Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava

Transkriptio

1 HUITTISTEN KAUPUNKI EOLUS OY Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24870

2

3 Kaavaselostus 1 (70) Pekka Sepppänen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN TAVOITTEET LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Satakunnan maakuntakaava Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Maanomistus Pohjakartta Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Virkistyskäyttö Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännökset Tekniset verkostot OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet... 24

4 Kaavaselostus 2 (70) Pekka Sepppänen 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto Huoltotiet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Aluevaraukset ja osa-alueet Muut merkinnät ja määräykset Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Melu Matalien taajuuksien meluvaikutukset Vaikutukset tele- ja linkkiyhteyksiin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen Vaikutukset energiatalouteen ja ilmastoon Vaikutukset lentoliikenteeseen ja ilmavalvontatutkiin Lentoestevalojen vaikutus... 57

5 Kaavaselostus 3 (70) Pekka Sepppänen 9.13 Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde muihin vireillä oleviin / olemassa oleviin tuulivoima-alueisiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN SEURANTA... 63

6 Kaavaselostus 4 (70) Pekka Sepppänen Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy, 2014) Liite 3: Melumallinnus (Eolus Oy, 2014) Liite 4: Varjostusmallinnus (Eolus Oy, 2014) Liite 5: Näkyvyysanalyysi (Eolus Oy, 2014) Liite 6: Kuvasovitteet (Eolus Oy, 2014) Liite 7: Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley, 2014) A. Kevätmuutto B. Syysmuutto Liite 8: Pesimälinnustoselvitys (Thomas Lilley, 2014) Liite 9: Lepakkoselvitys (Thomas Lilley, 2014) Liite 10: Arkeologinen selvitys (Mikroliitti Oy, 2014) Liite 11: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman vastineraportti (FCG, 2015) Liite 12: Pientaajuinen melu selvitys (Etha Vind Oy, 2015)

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (64) Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava Kaavan nimi: Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava Kaavan päiväys: Luonnosvaihe Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Suunnittelualue sijaitsee noin 10 kilometriä Huittisten keskustasta lounaaseen. Tuulivoimaloiden suunniteltu sijainti on Korvenkyläntien (seututie 212) itäpuolella. Pyhäjärvenkatu 1, TAMPERE pekka.seppanen@fcg.fi Vireilletulo: Luonnos julkisesti nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (64) 1 JOHDANTO Huittisten kaupunki on käynnistänyt Eolus Oy:n aloitteesta Kiimasuon alueen tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa enintään 7 tuulivoimalan toteuttaminen. Tuulivoima-laitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 14-23,1 MW. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava Eolus Oy sopii Huittisten kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Huittisten kaupungin yhteyshenkilö on Arttu Salonen, kaavoitusinsinööri. Kaupunki vastaa valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja ohjaa vastineiden valmistelua. Eolus Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. Eolus Oy:n yhteyshenkilönä toimii Ari Ylä-Mononen Auria Wind Oy:stä. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaavoituksesta vastaa ympäristöinsinööri Pekka Seppänen. FCG:n työryhmä Pekka Seppänen Minttu Kervinen Maritta Heinilä projektipäällikkö ja yhteyshenkilö, Ins. Amk pekka.seppanen@fcg.fi, puh: suunnittelija, arkkitehti Laadunvarmistaja, projektipäällikön varahenkilö, arkkitehti YKS-506

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (64) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Tuulivoimayhtiö Eolus Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Huittisten kaupungille. Huittisten kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä. Vireilletulo kuulutus Lauttakylän lehti Alasatakunta-lehti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavaprosessin tulevia vaiheita Kaavaluonnos hyväksytty kaupunginhallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen nähtävilläolo Tavoiteaikataulu helmikuu 2015 helmi - maaliskuu 2015 Yleisötilaisuus maaliskuu - huhtikuu 2015 Kaavaehdotus hyväksytty kaupunginhallituksessa Ehdotusvaiheen kuuleminen, kaavaehdotuksen nähtävilläolo kesäkuu 2015 kesä - heinäkuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu elokuu 2015 Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa syyskuu 2015 syyskuu 2015 Kuulutus kaava lainvoimainen lokakuu 2015

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (64) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kaupunkilaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisia kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt, kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat o tienhoitokunnat o metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt o Metsäkeskus o MTK Varsinais-Suomi erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten kuntien energia- ja vesilaitokset o Sallila Energia Oy o Fingrid Oyj o Digita Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Huittisten kaupungin hallintokunnat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Satakunnan liitto Satakunnan pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Satakunnan museo Puolustusvoimat

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (64) Naapurikunnat Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kaupungin kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (pidetty ), ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) sekä tarvittaessa työneuvotteluja. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Huittisten kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (64) 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Huittisten kaupungissa Kiimasuon alueella, keskustasta katsottuna noin 8 kilometriä lounaaseen, Turuntien länsipuolella. Suunnittelualue on noin 1,8 km² suuruinen. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella viivalla.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (64) 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista Satakunnan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on merkitty aluevaraus maa-ainesten ottoalueelle, kallionoton alue (EO2), kaivosalue (EK, Takarahkan suojelualue (S) ja maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas kallioalue (ge2). Suunnittelualueella ei ole muita merkintöjä. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Loimijokilaakson maisema-alue sekä rakennettu kulttuuriympäristö (vihreä vaakarasteri). Maakuntakaavassa osoitetaan vain rannikkoalueilta tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvat alueet.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (64) Kuva 2: Ote satakunnan maakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava eli ns. tuulivoimavaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet, joita on osoitettu yhteensä 128 neliökilometriä. Suunnittelualueella ei ole merkintöjä vaihemaakuntakaavassa. Suunnittelualueen luoteispuolelle, noin 7 kilometrin päähän, on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv1).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (64) Yleiskaavat Kuva 3: Ote satakunnan 1. vaihemaakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Suunnittelualue sijoittuu osin Huittisten kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava 2010 alueelle. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualuetta koskee käyttötarkoitusmerkinnät M (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja S (suojelualue). Lisäksi Korvenkyläntie on merkitty seudulliseksi tieksi.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (64) Asemakaavat Kuva 4: Ote Huittisten yleiskaavasta Suunnittelualue on rajattu punaisella. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Maanomistus Pohjakartta Kiimasuon tuulivoimahankkeesta on suoritettu ympäristövaikutusten arvioinnin tarveharkinta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antaman päätöksen (VARELY/3012/2014) perusteella hankkeessa ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Kaavoitettavana oleva alue on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa. Korvenkyläntien tiealueen omistaa valtio. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Kiinteistöraja-aineistona käytetään Huittisten kaupungin luovuttamaa maanmittauslaitoksen ajantasaista aineistoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (64) Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee 2 saunarakennusta, joiden yhteydessä on talousrakennuksia. Lisäksi alueen itäosassa sijaitsee laavu. Alueella on haja-asutusta, yksi lomarakennus ja yksityisiä teitä, joista suurin osa keskittyy alueen koillis-, pohjoisja lounaisosiin. Suunnittelualueen ulkopuolella asutusta on runsaimmin koillis-, itä- ja luoteispuolella. Lähin kylä on Köyliön puolella sijaitseva Salopäänkulma. Salopäänkulma sijaitsee suunnittelualueesta noin kaksi kilometriä lounaaseen. Kaava-alueen pohjoisosassa, Korvenkyläntien varrella on autokorjaamo. Alueen luoteisosassa toimii matkailu- ja elämyspalveluja tarjoava yritys. Alueelle ei sijoitu muita palveluja. Alueen metsä on suurelta osin talousmetsää, jota käytetään myös metsästyspalvelujen alueena. Suunnittelualueen lounaisosassa toimii elämyspalveluja, kuten mm. metsästystä, tarjoava yritys. Suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee Jokisivun kultakaivos, joka sijoittuu suurelta osin kaavoitettavalle alueelle. Suunnittelualue sijoittuu Turuntien länsipuolelle (n. 2 km) ja Porintien eteläpuolella (n. 6,5 km). Alueen läpi kulkee Korvenkyläntie (seututie 212), muutoin alueen tiestö koostuu yksityisistä teistä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (64) Kuva 5: Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tiet. Korvenkyläntie on merkitty sinisellä, merkittävät yksityistiet purppuralla ja yksityistie/metsätiet vihreällä viivalla. Suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella viivalla.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (64) 5.3 Luonnonolot Kuva 6: Liikennemäärät 2013 (Liikennevirasto). Sunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Korvenkyläntielle on kaavahankkeen aikana ollut laadinnassa tiesuunnitelma (Mt 212 parantaminen välillä Huovinrinne Korvenkylä). Tiesuunnitelmassa oikaistaan Korvenkyläntien mutkaisia osuuksia kaava-alueen luoteisosassa. Kaavatyön ohella on laadittu kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy 2014), joka on selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualue on metsäinen alue, jossa korkeusvaihtelut ovat maltillisia. Alueella on runsaasti kallioisia alueita, jotka jäävät kuitenkin melko mataliksi. Lounaisosa on laaja suoalue, Kiimasuo, joka on enimmäkseen ojitettua, mutta kohderajauksen sisään jää sen luonnontilaisena jäänyt osuus. Vesistöjä tai peltoja ei suunnittelualueella ole. Metsät ovat kaikki hoidettuja metsiköitä. Länsiosassa on joitakin pienialaisia metsiköitä, joissa puuston ikä lähenee sataa suotta, mutta muualla puuston ikä jää selvästi tämän alle. Metsiköiden lyhyehkön kiertoiän takia ei vanhoja ja lahopuustoisia metsiköitä pääse muodostumaan. Kohteen itäpuoliskossa metsiköt ovat jokseenkin kaikki harventamalla hoidettuja eikä koko kohteellakaan tällä hetkellä tuoretta avoalaa ole erityisen runsaasti Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat koillisessa ja lounaassa noin kahdeksan kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueella ei ole myöskään järviä, jokia tai muita suuria vesistöjä. Alueen länsiosa on osittain ojitettua ja metsitettyä suota.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (64) Kuva 7: Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat pohjavesialueet. suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Natura- ja suojelualueet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonympäristön arvoalueita tai kohteita kuten Natura 2000 alueita tai luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura 2000 alueet: Vanhakoski, noin 3,8 km kaava-alueelta koilliseen Puurijärvi-Isosuo, noin 6,8 km kaava-alueelta pohjoiseen Säkylänharju, noin 7 km kaava-alueelta etelään Köyliönjärvi, noin 10 km kaava-alueelta länteen Suunnittelualueen lounaisosassa on Takarahkan suoalue, joka on merkitty maakuntakaavassa suojeltavaksi alueeksi (S-241) Kasvillisuus- ja luontotyypit Suunnittelualueella on metsälain mukainen suojeltava Kiimasuon luonnontilaisena säilynyt osuus. Suoluontotyyppeinä täällä ovat pääasiassa isovarpuräme ja rahkaräme. Suon itäreunassa tavataan myös oligotrofista lyhytkorsirämettä. Metsälain kohteina on myös kolme pienempää suolaikkua sekä Rivokiven korkein laki. Lisäksi alueella on yksi pienialainen lehtolaikku, jossa kasvaa mm. kookkaita haapoja.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (64) Eläimistö Kuva 8: Metsälain mukaiset kohteet on merkitty vihreällä (Jynx 2014). Selvitysalueen (selvitysvaiheen alustava rajaus) on merkitty sinisellä ja alustavat voimalapaikat punaisella. Liito-orava Suunnittelualueelta ei ole uusia eikä vanhoja liito-oravahavaintoja. Alueen metsien rakenne ei ole kovin hyvä liito-oravien kannalta. Metsiköt ovat harvapuustoisia, kallioisia tai muita mäntyvaltaisia metsiköitä. Metsien tehokkaan käsittelyn takia riittävän järeitä kolopuita ei tahdo löytyä ja liito-oravan ruokailu- ja pesäpuuna suosimaa haapaa on alueella niukalti. Lepakot Alueelle on laadittu lepakkoselvitys (Thomas Lilley 2014) tuulivoimahankkeen yhteydessä. Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Kiimasuon alue ei ole lepakoiden kannalta tärkeä levähdys-, lisääntymis- tai ruokailualue. Kartoituksessa havaittiin vain vähän yhtä lajia, joka on harvinaista Satakunnassa. Lepakoiden muuton kannalta alue sijainnee liian sisämaassa. Paikallisten lepakoiden kannalta vanhojen kolopuiden, rakennusten ja suojaisten sekä etenkin sopivien vesistöjen puute pitävät lepakkotiheydet matalina. Sopivat vesistöt ja kosteikot houkuttelevat lepakoita niistä nousevien hyönteisten takia ja ne ovat lähes poikkeuksetta edellytys sekä korkeintaan laji- että yksilömäärään.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (64) Linnusto Suunnittelualueelle on laadittu pesimälinnustoselvitys sekä kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley 2014). Selvitykset ovat selostuksen liitteinä. Pesimälinnusto Pesimälinnustokartoituksessa havaittiin direktiivilajien, silmälläpidettävien lajien ja Suomen erityisvastuulajien reviirejä yhteensä 19. Lisäksi havaittiin 8 muuta huomionarvoisen lajin reviiriä. Yhtään valtakunnallisesti uhanalaista lajia ei havaittu. Ainoa alueellisesti uhanalainen laji oli metso, jonka ulosteita löydettiin kolmesta paikasta. Lajisto koostuu yksinomaan metsälajeista. Havaituista ns. huomionarvoisista lajeista mikään ei ole tuulivoimarakentamiselle erityisen herkkä. Petolinnuista havaittiin ainoastaan varpushaukka mahdollisesti pesivänä. Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan lähimmät sääksen pesät ovat yli 2 km päässä länsipuolella, ja merikotkan pesiä ei ole 10 km säteellä. Kevätmuutto Suunnittelualueen yli ei todennäköisesti kulje keväisin merkittäviä isojen lintujen muuttoreittejä. Isojen lintujen riskilentoja alueen yli havaittiin vain satunnaisesti. Tuulivoimahankkeen kannalta oleellisimpia lajeja ovat lähipelloilta mahdollisesti muutolle lähtevät hanhet, jotka saattavat lentää alueen yli tietyissä olosuhteissa. Muutolle lähtevät metsähanhet suuntaavat useimmiten koilliseen, jolloin Vuorenmaan alueelta lähtevät linnut ovat todennäköisimpiä alueen ylittäjiä. Kuva 9: Hanhien (sinisellä) sekä kahlaajien ja vesilintujen (vihreällä) oletetut lentoreitit kaavaalueen (punaisella alustava selvitysvaiheen rajaus) läheisyydessä pääpiirteittäin.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (64) Syysmuutto Muutontarkkailu toteutettiin tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elolokakuun aikana. Alueen yli ei tarkkailupäivinä havaittu kulkevan selkeitä muuttolinjoja. Pääosa muuttolinnuista ohittaa alueen luoteesta lentäessään Puurijärveltä lounaaseen tai seurailee Loimijokea etelään ohittaen alueen idästä. Useimmat petolinnut sekä suurin osa varpuslinnuista seuraa lisäksi hankealueen läheisiä peltoja kaakkoon eivätkä näin päädy hankealueelle. Joissakin olosuhteissa tuulivoimapuiston yli saattaa muuttaa jonkin verran kurkia sekä petolintuja ja kyyhkyjä, mutta havaintojen perusteella hankkeen ei arvioida aiheuttavan suurta riskiä millekään lajille. Pääosa Puurijärveltä lähtevistä kurjista ylittänee alueen selvästi törmäysriskikoreuden yläpuolella. Riskikorkeudella saattavat lentää lähinnä pienemmiltä soilta lähtevät vähäiset kurkimäärät, jotka kuitenkin hyvissä olosuhteissa pystyvät kiertämään tuulipuiston. Muuttaville petolinnuille hankkeen aiheuttamien riskien arvioidaan myös kokonaisuutena jäävän pieniksi, koska havaitut yksilömäärät olivat melko vähäisiä. 5.4 Virkistyskäyttö Kuva 10: Kurkien oletetut päämuuttoreitit hankealueen ohi. Viivat viittaavat edestakaisiin lentoihin levähdysalueiden välillä. Itäisempään reittiin yhtyvä lyhyt, hankealueen pohjoispuolelta kulkeva viiva kuvaa Suvisuolta lähteviä kurkia. Myös kauempaa pohjoisesta tulleet kurjet vaikuttivat muuttavan tällä kohdalla suuntaansa kaakkoon. Tuulet saattavat kuitenkin vaikuttaa muuttoreitteihin suuresti. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran metsäteitä ja polkuja, joita on mahdollista käyttää virkistykseen. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee virkistyskäytössä oleva laavu. Mitään virkistyskäyttöön osoitettua aluetta taikka toimintoa ei suunnittelualueella ole. Aluetta käytetään metsästykseen.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (64) 5.5 Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Suunnittelualue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan, ja tarkemmin Ala- Satakunnan viljelyseutuun. Lounaismaa on korkokuvaltaan pääosin alavaa, mutta varsinkin etelässä korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden luonnehtimaa aluetta. Pohjoiseen mentäessä pinnanmuodot loivenevat ja Kokemäenjoen varsilla on suoranaista tasankoa. Alue on muinaista merenpohjaa, joka vasta melko myöhään eli atlanttisella kaudella ( vuotta sitten) on alkanut kohota kuivaksi maaksi. Maiseman peruselementit vaihtelevat rikkonaisesta saaristosta ja kumpuilevista, osittain paljastuneista kallioalueista laajoihin tasaisiin, viljaviin savikkoalueisiin, joilla lukuisat joet kiemurtelevat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tämän kaavoitustyön aikana on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys. Maisema-alueiden inventointi on valmistunut Satakunnan osalta ja suunnittelualue ei sisälly ehdotettuihin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin. Suunnittelualuetta lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema noin kahdentoista kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Köyliönjärven kulttuurimaisema noin kymmenen kilometrin päässä lännessä.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (64) Kuva 11: Alustavat ehdotukset valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi satakunnassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähimmät RKY-alueet: Raijalan kylä, 6 km Huittisten kirkko, 9 km Nahnian kylä, 11 km Punkalaitumenjoen kylä, 11 km Huovintie, 9 km Huovinrinteen varuskunta, 10 km Köyliönsaaren vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema, 12 km

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (64) Kuva 12: Lähimmät RKY-alueet on merkitty sinisellä vinorasterilla. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella. Lähin rakennusperintörekisteriin merkitty kohde on noin viiden kilometrin päässä suunnittelualueelta luoteeseen Mäkikylässä sijaitseva Heikkilän tilan tuulimylly (id: Tuulimylly). Suunnittelualueelta koilliseen noin 6 kilometrin etäisyydellä Loimijoen varrella sijaitsee rakennusperintörekisteriin merkitty asuintalo Hurri (id: Asuinrakennus) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Loimijokilaakson viljelyalue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (64) Kuva 13: Maakuntakaavan mukaiset valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (punainen vinorasteri) ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (sininen pystyrasteri). Kaava-alue on merkitty mustalla viivalla Muinaisjäännökset Alueelle on laadittu arkeologinen muinaisjäännösinventointi tuulivoimahankkeen yhteydessä (Mikroliitti 2014). Suunnittelualueella ei sijaitse museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnissa löydettiin kaksi ennestään tuntematonta kiinteäksi muinaisjäännökseksi määriteltävää kohdetta; Varekivi (1) röykkiökohde/rajamerkki ja Ilveskallio (2) kivilatomus. Kohteet kuulunevat historialliseen aikaan, todennäköisesti uudelle ajalle (vuoden 1500 jkr. jälkeiseen aikaan).

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (64) Kuva 14: Löydetyt muinaisjäännökset on merkitty punaisella ja numeroitu (1. Varekivi, 2. Ilveskallio). 5.6 Tekniset verkostot Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Huittinen Tampere, Huittinen Rauma, Huittinen Forssa ja Huittinen Ulvila 400 kilovoltin voimalinjat. Lisäksi Huittinen Forssa ja Huittinen Ulvila välillä kulkee 110 kv voimalinja.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (64) Kuva 15: Suunnittelualuetta lähimmät voimalinjat. 400 kilovoltin linjat on merkitty sinisellä, 110 kv linjat punaisella ja sähköasemat keltaisella. Suunnittelualue on merkitty mustalla viivalla.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (64) 6 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 6.1 Muut tuulivoimahankkeet Kuva 16: Lähialueen muut tuulivoimahankkeet. Kiimasuon alue on merkitty sinisellä, vaihemaakuntakaavan mukainen alue punaisella ja suunnitteilla olevat hankkeet vihreällä. 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Eolus Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan enintään 157 metriä korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden roottorit tulevat olemaan halkaisijaltaan noin metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enimmillään 220 metriä. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään alueen arvot huomioon ottaen.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (64) 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Kuva 17: Periaatekuva Kiimasuon tuulivoimapuistoon sijoitettavista tuulivoimaloista. Kuvan tuulivoimalan napakorkeus on 155 metriä. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Kiimasuon tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Tuulivoimaloiden pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 200 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Rakennusalue on noin 1 hehtaarin suuruinen. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Kiimasuon tuulivoimaloille on haettu Ilmailulain mukaisesti lentoesteluvat. Lupa on saatu ja voimalat (merkintä ja lentoestevalot) tullaan rakentamaan lupaehtojen mukaisesti.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (64) 7.3 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleina, jotka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. Sähkönsiirto alueelta johdetaan alueelta ulos Korvenkyläntietä koilliseen. 7.4 Huoltotiet Kuva 18: Sähkönsiirtoreitti on merkitty punaisella. Alueen huoltotiestö on osoitettu kulkemaan olemassa olevaa metsäautotietä, joka liittyy Korvenkyläntiehen kaava-alueen keskivaiheilla. Pääosa huoltotiestä on uutta rakennettavaa tietä, jota on noin 3500 metriä. Kunnostettavaa tiestöä on noin 400 metriä.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (64) Kuva 19: Huoltotiet on merkitty sinisellä viivalla. 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 1,8 neliökilometriä. Suunnittelualue osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-6, M-7), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuilla alueilla sekä niitä varten huoltoteiden ja teknisten verkostojen rakentaminen. M-6 -alueelle ei saa rakentaa uusia vakituisia asuntoja tai uusia lomaasuntoja. M-7 alueelle ei saa rakentaa uusia loma-asuntoja. Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavalla osoitetaan seitsemän tuulivoimaloiden osaaluetta (tv), joihin saa osoittaa yhteensä seitsemän tuulivoimalaa. 8.2 Aluevaraukset ja osa-alueet Suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alue on pääosin metsä-, pelto- ja suoaluetta. Alueen metsät ovat osin olleet metsätalouskäytössä ja peltoalueita viljellään edelleen. Suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset vastaavat alueen nykyistä käyttömuotoa, johon ei ole osayleiskaavalla tarvetta tehdä muutoksia. TP Työpaikka-alue. Merkinnällä on osoitettu autokorjaamon alue. EK Kaivosalue. Merkinnällä on osoitettu Jokisivun kultakaivos.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (64) RM Matkailupalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu maitkailu- ja virkistäytymispalveluiden alue. Alueella toimii Huilis Oy. S Suojelualue Merkinnällä on osoitettu Satakunnan maakuntakaavan mukainen suojelualue (Takarahkan suoalue). M-6 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 220 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa uusia vakituisia asuntoja tai uusia loma-asuntoja (MRL 43 ). Olemassa olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoituksen mukaisen uuden vakituisen asunnon tai loma-asunnon. Merkintä ei rajoita maa-ainesten ottoa. M-7 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 220 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa uusia loma-asuntoja (MRL 43 ). Olemassa olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoituksen mukaisen uuden loma-asunnon. Merkintä ei rajoita maa-ainesten ottoa. tv Tuulivoimaloiden alue. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Numero tuulivoimala-alueen sisällä osoittaa tuulivoimalan numeron. Tuulivoimalan kaikkien osien sekä pystytysalueen tulee mahtua alueelle. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valituilla voimalatypillä laadittuna. tv-kok Tuulivoimaloiden kokoonpanoalue. Alue on tarkoitettu tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa käytettäväksi alueeksi. Alueelle ei saa sijoittaa tuulivoimalaa.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (64) Kuva 20: Ote kaavakartasta. Tuulivoimaloiden alue (tv) on osoitettu pistekatkoviivalla. Purppura katkoviiva kuvaa ohjeellista huoltotien linjausta ja punainen katkoviiva huoltotien yhteyteen rakennettavaa maakaapelia. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti on merkitty mustalla pisteellä, jonka ympärille merkitty harmaa kehä osoittaa roottorin halkaisijan. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu metsälain 10 :n mukaiset arvokkaat luontokohteet. ge Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Merkinnällä on osoitettu satakunnan maakuntakaavan mukainen maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas geologinen muodostuma. Suojelu-/ muinaismuistokohde. Merkinnällä on osoitettu muinaismuistot: 1. Varekivi; 2. Ilveskallio.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (64) 8.3 Muut merkinnät ja määräykset Huoltotiet Tuulivoimaloille johtavat huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisella merkinnällä. Merkintä ohjaa varsinaista huoltoteiden tiesuunnittelua, joka laaditaan osayleiskaavan voimaantulon jälkeen. Huoltotiet pyritään sijoittamaan olemassa oleville metsäautoteille, jotka perusparannetaan. Huoltotie on noin 6 metriä leveä tie, joka vaatii vahvan perustan, jotta ne kestävät rakennusvaiheen raskaat kuljetukset. Maakaapelit Tuulivoimaloille johtavat sähkönsiirron hoitavat maakaapelit pyritään sijoittamaan huoltoteiden yhteyteen. Merkintä ohjaa sähkönsiirron suunnitelmaa, joka laaditaan osayleiskaavan voimaantulon jälkeen. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalan ohjeellinen sijainti. Katkoviiva osoittaa tuulivoimalan roottorin halkaisijan. Tuulivoimalan sijaintia tv-alueen sisällä on mahdollista muuttaa tuulivoimalan kaikkien osien tulee kuitenkin sijoittua tv-alueen sisään. Maakuntakaavan mukainen ohjeellinen maa-aineksen ottoalue. Merkinnällä on osoitettu Satakunnan maakuntakaavan mukainen kallioaineksen ottoalue. Muut merkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään ehdotusvaiheessa. 8.5 Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään hyväksymisvaiheessa.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (64) 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti, mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. 9.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (64) Vaikutusalueen laajuus vaihtelee vaikutustyypistä riippuen: Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km). Kasvillisuus, lajisto, arvokkaat elinympäristöt Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m). Linnusto Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto. Muinaismuistot Maisemakulttuurihistorialliset kohteet Melu ja vilkkuminen ja Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella. Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Liikenne Ajallinen vaikutus Vaikutuskohtainen arviointi Tuulivoimapuiston pääliikennereitit. Hankkeen koko elinkaari 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Huittisten kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 60 m x 200 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Suunniteltu voimajohto ei muodosta uutta rakennuskieltoaluetta sijoittuessaan olemassa olevaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden maakaapelit johdetaan huoltoteiden yhteydessä. Vaikutukset asumiseen (maankäyttömuotona) Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 35 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (64) asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22-07). Nämä ovat Ympäristönministeriön mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 945 m etäisyydellä voimalasta nro 1. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 1615 m etäisyydellä voimalasta nro 6. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, jolle voimalat aiheuttaisivat suoraa haittaa. Vaikutuksia asumisviihtyvyyteen on arvioitu erikseen jäljempänä, jossa yhteydessä on esitetty myös karttoja melumallinnuksista Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 3515 m uusia ja 385 m kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 2000 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 150 kuljetusta eli yhteensä noin 1050 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 15 erikoiskuljetusta, joka tarkoittaa yhteensä noin 105 kertaa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Oheiseen taulukkoon on laskettu oletettuja kuljetusmääriä. Määrät on ilmoitettu kokonaismääränä sekä keskiarvona per arkipäivä rakennustyön pituuden mukaan.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (64) Jokaista arkipäivää kohden laskettu keskiarvo on kerrottu kahdella, jolloin huomioidaan kuljetusten tulo- sekä paluuliikenne. Kuljetus Määrä yhteensä Määrä / arkipäivä (kesto pv) Tiet ja kentät (257) Voimaloiden rakentaminen (150) Erikoiskuljetukset 105 1,1 (193) Yhteensä ,1 Taulukko: Arvio tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisista raskaan liikenteen kuljetusmääristä. Päivittäiset keskiarvot on laskettu rakentamiseen käytettävien arkipäivien mukaan, jonka tulos on kerrottu kahdella. Suunnittelualueelle kuljetaan Korvenkyläntieltä, jonka päivittäinen liikennemäärä on liikenneviraston mukaan 1107 ajoneuvoa vuorokaudessa (2013). Rakennusvaiheen kuljetukset lisäävät enimmillään Korvenkyläntien ajoneuvomäärää noin 30 kuljetuksella päivässä (rakennusvaiheen vilkkaimpana ajanjaksona). Kuljetuksien aiheuttama ajoneuvomäärien lisäys Korvenkyläntien osalta on melko vaatimaton, noin 2,7 % lisäys nykyiseen ajoneuvomäärään. Suurin vaikutus kohdistuu rakennus- ja huoltoteihin, joiden nykyinen liikennemäärä on melko vähäistä. Liikenteen kokonaismäärä jää siitä huolimatta vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Suunniteltu huoltotieverkosto ei sijoitu yksityisteille, jotka olisivat päivittäisessä käytössä vakituisten asukkaiden tai loma-asukkaiden puolesta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja ja lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (64) ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. 9.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous- ja maatalousmaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Tämä tarkoittaisi Kiimasuon hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä. Ympäristöministeriön oppaassa (4/2012) on todettu seuraavaa tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksista: Maisemakuvan muutosten ja siten maisemavaikutusten taso on sidoksissa tuulivoimaloiden näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeyden ja valo-olosuhteiden lisäksi tuulivoimaloiden koko, rakenne, mahdollinen huomioväritys sekä valaistus, lukumäärä, ryhmittely, ryhmän laajuus näkökentässä sekä sijaintipaikan korkeus suhteessa ympäristöönsä. Tuulivoimalat eivät mittakaavansa vuoksi vertaudu juuri mihinkään ympäristön perinteiseen elementtiin, ja suuren kokonsa takia ne näkyvät laajalle alueelle. Selkeällä ja kuivalla säällä noin 100 metriä korkea tuulivoimalan torni ja roottorin lavat voidaan erottaa 5 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Tuulivoimaloihin asennettavat lentoestevalot ovat pimeän aikaan havaittavissa etenkin rakentamattomassa maisemassa.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (64) Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman visuaalista herkkyyttä eli sen kykyä vastaanottaa uusia elementtejä ilman, että maiseman luonne merkittävästi muuttuu. Mittakaavaltaan suurista elementeistä rakentuvat alueet, joilla jo ennestään on runsaasti ihmisten tekemiä rakennelmia, sietävät usein parhaiten tuulivoimaloiden sijoittamisen. Tällaisia alueita ovat muun muassa teollisuuslaitosten ja alueiden ympäristöt, mastojen ja voimalinjojen ympäristöt, laskettelukeskukset sekä satama- ja varastoalueet. Mitä koskemattomampi ympäristö on, sitä suurempi ristiriita tuulivoimaloiden ja maiseman välillä voi olla. Eri maisematyyppien sietokykyyn vaikuttavat tekijät eivät ole ristiriidattomia, joten ei ole mahdollista yksiselitteisesti määrittää, minkälaiseen ympäristöön tuulivoimaloita voi maisemallisten tekijöiden puolesta rakentaa tai mitkä tulisi jättää rakentamiselta vapaaksi. Siksi tapauskohtaisen maisemaselvityksen tekeminen ja vaikutusten arviointi on tärkeää. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Kiimasuon tuulivoimapuiston osalta merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat noin 1 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseville avoimille alueille, kuten koilliseen Jokikylän peltoalueille ja Turuntielle. Vaikka voimalat näkyvät selkeästi peltoaukeita sivuaville tai halkoville teille, eivät voimalat välttämättä hallitse yhtä voimakkaasti maisemakuvaa peltoalueiden reunoille tai niiden yhteyteen sijoittuvissa pihapiireissä, koska pihapuusto tai metsänreuna muodostaa näkemäesteitä voimaloiden ja tarkastelupisteen välille. Avoimille alueille kohdistuva maisemavaikutus on kuitenkin merkittävä. Tuulivoimaloiden ympäristössä maasto on valtaosaltaan metsäistä, mutta muutaman kilometrin säteellä on laajoja peltoalueita, joiden lomassa on jonkin verran haja-asutusta. Näille alueille, kuten Matkussuon eteläpuoliselle asutukselle, jolla on hyvin vähän puustollista suojaa, tuulivoimalat on hyvin havaittavissa, johon etäisyys on noin 5 kilometriä. Kyseiselle alueelle kohdistuva maisemavaikutus on vähintäänkin kohtuullinen tai jopa merkittävä. Alueen maisematila käsittää nykyisellään melko perinteistä maatalousmaisemaa, johon tuulivoimalat tekevät luonnollisesti melko merkittävän muutokset. Vaikutuksen voimakkuus vaihtelee suuresti katsontakohdasta riippuen Salonpäänkulman alueella lähimmät kiinteistöt ovat noin 3 km etäisyydellä voimaloista, kun taas Vuorenmaan alueella kauimmaiset kiinteistöt ovat noin 7 km etäisyydellä. Suunnittelualueen koillispuolen peltoaleilla sijaitseva asutus sijoittuu huomattavasti enemmän pienien metsikköjen laidalle, jotka tuovat näkösuojaa tuulivoimapuiston suuntaan. Avoimilla alueilla maisemavaikutus on kuitenkin paikoitellen melko merkittävä, koska etäisyys paikoitellen 2,5 5 km. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat järjestäen metsäalueiden suojissa, joista tuulivoimaloiden havaitseminen on hyvin epätodennäköistä. Länsipuolella asutus on erittäin vähäistä ja alue on laajalti pelkkää metsää. Maisemavaikutukset ovat tähän suuntaa hyvin maltilliset. Yksittäisiä kohteita, kuten asuntoja, saattaa sijaita sellaisella maastollisesti korkealla sijainnilla, että tuulivoimaloita on selvästi havaittavissa. Merkittävin maisemavaikutus kohdistuu yhteen vakituiseen asuntoon suunnittelualueen länsiosassa Korvenkyläntien tuntumassa, joka sijaitsee loivan kallioalueen päällä. Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan on hieman yli 1 kilometri ja korkean rakennuspaikan vuoksi yhden tai useamman tuulivoimalan havaitseminen on mahdollista tai todennäköistä. Itäpuolella maisemavaikutukset kohdistuvat noin 4-5 kilometrin päässä alkavalta peltoalueelta, Loimijoen ympäristössä. Alueen asutus keskittyy suurelta osin peltoaukeiden yhteyteen, joten puuston antama näkösuoja asutukselle vaihtelee ja

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (64) monin paikoin puuttuu. Pihapiirin puusto ja rakennusten perinteinen ryhmittely estävät kuitenkin paikoin näkymiä voimaloihin. Avoimille alueille maisemavaikutus on paikoin jopa merkittävä. Loimijoen ympäristössä oleva Satakunnan maakuntakaavan mukainen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Suunnittelualueen itäpuolella oleva, kyseisen rakennetun kulttuuriympäristön alue jää lähes kauttaaltaan alle 5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Maisemavaikutukset ovat paikon vähintäänkin kohtuulliset, koska tuulivoimalat ovat havaittavissa etäisyytensä ja runsaiden peltoaukeiden vuoksi selvästi havaittavissa. Kuvasovitteet Kuva 21: Kuvasovitteiden kuvauspisteet on merkitty mustalla. Maakuntakaavan mukaiset arvokkaat kulttuuriympäristöt on merkitty violetilla. Kuvasovite 1 Valokuva on otettu Helsingintien varrelta, Huittisten keskusta-alueen eteläpuolelta. Kuvasovitteen perusteella havaintopaikalta voidaan nähdä alueen kaikkien tuulivoimaloiden koko roottori samanaikaisesti. Havaintopisteen ja suunnittelualueen väliin jää laajat peltoalueet, joka mahdollistaa hyvän näkyvyyden alueelle. Valokuvasovite havainnoi samalla hyvin, minkä tyyppiset näkymät Huittisten keskustaalueen eteläpuolelta alueelle avautuvat ja kuinka sieltä voidaan havaita tuulivoimalat. Vaikka tuulivoimalat voidaan selvästi havaita maisemassa, ovat ne etäisyyden vuoksi jo menettäneet hallitsevan aseman maisemassa, verrattuna lähempänä oleviin katsontapisteisiin. Tuulivoimalat muuttavat maisemaa osaltaan teollisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi, joskin myös Huittisten keskusta-alueen nykyaikaiset rakenteet ovat havaittavissa samalta paikalta.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (64) Kuva 22: Kuva on otettu Huittisten keskustan eteläpuolelta, Helsingintien varrelta. Etäisyys hankealueelle on noin 8 km. Kuvasovite 2 Valokuva on otettu Turuntieltä, suunnittelualueelta itään. Etäisyys tuulivoimaloihin on alle 3 kilometriä, jolloin ne näyttäytyvät maisemassa vahvoina ja hallitsevina elementteinä. Ympäröivä maisematila on vahvasti maatalouspainotteista, avaraa peltoaluetta, joten tuulivoimaloiden rooli maisemassa on merkittävä. Valokuvasovitteen avulla voidaan arvioida minkälainen maisemavaikutus tuulivoimaloilla on Loimijoen ympäristöön, joka on vähintään kohtuullinen. Loimijoen ympäristössä olevalle asutukselle aiheutuva maisemavaikutus vaihtelee suuresti etäisyyden mukaan suurimmat vaikutukset kohdistuvat Turuntien läheisyydessä, Loimijoen länsipuolella oleville kiinteistöille, joiden välimatka tuulivoimaloihin tulisi olemaan noin 2,5 5 km. Loimijoen itäpuolella olevalle asutukselle tulee välimatkaa tuulivoimaloihin pääosin yli 5 km ja voimaloiden aiheuttama maisemavaikutus lievenee vähitellen.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (64) Kuva 23: Kuva on otettu Jokisivun peltoalueen takaa, Turuntieltä. Etäisyys hankealueelle on noin 2,5 km. Kuvasovite 3 Valokuva on otettu Korvenkyläntieltä noin 1,5 kilometrin etäisyydeltä tuulivoimaloista pohjoiseen. Kuvasovitteella on havainnollistettu minkälaisia näkymiä avautuu Korvenkyläntien avoimille kohdille. Kyseisessä kuvasovitteessa voimaloiden maisemavaikutus on lähes suurimmillaan. Voimalat ovat maiseman ylivoimaisesti hallitsevin elementti ja voimalan lapojen liike on huomattava osa maisemavaikutusta. Lähialueen maisemavaikutuksiin vaikuttaa oleellisesti ympäröivä kasvillisuus ja erityisesti puusto. Suuri osa Korvenkyläntiestä kulkee metsäisellä osuudella, josta ei ole mahdollista havaita tuulivoimaloita. Kuvasovitteen avulla on mahdollista arvioida minkälaisia maisemavaikutuksia kohdistuu lähimmille asuinrakennuksille ja niiden pihapiirille, joista tuulivoimalat voidaan havaita ilman puuston aiheuttamaa näkösuojaa. Vastaavan kaltaisia näkymiä saattaa avautua ainakin osalle Jokisivun alueella oleville kiinteistöille (suunnittelualueen pohjois- ja koillispuoli) sekä Salonpäänkulman kiinteistöille (suunnittelualueen lounaispuoli).

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (64) Kuva 24: Kuva on otettu hankealueen pohjoispuolelta, Korvenkyläntien varrelta. Etäisyys hankealueelle on noin 1,5 km. Kuvasovite 4 Valokuva on otettu Vuorenmaan alueelta, joka sijaitsee noin 5 kilometriä suunnittelualueesta luoteeseen / etelään. Tuulivoimaloiden ja kuvauspisteen välissä on laajat pelto- ja suoalueet, joiden avoin maisematila antaa mahdollisuuden havaita tuulivoimalat hyvin selvästi. Suurin maisemavaikutus kohdistuu Salonpääkulman alueen, Korvenkyläntien varrella oleville kiinteistöille. Kyseisten kiinteistöjen ja tuulivoimaloiden välillä on paljon avointa maisemaa ja etäisyys on noin 3 5 km. Vuorenmaan alueelta eteenpäin maisemavaikutus lievenee vähitellen välimatkan kasvaessa. Kuvapisteen mukaisella välimatkalla havaittuna tuulivoimalat on selvästi havaittavissa ja ne edelleen hallitsevat maisemaa. Maisemaan kohdistuvaa vaikutusta korostaa tuulivoimaloiden sijoittuminen melko perinteiseen maalaismaisemaan. Kuva 25: Kuva on otettu Matkussuon takaa hankealueen eteläpuolelta Vuorenmaan alueelta. Etäisyys hankealueelle on noin 5 km. Näkyvyysanalyysi Tuulivoimaloista on kaavatyön yhteydessä laadittu näkyvyysanalyysi, jonka avulla voidaan hahmottaa paremmin kartalla alueet, joista tulivoimaloita voidaan havaita ja kuinka monta kerrallaan. Analyysin alue on 40 km² (20 km x 20 km), josta n. 75 % on aluetta, josta ei havaita yhtäkään voimalaa. Kaikki voimalat näkyvät 18 % suuruisella alueella. Näkyvyysanalyysi on selostuksen liitteenä.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (64) Kuva 26: Näkyvyysanalyysin kartta. Värikoodit kuvaavat kuinka monta voimalaa näkyy milläkin alueella. Maakuntakaavan mukaiset valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (purppura vaakarasteri) ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (sininen pystyrasteri). RKY-alueet on merkitty mustalla viivalla. 9.5 Vaikutukset muinaismuistoihin Kaava-alueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: 1. Varekivi, historiallinen rajamerkki Varekivi-nimisellä pienellä kalliokumpareella sijaitsee viisi kiviröykkiötä. 2. Ilveskallio, historiallinen latomus

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (64) Yksinkertaista uunia muistuttava latomus sijaitsee laajahkon kallioalueen itäosassa metsämaastossa. Tuulivoimaloista ei aiheudu muinaismuistoja vaarantavia tai heikentäviä vaikutuksia. 9.6 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella on myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. 9.7 Vaikutukset luontoon Luontoon kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan rakennusvaiheessa, jolloin mm. kuljetukset aiheuttavat päästöjä. Kokoonpanoalueiden ja huoltoteiden rakentamiseksi poistuu paljon metsähehtaareja. Näistä osa kokoonpanoalueiden ympäristössä palautuu ajan mittaan. Alueelle suoritetun luontoselvityksen (Jynx 2014) mukaan alue on nuorehkoa metsää, jonka kiertoikä on lyhyt. Arvokkaita luontokohteita oli metsälain mukaiset uhanalaiset luontotyypit; kolme pienempää suolaikkua ja Rivokiven korkein laki sekä pienialainen lehtolaikku, jossa kasvaa mm. kookkaita haapoja. Alueet merkitään osayleiskaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi. Kohteet on merkitty luontoselvityksen karttaan (kuva 8). Luontoselvitys on selostuksen liitteenä Vaikutukset linnustoon Kaavatyön yhteydessä on laadittu linnuston pesimälinnustoselvitys sekä kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley 2014). Pesimälinnustoselvityksessä ei havaittu tuulivoimarakentamisen vaikutuksille erityisen alttiita lajeja. Myöskään linnustollisesti ympäristöstään erottuvia kohteita ei löydetty. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tuulivoimarakentamisella tulisi todennäköisesti olemaan vain vähäiset vaikutukset alueen pesimälinnustoon. Ainoastaan metso saattaa häiriöalttiina lajina kärsiä jonkin verran tuulivoimarakentamisesta. Alueella ei kuitenkaan ole useamman kukon soidinpaikkoja, vaan siellä esiintyy todennäköisesti vain yksittäisiä metsoyksilöitä, joten vaikutukset alueelliseen metsopopulaatioon jäisivät hyvin vähäisiksi.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (64) Muuttoselvityksien perusteella alueen ylitse ei kulje merkittäviä isojen lintujen muuttoreittejä. Tietyissä olosuhteissa alueen ylitse saattaa kulkea metsähanhia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset linnustoon jäävät vähäisiksi ja mahdolliset törmäykset eivät aiheuta muutoksia lajien populaatioon Vaikutukset muuhun eläimistöön Lepakot Tuulivoimaloiden rakentaminen ei todennäköisesti tule vaikuttamaan paikallisten lepakoiden elinolosuhteisiin merkittävästi. Huoltoteitä suunniteltaessa tulisi kuitenkin käyttää mahdollisuuksien mukaan valmiita metsäteitä ja vältettävä vanhemman puuston hakkuita. Alueen tavanomaisesta eläimistöstä vaikutukset kohdistuvat lähinnä riistaeläimiin. Suurin vaikutus syntyy rakentamisvaiheessa, kun alueella liikutaan runsaasti ja työ aiheuttaa poikkeavaa meteliä. Vaikutukset jäävät kuitenkin lyhyiksi (koko rakennusvaiheen kesto on arviolta noin yksi vuosi) ja eläimistö löytää takaisin alueelle sen jälkeen. Tuulivoimapuiston ollessa toiminnassa, eläimistö tottuu tuulivoimaloihin ja liikkuu alueella. Jotkut reitit saattavat muuttua tuulivoimaloiden sijaintien takia, mutta muutokset ovat varsin pieniä. Eläinten elinympäristönä menetetään tavanomaista metsätalousaluetta suhteellisesti melko vähän ja reunavaikutus huomioiden suurin osa hankealueesta säilyy nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Etenkin suurempien ja liikkuvaisempien eläinlajien kuten hirvieläinten ja suurpetojen kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Tuulivoimapuiston rakentamisen suorat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska valtaosan tavanomaisesta eläimistöstä tiedetään sopeutuvan ja jopa pystyvän myös hyödyntämään ihmisen aiheuttamia muutoksia elinympäristössään (Helldin ym. 2012). Hankealueen metsät ovat yleensä jo metsätalouden ja tieverkoston takia voimakkaasti pirstomia. Alueella esiintyvien eläinlajien voidaan olettaa jo jossain määrin sopeutuneen metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin. Tuulivoimapuiston metsäalueita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vain vähän metsätalouden alueella jo aiheuttamia vaikutuksia. Muutokset ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Rydell ym. 2012) Huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen vesakko tarjoaa ravintoa hirvi- ja jäniseläimille uutta elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Rakentamisaikana lisääntyvä ihmisten liikkuminen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat metsätalousalueilla jossain määrin tottuneet myös ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää enimmillään noin kolme vuotta, mutta Kiimasuon alueella arvioitu rakentamisaika on yksi vuosi. Rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä hankealueen rauhallisempiin osiin tai hankealueen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten suurpedot (karhu, susi, ilves) todennäköisesti

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (64) karttavat tuulivoimapuistoaluetta rakentamisaikana. Vaikutukset suurpetoihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska hankealueella liikkuvat suurpedot ovat lähinnä satunnaisia kiertelijöitä, joiden reviiri on hyvin laaja. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus) (Martin ym. 2010). Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset eläinten populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin ovat ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella olleet useimmille lajeille suhteellisen vähäisiä. Tutkimusten mukaan ainakaan pienempien nisäkkäiden (mm. jänis ja kettu) esiintymisessä ja käyttäytymisessä tuulivoimapuisto- ja referenssialueilla ei ole havaittu eroa (Menzel & Pohlmeyer 1999). Tuulivoimapuistoja ei myöskään aidata, jolloin eläinten on jatkossakin mahdollista kulkea tuulivoimapuistoalueen kautta. Herkimmät eläinlajit kuitenkin mahdollisesti välttelevät tuulivoimapuistoaluetta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, sillä voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei merkittävällä tasolla kantaudu kauas eikä lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Lisäksi useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden toiminnasta häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen ja metsätyökoneisiin. Helldinin ym. (2010) mukaan tuulivoimapuistoa varten parannetut tai uutena rakennetut tiet voivat teoriassa aiheuttaa selvästi voimaloita enemmän vaikutuksia paikallisille eläimistölle häiriöitä lisääntyneen liikenteen myötä, esimerkiksi tilanteessa, jossa tuulivoimalat houkuttelevat matkailijoita alueelle. Vaikutuksia eläimistöön syntyy tutkimusten mukaan kuitenkin vasta, jos vuorokausiliikenne on useita satoja autoja päivässä (Helldin ym. 2010). Liikenteen määrä tulee tässä hankkeessa rakennusvaiheen jälkeen olemaan kuitenkin vähäinen, sillä voimaloiden huoltoon tarvittavia käyntejä tehdään harvoin. Huoltoliikenteen vaikutukset eläimistöön arvioidaan siten vähäisiksi. Tuulivoimaloiden toiminnasta ja huoltoliikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat jossain määrin lisätä tuulivoimapuistoalueella elävien eläinten stressiä, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia alueella elävien eläinten lisääntymismenestykseen (Barja ym. 2007). Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä alueella esiintyville lajeille, joiden kannat ovat alueellisesti vakaita. Vaikutukset metsästykseen Tuulivoimapuistoaluetta ei aidata eikä jokamiehen oikeudella kulkemista alueella rajoiteta aidattua muuntoasemaa lukuun ottamatta. Tuulivoimapuiston käytönaikainen vaikutus metsästäjille, kuten alueen muillekin virkistyskäyttäjille, aiheutuu teoriassa ainoastaan talviaikaisesta lapoihin kerääntyvän jään muodostamasta turvallisuusriskistä. Turvallisuusriskiä voidaan lieventää tiedottamisella sekä riskistä varoittavilla kylteillä. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään kun se hirvenmetsästyksessä tapahtuu matalalla ja luodin lentorata on lähinnä vaakatasossa tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Metsästyksen aiheuttamat vauriomahdollisuudet voimaloiden rakenteille on arvioitu niin epätodennäköisiksi, että tuulivoimapuiston alueella ei sen vuoksi rajoiteta metsästämistä.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (64) Eri hankkeissa hirvenmetsästäjien haastatteluissa esille tulleet näkökulmat ovat vaihdelleet ja osa metsästäjistä kokee voimaloiden välisen huoltotiestön helpottavan hirvisaaliin kuljetusta maastosta ja uusien huoltoteiden lisäävän potentiaalisten passipaikkojen määrää (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012). Suurin osa eri hankkeissa haastatelluista metsästäjistä kokee hirvien ennen pitkää tottuvan voimaloiden lapojen liikkeeseen ja edelleen liikkuvan myös tuulivoimapuistojen alueilla, sillä voimaloiden välinen etäisyys on noin puoli kilometriä. Hankkeen toteutuessa hirvien liikkumisreitit hankealueella saattavat kuitenkin jossain määrin muuttua. Eräiden tulkintojen mukaan vaikutus hirvelle saattaa olla rakentamisen aikaisen häirinnän loputtua jopa edullinen, sillä avoimet alueet eli tienpientareet ja johtoalueet lisäävät hirville soveliasta ravintoa alueella (Helldin ym. 2012) Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesiä eikä vesialueita. Vaikutuksia ei ole. 9.8 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus - laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Nordex N131 3 MW:n voimalaa. Mallinnuksessa

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (64) voimalan napakorkeudeksi on määritelty 155 m, jolloin kokonaiskorkeus on 220,5 metriä. Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Jokioistensääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin ( ) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case).

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (64) Kuva 27: Varjostusmallinnuksen kartta. Kuva 28: Varjostusmallinnuksen selite. Viivamerkinnät osoittavat 5, 8 ja 30 tunnin varjostusalueen rajat. Värikoodien avulla voidaan tarkastella kuinka pitkälle varjostusvaikutukset ulottuvat.