Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma Lyhennelmä. Suomen Kylätoiminta ry - kylien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö

Transkriptio

1 Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma Lyhennelmä Suomen Kylätoiminta ry - kylien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö

2 Valtakunnallista kylätoimintaohjelmaa valmisteli työryhmä: Tuomas Perheentupa (pj. ja siht.), Ville Elonheimo, Eija Kannisto, Heikki Konsala, Liisa Kortetmaa-Nurmi, Juha Kuisma, Tauno Linkoranta, Risto Matti Niemi, Seppo Purontakanen, Kaisa Uusioja. Kansainvälistymisosio: SYTYn kv-jaosto/peter Backa.

3 Lukijalle Kylätoiminta on asukkaiden omaehtoista ja paikallista kehittämistoimintaa oman asuinalueensa elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja kyläidentiteetin vahvistamiseksi. Kylätoiminta kokoaa asukkaat yhteen riippumatta ammatista, iästä, sukupuolesta, puoluekannasta, harrastuksista tai siitä, onko vakituinen asukas, vasta muuttanut tai vapaa-ajanasukas. Kylätoiminta edustaa paikallisdemokratiaa ja asukaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Kädessäsi on nyt järjestyksessään toisen valtakunnallisen kylätoimintaohjelman lyhennelmä. Edellinen ohjelma on vuodelta Useimmat sen ehdotuksista ovat toteutuneet. Kylätoiminnan nopea kehittyminen on aiheuttanut tarpeen arvioida tulevia vuosia aikaisempaa perusteellisemmin ja tavoitteellisemmin. Näin on tehty. Ohjelma sisältää paljon ehdotuksia. Mikään yksittäinen taho ei pysty vastaamaan kaikesta, eikä se ole ollut tarkoituskaan. Kylätoiminta ei ole yhden asian liikettä, vaan työtä tehdään monissa kysymyksissä, monin eri kokoonpanoin ja monien toimijoiden voimin. Eikä kylätoimintakaan enää ole pelkästään paikallista työtä. Kylätoiminnan yhteistä linjaa vetävä valtakunnallinen ohjelma vaatii toteuttajikseen monia organisaatioita ja toimijoita. Ohjelmaa on arvioitava kullekin osapuolelle osoitetun vastuun mukaan. Silloin huomataan, että kunkin toimijan yhteydessä on punnittu keskeisimmät asiat. Velvoitteita ei ole asetettu liikaa. Ehdotukset eivät ole toiveita, vaan tehtäviä ja käynnistettäviä prosesseja, joita ohjelman valmistumisen jälkeen viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kukaan ei jää kasan alle - varsinkin kun toimintakausi on pitkähkö Jo jonkin aikaa kylätoiminnassa on oivallettu sen monipuolisuus ja kaksijakoisuus. Se on sekä virkistystoimintaa että hyvin määrätietoista ja merkittäviä työ- ja rahoituspanoksia vaativaa kehitystyötä. Kehittämisvastuun laajeneminen ei poista kylän roolia yhdessäolo-organisaationa. Päinvastoin kehitystyö voi rikastuttaa kylän kulttuuritoimintaa ja yhteisiä rientoja. Kylätoiminta on organisoitunut paikalliseksi, alueelliseksi ja valtakunnalliseksi toiminnaksi, kansainvälinen kokemustenvaihtokin lisääntyy. Monitasoisuus aiheuttaa ymmärrettävästi edelleen keskustelua. Kaikille tasoille on kuitenkin aivan omia tehtäviä ja kaikkia tarvitaan kylien kehitystyön edistämiseksi. Kyläohjelma tunnustaakin poikkihallinnollisesti ja voimia kokoavasti toimivan kylätoiminnan kasvavan vastuun yhteisten asioiden hoidossa. Tehtävissä on niin paikallisia ja alueellisia kuin valtakunnallisiakin kysymyksiä, joihin ei vastausta voi löytää, ellei niitä pohdita nimenomaan niillä tasoilla, joille vastuu kuuluu. Siten valtakunnallinen kylätoimintaohjelma ei määrää paikallista toimintaa, mutta se toivottavasti pystyy antamaan ehdotuksillaan ja niiden toteutumisella tulitukea kylien tulevaisuudesta huolta kantaville ja niiden eteen työtä tekeville. Kylätoimintaohjelma ei jää kylätoimintaliikkeen sisäiseksi voimainponnistukseksi. On hyvin todennäköistä ja toivottavaa, että monet yhteiskunnan toimintalohkot ottavat ohjelmasta osavastuuta. Kylätoimintaohjelma on olennainen osa maaseudun ja alueiden kehitystyötä. Siksi sen keskeisimmät esitykset viedään aiemman käytännön mukaisesti maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Maakuntaohjelmien toteutussuunnitelmista esityksille toivoisi löytyvän myös sijaa. Näin kylien omaehtoisuus ja vastuunkanto kytketään niihin linjauksiin ja tavoitteisiin, joilla maaseutua Suomessa kehitetään. Kylätoiminta ei jää yksin, vaan voi odottaa yhteiskunnalta samansuuntaisia toimia ja tukea. Ohjelman valmistelijat ovat kuulleet mahdollisimman laajasti kylätoiminnan piirissä työskenteleviä henkilöitä sekä yhteistyökumppaneita, jotta ohjelmasta tulisi luonteeltaan kattava ja sellainen, että siihen halutaan sitoutua. Kylätoiminnan tavoitetila vuonna kohdassa hahmotellaan, millainen kylätoiminnan rakenteen, sisällön ja yhteiskunnallisen aseman tulisi olla runsaan neljän vuoden kuluttua. Heti perään esitetään Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista, joilla em. tavoitteisiin pyritään. Näistä osioista saa hyvän kuvan ohjelman sisällön pääkohdista. Pienikin kylä voi olla voimakas. Toivotamme antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä ohjelman parissa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA ry Eero Uusitalo puheenjohtaja Tuomas Perheentupa ohjelma-asiamies 3

4 Kylätoiminnan tavoitetila vuonna 2007 Visio Vuoteen 2007 mennessä kylätoiminnan sisältö on kehittynyt olennaisesti nykyisestä. Monipuolistuneiden, yhä paremmin asukkaiden ja yhteiskunnan ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavien toimintamuotojen myötä liikkeen yhteiskunnallinen tehtäväkenttä, rooli ja arvostus ovat kasvaneet, mikä näkyy myös rahoituspohjan lujittumisessa. Tämän seurauksena kylätoiminnan rakenteet ovat aiempaa vahvempia ja pysyvämpiä sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä alueilla. Vuonna 2007 kylätoiminta palvelee kylien asukkaita yhä konkreettisemmin. Lähiympäristön kehittämistä ja asukkaiden hyvinvointia koskevan kasvaneen vastuunoton rinnalla kylätoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa ja virkistystä. Kylätoiminnan perusrakenne lujittunut Maakunnallinen kyläasiamiesjärjestelmä on vakiinnuttanut toimintansa siten, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi vakituisesti toimiva työntekijä ja useissa maakunnissa seutukuntien kyläasiamiehiä. Maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja kylien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat vahvistuneet. Kylien keskinäisen yhteistyön tiivistämiseksi sekä neuvotteluaseman parantamiseksi mm. kuntiin ja seutukuntiin päin toimii kunta- tai seutukuntakohtaisia kylien yhteistyöfoorumeita joko vapaamuotoisesti, yhdistyspohjalta tai maaseudun kehittämisyhdistysten yhteydessä. Kylätoiminta työllistää varsinkin kyläyhdistyksissä ja maakunnallisissa kylien yhteenliittymissä selvästi nykyistä enemmän työntekijöitä. Tätä edesauttaa paitsi rahoitusaseman vahvistuminen, myös kolmatta sektoria koskevien työvoimapoliittisten välineiden tehostunut käyttö sekä sopimustoiminnan lisääntyminen. Rekisteröityneiden kylätoimintaa harjoittavien yhdistysten määrä on noussut 2200:sta 2 600:aan. Monipuoliset toiminta- ja palvelumuodot Kylätoiminta on saanut laajaa arvostusta hajaasutusalueiden palvelutuotannon aloitteellisena edistäjänä. Aiempien toimintamuotojen rinnalle on kehitetty uusia kuntien, asukkaiden ja yhteis- Hoivapalveluiden tarve kasvaa vanhustenhoidossa. 4

5 kunnan muuttuneista tarpeista johdettuja, vastikkeellisia ja kylätoiminnan taloudellisia voimavaroja vahvistavia toimintamuotoja. Vanhusten ja muiden tukea tarvitsevien ryhmien kotona asumista tukevat, kunnallista ja ammatillista vanhuspalvelua täydentävät hoivapalvelut ovat vakiinnuttamassa paikkaansa kylätoiminnan eräänä tärkeänä tehtävänä. Kylätoiminta on ottanut vastuuta myös kylien infrastruktuurin kehittämisestä yhteistyössä kuntien ja muiden ko. asioista vastaavien organisaatioiden kanssa. Vesihuoltoa, jätevesien käsittelyä, paikallista energiantuotantoa ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä koskevan aloitteellisuuden lisäksi kylätoiminta on saanut otetta toteuttajana ja varsinkin välittäjäorganisaationa myös pientiestön isännöintiin, kylä- ja mökkitalonmiespalveluihin sekä maiseman- ja ympäristönhoitoon liittyvistä tehtävistä. Uudet palvelumuodot ja elinkeinot ovat saavuttaneet eri osapuolten hyväksynnän. Ne ovat vakiinnuttamassa asemaansa kylätoiminnan kehittämisen kentässä vahvistamalla kyläyrittäjyyttä sekä lisäämällä asukkaiden viihtyvyyttä ja toimeentulomahdollisuuksia. Uusien toimintamuotojen rinnalla asemaansa ovat lujittaneet kylän sosiaalisen pääoman karttumista ja kyläkulttuurin vaalimista edistävät juhlat, tapahtumat, kylähistoriikit ja kokoontumispaikkojen rakentaminen ja kunnostaminen. Näiden kautta kylätoiminta on saanut lisää aktiivisia toimijoita mm. uusien asukkaiden ja vapaaajan asukkaiden kiinnostuessa toiminnasta. Vahvistunut talous ja rahoitusasema Kylätoiminnan omatoiminen varainhankinta on saatu hyvään alkuun. Toiminnan tueksi on perustettu Kylätoiminnan kehittämissäätiö maakuntarahastoineen. Säätiö on kerännyt alkupääoman ohella lahjoituksia ja säätiölle on palkattu asiamies sekä varainhankintaa tukeva luottamushenkilöstö myös maakuntiin. Kertyneitä varoja käytetään suurten kehittämishankkeiden väliaikaisrahoitukseen, minkä lisäksi varoista myönnetään kylätoiminnan stipendejä. Kyläyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät ja SYTY ovat saaneet myös sponsorisopimuksia sekä jäsenetujen kautta provisiotuloja kylätoiminnan kehittämiseen. Kyläyhdistyksillä on omatoimista varainhankintaa eri tapahtumien muodossa. Kyläyhdistykset ovat solmineet lukuisten kuntien kanssa ostopalvelusopimuksia sekä vastikkeellisia, mutta kunnanavustukseen perustuvia yhteistyösopimuksia, joiden avulla kylät tuottavat asukkaille tarpeellisia palveluja täydentäen kuntien omaa palvelutarjontaa kylissä. Toiminta koskee etupäässä yleishyödyllisiä tehtäviä, eikä aiheuta kilpailun vääristymiä. Kyläyhdistykset saavat tätä kautta varoja omaan toimintaansa sekä asukkaidensa työllistämiseen ja kyläyrittäjyyden edistämiseen. Suomen Kylätoiminta ry:n kautta on saatavissa lainopillista neuvontaa kyläyhdistysten ja -osuuskuntien työllistämiseen, arvonlisä- ja muuhun verotukseen, sopimusteknisiin ja elinkeinonharjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhä useammat kunnat myöntävät lisäksi kyläyhdistyksille vuotuisia ns. omatoimirahoja, joilla kylät voivat toteuttaa pienehköjä paikallisia toimenpiteitä ilman hankehallinnon aiheuttamaa byrokratiaa. Hankerahoituksen hyödyntäminen on tehostunut kylätoiminnan kaikilla tasoilla mm. omatoimisen varainhankinnan antaman pelivaran sekä hankeosaamisen lisääntymisen myötä. Kylätoiminnan valtionosuus on saatu pysyvästi valtion budjettiin omalle momentilleen, ja sen taso on noussut 1,2 milj. euroon vuodessa. 5

6 Kylätoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa. Tehokkaat sisäiset toiminnot Kylätoiminnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on tehostunut Maaseutu Plus -lehden tilatun levikin kasvaessa noin 5000:een sekä -verkkosivujen ja vastaavien ruotsinkielisten sivujen sisällön monipuolistuessa ja selkeytyessä palvelemaan paremmin kylätason toimijoita konkreettisesti mm. juridisissa asioissa, tiedottamisessa, uusien palveluiden organisoimisessa, sopimusasioissa jne. SYTYn ja kylien maakunnallisten yhteenliittymien neuvontaja koulutuspalvelut ovat tuottaneet uusia, kyläasioista perillä olevia henkilöitä, jotka kykenevät antamaan neuvontaa kyläyhdistyksille. Kahdesti vuodessa järjestettävät valtakunnalliset ja maakunnalliset kylätoimijoiden neuvottelu- ja koulutuspäivät vahvistavat yhteistä tahtotilaa, keskinäistä luottamusta ja kylätoimintaan liittyvää osaamista. Vähintään puolella kylistä on kyläsuunnitelma. Maakunnalliset kyläohjelmat uusitaan joka neljäs vuosi. Kummatkin sisältävät tiedotussuunnitelman. Kyläyhdistysten yhteystiedot ovat tarkasti tiedossa valtakunnallisessa kylärekisterissä. Verkottunut ja yhteiskunnallisesti vaikuttava Kylätoiminnan yhteiskuntasuhteet ovat syventyneet valtakunnan, maakunnan, seutukunnan ja kuntatasolla parantuneen vuoropuhelun, toiminnan tunnettuuden sekä yhteiskunnallisen arvostuksen myötä. Kylätoiminnan kyky suurena kansanliikkeenä tuottaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä on noussut myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tunnustetuksi ja mitattavaksi tuotokseksi. Uskottavuuden lisääntymisen myötä kylätoiminta on saanut lisää vaikuttavuutta suhteessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Kylien maakunnallisten yhteenliittymien ja maakunnallisen aluehallinnon yhteistyö on syventynyt, minkä seurauksena maakunnallisten kyläohjelmien tärkeimmät toimenpiteet on sisällytetty maakunnallisiin ohjelma-asiakirjoihin. Myös paikallisten kyläsuunnitelmien keskeisiä elementtejä on saatu sisällytetyksi kuntatason suunnitelmiin. Kyläyhdistykset ovat kuntien kanssa entistä kiinteämmässä taloudellis-toiminnallisessa yhteistyössä. Kylätoiminnan järjestöllinen yhteistyö on syventynyt valtakunnan, maakuntien, seutukuntien, kuntien ja kylien tasoilla sekä kaikkien näiden välillä. Kylien maakunnallisten yhteenliittymien yhteisöjäsenten määrä on kasvanut maakunnan tasolla. Yhteistyö suhteessa maaseudun kehittämisyhdistyksiin on selkeytynyt työnjaosta sopimisen myötä, mikä on lujittanut kummankin tahon toiminnallista paikkaa maaseudun kehittämisen kentässä. Järjestöyhteistyö muiden maaseudulla toimivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa on muotoutunut paremmin maaseudun kehittämistä palvelevaksi. Myös kaupunkien asukasyhdistyksiä on yhä enemmän mukana kylätoimijaverkostossa. Kylätoiminnan kansainvälinen kanssakäyminen on syventynyt ja sen voimavarat ovat vahvistuneet KV-hankerahoituksen ja valtionosuuden kasvun myötä palvelemaan kylätominnan eri tasoja. 6

7 Yhteenveto ohjelman toimenpide-ehdotuksista Asukkaat osallistuvat kylien infrastruktuurin kehittämiseen. Asukkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaava kylätoiminta 1. Kylien infrastruktuurin (vesi- ja jätehuolto, viemäröinti, pientiestö, nopeat tietoliikenneyhteydet, energiantuotanto, maankäytön suunnittelu) rapistumisen ehkäisemiseksi ja asumisen tason turvaamiseksi etsitään ja luodaan käytäntöjä, joilla kylien asukkaat osallistuvat kylänsä infrastruktuurin suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan käytännön kehittämistyöhön yhdessä viranomaisten ja muiden asioista vastaavien tahojen kanssa. Yhteishankintojen mahdollisuudet otetaan käyttöön kylien infrastruktuurin kehittämisessä. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, kunnat, ympäristökeskukset) 2. Kylät tukevat vanhenevien ihmisten kotona asumista organisoimalla ja kehittämällä kuntien ammattimaista vanhustyötä täydentäviä palvelumuotoja. Asiaa viedään eteenpäin yhteistyössä kuntien, yrittäjien, järjestöjen, ammattimaisten vanhustyöntekijöiden ja kirkon diakoniatyön kanssa. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, kunnat, järjestöt) 3. Aktivoidaan mökki- ja kylätalkkaritoimintaa, jossa asiantunteva henkilö auttaa mm. kylien kiinteistöteknisissä tehtävissä sekä vesihuoltoja jätevesikysymyksissä. Edistetään useamman tiekunnan kattavien tieisännöintijärjestelmien syntymistä. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, Suomen tieyhdistys ja Tiehallinto) 7

8 4. Kylät ottavat vastuuta maaseudun maisemanhoidollisista toimenpiteistä, ennen kaikkea kylämaiseman ja tienvierusten umpeen kasvamisen torjunnasta yhteistyössä kuntien ja tielaitoksen kanssa hanketyöllä, ostopalvelusopimuksilla ja esim. yhdistelmätukea hyödyntävillä työllistämistoimilla. Kylien maisemanhoitotyöt sisällytetään myös osaksi maaseutusopimusmenettelyä. (kyläyhdistykset, kunnat, tielaitos, YTR) 5. Aktivoidaan kyliä monipalvelupisteiden ja logististen järjestelmien kehittämiseksi, mm. posti, kauppakassipalvelu ja ns. kutsutaksit, sekä näitä koskevien sopimusten solmimiseksi. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, Posti Oyj, kauppaketjut, taksiyrittäjät) 6. Kyläyhdistykset ja kylien yhteenliittymät edistävät kyläkulttuurin tuotteistamista ja markkinointia mm. hanketoiminnan avulla yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. (kyläyhdistykset, maaseudun kehittämisyhdistykset, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, yrittäjät) Pusikoitumisen torjunta on osa kylien maisemanhoitoa. Kyläkaupatkin voivat toimia monipalvelupisteinä. 7. Osallistutaan maallemuuton edistämistä koskevien toimenpiteiden toteutukseen. Kutsutaan uudet asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat mukaan kylätoimintaan. Etsitään kylistä maallemuuttajille tarkoitettuja taloja, joita uudet asukkaat voivat rajoitetuksi ajaksi vuokrata kokeillakseen, kuinka he viihtyvät ja kotiutuvat seudulle. (maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) 8. Luodaan pysyvä, kaavoitusalan ammatillisesti hyväksymä käytäntö siitä, miten kyläsuunnittelun menetelmää käyttäen ja maanrakennuslain (MRL) osallistumis- ja arviointivaiheita noudattaen laaditaan kylän rakennuspaikkasuunnitelmia tai osayleiskaavoja. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, yliopistot, ympäristökeskukset, kunnat, maanomistajat) 8

9 Kylätoiminnan rakenteet, niiden vahvistaminen ja tehtävät 9. Rekisteröityjen kylätoimintaa harjoittavien yhdistysten määrä nostetaan nykyisestä 2200:sta 2600:een vuoden 2007 loppuun mennessä. Kylien maakunnalliset yhteenliittymät vastaavat maakuntansa kylä- ja asukasyhdistysten rekisteristä ja yhteystiedoista sekä SYTY puolestaan valtakunnallisesta rekisteristä niin, että kyläyhdistysten määrä tiedetään kulloinkin tarkasti. (kyläyhdistykset ja -toimikunnat, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, SYTY) 10. Kylien maakunnalliset yhteenliittymät ja maaseudun kehittämisyhdistykset edistävät kyläsuunnitelmien laadintaa kylätasolla. Ajan tasalla oleva kyläsuunnitelma helpottaa hankerahoituksen saamista. Kylän maankäytön suunnittelu ja liiketaloussuunnittelu tulisi sisällyttää osaksi kyläsuunnitteluprosessia. Kyläsuunnitelmat kannattaa ottaa huomioon myös kuntasuunnittelussa. (kyläyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kunnat) 11. Maakunnalliset kyläohjelmat valmistellaan joka neljäs vuosi. Se sisältää strategisen suunnitelman päämääristä ja tehtävistä sekä konkreettiset toimenpiteet. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, maakuntien liitot, TE-keskukset, järjestöt) 12. Laaditaan ruotsinkielinen paikallisen kehittämisen ohjelma, mikä osaltaan parantaa kaksikielisen kylätoiminnan mahdollisuuksia tehdä maakunta- ja ohjelma-aluerajat ylittävää keskinäistä yhteistyötä. (Svensk Byaservice, SYTY) 13. Kuntatason kyläyhteistyön edistämiseksi kylät muodostavat kevyesti organisoituja kunta- tai seutukuntakohtaisia yhteistyöelimiä tai kyläverkostoja (esim. kyläneuvosto). Myös maaseudun kehittämisyhdistykset voivat hoitaa ko. tehtäviä seutukuntatasolla. (kyläyhdistykset, maaseudun kehittämisyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kunnat, seutukunnat) 14. Selkeytetään ja täsmennetään SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, seudullisten ja kuntatason kyläelinten sekä maaseudun kehittämisyhdistysten tehtäväjakoa ja rooleja paikallisessa kehitystyössä. Tavoitteena on, että suora kontaktipinta kyläyhdistyksiin lisääntyy ja toimijoiden työnjako on yhdessä sovittu paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, maakuntien liitot, seutukunnat) 15. Kyläyhdistykset pyritään saamaan oman maakunnallisen kylien yhteenliittymänsä jäseneksi. SYTYn yhteisöjäsenten määrä nostetaan 150:een. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät) Kyläsuunnitelma on keskeinen kylän kehittämisen työkalu. 9

10 Kylätoiminnan talouden vahvistaminen 16. Vuonna 2003 alkanut kylätoiminnan valtionosuus vakinaistetaan ja nostetaan vaiheittain tarvetta vastaavalle 1,2 milj. euron tasolle. (Eduskunta, VN, MMM, SYTY) 17. Jatketaan päätoimisten maakunnallisten kyläasiamiesten rahoitusta (ylimaakunnalliset ja maakunnalliset hankkeet sekä valtionapu) Kylätalous-hankkeen päätyttyä vuoden 2004 lopussa. (MMM/SYTY; TE-keskukset ja maakuntien liitot/kylien maakunnalliset yhteenliittymät) 18. Neuvotellaan kuntien kanssa vastikkeellisten sopimusten solmimisesta joko ostopalveluperiaatteella tai toiminta-avustusten muodossa kyläyhdistyksille mm. vanhusten täyden-tävissä hoivapalveluissa, ympäristönhoitotöissä, infrastruktuurin parantamisessa jne. (kunnat, Suomen Kuntaliitto, kyläyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, SYTY) 19. Kannustetaan tiedotuksella ja neuvonnalla kyläyhdistyksiä ja kuntia käymään neuvotteluja kuntien ns. omatoimirahan ja kannustusjärjestelmän järjestämiseksi kylien pieniin kehittämistarpeisiin sekä nollakorkoisten kuntalainojen myöntämiseksi kyläyhdistysten toteuttamien hankkeiden mahdollistamiseksi ja niiden likviditeetin turvaamiseksi. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kunnat, kyläyhdistykset) 20. Myötävaikutetaan toimintaryhmätyön ja paikallisen hankerahoituksen jatkumiseen myös nykyisen ohjelmakauden jälkeen. (eduskunnan maaseutuverkosto, MMM/YTR, SYTY, maaseudun kehittämisyhdistykset) 21. Etsitään uusia maakunnallisia yhteistyömuotoja, joiden avulla kylien maakunnalliset yhteenliittymät kykenevät järjestämään hankkeilleen väliaikaisrahoitusta. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, järjestöt, oppilaitokset, kunnat) 22. Perustetaan Kylätoiminnan kehittämissäätiö maakuntarahastoineen turvaamaan kylätoiminnan omarahoitusta, likviditeettiä ja vakavaraisuutta. (SYTY ja sen jäsenjärjestöt, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset) 23. Kylätoiminnan omatoimisen varainhankinnan, elinkeinotoiminnan ja työllistämisen tehostamiseksi SYTY julkaisee nettisivuillaan ajan tasalla olevaa ja mahdollisimman selkeää perustietoa mm. verotus-, alv- ja työlainsäädännöstä, elinkeinolupa-asioista sekä työvoimapoliittisen välineistön hyödyntämisestä. (SYTY) 24. Selvitetään edellytykset rakentaa kylien asukkaille keskittämiseen perustuvia erityisiä jäsenetuja. Jäsenetujen kautta asukkailla saattaa olla mahdollisuus edullisiin hankintoihin, mm. keskitetyt sähkö-, puhelin- ja vakuutussopimukset, infra-tuotteet. Jäsenetupaketti sisältää myös Maaseutu Plus -lehden vuosikerran. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, sähkö- ja puhelinyhtiöt, eri alojen yritykset, Suomen Omakotiliitto) 25. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät sekä kyläyhdistykset hankkivat toiminnalleen sponsorirahaa. (maaseudulla toimivat yritykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Sosiaalinen pääoma, paikallisdemokratia ja kolmas sektori 26. Sosiaalisen pääoman mittareita kehitetään kylätoiminnan käyttöön yhteisöllisyyden vahvistamisen näkökulmasta. Yhteisöllisyyden vahvistuminen otetaan huomioon kehittämistoiminnan tuloksia mitattaessa. Yhteisöllisen pääoman lisääminen sisällytetään hanketyön lisäksi myös maakunnallisten aluekehitysohjelmien tavoitteisiin. (tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot, maakuntien liitot, SYTY, maaseudun kehittämisyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kylät) 27. Käynnistetään tutkimus, jossa lasketaan tai selvitetään kylissä tehtävän yhteiskunnallisen työn kokonaisarvo kansantaloudelle. (YTR, tutkimuslaitokset) 28. Uusin työllisyyspoliittisin toimin parannetaan kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä, jotta järjestöt ja yhdistykset voivat tehokkaammin työllistää ihmisiä voittoa tavoittelemattomiin yleishyödyllisiin palveluihin, mm. kerhojen vetäjät, kyläavustajat, maisemametsurit, kyläkulttuurin tekijät. (hallitus ja eduskunta, TM, YTR, SYTY, muut järjestöt) 10

11 29. Madalletaan aktiivisuudella, henkilökohtaisilla yhteydenotoilla, koulujen kautta tiedottamalla ja sosiaalisten kontaktien avulla nuorten kynnystä osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen. (kyläyhdistykset, 4H, koulut) 30. Koulujen opetusohjelmiin sisällytetään kotiseutua ja sen kehittämistä koskevia koulutusosioita. Kyläyhdistykset ovat aloitteellisia, jotta kouluille saadaan ns. kouluvaareja ja -mummeja kertomaan tarinoita kylästä sekä antamaan asioille ajallista perspektiiviä. (peruskoulut, kunnat, kyläyhdistykset, maaseudun kehittämisyhdistykset, 4H, OPH) 31. Tarjotaan nuorille ja opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä oman kylän ja seudun elinkeinotoiminnan aihepiiristä. (maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut) 34. SYTY ja kylien maakunnalliset yhteenliittymät laativat vuosittaisen tiedotussuunnitelman. Kylätoimijoille järjestetään tiedottamiseen liittyvää koulutusta. SYTY:n verkkosivuilla julkaistaan tiedottamista edesauttavaa ajankohtais- ja opasmateriaalia. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, kyläyhdistykset) 35. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät vahvistavat kylätoiminnan osaajaverkostoa kouluttamalla henkilöitä, jotka jakavat tietoa kyläja hanketoiminnasta sekä niihin liittyvistä hyvistä käytännöistä paikallistasolla. Kylien maakunnalliset yhteenliittymät alueellaan ja SYTY valtakunnallisesti järjestävät kylätoimijoille kylätoiminnan kehittämistä koskevia koulutustilaisuuksia / neuvottelupäiviä vähintään kaksi kertaa vuodessa. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, oppilaitokset) 36. Edistetään osuustoiminnallisten palvelumuotojen ja yritystoiminnan syntymistä kylissä jakamalla aktiivisesti palveluosuuskuntia koskevaa tietoutta ja toimintamalleja sekä osallistumalla palvelutoiminnan tukemiseen myös käytännön valinnoilla. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, osuuskuntien neuvontaorganisaatiot) Nuoret ovat tulevia kylien asukkaita. Heidät kannattaa aktivoida mukaan kylien kehittämistyöhön. Kylätoiminnan sisäisten toimintojen kehittäminen 32. Maaseutu Plus -lehden maksullinen levikki nostetaan vuoteen 2007 mennessä vähintään 5000:een maksulliseen tilaukseen tilausasiamiesjärjestelmää ja levikkityötä tehostamalla. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset) 33. Yleisradion valtakunnan verkkoon pyritään saamaan kylätoimintaa tunnetuksi tekevä Viikon kylä -radio-ohjelmasarja. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset, kyläyhdistykset, YLE) 37. Kylätutkimuksen edistämiseksi kootaan kyläkirjat, kylähistoriikit, kylälehdet ja kyläsuunnitelmat maakunnallisiin ja valtakunnalliseen arkistoon. (kyläyhdistykset, SYTY, Hgin yliopiston Mikkelin MTKK, maakunta-arkistot) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä yhteistyön syventäminen 38. SYTY myötävaikuttaa valtioneuvoston, eduskunnan maaseutuverkoston ja YTR:n kautta valtakunnalliseen päätöksentekoon kylien elinvoiman, kansalaisten tasapuolisten palvelujen ja elämisen edellytysten turvaamiseksi koko maassa. Mm. maaseudun jätevesijärjestelmien parannustyöt olisi jätehuoltomääräysten kiristyessä saatava kotitaloustyön verovähennysoikeuden piiriin. Pientiestön parantamismäärärahoihin tarvitaan tasokorotus. (VN, Eduskunta, YTR, SYTY) 11

12 Kyliin tarvitaan myös uusia asukkaita. Kylätoiminta osaltaan helpottaa sosiaalisten verkostojen muodostamista. 39. Kylätoimijat eri tasoilla osallistuvat hallitusohjelmaan sisältyvän kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimenpiteiden valmisteluun ja toteutukseen. (SYTY, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, kyläyhdistykset, oikeusministeriö, poliittiset organisaatiot) 40. Lain sosiaalisista yrityksistä tulee käsittää sosiaaliset yritykset laajasti. Maaseudulla asuvat työttömät, joilla on pitkät matkat työmahdollisuuksiin, on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien lisäksi saatava tuettavien työntekijöiden piiriin. (VN, TM, YTR, SYTY) 41. Voimistetaan sopivalla kertoimella jo voimassaolevaa ja kunnille maksettavaa, pienten kyläkoulujen ylläpitoon kannustavaa lisää valtionosuudessa. Kehitetään etäopetusmalleja kouluihin. (OPM, OPH, SYTY) 42. Syvennetään kylätoiminnan vuorovaikutussuhdetta alue- ja seutuhallintoon sekä lisätään kylätoiminnan edustusta näissä. Pyritään sisällyttämään kyläsuunnitelmat ja maakunnalliset kyläohjelmat osaksi virallista aluesuunnittelua sekä syvennetään vuoropuhelua viranomaisten kanssa. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset, maakuntien liitot, seutukunnat, TE-keskusten maaseutuosastot, MYR:t) 43. Esitetään seurain-, työväen- ja kylätalojen korjausmäärärahoihin tarvetta vastaavaa tasokorotusta kytkemällä jakoperusteet talojen toimintaideoiden uudistamiseen. (OPM, Kotiseutuliitto, SYTY) 44. Lasten iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen ja kuntien nuorisotyöhön etsitään ratkaisuja, jotka palvelevat myös kuntakeskuksesta etäällä olevia kyliä. (kunnat, kyläyhdistykset, 4H- ja muut yhdistykset) 12

13 45. Kylätoiminta syventää horisontaalista yhteistyötä muiden, paikalliskehittämistä lähellä olevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa eri aluetasoilla. (kyläyhdistykset ja muut kylien yhdistykset; maakuntatason toimijat; valtakunnallisesti SYTY ja mm. Suomen nuorisoseurojen liitto, Rajaseutuliitto, Kotiseutuliitto, Suomen Omakotiliitto, Asukasliitto, HELKA) 46. Tehdään aloitteita kulttuuriympäristöohjelmien laatimiseksi kuntiin ja seutukuntiin. (kyläyhdistykset, kunnat, ympäristöviranomaiset, maaseudun kehittämisyhdistykset) 47. Paikallisdemokratian vahvistamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi nimetään kyläasioista vastaavia yhdyshenkilöitä maakuntien liittoihin, TE-keskuksiin, ympäristökeskuksiin ja kuntiin. (kunnat, Suomen Kuntaliitto, maakuntien liitot, TE-keskukset, ympäristökeskukset) 48. Syvennetään asukasyhdistysten ja kyläyhdistysten keskinäistä vuorovaikutusta mm. vastinparien etsimisellä. (kylä- ja asukasyhdistykset, Kotiseutuliitto, Asukasliitto, HELKA) 49. Järjestetään maakuntien keskuskaupunkeihin kylätoreja, joiden kautta maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukseen sisältyy sekä viihteellisiä että hyödyke- ja palvelumarkkinoihin pohjautuvia muotoja. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, muut maakuntaorganisaatiot, kylä- ja asukasyhdistykset, kylien yritykset) KV-yhteistyö avartaa näkökulmia muiden maiden kylätoimintaan. Kansainvälisyys kylätoiminnassa 50. SYTY ja sen jäsenyhteisöt osallistuvat maaseudun kehittäjien kansainvälisten verkostojen toimintaan sekä hyödyntävät HNSL-, PREPARE-, LEADER-, Carrefour- ja Ecovast -verkostojen mahdollisuuksia kylien kv-toiminnan tukemiseksi. SYTY syventää kv-yhteistyötä Suomen Carrefour -verkoston kanssa. (SYTY ja verkostoyksikkö, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, maaseudun kehittämisyhdistykset) 51. SYTY ja Svensk Byaservice tuottavat monipuolista ruotsin- ja englanninkielistä esittelyaineistoa verkkosivuilla ja painettuna materiaalina sekä julkaisevat tietopaketteja kv-toiminnan erityisaloilta. (SYTY, Svensk Byaservice) 52. SYTYn kv-jaosto valmistelee kevään 2004 aikana kylätoiminnan kansainvälistymisstrategian, joka linjaa kv-toiminnan kehittämistä vuoden 2007 loppuun. SYTY rakentaa kvhankkeita kylätoiminnan kansainvälisen toiminnan voimavarojen lisäämiseksi. (SYTY ja sen kv-jaosto) 53. Selvitetään maaseudun valmiudet ottaa vastaan maahanmuuttajia. (SYTY, STAKES, yliopistot ja tutkimuslaitokset) 13

14 Kylätoiminnan lähihistoriaa Kylätoiminnan kampanja, joka osiltaan perustui kylätutkimukseen, käynnisti 1970-luvulla nykymuotoisen kylätoiminnan organisoitumisen. Perustettiin kylätoimikuntia, joiden tehtävänä alkuun oli luoda viihtyisyyttä ja edustaa kylää kuntaan päin. Kylätoiminta aktivoitui nopeimmin syrjäisellä maaseudulla luvulla kylät alkoivat tehdä yhteistyötä keskenään: perustettiin pitäjäneuvostoja ja ensimmäiset maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Yksittäisten kylätoimikuntien rekisteröityminen yhdistyksiksi käynnistyi luvulla kylät alkoivat edunvalvonnan lisäksi tehdä omaa etuaan - tähän tarjosivat mahdollisuuden hankerahoituksen lisääntyminen ja paikallisyhteisöjen oma-aloitteisuutta korostanut maaseu-tupolitiikka. Samalla vahvistettiin kylätoiminnan maakunnallista järjestörakennetta perustamalla määrätietoisesti maakunnallisia kylien yhteenliittymiä jokaiseen maakuntaan. Nyt kylätoimintaa harjoittavia yhdistyksiä ja -toimikuntia on hieman yli Kun kylätoimikunnissa tai kyläyhdistysten hallituksissa toimii keskimäärin kymmenen henkilöä, toiminnassa on mukana pelkästään luottamushenkilöinä kymmeniätuhansia kyläläisiä. Kylätoiminta on yhä enemmän elinkeinojen ja palvelujen kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Kylätoiminta on muuttunut suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi työksi, jossa toimintaan kouluttaudutaan. Kyläyhdistykset harjoittavat myös taloudellista toimintaa, jossa yhdistyvät sekä taloudelliset että sosiaaliset ulottuvuudet. Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) perustettiin v aiemman, vuonna 1982 perustetun Kyläasiain neuvottelukunnan pohjalle. Suomen Kylätoiminta ry on kylien valtakunnallinen yhteistyöelin, joka toimii maamme kylätoimikuntien ja -yhdistysten yhteistyöverkostona ja palveluyksikkönä. Kaksikielinen palvelutoiminta on järjestetty yhteistyössä Svenska Studiecentralenin/Svensk Byaservicen kanssa, jonka palveluksessa on ruotsinkielinen kyläasiamies. Svensk Byaservice perustettiin vuonna 1990 yhteistyössä Svenska Studiecentralenin, Svenska Österbottens förbundin ja Sydkustens landskapsförbundin kanssa. Byaservice harjoittaa laajaa yhteistyötä myös muiden ruotsinkielisten järjestöjen kanssa. SYTYn ja Svensk Byaservicen yhteistyö on kiinteää ja jatkuvaa. Suomen Kylätoiminta ry:llä on syyskuussa 2003 yhteensä 133 jäsenyhteisöä. Jäseninä ovat maakunnalliset kylien yhteenliittymät (19 kpl), kaikki maaseudun kehittämisyhdistykset eli paikalliset toimintaryhmät, tärkeimmät maaseudun keskusjärjestöt sekä muita maaseudulla toimivia alueellisia ja valtakunnallisia järjestöjä sekä yhdistyksiä. Toiminnassa on mukana myös asukasyhdistyksiä. Jäsenten lukumäärä kasvaa edelleen. Suomalainen kylätoiminta on saavuttanut kansainvälistä arvostusta toiminnasta paikallisyhteisöjen hyväksi. Tästä osoituksena vuonna 1992 liike sai nk. vaihtoehto-nobelin (Rightly Livelihood) sekä vuonna 1995 YK:n ystävien tunnustuksen. Kylätoiminnan rakenteita vahvistettu Ensimmäiselle valtakunnalliselle kylätoimintaohjelmalle nimeltään Kylätoiminnan suuntaviivat asetettiin useita vaativia tavoitteita. Vuoden 2001 alkuun mennessä saavutettiin ensimmäinen merkittävä tavoite, kun kylien maakunnalliset yhteenliittymät oli perustettu jokaiseen manner-suomen 19 maakuntaan. Toisena keskeisenä tavoitteena oli maakunnallisen kyläohjelman laadinta ja valmistuminen jokaisen kylien maakunnallisen yhteenliittymän alueella, joka sekin on nyt lähes saavutettu. Maakunnallisia kyläohjelmia on valmistunut ja julkistettu syksyyn 2003 mennessä yhteensä 17 kpl. Tämän tavoitteen toteutumista auttoi osaltaan merkittävästi MMM/YTR:n suoraan kylien maakunnallisille yhteenliittymille myöntämä hankerahoitus, jonka avulla maakunnallinen kylätoimintaohjelma valmistui kaikkiaan yhdeksän maakunnan alueella. Maakunnallisen kyläohjelman keskeisin merkitys on siinä, että ohjelma sisältää maakunnallisen kylätoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja strategian eli sen alueellisen tahdonmuodostuksen, jonka pohjalta kyseisen maakunnan kylätoimintaa kehitetään eteenpäin. 14

15 Kolmas iso tavoite oli rekrytoida jokaiseen maakuntaan kyläasiamies, sillä maakunnallinen kylätoiminta oli vuoteen 2002 saakka täysin riippuvaista paikallisten asukkaiden vapaaehtoisesta työstä neljää maakuntaa lukuun ottamatta. Palkatun työvoiman puute maakuntatasolla on ollut suuri este kylätoiminnan pitkäjänteiselle ja tavoitteelliselle kehittämiselle. Vuoden 2002 kesästä alkaen tämäkin tavoite on toteutunut Suomen Kylätoiminta ry:n ESR/EQUAL -rahoitteisessa Kylätalous - yhteisötalouden vahvistaminen Suomen maaseudulla -hankkeessa. Hanke on mahdollistanut kyläasiamiesten palkkaamisen jokaiseen maakuntaan vuoden 2002 puolivälistä vuoden 2004 loppuun. Hankkeen kautta kylätoimijat saavat tietoja ja kansainvälisiä kokemuksia yhteisötalouden menetelmien ja käytäntöjen soveltamisesta kylätoimintaan ja kylien elinkeinojen kehittämiseen. Osa kylien maakunnallisista yhteenliittymistä on lisäksi rakentanut omaa alueellista hanketoimintaansa, minkä ansiosta monissa maakunnissa on palkattu vähintään yksi päätoiminen työntekijä, neljässä jopa kaksi kyläasiamiestä. Lisäksi on jo useita seutukunnallisia kyläasiamiehiä. Ottaen huomioon lähtökohdat, joissa edellinen ohjelma kirjoitettiin, kyläasiamiesten määrän lisäystä voidaan pitää huomattavana edistysaskeleena maakunnallisen kylätoiminnan kehittämisessä. Neljäntenä merkittävänä tavoitteena oli laajamittainen kylätoimikuntien rekisteröityminen yhdistyksiksi, mikä mahdollistaa niiden osallistumisen ohjelmaperusteiseen kehittämistyöhön ja hanketoimintaan luvun alussa rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä oli noin 400. Syksyllä 2003 kylätoimintaa harjoittavia yhdistyksiä oli kaikkiaan 2188, joista 1543 rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä ja 645 vastaavan kaltaisia, kylätoimintaa harjoittavia yhdistyksiä. Rekisteröitymättömiä kylätoimikuntia oli Laaja rekisteröityminen tarkoittaa sitä, että kylien on ollut mahdollista ottaa taloudellisia vastuita hankkeiden toteuttamisessa ja työnantajana toimimisessa. Sadat kylät kantavatkin tällä hetkellä vastuuta oman alueensa kehittämisestä hankkeiden kautta. Viidentenä suurehkona tavoitteena oli Maaseutu Plus -lehden perustaminen palvelemaan sekä kylätoimijoita että toimintaryhmätyötä. Myös tämä tavoite on toteutunut, sillä lehti on vakiinnuttamassa asemaansa paikalliskehittäjien keskuudessa. Samoin -verkkosivut ovat muotoutuneet palvelemaan paikalliskehittäjiä. Kuudes keskeinen tavoite oli saada kylätoiminnalle riittävä valtionosuus. Tämä tavoite on Tunnustusta aktiivisesta työstä. Aijala-Kaukurin kylän palkitseminen. toteutunut osittain, sillä eduskunta myönsi ensimmäistä kertaa vuodelle 2003 kylätoiminnan tukemiseen euron valtionosuuden. Valtionosuus on vielä tasoltaan riittämätön, mutta on aiemmin kokonaisuudessaan hankerahoituksen varassa tapahtuneelle toiminnalle kuitenkin selvä edistysaskel. Muita edellisen ohjelman tavoitteita olivat mm. kylätoimijoiden ruotsinkielisen palvelun vakiintuminen osaksi toimintaa, mikä on toteutunut. Erittäin tärkeä asia oli niinikään maaseudun kehittämisyhdistysten eli paikallisten toimintaryhmien (58 kpl) verkostoyksikköpalveluiden keskittyminen SYTYlle MMM:n järjestämän tarjouskilpailun perusteella, mikä on osaltaan lisännyt kylätoiminnan sekä toimintaryhmätyön keskinäistä yhteistyötä maaseudun kehittämisessä. Myös kansainvälisen yhteistyön syventäminen sisältyi edellisen ohjelman tavoitteisiin. Tämä on toteutunut Kylätalous-hankkeen kv-osion kautta Italian, Itävallan ja Ruotsin maaseutukehittäjien kanssa sekä muissa yhteyksissä Hela Norden ska Leva -yhteisön sekä erityisesti Viron kylätoimintaliikkeen kanssa. Verkostoyksikön tehtäviin kuuluva kansainvälinen toiminta on osaltaan lisäämässä paikalliskehittäjien kansainvälisiä yhteyksiä. Edellisen ohjelman tavoitteiden toteutumisen myötä kyläyhdistysten yhteistyö mm. maaseudun kehittämisyhdistysten kanssa on syventynyt huomattavasti. Kylätoiminta on saanut alueellisessa kehittämistyössä uutta painoarvoa, mikä on innostanut kylien asukkaita entistä aktiivisempaan toimintaan oman kylänsä hyväksi. Kylätoiminnan saamat lisäresurssit ovat selvästi nostaneet yhteistyötahojen ja yksityisten ihmisten kiinnostusta ja arvostusta kylätoimintaa kohtaan. Kansalaisaktiivisuuden lisääntymisen myötä tietoisuus maaseudun ohjelmallisesta kehittämistyöstä on saavuttanut uusia asukasryhmiä, jotka 15

16 eivät aiemmin ole osallistuneet tähän työhön. Toiminnassa ovat aktiivisesti mukana monien eri ammattiryhmien ihmiset. Kylätoiminta tarjoaa uusille ja vakiintuneille asukkaille mahdollisuuden oman asuinalueensa kehittämiseen ja yhteistyöhön tasapuolisesti riippumatta maanomistuksesta, elinkeinosta tai muista vastaavista tekijöistä. Myös kylätoiminnan näkyvyys julkisuudessa ja tiedotusvälineissä on lisääntynyt aiempaan verrattuna. Entistä paremmaksi asukkaiden palvelijaksi Kylätoiminnan kehittämisen pääpaino on toistaiseksi ollut toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden vahvistamisessa. Kylätoiminnan rakenteiden vahvistaminen on edelleen tärkeää, mutta asteittain toiminta painottuu yhä syvemmin kylätoiminnan toiminnalliseen ja sisällölliseen kehittämiseen niin, että kylätoiminta voi ottaa nykyistä vastuullisemman roolin kylien asukkaiden palvelijana ja yhteistyöelimenä. Viimeisten vuosikymmenien aikana maaseudun palvelut ovat vähentyneet samalla kun palvelujen tarjonta on keskittynyt yhä suurempiin taajamiin. Kyläkouluja ja -kauppoja on lakkautettu, pankki- ja postipalveluita lopetettu. Maaseudulla on kuitenkin edelleen palvelujen tarvitsijoita. Erityisesti vanhusväestön ja lapsiperheiden kannalta tärkeiden palveluiden on oltava saatavissa riittävän lähellä. Perinteinen yritystoiminta ja kunnan palvelutuotanto eivät nykyisellään kykene tuottamaan riittävästi sellaisia toimintoja, jotka ylläpitäisivät ja edistäisivät kylien ihmisten palvelutasoa, toimeentuloa ja viihtymistä. Kylien palvelutarjontaa voidaan kuitenkin ylläpitää ja jopa lisätä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä sekä kehittämällä palveluiden tuottamiseksi uusia toimintatapoja ja -muotoja. Kylätoiminnan painoarvon kasvattaminen edellyttää, että kylätoiminta kykenee jatkossa löytämään ja tarjoamaan ratkaisuja sellaisiin yhteiskunnan ongelmiin, joiden ratkaisemiselle on laajaa yhteiskunnallista ja yksilöllistä tarvetta. Tarvitaan uusia toimintamuotoja, jotka vastaavat kylien kulloisiinkin ajankohtaisiin haasteisiin. Tällaisia haasteita ovat mm. kylän väestön ikääntyminen, muuttoliike, kylämaiseman rapistuminen ja pusikoituminen, infrastruktuurin vanheneminen, toimeentulomahdollisuuksien niukkeneminen, suoranainen työttömyys sekä paikoin myös kaavoitusasiat. Lisäksi tarvitaan toimintaa nuorisolle, päivähoito- ja iltapäiväkerhopalveluja, kulttuuripalveluja, kiinteistönhoitopalveluja ja luonnollisesti myös tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nämä kaikki ovat tehtäviä, jotka voivat kuulua kylätoiminnan aihepiiriin. Näiden asioiden toteuttamiseksi kylien asukkailla on käytettävissään paljon tehokkaampia keinoja kuin vain odottaminen, että jokin ulkopuolinen taho - kunta tai valtio - tulisi ratkomaan ongelmat. Tarvitaan asukkaiden omatoimisuutta ja omaa panosta, jolloin myös ulkopuoliset on Yhteiset kylätapahtumat lähentävät vapaa-ajan ja vakituisia asukkaita. 16

17 helpompi sitouttaa mukaan kylän etua palveleviin toimenpiteisiin. Kylätoimintaliikkeen päätavoitteita on palvella tehokkaasti kylätoimijoita ja kylien asukkaita sekä näin välillisesti edistää kylien elinvoimaisuutta ja asukkaiden viihtymistä. Kyläyhdistykset ovat ottamassa aiempaa aktiivisempaa ja aloitteellisempaa roolia kylien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä, mihin keskeisenä asiana sisältyy palvelutuotannon turvaaminen. Samalla kylätoiminta painottuu jatkossa entistä enemmän elinkeinojen kehittämiseen, työllistä- miseen ja paikalliseen suunnitteluun. Kylätoiminnan on mahdollista löytää uusia voimavaroja toiminnalleen kyetessään tarjoa-maan ko. asioissa uusia ja käyttökelpoisia tapoja toimia. Kyläyhdistyksellä on uusia toimintamuotoja kehittäessään pääsääntöisesti välittäjän ja uuden asian alulle saattajan rooli, joskus myös toteuttajan rooli. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kilpailun vääristäminen tai jo toimivien yrittäjien kanssa kilpaileminen, vaan pitkällä aikavälillä kylien palveluiden turvaaminen ja yrittäjyyden edellytysten luominen. Kylätoiminnan tunnuslukuja kyläyhdistystä, -toimikuntaa tai vastaavaa yhteistyöelintä tekijää - yhtä paljon naisia ja miehiä 1,6 miljoonaa aatteellista työtuntia vuodessa 16,0 milj. arvosta talkootyötä vuodessa 3,2 milj. omarahoitusta vuodessa 31,0 milj. julkista hankerahaa vuodessa kehittämistoimenpidettä vuodessa kylätaloa tai muuta yhteistä kokoontumispaikkaa kylälehteä tai -tiedotetta voimassa olevaa kyläsuunnitelmaa kehittämisverkostoa yli 2,5 miljoonaa suomalaista kylien kehittämistoiminnan piirissä Suomessa on noin 2600 kylätaloa ja muuta kokoontumispaikkaa. 17

18 18

19 1 Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry 2 Pohjoisimman Lapin LEADER ry 3 Outokaira tuottamhan ry 4 Peräpohjolan kehitys ry 6 Myötäle ry 7 Jokivarsien moderni maaseutu JoMMa ry 8 Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 9 Oulujärvi Leader ry 10 Nouseva Rannikkoseutu ry 11 Pirityiset ry 12 Pohjanmaan Jokilaivat ry / Keskipiste-LEADER 13 Rieska-Leader ry 14 Svenska Österbottens POMO 15 Aisapari Härmänmaan ja Järviseudun Kehittämisyhdistys ry 16 Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry 17 Seinänaapurien kehittämisyhdistys ry 18 YHYRES Kyrönmaan Kehittämisyhdistys ry 19 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 20 Ylä-Savon Veturi ry 21 Kalakukko 2006 ry 22 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 23 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 24 JyväsRiihi ry 25 Maaseutukehitys ry 26 Vesuri-ryhmä ry 27 Piällysmies ry 28 RAJUPUSU LEADER ry 29 Veej jakaja ry 30 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry 31 Joensuun seudun LEADER ry 32 Vaara-Karjalan LEADER ry 33 Pomoottori ry 34 PoKo ry 35 Pirkan Helmi ry 36 JOUTSENTEN REITTI ry 37 Kantri ry 38 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 39 Karhuseutu ry 40 Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistys ry 41 Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry 42 Hämeen Linnaseudun kehittämisyhdistys ry 43 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Yhteistoimintayhdistys ry Yliset 44 Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry 45 LounaPlussa 46 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 47 Varsin Hyvä ry 48 I Samma Båt Samassa veneessä rf/ry 49 Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 50 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry 51 Pohjois-Kymen kasvu ry 52 SEPRA ry 53 Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry 54 Idässä itää ry Gro i Öst rf 55 Maaseudun kehittämisyhdistys SAMPo ry 56 Pomoväst rf 57 Keskisen Uudenmaan kehittämisyhdistys KEHU ry 58 Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry 59 Lounais-Suomen Maaseudun Kehittämisyhdistys ry Maaseudun kehittämisyhdistykset 19

20 Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) Willa Elsa, Meijeritie Suomusjärvi Puh. (02) Fax (02) info@kylatoiminta.fi Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisu 3/2003 toimittanut Tuomas Perheentupa ISBN (nid.) ISBN (PDF)