroad-tuotannon laatupäällikkönä. Sähköposti riitta.vaniala karttakeskus.fi.

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Leica Viva TPS Nopein takymetri

Leica Viva TPS Nopein takymetri Leica Viva TPS Nopein takymetri Visiosi: Nopea takymetri Tervetuloa Leica Viva TPS Ei voisi olla nopeampi Leica Viva TPS:llä teet työt nopeammin, lisäät yrityksen kilpailukykyä ja voitat enemmän töitä.

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -työryhmä: Käyttäjänäkökulma paikkatietoon ja käyttäjätarpeiden tunnistaminen Keskiviikko 13.4.2011 Sisältö Asiakkaiden tarpeet

Lisätiedot

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotanto Runkomittaus Kaavan pohjakartan ylläpito Maaperätutkimukset Tonttien

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk

Lisätiedot

Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas

Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas Kotisi tulevaisuus alkaa nyt! Hienoa, että käytät Home Connect -sovellusta * Onneksi olkoon käytät tulevaisuuden kahviautomaattia, joka jo tänään helpottaa

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Nurmijärven kunta TARJOUSPYYNTÖ 1(6) PL37 01901 Nurmijärvi 30.1.2014

Nurmijärven kunta TARJOUSPYYNTÖ 1(6) PL37 01901 Nurmijärvi 30.1.2014 Nurmijärven kunta TARJOUSPYYNTÖ 1(6) TAKYMETRIN HANKINTA Hankinnan kohde Hankinnan kuvaus Takymetri GNSS antennivarustuksella Pyydämme tarjoustanne käyttökiintopisteiden mittauksessa sekä kartoitus- ja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

7signal Sapphire. Ratkaisuesittely

7signal Sapphire. Ratkaisuesittely 7signal Sapphire Ratkaisuesittely Agenda 7signal Ratkaisu Yleiskuvaus Kolme komponenttia Tehtävät Kohdeasiakkaat Palvelut Esimerkkikuvia 7signal Langattomien verkkojen hallintaan, ylläpitoon ja kehittämiseen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Tekla Oyj. Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman

Tekla Oyj. Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman Tekla Oyj Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman Sisällys Tekla Oyj Yritysrakenne Infra & Energy Kirjaamisjärjestelmän uudistuksen vaikutukset tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Esimerkki: Uhkakartoitus

Esimerkki: Uhkakartoitus 1 Esimerkki: Uhkakartoitus 2 Tunnelmaa luovaa lehtisalaattia vuodelta 2003 Vapulta: Operaattori asettaa puheviestipalvelun muutoksen yhteydessä kaikille saman tunnusluvun. Huhtikuun lopulta: Junat pysähtyivät

Lisätiedot

SITECH Finland. Oma esittely. osapuolille Janne Paitsola. Infra-alan ratkaisut / Trimble 2008 DI Oulun yliopisto / mekatroniikka

SITECH Finland. Oma esittely. osapuolille Janne Paitsola. Infra-alan ratkaisut / Trimble 2008 DI Oulun yliopisto / mekatroniikka SITECH Finland Paalujen paikalleen mittaus 3Djärjestelmän avulla ja sen tuomat edut eri osapuolille Paaluseminaari 17.11.2016 Janne Paitsola Oma esittely Nimi: Työnantaja: Tehtävä: Tuotealue: Koulutus:

Lisätiedot

Geomedia ja nuorten MARKUS JUNE 05, 2016

Geomedia ja nuorten MARKUS JUNE 05, 2016 Geomedia ja nuorten elämismaailma MARKUS JUNE 05, Amazing race - GoogleEarth-pohjalla seikkaillaan ympäri maailmaa Ensiksi google earth perusjuttuja. Tavallisiin karttoihin verattuna ongelmia, esim. GE

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja Miten raportoin laadun? Kai Koistinen 22.10.2015, Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja 2 Esityksen sisältö Miksi raportoida? Laadun raportointi: standardit ja suositukset Laadun raportointi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kuulokoje, joka avaa maailmasi

Kuulokoje, joka avaa maailmasi Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö 4.11.2014 Jorma Flinkman Wikipedia.fi 2 Mikä ihmeen tabletti? Taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin T E E M U A H O L A T A K O - S E M I N A A R I 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Haasteellinen kokonaisuus Valtakunnallisen

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa Hatikka Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa Hatikan kehitys alkoi 2001 Lähtökohtana kasviharrastajien havaintoaineistot Mukaan kaikki eliöryhmät Monet harrastajat havainnoivat useita eliöryhmiä Julkaistiin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia

VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia Kysely on osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaa ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen toteuttamaa selvitystä, jonka päämääränä on kartoittaa

Lisätiedot

Marko Saastamoinen Virtain kaupunki. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä.

Marko Saastamoinen Virtain kaupunki. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä. Lähtökohdat Kunnassa yleensä käytössä 1-5 käyttöoikeuslisenssiä paikkatietojärjestelmässä Paikkatietoaineistojen käyttö ja ylläpito hoidetaan

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Anne Kauhanen-Simanainen Seminaari JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa-suosituksesta 25.3.2015 Julkinen data saataville - taustaa Valtioneuvoston

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot