NECL-II, Loppuraportti, Activity 3.7 IP: SEEK, PP: Kaskinen. NLC SEINÄJOKI - Intermodaali logistiikkakeskus 2013, Elokuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NECL-II, Loppuraportti, Activity 3.7 IP: SEEK, PP: Kaskinen. NLC SEINÄJOKI - Intermodaali logistiikkakeskus 2013, Elokuu"

Transkriptio

1 NECL-II, Loppuraportti, Activity 3.7 IP: SEEK, PP: Kaskinen NLC SEINÄJOKI - Intermodaali logistiikkakeskus 2013, Elokuu

2 NORTH EAST CARGO LINK II INTERREG NLC SEINÄJOKI - HANKEYHTEENVETO 2

3 3 ESIPUHE Nordic Logistics City of Seinäjoki (NLC Seinäjoki) on Etelä-Pohjanmaan tämän hetken tärkein logistiikan kehityskohde. Hanke on todettu valtakunnallisissa selvityksissä yhdeksi harvoista todella potentiaalisista alueellisista logistiikkakeskuksista. Lisäksi Seinäjoen logistiikkakeskukset ovat saaneet paljon erilaatuista julkisuutta. Tämä raportti kokoaa yhteen keskeisimmät tulokset ja toimenpidesuositukset useista erillisselvityksistä, joissa on tutkittu NLC Seinäjokea tai sen vaikutusalueen logistiikkaa. Käsillä olevan raportin tavoitteena on tukea NLC Seinäjoki -hankkeen ja siihen liittyvien muiden alueellisten hankkeiden toteutumista. Näin ollen toivomme, että raportin aineisto on hyödyllinen NLC Seinäjoen kehittämiseen osallistuville tahoille, NLC Seinäjoelle sijoittumista harkitseville yrityksille sekä Etelä-Pohjanmaalla jo toimiville yrityksille. Lisätietoja NLC Seinäjoesta on saatavilla internet-sivulla Seinäjoella elokuussa 2013 Seppo Rinta-Hoiska Neuvotteleva virkamies Etelä-Pohjanmaan liitto Ari Lehtinen Projektipäällikkö Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK

4 4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO NLC SEINÄJOKI LOGISTINEN KOKONAISUUS NLC CARGO UUSI LOGISTIIKKA-ALUE NLC Cargon esittely Yritysten logistiikka-alue Yhdistettyjen kuljetusten terminaali 8 4. NLC TIMBER NLC AIRPORT Seinäjoen lentoasema Rengonharjun yritysalue TAVARAKULJETUKSET NLC SEINÄJOEN VAIKUTUSALUEELLA Maakuljetusten nykytilanne Maa- ja lentokuljetusten keskeisiä muutoksia Suomessa Uudet mitat ja massat raskaissa maantiekuljetuksissa Rautatiekuljetukset Lentoliikenne Merikuljetukset NLC SEINÄJOEN SWOT-ANALYYSI YRITYSHAASTATTELUT, ELOKUU Kysymykset Vastaukset 30 LÄHTEET JA KIRJALLISUUTTA...32

5 1. JOHDANTO Nordic Logistic City of Seinäjoki (NLC Seinäjoki) on Seinäjoella sijaitsevien logistiikkaan painottuvien yritysalueiden kokonaisuus. Tässä yhteenvetoraportissa on koottu yhteen NLC Seinäjokea ja sen vaikutusalueen logistiikkaa koskevien erillisselvitysten tuloksia ja toimenpidesuosituksia. Erityisesti yhteenvedossa on otettu huomioon North East Cargo Link II Interreg (NECL) -hankkeen 1 yhteydessä tuotettua aineistoa. EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa NECL hankkeessa on kehitetty keskisestä Norjasta Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle ulottuvaa kuljetuskäytävää (Kuvio 1). Kuvio 1: NECL-käytävä (Keski-Suomen liitto 2013). Hankeyhteenvedon tilaajana oli Etelä-Pohjanmaan liitto ja toteuttajana EP- Logistics Oy. Hankkeen työryhmään osallistuivat: - Seppo Rinta-Hoiska, Neuvotteleva virkamies Etelä-Pohjanmaan liitto - Ari Lehtinen, Projektipäällikkö NECL II - Hannu Ranta, Projektipäällikkö EP-Logistics Oy - Esa Eerikäinen, EP-Logistics Oy - Pirjo Venäläinen, EP-Logistics Oy. Seinäjoen lentoaseman projektipäällikkö Teemu Majasaari on toimittanut materiaalia lentoliikenteeseen liittyen. Hankeyhteenveto on toteutettu kesä-elokuussa Yhteenvetoraportin lisäksi osaprojektin aikana toteutettiin tiivistetty kuvaus ja video NLC Seinäjoesta. Videon toteutuksesta vastasi Frame Graphics Oy:n projektipäällikkö Sanna Suonpää. 1 Projektin internet-sivut:

6 2 2. NLC SEINÄJOKI LOGISTINEN KOKONAISUUS NLC Seinäjoki 2 on eri yrityksille avoin logistiikka-alue, jonka kokonaislaajuus tulee olemaan yli 700 hehtaaria. Alueen kehittämisestä ja suunnittelusta vastaa Seinäjoen seudun elinkeinokeskus (SEEK) yhdessä alueen muiden viranomaisten kanssa. Alueella jo toimivia yrityksiä ovat mm. Atria, HahkaWay, Itella, Järvimäki, JH- Kuljetus, Kaukokiito, Kiitolinja, Lumikko, Pöytälaakso, Ruukki Group, SchenkerCargo Oy, Valio ja VR-Transpoint. NLC Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla raideliikenteen runkoverkon keskeisessä risteyskohdassa, missä pohjois-eteläsuuntainen pääreitti sekä itä-länsisuuntainen raideyhteys risteävät. Seinäjoki sijoittuu keskeisesti Etelä- ja Pohjois-Suomen välisiin tiekuljetuksiin nähden. Seinäjoelta saavutetaaan alle kahdessa tunnissa 5 länsirannikon satamaa. NLC Seinäjoen vaikutuspiirissä on koko keskisen Suomen elinkeinoelämä ja väestö. Kuvio 2: NLC Seinäjoen sijoittuminen (NLC Seinäjoki). NLC Seinäjokeen kuuluu kolme logistiikka-aluetta, jotka on esitelty tarkemmin raportin seuraavissa luvuissa. NLC Cargo Logistiikka-alue sekä yhdistettyjen kuljetusten raideliikenneterminaali 5 km Seinäjoen keskustan kaakkoispuolella NLC Timber Teräsmäen raakapuuterminaali 18 km Seinäjoen keskustasta luoteeseen NLC Airport Seinäjoen lentokenttä sekä sen viereinen Rengonharjun logistikka-alue 14 km Seinäjoen keskustasta eteläkaakkoon 2 NLC Seinäjoen kotisivut:

7 3 Kuvio 3: NLC Cargon, NLC Timberin ja NLC Airportin sijainnit Seinäjoella (SEEK). Lisätietoja NLC Seinäjoen kokonaissuunnitelmasta: NLC Seinäjoki internet-sivut Vektura. Kalvosarja NLC Seinäjoesta Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatiokeskittymäohjelma Green Creative Garden (GCG) tulee vuosina tukemaan kestäviä ja tehokkaita ruokajärjestelmien ratkaisuja globaalissa taloudessa. Ohjelman painotus on uudessa ja kasvavassa yritystoiminnassa, jota syntyy eri toimialojen yhteistyöstä. NLC Seinäjoki kuuluu hankkeen osioon Green Logistics City. Osion tavoitteena on vähentää elintarvikkeiden logististen prosessien aiheuttamaa ympäristökuormaa sekä kehittää elintarvikelogistiikan yritystoimintaa ja energiatehokkaita logistiikan teknologiaratkaisuita. Ohjelmaosioon liittyy myös logistiikan, tekniikan ja liiketoimintaympäristöjen kehitysalusta (LogLab). Seinäjoen kaupungin sekä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen koordinoimalla LogLab-kehitysalustalla tuetaan logistiikan laaja-alaista kehittymistä. Lisätietoja Green Creative Garden -ohjelmasta: Ohjelman internet-sivu

8 4 3. NLC CARGO UUSI LOGISTIIKKA-ALUE Valmistuessaan NLC Cargo muodostaa 406 hehtaarin logistiikka-alueen NLC Cargon alueella ja sen läheisyydessä toimii jo toista sataa yritystä Yhdistetyt kuljetukset kohdistuisivat potentiaalisimmin Helsinkiin, jonka säännöllinen liikenne olisi vaunua/vrk 3.1. NLC Cargon esittely NLC Cargo on erilaisille yrityksille avoin logistiikka-alue, jonne houkutellaan sekä logistiikkapalveluita tarjoavia että käyttäviä yrityksiä (Taulukko 1). 406 hehtaarin kokoisen alueen muodostavat jo osittain toiminnassa oleva yritysten logistiikkaalue ja suunnitteluvaiheessa oleva yhdistettyjen kuljetusten terminaalialue. Roveksen teollisuusalueella ja sen läheisyydessä toimii jo toista sataa logistiikkaalan yritystä. Useiden Roveksen ja muilla Seinäjoen yritysalueilla sijaitsevien toimijoiden tilat ja tontit ovat tulleet täyteen eikä suurimmalla osalla ole tilojen laajennusvaraa nykyisillä tonteilla. Näin ollen jo Seinäjoella sijaitsevat yritykset muodostavat tärkeän potentiaalin uudelle logistiikka-alueelle. Alueen tonteista on myyty jo yli 20 %. Taulukko 1: Ehdotus NLC Cargon konseptiksi (Vectura a).

9 5 NLC Cargon logistiikka-alue sijoittuu Roveksen teollisuusalueen sekä vuonna 2013 valmistuvan VT19 Seinäjoen ohitustien väliselle alueelle (Kuvio 4). Liikenteellinen sijainti uuden ohitustien liittymän välittömässä tuntumassa Haapamäen radan vierellä on kuljetusten kannalta erinomainen. Alueen tiekuljetukset ohjautuvat keskustan katuverkon ohi suoraan pääteille katuverkkoa kuormittamatta. Myös valtakunnallisten ja maakunnallisten liikennevirtojen kannalta alueen sijainti on erinomainen valtateiden 19 ja 18 sekä Helsinki Oulu - pääradan välittömässä tuntumassa. Koko Etelä Pohjanmaa on noin 60 minuutin saavutettavuuden sisällä Roveksen alueelta. Roveksen alueen sijoittuessa välittömästi Seinäjoki Haapamäki radan viereen on logistiikkakeskus helposti kytkettävissä rataverkkoon. Tämän ansiosta alue voi toimia hyvin myös nykysuuntauksen mukaisena eri kuljetusmuodot yhdistävänä logistiikkakeskuksena. Seinäjoen lentoasema sijoittuu vain muutaman kilometrin etäisyydelle suunnitellun logistiikkakeskuksen rajalta, mikä osaltaan vahvistaa ja monipuolistaa alueen kilpailukykyä. Kuvio 4: NLC Cargon havainnekuva kaakosta pohjoisluoteeseen (EP-Logistics Oy). Taulukko 2: NLC Cargon liikenneyhteyksiä. NLC Cargon liikenneyhteyksiä Liikenneyhteydet Maantiet VT 18, VT 19, kantatie 66, 67, 694 sekä 701. Rautatieyhteydet Tampereelle, Helsinkiin / Kokkolaan, Ouluun. Lisäksi raide Vaasaan, Jyväskylään ja Kaskisiin Etäisyyksiä Matka Ajoaika Vaasa satama 79 km 1 h 10 min Kaskinen satama 119 km 1 h 45 min Pietarsaari satama 122 km 1 h 45 min Kokkola satama 173 km 2 h 30 min Tampere 181 km 2 h 35 min Jyväskylä 195 km 2 h 50 min Rauma satama 240 km 3 h 30 min Oulu Oritkari 327 km 4 h 40 min Helsinki Vuosaari satama 367 km 5 h 15 min

10 6 HaminaKotka satama 477 km 6 h 50 min Ajoaika laskettu 70 km/h nopeuden mukaan, pyöristäen ylöspäin seuraavaan 5 min jaolliseen lukuun. Roveksen alueen NLC Cargon toteutuskustannuksiksi (200 hehtaarin kokoisena) on arvioitu yhteensä 11,4 miljoonaa euroa, joka koostuu seuraavista osainvestoinneista (Vektura a): Maanrakennus 6,4 milj. euroa Ratavaihteet 2,1 milj. euroa Raide 2 milj. euroa Raidesähköistys 0,24 milj. euroa Muut 0,7 milj. euroa. NLC Cargon on arvioitu työllistävän 600 henkilöä (Taulukko 3). Taulukko 3: Arvio NLC Cargon työllistämisvaikutuksista (EP-Logistics Oy 2012) Yritysten logistiikka-alue NLC Cargon yrityslogistiikka-alue on avoin eri tyyppisille yrityksille (Taulukko 4). Alueelle on jo sijoittunut esimerkiksi logistiikka-alan yrityksiä. Alueelle sijoitetaan eri kokoisia tiloja (alle tuhannen neliön tiloista useiden kymmenien tuhansien neliöiden tiloihin). Etelä-Pohjanmaa on vahvaa elintarviketeollisuuden aluetta, joten kilpailukykyinen elintarvikelogistiikka on kehittämisen keskeisessä roolissa. Taulukko 4: Ehdotus yrityslogistiikka-alueelle sijoittuvista toimijoista (EP-Logistics Oy 2012).

11 7 Kuvio 5: NLC Cargon suunnitelma (EP-Logistics Oy). Lisätietoja NLC Cargon yrityslogistiikka-alueesta: EP-Logistics Oy 2012: Seinäjoen maakunnallinen logistiikka-alue. Kari Virtanen 2011: Seinäjoen logistiikkakeskus elintarviketoiminnan keskipisteeksi.

12 Yhdistettyjen kuljetusten terminaali Suunniteltu yhdistettyjen kuljetusten terminaali muodostuu varsinaisen lastinkäsittelyalueen lisäksi alueesta, jolla sijaitsevat yhdistettyjä kuljetuksia hyödyntävät yritykset (Kuvio 6). Terminaalialueelle mahdollisesti sijoittuvia toimintoja on lueteltu seuraavassa taulukossa 5. Yhdistettyjen kuljetusten potentiaali on suurinta Helsingin-liikenteessä, jonka kysyntä olisi yrityskyselyn mukaan kuljetusyksikköä vuorokaudessa (SEEK 2010). Pääradan kapasiteettiongelmista johtuvat aikatauluongelmat ovat johtaneet Oulun ja Helsingin välisten yhdistettyjen kuljetusten supistamiseen. Pääradan kehityshankkeen tuoma lisäkapasiteetti voisikin parantaa yhdistettyjen kuljetusten mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Uudet palveluntarjoajat raiderahtikuljetuksissa voisivat puolestaan yleisemminkin tuoda uusia mahdollisuuksia rautatieliikenteen kehittämiseen. Konttikenttä + Depo Terminaali-alue LCL toimintoja RDC Kuvio 6: Suunnitelma Seinäjoen yhdistettyjen kuljetusten terminaalialueeksi (EP-Logistics Oy 2012). Taulukko 5: Seinäjoen yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin mahdollisia alueita, tiloja, kalustoa ja palveluita (EP-Logistics Oy 2012). Nykyisen Jyväskylään menevän radan yhteyteen rakennetaan ratapiha, joka sijoittuu uudelle logistiikka-alueelle. Ratapiha suunnitellaan Suomessa uudenaikaiseksi, mahdollisimman kustannustehokkaaksi yhdistettyjen kuljetusten terminaaliksi kaikkine kaupallisesti tarvittavine tukitoimintoineen niin sanotuksi freight village -tyyppiseksi logistiikkakeskukseksi.

13 9 Kustannustehokkuuteen vaikuttavia suunnittelunäkökohtia ovat mm. yhtenäiset 700 m:n raidepituudet, läpiajettavuus, ei junan pilkkomistarvetta tai siirtotarvetta lastaus- ja purkuvaiheissa. Junan siirto-, pilkkomis- ja kokoamistoiminnot hoitaa neutraali terminaalioperaattori. Kuvio 7: Trailereiden käsittelyä yhdistettyjen kuljetusten terminaalissa (Cargotec Oyj) Lisätietoja Seinäjoen yhdistettyjen kuljetusten terminaalista: EP-Logistics Oy Seinäjoen maakunnallinen logistiikka-alue. SEEK Seinäjoen seudun yhdistetyt kuljetukset. Tarveselvitys.

14 10 4. NLC TIMBER NLC Timberin suunniteltu laajuus on 85 hehtaaria Seinäjoki kuuluu ehdotukseen valtakunnallisesta raakapuuterminaaliverkostosta Seinäjokea on ehdotettu Liikenneviraston (2011) raakapuuterminaali- ja kuormauspaikkaverkostoa koskevassa selvityksessä yhdeksi valtakunnalliseksi raakapuuterminaaliksi vain 14 uuden valtakunnallisen puutavaraterminaalien verkostossa (Kuvio 8). Valtakunnallisten terminaalien tavoitetilanteen tulisi toteutua vuoteen 2018 mennessä. Seinäjoen raakapuuterminaalin liikenteeksi on ennustettu noin tonnia/vuosi, joka varastotilatarpeena tarkoittaisi noin 1,75 2,2 hehtaarin aluetta. Ministerion selvityksen jälkeen on Kaskisten kaupunginhallituksessa keväällä 2013 tehty päätös BTL- Forestin biopolttoainehankkeen edistämisen puolesta Kaskisten satamaan. BTL-Forestin biopolttoaineen tuotantoon tarvitaan vuosittain noin 2 milj. m 3 raakapuuta. Raakapuun markkinatilanne sekä siinä esiintyvät vaihtelut määrittelevät raakapuun kulloisenkin kuljetusreitin sekä reiteillä käytettävät raakapuuterminaalit. Seinäjoen alueen raakapuuterminaalille on etsitty usean vuoden ajan sopivaa aluetta. Toistaiseksi parhaimmaksi on osoittautunut Teräsmäen teollisuusalue Seinäjoki Vaasa-rataosan varrella noin 12 kilometrin etäisyydellä Seinäjoen keskustasta. Terminaalin operointi voidaan hoitaa sähköveturilla, kun Seinäjoki Vaasa -rataosan sähköistys valmistuu. NLC Timberin kokonaislaajuudeksi on suunniteltu 85 hehtaaria. Terminaalialueen lähellä sijaitsee vastaavankokoinen teollisuusalue. NLC Timberin konseptia on kuvattu taulukossa 6. Kuvio 8: Eehdotus valtakunnalliseksi raakapuuterminaaliverkostoksi vuonna 2018 (Liikennevirasto 2011).

15 11

16 12 Taulukko 6: Ehdotus NLC Timberin konseptiksi (Vectura a).

17 13 5. NLC AIRPORT Tavoitteena Seinäjoen lentoaseman matkustajaliikenteen ja ns. non-aviation -toiminnan kasvu Lentokentän viereiselle Rengonharjun alueelle on kaavoitettu 75 hehtaaria yritystontteja NLC Airport muodostuu Seinäjoen lentoasemasta sekä sen välittömässä yhteydessä sijaitsevasta Rengonharjun yritysalueesta. Lentoaseman kehittämisen osalta keskeisessä roolissa on matkustajaliikenteen lisääminen sekä reitti- että tilausliikenteessä (Taulukko 7). Taulukko 7: Ehdotus NLC Airportin konseptiksi (Vectura a).

18 Seinäjoen lentoasema Seinäjoen lentokenttä perustettiin vuonna Lentokenttää hallinnoi Rengonharju-säätiö (ks. tarkemmin luku 6). Matkustajaliikenne Seinäjoen lentoasemalla vuonna 2012 oli yhteensä n matkustajaa, joka koostui sekä reittiliikenteen että tilausliikenteen matkustajista. Tilastokeskuksen Finavialle tekemän selvityksen mukaan eteläpohjalaista matkustaa vuosittain kansainvälisille lennoilla Helsinki Vantaan lentokentältä. Näistä noin saapuu Helsinkiin lentäen ja noin tulee muita kulkuvälineitä (juna, auto yms.) käyttäen. Tätä taustaa vasten lentomatkustajien määrää on mahdollista lisätä merkittävästi. Matkustajaliikenteen lisäksi Seinäjoen lentoasemalla käsitellään pieniä määriä sopimusliikenteen lentorahtia. Seinäjoen lentoasema projektin (Seinäjoen lentoasema 2013) tavoitteena oli tuottaa lentoasemalle vuoteen 2020 asti ulottuva visio ja strategia sekä pitkän aikavälin strateginen suunnitelma sekä käynnistää suunnitelman toteutus. Hankkeessa toteutettiin lentoasematoiminnan nykytilanneanalyysi seka arvioitiin tulevaa toimintaa voimakkaasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä vuoteen 2020 asti. Analyysin tulokset on esitetty seuraavassa SWOT-kaaviossa.

19 15 Taulukko 8: Seinäjoen lentoaseman SWOT-analyysi (Seinäjoen lentoasema 2013) NLC AIRPORT SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Saavutettavuus ja sijainti Itsenäinen lentoasema Kustannustehokkuus Joustavuus Heikkoudet Liikematkustuksen vähäisyys Tunnettuus Automaattisen liikennevalvonnan (ATC) puute Mahdollisuudet Kehittäminen ja kaupallistaminen Erikoistuminen Nopeus ja notkeus Verkostoituminen yli rajojen Innovaatioiden hyödyntäminen (teknologia ) Uhat Toiminta avustusten varassa Yksinäinen lentoasema Ei saada talousaluetta mukaan Muuttuvassa toimintaympäristössä lentokentän johto on lähtenyt proaktiivisesti liikkeelle tiedostaen tulevan toimintaympäristön haasteet. Nykyinen ansaintamalli vaatii uudistusta ja uusia toimenpiteitä lentokentän liiketoiminnan ja liikenteen vahvistamiseksi. Tulevaisuudessa maakuntakenttien kilpailu lentomatkustajista kovenee samalla, kun valtiovalta ja omistajien mahdollisuudet toiminnan tukemiseen vähenevät. Primera Airin Boeing 737 -lentokone Lomamatkojen charter-liikenteessä laskeutumassa Seinäjoen lentokentälle (Seinäjoen lentoasema) Itsenäinen Seinäjoen lentoasema lähtee uudessa strategiassa siitä, että kasvu on löydettävä non-aviation toiminnasta ns. verkkoaidan ulkopuolelta. Lentokentän yhteydessä sijaitsevien teollisuustonttien hyödyntäminen NLC Airport ja NLC Cargo -konsepteissa on keskeinen menestystekijä Seinäjoen lentoliiketoiminnan kasvattamiseksi. Toimintakonseptin muutosta kuvataan seuraavalla kaaviolla (Kuvio 9). Muissa Pohjoismaissa on jo vastaavia toimintakonseptin uudelleenjärjestelyjä toteutettu ja niistä on ollut varsin myönteisiä kokemuksia.

20 16 Kuvio 9: Seinäjoen lentoaseman visio (Seinäjoen lentoasema 2013). Lisätietoja Seinäjoen lentoasema hankkeesta: Seinäjoen lentoasema Seinäjoen lentoasema Visio ja Strategia Rengonharjun yritysalue Seinäjoen lentoaseman strategiatyössä 2013 (Seinäjoen lentoasema 2013) arvioitiin, että lentokenttäalueen kasvua tulee hakea non-aviation -puolen eli varsinaisen kentän ulkopuolisten toimintojen liiketoimintaa lisäämällä. Seinäjoen lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Rengonharjun yritysalueella on kaavoitettuja kaupan ja teolllisuuden tontteja. Alueelle voi sijoittua yrityksiä, jotka hyötyvät lentoliikennetoiminnasta ja tukevat sitä. Yritykset, jotka tarvitsevat suoran valtatieyhteyden etelään, hyötyvät myös alueen sijainnista. Tilaa alueen laajentumiselle on riittävästi ympärillä.

21 17 Taulukko 9: Rengonharjun yritysalueen SWOT-analyysi (muokattu EP-Logistics Oy 2009). RENGONHARJUN YRITYSALUEEN SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Mahdollisuudet Hyvät tieyhteydet (VT19-tien välitön yhteys) Vahvasti kasvava Seinäjoen seutu Sijainti pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen markkinoiden välissä (myös suhteessa ajo-aikasäännöksiin) Sijainti Pohjanmaan jakelualueen eteläkärjessä (esimerkiksi suhteessa tuontisatamiin) Lentokentän välitön läheisyys (henkilökuljetukset) Itsenäinen omistuspohja Seudun kuljetusten vientipainotteisuus Logistiikka-alan koulutus seudulla Työvoiman hyvä saatavuus Alueella tilaa uusille asukkaille Maantieliikenne ruuhkatonta Heikkoudet VT19-tien uusi ohitustie parantaa alueen saavutettavuutta Suunniteltu Rengonharjun raideyhteys Seutuyhteistyö elinkeinotoiminnan houkuttelemiseksi ja kehittämiseksi Uhat Yhteistyö Etelä-Suomen lentokenttien kanssa lentorahdissa (Turku, Helsinki-Vantaa) Differentoituminen kilpailijoista Keskipohjolan käytävän kehitys Seinäjoki NLC -konseptin toisiaan täydentävät kokonaisuudet Omistajien ratkaisut toiminnan kehittämiseksi Uudet lähisatamien laivalinjat Kokkolasta, Pietarsaaresta, Vaasasta ja Kaskisista Sopivan veturiyrityksen puuttuminen Rengonharjun alueelta Seudun ja Rengonharjun heikko tunnettuus Seudulta puuttuva sopiva teollisuus lentorahdin kannalta (konepaja) Paljon haja-asutusaluetta jakelun kannalta Alueellisten terminaalien ja varastojen karsiminen Useat kilpailevat logistiikkaan painottuneiden alueiden kehityshankkeet Väli-Suomessa (Vaasa, Jyväskylä, Tampere) Lisätietoja Rengonharjun yritysalueesta: EP-Logistics Oy Rengonharjun logistisesti kiinnostava yritysalue.

22 18 6. TAVARAKULJETUKSET NLC SEINÄJOEN VAIKUTUS- ALUEELLA 6.1. Maakuljetusten nykytilanne NLC Seinäjoen vahvuutena on monipuoliset liikenneyhteydet. Seinäjoella valtaosa tavaroista ja matkustajista kulkee maanteitse, kuten muuallakin Suomessa. Seinäjoen rautatieverkosto palvelee matkustajaliikenteen lisäksi sekä maan sisäisen liikenteen että ulkomaankaupan tavarakuljetuksia yhteensä viiteen ilmansuuntaan. Ilmaliikenteessä Seinäjoen lentokenttä on merkittävä alueellinen ja itsenäinen kaupallisen lentoliikenteen lentokenttä. Seinäjoen lentokenttä palvelee nykyisin pääasiassa charter-liikenteen lentomatkustajia. Etelä-Pohjanmaan saapuvissa ja lähtevissä maantiekuljetusvirroissa korostuvat etelä-pohjoissuuntaiset kuljetukset sekä Pohjanmaan-kuljetukset (Kuvio 10 ja Taulukko 10). Nämä kuljetusvirrat ovat vahvoja kumpaankin suuntaan, mikä mahdollistaa kilpailukykyisen kuljetustarjonnan sekä toisaalta edellytyksiä rautatikuljetusten kehittämiseen. Kuvio 10: Etelä-Pohjanmaan saapuvat ja lähtevät tiekuljetukset (Tilastokeskus lähteessä Etelä-Pohjanmaan liitto 2011).

23 19 Taulukko 10: Etelä-Pohjanmaan saapuvat ja lähtevät maantiekuljetukset (kuljetuksia päivässä 2011) (Liikennevirasto). Etelä-Pohjanmaalle / Etelä- Pohjanmaalta Maantiekuljetuksia / päivä Saapuvien kuljetusten osuus % maantiekuljetuksista Lähtevien kuljetusten osuus % maantiekuljetuksista Pohjanmaa % 74 % Satakunta % 47 % Pirkanmaa % 64 % Keski-Suomi % 63 % Uusimaa % 7 % Keski-Pohjanmaa % 46 % Varsinais-Suomi % 65 % Kanta-Häme % 72 % Pohjois-Savo % 72 % Kymenlaakso % 62 % Päijät Häme % 0 % Etelä-Savo % 23 % Etelä-Karjala % 72 % YHTEENSÄ % 61 % Taulukko 11: Rautatiekuljetukset Seinäjoen kautta kulkevilla rataosuuksilla 2011 (suurin volyymi ko. osuudella, tonnia vuodessa) (Liikennevirasto). Rataosuus Seinäjoki - Tampere Seinäjoki Kokkola Seinäjoki - Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Seinäjoki Kaskinen Kuljetusmäärä tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia 6.2. Maa- ja lentokuljetusten keskeisiä muutoksia Suomessa Uudet mitat ja massat raskaissa maantiekuljetuksissa Suomen logistista kilpailukykyä parannetaan nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen 6. kesäkuuta. Asetus tulee voimaan 1. lokakuuta Uudistuksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja päästä kuljetuskustannuksissa lähemmäksi keskieurooppalaista tasoa. Kuljetuskustannukset ovat Suomessa pitkien etäisyyksien vuoksi suuremmat kuin useissa muissa maissa. Säästö logistiikkakustannuksissa olisi 20 vuodessa noin 1,6-3,2 miljardia euroa. Lisäksi liikenteen hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän uudistuksen myötä noin kaksi prosenttia vuodessa. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2013).

24 20 Ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 tonnista 76 tonniin. Viiden vuoden siirtymäaikana sallitaan tämänhetkiselle kalustolle nykyistä suuremmat kuormat. Edellytyksenä kuitenkin on, että ajoneuvot täyttävät niitä koskevat turvallisuusvaatimukset myös suuremmilla massoilla. Isommat ajoneuvot aiheuttavat tarvetta kehittää tie- ja siltaverkkoa niin, että ne kestävät isommat ja raskaammat ajoneuvot. Muutos myös parantaa maantiekuljetusten kilpailukykyä rautatiekuljetuksiin nähden Rautatiekuljetukset Yhdistettyjen kuljetusten näkymät Suomessa Yhdistettyjen kuljetusten suurin potentiaali on normaalien rautatiekuljetusten tapaan pitkänmatkaisissa kuljetuksissa. Vuonna 2010 kuorma-autokuljetusten kokonaismäärä oli 221 milj. tonnia ilman maa-ainekuljetuksia (Tilastokeskus 2011). Yli 300 kilometrin pituisten kuljetusten osuus kuljetetuista tonneista oli 10 % ja kuljetussuoritteista (tonnikilometrit) 36 %. Selvitysajankohdan yhdistettyjen kuljetusten volyymiin nähden yli 300 kilometriä pitkissä maantiekuljetuksissa olisi siis jopa 50-kertainen potentiaali. Kuljetusvirrat kuitenkin hajautuvat suhteellisen pieniksi virroiksi, joten vain osa laskennallisesta potentiaalista on reaalisesti siirrettävissä rataverkolle. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2011). Yhdistettyjen kuljetusten potentiaaleia on kartoitettu valtakunnallisessa Kombi- Suomi hankkeessa sekä useissa alueellisissa selvityksissä, joita on tehty Seinäjoen lisäksi mm. Tampereelle, Vaasaan, Kokkolaan, Ylivieskaan, Jyväskylään, Kuopioon ja Joensuuhun. Toteutettujen alueellisten selvitysten pohjalta yhdistettyjen kuljetusten potentiaali mahdollistaisi kuljetusmäärien perusteella kuljetukset useilla uusilla reiteillä. Kombi-Suomi hankkeessa (YTL 2010) on arvioitu, että Suomessa on helposti potentiaalia viisinkertaistaa yhdistetyt kuljetukset Rautatiekuljetukset Suomen ja EU:n liikennepolitiikassa Rautatiekuljetusten osuus on Suomen tavarakuljetuksissa huomattavan alhainen. Raidekuljetusten osuus on alle 10 % koko Suomen kuljetussuoritteesta. Mm Helsingin Vuosaaren sataman saapuvien ja låhtevien kuljetusten raideliikenneosuus on vain 5 %. Raidekuljetusten edistäminen tukee EU:n liikenteen valkoisen kirjan periaatteita. EU:n pyrkimyksenä on siirtää liikennettä enemmän saastuttavista kuljetusmuodoista vähemmän saastuttaville kuljetusmuodoille (rautatie- ja vesikuljetuksiin). Tuoreimmassa, vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa ei kuitenkaan ole juuri tavaroiden raidekuljetusten lisäämiseen tähtääviä kohtia. On odotettavissa, että valkoisen kirjan periaatteita tullaan soveltamaan mm. liikenteen päästöperusteista hinnoittelua jyrkentämällä Ratahanke Seinäjoki Oulu 335 kilometriä pitkä Seinäjoen ja Oulun välinen rata on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista. Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois- Suomen välisestä rautatieliikenteestä ja se on osa Euroopan laajuista rautatieverkkoa (TEN). Seinäjoki Oulu ratayhteyden kehittämishanke toteutetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe on valmistunut ja toinen vaihe on käynnistynyt 2011 alussa.

25 Suupohjan ratayhteys Hankkeeseen on liitetty Kokkola Ylivieska -kaksoisraiteen rakentaminen vuoden 2012 alusta. Hanke valmistuu Koko hankkeen kustannusarvio on 860 milj. euroa. Kokkolan ja Ylivieskan välille rakennettavan kaksoisraiteen kustannusarvio on 310 milj. euroa. Hanketta on edeltänyt rataosan Helsinki Seinäjoki kehittäminen. (Liikennevirasto 2013). Junaliikenteen jatkuminen nykyisellä rataosalla turvataan perusparantamalla nykyinen yksiraiteinen rata. Uudet kaksoisraideosuudet kasvattavat raideliikenteen kapasiteettia, mikä mahdollistaa liikenteen lisäämisen. Parannettu ratayhteys luo uusia edellytyksiä Seinäjoen ja Oulun välisen alueen maankäytön kehittämiselle sekä uudelle elinkeinotoiminnalle. Lyhentynyt matka-aika tuo seudulliset ja valtakunnalliset keskukset lähemmäksi toisiaan. Lisätietoja Seinäjoki Oulu ratahankkeesta: Liikenneviraston hankesivut Suupohjan eli Kaskinen Seinäjoki -radalla on erittäin suuri alueellinen merkitys. Radan vaikutusalueen elinkeinoelämän rakenne (teollisuus, maa- ja metsätalous) on raidekuljetuksia tarvitseva. Kaskisten satama on Suomelle tärkeä vienti- ja tuontisatama. Satama on tärkeä erityisesti puunjalostusteollisuudelle; satama oli Suomen kolmanneksi suurin saha- ja metsäteollisuuden vientisatama vuonna Satamalla ja rautatiekuljetuksilla on vahva yhteys toisiinsa, ja sataman kehitys vaikuttaa rautatiekuljetuksiin ja päinvastoin. (SITO 2012) Radalla kuljetetaan nykyisin yli tonnia tavaraa vuosittain. Nykyisiä kuljetusasiakkaita ovat muun muassa MetsäBoard, MetsäFibre, MetsäWood, Vapo, Tähkä, West Welding ja Norilsk Nickel. Metsäteollisuuden arvio on, että puutavaran kuljetusmäärät radalla lisääntyvät 1,5 2-kertaisiksi lähivuosina. Henkilöliikennettä ei radalla nykyisin ole. Radan varrella sijaitsevien kuntien välistä työmatkaliikennettä (pendelöinti) suorittaa nykyisin noin henkilöä. Mikäli näistä noin 10 % käyttäisi junaa työmatkallaan, syntyisi siitä yli matkaa vuosittain. Määrä olisi enemmän kuin useilla nyt liikennöidyillä rataosuuksilla. Matkamäärä ei kuitenkaan ole vielä taloudellisesti täysin kannattavaa liikennöintiä, vaan vaatisi yhteiskunnan subventointia. (SITO 2012) Radan huonosta kunnosta johtuen rata on kunnostettava lähivuosina. Tehostetulla kunnossapidolla rata voidaan pitää liikennöitävänä vielä muutamia vuosia, mutta aikaa myöden kunnossapitokustannukset kasvavat radan käyttöhyötyjä suuremmiksi. Perusparannuksen lähtökohtana voi olla tehdystä suunnitelmasta poiketen hieman alhaisemmat radan käyttönopeudet (80 km/h / 60 km/h). Myös radan päällysrakenneluokasta voidaan tarvittaessa tinkiä, ja radalla voidaan käyttää pääratojen kunnostuksessa vapautuneita hyväkuntoisia kiskoja. Kevennetystä parantamisesta huolimatta radan perusparantamisen kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa. (SITO 2012)

26 22 Radan kuunnostaminen vaiheittain on hankalaa. Rata on yhtenäinen ja pääosa tavaravirroista kuljetetaan radan päästä päähän. Radan kunnostamistarpeita on koko radan pituudella. Tällöin sijoitetulle investoinnille saadaan hyötyä vasta, kun koko hanke on toteutettu. Tämän vuoksi hanke vaatii suuren kertainvestoinnin. Radan varren kunnilla ei ole mahdollisuuksia rahoittaa hanketta, eikä ole todennäköistä, että hankkeelle saadaan ulkopuolista rahoitusta. Rata on siis parannettava valtion budjettivaroin yhtenä hankkeena. (SITO 2012) Kansainväliset tavarakuljetuskäytävät ovat kehittymässä EU-projektien Midnordic Green Transport Corridor, NLC Corridor sekä Botnian käytävä kautta. Näihin projekteihin liittyvän Seinäjoen logistiikkakeskuksen kehittyminen lisää Kaskinen Seinäjoki -radan liikennöintiä ja luo mahdollisuuden tavarankuljetusten moninkertaistumiseen radalla. Transitoliikenne, kuljetusketjujen tehostaminen ja niiden yhdistäminen Seinäjoella, säännölliset kuljetukset sekä uudet kuljetusyritykset lisäävät Kaskisten radan liikennettä lähivuosina. (SITO 2012) Metsäteollisuuden puukuljetuksissa on junakuljetusten osuus kasvanut viime vuosina. Se on yhteiskunnan kannalta hyvä trendi, koska junakuljetukset ovat turvallisia ja ekologisia autokuljetuksiin nähden. Pitkämatkaisten ja raskaiden tavaroiden kuljetuksissa juna on paras ja edullisin kuljetusmuoto. Puiden lastauspaikkojen keskittäminen harvoihin kohteisiin lisää autokuljetusten määrää ja kuormittaa pääradan liikennettä. Suupohjan radan vaikutusalueella olisi tärkeää säilyttää Teuvan lastauspaikka ja ottaa Aronkylän lastauspaikka uudelleen käyttöön. (SITO 2012) Kuvio 11: Suupohjan ratayhteys (SITO 2012). Radan parantaminen ei vielä yksinään tuo kaikkia positiivisia vaikutuksia, kuitenkin ilman radan parantamista alueen kehittäminen pysähtyy.suupohjan radan perusparantaminen ei ole vain kuljetusinfrastruktuurikysymys, vaan sillä on suoria vaikutuksia aluekehitykseen ja -talouteen, työllisyyteen sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Siten radan kehittämisen rahoituspäätöstä pitäisi tarkastella kaikista näistä näkökohdista ja ottaa asia huomioon mahdollisesti myös muissa kuin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan menoissa. (SITO 2012)

27 23 Suupohjan radan kehittäminen edellyttää muun muassa seuraavia jatkotoimenpiteitä (SITO 2012): Ratayhteyden markkinointi Laajennettujen vaikutusten raportointi LVM:lle, Liikennevirastolle ja eduskunnalle parantamishankkeen saamiseksi valtion rahoitushankkeeksi Uusien kuljetusvirtojen hankinta radalle, jolloin radan parantamistarpeen tunnusluvut paranevat Yhteistyö Seinäjoen logistiikkakeskuksen kanssa kuljetusjärjestelmän tehostamiseksi Kuljetuskäytävähankkeiden edistäminen Puukuljetusten lisääminen ratakuljetuksilla Alueellisen tukijärjestelmän luominen ratakuljetuksia käyttäville yrityksille ja kumppanuussopimus liikennöitsijän kanssa Merenkurkun satamien välisen yhteistyön kehittäminen Radan liikennöinnin kehittämisessä ja kustannusten pienentämiseksi kannattaa tutkia mahdollisuudet liikennöidä Seinäjoen logistiikkakeskuksesta käsin, jolloin turhaa tyhjän junan/veturin käyttöä voidaan vähentää. Yksityisen liikennöitsijän saaminen hoitamaan Suupohjan radan liikennöintiä voi vähentää tavaroiden kuljetuskustannuksia. Lisätietoja Suupohjan ratayhteydestä: SITO Seinäjoki Kaskinen-radan parantaminen - Alueellisten vaikutusten ja vaiheittain toteuttamisen selvitys Lentoliikenne Matkustajamäärien kehitys Suomessa Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kotimaan lentokentillä laskeneet viimevuosien aikana Helsinki-Vantaata lukuunottamatta. Matkustajamäärien väheneminen on ollut erityisen voimakasta Turun, Porin ja Kokkola-Pietarsaaren kentillä. Maakuntalentokentistä lievää kasvua oli vain Rovaniemellä ja Ivalossa Suomen lentoliikennestrategia Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta lentoliikennestrategiaa. Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon toimenpiteistä. Lentoliikenne ja lentoasemaverkko nostettiin liikennepoliittisessa selonteossa yhdeksi 2010-luvun erityishaasteeksi. Lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Strategian tavoitteena on: selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä

28 24 arvioidaan maan lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa. Strategian valmistelu ja ohjaus Lentoliikennestrategian operatiivinen valmistelu tehdään projektiryhmässä, johon kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten lisäksi hallinnonalan virastojen ja Finavian edustajia. Projektiryhmän tehtävänä on analysoida viime vuosina tapahtunutta kehitystä, edessä olevia muutostekijöitä ja haasteita sekä valmistella tulevaisuuden toimintalinjat. Lentoliikennestrategian valmistelua ohjaa seurantaryhmä. Seurantaryhmään kutsutaan laajasti alan toimijoita ja organisaatioita. Seurantaryhmä kokoontuu seuraamaan ja ohjaamaan projektiryhmän teemoittain valmisteltuja pohjatekstejä. Kuulemistilaisuudet ja strategian aikataulu Strategiatyön osana järjestetään kuulemistilaisuuksia, joihin kutsutaan laajemmin muun muassa alueiden ja lentoasemakuntien sekä muiden sidosryhmien, kuten ammattijärjestöjen, edustajia. Lentoliikennestrategian on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Strategiasta annetaan väliraportti vuoden 2013 loppuun mennessä. Strategiatyö voi merkittävästikin vaikuttaa pienten lentokenttien asemaan ja jopa määrään valtakunnallisessa lentokenttäverkossa. Verkoston karsiminen vahventanee jäljelle jäävien kenttien liikennettä. Säätiöomisteisena lentokenttänä verkostomuutokset eivät koskisi Seinäjoen lentoasemaa Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien valtiontukien mahdolliset muutokset EU-komissio suunnittelee puuttuvansa pienten ja kannattamattomien lentokenttien saamiin valtionapuihin. Suomessa valtionapua saavat Mikkelin ja Seinäjoen lentokentät, joille uudet säännöt voivat merkitä kohtalon iskua. Muita Suomen pieniä lentokenttiä pidetään pystyssä voitoilla, joita valtionyritys Finavia saa Helsinki- Vantaan toiminnasta. Mikkelin ja Seinäjoen kentät eivät kuitenkaan kuulu Finaviaan. Uusien sääntöjen taustalla on EU:n kilpailuviranomaisten näkemys, että pienten kenttien tukeminen voi olla epäsuoraa tukea halpalentoyhtiöille, jotka keskittävät liikennettään suurten kenttien ulkopuolelle. Komissio on viime vuosina tarkkaillut etenkin halpalentoyhtiö Ryanairin käyttämille lentokentille suunnattuja tukia. Suunnitelman mukaan EU ei sallisi jatkossa julkisia toimintatukia lentokentille, joilla on alle 0,3 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Investointituet puolestaan kiellettäisiin kentille, joilla on alle 0,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Suomessa nämä rajat alittavat muut paitsi Helsinki-Vantaan ja Oulun lentokentät. EU-komissio on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen uudesta ohjeistuksesta, joka koskee pienten kenttien valtionapua. Lausuntoja pyydetään EU:n jäsenvaltioilta, lentoyhtiöiltä, lentokentiltä ja matkustajilta. Uusi ohjeistus voi astua voimaan ensi vuoden alusta. Mahdollisiin tukien leikkauksiin kaavaillaan kymmenen vuoden siirtymäaikaa. Tänä aikana mahdolliset elinkelvottomat lentokentät voisivat ajaa alas toimintaansa.

29 Mahdolliset Rengonharju-säätiön rakennejärjestelyt Suomen lentoasemista suurinta osaa (25 kappaletta) ylläpitää Finavia. Mikkelin lentoasemaa ylläpitää Mikkelin kaupunki ja Seinäjoen lentoasemaa Rengonharjusäätiö. Seinäjoen lentokentän omistajan, Rengonharju-säätiön, tehtävänä on vastata mm. kentästä, kiitoradasta, rakennuksista ja liikenneturvallisuudesta. Lentoyhtiöt taas vastaavat lentotoiminnasta. Rengonharju-säätiön perustivat paikalliset ilmailuharrastajat vuonna Myöhemmin säätiön hallinto jaettiin Seinäjoen alueen viiden kunnan kesken asukasluvun ja verotulojen perusteella. Säätiön omistavat Seinäjoen kaupunki (56,7 %:n osuudella), Lapua (13,2 %), Kurikka (12,3 %), Ilmajoki (10,7 %), Jalasjärvi (7,1 %). Seinäjoen lentoaseman liikennetoiminnan yhtiöittämistä harkitaan. Rengonharjusäätiön omaisuusarvot lentoasemalla, kiinteistöissä ja tekniikassa sekä valmiiksi kaavoitetuilla teollisuus- ja liikealueilla ovat merkittävät. Vahvan yhtiön syntyminen edellyttää myös yksityisten sijoittajien osallistumista. Kuntien vaikuttamismahdollisuus lentoaseman toiminnassa tulee säilymään, vaikka yksityinen omistus olisi enemmistönä. Yhtiöttämisen toivotaan parantavan toiminnan tehokkuutta sekä palvelutarjontaa sekä näin turvaavan lentoliikenteeseen liittyviä työpaikkoja. (Epari 2013) Merikuljetukset Suomen satamien suuryksikköliikenne Ulkomaankaupan tuotteiden jalostusasteen nousu ja kuljetusetäisyyden kasvu lisäävät tavarakuljetusten suuryksiköintiä, jossa tuotteet pakataan traileriin tai konttiin kuljetusta varten. Suomen ulkomaankaupan tonneista noin neljännes kulkee suuryksiköissä. Vuonna 2012 trailer-liikenteen ja muiden -suuryksiköiden tonneista (12 milj. tonnia) lähes 52 % kuljetettiin Helsingin sataman kautta (poislukien konttiliikenteen tonnit). Naantalin Turun ja Hangon osuus oli noin 44 % ja loput suuryksikköliikenteen (muu kuin konttiliikenne) tonneista kuljetettiin HaminaKotkan, Rauman, Oulun ja Kemin satamien kautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Suomen satamien konttiliikenteen tonnit sekä TEU-määrät vuonna Taulukko 12: Konttiliikenne suomalaisissa satamissa (Liikennevirasto 2013) NLC Seinäjoen vaikutusalueen satamien merikuljetukset NLC Seinäjoelta on lyhimmät maantie- ja rautatieyhteydet Kaskisten ja Vaasan satamaan. Yritysten satamavalintaan vaikuttavat maakuljetusetäisyyden lisäksi

30 26 satamien linjaliikenneyhteydet sekä mahdollisuudet käsitellä erilaista lastia. Suuryksiköissä (kontti, traileri) kuljetettavien, jalostusarvoltaan korkeampien tuotteiden kuljetusreitityksen ratkaisevat myös kuljetuksen kokonaishinta, kokonaiskuljetusaika, palvelun luotettavuus, hinnoittelun selkeys sekä kuljetuskapasiteetin saatavuus. Seinäjoen lähialueiden satamien yhteenlaskettu volyymi on 10 milj. tonnia vuodessa (Taulukko 13). Tästä merkittävimpiä virtoja ovat Kokkolan malmi- ja raakamineraalikuljetukset sekä raakapuukuljetukset Pietarsaaren ja Kaskisten satamien kautta. Satamien kautta on myös merkittävää kappaletavaraliikennettä sekä rorona että konteissa. Taulukko 13: Seinäjokea lähimpänä sijaitsevien satamien liikenne 2012 (tonnia vuodessa) (Liikennevirasto 2013). Kaskisten sataman kautta on sekä kappaletavara- sekä neste- ja kuivabulkliikennettä. Sataman meriliikenne oli vuonna 2012 yhteensä noin 0,9 miljoonaa tonnia. Raakapuun tuontia oli noin tonnia, sahatavaran vientiä tonnia, sellun vientiä tonnia ja kemikaalien tuontia noin tonnia. Kappaletavara, muu tavara ja lannoite-liikenne olivat noin tonnia sataman liikenteestä. Vaneria laivattiin Kaskisista noin tonnia. (Liikennevirasto 2013). Kaskisten sataman liikenne on lähinnä hakurahtiliikennettä. Viimeaikoina Kaskisten satama on myös aktiivisesti kehittänyt tulevaa linjaliikennettä Ruotsin kautta manner- Eurooppaan. NECL II-selvitykset Kaskisen liikenteen kehittämisestä: Logiwin Corridor cargo flow and passenger statistics. Logiwin Port Costs and Liner Ship Survey between Port of Kaskinen and Swedish Ports Vaasan satama on kehittynyt myönteisesti. Satamasta on käynnistynyt uusi säännöllinen RoRo-linjaliikenneyhteys Härnösandin kautta

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MNTIETÄ 5 RUTTIETÄ VR Group NLC-Seinäjoki (Nordic Logistic City) on moderni vihreä intermodaalikeskus. Tulemme laajentamaan lisäämään palvelu alueelle seuraavan kahden vuoden aikana.

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MNTIETÄ 5 RUTTIETÄ VR Group NLC-Seinäjoki (Nordic Logistic City) on moderni vihreä intermodaalikeskus. Tulemme laajentamaan ja lisäämään palveluja alueelle seuraavan kahden vuoden

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MegaHub Riihimäki Hämeenlinnantie Kinturintie Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 77 km Helsinki

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

SEINÄJOEN MAAKUNNALLINEN LOGISTIIKKA-ALUE

SEINÄJOEN MAAKUNNALLINEN LOGISTIIKKA-ALUE SEINÄJOEN MAAKUNNALLINEN LOGISTIIKKA-ALUE 12.3.2012 SEEK, Etelä-Pohjanmaan liitto 27.2.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT...2 2. LOGISTIIKKA-ALUEEN SIJOITTUMINEN JA TOIMIJAT...3 3. LOGISTIIKKA-ALUEEN

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Seinäjoen logistiikka alue

Seinäjoen logistiikka alue Seinäjoen logistiikka alue Logistiikka alueen aluevaraussuunnitelma Raportti 24.6.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 SEINÄJOEN LOGISTIIKKA ALUEEN ALUEVARAUSSUUNNITELMA Työn tavoitteet Laatia aluevaraussuunnitelma,

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot