KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEIS- KAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus (kaavaluonnosvaihe) Päivämäärä kesäkuu 2012 Työnumero KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEIS- KAAVA

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Dennis Söderholm, Kaisa Torri, Niina Ahlfors Niina Ahlfors Matti Kautto Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA P F

3 GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee 12. päivänä kesäkuuta 2012 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll, Niemenkatu 73, Lahti, puh (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä _._. _._.201_. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Degerdalin, Gräsbölen, Villkärrin välisellä metsäalueella noin 5 km päässä Kemiön keskustasta luoteeseen. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 255 hehtaaria. ii

4 GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Gräsbölen alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 5 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla, tai tietyissä kohteissa ilmajohdolla, nykyiseen 110 kv-verkkoon rakentamalla kevyt sähköasema nykyiselle voimalinjalle kaava-alueen itäosassa. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2 3,6 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä MW. Sähköä tuulivoimapuisto voi tuottaa 7,8 11,1 GWh vuodessa. iii

5 GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot ii 1. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava Toteuttaminen 1 2. Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maa- ja kallioperä Vesistöt ja vesitalous Tuulisuus Luonnonsuojelu Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Liito-oravat Lepakot Maa- ja metsätalous Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö 8 iv

6 GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Muinaismuistot Tekninen huolto Erityistoiminnat Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Seutukaava Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja -rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Suojelupäätökset Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Osayleiskaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osayleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Osallisten tavoitteet Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamerkinnät Koko kaava-aluetta koskevat määräykset 20 v

7 GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset luonnonsuojeluun Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Vaikutukset talouteen Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Muut kaavan merkittävät vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Osayleiskaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 37 vi

8 GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 (Mikroliitti Oy) Liite 3 Gräsbölen tuulivoimapuisto. Luontoselvitys (Sito Oy, ) Liite 4 Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys 2011 (Sito Oy, ) Liite 5 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011 (Suomen luontotieto Oy, 20/2011) Liite 6 Gräsbölen tuulipuiston maisemaselvitys (Sito Oy, toukokuu 2012). Liite 7 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 (Suomen luontotieto Oy, 6/2012). Liite 8 Havainnekuvat Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Ympäristöhallinnon Oiva-palvelu Turunmaan maakuntakaava vii

9 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Varsinais-Suomen Energia Oy pyysi hakemuksessaan Kemiönsaaren kuntaa, että se käynnistäisi tarvittavat menettelyt yleiskaavan laatimiseksi suunnitellun tuulivoimakokonaisuuden alueelle. Kemiönsaaren tekninen lautakunta päätti kaavoituksen vireilletulosta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaavan valmisteluvaiheen ajaksi toukokuussa Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Turussa Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä xx.x. xx.xx Osayleiskaava Kaava-alueelle osoitetaan ohjeellisesti paikat 5 tuulivoimalalle. Lisäksi osoitetaan tuulivoimaloille kulkuyhteydet, sähkönsiirtoreitit ja sähköasemat. Alue osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. 1.3 Toteuttaminen Varsinais-Suomen Energia Oy toteuttaa tuulivoimalat ja niiden huoltotiet. Lisäksi alueelle rakennetaan sähköasema ja sähkönsiirtoverkko. Suurin osa kaava-alueen maa-alueesta säilyy nykyisellään. Tuulivoimalaitoksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava pinta-ala on muutamia prosentteja kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknillis-taloudellisista reunaehdoista. Tuulivoimalahankkeen toteuttaminen vaatii laajan selvitys- ja suunnittelutyön sekä lupien hakemisen. Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Degerdalin, Gräsbölen ja Villkärrin välisellä metsäalueella noin 5 km päässä Kemiön keskustasta luoteeseen. Kaava-alue sijaitsee haja-asutusalueella ja alue ei ole yleis- tai asemakaavoitettu. Alueen pohjoispuolella on Natura-alue, joka sijaitsee osittain myös kaava-alueella. Alueen ympärillä on vakituista asutusta, lähimmillään noin sata metriä kaava-alueen rajasta. Tuulivoimalat sijoitetaan kuitenkin vähintään 500 metrin päähän asutuksesta. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 255 hehtaaria. 2.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaahan ja siinä tarkemmin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Maiseman pääelementti on kuitenkin meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta 1

10 lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio- että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 m mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sisäsaariston kalastajakylissä on myös pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Kaava-alue sijoittuu kallioselänteelle Kemiönsaaren luoteisiin sisäosiin. Merenlahdelle etäisyyttä on noin 2,5 km. Kallioselänteen korkeimmat kohdat kohoavat noin 55 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallio on kumpuilevaa ja avokallioiden väliin jää kosteita painanteita. Kaava-alueen eteläpuolella on itä-länsisuuntainen kapea purolaakso, joka johtaa länteen kohti merta. Pienipiirteisen kallioselänteen ja kapean murroslaakson liittymäkohta muodostaa selkeän maisemallisen rajan. Kaava-alueen pohjoispuolella on laajempi avosuoalue. Pohjoisosan avosuo sijaitsee noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Gräsbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille Maa- ja kallioperä Karttatarkastelun perusteella maaperä on enimmäkseen kiveä tai ohuen moreenin peittämää kalliota. Soilla esiintyy paikoittain myös paksua turvekerrosta. Alueelle on ominaista laajojen avokallioiden esiintyminen sekä ohutpeitteiset kalliomänniköt. Avokallioalueiden välit ovat vaihtelevasti metsämaata ja pienialaisia soistumia. Kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas). Daladanten Pellasklintenin kallioalue koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. 2

11 Valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Alueen topografiakartta Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee laaksojen ympäröimällä kallioalueella. Kaava-alueella on yksi pieni lampi, Bogsböle träsk. Alueella on muutama isompi suoalue, sekä soistuneita kalliopainanteita. Suurin osa kaava-alueen pintavesistä päätyy Mossabäcken-puron kautta mereen. Alueen luoteispuolen pintavedet valuvat Stormossen-suon ja Bogsböle träskin kautta Mossabäckeniin. Alueen keskiosan ja itäosan pintavedet valuvat itäistä reittiä Bogsböle träskin ohi Mossabäckeniin. Alueen eteläosan pintavedet valuvat etelään Storbäcken-ojaan. Kaava-alueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat yli 6 km päässä kaava-alueesta. 3

12 2.2.4 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlasprojektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas ( on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Kemiönsaaren Gräsbölen alueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,7 7,0 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 8,4 8,5 m/s taso. Gräsbölen alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä hieman kauempana avomerestä sijaitseville saaristoalueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan ulompana saaristossa, Pohjan- ja Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla Luonnonsuojelu Kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas). Daladanten Pellasklintenin kallioalue koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. Arvokas kallioalue on esitetty kartalla kappaleessa Tuulivoimapuiston kaava-alueen pohjoispuolelle ja osittain myös kaava-alueelle sijoittuu Stormossenin (FI ) Natura-alue. Alue koostuu keidassuon ja kallioalueen muodostamasta suojelullisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, alue on suojeltu luontodirektiivin perusteella. Stormossenin suoalue (SSO020036) kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Stormossenin suo on suurimmaksi osaksi avointa ja melko luonnontilaista sekä maisemallisesti komeaa. Reunametsät ovat säilyneet osin hakkaamattomina. Suojelualueen eteläosaan kaavaalueelle sijoittuva suo on osittain avoin puustoinen räme. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 4

13 2.2.6 Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalue sijaitsee Gräsbölen pohjoispuoleisella kallioselänteellä. Alueelle on ominaista laajojen avokallioiden esiintyminen sekä ohutpeitteiset kalliomänniköt. Avokallioalueiden välit ovat vaihtelevasti kuivahkon kankaan mäntyvaltaista metsämaata ja pienialaisia soistumia. Alue on rakentamatonta kokonaisuudessaan. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja ne ovat käsiteltyjä lukuun ottamatta lakikallioiden kalliomänniköitä. Tuulivoimapuiston alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä luontoselvityksessä myöskään tehty havaintoja uhanalaisista lajeista (Sito 2012: Gräsbölen tuulivoimapuisto, luontoselvitys). Kuvaukset tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luontoarvoista on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Voimaloista huomionarvoisimpana voidaan mainita voimala nro 1, joka sijaitsee avokallioiden ja kalliomänniköiden luonnehtimassa ympäristössä lähellä Stormossenin Natura-alueen rajaa. Luontoselvityksessä ei suunniteltujen huoltoteiden varsilla todettu erityisiä luontoarvoja. Suunnitellut sähkönsiirtoreitit sijoittuvat teiden yhteyteen tai rakentamattomaan ympäristöön. Rakentamattomassa ympäristössä pääosa sähkönsiirtoreiteistä sijoittuu hakkuualueille tai nuoriin taimikoihin Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Kaava-alueella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita luontokohteita on käsitelty edellä kappaleessa (luonnonsuojelu). Alueella tehdyssä luontoselvityksessä arvokkaiksi luontokohteiksi todettiin myös Slätmossenin pääosin luonnontilainen suoalue sekä sen vieressä sijaitseva luonnonmaisemaltaan edustava kallioalue. Slätmossenin oligotrofinen suoalue käsittää laiteiden isovarpurämeitä sekä keskisemmän osan lyhytkorsirämeitä ja minerotrofisia lyhytkorsinevoja. Mainitut rämetyypit ovat Etelä-Suomessa luokiteltu silmälläpidettäviksi ja minerotrofiset lyhytkorsinevat vaarantuneeksi luontotyypiksi. Slätmossenin koillisosaan laskee pieni uoma (noro/puro), joka on osittain luonnontilainen ja siten vesilain suojelema kohde. Myös uoma on sisällytetty oheisella kartalla esitettyyn Slätmossenin suoalueen rajaukseen. Huomionarvoisiin luontokohteisiin lukeutuvat myös kaava-alueen länsiosassa sijaitsevat pienialaiset suot; neva ja isovarpuräme. Neva on pääosin luonnontilainen, se on minerotrofista lyhytkorsinevaa jonka laiteilla esiintyy isovarpurämettä. Arvokkaiden luontokohteiden alueelle sijoittuu suunnitelluista tuulivoimapuiston rakenteista vain sähkönsiirtoyhteys voimalalta 1 voimalalle 3, joka ylittää paikallisesti arvokkaan pienialaisen suokohteen. Suoaluetta on tarkoitus ylittää ilmajohdolla tai rakentaa kaapeli alueen ympärille. Lisäksi kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (kartta kappaleessa 2.2.2). 5

14 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella (kartta luontoselvityksestä, SITO 2012) Linnusto Pesimälinnusto Alueella on tehty pesimälinnustoselvitys kesällä 2011 (Suomen luontotieto Oy 2011: Kemiön Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistohankkeiden ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011), joka on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Selvitystyö on tehty keskittyen erityisesti lintudirektiivin liitteen I pesimälajien ja kansallisessa uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 2010) mainittujen lintulajien selvittämiseen. Gräsbölen alueella havaittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat kurki, pikkulepinkäinen ja palokärki. Kaikki em. havainnot sijoittuivat varsinaisen kaava-alueen pohjoispuolelle. Gräsbölen alueella linnustoselvityksessä ei havaittu uhanalaista lintulajistoa. Alueen pesimälinnustoa voidaan luonnehtia tyypilliseksi mäntyvaltaisten metsien lajistoksi. Erityisen niukkalinnustoisiksi todettiin alueen hoidetut mäntytaimikot Muuttolinnusto Gräsbölen alueella on tehty kevätmuutonseurantaa keväällä 2012, mutta seurannan tulokset eivät vielä ole käytettävissä. Syysmuutonseuranta on toteutettu syksyllä 2011 ja tulokset kokonaisuudessaan on esitetty kaavaselostuksen liitteenä (Sito Oy 2012: Nordanå Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys 2011). Gräsbölen muutonseuranta on yhdistetty Nordanå Lövbölen muutonseurantaan, josta johtuen tuloksetkin on raportissa esitetty pääasiassa molempia alueita koskien. Kemiönsaaren tunnetut päämuuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itäreunaan. Gräsbölen selvitysalue sijoittuu päämuuttoreittien väliin. Kemiönsaari toimii syksyisin kevättä merkittävämpänä muuttoväylänä, sillä pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat matkaansa joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään. Kemiönsaari toimii syksyisin muuttoa ohjaavana suppilona, joka kerää lintuja alueelle. Kemiönsaari on tunnettu etenkin petolintujen muuttoväylänä. Kemiönsaaren alueella vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Myös syksyn 2011 havainnoinnissa (Nordanå Lövbölen ja Gräsbölen alueet) petolintuja näkyi runsaasti ja mm. me- 6

15 hiläishaukkoja laskettiin 188, hiirihaukkoja 232, varpushaukkoja 310, nuolihaukkoja 42 ja ruskosuohaukkoja 31. Muuton ohella merkittävänä tekijänä vaikuttaa myös petolintujen syksyinen kasaantuminen Kemiönsaarelle, jolloin ne liikkuvat saarella laajalla alueella. Yksi kertymäalueista sijoittuu Nordanå Lövbölen eteläpuolelle Björkbodan peltoalueille. Merkittävimpiin muuttajiin Kemiönsaarella kuuluvat mm. merihanhet ja merikotkat. Yhteensä Nordanå Lövbölen ja Gräsbölen tuulivoimapuistojen alueella havaittiin lennossa 983 merihanhiyksilöä (mukana useaan kertaan laskettuja lintuja). Suurin osa, yli 80 %, tuulipuistojen alueella havaituista merihanhista liikkui tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimä-aluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Merikotkan runsautta ja liikkuvuutta selvitysalueella kuvaa se, että 15 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista tuulivoimapuistojen alueilla. Näistä valtaosa eli 123 lintua havaittiin Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston alueella. Kurkien osalta muutontarkkailupäivät eivät osuneet nopeaan päämuuttohetkeen, josta johtuen kurkien läpimuutosta alueen poikki ei saatu kunnollista kuvaa Liito-oravat Liito-oravien esiintymistä alueelta on kartoitettu keväällä 2012 (Sito Oy 2012: Gräsbölen tuulivoimapuisto, luontoselvitys). Selvitysalueella ei tehty havaintoja liito-oravista. Selvitysalueella esiintyy hyvin vähän liito-oraville edes potentiaalisesti soveltuvia elinympäristöjä Lepakot Alueella on tehty lepakkoselvitys kesällä 2011 (Suomen luontotieto Oy 2011, Kemiönsaaren Nordanå- Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset: Lepakkoselvitys 2011). Selvitys kokonaisuudessaan on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Gräsbölen alueella lepakkokanta on tavanomaista, alueella havaittiin yksittäisiä pohjanlepakoita ja vesisiippoja. Suunnittelualueella ei tehty havaintoja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Gräsbölen kaava-alueella tehtiin yhteensä kuusi havaintoja pohjanlepakoista ja kaksi vesisiipoista. Vesisiippahavainnot tehtiin lajille tyypillisen tapaan vesistön tuntumasta, eli suunnittelualueella sijaitsevan pienen lammen (Bogsböle träsk) läheisyydessä Maa- ja metsätalous Kaava-alue on metsätalouskäytössä. 2.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Kemiönsaaren kunnassa oli asukasta Kaava-alueella ei ole asukkaita Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Gräsbölen Bogsbölen peltolaakson pohjoispuolella ja Kemiön kirkonkylästä noin 5 kilometriä länteen. Kaava-alue sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella, eikä alueelle sijoitu yhdyskuntarakenteelle tärkeitä toimintoja Asuminen Kaava-alueella ei ole vakituisia asuntoja eikä myöskään loma-asuntoja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen rajan tuntumassa. Lähimpien rakennusten etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on kuitenkin yli 500 m. Maastotietokannan mukaan 1 km säteellä kaava-alueesta sijaitsee 32 asuinrakennusta ja 13 lomarakennusta. 7

16 Kartta kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskannasta (lähde: Maastotietokanta) Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella harjoitetaan metsätaloutta. Alueella ei ole työpaikkoja. Kemiönsaaren kunnassa oli työpaikkaa vuonna Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teollisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoimasta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa Virkistys Kaava-aluetta käytetään ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Kaavaalueella ei ole virallisia virkistyskohteita tai -reittejä Liikenne Kaava-alue sijaitsee Länsiniementien (yt 12061) pohjoispuolella. Länsiniementie johtaa Kemiön keskustasta länteen ja kääntyy Gräsbölen jälkeen luoteeseen ja päättyy Helgebodaan. Länsiniementietä käyttää 250 autoa vuorokaudessa Gräsbölen kohdalla. Tien länsipäässä on vähemmän liikennettä kuin sen itäpäässä. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole muita yleisiä teitä. Varsinaisella kaava-alueella ei ole nimettyjä teitä ja alueella on vain metsäautoteitä Rakennettu kulttuuriympäristö Ympäröivän alueen rakennuskanta sijoittuu suurimmalta osalta kaava-alueen eteläpuolelle peltolaaksoon Länsiniementien varrella. Idässä ja lännessä asutus sijaitsee hieman kauempana kaavaalueesta kuin etelässä ja on keskittynyt Degerdalintien varrelle lännessä ja Villkärriin idässä. Suoraan kaava-alueen pohjoispuolella ei ole asutusta kovin lähellä. Länsiniementien varrella sijaitsevat asuinrakennukset ja niihin liittyvät talousrakennukset sijaitsevat rinteessä Länsiniementietä ylempänä. Rakennuskanta on pääosin vanhaa ja sijoittuu arviolta väliselle ajalle. Rakennukset ovat puurakenteisia, peiterimalaudoitettuja ja pääosin punamullalla maalattuja harjakattoisia taloja, joissa on lohkokiviperustukset. Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöltään arvokkaita kohteita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 8

17 2009) on Sagalundin kotiseutumuseo 4 km kaava-alueesta itään km kaava-alueesta sijaitsee viisi muuta RKY-kohtetta. Voimassa olevaan maakuntakaavaan tai seutukaavaan ei ole merkitty merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin, joka on valmistunut Kemiön osalta talvella Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Kohteet on esitetty maisemaselvityksen liitekartassa. Kartta lähiympäristön rakennetun kulttuuriympäristön kohteista Muinaismuistot Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri päätöstä tai toimenpidettä. Esihistorialliset muinaisjäännökset jaetaan arvonsa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka 1: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, että niiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkittaisiinkin, ne pyritään entisöimään. Luokka 2: Kohteiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I luokkaan tai III luokkaan. Luokka 3: Kohteet, joita riittävästi tutkittuina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuina. Kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä muinaisjäännösrekisterin mukaan. Lähin tunnettu muinaisjäännös sijaitsee noin 200 metriä kaava-alueesta itään. Vuonna 2012 tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa ei myöskään löydetty muinaisjäännöksiä Tekninen huolto Kaava-alueen itäosan läpi menee Fortumin 110 kv sähkölinja Kemiönsaari Parainen. Alue ei kuulu Kemiönsaaren Veden toiminta-alueeseen. Muuta teknistä huoltoa kaava-alueella ei ole. 9

18 Erityistoiminnat Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueella ja sen lähellä kulkevat tiet ovat vähäliikenteisiä. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä liikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on pääosin metsää ja avokalliota. Alueella ei sijaitse rakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen tuntumassa sen eteläpuolella. Aluetta voidaan käyttää ulkoiluun Maanomistus Kaavoitettavan alueen maa-alueet omistavat yksityiset maanomistajat, lukuun ottamatta Naturaaluetta, joka on osittain valtion omistuksessa. Tuulivoimayhtiö on tehnyt vuokrasopimuksia maaalueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa. Kartta alueen kiinteistöistä. 2.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat kaava-aluetta: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 10

19 Kaava-aluetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettaviksi kaavojen osalta vain yleispiirteisessä kaavoituksessa. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa Seutukaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen seutukaava, joka sai maakuntakaavan statuksen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavat Kaavat ovat tällä hetkellä Ympäristöministeriössä vahvistettavana ja korvaa seutukaavan vahvistettuaan. Seutukaavassa alueella on kaksi merkintää: luonnonsuojelualue (SL) ja ohjeellinen itä länsisuuntainen virkistysreitti alueen eteläosan halki. Kaavan eteläpuolella kulkeva yhdystie on myös merkitty kaavaan. Muita merkintöjä ei ole seutukaavassa aivan kaava-alueen läheisyydessä. 11

20 Ote seutukaavasta Maakuntakaava Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen kaava on siirtynyt ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Seuraavat merkinnät maakuntakaavaehdotuksessa sijoittuvat kaava-alueen sisälle tai rajoittuvat siihen: Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Natura-alueet Valtioneuvoston Natura 2000-päätöksen mukaan rajatut alueet. Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Suojelualue Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Arvokas kallio-, moreeni- tai harjualue Suojelumääräys: Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueella sijaitsevan, geologisesti arvokkaan harju-, moreeni- tai kalliomuodostuman suojeluun ja hoitoon. Maa- ja metsätalous- /retkeily- / virkistysalue Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. 12