Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista"

Transkriptio

1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista Oulussa Tekijä: Paula Lehtiniemi Työn valvoja: Dosentti Jarmo Sallanko Työn ohjaaja: DI Simo Tammela

2 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Tekijä Lehtiniemi Paula Marja Katriina Tiivistelmä opinnäytetyöstä Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Työn valvoja Sallanko Jarmo, dosentti Työn nimi Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Vesitekniikka Diplomityö joulukuu s., 6 s. 2 liitelehteä Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Etelä-Pohjanmaalla, Jalasjärven kunnassa sijaitsevalle Mustalammin kylän alueelle soveltuvia jäteveden käsittelyratkaisuja ja niiden kustannuksia. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään haja-asutusalueiden jätevesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja jätevesien käsittelyyn liittyviä muita määräyksiä ja ohjeita. Tutkimuksessa käsitellään yleissuunnitelmatasolla neljää suunnittelualueelle soveltuvaa jäteveden käsittelyratkaisua. Tutkimuksessa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: 1) yhteiskäsittelypiste lietteen ja jäteveden kalkkistabiloinnille, 2) kyläpuhdistamo ja viemäriverkosto, 3) kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja 4) pienet yhteispuhdistamot ja kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät alueen muille kiinteistöille. Alueen jätevesihuollon järjestämiseksi olisi suotavaa, että kiinteistöt toteuttaisivat yhteisratkaisuja. Vaihtoehtojen tarkastelussa on pohdittu eri vaihtoehtojen soveltuvuutta alueelle ja laadittu alustavat kustannusarviot. Alueen nykyisten jätevesijärjestelmien, vedenkulutustietojen, vesikalusteiden ja muiden jätevesijärjestelmän suunnittelun kannalta oleellisten tietojen selvittämiseksi on suunnittelualueella tehty esiselvitystä kesäkuun ja heinäkuun 2010 aikana. Viemäriverkoston putkilinjausten suunnittelua varten alueella tehtiin myös elokuussa 2010 korkeusmittauksia vaaituksen avulla. Suunnittelualueeseen sisältyy 34 kiinteistöä, joista 13 kiinteistöä sijaitsee Mustakankaan tai Mujunkankaan I-luokan pohjavesialueilla. Esiselvitys osoitti, että suurimmalla osalla kiinteistöistä on jäteveden käsittelyjärjestelmänä vanhat saostuskaivot. Vain muutamalla kiinteistöllä oli Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukainen jäteveden käsittelyjärjestelmä. Kiinteistöjen keskimääräinen asukasluku on pieni ja kiinteistöjen vedenkulutus on enimmäkseen vähäistä. Lisäksi etäisyydet kiinteistöjen välillä ovat pitkät. Kustannusarviot osoittavat, että kalkkistabiloinnin yhteiskäsittelypiste olisi kannattavaa toteuttaa umpisäiliöjätevesien, saostuskaivolietteiden ja puhdistamolietteiden käsittelyä varten. Koska kalkkistabilointi ei lietteenkäsittelymenetelmänä kuitenkaan ole varsinaisesti ratkaisu alueen jätevesien käsittelylle, voitaisiin kalkkistabilointivaihtoehto toteuttaa rinnakkain vaihtoehdon 4 kanssa. Kalkkistabilointivaihtoehdon ongelmana on kuitenkin umpisäiliöjäteveden suuri osuus lietteessä, jolloin lietteen ravinnemäärät suhteutettuna lietteen kokonaismäärään ovat pienet. Viemäriverkoston rakentamiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin kiinteistökohtaisten järjestelmien investointikustannukset. Tästä syystä viemäriverkostoa ei ole kannattavaa toteuttaa, jos hanke ei saa merkittävää rahoitusavustusta. Mikäli avustusta saataisiin, viemäriverkoston rakentamista voidaan suositella, sillä keskitetyllä jäteveden käsittelyllä on paljon etuja, kuten järjestelmän huollon ja käytön helppous sekä järjestelmän toimintavarmuus. Mikäli alueella päädytään kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin, olisi pienten yhteispuhdistamojen toteuttaminen suotavaa niillä alueilla, joilla yhteispuhdistamo on kiinteistökohtaisia järjestelmiä halvempi ratkaisu. Säilytyspaikka Tiedekirjasto Tellus Muita tietoja

3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Abstract of thesis Department Department of Process and Environmental Engineering Author Lehtiniemi Paula Marja Katriina Name of the thesis Laboratory Water Resources and Environmental Engineering Laboratory Supervisor Sallanko Jarmo, docent Applicable Wastewater Treatment Methods for Mustalammi Rural Area Subject Level of studies Date Number of pages Water Engineering Master Thesis December p., 6 p. 2 appendices Abstract The purpose of this study is to investigate waste water treatment solutions for Mustalammi area which is a sparsely populated area in municipality of Jalasjärvi in Southern Ostrobothnia. The study concentrates on costs of wastewater treatment methods and wastewater-related legislation, regulations and guidelines in Finland. Four different alternatives for waste water treatment are studied at the level of general plan. The main options are: 1) a handling point of lime stabilization for sewage sludge and wastewater, 2) village-scale wastewater treatment plant, 3) single rural wastewater treatment plants and 4) shared wastewater treatment plants and single treatment plants. It is desirable that the people of the area would execute shared wastewater treatment plants. Analysis of alternatives includes discussion about suitability of various options to the region and preliminary cost estimates. To find existing wastewater treatment methods, water consumption data, water supplies and other information relevant to the designing of wastewater treatment systems, feasibility study has been made in the area in June and July Leveling measurement has been made also in August 2010 to help the designing of sewer pipelines. Planning area includes 34 houses and 13 of them are located in Mustakangas or Mujunkangas groundwater areas. The feasibility study showed that the majority of houses have sedimentation basins as a wastewater treatment system. Only a handful of the houses have a wastewater treatment system which is accepted in Government Decree 209/2011. The average number of inhabitants in households is small and water consumption is low. In addition, the distances between the buildings are very long. Cost estimates indicate that the handling point of lime stabilization would be worthwhile to implement. Wastewaters of cesspools, sludge of sedimentation basins and batch reactors would be treated in lime stabilization point. Because the lime stabilization is not a wastewater treatment method, it is not really a solution for wastewater treatment in the planning area. Lime stabilization could be implemented in parallel with the option 4. The problem is, however, the high proportion of cesspool wastewaters in the sludge which means that the sludge contains a lot of water and the nutrient content is low commensurate with the amount of the sludge. Sewer network costs are considerably higher than the investment costs of single rural wastewater treatment systems. For this reason, drainage network is not feasible to implement, if the project does not receive significant financial assistance. If the project would receive assistance, construction of sewer network can be recommended. Centralized wastewater treatment has a lot of advantages, such as ease of system use and maintenance, and system reliability. If single wastewater treatment systems are the solution, small shared treatment plants would be desirable to implement in areas where they are cheaper solution than a single wastewater treatment system. Library location University of Oulu, Science Library Tellus Additional information

4 Alkusanat Tähän diplomityöhön tarvittavaa aineistoa on kerätty kesällä 2010 kesätöiden merkeissä Jätevedet järjestykseen -hankkeen harjoittelijana. Rahoitusta työlle on antanut myös Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Diplomityön kirjoitus ja viimeistely on tehty pääosin toukokuun 2011 ja lokakuun 2011 välisenä aikana. Kiitokseni haluan osoittaa työn valvojalle Jarmo Sallangolle sekä työn ohjaajalle Simo Tammelalle Oulun yliopistosta. Haluan kiittää myös Jätevedet järjestykseen -hanketta, joka on mahdollistanut tämän diplomityön teon. Kiitos erityisesti projektipäällikkö Mari Hakolalle joustavasta yhteistyöstä ja hyvistä neuvoista. Haluan kiittää myös Jalasjärven kuntaa, erityisesti rakennusmestari Leena Alaniskaa neuvoista, Harri Maunumaata korkeusmittausten avustuksesta sekä karttojen lähettämisestä, ympäristösihteeri Jutta Lillberg-Puskalaa kommenteista sekä vs. ympäristösihteeri Tia Lummia avustuksesta. Kiitos myös Satu Ala-Könnille, Jorma Laitamäelle sekä Mustalammin kylän asukkaille. Suuri kiitos kuuluu myös perheelle ja ystäville kaikesta avusta, henkisestä tuesta ja kannustuksesta silloin, kun diplomityön kirjoittaminen tuntui haastavalta. Oulussa Paula Lehtiniemi

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Lyhenteet, merkinnät ja termit 1 Johdanto 9 2 Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja avustukset Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Ympäristönsuojelulaki Vesihuoltolaki Jätelaki Kalkkistabilointia koskevat määräykset Lietteen käsittely Yhteiskäsittelypiste Lietteen käyttöä ja levitystä koskevat määräykset Avustukset haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiseen Talousjätevesiavustus Kotitalousvähennys Valtion vesihuoltoavustus Jätevesiosuuskunta Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot haja-asutusalueella Kuivakäymälä Saostuskaivot Maaperäkäsittely Maahanimeyttämö Maasuodattamo IN-DRÄN -maapuhdistamot Laitepuhdistamot Umpisäiliöt Eri käsittelyvaihtoehtojen kustannuksia Kustannusarvioiden laskentaperusteet Vesihuoltorakentamisen kustannustietoja Putket ja maarakentaminen Pumppaamot Umpisäiliöt Laitepuhdistamot Maaperäkäsittely Kalkkistabilointi Mustalammin suunnittelualuetta koskevat rajoitukset jätevesien käsittelyssä Pohjavesialueet ja pohjaveden suojelusuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset Rakennusjärjestys Jätehuoltomääräykset Suunnittelualueen kiinteistöt Esiselvityksen tarkoitus ja toteutuminen suunnittelualueella... 43

6 6.2 Esiselvityksen tulokset Kiinteistöille soveltuvat jätevesijärjestelmät Leirikeskuksen jätevesien käsittely Pohjavesialueen kiinteistöjen jätevesien käsittely Peruskäsittelyn alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely Suunnittelualueen vedenkulutus ja jätevesijärjestelmien mitoitus Yleiset jätevesijärjestelmien mitoitusohjeet Asuinkiinteistöjen jätevedet Maitotilojen jätevedet Muiden toimintojen jätevedet Jätevesien määrä suunnittelualueella Jätevesijärjestelmien mitoituksen ongelmat suunnittelualueella Mustalammille soveltuvat vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Vaihtoehto 1: Kalkkistabiloinnin yhteiskäsittelypiste Yhteiskäsittelypisteen lietemäärät ja toimivuus suunnittelualueella Kalkkistabiloinnin kustannukset suunnittelualueella Vaihtoehto 2: Kylän yhteinen puhdistamo ja viemäriverkosto Kyläpuhdistamon mitoitus ja vaadittavat ominaisuudet Tonttiviemäreiden ja runkoviemäreiden mitoitus Hankkeen kustannusarvio Vaihtoehto 3: Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Vaihtoehto 4: Muutaman kiinteistön yhteiset pienpuhdistamot ja kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely muille kiinteistöille Vaihtoehtojen tarkastelu Vaihtoehto 1: Kalkkistabilointi Vaihtoehto 2: Kylän yhteinen puhdistamo ja viemäriverkosto Vaihtoehdot 3 ja 4: Kiinteistökohtainen jäteveden käsittely sekä muutaman kiinteistön yhteiset pienpuhdistamot Johtopäätökset Lähdeluettelo 76 Liitteet Liite 1. Esiselvityslomake jätevedenkäsittelyjärjestelmän valintaan kiinteistölle. Liite 2. Suunnitelmakuva viemäriverkostosta. 6

7 Lyhenteet, merkinnät ja termit as Kiinteistön todellinen asukasmäärä [kpl] BHK 7 Vesinäytteen Biologinen Hapen Kulutus 7 päivän analysointiaikana [mg/l] H Ca(OH)2 Kalkin hinta [ /kg] Rakennuskustannusindeksi ensimmäisenä ajanhetkenä Rakennuskustannusindeksi toisena ajanhetkenä K Kalkin lisäämisestä aiheutuva kustannus [ ] m Ca(OH)2 Lisättävän kalkin määrä [kg/m 3 ] N Typpi P Fosfori ph Happamuusaste Q Vedenkulutus [m 3 /a] TT Traktorityötunnin hinta [ /h] V säiliö Säiliön koko [m 3 ] ALV ARA AVL ELY PAH TE-toimisto TTS Arvonlisävero Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asukasvastineluku Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH -yhdisteet Työ- ja elinkeinotoimisto Työtehoseura Aktiiviliete Biofilmi Biologis-kemiallinen Aktiiviliete on mikrobeista ja biomassasta koostuvaa lietettä, jonka pieneliöt käyttävät hyväkseen jäteveden liuenneita ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Biofilmi on pintaan muodostuva mikrobeista koostuva kerros, jossa pieneliöt hajottavat jäteveden ravinteita. Mitä suurempi biofilmin pinta-ala on, sitä tehokkaammin se puhdistaa jätevettä. Jäteveden puhdistusmenetelmä, jossa orgaaninen aines poistetaan biologisesti mikrobien avulla ja fosfori kemiallisesti saostuskemikaalia lisäämällä.

8 Escheria coli Ulosteperäinen taudinaiheuttajabakteeri, jonka pitoisuus kalkkistabiloidussa lietteessä tulee olla alle 1000 pmy/g ennen lietteen hyötykäyttöä maataloudessa. Harmaat jätevedet Talouksien jätevesiä, kuten saunavedet, pesuvedet, huuhteluvedet ja keittiössä syntyvät jätevedet. Kaksijätevesijärjestelmä Jätevesijärjestelmä, jossa harmaat jätevedet käsitellään maaperäkäsitteyn avulla ja mustat jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Kemicond-menetelmä Kemiran kehittämä lietteenkäsittelymenetelmä, jossa liete hapotetaan rikkihapolla ja hapetetaan vetyperoksidilla. Käsittelyn jälkeen liete kuivataan ja kompostoidaan. Listeria Listeria monocytogenes on yleinen jätevesissä ja maaperässä esiintyvä bakteeri, joka aiheuttaa ihmisissä ja eläimissä listerioosia. Mustat jätevedet Käymälän jätevedet. Paineviemäri Paineviemärissä jätevesi kulkee paineen alaisena. Paineviemäri alkaa pumppaamolta. Panospuhdistamo Laite- eli pienpuhdistamo on usein tyypiltään panospuhdistamo, jossa jätevesi käsitellään panoksena eli eränä, kun jätevettä on kertynyt riittävästi jäteveden vastaanottosäiliöön. Runkoviemäri Runkoviemärilinja on jätevesiverkoston päälinja, joka kuljettaa jäteveden puhdistamolle. Haja-asutusalueella tonttiviemärit yhdistyvät suoraan runkoviemärilinjaan. Salmonella Taudinaiheuttajabakteeri, jota tartuttaa ihmisen yleensä ulosteella saastuneen ruuan välityksellä. Myös eläimet levittävät salmonellabakteereja ulosteessaan. Salmonellabakteerin voi tuhota lämpökäsittelyllä (yli 60 C) tai nostamalla ph nopeasti yli 10 tai laskemalla alle 4. Tehostettu fosforinpoisto Maasuodattamon yhteyteen voidaan vaatia fosforin poiston tehostus, joka voidaan toteuttaa fosforinsuodattimen avulla tai lisäämällä fosforia saostavaa kemikaalia järjestelmään. Viettoviemäri Vietto- eli gravitaatioviemärissä jätevesi virtaa painovoiman vaikutuksesta. Viettoviemäri on asennettava oikeaan kaltevuuteen, jotta viemäri huuhtoutuu riittävästi.

9 1 Johdanto Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) velvoittaa haja-asutusalueiden kiinteistön omistajia järjestämään jätevesihuoltonsa siten, että asetuksen määräämät puhdistusvaatimukset saavutetaan. Jalasjärven kunnassa sijaitsevalla Mustalammin alueella jätevesien käsittely on erityisen tärkeää, koska alue on I-luokan pohjavesialuetta ja tärkeä vedenottoalue Jalasjärven kunnalle. Tämä selvitys on pantu alulle Jätevedet järjestykseen -hankkeen ja Jalasjärven kunnan toimesta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Mustalammin alueelle soveltuvia jätevesien käsittelyn vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Pyrkimyksenä on saada alueen vesihuolto vastaaman asetuksen vaatimuksia kohtuullisin kustannuksin, alueen erityispiirteet huomioiden. Mustalammin haja-asutusalue on suunnittelun kannalta haastava alue, koska etäisyydet kiinteistöjen välillä ovat suuret ja kiinteistöjen keskimääräinen asukasluku on pieni. Alueen asukasluvun on lisäksi arvioitu vähenevän tulevaisuudessa. Kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisut eivät ole varsinkaan yhden asukkaan kiinteistöillä edullisia, eivätkä toimi oletetulla tavalla jätevesien vähyyden vuoksi. Tästä syystä alueelle suositellaan yhteistoimintaa jätevesiasioiden hoitamiseksi. Tässä selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa jätevesien käsittelylle. Vaihtoehdot ovat kalkkistabilointi yhteiskäsittelypisteessä, kyläpuhdistamo ja viemäriverkosto, muutama yhteinen pienpuhdistamo sekä kiinteistökohtaiset ratkaisut. 9

10 2 Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja avustukset 2.1 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sovelletaan talousjäteveden johtamiseen ja käsittelyyn ympäristönsuojelulain (86/2000, 27 b ) tarkoitetuissa tilanteissa (1 ). Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee. Taulukossa 1 on esitetty yleiset jäteveden käsittelyvaatimukset verrattaessa käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen sekä vastaavat puhdistusvaatimukset pilaantumiselle herkillä alueilla. (3 ja 4 ). Pilaantumiselle herkkiä alueita ovat pohjavesialueet ja ranta-alueet. (FINLEX 2011). Taulukko 1. Jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset (FINLEX 2011). Kuormittava aine Vähimmäisvaatimus jätevesien Puhdistustaso pilaantumi- puhdistustasolle selle herkillä alueilla Orgaaninen aines, BHK 7 80 % 90 % Kokonaisfosfori, P 70 % 85 % Kokonaistyppi, N 30 % 40 % Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus (5 ) tai suunnitelma, joka täyttää asetuksen liitteessä 1 annetut vaatimukset (6 ). Jätevesijärjestelmästä on oltava myös ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet (7 ). (FINLEX 2011) 2.2 Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulain yhtenä keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja (1 ) (YSL /86). Pohjaveden pilaamiskielto (8 ) määrää, että pohjavesialueella jätevesienkäsittely ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL /86). Pohjaveden pilaamiskiellon on katsottu merkitsevän, että I- ja II- luokan pohjavesialueilla jäteveden imeytystä maaperään ei tulisi hyväksyä, sillä myös hyvin tehty maahanimeyttämö voi aiheuttaa pohjavesien pilaantumisen vaaraa (Ympäristöministeriö 2009). 10

11 Ympäristönsuojelulain (27 ) mukaan kiinteistöllä tulee olla jätevesien käsittelyjärjestelmä talousjätevesien käsittelyä varten. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että sillä voidaan kohtuudella normaalikäytössä saavuttaa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelylle tarkemmin määriteltävä puhdistustaso orgaanisen aineen, typen ja fosforin osalta. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan asettaa tiukemmat vaatimukset jäteveden puhdistustasolle. (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta /2011) Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen valtioneuvoston asetuksessa säädetystä velvoitteesta enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos asetuksessa edelletyt toimet ovat käsittelyvaatimusten noudattamiseksi kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Edellytyksenä poikkeukselle on myös se, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta pidetään vähäisenä. Poikkeus voidaan myöntää mm. kiinteistön vakituisesti asuvan haltijan korkean iän tai sosiaalisen suoritusesteen vuoksi. (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta /2011) Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, jätevedet käsitellään siten, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheudu. Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön, uomaan tai altaaseen. Harmaat jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL /86) 2.3 Vesihuoltolaki Vesihuoltolaissa on määrätty, että kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan ajan tasalla olevan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti (5 ). Kiinteistönhaltijalla on kuitenkin vastuu oman vesihuollon järjestämisestä (6 ). Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen (7 ). Liittäminen on tarpeen asutuksen tai vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. (Vesihuoltolaki /119) Kunta hyväksyy alueellaan toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen (8 ) jossa vesihuoltolaitos on vastuussa vesihuollosta (9 ). Myös vesiosuuskunnat ovat tässä laissa tarkoitettuja vesihuoltolaitoksia. Toiminta-alueella kiinteistön on liityttävä laitoksen 11

12 vesihuoltoon (10 ). Kiinteistö voi tietyin edellytyksin saada kuitenkin vapautuksen viemäriin liittymisestä (11 ). (Vesihuoltolaki /119) 2.4 Jätelaki Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä syntyy jätettä, johon sovelletaan jätelain (1072/1993) säännöksiä. Jätevesijärjestelmän rakentaminen synnyttää jätettä, joka luokitellaan rakennusjätteeksi. Rakennusjätteen asianmukaisesta jätehuollosta vastaa rakennushankkeen päätoteuttaja rakennusjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen (295/1997) mukaisesti. (Ympäristöministeriö 2009 s. 12) Talousvesien käsittelystä syntyvät lietteet ja jätteet ovat jätelaissa (18 ) tarkoitettuja asumisessa syntyviä jätteitä. Näiden lietteiden ja jätteiden jätehuollon järjestämisestä on jätelain mukaan vastuu kunnalla. Kunta ohjaa jätehuoltoa jätehuoltomääräysten avulla. (Ympäristöministeriö 2009 s. 12) 2.5 Kalkkistabilointia koskevat määräykset Lietteen käsittely Umpisäiliöiden lietteen ja jäteveden sekä saostuskaivojen ja jätevesijärjestelmien lietteen ja käsittely voidaan toteuttaa siten, että liete tai jätevesi kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Talousvesien käsittelystä syntyvät lietteiden ja jätteiden jätehuollosta vastaa jätelain mukaan kunta (JL /1072). Tarkemmat määräykset lietteen jätehuollon järjestämisestä löytyvät kunnan jätehuoltomääräyksistä (JL /1072). Liete tai umpisäiliöjätevesi voidaan myös asianmukaisen käsittelyn jälkeen levittää pellolle. Hajajätevesiasetuksen (9 ) mukaan jätevesijärjestelmän liete ja umpikaivojen jäte on kuljetettava ja käsiteltävä siten kuin siitä säädetään jätelaissa (1072/1993) tai sen nojalla (VNa /2003). Jätelain nojalla on tehty Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994), jonka mukaan liete on käsiteltävä mädättämällä, kalkkistabiloimalla tai muulla tavalla ennen sen käyttöä maanviljelyksessä (VNp /1994). Muita lietteen käsittelymenetelmiä ovat kompostointi, terminen kuivaus, poltto sekä kemicond-menetelmä (MMMELO 2915/835/2005, Pöyry Environment Oy 2007). Käsittelyn tarkoituksena on merkittävästi vähentää taudinaiheut- 12

13 tajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja (VNp /1994). Lietteen kalkkistabilointi suoritetaan sammutetulla kalkilla (kalsiumhydroksidi) yleensä saostuskaivossa, umpisäiliössä tai muussa lietesäiliössä. Tarkoituksena on kalkin avulla nostaa lietteen ph-arvo yli 12 yksikköön kahden tunnin ajaksi. Kalkkistabilointikäsittelyn jälkeen liete voidaan levittää pellolle. Lietettä voidaan kalkkistabiloida myös yhteiskäsittelypisteessä, johon tilalla toimiva yrittäjä kerää ja hygienisoi yksityistalouksilta kerättyä saostus- ja umpisäiliölietettä. Yhteiskäsittelypisteessä käsittelyaika on kaksi vuorokautta ja lietesäiliön, jossa kalkkistabilointi suoritetaan, tulee olla alle 100 m 3. (Nordkalk 2011, MMMELO 2915/835/2005) Yhteiskäsittelypiste Lietteen kalkkistabilointi voidaan toteuttaa yhteiskäsittelypisteessä, johon maataloutta harjoittava henkilö kerää yksityistalouksilta saatua lietettä. Yhteiskäsittelypisteen haltija saa levittää käsiteltyä lietettä ainoastaan omalle pellolle (Lakeuden Etappi 2011). Kalkkistabiloinnin avulla voidaan käsitellä umpisäiliöliete, saostuskaivojen liete sekä pienpuhdistamoiden lietteitä. Lannoitevalmistelaki rajoittaa jätevesijärjestelmien lietteen käyttöä. Laki velvoittaa lietteen yhteiskäsittelypisteen haltijan ilmoittautumaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rehu- ja lannoitevalvontayksikön toimijarekisteriin. Lisäksi toimijan tulee pitää tiedostoa käsittelymääristä, laatia ja toteuttaa omavalvontasuunnitelma sekä hakea toiminnalleen laitoshyväksyntä. Yhteiskäsittelypisteen haltijan on myös pidettävä kirjaa vastaanotetuista ja maanviljelyksessä käytettävistä lietteistä, lietteen sijoituspaikoista ja muokkaustavoista, lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista sekä lietteen hygienisointitavasta. (Lampén 2007) Kun käytetään ainoastaan oman jätevesijärjestelmän käsiteltyä lietettä maanviljelyksessä ja toiminta ei tarvitse ympäristölupaa, ilmoitusta Elintarviketurvallisuusvirastoon ei tarvitse tehdä (Maaseudun jätehuolto Pohjois-Karjalassa -hanke 2007). Ilmoitusvelvollisuuden piiriin ei myöskään kuulu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 13/07 muutoksen myötä paikallisesti pienimuotoinen yhteistoiminta, kuten muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin saostuskaivolietteiden käsittely maatilan omaan käyttöön (Salminen 2009). 13

14 Yhteiskäsittelypisteen toiminnanharjoittaja on velvoitettu ennen toiminnan aloittamista ilmoittautumaan myös paikallisen ELY -keskuksen jätetiedostoon ja hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa. Toiminnanharjoittajan on myös huomioitava alueen jätehuoltomääräykset. Lakeuden Etapin jätehuoltomääräysten liitteessä 3 sanotaan, että mikäli esim. viljelijä aikoo ryhtyä käsittelemään ja levittämään muiden lietteitä, hän tarvitsee sopimuksen kunnan jätelaitoksen kanssa kunnan vastuulle kuuluvan jätteen hyödyntämispalvelun tuottamisesta (Lakeuden Etappi 2011). Lietesäiliön, jossa kalkkistabilointi suoritetaan, tulee olla alle 100 m 3, kunnollisesti katettu tai umpinainen säiliö, johon ei pääse valumavesiä tai eläimiä. Kalkkistabilointiprosessissa liete sekoitetaan huolellisesti imupainevaunun avulla tai muita sekoittimia käyttäen. Tasalaatuiseen lietteeseen sekoitetaan sammutettua kalkkia vähintään 13,5 kg/m 3 lietettä. Lietteen ph-arvon tulee nousta yksikköön 12, jonka jälkeen liete jätetään seisomaan kahdeksi tunniksi. Lietteen ph-arvo tulee mitata asianmukaisen ph-mittarin avulla. Kahden tunnin jälkeen liete sekoitetaan taas ja tarkistetaan ph-arvo mittarin avulla. Lietteen ph-arvon ollessa alle 12, kalkkia lisätään ja sekoitus suoritetaan uudelleen. Kahden vuorokauden kuluttua toistetaan sama ja otetaan lisäksi omavalvontasuunnitelman mukaisesti näyte, joka toimitetaan analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. Lietettä voidaan käyttää lannoitteena, mikäli Escheria coli -bakteerien määrä on alle raja-arvon ja salmonellaa ei ole todettavissa. (Lampén 2007) Lietteen käyttöä ja levitystä koskevat määräykset Käsittelemätön liete sisältää taudinaiheuttajia, kuten bakteereja, viruksia, loisia ja alkueläimiä. Merkittävimmät taudinaiheuttajat ovat Salmonella, Listeria, Escheria coli, kaliki- ja astrovirukset sekä monet alkueläinten kestomuodot. Lietteen käsittely ennen pellolle levittämistä on tärkeää, jotta voidaan estää taudinaiheuttajien kulkeutuminen ihmisiin. Pelloille, joille on levitetty lietettä, ei taudinaiheuttajien mahdollisen leviämisen vuoksi saa kasvattaa tiettyjä tuotteita ja laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu vasta tietyn ajanjakson kuluttua levittämisestä. (Lampén 2007) Valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) on esitetty lietteen käyttöä koskevat määräykset. Päätöstä sovelletaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttöön maanviljelyksessä. (VNp /1994) 14

15 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä edellyttää, että lietettä käytetään vain viljelymailla, joilla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja tai sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisten tai eläinten ravinnoksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain, kun perustetaan nurmi suojaviljan kanssa ja kun liete mullataan huolellisesti. Viljelymailla, joilla lietettä on käytetty, saa viljellä perunaa juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen levityksestä. Lietettä saa levittää vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä Valtioneuvoston päätöksen 282/1994 liitteen 1 taulukossa 3 esitettyjä enimmäispitoisuuksia. Viljelymaan ph-arvon tulee olla yli 5,8 ja kalkkistabiloitua lietettä käytettäessä maan ph-arvon on oltava yli 5,5. (VNp /1994) Lietteen levitysmäärä lasketaan aina eräkohtaisesti lietteen sisältämän ravinnemäärän ja raskasmetallipitoisuuksien perusteella. Levitysmäärä lasketaan sen aineen pitoisuuden mukaan, jonka raja-arvo on lähimpänä. Yleensä levitysmääriä rajoittaa fosfori ja seuraavana typpi. Kalkkistabiloidun lietteen sisältämät ravinteet huomioidaan vuosittaisessa viljelysuunnittelussa ja lannoituksen toteuttamisessa sekä seurannassa. (Lampén 2007) Lietteen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus ei saa ylittää Valtioneuvoksen päätöksen /1994 liitteen 1 taulukossa 4 esitettyjä enimmäiskuormituksia (VNp /1994). Maa- ja metsätalousministeriön ympäristötukiasetuksen liitteen 1 taulukoissa 1 ja 4 määrätään puolestaan typpi- ja fosforilannoituksen enimmäismäärät (MMMa 503/2007). Liete on analysoitava näytteiden perusteella ja viljelymaa on analysoitava tarvittaessa maanäytteiden perusteella (VNp /1994). Saostus- ja umpikaivolietteiden levitysmäärän tulisi olla alle 20 m 3 /ha (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2006). Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) määrää, että typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Kuitenkin jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole, voidaan lietettä levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä 1.4. Nurmikasvuston pintaan ei saa levittää lietettä 15.9 jälkeen. (VNa /2000) 15

16 Liete täytyy levittää maahan ensisijaisesti keväällä, sillä syyslevitys on ravinteiden käytön ja huuhtoutumisen kannalta selvästi kevättä huonompi vaihtoehto. Mikäli lietettä levitetään asutuksen välittömässä läheisyydessä, liete on muokattava mieluiten noin neljän tunnin sisällä levityksestä, jotta lietteen levityksestä ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa naapureille. Kauempana asutuksesta liete on muokattava vähintään muutaman vuorokauden kuluessa levityksestä typen haihtumisen estämiseksi. Lietettä levitettäessä pohjavesialueelle, tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta varmistaa, onko kyseessä olevalla pohjavesialueelle rajoituksia lietteiden levityksen suhteen. (Pohjois- Savon ympäristökeskus 2006) Suojakaistat kaivojen ja lähteiden ympärillä ovat maalajista riippuen vähintään metriä. Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan lannanlevityksen etäisyys talousvesikaivosta on 100 metriä (Jalasjärven kunta 2004). Lietettä levitettäessä on kuitenkin varmistettava, että maaston kaltevuus ja kaivon rakenne eivät mahdollista pintavalumavesien pääsyä kaivoon. Vesistöihin ja valtaojiin nähden on jätettävä 10 m levyinen suojavyöhyke. Suojakaistan leveys riippuu ympäristön olosuhteista, kuten maaston kaltevuudesta, ojitustavasta, maaperästä, kosteusolosuhteista. Lietettä ei saa valua suoraan vesistöön tai ojaan. (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2006) 2.6 Avustukset haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiseen Talousjätevesiavustus Talousjätevesiavustusta voi saada ympärivuotisessa käytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen, kun asuinrakennus sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen sekä kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan viemäriin. Rakennettavan talousjätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksessa (542/2003) sekä muualla asetetut vaatimukset. Avustusta voidaan myöntää enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. (Ara 2011) Avustuksen saaja on asuinrakennuksen tai asunnon omistaja. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja eikä ruokakunnalla ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee parantamaan kiinteistön talousjäte- 16

17 vesijärjestelmän ilman avustusta. Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen rakennustöiden aloittamista ja asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävän perheen asuntona. Avustuksen myöntää kunta. (Ara 2011) Kotitalousvähennys Tuloverolain (1535/1992) mukaan verovelvollinen on oikeutettu vähentämään verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdyn työn kustannuksista. Vähennys koskee työpalkkoja. Vähennykseen oikeuttaa muun muassa verovelvollisen kiinteistöllä tehty suunnittelutyö sekä kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennyskelpoista asunnon kunnossapitotyötä on myös rakennuksen piha-alueella tehtävät korjaus- ja perusparannustyöt, kuten viemärijärjestelmiin liittyvät asennus- ja korjaustyöt. (Ympäristöministeriö 2009 s. 13) Valtion vesihuoltoavustus Vesihuollon tukilain perusteiden (686/2004) mukaan maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö voivat tukea vesihuollon kehittämistä valtion talousarvioissa myönnettyjen määrärahojen avulla. Avustuksen määrä voi olla enintään 30 % tai erityisistä syistä enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää alueellinen ELY-keskus, joka tekee päätöksen ministeriöiden niille osoittamien määrärahojen puitteissa. (Ympäristöministeriö 2009 s. 13) Avustuksia kohdistetaan yleensä vesihuoltolaitosten yhteiskunnallisesti vaikuttavimpiin haja-asutusalueiden yhteishankkeisiin. Nämä hankkeet ovat usein kunnan vesihuollon kehittämisen kannalta tarpeellisia ja avustuksilla on huomattavia vaikutuksia niiden toteutumiseen. (Ympäristöministeriö 2009 s. 13) 2.7 Jätevesiosuuskunta Vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos, jonka omistaa haja-asutusalueiden kyläläiset. Kyläläiset myös hallinnoivat vesiosuuskuntaa itse. Vesiosuuskunta tuottaa jäsenilleen vesihuollon palveluita eli voi toimittaa laatuvaatimukset täyttävän talousveden ja/tai vastata jäteveden johtamisesta ja käsittelystä. Osuuskunta vastaa myös verkoston rakentamisesta ja laitoksen taloudellisesta toiminnasta oman hallituksensa johdolla. Vesiosuuskunta 17

18 voi olla väliaikaisratkaisu, joka myöhemmin liitetään osaksi toista vesihuoltolaitosta. (Valtion ympäristöhallinto 2010b) Ennen vesiosuuskunnan perustamista tulee pohtia, onko yhteisen järjestelmän rakentaminen mahdollista ja kannattavaa. Verkostoon liittyjiä tulee myös olla tarpeeksi. Osuuskuntaa perustettaessa tulee pohtia mm. hankkeen toteutusjärjestelyjä, suunnittelua ja rakentamista, sopimuksia, vastuuasioita ja osuuskunnan talouden hallintaa. Toiminnalle on löydyttävä myös tarpeeksi innokkaita toimijoita. Osuuskunnan perustamiselle tarvitaan perustamiskirja, säännöt ja perustamisilmoitus. Ohjeita osuuskunnan perustamisesta löytyy mm. Pellervo-seuran kotisivuilta (www.pellervo.fi/wuokko), sekä Vesija viemärilaitosyhdistyksen kotisivuilta (www.vvy.fi). (ELY-keskus 2010) Rahoitusta suunniteltaessa tulee pohtia mm. tarvitseeko osuuskunta lainaa ja saadaanko toiminnalle avustuksia ja tukea. Talouden pitkäntähtäimen suunnittelussa voidaan pohtia perittävien liittymis-, perus- ja käyttömaksujen suuruutta, joilla toimintaa ylläpidetään investointivaiheen jälkeen. Mahdollisia tukia ovat mm. kunnan ja kunnallisen vesihuoltolaitoksen tuki, Valtion vesihuoltoavustus, Maaseudun kehittämishanketuki, työvoiman palkkaamiseen myönnettävät tuet (TE-toimisto), Kotitalousvähennys sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämät korjausavustukset. (ELY-keskus 2010) 18

19 3 Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot haja-asutusalueella Haja-asutusalueilla ensisijainen vaihtoehto jätevesien käsittelyyn on liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon ei usein ole kuitenkaan mahdollista liittyä, joten jätevedet on käsiteltävä joko kiinteistökohtaisilla järjestelmillä tai naapureiden kanssa yhteisillä järjestelmillä (Valtion ympäristöhallinto 2011a). Yhteisten vesiosuuskuntien ja kyläpuhdistamoiden perustaminen on suotavaa verrattaessa kiinteistökohtaisiin järjestelmiin, jos kiinteistöjen väliset välimatkat ovat pieniä. Jätevesien käsittelyssä tulisi huomioida myös pyrkimys jäteveden määrän vähentämiseen. Jätevesien puhdistustarvetta voidaan huomattavasti vähentää käymäläratkaisun avulla, korvaamalla vesikäymälä kuivakäymälällä (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Kuivakäymälät tai vähävetiset käymälät vähentävät myös jäteveden käsittelyn kustannuksia. 3.1 Kuivakäymälä Kuivakäymälä vähentää jätevesien puhdistustarvetta ja helpottaa näin ollen jätevesien käsittelyä (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Kuivakäymälän yhteydessä ei usein tarvitse tehostaa fosforin ja typen poistoa, koska ravinteet tulevat jätevesiin pääosin käymäläjätteestä (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Tästä syystä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) puhdistusvaatimukset voidaan saavuttaa edullisemmin. Suomessa on markkinoilla useita erilaisia kuivakäymäläratkaisuja ja -malleja. Käymälät voivat olla kompostoivia, pakastavia tai haihduttavia ja lisäksi ne voivat erotella virtsan ja ulosteen erillisiin säiliöihin (Käymäläseura Huussi 2009, Valtion ympäristöhallinto 2011b). Tyhjennysväli voi vaihdella viikoista vuosiin ja käymälät voivat olla myös vesihuuhtelulla varustettuja tai sähköä vaativia (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Käymälämalleja löytyy vapaa-ajan asunnoille, mutta myös ympärivuotiseen käyttöön sisätiloissa (Käymäläseura Huussi 2009). 3.2 Saostuskaivot Haja-asutusalueilla saostuskaivojärjestelmä on pitkään toiminut hyväksyttävänä jäteveden käsittelyprosessina kaikille jätevesille, mutta nykyisten määräysten mukaan saos- 19

20 tuskaivot eivät riitä edes harmaille vesille käsittelyjärjestelmäksi (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Hyvin toimivat ja hoidetut saostussäiliöt poistavat noin 70 % jätevesien kiintoainekuormasta, kun biologinen hapenkulutus, typpi ja fosfori vähenevät tavallisesti vain noin %. (Santala 1990 s.16). Saostuskaivojärjestelmä on yleensä 1-3-osainen. Ensimmäisessä saostuskaivossa rakennuksesta johdettu jätevesi laskeutetaan, jolloin kiinteä aine laskeutuu kaivon pohjalle tai jää pinnalle kelluvaksi lietteeksi. Väliin jäävä selkeytynyt jätevesi johdetaan seuraavaan käsittely-yksikköön ja mahdollisesti saman periaatteen mukaisesi vielä kolmanteen yksikköön. Saostussäiliöt on tyhjennettävä aika ajoin, jotta kiinteää ainetta ei pääse jäteveden varsinaiseen käsittelyjärjestelmään. Saostussäiliöt tai -kaivot toimivat myös lietteen varastotilana. (Kujala-Räty Katariina ym. 2008) Saostuskaivojärjestelmä on nykyisin vain esiselkeytysmenetelmä, joka edeltää varsinaista jäteveden puhdistusprosessia. Järjestelmän tulee olla 2-osainen, jos siihen johdetaan vain harmaita vesiä ja 3-osainen, jos siihen johdetaan käymälävesiä. (Kujala-Räty Katariina ym. 2008) 3.3 Maaperäkäsittely Maahanimeyttämö Ennen maahanimeyttämöä jätevesi selkeytetään 2- tai 3-osaisessa saostuskaivojärjestelmässä. Harmaille vesille riittää kaksi osastoinen saostuskaivojärjestelmä käymälävesien vaatiessa kolme osastoa. Selkeytyksen jälkeen jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysprosessiin. Imeytys toteutetaan esimerkiksi kaksilinjaisena imeytysputkijärjestelmänä. (Kujala-Räty Katariina ym. 2008) Jätevesi imeytyy putkista jakokerroksen kautta maaperään, jossa tapahtuu biologinen jäteveden puhdistus (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Pieneliöt hajottavat orgaanista ainetta maaperään muodostuvassa biofilmissä (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Typpeä hapettuu nitraatiksi ja hapettomissa olosuhteissa siitä vapautuu typpikaasua ja fosforia sitoutuu maa-ainekseen (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Vesi puhdistuu sen edetessä kohti pohjaveden pintaa ja puhdistusprosessi jatkuu jäteveden virratessa pohjaveden mukana (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Kuvassa 1 on esitetty maahanimeytyksen toimintaperiaate. 20

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen.

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen. 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan paikallisten olosuhteiden perusteella yleisiä määräyksiä ympäristön

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin Kyläillat 2.5.2016 ja 3.5.2016 Suomen Vesi-isännöinti Vesi-isännöitsijä Laura Laine ja vedenkäsittelyn asiantuntija ins. Viivi Virta

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN PIPELI- FEN V6-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

HANNU VAINIO OY, PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA TOIMINNANHARJOITTAJA

HANNU VAINIO OY, PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA TOIMINNANHARJOITTAJA HANNU VAINIO OY, PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA KU-YK 53/8.3.2016 ASIA Ympäristöluvan rauettaminen ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n nojalla toiminnanharjoittajan ilmoitettua toiminnan pysyvästä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus 15.6.2012 Aika Tiistai 19.6.2012 klo 16.00 Paikka Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat nro Liite nro Asia 219 150 Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNTA. Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työnro:21353YV Oulu 23.9.2005 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY. Muut toimistot:

RAAHEN SEUTUKUNTA. Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työnro:21353YV Oulu 23.9.2005 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY. Muut toimistot: RAAHEN SEUTUKUNTA Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma Työnro:21353YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883 030 ESPOO Faksi (08) 8830 333 NÄRPIÖ

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot