Haja-asutuksen jätevesien hallinta Satakunnassa hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 Haja-asutuksen jätevesien hallinta Satakunnassa hankkeen loppuraportti

2 2 HANKKEEN TIEDOT Nimi: Haja-asutuksen jätevesien hallinta Satakunnassa Toteuttaja: Porin kaupungin ympäristötoimisto Toteutusaika: HANKKEEN RAHOITTAJAT Satakunnan TE-keskus, alueellinen maaseutuohjelma, ALMA, 70 % Satakunnan seutukunnat, 20 % Suorakanava Oy, 10 % HANKKEEN TOTEUTTAJAT Porin kaupungin ympäristötoimisto Rauman kaupungin ympäristövirasto Suorakanava Oy HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT Nimi: Toimipaikka: Toimialue: Nimi: Toimipaikka: Toimialue: Jaana Röytiö, Porin kaupungin ympäristötoimisto Rauman kaupungin ympäristövirasto Eteläinen Satakunta Jari Lagerroos, Porin kaupungin ympäristötoimisto Porin kaupungin ympäristötoimisto Pohjoinen Satakunta HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Hankkeen ohjausryhmänä toimi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen SATAVESI-ohjelman yhdyskunnat, haja- sekä vapaa-ajan asutus työryhmä, joka kokoontui hankkeen toteutusaikana 6 kertaa ja kerran hankkeen toteuttamisajan jälkeen. Ohjausryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Sihteeri Varapuheenjohtaja Reko Jukka, Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Joensuu Elina, Lounais-Suomen ympäristökeskus Antila Pekka, Satakunnan TE-keskus Dahl Juhani, Inhotun vesistön järjestely-yhtiö Forsman Leo, Poikeljärven vesiosuuskunta Hyssänmäki Hannu, Satakuntaliitto Kannisto Eija, Ulvilan kaupunki Koivukoski Johanna, Porin kaupungin ympäristötoimisto Lammila Jyrki, Lounais-Suomen ympäristökeskus Lanne Pauli, Puhdas Valkjärvi ry Lindfors Ismo, Porin Vesi Oksanen Juhani, Sääksjärvi-toimikunta Paavola Kaj, Biolan Oy Peltoniemi Tauno, Karvianjoen kalastusalue

3 3 Pohjavirta Jorma, Valkjärven vesiosuuskunta Rantanen Kauko, Iso-Lankkojärvi seura ry Ruohomaa Hannu, Porin Vesi Siekkkinen Tapio, Iso-Lankkojärvi seura ry Sillanpää Merja, Iso-Lankkojärvi seura ry Taimi Olli, Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Törmä Jukka, Karvian kunta Venho Esa, Kokemäen kaupunki Välimaa Heli, Noormarkun ja Pomarkun kunnat HANKKEEN ASIANTUNTIJARYHMÄ ELI NS. YDINRYHMÄ Ydinryhmä perustettiin hankkeen alussa hanketyöntekijöiden tueksi. Ryhmä kokoontui hankkeen toteutusaikana 8 kertaa. Ydinryhmän kokoonpano: Hepokorpi Rauno, Kiikoisten kunta Korpinen Juhani, Rauman kaupungin ympäristövirasto Koivukoski Johanna, Porin kaupungin ympäristötoimisto Lammila Jyrki, Lounais-Suomen ympäristökeskus Mäkitalo Markku, Noormarkun kunta Reko Jukka, Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Teponoja Pentti, Suorakanava Oy HANKKEEN KESKEISIMMÄT YHTEISTYÖTAHOT Blomroos Ari CWS Oy Elintarvikeketjun Vedet - hanke Esimerkki- ja työnäytöskohteet Hajavesi - hanke Honkajoen kylähanke HAMK Infratec Oy Jätevesien käsittelyjärjestelmien valmistajat KLARA Saariston puhtaanapito Oy Kokemäen, Huittisten ja Harjavallan jätevesihankkeet Koneyrittäjien liitto Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satavesi-ohjelma Länsi-Suomen kesäyliopisto Omat Vedet Paremmiksi - hanke Porin ammattiopisto/palveluopisto Porin kaupungin työväenopisto Porin Vesi Porin yliopistokeskus Pidä Saaristo Siistinä ry Rauman Mudaisten vesiosuuskunta Salaojakeskus

4 4 Saralehto Kai Satakunnan seutukunnat Satakylät ry SULVI Suomen Materiaalikonepalvelu Oy Suomen ympäristökeskus Ulvilan kylähanke Varsinais-Suomen Agenda, AHA 21 projekti SAAVUTETUT TAVOITTEET SUHTEESSA HANKESUUNNITELMAAN Hankkeessa edistettiin maaseudun jätevesihuollon infrastruktuurin kehittymistä ja parannettiin maaseudun asumisviihtyisyyttä ja elinympäristön laatua. Hankkeen kautta laadittiin jätevesiasetuksen mukainen suunnitelma kiinteistöjen jätevesien käsittelystä yhteensä 52 kohteelle, joista 7 oli yhden tai useamman kiinteistön yhteiskohde. Näistä 45 kohdetta rakennettiin hankkeen toteutusaikana ja lisäksi yksi kiinteistö liittyi vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Näiden vajaan viidenkymmenen kiinteistön osalta ympäristökuormitus pieneni oleellisesti parantuneen jätevesien käsittelyn johdosta ja samalla asumisviihtyisyys sekä elinympäristön laatu niiden osalta paranivat. Hankkeen järjestämien tiedotustilaisuuksien myötä osuuskuntamuotoinen jätevesien yhteiskäsittely aktivoitui ja sen myötä korostui myös kuntien ja vesihuoltolaitosten rooli maaseudun jätevesihuollon kehittäjänä. Usean kunta- ja kyläkohtaisen jätevesi-illan jälkeen kyläaktiivit lähtivät tosissaan pohtimaan keinoja kyläkohtaisen jätevesien käsittelyn toteuttamiseen. Hankkeessa on siis jo lyhyelläkin aikavälillä selkeästi edistetty maaseudun jätevesihuollon infrastruktuurin kehittymistä. Hanke edisti maaseudun suunnittelu-, lvi- ja maanrakennusyritysten toimintamahdollisuuksia. Hankkeen järjestämien koulutusten sekä tiedotus- ja teematilaisuuksien avulla maaseudun asukkaiden, ml. yrittäjien, jätevesien käsittelyä koskeva tietoisuus lisääntyi. Riittävien tietojen hankkimisen jälkeen, koulutuksiin osallistuneilla yrittäjillä oli aiempaa paremmat valmiudet laajentaa ja tehostaa toimintaansa, konkreettisina esimerkkeinä mm. olemassa olevien maanrakennus- ja lvi-alan yritysten toiminnan laajentaminen jätevesien käsittelyn toimialalle. Hanke tuki maaseudun asukkaiden maaseudulle jäämistä, maallemuuttoa sekä kiinteistöjen arvonsäilymistä. Lisääntyneen tietoisuuden ja parantuneen jätevesien käsittelyn johdosta, maaseudun asukkaat ovat ymmärtäneet, että jätevesien käsittelyn parantaminen nykymääräysten mukaiseksi on selkeä sijoitus ympäristölle ja kiinteistölle: jätevesien tehokkaampi puhdistaminen kuormittaa olennaisesti vähemmän ympäristöä ja toimivat sekä huolletut järjestelmät nostavat omalta osaltaan kiinteistöjen arvoa. Voidaankin todeta, että lisääntyneen jätevesitietoisuuden myötä asukkaiden elinkaariajattelu on lisääntynyt.

5 5 Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi hanke on tukenut Satakunnan maakuntasuunnitelmaa 2030, jossa tärkeänä kehittämisen painopisteenä on hyvä ympäristö menestymisen edellytys. Hyvän ympäristöön kuuluu olennaisesti pinta- ja pohjavesien suojelu ja edelleen jätevesien hallittu käsittely, joita on edistetty sekä tiedotuksen, että esimerkkikohteiden jätevesien käsittelyjärjestelmien saneeraamisten avulla. Koko maakunnan kattavana hankkeena Hajahanke on myös toteuttanut Satakuntaliiton, LounaisSuomen ympäristökeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen sopimukseen perustuvan Satakunnan vesistöohjelma SATAVESI :n tavoitteita laajojen ja kustannustehokkaiden, vesiensuojeluun liittyvien yhteishankkeiden toteuttamisesta. KESKEINEN TOIMINTA HANKKEEN TOTEUTUSAIKANA Jätevesi-illat, luennot ja teematapahtumat Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 84 erilaista tiedotus-, neuvonta- ja teematilaisuutta, joihin osallistui 5752 henkilöä. Keskeisimpiä tilaisuuksia olivat kylä- ja kuntakohtaiset ns. jätevesi-illat, joiden avulla jaettiin jätevesitietoutta pääasiassa kiinteistön omistajille. Kuva 1. Jätevesi-ilta Euran Honkilahdella Kuva 2. Kolmipäiväiseen Kelluva Käymälänäyttely -tapahtumaan osallistui yhteensä tuhatkunta kiinnostunutta.

6 6 Koulutukset Jätevesien käsittelyyn liittyviä koulutustilaisuuksia järjestettiin 11 kpl, joihin osallistui kaikkiaan 512 henkilöä. Kohderyhminä olivat ensisijaisesti suunnittelijat, urakoitsijat, kiinteistönvälittäjät, viranomaiset, jälleenmyyjät sekä vesiosuuskuntien ja kyläyhdistysten vastuuhenkilöt. Kuva 3. Pomarkkulaisen esimerkkikohteen asennustyön yhteydessä Hajahanke ja Koneyrittäjien Liitto järjestivät yhteistyössä urakoitsijakoulutuksen käytännön osuuden. Työnäytökset Hankkeen esimerkkikohteista viidellä kohteella järjestettiin jätevesijärjestelmän asentamisen yhteydessä työnäytös, johon kaikki asiasta kiinnostuneet olivat tervetulleita. Työnäytökset, joissa kävi yhteensä 260 henkilöä, pyrittiin sijoittamaan tasaisesti eri puolille Satakuntaa: Jämijärvi, Karvia, Köyliö, Pori ja Punkalaidun, joka kuului vielä vuonna 2004 Satakuntaan. Omien työnäytösten lisäksi laitevalmistajien järjestämiä. Kuva 4. Jämijärveläisellä kiinnostunutta. hanke oli maitotilalla mukana kahdessa työnäytöksessä, pidettyyn työnäytökseen jotka olivat osallistui 70

7 7 Esimerkkikohteet Hanke tarjosi satakuntalaisille kiinteistöille suunnittelutukea jätevesien käsittelyjärjestelmien saneeraamiseen siten, että yksi tai useampi kiinteistö sai hankkeen kautta suunnitelman veloituksetta sillä edellytyksellä, että järjestelmä saneerataan jätevesiasetuksen edellyttämään kuntoon hankkeen toteutusaikana, ts mennessä. Hankkeen käytössä oli viisi suunnittelijaa/suunnittelutoimistoa, jotka laativat eri puolille Satakuntaa jätevesiasetuksen mukaiset suunnitelmat yhteensä 52 kohteelle. Näistä 7 oli yhden tai useamman kiinteistön yhteiskohde. 45 kohdetta toteutettiin vuoden 2005 loppuun mennessä ja lisäksi yksi kiinteistö liittyi vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Neljän kohteen jätevesien käsittelyjärjestelmästä otettiin myöhemmin vesinäytteet järjestelmien puhdistustehokkuuksien selvittämiseksi. Kuva 5. Erään esimerkkikohteen suunnitelmaan sisältyvä asemapiirros. Hankkeen internet- sivut Hankkeen kaikki materiaali, mm. koulutusten luentomateriaalit ja osallistujien yhteystiedot, suunnitelmat, lomakkeet, seurannat, puhdistustulokset, käyttäjäkokemukset yms. koottiin hankkeen omille internet- sivuille Hankesivujen käyttäjien aktiivisuutta kuvaa Suorakanava Oy:n ylläpitämä seurantataulukko: esimerkkinä vuosi 2005, luku ilmoittaa käyntien määrää sivuilla kuukautta kohti. Tammikuu 3499 Helmikuu 3743 Maaliskuu 4102 Huhtikuu 5658 Toukokuu 6667 Kesäkuu 5746 Heinäkuu 4055 Elokuu 6283 Syyskuu 6960 Lokakuu 9717 Marraskuu Joulukuu 9529

8 8 Hankkeen internet- sivujen käyttäjistä vähintään puolet oli Satakunnan ulkopuolelta ja esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon sivuilla oli linkki hajahankkeen sivuille. Näin hankkeella oli myös valtakunnallista merkitystä. Hankkeen ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin hankesivujen Ajankohtaista palstalla, esimerkkinä lokakuu 2005: Jätevesi-ilta, Pori, Toukari Yleisötilaisuus, Länsi-Suomen kesäyliopisto, Rauma Pientalon puhdistamon esittely, Vampula Koulutustilaisuus kiinteistövälittäjille, Pori Jätevesi-ilta, Honkajoki Työnäytös, Karvia Kiinnostavimpia asioita hankesivuilla olivat jätevesijärjestelmän rakentamista koskeva 7-osainen juttusarja, Rauman Mudaisten vesiosuuskunnan seuranta-artikkelit, koulutuksiin osallistuneiden yhteystiedot, kysy - vastaamme palsta, lomakkeet, esimerkkikohteiden materiaalit, tiedotteet, työohjeet sekä hankeen loppuaikana järjestelmien käyttökokemukset ja puhdistustulokset. Viimeisimpinä aineistoina hankesivustolle lisättiin jätevesisanasto, jonka avulla selviävät useimmat jätevesien käsittelyn yhteydessä käytetyt termit, sekä Jaana Röytiön opinnäytetyönään tekemä kartoitus eri jätevesijärjestelmien rakentamiskustannuksista Satakunnassa ja muualla Suomessa. Muu tiedottaminen Hankkeen ajankohtaisista asioista tiedotettiin internet- sivujen lisäksi sanomalehdissä, radiossa ja TV:ssä. Hankkeen toteutusaikana laadittiin yhteensä 30 lehtiartikkelia, 20 verkkolehtiartikkelia Rakenna & Remontoi verkkolehteen, 7 radio- ja 3 TV haastattelua jätevesien käsittelyyn liittyvistä asioista. Kuva 6. Urakoitsijakoulutuksen lehti-ilmoitus

9 9 SAAVUTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET HANKKEEN AIKANA Hankkeessa saavutettiin ne tulokset, jotka hankkeelle oli asetettu Satakunnan TE keskuksen hyväksymässä hankesuunnitelmassa. Hanke työllisti kaksi projektisuunnittelijaa yhteensä 3,17 henkilötyövuotta. Hankkeen toiminnan myötä maaseudun asukkaita tiedotettiin jätevesiasetuksesta ja sen vaikutuksista sekä maaseudun yrittäjiä koulutettiin jätevesien käsittelyyn liittyvistä asioista. Koulutusta ja neuvontaa annettiin myös muille olennaisille tahoille, kuten viranomaisille, kiinteistönvälittäjille sekä jälleenmyyjille. Hankkeessa jaettiin myös kuivakäymälätietoutta pääasiassa erillisten teematapahtumien kautta. Kaikessa toiminnassa otettiin huomioon kuntien yhdenvertaisuus, ts. tilaisuuksia ja koulutuksia järjestettiin tasapuolisesti ympäri maakuntaa. Hanke tuki 52 ns. esimerkkikohteen jätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelua, minkä avulla järjestelmiä saneerattiin useilla kymmenillä kohteilla. Hankkeen toiminnan myötä osuuskuntamuotoinen jätevesien käsittely aktivoitui. Hankkeen toiminnalla vaikutettiin välittömästi arviolta parinkymmenen maaseudun yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen, esimerkkeinä toimintaansa laajentaneet maanrakennusurakointi- ja suunnitteluyritykset. Pidemmällä aikavälillä hankkeen toiminnalla tullaan tukemaan todennäköisesti useiden kymmenien yritysten toimintamahdollisuuksia. OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Jätevesiasetuksen voimaan tulon myötä maaseudun väestölle on tullut paljon uusia haasteita: vanhojen jätevesijärjestelmien saneeraaminen, elintarvikeyritysten jätevesihuollon erityisratkaisut, jätevesilietteen käsittely, yritystoimintojen elinmahdollisuuksien tukeminen, maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä uusimpien määräysten soveltaminen käytäntöön. Mm. näihin haasteisiin ja kysymyksiin vastauksia antamaan käynnistettiin vuoden 2004 alussa teemahanke, Haja-hanke. Hanke aloitettiin esiselvitysosiolla, jonka pohjalta lähdettiin toteuttamaan hankkeen varsinaista toiminnallista osuutta. Hankkeen tarpeellisuus Satakunnassa on helposti perusteltavissa: noin haja-asutuksen kiinteistöä 26 kunnan alueella ovat pitäneet huolta siitä, että tiedottamisen tarvetta on ollut riittämiin. Jätevesiasetuksen vaikutuspiirissä ovat olleet myös monet yrittäjät ja viranomaiset sekä kiinteistönvälittäjät. Hankkeen toteutusaika oli Satakunnan TE-keskuksen hyväksymän hankesuunnitelman mukaan hanke toteutettiin kahdella eri menetelmällä: Jalkautumalla kohderyhmien pariin. Hanke järjesti yhteensä 84 erilaista tiedotus- ja neuvontatilaisuutta sekä teematapahtumaa eri puolilla Satakuntaa. Pääasiassa tiedotustilaisuudet olivat kunta- ja kyläkohtaisia jätevesi-iltoja, joihin osallistui keskimäärin 68 henkilöä tilaisuutta kohti. Koulutukset järjestettiin kattavasti eri kohderyhmien tarpeet huomioon ottaen yksi- tai monipäiväisinä tapahtumina. Koulutusten pääkohderyhminä olivat lvi-suunnittelijat ja urakoitsijat, viranomaiset, kiinteistönvälittäjät, jälleenmyyjät sekä vesiosuuskuntien ja kyläyhdistysten vastuuhenkilöt.

10 10 Kuivakäymälätietoutta edistettiin mm. kahdella erillisellä teematapahtumalla. Lisäksi kuivakäymälätietoa sisällytettiin kuhunkin kunta- ja kylätilaisuudessa pidettyyn luentoon. Hanke tuotti ja levitti jätevesien käsittelyä koskevaa tiedotus- koulutus- ja neuvontamateriaalia. Yhtenä merkittävimmistä yksittäisistä neuvontamateriaaleista oli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema opas Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla. Hanke toimi yhtenä asiantuntijatahona oppaan toimituskunnassa. Opasta jaettiin pelkästään hankkeen toimesta noin 6000 kpl eri puolille Satakuntaa. Tiedottamalla jätevesien käsittelyn vaatimuksista, laitejärjestelmistä ja toteuttamisesta rakennusalan internet-sivustolla sekä Rakenna & Remontoi verkkolehdessä. Hankkeelle tehtiin heti alussa omat internet sivut, joihin kerättiin hankkeen toteutusaikana kaikki olennainen, jätevesien käsittelyä koskeva materiaali. Ajankohtaisista asioista pyrittiin tekemään aina erillinen artikkeli Rakenna & Remontoi verkkolehteen. Näiden portaalien informaatiojakelun piirissä on yksityisiä omakotitalojen sekä vapaa-ajanasuntojen rakentajia ja remontoijia, rakennusja lvi alan ammattilaisia ja opiskelijoita, alalle palveluita tarjoavia yrityksiä sekä viranomaisia. Joulukuussa 2005 Rakentaja.fi sivuston jäseniä oli yli ja verkkolehden tilaajia noin kpl. Hankkeen sivustoilla käyneiden määrä samana vuonna oli noin kävijää. Internet tiedottamisen ideana oli mahdollistaa moderni, maksuton ja paikallislähtöinen palvelu hankkeen eri kohderyhmille, mikä myös saavutettiin. Hankkeen sivustoilla kerrottiin mm. hankkeen ajankohtaisista tapahtumista ja lainsäädännön muutoksista, rahoituskanavista, tarvittavista lomakkeista, sekä erilaisista seurantakohteista. Esillä olivat myös hankkeen aikana järjestettyjen koulutusten luentomateriaalit sekä koulutuksiin osallistuneiden yritysten ja henkilöiden yhteystiedot kuntakohtaisesti listattuina. Yhtenä tärkeimmistä tiedotusaiheista olivat esimerkkikohteiden materiaalit aina kohteiden selvityksistä käyttökokemuksiin ja puhdistustuloksiin saakka. Yhteenveto Ohjausryhmän näkemyksen mukaan hanke on toteutunut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hanke on toiminut yhtenä merkittävimmistä SATAVESI -ohjelman teemahankkeista. Eri kohderyhmille on jaettu kattavasti tietoa sekä kentällä, että internetin välityksellä. Koska kyseessä on ollut maakunnallinen hanke, toiminnassa on huomioitu kuntien välinen yhdenvertaisuus, ts. kaikkia Satakunnan kuntia on pyritty palvelemaan mahdollisimman tasapuolisesti. Hankkeen toteutuneet kustannukset ja rahoitus ovat olleet tukipäätöksen mukaiset ja hankkeen raportoinnit ja maksatukset on tehty hyväksyttävästi. Hanke on luonut hyvät edellytykset jatkotoiminnalle, jonka nopea käynnistäminen olisi ehdottoman tärkeää kohderyhmien tarpeiden kannalta, esimerkkeinä maanrakennusurakoitsijoiden ja jätevesiyhtymien perustamista harkitsevien tahojen kouluttaminen ja opastaminen.

11 11 HANKKEEN OMA ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSISTA JA TULOKSISTA Hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kahden projektityöntekijän palkkaaminen oli ehdottoman tärkeää. Hankkeen toimialueena oli koko Satakunta, jossa haja-asutusalueilla on yhteensä noin vakituista ja vapaa-ajan asuntoa. Jo jätevesiasetuksen tuoma informaatiotarve oli niin suurta, ettei siitä olisi edes välttävästi selvinnyt yhden työntekijän voimin. Toimialueen jakaminen kahtia, eteläiseen ja pohjoiseen Satakuntaan, sekä toimipaikkojen sijoittuminen Raumalle ja Poriin, osoittautuivat onnistuneiksi ratkaisuiksi. Tiedon jakamisen ja koulutuksen tarve oli suurta koko hankkeen toteutusajan, painottuen vuoteen Tiedotus-, neuvonta- ja koulutustapahtumien avulla tavoitettiin konkreettisesti noin 6500 satakuntalaista. Ja kun tuohon lisätään vielä internetin, lehtien, radion ja TV:n välityksellä tietoa saaneiden määrä (jota on tarkkaan mahdoton arvioida), voidaan todeta, että hanke onnistui tavoittamaan merkittävän osan kohderyhmästään, satakuntalaisista haja-asutusalueiden asukkaista. Valtakunnallisesti ajateltuna hankkeen internet sivujen käyttäjämäärä nousi huikeasti vuoden 2005 lopulla, todennäköisesti jätevesijärjestelmän rakentamishanketta käsittelevän juttusarjan aloittamisen ansiosta. Koko vuoden 2005 aikana hankesivuilla kirjattiin olleen noin käyntiä. Ne osoittavat omalta osaltaan kansalaisten selkeästi lisääntynyttä kiinnostusta jätevesiasioita kohtaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeessa saavutettiin ne tulokset, jotka hankkeelle oli asetettu hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Negatiivisena asiana oli se, että juuri kun pyörät saatiin pyörimään, hanke jouduttiin päättämään. Vuoden 2006 sekä sen jälkeisten vuosien yhtenä keskusteluaiheena tulee varmasti olemaan, riittävätkö kuntien viranomaisten ja kouluttavien tahojen resurssit vastaamaan tiedon ja koulutuksen tarvetta? HANKKEEN SYNNYTTÄMÄT JATKOTOIMENPITEET Hankeen toiminta sai paljon positiivista palautetta. Vastaavanlaiselle koko maakunnan tai vähintään seutukunnan kattavalle hankkeelle olisi selkeästi tarvetta. Jätevesiasetuksen antamaa 10 vuoden siirtymäaikaa on jäljellä vajaa 8 vuotta eli kysymyksiä riittää ja koulutusten tarve on edelleen suuri, mm. urakoitsijoilla ja suunnittelijoilla. Maaseudun asumisviihtyisyyden, yritystoiminnan sekä elinympäristön laadun kannalta uuden hankkeen käynnistäminen olisi välttämätöntä. HANKKEEN AIKANA TUOTETTU MATERIAALI Painetut tiedotteet 4 kpl Hanke-esite Jätevesiasetus ja sen käytännön vaikutukset Jätevesiasetus ja loma-asunnot Tiedote kiinteistönvälittäjille Työohjeet 3 kpl Kompostikäymälän rakentaminen Vähäisten pesuvesien imeyttäminen Vähäisten pesuvesien suodattaminen Lehtiartikkelit 30 kpl

12 12 Verkkolehtiartikkelit ja tiedotteet 20 kpl Koulutusaineistot 11 kpl Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla opas Rullaseinät 4 kpl + sama materiaali julisteina kaikkiin Satakunnan kuntiin Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn suunnitelma, 52 kpl Hankkeen omat internet-sivut ESIIN TULLEET ONGELMAT HANKKEEN TOTEUTUKSESSA Ainoa seikka, jota voidaan pitää ongelmana hankkeen toteutuksessa, oli hankkeen liian lyhyt toteutusaika suhteessa asian laajuuteen ja hankkeen tarjoamien palvelujen kysyntään (vrt. hankkeen oma arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista). HANKKEEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET HANKKEEN AIKANA Satakunnan TE-keskuksen antaman päätöksen mukaan hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat euroa. Palkat ja sivukulut ,21 Ostopalvelut ja palkkiot ,12 Matkakulut ,48 Vuokrat ,96 Muut kustannukset (mm. toimistokulut) ,89 Vastikkeettomat työt hankkeen hyväksi ,07 Bruttomenot yhteensä ,73 Tulot (vähennetään) 0 Nettomenot yhteensä ,73 HANKKEEN TOTEUTUNUT RAHOITUS HANKKEEN AIKANA Yhteensä TE-keskus ,51 Seutukunnat ,15 Suorakanava Oy, rahoitus Suorakanava Oy, ,07 vastikkeeton Rahoitus yhteensä ,73