EKO -ekotehokkuus,ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKO -ekotehokkuus,ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta"

Transkriptio

1

2 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A Alkusanat ECOREG-hankehaastattelu Karjaanjoki-hankehaastattelu Demo-MNA-hankehaastattelu ECOTRA-hankehaastattelu ENVIFACILITATE-hankehaastattelu EQUINE-hankehaastattelu EKO -ekotehokkuus,ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta Suomen 4H-liitto Care4Nature Teknillinen korkeakoulu Ekotehokkaan massatapahtuman käsikirja (ECOMASS) Agropolis Oy Toiminta- ja markkinointimalli ekologisesti ja eettisesti kestävälle hevosurheilulle (EQUINE-LIFE) Salon Kaupunki Vihreä laakso - esalonki: Salon seudun ympäristöhallinnan toimintamalli Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutusk. Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmän rakentaminen Teknillinen korkeakoulu, Koulutusk. Dipoli Työväline pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille ympäristöasioiden hoidon parantamiseen Agropolis Oy Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen toimintamalli - ympäristön, ruokaketjun ja kestävän kehityksen vuorovaikutussuhteen havainnollistaminen Suomen Ympäristökeskus Alueellinen ekotehokkuus - tapaustarkasteluna Kymenlaakso Maa- ja elitarviketalouden tutkimusk. Maaseututuotteiden ekosuunnittelu ja markkinointi Keski-Suomen Viatek Oy Onnettomuustilanteiden riskienhallinta pohjavesialueilla vaarallisten aineiden ja öljyjen kuljetuksessa maa- ja rautateillä Suomen ympäristökeskus Yhdennetty ympäristöarvioinnin mallinnus. CORINAIR-tietokannan Suomen ympäristökeskus Arviointi- ja seuranta menetelmien kehittäminen eräillä seuranta-alueilla Euroopassa JÄTTEET Terramare Oy YTV Raision kaupunki Tieliikelaitos Suomen Ympäristökeskus Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy Kemira Chemicals Sundin kunta Tampereen yliopistollinen keskussair. Keski-Suomen Viatek Helsingin yliopistollinen keskussairaala Menetelmäkehitys tributyylitinalla saastuneiden sedimenttien ruoppaukseen WastePrevKit Teollisen jätteen ja jäteveden uudelleenkäytön rehevöitymisen ehkäisemiseksi uudella (RIPESCA) Ympäristömyötäiset menetelmät alempiluokkaisen tiestön kunnostamiseen Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti Rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Fosfokipsin ja lentotuhkan hyötykäyttö maanrakentamisessa Kustannustehokas järjestelmä orgaanisen jätteen ja jäteveden käsittelemiseksi Sairaalamuovijätteen hyötykäyttömahdollisuudet Kaatopaikkojen hallittu sulkeminen ja jälkihoito Länsi-Uudellamaalla Terveydenhuollon jätelasinkierrätys

3 MAANKÄYTTÖ Turun yliopisto Lapin yliopisto Geologian tutkimuskeskus Suomen Ympäristökeskus Utajärven kunta Varsinais-Suomen liitto Uudenmaan ympäristökeskus Lohja-Rudus Oy Tampereen kaupunki Maatalouden tutkimuskeskus Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto Ympäristöä kuvaavan paikkatiedon sisällöllinen ja mittakaavaan, tarkkuuteen sekä käyttöön perustuva integrointi: avustavien mekanismien merkitys (ENVIFACILITATE) Matkailualueet maisemalaboratorioina - työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen (LANDSCAPE LAB) Tampereen alueen arseeniriskin arviointi ja hallinta (TAMAS) Luontaisen puhdistumisen (MLP) havainnollistaminen kunnostusmenetelmänä - DEMO-MNA Rokuan ekologinen matkailuympäristö Varsinais-Suomen rannikkoalueen käyttö- ja hoitostrategia Kestävä maatalous Vantaanjoella Saastuneen maa-aineksen alueellinen käsittelykeskus Silta - yhteissuunnittelulla kestävää kehitystä Kestävän maatalouden indikaattorit, ohjaus ja esittely Suomenlahden rannikkoalueiden kaavoitus TEOLLISUUS Insinööritoimisto AX-LVI Oy Paroc Group Oy Ab Länsivoima Forest-SAX Matti Pappinen Oy (Polvijärvi) BAT:n kehittäminen mekaanisen massanvalmistuksen VOC-päästöjen torjuntaan Jätteen injektointi kivivillan sulatusuuniin Sähköjohdinlinjan vianilmaisun kehittäminen Kostean teollisuus- ja yhdyskuntajätteen muuttaminen lämmöksi VESIVARAT Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskus Lohjan kaupunki Etelä-Savon ympäristökeskus Maatalouden tutkimuskeskus Vaasan kaupunki Länsi-Suomen Ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto Oy Labkotec Ab Helsingin yliopisto Perämeren ympäristötiedon hallintajärjestelmä Karjaanjoen vesistö - yhdennetty hallinta ja toimijaverkosto. Ranta-alueen merkitys optimaalisen seurantaohjelman osana... Maaseudulta vesistöön kulkeutuvan hajakuormituksen vähentäminen Kokemäenjoen vesistön valuma-alueella Vital Vaasa - kokeiluhanke ja toimintaohjelma veden kierron elvyttämiseksi Rehevöityneen järven ja sen valuma-alueen kunnostuksessa käytettävä uusi hallintajärjestelmä Kustannustehokas päätöksenteon työkalu boreaalisten jokivaluma-alueiden hoitoon Viljelyalueiden valumavesien hallinta Pyhäjärven suojeluprojekti-uusien työmenetelmien kehittäminen Happamien sulfaattimaiden aiheuttaman happamuuden torjuntamenetelmä Uusi menetelmä vesien saatumisen mittamiseen ja seuraamiseen Vesistön ja valuma-alueen kunnostus ja hoito 3

4 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A JULKAISIJA: Ympäristöministeriö TOIMITUS: Pekka Harju-Autti, Monika Mickos, Sari Keskinen, Katja Oranen, Maria Innanen ULKOASU: Ahoy Morguefile.com Kuvia sivuilla: 28, 38, 40, 42, 60, 64, 66, 70, 80, 86, 88, 90, 114, 124, 126 ISBN

5 Alkusanat Vesivarat, 12 kpl Eko - ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta, 12 kpl LIFE on Euroopan unionin ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, joka on ollut käynnissä jo vuodesta 1992 lähtien. Sen rahastot LIFE Luonto, LIFE Ympäristö ja LIFE Kolmannet maat tukevat luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseksi. Suomi on osallistunut LIFE Ympäristö -rahoituksen hakuun yhdeksänä vuotena. Tänä aikana 50 suomalaista ympäristöhanketta on saanut rahoitusta yhteensä 24,3 miljoonaa euroa. Suomi on menestynyt hakuprosesseissa hyvin, sillä hankkeillemme on myönnetty noin 4 prosenttia LIFE Ympäristö -rahoituksen budjetista Tällä hetkellä päättymässä oleva vaihe LIFE III ulottuu vuoden 2006 loppuun. Rahoitetut hankkeet toki jatkuvat aina vuoteen 2009 asti. Parhaillaan on meneillään 11 hanketta, joiden arvioidut kokonaisinvestoinnit ovat yli 19 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus näistä on noin 35 prosenttia. LIFE Ympäristö rahoittaa ns. demonstraatiohankkeita eli kokeilu- ja esittelyhankkeita. Hankkeessa käytettävän menetelmän kehitys on ohittanut tutkimusvaiheen, mutta menetelmää ei ole vielä hyödynnetty laajasti. LIFE Ympäristö -rahoitus edistää Teollisuus, 4 kpl Maankäyttö, 11 kpl suomalaista ympäristöosaamista ja mahdollistaa alan yrityksille ja muille ympäristöalan toimijoille uusia yhteyksiä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Tässä julkaisussa esitellään kaikki 50 suomalaista ympäristöhanketta, jotka ovat saaneet rahoitusta vuosina Nämä on jaoteltu viiteen eri teema-alueeseen: eko (ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta), jätteet, maankäyttö, teollisuus ja vesivarat. Hankkeet ovat jakautuneet muuten varsin tasaisesti näihin viiteen eri osa-alueeseen, mutta teollisuuspuolen hankkeita on ollut vähemmän. Toisaalta, monet jätesektorin hankkeista ovat suoraan tekemisissä teollisuuden kanssa. Jätteet, 11 kpl Viime vuosikymmenellä suomalaishankkeille oli tyypillistä painottuminen vesivarojen hallintaan. Kuluvan vuosikymmenen aikana puolestaan pääpaino hankkeissa on ollut teemoissa ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta, jätteet, sekä maankäyttö. Vuonna 2001 EU:n komissio valitsi kolme kaikkien aikojen parasta LIFE Ympäristö hankketta, joista yksi oli suomalainen. Kesällä 2006 komissio puolestaan valitsi vuosien parasta LIFE Ympäristö hankketta. Näistä peräti kolme oli Suomesta. Näistä valittiin vielä viisi Best of the best hanketta, joista yksi oli Suomalainen. Pekka Harju-Autti 5

6 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A Ecoreg-hankkeen ideana oli siirtää ekotehokkuuden käsite käytäntöön alueellisessa mittakaavassa. Hankkeessa kehitettiin ekotehokkuuden arvioimiseen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuriset indikaattorit Kymenlaakson alueelle. Lisäksi kehitettiin muillekin alueille soveltuva ekotehokkuuden seurantajärjestelmä. Erityistä Ecoreg-hankkeessa oli sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuden mukaan ottaminen ekotehokkuustarkasteluun, sillä ekotehokkuus määritellään yleensä vain talous- ja ympäristötekijöiden suhteena. 6

7 Sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien huomioimista projektissa toivottiin myös EU:n puolelta, kertoo yksi Ecoreg-hankkeen tutkijoista, Sirkka Koskela Suomen Ympäristökeskuksesta. Ecoregissä nämä asiat saatiin mukaan luontevasti, sillä SYKE:ssa on jo aikaisemmin ollut kestävän kehityksen tutkimusta, jonka puitteissa on sivuttu myös sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä. Vaikka Ecoreg olikin hankkeena paikkakuntakohtainen, Koskelan mukaan hankkeessa kehitettyjä menettelyjä ja ekotehokkuuden seurantaan suunniteltua laskentatyökalua on suhteellisen helppo sellaisenaan tai pienin muutoksin soveltaa kaikissa Suomen maakunnissa. Ekotehokkuuden arviointi- ja seurantajärjestelmää hyödyntävä hanke onkin jo käynnistetty Lounais-Suomessa. Muualla Euroopassa mekanismin ympäristöpuoli voi olla hankalasti sovellettavissa erilaisten olosuhteiden ja raportointijärjestelmien vuoksi, muilta osin sitä on suhteellisen helppo hyödyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella, arvelee Koskela. Ecoreg-hankkeen organisaatio käsitti kaksi erilaista työryhmää. Yleisempää ohjausta suoritti ohjausryhmä. Siihen kuului myös rahoittajien edustajia, jotka näin saivat mahdollisuuden vaikuttaa hankkeen onnistumiseen jo sen tekemisen aikana. Projektiryhmän vastuulla oli puolestaan varsinainen hankkeen toteuttaminen. Jako projekti- ja ohjausryhmän välillä on tyypillinen SYKE:n hankkeille ja toimi tässäkin tapauksessa hyvin. Ryhmien välillä ei ollut ristiriitoja, ja varsinkin ohjausryhmän ulkopuolinen ote hankkeen eri vaiheissa koettiin hyödylliseksi, kertoo Koskela. Koskelan mukaan hankkeen linkki yritysmaailmaan olisi kuitenkin voinut olla vahvempi. Vaikkei Ecoreg-hankkeella ollut juuri vaikeuksia saada mukaan partnereita, eivät yritykset Koskelan mukaan usein ole kovin kiinnostuneita pitkäaikaisista tutkimus- tai demonstraatiohankkeista varsinkaan, jos niillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Kokonaisuutena Ecoreg-hanke sujui etukäteissuunnitelman mukaan. EU:n puolelta toivottiin tarkkaa hankesuunnitelmaa, mikä on toisaalta hyvä asia, varsinkin rahoittajien kannalta. Toisaalta tutkijan luovuuden kannalta tiukka etukäteissuunnittelu tuntuu jonkin verran rajoittavalta, Koskela kertoo. Yhteistyö ja raportointi EU:iin päin on sujunut hyvin. Hankkeeseen liittyvä byrokratia on tosin koettu rankaksi. Koskelan vinkkinä onkin, että aikaa hallinnointiin, kirjanpitoon ja esimerkiksi vakiomääräyksiin tutustumiseen kannattaa varata reilusti. Myös raportointi on yllättävän aikaavievää. Loppuraportin tekemiseen on hyvä varata aikaa ainakin kolme kuukautta ennen hankkeen virallista päättymispäivää. Kaikki raportointi EU:iin päin kannattaa tehdä mahdollisimman tarkasti heti alusta lähtien, vinkkaa Koskela. Lisäksi tiedonlevittämisessä kannattaa olla itse aktiivinen: SYKE järjesti hankkeen tiimoilta kolme seminaaria, joiden kautta hanketta tehtiin tunnetuksi. Tiedonvälityksessä on hyödyllistä kiinnittää huomiota myös laatuun eli esimerkiksi jos järjestää seminaareja, niiden eteen kannattaa nähdä vaivaa, muistuttaa Koskela lopuksi. 7

8 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A Karjaanjoki Life -hankkeessa tarkoituksena on kokonaisen vesistön kunnon, vesiluonnon ja virkistyskäytön parantaminen. Hankkeessa huomioidaan myös kaavoituksen, peltoviljelyn ja metsäsuunnittelun vaikutukset vesistöön. Lisäksi vesistön seurantaa kehitetään EU:n vesipuitedirektiivin tavoitetilan mukaiseksi. Hankkeessa sovelletaan monia varsin uusia menetelmiä. Matemaattisten mallinnusten avulla voidaan esimerkiksi seurata levä- ja tulvatilannetta tai pohtia, mitä seurauksia vaikkapa jätevesien purkamispaikan valinnalla on vesistölle. Koska nämä mallinnussovellutukset ovat kenen tahansa nähtävillä hankkeen kotisivuilla, on niistä hyötyä sekä paikallisille asukkaille että päättäjille. 8

9 Karjaanjoki Life on esimerkillisen laaja-alainen hanke. Siinä on mukana yli 30 partneria ja se toimii kymmenen eri kunnan alueella. Projektissa onkin enemmän partnereita kuin missään muussa Suomen LIFE-hankkeessa. Hankepäällikkö Risto Murto kertoo Karjaanjoki Lifen taustasta: Idea lähti lohjalaisilta yrittäjiltä, joiden mielestä alueen tärkeimpiä ympäristöasioita ovat puhdas pohjavesi ja vesistön virkistyskäytön tukeminen. Kumpikin seikka auttaa sitouttamaan työntekijät työpaikkakuntaansa. Alueella toimii nimittäin paljon suuria yrityksiä, joilla on toimipisteitä myös muualla maassa ja näin työtekijöilläkin on useimmiten varaa valita, millä paikkakunnalla he haluavat asua ja työskennellä. LIFE-hanke lähti käyntiin yrittäjien rahoittaman vesistön käyttöarvon suunnitelman pohjalta. Murto on sitä mieltä, että koko hanke ei olisi toteutunut, jos rahoittajat eivät olisi päässeet mukaan hankkeeseen partnereiksi. Näin heidät on saatu hyvin sitoutettua hankkeeseen. Toisaalta suurimmaksi haasteeksi on Murron mukaan muodostunut juuri siihen osallistuvien kymmenien partnereiden määrä. Suuren hankkeen kaksinkertaiseen kirjanpitoon kuluu paljon aikaa, ja Murron mielestä komissio on turhankin kiinnostunut hallinnollisista seikoista. Ongelmallista on myös ollut se, että kaikista muutoksista pitäisi ilmoittaa komissiolle, mikä näin suuren toimijajoukon kanssa on hankalaa. Murron mielestä komission tulisikin paremmin huomioida hankkeet, joissa on paljon toimijoita. Hakijan on syytä muistaa, että jokainen uusi hankekumppani lisää projektin hallintobyrokratiaa. Murto kertoo hankkeen raportoinnista: Siinä kannattaa muistaa, että ihmisiä ne ovat siellä komissiossakin. Tietynlainen maalaisjärki toimii näissäkin asioissa. Esimerkiksi normaalisti näin suurella partnerimäärällä puoliväliraporttimme vaatimia taulukkoja olisi kertynyt noin 400 kappaletta, mutta me saimme fiksusti dokumentoiden pienennettyä tämän vain noin 150 :een. Jämerä raportoinnissa tulee olla, mutta omaa luovaa ajattelua voi tarpeen vaatiessa myös käyttää. Uusien menetelmien lisäksi hanke hyödyntää talkoovoimaa. Sata vapaaehtoista tarkkailee Lohjanjärven vedenlaatua, ja talkootyönä on tehty myös vesistön kunnostustöitä ja virtavesien kunnostamista. Nimenomaan talkootyö on onnistunut tässä hankkeessa hienosti. Esimerkiksi jokireitin puhdistustalkoihin saatiin mukava määrä työvoimaa, kun otettiin yhteyttä paikalliseen perhokalastusyhteisöön. Murron mielestä talkootyön parempi huomioiminen LIFE:ssa olisi tarpeen. LIFE:ssa talkootyötä ei nimittäin tunneta, mikä kannattaa huomioida jo hankkeen suunnittelussa. Kaikella työpanoksella - myös talkootyöllä - tulee siis olla jo hankesuunnitelmassa selkeästi määritelty hintansa. Henkilöiden käyttämät työajat sekä palkat tulee olla aukottomasti todennettavissa henkilöiden työaikaseurannasta. Projekti on jaettu seitsemään alahankkeeseen, jotka toimivat täysin itsenäisesti ja ovat myös hankkineet rahoituksensa itse. Murto toimii myös yhden alahankkeen vetäjänä. Jälkiviisaana pohdiskellen olisi kuitenkin ollut viisaampaa, että olisimme pitäneet projektin johtamisen erillisenä osionaan, sillä hankkeen laajuuden takia on hallinnoimisessa itsessäänkin paljon tekemistä. Toisaalta järjestely on toki antanut konkreettista tuntumaa hankkeeseen. Murron mielestä tiedonvälitykseen pitäisi suomalaishankkeiden yleensä panostaa enemmän. Tässä hankkeessa tiedotus on sujunut hyvin, sillä paikalliset tuntevat jo Karjaanjoki Life -nimen. Myös loppuseminaari onnistui hyvin. Siinä jokaisella osahankkeella oli omat standit, ja aikataulutuksessa otettiin huomioon yleisön tarpeet: aamupäivä omistettiin lapsille ja nuorille, iltapäivä asiantuntijoille ja loppuilta paikallisille asukkaille. Näin suotiin kaikille mahdollisuus osallistua tulosten julkistamistilaisuuteen. Alkuperäistä hankesuunnitelmaa muutettiin siten, että hankkeen oma iso kansainvälinen seminaari jätettiin pitämättä. Sen sijaan omat hankehenkilöt ovat osallistuneet alkuperäistä aktiivisemmin alojansa koskeviin kansainvälisiin ja kansallisiin konferensseihin. Näin saatiin hankkeen tuottama tieto paremmin kohdennettua oman alan asiantuntijoille. Tämä on parempi malli kuin oma iso kansainvälinen seminaari, johon ulkomaisia osallistujia ei välttämättä kovinkaan runsaasti olisi tullut. 9

10 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A MNA (monitored natural attenuation) on menetelmä, jossa maaperä tai pohjavesi puhdistuu luontaisten menetelmien avulla. Demo-MNA-projekti pyrkii tuottamaan MNA:sta arvokasta käytännön kokemusta ja tietoa, sillä menetelmän käyttö Suomessa ja Euroopan alueella on vielä suhteellisen harvinaista. Suomessa luontaisia menetelmiä ei ole juuri käytetty, koska lainsäädäntömme velvoittaa aktiiviseen pilaantuneen maan puhdistamiseen. Projektin yhtenä tarkoituksena onkin osoittaa, että myös luontaisin menetelmin saadaan tuloksia aikaan. 10

11 Projektin tarkoituksena on myös luoda ohjeistukset luontaisten menetelmien käytöstä, joten tulokset hyödyttävät kaikkia, jotka ovat tekemisissä pilaantuneiden maiden puhdistamisessa ympäristöviranomaisista konsultteihin, yrityksiin ja maanomistajiin. Lisäksi pyrimme vaikuttamaan parhaillaan EU:ssa muotoutuvaan, pilaantuneiden maiden puhdistamista koskevaan lainsäädäntöön, kertoo projektipäällikkö, Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Kirsten Jörgensen. Demo-MNA:n tutkimuskohteena on vanha, käytöstä poistettu kaatopaikka Hangon kaupungin alueella. Projektina Demo-MNA on pieni, sillä partnereita SYKE:n lisäksi on vain kaksi: Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Hangon kaupunki. Budjettikaan ei ole kovin suuri. Jörgensen kertoo, että pienessä projektissa koordinointi on helppoa. Pieni partnerijoukko on mahdollistanut tiiviin yhteistyön erityisesti SYKE:n ja GTK:n välillä. Projektin aikana olemme oppineet tuntemaan toisemme hyvin. Hanke on myös lisännyt vuorovaikutusta oman talon eri osastojen välillä. Tiivis yhteistyö ja monitieteellisyys antavat projektille lisäarvoa ja synergiaetuja, Jörgensen kertoo. Demo-MNA-projektia valvoo ohjausryhmä, jossa on mukana partnereiden ja ympäristöministeriön lisäksi myös öljyalan ja kuntaliiton edustajia. Ohjausryhmän ohjaus jää kuitenkin käytännössä aika vähäiseksi, sillä etukäteissuunnitelma sitoo projektin toteuttamista paljon. Ryhmä kokoontuukin vain noin kerran vuodessa. Ohjausryhmä toimii kuitenkin samalla myös tiedonvälittäjänä, sillä siihen osallistuvat tahot voivat kätevästi kertoa projektista ja sen kulusta omille sidosryhmilleen, huomauttaa Jörgensen. LIFE-hankkeisiin liittyvä tarkka etukäteissuunnittelu toisaalta helpottaa projektin toteuttamista, toisaalta rajoittaa. Jörgensenin mielestä tiukka suunnittelu kuitenkin sopii demonstraatioprojektiin. Kun on kerran suunnitellut, että mitä tehdään ja millä aikataululla, on toteuttaminen helppoa. Lisäksi raportoinnin deadlinet tavallaan pakottavat tekemään tarvittavat raportit ajallaan, Jörgensen selittää. Jörgensenin kokemuksen mukaan raportteja myös todella luetaan komissiossa. Demo-MNA-projekti on saanut hyvää palautetta, joka myös osoittaa, että raportteihin paneudutaan Brysselin päässä. Tosin LIFE:en liittyvä taloudellinen ja hallinnollinen raportointi on Jörgensenin mielestä hieman liioiteltua. Meidän projektimme budjetista suurin osa on kulunut työkustannuksiin, joiden dokumentoimiseen on omassa talossamme hyvät valmiudet. Talouspuoli vaatii silti projektivetäjältä paljon, Jörgensen huomauttaa. Kaikkiin ohjeistuksiin kannattaa perehtyä kunnolla, ettei mitään yllätyksiä pääse tapahtumaan. Vaikka Jörgensenin mielestä LI- FE onkin kokonaisuutena suhteellisen jäykkä systeemi, on se hänen mielestään myös varteenotettava rahoituskeino. LIFE sopii erityisen hyvin sellaisen tutkimushankkeen tueksi, jossa tiedonvälitys on tärkeä osa projektia. Tavanomainen tutkimushanke ei välttämättä ole sopiva LIFE-hankkeeksi. Tämä hanke on hyötynyt siitä paljon, sillä Suomessa on ollut vaikeaa saada rahoitusta pilaantuneiden maiden puhdistusmenetelmien tutkimiseen. Valtio ei useinkaan uskalla ottaa riskejä ja testata uusia menetelmiä, eivätkä yritykset useinkaan innostu asiasta, jos tiedossa ei ole jotakin kehitysrahaa, selvittää Jörgensen. Olemme tiedottaneet projektista tutkimuskohteessamme eli Hangossa. Näin pyrimme varmistamaan paikallisten asukkaiden myönteisen suhtautumisen projektiin. Lisäksi hanketta kohtaan on osoitettu kansainvälistä kiinnostusta. Sitä on esitelty seminaareissa Ruotsissa ja Saksassa, ja lisäksi projekti esitellään posterin avulla tärkeässä alan kokouksessa, Consoilissa, joka järjestetään kolmen vuoden välein, kertoo Jörgensen. 11

12 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A 12

13 ECOTRA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille Internet-pohjainen työväline, jonka avulla tavarakuljetusten ympäristökuormituksia voidaan raportoida ja näin edistää logistiikan ympäristöhaittojen pienentämistä. Työvälinettä tarvitaan siksi, että erityisesti pk-kuljetusyritykset eivät useinkaan tunne toimintansa ympäristövaikutuksia eivätkä ole pystyneet järjestelmällisesti vähentämään aiheuttamiaan ympäristöhaittoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tuula Pohjola Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolta. Partnereinamme tässä hankkeessa olivat Suomen Kuorma-autoliitto, Bitblit OY, portugalilainen ADENE ja unkarilainen Geonardo. ADENE vastaa Suomen Motivaa ja saatiinkin partneriksi juuri Suomen Motivan kautta. Geonardo taas on unkarilainen ympäristöyritys, joka löytyi TKK:n yhteysverkoston kautta, jatkaa Pohjola. Vaikka ECOTRA-hanke kesti vain kaksi vuotta ja siinä oli mukana suhteellisen pieni toimijajoukko, oli projektia paikoin vaikea hallita. Projektin sujumista hidastivat kansainvälisen yhteistyön ongelmat. Kulttuurierot olivat suuria: portugalilaisten ja unkarilaisten työtavat poikkesivat aika paljon suomalaisesta, kertoo Pohjola. Tietotekninen osaaminen ei heillä ollut niin vahvaa kuin Suomessa eikä asioita oikein saatu hoidettua pelkän sähköpostin tai kännyköiden varassa. Projektikokoukset olivat hyvin tärkeitä hankkeemme kannalta, sillä niiden avulla saimme asiat etenemään ja partnerit sitoutumaan hankkeeseemme. Kokouksia olisi voitu järjestää enemmänkin. Sitouttamiseen kului paljon aikaa myös siksi, etteivät partnerit tunteneet toisiaan entuudestaan. Tällaisessa tilanteessa kannattaisikin järjestää yhteinen tapaaminen ennen hankkeen alkua, vihjaa Pohjola. Myös se, että projektijohtajana oli nainen, aiheutti hämmennystä portugalilaisissa. Tällaisessa projektissa olikin tärkeää omaksua heti alusta vahva johtamistyyli, kertoo Pohjola. Mutta olihan toki kansainvälisestä yhteistyöstä paljon etujakin. Saimme esimerkiksi työvälineestämme ja sen koulutusohjelmasta käännökset sekä unkariksi että portugaliksi! Työvälinettä oli alun perin tarkoitus testata 15 yrityksellä, mutta loppujen lopuksi niitä saatiin mukaan seitsemän. Varsinainen testaus suoritettiin Suomessa ja Portugalissa 18 autolla, joista yhdeksään Suomen Kuorma-autoliitto (SKAL) sponsoroi ns. mustat laatikot, jotka keräsivät tarvittavat tiedot automaattisesti. SKAL:n satsaus oli suuri ja kertoi siitä, että hanke koettiin selvästi hyvin tärkeäksi. Meidän hankkeemme sivuaa myös suurempia ja EU:ssakin käsiteltäviä kysymyksiä. Tutkimuksemme mukaan Suomen hiilidioksidipäästöistä 30 prosenttia syntyy logistiikasta. Osuus on suuri ja herättää kysymyksen, pitäisikö logistiikka liittää osaksi päästökauppaa tai pitäisikö EU:n energiatehokkuus-direktiivin koskea myös logistiikkaa. Jotta näitä kysymyksiä voitaisiin pohtia, tarvitaan keskustelun pohjaksi tutkimustuloksia, joita meidän projektimme voi omalta osaltaan tarjota. Siksi meidän hankkeessamme tiedonvälitys oli tärkeässä asemassa, kertoo Pohjola. Hankkeen merkityksestä kertoo myös se, että ECOTRA:n pohjalta tehtyä tilastollista tietokantaa, EMISTRA:a, markkinoidaan yrityksille Liikenne- ja viestintäministeriön kautta ilmaiseksi. Helppokäyttöisen ja ilmaisen työvälineen avulla kuljetusyrityksiä pyritään sitouttamaan oman ympäristökuormituksen seurantaan. EMISTRA:n avulla yritykset voivat myös täyttää EMAS-asetuksen ja ISO14001-standardin vaatimukset. ECOTRA-hankkeen taloudenpito keskitettiin TKK:lle, joka keräsi erilaisia kuitteja huimat kaksitoista mapillista. Huolellinen kirjanpito kannatti, sillä komissio oli talousasioissa hyvin tarkka: seitsemänkin sentin heitto kirjanpidossa tutkittiin ja jopa kokouskahvien tarpeellisuudesta kyseltiin! Hankkeen kustannukset eriteltiin partnereittain, mikä osoittautui myös hyväksi ratkaisuksi. Yhdeltä partnereista jäi nimittäin tekemättä osa sovitusta työstä, mikä oli helppo selvittää komissiolle eritellyn kirjanpidon takia. Kaikki paperityöt kannattaa tehdä aina jokaisen taskin jälkeen valmiiksi asti, niin niitä ei tarvitse enää miettiä sen jälkeen. Tarkka kannattaa olla myös konsortiosopimuksia tehdessä. Meidän projektissamme mukana sopimuksia tekemässä oli juristi. Kun muistaa olla kaikessa huolellinen, välttyy monelta harmilta, muistuttaa Pohjola. 13

14 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A 14

15 Turun yliopiston maantieteen laitoksella koordinoitava Envifacilitate-hanke lähti liikkeelle käytännön ongelmasta. Päivittäin paikkatiedon kanssa tekemisissä ollessaan professori Risto Kalliola ja tutkija Tuuli Toivonen huomasivat, että vaikka paikkatietoa on olemassa paljon, sitä jaetaan vähän. Ylipäänsä mekanismeja paikkatiedon jakamiseksi on vähän ja ne ovat yleensä kaupallisten toimijoiden käsissä. Olemassa olevien tietojen vaikea saatavuus heikentää pahimmillaan päätöksenteon ja sitä tukevan työn tehokkuutta. Idea paikkatietoa jakavasta palvelusta päätettiin toteuttaa LIFE-hankkeena. Hankkeemme on muihin LIFEhankkeisiin verrattuna aika erilainen: se toimii suurimmaksi osaksi virtuaalimaailmassa, kertoo Kalliola. Täysin vastaavanlaista projektia ei ole koskaan aikaisemmin toteutettu, lisää Toivonen. Envifacilitate-projektin puitteissa pyritään paikkatiedon integrointiin ja jakeluun kolmella eri tasolla: kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Hankkeessa ei pyritä tuottamaan uutta tietoa, vaan rakentamaan mekanismeja, joiden kautta käyttäjä pääsisi käsiksi eri aineistontuottajien paikkatietoaineistoihin, joita nyt ei ole verkon kautta saatavilla tai jotka ovat hajallaan. Kehitystyö keskittyy kolmeen eri haaraan: katselupalveluihin, joilla kansainvälisiä ja paikallisia paikkatietoja pääsee selaamaan Internetin välityksellä; arkistopalveluun, joka sallii lyhytikäisten projektien tietojen tallennuksen sekä Paikkatietolainaamoon, jonka kautta välitetään testikäyttöön eri aineistontuottajien aineistoja. Palvelut on tarkoitus kytkeä suomalaiseen ja eurooppalaiseen paikkatietokehitykseen mahdollisimman hyvin. EU:ssa on valmisteilla direktiivi, joka velvoittaa paikkatiedon jakamiseen julkishallinnossa. Toivommekin, että oma projektimme auttaisi tämän direktiivin toteuttamisessa ja sen laajentamisessa muualle yhteiskuntaan. Projektin menestyminen riippuu siitä, miten sen saa integroitua muihin projekteihin ja prosesseihin. Olemme Envifacilitaten aikana mukana vaikuttamassa eräissä EU:n työryhmissä, joissa selvästikin meidän hankkeemme nähdään ajan hermolla olevana konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka monet asiat tulisi muuallakin hoitaa, Kalliola selventää. Yksi Envifacilitaten tavoitteista on kannustaa Viroa ja Latviaa paikkatiedon jakamisen kulttuuriin sekä saada kansallinen järjestäytyminen vauhtiin näissä maissa. Tavoitteeseen pyritään toimimalla hankkeessa yhteistyössä Viron ympäristötietokeskuksen ja Latvian yliopiston kanssa. Käytännössä hankkeen taloudellisen puolen pyörittäminen kolmella eri valuutalla on ollut välillä aika raskasta, myöntää projektipäällikkö Toivonen. Toisaalta taas komissiosta hanketta seuraava ns. monitoring team on latvialainen firma, joka on ollut monessa käytännön kysymyksessä hyvänä apuna. Hallinnolliseen puoleen ei minulta kuitenkaan projektipäällikkönä ole mennyt kuin noin kolmasosa käytetystä työajasta. Loppuaika on kulunut substanssitehtäviin, minkä olen kokenut hyvänä asiana. Olen sitä mieltä, että projektipäällikönkin olisi aina hyvä osallistua myös substanssityöhön, jotta kokonaiskuva projektin etenemisestä säilyy, huomauttaa Toivonen. Envifacilitate on Kalliolalle toinen, Toivoselle ensimmäinen LIFEhanke. Hakemusta tehdessä saimme ympäristöministeriöltä mukavasti apua ja kommentteja. Ympäristöministeriön myöntämä LIFE-valmistelurahoitus oli tässä suhteessa myös suuresti hyödyksi, kertoo Kalliola. Hakemus kannattaa suunnitella perinpohjin, sillä sitä ei juuri voi muutella jälkikäteen, huomauttaa Toivonen. Komissio sallii kymmenen prosentin verran muutosta hakemukseen eri kustannuskategorioiden välillä, mikä ei ole kovin paljon. Tiukka etukäteissuunnittelu voi tuntua hankalalta, jos hanke on yhtä innovatiivinen kuin Envifacilitate. Toisaalta on hyvä muistaa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Komission kanssa työskentelyssä olen huomannut myönteisen asenteen olevan hyödyksi, jatkaa Kalliola. Jos aina komission pyytäessä meiltä jotakin ajattelisi, että mitähän ne ihmettä ne nyt taas meiltä vaatii, niin menisi paljon energiaa hukkaan. Yhteistyön hengessä toimiessa myös huomaa, että kyllä niissä Brysselin päästä tulevissa vaatimuksissa yleensä on myös ihan ymmärrettävä tarve taustalla, Kalliola kertoo. Kannattaa myös asettaa itsensä välillä rahoittajan asemaan, jolloin esimerkiksi budjetointi ei tunnu niin työläältä. Tämä voi olla hankalaa, jos itsellä on esimerkiksi akateeminen tausta, mutta hyödyllistä pitemmän päälle, neuvoo Kalliola lopuksi. 15

16 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A 16

17 Hevosurheilun kehittämiseen keskittyvä Equine-hanke on saanut vetäjäkseen kokeneen LIFE-hankkeistajan: elintarviketalouden, ympäristöteknologian ja maaseudun kehitysyhtiö Agropolis Oy: n. Markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa on ollut mukana eri tehtävissä kaikkiaan viidessä eri LIFE Ympäristö -hankkeessa 1990-luvun lopulta lähtien. Järjestyksessä toinen Agropolis Oy:n johtama hanke, Equine, keskittyy hevosurheilun kehittämiseen. Hanke aloitettiin, koska hevosten määrä on lähes kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana ja kaikenlainen hevosiin liittyvä toiminta on näin ollen tullut entistä merkittävämmäksi, taustoittaa Pirkkamaa. Equine-hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamallit hevosurheilulle, joka on ekologista, turvallista ja eettisesti kestävää, hän jatkaa. Hankkeen sisällä pyritään luomaan ja toteuttamaan ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvinvointijärjestelmä. Lisäksi pyritään löytämään ratkaisuja alaan liittyviin ympäristöongelmiin, kehittämään hevostoiminnan eri osapuolten välistä vuorovaikutusta sekä toteuttamaan kansainvälinen vertailututkimus yhteiskunnallisista ohjauskeinoista Suomen, Ruotsin ja Alankomaiden välillä. Equine-hanke toteutetaan yhteistyössä monien erilaisten alan toimijoiden kanssa: mukana on niin vakuutusyhtiö kuin hevosharrastajia. Projektin eteenpäin vieminen erilaisten ihmisten kanssa on antoisaa, mutta myös haastavaa. Ennen LIFE-hankkeen aloittamista kannattaakin ottaa huomioon se, millaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on ryhtymässä työhön ja muistaa, että esimerkiksi päätöksentekoprosessit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan, neuvoo Pirkkamaa. Projektipäällikön tulee osata kommunikoida luonnollisesti kaikkien kanssa. Yhteistyökumppaneita mietittäessä kannattaa Pirkkamaan mielestä olla rohkea. Kaikkia käytettävissä olevia verkostoja kannattaa hyödyntää ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi tutkimus- ja oppilaitosten verkostot ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita etsittäessä, vihjaa Pirkkamaa. Jo olemassaolevia verkostoja kannattaa hyödyntää myös tiedonvälityksessä, johon tulee Pirkkamaan mielestä satsata budjettia mietittäessä. Equine-hankkeessa tiedonvälitykseen on varattu yli 10 prosenttia budjetista. Tämä on enemmän kuin suomalaishankkeissa yleensä, joissa usein korostuu substanssiosaaminen tiedonvälityksen kustannuksella. Minusta osuus on kuitenkin oikean kokoinen, jos jotain halutaan oikeasti saada aikaan. Esimerkiksi kunnollisten esitteiden valmistaminen voi maksaa yllättävän paljon, vinkkaa Pirkkamaa. Kokonaisuutena LIFE on Pirkkamaan mielestä parantunut vuosien varrella: esimerkiksi ohjeistus on tullut tarkemmaksi. Toisaalta taas erilaisia säädöksiäkin on syntynyt lisää, mikä puolestaan lisää hankkeeseen osallistujien työtaakkaa. Parantamisen varaa olisi Pirkkamaan mielestä suunnitelmien muuttamisen suhteen. Suunnitelmia tulisi voida tarkistaa joustavammin prosessin edetessä eikä jokaista yksityiskohtaa tarvitsisi päättää heti hankkeen alussa. Nyt esimerkiksi revisio tulee palauttaa kahden, kolmen viikon kuluessa siitä, kun se on saapunut. Tällöin ei jää kovinkaan paljon neuvotteluaikaa yhteistyökumppaneiden kanssa, Pirkkamaa huomauttaa. Neuvotteluaikaa tarvittaisiin varsinkin silloin, kun yhteistyökumppaneina on yrityksiä. Yrityksiä voisi LI- FE-hankkeissa olla mukana enemmänkin, vaikka edut mukanaolosta heille tulevatkin esimerkiksi parantuneena ympäristöosaamisena eivätkä välittömänä taloudellisena hyötynä. Agropolis Oy pyrkii jo toimintatavastaan johtuen hakemaan partnereiksi erilaisia yrityksiä myös pieniä ja keskisuuria sellaisia. Jos rahoituslähteitä on tarpeeksi monta, ei yksittäisen osallistujan osuus ole enää kovin suuri. Tällöin on helpompi saada mukaan myös pienempiä yrityksiä, kertoo Pirkkamaa. Yritysten mukaan saamisesta on hyötyä myös isommissa päämäärissä. Itselläni on tausta maataloudessa, ja siksi yritänkin omalta osaltani pyrkiä vaikuttamaan siihen, että maaseutu pysyisi vireänä edelleen ja sen ympäristö houkuttelevana, päättää Pirkkamaa. 17

18 E K O e k o t e h o k k u u s, y m p ä r i s t ö j ä r j e s t e l m ä t j a t i e d o n h a l l i n t a 18

19 E K O Ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta 19

20 E K O e k o t e h o k k u u s, y m p ä r i s t ö j ä r j e s t e l m ä t j a t i e d o n h a l l i n t a 20

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille

Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille Teollinen ekologia kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa MTT, Jokioinen 30.1.2007 Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille Markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Maunulan XIV kesäseminaari 3.6.2010 Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Janne Roininen Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Ihminen ympäristössä: Maaperä Ympäristötiedon foorumi ja Kuntaliitto 21.11.2016 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Lotta Haukipuro Outi Keränen Hannu Torvinen Yhteistyöllä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Kestävää kasvua ympäristönkunnostuksesta Jarno Laitinen Projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Pilaantuneet maa-alueet Suomessa Maaperän tilan tietojärjestelmässä

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot