Sisältö 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6"

Transkriptio

1

2 Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 2. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS 4 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 9 Asukasosallistuminen 9 Energia 16 Hankinnat ja ympäristö 26 Hallintokuntien jätehuoltotilanne 29 Ympäristötietoisuus ja -koulutus TALOUS JA YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 46 Ekologinen jalanjälki 46 Yhteiset eurooppalaiset indikaattorit KATSAUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TILAAN 53 Ilmanlaadun seuranta 53 Turku jätteiden tuottajana, hyödyntäjänä ja käsittelijänä 56 VARMENNUSLAUSUNTO 58 PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 22 Julkaisija: Turun kaupunginkanslia ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Toimitus: Johanna Korpikoski-Kaarela Kannen kuva: Tammi - Turun nimikkopuu. Laura Suhonen Taitto: Laura Suhonen Paperi: Lenza Top 15g ja 115g Painopaikka: Turun kaupungin painatusosasto, Turku 23 ISBN:

3 Armas Lahoniitty, Turun kaupunginjohtaja 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys on yksi kaupungin toimintaa ohjaavista perusarvoista. Samoin kaupunginvaltuuston vuonna 21 hyväksymä kestävän kehityksen politiikka painottaa ekologista ulottuvuutta kaupungin toimissa ja korostaa hallintokuntien itsenäistä roolia tavoitteiden toteuttamisessa. Nyt valmistunut Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 22 on järjestyksessään jo kolmas kaupungin laatima. Raportti sisältää ympäristön tilan raportoinnin, asetettujen tavoitteiden ja valittujen toimintatapojen toteuttamisen kestävän kehityksen kriteereillä arvioituna sekä ympäristön tilan parantamiseen käytettyjen resurssien selvityksen. Perusteiltaan se jatkaa viimevuotista, varsin edistyksellistä ja tunnustusta saanutta raportointia. Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 21 palkittiin viime vuonna valtakunnallisessa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin vertailussa parhaana julkisten organisaatioiden sarjassa. Tunnustus osoittaa kaupungissa ympäristöraportointiin tapahtuneen panostuksen olleen kansallisestikin merkittävää ja se on herättänyt mielenkiintoa myös kansainvälisesti. Ilman kaupungin eri hallintokuntien asian eteen tekemää panostusta ei kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös olisi nykyisellä tasolla. Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman päivittäminen on parasta aikaa käynnissä ja työhön asetetun toimikunnan on tarkoitus saada ohjelman päivitys valmiiksi vuoden 24 loppuun mennessä. Ohjelman näkökulmaa ollaan painottamassa ekologisesta kestävyydestä sosiokulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden suuntaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Sosiaalisen ulottuvuuden painotus on myös nähtävissä kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöstrategian useissa painopisteissä. Esimerkiksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmilla toteutetaan kestävän seudullisen kaupunkirakenteen painopistettä ympäristöstrategiassa. Kestävän kehityksen ohjelma on yhtenä ympäristöstrategian toimeenpanon välineenä yhdessä yleiskaavan, liikennejärjestelmäsuunnitelman, joukkoliikenneohjelman sekä asunto- ja maankäyttösuunnitelman kanssa. Huolimatta hyvistä lähtökohdista on ympäristötoimenpiteiden läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittäminen edelleen tarpeen. Kaupungin hallintokunnissa ja kaupunkien välillä tapahtuvan kehittämistyön lisäksi työtä edesauttaa myös ulkopuolisen arvioijan raportista antamat kommentit ja lausunto. 3

4 2. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS Raportin sisältö Tämä on Turun kaupungin kolmas ympäristöraportti ja -tilinpäätös. Raportti on rakenteeltaan aikaisemmin julkaistujen kaltainen. Raportti on julkaistu myös pdf-versiona. Raportin asianmukaisuus on nyt toista kertaa puolueettomasti varmennettu. Työn on tehnyt Turun kaupungin tilintarkastusyhteisö SVH Julkistarkastus Oy yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n Sustainability Services -yksikön kanssa. Raportin varmentaminen ulkopuolisella puolueettomalla taholla on tuonut tullessaan tiedon keruuseen ja dokumentointiin liittyviä parannusehdotuksia, joista osa on toteutettu jo tätä raporttia laadittaessa. Lukujen 4 ja 5 tiedot eivät koske koko Turku-konsernin toimintoja. Konsernin yhtiöistä mukana on vain Oy Turku Energia. Raportti kertoo vuoden 22 tuloksista. Joitakin tietoja on vuodelta 23. Raportissa esitetyt tiedot eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä vuoden 21 raportoidun kanssa. Perustietoja Turku kaupunkina VÄESTÖ Vuodenvaihde 21/22 Asukasluku* ruotsinkielisiä % 5,2 ulkomaan kansalaisia % 4,3 * Turun seudulla asukkaita on runsaat 285 PINTA-ALA Kaupungin pinta-ala, km 2 36,4 siitä maa-pinta-ala, km 2 243,4 siitä kaavoitettu alue, km 2 86,6 siitä vesialueet, km 2 63, Lisää perustietoja Turusta löytyy Turun kaupungin www-sivuilta osoitteesta 4

5 Turun kaupunkiorganisaatio Kuntalain 2 määrittelee kunnan tehtävät. Sen nojalla kunta tuottaa palveluja ja tuotteita kuntalaisille ja muille asiakkaille. Ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto päättää toiminnallisista tavoitteista ja niiden rahoituksesta. Toimielimet toteuttavat kunnanvaltuuston hyväksymiä, kunnan strategiaan ja talousarvioon kirjattuja tavoitteita. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo toimintaa. Turun kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaa 19 lautakuntaa alaisinaan virastot ja liikelaitokset. Kiinteistölautakunnan alainen kiinteistölaitos toimi alkaen liikelaitoksena. Muita liikelaitoksia vuonna 22 olivat Tilalaitos, Turun jätelaitos, Turun liikennelaitos, Turun Satama, Turun tekstiilihuolto ja Turun vesilaitos. HENKILÖSTÖ 22 Palvelusuhteessa josta ulkopuolisia sijaisia 3836 Henkilöstön keski-ikä 46,9 Sairauspäiviä/henkilötyövuosi* sairauspäiviä, % 4,9 tapaturmapäiviä, %,2 *henkilövuosia oli KAUPUNGIN TALOUS 22 Toimintatuotot, milj. EUR 198, Valmistus omaan käyttöön milj. EUR 31,6 Toimintakulut, milj. EUR 83,7 Verotulot, milj. EUR 491,9 Valtion osuudet, milj. EUR 155,8 Taseen loppusumma, milj. EUR 135,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. EUR 91,2 Vuosikate/Poistot, % 211,5 Omavaraisuusaste, % 64,9 Vero-% 17,5 Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot vuodelta 22 on julkaistu kaupungin seitsemännessä Henkilöstötilinpäätöksessä. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS Lisätietoja kaupungin toiminnasta ja taloudesta tilikaudelta 22 löytyy osoitteesta Visiosta päivittäisjohtamiseen Kerran valtuustokaudessa laadittava Turku-strategia muodostaa sisällöllisen pohjan kaupungin johtamiselle. Hallintokuntien omat strategiat ovat vastaavanlainen pohja niiden johtamiselle. Niiden lisäksi on laadittu vielä koordinoivia osastrategioita, kuten ympäristöstrategia, joilla kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ohjaavat useita lautakuntia koskevia asioita. Talousarvioissa hyväksyttävissä toimialojen strategioissa määritellään hallintokuntien toimintaa ohjaavat painopisteet, kriittiset menestystekijät ja niitä kuvaavat mittarit. Valtuuston erikseen hyväksymien hallintokuntien toimintaa koordinoivien osastrategioiden ja niiden toteuttamisohjelmien tehtävänä on määritellä hallintokuntien yhteistyönä hoidettavien merkittävien asioiden painopisteet, tavoitteet ja vastuut. Ympäristöstrategiaa ja sen toteuttamisohjelmia käsitellään luvussa kestävän kehityksen politiikka ja johtaminen. 5

6 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 21 hyväksymässä Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys määriteltiin yhdeksi viidestä arvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Ympäristöstrategialla valtuusto määrittelee suunnan kaupungin ympäristö-, maankäyttö-, asunto- ja kaavoituspolitiikalle, joita kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo yleisellä tasolla. Ympäristöstrategia muodostaa niistä yhtenäisen kokonaisuuden, joka pohjautuu Turun kaupungin strategiaan. Ympäristöstrategian painopisteitä ovat seuraavat: kestävä kaupunkirakenne seudullisesti pientalorakentamisella kestävää väestökasvua keskusta kulttuurikaupungin sydän vetovoimaiset työpaikka-alueet ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä ympäristö. Kaupunginhallitus vastaa ympäristöstrategian ja sitä täydentävien valtuuston hyväksymien suunnitelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Toimeenpanon välineet ovat yleiskaava, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asunto- ja maankäyttöohjelma ja kestävän kehityksen ohjelma. Kestävän kehityksen politiikkansa Turun kaupunginvaltuusto määritteli ensimmäisen kerran keväällä 21, kun valtuusto hyväksyi vuoteen 22 ulottuvan kaupungin Ympäristöstrategia tärkeimpiä tavoitteita on henkilöautoliikenteen kasvun minimointi. Kuva Laura Suhonen 6

7 kestävän kehityksen ohjelman, Turku Agenda 21:n. Päätöksen mukaisesti Turun kaupunki haluaa vahvistaa kaupungin ekologista kestävää kehitystä ja sitä edistäviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia edellytyksiä. Ohjelmassa määriteltyjen kuuden toiminta-alueen strategisten tavoitteiden etenemistä tarkasteltiin kattavasti vuoden 21 Ympäristöraportti ja -tilinpäätös -julkaisussa. Seuraava tarkastelu tehdään kestävän kehityksen ohjelman päivityksen yhteydessä keväällä 24. Kaupungin virastojen, liikelaitosten ja yhtiöiden tulee huomioida ympäristöstrategia ja sen toimeenpanon välineinä olevat ohjelmat budjetoitaessa toimintamuutoksia ja tehtäessä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kestävä kaupunkirakenne seudullisesti Ympäristöstrategian keskeisin painopiste on kestävä kaupunkirakenne seudullisesti. Tärkein toimintakokonaisuus sen toteuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on henkilöautoliikenteen kasvun minimointi, johon vaikutetaan ensisijaisesti maankäytön kehittämisellä, ei niinkään liikennepoliittisilla ratkaisuilla. Maankäytössä on tällöin oleellisinta toimintojen ja asumisen sijoittaminen niin, että mahdollisimman suuri osa matkoista voidaan tehdä kevyen liikenteen keinoin. Palvelujen sijoittumisella on merkittävä vaikutus liikkumiseen. Kaupunginhallitus onkin hyväksynyt palveluverkon kehittämissuositukset, jotka koskevat sekä alueellisten että lähipalvelujen kehittämistä. Lähipalvelujen osalta suunnittelu perustuu VTT:n tekemään tutkimukseen, jossa selviteltiin vaihtoehtoja mahdollisimman tiheän- ja elinvoimaisen lähipalvelukeskusverkon luomiseksi. Siinä suositeltiin hajakeskitetyn lähipalveluverkon säilyttämistä ja luomista. Tavoiteltava verkko on esitetty kuvassa sivulla 8. Lähipalvelujen suositeltava väestöpohja on noin 4 asukasta. Vanhoilla asuinalueilla se voi jossain tapauksissa olla pienempikin esimerkiksi alueen sijainnista, sisäisestä rakenteesta ja naapuriyhteistyöstä riippuen. Pääosa lähiöistä ja lähipalveluista on suunniteltu huomattavasti pienemmälle asukasmäärälle. Riittävän väestöpohjan saavuttaminen edellyttää usein täydennysrakentamista tai jopa lähiöiden uudelleenryhmittelyä ja uusien paremmin saavutettavien lähipalvelukeskusten kehittämistä. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Lähipalveluverkon keskeisin lähtökohta on palvelujen käyttötiheys. Mitä enemmän käyttötarvetta palveluille on tavanomaisessa eli päivittäisessä asumisessa ja elämisessä, sitä lähempänä tai helpommin saavutettavissa palvelun tulee olla. Käyttötiheydessä koulut, päiväkodit, päivittäistavarakauppa, kioski, pankkiautomaatti, lähiliikuntareitit (kuntoradat ja kevyen liikenteen väylät) ja joukkoliikenneyhteydet nousevat selkeästi omalle tasolleen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että seuraavan yleiskaavatarkistuksen yhteydessä hyväksytään tavoitteellinen lähipalveluverkko. Sen jälkeen lähiöiden uudistamisessa, kaavoituksessa ja suunnittelussa kehitetään toimenpiteitä lähipalvelukeskusten säilyttämiseksi tai uudelleenrakentamiseksi, henkilöautoliikenteen kasvun pienentämiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. 7

8 Lähipalveluverkko 22. Aluekohtaiset suositukset. 8

9 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Kestävän kehityksen ohjelman käytännön toimenpiteiden toteuttaminen on Turku Agendassa määritelty hallintokuntien vastuulle. Painotus hallintokuntien toiminnan tarkastelussa on ekologinen, kuten Turku Agenda 21 -ohjelmassa. Seuraavassa tarkastellaan yhteisiä toiminta-alueita, joita ovat: Asukasosallistuminen (vuorovaikutus ja yhteistyö) osana hallintokuntien hankkeita ja palvelutoimintaa Energiankulutuksen ja kuljetusten tehostaminen (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) Hankintojen ympäristöystävällisyys ja materiaalitehokkuus Ympäristötietoisuus ja -koulutus hallintokunnissa Vuoden 22 toimintaa koskevat tiedot koottiin keväällä 23 tehdyllä hallintokuntakyselyllä. Energiankulutustiedot on laatinut keskitetysti Tilalaitos. ASUKASOSALLISTUMINEN Rentukka-hankkeella uusia tuulia asukasosallistumiseen HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Vuoden 22 lopussa päättynyt Rentukka-hanke oli yksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen rahoittamista Itä-Turun kehittämishankkeista. Hankkeessa työstettiin Itä- Turun viheralueohjelma vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden, toimijoiden, erilaisten yhdistysten sekä kaupungin hallintokuntien kanssa. Viheralueohjelma Itä-Turusta koko Turkuun Viheralueohjelma on pitkän aikavälin (1 vuotta) toimintasuunnitelma, joka ohjaa viheralueisiin kohdistuvia resursseja: hankesuunnitelmien laadintaa, puistojen suunnittelua sekä viheralueiden hoitoa. Viheralueohjelmatyöllä luotiin uudenlaista vuorovaikutteisuutta asukkaiden ja kaupungin eri hallintokuntien välille. Asukkaita kuunneltiin ohjelmatyön eri vaiheissa ja asukkaiden kommentit käsiteltiin kaupungin eri hallintokunnista kootuissa asiantuntijaryhmissä. Viheralueohjelman kolmeksi ydinasiaksi nousivat alueen viheralueiden 9

10 luonto- ja kulttuuriarvot, asukkaiden aktiivinen osallistuminen viheralueiden suunnitteluun ja ylläpitoon sekä viheralueiden ja niiden palveluiden saavutettavuus. Näistä muodostettiin Itä-Turun viheraluevisio. Itä-Turun viheralueohjelman kokemuksia hyödyntäen vuoden 23 alusta on Kiinteistölaitoksella lähdetty valmistelemaan koko Turun kattavaa viheralueohjelmaa. Viheralueohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuu kesän aikana. Itä-Turun kokemusten perusteella ohjelmatyötä on hiottu ja vuorovaikutteisuutta sekä osallistumiskanavia pyritty parantamaan. Asukkaiden osallistuminen voimavaraksi Kaupungin viheryksikkö on järjestänyt talkoita asukkaiden kanssa jo vuodesta Rentukka-hankkeessa etsittiin uusia talkoo- ja asukasyhteistyömuotoja talkootyön aktivoimiseksi. Hyvänä yhteistyökumppanina hankkeelle toimi myös Itä-Turun aluekumppanuus. Vuosien 21 ja 22 aikana järjestettiin Itä-Turun alueella 84 talkoot, joissa oli yli 3 osallistujaa. Osa talkookohteista olivat alueella jo perinteiseksi muodostuneita, osa kokonaan uusia ja osa vuosien tauon jälkeen elvytettyjä. Myös alueen koulut ja päiväkodit osallistuivat talkoisiin. Asukkaiden talkootyö näkyy Itä- Turun kaupunkikuvassa - hankkeen aikana kerättiin roskaa ja rojua kymmeniä roskalavallisia. Lisäksi on pidetty muun muassa niittytalkoita ja raivattu metsänharvennuskohteita. Talkoot ovat myös avain uudenlaiseen vuorovaikutteisuuteen asukkaiden ja kaupungin välille. Tiedon kulku alueen mahdollisista epäkohdista helpottuu. Joistakin alueista on muodostunut asukkaiden jatkuvan huolenpidon kohteita, niitä voisi kutsua asukkaiden kummialueiksi. Rentukka-talkoot jatkuvat Viheryksikön toimesta koko kaupungin alueella. Viheryksikköön on palkattu talkootyönvetäjä, joka koordinoi yleisten alueiden talkootoimintaa koko kaupungin alueella. Kaupungin viheryksikön Rentukka-hankkeen talkoisiin ovat osallistuneet myös alueen koulut ja päiväkodit. Kuva Anna-Kaisa Kaukola 1

11 Lähiliikunta osa arkea tukee terveyttä ekoteko! Kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutusta ympäristöön. Myös liikuntaharrastuksilla on oma ekologinen selkäreppunsa, jonka paino määräytyy sen mukaan, mitä valintoja ihminen tekee harrastamiensa lajien suhteen. Suurin yksittäinen liikunnan harrastamisen ympäristöhaitta on liikenne, eli automatkat liikuntapaikoille ja takaisin. Lähiliikunta on päivän termi liikuntasuunnittelussa. Tavoitteena on koteja lähellä sijaitsevat, monipuoliset ja helppokäyttöiset liikuntaympäristöt, jotka mahdollistavat ja innostavat asukkaita perusliikunnan harrastamisen. Yhden lajin tai kilpa- ja huippuurheilun kriteerien mukaan rakennettuja suorituspaikkoja ei tavoitella, vaan pyritään löytämään liikuntapaikkasuunnitteluun kokonaan uusia tuulia. Suunnittelu toteutaan vallitsevien olosuhteiden pohjalta. Valmista, joka paikkaan soveltuvaa lähiliikuntapaikkamallia ei ole olemassa. Turussa on tehty työtä lähiliikuntaolosuhteiden parantamiseksi jo pitkään. Liikuntalautakunta jakaa vuosittain avustusta muun muassa asunto- ja kiinteistöyhtiöille sekä asukasyhdistyksille pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Lähiliikunnan tarpeiden kartoitustyö on käynnistynyt systemaattisemmin kaupungin eri alueilla. Tässä työssä vuorovaikutus asukkaiden ja asukasryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Syksyllä 22 julistettu lähiliikunnan suunnittelukilpailu tuotti paljon hyviä lähiliikuntaideoita, joista toteutetaan jokipolku Paattistenjoen varrelle. Pisimmällä lähiliikunnan suunnittelussa ollaan Pansio-Pernon alueella Suunnitelma on tehty yhteistyössä Pansio-Pernon aluetyöryhmän kanssa. Pansion kisapuistoon sijoittuvan lähiliikuntapuiston rakentaminen aloitetaan kesällä 23. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Pansion kisapuiston suunnittelukuva. 11

12 Kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat käytetyimmät liikuntapaikat Suomessa. Ne ovat keskeisimpiä kehittämiskohteita myös lähiliikunnan näkökulmasta. Parhainta liikuntaa on arjen muiden toimien yhteydessä saatu liikunta, kuten Koulupihojen ja - salien saaminen paremmin lähialueen asukkaiden käyttöön on yksi lähiliikunnan kehittämisen haaste. Näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii laajapohjaista yhteistyötä kaupunkisuunnittelun eri sektoreiden välillä. Osallistuminen Varsinais-Suomen AGENDA 21:een Varsinais-Suomen Agenda 21 on alueellinen kestävän kehityksen prosessi, jossa on mukana 26 kuntaa. Kuntien yhteinen Agendatoimisto sijaitsee Turussa. Varsinais-Suomen Agenda 21:n tavoitteena on kehittäää erilaisia kestävän kehityksen työkaluja kuntien tarpeisiin. Turun kaupunki on sitoutunut Varsinais-Suomen Agenda 21:een kolmannen toimintakauden ajaksi, joka kestää vuoteen 26. Varsinais-Suomen Agenda 21:ssä toimii 12 eri tahoista ja kunnista koottua työryhmää. Työryhmät suunnittelevat erilaisia kestävän kehityksen toimintamalleja, edistävät eri tahojen välistä vuorovaikutusta ja lisäävät kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi työryhmien jäsenet toimivat linkkinä toiminta-alueensa/kuntansa ja Agendatoimiston välillä. Turun kaupungin hallintokuntien edustajia on työryhmissä runsaat 3, muun muassa kaupunginkansliasta, koulutoimintakeskuksesta, kouluista ja päiväkodeista, kulttuurikeskuksesta, nuorisoasiainkeskuksesta, liikuntatoimesta, vesilaitokselta sekä ympäristönsuojelutoimistosta. Seuraavassa esimerkkejä niiden työryhmien toiminnasta, joissa Turun kaupunki on aktiivisesti mukana. Tiedotus- ja tapahtumaryhmä huolehtii Kestävän kehityksen -infopisteiden (Terhopisteiden) esitemateriaalin valinnasta ja vaihdosta. Vuonna 22 materiaalien aiheina olivat: luonto ja retkeily, vesiensuojelu sekä jätteiden kierrätys. Turussa on Terhopisteitä Hirvensalon, Ilpoisten, Maarian, Martin, Nummen, Runosmäen ja Varissuon Lasten luontokoulussa tutustuttiin luontoon myös tuntoaistin avulla. Kuva Minna Nummelin 12

13 kirjastoissa sekä Ruissalon Tammenterhossa ja Turun Ekotorilla. Ryhmä järjestää myös vuosittain pk-yrityksille suunnatun Ympäristötekokilpailun ja on mukana Pyörällä töihin -kilpailun suunnittelussa, joka järjestettiin kuudennen kerran. Turusta kilpailuun osallistui viime vuonna noin 4 työpaikkaa. Yritysprojektin ohjausryhmän toimesta laadittiin turkulaisia yrityksiä palveleva ympäristötietopankki vuonna 22. Kuntien hankkijoista koostuva Hankintatyöryhmä järjestää yhteistyöpäiviä kuntien hankkijoille ja eri alojen yrittäjille. Marraskuussa 22 järjestetyn yhteistyöpäivän aiheena oli Maanrakennus ja ympäristöasiat. Haja-asutusalueiden vesihuoltoryhmä ohjaa AHA 21 -projektia sekä suunnittelee pohjavesien suojeluun liittyvää toimintaa. Ryhmä järjestää muun muassa vesiensuojeluun liittyviä seminaareja. Lietteen hyötykäyttöryhmän toimesta on tehty selvitys jätevesilietteen sisältämän fosforin ominaisuuksista, liukoisuudesta ja käyttökelpoisuudesta kasveille. Selvityksen tuloksilla pyritään vaikuttamaan lietteen sallittuihin peltolevitysmääriin sekä vähentämään lietteen kaatopaikkarasitusta. Varsinais-Suomen Agendatoimisto huolehtii yhdessä Ympäristökasvatusryhmän ja Koulu-Agendaryhmän kanssa Vihreä lippu -koulutuksista, tiedotuksesta ja muusta tuesta Varsinais-Suomen alueella. Työryhmät ovat mukana myös Lasten ja Nuorten Ympäristöviikon järjestelyissä sekä suunnittelevat erilaista kouluille ja päiväkodeille suunnattua ympäristökasvatusmateriaalia. Vuonna 22 Lasten ja Nuorten Ympäristöviikko järjestettiin Nuorisokeskus Palatsissa. Viikkoon osallistui oppilaita ja opettajia noin kymmenestä Turun koulusta sekä Turun Ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelman linjalta ja Ammatti-instituutista. Hallintokuntien yhteistyö Hallintokuntien välinen yhteistyö ympäristöasioiden merkeissä on ollut tiivistä. 15 virastoa ilmoitti yhteisistä projekteista kuluneen vuoden aikana. Kaupungin ympäristöraportointi on hallintokuntien yhteinen projekti, joka muun muassa on lisännyt yhteydenpitoa ympäristöasioissa hallintokuntien kesken. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Vastaajat ovat tehneet yhteistyötä ympäristöasioissa myös omien sidosryhmiensä kanssa. Hankkeet ovat olleet hyvin erilaisia ja yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa koulut, päiväkodit, asiakkaat, alihankkijat ja kuntalaiset. On järjestetty erilaisia teemapäiviä sekä energiansäästötempauksia. Ensimmäistä kertaa hallintokunnilta kysyttiin myös hyviä käytännön vinkkejä muille jaettavaksi. Vinkkejä tuli toimiston energiansäästöstä, talkootapahtumien järjestämisestä, kannustamisesta polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla tehtäviin virkaajoihin sekä roskien lajittelukärryjen hankkimisesta työhuoneisiin. Lisäksi sähköisen tiedottamisen lisääminen nousi esille muutamissa vastauksissa. 13

14 Vuorovaikutus ja yhteistyö hallintokuntien ja sidosryhmien välillä vuonna 22. HALLINTOKUNTA Tarkastuslautakunta Revisiotoimisto Kaupunginhallitus K:ginkanslian keskukset Pelastustoimen lautakunta Palolaitos Terveyslautakunta Terveystoimi Sosiaalilautakunta Sosiaalikeskus Opetuslautakunta Koulutoimintakeskus Ammattiopetuslautakunta Turun ammattiinstituutti AKK:n hallitus Turun AKK Liikuntalautakunta Liikuntavirasto Nuorisolautakunta Nuorisoasiainkeskus Kulttuurilautakunta HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ Suositaan yhteiskuljetuksia koulutustilaisuuksiin Kopiokoneiden yhteiskilpailutus, ostolaskujen sähköinen kierrätys Kuljetusten tehostamiseksi perustettu työryhmä, osa päiväkodeista on järjestänyt lehtikeräystä yhdessä koulujen kanssa Koulutuskuljetuksia keskitetty, hankintoja yhdistetty, keskusvarasto muidenkin hallintokuntien käytössä, kannustus työmatkapyöräilyyn Tilalaitoksen ja talotoimen kanssa yhteistyötä energiankulutuksen pienentämiseksi liikuntapaikoilla SIDOSRYHMIEN KANSSA Ympäristötilinpäätöksen aikaansaaminen Turussa Alueen yritykset (TAD Centre), Itä-Turun koordinaatio -hanke (Linkki), aluekumppanuus-hanke, ympäristötilinpäätöksen kehittäminen Yhteistyötä palotarkastuksissa Jätehuoltofirman kanssa jätepisteet tarkistettu ja korjattu Lastenkodin asukkaita on informoitu ympäristöasioista, päiväkodit tuovat jatkuvasti esille kestävän kehityksen periaatteen Vanhempain- ja neuvotteluyhdistykset, ympäristötapahtumat oppilaille, paperinkeräys, Pansion aluetyöryhmä Varissuon energianseurantaryhmä, Runosmäen lähiöprojekti, ruokahuollossa huomioidaan tuottajien ympäristöohjelmat, ruokatarvikkeet suurissa pakkauksissa, käytetään lähituottajia, kuljetusten yhtenäistäminen Erilaisia teemapäiviä esim. Yhteinen ympäristöpäivä lapsille, Hyvän Mielen Viikko, yritysvierailuja L-S lääninhallitus/ Hanke ympäristöterveyshuollon kehittäminen,lounais- Suomen ympäristökeskus/ Pienten kalanjalostuslaitosten jätevesien käsittely, Suomen ympäristökeskus/ Flame Cleaner (öljyvahinkojen torjunta) Lähiliikennepaikkojen suunnittelu edellyttää yhteistyötä alueen asukkaiden ja muiden hallintokuntien välillä Ympäristökasvatusta ja osallistumista HYVÄ KÄYTÄNTÖ -VINKKI Sähköisen asioinnin lisääminen Viestintä: Asukasosallistumista aktivoiva yhteisöhanketoiminta Työkeskuksissa kuljetukset keskitetään.päiväkodeissa lapset tutustuvat lähiympäristöön ja oppivat pienestä pitäen ottamaan vastuuta luonnosta, Liinahaan vanhainkodin tehostettu jätelajittelu. Koulujen omat ympäristöohjelmat, henkilökunnan ympäristöopas, kouluagenda 14

