Sisältö 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6"

Transkriptio

1

2 Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 2. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS 4 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN 6 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA 9 Asukasosallistuminen 9 Energia 16 Hankinnat ja ympäristö 26 Hallintokuntien jätehuoltotilanne 29 Ympäristötietoisuus ja -koulutus TALOUS JA YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 46 Ekologinen jalanjälki 46 Yhteiset eurooppalaiset indikaattorit KATSAUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TILAAN 53 Ilmanlaadun seuranta 53 Turku jätteiden tuottajana, hyödyntäjänä ja käsittelijänä 56 VARMENNUSLAUSUNTO 58 PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 22 Julkaisija: Turun kaupunginkanslia ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Toimitus: Johanna Korpikoski-Kaarela Kannen kuva: Tammi - Turun nimikkopuu. Laura Suhonen Taitto: Laura Suhonen Paperi: Lenza Top 15g ja 115g Painopaikka: Turun kaupungin painatusosasto, Turku 23 ISBN:

3 Armas Lahoniitty, Turun kaupunginjohtaja 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys on yksi kaupungin toimintaa ohjaavista perusarvoista. Samoin kaupunginvaltuuston vuonna 21 hyväksymä kestävän kehityksen politiikka painottaa ekologista ulottuvuutta kaupungin toimissa ja korostaa hallintokuntien itsenäistä roolia tavoitteiden toteuttamisessa. Nyt valmistunut Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 22 on järjestyksessään jo kolmas kaupungin laatima. Raportti sisältää ympäristön tilan raportoinnin, asetettujen tavoitteiden ja valittujen toimintatapojen toteuttamisen kestävän kehityksen kriteereillä arvioituna sekä ympäristön tilan parantamiseen käytettyjen resurssien selvityksen. Perusteiltaan se jatkaa viimevuotista, varsin edistyksellistä ja tunnustusta saanutta raportointia. Turun kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös vuodelta 21 palkittiin viime vuonna valtakunnallisessa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin vertailussa parhaana julkisten organisaatioiden sarjassa. Tunnustus osoittaa kaupungissa ympäristöraportointiin tapahtuneen panostuksen olleen kansallisestikin merkittävää ja se on herättänyt mielenkiintoa myös kansainvälisesti. Ilman kaupungin eri hallintokuntien asian eteen tekemää panostusta ei kaupungin ympäristöraportti ja -tilinpäätös olisi nykyisellä tasolla. Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman päivittäminen on parasta aikaa käynnissä ja työhön asetetun toimikunnan on tarkoitus saada ohjelman päivitys valmiiksi vuoden 24 loppuun mennessä. Ohjelman näkökulmaa ollaan painottamassa ekologisesta kestävyydestä sosiokulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden suuntaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Sosiaalisen ulottuvuuden painotus on myös nähtävissä kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöstrategian useissa painopisteissä. Esimerkiksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmilla toteutetaan kestävän seudullisen kaupunkirakenteen painopistettä ympäristöstrategiassa. Kestävän kehityksen ohjelma on yhtenä ympäristöstrategian toimeenpanon välineenä yhdessä yleiskaavan, liikennejärjestelmäsuunnitelman, joukkoliikenneohjelman sekä asunto- ja maankäyttösuunnitelman kanssa. Huolimatta hyvistä lähtökohdista on ympäristötoimenpiteiden läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittäminen edelleen tarpeen. Kaupungin hallintokunnissa ja kaupunkien välillä tapahtuvan kehittämistyön lisäksi työtä edesauttaa myös ulkopuolisen arvioijan raportista antamat kommentit ja lausunto. 3

4 2. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS Raportin sisältö Tämä on Turun kaupungin kolmas ympäristöraportti ja -tilinpäätös. Raportti on rakenteeltaan aikaisemmin julkaistujen kaltainen. Raportti on julkaistu myös pdf-versiona. Raportin asianmukaisuus on nyt toista kertaa puolueettomasti varmennettu. Työn on tehnyt Turun kaupungin tilintarkastusyhteisö SVH Julkistarkastus Oy yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n Sustainability Services -yksikön kanssa. Raportin varmentaminen ulkopuolisella puolueettomalla taholla on tuonut tullessaan tiedon keruuseen ja dokumentointiin liittyviä parannusehdotuksia, joista osa on toteutettu jo tätä raporttia laadittaessa. Lukujen 4 ja 5 tiedot eivät koske koko Turku-konsernin toimintoja. Konsernin yhtiöistä mukana on vain Oy Turku Energia. Raportti kertoo vuoden 22 tuloksista. Joitakin tietoja on vuodelta 23. Raportissa esitetyt tiedot eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä vuoden 21 raportoidun kanssa. Perustietoja Turku kaupunkina VÄESTÖ Vuodenvaihde 21/22 Asukasluku* ruotsinkielisiä % 5,2 ulkomaan kansalaisia % 4,3 * Turun seudulla asukkaita on runsaat 285 PINTA-ALA Kaupungin pinta-ala, km 2 36,4 siitä maa-pinta-ala, km 2 243,4 siitä kaavoitettu alue, km 2 86,6 siitä vesialueet, km 2 63, Lisää perustietoja Turusta löytyy Turun kaupungin www-sivuilta osoitteesta 4

5 Turun kaupunkiorganisaatio Kuntalain 2 määrittelee kunnan tehtävät. Sen nojalla kunta tuottaa palveluja ja tuotteita kuntalaisille ja muille asiakkaille. Ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto päättää toiminnallisista tavoitteista ja niiden rahoituksesta. Toimielimet toteuttavat kunnanvaltuuston hyväksymiä, kunnan strategiaan ja talousarvioon kirjattuja tavoitteita. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo toimintaa. Turun kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaa 19 lautakuntaa alaisinaan virastot ja liikelaitokset. Kiinteistölautakunnan alainen kiinteistölaitos toimi alkaen liikelaitoksena. Muita liikelaitoksia vuonna 22 olivat Tilalaitos, Turun jätelaitos, Turun liikennelaitos, Turun Satama, Turun tekstiilihuolto ja Turun vesilaitos. HENKILÖSTÖ 22 Palvelusuhteessa josta ulkopuolisia sijaisia 3836 Henkilöstön keski-ikä 46,9 Sairauspäiviä/henkilötyövuosi* sairauspäiviä, % 4,9 tapaturmapäiviä, %,2 *henkilövuosia oli KAUPUNGIN TALOUS 22 Toimintatuotot, milj. EUR 198, Valmistus omaan käyttöön milj. EUR 31,6 Toimintakulut, milj. EUR 83,7 Verotulot, milj. EUR 491,9 Valtion osuudet, milj. EUR 155,8 Taseen loppusumma, milj. EUR 135,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. EUR 91,2 Vuosikate/Poistot, % 211,5 Omavaraisuusaste, % 64,9 Vero-% 17,5 Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot vuodelta 22 on julkaistu kaupungin seitsemännessä Henkilöstötilinpäätöksessä. AVAINLUVUT JA RAPORTOITAVA KOKONAISUUS Lisätietoja kaupungin toiminnasta ja taloudesta tilikaudelta 22 löytyy osoitteesta Visiosta päivittäisjohtamiseen Kerran valtuustokaudessa laadittava Turku-strategia muodostaa sisällöllisen pohjan kaupungin johtamiselle. Hallintokuntien omat strategiat ovat vastaavanlainen pohja niiden johtamiselle. Niiden lisäksi on laadittu vielä koordinoivia osastrategioita, kuten ympäristöstrategia, joilla kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ohjaavat useita lautakuntia koskevia asioita. Talousarvioissa hyväksyttävissä toimialojen strategioissa määritellään hallintokuntien toimintaa ohjaavat painopisteet, kriittiset menestystekijät ja niitä kuvaavat mittarit. Valtuuston erikseen hyväksymien hallintokuntien toimintaa koordinoivien osastrategioiden ja niiden toteuttamisohjelmien tehtävänä on määritellä hallintokuntien yhteistyönä hoidettavien merkittävien asioiden painopisteet, tavoitteet ja vastuut. Ympäristöstrategiaa ja sen toteuttamisohjelmia käsitellään luvussa kestävän kehityksen politiikka ja johtaminen. 5

6 3. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 21 hyväksymässä Turun kaupungin strategiassa vuosille kestävä kehitys määriteltiin yhdeksi viidestä arvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Ympäristöstrategialla valtuusto määrittelee suunnan kaupungin ympäristö-, maankäyttö-, asunto- ja kaavoituspolitiikalle, joita kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo yleisellä tasolla. Ympäristöstrategia muodostaa niistä yhtenäisen kokonaisuuden, joka pohjautuu Turun kaupungin strategiaan. Ympäristöstrategian painopisteitä ovat seuraavat: kestävä kaupunkirakenne seudullisesti pientalorakentamisella kestävää väestökasvua keskusta kulttuurikaupungin sydän vetovoimaiset työpaikka-alueet ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä ympäristö. Kaupunginhallitus vastaa ympäristöstrategian ja sitä täydentävien valtuuston hyväksymien suunnitelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Toimeenpanon välineet ovat yleiskaava, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asunto- ja maankäyttöohjelma ja kestävän kehityksen ohjelma. Kestävän kehityksen politiikkansa Turun kaupunginvaltuusto määritteli ensimmäisen kerran keväällä 21, kun valtuusto hyväksyi vuoteen 22 ulottuvan kaupungin Ympäristöstrategia tärkeimpiä tavoitteita on henkilöautoliikenteen kasvun minimointi. Kuva Laura Suhonen 6

7 kestävän kehityksen ohjelman, Turku Agenda 21:n. Päätöksen mukaisesti Turun kaupunki haluaa vahvistaa kaupungin ekologista kestävää kehitystä ja sitä edistäviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia edellytyksiä. Ohjelmassa määriteltyjen kuuden toiminta-alueen strategisten tavoitteiden etenemistä tarkasteltiin kattavasti vuoden 21 Ympäristöraportti ja -tilinpäätös -julkaisussa. Seuraava tarkastelu tehdään kestävän kehityksen ohjelman päivityksen yhteydessä keväällä 24. Kaupungin virastojen, liikelaitosten ja yhtiöiden tulee huomioida ympäristöstrategia ja sen toimeenpanon välineinä olevat ohjelmat budjetoitaessa toimintamuutoksia ja tehtäessä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kestävä kaupunkirakenne seudullisesti Ympäristöstrategian keskeisin painopiste on kestävä kaupunkirakenne seudullisesti. Tärkein toimintakokonaisuus sen toteuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on henkilöautoliikenteen kasvun minimointi, johon vaikutetaan ensisijaisesti maankäytön kehittämisellä, ei niinkään liikennepoliittisilla ratkaisuilla. Maankäytössä on tällöin oleellisinta toimintojen ja asumisen sijoittaminen niin, että mahdollisimman suuri osa matkoista voidaan tehdä kevyen liikenteen keinoin. Palvelujen sijoittumisella on merkittävä vaikutus liikkumiseen. Kaupunginhallitus onkin hyväksynyt palveluverkon kehittämissuositukset, jotka koskevat sekä alueellisten että lähipalvelujen kehittämistä. Lähipalvelujen osalta suunnittelu perustuu VTT:n tekemään tutkimukseen, jossa selviteltiin vaihtoehtoja mahdollisimman tiheän- ja elinvoimaisen lähipalvelukeskusverkon luomiseksi. Siinä suositeltiin hajakeskitetyn lähipalveluverkon säilyttämistä ja luomista. Tavoiteltava verkko on esitetty kuvassa sivulla 8. Lähipalvelujen suositeltava väestöpohja on noin 4 asukasta. Vanhoilla asuinalueilla se voi jossain tapauksissa olla pienempikin esimerkiksi alueen sijainnista, sisäisestä rakenteesta ja naapuriyhteistyöstä riippuen. Pääosa lähiöistä ja lähipalveluista on suunniteltu huomattavasti pienemmälle asukasmäärälle. Riittävän väestöpohjan saavuttaminen edellyttää usein täydennysrakentamista tai jopa lähiöiden uudelleenryhmittelyä ja uusien paremmin saavutettavien lähipalvelukeskusten kehittämistä. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA JA JOHTAMINEN Lähipalveluverkon keskeisin lähtökohta on palvelujen käyttötiheys. Mitä enemmän käyttötarvetta palveluille on tavanomaisessa eli päivittäisessä asumisessa ja elämisessä, sitä lähempänä tai helpommin saavutettavissa palvelun tulee olla. Käyttötiheydessä koulut, päiväkodit, päivittäistavarakauppa, kioski, pankkiautomaatti, lähiliikuntareitit (kuntoradat ja kevyen liikenteen väylät) ja joukkoliikenneyhteydet nousevat selkeästi omalle tasolleen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että seuraavan yleiskaavatarkistuksen yhteydessä hyväksytään tavoitteellinen lähipalveluverkko. Sen jälkeen lähiöiden uudistamisessa, kaavoituksessa ja suunnittelussa kehitetään toimenpiteitä lähipalvelukeskusten säilyttämiseksi tai uudelleenrakentamiseksi, henkilöautoliikenteen kasvun pienentämiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. 7

8 Lähipalveluverkko 22. Aluekohtaiset suositukset. 8

9 4. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Kestävän kehityksen ohjelman käytännön toimenpiteiden toteuttaminen on Turku Agendassa määritelty hallintokuntien vastuulle. Painotus hallintokuntien toiminnan tarkastelussa on ekologinen, kuten Turku Agenda 21 -ohjelmassa. Seuraavassa tarkastellaan yhteisiä toiminta-alueita, joita ovat: Asukasosallistuminen (vuorovaikutus ja yhteistyö) osana hallintokuntien hankkeita ja palvelutoimintaa Energiankulutuksen ja kuljetusten tehostaminen (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) Hankintojen ympäristöystävällisyys ja materiaalitehokkuus Ympäristötietoisuus ja -koulutus hallintokunnissa Vuoden 22 toimintaa koskevat tiedot koottiin keväällä 23 tehdyllä hallintokuntakyselyllä. Energiankulutustiedot on laatinut keskitetysti Tilalaitos. ASUKASOSALLISTUMINEN Rentukka-hankkeella uusia tuulia asukasosallistumiseen HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Vuoden 22 lopussa päättynyt Rentukka-hanke oli yksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen rahoittamista Itä-Turun kehittämishankkeista. Hankkeessa työstettiin Itä- Turun viheralueohjelma vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden, toimijoiden, erilaisten yhdistysten sekä kaupungin hallintokuntien kanssa. Viheralueohjelma Itä-Turusta koko Turkuun Viheralueohjelma on pitkän aikavälin (1 vuotta) toimintasuunnitelma, joka ohjaa viheralueisiin kohdistuvia resursseja: hankesuunnitelmien laadintaa, puistojen suunnittelua sekä viheralueiden hoitoa. Viheralueohjelmatyöllä luotiin uudenlaista vuorovaikutteisuutta asukkaiden ja kaupungin eri hallintokuntien välille. Asukkaita kuunneltiin ohjelmatyön eri vaiheissa ja asukkaiden kommentit käsiteltiin kaupungin eri hallintokunnista kootuissa asiantuntijaryhmissä. Viheralueohjelman kolmeksi ydinasiaksi nousivat alueen viheralueiden 9

10 luonto- ja kulttuuriarvot, asukkaiden aktiivinen osallistuminen viheralueiden suunnitteluun ja ylläpitoon sekä viheralueiden ja niiden palveluiden saavutettavuus. Näistä muodostettiin Itä-Turun viheraluevisio. Itä-Turun viheralueohjelman kokemuksia hyödyntäen vuoden 23 alusta on Kiinteistölaitoksella lähdetty valmistelemaan koko Turun kattavaa viheralueohjelmaa. Viheralueohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuu kesän aikana. Itä-Turun kokemusten perusteella ohjelmatyötä on hiottu ja vuorovaikutteisuutta sekä osallistumiskanavia pyritty parantamaan. Asukkaiden osallistuminen voimavaraksi Kaupungin viheryksikkö on järjestänyt talkoita asukkaiden kanssa jo vuodesta Rentukka-hankkeessa etsittiin uusia talkoo- ja asukasyhteistyömuotoja talkootyön aktivoimiseksi. Hyvänä yhteistyökumppanina hankkeelle toimi myös Itä-Turun aluekumppanuus. Vuosien 21 ja 22 aikana järjestettiin Itä-Turun alueella 84 talkoot, joissa oli yli 3 osallistujaa. Osa talkookohteista olivat alueella jo perinteiseksi muodostuneita, osa kokonaan uusia ja osa vuosien tauon jälkeen elvytettyjä. Myös alueen koulut ja päiväkodit osallistuivat talkoisiin. Asukkaiden talkootyö näkyy Itä- Turun kaupunkikuvassa - hankkeen aikana kerättiin roskaa ja rojua kymmeniä roskalavallisia. Lisäksi on pidetty muun muassa niittytalkoita ja raivattu metsänharvennuskohteita. Talkoot ovat myös avain uudenlaiseen vuorovaikutteisuuteen asukkaiden ja kaupungin välille. Tiedon kulku alueen mahdollisista epäkohdista helpottuu. Joistakin alueista on muodostunut asukkaiden jatkuvan huolenpidon kohteita, niitä voisi kutsua asukkaiden kummialueiksi. Rentukka-talkoot jatkuvat Viheryksikön toimesta koko kaupungin alueella. Viheryksikköön on palkattu talkootyönvetäjä, joka koordinoi yleisten alueiden talkootoimintaa koko kaupungin alueella. Kaupungin viheryksikön Rentukka-hankkeen talkoisiin ovat osallistuneet myös alueen koulut ja päiväkodit. Kuva Anna-Kaisa Kaukola 1

11 Lähiliikunta osa arkea tukee terveyttä ekoteko! Kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutusta ympäristöön. Myös liikuntaharrastuksilla on oma ekologinen selkäreppunsa, jonka paino määräytyy sen mukaan, mitä valintoja ihminen tekee harrastamiensa lajien suhteen. Suurin yksittäinen liikunnan harrastamisen ympäristöhaitta on liikenne, eli automatkat liikuntapaikoille ja takaisin. Lähiliikunta on päivän termi liikuntasuunnittelussa. Tavoitteena on koteja lähellä sijaitsevat, monipuoliset ja helppokäyttöiset liikuntaympäristöt, jotka mahdollistavat ja innostavat asukkaita perusliikunnan harrastamisen. Yhden lajin tai kilpa- ja huippuurheilun kriteerien mukaan rakennettuja suorituspaikkoja ei tavoitella, vaan pyritään löytämään liikuntapaikkasuunnitteluun kokonaan uusia tuulia. Suunnittelu toteutaan vallitsevien olosuhteiden pohjalta. Valmista, joka paikkaan soveltuvaa lähiliikuntapaikkamallia ei ole olemassa. Turussa on tehty työtä lähiliikuntaolosuhteiden parantamiseksi jo pitkään. Liikuntalautakunta jakaa vuosittain avustusta muun muassa asunto- ja kiinteistöyhtiöille sekä asukasyhdistyksille pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Lähiliikunnan tarpeiden kartoitustyö on käynnistynyt systemaattisemmin kaupungin eri alueilla. Tässä työssä vuorovaikutus asukkaiden ja asukasryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Syksyllä 22 julistettu lähiliikunnan suunnittelukilpailu tuotti paljon hyviä lähiliikuntaideoita, joista toteutetaan jokipolku Paattistenjoen varrelle. Pisimmällä lähiliikunnan suunnittelussa ollaan Pansio-Pernon alueella Suunnitelma on tehty yhteistyössä Pansio-Pernon aluetyöryhmän kanssa. Pansion kisapuistoon sijoittuvan lähiliikuntapuiston rakentaminen aloitetaan kesällä 23. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Pansion kisapuiston suunnittelukuva. 11

12 Kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat käytetyimmät liikuntapaikat Suomessa. Ne ovat keskeisimpiä kehittämiskohteita myös lähiliikunnan näkökulmasta. Parhainta liikuntaa on arjen muiden toimien yhteydessä saatu liikunta, kuten Koulupihojen ja - salien saaminen paremmin lähialueen asukkaiden käyttöön on yksi lähiliikunnan kehittämisen haaste. Näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii laajapohjaista yhteistyötä kaupunkisuunnittelun eri sektoreiden välillä. Osallistuminen Varsinais-Suomen AGENDA 21:een Varsinais-Suomen Agenda 21 on alueellinen kestävän kehityksen prosessi, jossa on mukana 26 kuntaa. Kuntien yhteinen Agendatoimisto sijaitsee Turussa. Varsinais-Suomen Agenda 21:n tavoitteena on kehittäää erilaisia kestävän kehityksen työkaluja kuntien tarpeisiin. Turun kaupunki on sitoutunut Varsinais-Suomen Agenda 21:een kolmannen toimintakauden ajaksi, joka kestää vuoteen 26. Varsinais-Suomen Agenda 21:ssä toimii 12 eri tahoista ja kunnista koottua työryhmää. Työryhmät suunnittelevat erilaisia kestävän kehityksen toimintamalleja, edistävät eri tahojen välistä vuorovaikutusta ja lisäävät kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi työryhmien jäsenet toimivat linkkinä toiminta-alueensa/kuntansa ja Agendatoimiston välillä. Turun kaupungin hallintokuntien edustajia on työryhmissä runsaat 3, muun muassa kaupunginkansliasta, koulutoimintakeskuksesta, kouluista ja päiväkodeista, kulttuurikeskuksesta, nuorisoasiainkeskuksesta, liikuntatoimesta, vesilaitokselta sekä ympäristönsuojelutoimistosta. Seuraavassa esimerkkejä niiden työryhmien toiminnasta, joissa Turun kaupunki on aktiivisesti mukana. Tiedotus- ja tapahtumaryhmä huolehtii Kestävän kehityksen -infopisteiden (Terhopisteiden) esitemateriaalin valinnasta ja vaihdosta. Vuonna 22 materiaalien aiheina olivat: luonto ja retkeily, vesiensuojelu sekä jätteiden kierrätys. Turussa on Terhopisteitä Hirvensalon, Ilpoisten, Maarian, Martin, Nummen, Runosmäen ja Varissuon Lasten luontokoulussa tutustuttiin luontoon myös tuntoaistin avulla. Kuva Minna Nummelin 12

13 kirjastoissa sekä Ruissalon Tammenterhossa ja Turun Ekotorilla. Ryhmä järjestää myös vuosittain pk-yrityksille suunnatun Ympäristötekokilpailun ja on mukana Pyörällä töihin -kilpailun suunnittelussa, joka järjestettiin kuudennen kerran. Turusta kilpailuun osallistui viime vuonna noin 4 työpaikkaa. Yritysprojektin ohjausryhmän toimesta laadittiin turkulaisia yrityksiä palveleva ympäristötietopankki vuonna 22. Kuntien hankkijoista koostuva Hankintatyöryhmä järjestää yhteistyöpäiviä kuntien hankkijoille ja eri alojen yrittäjille. Marraskuussa 22 järjestetyn yhteistyöpäivän aiheena oli Maanrakennus ja ympäristöasiat. Haja-asutusalueiden vesihuoltoryhmä ohjaa AHA 21 -projektia sekä suunnittelee pohjavesien suojeluun liittyvää toimintaa. Ryhmä järjestää muun muassa vesiensuojeluun liittyviä seminaareja. Lietteen hyötykäyttöryhmän toimesta on tehty selvitys jätevesilietteen sisältämän fosforin ominaisuuksista, liukoisuudesta ja käyttökelpoisuudesta kasveille. Selvityksen tuloksilla pyritään vaikuttamaan lietteen sallittuihin peltolevitysmääriin sekä vähentämään lietteen kaatopaikkarasitusta. Varsinais-Suomen Agendatoimisto huolehtii yhdessä Ympäristökasvatusryhmän ja Koulu-Agendaryhmän kanssa Vihreä lippu -koulutuksista, tiedotuksesta ja muusta tuesta Varsinais-Suomen alueella. Työryhmät ovat mukana myös Lasten ja Nuorten Ympäristöviikon järjestelyissä sekä suunnittelevat erilaista kouluille ja päiväkodeille suunnattua ympäristökasvatusmateriaalia. Vuonna 22 Lasten ja Nuorten Ympäristöviikko järjestettiin Nuorisokeskus Palatsissa. Viikkoon osallistui oppilaita ja opettajia noin kymmenestä Turun koulusta sekä Turun Ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelman linjalta ja Ammatti-instituutista. Hallintokuntien yhteistyö Hallintokuntien välinen yhteistyö ympäristöasioiden merkeissä on ollut tiivistä. 15 virastoa ilmoitti yhteisistä projekteista kuluneen vuoden aikana. Kaupungin ympäristöraportointi on hallintokuntien yhteinen projekti, joka muun muassa on lisännyt yhteydenpitoa ympäristöasioissa hallintokuntien kesken. HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Vastaajat ovat tehneet yhteistyötä ympäristöasioissa myös omien sidosryhmiensä kanssa. Hankkeet ovat olleet hyvin erilaisia ja yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa koulut, päiväkodit, asiakkaat, alihankkijat ja kuntalaiset. On järjestetty erilaisia teemapäiviä sekä energiansäästötempauksia. Ensimmäistä kertaa hallintokunnilta kysyttiin myös hyviä käytännön vinkkejä muille jaettavaksi. Vinkkejä tuli toimiston energiansäästöstä, talkootapahtumien järjestämisestä, kannustamisesta polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla tehtäviin virkaajoihin sekä roskien lajittelukärryjen hankkimisesta työhuoneisiin. Lisäksi sähköisen tiedottamisen lisääminen nousi esille muutamissa vastauksissa. 13

14 Vuorovaikutus ja yhteistyö hallintokuntien ja sidosryhmien välillä vuonna 22. HALLINTOKUNTA Tarkastuslautakunta Revisiotoimisto Kaupunginhallitus K:ginkanslian keskukset Pelastustoimen lautakunta Palolaitos Terveyslautakunta Terveystoimi Sosiaalilautakunta Sosiaalikeskus Opetuslautakunta Koulutoimintakeskus Ammattiopetuslautakunta Turun ammattiinstituutti AKK:n hallitus Turun AKK Liikuntalautakunta Liikuntavirasto Nuorisolautakunta Nuorisoasiainkeskus Kulttuurilautakunta HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ Suositaan yhteiskuljetuksia koulutustilaisuuksiin Kopiokoneiden yhteiskilpailutus, ostolaskujen sähköinen kierrätys Kuljetusten tehostamiseksi perustettu työryhmä, osa päiväkodeista on järjestänyt lehtikeräystä yhdessä koulujen kanssa Koulutuskuljetuksia keskitetty, hankintoja yhdistetty, keskusvarasto muidenkin hallintokuntien käytössä, kannustus työmatkapyöräilyyn Tilalaitoksen ja talotoimen kanssa yhteistyötä energiankulutuksen pienentämiseksi liikuntapaikoilla SIDOSRYHMIEN KANSSA Ympäristötilinpäätöksen aikaansaaminen Turussa Alueen yritykset (TAD Centre), Itä-Turun koordinaatio -hanke (Linkki), aluekumppanuus-hanke, ympäristötilinpäätöksen kehittäminen Yhteistyötä palotarkastuksissa Jätehuoltofirman kanssa jätepisteet tarkistettu ja korjattu Lastenkodin asukkaita on informoitu ympäristöasioista, päiväkodit tuovat jatkuvasti esille kestävän kehityksen periaatteen Vanhempain- ja neuvotteluyhdistykset, ympäristötapahtumat oppilaille, paperinkeräys, Pansion aluetyöryhmä Varissuon energianseurantaryhmä, Runosmäen lähiöprojekti, ruokahuollossa huomioidaan tuottajien ympäristöohjelmat, ruokatarvikkeet suurissa pakkauksissa, käytetään lähituottajia, kuljetusten yhtenäistäminen Erilaisia teemapäiviä esim. Yhteinen ympäristöpäivä lapsille, Hyvän Mielen Viikko, yritysvierailuja L-S lääninhallitus/ Hanke ympäristöterveyshuollon kehittäminen,lounais- Suomen ympäristökeskus/ Pienten kalanjalostuslaitosten jätevesien käsittely, Suomen ympäristökeskus/ Flame Cleaner (öljyvahinkojen torjunta) Lähiliikennepaikkojen suunnittelu edellyttää yhteistyötä alueen asukkaiden ja muiden hallintokuntien välillä Ympäristökasvatusta ja osallistumista HYVÄ KÄYTÄNTÖ -VINKKI Sähköisen asioinnin lisääminen Viestintä: Asukasosallistumista aktivoiva yhteisöhanketoiminta Työkeskuksissa kuljetukset keskitetään.päiväkodeissa lapset tutustuvat lähiympäristöön ja oppivat pienestä pitäen ottamaan vastuuta luonnosta, Liinahaan vanhainkodin tehostettu jätelajittelu. Koulujen omat ympäristöohjelmat, henkilökunnan ympäristöopas, kouluagenda 14

15 Vuorovaikutus ja yhteistyö hallintokuntien ja sidosryhmien välillä vuonna 22. HALLINTOKUNTA Kiinteistölautakunta Kiinteistölaitos Tilalaitos Teknisten palveluiden johtokunta Kunnallistekniikka Kaupungin varikko Talotoimi ja kiinteistöjen hoito Talouskeskus Jätelaitos Liikennelaitos Tekstiilihuolto Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutsto Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Joukkoliikennelautakunta HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ JUHA,kiinteistölaitos toimii yhteistyössä ympäristöviraston kanssa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi saastuneilla ja roskaantuneilla maa-alueilla. Toteutetaan tilauksesta töitä,jotka liittyvät ympäristön tilan parantamiseen (viheralueiden hoito) Saatu konsultaatioapua ympäristötoimistolta ja palolaitokselta Tehostettu postikuljetusta, yhdistetty hankintoja, järjestetty kuljetuksia Alueellinen jätteenkäsittelyn kehittäminen Autoton Päivä, Turun Messut Autoton Päivä Koulujen energiansäästöprojektit Tilalaitoksen ja kouluviraston kanssa, Autottoman Päivän järjestelyt,energiansäästöviikon toteutus ja ekovinkit Agendatoimiston kanssa, TVT-asuntojen energiaeksperttien koulutus, uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä, neuvontaa SIDOSRYHMIEN KANSSA Itä-Turun viheralueohjelmaa on tehty asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Koulujen energiansäästöprojektit Tarjouspyynnöissä ympäristöasiat merkittävä hyväksymiskriteeri. Alihankkijat: kierrätys Aliurakoitsijat:energian säästö, jätteiden lajittelu Kaupunkiseudun jätehuoltostrategian YVA laajalla lausuntokierroksella, YVAtyö, eri sidosryhmiä paljon Asukkaat/Turun Messut/linja-autoesittely Kuntalaiset, suunnitelmien nähtävillä olo Tammenterhon luontokoulussa kävijät valistus, osallistuminen kierrätyskeskus Ekotorin järjestämään kierrätysviikkoon HYVÄ KÄYTÄNTÖ -VINKKI Viheralueohjelman laadinta -prosessi,haettu uudenlaisia osallistumisen käytäntöjä Roskien lajittelukärryt työhuoneissa, toimiston energiankäytön hallinta, Ympäristötalkoottapahtuman järjestäminen, kannustaminen polkupyörällä tai bussilla tehtäviin virkaajoihin HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Satamalautakunta Turun Satama Vesilaitoslautakunta Turun vesilaitos Turku Energia Ympäristö- ja kaavoitusvirasto: Pansion sataman YVA, Ruissalon rannan eroosiosuojauksen suunnittelu, ruoppaus- ja läjitystöiden seuranta Luennointi mm. Turun AMK:ssa ja Lasten ja Nuorten ympäristöviikolla. Henkilökunnan koulutuksissa saatu apua ympäristönsuojelutoimistolta. Energianjakeluverkkoja suunniteltaessa tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaistenkanssa. Asiakkaat:Suunniteltu saastuneen maan puhdistusmenettelyjä Alihankkijat: Jätehuollon menettelyt (työmaiden ympäristöohje) Veden kulutuksen vähentäminen, tiedotteet, haastattelut, lehtiartikkelit Jatkuva energiansäästöneuvonta asiakkaille, osallistuminen energiansäästöviikkoon yhteistyössä V-S energiatoimiston kanssa, Luontoja ympäristökansio koululaisille, ilman laadun seurantaryhmä Ympäristöjärjestelmä osana toiminnan johtamista Paikanpäällä tehtävät ensiapukoulutukset,harjoitukset, vedensäästötiedotus Vähennetty asiakkaille lähetettävien sähkölaskujen (arviolomakkeiden) määrää. Jatkossa tarjotaan suoraveloitettaville henkilöasiakkaille mahdollisuutta sähköpostilaskuihin. 15

16 ENERGIA Energian kulutus kaupungin toiminnassa Turun kaupunki liittyi Kauppa- ja Teollisuusministeriön (KTM) vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen 1998 ja jatkoi sitoutumista vuoden 23 alussa. Sopimuksessa kaupunki sitoutuu tiettyihin energiansäästötavoitteisiin ja -toimenpiteisiin ja KTM sitoutuu näiden hankkeiden taloudelliseen tukemiseen. Koko kaupungin tasolla konkreettisiksi energiansäästötavoitteiksi on asetettu lämmön ominaiskulutuksen väheneminen kuusi prosenttia vuodesta 1996 vuoteen 22, kahdeksan prosenttia vuoteen 25 ja edelleen 11 prosenttia vuoteen 21 eli tasolle 4,1 kwh/m 3. Vuoden 22 osalta välitavoitteeseen ei päästy. Vuodesta 21 lämpöindeksi kasvoi 3,6 prosenttia ollen 44,9 kwh/m 3. Pääsyy siihen, että välitavoitteeseen ei päästy oli se, että sisäilmaongelmien johdosta lisättiin rakennusten ilmanvaihtoa ja tätä kautta energian kulutusta. Edelleen pyritään pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen. Keinoina ovat Motiva-katselmuksissa havaittujen energiataloudellisten korjausten suorittaminen muun muassa Spar-Trim säästösopimusten avulla. Sähkön osalta tavoitteena on ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Sähköenergian osalta kulutus on edelleen lievässä kasvussa ollen 17,8 kwh/m 3. Kasvua vuodesta 21 oli 2,3 prosenttia. Energian ja veden kulutus Energiakustannuksista Tilalaitoksen perimään sisäiseen vuokraan kuuluu rakennusten lämmitys. Sähkön ja veden kulutuksen vuokralaiset maksavat suoraan itse asianomaisille tuottajille. Tilalaitos on yhdessä teknisten palvelujen kiinteistöjenhoito-yksikön kanssa rakentanut järjestelmiä, joilla pystytään mittaamaan energian kulutusta keskitetysti koko palvelutoimen käytössä ja Tilalaitoksen omistamissa toimitiloissa. Saavutettavat säästöt eri kulutusten osalta ovat riippuvaisia paitsi käyttötottumuksista myös rakennusten ja niiden eri järjestelmien teknisestä kunnosta. Määritelmän mukaan korjausvelka on, kun rakennusten teknisen päivänarvon suhde jälleenhankinta-arvoon on 7 prosenttia (hyväksyttävissä oleva taso) mainittu luku oli 57,5 prosenttia, jolloin korjausvelkaa oli 12,5 prosenttia rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Tavoitteena on päästä korjausvelasta eroon vuoteen 225 mennessä. Edellä esitettyä korjausvelkaa on myös rakennuksiin sisältyvien teknisten laitteiden osalla, mikä heijastuu myös lämpöenergian ja veden kulutukseen muun muassa epätarkkojen lämmönsäätölaitteiden ja vuotavien putkistojen myötä. Kaikkiaan Tilalaitoksen hallinnassa olevista tiloista kaupungin palvelutuotannon käytössä on toimitiloja noin 92 m 2 ( tilavuus noin 3,7 milj. m 3 ) ja niistä rakennuskohtaisen kulutusseurannan piirissä on noin 3,1 miljoonaa m 3 eli noin 84 prosenttia (295 kohdetta). Muut tilat ovat osake- ja vuokratiloja jotka eivät sisälly kulutusseuran- 16

17 takohteisiin. Turun kaupungin oma palvelutoiminta on suuri energiankäyttäjä ja tässä tarkastellaan sitä, miten energioiden mitattu kulutus on lämmön- ja sähkön osalta kehittynyt vuosina 2-22 vuoden 1996 toimiessa tarkastelun perusvuotena. Palvelutoimintoihin on otettu erikseen mukaan katuvalaistuksen sähkönkulutus. Sataman, vesilaitoksen, jätelaitoksen, tekstiilihuollon ja Turku Energian osalta kulutuksia tarkastellaan erikseen. Sekä lämmön- että sähkönkulutus on kasvanut koko kaupungissa. Vuoden 2 lukujen alhaisuus selittyy pääosin lauhalla talvella; vuoden 2 lämmöntarveluku (3 398) oli 25 prosenttia alhaisempi kuin normaalivuoden lämmöntarveluku (4 255). Normaalivuoteen normitetaan mitattu lämmönkulutus vuotuisten lämmöntarvelukujen avulla, jolloin saadaan eliminoitua suurimmaksi osaksi eri vuosien säävaihtelut. Vuosien 2 ja 21 osalta lämpöenergian kulutuksen kasvu on selitettävissä suurimmaksi osaksi lämpötilan vaihteluilla, vuoden 22 osalta lämmöntarveluku lähestyi normaalivuotta ollen ainoastaan neljä prosenttia sen alle. Veden kulutus on kasvanut vuodesta 21. Veden säästöön panostetaan jatkossakin. Jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset peittyvät osin rakennusten huonokuntoisiin ja vuotaviin putkistoihin ja etenkin tonttialueiden putkistovuotojen vaikutuksiin. MWh Lämpöenergia Sähköenergia Katuvalaistus HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Lämmön ja sähkön mitattu kokonaiskulutus palvelutuotannossa. Veden mitattu kulutus (1 m3) palvelutuotannossa. 1 m Lämmöntarveluvut, paikkakunta Turku. Lämmöntarveluvut, Turku. MWh Normaalivuosi Veden mitattu kokonaiskulutus palvelutuotannossa. 17

18 Lämmönkulutus rakennustyypeittäin Suurin osa rakennusten kuluttamasta energiasta käytetään lämmitykseen, arviolta noin 3 prosenttia kuluu veden lämmittämiseen. Lämpöenergian kulutuksen mittayksikkönä käytetään lämpöindeksiä kwh/m 3, joka on sääkorjattu eri vuosien yhteismitallistamiseksi. Lämpöindeksiin vaikuttavat rakennuksen ominaisuudet, ikä ja tekniikka sekä toiminnalliselta puolelta käyttöaste, käyttötarkoitus ja toiminta. Vuonna 22 suurin lämpöindeksi oli hoitoalan rakennuksissa ja pienin kokoontumisrakennuksissa. Edelliseen vuoteen verrattuna lämmön kulutus kasvoi kaikissa ryhmissä lukuun ottamatta kokoontumisrakennuksia. Lämmityksen kokonaiskulutus oli vuonna 22 noin 15 4 MWh. Kokonaisuudessaan Tilalaitoksella lämmitysenergian ostoon kului noin 3,7 miljoonaa euroa (ilman perusmaksuja ja arvonlisäveroa). Sähkönkulutus rakennustyypeittäin Lämmitykseen käytetty sähkö sisältyy edellä esitettyihin lämmönkulutustietoihin. Sähkön kulutusta vertaillaan ominaiskulutuksen (kwh/m 3 ) avulla. Sähkön kulutukseen vaikuttaa eniten tilassa tapahtuva toiminta ja siitä aiheutuva valaistuksen, jäähdytyksen, koneiden ja laitteiden vaatima virrankulutus. Eniten sähköä kuluu erilaisissa prosesseissa, jotka vaativat sähköä toimiakseen. Suurimmat mitatut sähkön ominaiskulutukset ovat ryhmässä Muut (paloasemat, varikko- ja korjaamorakennukset, kauppahalli, linja-autoasema ja muut erikoisrakennukset). Pienin mitattu sähkönkulutus oli opetusrakennuksissa. Ainoastaan kokoontumisrakennusten osalta ominaiskulutus laski. Tilalaitoksen omistamien toimitilojen sähkönkulutus oli vuonna 22 noin 61 MWh ja yhteensä hallintokunnilta kului sähkön hankintaan 4,1 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi katuvalaistukseen kului sähköenergiaa noin 17 MWh, noin 28 prosenttia rakennusten sähkönkulutuksesta. Vedenkulutus rakennustyypeittäin Veden kulutusta vertaillaan ominaiskulutuksen (l/r-m 3 ) avulla. Veden kulutus vaihtelee huomattavasti rakennustyypeittäin. Voimakkaimmin vedenkulutukseen vaikuttavat tilassa tapahtuva toiminta sekä toiminnan perusluonne. Hoitoalan rakennuksissa vedenkulutukseen vaikuttavat toiminnan luonteelle asetettavat vaatimukset sekä tilojen käyttöaste. Suuri osa näistä tiloista on käytössä ympäri vuorokauden. Veden kulutus väheni hieman ryhmän Muut rakennuksissa. Hoitoalan ja kokoontumisrakennuksissa veden kulutus kasvoi. Kokonaisuudessaan veden kulutus oli Tilalaitoksen omistamissa rakennuksissa vuonna 22 yhteensä noin 542 m 3. Hallintokuntien vesi- ja jätevesimaksut olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. 18

19 Lämmönkulutus rakennustyypeittäin Terveydenhoitorakennukset Huoltolaitosrakennukset kwh/m Päiväkodit Muut KESKIARVO Hoitoalan rakennusten lämpöindeksi. Huoltolaitosrakennusten ja lastenkotien lämpöenergian kulutus on vähentynyt. Muissa rakennustyypeissä kulutus on kasvanut. kwh/m Peruskoulu- ja lukiorakennukset Ammatilliset opetusrakennukset kwh/m Kokoontumisrakennusten lämpöindeksi. Uimahalleissa lämmönkulutus on eri rakennustyypeistä suurinta, kulutus on kuitenkin huomattavasti laskenut (Spar-Trim sopimukset). Kulutus on vähentynyt myös jäähalleissa sekä nuoriso- yms. taloissa, muissa kulutus on lievästi kasvanut. kwh/m Toimisto- ja hallintorakennukset Muut HALLINTOKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTA Opetusrakennusten lämpöindeksi. Kummassakin ryhmässä kulutus on kasvanut. Eräänä syynä tähän on sisäilmaongelmien johdosta lisätyt ilmanvaihdon käyntiajat Toimisto- ja hallintorakennusten sekä ryhmän Muut rakennusten lämpöindeksi. Molemmissa ryhmissä lämmönkulutus on kasvanut. Rakennustyypit eriteltynä vuodelta 22: Hoitoalan rakennukset 117 Terveydenhoitorakennukset 36 kpl (Kupittaan sairaala-alue, neuvolat, terveysasemat) Huoltolaitosrakennukset 1 kpl (vanhainkodit,erityisasuntolat) Lasten päiväkodit 59 kpl Muut 12 kpl (lastenkodit) Opetusrakennukset 11 kpl Peruskoulu- ja lukiorakennukset 8 kpl Ammatilliset opetusrakennukset 21 kpl Kokoontumisrakennukset 48 kpl Teatteri- ja konserttirakennukset 2 kpl Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset Kerho- yms. rakennukset 16 kpl (kulttuurikeskus, seikkailupuisto, nuorisotalot) Jäähallit 4 kpl Uimahallit 3 kpl Muut 9 kpl (palloilu- ja liikuntahallit, jalkapallostadion) Toimisto-, hallinto- ja muut rakennukset 31 kpl Toimisto- ja hallintorakennukset 13 kpl Muut 18 kpl (paloasemat, varikot, teollisuusrakennukset, kauppahalli, linjaautoasema yms. erikoisrakennuksia) 19

20 Sähkönkulutus rakennustyypeittäin 3 Terveydenhoitorakennukset Huoltolaitosrakennukset kwh/m 3 Päiväkodit Muut KESKIARVO 5 4 Teatteri- ja konserttirakennukset Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset Kerho- yms. rakennukset kwh/m 3 Jäähallit Uimahallit Muut KESKIARVO Hoitoalan rakennusten sähkön ominaiskulutus. Lastenkodeissa kulutus on lievästi alentunut, terveydenhoitorakennuksissa. Päiväkodeissa ja huoltolaitoksissa kulutus on kasvanut. Kokoontumisrakennusten sähkön ominaiskulutus. Liikuntarakennuksissa kulutus on laskenut Spar-Trim sopimusten ansiosta. Teatteri- ja konserttitaloissa kulutus on vähentynyt. Muissa ryhmissä kulutus on pysynyt lähes ennallaan. kwh/m 3 2 Peruskoulu- ja lukiorakennukset Ammatilliset opetusrakennukset kwh/m Toimisto- ja hallintorakennukset Muut Opetusrakennusten sähkön ominaiskulutus. Kummassakin ryhmässä kulutus on selvästi kasvanut. Toimistoja hallintorakennusten sekä ryhmän Muut rakennusten sähkön ominaiskulutus. 2

Turun kaupunki 2003. Turun kaupunkiorganisaatio

Turun kaupunki 2003. Turun kaupunkiorganisaatio Turun kaupunki 2003 VÄESTÖ Vuodenvaihde 2003/2002 Asukasluku* 174 618 ruotsinkielisiä % 5,2 ulkomaiden kansalaisia % 4,4 * Turun seudulla asukkaita on runsaat 289 000 PINTA-ALA Kaupungin pinta-ala, km

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT...5

Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT...5 Turun kaupunki YMPÄRISTÖRAPORTTI JA -TILINPÄÄTÖS 2001 Turun kaupunki 2002 Sisältö 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 2. KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT JA AVAINLUVUT...5 3. TURUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 Ritva Touré 3.12.2008 1 Ritva Touré Laatujohtaja Johtava asiantuntija, tekniset palvelut Ritva Touré 3.12.2008 2 Puolustushallinnon rakennuslaitos Aluetoimisto

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Alkuper. Ta-muutos Ta + muutos talousarvio yhteensä 7000 Tekninen toimisto 3198 Muut myyntituotot 0-7 700-7 700 * Muut suoritt.

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15 24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot