EKO -ekotehokkuus,ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKO -ekotehokkuus,ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta"

Transkriptio

1

2 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A Alkusanat ECOREG-hankehaastattelu Karjaanjoki-hankehaastattelu Demo-MNA-hankehaastattelu ECOTRA-hankehaastattelu ENVIFACILITATE-hankehaastattelu EQUINE-hankehaastattelu EKO -ekotehokkuus,ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta Suomen 4H-liitto Care4Nature Teknillinen korkeakoulu Ekotehokkaan massatapahtuman käsikirja (ECOMASS) Agropolis Oy Toiminta- ja markkinointimalli ekologisesti ja eettisesti kestävälle hevosurheilulle (EQUINE-LIFE) Salon Kaupunki Vihreä laakso - esalonki: Salon seudun ympäristöhallinnan toimintamalli Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutusk. Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmän rakentaminen Teknillinen korkeakoulu, Koulutusk. Dipoli Työväline pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille ympäristöasioiden hoidon parantamiseen Agropolis Oy Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen toimintamalli - ympäristön, ruokaketjun ja kestävän kehityksen vuorovaikutussuhteen havainnollistaminen Suomen Ympäristökeskus Alueellinen ekotehokkuus - tapaustarkasteluna Kymenlaakso Maa- ja elitarviketalouden tutkimusk. Maaseututuotteiden ekosuunnittelu ja markkinointi Keski-Suomen Viatek Oy Onnettomuustilanteiden riskienhallinta pohjavesialueilla vaarallisten aineiden ja öljyjen kuljetuksessa maa- ja rautateillä Suomen ympäristökeskus Yhdennetty ympäristöarvioinnin mallinnus. CORINAIR-tietokannan Suomen ympäristökeskus Arviointi- ja seuranta menetelmien kehittäminen eräillä seuranta-alueilla Euroopassa JÄTTEET Terramare Oy YTV Raision kaupunki Tieliikelaitos Suomen Ympäristökeskus Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy Kemira Chemicals Sundin kunta Tampereen yliopistollinen keskussair. Keski-Suomen Viatek Helsingin yliopistollinen keskussairaala Menetelmäkehitys tributyylitinalla saastuneiden sedimenttien ruoppaukseen WastePrevKit Teollisen jätteen ja jäteveden uudelleenkäytön rehevöitymisen ehkäisemiseksi uudella (RIPESCA) Ympäristömyötäiset menetelmät alempiluokkaisen tiestön kunnostamiseen Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti Rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Fosfokipsin ja lentotuhkan hyötykäyttö maanrakentamisessa Kustannustehokas järjestelmä orgaanisen jätteen ja jäteveden käsittelemiseksi Sairaalamuovijätteen hyötykäyttömahdollisuudet Kaatopaikkojen hallittu sulkeminen ja jälkihoito Länsi-Uudellamaalla Terveydenhuollon jätelasinkierrätys

3 MAANKÄYTTÖ Turun yliopisto Lapin yliopisto Geologian tutkimuskeskus Suomen Ympäristökeskus Utajärven kunta Varsinais-Suomen liitto Uudenmaan ympäristökeskus Lohja-Rudus Oy Tampereen kaupunki Maatalouden tutkimuskeskus Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto Ympäristöä kuvaavan paikkatiedon sisällöllinen ja mittakaavaan, tarkkuuteen sekä käyttöön perustuva integrointi: avustavien mekanismien merkitys (ENVIFACILITATE) Matkailualueet maisemalaboratorioina - työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen (LANDSCAPE LAB) Tampereen alueen arseeniriskin arviointi ja hallinta (TAMAS) Luontaisen puhdistumisen (MLP) havainnollistaminen kunnostusmenetelmänä - DEMO-MNA Rokuan ekologinen matkailuympäristö Varsinais-Suomen rannikkoalueen käyttö- ja hoitostrategia Kestävä maatalous Vantaanjoella Saastuneen maa-aineksen alueellinen käsittelykeskus Silta - yhteissuunnittelulla kestävää kehitystä Kestävän maatalouden indikaattorit, ohjaus ja esittely Suomenlahden rannikkoalueiden kaavoitus TEOLLISUUS Insinööritoimisto AX-LVI Oy Paroc Group Oy Ab Länsivoima Forest-SAX Matti Pappinen Oy (Polvijärvi) BAT:n kehittäminen mekaanisen massanvalmistuksen VOC-päästöjen torjuntaan Jätteen injektointi kivivillan sulatusuuniin Sähköjohdinlinjan vianilmaisun kehittäminen Kostean teollisuus- ja yhdyskuntajätteen muuttaminen lämmöksi VESIVARAT Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskus Lohjan kaupunki Etelä-Savon ympäristökeskus Maatalouden tutkimuskeskus Vaasan kaupunki Länsi-Suomen Ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto Oy Labkotec Ab Helsingin yliopisto Perämeren ympäristötiedon hallintajärjestelmä Karjaanjoen vesistö - yhdennetty hallinta ja toimijaverkosto. Ranta-alueen merkitys optimaalisen seurantaohjelman osana... Maaseudulta vesistöön kulkeutuvan hajakuormituksen vähentäminen Kokemäenjoen vesistön valuma-alueella Vital Vaasa - kokeiluhanke ja toimintaohjelma veden kierron elvyttämiseksi Rehevöityneen järven ja sen valuma-alueen kunnostuksessa käytettävä uusi hallintajärjestelmä Kustannustehokas päätöksenteon työkalu boreaalisten jokivaluma-alueiden hoitoon Viljelyalueiden valumavesien hallinta Pyhäjärven suojeluprojekti-uusien työmenetelmien kehittäminen Happamien sulfaattimaiden aiheuttaman happamuuden torjuntamenetelmä Uusi menetelmä vesien saatumisen mittamiseen ja seuraamiseen Vesistön ja valuma-alueen kunnostus ja hoito 3

4 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A JULKAISIJA: Ympäristöministeriö TOIMITUS: Pekka Harju-Autti, Monika Mickos, Sari Keskinen, Katja Oranen, Maria Innanen ULKOASU: Ahoy Morguefile.com Kuvia sivuilla: 28, 38, 40, 42, 60, 64, 66, 70, 80, 86, 88, 90, 114, 124, 126 ISBN

5 Alkusanat Vesivarat, 12 kpl Eko - ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta, 12 kpl LIFE on Euroopan unionin ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, joka on ollut käynnissä jo vuodesta 1992 lähtien. Sen rahastot LIFE Luonto, LIFE Ympäristö ja LIFE Kolmannet maat tukevat luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseksi. Suomi on osallistunut LIFE Ympäristö -rahoituksen hakuun yhdeksänä vuotena. Tänä aikana 50 suomalaista ympäristöhanketta on saanut rahoitusta yhteensä 24,3 miljoonaa euroa. Suomi on menestynyt hakuprosesseissa hyvin, sillä hankkeillemme on myönnetty noin 4 prosenttia LIFE Ympäristö -rahoituksen budjetista Tällä hetkellä päättymässä oleva vaihe LIFE III ulottuu vuoden 2006 loppuun. Rahoitetut hankkeet toki jatkuvat aina vuoteen 2009 asti. Parhaillaan on meneillään 11 hanketta, joiden arvioidut kokonaisinvestoinnit ovat yli 19 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus näistä on noin 35 prosenttia. LIFE Ympäristö rahoittaa ns. demonstraatiohankkeita eli kokeilu- ja esittelyhankkeita. Hankkeessa käytettävän menetelmän kehitys on ohittanut tutkimusvaiheen, mutta menetelmää ei ole vielä hyödynnetty laajasti. LIFE Ympäristö -rahoitus edistää Teollisuus, 4 kpl Maankäyttö, 11 kpl suomalaista ympäristöosaamista ja mahdollistaa alan yrityksille ja muille ympäristöalan toimijoille uusia yhteyksiä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Tässä julkaisussa esitellään kaikki 50 suomalaista ympäristöhanketta, jotka ovat saaneet rahoitusta vuosina Nämä on jaoteltu viiteen eri teema-alueeseen: eko (ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta), jätteet, maankäyttö, teollisuus ja vesivarat. Hankkeet ovat jakautuneet muuten varsin tasaisesti näihin viiteen eri osa-alueeseen, mutta teollisuuspuolen hankkeita on ollut vähemmän. Toisaalta, monet jätesektorin hankkeista ovat suoraan tekemisissä teollisuuden kanssa. Jätteet, 11 kpl Viime vuosikymmenellä suomalaishankkeille oli tyypillistä painottuminen vesivarojen hallintaan. Kuluvan vuosikymmenen aikana puolestaan pääpaino hankkeissa on ollut teemoissa ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta, jätteet, sekä maankäyttö. Vuonna 2001 EU:n komissio valitsi kolme kaikkien aikojen parasta LIFE Ympäristö hankketta, joista yksi oli suomalainen. Kesällä 2006 komissio puolestaan valitsi vuosien parasta LIFE Ympäristö hankketta. Näistä peräti kolme oli Suomesta. Näistä valittiin vielä viisi Best of the best hanketta, joista yksi oli Suomalainen. Pekka Harju-Autti 5

6 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A Ecoreg-hankkeen ideana oli siirtää ekotehokkuuden käsite käytäntöön alueellisessa mittakaavassa. Hankkeessa kehitettiin ekotehokkuuden arvioimiseen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuriset indikaattorit Kymenlaakson alueelle. Lisäksi kehitettiin muillekin alueille soveltuva ekotehokkuuden seurantajärjestelmä. Erityistä Ecoreg-hankkeessa oli sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuden mukaan ottaminen ekotehokkuustarkasteluun, sillä ekotehokkuus määritellään yleensä vain talous- ja ympäristötekijöiden suhteena. 6

7 Sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien huomioimista projektissa toivottiin myös EU:n puolelta, kertoo yksi Ecoreg-hankkeen tutkijoista, Sirkka Koskela Suomen Ympäristökeskuksesta. Ecoregissä nämä asiat saatiin mukaan luontevasti, sillä SYKE:ssa on jo aikaisemmin ollut kestävän kehityksen tutkimusta, jonka puitteissa on sivuttu myös sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä. Vaikka Ecoreg olikin hankkeena paikkakuntakohtainen, Koskelan mukaan hankkeessa kehitettyjä menettelyjä ja ekotehokkuuden seurantaan suunniteltua laskentatyökalua on suhteellisen helppo sellaisenaan tai pienin muutoksin soveltaa kaikissa Suomen maakunnissa. Ekotehokkuuden arviointi- ja seurantajärjestelmää hyödyntävä hanke onkin jo käynnistetty Lounais-Suomessa. Muualla Euroopassa mekanismin ympäristöpuoli voi olla hankalasti sovellettavissa erilaisten olosuhteiden ja raportointijärjestelmien vuoksi, muilta osin sitä on suhteellisen helppo hyödyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella, arvelee Koskela. Ecoreg-hankkeen organisaatio käsitti kaksi erilaista työryhmää. Yleisempää ohjausta suoritti ohjausryhmä. Siihen kuului myös rahoittajien edustajia, jotka näin saivat mahdollisuuden vaikuttaa hankkeen onnistumiseen jo sen tekemisen aikana. Projektiryhmän vastuulla oli puolestaan varsinainen hankkeen toteuttaminen. Jako projekti- ja ohjausryhmän välillä on tyypillinen SYKE:n hankkeille ja toimi tässäkin tapauksessa hyvin. Ryhmien välillä ei ollut ristiriitoja, ja varsinkin ohjausryhmän ulkopuolinen ote hankkeen eri vaiheissa koettiin hyödylliseksi, kertoo Koskela. Koskelan mukaan hankkeen linkki yritysmaailmaan olisi kuitenkin voinut olla vahvempi. Vaikkei Ecoreg-hankkeella ollut juuri vaikeuksia saada mukaan partnereita, eivät yritykset Koskelan mukaan usein ole kovin kiinnostuneita pitkäaikaisista tutkimus- tai demonstraatiohankkeista varsinkaan, jos niillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Kokonaisuutena Ecoreg-hanke sujui etukäteissuunnitelman mukaan. EU:n puolelta toivottiin tarkkaa hankesuunnitelmaa, mikä on toisaalta hyvä asia, varsinkin rahoittajien kannalta. Toisaalta tutkijan luovuuden kannalta tiukka etukäteissuunnittelu tuntuu jonkin verran rajoittavalta, Koskela kertoo. Yhteistyö ja raportointi EU:iin päin on sujunut hyvin. Hankkeeseen liittyvä byrokratia on tosin koettu rankaksi. Koskelan vinkkinä onkin, että aikaa hallinnointiin, kirjanpitoon ja esimerkiksi vakiomääräyksiin tutustumiseen kannattaa varata reilusti. Myös raportointi on yllättävän aikaavievää. Loppuraportin tekemiseen on hyvä varata aikaa ainakin kolme kuukautta ennen hankkeen virallista päättymispäivää. Kaikki raportointi EU:iin päin kannattaa tehdä mahdollisimman tarkasti heti alusta lähtien, vinkkaa Koskela. Lisäksi tiedonlevittämisessä kannattaa olla itse aktiivinen: SYKE järjesti hankkeen tiimoilta kolme seminaaria, joiden kautta hanketta tehtiin tunnetuksi. Tiedonvälityksessä on hyödyllistä kiinnittää huomiota myös laatuun eli esimerkiksi jos järjestää seminaareja, niiden eteen kannattaa nähdä vaivaa, muistuttaa Koskela lopuksi. 7

8 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A Karjaanjoki Life -hankkeessa tarkoituksena on kokonaisen vesistön kunnon, vesiluonnon ja virkistyskäytön parantaminen. Hankkeessa huomioidaan myös kaavoituksen, peltoviljelyn ja metsäsuunnittelun vaikutukset vesistöön. Lisäksi vesistön seurantaa kehitetään EU:n vesipuitedirektiivin tavoitetilan mukaiseksi. Hankkeessa sovelletaan monia varsin uusia menetelmiä. Matemaattisten mallinnusten avulla voidaan esimerkiksi seurata levä- ja tulvatilannetta tai pohtia, mitä seurauksia vaikkapa jätevesien purkamispaikan valinnalla on vesistölle. Koska nämä mallinnussovellutukset ovat kenen tahansa nähtävillä hankkeen kotisivuilla, on niistä hyötyä sekä paikallisille asukkaille että päättäjille. 8

9 Karjaanjoki Life on esimerkillisen laaja-alainen hanke. Siinä on mukana yli 30 partneria ja se toimii kymmenen eri kunnan alueella. Projektissa onkin enemmän partnereita kuin missään muussa Suomen LIFE-hankkeessa. Hankepäällikkö Risto Murto kertoo Karjaanjoki Lifen taustasta: Idea lähti lohjalaisilta yrittäjiltä, joiden mielestä alueen tärkeimpiä ympäristöasioita ovat puhdas pohjavesi ja vesistön virkistyskäytön tukeminen. Kumpikin seikka auttaa sitouttamaan työntekijät työpaikkakuntaansa. Alueella toimii nimittäin paljon suuria yrityksiä, joilla on toimipisteitä myös muualla maassa ja näin työtekijöilläkin on useimmiten varaa valita, millä paikkakunnalla he haluavat asua ja työskennellä. LIFE-hanke lähti käyntiin yrittäjien rahoittaman vesistön käyttöarvon suunnitelman pohjalta. Murto on sitä mieltä, että koko hanke ei olisi toteutunut, jos rahoittajat eivät olisi päässeet mukaan hankkeeseen partnereiksi. Näin heidät on saatu hyvin sitoutettua hankkeeseen. Toisaalta suurimmaksi haasteeksi on Murron mukaan muodostunut juuri siihen osallistuvien kymmenien partnereiden määrä. Suuren hankkeen kaksinkertaiseen kirjanpitoon kuluu paljon aikaa, ja Murron mielestä komissio on turhankin kiinnostunut hallinnollisista seikoista. Ongelmallista on myös ollut se, että kaikista muutoksista pitäisi ilmoittaa komissiolle, mikä näin suuren toimijajoukon kanssa on hankalaa. Murron mielestä komission tulisikin paremmin huomioida hankkeet, joissa on paljon toimijoita. Hakijan on syytä muistaa, että jokainen uusi hankekumppani lisää projektin hallintobyrokratiaa. Murto kertoo hankkeen raportoinnista: Siinä kannattaa muistaa, että ihmisiä ne ovat siellä komissiossakin. Tietynlainen maalaisjärki toimii näissäkin asioissa. Esimerkiksi normaalisti näin suurella partnerimäärällä puoliväliraporttimme vaatimia taulukkoja olisi kertynyt noin 400 kappaletta, mutta me saimme fiksusti dokumentoiden pienennettyä tämän vain noin 150 :een. Jämerä raportoinnissa tulee olla, mutta omaa luovaa ajattelua voi tarpeen vaatiessa myös käyttää. Uusien menetelmien lisäksi hanke hyödyntää talkoovoimaa. Sata vapaaehtoista tarkkailee Lohjanjärven vedenlaatua, ja talkootyönä on tehty myös vesistön kunnostustöitä ja virtavesien kunnostamista. Nimenomaan talkootyö on onnistunut tässä hankkeessa hienosti. Esimerkiksi jokireitin puhdistustalkoihin saatiin mukava määrä työvoimaa, kun otettiin yhteyttä paikalliseen perhokalastusyhteisöön. Murron mielestä talkootyön parempi huomioiminen LIFE:ssa olisi tarpeen. LIFE:ssa talkootyötä ei nimittäin tunneta, mikä kannattaa huomioida jo hankkeen suunnittelussa. Kaikella työpanoksella - myös talkootyöllä - tulee siis olla jo hankesuunnitelmassa selkeästi määritelty hintansa. Henkilöiden käyttämät työajat sekä palkat tulee olla aukottomasti todennettavissa henkilöiden työaikaseurannasta. Projekti on jaettu seitsemään alahankkeeseen, jotka toimivat täysin itsenäisesti ja ovat myös hankkineet rahoituksensa itse. Murto toimii myös yhden alahankkeen vetäjänä. Jälkiviisaana pohdiskellen olisi kuitenkin ollut viisaampaa, että olisimme pitäneet projektin johtamisen erillisenä osionaan, sillä hankkeen laajuuden takia on hallinnoimisessa itsessäänkin paljon tekemistä. Toisaalta järjestely on toki antanut konkreettista tuntumaa hankkeeseen. Murron mielestä tiedonvälitykseen pitäisi suomalaishankkeiden yleensä panostaa enemmän. Tässä hankkeessa tiedotus on sujunut hyvin, sillä paikalliset tuntevat jo Karjaanjoki Life -nimen. Myös loppuseminaari onnistui hyvin. Siinä jokaisella osahankkeella oli omat standit, ja aikataulutuksessa otettiin huomioon yleisön tarpeet: aamupäivä omistettiin lapsille ja nuorille, iltapäivä asiantuntijoille ja loppuilta paikallisille asukkaille. Näin suotiin kaikille mahdollisuus osallistua tulosten julkistamistilaisuuteen. Alkuperäistä hankesuunnitelmaa muutettiin siten, että hankkeen oma iso kansainvälinen seminaari jätettiin pitämättä. Sen sijaan omat hankehenkilöt ovat osallistuneet alkuperäistä aktiivisemmin alojansa koskeviin kansainvälisiin ja kansallisiin konferensseihin. Näin saatiin hankkeen tuottama tieto paremmin kohdennettua oman alan asiantuntijoille. Tämä on parempi malli kuin oma iso kansainvälinen seminaari, johon ulkomaisia osallistujia ei välttämättä kovinkaan runsaasti olisi tullut. 9

10 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A MNA (monitored natural attenuation) on menetelmä, jossa maaperä tai pohjavesi puhdistuu luontaisten menetelmien avulla. Demo-MNA-projekti pyrkii tuottamaan MNA:sta arvokasta käytännön kokemusta ja tietoa, sillä menetelmän käyttö Suomessa ja Euroopan alueella on vielä suhteellisen harvinaista. Suomessa luontaisia menetelmiä ei ole juuri käytetty, koska lainsäädäntömme velvoittaa aktiiviseen pilaantuneen maan puhdistamiseen. Projektin yhtenä tarkoituksena onkin osoittaa, että myös luontaisin menetelmin saadaan tuloksia aikaan. 10

11 Projektin tarkoituksena on myös luoda ohjeistukset luontaisten menetelmien käytöstä, joten tulokset hyödyttävät kaikkia, jotka ovat tekemisissä pilaantuneiden maiden puhdistamisessa ympäristöviranomaisista konsultteihin, yrityksiin ja maanomistajiin. Lisäksi pyrimme vaikuttamaan parhaillaan EU:ssa muotoutuvaan, pilaantuneiden maiden puhdistamista koskevaan lainsäädäntöön, kertoo projektipäällikkö, Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Kirsten Jörgensen. Demo-MNA:n tutkimuskohteena on vanha, käytöstä poistettu kaatopaikka Hangon kaupungin alueella. Projektina Demo-MNA on pieni, sillä partnereita SYKE:n lisäksi on vain kaksi: Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Hangon kaupunki. Budjettikaan ei ole kovin suuri. Jörgensen kertoo, että pienessä projektissa koordinointi on helppoa. Pieni partnerijoukko on mahdollistanut tiiviin yhteistyön erityisesti SYKE:n ja GTK:n välillä. Projektin aikana olemme oppineet tuntemaan toisemme hyvin. Hanke on myös lisännyt vuorovaikutusta oman talon eri osastojen välillä. Tiivis yhteistyö ja monitieteellisyys antavat projektille lisäarvoa ja synergiaetuja, Jörgensen kertoo. Demo-MNA-projektia valvoo ohjausryhmä, jossa on mukana partnereiden ja ympäristöministeriön lisäksi myös öljyalan ja kuntaliiton edustajia. Ohjausryhmän ohjaus jää kuitenkin käytännössä aika vähäiseksi, sillä etukäteissuunnitelma sitoo projektin toteuttamista paljon. Ryhmä kokoontuukin vain noin kerran vuodessa. Ohjausryhmä toimii kuitenkin samalla myös tiedonvälittäjänä, sillä siihen osallistuvat tahot voivat kätevästi kertoa projektista ja sen kulusta omille sidosryhmilleen, huomauttaa Jörgensen. LIFE-hankkeisiin liittyvä tarkka etukäteissuunnittelu toisaalta helpottaa projektin toteuttamista, toisaalta rajoittaa. Jörgensenin mielestä tiukka suunnittelu kuitenkin sopii demonstraatioprojektiin. Kun on kerran suunnitellut, että mitä tehdään ja millä aikataululla, on toteuttaminen helppoa. Lisäksi raportoinnin deadlinet tavallaan pakottavat tekemään tarvittavat raportit ajallaan, Jörgensen selittää. Jörgensenin kokemuksen mukaan raportteja myös todella luetaan komissiossa. Demo-MNA-projekti on saanut hyvää palautetta, joka myös osoittaa, että raportteihin paneudutaan Brysselin päässä. Tosin LIFE:en liittyvä taloudellinen ja hallinnollinen raportointi on Jörgensenin mielestä hieman liioiteltua. Meidän projektimme budjetista suurin osa on kulunut työkustannuksiin, joiden dokumentoimiseen on omassa talossamme hyvät valmiudet. Talouspuoli vaatii silti projektivetäjältä paljon, Jörgensen huomauttaa. Kaikkiin ohjeistuksiin kannattaa perehtyä kunnolla, ettei mitään yllätyksiä pääse tapahtumaan. Vaikka Jörgensenin mielestä LI- FE onkin kokonaisuutena suhteellisen jäykkä systeemi, on se hänen mielestään myös varteenotettava rahoituskeino. LIFE sopii erityisen hyvin sellaisen tutkimushankkeen tueksi, jossa tiedonvälitys on tärkeä osa projektia. Tavanomainen tutkimushanke ei välttämättä ole sopiva LIFE-hankkeeksi. Tämä hanke on hyötynyt siitä paljon, sillä Suomessa on ollut vaikeaa saada rahoitusta pilaantuneiden maiden puhdistusmenetelmien tutkimiseen. Valtio ei useinkaan uskalla ottaa riskejä ja testata uusia menetelmiä, eivätkä yritykset useinkaan innostu asiasta, jos tiedossa ei ole jotakin kehitysrahaa, selvittää Jörgensen. Olemme tiedottaneet projektista tutkimuskohteessamme eli Hangossa. Näin pyrimme varmistamaan paikallisten asukkaiden myönteisen suhtautumisen projektiin. Lisäksi hanketta kohtaan on osoitettu kansainvälistä kiinnostusta. Sitä on esitelty seminaareissa Ruotsissa ja Saksassa, ja lisäksi projekti esitellään posterin avulla tärkeässä alan kokouksessa, Consoilissa, joka järjestetään kolmen vuoden välein, kertoo Jörgensen. 11

12 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A 12

13 ECOTRA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille Internet-pohjainen työväline, jonka avulla tavarakuljetusten ympäristökuormituksia voidaan raportoida ja näin edistää logistiikan ympäristöhaittojen pienentämistä. Työvälinettä tarvitaan siksi, että erityisesti pk-kuljetusyritykset eivät useinkaan tunne toimintansa ympäristövaikutuksia eivätkä ole pystyneet järjestelmällisesti vähentämään aiheuttamiaan ympäristöhaittoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tuula Pohjola Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolta. Partnereinamme tässä hankkeessa olivat Suomen Kuorma-autoliitto, Bitblit OY, portugalilainen ADENE ja unkarilainen Geonardo. ADENE vastaa Suomen Motivaa ja saatiinkin partneriksi juuri Suomen Motivan kautta. Geonardo taas on unkarilainen ympäristöyritys, joka löytyi TKK:n yhteysverkoston kautta, jatkaa Pohjola. Vaikka ECOTRA-hanke kesti vain kaksi vuotta ja siinä oli mukana suhteellisen pieni toimijajoukko, oli projektia paikoin vaikea hallita. Projektin sujumista hidastivat kansainvälisen yhteistyön ongelmat. Kulttuurierot olivat suuria: portugalilaisten ja unkarilaisten työtavat poikkesivat aika paljon suomalaisesta, kertoo Pohjola. Tietotekninen osaaminen ei heillä ollut niin vahvaa kuin Suomessa eikä asioita oikein saatu hoidettua pelkän sähköpostin tai kännyköiden varassa. Projektikokoukset olivat hyvin tärkeitä hankkeemme kannalta, sillä niiden avulla saimme asiat etenemään ja partnerit sitoutumaan hankkeeseemme. Kokouksia olisi voitu järjestää enemmänkin. Sitouttamiseen kului paljon aikaa myös siksi, etteivät partnerit tunteneet toisiaan entuudestaan. Tällaisessa tilanteessa kannattaisikin järjestää yhteinen tapaaminen ennen hankkeen alkua, vihjaa Pohjola. Myös se, että projektijohtajana oli nainen, aiheutti hämmennystä portugalilaisissa. Tällaisessa projektissa olikin tärkeää omaksua heti alusta vahva johtamistyyli, kertoo Pohjola. Mutta olihan toki kansainvälisestä yhteistyöstä paljon etujakin. Saimme esimerkiksi työvälineestämme ja sen koulutusohjelmasta käännökset sekä unkariksi että portugaliksi! Työvälinettä oli alun perin tarkoitus testata 15 yrityksellä, mutta loppujen lopuksi niitä saatiin mukaan seitsemän. Varsinainen testaus suoritettiin Suomessa ja Portugalissa 18 autolla, joista yhdeksään Suomen Kuorma-autoliitto (SKAL) sponsoroi ns. mustat laatikot, jotka keräsivät tarvittavat tiedot automaattisesti. SKAL:n satsaus oli suuri ja kertoi siitä, että hanke koettiin selvästi hyvin tärkeäksi. Meidän hankkeemme sivuaa myös suurempia ja EU:ssakin käsiteltäviä kysymyksiä. Tutkimuksemme mukaan Suomen hiilidioksidipäästöistä 30 prosenttia syntyy logistiikasta. Osuus on suuri ja herättää kysymyksen, pitäisikö logistiikka liittää osaksi päästökauppaa tai pitäisikö EU:n energiatehokkuus-direktiivin koskea myös logistiikkaa. Jotta näitä kysymyksiä voitaisiin pohtia, tarvitaan keskustelun pohjaksi tutkimustuloksia, joita meidän projektimme voi omalta osaltaan tarjota. Siksi meidän hankkeessamme tiedonvälitys oli tärkeässä asemassa, kertoo Pohjola. Hankkeen merkityksestä kertoo myös se, että ECOTRA:n pohjalta tehtyä tilastollista tietokantaa, EMISTRA:a, markkinoidaan yrityksille Liikenne- ja viestintäministeriön kautta ilmaiseksi. Helppokäyttöisen ja ilmaisen työvälineen avulla kuljetusyrityksiä pyritään sitouttamaan oman ympäristökuormituksen seurantaan. EMISTRA:n avulla yritykset voivat myös täyttää EMAS-asetuksen ja ISO14001-standardin vaatimukset. ECOTRA-hankkeen taloudenpito keskitettiin TKK:lle, joka keräsi erilaisia kuitteja huimat kaksitoista mapillista. Huolellinen kirjanpito kannatti, sillä komissio oli talousasioissa hyvin tarkka: seitsemänkin sentin heitto kirjanpidossa tutkittiin ja jopa kokouskahvien tarpeellisuudesta kyseltiin! Hankkeen kustannukset eriteltiin partnereittain, mikä osoittautui myös hyväksi ratkaisuksi. Yhdeltä partnereista jäi nimittäin tekemättä osa sovitusta työstä, mikä oli helppo selvittää komissiolle eritellyn kirjanpidon takia. Kaikki paperityöt kannattaa tehdä aina jokaisen taskin jälkeen valmiiksi asti, niin niitä ei tarvitse enää miettiä sen jälkeen. Tarkka kannattaa olla myös konsortiosopimuksia tehdessä. Meidän projektissamme mukana sopimuksia tekemässä oli juristi. Kun muistaa olla kaikessa huolellinen, välttyy monelta harmilta, muistuttaa Pohjola. 13

14 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A 14

15 Turun yliopiston maantieteen laitoksella koordinoitava Envifacilitate-hanke lähti liikkeelle käytännön ongelmasta. Päivittäin paikkatiedon kanssa tekemisissä ollessaan professori Risto Kalliola ja tutkija Tuuli Toivonen huomasivat, että vaikka paikkatietoa on olemassa paljon, sitä jaetaan vähän. Ylipäänsä mekanismeja paikkatiedon jakamiseksi on vähän ja ne ovat yleensä kaupallisten toimijoiden käsissä. Olemassa olevien tietojen vaikea saatavuus heikentää pahimmillaan päätöksenteon ja sitä tukevan työn tehokkuutta. Idea paikkatietoa jakavasta palvelusta päätettiin toteuttaa LIFE-hankkeena. Hankkeemme on muihin LIFEhankkeisiin verrattuna aika erilainen: se toimii suurimmaksi osaksi virtuaalimaailmassa, kertoo Kalliola. Täysin vastaavanlaista projektia ei ole koskaan aikaisemmin toteutettu, lisää Toivonen. Envifacilitate-projektin puitteissa pyritään paikkatiedon integrointiin ja jakeluun kolmella eri tasolla: kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Hankkeessa ei pyritä tuottamaan uutta tietoa, vaan rakentamaan mekanismeja, joiden kautta käyttäjä pääsisi käsiksi eri aineistontuottajien paikkatietoaineistoihin, joita nyt ei ole verkon kautta saatavilla tai jotka ovat hajallaan. Kehitystyö keskittyy kolmeen eri haaraan: katselupalveluihin, joilla kansainvälisiä ja paikallisia paikkatietoja pääsee selaamaan Internetin välityksellä; arkistopalveluun, joka sallii lyhytikäisten projektien tietojen tallennuksen sekä Paikkatietolainaamoon, jonka kautta välitetään testikäyttöön eri aineistontuottajien aineistoja. Palvelut on tarkoitus kytkeä suomalaiseen ja eurooppalaiseen paikkatietokehitykseen mahdollisimman hyvin. EU:ssa on valmisteilla direktiivi, joka velvoittaa paikkatiedon jakamiseen julkishallinnossa. Toivommekin, että oma projektimme auttaisi tämän direktiivin toteuttamisessa ja sen laajentamisessa muualle yhteiskuntaan. Projektin menestyminen riippuu siitä, miten sen saa integroitua muihin projekteihin ja prosesseihin. Olemme Envifacilitaten aikana mukana vaikuttamassa eräissä EU:n työryhmissä, joissa selvästikin meidän hankkeemme nähdään ajan hermolla olevana konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka monet asiat tulisi muuallakin hoitaa, Kalliola selventää. Yksi Envifacilitaten tavoitteista on kannustaa Viroa ja Latviaa paikkatiedon jakamisen kulttuuriin sekä saada kansallinen järjestäytyminen vauhtiin näissä maissa. Tavoitteeseen pyritään toimimalla hankkeessa yhteistyössä Viron ympäristötietokeskuksen ja Latvian yliopiston kanssa. Käytännössä hankkeen taloudellisen puolen pyörittäminen kolmella eri valuutalla on ollut välillä aika raskasta, myöntää projektipäällikkö Toivonen. Toisaalta taas komissiosta hanketta seuraava ns. monitoring team on latvialainen firma, joka on ollut monessa käytännön kysymyksessä hyvänä apuna. Hallinnolliseen puoleen ei minulta kuitenkaan projektipäällikkönä ole mennyt kuin noin kolmasosa käytetystä työajasta. Loppuaika on kulunut substanssitehtäviin, minkä olen kokenut hyvänä asiana. Olen sitä mieltä, että projektipäällikönkin olisi aina hyvä osallistua myös substanssityöhön, jotta kokonaiskuva projektin etenemisestä säilyy, huomauttaa Toivonen. Envifacilitate on Kalliolalle toinen, Toivoselle ensimmäinen LIFEhanke. Hakemusta tehdessä saimme ympäristöministeriöltä mukavasti apua ja kommentteja. Ympäristöministeriön myöntämä LIFE-valmistelurahoitus oli tässä suhteessa myös suuresti hyödyksi, kertoo Kalliola. Hakemus kannattaa suunnitella perinpohjin, sillä sitä ei juuri voi muutella jälkikäteen, huomauttaa Toivonen. Komissio sallii kymmenen prosentin verran muutosta hakemukseen eri kustannuskategorioiden välillä, mikä ei ole kovin paljon. Tiukka etukäteissuunnittelu voi tuntua hankalalta, jos hanke on yhtä innovatiivinen kuin Envifacilitate. Toisaalta on hyvä muistaa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Komission kanssa työskentelyssä olen huomannut myönteisen asenteen olevan hyödyksi, jatkaa Kalliola. Jos aina komission pyytäessä meiltä jotakin ajattelisi, että mitähän ne ihmettä ne nyt taas meiltä vaatii, niin menisi paljon energiaa hukkaan. Yhteistyön hengessä toimiessa myös huomaa, että kyllä niissä Brysselin päästä tulevissa vaatimuksissa yleensä on myös ihan ymmärrettävä tarve taustalla, Kalliola kertoo. Kannattaa myös asettaa itsensä välillä rahoittajan asemaan, jolloin esimerkiksi budjetointi ei tunnu niin työläältä. Tämä voi olla hankalaa, jos itsellä on esimerkiksi akateeminen tausta, mutta hyödyllistä pitemmän päälle, neuvoo Kalliola lopuksi. 15

16 Y M P Ä R I S T Ö N L I F E S U O M E S S A 16

17 Hevosurheilun kehittämiseen keskittyvä Equine-hanke on saanut vetäjäkseen kokeneen LIFE-hankkeistajan: elintarviketalouden, ympäristöteknologian ja maaseudun kehitysyhtiö Agropolis Oy: n. Markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa on ollut mukana eri tehtävissä kaikkiaan viidessä eri LIFE Ympäristö -hankkeessa 1990-luvun lopulta lähtien. Järjestyksessä toinen Agropolis Oy:n johtama hanke, Equine, keskittyy hevosurheilun kehittämiseen. Hanke aloitettiin, koska hevosten määrä on lähes kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana ja kaikenlainen hevosiin liittyvä toiminta on näin ollen tullut entistä merkittävämmäksi, taustoittaa Pirkkamaa. Equine-hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamallit hevosurheilulle, joka on ekologista, turvallista ja eettisesti kestävää, hän jatkaa. Hankkeen sisällä pyritään luomaan ja toteuttamaan ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvinvointijärjestelmä. Lisäksi pyritään löytämään ratkaisuja alaan liittyviin ympäristöongelmiin, kehittämään hevostoiminnan eri osapuolten välistä vuorovaikutusta sekä toteuttamaan kansainvälinen vertailututkimus yhteiskunnallisista ohjauskeinoista Suomen, Ruotsin ja Alankomaiden välillä. Equine-hanke toteutetaan yhteistyössä monien erilaisten alan toimijoiden kanssa: mukana on niin vakuutusyhtiö kuin hevosharrastajia. Projektin eteenpäin vieminen erilaisten ihmisten kanssa on antoisaa, mutta myös haastavaa. Ennen LIFE-hankkeen aloittamista kannattaakin ottaa huomioon se, millaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on ryhtymässä työhön ja muistaa, että esimerkiksi päätöksentekoprosessit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan, neuvoo Pirkkamaa. Projektipäällikön tulee osata kommunikoida luonnollisesti kaikkien kanssa. Yhteistyökumppaneita mietittäessä kannattaa Pirkkamaan mielestä olla rohkea. Kaikkia käytettävissä olevia verkostoja kannattaa hyödyntää ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi tutkimus- ja oppilaitosten verkostot ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita etsittäessä, vihjaa Pirkkamaa. Jo olemassaolevia verkostoja kannattaa hyödyntää myös tiedonvälityksessä, johon tulee Pirkkamaan mielestä satsata budjettia mietittäessä. Equine-hankkeessa tiedonvälitykseen on varattu yli 10 prosenttia budjetista. Tämä on enemmän kuin suomalaishankkeissa yleensä, joissa usein korostuu substanssiosaaminen tiedonvälityksen kustannuksella. Minusta osuus on kuitenkin oikean kokoinen, jos jotain halutaan oikeasti saada aikaan. Esimerkiksi kunnollisten esitteiden valmistaminen voi maksaa yllättävän paljon, vinkkaa Pirkkamaa. Kokonaisuutena LIFE on Pirkkamaan mielestä parantunut vuosien varrella: esimerkiksi ohjeistus on tullut tarkemmaksi. Toisaalta taas erilaisia säädöksiäkin on syntynyt lisää, mikä puolestaan lisää hankkeeseen osallistujien työtaakkaa. Parantamisen varaa olisi Pirkkamaan mielestä suunnitelmien muuttamisen suhteen. Suunnitelmia tulisi voida tarkistaa joustavammin prosessin edetessä eikä jokaista yksityiskohtaa tarvitsisi päättää heti hankkeen alussa. Nyt esimerkiksi revisio tulee palauttaa kahden, kolmen viikon kuluessa siitä, kun se on saapunut. Tällöin ei jää kovinkaan paljon neuvotteluaikaa yhteistyökumppaneiden kanssa, Pirkkamaa huomauttaa. Neuvotteluaikaa tarvittaisiin varsinkin silloin, kun yhteistyökumppaneina on yrityksiä. Yrityksiä voisi LI- FE-hankkeissa olla mukana enemmänkin, vaikka edut mukanaolosta heille tulevatkin esimerkiksi parantuneena ympäristöosaamisena eivätkä välittömänä taloudellisena hyötynä. Agropolis Oy pyrkii jo toimintatavastaan johtuen hakemaan partnereiksi erilaisia yrityksiä myös pieniä ja keskisuuria sellaisia. Jos rahoituslähteitä on tarpeeksi monta, ei yksittäisen osallistujan osuus ole enää kovin suuri. Tällöin on helpompi saada mukaan myös pienempiä yrityksiä, kertoo Pirkkamaa. Yritysten mukaan saamisesta on hyötyä myös isommissa päämäärissä. Itselläni on tausta maataloudessa, ja siksi yritänkin omalta osaltani pyrkiä vaikuttamaan siihen, että maaseutu pysyisi vireänä edelleen ja sen ympäristö houkuttelevana, päättää Pirkkamaa. 17

18 E K O e k o t e h o k k u u s, y m p ä r i s t ö j ä r j e s t e l m ä t j a t i e d o n h a l l i n t a 18

19 E K O Ekotehokkuus, ympäristöjärjestelmät ja tiedonhallinta 19

20 E K O e k o t e h o k k u u s, y m p ä r i s t ö j ä r j e s t e l m ä t j a t i e d o n h a l l i n t a 20

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille

Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille Teollinen ekologia kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa MTT, Jokioinen 30.1.2007 Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille Markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI Oppilaitosten ympäristöa voivat hakea kaikki oppilaitokset, jotka pyrkivät parantamaan ympäristöasioiden hoitoa omissa johtamis-, opetus- ja ylläpitotoiminnoissaan.

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyöty irti innovaatioista. Maija Järvinen, Tutkija, MTT maija.jarvinen@mtt.fi 040 749 2504

Hyöty irti innovaatioista. Maija Järvinen, Tutkija, MTT maija.jarvinen@mtt.fi 040 749 2504 Hyöty irti innovaatioista Maija Järvinen, Tutkija, MTT maija.jarvinen@mtt.fi 040 749 2504 InnoEquine-hankkeesta 2011-2013 Rahoitus: Central Baltic Interreg IV A ohjelma 2007-2013 Mukana Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Maunulan XIV kesäseminaari 3.6.2010 Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Janne Roininen Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1 Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista

Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista Marja Saarela 28.11.2014 EBBD+ -kumppanuushankkeen taustaa - Taustalla European Business Baccalaureate Diploma (EuroBacDiploma) -hanke -

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Projektiehdotus Valtiovarainministeriön kuntatalouden ohjaus -palvelu. Jani Heikkinen JulkICT-toiminto

Projektiehdotus Valtiovarainministeriön kuntatalouden ohjaus -palvelu. Jani Heikkinen JulkICT-toiminto Projektiehdotus Valtiovarainministeriön kuntatalouden ohjaus -palvelu Jani Heikkinen JulkICT-toiminto Pilotin päävastuullinen hakijataho ja yhteyshenkilö organisaatio- ja yhteystietoineen Valtiovarainministeriö/JulkICT-toiminto,

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot