Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista"

Transkriptio

1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista Oulussa Tekijä: Paula Lehtiniemi Työn valvoja: Dosentti Jarmo Sallanko Työn ohjaaja: DI Simo Tammela

2 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Tekijä Lehtiniemi Paula Marja Katriina Tiivistelmä opinnäytetyöstä Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Työn valvoja Sallanko Jarmo, dosentti Työn nimi Selvitys Jalasjärven Mustalammin haja-asutusalueelle soveltuvista jätevesien käsittelyratkaisuista Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Vesitekniikka Diplomityö joulukuu s., 6 s. 2 liitelehteä Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Etelä-Pohjanmaalla, Jalasjärven kunnassa sijaitsevalle Mustalammin kylän alueelle soveltuvia jäteveden käsittelyratkaisuja ja niiden kustannuksia. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään haja-asutusalueiden jätevesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja jätevesien käsittelyyn liittyviä muita määräyksiä ja ohjeita. Tutkimuksessa käsitellään yleissuunnitelmatasolla neljää suunnittelualueelle soveltuvaa jäteveden käsittelyratkaisua. Tutkimuksessa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: 1) yhteiskäsittelypiste lietteen ja jäteveden kalkkistabiloinnille, 2) kyläpuhdistamo ja viemäriverkosto, 3) kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja 4) pienet yhteispuhdistamot ja kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät alueen muille kiinteistöille. Alueen jätevesihuollon järjestämiseksi olisi suotavaa, että kiinteistöt toteuttaisivat yhteisratkaisuja. Vaihtoehtojen tarkastelussa on pohdittu eri vaihtoehtojen soveltuvuutta alueelle ja laadittu alustavat kustannusarviot. Alueen nykyisten jätevesijärjestelmien, vedenkulutustietojen, vesikalusteiden ja muiden jätevesijärjestelmän suunnittelun kannalta oleellisten tietojen selvittämiseksi on suunnittelualueella tehty esiselvitystä kesäkuun ja heinäkuun 2010 aikana. Viemäriverkoston putkilinjausten suunnittelua varten alueella tehtiin myös elokuussa 2010 korkeusmittauksia vaaituksen avulla. Suunnittelualueeseen sisältyy 34 kiinteistöä, joista 13 kiinteistöä sijaitsee Mustakankaan tai Mujunkankaan I-luokan pohjavesialueilla. Esiselvitys osoitti, että suurimmalla osalla kiinteistöistä on jäteveden käsittelyjärjestelmänä vanhat saostuskaivot. Vain muutamalla kiinteistöllä oli Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukainen jäteveden käsittelyjärjestelmä. Kiinteistöjen keskimääräinen asukasluku on pieni ja kiinteistöjen vedenkulutus on enimmäkseen vähäistä. Lisäksi etäisyydet kiinteistöjen välillä ovat pitkät. Kustannusarviot osoittavat, että kalkkistabiloinnin yhteiskäsittelypiste olisi kannattavaa toteuttaa umpisäiliöjätevesien, saostuskaivolietteiden ja puhdistamolietteiden käsittelyä varten. Koska kalkkistabilointi ei lietteenkäsittelymenetelmänä kuitenkaan ole varsinaisesti ratkaisu alueen jätevesien käsittelylle, voitaisiin kalkkistabilointivaihtoehto toteuttaa rinnakkain vaihtoehdon 4 kanssa. Kalkkistabilointivaihtoehdon ongelmana on kuitenkin umpisäiliöjäteveden suuri osuus lietteessä, jolloin lietteen ravinnemäärät suhteutettuna lietteen kokonaismäärään ovat pienet. Viemäriverkoston rakentamiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin kiinteistökohtaisten järjestelmien investointikustannukset. Tästä syystä viemäriverkostoa ei ole kannattavaa toteuttaa, jos hanke ei saa merkittävää rahoitusavustusta. Mikäli avustusta saataisiin, viemäriverkoston rakentamista voidaan suositella, sillä keskitetyllä jäteveden käsittelyllä on paljon etuja, kuten järjestelmän huollon ja käytön helppous sekä järjestelmän toimintavarmuus. Mikäli alueella päädytään kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin, olisi pienten yhteispuhdistamojen toteuttaminen suotavaa niillä alueilla, joilla yhteispuhdistamo on kiinteistökohtaisia järjestelmiä halvempi ratkaisu. Säilytyspaikka Tiedekirjasto Tellus Muita tietoja

3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Abstract of thesis Department Department of Process and Environmental Engineering Author Lehtiniemi Paula Marja Katriina Name of the thesis Laboratory Water Resources and Environmental Engineering Laboratory Supervisor Sallanko Jarmo, docent Applicable Wastewater Treatment Methods for Mustalammi Rural Area Subject Level of studies Date Number of pages Water Engineering Master Thesis December p., 6 p. 2 appendices Abstract The purpose of this study is to investigate waste water treatment solutions for Mustalammi area which is a sparsely populated area in municipality of Jalasjärvi in Southern Ostrobothnia. The study concentrates on costs of wastewater treatment methods and wastewater-related legislation, regulations and guidelines in Finland. Four different alternatives for waste water treatment are studied at the level of general plan. The main options are: 1) a handling point of lime stabilization for sewage sludge and wastewater, 2) village-scale wastewater treatment plant, 3) single rural wastewater treatment plants and 4) shared wastewater treatment plants and single treatment plants. It is desirable that the people of the area would execute shared wastewater treatment plants. Analysis of alternatives includes discussion about suitability of various options to the region and preliminary cost estimates. To find existing wastewater treatment methods, water consumption data, water supplies and other information relevant to the designing of wastewater treatment systems, feasibility study has been made in the area in June and July Leveling measurement has been made also in August 2010 to help the designing of sewer pipelines. Planning area includes 34 houses and 13 of them are located in Mustakangas or Mujunkangas groundwater areas. The feasibility study showed that the majority of houses have sedimentation basins as a wastewater treatment system. Only a handful of the houses have a wastewater treatment system which is accepted in Government Decree 209/2011. The average number of inhabitants in households is small and water consumption is low. In addition, the distances between the buildings are very long. Cost estimates indicate that the handling point of lime stabilization would be worthwhile to implement. Wastewaters of cesspools, sludge of sedimentation basins and batch reactors would be treated in lime stabilization point. Because the lime stabilization is not a wastewater treatment method, it is not really a solution for wastewater treatment in the planning area. Lime stabilization could be implemented in parallel with the option 4. The problem is, however, the high proportion of cesspool wastewaters in the sludge which means that the sludge contains a lot of water and the nutrient content is low commensurate with the amount of the sludge. Sewer network costs are considerably higher than the investment costs of single rural wastewater treatment systems. For this reason, drainage network is not feasible to implement, if the project does not receive significant financial assistance. If the project would receive assistance, construction of sewer network can be recommended. Centralized wastewater treatment has a lot of advantages, such as ease of system use and maintenance, and system reliability. If single wastewater treatment systems are the solution, small shared treatment plants would be desirable to implement in areas where they are cheaper solution than a single wastewater treatment system. Library location University of Oulu, Science Library Tellus Additional information

4 Alkusanat Tähän diplomityöhön tarvittavaa aineistoa on kerätty kesällä 2010 kesätöiden merkeissä Jätevedet järjestykseen -hankkeen harjoittelijana. Rahoitusta työlle on antanut myös Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Diplomityön kirjoitus ja viimeistely on tehty pääosin toukokuun 2011 ja lokakuun 2011 välisenä aikana. Kiitokseni haluan osoittaa työn valvojalle Jarmo Sallangolle sekä työn ohjaajalle Simo Tammelalle Oulun yliopistosta. Haluan kiittää myös Jätevedet järjestykseen -hanketta, joka on mahdollistanut tämän diplomityön teon. Kiitos erityisesti projektipäällikkö Mari Hakolalle joustavasta yhteistyöstä ja hyvistä neuvoista. Haluan kiittää myös Jalasjärven kuntaa, erityisesti rakennusmestari Leena Alaniskaa neuvoista, Harri Maunumaata korkeusmittausten avustuksesta sekä karttojen lähettämisestä, ympäristösihteeri Jutta Lillberg-Puskalaa kommenteista sekä vs. ympäristösihteeri Tia Lummia avustuksesta. Kiitos myös Satu Ala-Könnille, Jorma Laitamäelle sekä Mustalammin kylän asukkaille. Suuri kiitos kuuluu myös perheelle ja ystäville kaikesta avusta, henkisestä tuesta ja kannustuksesta silloin, kun diplomityön kirjoittaminen tuntui haastavalta. Oulussa Paula Lehtiniemi

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Lyhenteet, merkinnät ja termit 1 Johdanto 9 2 Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja avustukset Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Ympäristönsuojelulaki Vesihuoltolaki Jätelaki Kalkkistabilointia koskevat määräykset Lietteen käsittely Yhteiskäsittelypiste Lietteen käyttöä ja levitystä koskevat määräykset Avustukset haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiseen Talousjätevesiavustus Kotitalousvähennys Valtion vesihuoltoavustus Jätevesiosuuskunta Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot haja-asutusalueella Kuivakäymälä Saostuskaivot Maaperäkäsittely Maahanimeyttämö Maasuodattamo IN-DRÄN -maapuhdistamot Laitepuhdistamot Umpisäiliöt Eri käsittelyvaihtoehtojen kustannuksia Kustannusarvioiden laskentaperusteet Vesihuoltorakentamisen kustannustietoja Putket ja maarakentaminen Pumppaamot Umpisäiliöt Laitepuhdistamot Maaperäkäsittely Kalkkistabilointi Mustalammin suunnittelualuetta koskevat rajoitukset jätevesien käsittelyssä Pohjavesialueet ja pohjaveden suojelusuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset Rakennusjärjestys Jätehuoltomääräykset Suunnittelualueen kiinteistöt Esiselvityksen tarkoitus ja toteutuminen suunnittelualueella... 43

6 6.2 Esiselvityksen tulokset Kiinteistöille soveltuvat jätevesijärjestelmät Leirikeskuksen jätevesien käsittely Pohjavesialueen kiinteistöjen jätevesien käsittely Peruskäsittelyn alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely Suunnittelualueen vedenkulutus ja jätevesijärjestelmien mitoitus Yleiset jätevesijärjestelmien mitoitusohjeet Asuinkiinteistöjen jätevedet Maitotilojen jätevedet Muiden toimintojen jätevedet Jätevesien määrä suunnittelualueella Jätevesijärjestelmien mitoituksen ongelmat suunnittelualueella Mustalammille soveltuvat vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Vaihtoehto 1: Kalkkistabiloinnin yhteiskäsittelypiste Yhteiskäsittelypisteen lietemäärät ja toimivuus suunnittelualueella Kalkkistabiloinnin kustannukset suunnittelualueella Vaihtoehto 2: Kylän yhteinen puhdistamo ja viemäriverkosto Kyläpuhdistamon mitoitus ja vaadittavat ominaisuudet Tonttiviemäreiden ja runkoviemäreiden mitoitus Hankkeen kustannusarvio Vaihtoehto 3: Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Vaihtoehto 4: Muutaman kiinteistön yhteiset pienpuhdistamot ja kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely muille kiinteistöille Vaihtoehtojen tarkastelu Vaihtoehto 1: Kalkkistabilointi Vaihtoehto 2: Kylän yhteinen puhdistamo ja viemäriverkosto Vaihtoehdot 3 ja 4: Kiinteistökohtainen jäteveden käsittely sekä muutaman kiinteistön yhteiset pienpuhdistamot Johtopäätökset Lähdeluettelo 76 Liitteet Liite 1. Esiselvityslomake jätevedenkäsittelyjärjestelmän valintaan kiinteistölle. Liite 2. Suunnitelmakuva viemäriverkostosta. 6

7 Lyhenteet, merkinnät ja termit as Kiinteistön todellinen asukasmäärä [kpl] BHK 7 Vesinäytteen Biologinen Hapen Kulutus 7 päivän analysointiaikana [mg/l] H Ca(OH)2 Kalkin hinta [ /kg] Rakennuskustannusindeksi ensimmäisenä ajanhetkenä Rakennuskustannusindeksi toisena ajanhetkenä K Kalkin lisäämisestä aiheutuva kustannus [ ] m Ca(OH)2 Lisättävän kalkin määrä [kg/m 3 ] N Typpi P Fosfori ph Happamuusaste Q Vedenkulutus [m 3 /a] TT Traktorityötunnin hinta [ /h] V säiliö Säiliön koko [m 3 ] ALV ARA AVL ELY PAH TE-toimisto TTS Arvonlisävero Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asukasvastineluku Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH -yhdisteet Työ- ja elinkeinotoimisto Työtehoseura Aktiiviliete Biofilmi Biologis-kemiallinen Aktiiviliete on mikrobeista ja biomassasta koostuvaa lietettä, jonka pieneliöt käyttävät hyväkseen jäteveden liuenneita ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Biofilmi on pintaan muodostuva mikrobeista koostuva kerros, jossa pieneliöt hajottavat jäteveden ravinteita. Mitä suurempi biofilmin pinta-ala on, sitä tehokkaammin se puhdistaa jätevettä. Jäteveden puhdistusmenetelmä, jossa orgaaninen aines poistetaan biologisesti mikrobien avulla ja fosfori kemiallisesti saostuskemikaalia lisäämällä.

8 Escheria coli Ulosteperäinen taudinaiheuttajabakteeri, jonka pitoisuus kalkkistabiloidussa lietteessä tulee olla alle 1000 pmy/g ennen lietteen hyötykäyttöä maataloudessa. Harmaat jätevedet Talouksien jätevesiä, kuten saunavedet, pesuvedet, huuhteluvedet ja keittiössä syntyvät jätevedet. Kaksijätevesijärjestelmä Jätevesijärjestelmä, jossa harmaat jätevedet käsitellään maaperäkäsitteyn avulla ja mustat jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Kemicond-menetelmä Kemiran kehittämä lietteenkäsittelymenetelmä, jossa liete hapotetaan rikkihapolla ja hapetetaan vetyperoksidilla. Käsittelyn jälkeen liete kuivataan ja kompostoidaan. Listeria Listeria monocytogenes on yleinen jätevesissä ja maaperässä esiintyvä bakteeri, joka aiheuttaa ihmisissä ja eläimissä listerioosia. Mustat jätevedet Käymälän jätevedet. Paineviemäri Paineviemärissä jätevesi kulkee paineen alaisena. Paineviemäri alkaa pumppaamolta. Panospuhdistamo Laite- eli pienpuhdistamo on usein tyypiltään panospuhdistamo, jossa jätevesi käsitellään panoksena eli eränä, kun jätevettä on kertynyt riittävästi jäteveden vastaanottosäiliöön. Runkoviemäri Runkoviemärilinja on jätevesiverkoston päälinja, joka kuljettaa jäteveden puhdistamolle. Haja-asutusalueella tonttiviemärit yhdistyvät suoraan runkoviemärilinjaan. Salmonella Taudinaiheuttajabakteeri, jota tartuttaa ihmisen yleensä ulosteella saastuneen ruuan välityksellä. Myös eläimet levittävät salmonellabakteereja ulosteessaan. Salmonellabakteerin voi tuhota lämpökäsittelyllä (yli 60 C) tai nostamalla ph nopeasti yli 10 tai laskemalla alle 4. Tehostettu fosforinpoisto Maasuodattamon yhteyteen voidaan vaatia fosforin poiston tehostus, joka voidaan toteuttaa fosforinsuodattimen avulla tai lisäämällä fosforia saostavaa kemikaalia järjestelmään. Viettoviemäri Vietto- eli gravitaatioviemärissä jätevesi virtaa painovoiman vaikutuksesta. Viettoviemäri on asennettava oikeaan kaltevuuteen, jotta viemäri huuhtoutuu riittävästi.

9 1 Johdanto Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) velvoittaa haja-asutusalueiden kiinteistön omistajia järjestämään jätevesihuoltonsa siten, että asetuksen määräämät puhdistusvaatimukset saavutetaan. Jalasjärven kunnassa sijaitsevalla Mustalammin alueella jätevesien käsittely on erityisen tärkeää, koska alue on I-luokan pohjavesialuetta ja tärkeä vedenottoalue Jalasjärven kunnalle. Tämä selvitys on pantu alulle Jätevedet järjestykseen -hankkeen ja Jalasjärven kunnan toimesta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Mustalammin alueelle soveltuvia jätevesien käsittelyn vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Pyrkimyksenä on saada alueen vesihuolto vastaaman asetuksen vaatimuksia kohtuullisin kustannuksin, alueen erityispiirteet huomioiden. Mustalammin haja-asutusalue on suunnittelun kannalta haastava alue, koska etäisyydet kiinteistöjen välillä ovat suuret ja kiinteistöjen keskimääräinen asukasluku on pieni. Alueen asukasluvun on lisäksi arvioitu vähenevän tulevaisuudessa. Kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisut eivät ole varsinkaan yhden asukkaan kiinteistöillä edullisia, eivätkä toimi oletetulla tavalla jätevesien vähyyden vuoksi. Tästä syystä alueelle suositellaan yhteistoimintaa jätevesiasioiden hoitamiseksi. Tässä selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa jätevesien käsittelylle. Vaihtoehdot ovat kalkkistabilointi yhteiskäsittelypisteessä, kyläpuhdistamo ja viemäriverkosto, muutama yhteinen pienpuhdistamo sekä kiinteistökohtaiset ratkaisut. 9

10 2 Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja avustukset 2.1 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sovelletaan talousjäteveden johtamiseen ja käsittelyyn ympäristönsuojelulain (86/2000, 27 b ) tarkoitetuissa tilanteissa (1 ). Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee. Taulukossa 1 on esitetty yleiset jäteveden käsittelyvaatimukset verrattaessa käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen sekä vastaavat puhdistusvaatimukset pilaantumiselle herkillä alueilla. (3 ja 4 ). Pilaantumiselle herkkiä alueita ovat pohjavesialueet ja ranta-alueet. (FINLEX 2011). Taulukko 1. Jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset (FINLEX 2011). Kuormittava aine Vähimmäisvaatimus jätevesien Puhdistustaso pilaantumi- puhdistustasolle selle herkillä alueilla Orgaaninen aines, BHK 7 80 % 90 % Kokonaisfosfori, P 70 % 85 % Kokonaistyppi, N 30 % 40 % Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus (5 ) tai suunnitelma, joka täyttää asetuksen liitteessä 1 annetut vaatimukset (6 ). Jätevesijärjestelmästä on oltava myös ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet (7 ). (FINLEX 2011) 2.2 Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulain yhtenä keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja (1 ) (YSL /86). Pohjaveden pilaamiskielto (8 ) määrää, että pohjavesialueella jätevesienkäsittely ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL /86). Pohjaveden pilaamiskiellon on katsottu merkitsevän, että I- ja II- luokan pohjavesialueilla jäteveden imeytystä maaperään ei tulisi hyväksyä, sillä myös hyvin tehty maahanimeyttämö voi aiheuttaa pohjavesien pilaantumisen vaaraa (Ympäristöministeriö 2009). 10

11 Ympäristönsuojelulain (27 ) mukaan kiinteistöllä tulee olla jätevesien käsittelyjärjestelmä talousjätevesien käsittelyä varten. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että sillä voidaan kohtuudella normaalikäytössä saavuttaa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelylle tarkemmin määriteltävä puhdistustaso orgaanisen aineen, typen ja fosforin osalta. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan asettaa tiukemmat vaatimukset jäteveden puhdistustasolle. (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta /2011) Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen valtioneuvoston asetuksessa säädetystä velvoitteesta enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos asetuksessa edelletyt toimet ovat käsittelyvaatimusten noudattamiseksi kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Edellytyksenä poikkeukselle on myös se, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta pidetään vähäisenä. Poikkeus voidaan myöntää mm. kiinteistön vakituisesti asuvan haltijan korkean iän tai sosiaalisen suoritusesteen vuoksi. (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta /2011) Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, jätevedet käsitellään siten, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheudu. Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön, uomaan tai altaaseen. Harmaat jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL /86) 2.3 Vesihuoltolaki Vesihuoltolaissa on määrätty, että kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan ajan tasalla olevan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti (5 ). Kiinteistönhaltijalla on kuitenkin vastuu oman vesihuollon järjestämisestä (6 ). Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen (7 ). Liittäminen on tarpeen asutuksen tai vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. (Vesihuoltolaki /119) Kunta hyväksyy alueellaan toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen (8 ) jossa vesihuoltolaitos on vastuussa vesihuollosta (9 ). Myös vesiosuuskunnat ovat tässä laissa tarkoitettuja vesihuoltolaitoksia. Toiminta-alueella kiinteistön on liityttävä laitoksen 11

12 vesihuoltoon (10 ). Kiinteistö voi tietyin edellytyksin saada kuitenkin vapautuksen viemäriin liittymisestä (11 ). (Vesihuoltolaki /119) 2.4 Jätelaki Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä syntyy jätettä, johon sovelletaan jätelain (1072/1993) säännöksiä. Jätevesijärjestelmän rakentaminen synnyttää jätettä, joka luokitellaan rakennusjätteeksi. Rakennusjätteen asianmukaisesta jätehuollosta vastaa rakennushankkeen päätoteuttaja rakennusjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen (295/1997) mukaisesti. (Ympäristöministeriö 2009 s. 12) Talousvesien käsittelystä syntyvät lietteet ja jätteet ovat jätelaissa (18 ) tarkoitettuja asumisessa syntyviä jätteitä. Näiden lietteiden ja jätteiden jätehuollon järjestämisestä on jätelain mukaan vastuu kunnalla. Kunta ohjaa jätehuoltoa jätehuoltomääräysten avulla. (Ympäristöministeriö 2009 s. 12) 2.5 Kalkkistabilointia koskevat määräykset Lietteen käsittely Umpisäiliöiden lietteen ja jäteveden sekä saostuskaivojen ja jätevesijärjestelmien lietteen ja käsittely voidaan toteuttaa siten, että liete tai jätevesi kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Talousvesien käsittelystä syntyvät lietteiden ja jätteiden jätehuollosta vastaa jätelain mukaan kunta (JL /1072). Tarkemmat määräykset lietteen jätehuollon järjestämisestä löytyvät kunnan jätehuoltomääräyksistä (JL /1072). Liete tai umpisäiliöjätevesi voidaan myös asianmukaisen käsittelyn jälkeen levittää pellolle. Hajajätevesiasetuksen (9 ) mukaan jätevesijärjestelmän liete ja umpikaivojen jäte on kuljetettava ja käsiteltävä siten kuin siitä säädetään jätelaissa (1072/1993) tai sen nojalla (VNa /2003). Jätelain nojalla on tehty Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994), jonka mukaan liete on käsiteltävä mädättämällä, kalkkistabiloimalla tai muulla tavalla ennen sen käyttöä maanviljelyksessä (VNp /1994). Muita lietteen käsittelymenetelmiä ovat kompostointi, terminen kuivaus, poltto sekä kemicond-menetelmä (MMMELO 2915/835/2005, Pöyry Environment Oy 2007). Käsittelyn tarkoituksena on merkittävästi vähentää taudinaiheut- 12

13 tajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja (VNp /1994). Lietteen kalkkistabilointi suoritetaan sammutetulla kalkilla (kalsiumhydroksidi) yleensä saostuskaivossa, umpisäiliössä tai muussa lietesäiliössä. Tarkoituksena on kalkin avulla nostaa lietteen ph-arvo yli 12 yksikköön kahden tunnin ajaksi. Kalkkistabilointikäsittelyn jälkeen liete voidaan levittää pellolle. Lietettä voidaan kalkkistabiloida myös yhteiskäsittelypisteessä, johon tilalla toimiva yrittäjä kerää ja hygienisoi yksityistalouksilta kerättyä saostus- ja umpisäiliölietettä. Yhteiskäsittelypisteessä käsittelyaika on kaksi vuorokautta ja lietesäiliön, jossa kalkkistabilointi suoritetaan, tulee olla alle 100 m 3. (Nordkalk 2011, MMMELO 2915/835/2005) Yhteiskäsittelypiste Lietteen kalkkistabilointi voidaan toteuttaa yhteiskäsittelypisteessä, johon maataloutta harjoittava henkilö kerää yksityistalouksilta saatua lietettä. Yhteiskäsittelypisteen haltija saa levittää käsiteltyä lietettä ainoastaan omalle pellolle (Lakeuden Etappi 2011). Kalkkistabiloinnin avulla voidaan käsitellä umpisäiliöliete, saostuskaivojen liete sekä pienpuhdistamoiden lietteitä. Lannoitevalmistelaki rajoittaa jätevesijärjestelmien lietteen käyttöä. Laki velvoittaa lietteen yhteiskäsittelypisteen haltijan ilmoittautumaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rehu- ja lannoitevalvontayksikön toimijarekisteriin. Lisäksi toimijan tulee pitää tiedostoa käsittelymääristä, laatia ja toteuttaa omavalvontasuunnitelma sekä hakea toiminnalleen laitoshyväksyntä. Yhteiskäsittelypisteen haltijan on myös pidettävä kirjaa vastaanotetuista ja maanviljelyksessä käytettävistä lietteistä, lietteen sijoituspaikoista ja muokkaustavoista, lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista sekä lietteen hygienisointitavasta. (Lampén 2007) Kun käytetään ainoastaan oman jätevesijärjestelmän käsiteltyä lietettä maanviljelyksessä ja toiminta ei tarvitse ympäristölupaa, ilmoitusta Elintarviketurvallisuusvirastoon ei tarvitse tehdä (Maaseudun jätehuolto Pohjois-Karjalassa -hanke 2007). Ilmoitusvelvollisuuden piiriin ei myöskään kuulu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 13/07 muutoksen myötä paikallisesti pienimuotoinen yhteistoiminta, kuten muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin saostuskaivolietteiden käsittely maatilan omaan käyttöön (Salminen 2009). 13

14 Yhteiskäsittelypisteen toiminnanharjoittaja on velvoitettu ennen toiminnan aloittamista ilmoittautumaan myös paikallisen ELY -keskuksen jätetiedostoon ja hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa. Toiminnanharjoittajan on myös huomioitava alueen jätehuoltomääräykset. Lakeuden Etapin jätehuoltomääräysten liitteessä 3 sanotaan, että mikäli esim. viljelijä aikoo ryhtyä käsittelemään ja levittämään muiden lietteitä, hän tarvitsee sopimuksen kunnan jätelaitoksen kanssa kunnan vastuulle kuuluvan jätteen hyödyntämispalvelun tuottamisesta (Lakeuden Etappi 2011). Lietesäiliön, jossa kalkkistabilointi suoritetaan, tulee olla alle 100 m 3, kunnollisesti katettu tai umpinainen säiliö, johon ei pääse valumavesiä tai eläimiä. Kalkkistabilointiprosessissa liete sekoitetaan huolellisesti imupainevaunun avulla tai muita sekoittimia käyttäen. Tasalaatuiseen lietteeseen sekoitetaan sammutettua kalkkia vähintään 13,5 kg/m 3 lietettä. Lietteen ph-arvon tulee nousta yksikköön 12, jonka jälkeen liete jätetään seisomaan kahdeksi tunniksi. Lietteen ph-arvo tulee mitata asianmukaisen ph-mittarin avulla. Kahden tunnin jälkeen liete sekoitetaan taas ja tarkistetaan ph-arvo mittarin avulla. Lietteen ph-arvon ollessa alle 12, kalkkia lisätään ja sekoitus suoritetaan uudelleen. Kahden vuorokauden kuluttua toistetaan sama ja otetaan lisäksi omavalvontasuunnitelman mukaisesti näyte, joka toimitetaan analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. Lietettä voidaan käyttää lannoitteena, mikäli Escheria coli -bakteerien määrä on alle raja-arvon ja salmonellaa ei ole todettavissa. (Lampén 2007) Lietteen käyttöä ja levitystä koskevat määräykset Käsittelemätön liete sisältää taudinaiheuttajia, kuten bakteereja, viruksia, loisia ja alkueläimiä. Merkittävimmät taudinaiheuttajat ovat Salmonella, Listeria, Escheria coli, kaliki- ja astrovirukset sekä monet alkueläinten kestomuodot. Lietteen käsittely ennen pellolle levittämistä on tärkeää, jotta voidaan estää taudinaiheuttajien kulkeutuminen ihmisiin. Pelloille, joille on levitetty lietettä, ei taudinaiheuttajien mahdollisen leviämisen vuoksi saa kasvattaa tiettyjä tuotteita ja laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu vasta tietyn ajanjakson kuluttua levittämisestä. (Lampén 2007) Valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) on esitetty lietteen käyttöä koskevat määräykset. Päätöstä sovelletaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttöön maanviljelyksessä. (VNp /1994) 14

15 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä edellyttää, että lietettä käytetään vain viljelymailla, joilla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja tai sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisten tai eläinten ravinnoksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain, kun perustetaan nurmi suojaviljan kanssa ja kun liete mullataan huolellisesti. Viljelymailla, joilla lietettä on käytetty, saa viljellä perunaa juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen levityksestä. Lietettä saa levittää vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä Valtioneuvoston päätöksen 282/1994 liitteen 1 taulukossa 3 esitettyjä enimmäispitoisuuksia. Viljelymaan ph-arvon tulee olla yli 5,8 ja kalkkistabiloitua lietettä käytettäessä maan ph-arvon on oltava yli 5,5. (VNp /1994) Lietteen levitysmäärä lasketaan aina eräkohtaisesti lietteen sisältämän ravinnemäärän ja raskasmetallipitoisuuksien perusteella. Levitysmäärä lasketaan sen aineen pitoisuuden mukaan, jonka raja-arvo on lähimpänä. Yleensä levitysmääriä rajoittaa fosfori ja seuraavana typpi. Kalkkistabiloidun lietteen sisältämät ravinteet huomioidaan vuosittaisessa viljelysuunnittelussa ja lannoituksen toteuttamisessa sekä seurannassa. (Lampén 2007) Lietteen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus ei saa ylittää Valtioneuvoksen päätöksen /1994 liitteen 1 taulukossa 4 esitettyjä enimmäiskuormituksia (VNp /1994). Maa- ja metsätalousministeriön ympäristötukiasetuksen liitteen 1 taulukoissa 1 ja 4 määrätään puolestaan typpi- ja fosforilannoituksen enimmäismäärät (MMMa 503/2007). Liete on analysoitava näytteiden perusteella ja viljelymaa on analysoitava tarvittaessa maanäytteiden perusteella (VNp /1994). Saostus- ja umpikaivolietteiden levitysmäärän tulisi olla alle 20 m 3 /ha (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2006). Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) määrää, että typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Kuitenkin jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole, voidaan lietettä levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä 1.4. Nurmikasvuston pintaan ei saa levittää lietettä 15.9 jälkeen. (VNa /2000) 15

16 Liete täytyy levittää maahan ensisijaisesti keväällä, sillä syyslevitys on ravinteiden käytön ja huuhtoutumisen kannalta selvästi kevättä huonompi vaihtoehto. Mikäli lietettä levitetään asutuksen välittömässä läheisyydessä, liete on muokattava mieluiten noin neljän tunnin sisällä levityksestä, jotta lietteen levityksestä ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa naapureille. Kauempana asutuksesta liete on muokattava vähintään muutaman vuorokauden kuluessa levityksestä typen haihtumisen estämiseksi. Lietettä levitettäessä pohjavesialueelle, tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta varmistaa, onko kyseessä olevalla pohjavesialueelle rajoituksia lietteiden levityksen suhteen. (Pohjois- Savon ympäristökeskus 2006) Suojakaistat kaivojen ja lähteiden ympärillä ovat maalajista riippuen vähintään metriä. Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan lannanlevityksen etäisyys talousvesikaivosta on 100 metriä (Jalasjärven kunta 2004). Lietettä levitettäessä on kuitenkin varmistettava, että maaston kaltevuus ja kaivon rakenne eivät mahdollista pintavalumavesien pääsyä kaivoon. Vesistöihin ja valtaojiin nähden on jätettävä 10 m levyinen suojavyöhyke. Suojakaistan leveys riippuu ympäristön olosuhteista, kuten maaston kaltevuudesta, ojitustavasta, maaperästä, kosteusolosuhteista. Lietettä ei saa valua suoraan vesistöön tai ojaan. (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2006) 2.6 Avustukset haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiseen Talousjätevesiavustus Talousjätevesiavustusta voi saada ympärivuotisessa käytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen, kun asuinrakennus sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen sekä kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan viemäriin. Rakennettavan talousjätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksessa (542/2003) sekä muualla asetetut vaatimukset. Avustusta voidaan myöntää enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. (Ara 2011) Avustuksen saaja on asuinrakennuksen tai asunnon omistaja. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja eikä ruokakunnalla ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee parantamaan kiinteistön talousjäte- 16

17 vesijärjestelmän ilman avustusta. Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen rakennustöiden aloittamista ja asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävän perheen asuntona. Avustuksen myöntää kunta. (Ara 2011) Kotitalousvähennys Tuloverolain (1535/1992) mukaan verovelvollinen on oikeutettu vähentämään verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdyn työn kustannuksista. Vähennys koskee työpalkkoja. Vähennykseen oikeuttaa muun muassa verovelvollisen kiinteistöllä tehty suunnittelutyö sekä kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennyskelpoista asunnon kunnossapitotyötä on myös rakennuksen piha-alueella tehtävät korjaus- ja perusparannustyöt, kuten viemärijärjestelmiin liittyvät asennus- ja korjaustyöt. (Ympäristöministeriö 2009 s. 13) Valtion vesihuoltoavustus Vesihuollon tukilain perusteiden (686/2004) mukaan maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö voivat tukea vesihuollon kehittämistä valtion talousarvioissa myönnettyjen määrärahojen avulla. Avustuksen määrä voi olla enintään 30 % tai erityisistä syistä enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää alueellinen ELY-keskus, joka tekee päätöksen ministeriöiden niille osoittamien määrärahojen puitteissa. (Ympäristöministeriö 2009 s. 13) Avustuksia kohdistetaan yleensä vesihuoltolaitosten yhteiskunnallisesti vaikuttavimpiin haja-asutusalueiden yhteishankkeisiin. Nämä hankkeet ovat usein kunnan vesihuollon kehittämisen kannalta tarpeellisia ja avustuksilla on huomattavia vaikutuksia niiden toteutumiseen. (Ympäristöministeriö 2009 s. 13) 2.7 Jätevesiosuuskunta Vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos, jonka omistaa haja-asutusalueiden kyläläiset. Kyläläiset myös hallinnoivat vesiosuuskuntaa itse. Vesiosuuskunta tuottaa jäsenilleen vesihuollon palveluita eli voi toimittaa laatuvaatimukset täyttävän talousveden ja/tai vastata jäteveden johtamisesta ja käsittelystä. Osuuskunta vastaa myös verkoston rakentamisesta ja laitoksen taloudellisesta toiminnasta oman hallituksensa johdolla. Vesiosuuskunta 17

18 voi olla väliaikaisratkaisu, joka myöhemmin liitetään osaksi toista vesihuoltolaitosta. (Valtion ympäristöhallinto 2010b) Ennen vesiosuuskunnan perustamista tulee pohtia, onko yhteisen järjestelmän rakentaminen mahdollista ja kannattavaa. Verkostoon liittyjiä tulee myös olla tarpeeksi. Osuuskuntaa perustettaessa tulee pohtia mm. hankkeen toteutusjärjestelyjä, suunnittelua ja rakentamista, sopimuksia, vastuuasioita ja osuuskunnan talouden hallintaa. Toiminnalle on löydyttävä myös tarpeeksi innokkaita toimijoita. Osuuskunnan perustamiselle tarvitaan perustamiskirja, säännöt ja perustamisilmoitus. Ohjeita osuuskunnan perustamisesta löytyy mm. Pellervo-seuran kotisivuilta (www.pellervo.fi/wuokko), sekä Vesija viemärilaitosyhdistyksen kotisivuilta (www.vvy.fi). (ELY-keskus 2010) Rahoitusta suunniteltaessa tulee pohtia mm. tarvitseeko osuuskunta lainaa ja saadaanko toiminnalle avustuksia ja tukea. Talouden pitkäntähtäimen suunnittelussa voidaan pohtia perittävien liittymis-, perus- ja käyttömaksujen suuruutta, joilla toimintaa ylläpidetään investointivaiheen jälkeen. Mahdollisia tukia ovat mm. kunnan ja kunnallisen vesihuoltolaitoksen tuki, Valtion vesihuoltoavustus, Maaseudun kehittämishanketuki, työvoiman palkkaamiseen myönnettävät tuet (TE-toimisto), Kotitalousvähennys sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämät korjausavustukset. (ELY-keskus 2010) 18

19 3 Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot haja-asutusalueella Haja-asutusalueilla ensisijainen vaihtoehto jätevesien käsittelyyn on liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon ei usein ole kuitenkaan mahdollista liittyä, joten jätevedet on käsiteltävä joko kiinteistökohtaisilla järjestelmillä tai naapureiden kanssa yhteisillä järjestelmillä (Valtion ympäristöhallinto 2011a). Yhteisten vesiosuuskuntien ja kyläpuhdistamoiden perustaminen on suotavaa verrattaessa kiinteistökohtaisiin järjestelmiin, jos kiinteistöjen väliset välimatkat ovat pieniä. Jätevesien käsittelyssä tulisi huomioida myös pyrkimys jäteveden määrän vähentämiseen. Jätevesien puhdistustarvetta voidaan huomattavasti vähentää käymäläratkaisun avulla, korvaamalla vesikäymälä kuivakäymälällä (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Kuivakäymälät tai vähävetiset käymälät vähentävät myös jäteveden käsittelyn kustannuksia. 3.1 Kuivakäymälä Kuivakäymälä vähentää jätevesien puhdistustarvetta ja helpottaa näin ollen jätevesien käsittelyä (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Kuivakäymälän yhteydessä ei usein tarvitse tehostaa fosforin ja typen poistoa, koska ravinteet tulevat jätevesiin pääosin käymäläjätteestä (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Tästä syystä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) puhdistusvaatimukset voidaan saavuttaa edullisemmin. Suomessa on markkinoilla useita erilaisia kuivakäymäläratkaisuja ja -malleja. Käymälät voivat olla kompostoivia, pakastavia tai haihduttavia ja lisäksi ne voivat erotella virtsan ja ulosteen erillisiin säiliöihin (Käymäläseura Huussi 2009, Valtion ympäristöhallinto 2011b). Tyhjennysväli voi vaihdella viikoista vuosiin ja käymälät voivat olla myös vesihuuhtelulla varustettuja tai sähköä vaativia (Valtion ympäristöhallinto 2011b). Käymälämalleja löytyy vapaa-ajan asunnoille, mutta myös ympärivuotiseen käyttöön sisätiloissa (Käymäläseura Huussi 2009). 3.2 Saostuskaivot Haja-asutusalueilla saostuskaivojärjestelmä on pitkään toiminut hyväksyttävänä jäteveden käsittelyprosessina kaikille jätevesille, mutta nykyisten määräysten mukaan saos- 19

20 tuskaivot eivät riitä edes harmaille vesille käsittelyjärjestelmäksi (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Hyvin toimivat ja hoidetut saostussäiliöt poistavat noin 70 % jätevesien kiintoainekuormasta, kun biologinen hapenkulutus, typpi ja fosfori vähenevät tavallisesti vain noin %. (Santala 1990 s.16). Saostuskaivojärjestelmä on yleensä 1-3-osainen. Ensimmäisessä saostuskaivossa rakennuksesta johdettu jätevesi laskeutetaan, jolloin kiinteä aine laskeutuu kaivon pohjalle tai jää pinnalle kelluvaksi lietteeksi. Väliin jäävä selkeytynyt jätevesi johdetaan seuraavaan käsittely-yksikköön ja mahdollisesti saman periaatteen mukaisesi vielä kolmanteen yksikköön. Saostussäiliöt on tyhjennettävä aika ajoin, jotta kiinteää ainetta ei pääse jäteveden varsinaiseen käsittelyjärjestelmään. Saostussäiliöt tai -kaivot toimivat myös lietteen varastotilana. (Kujala-Räty Katariina ym. 2008) Saostuskaivojärjestelmä on nykyisin vain esiselkeytysmenetelmä, joka edeltää varsinaista jäteveden puhdistusprosessia. Järjestelmän tulee olla 2-osainen, jos siihen johdetaan vain harmaita vesiä ja 3-osainen, jos siihen johdetaan käymälävesiä. (Kujala-Räty Katariina ym. 2008) 3.3 Maaperäkäsittely Maahanimeyttämö Ennen maahanimeyttämöä jätevesi selkeytetään 2- tai 3-osaisessa saostuskaivojärjestelmässä. Harmaille vesille riittää kaksi osastoinen saostuskaivojärjestelmä käymälävesien vaatiessa kolme osastoa. Selkeytyksen jälkeen jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysprosessiin. Imeytys toteutetaan esimerkiksi kaksilinjaisena imeytysputkijärjestelmänä. (Kujala-Räty Katariina ym. 2008) Jätevesi imeytyy putkista jakokerroksen kautta maaperään, jossa tapahtuu biologinen jäteveden puhdistus (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Pieneliöt hajottavat orgaanista ainetta maaperään muodostuvassa biofilmissä (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Typpeä hapettuu nitraatiksi ja hapettomissa olosuhteissa siitä vapautuu typpikaasua ja fosforia sitoutuu maa-ainekseen (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Vesi puhdistuu sen edetessä kohti pohjaveden pintaa ja puhdistusprosessi jatkuu jäteveden virratessa pohjaveden mukana (Kujala-Räty Katariina ym. 2008). Kuvassa 1 on esitetty maahanimeytyksen toimintaperiaate. 20

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje SAKOKAIVOLIETTEEN KALKKISTABILOINTIOHJE Haja-asutusalueilla muodostuvaa sakokaivolietettä on mahdollista levittää omasta sakokaivosta omalle pellolle, mikäli sakokaivoliete

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE Pohjanmaan jätelautakunta Elokuu 2015 1. Johdanto Tämä kalkkistabilointiohje perustuu ProAgrian julkaisuun Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje, jätelakiin sekä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Katja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

HAJA ASUTUSALUEILLA ASUTUSALUEILLA MARTTILA, 5.4.2011. Jussi Heikkinen

HAJA ASUTUSALUEILLA ASUTUSALUEILLA MARTTILA, 5.4.2011. Jussi Heikkinen JÄTEVESIEN KÄSITTELY K HAJA ASUTUSALUEILLA ASUTUSALUEILLA MARTTILA, 5.4.2011 Jussi Heikkinen MIKÄ ON VALONIA? Varsinais Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä

Lisätiedot

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi Osuuskuntailta Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman Ohjelma Illan avaa Act4myBalticSea projektin projektikoordinaattori Terhi Sundman 18:00 Kahvitarjoulu 18:30 Osuuskunnan perustaminen Act4myBalticSea

Lisätiedot

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus?

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi-hajajätevesiseminaari 23.01.2013 Helsinki Lvi-tarkastaja Sampo Riikonen Suomen rakentamismääräyskokoelma osa

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ.

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. JOHDANTO 1.1.2004 tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Timo Virola Hämeen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 1 Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä Suhteellisen paljon maaseutumaista

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTOPÄIVÄ Hausjärven kunnanvirasto 14.10.2009

HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTOPÄIVÄ Hausjärven kunnanvirasto 14.10.2009 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTOPÄIVÄ Hausjärven kunnanvirasto 14.10.2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS TIMO VIROLA Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä Suhteellisen paljon maaseutumaista asutusta ja perustuotantoa, joille

Lisätiedot

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIHUOLLON SUUNNITTELU MENETELMÄN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN Kai Saralehto 9/2004 SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET SUUNNITTELUN ALUSTUS ESISELVITYS

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus

Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus Jätevesikoulutus 19.10.2009 Eura Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus Tero Forsman tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Valonia, Vanha Suurtori 7 (Hjeltin talo), 20500 Turku www.valonia.fi

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

JÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA. opas: Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ

JÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA. opas: Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari opas: JÄTEVEDENKÄSITTELY 1 HAJA-ASUTUSALUEELLA Miksi jätevesiä puhdistetaan?... 3

Lisätiedot

MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6

MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6 1 MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6 MITEN ETENEN JÄRJESTELMÄN UUSIMISESSA?... 7 MINKÄLAISIA OVAT PUHDISTUSJÄRJESTELMÄT?.

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat ja avustukset

Ajankohtaiset asiat ja avustukset Ajankohtaiset asiat ja avustukset Jätevesikoulutus viranomaisille 20.10.2009 1 Ongelmana haja-asutusalueiden heikko jätevesien käsittelytilanne Lounais-Suomessa 144 000 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY POHJAVESIALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELY POHJAVESIALUEILLA MIKÄ ON VALONIA? JÄTEVESIEN KÄSITTELY POHJAVESIALUEILLA KIIKALA, 22.4.2010 Jussi Heikkinen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämälläv-s Agendatoimisto

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Jäteveden käsittelyn vaatimukset ja vaihtoehdot Karolina Örnmark, 29.4.2015 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta lähiympäristön tila ja vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat sekä järvien

Lisätiedot