15 Vuorovaikutus ja yhteistyö hallintokuntien ja sidosryhmien välillä vuonna 22. HALLINTOKUNTA Kiinteistölautakunta Kiinteistölaitos Tilalaitos Teknisten palveluiden johtokunta Kunnallistekniikka Kaupungin varikko Talotoimi ja kiinteistöjen hoito Talouskeskus Jätelaitos Liikennelaitos Tekstiilihuolto Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutsto Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Joukkoliikennelautakunta HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ JUHA,kiinteistölaitos toimii yhteistyössä ympäristöviraston kanssa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi saastuneilla ja roskaantuneilla maa-alueilla. Toteutetaan tilauksesta töitä,jotka liittyvät ympäristön tilan parantamiseen (viheralueiden hoito) Saatu konsultaatioapua ympäristötoimistolta ja palolaitokselta Tehostettu postikuljetusta, yhdistetty hankintoja, järjestetty kuljetuksia Alueellinen jätteenkäsittelyn kehittäminen Autoton Päivä, Turun Messut Autoton Päivä Koulujen energiansäästöprojektit Tilalaitoksen ja kouluviraston kanssa, Autottoman Päivän järjestelyt,energiansäästöviikon toteutus ja ekovinkit Agendatoimiston kanssa, TVT-asuntojen energiaeksperttien koulutus, uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä, neuvontaa SIDOSRYHMIEN KANSSA Itä-Turun viheralueohjelmaa on tehty asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Koulujen energiansäästöprojektit Tarjouspyynnöissä ympäristöasiat merkittävä hyväksymiskriteeri. Alihankkijat: kierrätys Aliurakoitsijat:energian säästö, jätteiden lajittelu Kaupunkiseudun jätehuoltostrategian YVA laajalla lausuntokierroksella, YVAtyö, eri sidosryhmiä paljon Asukkaat/Turun Messut/linja-autoesittely Kuntalaiset, suunnitelmien nähtävillä olo Tammenterhon luontokoulussa kävijät valistus, osallistuminen kierrätyskeskus Ekotorin järjestämään kierrätysviikkoon HYVÄ KÄYTÄNTÖ -VINKKI Viheralueohjelman laadinta -prosessi,haettu uudenlaisia osallistumisen käytäntöjä Roskien lajittelukärryt työhuoneissa, toimiston energiankäytön hallinta, Ympäristötalkoottapahtuman järjestäminen, kannustaminen polkupyörällä tai bussilla tehtäviin virkaajoihin HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Satamalautakunta Turun Satama Vesilaitoslautakunta Turun vesilaitos Turku Energia Ympäristö- ja kaavoitusvirasto: Pansion sataman YVA, Ruissalon rannan eroosiosuojauksen suunnittelu, ruoppaus- ja läjitystöiden seuranta Luennointi mm. Turun AMK:ssa ja Lasten ja Nuorten ympäristöviikolla. Henkilökunnan koulutuksissa saatu apua ympäristönsuojelutoimistolta. Energianjakeluverkkoja suunniteltaessa tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaistenkanssa. Asiakkaat:Suunniteltu saastuneen maan puhdistusmenettelyjä Alihankkijat: Jätehuollon menettelyt (työmaiden ympäristöohje) Veden kulutuksen vähentäminen, tiedotteet, haastattelut, lehtiartikkelit Jatkuva energiansäästöneuvonta asiakkaille, osallistuminen energiansäästöviikkoon yhteistyössä V-S energiatoimiston kanssa, Luontoja ympäristökansio koululaisille, ilman laadun seurantaryhmä Ympäristöjärjestelmä osana toiminnan johtamista Paikanpäällä tehtävät ensiapukoulutukset,harjoitukset, vedensäästötiedotus Vähennetty asiakkaille lähetettävien sähkölaskujen (arviolomakkeiden) määrää. Jatkossa tarjotaan suoraveloitettaville henkilöasiakkaille mahdollisuutta sähköpostilaskuihin. 15

16 ENERGIA Energian kulutus kaupungin toiminnassa Turun kaupunki liittyi Kauppa- ja Teollisuusministeriön (KTM) vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen 1998 ja jatkoi sitoutumista vuoden 23 alussa. Sopimuksessa kaupunki sitoutuu tiettyihin energiansäästötavoitteisiin ja -toimenpiteisiin ja KTM sitoutuu näiden hankkeiden taloudelliseen tukemiseen. Koko kaupungin tasolla konkreettisiksi energiansäästötavoitteiksi on asetettu lämmön ominaiskulutuksen väheneminen kuusi prosenttia vuodesta 1996 vuoteen 22, kahdeksan prosenttia vuoteen 25 ja edelleen 11 prosenttia vuoteen 21 eli tasolle 4,1 kwh/m 3. Vuoden 22 osalta välitavoitteeseen ei päästy. Vuodesta 21 lämpöindeksi kasvoi 3,6 prosenttia ollen 44,9 kwh/m 3. Pääsyy siihen, että välitavoitteeseen ei päästy oli se, että sisäilmaongelmien johdosta lisättiin rakennusten ilmanvaihtoa ja tätä kautta energian kulutusta. Edelleen pyritään pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen. Keinoina ovat Motiva-katselmuksissa havaittujen energiataloudellisten korjausten suorittaminen muun muassa Spar-Trim säästösopimusten avulla. Sähkön osalta tavoitteena on ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Sähköenergian osalta kulutus on edelleen lievässä kasvussa ollen 17,8 kwh/m 3. Kasvua vuodesta 21 oli 2,3 prosenttia. Energian ja veden kulutus Energiakustannuksista Tilalaitoksen perimään sisäiseen vuokraan kuuluu rakennusten lämmitys. Sähkön ja veden kulutuksen vuokralaiset maksavat suoraan itse asianomaisille tuottajille. Tilalaitos on yhdessä teknisten palvelujen kiinteistöjenhoito-yksikön kanssa rakentanut järjestelmiä, joilla pystytään mittaamaan energian kulutusta keskitetysti koko palvelutoimen käytössä ja Tilalaitoksen omistamissa toimitiloissa. Saavutettavat säästöt eri kulutusten osalta ovat riippuvaisia paitsi käyttötottumuksista myös rakennusten ja niiden eri järjestelmien teknisestä kunnosta. Määritelmän mukaan korjausvelka on, kun rakennusten teknisen päivänarvon suhde jälleenhankinta-arvoon on 7 prosenttia (hyväksyttävissä oleva taso) mainittu luku oli 57,5 prosenttia, jolloin korjausvelkaa oli 12,5 prosenttia rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Tavoitteena on päästä korjausvelasta eroon vuoteen 225 mennessä. Edellä esitettyä korjausvelkaa on myös rakennuksiin sisältyvien teknisten laitteiden osalla, mikä heijastuu myös lämpöenergian ja veden kulutukseen muun muassa epätarkkojen lämmönsäätölaitteiden ja vuotavien putkistojen myötä. Kaikkiaan Tilalaitoksen hallinnassa olevista tiloista kaupungin palvelutuotannon käytössä on toimitiloja noin 92 m 2 ( tilavuus noin 3,7 milj. m 3 ) ja niistä rakennuskohtaisen kulutusseurannan piirissä on noin 3,1 miljoonaa m 3 eli noin 84 prosenttia (295 kohdetta). Muut tilat ovat osake- ja vuokratiloja jotka eivät sisälly kulutusseuran- 16

17 takohteisiin. Turun kaupungin oma palvelutoiminta on suuri energiankäyttäjä ja tässä tarkastellaan sitä, miten energioiden mitattu kulutus on lämmön- ja sähkön osalta kehittynyt vuosina 2-22 vuoden 1996 toimiessa tarkastelun perusvuotena. Palvelutoimintoihin on otettu erikseen mukaan katuvalaistuksen sähkönkulutus. Sataman, vesilaitoksen, jätelaitoksen, tekstiilihuollon ja Turku Energian osalta kulutuksia tarkastellaan erikseen. Sekä lämmön- että sähkönkulutus on kasvanut koko kaupungissa. Vuoden 2 lukujen alhaisuus selittyy pääosin lauhalla talvella; vuoden 2 lämmöntarveluku (3 398) oli 25 prosenttia alhaisempi kuin normaalivuoden lämmöntarveluku (4 255). Normaalivuoteen normitetaan mitattu lämmönkulutus vuotuisten lämmöntarvelukujen avulla, jolloin saadaan eliminoitua suurimmaksi osaksi eri vuosien säävaihtelut. Vuosien 2 ja 21 osalta lämpöenergian kulutuksen kasvu on selitettävissä suurimmaksi osaksi lämpötilan vaihteluilla, vuoden 22 osalta lämmöntarveluku lähestyi normaalivuotta ollen ainoastaan neljä prosenttia sen alle. Veden kulutus on kasvanut vuodesta 21. Veden säästöön panostetaan jatkossakin. Jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset peittyvät osin rakennusten huonokuntoisiin ja vuotaviin putkistoihin ja etenkin tonttialueiden putkistovuotojen vaikutuksiin. MWh Lämpöenergia Sähköenergia Katuvalaistus HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Lämmön ja sähkön mitattu kokonaiskulutus palvelutuotannossa. Veden mitattu kulutus (1 m3) palvelutuotannossa. 1 m Lämmöntarveluvut, paikkakunta Turku. Lämmöntarveluvut, Turku. MWh Normaalivuosi Veden mitattu kokonaiskulutus palvelutuotannossa. 17

18 Lämmönkulutus rakennustyypeittäin Suurin osa rakennusten kuluttamasta energiasta käytetään lämmitykseen, arviolta noin 3 prosenttia kuluu veden lämmittämiseen. Lämpöenergian kulutuksen mittayksikkönä käytetään lämpöindeksiä kwh/m 3, joka on sääkorjattu eri vuosien yhteismitallistamiseksi. Lämpöindeksiin vaikuttavat rakennuksen ominaisuudet, ikä ja tekniikka sekä toiminnalliselta puolelta käyttöaste, käyttötarkoitus ja toiminta. Vuonna 22 suurin lämpöindeksi oli hoitoalan rakennuksissa ja pienin kokoontumisrakennuksissa. Edelliseen vuoteen verrattuna lämmön kulutus kasvoi kaikissa ryhmissä lukuun ottamatta kokoontumisrakennuksia. Lämmityksen kokonaiskulutus oli vuonna 22 noin 15 4 MWh. Kokonaisuudessaan Tilalaitoksella lämmitysenergian ostoon kului noin 3,7 miljoonaa euroa (ilman perusmaksuja ja arvonlisäveroa). Sähkönkulutus rakennustyypeittäin Lämmitykseen käytetty sähkö sisältyy edellä esitettyihin lämmönkulutustietoihin. Sähkön kulutusta vertaillaan ominaiskulutuksen (kwh/m 3 ) avulla. Sähkön kulutukseen vaikuttaa eniten tilassa tapahtuva toiminta ja siitä aiheutuva valaistuksen, jäähdytyksen, koneiden ja laitteiden vaatima virrankulutus. Eniten sähköä kuluu erilaisissa prosesseissa, jotka vaativat sähköä toimiakseen. Suurimmat mitatut sähkön ominaiskulutukset ovat ryhmässä Muut (paloasemat, varikko- ja korjaamorakennukset, kauppahalli, linja-autoasema ja muut erikoisrakennukset). Pienin mitattu sähkönkulutus oli opetusrakennuksissa. Ainoastaan kokoontumisrakennusten osalta ominaiskulutus laski. Tilalaitoksen omistamien toimitilojen sähkönkulutus oli vuonna 22 noin 61 MWh ja yhteensä hallintokunnilta kului sähkön hankintaan 4,1 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi katuvalaistukseen kului sähköenergiaa noin 17 MWh, noin 28 prosenttia rakennusten sähkönkulutuksesta. Vedenkulutus rakennustyypeittäin Veden kulutusta vertaillaan ominaiskulutuksen (l/r-m 3 ) avulla. Veden kulutus vaihtelee huomattavasti rakennustyypeittäin. Voimakkaimmin vedenkulutukseen vaikuttavat tilassa tapahtuva toiminta sekä toiminnan perusluonne. Hoitoalan rakennuksissa vedenkulutukseen vaikuttavat toiminnan luonteelle asetettavat vaatimukset sekä tilojen käyttöaste. Suuri osa näistä tiloista on käytössä ympäri vuorokauden. Veden kulutus väheni hieman ryhmän Muut rakennuksissa. Hoitoalan ja kokoontumisrakennuksissa veden kulutus kasvoi. Kokonaisuudessaan veden kulutus oli Tilalaitoksen omistamissa rakennuksissa vuonna 22 yhteensä noin 542 m 3. Hallintokuntien vesi- ja jätevesimaksut olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. 18

19 Lämmönkulutus rakennustyypeittäin Terveydenhoitorakennukset Huoltolaitosrakennukset kwh/m Päiväkodit Muut KESKIARVO Hoitoalan rakennusten lämpöindeksi. Huoltolaitosrakennusten ja lastenkotien lämpöenergian kulutus on vähentynyt. Muissa rakennustyypeissä kulutus on kasvanut. kwh/m Peruskoulu- ja lukiorakennukset Ammatilliset opetusrakennukset kwh/m Kokoontumisrakennusten lämpöindeksi. Uimahalleissa lämmönkulutus on eri rakennustyypeistä suurinta, kulutus on kuitenkin huomattavasti laskenut (Spar-Trim sopimukset). Kulutus on vähentynyt myös jäähalleissa sekä nuoriso- yms. taloissa, muissa kulutus on lievästi kasvanut. kwh/m Toimisto- ja hallintorakennukset Muut HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Opetusrakennusten lämpöindeksi. Kummassakin ryhmässä kulutus on kasvanut. Eräänä syynä tähän on sisäilmaongelmien johdosta lisätyt ilmanvaihdon käyntiajat Toimisto- ja hallintorakennusten sekä ryhmän Muut rakennusten lämpöindeksi. Molemmissa ryhmissä lämmönkulutus on kasvanut. Rakennustyypit eriteltynä vuodelta 22: Hoitoalan rakennukset 117 Terveydenhoitorakennukset 36 kpl (Kupittaan sairaala-alue, neuvolat, terveysasemat) Huoltolaitosrakennukset 1 kpl (vanhainkodit,erityisasuntolat) Lasten päiväkodit 59 kpl Muut 12 kpl (lastenkodit) Opetusrakennukset 11 kpl Peruskoulu- ja lukiorakennukset 8 kpl Ammatilliset opetusrakennukset 21 kpl Kokoontumisrakennukset 48 kpl Teatteri- ja konserttirakennukset 2 kpl Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset Kerho- yms. rakennukset 16 kpl (kulttuurikeskus, seikkailupuisto, nuorisotalot) Jäähallit 4 kpl Uimahallit 3 kpl Muut 9 kpl (palloilu- ja liikuntahallit, jalkapallostadion) Toimisto-, hallinto- ja muut rakennukset 31 kpl Toimisto- ja hallintorakennukset 13 kpl Muut 18 kpl (paloasemat, varikot, teollisuusrakennukset, kauppahalli, linjaautoasema yms. erikoisrakennuksia) 19

20 Sähkönkulutus rakennustyypeittäin 3 Terveydenhoitorakennukset Huoltolaitosrakennukset kwh/m 3 Päiväkodit Muut KESKIARVO 5 4 Teatteri- ja konserttirakennukset Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset Kerho- yms. rakennukset kwh/m 3 Jäähallit Uimahallit Muut KESKIARVO Hoitoalan rakennusten sähkön ominaiskulutus. Lastenkodeissa kulutus on lievästi alentunut, terveydenhoitorakennuksissa. Päiväkodeissa ja huoltolaitoksissa kulutus on kasvanut. Kokoontumisrakennusten sähkön ominaiskulutus. Liikuntarakennuksissa kulutus on laskenut Spar-Trim sopimusten ansiosta. Teatteri- ja konserttitaloissa kulutus on vähentynyt. Muissa ryhmissä kulutus on pysynyt lähes ennallaan. kwh/m 3 2 Peruskoulu- ja lukiorakennukset Ammatilliset opetusrakennukset kwh/m Toimisto- ja hallintorakennukset Muut Opetusrakennusten sähkön ominaiskulutus. Kummassakin ryhmässä kulutus on selvästi kasvanut. Toimistoja hallintorakennusten sekä ryhmän Muut rakennusten sähkön ominaiskulutus. 2

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Alkuper. Ta-muutos Ta + muutos talousarvio yhteensä 7000 Tekninen toimisto 3198 Muut myyntituotot 0-7 700-7 700 * Muut suoritt.

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

HINKU Sosiaali- ja terveyskeskuksessa

HINKU Sosiaali- ja terveyskeskuksessa Hinku- hankkeessa mukana vuodesta 2008 Tavoitteena vaikuttaa osaltaan kaupungin CO2 päästöjen alentamistavoitteeseen Esimerkkejä 2011 tehdyistä ratkaisuista: Kotipalveluauton hankinnassa yhtenä kriteerinä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot