Kaava 0249 A Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

Transkriptio

1 Kaava 0249 A Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A Vastineet kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin Ympa Ympa om d Kh Kh liite 1

2 Asia 248/712/2005 Kaavan laatijat: Suvi Lehtoranta, kaavoitusarkkitehti MA S-posti Puh (09) Suvi Siivola, kaavasuunnittelija FM S-posti Puh (09) KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite 1 PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET Ympa Ympa liite 2 KAAVALUONNOKSET Ympa PALAUTERAPORTTI Ympa Ympa liite 1 KAAVAEHDOTUS Ympa KH VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tämä kaavaprosessi ei etene pidemmälle, vaan kaava-alueen suunnittelu jatkuu osana Nummelan eteläosien osayleiskaavaa (0249). TOTEUTUSOHJELMA Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MYY/08 & 5/ILMA/2008 Genimap Oy, Lupa L6197/08 Vihdin kunnan mittaustoimi

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 OSALLISTEN MUISTUTUKSET 1 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN 2 TIEDOTTAMINEN 2 VIRALLINEN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN 2 YHTEISTYÖ NAAPURIKUNTIEN KANSSA 3 KAAVATYÖ 3 KAAVAKARTAN TULKITSEMINEN 4 KAAVAMÄÄRÄYSTEN TULKITSEMINEN 4 KAAVASELOSTUS 5 KENEN MAALLE KAAVOITAT? 5 SELVITYSTEN RIITTÄVYYS 6 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET 6 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET JA MAAKUNTAKAAVA 6 ASUNTOALUEET 6 TYÖPAIKKA-ALUEET 7 TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RIITTÄVYYS 7 HUHMARIN TYÖPAIKKA-ALUE 8 SYRJÄMÄEN TYÖPAIKKA-ALUE 8 PALAJÄRVEN TYÖPAIKKA-ALUE 8 MAA- JA METSÄTALOUS 9 YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUEET 9 SÄHKÖLINJAT 9 SÄHKÖASEMA 10 LIIKENNE 11 TIET 11 KEVYENLIIKENTEEN TIET 12 JOUKKOLIIKENNE 12 RATALINJAUS 12 VIRKISTYSALUEET 13 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN VIRKISTYSALUEET 13 HUHMARJOEN VIRKISTYSALUE 13 LEPPÄOJAN VIRKISTYSALUE 14 TUUSANKORPI 14 LUONNONSUOJELU 14 HANKASALONMÄEN SUOJELU 15 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS JA NATURA-ALUEET 15 PINTA- JA POHJAVEDET 16 VESIENSUOJELU 16 KYPÄRIJÄRVI 16 HULEVESIALUEET 16 POHJAVESI 16 LEHTIMÄEN LAMPI (OLI KIILAMÄEN LAMPI) 17 YMPÄRISTÖHAITAT 17 YLEISTÄ YMPÄRISTÖHAITOISTA 18 MELU 18 MELUSUOJAUS 18 MAISEMA 19 NIMISTÖ 20 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 21 TOIMENPIDERAJOITUS JA MAISEMATYÖLUPA 21 KOHTUUTON HAITTA 21

4

5 JOHDANTO Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A oli ehdotuksena nähtävillä Nähtävillä olon aikana Masku Kiinteistöt Oy kiinnostui kaavaehdotukseen merkityn Huhmarin työpaikka-alueen kehittämisestä Ideapark-hankkeelleen. Vihdin kunnanvaltuusto teki keväällä 2008 kehittämissopimuksen Masku Kiinteistöt Oy:n kanssa Huhmarin työpaikka-alueen kehittämisestä Ideapark-hankkeen tarpeisiin. Ideapark on toiminnaltaan ja laajuudeltaan kaupan suuryksikkö. Osayleiskaavaehdotuksessa ei varauduttu kaupan suuryksikön sijoittumiseen kaava-alueelle, eikä siten myöskään arvioitu suuryksikön sijoittumisen vaikutuksia. Kunnanvaltuuston päätös muutti siten oleellisesti osayleiskaavan sisältötavoitteita. Mikäli osayleiskaavaehdotukseen tulee nähtävillä olon jälkeen merkittäviä muutoksia, täytyy muutettu kaavaehdotus asettaa uudelleen nähtäville. Tässä tapauksessa katsottiin parhaaksi aloittaa kaavan laatiminen kokonaan alusta, jotta samalla voidaan tutkia kaupan suuryksikön sijoittumista osana eteläisen Nummelan kokonaisuutta. Osayleiskaava 1A:n kaavaehdotusta ei enää viedä eteenpäin, vaan kaava-alue yhdistetään kaava 1B:n kanssa ja koko Nummelan eteläosien osayleiskaava suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Asukkailta ja maanomistajilta saatu palaute ja muistutukset huomioidaan uuden osayleiskaavan laadinnassa. Koska Ideapark-hanke tuli esille vasta 1A kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen, ei saaduissa muistutuksissa ole tietenkään mainittu Ideaparkkia. Tässä vastineraportissa on kuitenkin vastattu muistutuksiin ja lausuntoihin nykyisten kaavatavoitteiden pohjalta. Mahdollinen kaupan suuryksikkö tulee aiheuttamaan muutoksia koko Nummelan alueelle, myös niihin osayleiskaavakohteisiin, joiden suunnittelu oli pitkällä ja riidatonta 1A kaavatyössä. Toivomme asukkailta ja maanomistajilta aktiivista otetta jatkossakin, vaikka edessä on uudet 2-3 vuotta suunnitelmiin tutustumista ja tilaisuuksiin osallistumista. Vaikka kaavatyö tähtääkin alueen uudistamiseen, vain olemassa olevaan pohjautuen muodostuu hyvää paikallisympäristöä. Osallisten rooli vanhan ja uuden yhteensovittamisessa on kaavatyössä merkittävä laadun tae. OSALLISTEN MUISTUTUKSET Muistutuksia kirjattiin saapuneeksi määräajassa 85 kappaletta. Näistä muistutuksista 61 koski Alhonpään tilaa. Saman henkilön tekemiä muistutuksia oli enimmillään 29 kappaletta, useat henkilöt olivat lisäksi jättäneet 6-10 muistutusta. Yhdistyksistä vain Vihti-seura ja Pro Huhmari (Huhmarin kylätoimikunta) jättivät muistutuksen. Allekirjoittajia oli kaikkiaan 74, joista 16 henkilöä on allekirjoittanut useamman kuin yhden muistutuksen. Varsinaisia nimilistoja oli vain kaksi kappaletta, allekirjoittaneita 19 ja 27. Näistä nimistä osa oli mainittuja perheenjäseniä, joiden oma allekirjoitus puuttui, mutta ei ole syytä olettaa nimien päätyneen listoille henkilöiden mielipiteen vastaisesti. Tässä raportissa pyritään vastaamaan muistutuksissa esitettyihin kannanottoihin aihepiireittäin. Kunkin otsikon alle on koottu tiivistetysti aiheeseen liittyviä kommentteja osallisten muistutuksista. Kaikki muistutukset täydellisinä (ilman asianomaisten yhteystietoja) ovat luettavissa Vihdin kunnan verkkosivuilla osoitteessa vihti.fi/palvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 1

6 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Nähtävilläolopaikkana Nummelan ja Kirkonkylän kirjasto parempi. Lohjan ja Vihdin yhteistyötä syytä tehostaa. 1A on tiedotukseltaan ollut selkeästi puutteellinen. Pitää perustua vuorovaikutussuunnitteluun ja riittävään arviointiin. Valitusten tekoon vaivaiset 2 päivää. Ei ole tiedotettu, piilotettu kunnan asiakirjoihin. Tiedotus puutteellista, vaikutuksista ei ole ilmoitettu selvästi. Kaavoituksen ailahtelevaisuus ja epäeettinen toiminta luo pohjan pelon ilmapiirille. Käsitteleekö Vihdin kunta muistutukset oikeudenmukaisesti? TIEDOTTAMINEN Osayleiskaavan eri työvaiheista on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla sekä Vihdin Uutiset ja Luoteis-Uusimaa -lehdissä , , ja Kaikille avoimia asukastilaisuuksia on pidetty ja Lisäksi kaavamateriaalia on esitelty mm. Huhmarin kyläkokouksessa Kaavamuistutusten tekemisen helpottamiseksi järjestettiin vapaamuotoinen keskustelutilaisuus Huhmarnummen koululla Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja yhteisöille lähetettiin jokaisessa työvaiheessa oma kirje. Lisäksi ulkopaikkakunnalla asuville, suunnittelualueella maata omistaville, lähetettiin oma tiedote. Kaavatyön aikana on kerätty osallisten tietokanta, joten 58 sähköpostiosoitteensa antanutta saa tiedon kaavatyön vaiheista suoraan omaan sähköpostiinsa. Kaavatyöstä on tiedotettu ja jaettu tietoa enemmän kuin normaali käytäntö edellyttää. Kunta saa maanomistajien yhteystiedot käyttöönsä lainhuutotodistuksesta. Lainhuutotodistusten tietoja ylläpitää Lohjan käräjäoikeus. Mikäli lainhuutotodistuksessa olevat tiedot eivät ole ajan tasalla, väärään osoitteeseen menneet kirjeet eivät ole Vihdin kunnan vastuulla. VIRALLINEN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN Kaavamateriaali on virallisesti nähtävillä vain kunnanvirastolla (Asematie 30), missä materiaalia voidaan valvoa ja tarjota samalla asiakaspalvelua. Virallisen asiakirjan muuttaminen tai varastaminen on todellinen uhka kirjastoissa, joissa henkilökuntaa ei voida velvoittaa valvomaan materiaalia oman toimensa ohella. Kirjastoissa on asiakkaiden käytössä verkkopalvelut ja kaikki kaavan esittelymateriaali on sitä kautta nähtävissä Vihdin kunnan verkkosivujen kautta. Kaavoitustoimi pyrkii jatkossa toimittamaan Nummelan ja Kirkonkylän kirjastoihin merkittävien kaavojen esittelymateriaalin myös paperisena tutustumista varten. Virallinen nähtävillä olo järjestetään kuitenkin jatkossakin kunnanvirastolla. Kaavaehdotuksen nähtävillä olemisesta kuulutettiin ja kaavamateriaali oli virallisesti nähtävillä Muistutukset ( valitukset ) tuli toimittaa viimeistään Vihdin kunnan kirjaamoon. Muistutusten jättämiseen oli siten varattu aikaa 33 vuorokautta, mikä on 3 vuorokautta lain edellyttämää nähtävilläoloaikaa pidempi(mra 19 ). 2 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

7 YHTEISTYÖ NAAPURIKUNTIEN KANSSA Vihdin kunta on tehnyt aktiivista yhteistyötä Lohjan, Kirkkonummen ja Espoon kanssa Nummelan eteläosien maankäytön kehittämisessä. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Uudenmaan liitto, YTV, Uudenmaan tiepiiri ja Ratahallintokeskus. Parhaillaan on menossa ko. osayleiskaava-alueen sisältävä Länsiradan maankäytön kehittämisselvitys, jossa tarkastellaan ratavyöhykkeen kehittämistä kokonaisuutena ilman kuntarajoja em. tahojen yhteistyönä. Turunväylän (valtatie 1) ja Espoo Lohja-radan liikennekäytäväselvitys Espoo Lohja Vihti (ELVI) Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Lohja 2007 ELVI-raportti on luettavissa osoitteessa: KAAVATYÖ Kaavoitus on perusteeton. Kaavaselostus perusteellinen ja havainnollinen. Kaavaselostus on puutteellinen. Kaavaehdotus selkeästi puutteellinen. Kartat väärin piirretty. Kaava-alueen rajaus epäonnistunut länsiosassa. Tiedot perustuvat vaillinaisiin ja/tai vanhentuneisiin tietoihin. Vesien selvitystyö ei ole riittävä. 1A on lähtökohdiltaan puutteellinen (pohjavesitiedot). Puutteelliset selvitykset. Ympäristöselvitys on puutteellinen. Näkeekö Vihdin kunta vaivaa selvitystyöhön. Liito-oravia, puutteelliset selvitykset, tahallisuutta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan vastainen. Ei täytä MRL sisältövaatimuksia Huhmari ei ole taajama-aluetta Ei kuulu taajama-alueeseen maakuntakaavassa. Kunta hyötyy pakkolunastuksesta. Yhdenvertaisuusperiaate, lunastaminen kohtuuton terveyshaitta. Kunnan tarkoitus maksattaa toimenpiteet yrityksillä ja kerätä ylimääräistä rahaa ja vierittää vastuu yrityksille ei ole eettisesti hyväksyttävää toimintaa tai kestävän kehityksen mukaista suunnittelua. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 3

8 KAAVAKARTAN TULKITSEMINEN Osayleiskaava on yleispiirteinen kaava mittakaavassa 1:5000. Karttaan ei ole piirretty alle 3 hehtaarin kokoisia alueita. Pelkkä alueen rajaviiva olisi maastossa yli viisi metriä leveä. Ei myöskään ole tarkoitus linjata kävelyteitä rakennusten päältä, vaikka kaavakartalla kävelytietä osoittava kaavamerkintä osuisikin pohjakarttamerkintöjen päälle. Lisäksi kaikki aluerajaukset ovat vain ohjeellisia, alueiden rajaukset tarkentuvat vasta asemakaavoituksen myötä. Vihdin kunnan pohjakartat päivitetään tietyin määräajoin, ei joka vuosi. Vain asemakaavan pohjana tulee olla tarkistettu ja yksityiskohtainen pohjakartta. Koska yleiskaava tehdään huomattavasti laajemmalle alueelle, ei kaavan alla saa olla liian yksityiskohtaista pohjakarttaa ettei kaavamääräysten luettavuus kärsi. Yleiskaavakartan pohjaksi tarvittava tarkkuus arvioidaan yhdessä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa ja esitystekniikkaa muokataan aina myös osallisten toiveiden mukaan (ks. Palauteraportti sivu 21). Muistuttajan mainitsemassa tapauksessa moottoritien eteläpuolelle äskettäin rakentunut talo on linjasuunnittelijoilla tiedossa eikä estäisi sähkölinjan sijoittamista. KAAVAMÄÄRÄYSTEN TULKITSEMINEN Osayleiskaavaehdotuksen ensimmäinen kaavamääräys kuuluu: Yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Merkittävin jako alueiden käyttötarkoituksessa on erottaa toisistaan rakennettavaksi tarkoitetut alueet ja rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakennettavaksi tarkoitetun alueen kaavamääräys kertoo minkä tyyppistä rakentamista alueelle tulisi pääasiassa sijoittaa. Yleensä vähintään % alueesta tulisi olla kaavamääräyksen osoittamaa rakentamista. Esimerkiksi asuntoalueella voi olla myös työpaikkarakentamista, julkisia palveluita ja kauppaa. Ja vaikka jokin tietty pientaloasumiseen tarkoitettu alue sisältäisi vain ja ainoastaan omakotitaloja ja rivitaloja, olisi sielläkin osa alueesta tarkoitettu puistoiksi ja ulkoilualueiksi. Rakentamattomaksi tarkoitetulla alueella kaavamääräyksen sisältö on selvästi tiukempi, kaava ei pääsääntöisesti salli rakentamista ollenkaan. Mutta tässäkin tapauksessa läheinen rakennettavaksi tarkoitettu alue voi asemakaavavaiheessa kasvaa yleiskaavassa osoitetun rakentamattoman alueen päälle, mikäli kyseessä on vähäinen muutos, sillä kaava-alueiden rajat tarkentuvat vasta asemakaavavaiheessa (ks. yllä Kaavakartan tulkitseminen). Edes luonnonsuojelualueiden rajat eivät ole yleiskaavassa sitovia, ne määritellään tarkemmin Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemässä rajauspäätöksessä. Maa- ja metsätalousalueella on tietenkin maaja metsätalouteen liittyvä rakennusoikeus (ns. hajarakennusoikeus). Huhmarjoen ranta ja virkistysaluemerkintä: Yleiskaavassa virkistysalueen sisään jäävät asuinkiinteistöt voidaan osoittaa asemakaavassa asuinkäyttöön, mutta uusia asuinrakennuspaikkoja ei virkistysalueelle osoiteta. Huhmarjoen virkistysalueen osalta oli alun perin tarkoituksena saada tehtyä siitä merkittävä seudullinen yhteys Palojärveltä Huhmarjärvelle. Joen rannalla asuvien mielipiteiden ohjaamana tästä on nyt luovuttu ja kulkuyhteyttä Palojärveltä pohjoiseen tullaan jatkossa suunnittelemaan kevyenliikenteen tienä Palajärventien varteen. Ulkoilureitti rannan suuntaisena on poistettu kaavakartalta eikä sitä ehdoteta myöskään selostuksessa. Rantayhteys tulisi toteutumaan lyhyenä poikittaisena pistona Palajärventieltä, vain jalankulkijoille, rannassa pieni laituri tms. Tämän yhteyden sijainti sekä rantaan tulevan levähdyspaikan koko olisivat asemakaavoituksella ratkaistavia asioita. 4 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

9 KAAVASELOSTUS Kaavaselostus on dokumentti, jonka sisältövaatimuksista on kerrottu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (17 ). Ympäristöministeriö on lisäksi laatinut asetusta tarkemman ohjeistuksen. Kaavaselostuksen sisällön riittävyyttä valvoo alueellinen ympäristökeskus (Vihdissä Uudenmaan ympäristökeskus). Sekä viranomaiset että asiaa käsitelleet poliitikot ovat pitäneet kaavaselostusta kattavana ja sen esitystapaa selkeänä. Koska saman virkistysaluemerkinnän tulee sopia kaikkiin yleiskaavan virkistysalueisiin, niin kaavassa 1A kuin muissakin yleiskaavoissa jatkossa, kaavamääräystä ei voi tehdä kovin yksityiskohtaiseksi. Liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset tekevät kaavasta jäykän ja huonosti sopeutuvan vuosien varrella tuleviin muutospaineisiin. Kaavaselostuksessa on ollut mahdollista selvitellä eri alueiden soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin, mutta kaavaselostus ei olekaan sitova samalla tavalla kuin kaavakartta ja -määräykset. Asemakaavoituksessa virkistysalueelle voidaan antaa erilaisia käyttötarkoituksia: puisto, lähivirkistysalue, leikkipuisto, urheilu- tai virkistyspalveluiden alue, retkeilyyn, ulkoiluun, uimarannaksi, niityksi, taajamametsäksi tms. Asemakaavaan merkityn virkistysalueen (puisto, ranta tms.) toteuttaminen ja hoito kuuluvat kunnan hoitamiin tehtäviin, samalla tavalla kuin kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito. Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksessa Huhmarjoen rannan kaavamerkinnäksi tullaan ehdottamaan luonnonsuojelualuetta. Käytännössä joen rannan tuntumassa olevien kiinteistöjen omistajat hakisivat yhdessä suojelualuerajausta Uudenmaan ympäristökeskuksesta, joka perustaisi alueelle yksityisen luonnonsuojelualueen. Alueen käyttöön liittyvät rajoitukset kirjattaisiin suojelupäätökseen ja alue jäisi maanomistajien hallintaan. Huhmarin työpaikka-alue: Yleiskaavatasolla kaavan tavoitteena on ollut muodostaa Huhmariin laaja ja yhtenäinen työpaikka-alue. Alue voi toteutua myös osissa. Riippuen asemakaavoituksesta voi lopputuloksena olla myös sellainen alue, jossa on hyvinkin erilaisia toimintoja, myös asutusta. Asutuksen suhteen tulee kuitenkin muistaa, että asemakaavaa sitovat samat terveen ympäristön vaatimukset kuin osayleiskaavaa, joten melualueelle ei voi kaavoittaa meluherkkiä toimintoja ilman riittävää melusuojausta. Liikenteen pienhiukkasilta ei voi suojautua. Osayleiskaavaehdotuksen työpaikkamerkintä ei siis ole ristiriitainen kunnan lunastuslupahakemuksen kanssa. KENEN MAALLE KAAVOITAT? Kaavoitus on kunnan monopoli ja velvollisuus. Kaava-alueen tulee olla alueellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen. Kaavaratkaisujen tulee olla mm. hyvää yhdyskuntarakennetta tukevia. Kaava-alueita tai maankäyttötarkoitusta ei voi päättää sen perusteella kuka maan omistaa. Tietenkin sillä voi olla vaikutusta, mutta se ei saa olla ratkaiseva tekijä. Strateginen yleiskaava on vain ohjeena sille mihin kunnan asemakaavoitusta tulisi kohdentaa, se ei vielä anna kunnalle suoraa lunastusoikeutta maa-alueeseen. Strateginen suunnittelu kuitenkin mahdollistaa maan lunastamisen, jonka tarpeellisuuden päättää viime kädessä Ympäristöministeriö. Mikäli maanomistajalle aiheutuu kohtuutonta haittaa, esim. rakennusoikeuden menetys yleiskaavamääräyksen takia, maanomistaja voi vaatia kuntaa lunastamaan maan. Huhmarjoen ranta: Huhmarjoen tapauksessa yhdelläkään maanomistajalla ei ole rakennusoikeut ta rantaan. Palajärventien varteen on saatu uusia rakennuslupia ilman kaavaa siten, että tilat eivät olleet luvanhakuhetkellä rantatiloja. Uudenmaan ympäristökeskus valvoo rannoille rakentamista. Se, että osa asukkaista on myöhemmin ostanut tilansa ja rannan välisen maakaistaleen, on myöhempää kehitystä. Kunta ei ole voinut tulla etuosto-oikeudella väliin näin pieniin maakauppoihin ilman voimassa olevaa kaavaa. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 5

10 SELVITYSTEN RIITTÄVYYS Osayleiskaavan laatimista varten on tehty tarpeelliset selvitykset. Tehtävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit esitellään jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka laaditaan ennen kaavasuunnittelun alkamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöä valvoo Uudenmaan ympäristökeskus. Selvityksiä on täydennetty kaavatyön edetessä aina tilanteen niin vaatiessa. Osa selvityksistä on teetetty asemakaavan vaatimalla tarkkuudella. Vaikutusarvioinnit on tehty pääsääntöisesti yleiskaavatarkkuudella, koska tarkemmasta rakentamisen määrästä tai laadusta ei ole tietoa. Koska kaavaprosessi on alkanut kokonaan alusta ja uuden kaavan tavoitteet ovat muuttuneet, on myös selvitysten tarve arvioitu uudelleen. Tarkempi luettelo uusista ja täydennettävistä selvityksistä löytyy Nummelan eteläosien osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta. Kilpailuttaessaan asiantuntijuutta vaativia selvitystöitä Vihdin kunnan kaavoitus painottaa laatua yhtä paljon kuin hintaa. ASUNTOALUEET MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Vastuu kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta on kunnalla. Asemakaavan laatimisen tai siihen liittyvän tonttikaupan yhteydessä kunta voi laatia yrityksen tai maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen, jossa sovitaan kustannusten jakamisesta tai jopa rakentamistöiden siirtämisestä yksityisen toimijan vastuulle, mikäli yksityinen toimija hyötyy kaavahankkeesta. Tämä on avointa ja normaalia toimintaa, missä kunta välttyy antamasta piilotukea yksittäisille tahoille veronmaksajien rahoista. Yritys ja/tai maanomistaja puolestaan hyötyy saamalla projektinsa eteenpäin nopeammin, kuin se muuten olisi mahdollista kunnallisen budjetin puitteissa. On kaikille eduksi, että alueelle tuleva toimija on alusta asti mukana ympäristön hyvinvointia parantavien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, niin hulevesien, melusuojauksen kuin kävelyteidenkin osalta. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOIT- TEET JA MAAKUNTAKAAVA Kaavaselostuksessa on kerrottu yksityiskohtaisesti miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan määräykset on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Kaavaehdotus oli maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Nyt uusien kaupallisten hankkeiden myötä osayleiskaavan muuttuneet tavoitteet ovat ristiriidassa nykyiseen maakuntakaavaan merkittyjen kaupan suuryksiköiden sijoittelun kanssa. Tämä asia tulee ratkaistavaksi uudelleen käynnistyneiden osayleiskaava- ja maakuntakaavaprosessien aikana. Maakuntakaavan laatii Uudenmaanliitto ja maakuntakaavan mukaisuutta kuntien kaavasuunnittelussa valvoo alueellinen ympäristökeskus. Kiilamäki-Lehtomäki ja Lehtola tarvitsisivat oman ehdollisen AT- ja AP-merkinnän, joka huomioisi junaradan tuoman suunnitteluepävarmuuden. Maa-alueet (Yövilän)tien itäpuolella soveltuvat asumiseen. Rakennushistorialliset rakennukset (Palajärven)tien länsipuolella. Tp-alueen länsipuolinen asutus sivuutettu, teollisuus merkittävä haitta. Alhonmäki asuntoalueena tai kokonaan virkistysalueeksi. Huhmarin alueelle ei saa sijoittaa liikennettä lisääviä toimintoja vaan säilyttää se kylämäisenä asuinympäristönä. Osayleiskaavan yksi tärkeä tavoite on vähentää melulle altistuvien asukkaiden määrää. Mikäli kaavoittamalla lisätään melualueella asuvien määrää, jää melusuojauksen toteuttaminen kokonaan kunnan vastuulle. Kaikki kaavaehdotukseen merkityt asuntoalueet ovat täydennysrakentamiskohteita, jotka on valittu asumiseen parhaiten soveltuvilta alueilta. Valtateiden välittömässä läheisyydessä olevia nykyisiä asutuskohteita ei ole osoitettu asuntoalueiksi. Näiden alueiden melusuojauksesta on vastuussa Tiehallinto. Asiasta lisää kohdassa Melu sivulla 18. Asuntoalueiden suunnittelussa varaudutaan Espoo- Vihti-Lohja junaradan (Länsirata) tulemiseen, mutta rakenteesta ei tehdä junasta riippuvaista. Aseman ympäristöjen rakentumiseen voidaan vaikuttaa parhaiten asemakaavasuunnittelua ajoittamalla. Nummelan julkinen liikenne tullaan toteuttamaan ensisijaisesti linja-autoliikenteeseen tukeutuen. Junaradan toteutuessakin linja-autoliikenne tulee olemaan merkittävä osa julkista liikennettä, sillä vain harvalla nummelalaisella olisi kävelymatka juna-asemalle. 6 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

11 Huhmarin (sis. Alhonpään tilan) kehittäminen kylämäisenä asuntoalueena ei ole mielekästä, sillä alueen halkaisee kaksi valtakunnallista moottoritietä. Hyvät liikenneyhteydet ja Helsingin läheisyys tekevät alueesta ensisijaisen kehittämiskohteen suuria liikennemääriä palvelevalle toiminnalle. Yöviläntien asuntoaluetta tullaan esittämään laajennettavaksi seuraavassa kaavaluonnoksessa. Rakennushistorialliset rakennukset huomioidaan yleiskaavatyössä siten, että yleiskaava mahdollistaa rakennusten säilyttämisen. Rakennussuojelu kuuluu asemakaavavaiheeseen. TYÖPAIKKA-ALUEET Työpaikkarakentamiseen keskittyminen hyvä. Liian vähän työpaikka-alueita. Miksi Hankasalonmäen ja Rytimäen tp-alueet poistettu? Huhmarin tp-alueelle ei ole edellytyksiä. Huhmarin TP pienemmäksi. Vastustamme tp-alueen kaavoittamista Alhonpää-Tuusankorpi alueelle. TP Alhonpäähän ei ole toimiva, tulisi jättää maa- ja metsätalousmaaksi. Huhmarin työpaikka-alueesta saatava taloudellinen hyöty on pienempi kuin siihen uhrattava taloudellinen panos. Huhmarin teollisuusaluetta ei saa laittaa liikenteen solmukohtaan. Tp sijainti huono, liikenteellinen solmukohta, pitäisi olla radan varrella. Alhonpää ei ole keskeinen elinkeinoalueen toteuttamisessa. T Huhmarin alueelle ei ekologiselta kestävyydeltään niin hyvää aluetta kuin Nummenkylä. Alhonpään alue rakennettavuudeltaan osin mahdoton, ei tp näin vaikeaan maastoon. Huhmarin asuinalueelle tilaa ja sen välittömään läheisyyteen kevyttä työaluetta. Etelä-Nummelan tp-alue supistettava länsiosasta Koko Syrjämäen tila (kaava-alueella) tulisi merkitä TT-alueeksi. Työpaikka-alueen rakentamista ei voi sallia ilman samanaikaista meluntorjunnan toteuttamista Ei ty- tai tp-alueita. Tila tulisi olla osa Palajärven TY-aluetta. Radanvarsi ei sovellu asumiseen, työpaikka-alue sinne. Edullisinta olisi kaavoittaa radanvarteen jäävät alueet teollisuusalueiksi. Nummenkylän alue parempi teollisuusalueeksi. Työpaikat Nummenkylä-Hiidenmäki alueelle. Mieluummin konttoreita kuin raskasta teollisuutta. Ei t-alueita asutuille alueille. TP sivuaa liian monen ihmisen asuinaluetta Vihdin kunta yrittää lobata logistiikkakeskusta maakuntakaavaan. Kunta ei ole selvittänyt tarpeeksi eri työpaikka-alueiden vaihtoehtoja. TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RIITTÄVYYS Vihdin kunnanvaltuusto on päättänyt Vihdin kunnan keskeisistä tavoitteista ( ), joista osa ohjaa suoraan kaavoitusta: Vihdin kunnasta muodostetaan alueen kaupallinen keskus, joka pystyy houkuttelemaan ostovoimaa myös lähikunnista. Vähittäiskaupan ja palveluiden kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla tontteja parhaille liikepaikoille. Vihdin kunta kaavoittaa elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia alueita riippumatta maanomistusolosuhteista. Tarvittavat maa-alueet ostetaan kunnalle, lunastetaan mikäli välttämätöntä tai tehdään maankäyttöä koskevia sopimuksia maanomistajan kanssa. Kaavoituksessa pyritään suuriin kokonaisuuksiin, joissa toimivat yritykset saisivat liiketaloudellista hyötyä läheisestä sijoittumisestaan. Kunnan kaavoituksen ja rakentamisen painopiste on kunnan päätaajamissa ja liikenteellisesti vetovoimaisissa paikoissa, kuten valtateiden risteysalueilla. Kunta täydentää olevaa yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää jo rakennetut tekniset verkostot. Työpaikkarakentamista varten turvataan kysyntää vastaava tonttitarjonta liikenteellisesti ja asiakasvirtojen kannalta hyviltä paikoilta. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 7

12 Osayleiskaavan yhtenä tavoitteena oli mahdollistaa uusien työpaikka-alueiden kehittäminen. Vihdin työpaikkaomavaraisuutta on kasvatettava merkittävästi, jotta jatkuvasti kasvava pendelöinti pääkaupunkiseudulle vähentyisi. Työpaikkatavoitteista huolimatta 64 % osayleiskaava-alueesta oli kaavaehdotuksessa merkitty rakentamattomaksi alueeksi (maa- ja metsätalous, virkistys, erityisviheralue) ympäristöllisistä tai yhdyskuntataloudellisista syistä johtuen. Osayleiskaavan luonnosvaiheesta tehtiin ympäristövaikutusten selvitys (WSP Finland Oy), jonka perusteella tehtiin muutoksia rakentamisalueiden sijoitteluun. Hankasalonmäen ja Rytömäen työpaikka-alueille oli vaikea osoittaa tieyhteyttä, joka ei häiritsisi olemassa olevaa asutusta. Kokonaan uusi tieyhteys olisi pirstonut yhtenäistä metsäaluetta. Vaikeista maasto-olosuhteista johtuen rakentamiseen soveltuvat alueet olisivat pieniä ja toisistaan erillään. Uusien rakentamisalueiden tuoma haitta ja uusien yhteyksien kustannukset olisivat olleet saavutettavia hyötyjä suurempia. Nummenkylään sijoitettavia työpaikka-alueita tutkitaan Myllylampien osayleiskaavan yhteydessä, jota valmistellaan yhtä aikaa Nummelan eteläosien osayleiskaavan kanssa. Nummenkylässä rakentamiseen soveltuvia alueita pilkkoo mahdollinen uusi Turku ratayhteys. Maksimissaankin työpaikkarakentamiseen soveltuvia alueita on Vihdin puolella vain noin 30 hehtaaria. Suurin osa tästä on pohjavesialueella. Nummenkylä ei siis ole millään tavalla vertailukelpoinen merkittävyydessä Huhmarin työpaikka-alueen kanssa. Tulevan junaradan yhteyteen, varsinkin junaaseman läheisyyteen, on tarkoitus sijoittaa mittavia työpaikka-alueita. Nämä työpaikka-alueet ovat tarpeen Huhmarin ja Palojärven työpaikka-alueiden lisäksi, ne eivät voi olla korvaavia alueita. Aseman ympärille tulee sijoittumaan myös tiivistä asumista, mikä osaltaan vaikuttaa siihen millaista työpaikkarakentamista aseman ympärille voi sijoittua. HUHMARIN TYÖPAIKKA-ALUE Huhmarin työpaikka-alue on koko kaavaprosessin ajan nähty kunnan merkittävimpänä tulevaisuuden työpaikka-alueena. Huhmari on liikenteelliseltä sijainniltaan erinomainen kahden valtatien risteyksessä, Nummelan kupeessa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Vihdin kunnanvaltuusto on tehnyt kehittämissopimuksen Masku Kiinteistöt Oy:n kanssa Huhmarin työpaikka-alueen kehittämisestä Ideapark-hankkeen tarpeisiin. Ideapark on toiminnaltaan ja laajuudeltaan kaupan suuryksikkö. Hanke on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan suurempi, kun mihin kaavaehdotuksessa oli varauduttu. Siksi Huhmarin työpaikkaalueen suunnittelu on tarpeen tehdä uudestaan laajemman osayleiskaavan yhteydessä. SYRJÄMÄEN TYÖPAIKKA-ALUE Syrjämäen työpaikka-alueen koko pieneni luonnoksen 35 hehtaarista ehdotuksen 20 hehtaariin. Pohjoisin nurkka poistettiin kaavaehdotuksesta ympäristöllisistä syistä. Samasta syystä poistettiin yhteensä 14 hehtaaria työpaikka-alueita Rytömäeltä ja Hankasalonmäeltä, jolloin uuden yhdystien rakentaminen Vanhalta Turuntieltä ei enää ollut taloudellisesti kannattava ratkaisu. Koska näin ollen Syrjämäenkin liikenne jouduttaisiin hoitamaan Yöviläntien kautta, alueelle ei voi sijoittaa liikennemääriä voimakkaasti kasvattavia toimintoja häiritsemättä Yöviläntien asutusta. Kattilamäelle on vireillä uusi yksityistie asumattoman alueen halki, joka tulisi olemaan raskaan liikenteen käyttöön soveltuva. Mikäli tämä tie toteutetaan, kaavasuunnittelussa joudutaan huomioimaan sen tuomat mahdollisuudet Turunväylän reuna-alueiden kehittämiseksi. Syrjämäen työpaikka-aluetta voidaan laajentaa, mikäli alueen liikenne saadaan hoidettua lisäämättä Yöviläntien asuntoalueen läpi kulkevaa liikennettä kohtuuttomasti. Mikäli puolestaan Huhmarin työpaikka-alue ja Yöviläntien asuntoalue laajenevat merkittävästi, voi Syrjämäen työpaikka-alueen poistaminen kokonaan olla tarpeen yhtenäisen maakunnallisen viheryhteyden varmistamiseksi Siuntiosta pohjoiseen. PALAJÄRVEN TYÖPAIKKA-ALUE Muistutuksessa mainittu tila Karhusenmäen itärinteellä on merkitty osaksi maa- ja metsätalousaluetta. Osayleiskaavaan merkitty työpaikka-alueen raja ulottuu tilan itäreunan tuntumaan. Uusi 110 kv sähkölinja tulee todennäköisesti kulkemaan tilan poikki. Yksi sähkötolppa tulee silloin sijoitettavaksi Karhusenmäelle. Palajärven työpaikka-alueen tarkempi rajaus tutkitaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä. 8 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

13 MAA- JA METSÄTALOUS Alhonpään tila tulee säilyttää maa- ja metsätalousalueena. Kaava estää maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen. Liikaa maa- ja metsätaloutta. Mikäli osayleiskaavaan sisältyvän kaavamääräyksen johdosta maanomistaja ei voi kaataa omistamiltaan mailta metsää, jota hän muutoin saisi kaataa luonnonsuojelulain tai metsälain säädösten sitä estämättä, tulee kaavasta aiheutuva haitta korvattavaksi maanomistajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös rakentamiseen varatuilla osayleiskaava-alueilla maanomistaja voi halutessaan jatkaa maa- ja metsätaloutta omistamillaan mailla kunnes osayleiskaavaan merkitty rakentamisalue otetaan asemakaavoitettavaksi. Asemakaavavaiheessa kunta hankkii maan omistukseensa tai tekee maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen. Osayleiskaavaehdotuksessa oli 270 hehtaaria maaja metsätalousalueita, eli enemmän kuin mitään muuta maankäyttömuotoa. Vaikka kaavan tavoitteena oli osoittaa uusia työpaikka-alueita, katsottiin mielekkääksi keskittää rakennettavaksi tarkoitetut alueet yhdyskuntarakenteellisesti parhaisiin paikkoihin. Suurin osa alueen ympäristöarvoista on kehittynyt ja säilynyt maa- ja metsätalouden harjoittamisen myötä, joten ei ole ollut tarvetta erillisten luonnonsuojelualueiden perustamiseen. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUEET Sähkölinjaus linjattava siten ettei haittaa asutukselle. 110 kv sähkölinja siirrettävä moottoritien eteläpuolelle. Sähkölinja moottoritien eteläpuolella tulisi valmennuslenkin päälle. Sähkölinjavaraus on poistettava Porintiestä länteen. Sähkölinja ja sähköasema pois, soveltuu paremmin Veikkolan suuntaan työpaikka-alueen lähelle. Sähköhuoltoalue pientaloalueeksi. SÄHKÖLINJAT Vaihemaakuntakaavaehdotukseen on merkitty Vihtiin kaksi ohjeellista 110 kv sähkölinjausta. Toinen tulee Siuntioon rakennettavalta uudelta Kopulan 400 kv sähköasemalta koilliseen Vanhalle Turuntielle, kulkien olemassa olevan 400 kv sähkölinjan länsipuolella. Toinen linjaus tulee Espoon sähköasemalta Turunväylän pohjoispuolitse ja yhtyy Siuntiosta tulevaan sähkölinjaan. Maakuntakaavan ohjeelliset linjaukset on tarkoitus täsmentää yleis- ja asemakaavoituksessa. On myös mahdollista, että sähkölinja toteutetaan ilman kaavaa sähkömarkkinalain ja lunastuslain mukaisessa menettelyssä. Osayleiskaavaan sähkölinja on merkitty Fortum Sähkönsiirto Oy:n alustavien vuoden 2007 linjausten pohjalta. Johtohankkeen esisuunnittelu on alkanut kesällä Alustavien selvitysten mukaan sähkölinjaa ei voi sijoittaa Turunväylän pohjoispuolelle kokonaisuudessaan. Läntisellä osuudella on kolme kiinteistöä niin lähellä moottoritietä, että niiden ja moottoritien väliin ei linjaa voida sijoittaa taloja lunastamatta ja purkamatta. Fortum Oy on ilmoittanut tutkivansa sellaista linjausvaihtoehtoa, jossa linja kulkee Turunväylän eteläpuolella Porintielle saakka. Tällä osuudella moottoritien lähialueella on ravitallin harjoittelurata-alue, joka voidaan ylittää ilman alueelle sijoitettavia pylväitä. Linja siirtyy Palojärven liittymässä Turunväylän pohjoispuolelle. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 9

14 Seuraavassa osayleiskaavaluonnoksessa sähkölinjavaraus merkitään ohjeellisena, jolloin se ei sido linjasuunnittelua. Kaavamääräykseen pyritään sisällyttämään suunnittelurajoituksia: Linjasuunnittelussa on huomioitava olemassa oleva asutus, yritystoiminnan rakennukset ja rakennelmat sekä suunnitteilla olevat meluntorjuntatoimenpiteet. SÄHKÖASEMA Nummelan kasvua suunniteltaessa varaudutaan uuden asukkaan ja uuden työpaikan lisäykseen vuoteen 2030 mennessä. Riippumatta maakaasuputken ja kaukolämpöverkon tuomista lämmitysratkaisuista tulee sähkön kulutus alueella lisääntymään huomattavasti yli nykyisen sähkönjakeluverkon kapasiteetin. Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkkoa ylläpitävä taho (tässä tapauksessa Fortum sähkönsiirto Oy) on velvollinen huolehtimaan siitä, että jakeluverkko on riittävä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitus pyrkii yhteensovittamaan yhdyskuntarakenteen ja sen vaatiman yhdyskuntatekniikan turvallisella ja toimivalla tavalla toisiinsa. Lopullisen verkkosuunnitelman tekee kuitenkin Fortum Sähkönsiirto Oy. Energiamarkkinavirasto voi antaa luvan 110 kv linjan rakentamiseen ilman, että linjalla on aluevarausta tai kunnan suostumusta. Itse rakennuslupahakemukseen täytyy olla kunnan suostumus, mikäli sähkölinjalle ei ole varattu kaavassa aluetta. Kunta ei voi evätä suostumusta ilman päteviä syitä, mikäli epäämisestä aiheutuu sähkön siirron turvaamiselle kohtuutonta haittaa. Sähkömarkkinalaki ei velvoita osallistuvaan suunnitteluun. Turvatakseen asukkaiden osallistumismahdollisuuden myös linjaussuunnitteluun Vihdin kunta pyrkii saamaan sähkölinjalle ja sähköasemalle sopivat aluevaraukset omassa kaavaprosessissaan yhteistyössä Fortum Sähkönsiirto Oy:n kanssa. Kaikki asukkailta saatu palaute sähkölinjoja koskien toimitetaan myös Fortum Sähkönsiirto Oy:lle. Nykyaikainen sähköasema on mahdollista sijoittaa myös aivan asutuksen keskelle (mm. Vermo, Espoo). Espoon Keilaniemeen suunnitellaan maanalaista sähköasemaa. Etelä-Nummelan sähköasema pyritään kuitenkin sijoittamaan siten, että vieressä ei ole asuinrakennuksia. Ei kuitenkaan ole tarvetta sijoittaa sähköasemaa siten, että se ei näkyisi kenenkään ikkunasta. Voimajohtojen sijoittaminen asutuksen läheisyyteen aiheuttaa aina voimakasta keskustelua johtojen terveysvaikutuksista, maisemahäiriöistä ja viihtyisyyden heikkenemisestä. Vihdin alueella on esitetty jo nyt vaatimuksia nykyistenkin voimajohtojen siirtämisestä pois asutuksen läheisyydestä. Riittävien suojaetäisyyksien saamisella on suuri merkitys asumisviihtyisyydelle, vaikka terveydellisistä vaikutuksista oltaisiinkin montaa mieltä. Johtoaluepiirustus. Fortum sähkönsiirto Oy, ELTEL Networks Oy 10 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

15 LIIKENNE Ei suuria tiemuutoksia Palajärventielle. Kevyen liikenteen väylä Palajärventien länsipuolelle Palajärventien kevyenliikenteen väylä tien itäpuolelle Palajärventien vanha raitti säilytettävä entisellään. Turuntien yli suojatiet (Palajärventien) molemmin puolin. Pyörätie Palajärventielle koulun puolelle. Yhteys Syrjämäen tt-alueelle Yöviläntien kautta huono. Ajolinja (Kivistöntie) näyttää paremmalta. Tieoikeus Alhonmäen ja Alhonpään peltojen läpi alikulkutunnelista VT1 eteläpuolelle estyy. Rakentaminen ja tiestö vaikeuttaa liikkumista maatalouskoneilla. Kävelytie välttämätön. Kevyenliikenteen tiemerkintä siirrettävä Yöviläntien länsipuolelle. Kiilamäki-Lehtimäki pientaloalueelle ei saa tehdä ympyrätietä. Junaradan linjausta pitäisi siirtää etelämmäksi lähemmäksi moottoritietä. Ei paikallislinja-autoyhteyttä, juna-asema kaukana. Yritysalueet lamaannuttavat koko läntisen Uudenmaan tieliikenteen. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta vaarallinen hanke. Huhmarin liittymää ei ole suunniteltu rekkaliikennettä varten. Työmatkaliikenne katkeaa Nummela-pk-seutu välillä. Lisääntyvä liikenne tukkii työmatkalaisten joustavan matkanteon ruuhkauttamalla Porintien. Vt 25 tärkein tie Vihdin alueella. TIET Osayleiskaavaehdotuksen liikennejärjestelyihin ovat vaikuttaneet mm. seuraavat selvitykset: E18 tievyöhykkeen kehittämisstrategia (Pöyry 2001) Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma (Tiehallinto 2002) Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (Uudenmaanliitto 2003) Valtatien 2 parantaminen välillä Palojärvi Vihdin kirkonkylä (Tiehallinto 2003) Nummelan kehityskuva ja tieverkko (Sito 2005) Osayleiskaavaehdotukseen ei ole merkitty pieniä paikallisia yhteyksiä. Osayleiskaavaan merkittyjen yhdysteiden paikat varmentuvat vasta asemakaavoituksen myötä. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut ohjaavat tarkempaa suunnittelua ja useassa kohdassa tulevat johtamaan olemassa olevien kulkuyhteyksien muuttumiseen. Näitä yhteyksiä ei kuitenkaan ratkaista strategisen tason osayleiskaavassa, eikä osayleiskaava sellaisenaan aiheuta sellaista oikeusvaikutusta, jolla olemassa oleva kulkuyhteys katkaistaisiin. Palajärventien linjaus kulkee paikoin entistä Meritietä, joka on ollut yksi Suomen vanhimpia tielinjauksia 1500-luvulta. Tien tärkein tehtävä on kuitenkin aina palvella liikkumista ja olla turvallinen käyttää. Tien historiallinen merkitys pyritään ottamaan huomioon kaava- ja tiesuunnitelmissa. Lehtimäki-Kiilamäki asuntoalueen koko on 22 hehtaaria. Riippuen siitä kuinka alue asemakaavoitetaan, sinne voi sijoittua asukasta. Tällaista asukasmäärää varten ei riitä muutama umpikujatie. Asuntoalueella on tarvetta palvelu- ja huoltoliikenteelle, kuten postinkuljetus, teiden auraus ja hiekoittaminen, palvelulinjat yms. Lenkkimäinen tieyhteys toimii koko asuntoalueen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevana selkärankana. Syrjämäen työpaikka-alueen liikenne on helpoiten järjestettävissä Yöviläntien kautta, mutta silloin se rasittaa Yöviläntien asuntoaluetta. Uudessa kaavaluonnoksessa tullaan tutkimaan uudelleen Syrjämäen liikennejärjestelyjä. Yksityistiejärjestelyt kuuluvat Tielain mukaiseen tietoimitukseen. Tieoikeuksien korjaaminen ja järjestäminen hoidetaan yksityistieosuuksilla tietoimituksen kautta. Koska osayleiskaavan tavoitteet ovat muuttuneet merkittävästi, tehdään liikennejärjestelyistä uusi selvitys (Strafica Oy ja Sito Oy) tulevan osayleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Selvitystyössä tehdään uudet liikenne-ennusteet, liikenneverkkovaihtoehtoja, joukkoliikennesuunnitelma ja kevytliikenneverkkoluonnos. Työssä ovat mukana myös Tielaitos ja Uudenmaanliitto. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 11

16 KEVYENLIIKENTEEN TIET Osayleiskaavaehdotuksen kaavamääräyksen mukaan vain väyläyhteys on jatkosuunnittelua sitova, väylän sijainti ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että osayleiskaavassa päätetään siitä, että jonkun tietyn tien varteen tarvitaan kevyenliikenteen väylä, mutta ei päätetä sitä kummalle puolelle tietä se täytyy sijoittaa. Joillekin tieyhteyksille voi tulla tarpeen rakentaa kevyenliikenteentie molemmin puolin. Tiesuunnitelman laatiminen on oma suunnitteluprosessi, jossa käydään tarkasti läpi tieturvallisuus, rakennettavuus, kustannukset, huolto yms. asiat. Vasta tämän tiesuunnittelun yhteydessä voidaan tehdä paras päätös tielinjauksen sijainnista. Myös suojateiden sijainnit kuuluvat detaljisuunnitteluun. Nykyinen suojatie Vanhan Turuntien ylitse Palojärventieltä on sijoitettu linja-autopysäkin viereen, se ei ole minkäänlainen kannanotto Uudenmaan tiepiiriltä siitä mille puolen Palojärventietä kevyenliikenteen tie tulisi rakentaa. Tulevassa osayleiskaavatyössä kevyenliikenteen yhteys merkitään osayleiskaavassa Palojärventiellä tien itäpuolelle. Yöviläntiellä tutkitaan ratkaisua, jossa seutuliikenne ohjattaisiin uudelle linjaukselle ja asuntoalueelta poistuisi läpiajoliikenne kokonaan, jolloin kevyenliikenteen tielle ei välttämättä olisi tarvetta. Koko Nummelan eteläosien kevyenliikenteen verkostosta tehdään selvitys ennen uuden osayleiskaavaluonnoksen laatimista. Toimiva, turvallinen ja helppokäyttöinen kevyenliikenteen verkosto on tärkeä osa Nummelan sisäisen liikenteen järjestämistä. Se vähentäisi yksityisautoilua ja koulukuljetusten tarvetta, sekä lisäisi alaikäisten ja autottomien liikkumismahdollisuuksia. Kevyenliikenteen verkosto parantaa myös virkistysmahdollisuuksia. JOUKKOLIIKENNE Nummelan eteläosien suunnittelussa varaudutaan Espoo-Vihti-Lohja taajamaradan (Länsirata) rakentumiseen, jolloin Nummelassa olisi ainakin yksi juna-asema henkilöliikenteelle. Ennen junaliikenteen alkamista Nummelan asukasmäärä tulee mahdollistamaan paikallisen linja-autoliikenteen. Myös junaradan rakennuttua linja-autoliikenne tulisi olemaan merkittävä osa joukkoliikennettä, sillä suuri osa vihtiläisistä asuu liian pitkän kävelymatkan päässä juna-asemasta. Kaavasuunnittelussa tullaan lisäksi varautumaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen, mikä osaltaan vähentäisi yksityisautolla tapahtuvaa pendelöintiä. RATALINJAUS Junarata on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Vihdin kunnan toiveiden ratalinjauksen suhteen täytyy sopia yhteen naapurikuntien toiveiden ja tavoitteiden kanssa. Näiden lisäksi ratalinjaukseen vaikuttavat junaradan teknisten ominaisuuksien asettamat vaatimukset. Kirkkonummella ja Vihdissä junaradan sijainnille asettavat vaateita useat järvet, joiden väliin radan tulee sijoittua. Tavoitteena on kaikilla osapuolilla nopea junayhteys, joka ei salli radalle kovin mutkaista linjausta. Lisäksi on tarkoitus saada sijoitettua juna-asemat sellaisiin paikkoihin, että ne palvelisivat mahdollisimman suurta ihmismäärää. Vihtiin rakennetaan koko ajan runsaasti uutta asutusta, mutta uusi maankäyttö ei saisi vaikeuttaa radan myöhempää suunnittelua ja toteutusta. Etelä-Nummelan alueella on ollut rakennuskieltoja 80-luvulta saakka. Espoo, Vihti, Kirkkonummi ja Lohja teettivät yhteistyönä konsulttiselvityksen, jossa maakuntakaavaan merkitylle ratayhteydelle tutkittiin tarkempaa linjausta. Tämän ELVI-työn seurauksena on saatu Vihtiin 100 metriä leveä vyöhyke, jolle rata voi mahdollisesti sijoittua. Eräässä muistutuksessa ehdotetaan, että junaradan suunnitteluvaraus siirretään etelämmäs Vanhan Turuntien ja Turun moottoritien muodostamaan käytävään Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavassa ei tullut muutoksia ratalinjaukseen. Huomauttajan mainitsema linjaus, joka näkyy vaihemaakuntakaavassa, on 110 KV voimalinjan ohjeellinen linjaus. Varsinainen ratasuunnittelu kuuluu Ratahallintokeskukselle. Ratahallintokeskus on aloittanut alustavan yleissuunnitelman laatimisen sekä lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointityön helmikuussa Yleissuunnitelma ja YVA valmistunevat vuoden 2010 kuluessa. Junaradan pystygeometria ELVI-työssä on huomioitu myös ratalinjauksen pystygeometria (raportin sivut 17, 36-37). Alustavan linjauksen osalta on tiedossa mihin tarvitaan siltoja, leikkauksia tai tunneleita. Kaavasuunnittelussa on mahdollista huomioida ne paikat, joihin tarvitaan tulevaisuudessa yli- tai alikulku ihmisten tai eläinten liikkumista varten. 12 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

17 VIRKISTYSALUEET Palajärventien länsipuolen asukkailla oltava mahdollisuus päästä joelle. Ei V-aluetta Huhmarjoen rantaan, AP-luonnontila tai M Luo merkintä. Ei V-aluetta Huhmarjoen rantaan, EV- tai AP alue. Ei V-aluetta Huhmarjoen rantaan, joko M- tai EV-alue Rantaan tulee olla oikeus rakentaa tarvittavia pieniä rakennuksia. Palajärventie 84 koko tila osa pihapiiriä, ei saa olla V-aluetta. Yöviläntien varren V-alue on liian laaja, halkaisee yritystoimintaan käytetyn tilan. V-alue kapeampi, idempänä, ei ulottuisi Yöviläntielle. Viheryhteyden säilyminen turvattava Linnanmäen suuntaan. Tuusankorpi virkistyskäyttöön. Maakuntakaavassa 3 viheryhteyttä, Yöviläntien länsipuoli hakattu, ei toimi, korvaava Tuusankorpeen. Valtakunnallinen viheryhteys hakattu. OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN VIRKISTYSALUEET Osayleiskaava-alueelle on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen ulkopuolinen seudullisesti merkittävä ulkoilureitti Kauhukalliolle ja viheryhteystarve kaava-alueen itäpuolelle lähelle Kirkkonummen rajaa. Ulkoilureittimerkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen, ei sijaintia tai leveyttä. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä sanotaan, että yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Kyseessä ei siis ole valtakunnallinen viheryhteys, kuten eräässä muistutuksessa on reittiä kuvattu. Reitti voi kulkea yhtä hyvin puuttomalla pellolla kuin metsässä. Puuston poistaminen joltakin tietyltä alueelta ei tee sitä kelvottomaksi virkistyskäyttöön. Osayleiskaavaehdotukseen merkitty rakentamaton vyöhyke Kauhukallion kautta pohjoiseen mahdollistaa monipuolisen ulkoilureitistön lisäksi leveän ekologisen yhteyden kaava-alueen poikki pohjoiseen. HUHMARJOEN VIRKISTYSALUE Yleiskaavan tärkein tavoite Huhmarjoen rannalla on säilyttää molemmat rannat luonnontilaisina ja rakentamattomina. Erilaisia ratkaisuja tämän tavoitteen toteuttamiseen on varmasti useita ja toivommekin, että kaikkia osapuolia tyydyttävä vaihtoehto löytyy kaavaprosessin kuluessa. Vihtiläiset omakotiasujat ovat vuosi vuodelta valistuneempia ja taitavampia puutarhan hoitajia. Oma ranta hyvin hoidettuna pihana nostaa minkä tahansa kiinteistön arvoa. Uhkakuvana alkaa olla, että Huhmarjoen rannan hoitamaton luonnontilaisuus muuttuu trimmatuksi takapihaksi. Monen talon kohdalla näin on jo käynyt. Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksessa Huhmarjoen rannan kaavamerkinnäksi tullaan ehdottamaan luonnonsuojelualuetta. Käytännössä joen rannan tuntumassa asuvat kiinteistöt hakisivat yhdessä suojelualuerajausta Uudenmaan ympäristökeskuksesta, joka perustaisi alueelle yksityisen luonnonsuojelualueen. Alueen käyttöön liittyvät rajoitukset kirjattaisiin suojelupäätökseen ja alue jäisi maanomistajien hallintaan. Asiasta lisää kohdassa Kaavamääräysten tulkitseminen sivulla 4. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 13

18 LEPPÄOJAN VIRKISTYSALUE Osayleiskaavaehdotukseen merkitty laaja Leppäojan virkistysalue on sijoitettu laaksoon, joka erottaa Yöviläntien asutuksen ja Huhmarin työpaikkaalueen. Laajalla yhtenäisellä virkistysalueella on virkistyskäytön lisäksi rooli Kypärijärven vesiensuojelussa. Tavoite on saada sijoitettua alueelle hulevesialtaat yms. rakenteet, asukkaiden lähipuisto, suojavyöhyke työpaikka-alueen ja asutuksen väliin sekä oikaiseva kulkuyhteys Yöviläntieltä Vanhalle Turuntielle. Virkistysalueiden kulkuyhteydet suunnitellaan asemakaavan tai puistosuunnitelman yhteydessä, eikä niiden sijaintia päätetä yleiskaavassa. Leppäojan virkistysalue on rajattu osayleiskaavaehdotuksessa esitetyllä tavalla, jotta voitaisiin säilyttää myös maisemarakenteessa aiemmin avoimena ollut maisematila. Laakson maisemahistoriallinen merkitys ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että se ylittäisi alueelle kohdistuvat muut ristiriitaisetkin käyttötavoitteet, joten virkistysalueen säilyttäminen aiemmin esitetyssä mitassa ei ole enää perusteltua. Seuraavassa osayleiskaavaluonnoksessa tutkitaan Yöviläntien asuntoalueen laajentamista etelään huomioiden ennustetun melualueen ja luontoarvojen asettamat rajoitteet. TUUSANKORPI Tuusankorven pohjoiset osat ovat Huhmarin työpaikkakokonaisuutta (ks. Työpaikka-alueet s. 7). Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole osoitettu virkistysalueita työpaikka-alueiden tarpeisiin. Jos työpaikka-alueelle sijoitetaan asuntorakentamista, heidän paikalliset virkistystarpeet ratkaistaan asemakaavavaiheessa varaamaa asemakaavoihin tarpeellinen määrä puistoja. Tuusankorven eteläinen osa on melualuetta, joka ei sellaisenaan soveltuisi virkistysalueeksi. LUONNONSUOJELU Hiidenkirnuja luultavasti kaksi lisää. Hankasalonmäki lähiympäristöineen tulee säilyttää merkittävänä luontoalueena. Suojelualueeksi lunastamattomat tontit, asuttamaton ranta ja kymmenen metriä lunastetuilla tonteilla. Natura-suojelu. Luonnonsuojelulaki määrittelee luonnonsuojelualueeksi kansallis- ja luonnonpuistot sekä muut luonnonsuojelualueet, joista säädetään lain 3 luvussa ja jotka perustetaan tiettyjä, juuri niille tyypillisiä menettelyjä käyttäen. Siksi merkintää SL (=luonnonsuojelualue) käytetään yleiskaavassa vain näistä alueista (vrt. Nuuksio). Luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi tai 47 :n mukainen lajin esiintymisalue voidaan osoittaa kaavamerkinnällä S (=suojelualue). Tällaisten kohteiden ja alueiden luokitustyö kuuluu alueelliselle ympäristökeskukselle (Vihdin alueella Uudenmaan ympäristökeskus). Kaava-alueelta on inventoitu vain yksi luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi (Järvenpäänmäen tervaleppäkorpi), jonka suojelupäätös oli kaavaehdotusta laadittaessa kesken. Kaavaehdotukseen on merkitty alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevalla merkinnällä ne alueet, jotka tehtyjen ympäristöselvitysten mukaan (asiantuntijoiden analysoimina) vaativat suojatoimenpiteitä. Merkintää käytetään aluevarausmerkinnän päällä ja se asettaa reunaehtoja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja toteutukselle. Huhmarjoella on LUO-merkintä, eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Näitä alueita on kaavaehdotuksessa vain kaksi, joista Huhmarjoki on ympäristöarvollisesti merkittävämpi. Huhmarissa LUO-alueen rajauksen sisällä on virkistysaluetta, vesialuetta, suojaviheraluetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Luonnonarvojen säilyttäminen Huhmarjoen rantaalueella ei vaadi täydellistä suojelua tai kaikkien toimenpiteiden kieltämistä. Ranta-alueella maata omistavilla on kuitenkin mahdollisuus perustaa alueelle yksityinen luonnonsuojelualue (ks. Huhmarjoen ranta ja virkistysaluemerkintä s. 4). 14 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A

19 HANKASALONMÄEN SUOJELU Metsien käyttöä ja hoitoa ohjaa metsälaki, joka suojelee mm. lähteiden lähiympäristöt. Hiidenkirnut ovat pienialaisia geologisia kohteita, joiden suojelu perustuu Luonnonsuojelulakiin. LSL 23 : Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta Vihdissä päättää ympäristölautakunta. Yksityismaalla sijaitsevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää kunta maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Kaikki siirtolohkareet ja hiidenkirnut eivät automaattisesti ole suojeltuja. Hankasalonmäki on tehtyjen selvitysten perusteella luontoarvoiltaan tavanomaista metsätalousmetsää. Länsireunan lähteikkö ja hiidenkirnu on merkitty erikseen kohteiksi, joita ei saa tuhota. Muutoin alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jonka hyötykäyttöä ohjaavat metsälaki ja maa-aineslaki ja jonka käytöstä päättää viime kädessä maanomistaja itse. Hankasalonmäelle on tehty maa-aineslain mukainen kalliolouhintaan liittyvä ympäristölupahakemus. Ympäristöluvan käsittely oli vielä tätä kirjoitettaessa kesken ja hankkeeseen liittyvä yksityistietoimitus oli keskeytetty oikeuskäsittelyä varten. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS JA NATURA-ALUEET Suunnittelualueen lähin Natura 2000 luonnonsuojelualue on Nuuksio, joka sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä koillis- ja itäpuolella. Nuuksio tulee huomioida jättämällä yhdyskuntarakenteeseen riittävät ekologiset yhteydet Nuuksion suuntaan. Eteläpuolella noin 5,5 kilometrin päässä on Siuntiossa Torsgårdin metsän Natura-alue. Länsipuolella 4,5 kilometrin päässä on Lohjalla Lohjanharjun Natura-alue. Osayleiskaavalla ei ole vaikutuksia Torsgårdin metsän tai Lohjanharjun suojeluarvoihin. Siuntionjoen Natura-alueelle on matkaa yli 15 kilometriä. Koko osayleiskaava-alue kuuluu Siuntionjoen vesistöön, joten kaavan vaikutuksia Siuntionjoen luontoarvoihin on arvioitu jo luonnosvaiheessa. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan ole vaikutuksia Siuntionjoen Natura-alueen luontoarvoihin. Vesiasioista lisää kohdassa Pinta- ja pohjavedet. NUUKSIO LOHJANHARJU KAAVA-ALUE TORSGÅRD SIUNTIONJOKI Natura-alueet merkitty pinkillä värillä Lähde: Hiiden ympäristökartasto Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A 15

20 PINTA- JA POHJAVEDET Sade- ja pintavesien käsittelystä tulee huolehtia. Hulevesien huomiointi hyvä. Kypärijärven suojelun on onnistuttava. Vaikutukset Kypärijärveen suuret. Kypärijärvi saastuisi teollisuudesta aiheutuvista jäte- ja pintavesistä. Pohjaveden ja Kypärijärven puhtaus varmistettava. Maanrakennustyöt ei saa saastuttaa pohjavesiä. Ei yhdyskuntarakentamista valuma-alueelle. Muutoksia pohjaveteen, kaivoista loppuu vesi tai vesi saastuu. Rakennettavaan eläinsuojaan vesi kaivoista, jotka tp-alueella. Jos lampi-merkinnällä on vaikutusta maankäyttöön, vastustan vesialueeksi nimeämistä VESIENSUOJELU Vesilaissa on ehdoton pohjavesien pilaamiskielto. Myös pintavesien suhteen on tavoitteena vedenlaadun parantaminen nykyisestä, ei sen heikentäminen. Kaavamääräyksiin on sisällytetty hulevesisuunnittelun edellyttäminen detaljisuunnittelussa. Suojeltaville pienvesikohteille on kaavaehdotuksessa oma kaavamerkintä (neljä eri kohdetta). Koska koko suunnittelualue kuuluu erityissuojeltavan Siuntionjoen vesistöalueeseen, on vesien suojelu ollut keskeisessä asemassa kaavaa laadittaessa. Eräässä muistutuksessa toivotaan, että ei yhdyskuntarakentamista valuma-alueelle. Koska joka ikinen neliömetri maata on jonkun vesistön valuma-aluetta, tällaista tavoitetta ei voi ottaa rakentamiseen tähtäävän kaavoituksen pohjaksi. Tavoitteena kuitenkin on, että suunnittelussa kaikkia negatiivisia vaikutuksia mahdollisuuksien mukaan estetään, vähintäänkin minimoidaan ja tietyillä ratkaisuilla jopa parannetaan veden laatua nykyisestä. KYPÄRIJÄRVI Uuden osayleiskaavaluonnoksen maankäyttövarausten pohjalta teetetään pintavesimallinnus, jossa arvioidaan kaavan mahdollistaman rakentamisen vaikutukset Enäjärveen, Huhmarjärveen, Palojärveen, Kypärijärveen sekä Siuntionjokeen. Mallinnuksen myötä voidaan arvioida mahdolliset riskit ja tarvittavat suojatoimet. Suunnittelun alkuvaiheessa tehty riskien arviointi mahdollistaa tarvittaessa myös suunnitelmien muuttamisen vesistöä vähemmän kuormittavaksi. Kaava-alueella on tavoitteena vähentää myös olemassa olevan rakenteen vesistölle aiheuttamaa kuormitusta. HULEVESIALUEET Muistutuksessa on käytetty virheellisiä pinta-aloja. Ympäristövaikutusselvityksen mukaan laskennalliset hulevesialtaiden koot olisivat Nygårdinojalla 0,03-0,06 ha (eikä 8 ha kuten muistutuksessa) ja Leppäojalla 0,07-0,13 ha (eikä 10 ha kuten muistutuksessa). Osayleiskaavaehdotukseen on tehty reilut aluevaraukset, jotta hulevesijärjestelmää suunniteltaessa olisi mahdollisuus tehdä vaihtoehtoisia sijoitustarkasteluja. Koska nykyaikaiset hulevesialtaat puroineen ovat kauniita ja vetovoimaisia virkistyskohteita, suurilla aluevarauksilla turvataan myös mahdollinen virkistyskäyttö ja alueiden soveltuvuus myös osaksi ekologista verkostoa. Aluevarausten koolla ei siis ole mitään suhdetta ympäröivien rakentamisalueiden vaarallisuuteen. POHJAVESI Yleiskaavatasoisessa suunnittelussa huomioidaan kaikki vedenoton kannalta merkittävät pohjavesialueet. Tätä tietokantaa ylläpitää Vihdin osalta Uudenmaan ympäristökeskus. Pohjaveden korkeutta ja liikkumista tutkitaan vain pistemäisissä kohteissa, yleensä veden ottamoiden lähellä. 16 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A