6 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI"

Transkriptio

1 PARIVARTIO No: 6 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 51. vuosikerta Itsenäisyyttä juhlistettiin kautta maakunnan s Reserviläispiiri siirtyy Simo Saarikallion komentoon s. 3 Rannikon kilta puoli vuosisataa s. 4 Pelastakaa sotamies Varjonen s. 6 Joulua rintamalla ja metsäkaartissa s. 9 Raision reserviläiset puoli vuosisataa s. 14 MPK:n sotilaskoulutusosasto toimii odotetusti s. 19 Reserviläisliikunnan loputtomat mahdollisuudet s. 22

2 2 PARIVARTIO 2012 Pääkirjoitus Parivartioon 6/2012 On vahdinvaihdon aika Reserviläistoiminnan haasteet ovat tällä hetkellä suuremmat kuin ehkä koskaan aikaisemmin järjestöjen toiminnan aikana. Menossa olevat isot säästöohjelmat ovat pakottaneet myös Puolustusvoimat säästökuurille, ja sen seurauksena mm. reservin koulutus on jälleen kerran ajettu muutaman vuoden ajaksi lähes kokonaan alas. Lupauksia on esitetty paremmasta, jopa ennen luvattua vuotta 2015, mutta kuka takaa, että meillä silloinkaan on rahaa yhtään sen enempää kuin nytkään? Siksi nyt on järjestöille avautunut paikka näyttää, mihin ne pystyvät. Olemme yhdessä MPK:n kanssa se käytännön taho, joka syntyneen aukon voi paikata. Me pystymme siihen osaan, joka meille nyt on annettu, mutta se vaatii paljon työtä. Kovaa työtä vaatii myös toinen osa tätä kokonaisuutta, omasta fyysisestä kunnosta ja aikanaan opituista sotilaallisista taidoista huolehtiminen, joka tässä ajassa on myös sangen tärkeää. Reserviläisjärjestöt tarjoavat mahdollisuuden asian käytännön toteuttamiseen myös näiden asioiden osalta. Aselain uudistus ja siihen liittyvä ampumaratalain kirjoittaminen on asia, jossa järjestöillä on paljon etuja valvottavanaan. Ensimmäinen versio ampumaratalain tekstistä on saatu, ja liitot ovat siitä jo lausuntonsa tätä luettaessa antaneet. On hyvä, että jo lain kirjoittamisvaiheessa meitä kuullaan, silloin on paras hetki vaikuttaa tärkeimpään eli sisältöön. Vaikka päävastuu asiassa kuuluu liittotasolle, on piirin myös omalta osaltaan tätä prosessia syytä seurata ja tarvittaessa siihen reagoida. Olen saanut johtaa tätä piiriä 10 vuotta. Se on pitkä aika, kiitos luottamuksesta. Pestin lähetessä loppuaan tuntee tietysti haikeutta, mutta kokonaan en ole sivuun jäämässä. Mikkelin syyskokouksen muistot olen pyyhkinyt pois mielestäni, ja jatkan omalla paikallani liiton johdossa sekä mm. kansainvälisissä tehtävissä AESOR:n puitteissa. Myös piirin osalta Viro yhteyshenkilön tehtävät olen luvannut jatkossakin hoitaa, soveltuvin osin tässä auttaa edellinen puheenjohtaja Harri Nurmi. Ja eiköhän sitä jotakin muutakin siunaannu, ajatuksia on. Lausun lämpimän kiitokseni kaikille piiriemme toimijoille tästä ja muista taaksejääneistä vuosista. Kaikkia teitä on mahdoton luetella tässä nimeltä. Erityisen kiitoksen lausun kuitenkin toiminnanjohtajille Jukka Eskolalle, Markku Tervahartialalle ja Sakari Kinnariselle miellyttävästä yhteistyöstä toimivuosienne aikana. Kiitos myös veljespiirin puheenjohtajille ja muille toimijoille piirihallitustasolla. Kiitän monia tukijoitamme, joita ilman toimintamme ei olisi mahdollista nykyisessä laajuudessaan. Erityinen kiitos Varsinais-Suomen Maakuntasäätiölle ja Parivartio-lehden Tukirenkaalle. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa olen saanut pieneltä osin olla viemässä suomalaista maanpuolustustyötä eteenpäin. Toivotan seuraajalleni vääpeli Simo Saarikalliolle ja piirin uutena toiminnanjohtajana vuoden alusta aloittavalle, Porin Prikaatissa minua vuosina kouluttaneelle, majuri Erkki Lehmukselle menestystä tehtävissä. Hyvä sääntö on, että entinen puheenjohtaja ei puutu seuraajansa tekemiin ratkaisuihin. Näin menettelen, mutta tietoni asioista ovat käytettävissä jatkossakin. On aika tulla ja aika mennä. Taaksejääneen toimikauteni ovat täyttäneet monet hienot tapahtumat. Päällimmäisenä on muistoissa liitos syyskokoustapahtuma Turussa Myös monet yhdistysten tasavuosijuhlat ja muut tapahtumat ovat kauniita muistoja herättäviä. Erityisen kauniina on jäänyt mieleeni Oripään Reservinaliupseerien Joulutulet - tapahtuma joitakin vuosia sitten. Talvinen pimeä metsä ja kokoontuminen joulun alla sinne hiljentymään voiko joulunajan paremmin vastaanottaa. Kiitos kaikista tapahtumista, missä olen saanut olla mukana. Hyvät Parivartion lukijat Vuodesta 1945 alkaneet rauhan joulut jatkuvat jo 67 perättäinen on ovella. Meistä reserviläisistä, allekirjoittanut mukaan lukien, moni seisoo tänäkin jouluna kirkkomaalla sankarihaudan kunniavartiossa. Tätä perinnettä en aio hylätä. Sankarihaudat muistuttavat meitä arvoista joilla tämä maa lunastettiin vapaaksi. Ne kertovat myös korutonta kieltään siitä, mitä merkitsee se, kun sotilasvala täytetään viimeistä piirtoa myöten. Se sodanjälkeinen sukupolvi, joka sankarivainajien nimet sankaripaasien graniittiin hakkasi, tahtoi, että tässä maassa aina tiedettäisiin, mitä kansallinen vapautemme on meiltä aikanaan vaatinut. Ja kun veteraani tummuvassa aattoillassa pysähtyy sankaripatsaan eteen ja päänsä paljastaen tekee kunniaa, se todella herkistää. Sankarihautojen kertoman sanoman vieminen eteenpäin on nyt meidän tehtävämme. Viesti kulkee vetovastuu vaihtuu. Veteraanien viesti on tänäkin jouluna kertomus uhrivalmiudesta ja siitä, että siihen vaatimukseen on tarvittaessa jatkossakin pystyttävä vastaamaan. Korkein maatamme varjelkoon, että näin ei enää koskaan tarvitsisi tehdä. Toivotan kaikille tämän lukijoille Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Alkavaa Vuotta Osmo Suominen sotilasmestari res V-S:n Reserviläispiirin puheenjohtaja Hengenravintoa Levoton vai rauhallinen joulu Adventin ja lähestyvän joulun valot tuikkivat liikkeissä, kaduilla ja monissa kodeissa. On taas se vuodenaika, jolloin mielet kääntyvät menneeseen ja tulevaan samaan aikaan. Ennen meitä eläneet tulevat ajatuksiimme, useimmiten kiitollisin mielin. Hetket hautausmailla ovat monesti hartaita ja herkkiä. Siellä sodan kokenut isänikin monesti seisoi kunniavartiossa sankarihaudalla. Kynttilän sytytyksen ja muistelun jälkeen matkamme jatkuu, kunnes kerran joku muistelee meitä kynttilän loisteessa. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan. Ruotsalaiset laulavat tässä tutussa maan on niin kaunis -virressä, että sukupolvet seuraavat toisiaan. Molemmissa on oma sanomansa. Joulu tuli ja tulee aina uudelleen meistä ja teoistamme huolimatta. Se on armollisen Jumalan kädenojennus tänne meidän ihmisten maailmaan. Tännehän on kuulunut sekä hyviä että kamalia asioita kohta päättyvän vuoden aikana. Maanjäristyksille ja muille luonnon katastrofeille emme voi mitään, mutta miksi me sallimme täällä niin monia sotia ja nälänhätää? Koimme taas Gazasta Israeliin ammutut ohjukset ja sitten Israelin vastaiskun. Siellähän vastaamatta jättäminen on heikkouden merkki ja rohkaisee vaan uusiin iskuihin. Syyrian tragedia jatkuu edelleen. Ja eihän sen kotoisen euronkaan pitänyt tällaiseen ahdinkoon suurta osaa Eurooppaa viedä. Tuo kokeilu tuntuu tänäkin jouluna monessa kodissa. Haikein mielin muistamme mm. niitä työpaikkoja, joita Salon yritykset vielä vähän aikaa sitten tarjosivat. Nyt monen kodin ainoat paketoidut lahjat tulevat Pelastusarmeijan tai seurakuntien kautta. Hyvä edes niin, mutta.? Itse joulun sanoma ei toki ole kiinni ulkoisista asioista, ei ollut runsaat 2000 vuotta sitten Betlehemin kaupungissa, roomalaisten alistamalla Israelin maalla. Se tuli ja sanoma siitä on saavuttanut jo lähes kaikki maailmankolkat. Jouluun kuuluu myös rakkaus lähimmäiseen kuin myös terveissä puitteissa itseemme. Tähän rauhan jouluun saamme käydä ja pyytää tuota rauhaa maan päälle nyt ja vuodeksi Ja vaikka seuraava virren 32 neljäs säkeistö puhuukin ensi sijassa lapsista, saamme ottaa sen omaksemme. Oi Jeesus, lasten ystävä, nyt johda meitä pieniä ja pidä meidät uskossa, toivossa, rakkaudessa. Rauhaisaa joulua! Ismo Seivästö, rovasti Parivartiolla upea vuosi Parivartio voi kaikin puolin hyvin. Kiitos kaikille lehden kirjoittajille, toimitustiimin vahvoille henkilöille Teemu Peltolalle ja taittaja Helena Isotalolle, tukijoillemme ja ennen kaikkea lehden lukijakunnalle. Samalla suitsutan lämmintä kiitosta vauhdikkaasta vuodesta molemmille piireille, sen hallituksille ja puheenjohtajille sekä taistelijaparilleni Juhani Pulkkiselle. Vuoden määräaikainen pesti lehden päätoimit- taja päättyy tähän lehteen. Toivotan seuraajalleni majuri Erkki Lehmukselle työntäyteisiä hetkiä lehden toimittamisen parissa ja onnea uuteen tehtävään. Hyvää Joulua PARIVARTIO Rykmentintie 15, TURKU, matkapuh , sähköposti Päätoimittaja Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Toimitusneuvosto Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas 2012 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5700 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 PARIVARTIO Piirit järjestäytyivät Majuri Erkki Lehmuksesta uusi toiminnanjohtaja Piirihallitusten kokoukset pidettiin tiistaina Heikkilän sotilaskodissa. Kokoukseen saapuivat uudet piirihallituksen jäsenet. Reserviläispiirin puheenjohtajan nuijaa heilutti ensimmäistä kertaa Simo Saarikangas. Piirihallitukset asettivat yhteisen urheilutoimikunnan ja ensimmäistä kertaa myös yhteisen ampumatoimikunnan. Ampumatoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Pekka Tuominen. Hengellinen toimikunta jatkaa samalla kokoonpanolla. Piirihallitukset perustivat myös yhteisen koulutustoimikunnan, jonka tehtäväksi sovittiin piirien koulutuksen ideointi, suunnittelu ja koordinointi sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen hyödyntäminen ja yhteydenpito ja MPK:n toimijoihin. Tärkeimmät osaamisen alueet ovat luonnollisesti reserviläisjärjestöjemme tarkoitusperiä palvelevat henkilökohtainen ampumataito, fyysisen kunnon ylläpito sekä maanpuolustustyö. Myös järjestökoulutus kuuluu tähän osaamisen alueeseen. Nuoria saatava mukaan Toinen tärkeä alue on, miten vapaaehtoisella kouluttautumisella ylläpidetään omaa sodan ajan tehtävää ja toisaalta yleisiä valmiuksia osallistua sotilaallisiin tehtäviin niin sodan ajan joukoissa kuin kansainvälisissä kriiseissä sekä miten voisimme kannustaa jäseniämme osallistumaan muuhun yhteiskunnan turvallisuutta palvelevaan varautumiskoulutukseen. Toimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Tor Erik Lindqvist. Lisäksi perustettiin yhteinen nuorten toimikunta. Sen tehtäväksi sovittiin rekrytointi ja nuorille suunnatun toiminnan ideointi ja suunnittelu. Toimikunnan liittymäpinta ampuma- ja urheilutoimikuntiin ja etenkin koulutustoimikuntaan on tiivis. Kokoonkutsujaksi valittiin piirin toiminnanjohtaja. Uusii toimikuntiin kuuluu aluksi kaksi jäsentä molemmista piireistä. Toimikunnat ovat piirihallitusten alaisia valitsevat itse puheenjohtajansa. Toiminnanjohtaja vaihtoon Reserviupseerien piirihallitus piti kokoustaan sotilaskodin yläkerrassa. Reserviupseerien piirihallituksen sihteeriksi valittiin Juha-Pekka Voipio ja Reserviläispiirin sihteeriksi nousi jälleen Suvi Lähteenmäki. Pekka Tuominen valittiin myös upseerien asevastaavaksi. Viro-yhteyshenkilöinä taas jatkavat Osmo Suominen ja Ole Bergen. Yhdistysten puheenjohtaja ja sihteerivalinnat julkaistaan vuoden 2013 ensimmäisessä numerossa. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin majuri evp Erkki Lehmus. Erkki Lehmus on 57-vuotias Porin Prikaatissa uransa palvellut upseeri, jolla on vahva ote vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Hän on Raision Reserviupseerien puheenjohtaja ja Lounais-Suomen Maanpuolustuspiirin koulutuspäällikkö. Lehmus aloittaa piirien toiminnanjohtajana ja Parivartion päätoimittajana vuoden 2013 alusta. Piirihallitukset hyväksyivät urheiluparlamentin laatiman urheilutoiminnan yleisohjeen ja samalla kilpailukalenterin. Piirimme järjestää ensi vuonna yhden RESUL:n mestaruuskilpailun. Salon seudun yhdistykset saivat järjestääkseen partiokilpailun Salon alueella. Kilpailujen ja tapahtumien järjestäjille päätettiin pitää piirin oma koulutusilta Heikkilässä Kilpailukalenteri vuodelle 2013 Piirin mestaruuskilpailut Aika Kilpailu Paikka Ilma-ase Turku 2.2. Pistooliampumahiihto Alastaro 3.2. Pistooliampumahiihtoviesti Alastaro 9.2. Talvikilpailu Kyrö 9.3. Ampumahiihto Loimaa Ampumahiihtoviesti Loimaa Taitokilpailu Perniö-Särkisalo 7.5. Ampumajuoksu Naantali Ampumajuoksuviesti Naantali tai SRA Raasi 6.6. Kenttäammunta ja RA 7 Salo Ampumamestaruus Salo Maastomestaruuskilpailu Raisio Palvelusammunta Raasi Ampumasuunnistus Parainen Ampumasuunnistusviesti Parainen 3.9. Pistooliampumajuoksu Oripää Partiokilpailu Salo Ilmakivääri 3x20 ls Salo Muut kilpailut Wihtorin pienjotos Loimaa SRA-katsastus Loimaa 6.4. Ruutiase, pistooli Turku (7.4. Ruutiase, pienoiskivääri Turku) heinäkuu Perinnease ja 300 m kiv 30 ls makuu Turku 6.8 Syysampumakilpailu Hevonpää Heikin 2 peninkulman suunnistus Alastaro marras Syys-SRA Laitila Reserviläispiirissä siirrytään Simo Saarikallion aikaan Teemu P. Peltola Varsinais-Suomen reserviläispiirissä tapahtuu ensi vuoden alusta johtajavaihdos, kun piirin puheenjohtajana pitkään toiminut sotilasmestari Osmo Suominen siirtyy sivuun. Piirin syyskokous valitsi lokakuun lopussa syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen vääpeli Simo Saarikallion (s. 1959) Alastarolta. Agrologi Saarikallio on päätoiminen maatalousyrittäjä. Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta. Jämäkkää puheenjohtajakautta lupaava Saarikallio tarttuu toimeen innoissaan. Piirin alueella toimivat yhdistykset ovat aktiivisia ja niillä on toimintaa ympäri vuoden. Muutamia yhdistyksiä on palkittu jopa liiton tasolla. Voimme olla ylpeitä saavutuksistamme, Saarikallio sanoo. Tulevan puheenjohtajan mielestä piirin päätöstenteko ja toimintojen toteutus on ollut toimivaa. Muutoksilta silti tuskin vältytään. On selvää, että jäsenistön tarpeet muuttuvat ajan kuluessa. On hyvin tärkeää pystyä vastaamaan näihin muutostarpeisiin. Eri toimikuntien tehtävänä on ideoida aktiivista toimintaa, valvoa ja ohjeistaa sekä kerätä palautetta, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää. Nuorten mukaan saamiseen panostetaan Isänmaallisuus on Simo Saarikalliolle niiden sukupolvien kunnioittamista ja arvostamista, jotka ovat tehneet uhrauksia niin sodissa kuin Suomen uudelleenrakentamisessa sotien jälkeen. Reserviläistoiminnan tärkeimpänä tavoitteena Saarikallio pitää maanpuolustustahdon ja -kyvyn ylläpitämistä ja kohottamista. Reserviläisillä on mahdollisuus ajantasaistaa sotilaskoulutuksessa saatuja oppeja sekä valistaa itseään piirin sidosryhmien järjestämillä kursseilla ja koulutuksilla. Jäsenillä on tunne, että kuuluu mukavaan, rentoon ja kaverista välittävään joukkoon, hän muotoilee. Saarikallio pitää nuorten mukaan saamista yhtenä tulevaisuuden keskeisimmistä tavoitteista. Piiriin perustettujen koulutustoimikunnan ja nuorten toimikunnan tavoitteena on pohtia ja kehittää koulutusta sellaiseksi, että se aktivoi myös passiivisempia jäseniä. Nuorten ja yleensäkin uusien jäsenien rekrytointi on näkyvä osa tulevan vuoden hankkeista. Jäsenistön vaikutus nykyisten toimintojen kehittämiseen ja uusien keksimisen on mahdollista kohdennetuilla henkilökohtaisilla kyselyillä sekä yhdistysten tapahtumista kerättävällä palautteella. Simo Saarikallio odottaa innoissaan puheenjohtajakauttaan.

4 4 PARIVARTIO 2012 Tukirengas joululounaalla Parivartion Tukirengas oli jälleen koolla joululounaalla Turun Upseerikerholla. Tukirenkaassa on noin 35 yritystä ja se lisäksi mukana on Aluetoimisto, Saaristomeren Meripuolustusalue ja MPK. Mukaan oli kutsuttu myös lehden toimitusneuvosto ja luonnollisesti myös piiriemme tärkein tukija Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Tukirenkaan suojelija, kenraalimajuri Pertti Salminen kertoi päivän polttavimmat uutiset Länsi-Suomen Sotilasläänistä ja Puolustusvoimista. Tilaisuudessa luovutettiin piirien kultainen ansiomitali soljen kera maakuntasäätiön puheenjohtajalle Timo Merilahdelle ja kultaiset ansiomitalit kenraalimajuri Pertti Salmiselle, komentaja Pentti Niskaselle ja Keskusautohalli Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hedmanille. Henkilövaihdoksia merivoimissa Merivoimien esikuntapäällikkö vaihtuu vuoden vaihteessa. Uudeksi esikuntapäälliköksi kohoaa Uudenmaan Prikaatin komentaja, kommodori Juha Vauhkonen. Myös Pansion johto vaihtuu. Kommodori Timo Ståhlhammar siirtyy Merivoimien Esikuntaan ja hänen tilalleen on nimitetty kommodori Timo Hirvonen. Samalla vaihtuu esikuntapäällikkö, kun komentaja Pentti Niskanen siirtyy Merivoimien Materiaalilaitokseen ja hänen tilalleen siirtyy Merivoimien Esikunnasta komentaja Timo Korpela. Helena Isotalo Taittajalle tunnustusta Parivartion pitkäaikainen taittaja Helena Isotalo sai vastaanottaa piirien hopeisen ansiomerkin tunnustuksena lehden hyväksi tekemästään työstä. Salon Lehtitehdas ja Salon Seudun Sanomat oli järjestänyt mukavan ja lämminhenkisen kakkukahvitilaisuuden lehtitalon takkahuoneella torstaina Helena Isotalo on ollut mukana Parivartiotiimissä jo yli kymmenen vuotta. Lehden päätoimittajat ovat pitäneet häntä erinomaisena, ammattitaitoisena ja ennen kaikkea avuliaana kumppanina lehden toimitustyössä. Kilta tekee joka vuosi linnakematkoja linnakkeille ja rannikonpuolustuksen kohteille. Rannikon kilta puoli vuosisataa Turun Rannikkotykistökilta täytti 50 vuotta Kilta juhlisti toimintavuottaan monin tavoin koko toimintavuoden ajan. Kilta oli vielä Turun Rannikkorykmentin toimiessa kooltaan lähes 800 jäsenen kilta, mutta on rykmentin ja koko aselajin lakkautuksen jälkeen jatkuvasti pienentynyt ja oli pienimmillään melkein 200 jäsenen kilta. Osin tähän vaikutti raumalaisten irtaantuminen killasta 90-lvulla, jolloin perustettiin Selkämeren Rannikkokilta. Kahtena viime vuonna jäsenmäärä on kääntynyt selvään nousuun. Kiltaan kuuluu eniten rannikkotykistössä aiemmin palvelleita miehiä ja naisia, nykyään enemmänkin saaristosta ja rannikkopuolustuksesta kiinnostuneita maanpuolustushenkisiä kiltaveljiä ja -sisaria. Killalla on yhteinen kiltahuone Laivaston killan ja Miinanraivaajakillan kanssa Pansion sotilaskodissa. Killan isäntäjoukkoosastona on Saaristomeren Meripuolustusalue. Juhlamatka Jumindaan Juhlavuoden päämatka oli sotahistoriaan painottunut matkan Viron itäiselle rannikolle Matkalla käytiin Jumindan niemimaalla, jossa käytiin läpi kesän 1941 tapahtumia liittyen Tallinnan epäonnistuneeseen evakuointiin. Jumindan niemimaalla asuva Karli Lampot selosti tapahtumia ja asukkaiden mielialoja äitinsä kertomusten mukaan. Jumindan niemimaa ja sen edessä aukeava merialue oli Itämeren ja koko maailmankin mittasuhteissa valtavan merikatastrofin näyttämönä kahden päivän ajan, jona aikana kuoli eri arvioiden mukaan ihmistä. Lisäksi käytiin Viron vapaussodan museossa, Tapan varuskunnassa ja kunnioitettiin vapaussodan taistelijoita Sinimäen taistelupaikoilla. Kilta järjesti juhlavuotensa kunniaksi suosittuja linnakematkoja mm.mäkiluodon ja Kuuskajaskarin linnakkeille. Kilta muodosti myös yhden Meripuolustuspiirin harjoitus Helmeen kuuluneen kurssin Gyltössä Tälle rannikkojoukkojen toiminta -nimeä kantavalle kurssille osallistui 40 killan jäsentä. Muutaman yritysvierailun lisäksi kilta teki myös perinteisen joulun ajan ostosmatkan. Tällä kertaa Riikaan Mukana oli 30 kiltalaista. Linnakematkoja tulossa Killan puheenjohtaja Arto Heinonen Merisotakoulun perinnetiloissa. Killan 50-vuotisjuhlat vietettiin torstaina Heikkilän sotilaskodissa. Tilaisuus oli rakennettu kahvikonsertin ympärille. Meriaiheisen konsertin ohella palkittiin rannikkopuolustajain mitalilla mm. kommodori Timo Ståhlhammar, Turun Sanomien toimittaja Jouko Vähä-Koskela ja Pansion sotilaskoti. Vapaussodan Perinneliitto palkitsi Heikki Kanervamäen Sinisellä ristillä. Kiltalaisten oma iltajuhla vietettiin Hamburger Börsissä lauantaina Iloisessa kiltajuhlassa oli runsaasti juhlijoita ja perinteistä ohjelmaa upeine arpajaisineen. Juhlassa palkittiin useita killan omia jäseniä Maanpuolustuskiltojen liiton, Kiltapiirin, Rannikonpuolustajain Killan ja killan omin huomionosoituksin. Turun Rannikkotykistökilta aikoo pysyä juurillaan ja järjestään myös vuonna 2013 useita linnakematkoja ja meripuolustuksen teematapahtumia. Linnakematkat tehdään ainakin Örön linnakkeelle ja Helsingin edustan Kuivasaareen. Teemamatka järjestetään Viron läntiselle rannikkoalueelle ja sen pääsaarille.

5 PARIVARTIO Mietteitä MPK:sta Edessä viestinnän vuosi Vuoden käännyttyä lopuilleen näemme numeroina maanpuolustuspiirin mennessä saavuttamat koulutustulokset. Henkiset tulokset näkynevät myöhemmin. Tulos on vuonna 2011 tehtyjen suunnitelmien mukainen. Merkittävää on, yhdessä aluetoimiston kanssa toteutettu kouluttajakoulutus, jolla varmistetaan aluetoimiston joukkojen koulutus tulevaisuudessa. Kursseja on muutama vielä pitämättä, mutta olemme järjestäneet Lounais-Suomessa 201 (VSKOTU 122) kurssia, joihin on osallistunut muutamaa vaille (VSKOTU 5 281) kansalaista ja vuorokausia on kertynyt (VSKOTU 5 500). Puolustusvoimien tilaamilla kursseilla olemme kouluttaneet (907) sotilasta (1337) vuorokautena. Tämän päälle on tietysti myös n. 300 kouluttajaa, jotka ovat olleet koulutustöissä yli 500 (337) vuorokautena. Sotilaallisilla kursseilla olemme saaneet erittäin hyvää palautetta asevelvollisilta ja puolustusvoimilta, joten kokonaisuutena voimme pitää tuloksia erittäin hyvinä. Kiitokset vapaaehtoisille, jotka ovat tulleet koulutukseen, ja etenkin kouluttajille, joista monet ovat harrastaneet vapaaehtoista maanpuolustusta kymmeniä vuorokausia kuluneen vuoden aikana! Sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta on varmaan häirinnyt voimakas sotilaallisten kurssien kehittäminen. Jotta sotilaallisia valmiuksia palvelevien kurssien määrää ja laatua voidaan parantaa, on reserviläispiirien asehankinta tuomassa lisäpotkua asialle. Piirien puheenjohtajat ovat VSKOTU:n varapäällikön kanssa suunnitelleet omia toimia koulutuksen tehostamiseksi. Pyrimme saamaan järjestelmän, jossa piirit tilaavat ja jäsenyhdistykset osin toteuttavatkin MPK:n tapahtumia. Näin kurssille on valmis tilaus ja osallistujajoukko. Lisäksi olemme maanpuolustuspii- Valitse vastuullinen kumppani VMP tarjoaa näkemystä ja luottamuksellista kumppanuutta sinun yrityksesi henkilöstötarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja vastuullista tuottavuuden edistämistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Turku, Maariankatu 6 b Puh rien johdolla saamassa käyttöömme esittelyvaunun pieniä messuja ja maanpuolustuksen esittelytilaisuuksia varten. Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö on tukenut merkittävästi koulutuksen toteutusta sekä edellä kuvattuja hankintoja. Muonitus ja monet nousseet kustannukset olisivat rajoittaneet toimintaamme rajusti ilman maakuntasäätiön tukea. Näyttää siltä, että viime ja kuluvan vuoden aikana on tapahtunut noin 18 % vähennys vapaaehtoiseen maanpuolustukseen suunnatuissa budjettivaroissa. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa olemme menossa myös eteenpäin. Osa kuntien johtajista, viranomaisten ja myös kolmannen sektorin edustajista on ymmärtänyt, että vain yhteistoiminnalla, tässä ja nyt, voimme varautua yhteiskunnan mahdollisiin häiriöihin. On ymmärretty, että joka viides suomalainen on jo yli 65-vuotias. Seniori on todellinen resurssi. Hänen ammattitai- toaan, kokemustaan on hyvä käyttää hyväksi. Samalla aktivoimme hänet toimimaan ja kiinnitämme aktiivikansalaisena jokapäiväiseen yhteiskunnan toimintaan ja löydämme tarvitsemiamme resursseja. Samalla hän pitää itsensä poissa laitoshoidosta mahdollisimman pitkään. VarsinaisSuomen koulutus- ja tukiyksiköllä on jo VARTU-koulutusta 55 % kokonaisvolyymistä. Vuosi 2013 on haasteellinen. Vaikka rahoitus onnistuisikin suunnitellulla tavalla, on meillä edessämme vaativia harjoituksia. Ensimmäisen kerran Varsinais-Suomessa koulutamme oikeita joukkoja oikeilla paikoilla ja puolustusvoimien tilauksien mukaan koulutusvuorokausia, korvaavia kertausharjoitusvuorokausia syntyy reilusti yli Tämä tarkoittaa myös sitä, että oma ja puolustusvoimien kouluttajakoulutuksen pitää tuottaa entistä ammattitaitoisempia ja sitoutuneimpia kouluttajia. Harjoi- Tässä ilmoituksessa on kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää ollaksesi hyvissä käsissä VARAA AIKA pulssi.fi (02) * VARAA AIKA terveystalo.com ** Pulssissa olet hyvissä käsissä LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI METSÄMAAN OSUUSPANKKI NIINIJOEN OSUUSPANKKI Kaikki mitä terveyteesi tarvitset Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO *Ajanvaraus avoinna ma pe 7 20, la 8 17, su 10 20, puhelun hinta ja mahdollinen jonotusaika: normaali paikallisverkkomaksu **Ajanvaraus avoinna ma pe , la su ja arkipyhät 9 20, puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puh. + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI Turku +358 (0) Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle AUTOKAUPAN BONUSPAIKAT RAISIOSSA JA TURUSSA Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Puhelin Puhelin Mauri Ikonen ALASTARON OSUUSPANKKI PULSSI Humalistonkatu 9 11, avoinna ma pe 8 20, la 9 17, su TERVEYSTALO Aninkaistenkatu 13 (sisäänkäynti Tuureporinkatu 7), avoinna ma to , pe , la 10 15, su Puutori DataCity KOTIKENTTÄETU tusten onnistumisella on merkitystä myös siksi, että ne omalta osaltaan luovat pohjaa MPK:n käytölle puolustusvalmiuden luomisessa. Ensi vuosi tulee olemaan myös viestinnän vuosi. Pyrimme saamaan tunnettavuutta lisää tätä kautta. Viestintä koskee jokaista kurssin- ja harjoituksen johtajaa sekä toimijoitamme yleensä. Olemme todennäköisesti tekemässä myös merkittäviä yhteistoimintasopimuksia talouselämän kanssa. Saamme asiasta uutta tietoa myöhemmin. Kirjoitus muistuttaa kirjoittajaa aika paljon. Työ on merkinnyt minulle aina aika paljon, sitä on vain opittu tekemään. Näin lopuksi kiitos kaikille tehdystä työstä koko piirin alueella. Rauhoitutaan joulun ääreen pikkuhiljaa. Olkaamme nyt myös oikealla tavalla läsnä joulun ajassa ja aloittakaamme uusi vuosi uusin voimin!

6 6 PARIVARTIO 2012 Pelastakaa Sotamies Varjonen Reijo Hilpinen Reijo Hilpinen Tero Helle vuoden kouluttaja Maanpuolustuspiirin vuoden kouluttajaksi valittiin res yliluutnantti Tero Helle. Helle on toiminut vuodesta 2005 lähtien MPK:ssa kouluttajana, kurssin johtajana ja harjoituksen johtajana. Kaikkiaan hänellä on takanaan yli sata harjoitusvuorokautta eri tehtävissä Puolustusvoimien ja MPK:n harjoituksissa. Siviilissä Helle on menetelmäsuunnittelija Saarioinen Oy:ssä. Saavutuksestaan hänelle myönnettiin upea kunniakirja maanpuolustusjärjestöjen glögijuhlassa Heikkilän sotilaskodissa. Upseerit lahjoittivat partiolaisille Reserviupseeripiirin 50-vuotisjuhlavieraat muistivat piiriä rahalahjoituksin. Partiotoiminnalle tarkoitetut varat lahjoitettiin edelleen Lounais- Suomen Partiopiirille käytettäväksi kesäleiritoimintaan. Partiopiiri järjesti 28. marraskuuta mukavan ja lämminhenkisen kahvitilaisuuden partiopiirin toimistolla Turussa. Piirien puolesta lahjoituksen luovuttivat Piirin puheenjohtaja Anssi Heikkilä ja toiminnanjohtaja. Partiopiirin puolelta tilaisuudessa olivat toiminnanjohtaja Nils Grönberg ja partiopiirin varajohtaja Mari Kousa. Juha-Pekka Voipio Turun reserviupseerien johtoon Turun reserviupseerit valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan yliluutnantti Tommi Isoniemen siirryttyä sivuun tehtävästä määrävuosien täytyttyä. Ensi vuoden alusta puheenjohtajan nuijaan tarttuu hallituksen pitkäaikainen sihteeri, luutnantti Juha-Pekka Voipio. I varapuheenjohtajaksi valittiin kapteeni Jari Piili (jäsenhankintaupseeri) ja II varapuheenjohtajaksi yliluutnantti Teemu P. Peltola (tiedotusupseeri). Hallituksen jäseniksi valittiin aliluutnantti Mikael Vainio (sihteeri ja nuortenupseeri), kapteeni Jari Mustonen (ampumaupseeri), luutnantti Tomi Gustafsson (liikunta- ja MPKY-yhteysupseeri), yliluutnantti Ville Niukko (juhlaupseeri), luutnantti Matti Hollo (talousupseeri) ja vänrikki Timo Moilanen (jäsenhuolto- ja yritysyhteistyöupseeri). Hallituksen ulkopuolisina vastuuhenkilöinä jatkavat lääkintäluutnantti Aarre Auranen (perinnetoimikunnan puheenjohtaja) ja kapteeni Kalervo U. Kukkula (kuntoupseeri). Steven Spielberg teki Tom Hanksin kanssa elokuvan, Pelastakaa sotamies Ryan vuonna Tapahtumat sijoittuvat toiseen maailmansotaan ja Ryanin perheen kolme poikaa ovat kaikki kuolleet taisteluissa. Perheen neljättä poikaa lähdetään pelastamaan kotiin jossain päin Normandiaa. Talvisodan ja jatkosodan aikana vuosina samanlaisia kohtaloita koettiin myös Suomessa. Yksi näistä vieläkin kovempia kokeneista perheistä oli Varjosen perhe Maskusta. Varjosen perheen pojista sodissa kaatuivat: Kustaa Markus s Nousiaisissa k jäi kentälle Antti Oiva s Nousiaisissa k Muolaassa Viljo Emil s Naantalissa k sotasairaalassa Vilho Mikael s Maskussa k sotasairaalassa ja haavoittuneina palasivat: Aimo Jalmari s Nousiaisissa k Toivo Eelis s Naantalissa k Neljän veljeksistä kaaduttua ja kahden haavoituttua, Vieno Olavi Varjonen s Maskussa k. 1995, siirrettiin pois etulinjasta ja näin yksi seitsemästä veljeksestä selvisi sodasta haavoittumatta. Varjoset saivat muistomerkin Vuonna 1986 silloiselta nimeltään Naantalin Seudun Veteraanit ja Sotainvalidien Veljesliiton Raision ja Maskun osasto pystyttivät muistomerkin Varjosen veljesten muistoa kunnioittaen. Muistokiven on lahjoittanut urakoitsija Paavo Inkinen, ja hän myös kiinnitti muistolaatan kiveen. Laatan ja tekstin ovat suunnitelleet veteraanit Emil Inkinen ja Vilho Hietala. Muistolaatan teksti on seuraava: Kun käsky kävi v , lähti näiltä tanhuvilta seitsemän Varjosen veljestä. Nyt muistomerkille pääsee kevyenliikenteen väylältä uutta kulkutietä pitkin jopa rollaattorilla ja pyörätuolilla Etupaltan puutarhalta lahjoituksena saadut callunat istutettiin muistokiven edustalle. Reijo Hilpinen Sodissa kaatuivat: Markus s k 1940 Oiva s k 1940 Viljo s k 1940 Vilho s k 1944 Haavoittuneina palasivat: Aimo s k 1965 Toivo s k 1963 Kunniaa tehden Naantalin Seudun Veteraanit Sotainvalidien Veljesliitto Raision ja Maskun osasto Muistokivi sijaitsee Lietsalantien varressa osoitteessa 373. Nykyään Paavo Inkisen omistuksessa olevalla kiinteistöllä sijaitsee myös Varjosen perheen entinen kotimökki aivan muistomerkin välittömässä läheisyydessä. Muistomerkin ympäristön kunnostus Naantalin seudun sotaveteraanit ry:n hallituksen kokouksessa lokakuun 2010 lopussa puheenjohtaja Jaakko Ylitalo toi esille asian Varjosen veljesten muistokiven ympäristön kunnostamisesta. Puheenjohtaja kertoi tuolloin kiven ympäristön vuosien saatossa villiintyneen ja että kasvillisuus alkoi peittää arvokasta kiveä. Otin tuossa kokouksessa kunnostustehtävän vastaan ja ensimmäinen vaihe tehtiin Projektissa avustivat Maanrakennus Inkinen Oy, joka lahjoitti työssä tarvittavat maa-ainekset ja jonka koneilla tehtiin alueen maansiirtotyöt sekä Betonilaatta Oy Turusta, joka lahjoitti graniittikivet muistomerkin ympäristön koristelua varten. Vuosien varrella kiven ympäristö oli päässyt villiintymään ja kiven vierelle kiipeäminen oli tullut hankalaksi varsinkin vähän huonojalkaisemmille. Kaksi vuotta sitten muistokiven edustalle rinteeseen raivattiin kulkutie, jotta kivelle olisi helpompi päästä ja muistokiven ympäristöä raivattiin ja siistittiin. Samassa yhteydessä kulkutietä ajateltiin jatkettavan Lietsalantien varteen. Tuolloin ajettiinkin polku siimaleikkurilla ja raivaussahalla, mutta jo vuoden päästä raivatusta polusta ei näkynyt jälkeäkään. Varjosen veljesten muistokiven ympäristön kunnostustyö sai jatkoa, kun n. kaksi vuotta sitten aloitettua työtä jatkettiin talkoilla lauantaina Maskun kunnalta saatiin lupa tehdä muistomerkille sorapolku, joka tulisi helpottamaan mm. koululaisryhmien ja vanhempienkin käyntiä muistomerkillä. Polku tulee tarpeeseen, sillä aikaisemmin muistomerkki on jäänyt vähän katveeseen ja esim. koululaisten on ollut hyvin vaikea päästä muistomerkille. Nyt muistomerkille pääsee kevyenliikenteen väylältä uutta kulkutietä pitkin jopa rollaattorilla ja pyörätuolilla aivan kiven viereen. Kaivinkoneella kuorittiin polulta pieni kerros multaa ja uralle ajettiin sorakerros. Tämä tärytettiin tiiviiksi ja näin saatiin aikaiseksi n. metrin levyinen sorapolku kevyenliikenteen väylältä suoraan muistomerkille. Tälläkin kertaa mukana olivat Maanrakennus Inkinen Oy:n koneet, joiden avulle kunnostustyö sujui tosi mallikkaasti. Talkoissa mukana ollut kaivinkoneen kuljettajana toiminut Risto Saarinen oli mukana jo muistokiven pystytyksessä vuonna Maanrakennus Inkinen Oy lahjoitti suodatinkankaat ja kaikki työssä tarvittavat maa-ainekset. Etupaltan puutarhalta lahjoituksena saadut callunat istutettiin muistokiven edustalle. Talkoot saatiin vietyä läpi aurinkoisessa syyssäässä ja yksivuotissynttäreitä viettäneen Louhisaaren reserviläiset ry:n reippaaseen talkooporukkaan kuuluivat Matti Vuorinen, Mari Karsio, Päivi Santalainen-Saaros, Timo Lintonen ja Reijo Hilpinen.

7 PARIVARTIO Kansa ryntäsi Heikkilän sotkuun Turun Sotilaskotiyhdistyksen joulumyyjäiset saivat jälleen kansan liikkeelle Turussa. Tämän vuoden joulumyyjäiset pidettiin lauantaina 2.12 Heikkilän sotilaskodissa. Vieraita odotti sotilaskodin ulkopuolella komea viiden soppatykin höyryävä rivistö. Soppaa ehdittiin keittää750 litraa. Kaikki meni ja vieläpä tunnissa. Joku kulkija kysyi, miksei keitetty enempää. Viidellä tykillä ei keitetä enempää kuin 750 litraa. Vanhojen m/21 keittimien peseminen ei käy yhtä sujuvasti kuin uusien kenttäkeittimien, kuului soppamestarien oikeutettu selitys kuin yhdestä suusta. Järjestämme vuosittain kolme myyjäistapahtumaa ja muutamia muita yleisötapahtumia, jotka kaikki ovat myös hyvä esimerkki sotilaskodin vapaaehtoisväen aktiivisuudesta. Tälläkin kertaa joukossamme oli yli kolmekymmentä vapaaehtoista. He ovat toimintamme selkäranka, kertoo sotilaskotisisar Heli Jukala ja jatkaa kertomalla, että tapahtumien järjestäminen on luonnollisesti aina voimien ponnistus, mutta samalla se on valtavan innostavaa ja yhteishenkeä lujittavaa. On palkitsevaa, kun asiakkaat tulevat jo ennen ovien avaamista ja täyttävät sotilaskodin lattian iloisella puheensorinalla. Päivän myyntiä ja vieraiden lukumäärää kuvaavat hyvin sotkutuotteiden määrät, yli tuhat munkkia ja runsaasti muita leivonnaisia. Kaikki tuotteet olivat sotilaskodissa tehtyjä. Jokavuotinen hittituote on ternimaito, joka loppuu aina vartissa. Samalla myydään kaikkea mahdollista myyjäistavaraa ja joulun ajan perinteistä pikkutavaraa. Myyjäisistä kertynyt tuotto ohjataan sotilaskotitoiminnan periaatteiden mukaan varusmiesten hyväksi. Heikkilän sotilaskoti täyttyi ääriään myöten. Kun tarvitset monipuolista palvelua! Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistopalvelut Käännöspalvelut Multiprint Turku, puh , LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, Turku Puh. (02) , Avoinna ma pe klo Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Turuntie 8 Puh Salo fax sähköposti: salonhmlkeskus.inet.fi Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, Turku Puh. (02) Fax (02) SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, Turku, puh , fax

8 8 PARIVARTIO 2012 Tsaarien naittajat Alopaeuksen serkukset vuoden 1812 tapahtumien takapiruina Jouko Fossi Ollessani vuosina laivanrakennusalalla toimineen Oy Navire Ab:n henkilöstöpäällikkönä oli esimiehenäni toimitusjohtaja Thomas Alopaeus. Ohimennen silloin sivusimme hänen sukunimeään, joka toi nuoren maisterin mieleen mielikuvia historiastamme. Thomas Alopaeus, nyt jo 75 v., on myös miekkailun (säilän) Suomen mestari vuodelta Kirjoittaessani Parivartioon jutut Casimir Ehrnroothista ja Fredrik Aminoffista tuli lähdemateriaaleista monta kertaa esiin myös Alopaeuksen suvun edustajien nimiä. Hämmästykseni oli suuri, kun totesin suvun edustajien vaikuttaneen varsin paljon maidemme välisissä asioissa erityisesti Suomen sodan vaiheissa sekä myöhemmin 1800-luvulla. Suomen sodan loppunäytöksissä Venäjän puolella olivat rauhanneuvottelijoina ulkoministeri N.P. Rumjantsev sekä hänen sihteerinsä David Alopaeus, joka oli ollut Venäjän lähettiläänä Tukholmassa vuodesta 1803 (siis suomalainen Venäjän lähettiläänä!). Ruotsin puolelta neuvotteluja johti Pietarin lähettiläs kreivi Curt von Stedingk. Nämä myös allekirjoittivat hallitsijoidensa nimissä rauhansopimuksen Haminassa syyskuussa 1809 Suomen puolella organisoi keskeisenä henkilönä Porvoon valtiopäiviä samaan aikaan tunnetusti piispa Magnus Jacob Alopaeus. Hän oli ollut Kustaa IV Adolfin suomalainen luottomies. Hän piti Porvoon valtiopäivillä huomiota herättäneen valtiopäiväsaarnan, jossa korostettiin yksimielisyyttä. On oletettava, että serkusten vaikutus maidemme suhteisiin on ollut vähintäänkin merkittävä noina vuosina. Tilanne on ollut ehkä hieman vaikea, jopa kiusallinen. Thomas Alopaeuksen mukaan (piispan jälkeläinen kuudennessa polvessa) serkukset tapasivat rauhanneuvottelujen aikana, mutta mitään dokumenttia ei asiasta tiettävästi ole jäänyt. David Alopaeuksen arkisto jäi suurelta osin Venäjälle. Niinpä asiaa oli pakko alkaa selvittää. Internet tarjosi jälleen mainion lähdetiedon Alopaeuksen sukuhistoriasta. Myös Kansalliskirjastosta löytyy runsaasti Alopaeus-materiaalia 1800-luvulta. Tuorein lähdekirja on kuluvana vuonna vuoden 1812 tapahtumien 200-vuotisjuhlien yhteydessä Kansallisarkiston toimittama Kotkien varjot kirja. Kerimäen Kettusia Alopaeus-suku on lähtöisin Kerimäeltä. Kettunen on todellakin suvun alkuperäinen sukunimi. Vanhin tunnettu suvun jäsen Tuomas Kettunen asui Kerimäen Naukkarilassa 1500-luvulla. Hänen poikansa käytti nimeä Kettunius luvun lopulla Jääsken kappalainen Magnus Kettunius otti neljän veljensä kanssa nimen Alopaeus (kreikaksi kettu=alopeks). Muuan toinen sukuhaara omaksuu nimen Norrgren. Myöhemmät sukuhaarat ovat omaksuneet myös sukunimet Tuomas-Kettunen (esim. vuorineuvos Erik Tuomas-Kettunen) sekä vuonna 1772 aateloitu Johan Alopaeuksen sukuhaara otti nimen Nordenswan. Suvun edustajat ovat toimineet eri vuosisatoina pappeina ja virkamiehinä Ruotsi-Suomen ja 1800-luvulla Venäjän valtionhallinnossa. Venäjän armeijassa palveli suomalainen kenraali Fredrik Alopaeus ( ), edellä mainitun David Alopaeuksen poika. Hän palveli itämaisessa sodassa eteläisen armeijan ylipäällikön ruhtinas Gortsakovin esikunnassa Krimillä sekä Odessassa olleiden joukkojen komentajana 1856, mutta erosi sotapalveluksesta todellisena Alopaeusten sukuvaakuna. valtioneuvoksena samana vuonna ja toimi Odessan kaupunginjohtajana vuoden 1857 lopulle. Reserviin siirryttyään Alopaeus jäi Odessaan eikä häneltä jäänyt jälkeläisiä. Muista Alopaeus-suvun edustajista mainittakoon Erik Alopaeus ( ), joka oli Suomen eduskunnan ensimmäinen oikeusasiamies. Mutta palatkaamme tarkemmin näihin Suomen sodan loppuvaiheissa vaikuttaneisiin serkuksiin. Alopaeus, Magnus Jacob ( ) Magnus Jacob Alopaeus syntyi Leppävirroilla heti pikkuvihan jälkeen viipurilaissyntyisen, mutta Ruotsin puolelle muuttaneen pappismiehen poikana. Hän kävi Rantasalmen triviaalikoulun ja Porvoon lukion sekä tuli 1761 ylioppilaaksi Turkuun. Hänen maisterinväitöskirjansa 1766 käsitteli astronomiaa, ja Alopaeus oli ehdolla saman vuoden promootiossa priimukseksi, mutta menetti arvanvedossa tämän kunniasijan. Turussa Alopaeus tutustui hovioikeudenneuvos Pehr (Pietari) Jusleniuksen perheeseen ja ihastui tämän tyttäreen Ulrikaan, joka oli Henrik Gabriel Porthanin serkku. He menivät naimisiin ja muuttivat Porvooseen Porvoon lukion matematiikan lehtorina Alopaeus alkoi kehittää lukiota korkeatasoiseksi, yliopistoa muistuttavaksi oppilaitokseksi. Myöhemmin hän siirtyi lukion teologian lehtoriksi Hän oli mukana Gävlen valtiopäivillä 1792 ja koki samana keväänä Kustaa III:n murhan jälkeiset tapahtumat. Tultuaan 1794 tuomiorovastiksi hän oli Porvoon hiippakunnan todellinen johtaja. Valtakunnan asioihin hän osallistui Tukholman-matkoillaan 1794, 1799 ja 1801 pankkitarkastajana. Alopaeus ajoi 1802 kuninkaan sittemmin rauennutta suunnitelmaa vapaaehtoisesta suomalaisesta nostoväestä. Tuomiorovastin asemaa korosti edelleen hänen viipurilaisten serkkujensa Maximilianin ja David Alopaeuksen nousu korkeisiin asemiin Venäjän ulkopolitiikan palveluksessa. Suomen sodan aikana tuomiorovastilla ei Viaporin kukistumisen jälkeen ollut suurempia vaikeuksia sopeutua uuteen tilanteeseen. Valtiopäivillä Alopaeus teki pappissäädyn ja talousvaliokunnan jäsenenä lukuisia ehdotuksia eri reformeiksi mm. ruotujakoisen sotaväen hajoittamista, vankiloita, sairaalalaitosta ja koskenperkauskysymyksiä koskevat aloitteensa ja mielipiteensä johtivat usein väittelyihin, joissa vastustajana oli pappissäädyn puhemies, Turun piispa Jacob Tengström, joka tunnetaan kaiketi ensimmäisenä venäläismielisenä turkulaisena ja Aleksanteri I:n Turun vierailun isäntänä. Erityisen kiusallinen turkulaisille oli Alopaeuksen laatima mietintö yliopiston perustamisesta Porvooseen. Tuolloin valtiontalous ei kestänyt uusia kuluja ja hän otti idean esille myöhemmin useita kertoja. Itse idea toteutui kuitenkin vasta 1960-luvulla, jolloin Itä- Suomen yliopisto perustettiin hajautettuna Kuopioon, Joensuuhun ja Lappeenrantaan. Piispaksi nimitetty Alopaeus oli jo lähes 66-vuotias, mutta iästään huolimatta hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan hiippakuntaan yhdistetyn Vanhan Suomen (=vanha Viipurin lääni) kirkollisten olojen muuttamista läntisen Suomen kaltaisiksi eli saksalaisen liturgian syrjäyttämiseen ja luterilaisen ortodoksian saattamiseen valtaan Vanhassa Suomessa keisarin tuella. Viipurin läänin maallistettua koululaitosta hän ei onnistunut palauttamaan kirkon helmaan, jolloin saksalainen vaikutus jäi tästäkin syystä pitkään vallitsevaksi Itä-Suomen sivistysoloissa. Alopaeus, Frans David ( ) David Alopaeuksen isä oli Viipurin tuomiorovasti Magnus Alopaeus (joka ei ole sama Magnus kuin Porvoon piispa, vaan piispan setä) ja äiti saman kaupungin tunnettuun porvarissukuun kuulunut Maria Christina Tesche. Perheen esikoisesta Maximilianista ( ) ja nuorimmasta pojasta Davidista tuli diplomaatteja. Viipurin käskynhaltijan, Württembergin prinssin ja myöhemmän kuninkaan Friedrich Wilhelmin myötävaikutuksella David Alopaeus David Alopaeus oli yksi Haminan rauhansopimuksen allekirjoittajista. pääsi opiskelemaan arvostetun Stuttgartin sotilasakatemian eli Hohe Karlsschulen diplomaattilinjalle, mistä hän siirtyi veljensä Maximilianin tapaan opiskelemaan oikeustieteitä Göttingenin yliopistoon 1785 (siis 16-vuotiaana). Hän aloitti diplomaatin uransa Maximilianin johtamassa Venäjän Berliinin-lähetystössä nimineuvoksen arvoisena lähetystöavustajana 1789 (20-vuotiaana) ja kolme vuotta myöhemmin hän oli Frankfurt am Mainissa tulevan keisari Aleksanteri I:n valtakunnankanslerin, kreivi N.P. Rumjantsevin sihteerinä. David Alopaeus nimitettiin 1796 sihteeriksi Venäjän Tukholman-lähetystöön ja 1803 Venäjän Tukholman täysivaltaiseksi ministeriksi ja lähettilääksi. Ruotsin sotasuunnitelmat vuodettiin Venäjälle Aleksanteri I:n aloitettua sotatoimet 1808 Kustaa IV Adolf pisti David Alopaeuksen putkaan, hienommin sanottuna kotiarestiin, mikä oli ennenkuulumatonta lähettilään kohtelua. Tästä huolimatta Alopaeus pystyi yhteyksiensä avulla paljastamaan Ruotsin sotasuunnitelmat Venäjälle. Kolmen kuukauden vankeuden jälkeen hänet vapautettiin ja kuljetettiin ruotsalaisella fregatilla Libaun satamakaupunkiin (missä siis suomalaiset jääkärit noin 100 vuotta myöhemmin taistelivat). Kun Kustaa IV Adolf oli syösty vallasta ja Ruotsin uudeksi kruununprinssiksi oli valittu Jean Baptiste Bernadotte eli Kaarle XIV Juhana, rauhanneuvottelut Venäjän ja Ruotsin välillä saatiin käyntiin, johtivat Venäjän puolelta neuvotteluja ulkoministeri Rumjantsev ja David Alopaeus. He myös allekirjoittivat Ruotsin kanssa tehdyn rauhansopimuksen Haminassa syyskuussa Myöhemmin Alopaeus valmisteli Kustaa Mauri Armfeltin kanssa Vanhan Suomen liittämistä Suomen suuriruhtinaskuntaan. Muissa Euroopan maita koskevissa asioissa hän oli mukana pohtimassa Puolan tulevaa asemaa, yritti luoda ystävällismielisiä suhteita Turkkiin sekä toimi Venäjän lähettiläänä Württembergissä ja Preussissa sekä Lothringenin kenraalikuvernöörinä. Hän osallistui Venäjän poliittisiin tavoitteisiin luoda eräänlainen puskurivyöhyke Ranskan ympärille vallankumouksellisten aatteiden leviämisen torjumiseksi. Alopaeus osallistui myös Wienin kongressiin Venäjän lähetystön täysivaltaisena jäsenenä. Vuotta myöhemmin hän oli järjestelemässä suuriruhtinas Nikolai Pavlovitshin, myöhemmin keisari Nikolai I:n avioliittoa Preussin kuninkaan David Alopaeus oli kreivi ja diplomaatti. Friedrich Wilhelm III:n tyttären Charlotten kanssa Vanhempi veljensä Maximilian oli järjestellyt edellisellä vuosisadalla tsarevits Paavalin ja Württembergin herttuan tyttären Sofia Dorothean avioliittoa, minkä hedelmä myöhempi keisari Aleksanteri I oli. Veljeksillä oli siis melkoinen vaikutus tälläkin tavalla Suomen kohtaloon Venäjän yhteydessä pitkällä tähtäimellä näin jälkikäteen ajatellen. Kreivi David Alopaeus kuoli Berliinissä 62-vuotiaana Lähteet: Internet, Biografiakeskus: Alopaeusten elämäkerrat Kotkien varjot, Suomi vuonna 1812 (toim. Jussi Nuorteva ja Pertti Hakala), Kansallisarkisto 2012 Thomas Alopaeuksen haastattelu marraskuu 2012, Turku

9 PARIVARTIO Kolme erilaista joulua Jouluaatto metsäkaartissa Jouluaatto piilopaikassa jossakin Littoistenjärven rannalla. Ote päiväkirjasta Nyt on joulu. Rauhan ja hyvän tahdon juhla, niin kuin sitä mainitaan, porvarillisen rauhan ja hyvän tahdon, sellaisen kuin meillä on nyt. Miljoonat ihmiset ovat toisiaan vapauttamassa. Vapahduksen saakin moni kiväärin kuulasta tai kranaatin sirpaleesta, samaan aikaan kun faschistien pääpomot viettävät orgioitaan. Tällaista on joulu Mutta puna-armeija lyö faschistilaumat ja ehkä ensi jouluna on maailma toisenlainen. Ei kai silloin enää tarvitse minunkaan piileksiä kuin rikollinen, vaan saan olla vapaana. Minä uskon näin käyvän, sillä luottamukseni punaiseen armeijaan on pysynyt rajattomana. Oikeus tulee aina voittamaan ja meillä on nyt oikeus puolellamme. Kirjoittaja oli vakaumuksellinen kommunisti ja metsäkaartilainen. Päiväkirjaa kirjoittaessaan hän oli 24-vuotias. Hän liittyi sosialidemokraattiseen työläisnuoriso-osastoon 16 vuoden ikäisenä. Ensimmäisen kerran hänet otettiin turvasäilöön 17 vuoden ikäisenä ja tuomittiin maanpetoksen valmistelusta 1,5 vuoden kuritushuonerangaistukseen. Tuomion hän kärsi Tammisaaressa. Koska hän oli menettänyt kansalaisluottamuksensa, niin häntä ei kutsuttu varusmiespalvelukseen ennen talvisodan alkua. Talvisodan ajan ja jatkosodan alun hän piileskeli Turussa ja sen ympäristössä eri piilopaikoissa ja metsäleireillä. Hänet pidätettiin loppuvuodesta 1942 ja tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta ja maanpetoksesta elinkaudeksi kuritushuoneeseen. Hänet armahdettiin loppuvuodesta Hän ei syyllistynyt koskaan väkivallantekoihin tai vakoiluun. Hänen pääasiallinen tehtävänsä oli uusien jäsenien värvääminen, yhteydenpito metsäkaartilaisiin ja propagandalehtisten vahakselle kirjoittaminen. Yhteinen joulu Turussa Juhani Pulkkinen Jouluaatto Kollaalla. Ote päiväkirjasta Nyt on jouluaatto ja toivottavasti antavat ryssät meille aikaa levähtää. Mieleni on nyt apea ja ikävöin hirveästi kotiin ja rakkaitteni luo. klo 23.45: Sain kaksi yllätyspakettia. Toisen rakkaalta tytöltäni Anjalta ja toisen työpaikaltani. Molemmat olivat järkevästi ja käytännöllisyyttä silmälläpitäen pakattuja. Paketteja tuli niin paljon, että melkein kaikki saivat. Ken ei itse saanut, sille toverit runsaskätisesti omistaan antoivat. Jokaisessa teltassa vallitsi harras, melkeinpä iloinen mieli. Sota unohdettiin. Jokaiseen telttaan oli pystytetty joulukuusi kynttilöineen ja jokaisessa teltassa laulettiin joululauluja ja luettiin omakohtaisesti päivän tekstistä. Luin teltassamme pastorimme kirjoittaman tekstin ja pidimme hiljaisen hetken joukostamme kaatuneita muistellen. Hetki oli yksinkertaisuudessaan liikuttavan kaunis. Tulin juuri ulkoa. Siellä on mitä kaunein ilma. Kuu paistaa, pakkanen kiristyy. Tykit jylisevät kumeasti muistuttaen ajan vakavuudesta. Kuuluu konekiväärin kolkko ääni. Vihollinen ei annakaan rauhaa. Ajatus karkaa niitten poikien luo, jotka joutuvat kenttävartiossa jouluyönsä viettämään. Täällä jos missään ihminen oppii etsimään Jumalaansa. Täältä jos sitten mistään löytää todellista jouluiloa. Vaikka ajatus pyrkii karkaamaan rakkaitten luo sinne kauas, tuntuu kuitenkin niin kotoisalta ja aidolta olo täällä. Tykkien jyly tuntuu kiihtyvän, ryssä ei edes tätä yötä kunnioita. Kunpa pian saisimme heidät työnnettyä pois, että olisi maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Kirjoittaja oli res ylil. Päiväkirjaa kirjoittaessaan hän oli 25-vuotias res alikersantti, viestijoukkueen varajohtaja. Hän oli liittynyt suojeluskuntaan 19 vuoden ikäisenä vuonna Jatkosodan hän toimi kiväärijoukkueen johtajana ja tukikohdan päällikkönä Syvärillä. Hän haavoittui vakavasti Nietjärvellä kesällä Kohtalo johdatti nämä kaksi erilaista miestä yhteen jouluaattona He tiesivät toistensa taustan. Joskus he olisivat varmasti pitäneet toisiaan vihollisina ja olisivat olleet valmiit tarvittaessa käyttämään asetta toisiaan kohtaan. He eivät hyväksyneet toistensa tekoja, mutta luulen, että he jotenkin ymmärsivät toisiaan. He eivät olleet toisilleen katkeria ja luulen, että he olivat valmiit antamaan anteeksi toisilleen. Keskusteluissa kumpikin selvästi varoi ottamasta puheeksi 30-lukua tai sota-aikaa. He kohottivat toisilleen monta maljaa. Joulun vietto sujui leppoisassa ilmapiirissä. Keskusteluissa he ottivat huomioon toistensa vakaumuksen. Aika oli parantanut haavat. Uskon vakaasti, että se ei ollut teatteria, vaan jouluilo oli aidosti täyttänyt heidän sydämensä. Tämä joulu on jäänyt mieleeni todellisena rauhan ja hyväntahdon juhlana. Olin tuolloin 25-vuotias pursimies, uraani aloitteleva merivoimien toimiupseeri. Vietin joulua näiden jo silloin elämänsä ehtoopuolella olevien miesten kanssa. Joulumietteitä 2012 Jouluilo löytyi 73 vuotta sitten Kollaalla. Sen rakennustarpeina olivat pieni kuusi, pari kynttilää, muutama kotoa saatu paketti sekä voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja kaverista välittäminen. Jouluna 1981 sotaveteraani ja käpykaartilainen olivat valmiit istumaan samaan joulupöytään. He olivat valmiit antamaan toisilleen anteeksi. Ainakin he hyväksyivät toistensa erilaisen maailmankatsomuksen. He eivät vihanneet toisiaan. Olemmeko me valmiit antamaan anteeksi, hyväksymmekö erilaisuuden ja kanssaihmisen erilaisen maailmankatsomuksen, kunnioitammeko toistemme mielipiteitä? Täyttääkö tänä jouluna todellinen jouluilo sydämemme? Löydämmekö me kaiken yltäkylläisyyden ja tavarapaljouden keskellä todellisen jouluilon? Osaammeko iloita pienistä asioista? Uskon ja toivon, että todellinen jouluilo täyttää sydämemme tänä jouluna. Rauhaisaa joulua kaikille Parivartio-lehden lukijoille. Olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

10 10 PARIVARTIO 2012 Iloinen itsenäisyysjuhla Turun Upseerikerholla Jouko Fossi Kunnioitetut sotiemme veteraanit -sanoilla aloitti Turun Reserviupseerin väistyvä puheenjohtaja ylil Tommi Isoniemi tervetuliaispuheensa. Samoilla sanoilla aloitti myös everstiluutnantti Hans Adolf Ehrnrooth juhlapuheensa Turun Upseerikerholla järjestetyssä Turun Reserviupseerien, Turun Reserviläisten ja Turun Seudun Maanpuolustusnaisten yhteisessä itsenäisyysjuhlassa, johon osallistui hieman yli 70 henkilöä. Ehrnrooth totesi itse, että vaikkei juhlassa ollutkaan läsnä enää yhtään sotaveteraania, kunnioituksemme heidän tekemiinsä uhrauksiin jatkuu. Kerrattuaan lyhyesti itsenäisyytemme historian vaiheet, hän korosti puheessaan veteraanisukupolven valtavaa työpanosta. Sotien lisäksi veteraanit maksoivat sotakorvaukset, jälleenrakensivat maan, asuttivat Karjalasta evakkoina lähtemään joutuneet, kasvattivat suuret ikäluokat ja kouluttivat heidät paremman elämän alkuun kuin itse olivat saaneet. Isä määräsi vapaaehtoiseksi Ehrnrooth hauskutti yleisöä kertomalla kuinka isänsä komensi hänet ei suinkaan ruotsinkieliseen varuskuntaan vaan vapaaehtoisena Savon Prikaatiin. Pakollisten koulutusvaiheiden jälkeen hänet komennettiin Lapin Jääkäriprikaatiin, jossa hän oppi puhumaan sujuvasti Lapin murretta sen h:ta myöten. Hän totesi viihtyneensä Lapissa. Takanaan Ehrnroothilla on 27 vuotta sotilasuraa, josta kolme vuotta Pariisissa sotilasasiamiehenä ja vuosina Tsadin suomalaisosaston komentajana. Nykyistä työpaikkaansa Merivoimien esikuntaa hän myös kehui. Evl Ehrnrooth loi katsauksen puolustusvoimiemme säästöihin tulevina vuosina. Säästötoimenpiteistä johtuu, että varusmiespalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella ja ne ovat koulutuksesta riippuen 165, 255 ja 347 vuorokautta. Asevelvollisuusperiaate jatkuu, lomaperusteet säilyvät nykyisinä, lomamatkat tulevat maksuttomiksi ja uudistettu taistelutapa otetaan käyttöön. Tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on yhä järkähtämätön. Yhdeksän kymmenestä on valmis osallistumaan eri tehtäviin. Virolaisia vieraita Uusina kutsuvieraina juhlaan osallistui veljeskansamme edustajina Virosta Kaitseliiton Pärnumaan Malevan päällikkö majuri Mehis Born, Pärnun Reserviupseerien ja Eestin Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja luutnantti Jüri Kask sekä nuorempi luutnantti Karri Kaas. Yhteyshenkilönä heillä oli ylikersantti Harri Nurmi. He laskivat Turussa kolme seppelettä eli sankarihaudoille, vapaussodan muistomerkille ja itsenäisyyden kivelle. Vastavierailujen toivotaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Illan menuna oli Upseerikerhon maittava siikatartar, pippuripihvi ja vadelmajuustopiirakka, viihdeohjelmasta vastasivat Mieskuoro Laulun Ystävät sekä tanssiorkesteri. Oli ilahduttavaa myös todeta, että juhliin osallistui nuorempiakin maanpuolustushenkisiä vieraita. Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat V-S Reservi-upseeripiirin ja V-S Reserviläis-piirin jäsenet Majuriksi Wahlroos Björn Arne Christer Salo Salon Seudun Reserviupseerit Kapteeniksi Kiiski Heikki Olavi Pöytyä Kyrön Seudun Reserviupseerit Kotiniemi Kari Antero Loimaa Loimaan Reserviupseerit Lehtinen Ari-Pekka Kaarina Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit Sahla Tero Tapio Aura Kyrön Seudun Reserviupseerit Lääkintäkapteeniksi Rintala Hannu Tapani Rusko Turun Reserviupseerit Yliluutnantiksi Aaltonen Niko Kristian Turku Turun Reserviupseerit Haavisto Timo Kalevi Turku Turun Reserviupseerit Laitinen Pertti Antero Kaarina Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit Poso Lauri Juhani Loimaa Loimaan Reserviupseerit Raitala Juha Kaarlo Tapio Loimaa Loimaan Reservinupseerit Yliluutnantiksi (ME) Arvonen Henri Johannes Raisio Turun Reserviupseerit Niukko Ville Olavi Turku Turun Reserviupseerit Luutnantiksi Aatsinki Jussi Mikael Turku Turun Reserviupseerit Helander Juuso Kristian Turku Loimaan Reserviupseerit Lamberg Teemu Tuomas Turku Turun Reserviupseerit Peltonen Ville Heikki Mikael Turku Turun Reserviupseerit Rannikko Joonas Valdemar Salo Salon Seudun Reserviupseerit Rautio Risto Martti Raisio Raision Ylhä Anssi Ensio Kaarina Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit Aliluutnantiksi Anttila Meeri Helinä Kustavi Kustavin-Taivassalon Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat V-S Reserviläispiirin jäsenet Sotilasmestariksi Hilpinen Reijo Kalevi Masku Louhisaaren Virolaisvieraat olivat mukana juhlimassa 95-vuotiasta Suomea. Vasemmalta majuri Mehis Born, Karri Kaas, Harri Nurmi ja Jüri Kask. Ylivääpeliksi Hotokka Sami Ilmari Salo Salon Seudun Jokila Juha Jarmo Antero Mynämäki Mynämen Seudun Lehtovirta Arto Kalevi Salo Halikon Reservinaliupseerit Saaristo Jukka Juhani Salo Perniön-Särkisalon Takala Arto Juhani Rusko Nousiaisten Seudun Vääpeliksi Kuustonen Rami Antti Henrik Kustavi Naantalin Reservinaliupseerit Ylikersantiksi Grönroos Jari Tapani Laitila Laitilan Reservinaliupseerit Hyytiäinen Jukka Olavi Lieto Kaarinan-Piikkiön Leppänen Esa Tapani Turku Turun Sunberg Anssi Tapio Turku Turun Kersantiksi Hassinen Harri Juhani Salo Salon Seudun Ile n Eero-Pekka Turku Turun Alikersantiksi Ekström Timo Tapio Salo Salon Seudun Grönroos Mikael Edward Turku Kaarinan-Piikkiön Ojala Timo Petri Loimaa Alastaron Säntti Pekka Mika Turku Turun Vuorela Tero Tapio Pyhäranta Mynämäen Seudun Korpraaliksi Simola Aki Eero Olavi Masku Louhisaaren Ansioristillä ja ansiomitalilla palkitut Puolustusministeri on myöntänyt Reserviläisliiton Ansioristi sotilasmestari Ovaska Juha Naantalin Reservinaliupseerit ylikersantti Raunio Niilo Piikkiön-Kaarinan Reserviläisliitto ry on myöntänyt Jouko Fossi Juhlapuhuja, everstiluutnantti Hans Adolf Ehrnrooth ja Turun reserviupseerien uudeksi puheenjohtajaksi valittu luutnantti Juha-Pekka Voipio. Kultainen Ansiomitali vääpeli Mikkonen Marko Loimaan Seudun Hopeinen Ansiomitali sotilasmestari Hanhiala Jukka Naantalin Reservinaliupseerit ylikersantti Sarkki Risto Alastaron kersantti Vatka Lassi Alastaron kersantti Rantanen Heikki Alastaron Pronssinen Ansiomitali rouva Haapanen Anu Mynämäen Seudun Varsinais Suomen reservipiirit on myöntänyt Kultainen Ansiomitali aluejohtaja Aaltonen Juha Parivartion tukirengas kersantti Hankala Eero Lempäälä toimitusjohtaja Hedman Heikki Parivartion tukirengas alikersantti Kuosa Harri Alastaron komentaja Niskanen Pentti Sm- Mepa esikuntapäällikkö kenraalimajuri Salminen Pertti L-S sotilasläänin komentaja Hopeinen Ansiomitali sotamies Huhtala Samuli Alastaron alikersantti Laulajainen Leo Alastaron alikersantti Salo Markus Alastaron alikersantti Talvi Henry Turun Pronssinen Ansiomitali rouva Hammert Etel Turun kersantti Pulliainen Markku Alastaron alikersantti Välimäki Harri Alastaron

11 PARIVARTIO Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia Turun sankarihautausmaalla. Itsenäisyyspäivän lippulinna Salossa. rouva Päiviö Tanja Turun korpraali Anttila Risto Turun alikersantti Nyström Petri Turun Kultainen Ansiomitali ylikersantti Hauta-aho Rauno Kokkola varapuheenjohtaja Hamari Helvi Simo sotilasmestari Kanninen Olli- Pekka Ristiina vääpeli Mikkonen Raimo Mikkeli sotilasmestari Peltoniemi Markku Tornio sotilasmestari Pohjola Ilpo Joensuu sotilasmestari Salonen Matti Tampere alikersantti Tuhkanen Seppo Kajaani Hopeinen Ansiomitali ylikersantti Monnonen Timo Joensuu ylikersantti Hynninen Jari Karttula Kultainen Ansiomitali soljen kera alikersantti Hyrkkö Eeri Nousiainen Varsinais-Suomen reservipiirit on myöntänyt Kultainen Ansiomitali soljen kera alikersantti Rekola Juhani Raision Kultainen Ansiomitali alikersantti Kuuskorpi Marko Raision kersantti Nummelin Petri Raision ylivääpeli Rintala Jukka Raision alikersantti Suovanen Esa Raision alikersantti Suovanen Mika Raision Hopeinen Ansiomitali alikersantti Kokkonen Jani-Juhani Raision, sotamies Kokkonen Jouni Raision Pronssinen Ansiomitali korpraali Aava Jani Raision alikersantti Glad Jani Raision korpraali Jaatinen Henry Raision kersantti Hakala Olavi Raision korpraali Kuusniemi Petri Raision matruusi Nieminen Mika Raision Varsinais-Suomen reservipiirit on myöntänyt Kultainen Ansiomitali soljen kera kapteeni Merilahti Timo V-S Maakuntasäätiö Kultainen Ansiomitali majuri Hannula Mika Reserviupseeriliitto majuri Lehmus Erkki Raision Reserviupseerit kommodori Ståhlhammar Timo SmMepa komentaja kapteeni Toivonen Tom V-S aluetoimisto majuri Wala Heikki KOTUpäällikkö Hopeinen Ansiomitali taittaja Isotalo Helena Salo sotilaskotisisar Jukala Heli Turku yliluutnantti Kotiniemi Kari KOTU-päällikkö Pronssinen Ansiomitali vänrikki Lönnbäck Tony Paraisten Reserviupseerit Varsinais-Suomen reservipiirit on myöntänyt Kultainen Ansiomitali kapteeni Puust Jüri EROK Pärnu Puolustamiseen tarvitaan uhrautuvuutta vielä tänäänkin Jorma Mäkinen Puolustusvoimille on vuosien mittaan muodostunut perinteeksi muistaa ansioituneita reserviläisiä lippujuhlan päivänä kesäkuussa ja itsenäisyyspäivänä. Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Jukka Nikkari juhlisti tapahtumaa kutsumalla maanpuolustusväkeä itsenäisyyspäivän aattona Alastarohalliin Loimaalle. Vastaanotolla oli osa ylennyksen saaneita, paikkakunnan veteraaneja, reserviläisiä, puolustusvoimain henkilöstöä ja maakunnan pohjoisosan maanpuolustusväkeä. Yhteensä tilaisuudessa oli runsaat 300 henkeä. Everstiluutnantti Nikkari pohti valtion itsenäisyyttä ja sen merkitystä vuosisatojen myllerryksessä osana naapurivaltioidemme politiikkaa. Historiasta löytyy viitekehys tämän päivän itsenäisyydelle. Elämä Suomessa lienee ollut ensimmäisten kirjallisten merkintöjen aikoihin varsin ankeaa. Metsäläiset kelpasivat kuitenkin erinomaisesti Ruotsin kuninkaan sotajoukkojen miehistöksi. Hallitsijat kävivät sotia viimeiseen suomalaiseen saakka. Nikkari seurasi puheessaan maamme sotilaspoliittisia vaiheita nykypäiviin asti. Puolustusvoimamme ovat lähivuosina suuren muutoksen edessä. Muutostarpeeseemme vaikuttavat osaltaan väestön ikääntyminen, ikäluokkien pieneneminen, puolustusmateriaalin kallistuminen ja uhkien muuttuminen. Puolustusvoimien ylimmän johdon ja politiikkojen on päätettävä miten ja millaisia uhkia vastaan puolustuskykyämme kehitetään. -Mielestäni kaikki vanha ajattelu aluepuolustuksesta ei ole virheellistä ja uusi ajattelu uusine uhkineen ainutta oikeaa. Harvaan asuttua maata ei suuren hädän hetkellä puolusteta muutaman kymmenentuhannen ukon kenttäarmeijalla ja huipputeknologialla, vaan siihen tarvitaan edelleen kansan syviä rivejä. Ylennettyjen ja palkittujen puolesta vastaanotolla puhui Kari Kotiniemi. Jatkossa yhä suurempi osa reserviläisistä on ilman sijoitusta puolustusvoimain sodanajan joukoissa. Tämän lisäksi säästötoimien seurauksena kutsutaan kertausharjoituksiin vuosittain vain murto-osa todellisesta tarpeesta. Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. Reserviläistoiminta on tärkeä osa maanpuolustuksessamme. Se on luontevaa kansalaistoimintaa. Maanpuolustuksella ja reserviläistoiminnalla on Loimaan seudulla vahvat perinteet ja laaja tuki. Monet aktiiviset reserviläiset ovat mukana vapaehtoisessa maanpuolustustyössä ylläpitämässä maanpuolustushenkeä sekä käytännön reserviläistaitoja ja -tietoja. Loimaan seudulla järjestetään säännöllisesti monia reserviläistilaisuuksia ja -tapahtumia. Olemme Loimaalla Tapio Turunen ylpeitä, että olemme saaneet Varsinais-Suomen reserviläisten ylentämistilaisuuden tänä vuonna paikkakunnallemme, tänne Alastarolle, Rantala totesi. Tilaisuuden laadukkaasta musiikista huolehtivat Laivaston Soittokunta Timo Kotilaisen johdolla ja harmonikkaorkesteri Sawisormet. Alastaron reserviläiset hoitivat järjestelytehtävät Kalevi Suvilan toimiessa yhdyshenkilönä puolustusvoimiin. Alastaro-hallissa keskusteltiin vilkkaasti. Lippujen eteen kokoontuneina tilaisuuden isäntä, everstiluutnantti Jukka Nikkari, veteraani Pekka Hulmi, everstiluutnantti Markku Laurinen ja veteraanit Esko Ojala, Pekka Suominen ja Tarmo Saari.

12 12 PARIVARTIO 2012 Kentän kuulumisia Maanpuolustustyötä ei jätetä! Tony Lönnbäck Otsikon sanoin tomerasti toteaa juuri 70 vuotta täyttänyt Paraisten Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja kapteeni evp Jorma Ake. Kapteeni Ake tavattiin mielipuuhissaan, missäpä muualla kuin suunnistusmaastossa; tulevia kilpailuja varten rasteja asettamassa. Suunnistuskartta on varmasti tarkka, itse laadittu, kehaisee karttamestari Jorma Ake yhdistyksen tiedotusupseeri Tony Lönnbäckille. Nyt neljättä vuotta Turunmaalla Paraisilla Reservinupseereiden puheenjohtajana toimiva Jorma Ake jäi eläkkeelle Turun Rannikkorykmentin komentotoimiston päällikön tehtävistä kahdeksankymmentäluvun lopulla. Samaan hengenvetoon hän koki ehkä elämänsä suurimman kohokohdan, kun pääesikunnan päällikkö amiraali Klenberg otti yhteyttä Suomen Suunnistusliittoon, jossa Ake oli karttavastaava. Pääesikunnassa haluttiin, että Suomen varuskuntia varten laaditaan suunnistuksen opetusta Paraisilla merenkululle keskeinen merkitys Veijo Räsänen varten täydellinen opetuspaketti, joka käsittää suunnistuskartoista lähtien kaiken oleellisen. Siinäpäs reserviin siirtyneelle kapteenille olikin haastetta, tulipahan varuskunnat ympäristöineen ainakin tutuiksi ja toimeksiantokin kiitettävästi loppuunsaatettua. Maastonkartoitukset sekä suunnistuskarttojen ja -ratojen laadintatyö veikin sitten Aken, ja välillä koko perheenkin, kotimaan kamaralta Euroopan kautta aina Australiaan saakka. Maanpuolustustyön suurlähettiläs Ei ainoastaan suunnistuskarttatyö maastokartoituksineen estänyt touhukasta Akea sammaloitumasta, oman osansa siinä oli vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle omistautumisella. Koivistolaiset sukujuuret omaavalla Akella oli palava halu olla mukana maanpuolustustyössä 25 vuotta kestäneen aktiivisotilasuran jälkeenkin. Paraisten Reserviupseerit saivatkin hänestä oivallisen maanpuolustustyön suurlähettilään koko Turunmaalle. Kävi vähän samalla tavalla, kuin amiraali Klenbergin toimeksiannon kanssa, että ensitöikseni sain vuonna 1989 toimia seremoniamestarina vihittäessä Paraisten Reserviupseerien lippua arkkipiispan ja korkean sotilas- ja kunnallisjohdon läsnä ollessa. Siitä lähtien nyt sitten uskollisesti Paraisten Reserviupseerien lippua palvellen olen halunnut toimia, vakuuttaa Jorma Ake. Suunnattoman iloinen olen yhdistyksemme Paraisten Reserviupseereiden aktiivisesta panoksesta osallistua ympäröivän yhteiskuntamme Turunmaan arkeen. Yhdistyksen jäsenkuntahan muodostuu niin nykyisen Kemiönsaaren kunnan (Dragsfjärd, Västanfjärd ja Kemiö) kuin entisten saaristokuntien Iniön, Houtskarin, Korppoon ja Nauvon sekä Paraisten kaupungin reservin- ja evp-upseereista, toteaa Ake. -Jäsenkuntamme kokonaisuudessaan liikkuu sadan tuntumassa käsittäen vielä sotaveteraaneja kuten myös useita YK:n Paraisten kaupungin merialueilla ovat eräät valtakuntamme tärkeimmät meriväylät; sisääntuloväylä etelästä Utöstä pohjoiseen ja poikittaisväylä idästä Hangosta länteen. Saaristomeren Meripuolustusalueen komentaja kommodori Timo Ståhlhammar oli saapunut Paraisille reservinupseerien järjestämään avoimeen tilaisuuteen kertomaan siitä, miten käynnissä olevat puolustusvoimauudistukset vaikuttavat Paraisten alueella. Parainen on ns. varuskuntakaupunki mm. Korppoossa sijaitsevan Gyltön linnakkeen myötä. Kaupungin merialue on Suomen kauppamerenkulun kannalta erittäin tärkeä. Meillä merivoimissa on tehtävänä turvata ja suojata kauppamerenkulkumme esteetön sujuminen kaikissa olosuhteissa, joten siihen tehtävään puolustusvoimauudistuksessa ei kajota, vakuutti kommodori Ståhlhammar. Turhia päällekkäisyyksiä tosin karsitaan, toimia järkiperäistetään, kalusto modernisoidaan, joten niillä toimenpiteillä etenemme kohti puolustusvoimauudistusta, mainitsi kommodori Ståhlhammar ja lisäsi, että henkilöstön uudelleen sijoitteluilta- ja vähennyksiltäkään emme välty. Kommodori Timo Ståhlhammar selosti laajalti ja yksityiskohtaisesti kuvin ja sanoin kuulijakunnalle millä toimenpiteillä ja minkälaisella kalustolla merivoimat suorittaa tehtäväänsä. Yhtenä kouriintuntuvana esimerkkinä on Paraisten kaupungin kummialus, moderni öljyntorjunta-alus Halli, joka on täydessä toimintavalmiudessa seitsemän päivää viikossa, kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa, kolmesataakuusikymmentäviisi vuorokautta vuodessa! Kapteeni Ake jatkaa ruorissa Kommodori Ståhlhammarin esitelmätilaisuuden jälkeen Paraisten reservinupseerit vahvistivat syyskokouksessaan toimintasuunnitelman toimintavuodelle Jäsenistölle on tarjolla liikuntaa, kilpailuja, kulttuuria, ammuntaa, esitelmätilaisuuksia, matkoja, koulutusta jne. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa kapteeni evp Jorma Ake, esikuntapäällikkönä varapuheenjohtaja Ole Bergen ja muina jäseninä Anders Kjellman, Jukka Hänninen, Marcus Duncker, Bjarne Blomqvist; talousasiat Antti Valo sekä sihteerinä ja tiedotusvastaavana Tony Lönnbäck. Veijo Räsänen Kommodori Timo Ståhlhammar muistutti, että Saaristomeren verisuonet, eli Suomelle tärkeät meriväylät risteilevät Parasten kaupungin merialueilla. sinibaretteja. Innokkaimpana ja varsinaisena rauhanturvaajaveteraani-ikonina koko Turunmaalla on yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja, komentajakapteeni Veijo (Wexi) Räsänen. Yhteyksiä yli valtakunnan rajojen Kapteeni res. Ole Bergen, joka toimii parhaillaan V-S Reserviupseeripiirin Viron yhteysupseerina, käynnisti Turunmaalla yhteydenpidon jo vuosia sitten Tallinnan vastaavan yhdistyksen jäsenen lipnik (aliluutnantti) Asko Kivinukin kanssa Paraisilla, joten jäsenkuntamme puolin ja toisin on tullut tutuiksi keskenään. Jorma Ake kertoo, että myös Ruotsin suuntaan vastaavan Hemvärnet-järjestöön on yhteyksiä otettu. Parhaiten jokapäiväinen työmme yhdistyksenä näkyy kuitenkin siinä, että yksittäiset upseerijäsenemme ovat mukana niin fyysisissä kuin henkisissä kulttuuririennoissa sekä järjestäjinä että osallistujina. Samoin voidaan sanoa, että Ole Bergen ja Viron reserviupseerit Suomen edustajat, EROK:in johtaja Toomas Peek, Kaitseliitin paikallinen johtaja Eduard Kakko vaimoineen ja lapsineen sekä Suomen suurlähettiläs Pargas reservofficerare -yhdistyksen reservin kapteeni Ole Bergen nimitettiin aiemmin tänä vuonna Varsinais-Suomen reserviupseeripiirin EROK:in (Eesti Reservohvitseride Kogu) yhteysupseeriksi. Ensi töikseni yhteysupseerina osallistuin Viron itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin helmikuuta, Ole kertoo. Itsenäisyyspäivänä ja vastaavissa tilaisuuksissa lasketaan aina juhlallisin menoin seppeleet kunniahaudoille ja käydään Torin sotilaskirkossa, toinen kahdesta Euroopassa. Kirkko on alkujaan 1800-luvun keskivaiheilta ja se sijaitsee noin 20 km Pärnusta pohjoiseen. Saksalaiset polttivat sen toisen maailmansodan aikana ja venäläiset jatkoivat tuhoa perustamalla ampumaradan kirkon raunioille. Ohjelmassa on myös eri ansioista saatujen kunniamerkkien jakamisia. Yhteyshenkilömme Jüri Kask toimi alkuunpanijana kirkon uudelleenrakentamisessa. Myös meitä suomalaisia osallistui jälleenrakentamiseen. Reserviläisliiton aktiivi, kaarinalainen Harri Nurmi, oli esimerkiksi järjestämässä komeat yhdistyksemme on osallisena niin kunnallisessa kuin seurakunnallisessakin toiminnassa ja osa jäsenkuntaamme myös itse päätöksenteossa. Näin ollen sen enempää itsestämme numeroa lipputangot ja liput kirkon eteen. Vielä pitäisi saada järjestettyä sankarimuistomerkin valaistus sinne. Tärkeitä päiviä juhlitaan yhdessä Pärnussa olevan EROK:in kanssa yhteydet aloitettiin vuonna 2003 ja siitä lähtien yhteinen toiminta on vahvistunut. Osallistumme vuosittain heidän itsenäisyytensä juhlimiseen 24.2., heidän voitonpäiväänsä, joka juhlistaa Landeswehrin nujertamista sekä 20.8., jolloin juhlitaan Viron uutta itsenäistymistä neuvostovallasta. Viimeksi mainitun päivän yhteydessä järjestetään myös muun muassa ampumakilpailu, johon meidänkin mestariampujamme osallistuvat joka toinen vuosi. Joka toinen vuosi järjestetään jotain vastaavaa Varsinais-Suomessa. Tänä vuonna EROK täyttää 15 vuotta ja tätä juhlittiin juhlallisin menoin. Presidentti Toomas Hendrik Ilves oli juhlallisuuksien suojelija. Seuraavana päivänä järjestettiin suuri sotilasparaati Pärnun keskustassa. Kaatosateessa ja 12 asteen tekemättä, olemme onnistuneet jäsenkuntamme avulla isänmaan henkeä ja maanpuolustustahtoa ylläpitämään saaristomaakunnassamme Turunmaalla, vakuuttaa Ake. Tony Lönnbäck Kapteeni Jorma Ake valmistautuu laskemaan seppeleen Paraisten sankarihaudoilla yhdessä pioneeri Janne Syrjälän kanssa. Ole Bergen lämpötilassa marssi yhteensä yli 1500 miestä (EROK, Kaitseliit), naista (Naistekodukaitse) sekä poikaa ja tyttöä (Noorte Kotkad ja Kodutütred) usean tunnin ajan presidentin ohitse. Vaikuttava näky! Ensi vuonna on piirin vuoro järjestää tämä mukava kilpailu. Järjestöjen puuhamiehet Juhani Pulkkinen ja ovat suunnitelleet joitakin hauskoja juttuja perinteisten ampumakilpailuiden perään, kuten esimerkiksi kirveen- ja puukonheittoa sekä jousiammuntaa. Yhteistyötä myös ystävyyskaupunkien välillä Olemme suunnitelleet, että EROK ja Kaitseliit-suojeluskunta voisivat osallistua myös meidän itsenäisyyspäivän juhlintaan täällä Varsinais-Suomessa. Olemme olleet yhteyksissä EROK:iin ja Kaitseliitiin Kärdlassa, joka on Paraisten ystävyyskaupunki, ja ehdottanut heille tällaista yhteistyötä. Suunnitelmissa on ainakin kaatuneittemme muistaminen yhdessä kaatuneitten päivänä Paraisilla toukokuun päivä 2013.

13 Kentän kuulumisia PARIVARTIO Loimaan perheliikuntapäivästä tuli talvirieha Marko Silvander Reserviläisliiton jäsenyhdistykset ovat pitäneet perheliikuntatapahtumia eri puolella Suomea. Loimaalla Loimaan Seudun järjestivät perheliikuntapäivän jo neljännen kerran yhdessä Loimaan MLL:n kanssa. Mukana oli myös muita yhteistyökumppaneita. Päivän tarkoituksena oli saada ihmiset liikkeelle nauttimaan luonnosta ja hyvästä seurasta ilman kiirettä ja kaikki olivat tervetulleita, vaikka eivät olisikaan minkään yhdistyksen jäseniä. Tapahtuma toteutettiin Loimaalaiseen tapaan pienoisjotoksena, jossa tehtävät vaativat sekä lapsilta että aikuisilta panostusta rastien suorittamiseen. Tapahtuma oli tarkoitettu kaiken ikäisille. Reitillä oli muutama vaativampi nousu, mutta esimerkiksi lastenvaunujen kanssakin reitti oli mahdollista kiertää. Perheliikuntapäivä järjestettiin Loimaalla Juvan ulkoilu- Marko Silvander Esterata vaati osallistujilta tarkkuutta. Eläinrastilla oli pukeuduttu asianmukaisesti. reitillä sunnuntaina Perheliikuntapäivän ohjelmaan kuului maastossa liikkumista, erilaisten tehtävien ratkontaa ja makkaranpaistoa. Lähtöalueella osallistujat saivat kilpailukortin ja kartan reitistä, johon oli merkitty rastipaikat. Reitin sai itse valita oman tuntemuksensa mukaan. Reittejä oli valittavaksi kolme eri pituutta, 1 km, 3 km ja 4 km. Yllätysrastina pulkkamäki Lähtöalueelta suunnattiin rastille 1, jolla käytiin läpi VaPePa:n toimintaa. Rastilla 2 MLL testasi osallistujien eläintietämystä. Rastilla 3 joutui tietämys isänmaastamme koville. Rasti 4 laittoi perheet tasapainoilemaan esteradalla heidän ensin noustua reitille köysirataa pitkin. Rastilla 5 oli tarkkuus tarpeen, kun heitettiin frisbee maaliin. Rastilla 6 laittoivat partioiden ampumataidon koetukselle, kun vuorossa oli kaasutoimisella pistoolilla ammunta. Rasti 7 vaati tarkkaa hajuaistia, kun partioiden piti tunnistaa eri aineita pelkän hajuaistin perusteella. Rasti 8 oli kylmärasti, jossa testattiin partioiden tietämystä sarjakuvahahmoista ja rastilla 9 taas oli teemana lapsiaiheisia kysymyksiä. Rastilla 10 odotti laavu, jonka luona jouduttiin miettimään ilmansuuntia ja tunnistamaan eri lintulajeja äänen perusteella. Tämän jälkeen olikin vuorossa kaikille mieluinen rasti eli makkaran paisto ja mehu. Mehu ja makkara tekikin kauppansa, sillä suurin osa osallistujista kiersi pisimmän lenkin. Lumisade toi mukavan lisäyksen perheliikuntapäivään, kun ylimääräiseksi vetonaulaksi tuli alueella sijaitseva pulkkamäki. Tämä olikin ilmeisesti rasti numero 11, kun aika moni suuntasi makkaranpaiston jälkeen pulkkamäkeen. Rastit saivat paljon kiitosta monipuolisuudestaan ja siitä, että aikuisetkin joutuivat ihan oikeasti jumppaamaan aivojaan. Tehtävät oli suunniteltu siten, että aikuiset ja lapset saivat osallistua suorituksiin tasapuolisesti ja kummatkaan eivät pärjää ilman toistensa apua. 46 perhekuntaa ja n. 150 osallistujaa vuonna Toimitsijoita tarvittiin tänä vuonna 28 ja kiitos heille tapahtuman mahdollistamisesta. Alastarolla kotisivuiltiin Reserviläispiirin kotisivuiltaa vietettiin Alastaron osuuspankin kokoustiloissa Koulutuksella pyrittiin kannustamaan yhdistyksiä omien kotisivujen pitämiseen. Paikalle oli tullut hieman toistakymmentä reserviläisyhdistysten jäsentä kannettavien tietokoneittensa kanssa. Kouluttajana toimi Ahti Isosomppi Alastaron Reserviläisistä. Reserviläisliiton kotisivujen pohjalle tehdyt yhdistysten sivut on helppo ja huokea tapa yhdistysten viestinnän kehittämiseen. Liitto kannustaa sivujen käyttöön myöntämällä kannustetukea niille piireille, joiden yhdistyksillä omat toimivat kotisivut. Tuen edellytyksenä on, että vähintään ¾ osalla piirin yhdistyksistä on ajantasaiset kotisivut. Varsinais-Suomen Reserviläispiiriä liitto tuki laatimalla sivut valmiiksi. Tarvittiin siis vain sivujen ylläpitäjä ja ajankohtaisten tietojen syöttäminen. Kaikesta huolimatta reserviläispiirissämme on vielä kahdeksan yhdistystä, joilla ei ole omia sivuja. Piirin omia sivuja ylläpitää piiritoimisto ja urheiluasioiden osalta Ahti Isosomppi. Reserviupseeripiirissä on yhdeksän yhdistystä, joilla ei ole omia kotisivuja. Uusittuja Reserviupseeriliiton sivupohjaa ovat tänä vuonna hyödyntäneet ainakin Kyrön Reserviupseerit ja viimeiseksi Paimion Reserviupseerit. Piiri uudistaa sivunsa kevään aikana. Kotisivujen käyttöä kerrattiin ja opittiin Alastarolla.

14 14 PARIVARTIO 2012 Kentän kuulumisia Raision puoli vuosisataa Osmo Suominen suomi juhlapuheessaan puolustusvoimauudistusta Henry Jaatinen Raision vietti 50-vuotisjuhliaan 4. marraskuuta kaupungintalon upeassa aulassa. Paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä kutsuvierasta. Yhdistyksen omia jäseniä oli mukana hieman toistakymmentä. Musiikkipuolesta vastasi Raision VPK:n soittokunta. Juhlapuhujana oli Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Juhlassa muisteltiin jäseniämme ja kaikkea sitä, mitä yhdistyksessämme on tapahtunut viidessä vuosikymmenessä. Historiaosuudessa nousi esille yhdistyksemme majan vaiheet ja hieman haikeana jäämme kaipaamaan niitä aikoja. Pienen yhdistyksen toiminta tulee aina vain haastavammaksi, ja yhteistyöllä muiden lähiseudun yhdistysten kanssa pyritään saamaan jäsenille enemmän mahdollisuuksia reserviläistaitojen ylläpitoon ja parantamiseen. Tässä olemme pyrkineet tekemään yhteistyötä erityisesti Raision Reserviupseerien kanssa. Juhlassa palkittiin yhdistyksen aktiiveja. Kuvassa ylärivissä vasemmalta Mika Nieminen, Petri Kuusniemi, Jani Aava sekä Marko Kuuskorpi. Keskellä Mika Suovanen, Esa Suovanen, Jukka Rintala sekä Martti Hiltunen. Alarivissä Henri Jaatinen, Juhani Rekola sekä Rauno Suovanen. Puolustusvoimauudistus mahdollisuuksia ja huolenaiheita Lyhennelmä Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suomisen juhlapuheesta Raision Reserviläisten 50-vuotisjuhlassa. Kukaan meistä ei ole voinut välttyä kuulemasta sanaa Puolustusvoimauudistus. Kyseessä on mittavin remontti, mitä tälle meitä varten olevalle laitokselle sotiemme jälkeen on tehty. Puolustusvoimien taholta on viestitetty, että puolustusvoimauudistuksen tarkoituksena on säilyttää sodan ajan joukkojemme suorituskyky, ei suinkaan ajaa sitä alas. Toisin kuitenkin valitettavasti näyttää tapahtuvan. On myös kerrottu, että uudistus olisi joka tapauksessa ollut edessä, mutta puolustusbudjetin leikkauksen vuoksi siihen nyt ryhdyttiin pakosta suunniteltua aikaisemmin. Lisäksi on kerrottu, että vaikka puolustusbudjettia on nyt leikattu Puolustusvoimat tekee parhaansa ylläpitääkseen uskottavaa puolustuskykyä. Valitettavasti mm. Reserviläisliiton taholta tehty kysely ei tue tätä näkökulmaa. Me emme Reserviläisliitossa ole lainkaan samaa mieltä siitä, millä tavalla vaadittavat säästöt käytännössä toteutetaan. Sodan ajan joukkojemme määrä supistunee lähivuosina noin 40 prosentilla noin sotilaaseen. Kun muistamme, että sodan ajan joukkojemme henkilöstöstä % on reserviläisiä, vaikuttaa kaavailtu supistus siis juuri meihin, reserviläisiin. Korostan kuitenkin, että lopullisen päätöksen tästä asiasta tekee aikanaan eduskunta. Hälytyskellojen pitäisi nyt soida ja kovaa Reserviläisliiton maaliskuussa tekemä jäsenkysely osoitti, että reserviläiset uskovat laajasti säästöpäätösten heikentävän puolustustamme. Yli 86 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Lähes sama tulos saatiin pari viikkoa aiemmin tehdyssä Upseeriliiton kyselyssä. Näistä kahdesta kyselystä voidaankin vetää se johtopäätös, että sodan ajan joukkojemme usko puolustusmahdollisuuksiimme on heikentynyt. Samaan suuntaan viittaavat myös vastaukset, jotka koskevat puolustuksemme uskottavuutta säästöjen jälkeen. Peräti 81 prosenttia reserviläisistä ja 72 prosenttia aktiiviupseereista arveli liittojen kyselyissä, ettei puolustusvoimat kykene säästöjen jälkeen enää uskottavasti puolustamaan koko maan aluetta. Näin siis ajattelevat ne henkilöt, joiden pitäisi tositilanteessa puolustaa maatamme. Hälytyskellojen pitäisi nyt soida ja kovaa. On erittäin huolestuttavaa, jos sodan ajan joukkomme eivät enää usko kykenevänsä puolustamaan Suomea. Mihin puolustusbudjetin säästöt olisi sitten pitänyt kohdistaa? Tätä asiaa kysyttiin Reserviläisliiton jäseniltä samaisessa maaliskuun lopulla tehdyssä jäsenkyselyssä. Ylivoimainen enemmistö reserviläisistä leikkaisi ensisijaisesti puolustusvoimien kansainvälistä toimintaa. Yli 70 prosenttia vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon leikkauskohteeksi. Seuraavaksi suosituin säästökohde näyttävät olevan puolustusmateriaalihankinnat, joista leikkaisi vajaa kolmannes vastaajista. Varuskuntia ja harjoitusalueita vähentäisi tarvittaessa joka neljäs reserviläinen. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on tiedostettu laajemminkin suomalaisten ykkössäästökohteeksi. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime joulukuussa tekemän haastattelututkimuksen mukaan suomalaiset suuntaisivat puolustussäästöt ensisijaisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan (45 %). Seuraavilla sijoilla olivat sitten ehkä hieman yllättävämmin kertausharjoitukset (29 %) sekä varuskunnat ja harjoitusalueet (20 %). Maanpuolustuksen uskottavuutta ei saa menettää Reserviläisliiton näkemyksen mukaan säästötoimet tulisi suunnitella siten, että niissä huomioitaisiin puolustusvoimien tehtävät ja niiden tärkeysjärjestys. Nyt ajatellut toimenpiteet kertovat mielestäni jotain muuta. Ei Reserviläisliitto sinänsä näe perusrauhanturvatoiminnassa mitään ongelmaa sinänsä, kunhan vaan rahaa riittäisi. Ongelma on siinä, että tällä hetkellä näin ei vaan ole. Rauhaturva- ja kriisinhallintaoperaatioita löytyy ensi vuoden puolustusbudjetista seitsemän ja lisäksi meillä on tarkkailijoita erilaisissa YK-operaatioissa. Puolustusbudjettiin on varattu tähän toimintaan ensi vuonna 60,6 miljoona euroa. Summa on hämmästyttävän lähellä aiotuista varuskuntien lakkauttamisista saatavaksi ajateltuja säästöjä. Ulkoministeriön budjetissa rahaa kriisinhallintaan on varattu 62,8 miljoonaa euroa ja lisäksi siviilikriisinhallintaan UM on varannut 17,3 miljoonaa euroa. Tällaista rahaa siis löytyy, mutta ei noin 20 miljoonaa miehen kertausharjoituttamiseen. Kun nyt tämän ja muutaman tulevan vuoden aikana kertausharjoituksista on luovuttu, merkitsee se välitöntä joukkojemme suorituskyvyn heikkenemistä. Ilman kertausharjoituksia sodan ajan joukkoihin sijoitettujen osaaminen ei yksinkertaisesti pysy opitulla tasolla saatikka kehity. Varsinkin reservin johtajien ja erityisesti miehistöä kouluttavan aliupseeriston kohdalla tämä on erittäin huolestuttavaa. Toisaalta myös puolustusvoimien kyky järjestää kertausharjoituksia taantuu. Ja kolmanneksi myös yhteiskunnan ja varsinkin työnantajapuolen ymmärtämys kertausharjoituksia kohtaan varmasti vähenee. Kaiken kaikkiaan, kuten puolustusvoimien johdonkin taholta on todettu, tässä otetaan nyt riski. Toivoa sopii, että riskillä ei ole peruuttamattomia seurauksia, tilannetta seurataan myös maamme rajojen ulkopuolella. Ja siellä ei puolustuksellamme todellakaan ole varaa menettää uskottavuuttaan. On selvää, ettei puolustusmenojen säästökohteita voida päättää galluppien pohjalta. Olisi kuitenkin suotavaa, kuten jo mainitsin, että säästökohteita päätettäessä otettaisiin huomioon puolustusvoimien tehtävät sekä niiden tärkeysjärjestys. Tämä määrittely löytyy sekä puolustuspoliittisesta selonteosta että valtion talousarviosta. Niihin molempiin on kirjattu, että puolustusvoimien tärkein tehtävä on kotimaan puolustus. Sotilaallinen kriisinhallinta löytyy tästä tehtäväluettelosta vasta kolmannelta eli viimeiseltä sijalta. Kokonaan toinen asia sitten on, jos tulevassa, parhaillaan valmistelussa olevassa selonteossa tätä olemassa olevaa tärkeysjärjestystä muutetaan. Näin laajamittaisen kriisinhallinnan mielekkyydestä käydään yllättävän vähän keskustelua. Kansainvälisestä kriisinhallinnasta tuntuu tulleen ikiliikkuja, joka ei pysähdy missään tilanteessa. Kansainvälisestä kriisinhallinnasta tuntuu myös tulleen tabu, josta ei edes Arkadianmäellä kriittiseen sävyyn pahemmin keskustella. Puolustusvoimien kansainväliset operaatiot siis näyttävät voivan jatkossakin hyvin ja vain lihovan entisestään. Samaan aikaan kotimaan puolustusta ajetaan alas. En liene ainoa, jonka mielestä tämä tärkeysjärjestys on väärä. Kyse on poliittisesta arvovalinnasta, josta todella olisi syytä käydä nykyistä vilkkaampaa ja laajempaa kansalaiskeskustelua. Tämän keskustelun kävijöinä me reserviläiset olemme eturintamassa. Islantiin vaikka väkisin Puhuttaessa valtionhallinnon säästöistä ja niille asetetuista mittavista tavoitteista, ei todellakaan voi olla hämmästelemättä poliitikkojemme samanaikaista innostusta laajamittaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Kuluneella viikolla saimme kuulla, että Suomi osallistuu viime kuukausina paljon jo ennakolta puhuttaneeseen Islannin ilmatilan valvontaan läntisen naapurimaamme Ruotsin kanssa. Ikään kuin ennakoiden tulevaa päätöstä. Reserviläisliitto teetti jokin aika sitten tutkimuksen kansalaisten suhtautumisesta suunniteltuun Islannin Ilmatilan valvontaoperaatioon nähden. Asiaa kysyttiin sekä liiton jäsenistöltä että liiton ulkopuolisilta Suomen kansalaisilta. Kumpikin tutkimus kertoo selvää kieltään kielteisestä suhtautumisesta asiaan. On merkille pantavaa, että hieman aiemmin myös Reserviupseeriliiton tästä asiasta tekemässä kyselyssä päädyttiin samansuuntaiseen lopputulokseen. Onko nyt niin, sopinee poliitikoiltamme kysyä, että NATO:ssakin varat ovat vähissä, ja yllättäen tälle ilmavalvontaoperaatiolle on löytynyt kaksi pientä Pohjoismaata maksajaksi? Edelleen sopinee kysyä, ja nytkin poliitikoiltamme, mahtuuko tämä nyt tehty osallistumispäätös Suomen puolustusvoimien tehtäväluetteloon, sen painoarvojärjestyksessä kolmannella sijalla olevan kansainvälisen kriisihallinnan alle? Tuoreessa muistissamme on itäisen naapurimaamme Venäjän federaation asevoimien yleisesikunnan päällikön kesäkuussa Suomessa pitämä esitelmä, jossa hän mm. näki pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä ja sotaharjoituksissa kasvavassa määrin liityntäpintoja Naton toimintaan. Näin saattaa nähdä joku muukin. Olen täysin samaa mieltä ulkoasiainneuvos Hannu Mäntyvaaran kanssa, kun hän kirjoittaa viimeisessä Maanpuolustus-lehdessä, että Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan ilmavalvontaan - tätä tosin kenraali ei puheessaan suoraan maininnut - ei olisi enää kriisinhallintaa, kuten olisi ollut Suomen väliin jättämä Libyan lentokieltoalueen valvonta. Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan ilmavalvontaan sen sijaan on osallistumista Nato-maan ilmapuolustukseen. Siksi kysyn vielä toisenkin kerran, ovat poliitikkomme todella nyt selvillä, mihin hankkeeseen ollaan - valtion alati kurjistuvan rahatilanteen estäessä kotimaamme puolustuksen kehittämisen ja osittain myös nykytasolla pitämisen - ryhtymässä?

15 PARIVARTIO Vähän virallista ja paljon torellista Everstiluutnantti Jukka Nikkari. Puolustusvoimauudistus etenee suunnitellulla tavalla ja valtakunnassa on kaikki hyvin, tai sitten ei. Puolustusministeriö ja Pääesikunta julkaisivat keväällä puolustusvoimien uuden rauhan ajan kokoonpanon joukko-osastojen niminä ja sijoituspaikkoina sekä vuoden 2015 virkojen kokonaismäärän. Mediassa aiheesta käyty yleinen keskustelu keskittyi juupas - eipäs väittelyyn Uudenmaan prikaatin kohtalosta, mikä sellaisenaan vaikutti sangen hassulta. Oliko joukkoosasto väärin säilytetty? Kesän ja alkusyksyn aikana puolustusvoimien palkattu henkilöstö on ilmaissut halukkuutensa uuden kokoonpanon tehtäviin ja paikat on julkaistu henkilöstölle, niille kenelle on. Kokonaisuutena muutoksen kohteena olevia on noin 800 henkilöä, mutta todellisuudessa irtisanomaan jouduttaneen tuotannollisista ja taloudellisista syistä varmaan alle puolet tästä. Näihin irtisanottaviin puolustusvoimat kohdistaa erilaisia tukitoimia. Suurelle joukolle henkilöstöä uudistus tietää pakkomuuttoa joko toiselle paikkakunnalle tai vaihtoa siviilihommiin, jos ei halua muuttaa. Siirtyminen toiselle paikkakunnalle ei nykyaikana ole niin yksinkertaista, kun sitä tarkastellaan perheen näkökulmasta. On puolison työpaikka, talot ja tavarat tuttavista puhumattakaan. Mikäli siirtovelvollinen ei halua siirtyä, niin puolustusvoimat irtisanoo tällaisen henkilön muilla perusteilla ja tällöin ei tukitoimia kohdisteta. Toista oli ennen, kun puolisoilla ei ollut mitään muuta hommaa, kuin lakkailla kynsiä ja olla kaunis. Nyt on vain ja. Varsinais-Suomen aluetoimiston osalta uudistus mennee kokonaisuutena hyvin, toimisto lakkautetaan. Mutta kuten Fenix-lintu konsanaan, tuhkasta nousee uusi uljas Lounais-Suomen aluetoimisto sijoituspaikkana Turku. Jatkossa isännän ääntä käyttää sotilasläänin sijaan Porin prikaati ja siellä todennäköisesti prikaatin apulaiskomentaja. Henkilöstön osalta kävi myös hyvin ja lähes kaikki nykyisen aluetoimiston väestä löysivät paikkansa uudesta aluetoimistosta tai eläkkeeltä. Jatkossa aluetoimiston toiminta-alue käsittää myös Satakunnan, mikä sellaisenaan aiheuttaa jatkosuunnittelua niin kutsuntojen kuin aluetoimiston järjestämien tarkastusten (AJT, entinen jälkitarkastus) järjestelyissä. Mielestäni ei ole mitään järkeä ajattaa Karvian pohjoisosista nuortamiestä Turkuun varttitunnin takia, mutta kuten eräs herrasmies nokkelasti totesi, niin näkeehän kyseinen henkilö silloin entisen pää(suur?)kaupungin. Kaksi kolmasosaa ikäluokasta läpäisee armeijan Vuoden 2012 kutsunnat on pidetty ja vuonna 1994 syntynyt ikäluokka on laulun sanoja lainaten havaittu kelvolliseksi, ainakin pääosin. Ikäluokan koko oli Varsinais- Suomessa ja Ahvenanmaalla yhteensä noin 3200 miestä, ja heidän lisäkseen tarkastettiin noin 250 vanhempaa miestä. Palvelukseen määrättiin noin 2130 henkilöä, eli runsas 71 % tarkastetuista. Tähän tulee vielä vähän lisäystä, kun Suomen kansalaisuuden saaneet tarkastetaan erikseen AJT:ssa omana ryhmänään. Tilastojen valossa palvelukseen määrättyjen osuus on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Rauhan aikana palveluksesta vapautettuja oli noin 250 ja uudelleen tarkastettavaksi määrättiin lähes saman verran. Kun palvelukseen määrätyistä noin % keskeyttää, niin ilman korkeamman matematiikan osaamista voidaan todeta, että ikäluokasta koulutetaan maanpuolustuksen tehtäviin noin 65 %. Lopullinen määrä saadaan tietenkin vasta sitten, kun ikäluokka on täyttänyt 30 vuotta, mutta määrä ei tästä juurikaan nouse. Määrä on puolustusvoimien näkökulmasta riittävä, eli sillä kyetään tuottamaan poikkeusolojen joukot, mutta asevelvollisuuden yleisyydestä ja yhtäläisyydestä voidaan olla monta mieltä. Sosiaalisesta näkökulmasta koulutusmäärän tulisi ehkä olla suurempi, koska sillä saatettaisiin ehkäistä syrjäytymistä, mutta tällöin tarvittaisiin lisää rahaa. Välillä väläytelty neljän kuukauden koulutus saattaisi sittenkin sopia osalle ikäluokkaa ja tällöin heille annettaisiin vain taistelijan peruskoulutus ja osa erikoiskoulutuksesta. Suo siellä ja meteli täällä. Tätä tarinaa kirjoitellessa suunnitellaan toimistolla samanaikaisesti yhteistoiminnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin (MPK LOSMPP) ja sijoitettujen yksikön- ja perustamiskeskusten päälliköiden kanssa vuosien 2013 ja 2014 koulutusta. Vuoden 2013 osalta jo hyväksyttyä suunnitelmaa täydennetään tarkentamalla harjoitusten päämääriä ja tavoitteita sekä laaditaan alustavat tukipyynnöt ja kurssikohtaiset tavoitteet, jotta ne voidaan jatkosuunnittelussa edelleen purkaa yksittäisten koulutustapahtumien ja rastien opetustarkoituksiksi. Vuoden 2014 osalta päätetään harjoitusrakenne alustavine ajankohtineen ja laaditaan harjoitusten päämäärät ja tavoitteet. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on huomattava, että vuonna 2013 aluetoimisto ei järjestä yhtäkään päivää kertausharjoituksia, vaan kaikki koulutus toteutetaan yhteistoiminnassa MPK:n kanssa. Aluetoimiston tilaamaa koulutusta on arviolta yhteensä noin vuorokautta ja se toteutetaan puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina (Pv VEH) useina eri tapahtumina. Tämän ykköskorin koulutuksen lisäksi MPK järjestää sotilaallisia valmiuksia parantavaa koulutusta (2. kori), josta osa hyväksytään ns. korvaaviksi kertausharjoituspäiviksi. Myös tämän koulutuksen taustalla on em. yksiköiden päälliköiden näkemä tarve oman joukkonsa suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Vuodelle 2014 suunnitellaan jälleen pieni määrä kertausharjoituksia, joille ainakin alustavasti on saatu vihreää valoa nykyisestä johtoesikunnasta Hämeenlinnasta. Koulutuksen järjestämisen painopiste on silti erittäin vahvasti vapaaehtoisissa harjoituksissa ja yhteistoiminnassa MPK:n kanssa. Vuodelle 2014 suunniteltavaa koulutusta leimaa selkeästi siirtymävaihe uuteen organisaatiorakenteeseen sekä maanpuolustustahtoa ylläpitävät toimet, joilla uskotaan olevan tulevaisuudessa toimintaa kehittävää vaikutusta. Toisin sanoen, on paljon mieskohtaista koulutusta kuten ammuntaa ja kouluttajakoulutusta, joiden tavoitteena on pitää reserviläiset mukana toiminnassa ja edelleen toimia aktiivisten henkilöiden rekrytointipohjana uudistettaviin joukkoihin ja tietenkin maakuntakomppaniaan. Suunnittelun taustalla on nykyinen voimassa oleva operatiivinen suunnitelma ja siihen jo useita vuosia sitten laadittu koulutuksen kokonaissuunnitelma, jota toteuttamalla ja päivittämällä joukkojen suorituskyvyn arvioidaan pysyvän tarkoituksen mukaisella tasolla. Nykyisillä koulutusmäärillä osaamisen taso on lievästi laskeva, mutta lähimpien vuosien aikana mitään suunnatonta romahdusta ei pääse tapahtumaan. Naisissa maanpuolustuksen uusi ulottuvuus Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuskoulutuksen uusi ulottuvuus löytyy naisista. Perustuslakimme mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen puolustamaan maatamme, mutta maanpuolustuskoulutusta annetaan tosiasiassa vain miehille. MPK:n koulutustarjonnassa ensimmäisen ja käytännössä myös toisen korin osuus on lähes maksimissa tai ainakin ne lähestyvät maksimia. Sitä vastoin kolmoskorissa ei ole vielä edes pohja peittynyt, koska maanpuolustukseen kouluttamaton potentiaali on ainakin miljoona naista. Jos tästä potentiaalista saataisiin seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä koulutettua edes 10 %, niin se saattaisi kääntää maanpuolustustahdon huimaan nousuun. Naisissa lienee vara parempi. Yllä esitetty ajatuskulku ei ole kokonaan oma keksintöni, vaan se on jalostunut nykyisessä tehtävässäni aluetoimiston päällikkönä Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikön Mauri Ikosen mentoroimana. Maurin useasti esittämän peruskysymyksen mukaan sietää mietittävän, mitä eroa on siviilisähkökatkoksella ja sotilassähkökatkoksella. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta lopputulos on sama, ei tuu seinästä sähkyä ja siihen pitää varautua ainakin koulutuksella. Sähkökatkosta ja sen seurauksia harjoiteltiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuosi sitten Tapaninpäivämyrskyn seurauksen pisimmillään jopa kolme viikkoa. Yllä esitetyn ajatuksen mukainen naisten kouluttaminen muutenkin kuin käsitykseni mukaan ainakin osittain hiipuneilla turvakursseilla on alkanut ainakin Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Tällaisessa tekemiseen perustuvassa koulutuksessa otetaan kuitenkin vasta varovaisia ensiaskeleita vapauttamattoman resurssipotentiaalin käyttöön saamiseksi. Tulikohan edes riittävän epäselvästi sanotuksi? Pitkäksi meni, mutta ei tullut turpaan Lainasin otsikkoon ajatuksen eräältä varsin tunnetulta turkulaiselta ja voin tässä kertoa omistavani kaikki Uutissii Turuust kirjaset. Kutsuntatilastot ovat sitä virallista ennen julkaisematonta ja kaikki on todellista. Osa tekstistä on samaa, mitä kirjoittelin vielä julkaisemattomaan Pohjanmaan maanpuolustajan numeroon aiemmin syksyllä, mutta tulkoon asiat myös tässä julki. Kannattaa hankkia myös se julkaisu, jottei tarvitse kuvitella, että ollaan yksin tässä paatissa. Pidettäköön tätä raapustelua nyt sitten vaikka osavuosikatsauksena, kun alkaa kolmas kvartaali täyttyä aluetoimiston pomona. Edellisessä tehtävässäni varikon päällikkönä minulla oli noin 110 alaista, eli olin oikeasti sotakomppanian päällikkö, kun nyt olen vain ryhmänjohtaja, mutta maanpuolustuksen kokonaisuutta ajatellen nykyinen tehtäväni on varmasti tärkeämpi kuin edellinen. Aluetoimiston päällikön tehtävä on toisella tavalla hieno. Olen tavannut suuren joukon maanpuolustusväkeä, ihmisiä jotka oikeasti ajattelevat maanpuolustuksen etua. Välillä tuntuu, että olenko vain leipäpappi tosiuskovaisten joukossa, mutta pienistä puroista syntyy toivottavasti jatkossakin suuri virta. Aluetoimiston taloudenpidon kannalta voin todeta, että pitkäksi meni, mutta ei kenraali turpaankaan vetäissyt. Eivät sentään kaikki rahat ole menneet pelkkiin oliiveihin, saatiin aika paljon koulutustakin. Päätoimittajalta saamani tiedon mukaan tämä kirjoitus on lukijoiden pikku kätösissä tai karvaisissa kourissa vielä ennen joulua 2012, ellei mayakalenterin mukainen maailmanloppu tapahdu ennen sitä, mutta joka tapauksessa hyvää joulua kaikille ja erittäin hyvää uutta vuotta 2013 koko maanpuolustusväelle. Jukka Nikkari everstiluutnantti Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö

16 PARIVARTIO Vakka-Suomi Heikki Hannulan kokoelma Kerhon vierailu Russarön majakalle kesä Kuvassa oikealta J. Martinsuo, pj. majuri Pekka Pyykönen, H.Hannula, Veijolan pojat Kustavista, A. Suinila, siht S.Hellsten. Taivassalon-Kustavin Reserviupseerikerho 50 vuotta Heikki Hannula 1962 perustettiin Vakka- Suomeen uusi kerho, Taivassalon Reserviupseerit ry. Kerhon taustat ovat kuitenkin paljon kauempana. Vuonna 1936 oli perustettu Vakka-Suomen Reserviupseerikerho, jota ei kuitenkaan koskaan rekisteröity. Sen toiminta oli hiljaista, kunnes se sodan alkaessa hiipui kokonaan. Huhtikuussa 1947 perusti Uuteenkaupunkiin kokoontunut reserviupseerijoukko Vakka- Suomen Reserviupseerikerhon. Sääntöjen mukaan sen kotipaikka oli Uusikaupunki mutta kerho vaelteli pitäjästä toiseen puheenjohtajien mukaisesti. Taivassalossakin sen keskus oli jopa kolme vuotta. Perustettaessa Vakka-Suomen Reserviupseerikerhon toiminta-alue oli Uudenkaupungin kaupunki, Uudenkaupungin maalaiskunta, Kalanti, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Kustavi ja Vehmaa eli yhdeksän kunnan alue. Alkuvuosina kuten myöhemminkin kerhon toiminta painottui reserviläisurheiluun ja ammuntaan. Lisäksi jäsenistölle tarjottiin vuosittain sotilasaiheisia esitelmätilaisuuksia, tutustumisretkiä ja ajoittain myös viihteellisiä illanviettoja. Myös ns. herrasmieskilpailut kuuluivat ohjelmaan. Niihin kuuluivat mm. sotilastaitoja kasvattavat ja nokkeluutta vaativat kikkailutehtävät. Vakka-Suomen kerhon alue oli luonnollisestikin liian laaja, varsinkin, kun ajatellaan 50- ja 60- luvunkin liikenneyhteyksiä ja silloista autokantaa. Laitilan kerho erosi omakseen vuonna Seuraavaksi erosi Taivassalo Kesäkuun 4. päivänä 1962 kapteeni Onni Laukkanen kutsui kotiinsa upseereita, joista läsnä olivat Erkki Hannula, Mauri Eskola, Viljo Röntynen, Asko Pietilä ja Aimo Hemmilä. Laukkasen johdolla perustettiin sitten Taivassaloon oma kerho, Taivassalon Reserviupseerikerho ry. Taivassalossa oli tuolloin 20 ja Kustavissa 3 upseeria, joiden liittymistä kerhoon toivottiin. Kerhon 1. puheenjohtajaksi valittiin kapt. Onni Laukkanen, hallituksessa olivat vpj. kapt. E. Hannula, sihteerinä ja rahastonhoitajana yliltn. Aimo Hemmilä, farmasian ltn. M. Eskola ja vänr. A. Pietilä. Kerhon toiminnassa kunnioitusta herättää erityisesti sen ensimmäinen vuosikymmen, jolloin luotiin perinnettä tuleviin vuosiin. Toimintaa johti useita vuosia kapt. (res.majuri) Onni Laukkanen ja tällä esimerkillä on pyritty kerhoa viemään eteenpäin ajan saatossa. Kokemusta johtamisesta Laukkaselle oli toki sodassa kertynyt. Hän lähti talvisotaan vapaaehtoisena varsinaista sotaväkeä koskaan käymättä, koska häntä ei hyväksytty sinne silmävammansa vuoksi. Laukkanen taisteli talvisodassa Summassa Jr 13:ssa taistelulähettinä, pelasti pataljoonan komentajan, jääkärikapteeni Viljo Laakson hengen, tämän haavoituttua vaikeasti, ollessaan Laakson kanssa tiedustelemassa linjojen edessä. Hän kunnostautui monissa muissakin operaatioissa vielä jatko- ja Lapinsodassakin. Jatkosodassa itärintamalla hän toimi mm. 1. divisioonassa komppanian päällikkönä. Laukkasen johdolla järjestettiin alkuvuosina monenlaisia tapahtumia. Kerhon varainhankintaa tehtiin järjestämällä monena vuotena mm. autokilpailut Taivassalon rannikkoralli oli kyseisessä kilpailussa mukana 40 autoa, reitti kiersi kaikki mantereen Vakka-Suomen kunnat. Reitin pituus oli 116 km vaikeimman osan ollessa Kalannissa. Järjestelyissä oli mukana myös Taivassalon sotainvalidinaiset ja aliupseerit. Oli myös ammunta- ja kuntokisoja, pilkki- ja kalastuskilpailuita. Ampumaurheilua harrastettiin aktiivisesti ja kerho löytyy useimmiten piirin kärkisijoilta. Laukkanen vaati myös jokaista jäsentä suorittamaan prosenttiammunnat. Olihan ampumataidon merkitys nähty sodassa perustettiin Laukkasen johdolla myös naisjaosto tukemaan res.ups. ja res. aliups. yhdistysten toimintaa. Osaston nimeksi tuli Taivassalon Reserviupseerikerho r.y:n ja Kustavin-Taivassalon Reservialiupseeriyhdistys r.y:n Naisosasto. Perustava kokous pidetiin Kustavin Säästöpankilla ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin rva Aili Hurme, Kustavin Kaurissalosta. Naistoimikunta esiintyi ensimmäisen kerran oman toiminta-alueen ulkopuolella Varsinais-Suomen ru-piirin neuvottelupäivillä Turussa, jossa maaseudun kerhojen naisosastot huolehtivat kahvitarjoiluista ja siitä johtuvista kustannuksista. Kustavin- Taivassalon osuus oli kustantaa 25 henkilön kahvitus. Tilaisuus onnistui erinomaisesti. Osaston toiminnasta ei ole perustamiskokousta ja vuoden -66 toimintakertomusta enempää tietoa upseerien arkistossa. Kustavi liittyi virallisesti mukaan Taivassalon Reserviupseerikerhoon 1972, jolloin yhdistyksen sääntöjä muutettiin. Tähän asti olivat Kustavin upseerit osallistuneet taivassalolaisten rinnalla kilpailuihin ja muuhun toimintaan. Kerhon viralliseksi nimeksi tuli Taivassalon-Kustavin Reserviupseerikerho ry. Tätä nimeä tosin oli käytetty jo aikaisemminkin toimintakertomuksissa ja hallituksen kokouksissa. Näillä perinteillä on toimintaa jatkettu aina näihin päiviin asti. Kilpailutoiminta oli -70, -80 ja -90- luvuilla hyvinkin aktiivista, päälajeina ampumahiihto ja suunnistukset sekä pistooliammunnat. Kisoissa käytiin aktiivisesti ja niitä myös järjestettiin, kuten alkuvuosina. Harjoitteluun tarjosi hyvät mahdollisuudet myös Kustavin ampumarata, joka oli merivartioston hoidossa. Kustavin radalla ja uusitulla kuntoradalla käydyistä monista kisoista mainittakoon Taivassalon-Kustavin kerhon 1994 järjestämät V-S Reservipiirien ampumajuoksumestaruuskilpailut. Kauriinkierros, sotilastaitoja maastokilpailu, on myös järjestetty useana vuonna. Vielä 2000-luvulla on pistoolilajeihin osallistuttiin, muut em. lajit ovat jäänet vähemmälle joukon ikääntyessä ja osan harrastajista muutettua paikkakunnalta. Kerho on viimeisinä vuosikymmeninä saavuttanut piiritasolla ammunnoissa kultaa niin urheilupistoolissa kuin maastoammunnoissakin. Menestystä on tullut sekä joukkue että yksilötasolla. Lisäksi on kilpailuista saatu useita muita mitali- ja pistesijoja. Kerhon varainkeruu on keskittynyt jo vuosia Taivassalon kesätapahtumaan Silak rysäykseen ja aikaisemmin myös Kustavin Lohimarkkinoille. 1993, jolloin vielä ammuttiin kovilla l. ilma-aseella, oli ampumateltan ammuntoja seuraamassa puolustusministerikin, Elisabeth Rehn. Ammuntojen järjestäminen oli jo tuolloin hyvä osoitus siitä, miten pienikin kerho voi voi tuoda toimintaansa näyttävästi julki ja samalla tehdä tehtäväänsä maanpuolustuksen edistämiseksi luvulla sotilaskoulutuksellinen rooli kerhoilta vähitellen siirtyi perustetun Mpk ry:n harteille ja erinäisten organisaatiomuutosten jälkeen se onkin jäänyt pääasiassa nykyisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n hoitoon. Näin kerhomme toiminnan pääpaino kilpailutoimintaa ja fyysisen kunnon ylläpitoa unohtamatta on siirtynyt enemmän maanpuolustushengen ylläpitoon, jota voidaan toteuttaa sotilaallisiin sekä historiallisiin kohteisiin tutustumalla, perinteitä vaalimalla, itsenäisyyspäivä kunniavartioineen vuoden kohokohtana.

17 PARIVARTIO Kirja-arvostelu Idänkauppa turvallisuuspolitiikan tukena Presidentti Urho Kekkonen oli korkean tason kaupparatsu. Häntä kiinnosti kovasti taloudellinen yhteistyö Suomen ja Neuvostoliiton välillä, koska hän näki siitä koituvan julkisuusarvon omassa idänpolitiikassaan. Tämä selittää innokkuuden, jolla Kekkonen osallistui entisen Enson selluja paperitehtaan uudelleen rakentamiseen sekä Kostamusprojektiin. Molemmat hankkeet olivat nimittäin Suomen mittakaavassa ennen näkemättömän suuria. Niistä selviytyminen kunnialla tarkoitti Kekkosen mielestä näytön paikkaa ei yksin suomalaiselle rakennusteollisuudelle, vaan koko yhteiskuntajärjestelmälle. Se kasvatti Neuvostoliiton johdon luottamusta meihin, mitä vanha presidentti piti turvallisuuspolitiikan perusedellytyksenä. Tällaisia ajatuksia esittää diplomi-insinööri Risto Kangas-Ikkala tuoreessa kirjassaan Kohtalona Kostamus, jonka Jyrki Koulumies on toimittanut. Kangas-Ikkala työskenteli 16 vuotta ( ) Finn-Stroin toimitusjohtajana ja vastasi oloissamme poikkeuksellisen mittavista projekteista itärajan takana. Voittoja hänen johtamistaan hankkeista kertyi punaisten vuorineuvoksien komennossa olleille kotimaisille osakasyhtiöille peräti kuusi miljardia markkaa. Summan ostovoimasta 1980-luvun maailmassa kertoo se, että noilla markoilla olisi rahoitettu kaikki vuosien 1982 ja 1983 kaupat Helsingin pörssissä. Vähemmilläkin kassavirroilla on meillä leivottu vuorineuvoksia, mutta Risto Kangas-Ikkala jäi entiseksi toimitusjohtajaksi, kun idänkaupat tyrehtyivät ja Finn-Stroi purettiin Neuvostoliiton luhistumisen yhteydessä. Täydellisen tehoton suurvalta Kohtalona Kostamus -kirjan mukana lukija pääsee kurkistamaan siihen todellisuuteen, joka oikeasti sääteli kahden niin täydellisesti toisistaan poikkeavan valtion keskinäistä kaupankäyntiä. Neuvostoliitto oli valheelliselle ideologialle rakentunut valtakunta, joka uskotteli ulospäin harjoittavansa keskitettyä suunnitelmataloutta. Sen täydellinen tehottomuus paljastuu kirjan sivuilta. Eivätkä itänaapurin edustajat itsekään tätä kieltäneet, vaan olivat reilusti tunnustaneet, että esimerkiksi rakennusvaihe, joka suomalaisilta kesti kolme vuotta, olisi neuvostojärjestelmän toteuttamana vaatinut 15 vuotta. Kangas-Ikkala ei kuitenkaan vähättele vastapuolen ammattitaitoa neuvotteluissa, vaan antaa täyden tunnustuksen venäläisten kyvylle ottaa löysät pois tarjouksista. Senpä tähden urakkalaskelmat oli tehtävä huolella ja suunnitelmien perustuttava tosiasioille. Ja ne veivät oman aikansa, mitä poliittinen johtokaan ei kyennyt nopeuttamaan. Kirjoittaja mainitsee esimerkin, jossa Kekkonen vaati Finn-Stroita saattamaan tarjoukset valmiiksi, jotta hän ja pääministeri Kosygin voisivat näyttävästi allekirjoittaa kauppasopimuksen lähestyvän valtiovierailun aikana. Ulkopoliittista imagoaan kohottamaan pyrkineen presidentin oli kuitenkin tyytyminen rakennusalan ammattilaisten vastaukseen, että paperit valmistuvat puolen vuoden kuluttua. Niitä olikin aina lähes rekkakuormallinen. Politiikkaa pikku pöhnässä Tekijä antaa tunnustuksen presidentti Kekkosen hyville suhteille Neuvostoliiton johdon kanssa. Ne olivat hänen mielestään ratkaisevia rakennusprojekteja käynnistettäessä, mutta kaupallisten ja teknisten neuvottelujen alettua poliitikkojen panos muuttui haitalliseksi. Esimerkkinä häiriköistä hän mainitsee suurlähettiläs Vladimir Stepanovin, joka viikoittaisilla vierailuilla Tamminiemen saunassa onnistui pikemminkin sotkemaan asioita kuin järjestelemään niitä kuntoon. Kangas-Ikkala päästää lukijan kurkistamaan myös kulissien taakse kertomalla muun muassa poliitikkojen ja suurten yritysjohtajien mieltymyksistä kuningas alkoholiin. Näyttää siltä, että poliittisia päätöksiä voidaan tehdä pienessä pöhnässäkin, mutta asialliset hommat tulee hoitaa selvin päin. Tuomo Hirvonen Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet Hotelli Aquarius tukee reserviläistenkin toimintaa A-oikeudet ravintola Meritähti (300 h) drinkkibaari Nemo (max 90 h) kesällä terassiravintola yökerho Bandi Club (110 h) yökerho Mermaid (120 h) kokoustiloja 7 kpl hengelle orkesterimusiikkia Palvelemme Teitä ympärivuotisesti Kysy edullisia hintojamme Asiantuntijat lähelläsi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Pläkkikaupunginkatu 25, Turku Puh. (02) , KULLERVONTIE 11 B UUSIKAUPUNKI PUH FAX Läntinen Rantakatu TURKU puh Yhdistää maailman kotiin. VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, Parainen (02) VIRTASEN maalitehdas Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj

18 18 PARIVARTIO 2012 Maanpuolustuskoulutus Varusvaihdon ABC Sinä Lounais-Suomen Maanpuolustuspiirin toimintaan sitoutunut aktiivitoimija, sinut voidaan varustaa Puolustusvoimien varusteilla. Varustamisen ehtona on sinun hyväksymisesi Koulutus- ja Tukiyksikköön ja olet saanut vähintään koulutustason 1. Varustamisesityksen tekee KOTU- yksikön varapäällikkö, jonka esityksestä Piiripäällikkö tekee virallisen esityksen Varsinais-Suomen Aluetoimisto alueupseerille. Varustamistilaisuudet ovat aina Säkylässä Porin Prikaatin varusvarastolla. Toimintasuunnitelman mukaisesti vuosittain järjestetään keväällä ja syksyllä yksi tapahtuma, jossa varusteet voidaan kuitata, vaihtaa tai uusia. Varusteiden kuittauksen yhteydessä henkilö saa koulutuksen ja opastuksen varusteiden oikeasta säilytyksestä, huollosta ja samalla hän sitoutuu huolehtimaan varusteista kuten omistaan. Kuittaaminen tapahtuu omalla allekirjoituksella, varusteita ei voi kuitata toinen henkilö toisen puolesta. Kuittaamisen yhteydessä henkilöllä tulee olla mukana joko ajokortti tai passi. Vuosittain pidetään varustarkastuksia, joihin osallistuminen on pakollista. Jokaisen henkilön tulee itse huolehtia, että hänen varustetilanteensa on ajan tasalla. Hävikin tullessa eteen, henkilön tulee välittömästi ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen KOTUyksikön varapäällikköön. Varusvaihto voidaan suorittaa eri harjoituksien yhteydessä, kuitenkin aina ennalta sopien varusvaraston kanssa. Sinun tulee ennen käyntiä PorPr:n varusvarastolla olla yhteydessä varastonhoitaja Heimo Heliniin puh tai Mitä varusteita sinulle jaetaan? Sinulle jaetaan M 91 maastopuku ja siihen liittyvää materiaalia niin kesä kuin talvikäyttöä varten. Varustemäärä on riittävän suuri, jolla selviät harjoituksista kelistä riippumatta. Ainoastaan makuupussi ei sisälly jakomateriaaliin. Tarkemman listauksen löydät MPK:n tietohallintajärjestelmästä. Muista! Sitoutumalla toimintaan ja osallistumalla kouluttajakoulutukseen niin Koulutus kuin Tukitehtäviin voit lunastaa oikeuden SA-varusteisiin. Kimmo Iljin Sotilaskoulutusosaston johtaja komentajakapteeni res. MPK palkitsi vuosipäivänään Jaana Westerholm MPK on vuosipäivänään myöntänyt kaksi kultaista ansiomitalia. Kultaisen ansiomitalin saivat Marttilan entinen kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Juhani Tynjälä sekä Muurlan entinen kunnanjohtaja Mauri Hermunen ansiokkaasta työstään kuntasektorin häiriöja poikkeusoloihin varautumisen kouluttamisen alalla. Juhani Tynjälä Kunnallisneuvos Juhani Tynjälälle on myönnetty MPK:n kultainen ansiomitali. Marttilan entinen kunnanjohtaja, kunnallisneuvos JuhaniTynjälä on toiminut MPK:n toiminnan alkuajoista lähtien ansioituneesti, erityisesti kunnan johdon näkökulmaa ajatellen, poikkeustilanteisiin varautumisen saralla. Jo luvun alussa on Tynjälä ollut poikkeusolojen koulutuksessa silloisessa Lohjan väestönsuojelukoulussa Marttilan kunnan johtoryhmän kanssa. Samoin hänellä oli tilaisuus osallistua Turussa pidettyyn alueelliseen maanpuolustuskurssiin. Molemmat kurssit Kari Kotiniemen arkisto hän koki tärkeiksi. Ne auttoivat selkeästi hahmottamaan, millaisessa ympäristössä kunta, kunnanjohtaja ja muut toimijat ovat erilaatuisissa poikkeustilanteissa. Kurssit herättivät myös omaehtoisen kiinnostukseen näihin asioihin. Kiinnostuminen johtikin toimintaan Varsinais-Suomen maanpuolustusyhdistyksessä. Toiminta jalostui Marttilan kunnan ja sen lähinaapureiden alueella paikallisosastotoiminnan vetäjänä. Tynjälä kokee MPK:n perustamisen olleen erittäin merkittävä asia ja erityisesti paikallisosastotoiminnan kytkeminen osaksi sitä. MPK:sta, sen piiriorganisaatiosta ja paikallisosastoista tuli kokonaisuus, jossa on ollut haastavaa ja mielenkiintoista osallistua aktiivina toimintaan. Kunnanjohtajana Tynjälää on erityisesti kiinnostaneet ne mahdollisuudet ja keinot, joita MPK on tarjonnut ja tarjoaa kunnan ja koko yhteiskunnan valmiuksien parantamiseen poikkeuksellisissa oloissa. Yhteiskunta toimii poikkeuksellisissa oloissa sitä paremmin, mitä paremmin eteen tuleviin riskeihin ja ongelmatilanteisiin on osattu ennalta varautua Tynjälä kertoo. Minulle vapaaehtoinen maanpuolustustyö on ollut mielenkiintoista myös siksi, että se on tuonut elämään aivan uusia ulottuvuuksia. Monet matkat erikoiskohteisiin, kuten esimerkiksi ruotsinkielinen viikko Ruotsin sisarjärjestön FBU:n harjoituksessa Åressa, Ruotsin tunturialueella, Suomen edustajana oli elämys. Samoin kurssi englannin kielellä, hyvin kansainvälisessä seurassa, siviilikriisinhallinnasta Valtion pelastusopistolla. Mieleenpainuneita tapahtumia Tynjälä listaa edelleen: tutustuminen Virossa Piirsalun ohjustukikohdan rakenteisiin, savusukellusharjoitukset siellä, sekä lopuksi kovapanosammunnat kilpailuna Kalasnikoveilla. Kaikkein parhaimmaksi Tynjälä on kokenut samanhenkisten ihmisten toveruuden ja rakentavan yhteistyön. Lopuksi Juhani Tynjälän omin samoin: Toivon parhainta menestystä MPK:lle sen tärkeässsä työssä! Mauri Hermunen Muurlan entinen kunnanjohtaja Mauri Hermunen. Kari Kotiniemestä kapteeni Mauri Hermunen, Muurlan entinen kunnanjohtaja, on ollut MPK:n toiminnassa lähes alusta alkaen, perustamassa Salon koulutus- ja tukiosastoa. Salon alueelta löytyi jo silloin monta innokasta ja osaavaa toimijaa, Hermunen yhtenä heistä. Hermusen panoksena MPK:n toiminnassa on koko ajan ollut tuoda esille kunnanjohtajan näkökulmaan: miten kuntajohdon tulisi toimia, kannustaa ja hyödyntää kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän mukaan ottamista kuntien varautumisessa ja ennen kaikkea arjen häiriötilanteiden haltuun ottamisessa. Hermunen haluaa edelleen korostaa arjen häiriötilanteisiin varautumisen tärkeyttä. Poikkeusoloja syntyy erittäin harvoin, ja siksi on tärkeää miettiä, oppia ja harjoitella toimintaa etukäteen, varautuen. Kun kunnanjohtaja ja hänen johtoryhmänsä hallitsevat varautumisen, on myös poikkeusolojen hallinta helpompaa, Hermunen kertoo. Hermunen on viime vuosien ajan paneutunut kuntien varautumiseen, tutustuen monipuolisesti yhteiskunnan eri sektoreiden toimintaan. Hermunen onkin hyvin arvostettua kouluttaja erityisesti kuntien varautumiseen liittyen. Hermunen on toiminut useamman vuoden yhteistyössä evp lippueamiraali Bo Österlundin kanssa ja heille onkin kertynyt melkoinen tietopääoma yhteiskunnan turvallisuusasioista ja etenkin häiriötilanteisiin varautumisessa. Mauri Hermunen haluaa korostaa, ettei heidän tarkoituksenaan ole kilpailla minkään tahon kanssa valmiusja varautumisasioiden kouluttamisessa. Pelastuslaitoksilla ja Pelastusopistolla on oma tärkeä roolinsa, johon meidän ei ole ollut tarkoitus sekaantua, kertoo Hermunen ja jatkaa tavoitteenamme on ollut ja on edelleen lisäarvon tuominen kuntajohdon asennoitumiseen valmius- ja varautumisasioiden haltuunotossa. Miten kuntajohdon tulisi toimia ja valmistautua, minkälaista yhteistyötä heidän tulisi rakentaa ja miten häiriötilanteet tulisi hoitaa ja johtaa yhdessä viranomaisten ja ns kolmannen sektorin kanssa? Näitä asioita Hermunen on ansioituneesti tuonut esille ja herättelee kuulijoita asioiden pohdintaan ja päätösten tekoon. Yhteistyössä on MPK:n rooli erittäin keskeinen. Sen tulisi antaa kuntajohdon pyynnöstä ja luvalla koota kolmannen sektorin voimavarat yhteen ja kouluttaa kolmannen sektorin vapaaehtoisen työn tekijät palvelemaan julkista sektoria niin, että julkinen sektori ja kolmas sektori yhdessä tavoitteellisesti ottaisivat arjen häiriötilanteet haltuun. Tämä tietysti edellyttää, että kuntajohto ensin oivaltaa niin MPK: n kuin kolmannen sektorin ja myös yritysmaailman merkityksen yhteiskunnan häiriötilanteiden haltuun ottamisessa ja asioiden hoitamisessa ynnää asiasta innostunut Hermunen ja kertoo, että tämän asian oivaltaminen on ollut hänelle itselleen yksi MPK:ssa toimimisen huippuhetkiä. Hermunen korostaa suuresti yhteistyötään evp lippueamiraali Bo Österlundin kanssa. Yhteistyötä nämä kaksi varautumiskoulutuksen edelläkävijää ovat toteuttaneet myös mm. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2010 laadinnassa sekä kuntajohdolle suunnatun oppaan valmistelutyössä, josta Hermunen kiittää Huoltovarmuuskeskusta ja Turvallisuus- ja Puolustusasiain Komiteaa (TPAK). Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön tulevia kursseja 2013 maaliskuu 2013 Maatilan turvallisuus maaliskuu 2013 Turvallisuuskurssi - Arjen turvallisuus maaliskuu 2013 Reserviläisjohtaja 1 huhtikuu 2013 SRA-kurssi Kurssien tarkempi aikataulu varmistuu alkuvuodesta. Ilmottautumiset koulutuskalenterin kautta (www.mpk.fi/koulutuskalenteri/varsinais-suomi) Löydät meidät myös Facebookista nimellä Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikkö / MPK Loimaan kotu-osaston pitkäaikainen, entinen päällikkö Kari Kotiniemi on ylennetty kapteeniksi. Iloinen ja huumorintajuinen hanurinsoiton taitaja jatkaa MPK:n kouluttajan tehtävissä edelleen, luovuttuaan päällikön tehtävistä kesällä Lämpimät onnittelut Karille! Kari Kotiniemi viihdytyspuuhissa maanpuolustuskoulutusyhdistys

19 Maanpuolustuskoulutus PARIVARTIO Uudistunut Sotilaskoulutusosasto Kimmo Iljin Vuoden 2012 Sotilaskoulutusosaston kurssit alkavat olla takanapäin ja on ilo todeta, että kurssit on hoidettua hyvällä ammattitaidolla ja tilaajan eli Aluetoimiston henkilöstö on ollut varsin tyytyväinen! Kurssit ovat vastanneet odotuksia, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin vuoteen Vuoden 2012 aikana Sotilaskoulutusosaston organisaatio on selkeytynyt ja avainhenkilöt ovat saaneet sijoituksen osastoon. Organisoinnissa on otettu huomioon seutukunnallinen painopiste, joka tukee erinomaisesti V-S KOTU-yksikön toimintaa. On ymmärrettävää, että kaikille sitoutuneille toimijoille ei ole selvinnyt minkä tähden olemme organisoineet erillisen osaston sotilaskoulutusta varten, joten tällä kirjoituksella yritän hieman valottaa miksi ja miten osastoon valitaan. Sotilaskoulutusosaston tehtävänä on toteuttaa Varsinais- Suomen Aluetoimiston tilaamien nk. 1. ja 2. korien kurssien tapahtumia. Osastolle on käskytetty koulutustehtäviä, joissa koulutetaan V-S Aluetoimiston alaisia joukkoja ja tämän johdosta osasto on jaettu eri ryhmiin joilla on omat koulutustehtävänsä. Ryhmät on jaoteltu ammunnanjohtotehtäviin ja taistelukoulutustehtäviin eri osa-alueittain ottaen huomioon seutukunnalliset sijoitukset. Sotilaskoulutusosastoon voidaan sijoittaa sellainen reserviläinen, joka on suorittanut asepalveluksen hyvin, sitoutunut vähintään kahdeksi vuodeksi toimintaamme, sitoutuu koulutukseen vähintään kaksi kertaa vuodessa ja on suorittanut vähintään kouluttamisen peruskurssin (tällöin sijoitus on koulutuksen aputehtävät) sekä kouluttamisen jatkokurssin (oikeus toimia pääkouluttajana). Tämän jälkeen toimijalla Kimmo Iljin Kimmo Iljin Kimmo Iljin ja Teri Helle ja Kimmo Iljin ohjeistaa. Sotilaskoulutusosasto maakuntakomppanian harjoituksissa. on mahdollisuus päästä RUK:n kouluttajakurssille. Sitoutuneen henkilön tulee siis käydä V-S KOTU:n kouluttamisen kurssit ja näiden jälkeen häntä voidaan esittää sijoitettavaksi Sotilaskoulutusosaston henkilöstöön. Edelleen henkilön tulee olla syntynyt vuoden 1965 jälkeen (uudet toimijat), vanhojen toimijoiden kohdalla käytetään erillistä harkintaa sijoituksen suhteen. Vuosi 2013 tulee olemaan toiminnallisesti erittäin haastava. Sotilaskoulutusosastolle on määrätty suuria harjoituksia mm. huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Toimintaa siis riittää kaikille ja tulen joulukuun suunnittelupalaverin jälkeen lähestymään kaikkia toimijoita kirjeellä jossa kerron tarkat ajankohdat milloin kouluttajia tarvitaan, joten sinä UUSI toimija, ehdit hyvin mukaan kun keväällä suoritat hyväksytysti kouluttajakurssit. Perus- ja jatkokurssien ajankohta on ja paikkana Säkylä, ilmoittautuminen tapahtuu vuoden vaihteen jälkeen kurssin avauduttua osoitteessa Muistutan vielä kaikkia V-S KOTU-yksikköön sijoitettuja toimijoita, että vuonna 2013 Puolustusvoimien tilaamilla kursseilla kurssijohto- tai kouluttajatehtävissä voi toimia ainoastaan Aluetoimiston hyväksymä sitoumuksen MPK:n V-S KOTU-yksikköön antanut henkilö. Rentouttavaa joulua kaikille toimijoille! Heikkilässä nautittiin jouluiset glögit Jaana Westerholm Lumipyryisenä torstai-iltana oli Heikkilän sotilaskotiin johtava polku puettu juhlaasuun palavin roihuin. Roihujen reunustaman polun päässä odotti perinteinen, vuosittain toistuva, tunnelmallinen glögitilaisuus, jonka kutsujina toimi MPK:n Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikkö yhdessä muiden Heikkilässä toimivien maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Tilaisuuden isäntänä toimi MPK:n koulutuspäällikkö Erkki Lehmus. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita toimijoita ja muistettiin yhteistyökumppaneita. Puheenvuoroja tilaisuudessa piti Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin Anssi Heikkilä ja Varsinais-Suomen Maakuntasäätiön asiamies Tapio Peltomäki sekä MPK:n Lounais- Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Mauri Ikonen. Laivaston soittokunnan soitannasta sekä Meritähdet -kuoron laulannasta sai nauttia noin satakunta läsnä olijaa. Ennen ja jälkeen puheiden ja esitysten salissa kuuluikin reipas puheensorina ja useita iloisia jälleennäkemisiä tapahtui. Kovin miesvaltaisessa osallistujajoukossa naisia oli toki paikalla ja osa palkituista oli myös naissukupuolen edustajia, maanpuolustuksen asialla toimiminen kun ei sukupuolta katso. Jaana Westerholm Sissikurssit 2013 Varsinais Suomi Sissi , Raasi MPK:n kurssi Sissin taisteluharjoitus talviolosuhteissa. Kurssin johtaja: J. Jokila, puh: Sissi , Raasi MPK:n kurssi Henkilökohtainen ampumataito rynnäkkökiväärillä, pistoolilla, haulikolla ja suunnistuskoulutus. Kurssin johtaja: J. Nikkari e mail: Sissi , Säkylä MPK:n kurssi Tiedustelu/taistelu rakennetulla alueella, tuliylläköt. Kurssin johtaja: J. Tuomela, puh: Sissi , Raasi MPK:n kurssi Sovellettua sissitoimintaa sulan maan aikana. Kurssin johtaja: T. Salminen, puh: Sotilaallisesta musiikkipuolesta vastasi laivaston soittokunta.

20 20 PARIVARTIO 2012 Reserviläisten joulutulet syttyvät taas Joulutulien tarkoituksena on koota reserviläisperheitä sekä lähiseudun asukkaita hiljentymään keskellä joulun kiireisintä aikaa. Tapahtumapaikaksi valitaan joko luonnon rauha, taajamien keskusaukio tai kaupungin puistoalue. Tärkeintä on hiljentyminen ja niinpä tapahtumiin kuuluu yleensä jouluevankeliumi ja jouluinen laulu ja tietysti makkaran paistoa ja glögit. Jotkut yhdistykset järjestävät tapahtuman yhdessä seurakunnan kanssa. Turun Reserviläisten kokoelmat Reserviläisliiton joulutulet syttyivät eri puolilla maata. Joulutulet ovat Reserviläisliiton perinteinen joulunajan tapahtuma. Joulutulet syttyvät tänä vuonna 47 paikkakunnalla. Omanpiirimme alueella joulutulet syttyivät neljällä paikkakunnalla. Tulille kokoonnuttiin ainakin Salossa, Turussa, Naantalissa ja Loimaalla. Varsinais-Suomen reserviläispiirissä tapahtumien järjestettiin ainakin Turussa Heikkilän kasarmin hiekkakentällä (Turun Reservialiupseerit - Turun ry), Naantalin Kirkkopuistossa (Naantalin Reservinaliupseerit ry), Loimaan Niinijoella (Loimaan Seudun ry) ja Salo-Uskelan hautausmaalla (Salon Seudun ry). Turun Reserviläisten joulutulilla vuonna 2011 oli komea paikka. Kokoukset ja kilpailut Parivartio toivottaa lukijoilleen hyvää joulua!, Teemu P. Peltola ja Helena Isotalo Reserviläisten SM-pilkki Puulavedellä Kangasniemen reserviläiset järjestävät reserviläisten SM-pilkkikilpailut Kangasniemellä. Kilpailukeskus on keskellä Kangasniemen taajamaa sijaitsevassa seurakuntakeskuksessa, jonka osoite on Kirkkoniementie Kangasniemi. Opastus VT 13:sta Jyväskylä-Mikkeli- Pieksämäki suunnista tuleville on järjestetty. Myös Joutsan ja Toivakan suunnista tuleville on opasteet. Kilpailuaika: klo ( siirtymät 30min + 45 min ) Sarjat: Henkilökohtainen: Naiset, Naiset 55, Miehet yl., Miehet55 ja Miehet65 Joukkueet: Miehet ja naiset, joukkueessa 3 kilpailijaa, jotka on nimettävä etukäteen Ilmoittautumiset Ilmoittautumiset: Pirkka Juntuselle sähköpostilla tai kirjallisena osoitteeseen Tikankolo Kangasniemi mennessä Osallistumismaksu henkilökohtainen kilpailu: 12 /osallistuja joukkueet: 30 /joukkue Osallistumismaksu on maksettava viimeistään Kangasniemen reserviläiset ry:n tilille, tilinumero on FI Kuittiin merkintä Respilkki2013 ja kuitti mukaan kilpailupaikalle. Kilpailuun liittyvät tiedustelut voi suorittaa myös puhelimitse kilpailunjohtajalle Pirkka Juntuselle. TERVETULOA! ARCTIC SNIPER 2013 Tarkka-ampujakilta järjestää Porin Prikaatin ja Maan-puolustuskoulutuksen Satakunnan koulutus- ja tukiyksikön tukemana Reserviläisurheiluliiton sääntöjen mukaisen tarkkaammunnan talvikilpailun Säkylässä. Kilpailu suoritetaan partioittain ja se kestää yhden päivän. Partion koko on 2 3 henkilöä ja kilpailun ajan liikutaan suksilla. Kilpailussa ammutaan m etäisyyksille kiväärillä ja pistoolilla. Maksimikaliiberi kiväärillä on.338lm ja pistoolilla.45acp. Lisäinfoa osoitteessa https://talvikisa.takilta.fi Alustavat ilmoittautumiset kisaan ja toimitsijoiksi: XXXI WIHTORIN SYRJÄHYPPY Wihtori on siirtynyt uudelle vuosikymmenelle. 31. pienoisjotos, Wihtorin Syrjähyppy, järjestetään uusitulla reitillä, uusilla tehtävillä ja mukana on roppakaupalla mielekästä ilmapiiriä. Seuraavassa Parivartiossa tarkemmat ilmoittautumistiedot, mutta laita jo kalenteriin päivät ylös.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Vuosikokous 2013 päätöksellä palveluaktiviteetti sotiemme veteraanien hyväksi. Kokouksen päätös perustui

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Lions-liiton vuosikokous 2013 Heinolassa teki päätöksen palveluaktiviteetista sotiemme veteraanien hyväksi

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli ry:n 17.toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 107 + 2 kannattajajäsentä. 21.9. järjestettiin

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

SALON SEUDUN RESERVIUPSEERIT RY Jäsenkirje 1/2007

SALON SEUDUN RESERVIUPSEERIT RY Jäsenkirje 1/2007 1 SALON SEUDUN RESERVIUPSEERIT RY Jäsenkirje 1/2007 Puheenjohtajan palsta Mikko Halkilahti, 0400-745 234 mikko.halkilahti@dnainternet.net Hyvää alkanutta 80-vuotisjuhlavuotta kaikille jäsenille! Alkanut

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 PUHEENJOHTAJA JA YLEISTÄ Mikä meni hyvin? ELECarnival sujui kaikin puolin hyvin Koulutusohjelmien yhdistymiseen saatiin lisäaikaa Palautekeskutelut

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006 1(5) Aika 12.10.2006 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Järjestötoiminta TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

1 Yleistä. 2 Järjestötoiminta TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 1 Yleistä Vuosi 2014 on ollut killan 50. toimintavuosi. Kilta valmistautui huolellisesti 15.11.2014 järjestettävään 50-vuotisjuhlaan sekä killan historian

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta 2015 11.-12.4. Liiton vuosikokous, seppeleenlasku, tervehdysten vastaanotto Helsingissä

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY Hallitus Jyväskylä 13.3.1999 1(4) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 1. Yleistä 2. Yhdistyksen hallinto Vuosi 1998 oli Jyväskylän Reserviupseerit ry:n (vuoteen 1966 saakka Jyväskylän

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET 1. YLEISTÄ 2. HUOMIONOSOITUKSET 2.1 Yleistä Ohjeella määritetään muistamiseen ja palkitsemiseen liittyvät säännöt ja periaatteet Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

TYKISTÖPRIKAATIN KILTA RY

TYKISTÖPRIKAATIN KILTA RY TYKISTÖPRIKAATIN KILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2008 1 Yleistä Vuosi 2008 oli Tykistöprikaatin Kilta ry:n 45. toimintavuosi. Satakunnan Kenttätykistökilta ry perustettiin Niinisalossa lokakuun 27. päivänä 1963.

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 1 AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 22.2.2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. JOHDANTO Vuosi 2011 oli Killan 46. toimintavuosi. Killan toiminta on tapahtunut vahvistettujen sääntöjen puitteissa, joista tärkeimpänä

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1(6) Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 58. toimintavuosi on Reserviläisliitto

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot