Kotitilalta1/2013. LSO ja HKScan. juhlivat sataa ensimmäistä vuottaan s Investoinnit liikkeelle tänä vuonna s. 4 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta1/2013. LSO ja HKScan. juhlivat sataa ensimmäistä vuottaan s. 16 22. Investoinnit liikkeelle tänä vuonna s. 4 5"

Transkriptio

1 Kotitilalta1/2013 LSO ja HKScan juhlivat sataa ensimmäistä vuottaan s Investoinnit liikkeelle tänä vuonna s. 4 5 Maitotila arvostaa joustavaa kumppania s

2 pääkirjoitus MARKKINAKATSAUS Tulevaisuus tehdään joka päivä Tuottajien investoinnit ketjuun ovat avainroolissa. Maailman ruoan tarve kasvaa voimakkaasti. Maataloutta on kehitettävä yhä tehokkaampaan ja samalla kestävään suuntaan. Koko elintarviketuotannon ketjussa korostuvat arvot, eettisyys ja moraali. Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle on tärkeää turvata monipuolinen toiminta-alue. Myös meidän on osallistuttava maapallon lisääntyvän väkimäärän ruokkimiseen. Toimintamme säilyttäminen on sekä eettisesti että moraalisesti oikein, vaikka tulevaisuuden turvaamiseksi pitää tehdä koviakin ratkaisuja. Meillä on oltava syvä kokonaisnäkemys toimialan kehityksestä jopa vuosikymmenen päähän. Jos elää vain tässä hetkessä, on koko ajan myöhässä. Nyt on pohdittava, kumpi on enemmän oikein: tehdä päätöksiä, joiden seurauksena joudutaan irtisanomaan työntekijöitä ja supistamaan toimintaa, vai jättää päätökset tekemättä, jolloin uhkana on koko toiminnan lopettaminen muutaman vuoden kuluttua. Ilman jatkuvia ja korjaus- ja uusinvestointeja tuotantokoneisto kuitenkin rapistuu, ja hetken päästä investointikynnys voi kohota liian korkeaksi. Liharaaka-aineen saatavuuden varmistamisessa tuottajien investoinnit ketjuun ovat avainroolissa. Investointeihin tarvitaan rahaa, mutta myös selkeää näkemystä markkinoiden ja hintojen kehityksestä sekä tuotantoa säätelevistä ehdoista. Viljan hintaan on tullut pysyvä korotus, ja siihen koko maailman on aika tottua. Kalliimpi vilja vaikuttaa oleellisesti lähes kaikkiin elintarvikkeisiin ja sitä kautta ruoan hintaan. Uskon kuitenkin, että suomalainen elintarvike- ja lihateollisuus selviytyy voittajana, kun laadukkaaseen ja innovatiiviseen alkutuotantoon panostetaan systemaattisesti. Alkutuotannon ja teollisuuden hyvä yhteistyö varmistaa molemmille kehittymisen mahdollisuudet. Terveisin, Veli-Matti Jäppilä SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Kasvatuspaikkoja tarvitaan lisää 4 Investointitukea rakentamiseen 6 Uudet tuulet puhaltavat Pohjolaisella 9 Uusi vuosi tuo muutoksia sikagenetiikkaan 10 Sikatulokset kehittyneet hyvin 12 Tarkka työ on vuoden tuottajalle sydämen asia 14 LSO Osuuskunnan ja HKScanin historialliset 100 vuotta 16 Kilpailuetua alkutuotannon yhteistyöryhmillä 23 Korhosen maitotila kehittyy reippain askelin 24 Laatusonnit kirivät 26 Hanke herättää kehittämisen halun 28 Broilerimunittamossa avoimet ovet 30 Miten varautua rehun hintaralliin? 31 Terveiset tuottajapäiviltä 32 Pihvi on aina pop! 34 Rypsiporsas Top Chef -kokkien käsittelyssä 36 Hankintamiesten matkassa 38 Snabbt och kort 39 Kannen kuva: Merja Ojala Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 14. Siantuotannossa toiveita paremmasta Vuosi 2012 oli monella tapaa mieleenpainuva. Sianlihan kulutus ylitti tarjonnan ensimmäistä kertaa 30 vuoteen ja tuottajahinta nousi viidenneksen. Odotettua kannattavuuden paranemista ei saavutettu, koska tuotantokustannukset karkasivat käsistä; esimerkiksi rehukustannus nousi vuoden aikana neljänneksen. HK:n suunnitelma tilanteen parantamiseksi oli säännölliset hinnankorotukset. Kustannusten nousu söi kuitenkin niiltä tehon. Ennusteet vuodelle 2013 lupaavat parempaa. Vaikka hintataso on Euroopassa vuoden lopussa laskenut, hin- Rehutilanne näkyy vasikkamarkkinoilla Naudanlihantuotannossa tuotannon pitkästä aikajäänteestä johtuen tiloilla tehdyt päätökset heijastuvat ketjun toimintaan pitkään. Keväällä 2012 rehuviljan saatavuusongelmat ja heti perään kesän ongelmat rehuntuotannossa saivat aikaan notkahduksen nuoren naudan päiväkasvuissa. Keväästä eteenpäin rehuviljan määrää ruokinnassa pudotettiin monella tilalla. Kasvatusajat ovat venyneet ja sitä Broileri kasvaa tasaisesti Vuoden suurimmat pyhät ovat takana ja arki on alkanut. Broilerilla on takanaan mielenkiintoinen kasvun vuosi. Tässä vaiheessa kaikkia vuoden 2012 tunnuslukuja ei ole vielä käytettävissä, mutta hyvältä näyttää. Markkinoille on tulossa kilpailukykyisiä kuivikevaihtoehtoja. KUVA: HK Agri Alkaneena vuonna broilerinlihan kulutuksen ennakoidaan kasvavan kolmisen prosenttia. Suomessa kulutus kasvaa muita EU-maita nopeammin, osasyynä on, että kulutuksemme on vielä alemmalla tasolla. Pääsiäinen vaikuttaa kysynnän kannalta hyvältä ja siihen tullaankin varautumaan haudonnoilla niin, että teurastukset ajoittuvat kulutushuipun mukaan. Siipikarjalihan kilpailukyky muihin lihavaihtoehtoihin nähden paranee johkautta kasvatuspaikkoja uusille vasikoille ei ole vapautunut riittävän nopeaan tahtiin. Meille tarjotaan enenevässä määrin vasikoita välitettäväksi ja uusin kasvattamohankkeisiin riittää hyvin vasikoita. Nuoren naudan tuottajahinnassa on ollut viimeisen vuoden aikana positiivinen vire. Toivomme tämän myönteisen kehityksen saavan investointihankkeita käyntiin. Sami-Jussi Talpila tojen odotetaan vahvistuvan kevään mittaan ja vuoden edetessä. Rehujen hinnat ovat tasaantumassa ja odotettavissa on jopa hiukan laskua. HK Agri vei viime vuonna onnistuneesti läpi tuotantosopimusten uudistuksen. Porsas- ja lihasikatuotannon tasapaino on jo lähellä. Tänä vuonna jatkamme verkostojen rakentamista ja vahvistamme tasapainoa edelleen. Sikagenetiikan vaihto tuo oman lisänsä vuoden tuotantoon. Lisäksi odotamme paljon hyviä kehitysideoita käynnistyviltä alkutuotannon kehitysryhmiltä. Olli Paakkala Nuoren naudan tuottajahinnassa on viimeisen vuoden aikana ollut positiivinen vire. tuen tehokkaasta tuotantoketjusta ja hyvästä rehumuuntosuhteesta. Vaikka odotukset tuotantokustannusten alenemiselle ovat suuret, kovin nopeita muutoksia ei ole näköpiirissä. Kuivikepulan kanssa on pärjätty ja markkinoille on tulossa kilpailukykyisiä vaihtoehtoja turpeelle. Alkanut vuosi ja vuodet näyttävät, ovatko ne todellisia, kustannustehokkaita ja eläinten hyvinvoinnin kannalta oikeita mahdollisuuksia. Jarmo Seikola 2 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/2013 3

3 Kasvatuspaikkoja tarvitaan lisää HK Agri aikoo kasvattaa hankintaosuuttaan naudassa ja odottaa emakoiden tuottavuuden nousun tuovan lisää sikakiloja. Siksi yhtiö kantaa huolta kasvatuspaikkojen riittävyydestä. Myös broileriketjussa on kehittämistarpeita. Teksti Raila Aaltonen Piirros Kati Kelo HK:n lihaketjun alkupää rakentuu lihantuottajien päätösten varaan. HK Agrin toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilän mukaan yksittäisten lihatilojen päätösten painoarvo kasvaa samalla kun maanviljely ja kotieläintuotanto nousevat yhä strategisempaan asemaan kaikkialla maailmassa. HK:lla on vahva intressi saada lisää nuoren naudan kasvatuspaikkoja erityisesti Itä-Suomeen, Jäppilä sanoo. Myös lihasikainvestointeja tarvitaan, sillä viime vuosina kasvatuskapasiteettia on poistunut tuotannon lopettamisten myötä. Haasteena on myös vahvistaa ketjua siten, että nykyisillä lihasikapaikoilla tuotettaisiin vuodessa täysi määrä teuraita. Lisäksi emakoiden keskituotoksen huomattava nousu vaatii lisäämään välikasvatuskapasiteettia. Lisää nautaa maitotiloilta Suomessa tuotetaan noin 80 miljoonaa kiloa naudanlihaa vuodessa. Vaikka emolehmien määrä on selvästi kasvanut, on naudan kokonaistuotanto vahvasti kytköksissä lypsylehmien määrään. Koska lehmien määrä pysyy suunnilleen ennallaan, ei lihantuotantoonkaan odoteta suuria muutoksia. Jäppilän mukaan HK Agri aikoo kasvattaa hankintamääräänsä kolmessa vuodessa viidenneksen. Tärkeänä kasvualueena yhtiössä nähdään Itä-Suomi, jossa HK jäi viime vuoden lopulla ainoaksi nautaa teurastavaksi yritykseksi. Nuoresta naudasta noin neljäsosa tulee tällä hetkellä maitotiloilta. Näistä vasikoista HK aikoo kilpailla tiukasti. Kotimaisen lihan riittävyys on HK:lle ratkaisevan tärkeää, sillä yhtiö on sitoutunut käyttämään tuotteissaan yksinomaan kotimaista lihaa. Uusia kasvatuspaikkoja tarvitaan, sillä erikoistuneessa naudantuotantoketjussa jokaiselle maitotilalla syntyvälle vasikalle on oltava toimitusosoite 2-3 viikon sisään. Aiemmin vasikkavälityksessä oli pelivaraa parikin kuukautta, Jäppilä huomauttaa. Huomio välikasvatukseen Sianlihassa HK-ketjun tavoitteena on hallittu, tasainen kasvu ja ketjun tasapaino porsastuotannon ja lihasikatuotannon kesken. Tavoite on realistinen, Kasvu tulee pääosin emakoiden tuottavuuden parantumisesta. vaikka sianlihan tuotanto on Suomessa kääntynyt laskuun. Kasvu tulee pääosin orgaanisesti, eli emakoiden tuottavuuden parantumisen kautta, Jäppilä sanoo. Lihasikainvestointien lisäksi erittäin tärkeän kehittämiskohde sikaketjussa onkin hänen mukaansa porsaiden välikasvatus. Kun emakoiden keskituotos on parempien käytäntöjen ja uuden, tuottoisamman eläinaineksen myötä kohonnut, ovat emakkosikaloiden vieroitusosastot käymässä ahtaiksi. Yksi tapa ratkaista haaste on rakentaa välikasvattamoja lihasikaloiden yhteyteen. Tällaisia on toteutettu jo muutamilla tiloilla. Toinen vaihtoehto on vieroitettujen porsaiden kasvatuttaminen sopimustilalla, joka myy porsastuottajalle porsaiden hoitotyön ja saa korvauksen myös porsaille sopivasta kasvatustilasta. Myös sikaketjussa jokaiselle syntyvälle porsaalle on oltava kasvatuspaikka tiedossa ruuhkien välttämiseksi. Jäppilän mukaan lihasikapaikkojen määrä on nykyisellään lähes riittävä, ja varsinainen uusinvestointien tarve pieni. Nykyisillä lihasikapaikoilla voisi kasvattaa jonkin verran enemmän teuraita. Hinta-asiat ovat kehittymässä hyvään suuntaan ja toivon, että parempi kannattavuus kannustaa nekin tilat pitämään lihasikapaikat täynnä ympäri vuoden, jotka nyt kasvattavat vain yhden parttian vuodessa, Jäppilä toteaa. Korvausinvestointeja tietysti tarvitaan jollain aikavälillä lihasikapuolellakin. Untuvikot edullisemmin Broileriketjun toimintatapa eroaa paljossa muusta lihantuotannosta. Untuvikkoja haudotaan tarkasti broilerikasvattamoiden tarpeen mukaan, ja poikaset kuljetetaan loppukasvatustiloille heti kuoriutumisen jälkeen. Jäppilän mukaan broileriketjun kehittämishaasteet kohdistuvat etenkin tiloille, jotka tuottavat broileripoikasiksi haudottavat munat. Tuotantotapoja pitää edelleen yhdenmukaistaa ja pelisääntöjä tarkentaa. Munittamoiden tuotantokustannukset ovat jääneet liian korkeiksi. Loppukasvatusketjussa olemme kilpailukykyisiä verrattuna esimerkiksi Tanskaan. Sitoutuminen ratkaisee Kasvattamoinvestointeja on monenlaisia, mutta tietyt piirteet ovat yhteisiä hankkeen onnistuneesti toteuttaneille yrittäjille. Menestyjiä yhdistää ennen kaikkea halu olla täysillä mukana kotieläinketjussa. Tärkeitä tekijöitä ovat myös hyvä tuotannollinen osaaminen ja oman toimenkuvan selkeä määrittely investointihankkeessa. Johtamisen tärkein asia on tietää, mitä kannattaa tehdä itse ja mistä maksaa ulkopuoliselle, muistuttaa Jäppilä. Päätös yksikkökoosta on hyvin tilakohtainen asia: yrittäjä päättää, monelleko henkilölle lihantuotannosta halutaan työtä. Lisäksi käytettävissä oleva peltoala sanelee ratkaisuja. Päätöksen synnyttyä HK Agri tarjoaa lihantuottajalle onnistumisen eväitä. Jäppilän mukaan esimerkiksi verkostoitumisen mahdollisuudet kannattaa katsoa yhdessä HK:n kanssa. HK Agrin asiantuntijoita kannattaa käyttää rakennussuunnitteluun ja rahoituksen vaihtoehtojen pohdintaan. Tuotannon hiomiseen on myös tarjolla osaavaa apua. Tulokset ovat parantuneet etenkin siantuotannossa Optipossu -ohjelmiemme avulla huomattavasti. Tuottavuuden nousua on seurattava yhä tarkemmin, kustannusseurantaa ei saa unohtaa, Jäppilä sanoo. 4 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/2013 5

4 Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja Tänä vuonna myönnetään investointitukia kotieläinrakentamiseen pian päättyvän ohjelmakauden ehdoilla. Tulevat ratkaisut investointien tukemisesta ovat auki. Investointituen hakeminen on nyt ajankohtaista. Tämän vuoden viimeinen hakuaika on syksyllä. Tukea saaneet hankkeet on toteutettava tämän ja ensi vuoden aikana. Investointitukea rakentamiseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Tämän ohjelmakauden aikana voi hakea investointitukea muun muassa nautakarjan, sikojen ja lihasiipikarjan rakennuksen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Hakuajat Maatalouden rakennetukihakemus (nro 2314) liitteineen jätetään ely-keskukseen ilmoitettuna hakuaikana. Nyt on käynnissä vuoden toinen hakuaika, joka päättyy Kolmas hakuaika on ja viimeinen ajoittuu syys lokakuulle ( ). Ely-keskus tekee maatilainvestointien tukipäätökset kunkin hakuajan päättymisen jälkeen. Viimeisenkin hakukierroksen kaikki päätökset pitää tehdä vuoden Tukimuodot ja tuen enimmäismäärät A- ja B-tukialueet Korkotukilainaa enintään, % Korkotukea enintään, % Avustusta enintään, % Lypsy- ja nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Muut tukialueet Lypsy- ja nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Avustuksen enimmäismäärää voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä, kun hakija on alle 40-vuotias ja pitänyt tilaa alle viisi vuotta aikana, joten investointitukihakemuksen tulisi jo hakemusta jätettäessä sisältää kaikki tarvittavat liitteet. Lupa-asiat Investointitukikelpoisille kotieläinrakennuksille tarvitaan aina voimassa oleva ympäristölupa, ja lupapäätöksen tulee olla investointitukihakemuksen liitteenä. Ympäristölupaa onkin haettava nyt keväällä, jos aikoo ehtiä investointitukien syksyn hakuun. Myös rakennuslupa tarvitaan investointitukea haettaessa. Tukimäärät Investointituen enimmäismäärä tilaa kohti on euroa kolmen vuoden aikana. Kahden nuoren maatalousyrittäjän yhteishankkeessa kokonaistukimäärä voi olla euroa. Mikäli tu- kea hakee vähintään kolme maatalousyrittäjää yhdessä, tuki voi olla maksimissaan miljoona euroa. Investointituki on merkittävä varsinkin nuorille viljelijöille, sillä heillä avustusprosentti on 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muilla viljelijöillä. Nuoreksi viljelijäksi katsotaan tuen ehdoissa alle 40-vuotias maatalousyrittäjä, jolla tilanpidon aloittamisesta on alle viisi vuotta. Rakentamisaika Kuva Kimmo Haapanen Rakentamisaika on pääsääntöisesti kaksi vuotta tukipäätöksen tekemisestä. Ely-keskuksen ennakkotiedon mukaan viimeinen maksatushakemus päättyvän ohjelmakauden tuille on jätettävä kuitenkin viimeistään Tämä tarkoittaa investointitukea saavien kotieläinrakennuksien rakentamista tämän ja ensi vuoden aikana. HK Raksa on kokonaispaketti rakentamiseen HK Raksa on rakentajan avuksi kehitetty palvelu. Avustamme sika- tai broilerituottajaa investoinnin toteutuksessa suunnittelun alusta tuotannon käynnistykseen asti. Nautatiloille tarjoamme rakennussuunnittelupalveluja. Suunnittelu aloitetaan hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelma sisältää keskeiset asiat, kuten eläinmäärä lähtötilanteessa ja laajennuksen jälkeen, alustava rakentamisaikataulu, suunnitteluaikataulu, tilan työvoima, lannanlevitykseen käytettävissä olevat pinta-alat, ruokintajärjestelmä, karsinatyypit ym. Luonnossuunnitteluvaiheessa päätetään sikalan tuotantoprosessiin eniten vaikuttavat asiat sekä noin 90 prosenttia toimivan sikalan investointikustannuksista. Tässä vaiheessa laskemme alustavan kustannusarvion kannattavuuslaskelmia ja varsinaista rakentamispäätöstä varten. Yhteistyökumppanimme piirtää luonnossuunnitelman pohjalta pääkuvat ja laskee kustannusarvion investointitukihakemuksen liitteeksi. Rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelun toteutamme niin ikään yhteistyökumppaneiden kanssa. Ympäristölupa pitää hakea hyvissä ajoin, koska lupakäsittely kestää nopeimmillaankin muutamia kuukausia. Rakennusluvan käsittely puolestaan on melko nopeata. Avustamme 6 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/2013 7

5 Neuero NL 7/5 132 m 3 NL siiloihin saatavissa ns. tuulettuva/ jäähdyttävä pohja -> kysy tarjous! Neuero ruuvikuivaussiilot tn Täydelliset paketit sis. puhaltimet ja lämmittimet, myös asennettuna Neuero NLT 5/8 114 m ,- Siilo omilla jaloilla ja kartiopohjalla 100% sinkitty rakenne Neuero NLM 2/9 ulkorehusiilo 3990,- 14,4 m 3 /11,2 tn 100 % sinkitty rakenne Siilotyhjennysruuvit alk. 990,- Saksalaista laatua viljan varastointiin ja käsittelyyn Hinnat alv. 0% 5900,- Kestävä sinkitty rakenne Halk mm, 2,2 kw - 5,5 kw Neuero GK120 6,5m 1.990,- Kätevä siirtoruuvi pyörillä, 3 kw Meiltä myös: viljalietsot, elevaattorit, esipuhdistimet, lajittelijat, eräsekoittimet, myllyt Hinnat alv 0% +toim kulut. Myynti: Etelä-Suomi: Olli Nykänen p Itä-ja Länsi -Suomi: Kaavintie , 5, Kaavi Pohjois-Suomi: Osaurakat sovitetaan yhteen työmaakokouksessa. Kysy lisää HK Raksa -palvelusta kenttäedustajaltasi tai Kimmo Haapaselta. viljelijää lupahakemusten ja liitteiden tekemisessä ja rakennusteknisten asioiden hoitamisessa lupaviranomaisten kanssa. Rakentamisen ja suunnittelun yleisaikataulu sovitaan tuottajan kanssa. Tärkeätä on päättää, milloin varsinaiset rakennustyöt aloitetaan sekä milloin sikalaan tulee ensimmäiset siat. Näiden peruspäivien ympärille laadimme tarkat toteutusaikataulut. Noin puoli vuotta ennen varsinaisen rakennustyön aloittamista HK Agri kysyy tarjoukset mm. rakennustyöstä, materiaaleista, sikalan tekniikasta, lämpö- ja vesiurakasta, sähkötöistä ja maanrakennuksesta. Saaduista tarjouksista tuottaja valitsee kokonaisuutena edullisimman. Sitten käydään urakkaneuvottelut, joiden jälkeen sovitaan kirjalliset urakka- ja kauppasopimukset. Varsinainen rakentamistyö jaetaan selkeisiin osakokonaisuuksiin; maanrakennus, perustus ja lantakourut, seinät, katto, lattiat, sikalan tekniikka, lämpö- ja vesityöt, sähkötyöt. Jokaiselle osakokonaisuudelle laadimme oman toteutusaikataulun. Työmaakokouksia pidetään rakentamisaikana säännöllisesti, useimmiten 2 4 viikon välein. Kokouksessa ovat läsnä rakennuttaja (viljelijä), suunnittelijat ja urakoitsijat. Työmaakokouksessa sovitetaan yhteen työmaan lukuisat osaurakat ja sovitaan seuraavaan kokoukseen mennessä tehtävät työt. Kuva: Kimmo Haapanen Asiantuntijat laativat jokaiselle työvaiheelle maanrakennuksesta sähkötöihin oman aikataulun. Uudet tuulet puhaltavat Pohjolaisella Vanha sikala sai viereensä uudisosan Pohjolaisen tilalla Huittisissa. Nyt porsaita tulee kasvamaan joka toinen viikko ja lihatiliä tulee viikoittain. M arko Pohjolainen aloitti nykyisen broilerin ja sikojen kasvatukseen erikoistuneen tilan viljelyn Tilalla on kasvatettu lihasikoja vuodesta 1977 ja broilereita vuodesta Broilerihalleista viimeisin valmistui Marko viljelee 110 hehtaarin alalla puolet rehuohraa ja toisen puolen rehuvehnää. Voimaperäisessä kotieläintaloudessa lähtökohtana on syöttää itse kasvatettu vilja sioille ja broilereille. Silti rehuviljaa pitää ostaa runsaasti oman sadon lisäksi. Tilansa jatkuvan kehityksen turvaamiseksi Marko aloitti sikalan laajennuksen rakennustyöt toukokuussa Sikalan laajentamisen lähtökohtana oli vanhan sikalan vesikaton korjaaminen. Samalla tuntui järkevältä levittää sikalaa uusilla osastoilla, kertoo Pohjolainen. Vanhan sikalan osastoiminen ja ruokintakoneen uusiminen mahdollistuivat laajennuksen myötä. Kaikki uudet osastot ovat nyt käytössä ja ensimmäiset teuraat lähtevät helmikuun puolivälissä. Vanha osa päivittyi samalla 1970-luvulla rakennettu sikala on tyypillinen pitkä rakennus, jossa on ollut 950 sikaa yhdessä osastossa. Laajennus tehtiin vanhan viereen siten, että entinen ulkoseinä on uuden kokonaisuuden keskikäytävän seinänä. Maksatukset sujuivat nopeasti sikalan valmistumisen tahdissa. Toimiva karsinan malli, lattialämmitys ja oikein tehty ilmanvaihto ovat antaneet puhtaat ja helppohoitoiset karsinat, sanoo Marko Pohjolainen. Vanhan sikalan keskelle rakensimme poikittaisia väliseiniä, jolloin saimme keskelle jatkokasvatus- ja sairasosaston. Päätyihin jäi noin 360 ja 250 sian osastot, Pohjolainen kertoo. Laajennusosassa on kuusi kasvatusosastoa rakennuksen harjaan nähden poikittain. Uusissa osastoissa on 12 karsinaa. Karsinat ovat tyypillisiä väliaitaruokintakarsinoita, joiden lantakouru on seinän vieressä. Karsinat ovat 2,6 metriä leveitä ja 5 metriä pitkiä. Kasvatusosaston leveys on 11 ja pituus 15,6 metriä. Jokaiseen karsinaan sopii 12 lihasikaa, joten osastolla on 144 sikaa. Investointitukea rakentamiseen Sikalan laajentamiseen ja peruskorjaukseen saa investointitukea, joka koostuu avustuksesta ja korkotukilainasta. Investointitukea kannatti hakea ja maksatukset sujuivat nopeasti sikalan valmistumisen tahdissa. Sain investointiavustusta 15 prosenttia hyväksytystä kustannusarviosta ja 70 prosenttia korkotukilainaa. Pohjolaisen mukaan laajennuksen perustamistyöt maksoivat budjetoitua enemmän, koska seinät pitikin perustaa paalutuksen varaan. Muilta osin kustannusarvioon ei tullut ylityksiä. Verkostoituminen varmistaa porsaan Sikalan tehokkaan tuotannon edellytyksenä on keskeytyksetön toiminta. Porsaiden saanti tasaisesti joka toinen viikko onnistuu vain etukäteen sopimalla. Sikalaani tulevat porsaat syntyvät Emomylly Oy:ssä. Osastojen täyttö säännöllisesti tasoittaa sikalan viikoittaisen työmäärän ja sen ansiosta lihatiliä tulee joka viikko, kertoo Pohjolainen. Teksti ja kuva Kimmo Haapanen 8 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/2013 9

6 Uusi vuosi tuo muutoksia sikagenetiikkaan HK:n siirryttyä käyttämään ostogenetiikkaa sianlihantuotannossa ovat porsastulokset kohentuneet merkittävästi. Nyt edessä on isärodun muutos. Itse uudistavat tilat valitsevat helmikuussa emorodun kahdesta vaihtoehdosta. kymmenen vuotta sitten tekemän linjauksen tavoitteena oli tarjota sopimustuottajille Olli Paakkala pitkällä tähtäimellä kilpailukykyinen eläinaines. Viime vuosien Johtaja, sian hankintahk:n kehitys Kuvat: DanAvl on osoittanut, että valinta oli oikea. Erityisesti hedelmällisyys- ja emo-ominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi. Porsastuloksissa olemme ohittaneet Ruotsin ja Norjan ja lähestymme Tanskan tasoa. Pahnuekoko on kasvanut 1,5 porsaalla per pahnue ja HK Agrin seurannassa olevat Optipossu-tilat (lähes emakkoa) tuottivat vuonna 2012 keskimäärin 27,4 vierotettua porsasta per emakko ja vuosi. Parhaat pääsivät yli 30 porsaaseen. Hollantilaisen genetiikkayhtiön Topigsin yorkshire on toinen Finnpigin tarjoamista emorotuvaihtoehdoista. Muistipaketti rotuvalinnoista Karju Finnpig pystyy tarjoamaan riittävästi DanAvlin duroc-siementä kesään 2013 mennessä Uuden rodun tilakarjuja saa vuoden 2014 alussa. Siihen asti tarjotaan nykyisiä Norsvinin duroc x maatiainen -risteytyskarjuja Tilakarjutuotanto siirtyy Finnpigille ja keskittyy yhdelle tilalle Uuden rodun ruokintaohjeet lähetetään tuottajille maaliskuun aikana Tanskan duroc isäroduksi HK ja Atria päättivät viime vuonna siirtyä yhteiseen isärotuun. Aikaisemmin Atria oli käyttänyt Ruotsin hampshirea ja HK puolestaan Norjan duroc-maatiainen risteytyskarjua. HK:n ja Atrian yhteinen sianjalostusyhtiö Finnpig teki vuonna 2011 laajat kenttä- ja leikkuukokeet, joissa verrattiin Norjan ja Tanskan durocia. Tuotanto-ominaisuuksien perusteella rotujen välillä ei löytynyt tilastollisesti merkittäviä eroja, mutta leikkuusaantojen osalta tanskalainen duroc oli selvästi parempi lähinnä suuremman kinkun ansiosta. Finnpig valitsi isäroduksi käyttöön tanskalaisen DanAvlin durocin. Ensimmäiset keinosiemennyskarjut saapuivat Suomeen kesän lopulla. Karanteenin jälkeen ne siirtyivät Finnpigin Vammalan keinosiemennysasemalle. Karjutuonnit jatkuvat läpi talven ja ennusteiden mukaan ensi kesänä siementarjonta ja -kysyntä ovat tasapainossa. Tilakarjujen kysyntä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. HK ja Atria ovat ennustaneet, että yhteinen kysyntä laskee karjun tasolle vuodessa. Tämän takia tuotanto keskitetään yhdelle tilalle, ja karjuvälityksen tulee jatkossa hoitamaan Finnpig. Karjutuotanto on aloitettava nykyisestä eläinaineksesta, koska duroc-ensikoiden tuonti ei ole mahdollista. Ensimmäiset 50-prosenttiset tanskanduroc-karjut tulevat myyntiin vuoden 2014 alusta. Siihen asti tilakarjuina toimivat HK:lla nykyiset norjanduroc-risteytyskarjut. Emorotuun vaihtoehtoja Norsvin, joka on toimittanut Finnpigille emorodut, sanoi viime kesänä irti sopimuksensa ruotsinyorkshiresta. Tämän takia Finnpig joutuu vaihtamaan toisen emorotunsa. Norjalaiset ovat valinneet tilalle hollantilaisen Topigsin yorkshiren. Sitä tarjotaan myös Suomeen toiseksi emoroduksi. Topigs on maailman toiseksi suurin jalostusyhtiö. Topigsin Z-linjan yorkshire tuo ennakkotietojen mukaan kestävyyttä ja hyviä käyttöominaisuuksia emoainekseen. Topigsin y-siementä on tarjolla maaliskuusta lähtien Finnpigin asemalta. Toisena emorotupakettina Finnpig tarjoaa DanAvlin maatiais-yorkshirea. DanAvl on maailman neljänneksi suurin jalostusyhtiö. Sen emakot ovat kuuluisia suurista pahnueistaan, joten Dan- Avl-genetiikan käyttö emorotuina vaatii tilan managementilta ja ruokinnalta erittäin paljon. Emorodut HK:n hybridituotanto jatkaa Norsvinin genetiikalla Itseuudistajilla mahdollisuus DanAvl-vaihtoehtoon Finnpig on tiedottanut kirjeitse rotuvaihtoehdoista tammi helmikuun vaihteessa Itseuudistajien tulee tehdä kirjallinen sopimus rodusta Finnpigin kanssa helmikuun loppuun mennessä. Lisää tietoa -sivustolta HK Agrin oma hybridituotanto jatkaa norjalaisella genetiikalla. Viime vuonna välitys ylitti ensimmäistä kertaa hybridiporsaan ja -ensikon myynnin ja tänä vuonna määrän arvioidaan kasvavan eläimeen. Lisäystä tapahtuu lähinnä hybridiporsaiden osalta. Hybriensikoiden ja tiineiden tarjonta vähenee. Etsimme kuitenkin aktiivisesti uutta tiineiden ensikoiden toimittajaa. Valinta emoista helmikuussa Itseuudistajilla on mahdollisuus valita tanskalainen genetiikka. Liikkeelle on kuitenkin lähdettävä hybrideistä, sillä Norsvin ei salli siementää puhtaita Norsvinin ensikoita DanAvlin siemenellä. DanAvl toimittaa tiloille listat kunkin omien ensikoiden jalostusarvoista, mikä helpottaa emakkovalintaa. Finnpig on lähettänyt tuottajille kirjeen emorotuvaihtoehdoista. Tuottaja valitsee haluamansa emorotupaketin. Sekä Norsvin että DanAvl vaativat kirjallisen sopimuksen rotujensa käytöstä. Finnpigin kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella tila sitoutuu kyseisen rodun käyttöön vähintään vuoden ajaksi. 10 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

7 Rehunkulutusta on seurattava lihasikatuotannossa. Porsaita vieroitettiin 27,4 ja parhaat tilat vieroittivat jo 30 porsasta emakkoa kohti! Sikatulokset kehittyneet hyvin Lihasikojen päiväkasvu hidastui yllättäen 877 grammaan. Vähennystä oli 1,5 prosenttia eli 13 grammaa päivää kohden. Loppuvuoden tulosparannuksista huolimatta alkuvuoden tasoa (900 g) ei ehditty enää saavuttaa. Näyttäisi siltä, että päiväkasvua jarruttivat mm. rehustukseen liittyneet ongelmat, kuten komponenttien määrien vaihtelut rehuseoksessa. Lihasikojen lihaprosentti oli keskimäärin 60,3, mutta syksyllä 2012 lihaprosentti lähti laskuun. Syynä tähän oli mm. viljan laatu ja eläinten keskipainon nousu. Lihasikojen kuolleisuus oli kahden viime vuoden tapaan 2,5 prosenttia. Lihasikaloiden vuoden 2012 tulokset perustuvat Sinetin lihasikalan tuloslaskelmiin, jossa on mukana noin 40 prosenttia teurastetuista sioista. Porsastuotantotulokset /2012 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Uusintaprosentti 9,0 8,0 7,9 8,0 6,7 Porsimisprosentti 85,0 85,1 84,9 85,0 87,9 Elävänä syntyneet/pahnue 12,1 12,4 12,7 13,0 13,5 Kuolleena synt./pahnue 1,03 1,08 1,13 1,12 1,17 Vieroitetut porsaat/pahnue 10,6 10,8 11,1 11,3 11,6 Vieroitusikä 26,6 26,4 26,5 26,7 26,9 Tehottomuuspäivät/pahnue 13,6 13,7 14,0 13,8 12,2 Pahnueita/emakko/vuosi 2,34 2,34 2,34 2,34 2,36 Vier. porsaita/emakko/v. 24,9 25,4 25,9 26,5 27,4 Vieroitus -> astutus, pv 5,9 5,7 5,7 5,7 5,7 Porsastuotannossa saavutettiin uusi ennätys ja lihasikojen hylkäykset vähenivät vuonna Monen tilan tuotannon seurannasta puuttui kuitenkin tärkein tunnusluku: rehunkulutus tuotettua yksikköä kohti. Ulla Ketola Tuotantoneuvoja R ehukustannuksen osuus on porsastuotannossa noin 60 prosenttia ja lihasian tuotannossa yli 40 prosenttia. Siksi sikalan todellinen rehunkulutus pitää tietää ja tallentaa tieto tuotannon seurantaohjelmaan. Kulutustiedot auttavat sikalan tulosten analysoinnissa. Niiden avulla selviää, onko tuotantopanos hyödynnetty tehokkaasti ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Uusi porsasennätys Ajanjaksolla tammikuusta lokakuuhun Optipossu maxi -kehitysohjelmaan kuuluvien tilojen lähes kaikki tuotantotulokset kehittyivät myönteisesti. Ainoastaan vieroitettujen porsaiden kuolleisuusprosentti nousi. Tulokset on laskettu yli emakolta. Kehitysohjelman sikaloissa tuotettiin keskimäärin 27,4 vieroitettua porsasta emakkoa kohti vuodessa, mikä on uusi ennätys. Parhaat sikalat vierottavat jo 30 porsasta emakkoa kohti. Taustalla on mm. emakoiden tiinehtyvyyden hyvä kehitys. Emakoiden porsimisprosentti oli keskimäärin 87,9. Ilahduttavaa on nähdä, että monilla tiloilla porsimisprosentti on tasaisesti, kuukaudesta toiseen yli 90. Hyvän tiinehtyvyyden ansiosta tehottomuuspäivät vähenivät yhdellä päivällä (keskiarvo 12,2 pv) ja emakot tuottivat 2,36 pahnuetta vuotta kohti. Elävänä syntyneiden porsaiden määrä kasvoi edellisvuodesta puolikkaalla, 13,5 porsaaseen. Porsaita vieroitettiin 11,6 kappaletta, 0,3 porsasta enemmän kuin Lihasikojen laatu koheni Kuva: Ulla Ketola Lihasikojen hylkäykset vähenivät ilahduttavasti viime vuonna. Eniten vähenivät niveltulehduksien aiheuttamat hylkäykset: niitä oli viidennes vähemmän kuin vuonna Osaruhohylkäyksiä oli noin 10 prosenttia vähemmän. Sen sijaan keuhkokalvontulehduksia ja maksa- ja elinhylkäyksiä ei onnistuttu vähentämään. Lihasikojen tiedot tarkasti Optipossu netistä Optipossu netin avulla lihasiantuottaja pääsee ajamaan kasvatuserän raportit ja hyödyntämään vertailutietoa tuotantotuloksista. Raporttien ja uusien tunnuslukujen avulla tuloksia voi analysoida entistä monipuolisemmin. Optipossu netti on joustava ja nykyaikainen työkalu lihasikatuotannon seurantaan ja analysointiin. Jotta ohjelmasta saa maksimihyödyn, tuottajan on aluksi tallennettava käytössä olevien osastojen numerot, rehuseokset ja lääkereseptit. Jatkossa näitä tietoja päivitetään vain tarvittaessa. Optipossu netti helpottaa myös HK Rypsiporsas -sopimustiloilta vaadittujen rehutietojen lähettämistä. Ohjelmassa ovat valmiina vuonna 2012 valmistuneiden kasvatuserien tulokset, joten tuloksia pääsee heti analysoimaan ja asettamaan uusia kehittämiskohteita tuotannolle. Jos sinulla on näiden valmiiden kasvatuserien rehunkulutus- ja kustannustiedot, ne kannattaa tallentaa ohjelmaan. Tällöin pääset analysoimaan omia tuloksia ja saat vertailutietoja rehuista. Talousvertailu-raportin uusia tunnuslukuja ovat mm. kate rehun ja porsaan jälkeen sekä tuotetun lihan määrä kasvatuspaikkaa kohden vuodessa. Optipossu nettiin muodostuu automaattisesti tieto uudesta kasvatuserästä. Tämän jälkeen voit tallentaa tiedot kuolleista sioista sekä mahdolliset lääkitykset. Optipossu netin Lääkehoidot-raportista saat tietoa mm. lääkitysten syistä ja pystyt vertailemaan omaa tuotantoa muihin. Pystyt vertaamaan lääkittyjen sikojen määrää muiden tilojen keskiarvoon. Optipossu netistä lääkitystiedot lähetetään suoraan Sikavaan, joten tietoja ei tarvitse tallentaa muualle. Tietojen keräämistä sikalassa helpottaa ohjelmasta tulostettava Ovi-lomake. Sen voi sijoittaa esimerkiksi sikalan oveen ja kirjata siihen kaikki osaston tapahtumat. Kun osasto on tyhjentynyt, kirjataan lomakkeelle vielä ruokintalaitteelta kulutettujen rehujen määrä rehuyksikköinä. Lomakkeelta tiedot on helppo tallentaa Optipossu nettiin. Kasvatuserän lopullisen tuloksen voit laskea viikon kuluttua siitä kun erän kaikki siat, myös mahdollisesti puskuriosastoon siirretyt, on teurastettu. Muistathan tatuoida osaston kaikki siat oikealla tatuointivasaralla sekä ilmoittaa teurasilmoituksen yhteydessä sikojen määrän ja osastonumero oikein. Ilmoita aina mahdolliset teurasilmoituksen muutokset teuraskuljettajalle. Näin toimien varmistat, että saat asianmukaiset raportit jokaisesta kasvatuserästä! Optipossu netin käytöstä järjestetään koulutustilaisuuksia, joista ilmoitetaan Sinetissä. Henkilökohtaista opastusta saat Agrosoft Oy:n käytön tuesta (p ) sekä Helena Joupilta (p ), Ulla Ketolalta (p ) sekä HK Agrin kenttäedustajilta. 12 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

8 Tarkka työ on vuoden tuottajalle sydämen asia Broilerit kasvavat terveinä ja hyvissä oloissa Markku Kiiskin tilalla Pöytyällä. Kiiski palkittiin HK Agrin vuoden broilerituottajana Teksti ja kuvat Raila Aaltonen S amoihin aikoihin Vuoden tuottaja -nimityksen kanssa Markku Kiiskelle tuli neljännesvuosisata täyteen boilerin parissa. Ensimmäiset viisi vuotta hän viljeli tilaa sivutoimisesti konesuunnittelijan työnsä ohessa. Vuonna 1987 tilalle nousi halli broilerille ja isäntä jäi pois vieraan töistä. Puoliso, Tarja Rauta-Kiiski työskentelee opinto-ohjaajana. Pariskunnalla on kolme poikaa, joista Jukka käy lukiota, Mikko opiskelee Turun AMK:ssa ja Kimmo Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Rehuviljan korkea laatu on yksi keinoista päästä hyviin tuotantotuloksiin, Tarja Rauta-Kiiski ja Markku Kiiski kertovat. Vanhin poika syntyi kaksi viikkoa ennen ensimmäisen tipuerän tuloa, Markku Kiiski muistaa. Tuotantoa laajennettiin linnun hallilla vuonna -99, ja uudestaan kymmenen vuoden kuluttua, jolloin vanhan hallin jatkoksi tehtiin toinen mokoma uutta kasvatustilaa ja vanha halli saneerattiin. Ei rikkasiemeniä rehuun Kiiskillä on viljelyksessä 70 hehtaaria peltoa. Valtaosalla hän kasvattaa rehuvehnää, ja vuorottelukasveina ovat kau- ra ja rypsi. Vehnävuosia on peräkkäin 3 4. Tautipainetta isäntä pyrkii vähentämään kyntämällä. Oma vilja ei täysin riitä, vaan ostamme vehnää lisäksi naapurustosta. Suora kauppa tuttujen kesken auttaa varmistamaan viljan laadun. Markku Kiiski alkoi lisätä vehnää täysrehun joukkoon vuonna Ruokintakustannukset alenivat ja pehku pysyi kuivempana. Nyt vehnän osuus ruokinnassa on noin 23 prosenttia. Kaksi vuotta sitten hän ryhtyi lajittelemaan rehuviljan varmistaakseen, ettei lintujen kupuun päädy kasvua haittaavia rikkasiemeniä. Ei niitä viljasta helpolla edes huomaa, mutta aina niitä siellä on. Ei siinä kauan mene, eihän lajittelijan vieressä tarvitse seistä. Kiiski perustelee toimenpidettä poikasten nopealla kasvulla. Linnun elimistön pitää toimia kunnolla, jotta se saavuttaa 38 päivässä 1,8 kilon teuraspainon. Aivan turboteholla ei lintuja kasvateta, siitä pitää huolen vuonna 2011 voimaan tullut broilerien hyvinvointidirektiivi. Rehu on broilerintuotannossa merkittävin kustannuserä. Taloudellinen paine tulee sieltä rehun hinnasta. Vuoden 2012 tammikuusta tämän vuoden alkuun nousua oli 27 prosenttia, isäntä huomauttaa. Kustannusjahdin keinot ovat vähissä, mutta viljan kuivauskustannus pieneni tilan siirryttyä kokonaan biolämpöön neljä vuotta sitten. Vuodessa säästyy noin litraa polttoöljyä. Ilma ja kuivike kunnossa Rehut ja lintuaines määrittävät suuren osan parven tuotantotuloksista. Kasvattajan tehtävä on ennen kaikkea varmistaa linnuille hyvät kasvuolosuhteet. Markku Kiiski tuikkaa halliin mennessään saappaan varteen hiilidioksidimittarin, jonka avulla hän seuraa ilman kaasupitoisuuksia hallin eri osissa. Haluan varmistaa, että ilma on raikasta kaikkialla, eikä vain keskellä hallia. Helteillä ja pakkasilla on oltava erityisen valppaana. Ilmanvaihtokapasiteettia lisättiin molemmissa halleissa kaksi vuotta sitten Jos pehku pysyy kuivana, ei lintujen jalkapohjiin tule vaurioita. hyvinvointidirektiivin vaatimuksen mukaiseksi. Remontin kustannukset jäivät alle euroon, kun isäntä teki itse mahdollisimman suuren osan työstä. Ilman kostutuslaitteet halleissa oli jo ennestään. Kuivikkeen kunto on toinen lintujen terveyden kulmakivi. Kiiski kertoo ottavansa pehkun sisään aina vasta kun kasvattamon lattia on ehtinyt lämmetä. Pehkun kuivana pysymistä edesauttavat tippakupit juomalinjojen alla. Lintujen jalkoja tulee kurkittua kasvatuskauden mittaan, mutta jos pehku pysyy kuivana, ei jalkapohjiin tule vaurioita, Kiiski kertoo. Vuodet muuttaneet työnkuvaa Tilalla kiinnitetään myös paljon huomiota hygieniaan. Halleihin kuljetaan Neljännes broilerien rehusta on omaa tai naapureilta ostettua vehnää. vain huoltotilan ovesta ja aina kenkien ja vaatteiden vaihdon kautta. Kaksi kissaa ja syöttilaatikot pitävät jyrsijät poissa, naakat puolestaan eivät siedä petolintujen ääntelyä alueella. Pöllön, kotkan ja haukat rääkäisyt tulevat nauhalta. Raatoauto jää tilan sivuitse kulkevan tien varteen, ja isäntä toimittaa kuolleet kanat itse auton luo. Teuraslintujen lastaus on erikoistyötä, jonka hoitaa urakoitsija omine miehineen. Kasvattajan vastuulla on paastottaa linnut oikeaan aikaan, valmistaa halli lastaukseen ottamalla rehulinjat pois ja pitää piha ja tiet asianmukaisessa kunnossa. Hyvällä yhteistyöllä rekkakuorma täyttyy reilussa tunnissa ja molemmat hallit saadaan tyhjäksi saman päivän aikana. Eriä kasvatetaan vuosittain kuusi, ja niiden välillä on kolmisen viikkoa taukoa. Alkuvuonna kasvattamosta lähti jo 160. parvi. Monen moista vaihetta tässä on jo nähty. Suuri muutos oli siirtyminen lintujen koneelliseen keruuseen. Alkuaikoina linnut vietiin hallista jaloista riiputtamalla. Konetyö on linnuille paljon hellävaraisempaa. Muutoksia on tullut myös broilerikasvattajan omaan työhön. 25 vuotta sitten toimeentulo tuli töistä, nyt yhä suurempi osa ajasta menee paperitöihin, kuvaa Kiiski. Sama on tietysti kaikilla kotieläintiloilla. Broilerintuotannossa on tarkat määräajat tietyille raporteille, joita tehdään kolme joka erää kohti. Kiiski on onnistunut pitämään määräajoista kiinni, vaikka joskus paperitöille löytyy aikaa vasta illasta. Vastapainoa sitovalle työlle tarjoavat erien väliset tauot. Silloin aikaa löytyy liikunnalle ja matkailulle. Yksi Markun ja hänen vaimonsa yhteisistä harrastuksista on kotitalon peruskorjaaminen ja sisustaminen. Upeaa kotia ei tunnistaisi vanhaksi rintamamiestaloksi. 14 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

9 LSO Osuuskunnalla ja HKScanilla on yhteinen historia Tammikuun 11. päivänä 2013 täyttyi 100 vuotta Lounais-Suomen Osuusteurastamon perustamisesta. Maakunnallisesta teurastamo-osuuskunnasta on muovautunut elintarvikekonserni HKScanin pääomistaja ja tärkeä taustavaikuttaja suomalaisella liha-alalla. HKScanin viime vuosikymmenten kehitys on ollut merkittävä. Puhtaasti kotimaisesta, tuottajavetoisesta lihayrityksestä on tullut kansainvälinen pörssiyhtiö, joka on kasvanut yritysostoilla nopeammin kuin mikään muu suomalainen elintarvikeyritys. Laajenemisen tuloksena HK- Scan on nykyään Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen noin 2,5 miljardin euron liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee Suomen ulkopuolelta. Teksti Kari Suistoranta Kuvat LSO Osuuskunnan arkisto Yhtiön toiminnan lähtökohdat olivat kuitenkin paikalliset ja vaatimattomat. Se aloitti toimintansa maakunnallisena teurastamoyrityksenä, Lounais- Suomen Osuusteurastamona, jonka parikymmentä taloudellisesti valveutunutta lounaissuomalaista karjanomistajaa perusti vuonna Perustajat antoivat LSO:lle tehtäväksi keräillä jäsenten kasvattamat eläimet, teurastaa ne ja huolehtia lihojen käsittelystä ja markkinoinnista. Näitä tehtäviä Lounais-Suomen Osuusteurastamon portti Turussa 1920-luvun alussa oli kapea, mutta eivät kulkuneuvotkaan olleet kovin kookkaita. LSO tuli Itäisen Pitkäkadun tontille vuonna 1917 ja piti siinä teollisuutta vuoteen 2007 asti ja konttoria vielä neljä vuotta pidempään. osuuskunta hoiti vuosikymmenien ajan itse. Vuodesta 1988 lähtien vastuu on kuulunut HKScan-konsernille, jolle LSO Osuuskunta on siirtänyt varsinaisen liiketoimintansa. Osuuskunnan tehtävänä on nykyään olla omistajan roolissa. Se tarjoaa yhtiölle kasvollisen, vastuullisen ja pitkäjänteisen pääomistajan, jolla on selvästi ilmaistu omistajatahto. Ylös 1990-luvun lamasta HKScanin kehitykselle 1990-luvun alkuvuodet merkitsivät syvällistä murrosta. Vuosia jatkunut taloudellinen nousukausi Suomessa oli kääntynyt ensin taantumaksi ja sitten lamaksi, joka muovasi koko suomalaista elintarvikealaa ja erityisen paljon tuottajien omistamaa lihateollisuutta. Toimintaympäristö muuttui, ja myös LSO:n teollisuus joutui uudistamaan jäykkiä rakenteitaan syvenevässä lamassa. Työttömyys kasvoi, ostovoima laski ja lihan kulutus kääntyi vuosiksi laskuun. Samaan aikaan valtiovalta oli rahapulassa vähentämässä maatalouden tukia ja avaamassa rajoja tuonnille. Myös kilpailua oltiin lisäämässä lainsäädäntöteitse. Osuusteurastamot tekivät suuren linjaratkaisun vuonna 1991 ja purkivat keskusliikkeensä Tuottajain Lihakeskuskunnan. Samassa yhteydessä LSO osti Helsingin Kauppiaat ja sen HK-tuotemerkin sekä Vantaan suuren tuotantolaitoksen, jotka kaikki olivat olleet keskusliikkeen hallinnassa. Järjestelyn aiheuttama kustannustaakka laman oloissa rasitti jo ennestäänkin vaatimatonta tulosta tekevää yritystä painaen sen tappiolle kolmeksi vuodeksi. Konsernissa toteutettiin voimakkaita saneeraustoimia vuosina Tuotantolaitoksia ja osastoja suljettiin, henkilöstöä vähennettiin yli tuhannella ja koko johto vaihdettiin. Merkittävä vaikutus oli myös Kariniemi Oy:n siipikarjaliiketoiminnan ostolla vuonna 1993, minkä ansiosta LSO:sta tuli markkinajohtaja tällä nopeasti kasvavalla alueella. Toteutetuilla toimenpiteillä osin dramaattisillakin yhtiö nousi talousvaikeuksistaan ja vähän kerrassaan varmisti kannattavuutensa ja toiminnan jatkuvuuden. Toipuminen 1990-luvun kriisistä loi pohjan yhtiön historian seuraavalle vaiheelle, joka oli listautuminen Helsingin pörssiin 1997 ja sen mahdollistama kansainvälistyminen. Laajeneminen Suomen ulkopuolelle Suomessa liha-alan marginaalit olivat 1990-luvun alkupuolella kilpailutilanteen vuoksi kapeat ja kulutuksen kasvunäkymät vaatimattomat. HKScan haki lisäystä liikevaihtoon viennistä, joka kasvoi 1990-luvun puolivälissä erityisesti sianlihan osalta. Se ei kuitenkaan yksin riittänyt turvaamaan liiketoiminnan kehittymiselle tarvittavaa kasvua. Myös kuluttajatuotteiden vientimahdollisuudet osoittautuivat rajatuiksi. Niitä rajoitti- LSO:n lihamyymälä Turun kauppahallissa 1920-luvulla. Konserni laajeni koko Itämeren alueelle. vat makutottumusten erot ja kotimaisen ruoan suosiminen kaikissa maissa. Yhtiössä tehtiin johtopäätös, että on mentävä paikan päälle ja hankittava sieltä tehdas, jossa voidaan valmistaa paikallisten tottumusten mukaista ruokaa. EU-jäsenyyden toteuduttua 1995 yritysten oli joka tapauksessa aktivoiduttava uudenlaisten kilpailutilanteiden varalta. Vuonna 1998 tehdyn strategisen linjauksen mukaisesti HKScan on koko kansainvälistymisensä ajan hakeutunut yrityksiin, jotka ovat maassaan liha-alalla markkinajohtajia ja/tai joilla on johtavat tuotemerkit. Strategiaa noudattaen konserni laajeni vuosina yritysostoin koko Itämeren alueelle. Aloitus tapahtui Baltiassa vuonna 1998 (Rakvere Lihakombinaat ja Rigas Miesnieks) ja vuonna Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

10 Maistuva matka jatkuu LSO oli maan suurin lihan viejä 1930-luvulla. (Tallegg). Puolaan mentiin asteittain vuosina (Sokolów) ja Ruotsiin (Scan). Tanskalaisen Rose Poultryn HKScan osti vuonna Kansainvälistyminen muutti vuosikymmenessä HKScanin kotimarkkinayrityksestä monikotimaiseksi elintarvikejätiksi. Sen liikevaihto on yli viisinkertaistunut ja henkilöstön määrä melkein kolminkertaistunut vuoden 1997 jälkeen. Maakuntien muuttunut merkitys LSO perustettiin vuonna 1913 siinä osassa Suomea, missä maatalous ja karjanhoito olivat aina olleet tuottoisia ja elintarvikkeiden tuotanto laajaa. Siellä oli myös suuri tarve parantaa maataloustuotteiden kauppaa ja lihanjalostusta. LSO:sta kasvoi Suomen johtava osuusteurastamo ja lihatalo 1930-luvulla. Se oli maan suurin lihan viejä, joka myi parhaimmillaan miljoonia kiloja pekonia Englantiin ja sianlihaa Ruotsiin luvun loppupuolella vietiin naudanlihaa Keski-Eurooppaan. Maakunnallinen toimialueperiaate säilyi silti voimassa edelleen puoli vuosisataa luvun alussa yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutos sai monet eteläsuomalaiset tuottajat siirtymään karjattomaan maatalouteen tai luopumaan kokonaan. Samanaikaisesti tarve kasvattaa yksikkökokoa taloudellisista syistä johti osuustoiminnallisten naapurien sulautumiseen LSO:hon 1960-luvun alkupuolelta 1980-luvun lopulle asti. Perinteinen maakunnallisten osuus- Messut ja näyttelyt olivat paikkoja yrityksen ja sen tuotteiden tunnetuksi tekemiseen aikana, jolloin mainonta oli vielä vähäistä. Kuvassa Lounais-Suomen Osuusteurastamon näyttelyosasto Miljoonan kilon vuosituotanto oli hieno saavutus vuonna 1938, jolloin makkaran valmistus oli käsityötä melkein alusta loppuun. teurastamoiden aika päättyi 1990-luvulla. Nykyään LSO Osuuskunta toimii valtakunnallisesti. Osuuskunnalla oli enimmillään vuonna 1989 lähes jäsentä. Nyt jäseniä on runsaat Määrä on pienentynyt samassa tahdissa kuin tuotannon rakennemuutos on edennyt ja tilakoko kasvanut. Merkittävää on kuitenkin se, että yli 96 prosenttia LSO Osuuskunnan jäsenistä on aktiiveja. He ovat niitä tulevaisuuden lihantuottajia, joiden varassa osuuskunnan toiminnan jatkuvuus lepää. LSO Osuuskunta on viime vuosina määritellyt päätehtäväkseen ohjata omistajan roolissa pörssiyhtiö HKScania niin, että osuuskunnan jäsenten tuottamalla lihalla on vakaa ja kannattava markkinakanava aina kuluttajille asti. Tehtävä on sama, jonka LSO:n perustajat asettivat 100 vuotta sitten. Se ei ole muuttunut, vaikka lähes kaikki muu toimintaympäristössä on muuttunut. Kirjoittaja HKScanin tiedottaja. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen kuvasi HKScanin kotimarkkinoita kompaktiksi markkina-alueeksi vanhan Hansa-liiton malliin. Hän viitoitti juhlapuheessaan yhtiölle suuntaviivat tulevaisuuteen. Historia ei ehkä toista itseään, ainakaan enää totutuissa sykleissä, Kottonen arvioi. Globaali liiketoimintaympäristö kurittaa monin tavoin. Tuottavuutta ja kilpailukykyä tarvitaan samalla kun vastuullisuus ja regulaatio ovat edenneet kaikkein vauhdikkaimmin. Miten me tässä kisassa pärjäämme jatkossa? Miten seuraavat sata vuotta sujuvat? Kottonen piti nykyjohtoa ja pääomistajia seuraavan satavuotiskauden perustajaosakkaina. Uudessa murroksessa kysyntä useimmiten ylittää tuotannon. Maailmantalouden kasvu tulee Aasiasta ja Eurooppa vanhenee käsiin. Itse uskon Suomen ja myös suomalaisen elintarvike- ja lihateollisuuden selviytyvän voittajana, mikäli laadukkaaseen Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Markkinoiden logiikka ei ole muuttunut Karjanomistajat perustivat Lounais- Suomen osuusteurastamon ottaakseen markkinavoimaa välittäjiltä omiin käsiin. Viljelijät olivat jo pidemmän aikaa katsoneet pahalla sitä, että välikädet ja yksityiset kauppiaat ottivat osansa heidän työnsä tuloksesta. Historiateoksen julkistamisjuhlassa puhuneen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan samaa keskustelua markkinoista käydään tänäkin päivänä kaikkialla Euroopassa. Kaupan asemaa elintarvikeketjussa pidetään liian vahvana ja yksinäinen tuottaja on ketjussa heikoilla. Siksi osuustoimintaa ja yhteistyötä tarvitaan tänään vähintään yhtä paljon kuin sata vuotta sitten. Vaikka kaikki muu onkin ympärillä muuttunut, markkinoiden logiikka toimii kuten ennenkin. Markkinatalous on sadan vuoden aikana osoittanut tehokkuutensa ja ylivoimansa. Kaikkien etu on myös, että ketjun osapuolet ovat tasavahvoja ja kaikille jää kohtuullinen ja oikeudenmukainen osuus ketjun tuottamasta tuloksesta. Puhuja muistutti LSO:n päättäjien nähneen riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja tehneen kipeitäkin päätöksiä tulevan toiminnan turvaamiseksi. Entinen maakunnallinen osuusteurastamo on nyt Euroopan kahdeksanneksi suurin lihaalan yritys, jossa määräysvaltaa käyttävät tuottajat. Kasvamalla markkinoiden mukana kilpailussa on menestytty. On oikeastaan ihme, että 80- ja 90-lukujen kovien päätösten ja taloudellisten vaikeuksien jälkeen LSO ja nykyinen HKScan on Itämeren alueella vaikuttava suuri lihatalo. Tukea kansainvälitymiseen Koskisen mukaan ruokateollisuuden pitää hakea kasvavia markkinoita entistä isommalla nuotalla. Myös tuontikilpailuun vastaaminen edellyttää aktiivisuutta ja osaamista vientimarkkinoilla. Hän lupasi koko valtionhallinnon olevan suomalaisten yritysten tukena niiden kansainvälistymisessä. Suomessa pelättiin EU-markkinoiden avautumisen merkitsevän maatalouden näivettymistä ja elintarviketeollisuuden siirtymistä muualle. Tässä talossa nähtiin, että ovet aukeavat molempiin suuntiin. Välttämättömyydestä tehtiin hyve, Koskinen kiitti juhlivaa osuuskuntaa. ja innovatiiviseen alkutuotantoon jaksetaan uskoa ja systemaattisesti panostaa. Kottonen toivoi, että teollisuuden skaalautuvuus suhteessa palveluihin ja suomalaisen elintarvikeketjun työtä kumuloiva vaikutus tiloilta kuluttajille on vain väliaikaisesti unohdettu. Hän arveli, että ruokaa ja lihaa ei syrjäiseen ja pieneen Suomeen tule maailmalta jatkossa yhtä helposti kuin sähköä töpselistä. Tulevaisuus on tehtävä joka päivä. Kauppa ja kuluttajat on hurmattava yhä uudelleen maistuvalla ruoalla ja vahvoilla tavaramerkeillä sekä luotettavuudella. Tuottavuutta ja kilpailukykyä on kehitettävä määrätietoisesti ja löydettävä uusia rypsiporsaita. Toimivien tuottajapalveluiden, tuottajien kilpailukyvyn ja investointien merkitys vain kasvaa liharaaka-aineen saatavuuden varmistamisessa. Sadassa vuodessa on saatu paljon aikaan, mutta vielä on paljon tehtävää ja parantamisen varaa määrätietoisesti ja hötkyilemättä, päivä päivältä paremmin! Vuosien varrella osuuskunta on käynyt läpi useita muodonmuutoksia. Ihmisten rooli korostuu, sillä jäsenet ovat osuuskunnan tärkein voimavara. LSO Osuuskunnan ja HKScanin historia näyttää, että aktiivisuutta, innostusta ja kaukonäköisyyttä oman yrityksen eteenpäin viemiseksi on riittänyt. EU-neuvotteluissa myönteistä kehitystä Ministeri vakuutti juhlayleisölle, että hallitus pyrkii parantamaan maatalouden ja lihantuotannon tilannetta poliittisella kentällä. Neuvotteluissa EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta on saavutettu myönteistä kehitystä. Suomen maataloudelle toimivia ratkaisuja ovat tuotantosidonnaiset tuet ja epäsuotuisten alueiden tuen ja ympäristötuen kehittäminen. Suomi kannattaa tiukkaa budjettikuria, mutta edellyttää maaseuturahoituksen säilyttämistä. On selvää, että Suomella on selkeät perusteet hakea jatkoa 141-tuille myös jatkossa. Yhteisen maatalouspolitiikan tuista ja kansallista tuista on saatava toimiva, tuotannon kehittämistä tukeva kokonaisuus, Koskinen sanoi. 18 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

11 Osuuskunnan perustehtävä on ollut muuttumaton. LSO:n jäsenet valitsevat edustajaansa osuuskunnan edustajistoon Ypäjällä vuonna Vaalit järjestettiin kunnittain ja vuorojärjestyksessä, joten joka vuosi jollain kulmalla pidettiin vaalitilaisuuksia. Ensimmäiset 100 vuotta luotettavaa suomalaista omistusta nauta- kuin siipikarjanlihatuotannon toimintaedellytyksiä ja tulonmuodostusta. Osuuskunnan perustehtävä, tuottaa lihantuottajajäsenelleen lisäarvoa, on ollut muuttumaton koko 100-vuotisen historian ajan ja näin on myös jatkossa. Lihatalonpoikien yhtiölle nykyiselle HKScanille osuuskunta tarjoaa kasvollisen, vastuullisen, pitkäjänteisen pääomistajan, jolla on selvästi ilmaistu omistajatahto. Osana vastuullista omistajavaikuttamista yhtiö käynnisti tänä vuonna alkutuotannon yhteistyöryhmien toiminnan. Niiden avulla kehitetään lihantuotannon ja -hankinnan kilpailukykyä ja varmistetaan lihantuotannon jatkuvuus toimintaansa aktiivisesti kehittävillä tiloilla. Uusi toimintamalli nojaa tuottajiin Työ alkaa parhaan tuotantosuuntakohtaisen tuotantotavan kehittämisestä ja jatkuu alkutuotannon osalta konsernin strategiselle tasolle saakka. Tuottajaedustus tuodaan joka tasolle ja tekemisessä pyritään kansainväliseen vertailtavuuteen. Toimintamalli on ainutlaatuinen ja edistyksellinen ajassa, jossa eurooppalaisen poliittisen päätöksenteon korkeimmilla tasoilla pohditaan erilaisten tuot- Pitkään harkittuaan Lounais-Suomen Osuusteurastamo hankki 1921 ensimmäisen autonsa, kangaskatolla ja täys kumirenkailla varustetun Republicmerkkisen kuormurin, joka tässä on kuvattu silloisen makkaratehtaan edessä. Autolla käytiin Vehmaalla ja Laitilassa saakka. Eläimet noudettiin suoraan taloista ja maksettiin heti käteisellä. Turussa vuonna 1913 parikymmentä lihantuottajaa oli kyllästynyt hajanaiseen lihan välitykseen ja kauppaan. Edistyksellinen ratkaisu tuon ajan Suomessa oli perustaa lihantuottajien osuuskunta. Samalla alkoi sadan vuoden menestystarina. Veikko Kemppi Toimitusjohtaja, LSO Osuuskunta LSO Osuuskunnan toiminta laajeni alkuvuosina nopeasti Varsinais-Suomessa ja Lounais-Hämeessä. Itsenäisyyden ajan alussa se oli maan lukuisista alueellisista liha-alan toimijoista suurin. Tuottajien omistaman liha-alan rationalisoinneissa LSO:hon sulautuivat sen naapurit: Länsi-Uudenmaan, Etelä-Suomen ja Sata-Hämeen Osuusteurastamot luvun valtakunnallisissa ratkaisuissa kaupan keskusliikkeet myivät lihateollisuutensa osuusteurastamoille luvulla oli edessä kuluttajamarkkinoiden vahvistuminen. Päätös yhtiön kansainvälistymisestä ajoittui samaan saumaan kahden muun ison muutoksen kanssa: yhtiö listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1997 ja osuuskunta keskittyi puhtaasti omistamiseen ja omistajaohjaukseen. Työnjako herätti kiinnostusta kansainvälisestikin ja osoittautui toimivaksi. Yrityksen kehitykselle välttämätöntä kasvua haettiin ulkomailta: Baltiasta, Puolasta, Ruotsista ja viimeksi Tanskasta. LSO Osuuskunnan teollista perintöä jatkava HKScan-konserni on nykyään Suomen suurin elintarvikeyhtiö, jonka liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee Suomen ulkopuolelta. Sen haaste on kannattavuuden parantaminen konsernirakenteen mahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen. Aktiivisten jäsenten yhteisö LSO Osuuskunta on nykyään 1500:n lihaa ja välityseläimiä tuottavan tilan vireä yhteisö. Sen vahvuuksia ovat selvä toimintastrategia, sitoutuneet jäsenet sekä aktiivinen ja osaamistaan kehittävä hallinto. Osuuskunta kohtelee jäseniään tasapuolisesti edistäen yhtälailla niin sika-, Historiateos juhlivasta yrityksestä Hannu Kottonen, Jari Koskinen ja Veikko Kemppi tutkivat LSO Osuuskunnan historiateosta. Juhlavuoden kunniaksi LSO Osuuskunta julkaisi historiateoksen Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä, jossa aiheina ovat LSO, HKScan ja suomalaisen liha-alan muutos. Kirjan ovat kirjoittaneet tutkijat Laura Puro ja Veijo Åberg. Teos kattaa osuuskunnan sadan vuoden kehityksen, mutta sen painopiste on viimeisten kolmenkymmenen vuoden tapahtumissa, jolloin suomalainen liha-ala on käynyt läpi käänteentekeviä muutoksia. LSO ja HKScan ovat olleet niissä keskeisesti osallisina niin muutoksen kohteina kuin sen käynnistäjinäkin. Juhlakirjassa kerrotaan myös Helsingin Kauppiaat Oy:stä, joka perustettiin Yksityisomistuksessa ollut yhtiö kasvoi 1960-luvulla Pohjoismaiden suurimmaksi lihavalmisteiden tekijäksi. Helsingin Kauppiaista tuli lopulta niin merkittävä uhka osuusteurastamoille, että nämä ostivat kilpailijansa vuonna Helsingin Kauppiaiden perintö ja ajatusmaailma elävät nykyään keskeisesti HKScanin Suomen liiketoiminnassa. Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä julkistettiin 100-vuotissyntymäpäivänä osuuskunnan syntymäsijoilla Turussa. Historiateos luovutetaan nykyisille ja tuleville LSO Osuuskunnan jäsenille. maksullisia lisäkappaleita voi tilata verkkokaupasta. 20 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

12 LSO Osuuskunta taja- ja toimialaorganisaatioiden roolia ruokaketjun reilumman tulonjaon turvaajana. Kansainvälisen osuustoiminnan juhlavuosi 2012 nosti ansiokkaasti osuustoiminnan esiin niin yritys- kuin omistusmuotona. Osuustoiminnan suuri vahvuus on pitkäjänteisyys ja vahva sitoutuminen paikalliseen yhteisöön muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminnan aikajana on pitkä ja pitkäjänteisesti vastuuta kantava. Liha-ala tuntee vastuunsa Osuustoiminnan piirissä kasvanut lihaala on Suomessa laaja ja vahva. Se tarjoaa kansakunnalle toimeentuloa ja elintarvikeomavaraisuutta sekä kuluttajan arvostamia tuoreita, vastuullisesti tuotettuja lihatuotteita. Globaalin talouden suurissa haasteissa kestävästi toimiva, paikallinen elintarviketuotanto on kasvava trendi. Maapallon kasvava väkimäärä pitää ruokkia vastuullisesti tavalla, joka huomioi niin ympäristön kuin tuotantoeläimet, ja samalla mahdollistaa lihantuotannon jatkuvuuden. Pohjoismainen tapamme tuottaa kuluttajien arvostamia korkealaatuisia lihatuotteita vastuullisesti ja paikalliset vahvuudet hyödyntäen on kestävä vastaus myös globaaliin haasteeseen. Teksti on lyhennetty Veikko Kempin puheesta LSO Osuuskunnan historiateoksen julkistamistilaisuudessa hallinnon kokoukset Puheenjohtajakokous, Turku Hallitus, Turku Puheenjohtajakokous, Turku Hallitus, Turku Hallintoneuvosto, Turku LSO Osuuskunta PL 50, Turku, puh S-posti: Uusia henkilöitä hallintoon LSO Osuuskunnan hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan Turussa joulukuussa puheenjohtajakseen Pekka Uusitalon Orimattilasta ja varapuheenjohtajakseen Esa Aulan Laitilasta. Uusitalo on ollut hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2005 ja varapuheenjohtaja vuoden 2009 alusta. Aula on kuulunut hallintoneuvostoon vuodesta Hallitukseen valittiin uudelleen erovuorossa olleet naudanlihantuottaja Matti Murto Salon Kuusjoelta ja broilerintuottaja Mikko Nikula Ruskolta. Murto jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Sianlihantuottaja Tiina Teperi-Saari Loimaalta valittiin uutena hallitukseen eronneen Rita Wegeliuksen jäljellä olevalle toimikaudelle, vuoden 2013 loppuun. Hallituksen muina jäseninä jatkavat broilerintuottaja Ilkka Uusitalo Salosta ja sianlihantuottaja Tomi Virtanen Koski Tl:stä. Virtanen valittiin jatkamaan hallituksen varapuheenjohtajana. Nimitysvaliokuntaan valittiin Mikko Leikola, Tommi Katila ja Markku Laine. Hallituksen ja hallintoneuvoston henkilövalinnat tehdään vuosittain. Hallintoneuvoston kokoonpanosta ja jäsenten lukumäärästä päättää osuuskunnan edustajisto. Hallituksen jäsenet ovat erovuorossa kolmen vuoden välein. Mikä on parasta työssäsi? Pekka: Pienet onnistumiset ja oman työn näkyminen muutoksissa tilalla. Esa: Pidän siitä, että saan itse päättää mitä teen ja milloin teen. Lisäksi työ on monipuolista. Kahta samanlaista päivää ei tule peräkkäin. Myös vuodenajat antavat työhön mukavasti vaihtelua. Miten vastuullisuus näkyy tilasi arjessa? Pekka: Eläimet ovat kuivikepohjalla kylmäpihatossa. Eläinryhmiä ei siirrellä kasvatuksen aikana. Tila kuuluu nautaneuvonnan laatusopimuksen piiriin ja ruokinnassa käytetään aperuokintaa. Tila kuuluu Nasevaan. Karjanlannan ravinteet hyödynnetään ensisijaisesti itse. Tilan ohi virtaavaan puroon on kaivettu laskeutusallas. Esa: Peltoviljelyssä noudatamme ympäristötuen ehtoja. Eläimet hoidamme vähintään annettujen määräysten mukaisesti. Vain hyvinvoiva eläin on tuottava. Tila kuuluu Sikavaan ja tilalla on terveydenhuoltosopimus. Pyrimme huomioimaan toiminnassamme myös naapurit. Pekka Uusitalo (Synt. 1960) Naudanlihantuottaja Orimattilasta, isäntänä vuodesta LSO hallintoneuvoston puheenjohtaja 2013 Esa Aula (synt. 1960) Aloitti lihantuottajana vuonna 1991, 100 emakon porsitussikala rakennettiin LSO hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 2013 Kilpailuetua alkutuotannon yhteistyöryhmillä Yhteistyötasot Alkutuotannon strateginen taso Kannattavuustyöryhmät (eläinlajikohtaiset) Broileri Kehitystyöryhmät (tuotantosuuntakohtaiset) Broilerinuorikkokasvattajat Broilerimunittajat Broileriteuraskasvattajat Alkutuotantostrategiaryhmät Ryhmien vastuulla ovat alkutuotannon strategiat niin kansallisella kuin konsernitasolla sekä seuraavan 12 kuukauden tilannekuva. Ryhmät käyvät läpi yleiset sopimusperusteet, muodostavat maakohtaisen näkemyksen lihantuotannon kilpailukyvystä ja tarvittavista paikallisista toimenpiteistä konsernin alkutuotantostrategian toteuttamiseksi. Tavoitteena on kilpailukykyisesti tuotettu ja hankittu liha, jonka saatavuus ja laatu vastaavat yhtiön tarvetta. HKScan ja LSO Osuuskunta ovat yhdessä kehittäneet toimintamallin, jolla kehitetään lihantuotantoa ja hankintaa. Liki 30 eturivin suomalaista lihantuottajaa pääsee näköalapaikalle kehittämään omistamansa yrityksen alkutuotantoa ja tuottamaan lihantuotannon jatkuvuuden turvaavaa lisäarvoa yhdessä yhtiön asiantuntijoiden kanssa. Toimintamallissa kehitetään yhtiön lihantuotannon ja -hankinnan kilpailukykyä, seurataan kannattavuutta sekä varmennetaan tuotannon jatkuvuus toimintaansa aktiivisesti kehittävillä tiloilla. Kehitystyöryhmien jäseniksi valitaan tuotantoaan aktiivisesti kehittäviä, pitkäjänteiseen yhteistyöhön sitoutuneitatuottajia, joilla on voimassaoleva tuotantosopimus. Mukana on sekä hallinnossa toimivia jäseniä että muita sopimustuottajia. LSO Osuuskunnan hallitus esittää ryhmiin kutsuttavat jäsenet yhtiölle. Työryhmät valitsevat itse puheenjohtajansa. Jatkuvuuden turvaamiseksi työryhmien jäsenet vaihtuvat vuorovuosin. Käynnistysvaiheessa jäsenistä yksi valitaan vuodeksi, toinen kahdeksi ja kolmas kolmeksi vuodeksi. Tämän jälkeen jäsenet valitaan vuosittain aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kukin kehitystyöryhmä valitsee tuottajaedustajan eläinlajikohtaisiin kannattavuustyöryhmiin. Jokainen kannatta- Porsastuottajat HKScan-konserni HKScan Suomi Sika Yhdistelmätuottajat Lihasikatuottajat Kannattavuustyöryhmät Työryhmissä seurataan ja ennakoidaan kannattavuutta ja laatua sekä käsitellään tuottajasopimusten päälinjoja. Niissä käydään läpi kehittämistyöryhmien esitykset ja annetaan suosituksia yhtiölle mm. parhaasta eläinlajikohtaisesta tuotantotavasta, yhtiön tarjoamista palveluista ja tuottajahinnoittelun vaikutuksesta kannattavuuteen. Tavoitteena on parhaiden käytäntöjen ja prosessien vertailu kansallisesti ja kansainvälisesti. Ryhmät ottavat pääaiheiden tasolla vastuuta myös vaikuttajaja sidosryhmäviestinnästä. vuustyöryhmä puolestaan valitsee edustajansa HKScan Suomen ja konsernin tason alkutuotannon strategiaryhmiin. Kaikkien kokousten koollekutsujana toimii yhtiö. Yhtiö toimittaa asialistan, toimii esittelijänä ja raportoijana. Liki 30 eturivin lihantuottajaa pääsee näköalapaikalle kehittämään alkutuotantoa. Maidon- ja vasikoiden tuottajat Nauta Nuoren naudan kasvattajat Rotukarja Kehitystyöryhmät Työryhmissä kehitetään tuotantotapaa ja kilpailukykyä. Niissä luodaan tuotannon mittarit ja seurataan onnistumista, myös kansainvälisesti vertaillen. Tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää tuotantokustannusetu kilpailijoihin nähden sekä jalkauttaa parhaat tuotantotavat koko tuottajakenttään. 22 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

13 Korhosen maitotila kehittyy reippain askelin Nurmeslaisesta Esa Korhosesta tuli maidontuottaja jo 18-vuotiaana. 25 vuodessa karja on lähes kymmenkertaistunut, mutta ei ole vielä lopullisessa koossaan. Teksti ja kuvat Osmo Könönen V uonna 1987 tehdyn sukupolvenvaihdoksen aikaan tilalla oli silloisen mittapuun mukaan kohtuullisen kokoinen 15 lehmän lypsykarja, jolle rehut saatiin 17 hehtaarin peltoalasta. Maidontuotanto on Esa Korhosen sanoja käyttäen kannattavin, joskin työläin tuotantomuoto, ja samalla perusta koko suomalaiselle maataloudelle. Maidosta on moneksi, antaahan maitotila vasikat suomalaiseen naudanlihantuotantoketjuun ja vastaavasti tarvitsee rehuviljan kasvattajien satoa. Tämän ajatuksen siivittäminä lähdettiin tilan ja tuotannon kehittämisessä reippain askelin kohti tulevaisuutta. Lypsykarjalle rakennettiin 1990 yksirivinen pihatto, johon mahtui 22 lehmää ja nuorkarja. Pihattoa on sittemmin laajennettu ja remontoitu: vuonna 1997 rakennettiin paikat 55 lehmälle, ja viisi vuotta sitten tehtyjen muutosten jälkeen oli jo paikat 60 lehmälle ja lypsyrobotille. Lisäksi Esa osti noin viiden kilometrin päästä Jokikylästä tyhjilleen jääneen 30 parsipaikan navetan Tähän tehtiin nuorkarjapaikkojen puolelle parret vielä 30 lehmälle, joten tilan nykyiset navetat ovat molemmat 60-paikkaisia. Samalla tilan talouskeskukseen rakennettiin navetta noin sadalle hieholle. Keskitytään olennaiseen Korhosilla on kaksi 60 lehmän navettaa. Uusi pihatto nostaa karjakoon 380 lehmään. Rakennuskannan ja eläinmäärän kasvaessa on tietenkin pelloillakin pitänyt tapahtua. Nykyisin omaa peltoa on 65 hehtaaria, ja vuokramaineen yhteensä 125 hehtaaria. Viisi sopimusviljelytilaa kasvattaa Esan tilan tarpeisiin nurmea ja rehuviljaa. Tuotantosopimuksessa on sovittu mm. lannan vastaanotosta, peltojen viljavuudesta, lannoituksesta ja käytettävistä siemenistä. Tällä taataan korkeat satotasot. Tuotetun säilörehun sato on kokonaisuudessaan ollut erinomainen, kuiva-ainesato on noin kiloa hehtaaria kohden. Lannan ajaa urakoitsija. Säilörehun korjuun sekä sopimustiloilla että kotona hoitaa ajosilppuriketjullaan Esan ja kolmen lähitilan perustama yritys, NHMurakointi Oy. Konetöiden ulkoistaminen näkyy tilan omassa kalustossa, johon kuuluu vain traktori, kurottaja ja pyöräkuormaaja. Tulevaisuuden visiona voisi olla peltojen vuokraaminen sopimusviljelijöille, jolloin konekannaksi riittäisi kurottaja ja apevaunu. Kun traktorin oven aukaisee ja hyppää sisään niin rahaa menee, mutta kun navetan ovesta menee sisään, niin rahaa tulee. Eli keskitytään olennaiseen, Esa linjaa. Maito pitää pintansa Suomessa on parhaat edellytykset maidontuotantoon, sanoo Esa Korhonen. Karja ruokitaan nykyisin säilörehulla ja täysrehulla, ja meijeriin toimitetaan maitoa noin litraa lehmää kohti. Ruokinnassa ollaan palaamassa takaisin muutama vuosi sitten käytettyyn aperuokintaan, koska nyt viljaa on saatavissa edellisvuosia paremmin. Esa on uransa aikana käynyt tutustumassa arviolta navettaan pitkin Eurooppa ja aina Kanadaa myöten ja tullut siihen tulokseen, että parhaat edellytykset maidontuotantoon ovat kuin ovatkin Suomessa. Vaikka maissin viljely ei ainakaan Pohjois-Karjalassa vielä näillä lajikkeilla onnistu, sitä korvaa nurmen hyvä kasvu. Tautitilanne Suomessa on hallinnassa ja pellon hinta edelleen kohtuullinen. Esan näkemyksen mukaan Pohjois- Karjala ja Pohjois-Savo säilyvät vahvana karja-alueena juuri soveltuvan nurmiviljelyn takia. Muualla maassa voi viljan viljely vallata alaa. Teuraat sujuvasti eteenpäin Viime vuonna tilalle rakennettiin säilörehusiilot ja kuution lieteallas. Piirustukset 260 lehmän navetalle 42-paikkaisella karuselliasemalla ovat jo valmiit. Lehmäpaikan hinta tässä projektissa on noin euroa, jopa alle puolet nykyisin rakennettaviin robottinavetoihin verrattuna. Uuden navetan myötä tilan lehmäluku nousee 380:een. Noin vuosi sitten tilasta tehtiin osakeyhtiö. Osakkaina ovat Esa tyttärensä kanssa, ja isäntä on nyt Lampsi Oy:n työntekijä kahden muun vakituisen työntekijän ja yhden sesonkityöntekijän kanssa. Lampsi Oy aloitti yhteistyön HK Agrin kanssa marraskuussa Päätöstä tehdessä päällimmäisenä ajatuksena oli, ettei lehmän viimeisestä matkasta tarvitse tulla maratonia. Outokummun teurastamo on maakunnassa lyhyen matkan päässä. Myös HK Agrin viivyttelemättömät noudot oli tiedossa, Esa sanoo. Esan mukaan maitotilalle on tavattoman tärkeää lehmien ja vasikoiden nopea nouto, ja se on toiminut moitteettomasti. Aikataulut ovat pitäneet paikkansa ja eläinten käsittely saa kiitosta. Sinetti on kaikin puolin ollut helppo, miellyttävä ja toimiva. Toiveena on, että yhteistyö jatkuu samaan malliin. Kirjoittaja on HK Agrin kenttäedustaja. Aikataulut ovat pitäneet paikkansa ja eläinten käsittely saa kiitosta. Hyvät eväät maitotilojen palveluun HK Agrin keskeinen tavoite on maitotilojen tinkimätön palvelu. Itä-Suomessa Outokummun teurastamo ja Länsi-Suomessa yhteistyö Paimion teurastamon kanssa antaa hyvät edellytykset joustaviin noutoihin ja suoriin kuljetuksiin. HK Agrin eläinvälityksen kautta liikkuu vajaa vasikkaa vuodessa. Valtaosa välitetään päivän ikäisinä ternivasikoina. Niiden lisäksi HK Agri välittää perinteistä vasikkaa sekä yhä enemmän myös välikasvatettua vasikkaa sekä rotukarjavasikoita. Nuoren naudan sopimuskasvattajista iso osa kuuluu Laatusonni-ohjelmaan, jossa HK Agrin neuvonta auttaa saavuttamaan parhaat mahdolliset tuotantotulokset. Kannattava ja kehittyvä nuoren naudan tuotantoketju on myös maidontuottajan etu. Naudanlihan tuotanto kulkee käsi kädessä maidontuotannon kanssa. Investoinnit maidontuotantoon antavat hyvät edellytykset kotimaiselle naudanlihantuotannolle ja uusille kasvattamoinvestoinneille. 24 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

14 Kuva: Pasi leino Laatusonnit ovat kasvattaneet etumatkaa tenkin vielä enemmän omista kehitysmahdollisuuksista. Vaikka kokonaisuudessaan Laatusonnitilojen tulokset ovat hyviä, tilojen tuloksissa on kuitenkin eroja. Parhaan neljänneksen keskimääräinen päiväkasvu on 630 grammaa ja heikoimman 525 grammaa. Parhaimman neljänneksen keskipaino, 380 kiloa, on jo niin korkea, että maksimi on jo saavutettu monella tilalla. Keskipainon nostamiselle yli 400 kilon löytyy perusteita harvoilla tiloilla. Heikoimman neljänneksen keskipaino on hieman yli kolmensadan kilon. Tämän tilaryhmän sonnien keskipainoa kannattaa vielä nostaa. Jos oman tilan tulokset ovat heikoimmassa neljänneksessä, tilalla on siis vielä mahdollisuuksia käyttämättä! Keskipainon nosto onnistuu usein helpoiten alamittaisten sonnien määrää pie- Laatusonni-kehitysohjelmatilat tuottavat jo 70 prosenttia HK Agrin hankkimasta nuoren naudan lihasta. Vuonna 2012 Laatusonnitilojen sonnit teurastettiin selvästi nuorempina ja suurempina kuin muilla tiloilla. Kasvatusaika on pidentynyt hieman. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Sonnit painoivat viime vuonna keskimäärin 340 kiloa. Keskipaino on laskenut hieman vuoden 2010 ennätyslukemasta, 360 kilosta. Rasvaisuus puolestaan on laskenut selvästi. Kun pari vuotta sitten haitallisimpia 4- ja 5-rasvoja oli kahdeksalla prosentilla sonneista, oli niitä viime vuonna alle kuudella prosentilla. Laatusonnit ovat teurastettaessa keskimäärin yli kaksi kuukautta nuorempia ja lähes kaksikymmentä kiloa suurempia kuin muut sonnit. Päiväkasvussa ero on yli 80 grammaa. Tämä ero on kasvanut viime vuosina. Tarkempaan tulosanalyysiin Tuotantotuloksia voidaan jaotella monella tavalla. Usein tila vertaa omia tuloksiaan suuren tuottajaryhmän keskiarvoon. Jako neljänneksiin kertoo kui- Laadukkaalla säilörehulla sonnit kasvavat nopeasti. nentämällä. Yksikertainen laskuharjoitus selventää tilanteen: esimerkkitilalta tulee vuodessa sata sonnia teuraaksi. Niistä 96 painaa 350 kiloa, jolloin puheessa keskipaino on 350 kiloa. Tilalta tulee kuitenkin myös neljä jalkavikaista sonnia 175 kilon painossa. Todellisuudessa keskipaino jääkin 343 kiloon. Suunnittele ruokinta! Kustannusten nousu on leimannut lihantuotantoa, mikä näkyi tilojen viime vuoden tuloksissa: kalliin viljan syöttämistä vältetään. Jos säilörehut ovat hyvälaatuisia ja ruokintasuunnitelma kunnossa, saadaan pienemmälläkin väkirehutasolla kasvut pysymään kunnossa. Tämän vuoden alussa Pihvi- ja Laatusonni-kehitysohjelmat yhdistettiin. Aikaisemminkin sisältö on ollut hyvin yhtenäinen. Neuvonnassa on tähänkin asti pyritty tilakohtaisiin palveluihin ja pihvitilat saavat edelleen tilaamalla omia palveluitaan. Maitorotuiset sonnit Painohajonta eri tilaryhmissä % Laatusonnit Muut maitorotusonnit 0 < >360 kg Päiväkasvun hajonta eri tilaryhmissä % 35 Laatusonnit Muut maitorotusonnit < >700 g/pv Viljanvälitys sujuu sutjakkaasti HK Agri on toimittanut viime vuoden aikana ohraa sekä vehnää Etelä-Suomen sika- ja broileritiloille. Itä-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjoisen viljakauppa on käynyt vilkkaasti niin kuin aiempinakin vuosina. Aloitimme Etelä- Suomen viljavälityksen keväällä Kokemukset osoittavat välityksemme toimivan asiallisesti ja sutjakkaasti. Toimitamme kuormat tilalta tilalle ilman varastointia, ja matkan varrella auto käy punnitsemassa kuorman. Tilitys hoituu HK Agrin kautta. Myyjä saa tarvittaessa nopeutetun tilin viljasta ja OP-Rahoituksen ansiosta ostajalla on 180vrk:n maksuaika ilman vakuuksia. Tänä vuonna keräämme suurempaa verkostoa viljan myyjistä sekä ostajista. Tarkoituksemme on toimittaa viljaa kustannustehokkaasti, jolloin alkutuotantoon tuleva hyöty on suurempi. Tämä tarkoittaa HK Agrin puolelta aktiivista palvelua sekä myyjille että ostajille. Soittamalla asiakas voi tiedustella viljatilanteen. Näin löydämme ostajan ja myyjän läheltä toisiaan. Kun ostaja maksaa rahdin on erän löydyttävä läheltä, jolloin palvelumme toimii niin kuin se on tarkoitettu. Olemme kehittäneet palveluamme muun muassa lisäämällä HK Agrin sivuille viljapörssin. Tänne viljanmyyjä voi ilmoittaa olemassa olevat myyntierät viljalajeittain. Myös ostaja voi tehdä viljan ostoilmoituksen. Jatkossa sivuilta näkee karttapohjalta reaaliaikaisesti, missä ostajat ja myyjät sijaitsevat. Toiminnan kustannustehokkuus ja välitettävän viljan laatu ovat meille tärkeitä. Viljaerät on analysoitu välitykseen tullessa tai ne analysoidaan punnituksen yhteydessä. HK Agrin viljavälitys antaa mahdollisuuden viljakasvattajan ja lihantuottajan kannattavaan yhteistyöhön ilman ylimääräisiä rahti- ja varastointikustannuksia. Mirva Heikkilä Kysy lisää Viljavälityksestä! Etelä-Suomi Mirva Heikkilä, , Jouni Saarinen, , Pohjois- ja Itä-Suomi Jukka Kinnunen, , Itä-Suomi Pirjo Leva, , piirros: Kati Kelo 26 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

15 Kalle Leino kehittämispäällikkö Satafood kehittämisyhdistys ry. Hanke herättää kehittämisen halun Vastuullinen sikatalous -hanke pyrkii siihen, että sikatilat eivät enää hyväksyisi huonoa tulosta, jos on mahdollista toimia toisin ja ansaita enemmän. V ieläkin liian harva tuottaja on tarkoin selvillä tuotantonsa kannattavuudesta, vaikka tuottavuuden vaihtelut tilojen välillä ovat varsin suuria ja johtavat merkittäviin kannattavuuseroihin. On myös tilanteita, jossa tilalla kyllä ymmärretään, että parantamispotentiaalia on, mutta siitä huolimatta toimintaa ei muuteta. Tämä tuntuu neuvojan näkökulmasta turhauttavalta varsinkin kun siantuotannon kannattavuus on viime aikoina ollut kovin puhuttu aihe myös alan ulkopuolella. Miksi asioihin ei tartuta, vaikka parannuksiin suorastaan painostetaan? Olisiko kysymyksessä sama ilmiö kuin yritysmaailmassa, jossa muutosten aikaansaamiseksi vaaditaan myös ihmisten vaihtumista? Omia toimintamalleja on vaikeampi vaihtaa kuin johtajia. Kaksi esimerkkiä viime ajoilta: Lihasikala, noin 700 sikaa, Varsinais- Suomi: Marraskuun lopulla teurastukseen tullen sikaerän päiväkasvu 996 grammaa, vuoden keskiarvo noin 960 grammaa. Sikojen poistuma kasvatusaikana 1,5 %. Rehuhyötysuhde 2,52. Lihasikala, yli tuhat sikaa, Satakunta: Marraskuisen teuraserän päiväkasvu 685 grammaa, kuolleiden ja karsittujen osuus liiallinen. Rehuhyötysuhdetta ei tunneta, koska rehun kulutustietoja ei ole, mutta ruokinnan virheet näky- Hanke on pureutunut mm. ilmanvaihdon toimivuuteen sikaloissa. Peter van der Voortsin neuvoilla ilmanvaihtoa on parannettu useilla tiloilla. vät silmälläkin mm. rehun lajittumisena eri karsinoissa. Kate-ero sikapaikkaa kohti on 31 euroa vuodessa pienemmän sikalan hyväksi. Katelaskelmassa ei huomioitu rehuhyötysuhteiden eroa, jota syntyy varmasti, koska hitaalla päiväkasvulla sika yksinkertaisesti ehtii syödä enemmän. Ensimmäinen sikala voi olla kannattava, toinen ei missään tapauksessa ole. Kuva: Kimmo Haapanen Jälkimmäisen kate ei välttämättä ole positiivinen edes muuttuvien kustannusten jälkeen, mutta tätä on vaikea sanoa, koska rehunkulutusta ei tunneta. Tunne sikalasi tilanne Vastuullinen Sikatalous -hanke on tehnyt ruokinta- ja ilmanvaihtokonsultoinnin ja antanut ohjeita tuotannon kehittämisestä molemmille yllä kuvatuille sikatiloille. Ohjeet heikommin pärjäävälle tilalle olivat aivan yksinkertaisia: riittävän iso mylly, viljan jauhatuskarkeus kuntoon ja siten enemmän kuiva-ainetta liemeen, varaston seuranta kuntoon, jotta raaka-aineet eivät lopu kesken kaiken jne. Tuotantotulokset eivät kuitenkaan juuri ole muuttuneet, vaan vanhat ongelmat tilalla jatkuvat. Parempien tulosten tila sen sijaan hioo yksityiskohtia yhdessä rehuedustajan ja porsastuottajan kanssa entistä parempaan kuntoon. Totuus on, että vaikka asiantuntijapalveluita on tarjolla, kiinnostusta tekemiseen ei voi ostaa rahalla. Sitä joko on tai ei ole. Jos sikatalous tai taloudellinen tulos ylipäätään ei motivoi, ei tuotanto kehity millään pelkästään ulkoapäin annetulla tuella. Tuottavuuden ja talouden tunnuslukujen pitäisi olla tärkein avain motivaatioon, sillä maatalousyrittäminen on liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on omistajan varallisuuden kasvattaminen. Jos oman sikalan tilannetta ei tunneta, päätökset tehdään tunnepohjalta. Uusi vuosi tuo talousasiat keskiöön Suurin osa siantuottajista on kiinnostunut tuotannostaan. Heille Vastuullinen sikatalous - hankkeella on tarjolla palveluja. Tämän vuoden aikana ollaan tiiviisti mukana tuotannonseurannan kehittämisessä ja jalkauttamisessa hankealueella. Vain asiallisen tiedon avulla omasta tuotannosta ja sen mahdollisuuksista voi tehdä järkeen perustuvia päätöksiä ja seurata niiden vaikutuksia. Johanna Daka ja Kimmo Haapanen ovat tehneet ruokinta- ja ilmanvaihtokonsultointeja noin 110 tilalla kahden viime vuoden aikana. Molemmille riittää tekemistä täksikin vuodeksi, sillä hankealueella on puolisen tuhatta sikatilaa. Hankealueen tuottajat voivat edelleen pyytää Johannan ja Kimmon apua rehu-, rakennus- ja ilmanvaihtoasioissa. Ilmanvaihtopalvelun lisäksi selvitämme energiansäästöratkaisuja, joita voisi soveltaa Suomessa. Tällaisia ovat lämmön talteenotto sian lannasta ja sikalan poistoilmasta. Suomalaiset energiakustannukset sikaa kohti ovat keskimäärin nelisen euroa tanskalaisia kalliimpia, lähinnä erilaisesta ilmastosta johtuen, mutta energiakortti kannattaa joka tapauksessa katsoa paitsi rahan, myös hiilijalanjäljen takia. Apua on saatavana suomalaisista tutkimuslaitoksista ja eurooppalaisilta konsulteilta. Siantuottajille on luvassa energia-alan tietoa ja ratkaisuja tämä vuoden aikana. Talven aikana jatkamme yhteistyötä hoitavien eläinlääkärien ja rehuoptimoijien kanssa. On tärkeää, että kaikki sika-ammattilaiset ymmärtävät oman erikoisalansa lisäksi myös tuotannon taloutta. Suomalainen toimintatapa on poikennut tässä ilmeisesti esimerkiksi Hollannista, jossa tuottajan tukena työskentelevät asiantuntijat pyrkivät kaikki mahdollisimman hyvään taloudelliseenkin tulokseen. Sikojen ruokintaa kehitetään tilatyöskentelyn lisäksi ruokintakokeilla. Tätä kirjoitettaessa kasvamassa on ensimmäinen kahdesta sikaerästä, joiden avulla selvitetään Jokioisten ohravalkuaisrehun eri käyttömäärien vaikutusta päiväkasvuun ja rehuhyötysuhteeseen. Hanke jatkaa aktiivista tiedottamista ja pyrkii levittämään tietoa siantuotannosta myös alan ulkopuolelle. Hankkeen nettisivuilla (Vastuullinensikatalous.fi) vierailtiin viime vuonna hiukan alle yhdeksäntuhatta kertaa. Facebookissa hankkeella on 80 tykkääjää ja Twitterissä 65 seuraajaa. Slideshare-nettisivuilla hankkeen tilaisuuksissa esitettyjä kalvoja on käyty lukemassa kertaa! Sika-alan parhaiden asiantuntijoiden kirjoittamat blogit jatkuvat kerran viikossa. Hanke sai jatkoaikaa ainakin vuoden 2014 tammikuun loppuun asti. Sillä on siis vielä vuosi aikaa tehdä parhaansa sikatalouden hyödyksi. 28 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

16 Rehumarkkinat Ulf Jahnsson Johtaja, rehuliiketoiminta Broilerimunittamossa avoimet ovet HK Agrin broilerituotantoketjussa on 19 munituskanatilaa. Tutustuimme Ilolan tilan uuteen munittamoon Säkylässä. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja I lolan tilan uuden kanalan kokonaispinta-ala on neliömetriä. Peruskokoisessa munittamossa on kanoille ja kukoille yhteensä 2000 neliömetrin tilat, sekä tarvittavat munien käsittelytilat ja sosiaalitilat. Lintuja halliin mahtuu Betoniseinäisen lintuhallin leveys on 28 ja pituus 71,5 metriä. Hallin sisäkorkeus on 3,5 metriä. Hallin keskellä on katon kannatuksen pylväsrivi, näin saatiin kattoristikoiden jänneväliksi 14 metriä. Ilmanvaihto avainasemassa Broileriemomunittamossa linnut ovat Kuvat: Kimmo Haapanen Jouni ja Tiina Ilolan broilerimunittamosssa Säkylässä oli avoimet ovet 14. joulukuuta. vapaana kuivitetulla lattialla. Munimiseen tarkoitetut pesät ovat neljässä rivissä, ja pesärivit jakavat kanalan kol- Erikoistunutta tuotantoa HK Agrin broilerin tuotantoketjun muodostaa 125 sopimustilaa. Siitoskanat ja -kukot saapuvat munituskanaloihin neljältä nuorikkojen kasvatustilalta. Munituskanalasta munat noudetaan hautomoihin 1 2 kertaa viikossa. Päivän vanhat untuvikot toimitetaan kasvamaan 103 broilerinkasvatustilalle. Munittamoon kävi tutustumassa lähes 100 vierasta. Kanat ja kukot saapuivat uuteen halliin tammikuun viimeisellä viikolla. meen osaan. Pesärivin alla on kuljetin, joka siirtää munat pakkauskoneelle. Pesien vieressä on muoviritilää, jonka päällä on vesilinja ja yksi rehulinja. Kuivikealueella on kaksi rehunjakolinjaa kanoille ja oma ruokintalinja kukoille. Tasainen ilmanvaihto ja lämmitys ovat tärkeitä hyvinvointitekijöitä. Tasainen välikatto leveässä munittamossa vaatii raitisilman sisään ottamista vesikaton päältä. Tuloilmalaitteet ovat pesärivien päällä. Peruspoiston puhaltimet ovat pesärivien päällä, tuloyksiköiden välissä. Kesän hellejaksoilla käytetään lisäksi lastauspäädyn jättipuhaltimia ja avataan tunneli-ilmanvaihdon tuloluukut. Tasaisen lämpötilan varmistamiseksi lämpöpattereista puolet asennetaan raitisilmalaitteiden alapuolelle. Myös ulkoseinillä on lämpöpatterit. Ilolan kanalan tasainen ja himmennettävä valaistus on toteutettu kymmeneen riviin asennetuilla led-lampuilla. Miten varautua rehun hintaralliin? uosi 2012 alkoi suhteellisen vakain hinnoin kaikissa tärkeimmissä rehuraaka-aineissa, mutta heinäkuun alusta alkaen kaikki hintakäyrät näyttivät suoraan pohjoiseen. Markkina pääsi niin sanotusti yllättämään, eikä varmasti viimeistä kertaa. Hintoja nostivat mm. USA:n kuivuus, kasvava ruoan kulutus maailmalla sekä globaali taantuma. Taantumassa rahaa siirtyy pörssiosakkeista ns. turvasatamiin, kuten raaka-aineisiin. Alkusyksyllä rehulaskun summa kasvoikin jopa 30 prosenttia keväästä. Loppuvuonna hinnat eivät enää nousseet. Hinnanlaskuja on jo odotettavissa. Soijan hinta on laskenut alkusyksyn huipusta yli 100 euroa tonnilta. Yksimahaisten rehuseoksissa kaksi pääraakaainetta, vilja ja soija, kattavat yli 90 prosenttia seosten raaka-aineista. Naudan osalta säilörehu on viljan ja valkuaisen lisäksi merkittävä osa ruokinnan kokonaisuutta. Onko vastaavaan tilanteeseen mitenkään mahdollista varautua, vai onko lihantuottajan pakko alistua markkinan vietäväksi? Työkaluja on olemassa ja ne kehittyvät jatkuvasti. Markkinariskiltä suojaavista rahoitusinstrumenteista kannattaa kysyä tarkemmin omalta pankilta. Lisäksi netin kautta niin ostaja kuin myyjäkin voi seurata kohtalaisen hyvin markkinoiden tapahtumia ja ennakoida tulevaa. Kysymys on informaation analysoinnista ja jalostamisesta siten, että sen pohjalta pystyy tekemään johtopäätöksiä. Satoennusteet tärkeimmistä rehuraakaaineista yhdis-tettynä varastotietoihin ja kulutusennusteisiin ovat paras indikaattori. Varsinkin Etelä-Amerikan soijasadon merkitys on suuri. Brasilian, Argentiinan ja USA:n osuus soijan globaalista Soijan tuonti maittain (pavut ja rouhe) milj. tn EU-27 Kiina Indonesia Thaimaa Japani Vietnam Etelä-Korea Meksiko Muut maat tuotannosta on yhteensä 80 prosenttia, joten näiden maiden kylvöaloja ja sääolosuhteita kannattaa seurata arvioitaessa tulevaa hinnan kehitystä. Tiedon kerääminen ja analysointi eivät kuitenkaan poista markkinan arvaamattomuutta. Tästä saimme viime kesänä hyvän esimerkin. Brasilia, joka ilmeisesti nousee kuluvalla satokaudella ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoja suuremmaksi soijapavun tuottajaksi, on saamassa erinomaisen sadon. Sadoksi ennustetaan miljoonaa tonnia, kun edellisellä satokaudella se oli 67 miljoonaa tonnia. Argentiinassa sen sijaan oli vaikeat sääolosuhteet, jotka viivästyttivät kylvöjä. Naudanrehujen tärkeän valkuaisraaka-aineen eli rapsin sadon odotetaan kasvavan Euroopassa. Kylvöala on kasvanut, ja mikäli kasvuolosuhteet pysyvät hyvänä talven yli, sadon odotetaan nousevan 5 10 prosenttia viime kaudesta. Valkuaisraaka-aineiden satonäkymät pääalueilla ovat tällä hetkellä kohtalalaisen hyvät. Myös kysyntä on erittäin vahvaa: Kiinassa soijan käyttö rehuissa ja elintarvikkeissa kasvaa vähintään samaa tahtia kansantalouden kanssa, ja kulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kolminkertaistunut. Jatkuva suuri kysyntä todennäköisesti estää valkuaisraaka-aineiden hintojen merkittävän laskemisen. Tärkeän valkuaisraaka-aineen rapsin kylvöala on kasvanut Euroopassa. 30 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

17 Tuottajapäivillä onnistumisen iloa ja kansainvälisyyttä HK Rypsiporsas - tuottajia palkittiin Tuota noin -tuottajapäivillä Tamperella. Broilerien terveys nojaa ketjun omiin toimiin Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi puhui Tuota noin -päivillä broilereiden terveydestä meillä ja muualla. Suomessa terveyden ylläpidon vahvuutena ovat yhteiset, elinkeinon vapaaehtoiset toimet ja vahva osaaminen. Tarttuvia tauteja on vähän, joten painopiste on voitu asettaa tuotantoeläinsairauksiin. Eläinten poistuma on pientä ja lääkkeitä sekä rokotuksia käytetään kansainvälisesti vertailtuna vähän. Haasteita broilereiden terveydelle ovat muun muassa harrastetilojen aiheuttama tautiuhka ja munantuotantosektorin tilanne, esimerkiksi IB (tarttuva keuhkoputkentulehdus). Erityisesti tuotantoketjujen risteämäkohdat, kuten rehuautojen kulku munantuotantotilalta broileritilalle ja tilojen fyysinen läheisyys, lisäävät tautien leviämisen riskiä. Nopeakasvuisen lintujalosteen terveyden turvaaminen asettaa vaatimuksia hoidolle, olosuhteille ja rehustukselle. Ulkomailla erityisesti tarttuvat taudit ovat vakavia broilereiden terveysuhkia. Tällä hetkellä ns. vanhat taudit nostavat päätään. Laajojen rokotusohjelmien ylläpito ja päivitys on sekä työlästä että kallista ja vaatii jatkuvaa kilpajuoksua virusten muuntumisen kanssa. Lääkkeiden käyttötarve kasvaa koko ajan ja antibioottien resistenssi- ja jäämäkysymykset puhuttavat. Eija Talvio Tavoitteet selkeät, pilkettä silmässä Ruotsalainen naudan- ja sianlihantuottaja Per Nilsson oli kertomassa tilansa toiminnasta. Suomalaisilla tiloilla on paljon opittavaa tilan toiminnasta ja erityisesti tuottajan asenteesta. Esplunda Landbruk AB sijaitsee Enköpingin kunnassa lähellä Uppsalaa. Per Nilsson omistaa tilan yhdessä avovaimonsa Charlotte Bonden kanssa. Tilaa on kehitetty voimakkaasti vuodesta 1998, jolloin Nilsson otti sen haltuunsa. Yritys muodostuu neljästä osasta: Nilsson omistaa metsät ja rakennukset, Esplunda Lantbruk AB viljelee reilun 700 hehtaarin pelto alaa, urakoi ja toimii työnantajana. Skälby Grisen AB tuottaa vuodessa rypsisikaa ja Esplunda Kött AB tuottaa teuraaksi vuodessa 140 vasikkaa ja 280 sonnia. Tilan kehittäminen jatkuu selkeänä. Nilssonin tavoitteena on saada tuotantotulokset Ruotsin kymmenen parhaan tilan joukkoon. Naudanlihantuotanto aiotaan tuplata. Yhteistyötä teurastamon kanssa kehitetään. Pilke silmäkulmassa Per Nilsson kertoi todelliseksi tavoitteekseen, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua hänellä on viinitila Italiassa tai Espanjassa. Nilssonin asenne on vailla vertaansa. Kaikessa toiminnassa pyritään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, mutta kulmia ei pidetä turhaan kurtussa. Harri Jalli Tuota noin -tuottajapäivät keräsivät yli 200 lihantuottajaa Tampereelle. Yleisössä oli edustettuna niin sian, naudan kuin broilerinkin tuottajat. Teksti Sari Järvinen HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen esitteli avauksessaan HKScanin strategian tuleville vuosille. Hänen mukaansa HKScanin tavoitteena on parantaa suorituskykyä entistä tehokkaammilla ja läpinäkyvillä konsernitasoisilla liiketoiminnoilla, osaamisella, johtamisella ja viestinnällä. Kannattavuutta pyritään nostamaan kehittämällä brändejä ja tarjoomaa. HK Ruokatalon kaupallinen johtaja Markus Gotthardt esitteli tuottajille juhlavuoden mainoskampanjaa, jonka teema on 100 vuotta suomalaisten suosikkeja. oli myös mukana palkitsemassa Kuvat: Harri Jalli André Noel Chaker esitteli mahdollisuuksien polun: miten avoimella mielellä voi yritysten ja erehdysten, kovan työn ja sisun kautta saavuttaa oman persoonallisen tavan toimia. tuottajia HK Rypsiporsas -innovaation, lanseerauksen ja menestymisen eteen tehdystä työstä. Ensimmäisenä tapahtumapäivänä kuulimme THL:n ylijohtaja Erkki Vartiaisen koosteen suomalaisten verenpaineen ja kolesterolin kehityksestä sekä ravinnon ja ruokatrendin vaikutuksesta kansanterveyteen. Yleisöä ilahdutti erityisesti Vartiaisen vaimon kiitokset: muistathan kertoa niille rypsiporsaantuottajille, se on niin maukasta! Päivien tunnelmasta vastasi vuorovaikutusvalmentaja Tinka Kerttula, joka piti mainion puheenvuoron asenteista ja niiden vaikutuksesta. Moni tunnisti olevansa välillä kaiken tietävä besserwisser ja toisessa tilanteessa taas itseään vähättelevä maan matonen. Päivä huipentui Vuoden puhujaksi valitun kanadanranskalaisen lakimiehen ja strategisen konsultin André Noël Chakerin ajatuksiin innovatiivisuudesta ja rohkeudesta tehdä mahdottomasta mahdollinen. Hän sai yleisön uskomaan ihmeisiin kertomalla värikkäitä tarinoita ja tarkkasilmäisiä huomioita meidän suomalaisten sisusta ja aitoudesta. Mahdottomasta tuli mahdollista myös Tampereella, kun koko nousi ylös ja lauloi yhdessä J. Karjalaisen Tähtilampun alla, siinä sängyn laidalla, kun me kerran suudeltiin, oi mä uskoin ihmeisiin Huipputuloksia hollantilaisessa sikalassa Bart Pierikin ja hänen poikansa Jasperin tilalla on 600 emakkoa. Vuonna 2008 rakennettu sikala suunniteltiin porsaiden terveyden ehdoilla. Porsitus-, vieroitus- ja tiineiden osastot ovat tiukasti erillään toisistaan, mikä estää tartuntojen leviämisen. Kaikki käyvät suihkussa aina tuotantotiloihin saapuessaan ja sieltä poistuessaan. Vaatteet ja jalkineet vaihdetaan ja kädet pestään ja desinfioidaan aina siirryttäessä tuotantovaiheesta toiseen. Joka ikäryhmän osastoilla on omat, eriväriset työvälineet. Joka neljäs viikko porsii 120 emakkoa. Kierron ansiosta perhe pystyy myymään ison erän tasakokoisia porsaita ja terveystilanne on hyvä, koska ikäryhmiä on vähän. Ensikot ovat SPF Topigs 20 -hybridejä ja ne tuotetaan itse yorkshire-emakoilla. Sikalassa ei esiinny PRRS:ää, mykoplasmaa, APP:tä, kapia, sisäloisia eikä tiettyjä streptokokkikantoja. Porsitusosaston karsinoiden lattiat laskevat alemmas emakon noustessa seisomaan, Pahnueita /emakko/v 2,49 2,46 2,49 Elävänä synt./pahnue 13,1 13,9 14,6 Vier. pors. /emakko/v 28,8 30,8 33,0 Kuoll. vier. jälkeen, % 1,1 0,9 1,5 Rehua /emakko/v, kg Porsasrehua/myyty porsas, kg 39 35,4 32 Rehukust. /myyty porsas, 25,97 27,26 28,99 jotta porsaat eivät vahingoitu. Imettäjäemakoita ei käytetä, vaan ylimääräisille porsaille on kahdeksan alkuhoitolaatikkoa. Kaikessa työssä Pierikit tähtäävät tautien torjuntaan: joka neljäs viikko porsitusosastot, käytävät, välineet ja jalkineet pestään ja desinfioidaan. Porsaita hoidettaessa porsaslaatikkoon vaihdetaan puhdas pohjapaperi joka pahnueen jälkeen, injektioneula vaihdetaan ja desinfioidaan kastrointivälineet ja kädet. Vierotusikä on 21 vuorokautta. Kaksi pahnuetta punnitaan kerrallaan ja pannaan samaan karsinaan. Porsaat myydään 69 päivän ikäisinä keskipainon ollessa 25,3 kiloa. Pierikit ovat investoineet nopean lastaamisen mahdollistavaan ramppiin, jonka ansiosta tunnissa saadaan autoon 600 porsasta. Porsaiden laadun varmistamiseksi heikoimmat 3 4 prosenttia porsaista teurastetaan kilon painossa. Porsaiden käsittely- ja vieroituspäivänä Bartilla ja Jasperilla on apunaan ulkopuolisia. Tuotannon kehittämisessä he käyttävät asiantuntijoita: eläinlääkäri ja jalostusneuvoja käyvät neljän viikon välein ja rehutehtaan neuvoja joka toinen viikko. Opintopiiri kokoontuu kahdeksan kertaa vuodessa. Pierikit aikovat kaksinkertaistaa tuotantonsa lähivuosina. Jan Vugts 32 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

18 HK:n ja Kariniemen kevään uutuuksista loihdit käden käänteessä maistuvan pihviaterian. Mukavuudenhaluinen valitsee valmiiksi maustettua Rypsiporsasta tai broileria. Kokeileva kotikokki yllättää perheensä pekoniin käärityillä kananpojan minuuttipihveillä. Seuraksi sopii ruokaisan raikas salaatti. Pihvi on aina pop! Nopeasti paistuvat Kariniemen Minuuttipihvi -uutuudet pakataan 350 ja 390 gramman pakkauksiin ja ne palvelevat näin paremmin etenkin pienempiä kotitalouksia. Pihvit on valmistettu ohueksi leikatusta suomalaisesta kananpojan fileestä. Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi maustamaton (350 g, 4 kpl) sisältää ainoastaan kaksi prosenttia rasvaa. Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi yrtti-valkosipuli (390 g, 4 kpl) saa mehevän makunsa täysin lisäaineettomasta yrtti-valkosipuliöljymausteseoksesta. Pekoni-kananpoikaa ja pesto-mozzarellasalaattia 4 annosta 1 pkt Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi maustamaton (350 g, 4 kpl) ripaus suolaa mustapippuria myllystä 1 pkt HK Amerikan Pekoni Filee (120 g) öljyä tai voita paistamiseen Pesto-mozzarellasalaatti 6 isoa kypsää, kiinteämaltoista perunaa 150 g kirsikkatomaatteja 125 g mozzarellajuustoa paloina 70 g rucolaa ½ dl salaattisiemeniä tai pinjansiemeniä n. 1 dl vihreää pestokastiketta (resepti alla), voit käyttää myös valmista vihreää pestokastiketta Vihreä pestokastike 2 ruukkua basilikaa 70 g parmesaaniraastetta 50 g pinjansiemeniä 1 iso valkosipulinkynsi 1 ½ dl oliiviöljyä Ota kananpojan minuuttipihvit huoneenlämpöön ½ tuntia ennen kypsennystä. Rouhi pinnalle mustapippuria ja lisää suola. Käännä pekonifileet minuuttipihvien ympärille. Paista pihvit kuumassa pannussa öljyssä molemmin puolin. Leikkaa kuoritut kypsät perunat sopiviksi suupaloiksi. Puolita kirsikkatomaatit ja paloittele mozzarella. Laita ainekset vadille yhdessä rucolan kanssa. Paahda salaattisiemeniä tai pinjansiemeniä kuumalla pannulla käännellen. Lisää salaattiainesten joukkoon. Valmista pestokastike. Laita basilika, parmesaaniraaste, pinjansiemenet, valkosipulinkynsi ja oliiviöljy kulhoon ja jauha hienoksi tahnaksi sauvasekoittimella. Sekoita sopiva määrä pestoa salaattiainesten joukkoon. Säilytä ylijäävää pestoa jääkaapissa muuta käyttöä varten. Tarjoa salaatti rapeiden kananpojan minuuttipihvien seurana. HK Rypsiporsas Fileepihvi yrtti-valkosipuli (360 g) on valmiiksi nuijittuja pihvejä kolmen kappaleen rasiassa. Rypsiporsas Fileepihvi -sarjassa on nyt kolme eri vaihtoehtoa: kermapippuri ja yrttivalkosipuli sekä maustamaton (720 g). Klassikoita 100 vuoden taipaleelta HK Ruokatalo on valmistanut lihaisia suosikkeja suomalaisten ruokapöytiin jo sadan vuoden ajan. Nyt juhlavuoden kunniaksi valikoimiin palautetaan vanhojen reseptikirjojen uumenista kolme klassikkotuotetta. HK Popsi Krakovan nakki (300 g, 10 kpl) on suomalaisesta viljapossusta valmistettu lihaisa ja laadukas kuoreton nakki, jossa maistuvat valkosipuli, paprika ja mustapippuri. Tuotteen esikuva on ollut markkinoilla LSO:n valmistamana nykyäänkin suositulla Popsi-tuotemerkillä. Mausteisen HK Lihaisa Krakovan (225 g) esikuva oli markkinoilla Helsingin Kauppiaiden valmistamana ja oli monen HK:laisen mielestä paras leikkelemakkara. Tuotteen miellyttävän voimakkaassa maussa erottuvat valkosipuli ja ripaus mustapippuria. HK Lihaisa Krakova sisältää 83 % suomalaista viljapossun lihaa. Miedon ja täyteläisen HK Herkkumaksamakkara tomaatin (300 g) innoittajana on toiminut vanha palvelutiskien suosikkimaksamakkara, Oy Kassler Ab:n Tomaattimaksamakkara. Esikuvansa tavoin klassikkomaksamakkara on sekä levittyvä että leikattava, ja tuotteen maun kruunaa makea tomaatti. Vanhojen klassikkotuotteiden penkominen innoitti monia pitkän linjan HK:laisia. Ehdotuksia tuotantoon palautettavista tuotteista tuli valtavasti, enemmänkin niistä oli runsauden pulaa, HK Ruokatalon markkinointipäällikkö Kim Lindholm kertoo. HK Sininen Lenkki juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi tuotteet saavat muiden HK-tuotemerkin tuotteiden kanssa yhdenmukaisen ilmeen. 34 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

19 ajankohtaista Ruoan valmistuksen ammattilaisille ja sellaiseksi pyrkiville on hyvä tuoda esille lihaketjun eri vaiheiden merkitystä. Tämä joukko tutustui Antikaisen tilan rypsiporsaisiin. Rypsiporsas Top Chef -kokkien teemana HK on MTV3:n Top Chef -ohjelmassa yhtenä pääyhteistyökumppanina. Viikolla 7 esitetyssä HK Rypsiporsas -jaksossa kilpailijat vierailivat Matti ja Taru Antikaisen tilalla Aurassa. Jaksossa tehtiin ruokaa myös Rypsiporsas -lihasta. Teksti ja kuva Esa Heikkilä HK:n markkinointipäällikkö Laura Lindströmin mukaan tavoitteena on nostaa HK Rypsiporsas -tuotteet ansaitsemalleen tasolle huippukokkien seuraan. HK:lla brändätty lihakaappi on koko tuotantokauden ajan Top Chef -studiolla, ja sitä täytetään suoraan HK:lta. HK:n markkinointi on lisäksi tehnyt yhteistyösopimuksen kahden Top Chef -kilpailijan kanssa. Heitä tullaan näkemään kevättalven aikana aikakausilehti- ja ulkomainonnassa yhdessä Rypsiporsas - ruokaohjeiden sekä tietopakettien kanssa. Matti ja Taru Antikainen olivat innolla mukana Top Chef -ohjelman kuvauksissa, vaikka sikalalaajennuksen ja remon- tin takia heillä olikin tavallista enemmän kiireitä. Sovittuna päivänä elokuun lopulla kuvausryhmä, ohjaaja ja kilpailijat saapuivat tilalle. Lyhyen käsikirjoitussuunnittelun jälkeen ohjaaja Kimmo Mäki käynnisti varsinaiset kuvaukset. Isäntäväki otti kilpailijat vastaan pihamaalla. Sikalavierailua varten vierailijat pukivat ylleen kertakäyttöhaalarit, joka jo sinänsä oli kokemus monille. Kilpailijat pääsivät tutustumaan Matin ja Tarun johdolla vieroitus- ja lihasikaosastoihin, joissa rypsiporsaita kasvatetaan. Yhteisen tutustumiskäynnin lisäksi tilalla kuvattiin sopivasti hienoissa maalaismaisemissa yksittäisotoksia kilpailijoiden tuntemuksista. Lähtökuvaukset tehtiin sikalan päädyssä. Aikaisin aamulla studiolla alkaneen kuvauspäivän jälkeen kilpailijat olivat iltayhdeksältä väsyneitä, mutta iloisia. Kilpailijat olivat todella innoissaan vierailusta, sillä monet olivat ensimmäistä kertaa sikatilalla. Taru Antikaisen mielestä tuottajien osallistuminen tv-ohjelman tekoon tai muulla tavoin lihatuotteiden markkinointiin on tärkeää. Jo pelkästään kokemuksena Top Chef oli hänen mukaansa hieno. Ruoantekijöiden ja kuluttajien käsitykset alkutuotannosta tulisi saada mahdollisimman oikeiksi ja vastaamaan todellisuutta, Taru sanoo. Monen kilpailijan ajatukset varmaan muuttuivatkin tilakäynnin aikana. Muun muassa nykypäivän lihantuotannon ammattimaisuus ja yrittäjyys saivat selvästi kilpailijoiden huomiota osakseen aikaisempaa enemmän. Top Chef -ohjelma ja vierailu Antikaisen tilalla tekivät hyvää Rypsiporsaan imagolle, HK:lle ja kotimaisen lihantuotannon arvostukselle. Torju Mycoplasma bovis Mycoplasma bovis -tartuntaa on todettu muutamissa vasikkakasvattamoissa ja lypsykarjatilalla Pohjois-Savossa. Mykoplasma leviää ennen kaikkea eläinkaupan, mutta mahdollisesti myös ihmisten ja työvälineiden välityksellä aiheuttaen suuria tappioita. M.bovis leviää sierainliman ja maidon kautta sairaasta lehmästä vasikoihin tai toisiin eläimiin. Vasikoilla oireet ilmenevät hengitysteissä, nivelissä ja korvatulehduksena. Lehmillä M. bovis aiheuttaa tarttuvaa utaretulehdusta, joka yleensä alentaa maitotuotosta voimakkaasti, mutta voi olla myös oireeton. Niveltulehdus on mahdollinen tai jopa taudin ainoa oire. Tavanomainen antibioottihoito ei yleensä tehoa tähän tartuntaan. HK Agri suosittelee, että lypsyrotuisia välitysvasikoita kasvattavat tilat pysyvät suunnitelmallisessa toiminnassa ja ostavat välityksestä aina samanlaista vasikkaa. Eri ikäryhmiä ei tule sekoitella ja uudet vasikat kannattaa ottaa omana ryhmänään erilliseen vastaanotto-osastoon. Eläinryhmät kannattaa pitää mahdollisimman pieninä, eläintiheys alhaisena ja olosuhteet mahdollisimman hyvinä. Jos karjassasi esiintyy mainittuja oireita, pitää heti ottaa yhteyttä hoitavaan eläinlääkäriin ja sopia näytteenotosta. Tautitapauksista pitää myös ilmoittaa HK Agrille. ETT:n nettisivulta löytyy toimintaohjeet taudin vastustamiseksi. (www. ett.fi). Lisätietoja myös Sinetistä ja HK Agrin terveydenhuoltoeläinlääkäriltä, p , Kunniamaininta Tuula ja Esko Koivistolle Kunniamaininnan HK Agrin Vuoden broilerituottaja -kisassa sai grillilintua tuottava Koiviston tila Säkylästä. Kaikki Tuula ja Esko Koiviston (kuvassa vasemmalla) toimittamat teuraserät ovat viimeisen vuoden aikana olleet parhaassa painoluokassa. Vuoden tuottajaksi valittiin Markku Kiiski (toinen oik.) ja palkinnot ojensi johtaja Jarmo Seikola. HK Agrin Euran alkutuotannon väki kannustaa jatkamaan tarkkaa lintujen kasvattamista. Tautisuojaus kuntoon nautatiloilla Osassa Suomea on tavattu jälleen virusripulia ja tarttuvaa hengitystietulehdusta. Nautatilojen tulee tässä tilanteessa huolehtia oman tilan tautisuojauksesta, sillä taudit leviävät helposti. Teuras- ja välityseläimiä noudettaessa eläimet kannattaa itse tuoda lastauspaikalle tai -alueelle, jotta eläin kuljettajien ei tarvitsisi mennä tuotantotiloihin. Eläinsuojassa vierailijoilla tulee olla asianmukaiset suojavarusteet. Näin voidaan tehokkaasti ehkäistä näiden tautien leviämistä. Lisätietoja saat kenttäedustajaltasi. Ota yhteyttä häneen myös, jos huomaat eläimissäsi tautioireita. Sonnihuutokauppa huhtikuussa Perinteinen HK Agrin Sonnihuutokauppa järjestetään tänäkin vuonna MTY Ali-Lekkalan tilalla Tammelassa Kasvatusasemalla on kasvamassa 240 lupaavaa sonnia, jotka ovat punnitustarkkailussa. Huutokauppaan tulevat sonnit käyvät läpi tarkan kontrollin punnitusten yhteydessä ja ne rakennearvostellaan kevään kuluessa. Seuraa uutisia ja tarkista huutokaupan aikataulu -sivustolta. Sonnipojat pääsevät taas esiintymään HK Agrin perinteisessä huutokaupassa. 36 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

20 Hankintamiesten matkassa Teksti Raila Aaltonen Snabbt och kort Kuva: LSO Osuuskunnan arkisto Setelit kouraan ja mullikka veneeseen Aina 50-luvulle saakka LSO:n teuraseläinhankinta oli itsenäistä hommaa. Hankintamiehet ostivat teuraat kiinteällä hinnalla ja maksoivat isännille käteisellä. Vuoden 1948 Osuusteurastamokalenterissa julkaistu artikkeli valottaa kaupanteon eri tapoja: Aniharvoin maidontuottajat enää tiedustelevat, paljonko meijeri tänään maksaa maidosta. Yhä yleisemmäksi on tullut se terve käsitys, että meijeri maksaa niin paljon kuin jaksaa ja sillä hyvä. Toisin on kuitenkin asianlaita vielä nykyisinkin silloin, kun kysymyksessä on esim. teuraiden toimittaminen osuusteurastamolle. Myyjä tässä, vaikka hän tavallaan myykin itselleen, saattaa olla hyvinkin oikullinen. Jos karjanomistaja myy eläimensä täysin osuustoimintaperiaatteen mukaisesti, hän myy ne aina jälkitiliin. Toisin sanoen, hän lähettää teuraseläimet osuusteurastamolle, jossa tavara luokitellaan ja siitä maksetaan Alkuaikoina hankintamiehet liikkuivat polkupyörällä ja jopa suksin. Teuraiden matka saattoi alkaa ruuhessa seisten. päivän hinta. Toinen karjanomistaja voi myöskin myydä eläimensä jälkitiliin, mutta vaatii kuitenkin, että tavara on etukäteen, siis nahka päällä, arvosteltava ja sille on määrättävä vissi kilohinta. Tämäkin on myyntiä jälkitiliin, painoon, mutta ei hintaan ja laatuun nähden. (---) Kolmas myyntitapa on niin sanottu pystykauppa tai urakkakauppa. Tämä tahtoo sanoa sitä, että ostaja käy myyjän kotona, arvostelee eläimen ja sille sovitaan vissi urakkahinta. Tässä siis paino, luokitus ja kilohinta jäävät määrittelemättä. Niille, jotka vielä tällaista vanhentunutta kauppatapaa käyttävät, on syytä mainita eräs tällaiselle kauppatavalle ominainen piirre: ostajat pyrkivät ostamaan urakalla aina nuoria ja hyviä eläimiä, kun taas myyjät kaikkein kiihkeimmin myisivät urakalla juuri vanhoja ja huonoja eläimiä. (---) Siellä, missä teuraskauppa on kehittynyttä, tapahtuu myynti yksinomaan jälkitiliin. Tällöin jokainen saa eläimestään sen todellista arvoa vastaavan hinnan. Näin meneteltäessä säästetään myös tavattoman suuria summia hankinta- ja keräilykuluja. Pitkän linjan hankintamies Veikko Viitaniemi teki aivan ensimmäiset hankintareissunsa polkupyörällä. Matkustusohjesääntö vuodelta 1921 huomioi myös sukset ja potkukelkan ajoneuvoina. Viitaniemi kertoo ajaneensa nelitahtimotskarilla noin kilometriä vuodessa. Viitaniemi aloitti työuransa Etelä- Suomen Osuusteurastamolla vuonna 1951 ja jäi eläkkeelle LSO:lta vuonna Näen unta vieläkin, kuinka lysti oli ajella ja kuinka pikkupoikia hyöri aina pyörän ympärillä. Harmitti, kun moottoripyörä sitten vaihtui pakettiautoon. Kilpailu oli kovaa teuraan ostajien kesken ja ostajia liikkui kymmeniä samalla alueella. Kuukausipalkka perustui kiloihin. Vuoden 1948 tietojen mukaan LSO:n ostoasiamiehen keskimääräinen hankintamäärä oli 235 kiloa päivässä. LSO:lla oli tuolloin 50 hankintakeskusta ja ostoasiamiestä, ja tällä määrällä se oli osuusteurastamoista suurin. Omistajat soittelivat hankintamiehelle myytävistä eläimistä etukäteen. Kotona piti päivystää puhelinta iltayhdeksään saakka. Päivässä tuli käytyä 5 6 talossa, Viitaniemi kertoo. Pikkuvasikkaa ostettiin paljon, koska se oli maitotilalle arvoton sivutuote. Vasikoita ei juotettu viikkokaupalla, vaan ne oli haettava heti pois. Viitaniemi teurasti vasikoita omassa autotallissaan Iittalassa, josta makkaraauto haki ruhot teurastamolle. Mera uppfödningsplatser på husdjursgårdarna HK Agri tänker öka sin inköpsandel gällande nötdjur och förväntar sig att den ökade produktiviteten hos suggorna för med sig mera svinkilogram. Det är av yttersta vikt för HK att det inhemska köttet räcker till, eftersom bolaget har förbundit sig att använda enbart inhemskt kött i sina produkter. Det behövs mera uppfödningsplatser för unga nötdjur framför allt i östra Finland, säger HK Agris verkställande direktör Veli-Matti Jäppilä. Det är en utmaning för svinsidan att få ut det kompletta antalet slaktdjur från de nuvarande slaktsvinsplatserna. Dessutom behövs mera mellanuppfödningskapacitet för grisar. När den genomsnittliga avkastningen på suggorna har ökat tack vare bättre förfaranden och nytt djurmaterial med högre produktivitet börjar avvänjningsavdelningarna i svinhus med suggor bli trånga. En lösning är att bygga mellanuppfödningsanläggningar i anslutning till slaktsvinshusen. Ett annat alternativ är att låta föda upp avvanda grisar på avtalsgårdar. Det finns många typer av investeringar i uppfödningsanläggningar men gemensamt för de företagare som har lyckats med projektet är viljan att fullt ut vara med i husdjurskedjan. Viktigt är också att företagaren har stor kompetens i fråga om produktion och tydligt har slagit fast sin egen befattningsbeskrivning i investeringsprojektet. Det lönar sig att anlita HK Agris sakkunniga för byggnadsplanering och då man dryftar finansieringsalternativ. Det finns också kunnig hjälp att få när det gäller finslipande av produktionen. LSO:s och HKScans jubileumsår För hundra år sedan, i januari 1913, grundade ett tjugotal ekonomiskt upplysta boskapsägare i sydvästra Finland ett andelslag för att samla in och slakta djur som medlemmarna fött upp och se till hanteringen och marknadsföringen av köttet. År 1988 överförde LSO sin egentliga affärsverksamhet till HKScankoncernen. Andelslaget fungerar som koncernens ansvariga och långsiktiga huvudägare och som en viktig bakgrundspåverkare i köttbranschen i Finland. LSO Andelslag, som verkar i hela landet, har i dag drygt medlemmar. Av dem är mer än 96 procent aktiva köttproducenter också i framtiden och kontinuiteten i andelslagets verksamhet vilar på dem. HKScan är i dagens läge ett av de ledande matbolagen i norra Europa. Två tredjedelar av bolagets omsättning på ungefär 2,5 miljarder euro uppkommer utanför Finland. LSO Andelslag har fastställt som sin huvudsakliga uppgift att i sin roll som ägare styra börsbolaget HKScan så att det kött andelslagets medlemmar producerar har en stabil och lönsam marknadskanal ända fram till konsumenterna. Uppgiften är den samma som LSO:s grundare i tiderna satte upp. Små förändringar i investeringsstödet Föremålen och nivåerna för investeringsstödet för husdjursproduktion kvarstår oförändrade år Ansökningstiderna för investeringsstödet är fyra: , och Myndigheterna strävar efter att utfärda stödbesluten inom två månader efter att ansökningstiderna löpt ut. Jord- och skogsbruksministeriets förordning om godtagbara enhetskostnader för bygginvesteringar trädde i kraft De godtagbara maximikostnaderna för investeringar justerades gällande djurstallarnas storlek och maximipriserna för utrymmen för nötdjur. I svinhus med suggor har enhetskostnaden för boxar och spaltgolv som byggs om som åtgärder för djurens välbefinnande justerats. Enhetskostnaden för flytgödsellager har höjts. Allt bättre nötresultat De gårdar som hör till utvecklingsprogrammet Laatusonni producerar redan mer än 70 procent av det kött av unga nötdjur som HK Agri köper in. Tjurarna från de här gårdarna är i medeltal mer än två månader yngre och nästan tjugo kilogram större än andra slakttjurar av samma ras när de kommer till slakt. Skillnaden i dagstillväxten är över 80 gram. Tjurarna vägde i fjol i medeltal 340 kilogram. För den bästa fjärdedelen av gårdarna var medelvikten 380 kilogram. För den svagaste fjärdedelen var medelvikten något över 300 kilogram och på de här gårdarna lönar det sig att höja vikten. Det lyckas enklast om man minskar mängden tjurar som är för små. Medelvikten har gått ned en aning och fetthalten avsevärt. En orsak kan vara att man minskat användningen av spannmål i utfordringen. Om ensilaget håller god kvalitet och utfodringsplanen är i skick hålls tillväxten god också med lägre kraftfodernivåer. 38 Kotitilalta 1/2013 Kotitilalta 1/

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Rahoitustuet ja ympäristö

Rahoitustuet ja ympäristö Rahoitustuet ja ympäristö Ympäristökorvauksen koulutustilaisuudet 2016 Antti Jaatinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Jarmo Saukkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitustuet maatalouden investointeihin Tukea

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11.

HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11. HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11.2013 HKScan-konserni *) *) Myönteinen kehitys Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa

Lisätiedot

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020. TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020. TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020 TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi Sivu 1 25.4.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Investointituet ovat

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005 KOMISSION PÄÄTÖS tehty 23.XI.2005 Suomen tasavallan tekemän pyynnön hyväksymisestä muuttaa 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyä tukiohjelmaa (tuki N 513/2003)

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010 Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot