Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma Lyhennelmä. Suomen Kylätoiminta ry - kylien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma 2003-2007. Lyhennelmä. Suomen Kylätoiminta ry - kylien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö"

Transkriptio

1 Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma Lyhennelmä Suomen Kylätoiminta ry - kylien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö

2 Valtakunnallista kylätoimintaohjelmaa valmisteli työryhmä: Tuomas Perheentupa (pj. ja siht.), Ville Elonheimo, Eija Kannisto, Heikki Konsala, Liisa Kortetmaa-Nurmi, Juha Kuisma, Tauno Linkoranta, Risto Matti Niemi, Seppo Purontakanen, Kaisa Uusioja. Kansainvälistymisosio: SYTYn kv-jaosto/peter Backa.

3 Lukijalle Kylätoiminta on asukkaiden omaehtoista ja paikallista kehittämistoimintaa oman asuinalueensa elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja kyläidentiteetin vahvistamiseksi. Kylätoiminta kokoaa asukkaat yhteen riippumatta ammatista, iästä, sukupuolesta, puoluekannasta, harrastuksista tai siitä, onko vakituinen asukas, vasta muuttanut tai vapaa-ajanasukas. Kylätoiminta edustaa paikallisdemokratiaa ja asukaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Kädessäsi on nyt järjestyksessään toisen valtakunnallisen kylätoimintaohjelman lyhennelmä. Edellinen ohjelma on vuodelta Useimmat sen ehdotuksista ovat toteutuneet. Kylätoiminnan nopea kehittyminen on aiheuttanut tarpeen arvioida tulevia vuosia aikaisempaa perusteellisemmin ja tavoitteellisemmin. Näin on tehty. Ohjelma sisältää paljon ehdotuksia. Mikään yksittäinen taho ei pysty vastaamaan kaikesta, eikä se ole ollut tarkoituskaan. Kylätoiminta ei ole yhden asian liikettä, vaan työtä tehdään monissa kysymyksissä, monin eri kokoonpanoin ja monien toimijoiden voimin. Eikä kylätoimintakaan enää ole pelkästään paikallista työtä. Kylätoiminnan yhteistä linjaa vetävä valtakunnallinen ohjelma vaatii toteuttajikseen monia organisaatioita ja toimijoita. Ohjelmaa on arvioitava kullekin osapuolelle osoitetun vastuun mukaan. Silloin huomataan, että kunkin toimijan yhteydessä on punnittu keskeisimmät asiat. Velvoitteita ei ole asetettu liikaa. Ehdotukset eivät ole toiveita, vaan tehtäviä ja käynnistettäviä prosesseja, joita ohjelman valmistumisen jälkeen viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kukaan ei jää kasan alle - varsinkin kun toimintakausi on pitkähkö Jo jonkin aikaa kylätoiminnassa on oivallettu sen monipuolisuus ja kaksijakoisuus. Se on sekä virkistystoimintaa että hyvin määrätietoista ja merkittäviä työ- ja rahoituspanoksia vaativaa kehitystyötä. Kehittämisvastuun laajeneminen ei poista kylän roolia yhdessäolo-organisaationa. Päinvastoin kehitystyö voi rikastuttaa kylän kulttuuritoimintaa ja yhteisiä rientoja. Kylätoiminta on organisoitunut paikalliseksi, alueelliseksi ja valtakunnalliseksi toiminnaksi, kansainvälinen kokemustenvaihtokin lisääntyy. Monitasoisuus aiheuttaa ymmärrettävästi edelleen keskustelua. Kaikille tasoille on kuitenkin aivan omia tehtäviä ja kaikkia tarvitaan kylien kehitystyön edistämiseksi. Kyläohjelma tunnustaakin poikkihallinnollisesti ja voimia kokoavasti toimivan kylätoiminnan kasvavan vastuun yhteisten asioiden hoidossa. Tehtävissä on niin paikallisia ja alueellisia kuin valtakunnallisiakin kysymyksiä, joihin ei vastausta voi löytää, ellei niitä pohdita nimenomaan niillä tasoilla, joille vastuu kuuluu. Siten valtakunnallinen kylätoimintaohjelma ei määrää paikallista toimintaa, mutta se toivottavasti pystyy antamaan ehdotuksillaan ja niiden toteutumisella tulitukea kylien tulevaisuudesta huolta kantaville ja niiden eteen työtä tekeville. Kylätoimintaohjelma ei jää kylätoimintaliikkeen sisäiseksi voimainponnistukseksi. On hyvin todennäköistä ja toivottavaa, että monet yhteiskunnan toimintalohkot ottavat ohjelmasta osavastuuta. Kylätoimintaohjelma on olennainen osa maaseudun ja alueiden kehitystyötä. Siksi sen keskeisimmät esitykset viedään aiemman käytännön mukaisesti maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Maakuntaohjelmien toteutussuunnitelmista esityksille toivoisi löytyvän myös sijaa. Näin kylien omaehtoisuus ja vastuunkanto kytketään niihin linjauksiin ja tavoitteisiin, joilla maaseutua Suomessa kehitetään. Kylätoiminta ei jää yksin, vaan voi odottaa yhteiskunnalta samansuuntaisia toimia ja tukea. Ohjelman valmistelijat ovat kuulleet mahdollisimman laajasti kylätoiminnan piirissä työskenteleviä henkilöitä sekä yhteistyökumppaneita, jotta ohjelmasta tulisi luonteeltaan kattava ja sellainen, että siihen halutaan sitoutua. Kylätoiminnan tavoitetila vuonna kohdassa hahmotellaan, millainen kylätoiminnan rakenteen, sisällön ja yhteiskunnallisen aseman tulisi olla runsaan neljän vuoden kuluttua. Heti perään esitetään Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista, joilla em. tavoitteisiin pyritään. Näistä osioista saa hyvän kuvan ohjelman sisällön pääkohdista. Pienikin kylä voi olla voimakas. Toivotamme antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä ohjelman parissa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA ry Eero Uusitalo puheenjohtaja Tuomas Perheentupa ohjelma-asiamies 3

4 Kylätoiminnan tavoitetila vuonna 2007 Visio Vuoteen 2007 mennessä kylätoiminnan sisältö on kehittynyt olennaisesti nykyisestä. Monipuolistuneiden, yhä paremmin asukkaiden ja yhteiskunnan ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavien toimintamuotojen myötä liikkeen yhteiskunnallinen tehtäväkenttä, rooli ja arvostus ovat kasvaneet, mikä näkyy myös rahoituspohjan lujittumisessa. Tämän seurauksena kylätoiminnan rakenteet ovat aiempaa vahvempia ja pysyvämpiä sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä alueilla. Vuonna 2007 kylätoiminta palvelee kylien asukkaita yhä konkreettisemmin. Lähiympäristön kehittämistä ja asukkaiden hyvinvointia koskevan kasvaneen vastuunoton rinnalla kylätoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa ja virkistystä. Kylätoiminnan perusrakenne lujittunut Maakunnallinen kyläasiamiesjärjestelmä on vakiinnuttanut toimintansa siten, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi vakituisesti toimiva työntekijä ja useissa maakunnissa seutukuntien kyläasiamiehiä. Maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja kylien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat vahvistuneet. Kylien keskinäisen yhteistyön tiivistämiseksi sekä neuvotteluaseman parantamiseksi mm. kuntiin ja seutukuntiin päin toimii kunta- tai seutukuntakohtaisia kylien yhteistyöfoorumeita joko vapaamuotoisesti, yhdistyspohjalta tai maaseudun kehittämisyhdistysten yhteydessä. Kylätoiminta työllistää varsinkin kyläyhdistyksissä ja maakunnallisissa kylien yhteenliittymissä selvästi nykyistä enemmän työntekijöitä. Tätä edesauttaa paitsi rahoitusaseman vahvistuminen, myös kolmatta sektoria koskevien työvoimapoliittisten välineiden tehostunut käyttö sekä sopimustoiminnan lisääntyminen. Rekisteröityneiden kylätoimintaa harjoittavien yhdistysten määrä on noussut 2200:sta 2 600:aan. Monipuoliset toiminta- ja palvelumuodot Kylätoiminta on saanut laajaa arvostusta hajaasutusalueiden palvelutuotannon aloitteellisena edistäjänä. Aiempien toimintamuotojen rinnalle on kehitetty uusia kuntien, asukkaiden ja yhteis- Hoivapalveluiden tarve kasvaa vanhustenhoidossa. 4

5 kunnan muuttuneista tarpeista johdettuja, vastikkeellisia ja kylätoiminnan taloudellisia voimavaroja vahvistavia toimintamuotoja. Vanhusten ja muiden tukea tarvitsevien ryhmien kotona asumista tukevat, kunnallista ja ammatillista vanhuspalvelua täydentävät hoivapalvelut ovat vakiinnuttamassa paikkaansa kylätoiminnan eräänä tärkeänä tehtävänä. Kylätoiminta on ottanut vastuuta myös kylien infrastruktuurin kehittämisestä yhteistyössä kuntien ja muiden ko. asioista vastaavien organisaatioiden kanssa. Vesihuoltoa, jätevesien käsittelyä, paikallista energiantuotantoa ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä koskevan aloitteellisuuden lisäksi kylätoiminta on saanut otetta toteuttajana ja varsinkin välittäjäorganisaationa myös pientiestön isännöintiin, kylä- ja mökkitalonmiespalveluihin sekä maiseman- ja ympäristönhoitoon liittyvistä tehtävistä. Uudet palvelumuodot ja elinkeinot ovat saavuttaneet eri osapuolten hyväksynnän. Ne ovat vakiinnuttamassa asemaansa kylätoiminnan kehittämisen kentässä vahvistamalla kyläyrittäjyyttä sekä lisäämällä asukkaiden viihtyvyyttä ja toimeentulomahdollisuuksia. Uusien toimintamuotojen rinnalla asemaansa ovat lujittaneet kylän sosiaalisen pääoman karttumista ja kyläkulttuurin vaalimista edistävät juhlat, tapahtumat, kylähistoriikit ja kokoontumispaikkojen rakentaminen ja kunnostaminen. Näiden kautta kylätoiminta on saanut lisää aktiivisia toimijoita mm. uusien asukkaiden ja vapaaajan asukkaiden kiinnostuessa toiminnasta. Vahvistunut talous ja rahoitusasema Kylätoiminnan omatoiminen varainhankinta on saatu hyvään alkuun. Toiminnan tueksi on perustettu Kylätoiminnan kehittämissäätiö maakuntarahastoineen. Säätiö on kerännyt alkupääoman ohella lahjoituksia ja säätiölle on palkattu asiamies sekä varainhankintaa tukeva luottamushenkilöstö myös maakuntiin. Kertyneitä varoja käytetään suurten kehittämishankkeiden väliaikaisrahoitukseen, minkä lisäksi varoista myönnetään kylätoiminnan stipendejä. Kyläyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät ja SYTY ovat saaneet myös sponsorisopimuksia sekä jäsenetujen kautta provisiotuloja kylätoiminnan kehittämiseen. Kyläyhdistyksillä on omatoimista varainhankintaa eri tapahtumien muodossa. Kyläyhdistykset ovat solmineet lukuisten kuntien kanssa ostopalvelusopimuksia sekä vastikkeellisia, mutta kunnanavustukseen perustuvia yhteistyösopimuksia, joiden avulla kylät tuottavat asukkaille tarpeellisia palveluja täydentäen kuntien omaa palvelutarjontaa kylissä. Toiminta koskee etupäässä yleishyödyllisiä tehtäviä, eikä aiheuta kilpailun vääristymiä. Kyläyhdistykset saavat tätä kautta varoja omaan toimintaansa sekä asukkaidensa työllistämiseen ja kyläyrittäjyyden edistämiseen. Suomen Kylätoiminta ry:n kautta on saatavissa lainopillista neuvontaa kyläyhdistysten ja -osuuskuntien työllistämiseen, arvonlisä- ja muuhun verotukseen, sopimusteknisiin ja elinkeinonharjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhä useammat kunnat myöntävät lisäksi kyläyhdistyksille vuotuisia ns. omatoimirahoja, joilla kylät voivat toteuttaa pienehköjä paikallisia toimenpiteitä ilman hankehallinnon aiheuttamaa byrokratiaa. Hankerahoituksen hyödyntäminen on tehostunut kylätoiminnan kaikilla tasoilla mm. omatoimisen varainhankinnan antaman pelivaran sekä hankeosaamisen lisääntymisen myötä. Kylätoiminnan valtionosuus on saatu pysyvästi valtion budjettiin omalle momentilleen, ja sen taso on noussut 1,2 milj. euroon vuodessa. 5

6 Kylätoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa. Tehokkaat sisäiset toiminnot Kylätoiminnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on tehostunut Maaseutu Plus -lehden tilatun levikin kasvaessa noin 5000:een sekä -verkkosivujen ja vastaavien ruotsinkielisten sivujen sisällön monipuolistuessa ja selkeytyessä palvelemaan paremmin kylätason toimijoita konkreettisesti mm. juridisissa asioissa, tiedottamisessa, uusien palveluiden organisoimisessa, sopimusasioissa jne. SYTYn ja kylien maakunnallisten yhteenliittymien neuvontaja koulutuspalvelut ovat tuottaneet uusia, kyläasioista perillä olevia henkilöitä, jotka kykenevät antamaan neuvontaa kyläyhdistyksille. Kahdesti vuodessa järjestettävät valtakunnalliset ja maakunnalliset kylätoimijoiden neuvottelu- ja koulutuspäivät vahvistavat yhteistä tahtotilaa, keskinäistä luottamusta ja kylätoimintaan liittyvää osaamista. Vähintään puolella kylistä on kyläsuunnitelma. Maakunnalliset kyläohjelmat uusitaan joka neljäs vuosi. Kummatkin sisältävät tiedotussuunnitelman. Kyläyhdistysten yhteystiedot ovat tarkasti tiedossa valtakunnallisessa kylärekisterissä. Verkottunut ja yhteiskunnallisesti vaikuttava Kylätoiminnan yhteiskuntasuhteet ovat syventyneet valtakunnan, maakunnan, seutukunnan ja kuntatasolla parantuneen vuoropuhelun, toiminnan tunnettuuden sekä yhteiskunnallisen arvostuksen myötä. Kylätoiminnan kyky suurena kansanliikkeenä tuottaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä on noussut myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tunnustetuksi ja mitattavaksi tuotokseksi. Uskottavuuden lisääntymisen myötä kylätoiminta on saanut lisää vaikuttavuutta suhteessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Kylien maakunnallisten yhteenliittymien ja maakunnallisen aluehallinnon yhteistyö on syventynyt, minkä seurauksena maakunnallisten kyläohjelmien tärkeimmät toimenpiteet on sisällytetty maakunnallisiin ohjelma-asiakirjoihin. Myös paikallisten kyläsuunnitelmien keskeisiä elementtejä on saatu sisällytetyksi kuntatason suunnitelmiin. Kyläyhdistykset ovat kuntien kanssa entistä kiinteämmässä taloudellis-toiminnallisessa yhteistyössä. Kylätoiminnan järjestöllinen yhteistyö on syventynyt valtakunnan, maakuntien, seutukuntien, kuntien ja kylien tasoilla sekä kaikkien näiden välillä. Kylien maakunnallisten yhteenliittymien yhteisöjäsenten määrä on kasvanut maakunnan tasolla. Yhteistyö suhteessa maaseudun kehittämisyhdistyksiin on selkeytynyt työnjaosta sopimisen myötä, mikä on lujittanut kummankin tahon toiminnallista paikkaa maaseudun kehittämisen kentässä. Järjestöyhteistyö muiden maaseudulla toimivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa on muotoutunut paremmin maaseudun kehittämistä palvelevaksi. Myös kaupunkien asukasyhdistyksiä on yhä enemmän mukana kylätoimijaverkostossa. Kylätoiminnan kansainvälinen kanssakäyminen on syventynyt ja sen voimavarat ovat vahvistuneet KV-hankerahoituksen ja valtionosuuden kasvun myötä palvelemaan kylätominnan eri tasoja. 6

7 Yhteenveto ohjelman toimenpide-ehdotuksista Asukkaat osallistuvat kylien infrastruktuurin kehittämiseen. Asukkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaava kylätoiminta 1. Kylien infrastruktuurin (vesi- ja jätehuolto, viemäröinti, pientiestö, nopeat tietoliikenneyhteydet, energiantuotanto, maankäytön suunnittelu) rapistumisen ehkäisemiseksi ja asumisen tason turvaamiseksi etsitään ja luodaan käytäntöjä, joilla kylien asukkaat osallistuvat kylänsä infrastruktuurin suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan käytännön kehittämistyöhön yhdessä viranomaisten ja muiden asioista vastaavien tahojen kanssa. Yhteishankintojen mahdollisuudet otetaan käyttöön kylien infrastruktuurin kehittämisessä. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, kunnat, ympäristökeskukset) 2. Kylät tukevat vanhenevien ihmisten kotona asumista organisoimalla ja kehittämällä kuntien ammattimaista vanhustyötä täydentäviä palvelumuotoja. Asiaa viedään eteenpäin yhteistyössä kuntien, yrittäjien, järjestöjen, ammattimaisten vanhustyöntekijöiden ja kirkon diakoniatyön kanssa. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, kunnat, järjestöt) 3. Aktivoidaan mökki- ja kylätalkkaritoimintaa, jossa asiantunteva henkilö auttaa mm. kylien kiinteistöteknisissä tehtävissä sekä vesihuoltoja jätevesikysymyksissä. Edistetään useamman tiekunnan kattavien tieisännöintijärjestelmien syntymistä. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, Suomen tieyhdistys ja Tiehallinto) 7

8 4. Kylät ottavat vastuuta maaseudun maisemanhoidollisista toimenpiteistä, ennen kaikkea kylämaiseman ja tienvierusten umpeen kasvamisen torjunnasta yhteistyössä kuntien ja tielaitoksen kanssa hanketyöllä, ostopalvelusopimuksilla ja esim. yhdistelmätukea hyödyntävillä työllistämistoimilla. Kylien maisemanhoitotyöt sisällytetään myös osaksi maaseutusopimusmenettelyä. (kyläyhdistykset, kunnat, tielaitos, YTR) 5. Aktivoidaan kyliä monipalvelupisteiden ja logististen järjestelmien kehittämiseksi, mm. posti, kauppakassipalvelu ja ns. kutsutaksit, sekä näitä koskevien sopimusten solmimiseksi. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, Posti Oyj, kauppaketjut, taksiyrittäjät) 6. Kyläyhdistykset ja kylien yhteenliittymät edistävät kyläkulttuurin tuotteistamista ja markkinointia mm. hanketoiminnan avulla yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. (kyläyhdistykset, maaseudun kehittämisyhdistykset, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, yrittäjät) Pusikoitumisen torjunta on osa kylien maisemanhoitoa. Kyläkaupatkin voivat toimia monipalvelupisteinä. 7. Osallistutaan maallemuuton edistämistä koskevien toimenpiteiden toteutukseen. Kutsutaan uudet asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat mukaan kylätoimintaan. Etsitään kylistä maallemuuttajille tarkoitettuja taloja, joita uudet asukkaat voivat rajoitetuksi ajaksi vuokrata kokeillakseen, kuinka he viihtyvät ja kotiutuvat seudulle. (maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) 8. Luodaan pysyvä, kaavoitusalan ammatillisesti hyväksymä käytäntö siitä, miten kyläsuunnittelun menetelmää käyttäen ja maanrakennuslain (MRL) osallistumis- ja arviointivaiheita noudattaen laaditaan kylän rakennuspaikkasuunnitelmia tai osayleiskaavoja. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, yliopistot, ympäristökeskukset, kunnat, maanomistajat) 8

9 Kylätoiminnan rakenteet, niiden vahvistaminen ja tehtävät 9. Rekisteröityjen kylätoimintaa harjoittavien yhdistysten määrä nostetaan nykyisestä 2200:sta 2600:een vuoden 2007 loppuun mennessä. Kylien maakunnalliset yhteenliittymät vastaavat maakuntansa kylä- ja asukasyhdistysten rekisteristä ja yhteystiedoista sekä SYTY puolestaan valtakunnallisesta rekisteristä niin, että kyläyhdistysten määrä tiedetään kulloinkin tarkasti. (kyläyhdistykset ja -toimikunnat, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, SYTY) 10. Kylien maakunnalliset yhteenliittymät ja maaseudun kehittämisyhdistykset edistävät kyläsuunnitelmien laadintaa kylätasolla. Ajan tasalla oleva kyläsuunnitelma helpottaa hankerahoituksen saamista. Kylän maankäytön suunnittelu ja liiketaloussuunnittelu tulisi sisällyttää osaksi kyläsuunnitteluprosessia. Kyläsuunnitelmat kannattaa ottaa huomioon myös kuntasuunnittelussa. (kyläyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kunnat) 11. Maakunnalliset kyläohjelmat valmistellaan joka neljäs vuosi. Se sisältää strategisen suunnitelman päämääristä ja tehtävistä sekä konkreettiset toimenpiteet. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, maakuntien liitot, TE-keskukset, järjestöt) 12. Laaditaan ruotsinkielinen paikallisen kehittämisen ohjelma, mikä osaltaan parantaa kaksikielisen kylätoiminnan mahdollisuuksia tehdä maakunta- ja ohjelma-aluerajat ylittävää keskinäistä yhteistyötä. (Svensk Byaservice, SYTY) 13. Kuntatason kyläyhteistyön edistämiseksi kylät muodostavat kevyesti organisoituja kunta- tai seutukuntakohtaisia yhteistyöelimiä tai kyläverkostoja (esim. kyläneuvosto). Myös maaseudun kehittämisyhdistykset voivat hoitaa ko. tehtäviä seutukuntatasolla. (kyläyhdistykset, maaseudun kehittämisyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kunnat, seutukunnat) 14. Selkeytetään ja täsmennetään SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, seudullisten ja kuntatason kyläelinten sekä maaseudun kehittämisyhdistysten tehtäväjakoa ja rooleja paikallisessa kehitystyössä. Tavoitteena on, että suora kontaktipinta kyläyhdistyksiin lisääntyy ja toimijoiden työnjako on yhdessä sovittu paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, maakuntien liitot, seutukunnat) 15. Kyläyhdistykset pyritään saamaan oman maakunnallisen kylien yhteenliittymänsä jäseneksi. SYTYn yhteisöjäsenten määrä nostetaan 150:een. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät) Kyläsuunnitelma on keskeinen kylän kehittämisen työkalu. 9

10 Kylätoiminnan talouden vahvistaminen 16. Vuonna 2003 alkanut kylätoiminnan valtionosuus vakinaistetaan ja nostetaan vaiheittain tarvetta vastaavalle 1,2 milj. euron tasolle. (Eduskunta, VN, MMM, SYTY) 17. Jatketaan päätoimisten maakunnallisten kyläasiamiesten rahoitusta (ylimaakunnalliset ja maakunnalliset hankkeet sekä valtionapu) Kylätalous-hankkeen päätyttyä vuoden 2004 lopussa. (MMM/SYTY; TE-keskukset ja maakuntien liitot/kylien maakunnalliset yhteenliittymät) 18. Neuvotellaan kuntien kanssa vastikkeellisten sopimusten solmimisesta joko ostopalveluperiaatteella tai toiminta-avustusten muodossa kyläyhdistyksille mm. vanhusten täyden-tävissä hoivapalveluissa, ympäristönhoitotöissä, infrastruktuurin parantamisessa jne. (kunnat, Suomen Kuntaliitto, kyläyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, SYTY) 19. Kannustetaan tiedotuksella ja neuvonnalla kyläyhdistyksiä ja kuntia käymään neuvotteluja kuntien ns. omatoimirahan ja kannustusjärjestelmän järjestämiseksi kylien pieniin kehittämistarpeisiin sekä nollakorkoisten kuntalainojen myöntämiseksi kyläyhdistysten toteuttamien hankkeiden mahdollistamiseksi ja niiden likviditeetin turvaamiseksi. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kunnat, kyläyhdistykset) 20. Myötävaikutetaan toimintaryhmätyön ja paikallisen hankerahoituksen jatkumiseen myös nykyisen ohjelmakauden jälkeen. (eduskunnan maaseutuverkosto, MMM/YTR, SYTY, maaseudun kehittämisyhdistykset) 21. Etsitään uusia maakunnallisia yhteistyömuotoja, joiden avulla kylien maakunnalliset yhteenliittymät kykenevät järjestämään hankkeilleen väliaikaisrahoitusta. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, järjestöt, oppilaitokset, kunnat) 22. Perustetaan Kylätoiminnan kehittämissäätiö maakuntarahastoineen turvaamaan kylätoiminnan omarahoitusta, likviditeettiä ja vakavaraisuutta. (SYTY ja sen jäsenjärjestöt, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset) 23. Kylätoiminnan omatoimisen varainhankinnan, elinkeinotoiminnan ja työllistämisen tehostamiseksi SYTY julkaisee nettisivuillaan ajan tasalla olevaa ja mahdollisimman selkeää perustietoa mm. verotus-, alv- ja työlainsäädännöstä, elinkeinolupa-asioista sekä työvoimapoliittisen välineistön hyödyntämisestä. (SYTY) 24. Selvitetään edellytykset rakentaa kylien asukkaille keskittämiseen perustuvia erityisiä jäsenetuja. Jäsenetujen kautta asukkailla saattaa olla mahdollisuus edullisiin hankintoihin, mm. keskitetyt sähkö-, puhelin- ja vakuutussopimukset, infra-tuotteet. Jäsenetupaketti sisältää myös Maaseutu Plus -lehden vuosikerran. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, sähkö- ja puhelinyhtiöt, eri alojen yritykset, Suomen Omakotiliitto) 25. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät sekä kyläyhdistykset hankkivat toiminnalleen sponsorirahaa. (maaseudulla toimivat yritykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Sosiaalinen pääoma, paikallisdemokratia ja kolmas sektori 26. Sosiaalisen pääoman mittareita kehitetään kylätoiminnan käyttöön yhteisöllisyyden vahvistamisen näkökulmasta. Yhteisöllisyyden vahvistuminen otetaan huomioon kehittämistoiminnan tuloksia mitattaessa. Yhteisöllisen pääoman lisääminen sisällytetään hanketyön lisäksi myös maakunnallisten aluekehitysohjelmien tavoitteisiin. (tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot, maakuntien liitot, SYTY, maaseudun kehittämisyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kylät) 27. Käynnistetään tutkimus, jossa lasketaan tai selvitetään kylissä tehtävän yhteiskunnallisen työn kokonaisarvo kansantaloudelle. (YTR, tutkimuslaitokset) 28. Uusin työllisyyspoliittisin toimin parannetaan kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä, jotta järjestöt ja yhdistykset voivat tehokkaammin työllistää ihmisiä voittoa tavoittelemattomiin yleishyödyllisiin palveluihin, mm. kerhojen vetäjät, kyläavustajat, maisemametsurit, kyläkulttuurin tekijät. (hallitus ja eduskunta, TM, YTR, SYTY, muut järjestöt) 10

11 29. Madalletaan aktiivisuudella, henkilökohtaisilla yhteydenotoilla, koulujen kautta tiedottamalla ja sosiaalisten kontaktien avulla nuorten kynnystä osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen. (kyläyhdistykset, 4H, koulut) 30. Koulujen opetusohjelmiin sisällytetään kotiseutua ja sen kehittämistä koskevia koulutusosioita. Kyläyhdistykset ovat aloitteellisia, jotta kouluille saadaan ns. kouluvaareja ja -mummeja kertomaan tarinoita kylästä sekä antamaan asioille ajallista perspektiiviä. (peruskoulut, kunnat, kyläyhdistykset, maaseudun kehittämisyhdistykset, 4H, OPH) 31. Tarjotaan nuorille ja opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä oman kylän ja seudun elinkeinotoiminnan aihepiiristä. (maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut) 34. SYTY ja kylien maakunnalliset yhteenliittymät laativat vuosittaisen tiedotussuunnitelman. Kylätoimijoille järjestetään tiedottamiseen liittyvää koulutusta. SYTY:n verkkosivuilla julkaistaan tiedottamista edesauttavaa ajankohtais- ja opasmateriaalia. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, kyläyhdistykset) 35. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät vahvistavat kylätoiminnan osaajaverkostoa kouluttamalla henkilöitä, jotka jakavat tietoa kyläja hanketoiminnasta sekä niihin liittyvistä hyvistä käytännöistä paikallistasolla. Kylien maakunnalliset yhteenliittymät alueellaan ja SYTY valtakunnallisesti järjestävät kylätoimijoille kylätoiminnan kehittämistä koskevia koulutustilaisuuksia / neuvottelupäiviä vähintään kaksi kertaa vuodessa. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, oppilaitokset) 36. Edistetään osuustoiminnallisten palvelumuotojen ja yritystoiminnan syntymistä kylissä jakamalla aktiivisesti palveluosuuskuntia koskevaa tietoutta ja toimintamalleja sekä osallistumalla palvelutoiminnan tukemiseen myös käytännön valinnoilla. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, osuuskuntien neuvontaorganisaatiot) Nuoret ovat tulevia kylien asukkaita. Heidät kannattaa aktivoida mukaan kylien kehittämistyöhön. Kylätoiminnan sisäisten toimintojen kehittäminen 32. Maaseutu Plus -lehden maksullinen levikki nostetaan vuoteen 2007 mennessä vähintään 5000:een maksulliseen tilaukseen tilausasiamiesjärjestelmää ja levikkityötä tehostamalla. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset) 33. Yleisradion valtakunnan verkkoon pyritään saamaan kylätoimintaa tunnetuksi tekevä Viikon kylä -radio-ohjelmasarja. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, YLE) 37. Kylätutkimuksen edistämiseksi kootaan kyläkirjat, kylähistoriikit, kylälehdet ja kyläsuunnitelmat maakunnallisiin ja valtakunnalliseen arkistoon. (kyläyhdistykset, SYTY, Hgin yliopiston Mikkelin MTKK, maakunta-arkistot) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä yhteistyön syventäminen 38. SYTY myötävaikuttaa valtioneuvoston, eduskunnan maaseutuverkoston ja YTR:n kautta valtakunnalliseen päätöksentekoon kylien elinvoiman, kansalaisten tasapuolisten palvelujen ja elämisen edellytysten turvaamiseksi koko maassa. Mm. maaseudun jätevesijärjestelmien parannustyöt olisi jätehuoltomääräysten kiristyessä saatava kotitaloustyön verovähennysoikeuden piiriin. Pientiestön parantamismäärärahoihin tarvitaan tasokorotus. (VN, Eduskunta, YTR, SYTY) 11

12 Kyliin tarvitaan myös uusia asukkaita. Kylätoiminta osaltaan helpottaa sosiaalisten verkostojen muodostamista. 39. Kylätoimijat eri tasoilla osallistuvat hallitusohjelmaan sisältyvän kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimenpiteiden valmisteluun ja toteutukseen. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, kyläyhdistykset, oikeusministeriö, poliittiset organisaatiot) 40. Lain sosiaalisista yrityksistä tulee käsittää sosiaaliset yritykset laajasti. Maaseudulla asuvat työttömät, joilla on pitkät matkat työmahdollisuuksiin, on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien lisäksi saatava tuettavien työntekijöiden piiriin. (VN, TM, YTR, SYTY) 41. Voimistetaan sopivalla kertoimella jo voimassaolevaa ja kunnille maksettavaa, pienten kyläkoulujen ylläpitoon kannustavaa lisää valtionosuudessa. Kehitetään etäopetusmalleja kouluihin. (OPM, OPH, SYTY) 42. Syvennetään kylätoiminnan vuorovaikutussuhdetta alue- ja seutuhallintoon sekä lisätään kylätoiminnan edustusta näissä. Pyritään sisällyttämään kyläsuunnitelmat ja maakunnalliset kyläohjelmat osaksi virallista aluesuunnittelua sekä syvennetään vuoropuhelua viranomaisten kanssa. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset, maakuntien liitot, seutukunnat, TE-keskusten maaseutuosastot, MYR:t) 43. Esitetään seurain-, työväen- ja kylätalojen korjausmäärärahoihin tarvetta vastaavaa tasokorotusta kytkemällä jakoperusteet talojen toimintaideoiden uudistamiseen. (OPM, Kotiseutuliitto, SYTY) 44. Lasten iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen ja kuntien nuorisotyöhön etsitään ratkaisuja, jotka palvelevat myös kuntakeskuksesta etäällä olevia kyliä. (kunnat, kyläyhdistykset, 4H- ja muut yhdistykset) 12

13 45. Kylätoiminta syventää horisontaalista yhteistyötä muiden, paikalliskehittämistä lähellä olevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa eri aluetasoilla. (kyläyhdistykset ja muut kylien yhdistykset; maakuntatason toimijat; valtakunnallisesti SYTY ja mm. Suomen nuorisoseurojen liitto, Rajaseutuliitto, Kotiseutuliitto, Suomen Omakotiliitto, Asukasliitto, HELKA) 46. Tehdään aloitteita kulttuuriympäristöohjelmien laatimiseksi kuntiin ja seutukuntiin. (kyläyhdistykset, kunnat, ympäristöviranomaiset, maaseudun kehittämisyhdistykset) 47. Paikallisdemokratian vahvistamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi nimetään kyläasioista vastaavia yhdyshenkilöitä maakuntien liittoihin, TE-keskuksiin, ympäristökeskuksiin ja kuntiin. (kunnat, Suomen Kuntaliitto, maakuntien liitot, TE-keskukset, ympäristökeskukset) 48. Syvennetään asukasyhdistysten ja kyläyhdistysten keskinäistä vuorovaikutusta mm. vastinparien etsimisellä. (kylä- ja asukasyhdistykset, Kotiseutuliitto, Asukasliitto, HELKA) 49. Järjestetään maakuntien keskuskaupunkeihin kylätoreja, joiden kautta maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukseen sisältyy sekä viihteellisiä että hyödyke- ja palvelumarkkinoihin pohjautuvia muotoja. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, muut maakuntaorganisaatiot, kylä- ja asukasyhdistykset, kylien yritykset) KV-yhteistyö avartaa näkökulmia muiden maiden kylätoimintaan. Kansainvälisyys kylätoiminnassa 50. SYTY ja sen jäsenyhteisöt osallistuvat maaseudun kehittäjien kansainvälisten verkostojen toimintaan sekä hyödyntävät HNSL-, PREPARE-, LEADER-, Carrefour- ja Ecovast -verkostojen mahdollisuuksia kylien kv-toiminnan tukemiseksi. SYTY syventää kv-yhteistyötä Suomen Carrefour -verkoston kanssa. (SYTY ja verkostoyksikkö, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset) 51. SYTY ja Svensk Byaservice tuottavat monipuolista ruotsin- ja englanninkielistä esittelyaineistoa verkkosivuilla ja painettuna materiaalina sekä julkaisevat tietopaketteja kv-toiminnan erityisaloilta. (SYTY, Svensk Byaservice) 52. SYTYn kv-jaosto valmistelee kevään 2004 aikana kylätoiminnan kansainvälistymisstrategian, joka linjaa kv-toiminnan kehittämistä vuoden 2007 loppuun. SYTY rakentaa kvhankkeita kylätoiminnan kansainvälisen toiminnan voimavarojen lisäämiseksi. (SYTY ja sen kv-jaosto) 53. Selvitetään maaseudun valmiudet ottaa vastaan maahanmuuttajia. (SYTY, STAKES, yliopistot ja tutkimuslaitokset) 13

14 Kylätoiminnan lähihistoriaa Kylätoiminnan kampanja, joka osiltaan perustui kylätutkimukseen, käynnisti 1970-luvulla nykymuotoisen kylätoiminnan organisoitumisen. Perustettiin kylätoimikuntia, joiden tehtävänä alkuun oli luoda viihtyisyyttä ja edustaa kylää kuntaan päin. Kylätoiminta aktivoitui nopeimmin syrjäisellä maaseudulla luvulla kylät alkoivat tehdä yhteistyötä keskenään: perustettiin pitäjäneuvostoja ja ensimmäiset maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Yksittäisten kylätoimikuntien rekisteröityminen yhdistyksiksi käynnistyi luvulla kylät alkoivat edunvalvonnan lisäksi tehdä omaa etuaan - tähän tarjosivat mahdollisuuden hankerahoituksen lisääntyminen ja paikallisyhteisöjen oma-aloitteisuutta korostanut maaseu-tupolitiikka. Samalla vahvistettiin kylätoiminnan maakunnallista järjestörakennetta perustamalla määrätietoisesti maakunnallisia kylien yhteenliittymiä jokaiseen maakuntaan. Nyt kylätoimintaa harjoittavia yhdistyksiä ja -toimikuntia on hieman yli Kun kylätoimikunnissa tai kyläyhdistysten hallituksissa toimii keskimäärin kymmenen henkilöä, toiminnassa on mukana pelkästään luottamushenkilöinä kymmeniätuhansia kyläläisiä. Kylätoiminta on yhä enemmän elinkeinojen ja palvelujen kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Kylätoiminta on muuttunut suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi työksi, jossa toimintaan kouluttaudutaan. Kyläyhdistykset harjoittavat myös taloudellista toimintaa, jossa yhdistyvät sekä taloudelliset että sosiaaliset ulottuvuudet. Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) perustettiin v aiemman, vuonna 1982 perustetun Kyläasiain neuvottelukunnan pohjalle. Suomen Kylätoiminta ry on kylien valtakunnallinen yhteistyöelin, joka toimii maamme kylätoimikuntien ja -yhdistysten yhteistyöverkostona ja palveluyksikkönä. Kaksikielinen palvelutoiminta on järjestetty yhteistyössä Svenska Studiecentralenin/Svensk Byaservicen kanssa, jonka palveluksessa on ruotsinkielinen kyläasiamies. Svensk Byaservice perustettiin vuonna 1990 yhteistyössä Svenska Studiecentralenin, Svenska Österbottens förbundin ja Sydkustens landskapsförbundin kanssa. Byaservice harjoittaa laajaa yhteistyötä myös muiden ruotsinkielisten järjestöjen kanssa. SYTYn ja Svensk Byaservicen yhteistyö on kiinteää ja jatkuvaa. Suomen Kylätoiminta ry:llä on syyskuussa 2003 yhteensä 133 jäsenyhteisöä. Jäseninä ovat maakunnalliset kylien yhteenliittymät (19 kpl), kaikki maaseudun kehittämisyhdistykset eli paikalliset toimintaryhmät, tärkeimmät maaseudun keskusjärjestöt sekä muita maaseudulla toimivia alueellisia ja valtakunnallisia järjestöjä sekä yhdistyksiä. Toiminnassa on mukana myös asukasyhdistyksiä. Jäsenten lukumäärä kasvaa edelleen. Suomalainen kylätoiminta on saavuttanut kansainvälistä arvostusta toiminnasta paikallisyhteisöjen hyväksi. Tästä osoituksena vuonna 1992 liike sai nk. vaihtoehto-nobelin (Rightly Livelihood) sekä vuonna 1995 YK:n ystävien tunnustuksen. Kylätoiminnan rakenteita vahvistettu Ensimmäiselle valtakunnalliselle kylätoimintaohjelmalle nimeltään Kylätoiminnan suuntaviivat asetettiin useita vaativia tavoitteita. Vuoden 2001 alkuun mennessä saavutettiin ensimmäinen merkittävä tavoite, kun kylien maakunnalliset yhteenliittymät oli perustettu jokaiseen manner-suomen 19 maakuntaan. Toisena keskeisenä tavoitteena oli maakunnallisen kyläohjelman laadinta ja valmistuminen jokaisen kylien maakunnallisen yhteenliittymän alueella, joka sekin on nyt lähes saavutettu. Maakunnallisia kyläohjelmia on valmistunut ja julkistettu syksyyn 2003 mennessä yhteensä 17 kpl. Tämän tavoitteen toteutumista auttoi osaltaan merkittävästi MMM/YTR:n suoraan kylien maakunnallisille yhteenliittymille myöntämä hankerahoitus, jonka avulla maakunnallinen kylätoimintaohjelma valmistui kaikkiaan yhdeksän maakunnan alueella. Maakunnallisen kyläohjelman keskeisin merkitys on siinä, että ohjelma sisältää maakunnallisen kylätoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja strategian eli sen alueellisen tahdonmuodostuksen, jonka pohjalta kyseisen maakunnan kylätoimintaa kehitetään eteenpäin. 14

15 Kolmas iso tavoite oli rekrytoida jokaiseen maakuntaan kyläasiamies, sillä maakunnallinen kylätoiminta oli vuoteen 2002 saakka täysin riippuvaista paikallisten asukkaiden vapaaehtoisesta työstä neljää maakuntaa lukuun ottamatta. Palkatun työvoiman puute maakuntatasolla on ollut suuri este kylätoiminnan pitkäjänteiselle ja tavoitteelliselle kehittämiselle. Vuoden 2002 kesästä alkaen tämäkin tavoite on toteutunut Suomen Kylätoiminta ry:n ESR/EQUAL -rahoitteisessa Kylätalous - yhteisötalouden vahvistaminen Suomen maaseudulla -hankkeessa. Hanke on mahdollistanut kyläasiamiesten palkkaamisen jokaiseen maakuntaan vuoden 2002 puolivälistä vuoden 2004 loppuun. Hankkeen kautta kylätoimijat saavat tietoja ja kansainvälisiä kokemuksia yhteisötalouden menetelmien ja käytäntöjen soveltamisesta kylätoimintaan ja kylien elinkeinojen kehittämiseen. Osa kylien maakunnallisista yhteenliittymistä on lisäksi rakentanut omaa alueellista hanketoimintaansa, minkä ansiosta monissa maakunnissa on palkattu vähintään yksi päätoiminen työntekijä, neljässä jopa kaksi kyläasiamiestä. Lisäksi on jo useita seutukunnallisia kyläasiamiehiä. Ottaen huomioon lähtökohdat, joissa edellinen ohjelma kirjoitettiin, kyläasiamiesten määrän lisäystä voidaan pitää huomattavana edistysaskeleena maakunnallisen kylätoiminnan kehittämisessä. Neljäntenä merkittävänä tavoitteena oli laajamittainen kylätoimikuntien rekisteröityminen yhdistyksiksi, mikä mahdollistaa niiden osallistumisen ohjelmaperusteiseen kehittämistyöhön ja hanketoimintaan luvun alussa rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä oli noin 400. Syksyllä 2003 kylätoimintaa harjoittavia yhdistyksiä oli kaikkiaan 2188, joista 1543 rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä ja 645 vastaavan kaltaisia, kylätoimintaa harjoittavia yhdistyksiä. Rekisteröitymättömiä kylätoimikuntia oli Laaja rekisteröityminen tarkoittaa sitä, että kylien on ollut mahdollista ottaa taloudellisia vastuita hankkeiden toteuttamisessa ja työnantajana toimimisessa. Sadat kylät kantavatkin tällä hetkellä vastuuta oman alueensa kehittämisestä hankkeiden kautta. Viidentenä suurehkona tavoitteena oli Maaseutu Plus -lehden perustaminen palvelemaan sekä kylätoimijoita että toimintaryhmätyötä. Myös tämä tavoite on toteutunut, sillä lehti on vakiinnuttamassa asemaansa paikalliskehittäjien keskuudessa. Samoin -verkkosivut ovat muotoutuneet palvelemaan paikalliskehittäjiä. Kuudes keskeinen tavoite oli saada kylätoiminnalle riittävä valtionosuus. Tämä tavoite on Tunnustusta aktiivisesta työstä. Aijala-Kaukurin kylän palkitseminen. toteutunut osittain, sillä eduskunta myönsi ensimmäistä kertaa vuodelle 2003 kylätoiminnan tukemiseen euron valtionosuuden. Valtionosuus on vielä tasoltaan riittämätön, mutta on aiemmin kokonaisuudessaan hankerahoituksen varassa tapahtuneelle toiminnalle kuitenkin selvä edistysaskel. Muita edellisen ohjelman tavoitteita olivat mm. kylätoimijoiden ruotsinkielisen palvelun vakiintuminen osaksi toimintaa, mikä on toteutunut. Erittäin tärkeä asia oli niinikään maaseudun kehittämisyhdistysten eli paikallisten toimintaryhmien (58 kpl) verkostoyksikköpalveluiden keskittyminen SYTYlle MMM:n järjestämän tarjouskilpailun perusteella, mikä on osaltaan lisännyt kylätoiminnan sekä toimintaryhmätyön keskinäistä yhteistyötä maaseudun kehittämisessä. Myös kansainvälisen yhteistyön syventäminen sisältyi edellisen ohjelman tavoitteisiin. Tämä on toteutunut Kylätalous-hankkeen kv-osion kautta Italian, Itävallan ja Ruotsin maaseutukehittäjien kanssa sekä muissa yhteyksissä Hela Norden ska Leva -yhteisön sekä erityisesti Viron kylätoimintaliikkeen kanssa. Verkostoyksikön tehtäviin kuuluva kansainvälinen toiminta on osaltaan lisäämässä paikalliskehittäjien kansainvälisiä yhteyksiä. Edellisen ohjelman tavoitteiden toteutumisen myötä kyläyhdistysten yhteistyö mm. maaseudun kehittämisyhdistysten kanssa on syventynyt huomattavasti. Kylätoiminta on saanut alueellisessa kehittämistyössä uutta painoarvoa, mikä on innostanut kylien asukkaita entistä aktiivisempaan toimintaan oman kylänsä hyväksi. Kylätoiminnan saamat lisäresurssit ovat selvästi nostaneet yhteistyötahojen ja yksityisten ihmisten kiinnostusta ja arvostusta kylätoimintaa kohtaan. Kansalaisaktiivisuuden lisääntymisen myötä tietoisuus maaseudun ohjelmallisesta kehittämistyöstä on saavuttanut uusia asukasryhmiä, jotka 15

16 eivät aiemmin ole osallistuneet tähän työhön. Toiminnassa ovat aktiivisesti mukana monien eri ammattiryhmien ihmiset. Kylätoiminta tarjoaa uusille ja vakiintuneille asukkaille mahdollisuuden oman asuinalueensa kehittämiseen ja yhteistyöhön tasapuolisesti riippumatta maanomistuksesta, elinkeinosta tai muista vastaavista tekijöistä. Myös kylätoiminnan näkyvyys julkisuudessa ja tiedotusvälineissä on lisääntynyt aiempaan verrattuna. Entistä paremmaksi asukkaiden palvelijaksi Kylätoiminnan kehittämisen pääpaino on toistaiseksi ollut toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden vahvistamisessa. Kylätoiminnan rakenteiden vahvistaminen on edelleen tärkeää, mutta asteittain toiminta painottuu yhä syvemmin kylätoiminnan toiminnalliseen ja sisällölliseen kehittämiseen niin, että kylätoiminta voi ottaa nykyistä vastuullisemman roolin kylien asukkaiden palvelijana ja yhteistyöelimenä. Viimeisten vuosikymmenien aikana maaseudun palvelut ovat vähentyneet samalla kun palvelujen tarjonta on keskittynyt yhä suurempiin taajamiin. Kyläkouluja ja -kauppoja on lakkautettu, pankki- ja postipalveluita lopetettu. Maaseudulla on kuitenkin edelleen palvelujen tarvitsijoita. Erityisesti vanhusväestön ja lapsiperheiden kannalta tärkeiden palveluiden on oltava saatavissa riittävän lähellä. Perinteinen yritystoiminta ja kunnan palvelutuotanto eivät nykyisellään kykene tuottamaan riittävästi sellaisia toimintoja, jotka ylläpitäisivät ja edistäisivät kylien ihmisten palvelutasoa, toimeentuloa ja viihtymistä. Kylien palvelutarjontaa voidaan kuitenkin ylläpitää ja jopa lisätä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä sekä kehittämällä palveluiden tuottamiseksi uusia toimintatapoja ja -muotoja. Kylätoiminnan painoarvon kasvattaminen edellyttää, että kylätoiminta kykenee jatkossa löytämään ja tarjoamaan ratkaisuja sellaisiin yhteiskunnan ongelmiin, joiden ratkaisemiselle on laajaa yhteiskunnallista ja yksilöllistä tarvetta. Tarvitaan uusia toimintamuotoja, jotka vastaavat kylien kulloisiinkin ajankohtaisiin haasteisiin. Tällaisia haasteita ovat mm. kylän väestön ikääntyminen, muuttoliike, kylämaiseman rapistuminen ja pusikoituminen, infrastruktuurin vanheneminen, toimeentulomahdollisuuksien niukkeneminen, suoranainen työttömyys sekä paikoin myös kaavoitusasiat. Lisäksi tarvitaan toimintaa nuorisolle, päivähoito- ja iltapäiväkerhopalveluja, kulttuuripalveluja, kiinteistönhoitopalveluja ja luonnollisesti myös tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nämä kaikki ovat tehtäviä, jotka voivat kuulua kylätoiminnan aihepiiriin. Näiden asioiden toteuttamiseksi kylien asukkailla on käytettävissään paljon tehokkaampia keinoja kuin vain odottaminen, että jokin ulkopuolinen taho - kunta tai valtio - tulisi ratkomaan ongelmat. Tarvitaan asukkaiden omatoimisuutta ja omaa panosta, jolloin myös ulkopuoliset on Yhteiset kylätapahtumat lähentävät vapaa-ajan ja vakituisia asukkaita. 16

17 helpompi sitouttaa mukaan kylän etua palveleviin toimenpiteisiin. Kylätoimintaliikkeen päätavoitteita on palvella tehokkaasti kylätoimijoita ja kylien asukkaita sekä näin välillisesti edistää kylien elinvoimaisuutta ja asukkaiden viihtymistä. Kyläyhdistykset ovat ottamassa aiempaa aktiivisempaa ja aloitteellisempaa roolia kylien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä, mihin keskeisenä asiana sisältyy palvelutuotannon turvaaminen. Samalla kylätoiminta painottuu jatkossa entistä enemmän elinkeinojen kehittämiseen, työllistä- miseen ja paikalliseen suunnitteluun. Kylätoiminnan on mahdollista löytää uusia voimavaroja toiminnalleen kyetessään tarjoa-maan ko. asioissa uusia ja käyttökelpoisia tapoja toimia. Kyläyhdistyksellä on uusia toimintamuotoja kehittäessään pääsääntöisesti välittäjän ja uuden asian alulle saattajan rooli, joskus myös toteuttajan rooli. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kilpailun vääristäminen tai jo toimivien yrittäjien kanssa kilpaileminen, vaan pitkällä aikavälillä kylien palveluiden turvaaminen ja yrittäjyyden edellytysten luominen. Kylätoiminnan tunnuslukuja kyläyhdistystä, -toimikuntaa tai vastaavaa yhteistyöelintä tekijää - yhtä paljon naisia ja miehiä 1,6 miljoonaa aatteellista työtuntia vuodessa 16,0 milj. arvosta talkootyötä vuodessa 3,2 milj. omarahoitusta vuodessa 31,0 milj. julkista hankerahaa vuodessa kehittämistoimenpidettä vuodessa kylätaloa tai muuta yhteistä kokoontumispaikkaa kylälehteä tai -tiedotetta voimassa olevaa kyläsuunnitelmaa kehittämisverkostoa yli 2,5 miljoonaa suomalaista kylien kehittämistoiminnan piirissä Suomessa on noin 2600 kylätaloa ja muuta kokoontumispaikkaa. 17

18 18

19 1 Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry 2 Pohjoisimman Lapin LEADER ry 3 Outokaira tuottamhan ry 4 Peräpohjolan kehitys ry 6 Myötäle ry 7 Jokivarsien moderni maaseutu JoMMa ry 8 Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 9 Oulujärvi Leader ry 10 Nouseva Rannikkoseutu ry 11 Pirityiset ry 12 Pohjanmaan Jokilaivat ry / Keskipiste-LEADER 13 Rieska-Leader ry 14 Svenska Österbottens POMO 15 Aisapari Härmänmaan ja Järviseudun Kehittämisyhdistys ry 16 Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry 17 Seinänaapurien kehittämisyhdistys ry 18 YHYRES Kyrönmaan Kehittämisyhdistys ry 19 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 20 Ylä-Savon Veturi ry 21 Kalakukko 2006 ry 22 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 23 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 24 JyväsRiihi ry 25 Maaseutukehitys ry 26 Vesuri-ryhmä ry 27 Piällysmies ry 28 RAJUPUSU LEADER ry 29 Veej jakaja ry 30 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry 31 Joensuun seudun LEADER ry 32 Vaara-Karjalan LEADER ry 33 Pomoottori ry 34 PoKo ry 35 Pirkan Helmi ry 36 JOUTSENTEN REITTI ry 37 Kantri ry 38 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 39 Karhuseutu ry 40 Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistys ry 41 Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry 42 Hämeen Linnaseudun kehittämisyhdistys ry 43 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Yhteistoimintayhdistys ry Yliset 44 Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry 45 LounaPlussa 46 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 47 Varsin Hyvä ry 48 I Samma Båt Samassa veneessä rf/ry 49 Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 50 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry 51 Pohjois-Kymen kasvu ry 52 SEPRA ry 53 Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry 54 Idässä itää ry Gro i Öst rf 55 Maaseudun kehittämisyhdistys SAMPo ry 56 Pomoväst rf 57 Keskisen Uudenmaan kehittämisyhdistys KEHU ry 58 Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry 59 Lounais-Suomen Maaseudun Kehittämisyhdistys ry Maaseudun kehittämisyhdistykset 19

20 Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) Willa Elsa, Meijeritie Suomusjärvi Puh. (02) Fax (02) Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisu 3/2003 toimittanut Tuomas Perheentupa ISBN (nid.) ISBN (PDF)

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa.

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Jäsentiedote 1/2013 Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Yhteystiedot löytyvät sivulta 6. Paitoja ja liivejä on nyt mahdollista

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Maaseututoimija 2007: Riitta Bagge (Parikkala, Etelä-Karjala)

Maaseututoimija 2007: Riitta Bagge (Parikkala, Etelä-Karjala) Suomen Kylätoiminta ry c/o Willa Elsa, Meijeritie 2, 25410 Suomusjärvi Puh. (02) 738 1761, fax (02) 738 1763 S-posti: info@kylatoiminta.fi www.maaseutuplus.net 1 (4) TIEDOTE Julkaistavissa 21.9.2007 klo

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Sosiaalisten vaikutusten arviointiosuus Kick off 6.3.2013, Helsinki TY, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Sami Tantarimäki TOTEUTUSAIKATAULU

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 1/5 Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 Yleistä Sääntöjensä mukaisesti Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Edistää ry:n jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kymenlaakson Kylät ry

Kymenlaakson Kylät ry Kymenlaakson Kylät ry Mantereentie 2, 45720 Kuusankoski Puh. 040 184 3576 toimisto@kymenkylat.fi www.kymenlaaksonkylat.fi TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 SISÄLLYSLUETTELO Sisä llys VARSINAINEN TOIMINTA...

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot