Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava"

Transkriptio

1 HUITTISTEN KAUPUNKI EOLUS OY Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24870

2

3 Kaavaselostus 1 (70) Pekka Sepppänen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN TAVOITTEET LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Satakunnan maakuntakaava Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Maanomistus Pohjakartta Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Virkistyskäyttö Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännökset Tekniset verkostot OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet... 24

4 Kaavaselostus 2 (70) Pekka Sepppänen 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto Huoltotiet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Aluevaraukset ja osa-alueet Muut merkinnät ja määräykset Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Melu Matalien taajuuksien meluvaikutukset Vaikutukset tele- ja linkkiyhteyksiin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen Vaikutukset energiatalouteen ja ilmastoon Vaikutukset lentoliikenteeseen ja ilmavalvontatutkiin Lentoestevalojen vaikutus... 57

5 Kaavaselostus 3 (70) Pekka Sepppänen 9.13 Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde muihin vireillä oleviin / olemassa oleviin tuulivoima-alueisiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN SEURANTA... 63

6 Kaavaselostus 4 (70) Pekka Sepppänen Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy, 2014) Liite 3: Melumallinnus (Eolus Oy, 2014) Liite 4: Varjostusmallinnus (Eolus Oy, 2014) Liite 5: Näkyvyysanalyysi (Eolus Oy, 2014) Liite 6: Kuvasovitteet (Eolus Oy, 2014) Liite 7: Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley, 2014) A. Kevätmuutto B. Syysmuutto Liite 8: Pesimälinnustoselvitys (Thomas Lilley, 2014) Liite 9: Lepakkoselvitys (Thomas Lilley, 2014) Liite 10: Arkeologinen selvitys (Mikroliitti Oy, 2014) Liite 11: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman vastineraportti (FCG, 2015) Liite 12: Pientaajuinen melu selvitys (Etha Vind Oy, 2015)

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (64) Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava Kaavan nimi: Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava Kaavan päiväys: Luonnosvaihe Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Suunnittelualue sijaitsee noin 10 kilometriä Huittisten keskustasta lounaaseen. Tuulivoimaloiden suunniteltu sijainti on Korvenkyläntien (seututie 212) itäpuolella. Pyhäjärvenkatu 1, TAMPERE Vireilletulo: Luonnos julkisesti nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (64) 1 JOHDANTO Huittisten kaupunki on käynnistänyt Eolus Oy:n aloitteesta Kiimasuon alueen tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa enintään 7 tuulivoimalan toteuttaminen. Tuulivoima-laitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 14-23,1 MW. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava Eolus Oy sopii Huittisten kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Huittisten kaupungin yhteyshenkilö on Arttu Salonen, kaavoitusinsinööri. Kaupunki vastaa valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja ohjaa vastineiden valmistelua. Eolus Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. Eolus Oy:n yhteyshenkilönä toimii Ari Ylä-Mononen Auria Wind Oy:stä. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaavoituksesta vastaa ympäristöinsinööri Pekka Seppänen. FCG:n työryhmä Pekka Seppänen Minttu Kervinen Maritta Heinilä projektipäällikkö ja yhteyshenkilö, Ins. Amk puh: suunnittelija, arkkitehti Laadunvarmistaja, projektipäällikön varahenkilö, arkkitehti YKS-506

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (64) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Tuulivoimayhtiö Eolus Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Huittisten kaupungille. Huittisten kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä. Vireilletulo kuulutus Lauttakylän lehti Alasatakunta-lehti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavaprosessin tulevia vaiheita Kaavaluonnos hyväksytty kaupunginhallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen nähtävilläolo Tavoiteaikataulu helmikuu 2015 helmi - maaliskuu 2015 Yleisötilaisuus maaliskuu - huhtikuu 2015 Kaavaehdotus hyväksytty kaupunginhallituksessa Ehdotusvaiheen kuuleminen, kaavaehdotuksen nähtävilläolo kesäkuu 2015 kesä - heinäkuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu elokuu 2015 Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa syyskuu 2015 syyskuu 2015 Kuulutus kaava lainvoimainen lokakuu 2015

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (64) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kaupunkilaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisia kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt, kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat o tienhoitokunnat o metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt o Metsäkeskus o MTK Varsinais-Suomi erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten kuntien energia- ja vesilaitokset o Sallila Energia Oy o Fingrid Oyj o Digita Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Huittisten kaupungin hallintokunnat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Satakunnan liitto Satakunnan pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Satakunnan museo Puolustusvoimat

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (64) Naapurikunnat Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kaupungin kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (pidetty ), ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) sekä tarvittaessa työneuvotteluja. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Huittisten kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (64) 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Huittisten kaupungissa Kiimasuon alueella, keskustasta katsottuna noin 8 kilometriä lounaaseen, Turuntien länsipuolella. Suunnittelualue on noin 1,8 km² suuruinen. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella viivalla.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (64) 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista Satakunnan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on merkitty aluevaraus maa-ainesten ottoalueelle, kallionoton alue (EO2), kaivosalue (EK, Takarahkan suojelualue (S) ja maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas kallioalue (ge2). Suunnittelualueella ei ole muita merkintöjä. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Loimijokilaakson maisema-alue sekä rakennettu kulttuuriympäristö (vihreä vaakarasteri). Maakuntakaavassa osoitetaan vain rannikkoalueilta tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvat alueet.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (64) Kuva 2: Ote satakunnan maakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava eli ns. tuulivoimavaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet, joita on osoitettu yhteensä 128 neliökilometriä. Suunnittelualueella ei ole merkintöjä vaihemaakuntakaavassa. Suunnittelualueen luoteispuolelle, noin 7 kilometrin päähän, on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv1).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (64) Yleiskaavat Kuva 3: Ote satakunnan 1. vaihemaakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Suunnittelualue sijoittuu osin Huittisten kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava 2010 alueelle. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualuetta koskee käyttötarkoitusmerkinnät M (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja S (suojelualue). Lisäksi Korvenkyläntie on merkitty seudulliseksi tieksi.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (64) Asemakaavat Kuva 4: Ote Huittisten yleiskaavasta Suunnittelualue on rajattu punaisella. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Maanomistus Pohjakartta Kiimasuon tuulivoimahankkeesta on suoritettu ympäristövaikutusten arvioinnin tarveharkinta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antaman päätöksen (VARELY/3012/2014) perusteella hankkeessa ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Kaavoitettavana oleva alue on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa. Korvenkyläntien tiealueen omistaa valtio. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Kiinteistöraja-aineistona käytetään Huittisten kaupungin luovuttamaa maanmittauslaitoksen ajantasaista aineistoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (64) Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee 2 saunarakennusta, joiden yhteydessä on talousrakennuksia. Lisäksi alueen itäosassa sijaitsee laavu. Alueella on haja-asutusta, yksi lomarakennus ja yksityisiä teitä, joista suurin osa keskittyy alueen koillis-, pohjoisja lounaisosiin. Suunnittelualueen ulkopuolella asutusta on runsaimmin koillis-, itä- ja luoteispuolella. Lähin kylä on Köyliön puolella sijaitseva Salopäänkulma. Salopäänkulma sijaitsee suunnittelualueesta noin kaksi kilometriä lounaaseen. Kaava-alueen pohjoisosassa, Korvenkyläntien varrella on autokorjaamo. Alueen luoteisosassa toimii matkailu- ja elämyspalveluja tarjoava yritys. Alueelle ei sijoitu muita palveluja. Alueen metsä on suurelta osin talousmetsää, jota käytetään myös metsästyspalvelujen alueena. Suunnittelualueen lounaisosassa toimii elämyspalveluja, kuten mm. metsästystä, tarjoava yritys. Suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee Jokisivun kultakaivos, joka sijoittuu suurelta osin kaavoitettavalle alueelle. Suunnittelualue sijoittuu Turuntien länsipuolelle (n. 2 km) ja Porintien eteläpuolella (n. 6,5 km). Alueen läpi kulkee Korvenkyläntie (seututie 212), muutoin alueen tiestö koostuu yksityisistä teistä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (64) Kuva 5: Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tiet. Korvenkyläntie on merkitty sinisellä, merkittävät yksityistiet purppuralla ja yksityistie/metsätiet vihreällä viivalla. Suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella viivalla.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (64) 5.3 Luonnonolot Kuva 6: Liikennemäärät 2013 (Liikennevirasto). Sunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Korvenkyläntielle on kaavahankkeen aikana ollut laadinnassa tiesuunnitelma (Mt 212 parantaminen välillä Huovinrinne Korvenkylä). Tiesuunnitelmassa oikaistaan Korvenkyläntien mutkaisia osuuksia kaava-alueen luoteisosassa. Kaavatyön ohella on laadittu kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy 2014), joka on selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualue on metsäinen alue, jossa korkeusvaihtelut ovat maltillisia. Alueella on runsaasti kallioisia alueita, jotka jäävät kuitenkin melko mataliksi. Lounaisosa on laaja suoalue, Kiimasuo, joka on enimmäkseen ojitettua, mutta kohderajauksen sisään jää sen luonnontilaisena jäänyt osuus. Vesistöjä tai peltoja ei suunnittelualueella ole. Metsät ovat kaikki hoidettuja metsiköitä. Länsiosassa on joitakin pienialaisia metsiköitä, joissa puuston ikä lähenee sataa suotta, mutta muualla puuston ikä jää selvästi tämän alle. Metsiköiden lyhyehkön kiertoiän takia ei vanhoja ja lahopuustoisia metsiköitä pääse muodostumaan. Kohteen itäpuoliskossa metsiköt ovat jokseenkin kaikki harventamalla hoidettuja eikä koko kohteellakaan tällä hetkellä tuoretta avoalaa ole erityisen runsaasti Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat koillisessa ja lounaassa noin kahdeksan kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueella ei ole myöskään järviä, jokia tai muita suuria vesistöjä. Alueen länsiosa on osittain ojitettua ja metsitettyä suota.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (64) Kuva 7: Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat pohjavesialueet. suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Natura- ja suojelualueet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonympäristön arvoalueita tai kohteita kuten Natura 2000 alueita tai luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura 2000 alueet: Vanhakoski, noin 3,8 km kaava-alueelta koilliseen Puurijärvi-Isosuo, noin 6,8 km kaava-alueelta pohjoiseen Säkylänharju, noin 7 km kaava-alueelta etelään Köyliönjärvi, noin 10 km kaava-alueelta länteen Suunnittelualueen lounaisosassa on Takarahkan suoalue, joka on merkitty maakuntakaavassa suojeltavaksi alueeksi (S-241) Kasvillisuus- ja luontotyypit Suunnittelualueella on metsälain mukainen suojeltava Kiimasuon luonnontilaisena säilynyt osuus. Suoluontotyyppeinä täällä ovat pääasiassa isovarpuräme ja rahkaräme. Suon itäreunassa tavataan myös oligotrofista lyhytkorsirämettä. Metsälain kohteina on myös kolme pienempää suolaikkua sekä Rivokiven korkein laki. Lisäksi alueella on yksi pienialainen lehtolaikku, jossa kasvaa mm. kookkaita haapoja.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (64) Eläimistö Kuva 8: Metsälain mukaiset kohteet on merkitty vihreällä (Jynx 2014). Selvitysalueen (selvitysvaiheen alustava rajaus) on merkitty sinisellä ja alustavat voimalapaikat punaisella. Liito-orava Suunnittelualueelta ei ole uusia eikä vanhoja liito-oravahavaintoja. Alueen metsien rakenne ei ole kovin hyvä liito-oravien kannalta. Metsiköt ovat harvapuustoisia, kallioisia tai muita mäntyvaltaisia metsiköitä. Metsien tehokkaan käsittelyn takia riittävän järeitä kolopuita ei tahdo löytyä ja liito-oravan ruokailu- ja pesäpuuna suosimaa haapaa on alueella niukalti. Lepakot Alueelle on laadittu lepakkoselvitys (Thomas Lilley 2014) tuulivoimahankkeen yhteydessä. Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Kiimasuon alue ei ole lepakoiden kannalta tärkeä levähdys-, lisääntymis- tai ruokailualue. Kartoituksessa havaittiin vain vähän yhtä lajia, joka on harvinaista Satakunnassa. Lepakoiden muuton kannalta alue sijainnee liian sisämaassa. Paikallisten lepakoiden kannalta vanhojen kolopuiden, rakennusten ja suojaisten sekä etenkin sopivien vesistöjen puute pitävät lepakkotiheydet matalina. Sopivat vesistöt ja kosteikot houkuttelevat lepakoita niistä nousevien hyönteisten takia ja ne ovat lähes poikkeuksetta edellytys sekä korkeintaan laji- että yksilömäärään.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (64) Linnusto Suunnittelualueelle on laadittu pesimälinnustoselvitys sekä kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley 2014). Selvitykset ovat selostuksen liitteinä. Pesimälinnusto Pesimälinnustokartoituksessa havaittiin direktiivilajien, silmälläpidettävien lajien ja Suomen erityisvastuulajien reviirejä yhteensä 19. Lisäksi havaittiin 8 muuta huomionarvoisen lajin reviiriä. Yhtään valtakunnallisesti uhanalaista lajia ei havaittu. Ainoa alueellisesti uhanalainen laji oli metso, jonka ulosteita löydettiin kolmesta paikasta. Lajisto koostuu yksinomaan metsälajeista. Havaituista ns. huomionarvoisista lajeista mikään ei ole tuulivoimarakentamiselle erityisen herkkä. Petolinnuista havaittiin ainoastaan varpushaukka mahdollisesti pesivänä. Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan lähimmät sääksen pesät ovat yli 2 km päässä länsipuolella, ja merikotkan pesiä ei ole 10 km säteellä. Kevätmuutto Suunnittelualueen yli ei todennäköisesti kulje keväisin merkittäviä isojen lintujen muuttoreittejä. Isojen lintujen riskilentoja alueen yli havaittiin vain satunnaisesti. Tuulivoimahankkeen kannalta oleellisimpia lajeja ovat lähipelloilta mahdollisesti muutolle lähtevät hanhet, jotka saattavat lentää alueen yli tietyissä olosuhteissa. Muutolle lähtevät metsähanhet suuntaavat useimmiten koilliseen, jolloin Vuorenmaan alueelta lähtevät linnut ovat todennäköisimpiä alueen ylittäjiä. Kuva 9: Hanhien (sinisellä) sekä kahlaajien ja vesilintujen (vihreällä) oletetut lentoreitit kaavaalueen (punaisella alustava selvitysvaiheen rajaus) läheisyydessä pääpiirteittäin.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (64) Syysmuutto Muutontarkkailu toteutettiin tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elolokakuun aikana. Alueen yli ei tarkkailupäivinä havaittu kulkevan selkeitä muuttolinjoja. Pääosa muuttolinnuista ohittaa alueen luoteesta lentäessään Puurijärveltä lounaaseen tai seurailee Loimijokea etelään ohittaen alueen idästä. Useimmat petolinnut sekä suurin osa varpuslinnuista seuraa lisäksi hankealueen läheisiä peltoja kaakkoon eivätkä näin päädy hankealueelle. Joissakin olosuhteissa tuulivoimapuiston yli saattaa muuttaa jonkin verran kurkia sekä petolintuja ja kyyhkyjä, mutta havaintojen perusteella hankkeen ei arvioida aiheuttavan suurta riskiä millekään lajille. Pääosa Puurijärveltä lähtevistä kurjista ylittänee alueen selvästi törmäysriskikoreuden yläpuolella. Riskikorkeudella saattavat lentää lähinnä pienemmiltä soilta lähtevät vähäiset kurkimäärät, jotka kuitenkin hyvissä olosuhteissa pystyvät kiertämään tuulipuiston. Muuttaville petolinnuille hankkeen aiheuttamien riskien arvioidaan myös kokonaisuutena jäävän pieniksi, koska havaitut yksilömäärät olivat melko vähäisiä. 5.4 Virkistyskäyttö Kuva 10: Kurkien oletetut päämuuttoreitit hankealueen ohi. Viivat viittaavat edestakaisiin lentoihin levähdysalueiden välillä. Itäisempään reittiin yhtyvä lyhyt, hankealueen pohjoispuolelta kulkeva viiva kuvaa Suvisuolta lähteviä kurkia. Myös kauempaa pohjoisesta tulleet kurjet vaikuttivat muuttavan tällä kohdalla suuntaansa kaakkoon. Tuulet saattavat kuitenkin vaikuttaa muuttoreitteihin suuresti. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran metsäteitä ja polkuja, joita on mahdollista käyttää virkistykseen. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee virkistyskäytössä oleva laavu. Mitään virkistyskäyttöön osoitettua aluetta taikka toimintoa ei suunnittelualueella ole. Aluetta käytetään metsästykseen.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (64) 5.5 Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Suunnittelualue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan, ja tarkemmin Ala- Satakunnan viljelyseutuun. Lounaismaa on korkokuvaltaan pääosin alavaa, mutta varsinkin etelässä korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden luonnehtimaa aluetta. Pohjoiseen mentäessä pinnanmuodot loivenevat ja Kokemäenjoen varsilla on suoranaista tasankoa. Alue on muinaista merenpohjaa, joka vasta melko myöhään eli atlanttisella kaudella ( vuotta sitten) on alkanut kohota kuivaksi maaksi. Maiseman peruselementit vaihtelevat rikkonaisesta saaristosta ja kumpuilevista, osittain paljastuneista kallioalueista laajoihin tasaisiin, viljaviin savikkoalueisiin, joilla lukuisat joet kiemurtelevat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tämän kaavoitustyön aikana on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys. Maisema-alueiden inventointi on valmistunut Satakunnan osalta ja suunnittelualue ei sisälly ehdotettuihin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin. Suunnittelualuetta lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema noin kahdentoista kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Köyliönjärven kulttuurimaisema noin kymmenen kilometrin päässä lännessä.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (64) Kuva 11: Alustavat ehdotukset valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi satakunnassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähimmät RKY-alueet: Raijalan kylä, 6 km Huittisten kirkko, 9 km Nahnian kylä, 11 km Punkalaitumenjoen kylä, 11 km Huovintie, 9 km Huovinrinteen varuskunta, 10 km Köyliönsaaren vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema, 12 km

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (64) Kuva 12: Lähimmät RKY-alueet on merkitty sinisellä vinorasterilla. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella. Lähin rakennusperintörekisteriin merkitty kohde on noin viiden kilometrin päässä suunnittelualueelta luoteeseen Mäkikylässä sijaitseva Heikkilän tilan tuulimylly (id: Tuulimylly). Suunnittelualueelta koilliseen noin 6 kilometrin etäisyydellä Loimijoen varrella sijaitsee rakennusperintörekisteriin merkitty asuintalo Hurri (id: Asuinrakennus) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Loimijokilaakson viljelyalue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (64) Kuva 13: Maakuntakaavan mukaiset valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (punainen vinorasteri) ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (sininen pystyrasteri). Kaava-alue on merkitty mustalla viivalla Muinaisjäännökset Alueelle on laadittu arkeologinen muinaisjäännösinventointi tuulivoimahankkeen yhteydessä (Mikroliitti 2014). Suunnittelualueella ei sijaitse museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnissa löydettiin kaksi ennestään tuntematonta kiinteäksi muinaisjäännökseksi määriteltävää kohdetta; Varekivi (1) röykkiökohde/rajamerkki ja Ilveskallio (2) kivilatomus. Kohteet kuulunevat historialliseen aikaan, todennäköisesti uudelle ajalle (vuoden 1500 jkr. jälkeiseen aikaan).

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (64) Kuva 14: Löydetyt muinaisjäännökset on merkitty punaisella ja numeroitu (1. Varekivi, 2. Ilveskallio). 5.6 Tekniset verkostot Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Huittinen Tampere, Huittinen Rauma, Huittinen Forssa ja Huittinen Ulvila 400 kilovoltin voimalinjat. Lisäksi Huittinen Forssa ja Huittinen Ulvila välillä kulkee 110 kv voimalinja.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (64) Kuva 15: Suunnittelualuetta lähimmät voimalinjat. 400 kilovoltin linjat on merkitty sinisellä, 110 kv linjat punaisella ja sähköasemat keltaisella. Suunnittelualue on merkitty mustalla viivalla.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (64) 6 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 6.1 Muut tuulivoimahankkeet Kuva 16: Lähialueen muut tuulivoimahankkeet. Kiimasuon alue on merkitty sinisellä, vaihemaakuntakaavan mukainen alue punaisella ja suunnitteilla olevat hankkeet vihreällä. 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Eolus Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan enintään 157 metriä korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden roottorit tulevat olemaan halkaisijaltaan noin metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enimmillään 220 metriä. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään alueen arvot huomioon ottaen.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (64) 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Kuva 17: Periaatekuva Kiimasuon tuulivoimapuistoon sijoitettavista tuulivoimaloista. Kuvan tuulivoimalan napakorkeus on 155 metriä. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Kiimasuon tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Tuulivoimaloiden pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 200 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Rakennusalue on noin 1 hehtaarin suuruinen. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Kiimasuon tuulivoimaloille on haettu Ilmailulain mukaisesti lentoesteluvat. Lupa on saatu ja voimalat (merkintä ja lentoestevalot) tullaan rakentamaan lupaehtojen mukaisesti.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (64) 7.3 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleina, jotka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. Sähkönsiirto alueelta johdetaan alueelta ulos Korvenkyläntietä koilliseen. 7.4 Huoltotiet Kuva 18: Sähkönsiirtoreitti on merkitty punaisella. Alueen huoltotiestö on osoitettu kulkemaan olemassa olevaa metsäautotietä, joka liittyy Korvenkyläntiehen kaava-alueen keskivaiheilla. Pääosa huoltotiestä on uutta rakennettavaa tietä, jota on noin 3500 metriä. Kunnostettavaa tiestöä on noin 400 metriä.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (64) Kuva 19: Huoltotiet on merkitty sinisellä viivalla. 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 1,8 neliökilometriä. Suunnittelualue osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-6, M-7), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuilla alueilla sekä niitä varten huoltoteiden ja teknisten verkostojen rakentaminen. M-6 -alueelle ei saa rakentaa uusia vakituisia asuntoja tai uusia lomaasuntoja. M-7 alueelle ei saa rakentaa uusia loma-asuntoja. Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavalla osoitetaan seitsemän tuulivoimaloiden osaaluetta (tv), joihin saa osoittaa yhteensä seitsemän tuulivoimalaa. 8.2 Aluevaraukset ja osa-alueet Suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alue on pääosin metsä-, pelto- ja suoaluetta. Alueen metsät ovat osin olleet metsätalouskäytössä ja peltoalueita viljellään edelleen. Suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset vastaavat alueen nykyistä käyttömuotoa, johon ei ole osayleiskaavalla tarvetta tehdä muutoksia. TP Työpaikka-alue. Merkinnällä on osoitettu autokorjaamon alue. EK Kaivosalue. Merkinnällä on osoitettu Jokisivun kultakaivos.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (64) RM Matkailupalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu maitkailu- ja virkistäytymispalveluiden alue. Alueella toimii Huilis Oy. S Suojelualue Merkinnällä on osoitettu Satakunnan maakuntakaavan mukainen suojelualue (Takarahkan suoalue). M-6 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 220 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa uusia vakituisia asuntoja tai uusia loma-asuntoja (MRL 43 ). Olemassa olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoituksen mukaisen uuden vakituisen asunnon tai loma-asunnon. Merkintä ei rajoita maa-ainesten ottoa. M-7 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 220 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa uusia loma-asuntoja (MRL 43 ). Olemassa olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoituksen mukaisen uuden loma-asunnon. Merkintä ei rajoita maa-ainesten ottoa. tv Tuulivoimaloiden alue. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Numero tuulivoimala-alueen sisällä osoittaa tuulivoimalan numeron. Tuulivoimalan kaikkien osien sekä pystytysalueen tulee mahtua alueelle. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valituilla voimalatypillä laadittuna. tv-kok Tuulivoimaloiden kokoonpanoalue. Alue on tarkoitettu tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa käytettäväksi alueeksi. Alueelle ei saa sijoittaa tuulivoimalaa.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (64) Kuva 20: Ote kaavakartasta. Tuulivoimaloiden alue (tv) on osoitettu pistekatkoviivalla. Purppura katkoviiva kuvaa ohjeellista huoltotien linjausta ja punainen katkoviiva huoltotien yhteyteen rakennettavaa maakaapelia. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti on merkitty mustalla pisteellä, jonka ympärille merkitty harmaa kehä osoittaa roottorin halkaisijan. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu metsälain 10 :n mukaiset arvokkaat luontokohteet. ge Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Merkinnällä on osoitettu satakunnan maakuntakaavan mukainen maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas geologinen muodostuma. Suojelu-/ muinaismuistokohde. Merkinnällä on osoitettu muinaismuistot: 1. Varekivi; 2. Ilveskallio.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (64) 8.3 Muut merkinnät ja määräykset Huoltotiet Tuulivoimaloille johtavat huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisella merkinnällä. Merkintä ohjaa varsinaista huoltoteiden tiesuunnittelua, joka laaditaan osayleiskaavan voimaantulon jälkeen. Huoltotiet pyritään sijoittamaan olemassa oleville metsäautoteille, jotka perusparannetaan. Huoltotie on noin 6 metriä leveä tie, joka vaatii vahvan perustan, jotta ne kestävät rakennusvaiheen raskaat kuljetukset. Maakaapelit Tuulivoimaloille johtavat sähkönsiirron hoitavat maakaapelit pyritään sijoittamaan huoltoteiden yhteyteen. Merkintä ohjaa sähkönsiirron suunnitelmaa, joka laaditaan osayleiskaavan voimaantulon jälkeen. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalan ohjeellinen sijainti. Katkoviiva osoittaa tuulivoimalan roottorin halkaisijan. Tuulivoimalan sijaintia tv-alueen sisällä on mahdollista muuttaa tuulivoimalan kaikkien osien tulee kuitenkin sijoittua tv-alueen sisään. Maakuntakaavan mukainen ohjeellinen maa-aineksen ottoalue. Merkinnällä on osoitettu Satakunnan maakuntakaavan mukainen kallioaineksen ottoalue. Muut merkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään ehdotusvaiheessa. 8.5 Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään hyväksymisvaiheessa.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (64) 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti, mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. 9.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (64) Vaikutusalueen laajuus vaihtelee vaikutustyypistä riippuen: Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km). Kasvillisuus, lajisto, arvokkaat elinympäristöt Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m). Linnusto Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto. Muinaismuistot Maisemakulttuurihistorialliset kohteet Melu ja vilkkuminen ja Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella. Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Liikenne Ajallinen vaikutus Vaikutuskohtainen arviointi Tuulivoimapuiston pääliikennereitit. Hankkeen koko elinkaari 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Huittisten kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 60 m x 200 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Suunniteltu voimajohto ei muodosta uutta rakennuskieltoaluetta sijoittuessaan olemassa olevaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden maakaapelit johdetaan huoltoteiden yhteydessä. Vaikutukset asumiseen (maankäyttömuotona) Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 35 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (64) asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22-07). Nämä ovat Ympäristönministeriön mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 945 m etäisyydellä voimalasta nro 1. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 1615 m etäisyydellä voimalasta nro 6. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, jolle voimalat aiheuttaisivat suoraa haittaa. Vaikutuksia asumisviihtyvyyteen on arvioitu erikseen jäljempänä, jossa yhteydessä on esitetty myös karttoja melumallinnuksista Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 3515 m uusia ja 385 m kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 2000 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 150 kuljetusta eli yhteensä noin 1050 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 15 erikoiskuljetusta, joka tarkoittaa yhteensä noin 105 kertaa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Oheiseen taulukkoon on laskettu oletettuja kuljetusmääriä. Määrät on ilmoitettu kokonaismääränä sekä keskiarvona per arkipäivä rakennustyön pituuden mukaan.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (64) Jokaista arkipäivää kohden laskettu keskiarvo on kerrottu kahdella, jolloin huomioidaan kuljetusten tulo- sekä paluuliikenne. Kuljetus Määrä yhteensä Määrä / arkipäivä (kesto pv) Tiet ja kentät (257) Voimaloiden rakentaminen (150) Erikoiskuljetukset 105 1,1 (193) Yhteensä ,1 Taulukko: Arvio tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisista raskaan liikenteen kuljetusmääristä. Päivittäiset keskiarvot on laskettu rakentamiseen käytettävien arkipäivien mukaan, jonka tulos on kerrottu kahdella. Suunnittelualueelle kuljetaan Korvenkyläntieltä, jonka päivittäinen liikennemäärä on liikenneviraston mukaan 1107 ajoneuvoa vuorokaudessa (2013). Rakennusvaiheen kuljetukset lisäävät enimmillään Korvenkyläntien ajoneuvomäärää noin 30 kuljetuksella päivässä (rakennusvaiheen vilkkaimpana ajanjaksona). Kuljetuksien aiheuttama ajoneuvomäärien lisäys Korvenkyläntien osalta on melko vaatimaton, noin 2,7 % lisäys nykyiseen ajoneuvomäärään. Suurin vaikutus kohdistuu rakennus- ja huoltoteihin, joiden nykyinen liikennemäärä on melko vähäistä. Liikenteen kokonaismäärä jää siitä huolimatta vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Suunniteltu huoltotieverkosto ei sijoitu yksityisteille, jotka olisivat päivittäisessä käytössä vakituisten asukkaiden tai loma-asukkaiden puolesta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja ja lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (64) ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. 9.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous- ja maatalousmaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Tämä tarkoittaisi Kiimasuon hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä. Ympäristöministeriön oppaassa (4/2012) on todettu seuraavaa tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksista: Maisemakuvan muutosten ja siten maisemavaikutusten taso on sidoksissa tuulivoimaloiden näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeyden ja valo-olosuhteiden lisäksi tuulivoimaloiden koko, rakenne, mahdollinen huomioväritys sekä valaistus, lukumäärä, ryhmittely, ryhmän laajuus näkökentässä sekä sijaintipaikan korkeus suhteessa ympäristöönsä. Tuulivoimalat eivät mittakaavansa vuoksi vertaudu juuri mihinkään ympäristön perinteiseen elementtiin, ja suuren kokonsa takia ne näkyvät laajalle alueelle. Selkeällä ja kuivalla säällä noin 100 metriä korkea tuulivoimalan torni ja roottorin lavat voidaan erottaa 5 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Tuulivoimaloihin asennettavat lentoestevalot ovat pimeän aikaan havaittavissa etenkin rakentamattomassa maisemassa.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (64) Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman visuaalista herkkyyttä eli sen kykyä vastaanottaa uusia elementtejä ilman, että maiseman luonne merkittävästi muuttuu. Mittakaavaltaan suurista elementeistä rakentuvat alueet, joilla jo ennestään on runsaasti ihmisten tekemiä rakennelmia, sietävät usein parhaiten tuulivoimaloiden sijoittamisen. Tällaisia alueita ovat muun muassa teollisuuslaitosten ja alueiden ympäristöt, mastojen ja voimalinjojen ympäristöt, laskettelukeskukset sekä satama- ja varastoalueet. Mitä koskemattomampi ympäristö on, sitä suurempi ristiriita tuulivoimaloiden ja maiseman välillä voi olla. Eri maisematyyppien sietokykyyn vaikuttavat tekijät eivät ole ristiriidattomia, joten ei ole mahdollista yksiselitteisesti määrittää, minkälaiseen ympäristöön tuulivoimaloita voi maisemallisten tekijöiden puolesta rakentaa tai mitkä tulisi jättää rakentamiselta vapaaksi. Siksi tapauskohtaisen maisemaselvityksen tekeminen ja vaikutusten arviointi on tärkeää. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Kiimasuon tuulivoimapuiston osalta merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat noin 1 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseville avoimille alueille, kuten koilliseen Jokikylän peltoalueille ja Turuntielle. Vaikka voimalat näkyvät selkeästi peltoaukeita sivuaville tai halkoville teille, eivät voimalat välttämättä hallitse yhtä voimakkaasti maisemakuvaa peltoalueiden reunoille tai niiden yhteyteen sijoittuvissa pihapiireissä, koska pihapuusto tai metsänreuna muodostaa näkemäesteitä voimaloiden ja tarkastelupisteen välille. Avoimille alueille kohdistuva maisemavaikutus on kuitenkin merkittävä. Tuulivoimaloiden ympäristössä maasto on valtaosaltaan metsäistä, mutta muutaman kilometrin säteellä on laajoja peltoalueita, joiden lomassa on jonkin verran haja-asutusta. Näille alueille, kuten Matkussuon eteläpuoliselle asutukselle, jolla on hyvin vähän puustollista suojaa, tuulivoimalat on hyvin havaittavissa, johon etäisyys on noin 5 kilometriä. Kyseiselle alueelle kohdistuva maisemavaikutus on vähintäänkin kohtuullinen tai jopa merkittävä. Alueen maisematila käsittää nykyisellään melko perinteistä maatalousmaisemaa, johon tuulivoimalat tekevät luonnollisesti melko merkittävän muutokset. Vaikutuksen voimakkuus vaihtelee suuresti katsontakohdasta riippuen Salonpäänkulman alueella lähimmät kiinteistöt ovat noin 3 km etäisyydellä voimaloista, kun taas Vuorenmaan alueella kauimmaiset kiinteistöt ovat noin 7 km etäisyydellä. Suunnittelualueen koillispuolen peltoaleilla sijaitseva asutus sijoittuu huomattavasti enemmän pienien metsikköjen laidalle, jotka tuovat näkösuojaa tuulivoimapuiston suuntaan. Avoimilla alueilla maisemavaikutus on kuitenkin paikoitellen melko merkittävä, koska etäisyys paikoitellen 2,5 5 km. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat järjestäen metsäalueiden suojissa, joista tuulivoimaloiden havaitseminen on hyvin epätodennäköistä. Länsipuolella asutus on erittäin vähäistä ja alue on laajalti pelkkää metsää. Maisemavaikutukset ovat tähän suuntaa hyvin maltilliset. Yksittäisiä kohteita, kuten asuntoja, saattaa sijaita sellaisella maastollisesti korkealla sijainnilla, että tuulivoimaloita on selvästi havaittavissa. Merkittävin maisemavaikutus kohdistuu yhteen vakituiseen asuntoon suunnittelualueen länsiosassa Korvenkyläntien tuntumassa, joka sijaitsee loivan kallioalueen päällä. Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan on hieman yli 1 kilometri ja korkean rakennuspaikan vuoksi yhden tai useamman tuulivoimalan havaitseminen on mahdollista tai todennäköistä. Itäpuolella maisemavaikutukset kohdistuvat noin 4-5 kilometrin päässä alkavalta peltoalueelta, Loimijoen ympäristössä. Alueen asutus keskittyy suurelta osin peltoaukeiden yhteyteen, joten puuston antama näkösuoja asutukselle vaihtelee ja

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (64) monin paikoin puuttuu. Pihapiirin puusto ja rakennusten perinteinen ryhmittely estävät kuitenkin paikoin näkymiä voimaloihin. Avoimille alueille maisemavaikutus on paikoin jopa merkittävä. Loimijoen ympäristössä oleva Satakunnan maakuntakaavan mukainen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Suunnittelualueen itäpuolella oleva, kyseisen rakennetun kulttuuriympäristön alue jää lähes kauttaaltaan alle 5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Maisemavaikutukset ovat paikon vähintäänkin kohtuulliset, koska tuulivoimalat ovat havaittavissa etäisyytensä ja runsaiden peltoaukeiden vuoksi selvästi havaittavissa. Kuvasovitteet Kuva 21: Kuvasovitteiden kuvauspisteet on merkitty mustalla. Maakuntakaavan mukaiset arvokkaat kulttuuriympäristöt on merkitty violetilla. Kuvasovite 1 Valokuva on otettu Helsingintien varrelta, Huittisten keskusta-alueen eteläpuolelta. Kuvasovitteen perusteella havaintopaikalta voidaan nähdä alueen kaikkien tuulivoimaloiden koko roottori samanaikaisesti. Havaintopisteen ja suunnittelualueen väliin jää laajat peltoalueet, joka mahdollistaa hyvän näkyvyyden alueelle. Valokuvasovite havainnoi samalla hyvin, minkä tyyppiset näkymät Huittisten keskustaalueen eteläpuolelta alueelle avautuvat ja kuinka sieltä voidaan havaita tuulivoimalat. Vaikka tuulivoimalat voidaan selvästi havaita maisemassa, ovat ne etäisyyden vuoksi jo menettäneet hallitsevan aseman maisemassa, verrattuna lähempänä oleviin katsontapisteisiin. Tuulivoimalat muuttavat maisemaa osaltaan teollisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi, joskin myös Huittisten keskusta-alueen nykyaikaiset rakenteet ovat havaittavissa samalta paikalta.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (64) Kuva 22: Kuva on otettu Huittisten keskustan eteläpuolelta, Helsingintien varrelta. Etäisyys hankealueelle on noin 8 km. Kuvasovite 2 Valokuva on otettu Turuntieltä, suunnittelualueelta itään. Etäisyys tuulivoimaloihin on alle 3 kilometriä, jolloin ne näyttäytyvät maisemassa vahvoina ja hallitsevina elementteinä. Ympäröivä maisematila on vahvasti maatalouspainotteista, avaraa peltoaluetta, joten tuulivoimaloiden rooli maisemassa on merkittävä. Valokuvasovitteen avulla voidaan arvioida minkälainen maisemavaikutus tuulivoimaloilla on Loimijoen ympäristöön, joka on vähintään kohtuullinen. Loimijoen ympäristössä olevalle asutukselle aiheutuva maisemavaikutus vaihtelee suuresti etäisyyden mukaan suurimmat vaikutukset kohdistuvat Turuntien läheisyydessä, Loimijoen länsipuolella oleville kiinteistöille, joiden välimatka tuulivoimaloihin tulisi olemaan noin 2,5 5 km. Loimijoen itäpuolella olevalle asutukselle tulee välimatkaa tuulivoimaloihin pääosin yli 5 km ja voimaloiden aiheuttama maisemavaikutus lievenee vähitellen.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (64) Kuva 23: Kuva on otettu Jokisivun peltoalueen takaa, Turuntieltä. Etäisyys hankealueelle on noin 2,5 km. Kuvasovite 3 Valokuva on otettu Korvenkyläntieltä noin 1,5 kilometrin etäisyydeltä tuulivoimaloista pohjoiseen. Kuvasovitteella on havainnollistettu minkälaisia näkymiä avautuu Korvenkyläntien avoimille kohdille. Kyseisessä kuvasovitteessa voimaloiden maisemavaikutus on lähes suurimmillaan. Voimalat ovat maiseman ylivoimaisesti hallitsevin elementti ja voimalan lapojen liike on huomattava osa maisemavaikutusta. Lähialueen maisemavaikutuksiin vaikuttaa oleellisesti ympäröivä kasvillisuus ja erityisesti puusto. Suuri osa Korvenkyläntiestä kulkee metsäisellä osuudella, josta ei ole mahdollista havaita tuulivoimaloita. Kuvasovitteen avulla on mahdollista arvioida minkälaisia maisemavaikutuksia kohdistuu lähimmille asuinrakennuksille ja niiden pihapiirille, joista tuulivoimalat voidaan havaita ilman puuston aiheuttamaa näkösuojaa. Vastaavan kaltaisia näkymiä saattaa avautua ainakin osalle Jokisivun alueella oleville kiinteistöille (suunnittelualueen pohjois- ja koillispuoli) sekä Salonpäänkulman kiinteistöille (suunnittelualueen lounaispuoli).

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (64) Kuva 24: Kuva on otettu hankealueen pohjoispuolelta, Korvenkyläntien varrelta. Etäisyys hankealueelle on noin 1,5 km. Kuvasovite 4 Valokuva on otettu Vuorenmaan alueelta, joka sijaitsee noin 5 kilometriä suunnittelualueesta luoteeseen / etelään. Tuulivoimaloiden ja kuvauspisteen välissä on laajat pelto- ja suoalueet, joiden avoin maisematila antaa mahdollisuuden havaita tuulivoimalat hyvin selvästi. Suurin maisemavaikutus kohdistuu Salonpääkulman alueen, Korvenkyläntien varrella oleville kiinteistöille. Kyseisten kiinteistöjen ja tuulivoimaloiden välillä on paljon avointa maisemaa ja etäisyys on noin 3 5 km. Vuorenmaan alueelta eteenpäin maisemavaikutus lievenee vähitellen välimatkan kasvaessa. Kuvapisteen mukaisella välimatkalla havaittuna tuulivoimalat on selvästi havaittavissa ja ne edelleen hallitsevat maisemaa. Maisemaan kohdistuvaa vaikutusta korostaa tuulivoimaloiden sijoittuminen melko perinteiseen maalaismaisemaan. Kuva 25: Kuva on otettu Matkussuon takaa hankealueen eteläpuolelta Vuorenmaan alueelta. Etäisyys hankealueelle on noin 5 km. Näkyvyysanalyysi Tuulivoimaloista on kaavatyön yhteydessä laadittu näkyvyysanalyysi, jonka avulla voidaan hahmottaa paremmin kartalla alueet, joista tulivoimaloita voidaan havaita ja kuinka monta kerrallaan. Analyysin alue on 40 km² (20 km x 20 km), josta n. 75 % on aluetta, josta ei havaita yhtäkään voimalaa. Kaikki voimalat näkyvät 18 % suuruisella alueella. Näkyvyysanalyysi on selostuksen liitteenä.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (64) Kuva 26: Näkyvyysanalyysin kartta. Värikoodit kuvaavat kuinka monta voimalaa näkyy milläkin alueella. Maakuntakaavan mukaiset valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (purppura vaakarasteri) ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (sininen pystyrasteri). RKY-alueet on merkitty mustalla viivalla. 9.5 Vaikutukset muinaismuistoihin Kaava-alueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: 1. Varekivi, historiallinen rajamerkki Varekivi-nimisellä pienellä kalliokumpareella sijaitsee viisi kiviröykkiötä. 2. Ilveskallio, historiallinen latomus

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (64) Yksinkertaista uunia muistuttava latomus sijaitsee laajahkon kallioalueen itäosassa metsämaastossa. Tuulivoimaloista ei aiheudu muinaismuistoja vaarantavia tai heikentäviä vaikutuksia. 9.6 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella on myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. 9.7 Vaikutukset luontoon Luontoon kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan rakennusvaiheessa, jolloin mm. kuljetukset aiheuttavat päästöjä. Kokoonpanoalueiden ja huoltoteiden rakentamiseksi poistuu paljon metsähehtaareja. Näistä osa kokoonpanoalueiden ympäristössä palautuu ajan mittaan. Alueelle suoritetun luontoselvityksen (Jynx 2014) mukaan alue on nuorehkoa metsää, jonka kiertoikä on lyhyt. Arvokkaita luontokohteita oli metsälain mukaiset uhanalaiset luontotyypit; kolme pienempää suolaikkua ja Rivokiven korkein laki sekä pienialainen lehtolaikku, jossa kasvaa mm. kookkaita haapoja. Alueet merkitään osayleiskaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi. Kohteet on merkitty luontoselvityksen karttaan (kuva 8). Luontoselvitys on selostuksen liitteenä Vaikutukset linnustoon Kaavatyön yhteydessä on laadittu linnuston pesimälinnustoselvitys sekä kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley 2014). Pesimälinnustoselvityksessä ei havaittu tuulivoimarakentamisen vaikutuksille erityisen alttiita lajeja. Myöskään linnustollisesti ympäristöstään erottuvia kohteita ei löydetty. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tuulivoimarakentamisella tulisi todennäköisesti olemaan vain vähäiset vaikutukset alueen pesimälinnustoon. Ainoastaan metso saattaa häiriöalttiina lajina kärsiä jonkin verran tuulivoimarakentamisesta. Alueella ei kuitenkaan ole useamman kukon soidinpaikkoja, vaan siellä esiintyy todennäköisesti vain yksittäisiä metsoyksilöitä, joten vaikutukset alueelliseen metsopopulaatioon jäisivät hyvin vähäisiksi.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (64) Muuttoselvityksien perusteella alueen ylitse ei kulje merkittäviä isojen lintujen muuttoreittejä. Tietyissä olosuhteissa alueen ylitse saattaa kulkea metsähanhia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset linnustoon jäävät vähäisiksi ja mahdolliset törmäykset eivät aiheuta muutoksia lajien populaatioon Vaikutukset muuhun eläimistöön Lepakot Tuulivoimaloiden rakentaminen ei todennäköisesti tule vaikuttamaan paikallisten lepakoiden elinolosuhteisiin merkittävästi. Huoltoteitä suunniteltaessa tulisi kuitenkin käyttää mahdollisuuksien mukaan valmiita metsäteitä ja vältettävä vanhemman puuston hakkuita. Alueen tavanomaisesta eläimistöstä vaikutukset kohdistuvat lähinnä riistaeläimiin. Suurin vaikutus syntyy rakentamisvaiheessa, kun alueella liikutaan runsaasti ja työ aiheuttaa poikkeavaa meteliä. Vaikutukset jäävät kuitenkin lyhyiksi (koko rakennusvaiheen kesto on arviolta noin yksi vuosi) ja eläimistö löytää takaisin alueelle sen jälkeen. Tuulivoimapuiston ollessa toiminnassa, eläimistö tottuu tuulivoimaloihin ja liikkuu alueella. Jotkut reitit saattavat muuttua tuulivoimaloiden sijaintien takia, mutta muutokset ovat varsin pieniä. Eläinten elinympäristönä menetetään tavanomaista metsätalousaluetta suhteellisesti melko vähän ja reunavaikutus huomioiden suurin osa hankealueesta säilyy nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Etenkin suurempien ja liikkuvaisempien eläinlajien kuten hirvieläinten ja suurpetojen kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Tuulivoimapuiston rakentamisen suorat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska valtaosan tavanomaisesta eläimistöstä tiedetään sopeutuvan ja jopa pystyvän myös hyödyntämään ihmisen aiheuttamia muutoksia elinympäristössään (Helldin ym. 2012). Hankealueen metsät ovat yleensä jo metsätalouden ja tieverkoston takia voimakkaasti pirstomia. Alueella esiintyvien eläinlajien voidaan olettaa jo jossain määrin sopeutuneen metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin. Tuulivoimapuiston metsäalueita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vain vähän metsätalouden alueella jo aiheuttamia vaikutuksia. Muutokset ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Rydell ym. 2012) Huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen vesakko tarjoaa ravintoa hirvi- ja jäniseläimille uutta elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Rakentamisaikana lisääntyvä ihmisten liikkuminen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat metsätalousalueilla jossain määrin tottuneet myös ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää enimmillään noin kolme vuotta, mutta Kiimasuon alueella arvioitu rakentamisaika on yksi vuosi. Rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä hankealueen rauhallisempiin osiin tai hankealueen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten suurpedot (karhu, susi, ilves) todennäköisesti

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (64) karttavat tuulivoimapuistoaluetta rakentamisaikana. Vaikutukset suurpetoihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska hankealueella liikkuvat suurpedot ovat lähinnä satunnaisia kiertelijöitä, joiden reviiri on hyvin laaja. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus) (Martin ym. 2010). Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset eläinten populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin ovat ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella olleet useimmille lajeille suhteellisen vähäisiä. Tutkimusten mukaan ainakaan pienempien nisäkkäiden (mm. jänis ja kettu) esiintymisessä ja käyttäytymisessä tuulivoimapuisto- ja referenssialueilla ei ole havaittu eroa (Menzel & Pohlmeyer 1999). Tuulivoimapuistoja ei myöskään aidata, jolloin eläinten on jatkossakin mahdollista kulkea tuulivoimapuistoalueen kautta. Herkimmät eläinlajit kuitenkin mahdollisesti välttelevät tuulivoimapuistoaluetta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, sillä voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei merkittävällä tasolla kantaudu kauas eikä lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Lisäksi useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden toiminnasta häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen ja metsätyökoneisiin. Helldinin ym. (2010) mukaan tuulivoimapuistoa varten parannetut tai uutena rakennetut tiet voivat teoriassa aiheuttaa selvästi voimaloita enemmän vaikutuksia paikallisille eläimistölle häiriöitä lisääntyneen liikenteen myötä, esimerkiksi tilanteessa, jossa tuulivoimalat houkuttelevat matkailijoita alueelle. Vaikutuksia eläimistöön syntyy tutkimusten mukaan kuitenkin vasta, jos vuorokausiliikenne on useita satoja autoja päivässä (Helldin ym. 2010). Liikenteen määrä tulee tässä hankkeessa rakennusvaiheen jälkeen olemaan kuitenkin vähäinen, sillä voimaloiden huoltoon tarvittavia käyntejä tehdään harvoin. Huoltoliikenteen vaikutukset eläimistöön arvioidaan siten vähäisiksi. Tuulivoimaloiden toiminnasta ja huoltoliikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat jossain määrin lisätä tuulivoimapuistoalueella elävien eläinten stressiä, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia alueella elävien eläinten lisääntymismenestykseen (Barja ym. 2007). Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä alueella esiintyville lajeille, joiden kannat ovat alueellisesti vakaita. Vaikutukset metsästykseen Tuulivoimapuistoaluetta ei aidata eikä jokamiehen oikeudella kulkemista alueella rajoiteta aidattua muuntoasemaa lukuun ottamatta. Tuulivoimapuiston käytönaikainen vaikutus metsästäjille, kuten alueen muillekin virkistyskäyttäjille, aiheutuu teoriassa ainoastaan talviaikaisesta lapoihin kerääntyvän jään muodostamasta turvallisuusriskistä. Turvallisuusriskiä voidaan lieventää tiedottamisella sekä riskistä varoittavilla kylteillä. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään kun se hirvenmetsästyksessä tapahtuu matalalla ja luodin lentorata on lähinnä vaakatasossa tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Metsästyksen aiheuttamat vauriomahdollisuudet voimaloiden rakenteille on arvioitu niin epätodennäköisiksi, että tuulivoimapuiston alueella ei sen vuoksi rajoiteta metsästämistä.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (64) Eri hankkeissa hirvenmetsästäjien haastatteluissa esille tulleet näkökulmat ovat vaihdelleet ja osa metsästäjistä kokee voimaloiden välisen huoltotiestön helpottavan hirvisaaliin kuljetusta maastosta ja uusien huoltoteiden lisäävän potentiaalisten passipaikkojen määrää (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012). Suurin osa eri hankkeissa haastatelluista metsästäjistä kokee hirvien ennen pitkää tottuvan voimaloiden lapojen liikkeeseen ja edelleen liikkuvan myös tuulivoimapuistojen alueilla, sillä voimaloiden välinen etäisyys on noin puoli kilometriä. Hankkeen toteutuessa hirvien liikkumisreitit hankealueella saattavat kuitenkin jossain määrin muuttua. Eräiden tulkintojen mukaan vaikutus hirvelle saattaa olla rakentamisen aikaisen häirinnän loputtua jopa edullinen, sillä avoimet alueet eli tienpientareet ja johtoalueet lisäävät hirville soveliasta ravintoa alueella (Helldin ym. 2012) Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesiä eikä vesialueita. Vaikutuksia ei ole. 9.8 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus - laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Nordex N131 3 MW:n voimalaa. Mallinnuksessa

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (64) voimalan napakorkeudeksi on määritelty 155 m, jolloin kokonaiskorkeus on 220,5 metriä. Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Jokioistensääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin ( ) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case).

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (64) Kuva 27: Varjostusmallinnuksen kartta. Kuva 28: Varjostusmallinnuksen selite. Viivamerkinnät osoittavat 5, 8 ja 30 tunnin varjostusalueen rajat. Värikoodien avulla voidaan tarkastella kuinka pitkälle varjostusvaikutukset ulottuvat.

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava

Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HUITTISTEN KAUPUNKI / EOLUS OY Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava 5.9.2014, tarkistettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24870 1 (17) Kervinen M,

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava

Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava LOIMAAN KAUPUNKI EOLUS VIND AB PO Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24868 Kaavaselostus 1 (65) Pekka Sepppänen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 16WWE0492 5/2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KEHVONSALON KARTANON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Sisältö 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelutehtävän määrittely 3 1.2 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE MELASEN RANTA-ASEMAKAAVA PALTAMON KUNTA MELALAHDEN KYLÄ KOIVURINNE 20:38 (578-404-20-38) Om. Arto Pyykkönen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Puranpojantien asemakaavan muutos

Puranpojantien asemakaavan muutos LIITE 1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Puranpojantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23877 1 (9) Maritta Heinilä/ Pekka Seppänen Sisällysluettelo 1 Suunnittelualueen

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KIVILAHTI Kivilahden ranta-asemakaava Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

Liite 11 1 (13) 24.2.2015

Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Huittisten kaupunki Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 10.10.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE MIESJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA PALTAMON KUNTA MIESLAHDEN JA HÄRMÄNMÄEN KYLÄT PÄIVÄRINNE 4:23 (578-401-4-23) KAIPAALA 7:51 (578-405-7-51)

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Keskustan asemakaavan muutos ja laajennus

Keskustan asemakaavan muutos ja laajennus SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RUSKON KUNTA Keskustan asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21831 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (9)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE ISO HANGASJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LIEKSAN KAUPUNKI JAAKONVAARAN (408), KUORAJÄRVEN (413) JA LIEKSAN (415) KYLÄT TEPPANA 9:1 (422-408-9-1),

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asemakaavamuutos: Saaren tilan asemakaavan muutos

Asemakaavamuutos: Saaren tilan asemakaavan muutos HUITTISTEN KAUPUNKI / Tekninen palvelukeskus / suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut / kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.2.2015, tark. 21.9.2015

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 1.6.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 LEPPÄVIRTA

Lisätiedot